Keva-sotilasopas-A5-2015 alk 1.2.2016

Puolustusvoimien ja
Rajavartiolaitoksen
henkilöstön
eläketurva
1.2.2016 alkaen
Keva 2015
Kannen kuva: Paavo Hamunen
Sisällys
4
Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen henkilöstön eläketurva
1.2.2016 alkaen
4
Sotilaseläkkeiden laskentatapa muuttuu vuonna 2016
6
Sotilaseläkkeen laskenta eläkkeen alkaessa 1.2.2016 tai sen jälkeen
6 Vapaakirja-aika
6
Eläkkeen perusteena oleva vuosiansio ja loppupalkka
6 Kerroin
7 Laskentaesimerkit
10
Palkattomat keskeytykset
13
Sotilaan eläkeoikeus ja eroamisiät
14
Sotilaseläkkeen karttuminen
14 Upseeri/opistoupseeri
16 Lentäjä
17 Erikoisupseeri/sotilaspappi
18 Aliupseeri
19 Rajavartija
20 Merivartija
21
Siviilihenkilöstön eläkeoikeus ja eläkkeen määräytyminen
21
Eläkkeen määräytyminen
21
Siviilivirassa palveleva entinen erikoisupseeri
22
Siviilivirassa palveleva entinen värvätty
22
Vanha siviili
23
Uusi siviili
24
Lisätietoa eläkkeistä
24
Muu eläketurva
24
Eläkkeen hakeminen, maksaminen ja verotus
24
Työskentely eläkkeellä ollessa
24
Eläkeneuvonta ja verkkopalvelut
26
Oppaassa esiintyviä käsitteitä
4
Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen
henkilöstön eläketurva 1.2.2016 alkaen
Sotilaseläkkeiden laskentatapa muuttuu vuonna 2016
Sotilaseläkejärjestelmää koskevat lainmuutokset tulivat voimaan 1.1.2015 ja niitä
sovelletaan 1.2.2016 tai sen jälkeen alkaviin sotilaseläkkeisiin. Keskeisimpänä
muutoksena on, että sotilaseläkkeen laskentatapaa uudistetaan. Sotilaseläkkeen
määrään, eläkeoikeuteen ja alkamisajankohtiin uudistuksella ei ole merkittävää
vaikutusta. Myös elinaikakerrointa sovelletaan entiseen tapaan. Puolustusvoimien
siviilitehtävissä työskentelevien eläkkeiden laskenta ei muutu 1.2.2016.
Tässä oppaassa kerrotaan 1.2.2016 tai sen jälkeen eläkkeelle jäävien eläketurvasta. Oppaassa kerrotaan sotilaseläkkeiden laskentatavan muutoksista ja selvitetään uutta laskentatapaa esimerkkien avulla. Oppaassa käytettyjen käsitteiden
selitykset löydät sivulta 24.
Ennen 1.2.2016 eläkkeelle jäävien eläketurvasta on kerrottu oppaassa Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen henkilöstön työeläke.
Koko suomalainen työeläkejärjestelmä uudistuu 1.1.2017. Ajantasaisen tiedon
eläkeuudistuksen vaikutuksista julkisen alan eläkkeisiin löydät Kevan verkkosivuilta,
osoitteesta www.keva.fi.
5
Sotilaseläkkeen laskenta eläkkeen alkaessa
1.2.2016 tai sen jälkeen
Sotilaseläkkeiden laskentatavan muuttuessa eläke lasketaan loppupalkan ja vuosiansioiden perusteella. Laskentatavan muutos ei vaikuta eläkkeiden määrään eikä
muuta eläkkeen karttumista ja eläkeoikeutta koskevia säännöksiä.
Vapaakirja-aika
Vuosiansioiden ja loppupalkan perusteella laskettavaan sotilaseläkkeeseen siirrytään
asteittain. Siirtymävaiheessa eläkkeen laskennassa tarvitaan ennen vuotta 2014
karttuneesta sotilaseläkkeestä laskettua vapaakirjaa.
Vapaakirja ennen vuotta 2014 karttuneesta sotilaseläkkeestä lasketaan kunakin
aikana voimassa olleita, eläkkeen karttumista koskevia säännöksiä noudattaen.
Vapaakirja-aika alkaa valtion- tai sotilaspalveluksen alusta, ja se päättyy viimeistään
31.12.2013. Vapaakirja-ajan eläkepalkkana käytetään loppupalkkaa.
Eläkkeen perusteena oleva vuosiansio ja loppupalkka
Eläketapahtumaa tai palvelussuhteen päättymistä edeltävän 10 vuoden ajalta eläke
lasketaan sotilasvirasta kunakin vuonna saatujen ansioiden perusteella. Ansiot
korotetaan eläkkeen alkamisvuoden tasoon ja niistä vähennetään palkansaajan
eläkemaksua vastaava prosenttiosuus. Mahdollisilta palkattomilta jaksoilta eläkettä
karttuu kuten muillakin valtion työntekijöillä.
Loppupalkkaa käytetään eläkkeen enimmäismäärän, vapaakirja-ajan eläkkeen
ja eläketapahtumavuoden eläkkeen laskemiseen sekä kertoimen määrittämiseen.
Loppupalkka lasketaan sotilaspalveluksen päättymistä edeltävän täyden 10 kalenterivuoden työansioista. Ansiot korotetaan eläkkeen alkamisvuoden tasoon ja niistä
vähennetään palkansaajan eläkemaksua vastaava prosenttiosuus. Edellä mainittuihin työansioihin lisätään mahdolliset palkattomilta jaksoilta saatujen etuuksien
perusteena olevat ansiot. Näin saadusta summasta lasketaan keskiarvo.
Kerroin
Kerrointa käytetään 1.1.2025 ja sen jälkeen alkavien eläkkeiden laskennassa.
Kertoimella, jonka tavoitteena on saada eläkkeen määrä vastaamaan urakehityksen
mukaista ansiotason nousua, korotetaan loppupalkan määräytymisvuosia edeltävien, mutta vapaakirja-aikaa seuraavien kalenterivuosien eläkekarttumaa. Kerroin
lasketaan jakamalla loppupalkka sen määräytymistä edeltävän vapaakirja-ajan ja
loppupalkka-ajan väliin jäävien täysien kalenterivuosien keskiansiolla.
6
Laskentaesimerkit
Esimerkki: Vapaakirja-aika ja kymmenen viimeisen vuoden todelliset
ansiot
Vapaakirja-aika on aika ennen eläketapahtumaa edeltänyttä 10 vuotta. Vapaakirja-ajan
jälkeiseltä ajalta eläke lasketaan todellisten työansioiden perusteella ja eläketapahtumavuoden karttuma lasketaan loppupalkan perusteella.
