Palvelemme vuoden jokaisena päivänä Tervetuloa Tapiolan

Transcription

Palvelemme vuoden jokaisena päivänä Tervetuloa Tapiolan
ERIKOISLIIKKEITÄ, PALVELUJA
11
Lämmöllä Aila Teräväisen muistoa kunnioittaen:
Muotokuvaaja Aila Teräväinen oli
Tapiolan seudun pitkäaikainen yrittäjä,
kulttuuripersoona ja kansainvälisesti
palkittu muotokuvaaja
Lähiseudun Asiakaslehti
Tervetuloa Tapiolan Apteekkiin!
KUNDTIDNING FÖR HAGALUNDSREGIONEN
Muotokuvaaja Aila Teräväinen (os. Partanen)
kuoli Espoossa 18. huhtikuuta 2015. Hän oli
85-vuotias, syntynyt
26. toukokuuta 1929
Hangossa Aini ja Eino Partasen kuusilapsisen perheen esikoisena. Hänen isänsä, valokuvaaja Eino Partanen
oli mm. Helios-valokuvausliikeketjun perustaja. Perhe muutti kevättalvella 1931 Hangosta Viipuriin jolloin
jo verenperintönä saatu karjalaisuus ja ennen kaikkea viipurilaisuus muodostuivat pienen tytön kasvualustaksi. Alustaksi, jonka yksi kivijaloista oli myös
vahva ja koko elämän
läpi kirkkaana jatkunut
isänmaallisuus. Yliop- Aila Teräväinen mielipuuhassaan kuvaamassa.
Välkommen till Hagalunds Apotek!
Palvelemme
vuoden jokaisena
päivänä
pilaaksi valmistumisen
1947 jälkeen opiskeli Teräväinen valokuvausta
1950-luvun alkupuolella
sekä Yhdysvalloissa että
Saksassa. Aila Teräväisen perustamat Fototapio
sekä Studio Tapio ovat
olleet Tapiolan perinteisiä yrityksiä 1970-luvulta lähtien.
Monet espoolaisten
perheiden juhlahetket
ovat tallentuneet kuviksi Aila Teräväisen kuvaamana. Toiminnan alkumetreiltä lähtien hän osallistui ahkerasti niin kotimaisiin kuin ulkomaisiinkin kilpailuihin menestyen erinomaisesti ja niinpä hän olikin maamme
palkituin muotokuvaaja.
Vi betjänar varje dag året runt
Kauppamiehentie 6
avoinna:
ma-pe 8-20, la 9-18, su 10-18
www.tapiolanapteekki.fi
Esa Kivivuori,
valokuvaaja ARPS
Espoon nuorisopalvelujen
kesäleireillä on vielä tilaa!
Espoon kaupunki on käynnistänyt
Otsolahden perustilaselvityksen
Jo vuonna 2001 toteutettujen selvitysten perusteella Otsolahdelle laaditaan uusi perustilaselvitys 2015 , jonka perusteella tämän
kesän aikana tehdään arvio Otsolahden tilasta ja esitetään mahdollisia kunnostustoimenpiteitä
lahden tilan parantamiseksi. Otsolahden uuden perustilaselvitys
toteutetaan alustavan aikataulun
mukaisesti syyskuun 2015 loppuun mennessä.
Erittäin myönteistä on, että
kaupunki on jo aikaisempien toimijoiden aloitteiden perusteella,
mm. Hakalehdon venekerho ja
kalakerho ry:n, Tapiolan venekerho ry:n ja AsOy Kiisan kuntalaisaloitteiden pohjalta ja nyt aktiivisen espoolaisen Jatta Salmen esityksen perusteella ryhtynyt selvittämään Otsolahden tilan parantamista uudella selvityksellä.
Espoolaiset ja alueella toimivat
vene- ja kalakerhojen jäsenet, ovat
jo pitemmän aikaa olleet huolestuneita Otsolahden veden huonosta laadusta ja sen lounaislahden
umpeenkasvusta. Erityisen huolestuneita ollaan Otsolahden virkistysarvon vähenemisestä johtuen lahden yhä kiihtyvästä umpeenkasvusta. Tapiolan venekerhon laituripaikkojen määrä on 438
ja Hakalehdon vene- ja kalakerholla on 30 venepaikkaa. Nämä muodostavat yhteensä noin 12 % kaupungin laitureiden vene-paikkojen kokonaismäärästä Espoossa.
Otsolahdella ja sen venesatamilla on tärkeä merkitys asukkaille.
