Hallituksen esitys linjapaperin muuttamiseksi lausuntokierroksell

Transcription

Hallituksen esitys linjapaperin muuttamiseksi lausuntokierroksell
Hallituksen esitys linjapaperin muuttamiseksi
Lisäykset linjapaperiinpunaisella värillä. Poistot linjapaperista yliviivattuina. Perustelut muutoksille numeroituna.
2.2. Toimeentulo
Päätoimisen opiskelun aikainen toimeentulo on turvattu riittävällä opintotuella, joka on vastikkeellinen, opintorahapainotteinen ja kohdentuu tasaisesti opiskeluajalle. Opiskelijan tausta, vähävaraisuus tai asuinpaikka eivät muodosta estettä opiskelulle.
Suomessa opiskelijoihin panostaminen nähdään investointina tulevaisuuteen. Yhteiskunnan tarjoama tuki tarjoaa jokaiselle ihmiselle yhdenvertaisen mahdollisuuden opiskella sosioekonomisesta taustasta ja asuinpaikasta riippumatta. Opiskelun aikainen toimeentulo turvataan yksilökohtaisella, vastikkeettomalla, yksinkertaisella perustoimeentulolla. Ennen perustulojärjestelmään
siirtymistä varmistetaan, että päätoimisen opiskelun aikainen toimeentulo on turvattu riittävällä
opintotuella, joka on vastikkeellinen, sisältää välttämättömän toimeentulon kannalta riittävän
opintorahaosuuden, kohdentuu tasaisesti opiskeluajalle ja kohtelee eri oppialoilla opiskelevia yhdenvertaisesti.1)
Opintotukijärjestelmä on selkeä, johdonmukainen ja ennakoitavissa. Opintotukijärjestelmä mahdollistaa kohtuullisen työssäkäynnin ja sitä kautta parantaa opiskelijoiden toimeentuloa ja valmistumisen jälkeistä työllistymistä. Opintotukijärjestelmä tukee osaltaan myös kansainvälistä liikkuvuutta. Opintotuen elementit seuraavat yleistä kustannustason nousua ja opintotuen kehittämisen
painopiste on täysipäiväisen opiskelun mahdollistamisessa.
Opintotuki on sovitettu yhteen muiden etuuksien kanssa ja huomioi joustavasti erilaiset elämäntilanteet toimeentulon vaarantumatta tai heikkenemättä. Perheellisten opiskelijoiden opintorahassa
on huoltajakorotus, ja osa-aikaisen opiskelun mahdollisuus tukee esimerkiksi sairaudesta toipuvaa opiskelijaa. Harjoitteluajan palkka on osa normaalia tulovalvontaa. Korkeakouluopintoihin
tarkoitettua opintotukea myönnetään Suomessa opiskeltaessa vain yliopistolain 1 §:ssä mainituissa yliopistoissa ja toimiluvan saaneissa ammattikorkeakouluissa suoritettaviin korkeakouluopintoihin sekä opintolainan valtiontakausta Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettaviin opintoihin.
Opiskelijoiden asumista tuetaan ympärivuotisella asumisen tukijärjestelmällä, joka sopii ongelmitta yhteen opiskelijoiden muiden sosiaalietuuksien kanssa, ja jonka taso ja tulorajat ovat riittäviä. Puolison tulot eivät vaikuta tuen tasoon.
Opiskelijoiden asumista tuetaan ympärivuotisella asumisen tukijärjestelmällä, joka sopii ongelmitta yhteen opiskelijoiden muiden sosiaalietuuksien kanssa, ja jonka taso ja tulorajat vastaavat
reaalisia asumiskustannuksia. Riittävä asumisen tuki kohdentuu sitä eniten tarvitseville ja on yksilökohtainen.2)
Opintolaina on opiskelijoiden keskuudessa tunnettu vapaavalintainen toimeentulon täydentämisen muoto. Opintolainajärjestelmän kehittämisen painopiste on riskisuojien parantamisessa niin,
että ne ovat riittävät antamaan todellisen suojan lainan ottamiselle. Opintolainan suhteellista
osuutta ei nosteta. Opiskelijat saavat riittävän laajasti ja monipuolisesti tietoa opintolainajärjestelmästä. Nostamatonta opintolainaa ei lueta tuloksi toimeentulotuen tarvetta arvioidessa.3)
Toimeentulotuen perusosan myöntäminen siirretään kunnilta Kelalle.4)
1) Perustelu: SYL:n liittokokous linjasi myönteisestä kannastaan perustuloon vuonna 2013.