Vapaakirja-aika
päättyy
31.12.2009
Vapaakirjaaika
1.10.1989
1.–31.1.2020
Eläke alkaa
1.2.2020
10 viimeisen vuoden karttuma
suoraan kunkin vuoden työansioista,
loppupalkan määräytymisjakso
1.1.2010
31.12.2019
• Vapaakirja-ajan päättymishetken ratkaisee eläkkeen alkamisajankohta. Vapaakirjaaika on aika ennen eläketapahtumaa edeltänyttä 10 vuotta.
• Vapaakirja-ajan (1.10.1989–31.12.2009) karttuma = prosenttikarttuma x
loppupalkka.
• 1.1.2010–31.12.2019 eläke lasketaan suoraan todellisista työansioista.
• Eläketapahtumavuoden alusta eläkkeelle jäämiseen asti olevalta ajalta
(1.1.–31.1.2020) eläke lasketaan loppupalkan perusteella.
• Loppupalkka on 10 viimeisen vuoden (1.1.2010–31.12.2019) vuosiansioista ja
mahdollisten palkattomien jaksojen etuuksien perusteena olevista ansioista laskettu
keskiansio.
• Eläke yhteensä on vapaakirja-ajan karttunut eläke + eläketapahtumaa edeltävän
10 viimeisen vuoden ansioista karttunut eläke + eläketapahtumavuoden eläke.
• Eläkkeen tavoitetaso on 61–66 % loppupalkasta (vanha sotilas).
7
Esimerkki: Vapaakirja-ajan päättymishetki on yli kymmenen vuoden päässä eläkkeen alkamisesta
Jos vapaakirja-ajan päättymishetki on yli kymmenen vuoden päässä eläkkeen alkamisesta,
lasketaan ajanjakso 1.1.2014 lukien todellisilla vuosiansioilla loppupalkan laskentajakson
alkamiseen saakka. Tältä vapaakirja-ajan ja loppupalkan laskentajakson väliseltä ajalta
karttunutta eläkettä korotetaan kertoimella.
1.1.–28.2.2028
Eläke alkaa
1.3.2028
Vapaakirjaaika
9.4.1997
2014–2017
31.12.2013
10 viimeisen vuoden karttuma
suoraan kunkin vuoden työansioista,
loppupalkan määräytymisjakso
31.12.2017
31.12.2027
• Vapaakirja-ajan (9.4.1997–31.12.2013) karttuma = prosenttikarttuma x
loppupalkka.
• Vuosien 2014–2017 eläke lasketaan suoraan todellisista työansioista. Saatua
euromäärää korotetaan kertoimella. Kerroin saadaan jakamalla loppupalkka
valittujen täysien vuosien (2014–2017) keskiansiolla.
• Vuosien 2018–2027 eläke lasketaan todellisista työansioista. Tästä jaksosta
lasketaan myös loppupalkka, joka on ko. vuosiansioista ja mahdollisten
palkattomien jaksojen etuuksien perusteena olevista ansioista laskettu keskiansio.
• Eläketapahtumavuoden alusta eläkkeelle jäämiseen asti olevalta ajalta
(1.1. –28.2.2028) eläke lasketaan loppupalkan perusteella.
• Eläke yhteensä on vapaakirja-ajan eläke + kertoimella korotetun jakson
eläke + eläketapahtumavuotta edeltävän 10 viimeisen vuoden eläke +
eläketapahtumavuoden eläke.
• Eläkkeen tavoitetaso on 60% loppupalkasta (uusi sotilas).
8
Esimerkki: Vapaakirja-aikaa ei ole
Vapaakirja-aikaa ei ole lainkaan, jos palvelussuhde on alkanut 1.1.2014 tai sen jälkeen.
Sotilaseläke lasketaan tällöin todellisten vuosiansioiden perusteella koko palvelusajalta.
Palvelussuhteen päättämistä edeltävän kymmenen kalenterivuoden eläkekarttuma lasketaan todellisten vuosiansioiden perusteella ja sitä edeltävältä ajalta karttunutta euromäärää
korotetaan kertoimella.
1.1.–31.3.2049
Eläke alkaa
1.4.2049
2017–2038
1.1.2017
10 viimeisen vuoden karttuma
suoraan kunkin vuoden työansioista,
loppupalkan määräytymisjakso
31.12.2038
31.12.2048
• Vuosien 2017–2038 eläke lasketaan suoraan todellisista työansioista. Saatua
euromäärää korotetaan kertoimella. Kerroin saadaan jakamalla loppupalkka
valittujen täysien vuosien (2017–2038) keskiansiolla.
• Vuosien 2039–2048 eläke lasketaan todellisista työansioista. Tästä jaksosta
lasketaan myös loppupalkka, joka on ko. vuosiansioista ja mahdollisten
palkattomien jaksojen etuuksien perusteena olevista ansioista laskettu keskiansio.
• Eläketapahtumavuoden alusta eläkkeelle jäämiseen asti olevalta ajalta
(1.1.–31.3.2049) eläke lasketaan loppupalkan perusteella.
• Eläke yhteensä on kertoimella korotetun jakson eläke + eläketapahtumavuotta
edeltävän 10 viimeisen vuoden eläke + eläketapahtumavuoden eläke.
• Eläkkeen tavoitetaso on 60% loppupalkasta (uusi sotilas).
9
Palkattomat keskeytykset
Palkattoman keskeytyksen vaikutus sotilaseläkkeeseen riippuu keskeytyksen ajankohdasta. Palkattomia keskeytyksiä ovat esimerkiksi äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet, hoitovapaa, vuorotteluvapaa tai muu ansiosidonnainen päiväraha-aika
tai lomautus.
• Ennen 1.1.1996 vain alle 30 päivän keskeytykset luetaan sekä eläkeajaksi
että sotilaseläkeajaksi.
• Palkaton keskeytys ajalla 1.1.1996–31.12.2004 luetaan sekä eläkeajaksi
että sotilaseläkeajaksi, mikäli keskeytys kestää enintään yhden vuoden
eikä henkilö ole keskeytyksen aikana muualla työeläkevakuutettuna.
• Palkaton keskeytys ajalla 1.1.2005–31.12.2013 vähentää sotilaseläkeaikaa päivän tarkkuudella.
