Sähköasennusten perusteet

6.1.2015
Sähköasennusten perusteet
Pekka Rantala
Kevät 2015
Sisältö
1.
2.
3.
4.
5.
6.
Sähkötekniikan perusteita
Sähköasennuksia sääteleviä säännöksiä
3-vaihejärjestelmä
Muutamia perusjuttuja
Kiinteistön sähköverkko
Suojaus sähköiskulta
1
6.1.2015
1. Sähkötekniikan perusteita
Sähkösuureita
•
•
•
•
Jännite
Virta
Resistanssi
Teho
U
I
R
P
voltti, V
ampeeri, A
ohmi, Ω
watti, W
U = R×I
P = U×I
U
R×I
P
U×I
2
6.1.2015
Virtapiiri
Virta I
Jännitelähde
(teholähde)
Kuorma (= vastus R)
valaisin, lämmitin, TV,…
Jännite U
Teholähde
tuottaa
tehon P
Kuormassa
kuluu/häviää/käytetään
teho P
Vertaa sähkön virtaamista veden virtaamiseen!
Tasasähkö, DC = Direct Current
• Sähkölähteessä on kiinteät plus- ja miinus-navat.
• Virta kulkee koko ajan samaan suuntaan.
• Esimerkkejä tilanteista, joissa on tasasähköä:
–
–
–
–
–
Paristot ja akut
Auton akku
Kännykän tai tietokoneen laturin antama sähkö
Elektroniikan käyttöjännite (esim. PC:n sisällä)
Aurinkopaneeli
• Sähkölähteenä on
– kemiallinen pari (paristot, akut, aurinkopaneeli)
– tai elektroniikan kytkentä (laturit, teholähteet)
3
6.1.2015
Vaihtosähkö, AC = Alternating Current
• Virran kulkusuunta vaihtuu jatkuvasti,
virta kulkee edestakas.
• Sähkölähteessä ei ole pysyvää plus ja miinus-napaa.
• Esimerkkejä tilanteista, joissa on vaihtosähköä:
–
–
–
–
Kodin pistorasiat
Liesituulettimen moottori
Pellolla näkyvät sähköjohdot
Muuntajat
• Sähkölähteenä tyypillisesti pyörivä generaattori,
esim. vesivoimalaitos tai tuulimylly.
Kodin pistorasia
• Minkälaista sähköä saadaan tavallisesta
pistorasiasta?
• Mikä merkitys on ”töpselin eri rei’illä”?
4
6.1.2015
Kodin pistorasia
vaihejohdin L
”kuuma karva”
nollajohdin N
yhteydessä maahan
suojamaajohdin PE
yhteydessä maahan
Pistorasia
vaihe L
Kuorma
(= valaisin)
Virta I
230 V
nolla N
suojamaa PE
maadoitus
• Kodin sähköverkko on käyttömaadoitettu.
• = virtapiirin nollajohto on yhteydessä maahan.
Vaihtosähkö, AC = Alternating Current
5
4
3
û
2
1
0
-1
0
90
180
270
360
450
540
630
720
α[astetta]
-2
-3
-4
T
-5
•
•
•
•
Vaihtosähkö on sini-signaalin muotoista.
Se syntyy luonnostaan tasaisesti pyörivästä generaattorista.
Suomessa sähköverkon taajuus f = 50 Hz, ”50 kierrosta sekunnissa”
Jaksonpituus T on aika, jonka jälkeen kuvio alkaa toistamaan itseään
uudestaan, alkaa uusi kierros. Suomessa T = 20 ms (= 1/50 Hz).
• û on jännitteen huippuarvo = 2 × 230 V
• 230 V on vaihtojännitteen tehollisarvo.
5
6.1.2015
2. Sähköasennuksia sääteleviä
säännöksiä
• Sähköturvallisuuslaki
• Sähköturvallisuusasetus
• Kauppa- ja teollisuusministeriön (Ktm)
päätökset
• SFS-standardit (Standardisarja SFS 6000 (2012))
• Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ohjeet
(S10 (2012))
Sähköturvallisuuslaki 410/1996
2 LUKU
Sähköturvallisuuden taso, 5§
Sähkölaitteet ja –laitteistot on suunniteltava,
rakennettava, valmistettava ja korjattava niin sekä
niitä on huollettava ja käytettävä niin, että:
1. Niistä ei aiheudu kenenkään hengelle,
terveydelle tai omaisuudelle vaaraa;
2. Niistä ei sähköisesti tai sähkömagneettisesti
aiheudu kohtuutonta häiriötä; sekä
3. Niiden toiminta ei häiriinny helposti sähköisesti
tai sähkömagneettisesti.
