Tehtävänä Suomi nousuun jatkuu... - Olavi Ala

OLAVI
ALA-NISSILÄ
Tehtävänä
Suomi nousuun
1. Olavi, milloin ja miksi kiinnostuit
poliittisesta toiminnasta?
Olen aina ollut kiinnostunut yhteisistä asioista – osallistun mielelläni. Turun Kauppakorkeakoulussa opiskellessani 70-luvulla tulin
valituksi ylioppilaskunnan edustajistoon ja
hallitukseen. Sitten lähdin Loimaalla kunnallisvaaleihin ja siitä Keskustan piirin toimintaan. Veren perintöäkin osallistuminen on.
2. Mitä teit ennen kuin politiikasta
tuli leipätyösi?
Ensimmäinen työni oli juoksupojan työ
Osuuskauppa Saviseudussa. Taitaa minulla
olla vieläkin kolmipyöräisten kortteliennätys!
Opiskeluaikana ja sen jälkeen toimin opettajana Loimaan Kauppaoppilaitoksessa, jossa
toimin laskentatoimen ja oikeusopin lehtorina ja linjanjohtajana. Ennen eduskuntaan
valitsemista olin laskentatoimen lehtorina
myös Turun Kauppakorkeakoulussa. Opetustyön ohella olin Kauppakamariosaston
asiamies ja myös auktorisoitu tilintarkastaja.
Minulla on molemmat tilintarkastajatutkinnot
(HTM- ja KHT-tilintarkastaja). Olin osakkaana
sekä tilitoimistossa että tilintarkastusyhteisössä oman toimen ohella. Olen säilyttänyt
ammatillisen ja tilintarkastajapätevyyden
koko ajan, enkä ole koskaan olut pelkästään
politiikan varassa.
3. Sinut valittiin ensi kerran kansanedustajaksi vuoden 1991 vaaleissa
ja toimit neljä kautta kansanedustajana vuoteen 2006. Missä tehtävissä
eduskunnassa toimit? Mitkä olivat
tuona aikana vaikeimmaksi
kokemasi asiat?
Pääsin eduskunnassa heti valtiovarainvaliokunnan jäseneksi ja toimin sen eri jaostoissa
(verojaosto, sivistysjaosto, liikennejaosto,
maatalousjaosto). Valtiovarainvaliokunnan
puheenjohtajana toimin vuodesta 2003
alkaen. Kun lähdin tehtävästä 2006 Suomen
julkistalouden luvut olivat hyvät. Olin myös
13 vuotta eduskunnan pankkivaltuuston
jäsen ja sen puheenjohtaja vuosina 2003–
2006. Toimin myös mm. puhemiesneuvostossa jäsenenä ja olin mukana Euroopan
Neuvoston toiminnassa.
Vaikeimmat asiat olivat heti alkuun 1990luvun lama ja pankkikriisi. Taloudessa ei
ollut hetkeen kestävää pohjaa ollenkaan.
Talouden syvästä lamasta selviäminen oli
tärkeä kokemus – ja monille ihmisille raskas
kokemus.
4. Olit Luxemburgissa Euroopan
Tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä kuusi vuotta vuodesta 2006
alkaen. Minkälainen tehtävä se oli?
Tilintarkastustuomioistuimen tehtävänä on
olla Euroopan Unionin ulkoinen tarkastaja ja
sen rakenne ja statuskin on lähellä Euroopan Komissiota. Unionissa on myös tietysti
sisäinen tarkastus. Tilintarkastustuomioistuimen mandaatti kattaa Unionin runsaan 120
miljardin budjetin tarkastamisen. Kyseessä
ei ole tuomioistuin vaan oikeampi nimi olisi
tarkastusvirasto.
Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet muodostavat kolleegion, joka johtaa 900 hengen
instituutiota. Jokainen jäsen kuuluu myös
johonkin jaostoon ja jäsenet toimivat raportoijina Euroopan Parlamentin budjetinvalvontavaliokunnalle ja valtiovarainministerien
neuvostolle.
Olin maatalousjaoston jäsen ja sen puheenjohtaja kauteni loppuvaiheessa.
Osallistuin aktiivisesti myös Tilintarkastustuomioistuimen kehittämistyöhön ja pyrin
sen mandaattia laajentamaan ja edistämään
parempaa hallintoa.
5. Suhtauduit aluksi aika kriittisesti
Suomen liittymiseen Euroopan
Unioniin. Mitä ajattelet siitä nyt?
Euroopan Unionin jäsenyyden osalta olin erityisesti huolissani eteläisen Suomen maatalouden osalta. Huoli on edelleen aiheellinen.
Unionin pitää olla aktiivinen enemmän suurissa asioissa ja jättää pienet asiat jäsenmaille.
53
Minulle Euroopan Unioni on tärkeä vakautta
luova turvallisuusyhteisö laajasti ajateltuna.
Unionin jäsenmaiden pitää tehdä paljon
enemmän taloutensa hyväksi. Euroopan
Keskuspankki antaa nyt lisäaikaa, mutta ei
voi tietenkään vastata jäsenmaiden talouksien tervehdyttämisestä.
6. Miltä Suomen asioiden hoito
näytti Euroopasta katsoen?
Se on näyttänyt huonolta ja erittäin huonolta!
