Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto uudisrakennusten

Comments

Transcription

Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto uudisrakennusten
Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto
uudisrakennusten suunnitteluohje 2015
ja vuokra-asuntoja
koskeva lisäohjeistus
Heka Myllypuro Lallukankuja 1, kuva Arno de la Chapelle.
ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO
Uudisrakennusten suunnitteluohje 2015
2(16)
14.01.2015
5
SISÄLLYSLUETTELO:
1
YLEISTÄ SUUNNITTELUOHJEESTA ............................................................................................................ 4
2
SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT ................................................................................................................ 4
2.1
ASUNTOTUOTANTOTOIMISTON OHJEET JA MALLIT ......................................................................................... 4
2.2
TILAMITOITUKSEN LÄHTÖKOHDAT ................................................................................................................ 4
2.3
TURVALLISUUDEN HUOMIOIMINEN SUUNNITTELUSSA .................................................................................... 5
2.4
TIETOMALLINNUS ....................................................................................................................................... 5
2.5
SUUNNITTELUN KÄYTTÖIKÄ-, SISÄILMASTO JA ENERGIATAVOITTEET .............................................................. 5
2.5.1
Käyttöikätavoitteet............................................................................................................................ 5
2.5.2
Sisäilmastotavoitteet ........................................................................................................................ 5
2.5.3
Energiatavoitteet .............................................................................................................................. 5
2.6
TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEN TODENTAMINEN .......................................................................................... 5
2.6.1
Suunnittelun aikana ......................................................................................................................... 5
2.6.2
Rakentamisen aikana ...................................................................................................................... 5
2.7
RAKENNUKSEN HUOLLON SUUNNITTELU ...................................................................................................... 5
3
YLEISET SUUNNITTELURATKAISUT ........................................................................................................... 6
3.1
3.2
3.3
3.4
3.5
4
KÄYTETTÄVÄT MATERIAALIT JA TUOTTEET ................................................................................................... 6
ESTEETÖN SUUNNITTELU ............................................................................................................................ 6
TALON KORKEUSASEMA.............................................................................................................................. 6
TALOTEKNISET JÄRJESTELMÄT ................................................................................................................... 6
HULEVEDET ............................................................................................................................................... 6
SUUNNITTELUVAATIMUKSET RAKENNUSOSITTAIN ............................................................................... 7
4.1
PERUSTUKSET JA ALAPOHJAT ..................................................................................................................... 7
4.1.1
Alapohjat .......................................................................................................................................... 7
4.2
SEINÄT ...................................................................................................................................................... 7
4.2.1
Kantavat betoniseinät ...................................................................................................................... 7
4.2.2
Väliseinät ......................................................................................................................................... 7
4.2.3
Julkisivumuuraus ............................................................................................................................. 7
4.3
IKKUNAT .................................................................................................................................................... 7
4.4
OVET ........................................................................................................................................................ 8
4.5
VESIKATTO ................................................................................................................................................ 8
4.5.1
Vesikattorakenteet ........................................................................................................................... 8
4.5.2
Vesikatteet ....................................................................................................................................... 8
4.5.3
Kattovarusteet .................................................................................................................................. 8
4.5.4
Räystäsrakenteet ............................................................................................................................. 8
4.6
VEDENPOISTO ........................................................................................................................................... 9
4.7
KATOKSET ................................................................................................................................................. 9
5
TILAKOHTAISET SUUNNITTELUVAATIMUKSET ........................................................................................ 9
5.1
ASUNNOT .................................................................................................................................................. 9
5.1.1
Kalusteet .......................................................................................................................................... 9
5.1.2
Varusteet........................................................................................................................................ 10
5.1.3
Pinta-materiaalit ............................................................................................................................. 11
5.2
YHTEISTILAT ............................................................................................................................................ 11
5.2.1
Porrashuoneet ............................................................................................................................... 11
5.2.2
Kerhotila ......................................................................................................................................... 11
5.2.3
Talosauna ...................................................................................................................................... 12
5.2.4
Pesula ............................................................................................................................................ 12
5.2.5
Kuivaushuone ................................................................................................................................ 12
5.2.6
Polkupyörä- ja ulkoiluvälinevarasto................................................................................................ 12
5.2.7
Apuvälinevarasto ........................................................................................................................... 13
ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO
Uudisrakennusten suunnitteluohje 2015
3(16)
14.01.2015
5
5.2.8
Irtaimistovarasto............................................................................................................................. 13
5.2.9
Huoltomiehen tila ja huoltovarasto ................................................................................................. 13
5.2.10
Siivouskomero ............................................................................................................................... 13
5.2.11
Jätehuone ...................................................................................................................................... 13
5.2.12
IV-Konehuone ................................................................................................................................ 14
5.3
HISSIT ..................................................................................................................................................... 14
5.4
PIHA-ALUEET ........................................................................................................................................... 14
5.4.1
Kulkutiet ......................................................................................................................................... 15
5.4.2
Leikki- ja oleskelualueet ................................................................................................................. 15
5.4.3
Istutusalueet................................................................................................................................... 15
5.4.4
Pysäköintialueet ............................................................................................................................. 15
5.4.5
Muut piha-alueet ............................................................................................................................ 16
6
PÄIVITYKSET……. ....................................................................................................................................... 16
6.1
6.2
7
SUUNNITTELUOHJEESEEN TEHDYT PÄIVITYKSET ........................................................................................ 16
SUUNNITTELUOHJEESEEN TULEVAT PÄIVITYKSET ....................................................................................... 16
LIITTEET ....................................................................................................................................................... 16
ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO
Uudisrakennusten suunnitteluohje 2015
4(16)
14.01.2015
5
1 Yleistä suunnitteluohjeesta
Tämä Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimiston uudisrakennusten suunnitteluohje
on tarkoitettu käytettäväksi yleisohjeena asuntotuotantotoimiston rakennuttamassa
uudisasuntotuotannossa.
Suunnittelun perustavoitteena on tuottaa viihtyisiä, käytännöllisiä ja toiminnallisesti
tarkoituksenmukaisia asuntoja ja asuinympäristöjä. Suunnittelussa tulee kiinnittää
erityistä huomiota suunnitteluratkaisujen toimivuuteen, käyttövarmuuteen,
turvallisuuteen ja pitkäikäisyyteen. Samoin käytettävien materiaalien valinnassa tulee
ottaa huomioon niiden kestävyys ja materiaalien vaatimat huoltotoimenpiteet sekä
kaunis vanheneminen.
Asemakaava ja muut rakentamista koskevat määräykset määrittelevät suunnitelmien
lähtökohdat. Suunnittelun alkuvaiheessa tulee analysoida tontti ja sillä vallitsevat
luonnontekijät. Tontin ja paikan erityispiirteitä tulee kunnioittaa suunnittelun
lähtökohtina. ARA-tuotannossa tulee selvittää myös Asumisen rahoitus- ja
kehittämiskeskuksen suunnitteluohjeet.
