Jussille tuli täyteen 50 vuotta kaupungin leivissä

TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI
7 | 2015
4
Sinnikäs
henkilöstö
mahdollistaa
säästöt
10
Näin luet
palkkalaskelmaasi
Jussille tuli
täyteen 50 vuotta
kaupungin leivissä
9
VILKKU 7 | 2015
1
NÄIN SEN NÄIN
KIMMO TORKKELI
2016 – muutosten vuosi
Vuonna 2016 Tampereella tehdään kauaskantoisia ratkaisuja. Sosiaali- ja terveyspalvelujen
uudistaminen itsehallintoalueiden pohjalta, kaupungin toimintamallin uudistus, kuntatalouden
tehostaminen ja isot investoinnit vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen.
Tampereen kasvu jatkuu ja vuoden 2015 loppuun mennessä ylitämme 225 000 asukkaan
rajapyykin. Meidän on vastattava palvelutarpeen kasvuun kiristyvän talouden oloissa. Siksi
uudistamme toimintamalliamme.
Sujuvoitamme palveluita, parannamme niiden laatua ja kustannustehokkuutta ja
selkeytämme vastuita. Tavoittelemme innovatiivista ja mahdollistavaa toimintakulttuuria,
jonka ytimessä on henkilöstön osaamisen hyödyntäminen, johtamisen kehittäminen sekä
uudenlainen kumppanuusajattelu.
Uudistuksella valmistaudumme myös uuteen kuntaan,
jonka tehtävät painottuvat elinvoiman, koulutuksen, sivistyksen ja hyvän kaupunkiympäristön luomiseen.
Tulkoon yhteisestä
Valtuuston linjauksen mukaisesti pormestarimallia jatkekehittämisestä
taan tulevaisuudessakin, mutta kaupungin sisäisessä toimintamperelainen
nassa luovutaan vuonna 2017 tilaajan ja tuottajan erottelusta.
Sen tilalle kehitetään tuloksiin ja vaikuttavuuteen perustuva
tavaramerkki!
johtamisen ja ohjauksen malli.
Viime vuonna kaupungin nettomenot kasvoivat vain 0,5 prosenttia, ja kuluvan vuoden
vertailukelpoinen menojen kasvu on jäämässä alle kahden prosentin. Olemme kyenneet
tehostamaan toimintojamme. Tämä on hyvä saavutus, mistä haluan kiittää kaupungin koko
henkilöstöä.
Ensi vuonna nettomenot saavat kasvaa vain 0,7 prosenttia, mikä asettaa toiminnalle
haasteita. Jatkamme rakenteellisia uudistuksia, kuten palvelujen digitalisointia ja uuden
palveluverkon työstämistä. Toivon, että kaupungin henkilöstö ja myös erilaiset asiakasja sidosryhmät osallistuvat aktiivisesti tähän työhön. Tulkoon yhteisestä kehittämisestä
tamperelainen tavaramerkki!
Vastaamme haasteisiin myös investoimalla työtä, kasvua ja vetovoimaa edistäviin
hankkeisiin. Tällainen on muun muassa katuraitiotie. Näin luomme edellytyksiä kaupungin
kestävälle kasvulle.
Uutena haasteena joudumme vastaamaan turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun.
Syksyn yllättävistä tilanteista on selvitty hyvin, mistä suuret kiitokset asioista vastanneille.
Joulun aika lähestyy. Toivon kaikille rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta.
Anna-Kaisa Ikonen
Pormestari
Kehittäjäpalkinnon
saanut verkosto jatkaa
5
KUVAT: HANNA LEPPÄNEN
8
SISÄLTÖ
12
Tietohallinnon väki
osaa sote-kieltäkin
Pukemispenkki
auttaa päiväkodissa
VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 51. vuosikerta • JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö • TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen
kaupunki, PL 487, 33101 Tampere • VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Tuuli Oinonen 040 801 2587 tai [email protected] • VILKKU INTERNETISSÄ
www.tampere.fi/vilkku • TAITTO Marja Muhonen • PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN-L 0357-1777 • SEURAAVA VILKKU ilmestyy helmikuussa 2016.
Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava 20. tammikuuta mennessä päätoimittajalle. Toimituksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. • KANNEN
KUVA Hanna Leppänen. Kiinteistöisännöitsijä Juhani "Jussi" Pentinmäki aloitti työnsä kaupungin lähettinä 50 vuotta sitten. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaskijalle. • PAINOSMÄÄRÄ 15 250 kpl. • JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET päätoimittajalle.
2
VILKKU 7 | 2015
TAPETILLA
TEKSTI Raija Lindell
KUVA Hanna Leppänen
BUDJETTI 2016
Tiukka menokuri
jatkuu edelleen
K
aupungin talousarvio vuodelle 2016 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa marraskuussa. Pormestari Anna-Kaisa
Ikosen mukaan Tampereella tehdään ensi vuonna kauaskantoisia ratkaisuja. Koko kaupungin toimintaan vaikuttavia
muutoksia ovat digitalisoituminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kaupungin toimintamallin uudistaminen.
Kuntalaisille tarjotaan lisää mahdollisuuksia sähköiseen
asiointiin, itsepalveluja ja innovatiivisia digitaalisia kokeiluja.
– Haluamme rakentaa kaupunkia ja sen palveluja yhdessä eri
toimijoiden kanssa. Uudistuksilla valmistaudumme uuteen kuntaan, jonka tehtävät painottuvat elinvoiman, koulutuksen, sivistyksen ja hyvän kaupunkiympäristön luomiseen, kertoo Ikonen.
Konsernijohtaja Juha Yli-Rajalan mukaan kuntatalous jatkuu
vuosikymmenen loppuun saakka erittäin kireänä, ja kunnat
joutuvat sopeuttamaan toimintojaan ja palvelujaan supistuviin
tuloihin.
Kaupunginvaltuusto oli tyytyväinen ensi vuoden talousarvion
pieneen menojen kasvuun. Nettomenojen arvioidaan kasvavan
kuluvan vuoden ennusteeseen verrattuna vain 0,8 prosenttia.
Nettomenot ovat vuonna 2016 arviolta 1,13 miljardia euroa. Tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit säilyvät ennallaan.
– Kunnallisverotulot kasvavat arviolta 10 miljoonaa euroa ja
kiinteistöverotulot 2 miljoonaa euroa, mutta yhteisöverotulojen arvioidaan vähenevän 10 miljoonaa euroa. Verotulot eivät
siis käytännössä kasva kuluvasta vuodesta, sanoo Yli-Rajala.
Kaupungin talouden pitkän aikavälin kestävyyttä aiotaan edistää rakennemuutoksilla, joita tehdään muun muassa lasten ja
nuorten palveluissa, ikäihmisten palveluissa ja työllisyydenhoidossa sekä maankäytön kokonaisprosessin uudistamisessa.
Kaupungin henkilöstön yhdessä
tekemisen meininki näkyy paitsi
työpaikoilla, myös vaikkapa kaupungin
Museo-Huuhkajien jalkapallotreeneissä
Pyynikin kentällä. Ensi vuonnakin
tiukka budjetti edellyttää henkilöstöltä
aktiivista yhteistyötä ja yhteen
hiileen puhaltamista.
Henkilöstömenot vähenevät
Huolimatta ennätyksellisen matalasta menojen kasvusta
talousarvio on ensi vuonna noin 16 miljoonaa euroa alijäämäinen, koska verotulojen ja valtionosuuksien kasvu on menojen
kasvua hitaampaa.
Vuosikate on 76,2 miljoonaa euroa, joka on kaupungin investointitarpeisiin nähden liian pieni. Vuosikate kertoo sen,
paljonko kaupungin tulorahoituksesta jää investointeihin, lainanlyhennyksiin ja muihin pitkävaikutteisiin menoihin.