SYL valmisteli laajalla yhteistyöllä ylioppilaskuntien sosiaalipoliittisten toimijoiden kanssa
myös Askeleet kohti perustuloa -tiekartan toimeentulosektorin vaikuttamistyötä ohjaavaksi dokumentiksi.
Viime vuosien kiihtyvä opintotuen heikennysten tahti on tehnyt edunvalvontatyöstä haastavaa, sillä tehdyt heikennykset kasvattavat railoa SYL:on linjapaperin tavoitteiden ja opintotuen nykytilan välillä. Opintotukea koskevassa kirjauksessa terävöitetään SYL:n pitkäaikaista tavoitetta välttämättömän toimeentulon kannalta riittävän opintorahaosuuden säilymisestä.
Sipilän hallitus on asettanut perustulokokeilun yhdeksi kärkihankkeistaan. Perustuloa ei
ole kokeiltu aiemmin Pohjoismaissa ja kokeilu vaatiikin laajaa selvitystä erilaisista perustulomalleista ja niiden vaikutuksista esimerkiksi verotuksiin ja muihin etuuksiin. SYL:n on
osallistuttava aktiivisesti perustulokokeilun valmisteluun ja vaikutettava siihen, että kokeiltava perustulomalli on SYL:n asettamien tavoitteiden mukainen. Linjapaperin kirjauksen muuttaminen kuvaa tulevien vuosien toimintaympäristön muutosta, jossa toimeentulovaikuttamisen painopiste siirtyy opintotukivaikuttamisesta kohti perustulovaikuttamista.
2) Perustelu: Opintotuen asumislisää korotettiin viimeksi vuonna 2005, mutta opiskelijoiden
maksamat vuokrat ovat kasvaneet samana ajanjaksona keskimäärin yli kolme prosenttia
vuodessa. Opiskelijoiden kuukausittaisten asumismenojen keskiarvo on 511,60€, mikä on
pitkälle yli puolet keskimääräisistä tuloista. Opintotuen asumislisän on tarkoitus kattaa
80 % asumiskustannuksista, mutta kattovuokran ollessa 252€ asumislisää voi saada enimmillään 201,60€. Opintotuen asumislisä on jäänyt ratkaisevasti jälkeen yleisestä vuokrakehityksestä.
Kirjauksen muutoksella mahdollistetaan opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin tai järjestelmään, joka täyttää kirjauksen ehdot. Opintotuen asumislisä on jäänyt tasoltaan jälkeen asumismenoista niin paljon, että tilanteen korjaava korotus on valtiontalouden
realiteettien kannalta hyvin epätodennäköinen. Opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin kohdentaisi asumistuen sitä eniten tarvitsevalle, se vastaisi paremmin reaalisiin asumiskustannuksiin ja mahdollistaisi täyspäiväisen opiskelun nykyistä opintotuen
asumislisää paremmin myös korkeamman vuokratason alueilla asuville opiskelijoille.
Sipilän hallituksen opintotukeen kohdistamat leikkaukset ja tavoitteet suuresta rakenteellisesta uudistuksesta asettavat kaikki opintotuen elementit kriittisen tarkastelun alle. Opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin turvaisi opiskelijoiden asumisen tuet jatkuvilta muutoksilta ja leikkauksilta nykyistä järjestelmää paremmin. Jos opiskelijat kuuluisivat yleisen asumistuen piiriin, tuki kattaisi opiskelijoiden suurimman menoerän riippumatta siitä, mitä opintotuelle muutoin tapahtuukaan.