2 Suunnittelun lähtökohdat
2.1 Asuntotuotantotoimiston ohjeet ja mallit
Tämä ohje ohjaa hankkeen suunnitteluratkaisun tekemistä. Vaatimuksia ja ohjeita
teknisille ratkaisuille ja tuotteille annetaan lisäksi asuntotuotantotoimiston
malliasiakirjoissa, kuten rakennusselostusmallissa sekä rakennetyypeissä ja detaljeissa. Vuokrakohteiden suunnittelussa tulee lisäksi huomioida kyseisen alue- tai
kiinteistöyhtiön vaatimukset, jotka tulee selvittää ennen suunnittelun aloittamista. Muita
asuntotuotantotoimistolla käytössä olevia suunnitteluohjeita ovat sähkö- ja LVIAsuunnitteluohjeet, keittiösuunnitteluohje sekä asukasmuutosohje.
Suunnitteluasiakirjojen tuottamiseen käytetään pääasiassa ATT:n malliasiakirjoja.
Suunnittelun yhteydessä havaitut puutteet malliasiakirjoissa tulee ilmoittaa kohteen
projektipäällikölle asiakirjojen kehittämistä varten. Malliasiakirjojen ratkaisuista voidaan
perustelluista syistä poiketa, mutta poikkeamista tulee aina etukäteen sopia kohteen
projektipäällikön kanssa.
2.2 Tilamitoituksen lähtökohdat
Tilamitoituksen lähtökohdat on esitetty hankkeen tilaohjelmalomakkeistolla.
Tilaohjelmalomakkeistossa on määritetty tavoitteellinen huoneistojakauma, tekniset- ja
yhteistilat sekä niiden tavoitteelliset koot ja hankkeen tavoitehintalaskelman oletukset.
Tavoitehintalaskelman oletukset ovat laskennallisia tunnuslukuja, joita noudattamalla
päästään hankkeen kustannustavoitteeseen, eri tunnusluvut voivat kompensoida
toisiaan. Lisäksi niistä voidaan vähäisissä määrin poiketa, jos se merkittävästi parantaa
suunnitelmaa. Poikkeamat tulee aina perustella ja niiden tekeminen harkitaan aina
tapauskohtaisesti. Laajuuslaskelmat tehdään ja tavoitteiden toteutuminen osoitetaan
asuntotuotantotoimiston tilaohjelmalomakkeistolla.
Asuntojen sijoittelun lähtökohtana tulee pitää kerroksien toistuvuutta, samanlaisia
asuntoja tulee sijoittaa päällekkäin. Märkätilojen tulee aina olla päällekkäin samassa
linjassa. Keittiö tulee mahdollisuuksien mukaan sijoittaa märkätilan vastaiselle seinälle,
jolloin yhteisen hormin käyttö on mahdollista.
ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO
Uudisrakennusten suunnitteluohje 2015
5(16)
14.01.2015
5
2.3 Turvallisuuden huomioiminen suunnittelussa
Suunnitelmissa tulee varmistaa että kohteen rakentaminen, käyttö ja huoltotoimenpiteet
voidaan toteuttaa turvallisesti.
2.4 Tietomallinnus
Tietomallinnettavat hankkeet toteutetaan suunnittelusopimuksessa tarkennetussa
laajuudessa YTV 2012 ohjeiden mukaisesti.
Suunnittelijat vastaavat tietomalliensa yhteensovittamisesta sekä ristiinvertailusta.
2.5 Suunnittelun käyttöikä-, sisäilmasto ja energiatavoitteet
Seuraavat tavoitteet tulee ottaa huomioon suunnittelun lähtötietoina.
2.5.1
Käyttöikätavoitteet
Rakennusten käyttöikätavoite on 100 vuotta. Teknisten järjestelmien ja rakennusosien
tekniset käyttöiät on esitetty taulukkomuodossa RT-ohjekortissa (RT 18-10922)
Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot.
2.5.2
Sisäilmastotavoitteet
Sisäilmaston tavoitetasona on sisäilmastoluokka S2. Luokan S2 sisäilmaston
saavuttamiseksi rakennustyöt pitää tehdä puhtausluokan P1 vaatimusten mukaisesti.
Vaatimukset luokan S2 sisäilmastolle ja toimenpiteet sen saavuttamiseksi on esitetty RT
korteissa RT 07-10946, sisäilmastoluokitus 2008 ja RT 07-10564, rakennuksen
sisäilmasto.
2.5.3
Energiatavoitteet
Asuntotuotantotoimiston kaikkien uusien asuinrakennusten tulee selkeästi täyttää uuden
2
energialuokituksen mukainen C-luokka (asuinkerrostalot E-lukutavoite 115 kWhE/m ,
2
rivitalot E-lukutavoite 125 kWhE/m ). Tavoite tulee ottaa huomioon suunnittelun
kokonaisratkaisua mietittäessä, hankkeen alusta lähtien. Rakennusten ilmatiiveyden
tavoitetasona on ilmanvuotoluvun (q50) arvo 1 m 3 / h m 2 .
 

2.6 Tavoitteiden saavuttamisen todentaminen
2.6.1
Suunnittelun aikana
Rakennuttaja teettää suunnittelun aikana tarvittavat erityisosaamista vaativat lausunnot
kuten lausunnot äänieristävyyden ja paloturvallisuuden toteutumisesta. Suunnittelijat
vastaavat viranomaislausuntojen ja -hyväksyntien hakemisesta omien
suunnittelualojensa osalta.
2.6.2
Rakentamisen aikana
Rakennuttaja seuraa tavoitteiden toteutumista rakentamisen aikana rakennuttajan
valvonnalla ja erilaisin mittauksin. Rakennuttaja teettää kohteessa mm.
ilmatiiveysmittauksia, lämpökuvausta ja äänimittauksia. Suunnittelijat suorittavat omalta
osaltaan sopimuksessa edellytettyä omaan suunnittelualaansa liittyvää valvontaa.
2.7 Rakennuksen huollon suunnittelu
Rakennuksen suunnittelussa tulee huomioida ratkaisujen huollettavuus. Rakennuksen
tuleva huolto suunnitellaan muun suunnittelun yhteydessä ja sille laaditaan sähköinen
huoltokirja erillisen asuntotuotantotoimiston huoltokirjaohjeen mukaisesti. Kohteen
tavoitekulutustasot veden ja lämmön osalta on määritelty energiaselvityksen yhteydessä
ja ne sisällytetään sellaisenaan huoltokirjaan.
Asukkaiden vastuulla olevien huoltotoimenpiteiden määrä tulee minimoida (esim.
ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO
Uudisrakennusten suunnitteluohje 2015
6(16)
14.01.2015
5
vaikeasti puhdistettavat ilmanvaihtojärjestelmän venttiilit tai vaihdettavat suodattimet).