6
6.1.2015
KTM:n päätös Sähkölaitteistojen
turvallisuudesta 1193/1999
• Sähköasennusten turvallisuutta koskeva
velvoittava julkaisu
• Ei anna yksityiskohtaisia teknisiä määräyksiä, vaan
periaatteita, että vaatimukset täyttyvät, kun
noudatetaan aihetta koskevia standardeja.
• HUOM! Standardien käyttö ei ole pakollista, vaan
niistä voidaan tietyin menettelyin poiketa.
Standardien käyttö on kuitenkin aina helpoin tapa
toteuttaa vaatimukset ja tämän vuoksi
standardeja yleensä noudatetaan.
SFS 6000 –standardisarja (2012)
Pienjännitesähköasennukset
• Standardisarja SFS 6000 sisältää 39 standardia
• Koskee sähköasennuksia, joiden nimellisjännite
on korkeintaan 1000 V AC (tai 1500 V DC)
• Perustuu pääosin eurooppalaisiin
harmonisointiasiakirjoihin Genelec HD 60364
Low-voltage electrical installations ja vastaavaan
kansainväliseen standardisarjaan IEC 60364.
• Standardisarjassa on mukana myös kansallisia
lisäyksiä, jotka on koottu SFS 6000-8
–standardeiksi.
7
6.1.2015
SFS 6000 –standardisarjan
soveltamisala (kohta 11)
Sovelletaan esim.
EI sovelleta esim.
•
•
•
•
•
•
•
•
• Sähköratalaitteet
• Moottoriajoneuvojen
sähkölaitteet
• Laivat, lentokoneet
• Sähköaitaukset
• Rakennusten salamasuojaus
(Huom! Ylijännitesuojaus)
• Hissit
• Koneiden sähkölaitteet
Asuinrakennukset
Liikerakennukset
Julkiset rakennukset
Teollisuusrakennukset
Maatalousrakennukset
Lääkintätilat
Näyttelyt, messut
Rakennustyömaat
Sovelletaanko auton lämmitystolppien asennuksiin?
Sovelletaanko matkailuajoneuvojen sähköasennuksiin?
SFS 6000 sisältö karkeasti, osa 1
Perusperiaatteet, termit, yleisten ominaisuuksien määrittely
Osa 4: Suojausmenetelmät
–
–
–
–
Suojaus sähköiskulta (4-41)
Suojaus lämmön vaikutuksilta (4-42)
Ylivirtasuojaus (4-43)
Suojaus jännite- ja sähkömagn. häiriöiltä (4-44)
Osa 5: Sähkölaitteiden valinta ja asentaminen
–
–
–
–
–
Johtojärjestelmät (5-52)
Erottaminen, kytkentä ja ohjaus (5-53)
Maadoittaminen ja suojajohtimet (5-54)
Muut sähkölaitteet (5-55), esim. valaisimet
Turvajärjestelmät (5-56)
Osa 6: Tarkastukset
– Käyttöönottotarkastus (61)
8
6.1.2015
SFS 6000 sisältö karkeasti, osa 2
Osa 7: Erikoistilojen asennukset (alla lueteltu vain osa)
–
–
–
–
–
–
–
–
Kylpy- ja suihkutilat, uima-altaat, saunat (701, 702, 703)
Rakennustyömaat (704)
Maa- ja puutarhatalouden tilat (705)
Leirintäalueet, Venesatamat (708, 709)
Lääkintätilat (710)
Valosähköiset laitteet (Aurinkokennot) (712)
Kalusteet (713)
Huvipuistojen tilapäiset asennukset (740)
Osa 8: Eräitä asennuksia koskevat täydentävät vaatimukset
(Suomessa noudatettavat kansalliset lisäykset)
– Asennusten korjaus-, muutos- ja laajennustyöt (vanhat
asennukset) (802)
– Sähkölaitekorjaamot ja laboratoriot (803)
Tukesin ohje S10
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
• Tukes julkaisee ohjeen S10, jossa on lueteltu
ne standardit, joiden mukaan toimittuna
täytetään määräysten vaatimukset.
http://tukes.fi/Tiedostot/julkaisut/S10-2012.pdf
• Keskeisimmät vanhat määräykset annettiin
Sähkötarkastuskeskuksen julkaisussa
A1 Sähköturvallisuusmääräykset (StM).