Kaupungin henkilöstömenot ovat ensi vuonna noin 670
miljoonaa euroa. Menot laskevat 12,6 miljoonaa euroa tämän
vuoden tilinpäätösennusteeseen verrattuna, sillä henkilötyövuosien arvioidaan vähenevän 110:llä. Henkilöstömenoja vähentävät muun muassa organisatoriset muutokset ja se, ettei eläkkeelle jääneen tilalle palkata ketään.
– Lisäksi yksiköt ovat sisällyttäneet talousarvioihinsa
kaupunginhallituksen edellyttämiä talouden tasapainottamistoimenpiteitä muun muassa vähentämällä henkilötyövuosia ja
henkilöstömenoja, kertoi konsernijohtaja Juha Yli-Rajala.
Vuonna 2016 kaupungin nettoinvestoinnit ovat noin 232,4
miljoonaa euroa. Tampere aikoo korjata ja rakentaa toimitiloja
lähes 100 miljoonalla eurolla.
Suurin yksittäinen yhdyskuntarakentamisen investointi,
13,9 miljoonaa euroa, on vielä ensi vuonna Rantaväylän tunneli
-hanke. Raitiotien suunnittelu jatkuu, ja myös kansi- ja areenahanke sekä Eteläpuiston suunnittelu saivat valtuuston äänestyksissä tuen.
– Haemme innovatiivisilla hankinnoilla parempia ja kustannustehokkaampia palveluja. Tästä esimerkkinä ovat alueelliset
VILKKU 7 | 2015
3
>
TAPETILLA
TOIMINTAMENOT YDINPROSESSEITTAIN
Ilman liikelaitoksia, muita taseyksiköitä ja konsernipalveluja
Lasten ja nuorten
kasvun tukeminen
25
370 M€
13
> hyvinvointikeskukset, joita toteutetaan kaupungin, yritysten ja yhteisöjen yhteiskehittämisellä
Lielahdessa, Tesomalla ja Linnainmaalla, AnnaKaisa Ikonen kertoo.
Hän korostaa, että kehittyvän kaupungin
on uskallettava investoida tulevaisuuteen.
Myös Tampereen näkyvyyttä kansainvälisissä
verkostoissa on vahvistettava, jotta kaupunkiin
saadaan lisää tapahtumia, matkailijoita, osaajia
ja sijoituksia. •
tampere.fi/talousarvio2016
Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 040 743 6356
Talousjohtaja Jukka Männikkö 050 576 7539
TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2016 LUKUINA
Asukasluku 31.12.2016
Tuloveroprosentti
Toimintamenojen kasvu
Vuosikate
Tulos
Investoinnit yhteensä
Lainamäärä/asukas
227 790
19,75
0,8
76,2
-16,1
232,4
2 159
henkilöä
prosenttia
prosenttia
miljoonaa euroa
miljoonaa euroa
miljoonaa euroa
euroa per asukas
Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
508 M€
Ikäihmisten hyvinvoinnin
ylläpitäminen 190 M€
Osaamisen ja elinkeinojen
11
kehittäminen 168 M€
%
Konsernihallinto 72 M€
5
34
Kaupunkiympäristön kehittäminen 107 M€
7
5
Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 81 M€
SUUNNITELTU HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 2016
yhteensä 13 905 palkallista henkilötyövuotta
Hyvinvointipalvelut
10 485 htv
Konsernihallinto ja ydinprosessit 460 htv
Konsernipalvelut* 607htv
3 4
Liikelaitokset ja
Pirkanmaan pelastuslaitos
17
2 352 htv
75
%
*Konsernipalvelut sisältää
muissa yksiköissä työskenteleviä
palkkatukityöllistettyjä 100 htv
HENKILÖSTÖMENOT 2016
Konsernihallinto ja ydinprosessit 33,0 M€
Konsernipalvelut 29,6 M€
Hyvinvointipalvelut
490,6 M€
5 4
17
73
%
Liikelaitokset ja
Pirkanmaan pelastuslaitos
116,4 M€
TEKSTI Tuuli Oinonen
KUVA Hanna Leppänen
Henkilöstön sinnikkyys mahdollistaa säästöt
– Alijäämäisen
talousarvion takia
yksiköiden täytyy
tehdä tarvittavat
rakenteelliset
muutokset rivakasti,
sanoo johtaja
Kirsi Koski.
KAUPUNGIN MENOJEN kasvu on saatu
hallintaan, vaikka palvelutarpeet kasvavat.
Kaupungin henkilöstöasioista vastaava
johtaja Kirsi Koski haluaa kiittää kaupungin osaavaa henkilöstöä työstä.
– Tiedän, että kaupunkiorganisaation
sisäiset uudistukset ja toimintaympäristön
epävakaisuus rassaavat koko henkilöstöä.
Kuitenkin väki on sinnikkäästi puurtanut
eteenpäin. Vuosi vuoden jälkeen toistuvia
vaatimuksia vähentää henkilöstömenoja ja
henkilötyövuosia kaupungin kasvaessa ei
olisi pystytty täyttämään ilman henkilöstön
myötävaikutusta ja venymistä, Koski sanoo.
Työvoimakustannuksiin haetaan ensi
vuonna yhden prosentin säästöjä toimintoja
uudistamalla, eläköitymisiä hyödyntämällä,
palkattomilla vapailla sekä johtamista ja
henkilöstön palkitsemista kehittämällä.
– Lomautuksia ei ole tällä hetkellä näköpiirissä. Mikään työnantaja ei silti tässä
taloudellisessa tilanteessa voi sulkea pois
tätäkään vaihtoehtoa. Jos emme onnistu
kehittämään tarpeeksi vaikuttavia toimintatapoja yhdessä henkilöstön kanssa, emmekä
saamaan kaupungin taloutta nyt valituilla keinoilla tasapainoon, joudumme käyn-
4
VILKKU 7 | 2015
nistämään kaupunkitasoisen yt-menettelyn.
Yhdessä tekeminen
korostuu yhä enemmän
Kirsi Kosken mukaan on selvää, että rakenteelliset toimintatapamuutokset ovat välttämättömiä kaupungin kehittämisessä.
– Mikäli muutoksia tarkastellaan irrallisina
kokonaisuuksina, osa niistä näyttää johtavan henkilötyövuosien lisääntymiseen ja osa
vähentymiseen. Toiminnan uudistamisen
tavoitteena kuitenkin on, että kaupungin
kokonaismenot vähenevät, vaikka palvelutarpeet kasvavat. Henkilötyövuosien aito
vähentäminen onnistuu toiminnan kehittämisen ja sujuvien palvelujen ansiosta.
Kaupungin rakenteilla oleva toimintamalli perustuu vahvasti yhdessä tekemiseen,
työntekijöiden osallistumiseen ja avoimuuteen.
– Olen täysin vakuuttunut siitä, että
kaupungin menestyminen on omalta osaltaan seurausta henkilöstön aktiivisesta
osallistumisesta, luovuudesta ja yhdessä
tekemisen synnyttämästä hyvästä meiningistä, Koski korostaa. •
TEKSTI Aila Rajamäki
Valtuusto päättää Tampere 2017 -projektista joulukuussa
TOIMINTAMALLIN uudistuksen eli Tampere 2017 -projektin jatkolinjauksista päätetään
valtuustossa 14.12. Sen jälkeen toimintamallin uudistamista jatketaan valtuuston linjauksen mukaisesti siten, että koko kaupunkitasolla uudistetun organisaation toiminta
voi alkaa 1.1.2017 ja poliittisten toimielinten osalta 1.6.2017.
Valtuustolle esitetään, että henkilöstöjaosto lakkautettaisiin 1.6.2017 ja sen tehtävät siirtyisivät kaupunginhallitukselle ja viranhaltijoille. Kaupunginhallitukselle muodostettaisiin konsernijaosto, jonka tehtävät
liittyisivät kaupungin tytäryhteisöjen, osakkuusyhteisöjen ja liikelaitosten omistajaohjaukseen.