On luotu mielikuvia, mutta ei päätöksiä. Iso
ongelma on ollut se, ettei päätöksiä ole saatu tehokkaasti, taloudellisesti ja vaikuttavasti
täytäntöön.
Finanssikriisiin Suomi ja suomalaiset pankit
olivat syyttömiä. Mutta me olemme menettäneet kilpailukykyämme ja teollinen pohjamme on rapautunut yleisesti ja eriyisesti Varsinais-Suomessa. Kun talous on monta vuotta
miinuksella ja näivettyy, se johtaa jatkuvaan
julkistalouden velkaantumiseen.
Hyvä hallinto voisi olla Suomen vahvuus,
mutta viime vuosina ei ole ollut.
7. Mitä olet tehnyt sen jälkeen
kun tulit maaliskuussa 2012
takaisin Suomeen?
Olen jatkanut tilintarkastustyötä KHT-tilintarkastajana. Olen osakas KHT-yhteisö BDO
Oy:ssä. Toimin Senior Advisorina ja hallituksen puheenjohtajana. Yrityksen toiminta
laajeni paljon kun Audiator-yhtiöiden (entinen
Kuntatarkastus) osake-enemmistö siirtyi
BDOlle. Tytäryhtiö BDO Oy Audiator tarkas-
jatkuu s. 2
www.olaviala-nissila.net
Tehtävänä Suomi nousuun jatkuu...
paljon luennoinut hyvästä hallinnosta ja
talouden tervehdyttämisestä.
9. Miksi lähdit jälleen kansanedustajaehdokkaaksi?
Syynä on Suomen talouden ja hallinnon
tilanne. Monelta taholta pyydettiin mukaan.
Itsekin koen, että se osaaminen ja kokemus,
joka minulle on kertynyt opetustyöstä, eduskunnasta, hallinnosta, yritystoiminnasta ja
kansainvälisistä tehtävistä, on nyt tärkeää ja
antaa mahdollisuuden vaikuttaa. Koen, että
minun ei tarvitse mennä eduskuntaan harjoittelemaan, vaan olen heti valmis tehtäviin.
taa mm. suurimpien kaupunkien talouden
ja suurimman osan varsinaissuomalaisia
kuntia. On ollut mielenkiintoista olla mukana,
sillä yhtiössä on edustettuna verotuksen ja
hallinnon huippuasiantuntemus ja se kuuluu
asiantuntijaverkostona maailmalaajuiseen
BDO-verkostoon. Sen kautta olen ollut
asiantuntijana kansainvälisessä työssä.
Olen mm. ollut toimittajana ja kirjoittajana
muiden asiantuntijoiden kanssa kirjassani
”Musta aukko – teesejä Brysselin ja Wall
Streetin seinille.”
8. Olet KHT-tilintarkastaja. Mitä se
tarkoittaa? Mitä suuren tilintarkastusyhteisön tilintarkastaja ja
neuvonantaja tekee?
Kirjaimet tulevat sanoista ”Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja” ja se on
korkein tilintarkastajatutkinto Suomessa.
Tilintarkastus on tiimityötä ja KHT-tilintarkastajana on työssä vastuullinen. Olen myös
10. Sinulla on taloudellinen koulutus, olet toiminut yrittäjänä ja olet
aktiivi tilintarkastaja sekä kirjoittanut useita kirjoja Suomen taloudesta. Miksi juuri talous on tärkeää?
Talous määrää hyvinvointimme pohjan. Taloudellinen itsenäisyys on tärkeää elettäessä
suuren naapurin varjossa. Kunnossa olevan
valtiontalouden sanotaan olevan ”köyhän
parhaan ystävän” ja niinhän se on.
Nyt eletään vaativissa globaalin talouden,
tuotannon ja kaupan rakennemuutoksissa
ja yhteisvaluutan oloissa. Talouden näivettyminen ja velkaantuminen merkitsee eriarvoisuuden kasvua, kohtuuttomasti kiristyvää
verotusta ja kohtuuttomia rasituksia jälkipolville.
11. Mihin uuden hallituksen pitää ensi
töikseen ryhtyä? Mitkä ovat koko
vaalikauden tärkeimmät tehtävät?
Nyt pitää tehdä lyhyt strateginen hallitusohjelma tavoitteena ”Suomi nousuun”.
Kysyimme
Liki puolet maamme viennistä päätyy Itämeren rantavaltioihin. Itämeren alueen merkitys
ei ole globalisaatiosta huolimatta vähentynyt
– vaan päinvastoin – globalisaatio on lisännyt alueellista yhteistyötä. Varsinais-Suomen
kannalta olisi tärkeää, että tuleva hallitus
päivittäisi vuonna 2009 annetun Itämeriselonteon huomioiden ympäristökysymysten
ohella aiempaa enemmän Itämeren alueen
yhteiskunnallistaloudelliset mahdollisuudet ja
haasteet. Myös alueemme yliopistoissa on
syytä aiempaa enemmän panostaa Itämeren
alueeseen liittyvään osaamistuotantoon ja
tiedon tehokkaampaan välittämiseen. Centrum Balticumin verkkoportaali tarjoaa viime
mainittuun tehtävään tehokkaan työkalun.