(viimeisin 1989)
9
6.1.2015
3. 3-vaihejärjestelmä
Miksi 3-vaihejärjestelmä?
• Miksi kolmivaihejärjestelmä ( 3~) on niin
yleisesti käytössä?
• Jotakin hyvää siinä varmasti pitää olla!?
10
6.1.2015
1-vaihe- ja 3-vaihejärjestelmä
Miksi kannattaa käyttää 3-vaihejärjestelmää?
L
N
L1
N
L2
L3
Sama teho saadaan siirrettyä
vähemmillä (tai ohuemmilla)
johtimilla kuin 1-vaihejärjestelmässä.
3-vaihejärjestelmän etuja
• Vaiheiden välillä on 120 ° vaihesiirto
→ saadaan helposti aikaan pyörivä
magneettikenttä (sähkömoottori)
• Eri vaiheiden virtojen huippuhetki on eri
→ tasaisella kuormituksella summa on nolla,
EI TARVITA NOLLAJOHDINTA lainkaan
Miksi 2- tai 4-vaihejärjestelmä ei ole yhtä hyvä?
11
6.1.2015
3-vaihejärjestelmä
120 °
120 °
120 °
400
Vaihe1
300
Û
Vaihe2
200
Vaihe3
100
0
0
Upp
90
180
270
360
450
540
630
720
GND
-100
-200
-300
-400
Û = huippuarvo
Huipusta huippuun arvo Upp = 2×Û
Tehollisarvo URMS =
Û
2
(= U hattu)
(= peak to peak)
RMS = Root Mean Square
Vaihe- ja pääjännite
L1
L2
L3
N
Vaihejännite 230 V
(tehollisarvo)
Vaiheen ja nollan välillä
Pääjännite 400 V
(tehollisarvo)
Kahden vaiheen välillä
12
6.1.2015
Vaihe- ja pääjännite
L3
400 V
N
L1
230 V
L2
4. Muutamia perusjuttuja
• Pienoisjännite (ELV = Extra Low Voltage)
– Max. 50 VAC
– Niin pieni jännite, että ei ole vaarallinen
• Pienjännite
– Max. 1000 VAC
– ”tavallinen” jännitetaso asennuksissa
• Suurjännite
– Yli 1000 VAC
– Sähkönsiirrossa ja suuritehoisissa järjestelmissä
13
6.1.2015
”Katkotaan jännitettä”
• Sähkölaitteiden ohjauskytkimet kytketään
”kuumaan karvaan”
• Nolla-johdin on jatkuvasti kytkeytyneenä laitteeseen
• Erikoistapauksissa voidaan katkoa 2-napaisesti sekä
vaihetta että nollaa (pistotulppa-liitos)
L
L
L
N
N
N
”katkotaan jännitettä”
EI NÄIN
2-napainen kytkin
Suojamaa, PE (= Protected Earth)
• Suojajohdin PE kytketään sähkölaitteen jännitteelle
alttiiseen osaan (tyypillisesti metallikotelo)
• Suojajohtimen liittimen tunnus on
• Suojajohtimen väri on AINA keltavihreä
• Keltavihreää EI SAA käyttää mihinkään muuhun
• Suojajohtimessa EI SAA olla kytkinlaitetta (543.3.3)
L
KeVi
keltavihreä
N
PE
KeVi
14
6.1.2015
Suojamaa
• Normaalitilanteessa, kun kaikki on kunnossa
→ suojamaajohdossa ei kulje virtaa
• Suojamaajohto on ”varaventtiili” vikatilanteita
varten
• Jos laitteen runko tulee viassa jännitteiseksi
→ ”sähkö pääsee pois” suojamaajohtoa pitkin
L
N
PE
KeVi
5. Kiinteistön sähköverkko
15
6.1.2015
Suomen sähköverkon rakenne
Voimalaitos
Suomen
Kantaverkko
Jakeluverkko
Fingrid
Voimalaitos
Jakeluverkko
Jakeluverkko
kiinteistöjen
sähköverkot
Pienen kiinteistön sähköverkko
16
6.1.2015
Etäluettava mittari
• Etäluettavan mittarin pitää olla kytkettynä verkkoon koko ajan.