Vuokrakohteissa tulee lisäksi selvittää kiinteistöyhtiön rakennuksen huollettavuuteen
liittyvät erityisvaatimukset.
3 Yleiset suunnitteluratkaisut
3.1 Käytettävät materiaalit ja tuotteet
Käytettävien materiaalien valinnassa tulee huomioida rakennuksen pitkä elinkaari.
Materiaaleina ja tuotteina tulee suosia elinkaarikustannuksiltaan edullisia tuotteita, eli
tulee välttää tuotteita joiden käytönaikaiset huoltokustannukset ovat korkeita.
Kokeiluratkaisujen tekemistä tulee välttää, yleisesti tulee käyttää materiaaleja ja
tuotteita, joiden käytöstä on jo hyviä kokemuksia. Metallirakenteissa kaikkien työmaalla
tehtävien liitosten tulee olla pulttiliitoksia. Kuumasinkittyjä teräsosia ei saa maalata.
3.2 Esteetön suunnittelu
Esteettömyydessä noudatetaan viranomaisten määräyksiä ja rakennusvalvonnan
ohjeita. Tasoero hoidetaan luiskalla aina kun mahdollista, nostinlaitteiden käyttö on
sallittu ainoastaan poikkeustapauksissa. Kaikki esteettömyysratkaisut tulee hyväksyttää
projektipäälliköllä.
3.3 Talon korkeusasema
Porrashuoneen sisäänkäynnin ja pihatason korkeuseron tulee olla vähintään 100 mm.
Sokkelin sekä ensimmäisen kerroksen lattian vähimmäiskorkeus vähintään 400 mm
maanpinnan tasoa korkeammalla.
3.4 Talotekniset järjestelmät
Talotekniset tavoitteet käsitellään erillisessä talotekniikkapalaverissa, joka pidetään
ennen erikoissuunnittelun käynnistymistä. Vaatimukset teknisille järjestelmille sekä
sähkö- ja LVIA-suunnittelulle on esitetty erillisissä suunnitteluohjeissa. Pääsuunnittelija
vastaa teknisten järjestelmien yhteensovittamisesta ja tilavarausten tekemisestä.
Pihavalaisimien valinnassa ja sijoituksessa tulee varmistaa, etteivät ne valaise
häiritsevästi sisälle. Valaisimien vaihtamisen menetelmät tulee suunnitella, mikäli niitä
suunnitellaan korkeisiin tiloihin. Valaisinten ja lamppujen vaihdon tulee pääsääntöisesti
onnistua kolmeportaisilla A-tikkailla ja pihavalaisinten vaihdon tikkailla tai traktorin
henkilönostimella.
3.5 Hulevedet
Hulevesien käsittely tulee ratkaista hankekohtaisesti. Käsittelymahdollisuuksiin tulee
ottaa kantaa alustavasti jo hankesuunnitelmassa. Hulevesien käsittelyä tarkennetaan
suunnittelun edetessä.
Hulevedet käsitellään ensisijaisesti paikallisesti. Ensisijaisesti ne pyritään imeyttämään.
Suunnittelun avulla hulevesivirtaamia tulee hidastaa, viivyttää ja tasata.
ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO
Uudisrakennusten suunnitteluohje 2015
7(16)
14.01.2015
5
4 Suunnitteluvaatimukset rakennusosittain
4.1 Perustukset ja alapohjat
Kohteiden perustukset tulee pääsääntöisesti suunnitella yhdellä korkotasolla, mutta
ylikorkeita sokkeleita tulee välttää. Usean korkeusaseman käytöstä tulee sopia erikseen
kohteen projektipäällikön kanssa.
4.1.1
Alapohjat
Rakennuksen alapohjan kuivana pysyminen tulee suunnitella. Ryömintätiloihin
suunnitellaan aina valaisimet, joiden lisäksi alapohjaan alapohjaluukun läheisyyteen
tulee suunnitella pistorasia. Ryömintätilat tulee suunnitella tarkistamisen kannalta
riittävän helppokulkuisiksi. Alapohjaluukulta alas ryömintätilaan tulee suunnitella kiinteä
teräsporras sinkityin ritiläaskelmin. Huoltoa vaativien kohteiden kohdalla koron tulee olla
vähintään 1200mm, muualla hyväksytään matalampi ryömintätila. Ryömintätilat
varustetaan koneellisella tuuletuksella.
4.2 Seinät
4.2.1
Kantavat betoniseinät
Kaikki kantavat betoniseinät 200 mm paksuja. Sähköputkia ei saa asentaa hissikuilun
betoniseinien sisään.
4.2.2
Väliseinät
Märkätilojen väliseinät suunnitellaan kivirakenteisia. Yhteistilojen seinät tehdään
betonista tai tiilestä. Asuntojen sisäiset seinät kuivissa tiloissa ovat metallirunkoisia
kipsilevyseiniä. Asuinhuoneisiin rajoittuvien hormien äänieristys tulee huomioida
suunnitelmissa.
Lisäohje
Koskee vuokrakohteita (Heka)
Väliseinien levytykset suunnitellaan tehtäväksi reunavahvistetulla EK-kipsilevyllä.
4.2.3
Julkisivumuuraus
Suunnittelijan on suunniteltava vedenpoisto ja tuuletus. Rakennuksen julkisivutiilen
paksuus 135 mm.
4.3 Ikkunat
Ikkunoiden suositeltava vähimmäisleveys on 390 mm ja yli 1500 mm leveitä ikkunoita
käytettäessä tulee suunnitelmissa huomioida avatun ikkunan tukemisen tarve.
Lämmitysratkaisun ollessa vesikiertoinen patterilämmitys tulee ikkunan alareuna
suunnitella vähintään 500 mm:n korkeudelle lattiasta. Ikkunan lasin alareuna tulee
suunnitella yleensä yli 700 mm:n korkeudelle lattiasta, jolloin ikkunaan ei tarvita
turvalasia. Suunnittelussa tulee käyttää toistuvia ikkunatyyppejä, eli toisistaan vain
vähän poikkeavia ikkunatyyppejä ei suositella käytettävän. Ikkunoiden tulee olla
syvemmällä kuin ympäröivä julkisivu ja ikkunoiden tulee olla sivusta saranoidut.
Asuntoihin ei suunnitella sisäosaltaan metallirakenteisia ikkunoita. Ikkunoiden
karmirakenteella rajataan ainoastaan ikkuna- ja tuuletusaukkoja. Kaikki Ikkunat
suunnitellaan avautuvina. Parvekkeen edessä olevat suuret ikkunat voidaan toteuttaa
kiinteinä umpiolasielementti-ikkunoina.
ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO
Uudisrakennusten suunnitteluohje 2015
8(16)
14.01.2015
5
4.4 Ovet
Yhteistilojen ulko-ovet suunnitellaan teräsrunkoisina. Ulko-ovissa on vältettävä laajoja
lasipintoja ja ulko-oven alin osa on aina umpinainen. Ovien lukitus- ja heloitusratkaisut
esitetään rakennusselostuksessa ja sen liitteenä olevassa alue- tai kiinteistöyhtiöiden
lukitus- ja heloitusohjeessa. Vuokra- ja asumisoikeuskohteissa lukitusratkaisusta
sovitaan aina erikseen alue- tai kiinteistöyhtiön kanssa. Lukitussuunnitelma
suunnitellaan 1:50 piirustussarjaan. Suoraan ulos johtaviin oviin ei suunnitella
kirjeluukkuja. Asuntojen porrashuoneovet ovat maali- tai viilupintaisia. Suunnittelijan
tulee huomioida ovien kokonaispaino, ylipainavia ovia ei tule suunnitella.
Lisäohje
Koskee vuokrakohteita (Heka)
Yhteis- ja aputilojen ovien on oltava metallirunkoisia sekä umpinaisia. Rakennuksen
ulko-ovien tulee olla osittain lasiaukollisia metalliprofiiliovia. Ovien mahdollinen
sähköistys määritellään lukitusohjeessa (vaikutus sähkösuunnitteluun). Asuntoihin
suositellaan Abloyn Sentoa ja yleistiloihin Optimaa tai iLoq:ia. Yhteiskäytössä olevissa
sauna- ja pesutiloissa ovien tulee olla metallirunkoisia paneeli- tai muovilaminoituja ovia,
löylyhuoneissa lasiovi on myös mahdollinen.
4.5 Vesikatto
Kattojen turvallinen huolto tulee suunnitella. Vinoille katoille tulee suunnitella
turvakiskoilla varustetut kulkusillat. Käynti katolle järjestetään suoraan porrashuoneesta
tai yhteistiloista, ei talotikkaita.
Lisäohje
Koskee vuokrakohteita (Heka)
Vesikattojen vaaka- ja juuripellitysten tulee olla vähintään 300 mm korkeita. Myös
vesikatteen läpivientien vesieristys tulee nostaa vähintään 300 mm katon pinnasta
ylöspäin. IV-kokoojalaatikoiden korkeus tulee olla vähintään 300 mm ja niiden
hattupellitykset tulee tehdä suvusta kiinnitettäviksi.
4.5.1
Vesikattorakenteet
Kattoristikot tehdään puurakenteisina.
4.5.2
Vesikatteet
Peltikatteen kiinnitys on suunniteltava ja toteutettava siten, että tuulen ja nopeiden
lämpötilamuutosten aiheuttama ääni estetään.
4.5.3
Kattovarusteet
Vesikattorakenteen tuuletus tulee suunnitella ja suunnitelmissa tulee huomioida
alipainetuulettimien koko ja määrä. Kattopollarien tarpeellisuus, määrät sekä sijainnit
tulee määrittää. Turvavaljaiden kiinnityspisteet voivat sijaita myös pystypinnoilla.
Ullakon kulkusillat suunnitellaan puurakenteisina ja vesikaton yläpuoliset
metallirakenteet kuumasinkittyinä. Ullakot varustetaan aina valaisimilla, joiden katkaisija
tulee sijoittaa kulkuaukon läheisyyteen. Ullakolle tulee lisäksi suunnitella pistorasia
(16A) jokaisen kulkuaukon viereen.
4.5.4
Räystäsrakenteet
Rakennuksiin on suunniteltava räystäät. Räystään tuuletusraot on varustettava sinkityllä
teräsverkolla siten, etteivät linnut tai muut eläimet pääse kattorakenteisiin. Räystäiden
alapintoihin ei tule käyttää vaneria. Valitun materiaalin tulee olla maalattu.
ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO
Uudisrakennusten suunnitteluohje 2015
9(16)
14.01.2015
5
4.6 Vedenpoisto
Kaikkien kiinteiden pintarakenteiden (vesikatot, lipat, katokset, päällystetyt käytävät)
vedenpoisto tulee esittää arkkitehtisuunnitelmissa. Rakennussuunnittelijan tulee
suunnitella ylivuotokohdat. Käännetyissä katoissa ja kattokaivoissa tulee olla
ylivuotoputki. Syöksytorviin, kattokaivoihin, ja parvekkeen vedenpoistoon tulee
suunnitella saattolämmitys. Saattolämmityksen jakorasioita ei saa sijoittaa
räystäskouruihin. Parvekekatosten sadevedenpoisto tulee suunnitella parvekkeiden
vedenpoistosta erillisenä. Parvekkeen vedenpoisto tehdään riittävin kaadoin
sisäpuolisella vedenpoistoputkella, joka on johdettava sadevesien poistojärjestelmään.
Ulosheittäjien käyttö on mahdollista, mutta siitä tulee sopia projektipäällikön kanssa.
4.7 Katokset
Ulko-ovien edustoille tehtävät katokset on suunniteltava riittävän suurina sekä
rakennettavaksi kiinni ulkoseinään (ei rakoa seinän ja katoksen väliin). Katosten
alapintoihin ei tule käyttää vaneria. Valitun materiaalin tulee olla maalattu.
5 Tilakohtaiset suunnitteluvaatimukset
5.1 Asunnot
Asuntojen muunneltavuutta voidaan lisätä huoneiden jakamis- tai
yhdistämismahdollisuuksin. Teknisten järjestelmien sijoittelussa tulee varautua seinien
poisto- ja/tai lisäämismahdollisuuteen, jotteivät esimerkiksi sähkövedot hankaloita
muunneltavuutta. Huoneiden jako- ja yhdistämismahdollisuudet tulee tutkia ja esittää
suunnitelmissa esim. katkoviivalla. Kaksikerroksisina toteutetaan vain 3h+k ja sitä
suurempia asuntoja. Asunnossa tulee olla ainakin yksi makuutila, johon mahtuu
parisänky. Yli 75 m2 asuntoihin suunnitellaan kylpyhuoneen lisäksi erillinen wc-tila.
Asunnon yhteyteen tulee suunnitella asuntokohtainen ulkotila. Ulkotila voi olla parveke
tai asuntopiha. Asuntopihojen rajautuminen muusta piha-alueesta tulee suunnitella ja
toteuttaa selkeästi. Parvekkeet tulee suunnitella niin että ne ovat lasitettavissa.
Lasituksille tulee myös aina hakea rakennuslupa. Lasitukset mietitään kohdekohtaisesti.
Parvekkeiden kaiteiden suunnittelussa tulee huomioida myös lasten tarve nähdä ulos,
eli kaiteissa tulee olla myös läpinäkyviä osia. Ulkotila tulee suunnitella kalustettavaksi ja
sen tulee suojata riittävästi säältä, ulkopuolisten katseilta ja sen päällä tulee olla katos.