Varsinais-Suomen valttikortteja kansainvälistymiseen voisi olla mm. life science-klusteri,
tamisesta dynaamiseksi ja vielä nykyistäkin
yhteistyöhakuisemmaksi. Kansainvälinen
asema on hyvä, teknologiaosaaminen korkeaa, on kaksi yliopistoa, Varsinais-Suomi
on vahva elintarvikemaakunta ja täällä on
ainutlaatuinen ympäristö ja sijaitsemme
Itämeren keskiössä.
Heti ensi töikseen hallituksen pitää saada
aikaan kasvusysäys esimerkiksi työnantajamaksuja väliaikaisesti alentamalla ja laittamalla investointeja liikkeelle.
Pidän Varsinais-Suomen viittä seutukuntaa
osana maakuntaa tärkeänä. Turun ja maakunnan suhde on joskus ongelmallinen,
mutta on parantunut selvästi. Turun ja Turun
seutukuntien kuntien pitää löytää toisensa
nykyistä paremmin. En lähde tässä kuitenkaan neuvomaan.
Erityisen tärkeää on palauttaa luottamus
Suomen talouteen ja sen hoitoon. Tärkeää
on saada ihmiset mukaan yhteiseen ponnistukseen ja olla oikeudenmukainen.
12. Mitkä ovat Varsinais-Suomen
tulevaisuuden kannalta tärkeimmät
asiat?
Varsinais-Suomi – perinteiseti vahva teollisuus- ja elintarvikemaakunta – näivettyy nyt
jo neljättä vuotta. Näin ei voi jatkua. Teollisen
ja tuotannollisen pohjan vahvistamisessa pitää olla nyt focus. Kilpailukykyymme ja osaamiseemme pitää kiinnittää aivan erityinen
huomio. Esimerkiksi liikenneväylä-investoinnit pitää tehdä talouden kasvua edistävällä
tavalla. Biotalous on maakunnalle myös iso
mahdollisuus tulevaisuudessa.
13. Miten näet Turun aseman
Suomen kaupunkien joukossa?
Mitkä ovat Turun kilpailuedut?
Turun ja maakunnan suhde?
Olen asunut Turussa monta vuotta. Turku on
hieno kaupunki.
14. Olet aktiivisesti ollut mukana
monenlaisessa kansalaistoiminnassa – missä? Mitä muuta kuin
politiikkaa kuuluu elämääsi?
Kyllä. Olen omasta mielestäni aktiivinen osallistuja. Tällä hetkellä olen Lionsklubin presidentti, Sarka-museon hallituksen puheenjohtaja ja Euroopan Lentopalloliiton CEV:n
tarkastaja ja Lentopallon Mestaruusliigan
kunniapuheenjohtaja. Nyt olen vähentänyt ja
vähentämässä muita aktiviteetteja ja keskittymässä aivan täysillä eduskuntatyöhön, jos
tulen valituksi.
Olen myös tietokirjailija, pidän kirjoittamisesta ja lukemisesta. Perhe ja omakotitalo ovat
olennainen osa elämääni. Elän Loimaalla
ihanassa sisäpalloiluparatiisissa: elän täysillä mukana palloilumme menestyksessä!
Kirjoitin Luxemburgissa kirjan ”Elämä on
joukkueurheilua”. Yhteisöllisyys ja yhteinen
tekeminen ovat osa elämääni.
Turun asemaa pitää vahvistaa. Sen pitää
lähteä Turun oman kunnallispolitiikan uudis-
Esitimme eräille varsinaissuomalaisille seuraavan kysymyksen:
Mitkä ovat mielestäsi ne asiat, jotka pitää saada Varsinais-Suomessa
ja Suomessa kuntoon tulevalla vaalikaudella?
Vientimahdollisuuksia ja osaamista kehitettävä
Merkittävä osa Varsinais-Suomen hyvinvoinnista luodaan ulkomailla. Tämän takia on
välttämätöntä kehittää vientiämme tukevaa
logistista infrastruktuuria. Meidän tulee mm.
tiivistää satamiemme yhteistyötä, kehittää
Turun lentoaseman kansainvälisiä yhteyksiä,
nostaa tunnin rautatieyhteys Turun ja Helsingin välillä ”raiteelleen” ja vahvistaa alueemme roolia kansainvälisessä tietoliikenteessä.
Pietari-Helsinki-Turku-Tukholma-kehitysvyöhykeajatusta konkretisoimalla Varsinais-Suomi säilyy itä-länsikaupan valtaväylällä. Ilman kilpailukykyistä logistista
infrastruktuuria Varsinais-Suomi jää syrjään
tältä valtaväylältä ja kurjistuu merenrantaKainuuksi.
Hallituksen pitää rakentaa yhteiskuntasopimus työllisyyden ja yrittäjyyden hyväksi
eri puolueiden, etujärjestöjen ja kaikkienkin
suomalaisten kesken. Puheenjohtaja Sipilän
johdolla tehdyssä ”Suomi kasvuun” -ohjelmassa on uuden nousun eväät ja siinä on
hyvä pohja uudelle hallitukselle.
meriteollisuus ja luoviin aloihin perustuva
palvelutuotanto. Aluetaloutemme virkistämiseksi julkisen sektorin kannattaisi tukea
erityisesti keskisuurten yritysten kansainvälistymistä, sillä suuret yhtiöt kykenevät
kansainvälistymään ilman tätä tukeakin ja
vastaavasti pienet kansainvälistyvät keskisuurten yritysten vanavedessä. Matkailun
kasvattamiseksi Varsinais-Suomi tarvitsisi
Guggenheim-museon kaltaisia kansainvälisiä
vetonauloja.