Tapiolan venekerho satama-alueineen Ravintola Aron kera ja Hakalehdon Vene- ja kalakerhon alue ja
laituri muodostavat kauniin merellisen keitaan osana Espoon muita
merellisiä maisemia.
Espoon ympäristölautakunta
on jo laatinut Otsolahdesta perustilan selvityksen ja kunnostamissuunnitelman (Espoon ympäristölautakunnan julkaisu 4/2001).
Selvityksen mukaan Otsolahden
tilan parantamiseksi voidaan valita eri vaihto-ehtoja, joita ovat kynnysten poistaminen, vallihautojen
rakentaminen lahden pohjoisrannan puistoihin, toisen virtausaukon puhkaisu siltapenkereeseen,
veden vaihtumisen lisääminen
pumppaamalla, niittämällä ruovikkoa sekä veneväyliä ja satamia
ruoppaamalla. Selvityksen perusteella laaditun toimenpideohjelman perusteella Otsolahtea ruopattiin osaltaan ja sen lounaislahden ruovikkoa niitettiin. Syksyllä
2006 Espoon kaupungin toimesta toteutetussa ruoppausurakassa ruopattiin 60.000 m3 pohjasedimenttiä Tapiolan venekerhon
venereitiltä ja venesatama-alueelta ja Länsiväylän siltojen alla olevasta salmesta. Silloin ei veneilyn
kannalta ja asukkaiden viihtyvyyden kannalta myös tärkeää Otsolahden lounaislahtea kuitenkaan
ruopattu lainkaan.
Toimenpiteet eivät ole olleet
riittäviä, koska Otsolahden läntisen puolen rannat ovat madaltuneet ja erityisesti sen lounaislahti on täysin umpeutumassa.
Otsolahden veden ongelmat
johtuvat sen veden pienestä syvyydestä. Lahti on nykyisin merelle lähes suljettu ja aallokon puuttuessa
ei pohjille kerrostunut aines huuhtoudu sieltä pois.
Otsolahden vesi on sameaa,
kiintoainepitoisuudet ja ravinne-
pitoisuudet ovat korkeita. Runsaiden rihmaleväkasvustojen hajoaminen rannoilla aiheuttaa esteettistä ja myös hajuhaittaa. Veneiden pito varsinkin lähellä rantaa olevissa laitureiden vene-paikoilla on veden mataluuden takia
vaikeaa ja jonkin ajan kuluessa jopa mahdotonta.
Otsolahden ruoppaaminen on
välttämätöntä, jotta asukkaiden
virkistäytyminen ja kuntoilu alueella sekä veneilyn harrastaminen
turvattaisiin.
Vesistön merkitys on koko
Suur-Tapiolan asukkaiden viihtyvyyden kannalta vain kasvanut
entisestään, koska se toimii yhtenä harvoista Tapiolan seudun yhteisistä julkisista ranta- ja virkistysalueista ja palvelee siten laajaa
väestönosaa.
Alue on myös tärkeä koko Tapiolan kaupunkikuvalle ja ympäristön yleisilmeen kannalta, koska se reunustaa Tapiolan sisääntuloväylää.
Otsolahden venesataman kunnostaminen ja ruoppaaminen sisältyy Tapiolan alueen kehittämishankkeeseen ja sen teeseihin. Näi-
tä yllämainittuja teesejä Otsolahden ruoppaamisesta ja toimenpiteitä venesatamajärjestelyn kehittämisestä asukkaat ja venekerhot
haluavat kiirehtiä. Toimenpiteisiin
tulisi myös sisällyttää Otsolahden
veneväylien ruoppaamiseen riittävässä määrin ja myös lähempänä Tapiolan venekerhon ja Hakalehdon vene- ja kalakerhon laitureiden aluetta ja veneväyliä sekä
sen lähellä olevan lounaislahden
ruoppaamiseen.
Nyt on tärkeää uuden perusselvityksen perusteella ja kuntalaisaloitteiden ja esitysten mukaisesti, ryhtyä pikaisiin toimenpiteisiin Otsolahden tilan parantamiseksi sekä ympäristön arvojen että espoolaisten virkistysmahdollisuuksien että veneilyn kannalta.
Tulevassa raportissa 2015 esitetään kunnostustoimenpiteiden
kustannusarviot ja kunnostustoimilla mahdollisesti aikaansaatavat
vaikutukset. Lisäksi raportoinnissa esitetään silta-asiantuntijan lausunto Länsiväylän silta-aukosta
ja sen muutosmahdollisuuksista.