• 1.1.2014 alkaen:
• Vanhalla sotilaalla sotilaseläkeaika lasketaan vuoden 2014 alusta
alkaen työnantajalta saatavien keskeytystietojen perusteella siten, että
palvelussuhteen kestosta vähennetään vain yli 30 päivää yhdenjaksoisesti jatkuneet palkattomat keskeytykset.
• Uudella sotilaalla vuodesta 2014 lukien jokainen vuosi, jona sotilasansioita on vähintään 16 356 euroa (2015 tasossa) luetaan vuoden
pituiseksi sotilaseläkeajaksi riippumatta palkattoman keskeytysajan
pituudesta.
10
Esimerkki: Palkattomien keskeytysten vaikutuksesta sotilaseläkeaikaan
vanhalla sotilaalla
Sotilaseläkeaika
Keskeytysjakso
25.4.–
20.5.1996
1.9.–
31.12.1994
26.6.–
13.7.2005
1.8.1997–
30.9.1998
Keskeytykset
1.–16.4.
2014
1.–21.3.
2014
1.6.–
30.11.2014
Sotilaseläkeajaksi
lukeminen
Vähentää
sotilaseläkeaikaa
Palkattomalla opintovapaalla
1.9.1994–31.12.1994
luetaan eläkeajaksi 30 pv
90 pv
Palkattomalla isyysvapaalla
25.4.–20.5.1996
luetaan kokonaan eläkeajaksi
0 pv
Palkattomalla hoitovapaalla
1.8.1997–30.9.1998
ei lueta eläkeajaksi
420 pv
Palkattomalla isyysvapaalla 26.6.–13.7.2005
ei lueta eläkeajaksi
18 pv
Palkattomalla vapaalla
1.3.–21.3.2014
luetaan kokonaan eläkeajaksi
0 pv
Palkattomalla vapaalla
1.4.–16.4.2014
luetaan kokonaan eläkeajaksi
0 pv
Vuorotteluvapaalla
1.6.2014–30.11.2014
ei lueta eläkeajaksi
180 pv
31.12.2013 saakka
Lakiuudistuksen jälkeen 1.1.2014
11
Esimerkki: Palkattomien keskeytysten vaikutuksesta sotilaseläkeaikaan
uudella sotilaalla
Sotilaseläkeaika
Keskeytysjakso
25.4.–
20.5.1996
1.9.–
31.12.1994
1.1.–30.11.
2015
26.6.–
13.7.2005
1.8.1997–
30.9.1998
Keskeytykset
1.3.–31.5.
2014
Sotilaseläkeajaksi
lukeminen
Vähentää
sotilaseläkeaikaa
Palkattomalla opintovapaalla
1.9.1994–31.12.1994
luetaan eläkeajaksi 30 pv
90 pv
Palkattomalla isyysvapaalla
25.4.–20.5.1996
luetaan kokonaan eläkeajaksi
0 pv
Palkattomalla hoitovapaalla
1.8.1997–30.9.1998
ei lueta eläkeajaksi
420 pv
Palkattomalla isyysvapaalla 26.6.–13.7.2005
ei lueta eläkeajaksi
18 pv
Palkattomalla vapaalla
1.3.–31.5.2014
luetaan kokonaan eläkeajaksi,
koska ansiot yli 16 200 euroa
(2014)
0 pv
Vuorotteluvapaalla
1.1.–30.11.2015
ei lueta eläkeajaksi, koska
ansiot alle 16 356 euroa (2015)
360 pv
31.12.2013 saakka
Lakiuudistuksen jälkeen 1.1.2014
12
Sotilaan eläkeoikeus ja eroamisiät
Lakiuudistuksen myötä sotilaiden eläkeoikeuteen ei tule muutoksia.
Sotilaseläkejärjestelmän piiriin kuuluvien eläkeoikeus voi syntyä palvelusvuosien
perusteella tai eroamisiässä. Uusilla sotilailla ei ole oikeutta eläkkeeseen palvelusvuosien perusteella. Poikkeuksena ovat upseerin tai opistoupseerin virassa palvelevat uudet sotilaat, joilla on oikeus erota palveluksesta 48-vuotiaana ja saada
sotilaseläke 55-vuotiaana, jos vaaditut edellytykset täyttyvät.
Edellytykset sotilaseläkkeen myöntämiselle:
• sotilasarvo
• loppukarenssiedellytysten täyttyminen
• palveluksesta eroaminen
• palvelusaikavaatimuksen/vuosiansiovaatimuksen tai eroamisiän täyttyminen sotilasviran mukaisin edellytyksin.
Sotilaiden eroamisiät puolustusvoimissa ja rajavartiolaitoksessa
Puolustusvoimien sotilasvirat:
Upseerit
puolustusvoimain komentaja 63 v
sotilasprofessori 60 v
pääesikunnan päällikkö 60 v
kenraali/amiraali 60 v
eversti/kommodori 60 v
everstiluutnantti/komentaja 55 v
majuri/komentajakapteeni 55 v
Lentäjän tehtävässä
kenraali 55 v
eversti 52 v
everstiluutnantti 50 v
muut 45 v tai 50 v
Opistoupseerit
opistoupseeri 55 v
Aliupseerit
aliupseeri 55 v (uusi)
aliupseeri 50–55 v
aliupseeri 60 v (nainen)
Erikoisupseerit
pääinsinööri 60 v
sotilasyli-insinööri 60 v
puolustusvoimien ylilääkäri 60 v
sotilasylilääkäri 60 v (sotilaall. valmiutta
vaativa)
erikoisupseerin virka (uusi) 55 v
erikoisupseerin virka (vanha) 60 v (1.1.1997
tai sen jälkeen nimitetty työntekijä, joka
ollut 31.12.1996 puolustusvoimien palveluksessa)
Sotilaspapit
kenttäpiispa 60 v
sotilaspappi (uusi) 55 v
sotilaspappi (vanha) 60 v (ollut 31.12.1996
puolustusvoimien palveluksessa)
Rajavartiolaitoksen sotilasvirat:
Rajavartiolaitoksen päällikkö 63 v
rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö 60 v
kenraali 60 v
amiraali 60 v
eversti 60 v
kommodori 60 v
esiupseeri 55 v
nuorempi upseeri 55 v
erikoisupseeri 55 v
opistoupseeri 55 v
rajavartija 50–55 v
merivartija 53–55 v
Lentäjän tehtävässä
opistoupseeri 50 v
esiupseeri 50 v
nuorempi upseeri 50 v
13
Sotilaseläkkeen karttuminen
Sotilaseläkkeen karttuminen edellyttää vanhalla sotilaalla yhdenjaksoisen palveluksen edellytyksen ja loppukarenssiehdon täyttymistä (kts. sivu 25). Uudella sotilaalla
edellytetään loppukarenssiehdon täyttymistä sekä 1.2.2016 lukien vuosiansioedellytyksen (16 356 euroa/2015 tasossa) täyttymistä.