Varsinais-Suomen kehittämisessä ei tulisi
liikaa keskittyä nykyiseen osaamiseemme,
vaan tulevaisuuden globaaleihin tarpeisiin.
Tulevassa kehitystyössä olisi kaukonäköisempää tarkastella Varsinais-Suomea ulkoapäin kuin maailmaa varsinaissuomalaisesta
perspektiivistä, sillä ensi mainitun näkökulman edustajia on noin seitsemän miljardia
enemmän kuin meitä varsinaissuomalaisia.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulun
merkittävä panostus tulevaisuuden tutkimukseen voisi edesauttaa viime mainitussa
tehtävässä.
Kansanedustaja on myös arvovaikuttaja
Vakava ilmiö ajassamme on ihmisen sydämen jäätyminen. Tämä kertoo jotakin sekä
ajasta että suomalaisesta yhteiskunnasta.
Ajan vaatimukset muokkaavat ihmisestä äkkiä menestymisen pakkoa hakevan koneen.
Ihminen ei saa olla heikko eikä epäonnistunut. Tähän muottiin monia istutetaan aivan
liian varhain. Samalla sisimmässä särkyy
jotakin herkkää ja haurasta.
Ihmisenä elämiseen ja olemiseen liittyvät
myös vastoinkäymiset, jotka parhaimmassa
tapauksessa ovat synnyttämässä jotakin
uutta ja kaunista. Elämän kriisien keskelle
piiloutuu aina muutoksen mahdollisuus. Elämän tappiotkin voidaan parhaimmillaan kääntää voimavaraksi, joka kantaa eteenpäin.
Ihmisillä ei nykyään ole enää aikaa oikein
mihinkään. Elämme vauhti- ja kiireyhteiskunnassa, jossa ei ole paljoakaan aikaa pysähtyä
miettimään sanottua ja tehtyä. Kiire tarttuu
ja samalla hämärtää elämän mittasuhteita.
Ihmisestä tulee yhä enemmän tähän hetkeen
ja itseensä keskittynyt nautinnonhakija. Sanojen ja informaatiotulvan ajassa sisältö on
katoamassa. On vain sanahelinää ja ”small
talkia”, joka juuri ja juuri riittää päivittäiseen
kommunikointiin. On vain helpompi omaksua
tv-sarjojen arvomaailma kuin miettiä omaansa. Pinnallisuus on turvallisempaa.
Kari Liuhto
Turun yliopiston kauppakorkeakoulun
professori
Suvaitsevaisuudesta on lyhyen ajan sisällä
muodostunut suomalaisen elämän kärkiarvo. Suvaitsevaisuuden nimiin vannotaan niin
poliittisilla kentillä kuin kirkossakin. Väärinym-
märrettynä suvaitsevaisuus saattaa kuitenkin
paljastua mitä julmimmaksi suvaitsemattomuudeksi ja naamioksi mitä eriskummallisimmille asioille. Suvaitsevaisuuden piikkiin
ei sentään ihan kaikkea voi laittaa. Erityisesti
negatiivinen uskonnonvapaus piilotetaan
nykyisin tehokkaasti suvaitsevaisuuden taakse. Keskustelut koulujen aamunavauksista,
suvivirrestä koulujen päättäjäisissä tai puolustusvoimien kirkollisesta työstä ilmentävät
tätä todellisuutta. Uskontoa pidetään joillain
tahoilla asiana, josta lapsia ja nuoria pitää
kaikin tavoin varjella. Yltäkylläisyyden keskellä unohtuu liian helposti se, kuinka kansakuntamme on sen historian aikana saanut
turvansa ja tukensa kristillisen uskon ja sen
elämään tuoman arvopohjan myötä.
Suvaitsevaisuus on hyvä ja arvokas asia. Se
merkitsee parhaimmillaan ihmisoikeuksien,
mielipidevapauden ja lähimmäisyyden toteutumista maailmassamme. Sen eteen on aina
ponnisteltava. Mutta suvaitsevaisuus saattaa
väärin käytettynä johtaa välinpitämättömyyteen, uskonnon- ja mielipiteenvapauden
rajoittamiseen ja tietyn elämänfilosofian
pakkosyöttöön, jossa oikean ja väärän sekä
totuuden ja valheen rajat jätetään jokaisen
omaan harkintaan. Rakkautta ja rajoja tarvitaan edelleenkin. Oikea suvaitsevaisuus ei
ole niitä häivyttämässä.
Kansanedustaja on myös arvovaikuttaja.
Hänen on oltava perillä siitä, miten suomalaisissa kodeissa jaksetaan ja voidaan.
Kristillinen arvopohja, mikä maatamme on
luotsannut vuosikymmenien halki, ei saa
unohtua. Sen varaan on hyvä rakentaa
myös tulevaisuutta. Henkiseen hyvinvointiin,
lasten ja nuorten ja perheiden jaksamiseen
on erityisesti satsattava. Ne luovat perustaa
tulevaisuuden Suomelle. Siihen Olavilla riittää
eväitä ja uskallusta!