Eva Kivilaakso-Wellmann
Virkistyksen ja veneilyn kannalta merkittävän Otsolahden tilaa on parannettava kiirellisesti
asukkaiden ja alueen venekerhojen toiveiden mukaisesti.
Espoon nuorisopalvelujen kesäleireillä on vielä tilaa! Ilmoittaudu ripeästi vielä toukokuun aikana ja lähde mukaan viettämään
hauskaa kesää! Varsinaisen hakuajan puitteissa haetut leiripaikat on jaettu, kiitos kaikille hakeneille! Vapaita paikkoja leireille
ja kursseille on vielä ja loput paikat jaetaan nyt ilmoittautumisjärjestyksessä. Vapaita paikkoja voivat hakea myös ulkopaikkakuntalaiset! Haku nuorisopalveluiden
kesätoiminnan vapaille paikoille
os. https://resurssivaraus.espoo.
fi/nuorisopalvelu_kurssit/haku
Nuorisopalvelujen toimintojen lisäksi myös seurakunnilla ja pai-
kallisilla nuorisojärjestöillä ja
-yhdistyksillä on paljon kesätoimintaa. Tiedot löytyvät esitteestä: http://www.espoo.fi/materiaalit/kulttuuri_ja_liikunta/verkkolehti/kesaesite-2015/
Kaupungin liikunta- ja nuorisopalvelut ovat mukana toteuttamassa kahta Leppävaaran urheilupuistossa järjestettävää Stadium Sports Camp -leiriä. Näille
liikunta- ja elämysleireille on vielä hyvin paikkoja. SSC-leireistä
voit lukea tarkemmin leirin sivuilta www.stadiumsportscamp.fi.
(Lähde ja lisätietoja:
www.espoo.fi)
Tanssia tiistaisin 2.–16.6. klo 19.00
Tanssin riemusta pääsee jälleen
nauttimaan ammattitanssinopettajien johdolla Espoon kulttuurikeskuksen Amfilla (ulkoilmanäyttämö). Mukaan voi tulla ilman ennakkotaitoa, paria tai ilmoittautumista. Tasnssilajit ovat
ti 2.6. tango / ti 9.6. valssi / ti 16.6.
fusku, Kesto 45 min. Vapaa pääsy
Kaupunkitanssit jatkuvat 4.8.
Järj. Espoon kulttuurikeskus.
(Lähde ja lisätietoja:
www.kaupunkitanssit.fi)
Ekologinen ja tiivis
tulevaisuuden rakentaminen
esillä Asuntomessuilla
Vuoden 2015 Asuntomessut
järjestetään Vantaan Kivistössä. Messuilla on nähtävillä tulevaisuuden asumisratkaisuja,
kuten uusio- ja kierrätysmateriaaleista rakennettu kerrostalo
ja Suomen ilmastoystävällisin
kerrostalo. Alue on rakennettu
kestävän kehityksen mukaisesti tiiviiksi. Nähtävänä on monipuolisesti asumisen eri ratkaisuja, omakotitaloja, paritaloja ja
kerrostaloasuntoja, joiden joukossa on vuokra-asuntoja, asumisoikeusasuntoja sekä omistusasuntoja.
– Messualue vastaa ajan haasteisiin. Tarvitsemme kasvavalle
pääkaupunkiseudulle lisää asuntoja, tarvitsemme parempaa ja
nopeampaa joukkoliikennettä eli
on rakennettava tiiviimmin ja on
hyödynnettävä ennen kaikkea
rataliikenteen tarjoamia mahdollisuuksia. Tämän tyyppinen
kaupunkirakenteen tiivistäminen, kaavoitus ja rakentaminen
helpottaa asukkaiden arkielämää
tarjoamalla hyvät kulkuyhteydet
ja on luonnollisesti yhdyskunnan
kannalta ekotehokasta, Suomen
Asuntomessujen toimitusjohtaja
Pasi Heiskanen sanoo.
Asuntomessuilla Vantaalla
messuvierailla on mahdollisuus
tutustua ekologisen ja energiatehokkaan rakentamisen merkitykseen käytännössä.10. heinäkuuta avattavilla Asuntomessuilla on esillä kaikkiaan 28 pientalokohdetta, ryhmärakentamiskohde sekä 9 kerrostaloasuntoa. Oheiskohteena esillä on kolme loft-asuntoa. Asuntomessut
Vantaalla 10.7.–9.8.2015 on joka
päivä avoinna 10-18. Messujen
viimeisen viikon keskiviikkona
ja torstaina 5.–6.8. messut ovat
avoinna myös illalla aina kello
kahdeksaan saakka.