Sotilaseläkkeen määrään vaikuttavat eläkeajaksi luettava palvelusaika, eläkkeen
karttumaprosentti sekä sotilasvirasta saadut ansiot. Sotilaseläkkeeseen vaadittava
palvelusaika lasketaan 23 ikävuoden täyttymisestä tai 2005 alkaen 18 ikävuoden
täyttymisestä eteenpäin. Ikärajaa ei sovelleta taannehtivasti.
Upseeri/opistoupseeri
Vanha upseeri tai opistoupseeri on ollut Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen palveluksessa 31.12.1992. Sotilaspalvelus jatkuu yhdenjaksoisesti eläkkeelle
jäämiseen saakka ja loppukarenssiedellytykset täyttyvät. Vanhalla upseerilla tai opistoupseerilla on oikeus jäädä eläkkeelle palvelusajan perusteella ennen eroamisikää
viimeistään 55-vuotiaana.
Sotilaseläkeajan palvelusaikana otetaan huomioon palvelus upseerin, opistoupseerin, värvätyn, sotilasammattihenkilön/aliupseerin, erikoisupseerin, sotilaspapin,
rajavartijan ja merivartijan virassa.
Sotilaseläkkeen enimmäismäärä on 61–66 %. Enimmäismäärän laskennassa
huomioidaan kaikki valtion eläkeajaksi luettava palvelusaika 23 ikävuodesta lähtien.
Vuodesta 2005 alkaen eläkettä karttuu 18 ikävuodesta alkaen.
Palvelusaika
Karttuminen
Aika sotilasvirassa
31.12.1994
mennessä
Vaadittava
sotilaseläkeaika
Enimmäismäärä
Aika
%
vuodessa
16 v
13 v
10 v
7v
3v
alle 3 v
25 v
26 v
27 v
28 v
29 v
30 v
66 %
65 %
64 %
63 %
62 %
61 %
• 31.12.1994 saakka
• 1.1.1995–31.12.2004
• 1.1.2005–31.12.2013
1/180 % päivässä
• 1.1.2014 alkaen
2,64 %
2,0 %
*
2,0 %
* Tältä ajalta eläkkeen karttuminen
lasketaan päivän tarkkuudella.
14
Uusi upseeri tai opistoupseeri on tullut Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen
palvelukseen 1.1.1993 tai sen jälkeen ensimmäistä kertaa tai katkoksen jälkeen
uudelleen upseerin tai opistoupseerin virkaan. Uuden upseerin tai opistoupseerin
eroamisikä on 55 vuotta. Uusi upseeri tai opistoupseeri voi erota palveluksesta 48
vuotta täytettyään ja saada palvelusvuosiensa perusteella eläkkeen 55-vuotiaana.
Sotilaseläkeaikaa on oltava vähintään 30 vuotta vähennettynä niillä täysillä kuukausilla, jotka hänellä on jäljellä ennen 55 vuoden ikää (sotilaspalvelusaikavaatimus
vähintään 23 vuotta 48 vuoden iän täyttyessä). Eläkkeen enimmäismäärä on 60 %.
Karttuminen
Aika
% vuodessa
• 31.12.2004 saakka
• 1.1.2005–31.12.2013
1/180 % päivässä
• 1.1.2014 alkaen
2,0%
*
2,0 %
* Tältä ajalta eläkkeen karttuminen lasketaan
päivän tarkkuudella.
Esimerkki: Upseerin eläkkeen karttuminen
Alla olevassa esimerkissä on kerrottu eläkkeen karttumaprosenteista eri ajanjaksoina.
Prosentit eivät muutu 1.2.2016 lukien sovellettavan sotilaseläkkeiden laskentauudistuksen
yhteydessä.
Upseeri, joka on syntynyt 29.8.1964. Vanha edunsaaja.
Palvelus on alkanut 1.1.1987. Vanhuuseläke alkaa 1.3.2016.
Palvelusaika
Eläkkeen karttuminen
Vapaakirja-aika 29.8.1987–31.12.2005
1.1.1987–28.8.1987
Eläkettä ei kartu, koska on alle 23-vuotias.
29.8.1987–31.12.1994, palvelusaikaa 88
kuukautta
Karttumaprosentti 2,64 % vuodessa.
Koko ajalta eläkettä karttuu 19,36 %.
1.1.1995–31.12.2004, palvelusaikaa 120
kuukautta
Karttumaprosentti 2 % vuodessa.
Koko ajalta eläkettä karttuu 20 %.
1.1.2005–31.12.2005, palvelusajasta vähennetty palkattomat keskeytykset (3 pv)
Karttumaprosentti 2 % vuodessa.
Koko ajalta eläkettä karttuu 1,98 %.
Vapaakirja-ajan kokonaiskarttumaprosentti on 41,34 % (=19,36 + 20 + 1,98).
1.1.2006–28.2.2016
Eläkettä karttuu 2 % vuodessa .
15
Lentäjä
Vanha lentäjä on upseeri tai opistoupseeri, joka on tullut Puolustusvoimien tai
Rajavartiolaitoksen palvelukseen lentäjän tutkintoa edellyttävään tehtävään viimeistään 31.12.1992. Palvelus jatkuu yhdenjaksoisesti eläkkeelle jäämiseen saakka
ja loppukarenssiedellytykset täyttyvät. Oikeus sotilaseläkkeeseen on sotilasvirassa
palvellun ajan perusteella tai viimeistään eroamisiässä.
Lentäjänä palveltu aika huomioidaan vaadittavaa palvelusaikaa ja karttumaa
laskettaessa 1,5-kertaisena ennen 1.1.2005 ja palvelusaikaa laskettaessa myös sen
jälkeen.
Palvelusaika
Karttuminen
Aika sotilasvirassa
31.12.1994
mennessä *
Vaadittava
palvelusaika,
lentäjäntutkintoa edellyttävä
tehtävä*
Enimmäismäärä
Aika
%
vuodessa
16 v
13 v
10 v
7v
3v
alle 3 v
20 v
21 v
22 v
23 v
24v
25 v
66 %
65 %
64 %
63 %
62 %
61 %
• 31.12.1994 saakka
• 1.1.1995–31.12.2004
• 1.1.2005–31.12.2013
1/120 % päivässä
• 1.1.2014 alkaen
2,64 %
2,0 %
**
* Lentäjänä palveltu aika huomioidaan
1,5 -kertaisena.