Kaupunkia johtaa edelleen pormestari,
mutta pormestarin valintatapaan palataan
myöhemmin riippuen siitä, mahdollistaako
uusi kuntalaki suoran pormestarivaalin. Lisäksi valtuustolle esitetään, että palvelut organisoidaan kolmelle palvelualueelle. Nämä
ovat hyvinvoinnin, elinvoiman ja kilpailukyvyn sekä kaupunkiympäristön palvelualueet.
Jokaiselle palvelualueelle esitetään kahta
lautakuntaa, joita johtaisivat kolme päätoimista apulaispormestaria. Esityksen mukaan
hyvinvointipalveluiden johtokunnat lakkautettaisiin 1.1.2017 alkaen ja niiden tehtävät
siirtyisivät kaupunginhallitukselle, lautakunnille ja viranhaltijoille.
Toimintamallin uudistaminen on aloitettu
TEKSTIT Tuuli Oinonen
KUVA Hanna Leppänen
Hae Kehittäjäpalkintoa
T
ampereen kaupungin kehittäjäpalkinnon tarkoitus on tuoda esille
ja palkita hyviä ideoita, ajatuksia
ja työmenetelmiä.
Kehittäjäpalkintoja jaetaan asiakaslähtöisyys- ja työyhteisösarjoissa. Palkinnon avulla kannustetaan henkilöstöä
miettimään, millaisilla työkäytännöillä,
-menetelmillä ja -tapojen kehittämisellä
voidaan löytää uusia keinoja parantaa
asiakaslähtöisyyttä sekä työhyvinvointia ja työturvallisuutta.
Palkintoa voi esittää vaikka työtoverille tai esimiehenä henkilöstölle.
Kehittäjäpalkinto on yhteensä 20 000
euroa.
Palkinnon hakuaika kestää 14.2.
2016 saakka. kka. •
Henkilöstöasiat > Yht
Yhteistoiminta > Kehittäjäpalkinto
(mm. hakukaavake)
konsernihallinnosta. Konsernihallinto aloittaa osin uudistetussa organisaatiossa vuoden
2016 alussa. Konsernihallintoon tulee palvelualueiden johdon lisäksi kuusi konserniohjausyksikköä: hallinto, henkilöstö, kehittäminen, omistajaohjaus, strategia ja talous sekä
hallintoyksikön alaisuuteen konsernipalvelut.
Palvelualueille valitaan kolme uutta johtajaa julkisella hakumenettelyllä. He tulevat
ensi vuoden aikana uudistamaan oman alueensa toiminnan. Tämä työ koskee myös nykyistä palvelutuotantoa. Tavoitteena on, että
johtajat voisivat aloittaa työnsä viimeistään
1.6.2016. Konsernijohtaja toimii palvelualueiden johtajien ja konserniohjausyksiköiden
vetäjien esimiehenä. •
Huolella-verkoston
Johanna Paul ja Päivi
Laukamo järjestävät
koulujen päättäjäispäiväksi nuorille ohjelmaa.
Verkostolaiset ovat
partioineet Rosendahlin
rannassa jo kolmena
päättäjäispäivänä.
Palkittu Huolella-verkosto jatkaa toimintaansa
HUOLELLA-VERKOSTO kannustaa edelleen nuoria päihteettömään elämään. Verkosto sai kehittäjäpalkinnon vuonna 2013.
Yhteistyöverkosto on osa kaupungin erityisnuorisotyötä. Sitä vetää nykyisin johtava
koordinaattori Päivi Laukamo, joka miettii
parhaillaan nuorille mahdollisuutta päihteettömään juhlintaan koulujen päättyessä.
te
– Kysyimme
Kysy
lokakuussa nuorilta itseltään, millaise
millaisen tilaisuuden he haluaisivat.
Toiveena oli esimerkiksi konsertti, disko tai
festivaali. Kovasti
Ko
toivottiin myös toiminnallista iltaa, kuten pelejä, kaupunkisotaa,
värijuoksua tai ihan urheilutapahtumaa,
värijuoks
Laukamo.
kertoo La
Rosendahlin rannassa on partioinut
Ros
koulujen päättäjäispäivänä jo kolmen vuokouluje
den aj
ajan kaupungin työntekijöitä yhdessä
vanhempien, luottamushenkilöiden sekä
vanh
yhdistysten ja järjestöjen jäsenten kanssa.
yhdi
– Olemme saaneet hyvin näkyvyyttä
tiedotusvälineissä ja nuorten keskuudessa
ottamalla etukäteen keskusteluun nuoria
kiinnostavan ajankohtaisen aiheen, kuten
kannabiksen tai erilaiset tarinat. Olemme
kampanjoineet myös koulujen sähköisen
reissuvihkon Helmen kautta.
Erityisnuorisotyöntekijä Johanna Paul
pohtii vanhemmille ja nuorille järjestettävän
teemapajan sisältöä. Tämänkin Huolellaverkoston tapahtuman tarkoituksena on
lisätä vanhempien ja nuorten välistä vuoropuhelua.
– Tähtäämme myös siihen, että vanhemmat kiinnostuisivat enemmän nuorista ja
heidän ajatuksistaan. Vanhemmat voisivat
oppia ottamaan paremmin puheeksi esimerkiksi päihteiden käytön. Nuortenkin olisi
hyvä osata kertoa vanhemmilleen omista
toiveistaan, sanoo Johanna Paul. •
VILKKU 7 | 2015
5
TYKYTYSTÄ
TEKSTI Päivi Pajula KUVAT Susanna Lyly
Tulevaisuustutkija
Esko Valtaojan mukaan
nykyajan hyvinvointia
ei osata arvostaa, jos
unohdetaan maailman
historia ja aikakaudet
ennen länsimaiden
vaurastumista.
Työterveyden positiiviset vaikutukset ovat
olleet Tampereen kaupungille myös taloudellisia. Tullinkulman Työterveys Oy:n hallituksen puheenjohtaja Rikard Bjurström sanoo,
että kaupunki on säästänyt miljoonia ostaessaan työterveyspalveluita omistamaltaan
yksiköltä.
– Laadukas työterveyshuolto on vähentänyt sairauspäivien määriä, mikä on myös
tuonut huomattavia taloudellisia säästöjä,
Bjurström toteaa.
Merkityksellisyyttä
työyhteisöön
T
ampereen kaupungin henkilöstö on voinut käyttää lakisääteisiä Tullinkulman
työterveyspalveluita jo 40 vuoden ajan.
Tullinkulman Työterveyden juhlaseminaarin puhujat korostivat hyvinvoivien työyhteisöjen merkitystä nykyajan työelämässä, jota
värittävät jatkuva muutos ja kiireen tunne.
– Suomalaisissa työyhteisöissä pitäisi harjoitella
avun pyytämistä ja tarjoamista. Toisten auttaminen
lisää työn merkityksellisyyttä,
sanoo tekniikan tohtori,
KTM Merja Fisher.
Tullinkulman
Työterveys
on notkea
nelikymppinen
6
VILKKU 7 | 2015
Seminaarissa tulevaisuuden työelämästä puhunut tekniikan tohtori, KTM Merja Fisher
on tutkinut väitöskirjaansa varten työilmapiirin merkityksellisyyttä. Hän kehottaa jokaista
miettimään, miten kukin voisi itse synnyttää
merkityksellisyyttä omassa työyhteisössään.
Merkityksen työlleen voi löytää esimerkiksi työtehtävistä, asiakkaista tai työnteon
yhteiskunnallisista vaikutuksista.
– Kun työntekijä kokee työnsä merkitykselliseksi, työn ilo ja tuottavuus lisääntyvät.
Samalla asiakkaista tulee entistä tyytyväisempiä. Esimiehet ovat roolimalleja, ja he voivat
positiivisesti poikkeavalla käyttäytymisellä
vaikuttaa siihen, miten innostavaksi yksilöt
kokevat yhteisön työilmapiirin.