Jouni Lehikoinen
Kirkkoherra, Turku
Liikenneväylästö Suomen verisuonet
Toimivan logistiikan merkitys on maamme
elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta merkittävä. Kaikista tavaratonneista maanteillä
kuljetetaan n. 90 %, ihmisistä pääkaupunkiseudun ulkopuolella n. 80 %. Meriyhteys
Turusta ja Naantalista Ruotsiin on tärkeä
pohjoinen osa Euroopan laajuista Skandinavia - Välimeri liikennekäytävää (TEN-T).
Turun kieltäessä läpikulkuliikenteen tuo tämä
lisäkustannuksia sataman asiakkaille matkan
pidetessä. Yksinomaan Naantalin Satama
huolehtii yli puolesta Suomen ja Ruotsin
välisestä rekka- ja trailerliikenteestä. Alueella
on lisäksi lukuisia yrityksiä, mm. Nesteen Jalostamo ja Turun Telakka, jotka edellyttävät
turvallisia, tehokkaita liikenneyhteyksiä.
Seuraavan hallituksen on huolehdittava
investoinneista VT 8:n ja VT 9:n teiden ja
Kehätien sujuvuuden lisäämiseksi. Yritysten
keskuudessa tehtyjen tutkimusten mukaan
yrityksen suunnitellessa joko toiminnan
laajentamista tai sitten etsiessään uutta sijoittautumispaikkaa, tärkeimmiksi kriteereiksi
nousevat hyvät liikenneyhteydet.
Valittavan Eduskunnan on sitouduttava
parlamentaarisen korjausvelkatyöryhmän
esityksiin liikenneinfran korjausvelan nousun
katkaisemiseksi lisäämällä perusväylänpidon
rahoitusta vähintään 200 milj. euroa/v. Ellei
lisärahoituksesta päätetä, seuraavan 12
vuoden aikana vaje kasvaa 3,7 miljardiin.
Päättäjien on huolehdittava, että uudet niin
rata- kuin tiehankkeet ovat liiketaloudellisesti
kannattavia eikä niiden rakentamista perustella pelkästään imagosyillä. Turvallinen ja
välityskykyinen tiestö on yrityksille ja maakuntien elinvoimaisuudelle ehdoton edellytys. Kansallisomaisuutemme tiestön tila on
”roskalainaluokassa” heijastuen maamme
hyvinvointiin.
Puolustusvoimat on merkittävä kuljetusalan
kouluttaja. Reilut 3000 nuorta hankkii kuljettajan ammattipätevyyden varusmiespalvelun
aikana. Ala tarvitsee vuosittain noin 5000
uutta kuljettajaa vuosittain. Puolustusvoimille
on turvattava niin rahoitus kuin resurssit
koulutuksen järjestämiseksi unohtamatta
ammattioppilaitoksia, joita Varsinais-Suomessa on useita. Puolustusvoimien tarjoaman koulutuksen osalta on kysymys 10 milj.
eurosta.
Kuljettajan oppisopimuskoulutusta on kehitettävä työsuhteesta erillisenä järjestelmänä.
Logistiikan toimivuus on ratkaiseva osa
yritysten menestystä. Ammattitaitoiset kuljettajat, logistiikan osaajat ratkaisevat, miten
tehtävässä onnistutaan.
Teppo Mikkola
Kuljetusyrittäjä, Suomen Kuljetus ja
Logistiikka SKAL ry:n puheenjohtaja
Mietoinen
Talous ja turvallisuus tärkeät painopisteet
Päivällä käyn syömässä pääosin kotimaista
ruokaa. Maatalous pitää saada kannattavaksi, sillä omavaraisuus ja ruoan puhtaus ovat
myös osa turvallisuutta. Varsinaissuomalaisille maatalouden menestyminen on monin
tavoin maakunnan onnistumisen ehto.
Arkipäivässämme näkyvät ensi vaalikauden
tärkeät painopistealueet: talous ja turvallisuus.
Aamulla lähden tyytyväisenä työhöni ja matkalla toivon, että myös tuttu nuori saisi työtä.
Toivottavasti kaikki työikäiset ja -kykyiset
ihmiset voivat tehdä osansa Suomen talouden kuntoon saattamiseksi. Kaiken varalta
pitää turvata riittävä toimeentulo myös niille,
jotka eivät syystä tai toisesta voi olla työssä.
Yrittäjyyteen kannustamalla ja sitä tukemalla
voidaan lisätä työpaikkoja. Kansalaisten
ostokyky on saatava kasvuun.
Työssäni tapaan ihmisiä, jotka ovat menettäneet terveytensä. Hyviin elintapoihin kannustaminen ja terveydenhuollon kehittäminen turvaa
terveyttä. Jos työttömyyden, iän tai sairauden
vuoksi ei pysty itse huolehtimaan itsestään,
on tuki saatava yhteiskunnalta. Muutkin
peruspalvelut, kuten päivähoito, koulutus ja
vanhustenhuolto, ovat meille kaikille tärkeitä
asioita. Talouden kuntoon saattaminen takaa
hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvuuden.