• Mittarin lukemisen ja vikatilanteiden selvittämisen vuoksi
pitää olla sähköt päällä jatkuvasti.
Termejä, osa1
• Liittymisjohto, liittymiskohta
• Maadoitus ja potentiaalintasaus
– Potentiaalintasaus on johtavien osien sähköinen
liitäntä, jonka tarkoituksena on saavuttaa
tasapotentiaali. (826-13-19)
– Maadoitus on sähköinen liitäntä järjestelmän ja
paikallisen maan välillä. (826-13-03)
• Ryhmäjohto (Final Circuit)
– Voimalaitokselta kuluttajalle ulottuvan sähköverkon
”viimeinen pätkä”
17
6.1.2015
Ryhmäjohto
• Kulutuskojetta tai pistorasiaa syöttävä johto
• Johdolla on tietty kuormitettavuus
– Millä virralla johtoa voi jatkuvasti kuormittaa, niin
että se ei kuumene liikaa = mitoitusvirta
• Ryhmäjohdon suojalaitteiden pitää reagoida
ylivirtaan, joka voi olla
– Ylikuormitusvirta (ei vikatilannetta) tai
– Oikosulkuvirta (on vikatilanne)
• Lähes kaikissa kotitalouden ryhmäjohdoissa pitää
olla suojalaitteena myös vikavirtasuoja (VVSK)
Ryhmäkeskus, ryhmäjohto
5
pistorasiaryhmä
syöttö
L1, L2, L3
3-vaiheryhmä
N
PE
(tai PEN)
valaisinryhmä
pääkytkin
ylivirtasuojat
vikavirtasuojat
ryhmäjohdot
energian kulkusuunta
• Ryhmäkeskus = ryhmäjohtoja syöttävä keskus
• Ylivirtasuoja on joko sulake tai
johdonsuojakatkaisija eli automaattisulake, ”stotsi”
18
6.1.2015
Johdon kuormitettavuus
• Johdolla on tietty kuormitettavuus [A],
johon vaikuttaa:
–
–
–
–
Johtimen paksuus (= poikkipinta-ala mm2)
Johtimen eriste (PVC vai PEX)
Materiaali (Al vai Cu)
Asennustapa
• pinta-asennus, uppo-asennus, maakaapeli, ilmajohto
– Muut tekijät, esim. ympäristön lämpötila, useita
johtoja nipussa, läpivienti lämpöeristeen läpi
• Nyrkkisääntö:
– 1,5 mm2 ↔ 10 A sulake
2,5 mm2 ↔ 16 A sulake
Ryhmäjohtoon liitettävä teho P [W]
• 1-vaiheinen ryhmäjohto, jännite UV = 230 V
P = UV × I
– 10 A:n sulake, max. teho on 2300 W = 2,3 kW
– 16 A:n sulake, max. teho on 3680 W = 3,6 kW
• 3-vaiheinen ryhmäjohto, jännite UP = 400 V
P = 3 × UP × I (= 3 × UV × I)
– 10 A:n sulake, max. teho on 6,9 kW
– 16 A:n sulake, max. teho on 11 kW
19
6.1.2015
Termejä, osa 2
• Äärijohdin (vaihejohdin): L, L1, L2, L3
= ”kuuma karva” (ruskea, musta, harmaa)
• Nollajohdin: N (sininen)
• Suoja(maadoitus)johdin: PE (Protected Earth)
• PEN-johdin: PE+N, yhdistetty suoja- ja nollajohdin
• Jännitteelle altis osa (on osa sähkölaitetta)
– Esim. sähkölaitteen metallikotelo
• Muu johtava osa (ei ole sähkölaitteen osa)
– Esim. vesikiertoiset lämmityspatterit, yhteys maahan
Ison kiinteistön sähköverkko
• Pienessä kiinteistössä (esim. omakotitalo) on vain
yksi keskus, joka hoitaa kaikki tehtävät.
• Isossa kiinteistössä (esim. kerrostalo) on useita
sähkökeskuksia, joilla on omat tehtävänsä:
–
–
–
–
Pääkeskus (liittyminen jakeluverkkoon)
Mittauskeskus (eri käyttöpaikkojen energiamittarit)
Ryhmäkeskukset (jokaisella käyttöpaikalla omansa)
Nousukeskus (pää- ja ryhmäkeskuksen välissä)
• Samassa sähkötilassa voi olla useampi keskus
”kylki kyljessä”, esim. mittaus- ja nousukeskus.