3,0 %
** Tältä ajalta eläkkeen karttuminen
lasketaan päivän tarkkuudella.
Uusi lentäjä on upseeri tai opistoupseeri, joka on tullut Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen palvelukseen lentäjän tutkintoa edellyttävään tehtävään 1.1.1993 tai
sen jälkeen ensimmäistä kertaa tai katkoksen jälkeen uudelleen upseerin tai opistoupseerin virkaan. Uudella lentäjällä on oikeus sotilaseläkkeeseen eroamisiässä. Jos
eroamisikä on korkeampi kuin 45 vuotta, sotilaseläkeoikeus syntyy, kun vaadittava
20 vuotta lentäjän tutkintoa edellyttävässä tehtävässä on täyttynyt.
Rajavartiolaitoksen lentäjän tutkintoa edellyttävässä tehtävässä palvelevalla
eroamisikä on 50 vuotta. Lentäjänä
palveltu aika ja karttuma huomiKarttuminen
oidaan 1,5-kertaisena 31.12.2004
% vuodessa
saakka ja palvelusaikaa laskettaessa Aika
myös sen jälkeen. Eläkkeen enim• 31.12.2004 saakka
2,0%, aika lasketaan
1,5-kertaisena
mäismäärä on 60%.
• 1.1.2005–31.12.2013
1/120 % päivässä
• 1.1.2014 alkaen
*
3,0 %
* Tältä ajalta eläkkeen karttuminen lasketaan
päivän tarkkuudella.
16
Erikoisupseeri/sotilaspappi
Vanha erikoisupseeri tai sotilaspappi on ollut Puolustusvoimien palveluksessa
sotilaallista valmiutta vaativassa tehtävässä 31.12.1996. Vanhan erikoisupseerin tai
sotilaspapin sotilaspalvelus jatkuu yhdenjaksoisesti eläkkeelle jäämiseen saakka ja
loppukarenssiedellytykset täyttyvät. Erikoisupseerin/sotilaspapin eroamisikä on 60
vuotta.
Vanhalla erikoisupseerilla ja sotilaspapilla on oikeus sotilaseläkkeeseen 55
vuoden iässä, jos hänellä on palveluksen päättyessä eläkkeeseen oikeuttavaa palvelusaikaa vähintään 30 vuotta Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen sotilasvirassa,
värvättynä, sotilasammattihenkilönä/aliupseerina, rajavartijana tai merivartijana.
Mikäli 30 vuoden palvelusaika täyttyy vasta 55 vuoden iän täyttämisen jälkeen,
eläkkeeseen on oikeus 30 vuoden palvelusaikavaatimuksen täyttymistä seuraavan
kuukauden alusta lukien.
Rajavartiolaitoksen erikoisupseerin sotilaspalveluajan pituus ei vaikuta eläkeoikeuden syntymiseen. Eroamisikä on aina 55 vuotta, jos loppukarenssiedellytykset
täyttyvät.
Vanhan erikoisupseerin ja sotilaspapin eläkkeen enimmäismäärä on 61–66 %.
Enimmäismäärä määräytyy sen mukaan, paljonko valtion eläkelain mukaista palvelusaikaa on kertynyt 31.12.1994 mennessä.
Palvelusaika
Karttuminen
Aika sotilasvirassa
31.12.1994
mennessä
Enimmäismäärä
Aika
%
vuodessa
16 v
13 v
10 v
7v
3v
alle 3 v
66 %
65 %
64 %
63 %
62 %
61 %
• 31.12.1994 saakka
• 1.1.1995–31.12.2004
• 1.1.2005–31.12.2013
1/180 % päivässä
• 1.1.2014 alkaen
2,2%
2,0 %
*
2,0 %
* Tältä ajalta eläkkeen karttuminen
lasketaan päivän tarkkuudella.
Uusi erikoisupseeri on tullut Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen palvelukseen
1.1.1997 tai sen jälkeen ensimmäistä kertaa tai katkoksen jälkeen uudelleen erikoisupseerin tai sotilaspapin virkaan. Hänellä on oikeus sotilaseläkkeeseen 55-vuotiaana palveluksesta erottuaan, mikäli loppukarenssiedellytykset täyttyvät.
17
Karttuminen
Aika
% vuodessa
• 31.12.1994 saakka
• 1.1.1995–31.12.2004
• 1.1.2005–31.12.2013
1/180 % päivässä
• 1.1.2014 alkaen
1,5 % tai 2,0%
2,0 %
*
2,0 %
* Tältä ajalta eläkkeen karttuminen lasketaan
päivän tarkkuudella.
Aliupseeri
Vanha aliupseeri on ollut Puolustusvoimien palveluksessa sotilaallista valmiutta
vaativassa tehtävässä 31.12.1994 ja hänen palveluksensa jatkuu yhdenjaksoisesti
eläkkeelle jäämiseen saakka ja loppukarenssiedellytykset täyttyvät.
Eroamisikä on miehillä porrastettu 50–55 vuoden välille. Porrastuksessa otetaan
huomioon kaikki valtion eläkeajaksi luettavat palvelukset 31.12.1994 saakka.
Palvelusaika
Karttuminen
Aika sotilasvirassa
31.12.1994
mennessä
Vaadittava
sotilaseläkeaika
Enimmäismäärä
Aika
%
vuodessa
16 v
13 v
10 v
7v
3v
alle 3 v
50 v
51 v
52 v
53 v
54 v
55 v
66 %
65 %
64 %
63 %
62 %
61 %
• 31.12.1994 saakka
• 1.1.1995–31.12.2004
• 1.1.2005–31.12.2013
1/180 % päivässä
• 1.1.2014 alkaen
2,2 %
2,0 %
*
2,0 %
* Tältä ajalta eläkkeen karttuminen
lasketaan päivän tarkkuudella.
Aliupseerin virassa palvelevalla naisella eroamisikä on 60 vuotta, jos hän on ollut
värvättynä 31.12.1994. Hänellä on oikeus jäädä eläkkeelle samassa eroamisiässä
kuin vastaavassa virassa palvelevalla miehellä (kts. taulukko edellä). Tällöin eläkkeeseen tehdään varhennusvähennys, joka on 0,27 % jokaiselta varhennetulta
kuukaudelta. Varhennusvähennys tehdään eläkkeeseen, joka on karttunut ajalta
ennen 1.1.1994. Varhennus lasketaan 55 ikävuodesta.