Maatalousyrittäjiin kohdistuvaa byrokratiaviidakkoa pitää selkeyttää. Jatkuvasti vaikeutuvien ja lisääntyvien paperitöiden sijaan
Stiina Lerkki
Agrologi, yrittäjä
MTK:n Varsinais-Suomen teemavuoden
lähettiläs ja nuortenvaliokunnan jäsen
Merimasku
Entisenä omaishoitajana toivon, että uusi
eduskunta hoitaa omaishoitajien asiat kuntoon. Palkkioiden maksatus pitää saada
Kelan hoidettavaksi, jotta ne olisivat samanlaiset koko maassa. Pitää huolehtia myös
siitä, että omaishoitajat saavat pidettyä
vapaapäivänsä ja pääsevät kuntoutuksen
piiriin. Hoitaessaan omaistaan he säästävät
yhteiskunnan varoja valtavia summia, joten
omaishoitajien jaksamisesta kannattaa
huolehtia. Palkkio pitää olla myös verosta
vapaata.
Suomi on velkaantunut huolestuttavan
paljon ja valtion velkaantuminen on saatava
katkeamaan. Yritykset, erityisesti keskisuuret ja pienyritykset, ovat ne toimijat, joiden
toimintaedellykset mahdollistavat talouden
nousun.
Tuleva Sote-uudistus on ensimmäisenä
tehtävä valmiiksi. Sisäisen turvallisuuden
osalta on tultu tilanteeseen, josta ei voida
enää tinkiä. Poliisien vakansseja ei saa enää
vähentää.
Edellä olevat asiat koskevat koko Suomea
ja niiden osalta tulevana hallituskautena on
pystyttävä tekemään nopeitakin ratkaisuja,
jotka voivat tuntua kipeiltäkin – niitä on viivytelty neljä vuotta.
Työttömyys ei vähene ellei tuotantoa saada
kasvuun. Vihreän talouden vauhdittaminen
vaatii monipuolisen talous- ja yhteiskuntapoliittisen toimenpideohjelman. Energiasektorin kehittäminen edellyttää pitkän aikavälin
poliittista ennustettavuutta, jotta investointeihin on valmiutta.
Yrittämisen mahdollistamisen helpottamiseksi on päästävä irti turhista säännöksistä
ja kuten Mikko Alatalo on osuvasti sanonut,
mikä Suomessa ei ole kiellettyä se on pakollista!
Luin lehdestä pienyrittäjästä, joka perusti
firman ja hänen piti hankkia seitsemän eri
lupaa ennen kuin lupa tuli! Kysymyksessä
oli oluen valmistaminen.
Matti Ketola
Rikosylikonstaapeli (eläkkeellä), Turku
Teija Ek-Marjamäki
Erik.sairaanhoitaja, kasvatustieteiden maisteri
Toimistonjohtaja, Kela, maatalousyrittäjä
Loimaa
Ikäihmiset haluavat tulla kuulluksi omissa
asioissaan. Vanhusneuvostojen työ on päässyt
hyvään alkuun. Toivottavasti nämä sote- ja
kuntauudistukset eivät romuta hyvää käytäntöä. Valtakunnallisia eläkeläisjärjestöjä pitäisi
kuunnella, kun tehdään eläkeläisiä koskevia
lakeja. Emme pyydä enempää kuin muukaan
väestö, ainoastaan tasapuolista kohtelua.
Pirkko Nikula
Eläkeliiton Varsinais-Suomen piiri ry:n
piirihallituksen jäsen
Eläkeliiton liittohallituksen 2. varapuheenjohtaja
Somero
Mietteitä rakentamisesta
valitusten käsittelyä sekä määrällisesti että
ajallisesti.
Sisäisestä turvallisuudesta ei voida enää tinkiä
Varsinais-Suomi on yksi vauraimpia alueita
Suomessa. Maakuntamme llikenneyhteyksistä pitää huolehtia, etenkin maailmalle.
Turun lentoaseman hyödyntäminen alueen
kehittämisessä on tärkeää. Varsinais-Suomen tieverkostojen kehittäminen edellyttää
valtion vahvaa panosta - määrärahat eivät
saa ohjautua pelkästään Helsingin alueelle!
Onneksi voin nukkua yöni puhtaassa ilmastossa, turvallisessa Suomessa. Toivottavasti
näin on jatkossakin. Päivästäni löytyy monia
toiveita tulevalle vaalikaudelle. Kaikkea ei
voi hetkessä muuttaa, mutta hyvän ketju
on saatava alkuun, jotta seuraava sukupolvi
voisi paremmin.
Pienimpien eläkkeiden ostovoimasta on
huolehdittava myös vaikeina aikoina. Sen
vuoksi kansaneläkettä ja takuueläkettä on
tarkistettava samalla indeksillä kuin työeläkkeitä, ja niihin on tehtävä määräajoin tasokorotukset. Välilliset verot rokottavat pientä
eläkettä saavia erittäin kovalla kädellä. Tästä
syystä ne olisi korvattava pienituloisille.
maatalousyrittäjien pitää voida keskittää
työtuntinsa tuottavaan työhön. Byrokratia ja
valvonta tulee kuitenkin säilyttää, jotta korkealuokkaiset tuotteemme säilyttävät laatunsa, kuitenkin niin että valvonta tapahtuu
järkeistetysti.
Jatkuvasti vähenevää viljelijäkuntaa tulee
motivoida jatkamaan maatalouden parissa
vaikka kannattavuudet ovatkin heikkoja.
Näin taataan suomalaisen puhtaan ruuan
saatavuus myös tuleville sukupolville ja
ala voi jatkaa merkittävänä työllistäjänä.