20
6.1.2015
Kiinteistön sähköverkon osia
Pääkeskus
Jakeluverkko
Sähköliittymä
Jakokeskuksia
ja
johdotuksia
Kulutuslaitteet
Rivi- tai kerrostalon sähköverkko
21
6.1.2015
Jakelujärjestelmät
• Sähkönjakelujärjestelmien luokittelun keskeinen
peruste on se, miten järjestelmä on maadoitettu.
• TN–järjestelmät (Terra Neutral)
Virtapiirin yksi piste on suoraan maadoitettu.
Tavallisesti maadoitettu piste on
kolmivaihejärjestelmän tähtipiste.
= on tehty käyttömaadoitus
• Suomessa kaikki ”tavalliset” sähköverkot ovat TNjärjestelmien mukaisia.
TN-S –järjestelmä
(Terra Neutral Separate)
22
6.1.2015
TN-C –järjestelmä
(Terra Neutral Combined)
TN-C-S –järjestelmä
L1
L2
L3
PEN
23
6.1.2015
TT- ja IT-järjestelmä
TT-järjestelmä
IT-järjestelmä
Kumpikin näistä järjestelmistä on harvinainen Suomessa
pienjänniteasennuksissa. Euroopassa näitä kyllä käytetään
muissa maissa. IT-järjestelmää käytetään Suomessa esim.
leikkaussaleissa.
Jakeluverkko ja sisäverkko
Kiinteistön
sisäverkko
Jakeluverkko
TN-C –järjestelmä
4-johdin järjestelmä
liittymisjohto
4
TN-S –järjestelmä
5-johdin järjestelmä
Paikallinen
maadoituselektrodi
Liittymispisteessä:
PEN→
erilliset PE ja N
24
6.1.2015
6. Suojaus sähköiskulta
Lähtökohtana jännitteellinen johto
Miten tilanne tehdään turvalliseksi, kun
1. Sähkölaite (asennus) on täysin ehjä
→ tarvitaan perussuojaus
2. Kun sähkölaitteeseen tulee vika?
→ tarvitaan vikasuojaus
25
6.1.2015
Suojaus sähköiskulta 1/2
(ihmisiltä ja kotieläimiltä)
Perusperiaate (asennuksissa ja laitteissa):
• Vaaralliset jännitteiset osat eivät saa olla
kosketeltavissa → Perussuojaus
Yhden vian tilanne:
• Kosketeltavat johtavat osat eivät saa tulla
vaarallisesti jännitteisiksi → Vikasuojaus
Suojaus sähköiskulta 2/2
(ihmisiltä ja kotieläimiltä)
• Normaalissa asennuksessa pitää olla sekä perusettä vikasuojaus.
• Suojausmenetelmän pitää koostua:
– Sopivasta yhdistelmästä, jossa on erilliset perusja vikasuojaus TAI
– Menetelmästä, jolla saadaan aikaan molemmat
• Pelkkä perussuojaus vastaa suojausluokkaa 0
– Suojausluokka 0 ei uusissa asennuksissa ole luvallinen
26
6.1.2015
Perussuojaus (ent. kosketussuojaus)
 Suojaa sähköiskulta, kun kaikki OK (ei vikaa)
 Tarkoitus estää jännitteisten osien koskettaminen
Toteutuskeinoja:
• Jännitteisten osien peruseristys
– Voidaan poistaa vain rikkomalla
• Suojukset ja kotelot
– Voidaan avata vain avaimella tai työkalulla
• Esteet tai sijoitus kosketusetäisyyden ulkopuolelle
– Vain kun ammattihenkilöt valvovat käyttöä
– EI SAA käyttää esim. asunnoissa
Vikasuojaus (ent. kosketusjännitesuojaus)
 Suojaa sähköiskulta yhden vian tilanteessa
Toteutuskeinoja:
1. Syötön automaattinen poiskytkentä
(yleisin tapa asennuksissa)
2. Kaksoiseristys tai vahvistettu eristys
3. Pienoisjännite
4. Sähköinen erotus syöttämään yhtä
kulutuskojetta
27
6.1.2015
Suojausmenetelmä:
Syötön automaattinen poiskytkentä
kiinteässä asennuksessa
= suojausluokka I
• Perussuojauksen on oltava kunnossa
• Jännitteelle alttiit osat yhdistetään
suojamaadoitusjohtimeen
• Pistorasiat ovat maadoitettuja
suojakosketinpistorasioita
Syötön automaattinen poiskytkentä
• 230 VAC, poiskytkentäaika enintään 0,4 s
– Erityistilanteissa saa olla 5 s (esim. pääjohdot)
• Rakennuksessa on oltava suojaava
potentiaalintasaus, jossa liitetään yhteen mm.