Vakuutuskassan korvaukset nousevat
Fisherin mukaan positiivisesti poikkeava
vuorovaikutus tarkoittaa auttamista, epäitsekkyyttä, kiitollisuutta ja osallistamista.
Hyvä työilmapiiri syntyy jokapäiväisissä
kohtaamisissa työkavereiden ja asiakkaiden
kanssa.
Tähtitieteilijä luo
optimismia maailmaan
Tulevaisuustutkija Esko Valtaojan vahva
tulevaisuuden optimismi herättää ajatuksia
melankoliaan taipuvaisten suomalaisten mielissä.
Valtaoja kumoaa tieteellisiin tilastoihin
viitaten ajattelutavan, että kaikki olisi ennen
ollut paremmin.
– Jos maailmaa katselee jatkuvasti mustien lasien läpi, on kaikkea valoa vaikea nähdä.
Meillä on nyt se, mistä keskiajalla vain haaveiltiin. Elintaso on noussut vauhdikkaasti,
ja teemme entistä vähemmän töitä vuodesta
toiseen. Meillä on maailmassa enemmän
vaurautta, terveyttä ja vapaa-aikaa kuin koskaan aikaisemmin, Valtaoja sanoo.
Kun kahvipöydissä ja mediassa velloo keskustelu siitä, kuinka maailma on matkalla
tuhoon, kannattaa kaivaa muistin syövereistä
Valtaojan viisaat sanat: Maailma on mennyt
jatkuvasti entistä parempaan suuntaan, vaikka
se ei olekaan vielä kokonaan valmis.
Työterveyshuollon
avoin tulevaisuus
Tullinkulman Työterveys lopetti toimintansa
liikelaitoksena ja muuttui marraskuun alussa
Tullinkulman Työterveys Oy:ksi. Seuraava
organisaatiomuutos on edessä tammikuun
alussa, jolloin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin
työterveyshuollon on tarkoitus siirtyä osaksi
Tullinkulman Työterveyttä.
Kukaan ei vielä tiedä, muuttaako uusi
sote-ratkaisu tulevina vuosina työterveyspalveluiden tarjontaa. Se kuitenkin tiedetään,
että työntekijöiden työterveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen vaikuttaa positiivisesti työn tuottavuuteen.
Työkyvyttömyyden
ehkäisyllä tuottavuusloikka
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Guy
Ahosta hämmästyttää, ettei nykyinen hallitus
ole kiinnittänyt lainkaan huomiota työterveyshuoltoon tavoitellessaan kansantaloutta
vahvistavaa tuottavuusloikkaa.
– Työkyvyttömyydestä aiheutuvat menot
ovat moninkertaiset verrattuna tuloihin, joita
saadaan eläkeikää nostamalla. Sen vuoksi
työkyvyttömyyden ehkäisemisessä on 10kertainen tuottavuuspotentiaali eläkeiän
muuttamiseen verrattuna, hän muistuttaa. •
TAMPEREEN kaupunkikonsernin
vakuutuskassa nostaa esimerkiksi
hammashoidosta, silmälaseista
ja hieronnasta maksettavia
korvauksia ensi vuoden alussa.
Sääntömuutokset tarvitsevat
kuitenkin vielä Finanssivalvonnan
vahvistuksen.
Jos Finanssivalvonta vahvistaa
sääntömuutokset, nousee lääkärin
tai optikon määräämistä silmälaseista tai piilolinsseistä sekä
silmien taittovirheleikkauksesta
aiheutuneiden kustannusten kertakorvaus 220 eurosta 250 euroon.
Lisäksi korvausta saisi joka kolmannen vuoden sijaan joka toinen
kalenterivuosi.
Myös hammashoitokorvaus
nousee 200 eurosta 250 euroon.
Ensi vuonna myös lymfa- ja valohoidosta saa korvausta. Lääkärin
määräämästä perinteisestä
lihashieronnasta ja naprapaatin,
kiropraktikon ja osteopaatin
antamasta hoidosta korvataan
50 prosenttia sekä lymfahoidon,
valohoidon, fysioterapian ja
fysioterapeuttisten tutkimusten
omavastuuosuudesta 50 prosenttia.
Kunakin kalenterivuonna maksettava
enimmäismäärä nousee 170 eurosta
200 euroon.
Myös lääkärin määräämien
ulkoisten tuki- ja liikuntaelinvaivoihin tarkoitettujen sidosten ja
tukien enimmäiskorvaus nousee
40 euron ylittävältä osalta 170 eurosta
200 euroon.
Tampereen kaupunkikonsernin
vakuutuskassan kassankokous
hyväksyi sääntömuutokset marraskuussa. •
tampereenvakuutuskassa.fi
Työterveyspalvelut jatkuvat ennallaan
TAMPEREEN kaupunki on uusinut
marraskuussa Tullinkulman Työterveys Oy:n kanssa sopimuksen
henkilöstön työterveyshuolto- ja
sairaanhoitopalvelujen järjestämisestä.
Uuteen sopimukseen ei tullut
muutoksia palvelujen kattavuuteen.
Tampereen kaupunki työnantajana
tarjoaa henkilöstölleen aikaisempaan tapaan lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi yleislääkäritasoisen
sairaanhoidon.
Sopimus sisältää tiedot työterveyshuollon yleisistä järjestelyistä
sekä palvelujen sisällöstä ja
laajuudesta. Sopimus on voimassa
toistaiseksi. •
Käytä liikuntaetuutesi ajoissa
MUISTATHAN hyödyntää kaupungin työntekijän
liikuntaetuuden tämän vuoden aikana. Jos sinulla
on vielä paljon 100 euron etuudesta käyttämättä,
voit esimerkiksi ladata sarjakortin tai -rannekkeen
uimahalliin tyky-onlinellä. Sarjakortit ja -rannekkeet ovat voimassa 2 vuotta ostopäivästä.
10 kerran kortin tai rannekkeen lataus maksaa
50 euroa ja 10 kerran aamu-uintikortin tai rannekkeen lataus 31 euroa.
Aamu-uintiaika on voimassa maanantaista perjantaihin kello 6–8.
– Kaupungin tarjoamaa liikuntaetuutta on käytetty Tampereen uimahalleissa tähän mennessä noin 3 000 kertaa. Osa on maksanut kertamaksun
ja osa ostanut 10 kerran latauksen, kertoo liikuntapäällikkö Mikko Heinonen
liikuntapalveluista. •
Loora > Henkilöstöasiat > Henkilöstöedut > Liikuntakortti
[email protected]
Halon asiantuntijat 040 746 1810 arkisin kello 9–15
VILKKU 7 | 2015
7
KOLME MEISTÄ
TEKSTI Tuija Heikkilä
KUVA Hanna Leppänen
Kielitaitona sote ja ict
P
äivi Hodgson, Erja Mäkijärvi ja Marko
Laine osaavat puhua sekä sotea että
tietotekniikan kieltä ja siten toimia tulkkeina muille. He työskentelevät kaupungin
tietohallinnon osaajina, mutta kullakin heistä
on terveydenhoitoalan koulutus ja työkokemus. Monipuolisesta osaamisesta on apua
myös muille.
Päivi Hodgson vakinaistettiin tietohallinnon projektipäälliköksi vuoden 2014 alusta.
Sitä ennen hän työskenteli vajaat 15 vuotta
sairaanhoitajana Hatanpään sairaalassa. Vuodesta 2007 hän osallistui yhä enemmän sovellusasiantuntijana tietohallinnon projekteihin ja veti niitä.
– Olen aina ollut kiinnostunut tietotekniikasta ja hurahtanut koneisiin kotonakin.
Kai minulla on ollut uskallusta oppia kantapään kautta ja kokeilla ja touhuta teknisten
laitteiden kanssa selvittäen, miten työ tai
työyksikkö hyötyisivät niistä konkreettisesti,
Hodgson selittää.
