Mediuutiset 3/2015: AVH-kuntoutuksen kehittäminen

10
MEDIUUTISET 30.1.2015 NRO 3
teema: aivosairaudet
Aivoverenkiertohäiriöisten kuntoutus:
Yhteiskunnan rahasam
Valtiovarainministeri
Antti Rinne panisi
kuntoon aivoverenkiertohäiriöiden
hoitoketjun, riippumatta Suomen
taloustilanteesta.
MAHDOLLISUUS.
Yhdeksän kymmenestä
AVH:sta voidaan estää.
Miten, sitä pohtivat mm.
Mika Koskinen,
Perttu Lindsberg ja
Risto O. Roine.
PUUTE. AVHpotilaista vain
murto-osa saa
kunnon kuntoutuksen, kertoi
neurologi Mika
Koskinen.
Teksti: Elina Heino
Kuvat: Jussi Helttunen
H
Kuntoutuksessa on kaksi tähteä
Suomessa aivoverenkiertohäiriön hoitoon liittyy
ikävä epäsuhta. Häiriön akuuttihoitoketju on meillä maailman tehokkain, mutta kuntoutus on rempallaan.
– Moniammatillinen kuntoutus toteutuu suositusten mukaan vain kahdessa sairaanhoitopiirissä,
Roine sanoi.
AVH-HOITOKETJU KUNTOON.
Taloustilanteesta
riippumatta, sanoi
valtiovarainministeri Antti Rinne.
M
ollantilaiset tutkijat julkaisivat tammikuun alussa New England Journal
of Medicinessä tutkimuksen, jota
aivoverenkiertohäiriöitä hoitavat lääkärit ovat kaivanneet.
Mr Clean -tutkimus osoitti ensimmäistä kertaa,
että uudella valtimonsisäisellä katetrihoidolla on
tehoa tukoksissa, joita ei ole pystytty avaamaan liuottamalla.
Teho näkyi erityisesti siinä, kuinka moni potilaista kuntoutui tai vammautui.
Kun sata suurten aivoverisuonten tukoksesta kärsivää potilasta hoidetaan liuotuksella, heistä 19 kuntoutuu omatoimiseksi, 59 vammautuu ja 22 kuolee.
Hollantilaiset osoittivat, että valtimonsisäisellä katetrilla hoidettuna 33 potilasta kuntoutuu omatoimiseksi, 46 vammautuu ja 21 kuolee.
Husin neurologian osaston osastonylilääkäri,
neurologian professori Perttu Lindsberg esitteli
tutkimustulosta viime viikolla Helsingissä eduskunnan Pikkuparlamentissa pidetyssä Mediareena-tapahtumassa.
– Tulokset olivat tilastollisesti merkittäviä. Tästä
tulee jonakin päivänä käypää hoitoa, hän sanoi.
Mediuutisten järjestämässä tapahtumassa keskusteltiin siitä, miten yhdeksän aivoverenkiertohäiriötä
kymmenestä voidaan estää. Tilaisuuden yhteistyökumppaneita olivat Aivoliitto, Bayer, Boehringer
Ingelheim, Bristol-Myers Squibb ja Pfizer.
Aivoverenkiertohäiriö (AVH) on Suomen kolmanneksi kallein kansantauti mielenterveyden häiriöiden ja dementian jälkeen.
Aivoverenkiertohäiriöön kuollaan Suomessa harvemmin kuin useimmissa muissa Euroopan maissa,
mutta se on Lindsbergin mukaan ”todellinen yhteiskunnan kyykyttäjä”.
– Se ei välttämättä tapa, mutta tuo mukanaan
mittavia kärsimyksiä ja kustannuksia.
Samaa mieltä oli Turun yliopiston neurologian
professori Risto O. Roine.
– Aivoverenkiertohäiriö aiheuttaa enemmän pysyvää vaikeaa invaliditeettia kuin mikään muu sairaus, hän sanoi.
edi
KIINNOSTUS. Mediareena veti salin
täyteen Pikkuparlamentissa.