Pientaloasunnon pääsisäänkäyntiin tulee suunnitella tuulikaappi. Tuulikaappi tulee
mitoittaa siten, että tuulikaappiin sijoittuvalle lämmityslaitteelle on varattu riittävä tila.
Tuulikaapin ovet tulee suunnitella siten, että sisempi ovi voidaan pitää jatkuvasti auki
(lämpimän vuodenajan käyttö). Riittävä yksityisyyttä suojaava väljyys ikkunan edessä
tulee taata jokaiselle asunnolle. Asuntokohtaiset pihat voidaan esimerkiksi sijoittaa
muuta piha-aluetta korkeammalle.
5.1.1
Kalusteet
Komerokalusteina tulee käyttää vakiokorkuisia kalusteita yläkaapein. Naulakkokomerot
ovat yläkaapillisia korkeita tankokomeroita. Vuokrakohteissa naulakkokomeroissa ei ole
alaovia.
Kaikkiin asuntoihin suunnitellaan siivous- ja pyykkikaappi. Kalusteiden sovituslistat tulee
esittää kalustesuunnitelmissa.
ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO
Uudisrakennusten suunnitteluohje 2015
10(16)
14.01.2015
5
Lisäohje
Koskee vuokrakohteita (Heka)
Keittiökalusteiden ovien tulee olla korkeapainelaminaattipintaisia ns. sisälistaovia:
ovissa rakennetta vahvistava puureunalista, joka ei jää näkyviin. Myös työtasot ovat
korkeapainelaminaattipintaisia ja laminaatin minimipaksuus molempien osalta 0,7 mm.
Asunnoissa tulee olla rst-tiskipöydät ja allas/altaat varustetaan takareunassa olevalla
viemäriyhteellä sekä tilaa säästävällä vesilukolla. Astianpesukonevaraus täytetään
omalla rungolla olevalla alakaapilla (tähän ei laatikostoja). Talousjätteiden lajittelu
suunnitellaan alueellisia lajitteluohjeita noudattaen. Asuntoihin ei suunnitella puista,
ulosvedettävää leikkuulautatasoa. Korkeiden jääkaappipakastimien osalta tulee
varmistaa riittävä ala- ja yläpuolinen ilmankierto (50-100mm). Ilmanottoaukot tulee
varustaa esim. muovisella suojaritilällä.
5.1.2
Varusteet
Kaikkiin asuntoon tulee varata tila pesukoneelle ja kuivausrummulle.
Taulukko 1, keittiöiden koneet ja tilavaraukset
Keittiöiden koneet lähtökohtaisesti valkoisia.
Lisäohje
Koskee vuokrakohteita (Heka)
Asuntojen pesuhuoneet varustetaan kahdella lattiakaivolla, joista toinen sijaitsee
pesualtaan alla. Kaikkiin asuntoihin varaus pesukoneelle ja kuivausrummulle.
Pyykkikaappia ei tule sijoittaa pesukoneen päälle yläkaapiksi. Pesuhuoneisiin
vesiroiskesuojaksi verhotanko tai suihkuseinä.
Keittiön liedet ovat valurautaliesiä. Lieden tulee olla vähintään energialuokkaa A,
korkeussäädettä (85-90 cm), lapsilukollinen (uuniluukku), nelilevyinen joista kahdessa
tulee olla pikaliesi. Lieden tulee olla siirtopyörällinen, varustettuna kaatumisen estolla
ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO
Uudisrakennusten suunnitteluohje 2015
11(16)
14.01.2015
5
sekä sokkelinsäädöllä/putkivarauksella. Lieden takuun 24 kk ja varaosia tulee olla
saatavilla seuraavat 5 vuotta.
Täyskorkeassa jääkaappipakastimessa tulee olla alapuolinen tippuvesiallas, kätisyyden
vaihtomahdollisuus, kaksi kompressoria (tai pakastinosa sammutettavissa), vähintään
energialuokkaa A+, ovissa vaihdettavat kahvat (ei integ.), automaattisulatus,
siirtopyörät, oltava kalusteisiin sijoitettava (ilman kulku huomioitava).
Jääkaappipakastimen takuu 24 kk ja varaosia tulee olla saatavilla seuraavat 5 vuotta.
5.1.3
Pintamateriaalit
Lattiapinnoite suunnitellaan myös kalusteiden alle, parketteja ja laminaatteja ei
suunnitella asennettavaksi kiintokalusteiden alle. Arkadien ja jätehuoneiden yläpuolelle
tulee suunnitella varalämmitykseksi lattialämmitys, jota ei kytketä asukkaan sähköön.
Taulukko 2, lattia ja pintamateriaalit
Lisäohje
Omistus
Asumisoikeus
Vuokra
Kuivan tilan lattiat
Parketti
Parketti/laminaatti
Laminaatti/muovimatto/
linoleum
Kostean tilan lattiat
Laatoitus
Laatoitus
Laatoitus
Kostean tilan seinät
Laatoitus
Laatoitus
Laatoitus
Koskee vuokrakohteita (Heka)
Asuntojen kuivan tilan lattiamateriaalina tulee käyttää julkiseen tilaan luokiteltua
(käyttöluokka 32) laminaattia, muovimattoa tai linoleumia. Keittiön
astianpesukonevarauksen alle tulee myös asentaa lattiapinnoite.
5.2 Yhteistilat
Yhteistiloihin tulee pääsääntöisesti suunnitella omat sisäänkäynnit suoraan
porrashuoneesta tai ulkoa. Yhteistiloja ei suunnitella läpikuljettaviksi.
5.2.1
Porrashuoneet
Porrashuoneen auloihin suunnitellaan mattosyvennykset ja sisääntulokerroksien
lattiamateriaaliksi laatoitus ja muihin kerroksiin matto. Seinien ulkonurkkiin suunnitellaan
RST-listat tai muovikulmat törmäyssuojiksi.
Porrashuoneiden tulee olla ikkunallisia. Ikkunoiden pesu tulee aina suunnitella.
Lamellitalossa porrashuoneiden tulee olla läpikuljettavia. Luhtitalojen sivukäytävät
toteutetaan säältä suojattuina. Porrastaso-ovet tulee sijoitella siten, etteivät ne
avautuessaan osu toisiinsa. Kerrosnumeroinnin tulee olla selkeästi näkyvissä heti
kerrokseen saavuttaessa (hissillä ja portaita pitkin saavuttaessa). Etelään ja länteen
aukeavissa porrashuoneissa tulee suorittaa lämpötilatarkastelu.
Lisäohje
Koskee vuokrakohteita (Heka)
Sisääntulokerroksien sivuseinät varustetaan seinälaatoituksella tai vastaavalla kolhuja
kestävällä pinnoitteella vähintään 1200 mm korkeuteen asti.