18
Uusi aliupseeri on tullut Puolustusvoimien palvelukseen 1.1.1995 tai sen jälkeen
ensimmäistä kertaa tai katkon jälkeen uudelleen. Oikeus sotilaseläkkeeseen on
55-vuotiaana palveluksesta erottuaan kun loppukarenssiedellytykset täyttyvät.
Karttuminen
Aika
% vuodessa
• 31.12.1994 saakka
• 1.1.1995–31.12.2004
• 1.1.2005–31.12.2013
1/180 % päivässä
• 1.1.2014 alkaen
1,5 % tai 2,2%
2,0 %
*
2,0 %
* Tältä ajalta eläkkeen karttuminen lasketaan
päivän tarkkuudella.
Rajavartija
Vanha rajavartija on ollut rajavartijan virassa Rajavartiolaitoksessa 31.12.1992.
Hänen palveluksensa jatkuu yhdenjaksoisesti eläkkeelle jäämiseen saakka ja loppukarenssiedellytykset täyttyvät. Eroamisikä on 31.12.1994 mennessä kertyneen
palvelusajan perusteella 50 ja 55 ikävuosien välillä ja eläkkeen enimmäismäärä on
61–66 %.
Palvelusaika
Karttuminen
Palvelusaika
31.12.1994
mennessä
Vaadittava
sotilaseläkeaika
Enimmäismäärä
16 v
13 v
10 v
7v
3v
alle 3 v
50 v
51 v
52 v
53 v
54 v
55 v
66 %
65 %
64 %
63 %
62 %
61 %
• 31.12.1994 saakka 2,64% vuodessa
työssaoloajalta, jos rajavartijana
palveltua aikaa on palveluksen
päättyessä vähintään 15 vuotta. Jos
rajavartijapalvelusta on palveluksen
päättyessä alle 15 vuotta, eläke karttuu 2,2 % vuodessa.
• 1.1.1995 alkaen eläke karttuu 2,0 %
vuodessa.
• 1.1.2005 alkaen 1/180 päivässä*.
• 1.1.2014 alkaen 2,0 % vuodessa.
* Tältä ajalta eläkkeen karttuminen
lasketaan päivän tarkkuudella.
Uusi rajavartija on tullut rajavartijan virkaan Rajavartiolaitokseen ensimmäisen kerran 1.1.1993 tai katkoksen jälkeen uudelleen. Eroamisikä on 55 vuotta. Eläkkeen
enimmäismäärä on 60 %.
19
Karttuminen
Aika
% vuodessa
• 31.12.2004 saakka
• 1.1.2005 alkaen1/180 %
päivässä
• 1.1.2014 alkaen
1,5 %
*
2,0 %
* Tältä ajalta eläkkeen karttuminen lasketaan
päivän tarkkuudella.
Merivartija
Vanha merivartija on ollut merivartijan virassa Rajavartiolaitoksessa 31.12.1992 ja
palvelus jatkuu yhdenjaksoisesti eläkkeelle jäämiseen saakka ja loppukarenssiedellytykset täyttyvät. Eroamisikä on 53 ja 55 vuoden välillä sen mukaan, paljonko valtion
eläkeaikaan luettavaan palvelusta on kertynyt 31.12.1994 mennessä. Eläkkeen
enimmäismäärä on 61–66 %.
Palvelusaika
Karttuminen
VEL-eläkeaika
31.12.1996
mennessä
Eroamisikä
Enimmäismäärä
Aika
%
vuodessa
16 v
13 v
10 v
7v
3v
alle 3 v
53 v
53 v 4 kk
53 v 8 kk
54 v
54 v 4 kk
55 v
66 %
65 %
64 %
63 %
62 %
61 %
• 31.12.1994 saakka
• 1.1.1995–31.12.2004
• 1.1.2005–31.12.2013
1/180 % päivässä
• 1.1.2014 alkaen
2,2 %
2,0 %
*
2,0 %
* Tältä ajalta eläkkeen karttuminen
lasketaan päivän tarkkuudella.
Uusi merivartija on tullut merivartijan virkaan ensimmäisen kerran 1.1.1993 tai
katkoksen jälkeen uudelleen. Hänen eroamisikänsä on 55 vuotta. Eläkkeen enimmäismäärä on 60 %.
Karttuminen
Aika
% vuodessa
• 31.12.2004 saakka
• 1.1.2005–31.12.2013
1/180 % päivässä
• 1.1.2014 alkaen
1,5 %
*
2,0 %
* Tältä ajalta eläkkeen karttuminen lasketaan
päivän tarkkuudella.
20
Siviilihenkilöstön eläkeoikeus ja eläkkeen
määräytyminen
Eläkkeen määräytyminen
Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen siviilien eläke karttuu kuten valtion eläkelain
piiriin kuuluvilla yleensä. Eläkkeen karttumiseen vaikuttavat valtion palveluksen
alkamisajankohta ja palveluksen yhdenjaksoisuus eläketapahtumaan saakka.
Siviilien eläkkeen enimmäismäärä määräytyy yleisten valtion eläkelain säännösten mukaisesti. Vuodesta 2005 lähtien karttuvalla eläkkeellä ei ole ylärajaa. Vuoden
2004 loppuun mennessä karttuneilla eläkkeillä sen sijaan on enimmäismäärä, joka
vaikuttaa kokonaiseläkkeen määrään. Vuoden 2004 loppuun mennessä karttuneiden eläkkeiden enimmäismäärä eli yhteensovitusraja saadaan laskemalla henkilön
23 vuoden iän ja vuoden 2004 lopun välisen ajan suhde 40 vuoteen (14 400 päivää) ja kertomalla saatu luku 60:lla.
Siviilivirassa palveleva entinen erikoisupseeri
Entiset ei-sotilaalliset erikoisupseerin tehtävät muutettiin siviiliviroiksi 1.1.1997
alkaen.
Siviilivirkaan siirretyllä 31.12.1996 erikoisupseerina Puolustusvoimissa palvelleella on oikeus vanhuuseläkkeeseen eroamisiässä. Eroamisikä on porrastettu 60–65
ikävuosien välillä 31.12.1996 saakka kertyneen eläkeajan perusteella.
Palvelusaika
Karttuminen
VEL-eläkeaika
31.12.1996
mennessä
Eroamisikä
Aika
%
vuodessa
16 v
13 v
10 v
7v
3v
alle 3 v
60 v
61 v
62 v
63 v
64 v
65 v
• 31.12.2004 saakka
• 1.1.1995–31.12.2004
2,2 %
1,5% ja 2,0 %
1.1.2005 alkaen
• 18–52-vuotiaana 1,5 % vuosiansioista
• 53–62-vuotiaana 1,9 % vuosiansioista
• 63–67-vuotiaana 4,5 % vuosiansioista.