– Maadoitusjohdin (maadoituselektrodi)
– Metalliset vesi- ja ilmanvaihtoputket
• PE-johtimella pitää olla hyvä yhteys maahan
kaikista asennuksen kohdista
– käyttöönottotarkastuksessa mitataan suojajohdon
jatkuvuus
28
6.1.2015
Suojausmenetelmä:
Kaksoiseristys tai vahvistettu eristys
= suojaeristys
= suojausluokka II
• Perussuojaus on toteutettu peruseristyksellä
ja vikasuojaus lisäsuojauksella TAI
• Perus- ja vikasuojaus on toteutettu
yhdistetyllä vahvistetulla eristyksellä
• Tunnus
• Laitteessa mahdollisesti myös merkki
Luokan II laitteita syöttävä asennus
• Luokan II laitteita syöttävissä piireissä pitää
olla suojamaadoitusjohdin, joka kulkee piirin
mukana.
• Suojamaadoitusjohdin liitetään kiinteän
asennuksen jokaisessa pisteessä ja joka
laitteessa.
• Poikkeuksena jotkin valaisinkytkimet
29
6.1.2015
Suojausmenetelmä:
pienoisjännite (= suojajännite)
= suojausluokka III
• Perus- ja vikasuojaus saavutetaan, kun:
– nimellisjännite ei ylitä 50 VAC tai 120 VDC
(= ELV = Extra Low Voltage = Pienoisjännite)
– Syöttö tehdään standardin mukaisesta jännitelähteestä
– Muut standardin vaatimukset täyttyy (414.4)
• Tunnus
”vaakuna” vastaa pienoisjännitettä (joka saadaan
suojaerotusmuuntajasta)
Suojausmenetelmä:
sähköinen erotus
(ei numeroitua luokkaa)
• Perussuojaus on toteutettu peruseristyksellä
• Vikasuojauksena käytetään erotettujen osien
sähköistä erotusta muista piireistä ja maasta
• Tunnus
tai
30
6.1.2015
Suojaerotus
• Erotetun virtapiirin mikään osa ei saa olla
yhteydessä toisiin virtapiireihin eikä maahan.
• Toteutetaan ”kelluva virtapiiri”
• Suojaerotetulla virtapiirillä saa syöttää vain
yhtä laitetta. (muutama poikkeus)
• Vertaus: toimii kuin auton akusta saatava
sähkö, täysin oma virtapiiri, irrallaan maasta
Yhteenveto: Suojausluokat
• Luokka 0
– Pelkkä peruseristys
– ei saa käyttää uusissa asennuksissa
• Luokka I
– Syötön nopea poiskytkentä
– Suojamaadoitettu
• Luokka II
– Suojaeristetty
• Luokka III
– Suojajännite (pienoisjännite)
• Suojaerotus (ei omaa numeroa tälle tavalle)
31
6.1.2015
Lisäsuojaus vikavirtasuojalla
(maadoitetuissa pistorasioissa)
• Käytetään perussuojauksen ja vikasuojauksen
lisänä, ei riitä yksinään
• Mitoitustoimintavirraltaan enintään 30 mA:n
vikavirtasuojaa pitää käyttää suojaamaan esim:
– Lähes kaikki mitoitusvirraltaan enintään 20 A tavanomaiset maallikoiden käyttöön tarkoitetut pistorasiat
(ei tarvitse esim. pakastimen, APK:n pistorasia)
– Ulkona käytettävät enintään 32 A pistorasiat tai
siirrettävät laitteet
VVSK, vikavirtasuoja(kytkin)
Ehjä sähkölaite
Viallinen sähkölaite
32
6.1.2015
Turvakytkin
• Jokaisen koneen (jota voidaan/tarvii huoltaa)
syötössä on oltava luotettava erotuskohta.
• Syötön erotus toteutetaan tyypillisesti
turvakytkimellä.
33