3) Perustelu: Valtiontalouden heikon tilan ja hallitusohjelmassa päätetyn poliittisen linjan
vuoksi opintotuen opintoraha- tai asumislisäelementteihin ei ole odotettavissa parannuksia lähitulevaisuudessa. Sipilän hallitus päätti 150 miljoonan euron opintotukileikkausten
lisäksi korottaa opintolainan tasoa. Tärkeintä on, että opintolaina säilyy edelleen vapaaehtoisena opintotuen elementtinä. Heille, jotka käyttävät opintolainaa, lainan suhteellisen
osuuden kasvattaminen parantaa opintojen aikaista toimeentuloa. Hallitusohjelman kirjaus opintorahan, asumislisän ja opintolainan tason korottamisesta yhteensä 1100 euroon
kuukaudessa mahdollistaa nykyistä paremmin kokopäiväisen opiskelun opiskelijoille,
jotka päättävät nostaa opintolainaa.
SYL on sitoutunut vaikuttamisessaan puolustamaan opintotukijärjestelmää, jossa opintoraha on suuruudeltaan välttämättömän toimeentulon kannalta riittävä.
4) Perustelu: Toteutuu vuonna 2017
4.1. Opetus ja ohjaus, opiskelutaidot
Korkeakoulujen opetus on arvostettua, korkeatasoista ja riittävästi resursoitua. Opetushenkilökunta on pedagogisesti pätevää ja kielitaitoista, ja sillä on mahdollisuus saada palautetta sekä
edelleen kehittää taitojaan sekä ymmärrystään monikulttuurisesta ympäristöstä.
Opetuksessa ja opintosuorituksissa hyödynnetään uusimpia pedagogisia menetelmiä ja teknologiaa. Opintojen aiheuttama kuormitus jakautuu tasaisesti koko viikon ja lukuvuoden ajalle.1)
Korkeakoulujen opetus on opiskelijalähtöistä. Opiskelijoille on tarjolla monipuoliset ja joustavat
opintokokonaisuudet, joista voi rakentaa omista lähtökohdistaan tutkinnon. Opiskelu, perhe, työ
ja muu elämä on mahdollista yhdistää.
Opiskelijoille on tarjolla laadukasta tukea, ohjausta opintojen, uran ja elämänsä suunnitteluun kaikilla koulutusasteilla. Kaikissa korkeakouluissa työskentelee riittävästi opintopsykologeja, jotka
ovat tärkeässä asemassa opiskelijan tukemisessa ja ohjauksessa. Korkeakoulut tukevat opiskelutaitojen kehittymistä. Opiskelijoilla on mahdollisuus saada monipuolista palautetta opiskelusta. Korkeakoulujen opinto- ja tukipalvelut vastaavat kotimaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden tarpeisiin. Opiskelijat osaavat ottaa vastuun oppimisestaan.
1) Perustelu: SYL on pitkään kannattanut ympärivuotista opiskelua ja opintojen toteuttamista uusin parhaita tuloksia tuottavin menetelmin. Myös Sipilän hallitus on ottanut digitalisaation ja ympärivuotisen opiskelun voimakkaasti esille kärkihankkeissaan.
Kirjaus tarkentaa SYL:n kannan koskien opetuksen järjestämistä niin menetelmien, kuin
opetuksen järjestämisen ja opiskelun kuormittavuuden osalta ympärivuotisesti koko lukuvuodelle ja koko viikolle.
7.1. Opiskelijademokratia ja eurooppalainen ulottuvuus1)
SYL kehittää aktiivista kansalaisuutta sekä vastuullista ja tiedostavaa opiskelijademokratiaa. Jotta
liitto voi toimia esimerkkinä, se on tehnyt panostuksia erityisesti tasa-arvoon, läpinäkyvyyteen ja
yhteishengen luomiseen omassa toiminnassaan. Opiskelijat ovat edustettuina korkeakoulujen kaikilla päätöksentekotasoilla koko Euroopassa. Vahva eurooppalainen opiskelijaliike on näkyvä ja
vaikuttava osa eurooppalaista demokratiaa.
Opiskelijaliike tekee laajasti yhteistyötä niin Suomessa, Euroopassa kuin globaalisti edistääkseen
arvojaan ja pyrkimyksiään. Tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään yhteistyötä muiden edunvalvontaryhmien sekä kansalaisjärjestöjen- ja liikkeiden kanssa.