Ne ovat Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Eksote.
Kuntoutusosaston ylilääkäri Maire Rantala
Etelä-Pohjanmaalta muistutti Pikkuparlamentissa,
että kunta säästää joka vuosi 50 000 euroa potilaalta, joka on pikaisesti aloitetun ja perusteellisen
kuntoutuksen avulla välttänyt joutumasta pysyvään
laitoshoitoon.
– Olemme korva herkkänä kuunnelleet, mitä on
viisainta tehdä, hän kertoi.
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä hiukan
vajaa 40 prosenttia AVH-potilaista pääsee moniammatilliseen kuntoutukseen.
Se vastaa miltei ihannetilannetta: tutkimuksin
on arvioitu, että 40–50 prosenttia AVH-potilaista
hyötyisi ja tarvitsisi moniammatillista kuntoutusta,
kertoi neurologian erikoislääkäri Mika Koskinen
Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä.
Suurimmassa osassa Suomea todellisuus on
karu. AVH-potilaan todennäköisyys saada riittävän tehokasta kuntoutusta on yliopistosairaalan
piirissä 13 prosenttia ja keskussairaalan alueella 22
prosenttia.
Eksote on onnistunut AVH-kuntoutuksen laadun
ja määrän lisäksi sen kulupuolella.
– Kuntoutamme aivoverenkiertohäiriöisiä sairaanhoitopiireistä halvimmalla, Eksoten neurologian ylilääkäri Minna Linna sanoo.
– Enne
Ennen vuotta 2010 olimme vertailussa pohjasakkapuolella.
sakkapuol
Yksi ratkaisun
avaimista Eksotessa oli oman moratk
nialaisen neurologijohtoisen vaativan kuntoutuksen osaston perustaminen vuonna 2010. Sen ainoa
hoitoonpääsykriteeri on, hyötyykö potilas kuntoutuksesta.
Kuntoutukseen ei tarvita maksusitoumusta, eikä
se vaadi ikärajoja tai maksimiaikoja.
Terveyskulu voi kohta olla investointi
Jopa yhdeksän aivoverenkiertohäiriötä kymmenestä
voidaan estää, Roine sanoi. AVH:n akuuttihoitoon,
kuntoutukseen ja preventioon sijoitettu euro maksaa Roineen mukaan itsensä takaisin koron kera.
Tulokset olivat tilastollisesti merkittäviä.
Tästä tulee jonakin
päivänä käypää hoitoa.
MEDIUUTISET 30.1.2015 NRO 3
11
Aivosäätiö jakoi apurahoja
JUSSI HELTTUNEN
Suomen aivosäätiö jakoi apurahoja yli 100 000 euron edestä 23 tutkimukseen.
Säätiö pyrkii apurahoilla edistämään aivosairauksien ja mielenterveyden ongelmien ehkäisyn, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen tutkimusta.
mpo
– Tällä koneella tehdään yhteiskunnalle rahaa,
mutta laskeeko kukaan näitä euroja? kysyi Lindsberg.
Hän pelkäsi, että AVH-hoidolla ja kuntoutuksella
saavutettava suuri hyöty jää yhteiskunnassa kuolleeseen kulmaan, jota kukaan ei mittaa.
Mediareenassa puhunut valtiovarainministeri
Antti Rinne (sd.) otti tästä kopin. Hän kyseenalaisti
budjettikirjan nykyisen tavan esittää satsaukset terveys- ja sosiaalipuoleen pelkkinä menoina.
– Mielestäni sosiaali- ja terveyspuolella on paljon
asioita, joita voidaan katsoa investointina.
Ajattelutavan muutos edellyttää Rinteen mukaan
kuitenkin rakenteellisia muutoksia valtion budjettiin.