5.2.2
Kerhotila
Kerhotila tulee suunnitella kiinteistön sisäänkäyntitasoon ja varustetaan mieluiten omalla
sisäänkäynnillä. Tilan on mielellään liityttävä pihan leikki- ja oleskelualueeseen.
Kerhotila suunnitellaan kalustettuna.
ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO
Uudisrakennusten suunnitteluohje 2015
12(16)
14.01.2015
5
Lisäohje
Koskee vuokrakohteita (Heka)
Mikäli kohteessa on kaksi kerhotilaa, suurempi varustetaan normaalilla keittiöllä ja
pienempi pelkällä minikeittiöllä. Kerhotiloihin ei suunnitella muita kalusteita tai varusteita.
5.2.3
Talosauna
Talosaunan tyyppi on 1+1+1 (löylyhuone, pesuhuone ja pukuhuone). Saunaosastoon
tulee suunnitella wc-tila, siivouskomero ja vilvoittelupaikka. Lauteiden tasojen tulee olla
siivouksen ajaksi ylös käännettäviä. Puku ja pesuhuoneessa tulisi olla ikkuna. Luonteva
sijainti saunaosastolle on rakennuksen ylin kerros, jolloin vilvoittelu on helposti
järjestettävissä suojaiseksi.
5.2.4
Pesula
Pesulasta on oltava yhteys kuivaushuoneeseen ja ulkokuivauspaikkaan, jos sellainen
on.
Lisäohje
Koskee vuokrakohteita (Heka)
Pesulan läheisyydessä tulee olla siivous- ja wc-tilat. Pesulaan suunnitellaan elektroninen
tietoverkossa toimiva kulunvalvonta- ja varausjärjestelmä. Pesula ja kuivaushuone
varustetaan yhtiön kanssa sovittavalla tavalla. Kaikkien varusteiden tulee olla
märkätiloihin sopivia. Pesulan käyntiovena maalattu teräsovi. Oven alaosaan RSTpotkupellit sekä -kynnys. Ovien ja ikkunoiden mahdolliset peitelistat muovia. Oven
kynnys ja korkeusasema lattiaan nähden tarkistetaan, jotta saadaan riittävät kaadot
lattialle. Yläpuolisesta äänenvaimennuksesta on huolehdittava.
5.2.5
Kuivaushuone
Kerrostaloissa kuivaushuoneet pyritään suunnittelemaan porrashuonekohtaisesti.
Yhden kuivaushuoneen tulee sijaita pesulan yhteydessä. Tämän kuivaushuoneen
tavoitekoko on 12 m. Kuivaushuoneet varustetaan lämpöpumppuperiaatteella toimivalla
kuivauskoneella, kattopuhaltimella sekä lattiakaivolla.
Lisäohje
Koskee vuokrakohteita (Heka)
Kuivaushuone tulee varustaa pyykkien ripustamista varten kaksoisripustusjärjestelmällä.
Kuivausnarut muovipinnoitettua- ja ruostumatonta teräsvaijeria. Vaijerit tulee asentaa
kuivauskoneen puhallussuunnan mukaisesti.
Kuivaushuoneet tulee varustaa kuivauskoneen lähelle sijoitettavalla lattiakaivolla. Ei
tarvetta porrashuonekohtaisille kuivaushuoneille. Määrä ja mitoitus tapauskohtaisesti.
5.2.6
Polkupyörä- ja ulkoiluvälinevarasto
Ulkoiluvälinevarasto voi olla kylmä tai lämmin tila. Tilojen sijoituksessa pyritään
porrashuonekohtaiseen toteutukseen. Tilan tulee sijaita maantasokerroksessa ja käynti
siihen tulee järjestää suoraa ulkoa.
Lisäohje
Koskee vuokrakohteita (Heka)
Polkupyörä- ja ulkoiluvälinevarastot ovat pääsääntöisesti kylmiä tiloja. Mikäli em.
varastot suunnitellaan sijoitettavaksi rakennuksen runkoon, ne toteutetaan
puolilämpimiä. Polkupyöräpaikkojen mitoituksena 2 kpl/asunto. Tilat tulee suunnitella
siten että säilytettävät pyörät ovat käytettävissä. Varastojen lisäksi kiinteistön pihalle
suunnitellaan myös pyörätelineet (ilman katoksia).
ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO
Uudisrakennusten suunnitteluohje 2015
13(16)
14.01.2015
5
5.2.7
Apuvälinevarasto
Apuvälinevarastot (lastenvaunut, rollaattorit) suunnitellaan lämpiminä
porrashuonekohtaisina tiloina pääsisäänkäynnin yhteyteen. Käynti tilaan tulee
suunnitella porrashuoneesta, lisäyhteys ulkoa mahdollisuuksien mukaan.
Lisäohje
Koskee vuokrakohteita (Heka)
Käynti emännänavaimella. Valaistus liiketunnistimen taakse.
5.2.8
Irtaimistovarasto
Yhteistiloissa oleva irtaimistovarasto sijoitetaan lämpimään tilaan, ensisijaisesti
väestönsuojaan. Irtaimistovarastoja voidaan sijoittaa myös ullakko- ja asuntokerroksiin.
Irtaimistovarastoihin tulee olla hissiyhteys. Irtaimistovarastojen tulee pääsääntöisesti olla
porrashuonekohtaiset. Jokaiseen kohteeseen tulee mitoittaa osa irtaimistovarastoista
esteettömästi saavutettavaksi.
Pientaloasunnossa irtaimisto- ja ulkoiluvälinevarasto voidaan yhdistää
asuntokohtaiseksi kylmäksi ulkovarastoksi. Ulkovaraston ovi pyritään sijoittamaan tilan
pitkälle sivulle. Ulkovarastoja käytettäessä tulee varmistaa, että asunnoissa on myös
riittävästi lämmintä säilytystilaa.
Lisäohje
Koskee vuokrakohteita (Heka)
Käynti varastotilaan emännänavaimella ja itse asuntokohtaiseen varastoon asunnon
avaimella (varustaminen ketjukiinnitteisellä irtolukolla). Valaistus liiketunnistimen taakse.
5.2.9
Huoltomiehen tila ja huoltovarasto (koskee vuokrakohteita)
Yksi tila/varasto per VMY riittää ja suunnitellaan kohteeseen vain tarvittaessa. Tilan
varusteina tulee olla WC ja hätäsuihku varustettuna lattiakaivolla sekä käsivarasto.
Kokovaade 10-15 m2.
Tiloihin pääsy tulee järjestää suoraan ulkoa, sisäänkäyntiin ei saa suunnitella
portaikkoja. Huoltomiehen tilassa tulee olla pieni ikkuna, joka on kalteroitu. WC-tila tulee
suunnitella huoltotilan yhteyteen tai sen välittömään läheisyyteen.