European Students’ Union (ESU)on edustuksellinen ja demokraattinen opiskelijajärjestö. SYL toimii aktiivisesti sen jäsenenä sekä tukee sen toimintaa rahallisesti ja työpanoksellaan. Opiskelijademokratian kehittämistä tuetaan ja vahvistetaan ensisijaisesti ESU:n kautta, erityisesti EU:n lähialueilla Bolognan prosessin maissa.
Eurooppalainen integraatio nähdään hyvänä asiana opiskelijan näkökulmasta. Koulutuspoliittisen
toimivallan säilyminen EU-jäsenmailla varmistetaan, eikä toimivaltavalumaa synny muille politiikan aloille, kuten esimerkiksi työllisyyspolitiikkaan. European Students’ Union on vaikuttava ja
asiantunteva organisaatio, joka pystyy vaikuttamaan eurooppalaisella tasolla opiskelijoiden edun
valvomiseksi. SYL on arvostettu asiantuntijaorganisaatio myös Brysselin toimijoiden keskuudessa.
Bolognan prosessia toteutetaan opiskelijakeskeisesti.2)
1) Perustelu: Otsikkoa tulee muuttaa muuttuneen sisällön vuoksi.
2) Perustelu: EU-edunvalvonta ja -vaikuttaminen on noussut tärkeään rooliin SYL:n vaikuttamistyössä, mutta linjapaperissa ei eurooppalaista ulottuvuutta ole juurikaan huomioitu.
Kyseinen toiminta kuluttaa liiton ajallisia ja rahallisia resursseja, joten selkeät suuntaviivat
tulisi olla kunnossa. Koulutuspoliittisen toimivallan säilyminen jäsenmailla on tärkeää
subsidiariteetti- eli läheisyysperiaatteen toteutumisen kannalta: päätökset on tehtävä lähellä opiskelijaa. 2014 aloittanut komissio on selkeästi viemässä koulutuspolitiikkaa osaksi
työllisyyspolitiikkaa, ja koulutuksen itseisarvo vaarantuu. SYL:n on puolustettava opiskelijan etua Euroopan tasolla.
5.2. Maahanmuutto1)
Maahanmuutto on tervetullutta ja tarpeellista. Kansainvälisen luonteensa vuoksi korkeakoulut
ovat ensiarvoisen tärkeässä roolissa suomalaisen yhteiskunnan suvaitsevaisuuden, avoimuuden ja
kulttuurienvälisen kanssakäymisen lisäämisessä. Suomen on otettava vastuu myös korkeakouluopinnot kriisien takia kesken jättäneiden opiskelijoiden koulutuksen saattamisesta päätökseen.
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret Maahanmuuttajat integroituvat hyvin suomalaiseen
yhteiskuntaan. Heille on tarjolla riittävästi ohjausta ja tukea kaikilla koulutusasteilla, ja he hakeutuvat ja pääsevät korkeakoulutukseen tasavertaisesti muun väestön kanssa. Suomalainen yliopisto
edustaa monikulttuurista yhteiskuntaa. Myös maahanmuuttajataustaisten naisten pääsystä koulutukseen ja työelämään huolehditaan erityisesti. Kotouttaminen ja kotimaisten kielten opetus on
riittävästi resursoitu.
1) Perustelu: Keskustelu maahanmuuttajista ja etenkin pakolaisista on liekehtinyt julkisuudessa, ja tässä olisi ylioppilasliikkeelläkin keskustelun paikka. Mikä on koulutuksen ja yli-
opistojen rooli maahanmuuttajien kotoutumisessa? Valtaosa pakolaisista ja turvapaikanhakijoista on joutunut jättämään korkeakouluopinnot kotimaassaan kesken, ja SYL osallistuu
keskusteluun heidän kouluttautumisen mahdollistamiseksi Suomessa. Myös suomalainen
yliopistoyhteisö on verrattain todella homogeeninen, eikä edusta siten yhteiskuntaamme.
Koulutukseen pääsy on varmistettava.