– Tarvitsemme uudenlaisen budjettikehyksen, jossa pyritään arvioimaan eri asioiden vaikuttavuutta
suhteessa poliittisesti asetettuihin tavoitteisiin.
Suomen vienti on sakannut seitsemän vuotta,
talous on heikoilla. Yhteiskunnalliset palvelut ja uudistukset vaativat, että niitä varten on kerätty rahaa,
Rinne muistutti.
– Mutta on tiettyjä asioita, jotka pitää vain hoitaa
kuntoon riippumatta taloustilanteesta.
Yksi niistä on Rinteen mukaan aivoverenkiertohäiriöiden hoitoketju.
POLTTOPISTEESSÄ. Suomi ja professori Aarno Palotie ovat mukana kansainvälisissä hankkeissa, jotka edistävät psykiatrian genetiikan tutkimusta. Kuvan säiliössä on Biomedicumin biopankin näytteitä. Kesällä alkaa
suurkeruu, jossa Suomen tavoite on liki 15 000 näytettä psykoosipotilailta.
Palotie pääsi
miljardöörin kyytiin
Amerikkalainen suurlahjoitus
poikii skitsofrenian ja psykoottisen
oireyhtymän tutkimukseen rahaa
myös Suomeen.
AVH-KUNTOUTUS
Näin Eksote onnistuu
μ Primaariprofylaksia ja terveyden edistäminen
μ Laadukas akuuttihoito
μ Oma monialainen neurologijohtoinen
kuntoutusosasto (2010)
μ AVH-seurantajärjestelmä (2011)
μ Monialainen kotikuntoutus (2014)
μ IT-toiminnanohjausjärjestelmä (2015)
μ Neurologinen asiantuntijasairaanhoitaja (2015)
μ Prosessin ja kustannusten analyysityökalu (2015)
LÄHDE: MINNA LINNA, MEDIAREENA 21.1.2015
RISTO O. ROINEEN TEESIT
AVH Suomessa – tätä tarvitaan:
μ Telestroke-palvelua.
μ Riittävästi resurssoituja AVH-yksiköitä
keskussairaaloihin.
μ Kansallinen AVH-rekisteri.
μ Jatkuva valmius valtimonsisäiseen hoitoon
yliopistosairaaloissa.
μ Optimaalinen yksilöllinen sekundaaripreventio, mukana muun muassa
uudet lääkkeet.
μ Jatkokuntoutus erikoistuneessa yksikössä
viiveettä ja ikään katsomatta.
μ Mahdollisuus ylläpitävään kuntoutukseen.
μ Erityisoireiden kuten spastisuuden ja kivun
hoito suositusten mukaisesti.
μ Suositusten mukainen kognitiivisten ja
puheen häiriöiden kuntoutus.
LÄHDE: RISTO O. ROINE, MEDIAREENA 21.1.2015
FAKTA
Aarno Palotie, 59.
μ Suomen molekyylilääketieteen insituutin
(FIMM) tutkimusjohtaja
2007–.
μ Yhdysvalloissa MIT:n
ja Harvardin yliopiston
Broad Instituutin vieraileva professori 2004–2013,
instituutin jäsen 2014–
μ LL 1981 OY, LKT 1982
OY, kliinisen kemian erikoislääkäri 1988.
μ Erikoislääkäri, Hyks
1989–2006.
μ Molekyyli- ja solubiologian professori HY
1997–2000.
μ Patologian ja genetiikan professori UCLA
1998–2002.
μ Suomen Genomikeskuksen johtaja, HY
2002–2008.
μ Asuu Helsingissä ja
Bostonissa.
μ Harrastukset: ”Harrastus on niin jykevä sana...
On kiva mennä lenkille,
nauttia hyvää ruokaa ja
viiniä, jutella rakkaitten ja
ystävien kanssa. Rakastan klassista musiikkia.
Kun ehdin, tykkään lasketella.”
Professori Aarno Palotie joutuu tämän tästä nipistämään itseään. Onko näin hieno asia tottakaan?