Intohimoina laatu
ja tietotekniikka
Erikoissairaanhoitaja Erja Mäkijärvi toimi
aiemmassa työssään Pegasos-potilastietojärjestelmän vastuukäyttäjänä ja avitti muita.
– Tykkään erilaisista tietokoneohjelmista,
mutta minulle ei riitä, että ne toimivat, vaan
haluan tietää, mitä mahdollisuuksia ne antavat työhön, kertoo Hatanpään sairaalassa
osastonhoitajana toiminut Mäkijärvi.
Opiskellessaan terveyshallintotiedettä
yliopistossa hän keskittyi laatuasioihin ja
tietotekniikkaan.
8
VILKKU 7 | 2015
Terveydenhuollosta
tietohallintoon siirtyneet
Päivi Hodgson, Marko Laine ja
Erja Mäkijärvi suosittelevat
kaikille tarttumista pelotta
uusiin haasteisiin. Alaa ja
työtä vaihtaessa näkökulma muuttuu, mutta
samalla avartuu.
– Olin ollut hoitoalalla 26 vuotta, joista 17
vuotta esimiestehtävissä. Halusin tehdä jotakin uutta ja erilaista ja päätin katsoa, kumpi
intohimoistani, laatu vai tietotekniikka,
loksahtaisi ensin.
Tietotekniikka se oli. Keväällä 2014 Mäkijärvestä tuli toinen tietohallinnon sosiaali- ja
terveyspuolen tietohallintokoordinaattoreista.
Kun esimerkiksi sairaalassa tarvitaan uutta
ohjelmaa, sieltä otetaan Mäkijärveen yhteyttä, ja hän selvittää, millaiset sairaalan tarpeet
ovat ja mitä ohjelmia niihin on tarjolla. Sen
jälkeen alkaa ohjelman hankinta ja siirto käyttöön koulutuksineen ja muine vaiheineen.
Töiden ohella hän opiskeli Tampereen ammattikorkeakoulussa sekä tietojenkäsittelyn
tradenomin että ylemmän AMK:n tutkinnot.
Nyt hänen kontollaan ovat kaupungin henkilöstöhallinnon, päätöksenteon ja johtamisen tietojärjestelmät.
– Ei tässä tipan laiton tai kipsaamisen
taidoista ole hyötyä, mutta vanha koulutukseni
on tuonut muassaan rempseyttä, rauhallisuutta ja sosiaalisuutta. Kukaan ei kuole meikäläisen ”hoitovirheeseen”, vaikka kulunvalvonta ei hetkeen toimisi. Mutta ehkä meissä
kaikissa täällä tietohallinnossa asuu pieni
hoitaja, Laine vitsailee.
Substanssiosaajan
valttikortit
Rohkeasti
uusiin haasteisiin
Asiasisällön tuntemisesta on tietohallinnossa
hyötyä, ja erityisesti tietohallintokoordinaattorit ovatkin substanssiosaajia ja lähtöisin
sosiaali- ja terveysalan ohella vaikkapa koulumaailmasta.
– Kun ymmärtää työn prosessin ja asiakkaiden tarpeet, pystyy katsomaan, että ictprojektien tavoitteet ovat realistiset, Hodgson
sanoo.
– Alan tuntemus auttaa siinä, että tietää,
mitä pitää ottaa huomioon. Hoitoalalla sellaisia ovat esimerkiksi tietosuoja tai kolmivuorotyö, Mäkijärvi lisää.
– Ja uusissa tehtävissä voi hyödyntää
vanhoja kontakteja, Marko Laine muistuttaa.
Laine siirtyi tietohallintosuunnittelijaksi
2012. Lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja on työskennellyt ambulanssissa, lääkäriasemalla ja Hatanpään sairaalan ensiavussa.
Niin Hodgson, Mäkijärvi kuin Laine ovat tyytyväisiä uranvaihtoon ja nykyiseen työhönsä.
Vuodenvaihteessa suurin osa tietohallinnon
työntekijöistä siirtyy konsernipalveluyksikkö
Koppariin. Muutos koetaan hyväksi.
– Olemme tehneet jo nyt yhteistyötä
Tietotalon sovellusasiantuntijoiden kanssa.
Jatkossa se tulee olemaan entistä helpompaa.
Kolmikko suosittelee kaikille tarttumista
pelotta uusiin haasteisiin. Alaa ja työtä vaihtaessa näkökulma muuttuu, mutta samalla
avartuu.
– Entisestä voi aina tuoda uuteen osaamista ja näkemyksiä. Siten antaa, mutta aina
myös itse saa ja oppii, Mäkijärvi rohkaisee.
– Itsensä kehittäminen onkin avainasia.
Se on sellainen boosteri, että voimajuomia
ei tarvita. Vielä vanhanakin oppii, Hodgson
painottaa. •
PITKÄAIKAISET TYÖNTEKIJÄT
TEKSTI Pekka Ruissalo KUVA Hanna Leppänen
Lähetistä sukeutui 50 vuodessa
kiinteistöisännöitsijä
T
ampereen kaupungin kiinteistöisännöitsijä Juhani ”Jussi”
Pentinmäelle kesäkuun 22. päivä oli merkittävä juhlapäivä. Silloin tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun 15-vuotias
Pentinmäki aloitti työnsä kaupungin palveluksessa lähettinä.
– Erkki Lindfors oli kaupunginjohtajana, Pekka Paavola
kaupunginsihteerinä. Paavola kysyi, tulisinko kesätöihin.
Elettiin vuotta 1965. Ajan kulumisesta hyvä esimerkki on,
että yksi nykyisistä tamperelaisista maamerkeistä, Hakametsän jäähalli, oli avattu alkuvuodesta. Vuosi kului, työt sujuivat
ja pian Paavola otti uudestaan yhteyttä.
– Hän kysyi, haluanko jäädä vakituiseksi. Asiaa piti pohtia
tarkasti, sillä koulu oli vielä kesken. 167 markan kuukausipalkka
kuitenkin houkutti, se oli iso raha.
Kolmen vuoden kuluttua Pentinmäki tuli täysi-ikäiseksi. Se
tiesi samalla toimenkuvan muuttumista. Lähetistä tuli tuntikirjuri.
Kohtalo puuttui kuitenkin peliin. Työkaveri menehtyi, ja
vahtimestarin paikka tuli avoimeksi.
– Kaupunginsihteeri Paavola oli jälleen yhteydessä ja kysyi,
kiinnostaisiko vahtimestarin työ. Vastaus oli myöntävä.
Tekniikka on vaatinut
osaamisen päivitystä
Kiinteistötoimen palvelukseen Pentinmäki siirtyi vuonna 1990.
Siellä miehellä on ollut erilaisia toimenkuvia ennen kiinteistöisännöitsijän pestiä. Nykyisen toimen tehtäväkenttä on varsin
laaja.
– Vastuullamme on kiinteistöjä eri puolella Tamperetta.
Kauppahalli on näistä suurin. Kauppatorit, tapahtumaluvat ja
kaupalliset valomainoslaitteet kuuluvat myös kuvioon. Lisäksi
vuokraamme paljon raakamaata. Sopimusten kanssa pitää pelata paljon, nytkin niitä on mapissa parisataa, Pentinmäki kertoo.
Eikä unohtaa sovi ulkoilmaterasseja, vaalimainostelineitä
tai siirtolapuutarhamökkien vuokrasopimuksia. Erilaisia projekteja on menossa jatkuvasti.
Työ sujuu rutiinilla, mutta tekniikan mukaantulo on vaatinut osaamisen jatkuvaa päivittämistä.
– Uudet järjestelmät ovat muuttaneet työtä kovasti. 1990luvulla tietokoneen näyttö oli kuin ruusupuska, jossa vilkkui
vain vihreä väri, Pentinmäki naurahtaa.
Aina pitää olla
aikaa neuvoa
Juhani Pentinmäki kuvaa itseään positiiviseksi luonteeksi. Paljon
ammatissaan ja elämässään nähnyt mies haluaa olla kannustava ja ohjata eteenpäin myönteisesti.