Investointitukia tulee tarkastella jatkuvasti
ja kehittää vastaamaan tämän päivän yrittäjätaloutta.
Illalla teen maatalouskirjanpitoa ja turhaudun
byrokratiasta. Miten yksinkertaisesta on
pitänyt tehdä niin monimutkaista? Sama
pätee niin maatalouteen, yrittämiseen kuin
sosiaaliturvaankin. On löydettävä helpompi
tapa tehdä asioita ketterämmin.
Omaishoitajien asiat kuntoon ja ikäihmisiä kuultava
Suomalaisen puhtaan ruuan saatavuus turvattava
tuleville sukupolville
Vienninedistämiseen, biokaasutalouteen ja
kotimaiseen ruokaan tulee satsata. Esimerkiksi Venäjän pakotteet ovat antaneet meille
konkreettista näyttöä siitä, ettei yksittäiseen
vientimaahan voi ruoka-alan vientiratkaisuissa turvautua. Biokaasun käyttöä suomalaisilla maatiloilla tulee tukea. Vihreän energian
käytön määrää tulee lisätä, jotta energiaa on
käytössä riittävästi uusiutumattomien energiavarojen jatkuvasti huventuessa ja hintojen
kallistuessa.
Työstä lähdettyäni käyn hoitamassa iäkästä
äitiäni ja ajattelen, että jokaisella pitää olla
oikeus hyvään hoitoon ja tasa-arvoisuuteen.
Esimerkkinä muutostarpeesta on omaishoidon tuen siirtäminen Kelalle. Näin turvattaisiin tasapuolinen tuki kaikille, riippumatta
asuinpaikasta. Myös asumistukien yhtenäistäminen on pitkään toivottu asia.
Puheenjohtaja Sipilä on jo puuttunut byrokratiaan ja vaatinut tarpeettoman byrokratian
purkua. Rakennuspuolella pitäisi päästä
ns. yhden luukun asiointiin. Rakennusluvan
hakemisella pitäisi viranomaiskäsittelyssä
hoitua kaikki lupaan tarvittavat muut luvat
sisäisesti rakennuslupaviraston toimesta.
Lupakäsittelylle pitää asettaa määräaika
esimerkiksi 3 kk. Asioiden turha hautominen viranomaisten pöydillä ei ole tehokasta
ajankäyttöä eikä edes vastuullista toimintaa.
Haja-asutusalueelle rakentamista pitää sallia
nykyistä helpommin. Ei ole mitenkään perusteltua kieltää esim. jokivarteen tai muualle
haja-asutusalueelle rakentaminen kunhan
viranomaismääräykset toteutuvat. Elävä elinvoimainen maaseutu on yhtä tärkeää kuin
kaupunkeihin pakkautuminenkin. Valituksen
tekemiseen tulee asettaa jonkinnäköinen
kirjaamismaksu esim. 1000 euroa, jota ei
palauteta. Näin helpotetaan ja nopeutetaan
Vapaa kilpailu tulee olla johtolankana kaikessa toiminnassa. Esimerkiksi materiaalineutraliteetti on asia jolla rakentamista viedään
eteenpäin markkinatalouden ja rakentajan
mieltymysten mukaan. Valtion ja kuntien ei
pidä ohjata tai suosia eri materiaalien käyttöä rakentamisessa sen paremmin kaavoituksella kuin yhteiskunnan varoilla. Vuosikymmeniä on hallitusohjelmassa ohjattu
varoja puun käytön edistämiseen rajoittaen
näin vapaata kilpailua. Mm. TEM:ssä on ollut
useita viranhaltijoita edistämässä puurakentamista, laihoin tuloksin, jo vuosikymmeniä.
Mikäli tätä ei voida poistaa, tulee muut materiaalit saattaa samaan asemaan.
Yrittäjyyttä, laajasti katsoen, yrittämisen
edellytyksiä on edistettävä yhdessä viranomaisten kanssa. Vastakkainasettelusta on
vihdoin viimein päästävä, jotta Suomi saadaan nousuun. Työvoiman henkilösivukuluja
on alennettava, palkalliset vapaat poistettava
kuten pekkaspäivätkin, työnteko kannattavaksi. Työllistämistä ja työllistymistä voidaan
näin helpottaa, työnteon arvostus kasvaa ja
tuottavuus paranee.
Jaakko Raikkonen
Toimitusjohtaja, Loimaa
Suomi kuntoon
JUHA SIPILÄ
Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen, sanoi presidentti Paasikivi aikanaan. Se pätee
edelleen. Näyttää siltä, että sekä kansalaiset että me
päättäjät tiedostamme tilanteemme yhä selvemmin.
Arkijärjen käyttö on saatava arvoonsa. Tarvitsemme
enemmän luovuutta ja luottamusta, vähemmän normeja. Näin voimme palauttaa uskon politiikkaan ja
sen kautta vaikuttamiseen.
Suomen asiat eivät tällä hetkellä ole kestävällä pohjalla. Tarvitaan selkeä suunnanmuutos. Siksi huhtikuun
eduskuntavaalit ovat linjavaalit. Silloin päätetään, laitetaanko Suomen asiat kuntoon ja millaisen politiikan
keinoin se tehdään.