5.2.10 Siivouskomero
Kerrostaloissa tulee olla yksi siivouskomero rakennusta kohti. Mikäli rakennuksen
porrashuoneilla ei ole sisäyhteyttä toisiinsa, tulee siivouskomero suunnitella jokaiseen
porrashuoneeseen. Pientalokohteeseen suunnitellaan siivouskomero, mikäli siinä on
yhteistiloja.
Lisäohje
Koskee vuokrakohteita (Heka)
Pesulan yhteyteen suunnitellaan isompi siivouskomero RST-kaatoaltaalla. Altaan
varustus kiinteällä erottimella. Porrashuoneisiin riittää pieni vesipiste.
5.2.11 Jätehuone
Jätteiden keräys pyritään pääasiallisesti hoitamaan ulkotilassa sijaitsevin
syväkeräyssäiliöin. Kasteluposti on pyrittävä sijoittamaan jätehuoneen läheisyyteen.
Rakennuksen sisällä sijaitsevaan jätehuoneeseen tehdään myös lattiakaivo.
Jätekatokset tulee suunnitella niin, että eläinten pääsy niihin on estetty.
Jätehuolto suunnitellaan vähintään HSY:n jätehuollon ohjeiden mukaisesti. Maksimi
kärräysmatka jäteautolle on 10 metriä. Jätehuoneet tulee pyrkiä sijoittamaan niin, ettei
jäteauton tarvitse peruuttaa piha-alueella.
ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO
Uudisrakennusten suunnitteluohje 2015
14(16)
14.01.2015
5
Lisäohje
Koskee vuokrakohteita (Heka)
Jätehuoneet tehdään lukittaviksi ja ovet varustetaan törmäyssuojilla. Syväkeräysastiat
suositeltavia, mikäli niiden sijoitukselle ei esteitä.
5.2.12 IV-Konehuone
IV-koneiden huoltojen tulee tapahtua sisäkautta. Jyrkkiä portaita ja tikkaita tulee välttää.
5.3 Hissit
Hissin tulee olla kuormaltaan 8 henkilöä tai 630 kg. Nostonopeus 1,0 m/s. Tekstitys
suomenkielinen tai suomen- ja ruotsinkielinen. Ohjauspaneelissa tulee olla lisäksi
pistematriisinäyttö. Ohjauspaneelissa ei saa olla ylimääräisiä painikkeita.
Sisääntulokerroksen painike tulee olla erotettuna muista ohjauspainikkeista, esimerkiksi
vihreällä kauluksella. Korin ohjauspaneeli tulee olla harjattua ruostumatonta terästä.
Ovet sivulta aukeavia automaattiovia esim. tyyppi AMD2. Oven (min.) leveys 900 mm ja
korkeus 2100 mm. Hissin edustan (min.) leveys 1650 mm ja korkeus 2325 mm. Ovien ja
edustojen pinta kerrosten puolelta ruostumatonta terästä.
Hissikuilun tulee olla rakenteeltaan betonia. Kuilun (min.) leveys 1650 mm ja syvyys
1800 mm. Alatilan (min.) koko 1050 mm ja ylätilan koko 3500 mm. Ovien tulee olla
ikkunattomia ja lisä-ääneneristettyjä. Huoltopaneeli sijoitetaan ylimmän kerroksen oven
viereen (harjattua ruostumatonta terästä). Kuilussa huomioitava korvausilmaritilät.
Korin tyyppi kuten esim. KONE MonoSpace R 500, korin kehys integroitu hissikoriin.
Mitat (min.): leveys 1100 mm, syvyys 1400 mm ja korkeus 2200 mm. Kulkuaukkoja 1
kpl per kerros. Seinät kuvioitua harjattua ruostumatonta terästä tai ruutukuviota.
Lattiapinnoitteena kivijäljitelmä tai kolikkomatto, lattialistat RST. Katto harjattua
ruostumatonta terästä. Valaisimet suorakaiteen muotoisia LED-valoja. Käsikaide
ruostumatonta terästä ohjauspaneelin vastaisella sivuseinällä, taivutetut päät. Hissin
varusteena tulee olla osakorkea täysleveä kirkas peili sijoitettuna sivuseinällä kaiteen
yläpuolelle. Korin ovi esim. AMD2, harjattua ruostumatonta terästä. Korin etuseinä
samaa materiaalia kuin korin muut seinät. Kiinnikkeet harjattua ruostumatonta terästä.
Korin oviaukkoon valoverho. Hissikorissa tulee olla kaukohälytys- ja valvontajärjestelmä.
Ovien aukaisumekanismin tulee toimia vastapainoilla. Hissikorin tulee olla kannateltu
symmetrisesti, esimerkiksi ns.reppuhissiä ei sallita.
Hissin varaosatakuu tulee olla voimassa 25 vuotta. Huollon tulee kattaa koko maa ja
sen tulee olla toimittajan oman huolto-organisaation alaisuudessa. Hissin tulee täyttää
työturvallisuusmääräykset SFS-EN-81-1.
5.4 Piha-alueet
Piha-alueet tulee jäsennellä siten, että toiminnot sijoittuvat alueelle luontevasti tontin
ominaispiirteitä hyödyntäen. Tontilla jo olemassa olevia elinkelpoisia ja terveitä puita
tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää.
Piha-alueen eri materiaalien rajaus tulee suunnitella. Rajaus voidaan toteuttaa
betonireunakivellä, asfalttireunalla tai 50x150 mm kestopuulla. Aurattavilla alueilla
nurmen tai istutusalueen pinnan saa suunnitella korkeintaan 50 mm pihatien pintaa
alemmaksi. Kallistukset tulee suunnitella ensisijaisesti käytävien poikkisuuntaisesti.
Käytävien suuntaisesti poisjohdettavat sadevedet ohjataan kulkemaan ensisijaisesti
kouruissa. Aurattavalla alueen poikittaiskourut varustetaan ritilällä tai riittävän loivalla
kourulla, jonka yli aura kulkee juohevasti. Lumenkasauspaikat tulee määritellä
suunnitelmiin ja huomioida myös sulamisvesien poisjohtaminen. Pysäköintialueiden ja
pihateiden liikennemerkit asennetaan yhtiön ohjeiden mukaan.
ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO
Uudisrakennusten suunnitteluohje 2015
15(16)
14.01.2015
5
Piha-alueen suunnittelussa tulee huomioida koneellisen puhtaanapidon maksimointi ja
käsityön minimointi.
Leikkipaikoille ja oleskelun tarkoitetuilla alueilla tulee olla esteetön kulkuyhteys tontin
rajalta sekä porrashuoneista.
5.4.1
Kulkutiet
Tontin kulkureitit tulee suunnitella siten, ettei istutusalueille synny myöhemmin lisää
polkuja. Pysäköinnin sijoittuessa samalle tontille rakennuksen kanssa tulee ajoneuvojen
ja jalankulun kulkureitit suunnitella risteämättömäksi. Muutto- ja hälytysajoneuvoille on
järjestettävä kulku pääoville. Pelastusteille on haettava pelastuslaitoksen hyväksyntä.