– Työ ei koskaan ole tuntunut vastenmieliseltä. Myös itseluottamusta on löytynyt. Kun kokee jaksavansa ja osaavansa,
niin perusasiat ovat jo kunnossa.
– Aina täytyy olla aikaa neuvoa kärsivällisesti. Nuorten
työntekijöiden kanssa tulee usein vähän isällinen olo,
mutta niin kai pitääkin. Kärsivällisyyttä on riitettävä myös sen kaupunkilaisen kanssa, joka soittaa
ja aloittaa: ”Tämä on jo viides paikka, johon soiKaupungin
tan eikä vastauksia heru...”.
kiinteistöisännöitsijänä
Yhdestä asiasta Pentinmäki löytää parantoimiva Juhani Pentinmäki
nettavaa. Niin sanottu kuntabyrokratia ja sen
vastaa kiinteistöistä eri
aikaansaama kiireisyys on miehen mielestä
puolilla Tamperetta.
paisunut jo osin mahdottomaksi.
Suurin niistä on
– Jos ajatellaan meininkiä 1960- ja 1970-luvuilla,
kauppahalli.
silloin mentiin todella reippaasti. Paavolan Pekan
aikaan asiat etenivät ja päätökset syntyivät hyvinkin nopeasti. Nyt on hitaampaa.
– Hitauden näkee hankkeista. Monien loppuunsaattaminen kestää turhan kauan, ja se tulee taas kalliimmaksi.
Pentinmäki jää lomalle joulukuussa ja ensi keväänä lopullisesti vapaalle. Silloin on entistä enemmän aikaa harrastuksille,
kuten veneilylle ja avantouinnille.
– 50 vuotta on yhdelle ihmiselle sopiva satsi työntekoa. Terveyttä riittää, joten uskon viihtyväni eläkkeellä. Niin kauan kuin
huumoria on, kaikki on hyvin, Pentinmäki lohkaisee. •
VILKKU 7 | 2015
9
Palkkalaskelman sisällöstä ja käsitteistä tulee
ajoittain kyselyitä Kipalaan. Osa käsitteistä voi olla
outoja tai palkasta tehtävät vähennykset ihmetyttävät.
Tällä aukeamalla avataan näitä käsitteitä ja käydään läpi,
mitä kaikkea palkkalaskelmalla oikein kerrotaan.
Esimerkkinä on kuukausipalkkaisen henkilön
palkkalaskelma. Palkkalaskelma on hyvä tarkistaa
jokaisen palkanmaksun yhteydessä.
Näin luet
1
2
3
5
4
9
8
12
11
10
14
7
6
10
13
palkkalaskemaasi
H
enkilökohtaisesta palkkalaskelmasta selviää muun muassa kuukausittainen rahapalkkasi, luontaisetusi ja verotuksesi.
Tarkista palkkalaskelmastasi, erityisesti näiden muuttuessa
henkilötietosi
pankkitilinnumerosi
työsuhteen aloituspäivä
irtisanomistilanteessa päättymispäivä
veroprosenttisi
lomapäiviesi määrä ja korvaukset
heinäkuussa tai työsuhteen päättyessä lomaraha
luontaisedut
ay-jäsenmaksu
vuoden alusta kertyneet tulot ja verot
muutokset esimerkiksi hoitovapaiden, vuorotteluvapaan tai opintovapaan vuoksi
• työnantajan ilmoittamat muutokset palkankorotuksista ja tehtävien vaihdosta.
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
1
2
3
4
5
6
7
palkan maksupäivä, milloin palkka on tilillä ja
viimeisimmän työsuhteesi aloituspäivä
palvelussuhteen luonne (vakinainen, määräaikainen)
ja palvelussuhteen laji (toimi/virka)
järjestelmätekninen palvelussuhteen tunnus (A–Ö tai 0–9),
noudatettava virka/työehtosopimus, tehtävänimike ja
organisaatio
verokortin tiedot: otsikkona PROS (B) / KUMUL. (A) VEROKORTTI riippuen verotustapavalinnastasi sekä perusprosentti, lisäprosentti, ansioraja ja verokortin
alkamispäivä
vuosilomatiedot ovat kuluvan lomavuoden tiedot –
lomaoikeus, pidetyt lomapäivät, pitämättömien
säästövapaiden määrä eli säästökertymä
palkkaustiedot 1: kuukausipalkka ja siitä laskettu
tuntipalkka
palkkaustiedot 2: osaprosentti, jos teet osa-aikatyötä
sekä opettajilla opetusvelvollisuus
Maksupäivän erittelyssä on tiedot palkkakauden maksetuista
palkkaeristä:
8 Aika: miltä ajalta palkka tai vähennykset on laskettu
9 Peruste: eri palkkaperuste ja vähennykset nimettynä
• Peruspalkka = tehtäväkohtainen palkka
• Henk. koht. lisä, arv = mahdollinen henkilökohtainen
arviointiin perustuva palkanlisä
• Työkokemuslisä = työkokemuksen perusteella
maksettava kokemuslisä
• Poissaolopidätys = esim. palkaton vapaa
• Lomaraha
• Ay-jäsenmaksu = paljonko palkasta on peritty
ay-jäsenmaksuja, jos henkilöllä on ay-jäsenmaksun
perintäsopimus työnantajalla
• Kumulatiivinen vero = maksettu vero
• T-KuEL tai Eläkemaksut = työeläkemaksu: paljonko
palkasta on peritty työeläkemaksua.
• T-Työttmaksu tai Työt.vak. maksut = työttömyys-
10
11
12
13
vakuutusmaksu: kuinka paljon palkasta on peritty
työttömyysvakuutusmaksua
• Vakuutuskassapidätys = vakuutuskassan jäsenmaksu
• Netto ja Maksetaan = Nettosumma, joka maksetaan
pankkitilille. Palkasta on vähennetty ennakonpidätys
sekä vähennettävät palkkaperusteet, kuten eläke- ja
työttömyysvakuutusmaksu sekä ay-jäsenmaksu.
• Myös mahdolliset ateriavähennykset eli ateriamaksut
peritään palkanmaksun yhteydessä. Ne näkyvät
perustekohdassa.
Selitysosassa on tarkennuksia edellä mainittuihin
perusteisiin, esimerkiksi peruspalkan suuruus ja
poissaolon koodi.
Palvelussuhteen tiedot maksupäivältä
• Rahapalkka: yhteensä kaikki palkkaperusteet
• Verotettava ansio: kaikki palkkaperusteet yhteensä
sekä luontoisetu tai rahakorvaus
• Vero: paljonko palkasta on peritty ennakonpidätystä
• Sv-päivärahamaksu: osuus ennakonpidätyksestä.
Palvelussuhteen tiedot vuoden/työsuhteen alusta:
palkkaperusteet, mahdolliset lisät, verot ja vähennykset
Henk.tied. kuluvalta vuodelta: verotettava ansio, vero,
lomaraha, jäsenmaksut sekä eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut yhteensä
Palvelussuhteen palkkatodistus
14 Palvelussuhteen palkkatodistuksessa näkyy kyseisen
palvelussuhteen kertymä edelliseltä ja kuluvalta vuodelta sekä viimeisimmän palkkakauden (kuukausi) tiedot.
Kertymä kuluvalta vuodelta ei välttämättä ole kertymä
vuoden alusta, mikäli palvelussuhteessa/organisaatiossasi on
tapahtunut muutoksia vuoden aikana tai sinulla on palvelussuhde kahden eri työ-/virkaehtosopimuksen piirissä tai
sinulla on useampi kuin yksi päällekkäinen palvelussuhde.
Päällekkäinen palvelussuhde tarkoittaa useampaa kuin
yhtä palvelussuhdetta samassa tai eri kaupungin yksikössä
esimerkiksi päivätyö museossa ja iltatyö työväenopistossa
tai toisen toimen/viran hoito samassa tai eri kaupungin
yksikössä.