Vahva osaaminen on ollut ja on jatkossakin Suomen
menestyksen perusta. Meillä on monipuoliset ja
runsaat luonnonvarat. Ne tarjoavat luontaisia menestymisen mahdollisuuksia. Luonnonvarojen kestävä
hyödyntäminen ja tuotannon hajauttaminen on käännettävä kilpailueduksemme.
Keskusta on valmistellut oman vaihtoehtonsa huolella
asioihin perehtyen. Vastuun kantaminen vaatii tiukkojakin päätöksiä, mutta ne on uskallettava tehdä.
Määrätietoisesti, Suomen ja suomalaisten etu silmällä
pitäen. Tätä ihmiset päättäjiltä odottavat.
Me tarjoamme äänestäjien arvioitavaksi omat ratkaisuehdotuksemme. Ratkaisujen hakemiseen tarvitaan
meitä kaikkia. Ihmisillä on paljon ehdotuksia siitä,
miten toimintatapoja uudistettaisiin, kustannuksia
säästettäisiin ja saataisiin arki sujuvammaksi. Keskusta haluaa kuulla niitä jatkossakin.
Emme lupaa helppoja aikoja kenellekään. Maamme
saadaan kuntoon vain työtä tekemällä ja toisista välittämällä. Leikkauksilta ja vyön kiristyksiltä emme voi
välttyä. Ne on kuitenkin tehtävä oikeudenmukaisesti,
heikoimmista huolehtien.
Me tarvitsemme ravistelua ja uudelleen ajattelua
monissa asioissa. On uskallettava tehdä rohkeitakin
kokeiluja. Virheitäkään ei saa pelätä. Digitaalisten
ratkaisujen ja tekniikan hyödyntämisessä Suomi on
nostettava maailman kärkimaiden joukkoon. Inhimillisyyttä, sydäntä ja käsiä tarvitaan silti jatkossakin.
Keskusta tarjoaa 216 ehdokkaan monipuolisen joukon. Tässä porukassa on osaamista ja näkemystä,
on nuoruuden intoa ja uudistusmielisyyttä, on myös
eletyn elämän mukanaan tuomaa kokemusta.
Tule mukaan tulevaisuuden rakentamiseen. Laitetaan
yhdessä Suomi kuntoon.
Juha Sipilä, puheenjohtaja
”
Olin toiminut neljä kautta kansanedustajana, kun minut
nimitettiin vuonna 2006 Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi. Seurasin kuusi vuotta Euroopasta käsin
Suomen talouden hoitoa ja kehitystä. Huolestuin ja ymmärsin,
että näin ei voi jatkua. Suomi ja Varsinais-Suomi eivät saa
näivettyä. Suomi pitää saada yhteisin ponnistuksin vahvaan nousuun. Siksi olen nyt kansanedustajaehdokkaana.
Olavi Ala-Nissilä
Kauppatieteiden maisteri, KHT-tilintarkastaja Olavi Ala-Nissilällä on poikkeuksellisen laaja
julkisen talouden ja hallinnon kokemus ja tuntemus. Hän oli kansanedustajana vuodesta
1991 ja vaikuttamassa Suomen nousuun talouden pahasta lamasta. Lähtiessään Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi vuonna 2006 hän oli eduskunnan valtiovarainvaliokunnan ja eduskunnan pankkivaltuuston puheenjohtaja. Hän oli kuusi vuotta Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen ja toimi sen suurimman jaoston puheenjohtajana.
Hän on toiminut laskentatoimen lehtorina kauppaoppilaitoksessa ja Turun Kauppakorkeakoulussa sekä pitkään KHT-tilintarkastajana. Olavi toimii tällä hetkellä sekä yrityksiä että
julkisyhteisöjä tarkastavassa kansainvälisessä tilintarkastusorganisaatiossa KHT-tilintarkastajana ja Senior Advisorina. Ala-Nissilä on myös tietokirjailija ja kirjoittanut useita talouden
ja hallinnon uudistamista käsitteleviä kirjoja mm. Maaseutu uudelle vuosituhannelle, Suomen talouden kolmas tie, Ulos finanssikriisistä, Musta aukko – teesejä Brysselin ja Wall
Streetin seinille (yhdessä huippuasiantuntijoiden kansa). Hän on nyt uudelleen Loimaan
kaupunginvaltuuston ja Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston jäsen.
ta ja Suom
un
i
Ma
ak
o
aan
vahv-verkost
n
u
u
s
nou
NS
20
15
A
ANEDUSTAJ
GOOGLETA Olavi Ala-Nissilä
www.olaviala-nissila.net
SI
KA
Ala-Nissilä on ollut rakentamassa lentopallon nousua lentopallon Mestaruusliigan puheenjohtajana ja Euroopan Lentopalloliiton CEV:in luottamustehtävässä. Hän on osallistunut
mm. nuorisoseuraliikkeen, nuorkauppakamarijärjestön ja lionstoiminnan moniin projekteihin ja ollut rakentamassa tärkeää kulttuurityötä Maatalousmuseo Saran hallituksen
taustavoimana.
VI
OLA SILÄ
IS
A-N
AL
”
K
O S A A V A
O T E
A S I O I H I N
–
S U O M I
V A H V A A N
Kustantaja: Varsinais-Suomen Maakuntaviesti ry. Päätoimittaja: Jouko Vähä-Rahka. TS Extra 11.4.2015.
N O U S U U N