Tontin sisääntuloliittymät tulee esittää suunnitelmissa olemassa olevaan tiehen asti.
Koneella huollettavien kulkuteiden leveys tulee olla vähintään 2,5 metriä ja teiden
käänteiden loivia. Istutuksia ei tule suunnitella välittömästi käytävien reunoille. Auratulle
lumelle tulee jättää tilaa käytävien reunoille vähintään 0,6 metriä ja käytävien päihin
tulee suunnitella lumenkasauspaikat. Talvikunnossapidettävien kulkuteiden
päällysteeksi tulee suunnitella pääosin asfaltti, kivetyksiä vain rajallisin määrin
esimerkiksi ulko-ovien edustoille. Asfalttialueilla vain asfalttikouruja, lautaura.
Ulkoportaita ja kellareihin johtavia portaikkoja on vältettävä. Jos kellariin johtavat portaat
ovat välttämättömiä, ne tulee varustaa katoksin. Ulkoportaiden materiaaleiksi ei saa
suunnitella liukkaita materiaaleja.
5.4.2
Leikki- ja oleskelualueet
Leikkivälineiden sijoittelussa ja valinnassa tulee ottaa huomioon EU-normit ja
turvamääräykset. Leikkialueet on rajattava muusta piha-alueesta. Hiekkalaatikko tulee
sijoittaa siten, että hiekanvaihto voidaan hoitaa koneellisesti. Pihan tulee tarjota
mahdollisuuksia myös aikuisten oleskelulle.
Lisäohje
Koskee vuokrakohteita (Heka)
Piha-alueelle suunnitellaan yksi keskitetty leikkipiste. Suurissa yksiköissä leikki- ja
oleskelupisteet kohteen päihin.
5.4.3
Istutusalueet
Kasvilajeiksi tulee valita Helsingin ilmastovyöhykkeelle soveltuvia kasveja. Tummia
marjoja tekeviä tai piikkisiä istutuksia tulee välttää ja kasvien tulee olla myrkyttömiä.
Kasvillisuuden suunnittelussa tulee ottaa huomioon pihan mahdollinen painuminen,
jottei piha-aluetta korjattaessa jouduta poistamaan istutuksia. Kasvillisuutta ei saa
sijoittaa seinän vierelle, eikä rakennusten julkisivuilla kiipeileviä kasveja saa käyttää.
Kasveja ei saa myöskään suunnitella räystäiden alle. Piha- ja vihersuunnitelmat tulee
sovittaa yhteen maanalaiset putkien, asennusten, johtojen ja routasuojauksen kanssa,
siten ettei puuistutukset tule niiden päälle.
Pieniä nurmialueita tulee välttää ja nurmialueet tulisi suunnitella siten, että ne voidaan
ajaa ajoleikkurilla (työleveys 1,9 metriä). Nurmialueella sijaitsevista luiskista tulisi tehdä
mahdollisimman loivia. Jyrkkien rinteiden nurmettamista tulee välttää ja korvata ne
istutuksilla tai muilla rakenteilla. Suunnitelmissa tulee varmistaa, ettei pohjamaahan
suunnitella vettä kerääviä painanteita (Istutuskuopat huomioitava). Isoja yhtenäisiä
pensasalueita, joiden keskeltä on vaikea kerätä roskia, ei tule suunnitella.
5.4.4
Pysäköintialueet
Autopaikkojen ja huoltotoimintojen sijoittamista asunnon ikkunoiden eteen tulee välttää.
Mikäli tämä ei ole mahdollista, tulee autonvalojen häikäisyvaikutuksen estäminen
ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO
Uudisrakennusten suunnitteluohje 2015
16(16)
14.01.2015
5
suunnitella esimerkiksi istutuksin. Myös autopaikkojen tolppajako ja numerointi tulee
suunnitella autopaikkojen sijoituksen mukaan.
Pysäköintialueen päällysteenä tulee käyttää asfalttia ja pysäköintialueita jakavia
pienimuotoisia istutuskaistaleita tulee välttää. Pysäköintialueen päihin on suunniteltava
riittävä tila aurattavalle lumelle. Osa autopaikoista tulee soveltua pyörätuolin käyttäjälle.
Lisäohje
Koskee vuokrakohteita (Heka)
Lämmityspistorasiatolppien suojaksi tulee asentaa upotettava betonireunakivi tai sinkitty
metallikaide. Sähköpisteet on varustettava 2h kellolla tai termostaatilla.
5.4.5
Muut piha-alueet
Rakennus ympäröidään 300 mm levyisellä ja vähintään 100 mm vahvuisella
sepelikaistalla, jonka alla suodatinkangas. Ensimmäisen kerroksen parvekkeiden
alustana on kivetys tai sepeli.
Pihalle sijoitettavia huoltotoimintoja ovat pyykin kuivatus ja mattojen tomutus.
Pyykinkuivaustilat tulee sijoittaa talopesulan läheisyyteen. Kuivausalue tulee suojata
pölyltä esimerkiksi istutuksilla. Kuivaus- ja pölytystelineiden alustat ovat asfalttia tai
laattaa. Pölytystelineiden sivuille varataan 2 metrin tila koneellista puhtaanapitoa varten.
Asumisoikeuskohteissa hiekan varastointi tulee suunnitella yhtiön esityksen mukaisesti.
Laatikkokantoalueella sijaitsevissa vuokrakohteissa tulee postilaatikkojen määrän olla
asuntojen lukumäärä + 3 kpl. Postilaatikot tulee sijoittaa joko rakennuksen seinustalle
tai erilliseen katokseen.
Lisäohje
Koskee vuokrakohteita (Heka)
Pihalle ei tule sijoittaa erillisiä kuivaustelineitä tai hiekoituslaatikoita. Hiekkasiilolle tulee
varata tarvittavat tila alueyhtiön osoittamasta paikasta.
5.5 Suunnitteluohjeeseen tehdyt päivitykset
28.02.2014 Päivitetty vuokrakohteisiin liittyvää suunnitteluosuutta sekä lisätty kohta
tietomallintamisesta.
24.3.2014
Pieniä korjauksia ja täsmennyksiä.
24.4.2014
Pieniä korjauksia ja täydennyksiä.
25.6.2014
Päivitetty vuokrakohteisiin liittyvää suunnitteluosuutta, alustava versio
11.9.2014
Päivitetty vuokrakohteisiin liittyvää suunnitteluosuutta
21.11.2014 Päivitys lausuntojen pohjalta
5.6 Suunnitteluohjeeseen tulevat päivitykset
6 Liitteet
Liite 1
RT 18-1922 Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot
Liite 2
RT 07-10946 sisäilmastoluokitus 2008
Liite 3
RT 07-10564 rakennuksen sisäilmasto