Suomi on päässyt mukaan psykiatrian genetiikan
tutkimuksen suurhankkeeseen – eikä vain yhteen,
vaan kahteen.
– Saamme mahdollisuuden olla ihan maailman
kärkibussien kyydissä, Palotie sanoo.
Ilon taustalla on rikas amerikkalainen tieteenystävä Ted Stanley, jonka nyt aikuinen
poika Jonathan sairastui lukioiässä
kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön.
Sairaus saatiin hallintaan,
mutta isä Stanley on siitä lähtien aktiivisesti edistänyt psykiatristen sairauksien geneettisen taustan selvittämistä.
Viime kesänä hän teki 650
miljoonan dollarin lahjoituksen psykiatriselle tutkimukselle, jota tehdään Palotien
toisessa työpaikassa, Bostonissa sijaitsevassa Broad Instituutissa.
Stanley oli pannut merkille Broad
Instituutin Stanley Centerin koordinoiman kansainvälisen Psychiatric Genomics Consortium (PGC) -ryhmän tutkimuksen. Siihen osallistui Palotien johdolla myös suomalaisia tutkijoita
Helsingin ja Oulun yliopistoista.
PGC löysi toista sataa geenialuetta, jotka ovat
yhteydessä skitsofreniariskiin. Erityisen innostava
löydöksistä on Palotien mukaan se, että immuunipuolustuksen keskeisin geenialue on yhteydessä
skitsofreniaan.
Stanley on vuosia rahoittanut psykiatrisen genetiikan tutkimusta, mutta ei ole ollut erityisen tyytyväinen sen etenemiseen.
– Te saatte näköjään aikaan, Ted Stanley sanoi
meille. Ottakaa kaikki rahat!
Mielenterveyden tutkimus saa vauhtia
Ted Stanleyn rahapotista noin 10 miljoonaa dollaria
virtaa Suomeen.
Stanley Center päätti, että se yrittää lahjoituksen
turvin muun muassa selvittää, miten pitkälle nykyisin geneettisin menetelmin voi avata skitsofrenian
ja psykoottisen oireyhtymän geneettistä taustaa.
Hanke vaatii 10 000–15 000 uutta näytettä psykoosipotilailta muutaman lähivuoden aikana. Keräys
tehdään neljällä maantieteellisellä alueella, joista
yksi on Suomi.
– Lupaprosessi on alullaan ja ensimmäiset henkilöt on palkattu.
Palotien mukaan hanke on tilaisuus stimuloida
suomalaista mielenterveyden tutkimusta.
Samaa voi sanoa toisestakin tuoreesta käänteestä. Syksyllä Suomesta tuli keskeinen partneri
myös NIH:n suurhankkeeseen,
jossa tutkitaan skitsofrenian
ja bipolaarisairauksien genetiikkaa.
Te saatte
näköjään aikaan. Ottakaa
kaikki rahat!
Jatkuvan matkustamisen
mielekkyys
Palotie antaa haastattelua
Münchenin lentokentällä vaihtaessaan konetta matkalla Bostonista toiseen kotiinsa Helsinkiin.
Hän toimii kuukaudesta kaksi
viikkoa Broad Instituutin vierailevana
professorina ja kaksi Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) tutkimusjohtajana.
Tällä kertaa Palotie tosin lähtee takaisin Yhdysvaltoihin heti muutaman päivän päästä.
– Tammikuun aikataulu on ollut vähän hullu.
Silti jatkuvassa matkustamisessa on järkeä.
Jonkun suomalaisen pitää olla yhtä aikaa kahdessa paikassa: Suomessa ja siellä, missä suurtuotannot ideoidaan ja missä niihin on resursseja.
– Oikeasti luulen, että on tehtävä näin, jos haluamme viedä Suomen tutkimusta eteenpäin.
Elina Heino 040 585 7392
[email protected]