Huom! Karttumaprosentit muuttuvat 1.1.2017.
21
Siviilivirassa palveleva entinen värvätty
Puolustusvoimien entiset ei-sotilaalliset värvätyn tehtävät on muutettu 1.1.1995 alkaen siviiliviroiksi, joihin sovelletaan yleisiä valtion eläkelain säännöksiä. Siviilivirkaan
siirretyllä, mutta 31.12.1994 värvättynä palvelleella on oikeus vanhuuseläkkeeseen
porrastetussa eroamisiässä. Eroamisikä on miehillä 50–57 vuotta 6 kuukautta ja
naisilla 60–65 vuotta. Molemmilla otetaan huomioon kaikki valtion eläkeajaksi
luettavat palvelukset 31.12.1994 saakka.
Naisilla on oikeus jäädä eläkkeelle vastaavan miehen eroamisiässä. Tällöin eläkkeeseen tulee varhennusvähennys, joka on 0,33 prosenttia kuukaudessa. Varhennusvähennys kohdennetaan eläkkeeseen, joka on karttunut ajalta ennen 1.1.1994.
Varhennus lasketaan 57 vuoden 6 kuukauden iästä.
Palvelusaika
Karttuminen
VEL-eläkeaika
31.12.1996
mennessä
Eroamisikä
miehet
Eroamisikä
naiset
Aika
%
vuodessa
16 v
13 v
10 v
7v
3v
alle 3 v
50 v
51 v 6 kk
52 v
54 v 6 kk
56 v
57 v 6 kk
60 v
61 v
62 v
63 v
64 v
65 v
• 31.12.1994 saakka
• 1.1.1995–31.12.2004
2,2 %
1,5% ja 2,0 %
1.1.2005 alkaen
• 18–52-vuotiaana 1,5 % vuosiansioista
• 53–62-vuotiaana 1,9 % vuosiansioista
• 63–67-vuotiaana 4,5 % vuosiansioista.
Huom! Karttumaprosentit muuttuvat 1.1.2017.
Vanha siviili
Vanha siviili on ollut puolustushallinnon tai Rajavartiolaitoksen palveluksessa
31.12.1992 ja valtion palvelus jatkuu yhdenjaksoisesti eläketapahtumaan saakka.
Virkasuhteisella siviilillä on eroamisikä, jos hän on ollut puolustushallinnon
palveluksessa 31.12.1992 sekä virkasuhteessa puolustusvoimissa 31.12.1994 ja
31.12.2007. Vanhan virkasuhteisen siviilin eroamisikä on 60–65 vuoden välillä
31.12.1994 kertyneen valtion palvelusajan perusteella.
22
Palvelusaika
Karttuminen
VEL-eläkeaika
31.12.1996
mennessä
Eroamisikä
Aika
% vuodessa
16 v
13 v
10 v
7v
3v
alle 3 v
60 v
61 v
62 v
63 v
64 v
65 v
• 31.12.2004 saakka
• 1.1.1995–31.12.2004
2,2 %
1,5% ja 2,0 %
1.1.2005 alkaen
• 18–52-vuotiaana 1,5 % vuosiansioista
• 53–62-vuotiaana 1,9 % vuosiansioista
• 63–67-vuotiaana 4,5 % vuosiansioista.
Huom! Karttumaprosentit muuttuvat 1.1.2017.
Työsopimussuhteisilla siviileillä on oikeus jäädä eläkkeelle samoin perustein kuin
muillakin valtion työntekijöillä 63–68-vuotiaana. Myös eläke karttuu samalla tavoin
kuin valtion työntekijöillä yleensä.
Uusi siviili
Uusi siviili on tullut Rajavartiolaitoksen tai Puolustusvoimien palvelukseen tai muuhun valtion palvelukseen 1.1.1993 tai sen jälkeen ensimmäisen kerran tai katkoksen jälkeen uudelleen. Uusi siviili voi jäädä vanhuuseläkkeelle 63–68-vuotiaana.
Karttuminen
Aika
% vuodessa
• 31.12.1994 saakka
• 1.1.1995–31.12.2004
2,0 %
1,5 %
1.1.2005 alkaen
• 18–52-vuotiaana 1,5 % vuosiansioista
• 53–62-vuotiaana 1,9 % vuosiansioista
• 63–67-vuotiaana 4,5 % vuosiansioista.
Huom! Karttumaprosentit muuttuvat 1.1.2017.
23
Lisätietoa eläkkeistä
Muu eläketurva
Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen työntekijöillä on oikeus muiden valtion
eläkelain piiriin kuuluvien työntekijöiden tapaan saada ehtojen täyttyessä
• työkyvyttömyyseläkettä
• perhe-eläkettä.
Sotilasviranhaltijalla ei ole oikeutta osa-aikaeläkkeeseen. Siviileillä on oikeus
osa-aikaeläkkeeseen, kuten muilla valtion eläkelain piiriin kuuluvilla. Vuonna 2017
nykyinen osa-aikaeläke poistuu, ja se korvataan osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä.
Työkyvyttömyyseläkkeeseen liittyvä tulevan ajan laskentatapa on muutoin sama
kuin muilla valtion eläkelain piiriin kuuluvilla, mutta sotilailla eläkettä karttuu tulevalta ajalta saman verran kuin työstä 50 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun.
Muista eläkemuodoista voi lukea lisää Kevan verkkosivuilta osoitteesta
www.keva.fi/elakkeet.
Eläkkeen hakeminen, maksaminen ja verotus
Eläkettä on haettava. Eläkettä haetaan noin kaksi kuukautta ennen eläkkeen
alkamista. Voit hakea eläkettä verkossa tai paperilomakkeella. Lisää tietoa eläkkeen
hakemisesta, maksamisesta ja eläkkeen verotuksesta saat Kevan verkkosivuilta
www.keva.fi/elakkeet.
Työskentely eläkkeellä ollessa
Eläkkeen rinnalla tehdystä työstä karttuu uutta eläkettä. Karttumaprosentti on 1,5
prosenttia vuosiansioista iästä riippumatta. Vanhuuseläkkeellä tehdystä valtion työstä karttuneen eläkkeen saa hakemuksesta 68 vuoden iässä, muiden työeläkelakien
alaisista ansioista karttuneet eläkkeet 63 vuoden iässä tai työsuhteen päätyttyä.