Edellä mainituissa tapauksissa tulee viimeisimmät palkkalaskelmat eri palvelussuhteilta laskea yhteen saadakseen
vuositason yhteissumman selville muun muassa verotuksen
tarkistusta varten. •
Loora > Henkilöstöasiat >
Palkkaus > Kuukausipalkka
Tarkempia ohjeita antavat
palkanlaskentatiimit.
VILKKU 7 | 2015
11
LÄHIKUVASSA
TEKSTI Tuuli Oinonen KUVA Hanna Leppänen
Päiväkoti kehitti
työergonomiaa ja
muuta hyvinvointia
R
antaperkiö–Kuuselan päiväkodin
työntekijät ovat eläneet monen
muutoksen vuoden. Ensin he tyhjensivät purkukuntoisen talon Härmälässä ja valitsivat sieltä puhdistamiseen
kelpaavat tavarat, jotka siirrettiin sitten
väliaikaiseen Rantaperkiön päiväkotiin.
Henkilöstöä työskentelee nyt kahdessa kiinteistössä: osa Rantaperkiön päiväkodissa ja osa Kuuselan palvelukeskuksen
yhteyteen syksyllä 2014 perustetussa
päiväkodissa.
– Muutto oli useille työntekijöille
henkisesti iso asia. Osa oli työskennellyt
vanhoissa tiloissa peräti 30 vuotta, kertoo
päiväkodin johtaja Susanna Bäckman.
Henkilökuntaa on palkattu lisää uusien lapsiryhmien ja osa-aikatyön kasvun
vuoksi. Päiväkodin työntekijöistä jopa 19
prosenttia tekee tällä hetkellä osa-aikatyötä.
– Osa-aikatyö on mahdollistettu erilaisin työjärjestelyin, ja kaikki osa-aikatyöhön halunneet ovat saaneet jatkaa
tutussa päiväkodissa. Myös uudet työntekijät on otettu hyvin osaksi työyhteisöä,
Bäckman kehuu.
Työntekijöillä omia
vastuualueita
Lastenhoitaja Noora Huida
(vas.), lastentarhanopettaja
Sari Lahtinen ja päiväkodin
johtaja Susanna Bäckman
seuraavat Oiva Sipposen,
Nuutti Wirran ja Seela Rikkilän
pukeutumista. Lapsia kannustetaan pukemaan mahdollisimman paljon itse.
12
12
VILKKU 7 | 2015
Rantaperkiö–Kuuselan päiväkodissa perehdyttiin tarkasti viime keväänä saatuihin Kunta 10 -tutkimuksen tuloksiin sekä
mietittiin yhdessä parannusta vaativia
asioita ja keinoja puuttua niihin.
– Tutkimustuloksista näkyivät isot
muutoksemme sekä se, että työntekijöillä ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa
kaikkiin muutoksiin. On kuitenkin monia
asioita, joita olemme saaneet kehitettyä
ja ylläpidettyä yhteistyön ansiosta, sanoo
Susanna Bäckman.
– Tiimityö toimii ja henkilökuntamme
työskentelee joustavasti yli lapsiryhmäja kiinteistörajojen. Koko henkilöstö kehittää yhdessä päiväkodin pedagogiikkaa
ja toimintakäytäntöjä. Työntekijöillä on
myös omia vastuualueita, joista he huolehtivat itsenäisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi
media- ja liikuntakasvatuksen kehittäminen, ateriatilaukset ja työvuorolistojen
ylläpito, Bäckman luettelee.
Alueen päiväkodit ja lähikoulut tekevät paljon yhteistyötä. Lähikoulu on
esimerkiksi antanut muutamia salivuoroja päiväkodin käyttöön. Päiväkodit järjestävät yhteisiä henkilökunnan kehittämispäiviä ja Tyky-tapahtumia.
Kuuselan päiväkoti toimii tiiviissä
yhteistyössä samassa talossa sijaitsevan
VILKKU 50 vuottaa
palvelukeskuksen kanssa.
– Ulkoilemme paljon. Oli hienoa,
että saimme sekä Rantaperkiöön että
Kuuselaan uudet lasten leikkipihat.
Lisäksi viikko-ohjelmaamme kuuluvat
metsäretket. Saamme liikuntaa vaikkapa
kapuamalla kaatuneiden puunrunkojen
yli, kertovat päiväkodin varajohtajana
toimiva lastentarhanopettaja Sari Lahtinen ja lastenhoitaja Noora Huida.
Kaikkiin ryhmiin
pukemispenkki
Työergonomiasta huolehtiminen liittyy
työssä jaksamiseen. Työntekijät ovat
ottaneet satulatuolit entistä ahkerampaan
käyttöön. Päiväkodin molempiin kiinteistöihin on hankittu lapsille korkeita kalusteita, jotka osaltaan tukevat aikuisten
työergonomiaa.
– Lapsia kannustetaan ja opastetaan
pukemaan mahdollisimman paljon itse,
mutta hienosäätöön useimmat lapset
tarvitsevat apua. Päiväkodin jokaisen
ryhmän eteiseen hankittiin pukemispenkki, jossa lapsi voi nojata kaiteeseen ja
aikuinen auttaa housujen puntit ja lenksut
paikoilleen, Sari Lahtinen selvittää.
Aluksi pelkkä puhelimen soiminen
kaikui Rantaperkiössä ympäri taloa. Meluongelmaan löytyi apua kattoon kiinnitetyistä akustiikkalevyistä. Kuuselassa
meluongelmaa on torjuttu tekstiilein ja
kalustein.
– Olemme olleet tyytyväisiä uusiin
tiloihin, jotka ovat toimineet ajoittaisesta
ahtaudesta huolimatta hyvin. Tärkeintä
on kuitenkin erinomainen työilmapiiri,
mikä on ilmennyt kaikissa tutkimuksissa.
Myös yhteistyö esimiehen kanssa ja häneltä saatu tuki saivat henkilökunnalta
korkeat pisteet, iloitsee Lahtinen. •
VILKUN ensimmäisessä numerossa vuonna 1970 pohditaan, saadaanko Tampereelle
olympialaisia.
”NÄHDÄÄNKÖ tamperelaislumissa olympia-aatteen sävyttämät suksensauvojen
jäljet, sitä ei kaupungin tiedotussihteeri
Leena Lindfors vielä huhtikuun loppupäivinä osannut sanoa, mutta uskoa ja
luottamusta asiaan kyllä on.
JOKA tapauksessa tietyn teeman alla mainostaminen tuottaa tuloksia enemmän kuin
summittainen Tampere-brosyyrien postittaminen matkailumarkkinoille, sen voi jo
nyt todeta. Tänä vuonnahan on budjettirahoista niin matkailu-, näyttely-, filmikuin PR-varatkin ohjattu olympia-aatteen
eteenpäinviemiseen tamperelaisittain.
VIISIKIELINEN esite, vastavalmistunut fil-
mi, kartat kisapaikoista ja valokuvat yhdessä olympiatarrojen ja
tulitikkupakkausten
kanssa on asianmukaisesti saatettu yleiseen tietoisuuteen.
Lehdistölle asia on
tuttu jo kautta maailman.
Erilaisissa
aailman Erilaisissa
kisoissa, kuten Tatralla ja Tukholmassa
on tamperelaisääni kuulunut.
KUULUUKO se Amsterdamissa?
Pian tiedämme senkin.” •
Vilkku 50 vuotta -sarjassa on kerrottu
lehden juhlavuoden kunniaksi, millaisia
tekstejä, kuvia ja ilmoituksia Vilkussa on
julkaistu vuosikymmenten aikana. Sarja
päättyy tähän.
NIMITYKSIÄ
karan tehtäviin sisältyvät muun muassa
ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kehittämis- ja laatutyö. Hän on aloittanut Tullinkulman Työterveydessä vuonna 2010.