Työkyvyttömyyseläkkeellä tehdystä työstä karttuneen eläkkeen saa työsuhteen
päätyttyä hakemuksesta, kun eläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi.
24
Eläkeneuvonta ja verkkopalvelut
Kevan verkkosivuilta www.keva.fi/elakkeet löytyy lisää tietoa Ruolustusvoimien ja
Rajavartiolaitoksen henkilöstön eläketurvasta sekä Omat eläketietosi -verkkopalvelu
www.omatelaketietosi.fi.
Omat eläketietosi -palvelussa voit hakea eläkettä verkossa. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla, sirullisella henkilökortilla tai mobiilitunnisteella.
Sotilaseläkejärjestelmän piiriin kuuluvien henkilöiden työsuhteeseen ja eläkkeeseen liittyviä tietoja ei näy Omat eläketietosi -palvelussa, mutta palvelussa voi ottaa
yhteyttä Kevaan Kysy eläkkeestä -lomakkeella. Tulevaisuudessa myös sotilaseläkejärjestelmänpiiriin kuuluvien henkilöiden työsuhteeseen ja eläkkeeseen liittyvät
tiedot näkyvät Omat eläketietosi -palvelussa.
Kevan eläkeneuvonta auttaa
arkisin kello 8.00–16.00 numerossa 020 614 2837.
Käyntiosoite: Unioninkatu 43, Helsinki.
Omat eläketietosi -palvelu
omatelaketietosi.fi
Eläkeneuvonta Facebookissa
www.facebook.com/kevaelakeneuvoja
www.keva.fi
25
Oppaassa esiintyviä käsitteitä
Elinaikakertoimen tarkoituksena on sopeuttaa alkavien työeläkkeiden tasoa ja
eläkemenoa sen mukaan, miten odotettavissa oleva keskimääräinen elinikä muuttuu. Jos vanhuuseläke alkaa alle 62-vuotiaana, käytetään eläkkeen alkamisvuoden
kerrointa. Sotilaseläkkeissä elinaikakerrointa sovelletaan ennen eläkkeen rajaamista
tavoitekarttumaprosentin mukaiseen enimmäismäärään. Jos sotilaalle myönnetään
työkyvyttömyyseläke, muunnetaan työkyvyttömyyden alkamiseen mennessä karttunut eläke työkyvyttömyyden alkamisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella.
Eläkeajaksi eli eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi lasketaan palvelusaika 23 ikävuoden täyttymisestä alkaen. Vuoden 2005 alusta lähtien eläkeajaksi lasketaan palvelusaika 18 ikävuodesta alkaen. Ikärajaa ei sovelleta taannehtivasti.
Eläketapahtuma tarkoittaa vanhuuseläkkeessä eläkkeen alkamista edeltävän
kuukauden viimeistä päivää.
Enimmäismäärältään sotilaseläke voi olla 60–66 prosenttia eläkkeen perusteena
olevasta loppupalkasta. Enimmäismäärään rajataan sotilasvirka-ajan ja mahdollisen sitä ennen karttuneen muun valtion palvelusajan sekä palkattomien etuuksien
perusteella karttuneet eläkkeet.
Eroamisiät ja niihin liittyvät palvelussuhteen ehdot on säädetty Puolustusvoimista
annetun lain (551/2007) 47 §:ssä ja Rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain
(577/2005) 35 a §:ssä.
Kertoimella korotetaan loppupalkan määräytymisvuosia edeltävien kalenterivuosien eläkekarttumaa. Tavoitteena on saada eläkkeen määrä vastaamaan urakehityksen mukaista ansiotason nousua.
Loppukarenssiedellytysten toteutuminen on ehtona sotilaseläkkeen myöntämiselle. Loppukarenssiedellytykset täyttyvät, jos sotilaseläkkeen alkamista edeltävien
viiden vuoden aikana ansiot ovat vähintään kolmena vuonna 16 356 euroa vuodessa (vuoden 2015 tasossa).
Loppupalkka on keskiansio, joka lasketaan kymmenen viimeisen kokonaisen
vuoden ansioiden perusteella. Sotilasvirasta saatujen ansioiden lisäksi huomioon
otetaan myös palkattomien aikojen etuuden perusteena olevia ansioita. Loppupalkkaa käytetään eläkkeen enimmäismäärän, vapaakirja-ajan eläkkeen ja eläketapahtumavuoden eläkkeen laskemiseen sekä kertoimen määrittämiseen.
26
Palkattomat keskeytykset luetaan eläkeajaksi ja sotilaseläkeajaksi niiden säännösten mukaisesti, jotka ovat olleet voimassa keskeytyksen tapahtuessa. Palkattomista
jaksoista karttuu eläkettä vuodesta 2005 alkaen 1,5 prosenttia vuodessa etuuden
perusteena olevasta ansiosta. Yleisimpiä palkattomia jaksoja ovat perhevapaat,
vuorotteluvapaa, opiskelu tai muu ansiosidonnainen päiväraha-aika.
Sotilaalla tarkoitetaan sotilaskoulutusta vaativassa virassa tai tehtävässä tai erikseen säädetyssä sotilasvirassa palvelevaa virkamiestä.
Sotilaseläkeoikeudella tarkoitetaan sotilasvirassa palvelevan oikeutta jäädä eläkkeelle palvelusvuosien perusteella, kuitenkin viimeistään eroamisiässä.
Vapaakirja-ajalla tarkoitetaan ajanjaksoa, jolta sotilaseläke lasketaan vapaakirjatulla kumulatiivisesti kertyneellä karttumalla loppupalkasta. Vapaakirja-aika alkaa
valtion- tai sotilaspalveluksen alusta ja se päättyy viimeistään 31.12.2013.
Vuosiansioedellytys täyttyy uudella sotilaalla jos sotilasvirasta saatuja vuosiansioita
on vähintään 16 356 euroa vuoden 2015 tasossa.
Yhdenjaksoisen palveluksen edellytykset täyttyvät, kun ennen 1.1.1993 alkanut valtion palvelus on jatkunut yhdenjaksoisesti 31.12.2004 asti ja ansiot valtion
palveluksesta ovat vuodesta 2005 alkaen vähintään 8 178 euroa vuodessa vuoden
2015 tasossa tai valtion palvelus on ollut ilman katkoksia voimassa eläketapahtumaan saakka.
PL 425
00101 Helsinki
Puhelin 020 614 21
www.keva.fi
KEVA 9411/15
Keva