Marko Stenström
Tapahtumatoimistoon
Mikko Kiekara
Marko Stenström
Mikko Kiekara
Tullinkulman ylilääkäriksi
Lääketieteen lisensiaatti ja työterveyshuollon erikoislääkäri Mikko Kiekara on
nimitetty Tullinkulman Työterveyden ylilääkäriksi 1.11. alkaen. Hänen vastuullaan
on Tullinkulman Työterveyden lääkäritoiminnan operatiivinen johtaminen. Kie-
Marko Stenström on valittu Tampereen
kaupungin Tapahtumatoimiston vastaavaksi tuottajaksi. Stenström siirtyy tehtävään
Tampere-talosta, jossa hän on toiminut
ohjelmapäällikkönä. Hän aloittaa uudessa
tehtävässään 1.2.2016. Vastaava tuottaja
vastaa Tapahtumatoimistossa tapahtumapalveluista, yhteistyötapahtumien sopimusseurannasta sekä osallistuu verkostotyöhön
ja tapahtumahakuihin. •
Logistiikka ja sairaanhoitopiirin materiaalipalvelut yhdistyvät
TAMPEREEN Logistiikka ja Pirkanmaan
sairaanhoitopiirin materiaalipalvelut
yhdistyvät vuoden alussa Tuomi Logistiikka Oy:ksi.
Yhtiö toimii yhteishankintayksikkönä
omistajilleen eli Tampereen kaupungille
ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirille sekä
Tampereen yliopistollisen sairaalan
yritysvastuualueiden kumppaneille.
Tuomi Logistiikka tuottaa edelleen
kaupungille ja sairaanhoitopiirille
nykyisen kaltaisia logistiikka- ja hankintapalveluita. Yhtiö työllistää noin 175
henkilöä. Yhdistyminen ei vaikuta henkilöstön määrään. Yhtiöstä tulee kaupungin
tytäryhtiö.
– Tavoitteena on saada aikaan 5–10
miljoonan euron vuosittainen kustannussäästö hankintoja tehostamalla sekä
poistamalla päällekkäisiä tehtäviä, jolloin
vapautuvat resurssit voidaan ohjata
hankintojen kehittämiseen, kertoo
kaupungin rahoituspäällikkö Janne
Salonen.
Tuomi Logistiikka auttaa asiakkaitaan
muun muassa erilaisissa julkisiin
hankintoihin liittyvissä kilpailutushankkeissa. Hankinnan lisäksi Tuomi Logistiikan toimialoja ovat materiaalipalvelut,
kuljetuspalvelut sekä henkilökuljetukset.
Omistusjärjestelyjen jälkeen kaupunki
omistaa Tuomi Logistiikasta 51 prosenttia
ja sairaanhoitopiiri 49 prosenttia. Yhtiön
liikevaihto tulee olemaan noin 70 miljoonaa euroa.
Yhtiön toimitusjohtajaksi on nimitetty
diplomi-insinööri Reko Martti. Hän on
toiminut Tampereen Logistiikan toimitusjohtajana vuodesta 2007 lähtien. •
VILKKU 7 | 2015
13
Verkkosivuja
rkkosivuja vvoi
oi sselata
elata
myös
mobiilisti
ös mo
obiilisti
TAMPEREEN kaupungin verkkosivut uudistuivat lokakuussa. Tampere.fi-sivut ovat nyt entistä helppokäyttöisemmät, ja niitä voi selata myös mobiilisti. Erityisesti
tietojen löydettävyyttä on parannettu, samoin ajankohtaisten asioiden näkyvyyttä.
Kaupungin palvelut löytyvät sivun yläosan
päävalikosta. Mukaan on saatu myös uusia toimintoja,
kuten tapahtumakalenteri. Tiedotteet ovat luettavissa
paitsi etusivulta myös aiheiden mukaan toimitetuilta
teemasivuilta.
Etusivun vasemmasta laidasta pääsee avaamaan
ajankohtaista-palstan. Teemojen mukaisesti toimitetun
uutiskirjeen voi tilata omaan sähköpostiin.
Verkkosivujen kehittäminen jatkuu edelleen, ja
luvassa on muun muassa lisää vuorovaikutteisuutta.
Myös sivujen esteettömyyttä parannetaan. Tampere.fisivuilla on kuukausittain noin 420 000 käyttäjää. •
Ateriasta tulee Voimia
TAMPEREEN Aterian uusi nimi on ensi vuoden alusta alkaen
Tampereen Voimia Liikelaitos.
Aterian uuden nimen haluttiin kuvaavan laajentunutta
toimintaa paremmin. Kaupungin siivoustoimintaa on keskitetty elokuusta alkaen Ateriaan. Liikelaitoksen hoidettavaksi
voi tulla myöhemmin myös muita tukipalveluita.
Uusi nimi ilmentää Tampereen Aterian strategian mukaisesti huolenpitoa, hyvinvointia, iloa ja yhdessätekemistä. Se
huomioi niin asiakkaat, sidosryhmät kuin henkilöstönkin.
Nimen ideointiin osallistui myös Aterian henkilöstöä, ja
Tampereen Voimia -nimi syntyi monen ehdotuksen summana. •
Arkisto myy Tampereen historia -kirjasarjaa
TAMPEREEN historia 1–4 on kirjasarja, jonka
kansien välissä on Tampereen vaiheita 2 500
sivun verran. Kirjaa voi ostaa kaupunginarkistosta
keskusvirastotalosta.
Kirjasarjan hinta on nyt vain 25 euroa ja
yksittäisen osan 7 euroa. •
14
VILKKU 7 | 2015
VILKKU 7 | 2015
15
VILKKUVAT
7.50
Kustannuspaikka
häämöttää. Kävelen töihin
lähes poikkeuksetta.
Asun Kissanmaalla, joten
matkasta selviää alle
vartissa. Ensin lähden
työvuorolistan mukaisesti
hyllytyspalveluun eli
Kätsyyn. Viime aikoina
olen käynyt lähinnä
Koukkuniemessä.
Topin päivä
Logistikko TOPI SYYSNUMMI
on työskennellyt Tampereen Logistiikassa
pian viisi vuotta. Hän on 38-vuotias ja
asuu Kissanmaalla vaimonsa kanssa.
Topi tykkää rentoutua työpäivän jälkeen
katselemalla elokuvia ja tv-sarjoja,
kuten Doctor Whota.
9.15
9
Kä on tervetullutta vaihtelua
Kätsy
varaston arkeen. Yleensä käyn
va
Kätsyssä
kaksi kertaa viikossa.
Kä
Se
S on itsenäistä ja vastuullista
työtä
asiakkaan tiloissa, eikä
t
aika
käy siellä pitkäksi. Kätsyssä
a
laitan ensin hyllyyn edellisellä
käyntikerralla tilatut tavarat
ja varmistan lähetyslistan
avulla, että varmasti oikeat
tavarat tulivat perille. Sitten
teen tilauksen seuraavalle
käyntikerralle.
15.40
Vielä on aikaa
tavaroiden
vastaanotolle
päivän päätteeksi.
Tästä maanantaista
tuli peruspäivä,
eli ehdin tehdä
kaikkea mahdollista.
11.30
S
Suuntaan
takaisin
vvarastolle. Onneksi
busseja kulkee hyvin
bu
eli vartin välein.
Paperitöiden jälkeen
Pap
pääsen ansaitulle
pää
lounaalle.
loun
14.30
Frankeeraus on
mukavaa puuhaa.
13.15
Keräilen vähän tavaroita Tursonkadun
varastolla ennen postitukseen siirtymistä.
Saan kolme rullakkoa täyteen yllättävän
helposti. Tilaukset kerätään yleensä
päivää ennen toimittamista.
Liikennöitsijä noutaa tavarat varastolta
ja vie asiakkaille ympäri Pirkanmaata.
16
VILKKU 7 | 2015