Epätoden alalajit – harhat, valehtelu ja manipulointi hoitosuhteissa

Transcription

Epätoden alalajit – harhat, valehtelu ja manipulointi hoitosuhteissa
Epätoden alalajit – harhat,
valehtelu ja manipulointi,
erityisesti hoitosuhteissa
30.1. 2015
Hannu Lauerma
tutkimusprofessori, THL
vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen
vankisairaala
Misinformaatio ja disinformaatio
• "Misinformaatio": Terminä selkeä,
paikkansapitämätöntä tietoa,
"valehtelua".
• "Disinformaatio": Yhdysvaltain
sotilastiedustelun ja
propagandaelinten kylmän sodan
aikana luoma käsite. Esimerkiksi
tieto, joka on täysin
paikkansapitävää mutta
asiaankuulumatonta, "turhaa”, ja
siksi johtaa vastapuolta harhaan.
Harhauttaminen on luonnon
perusominaisuus
• Saalistamiseen ja suojautumiseen
liittyvät suojavärit ym.
piiloutumiskeinot, siipirikkoisen
teeskentely, perhosen siipien
silmäkuviot jne.
• Lisääntyminen: pyrkimys todellista
paremman kuvan antamiseen itsestä
pariutumisessa jne.
• "Huijarieläimet" kuten käet; toisten
eläinten vaistotoimintojen
hyväksikäyttö ekologisena lokerona.
Viehekalastus ym. saalistaminen huijauksen perusmalli.
Disinformaatio
• Vastapuolen tiedonanalysointiin
varaama kapasiteetti tukitaan
esimerkiksi valtavalla määrällä
"hauki on kala" -tyyppistä tietoa.
Kun vastapuoli on selvittänyt
aineistosta oleellisen, sen saama
tieto on jo ratkaisevasti
vanhentunutta. Sama lausahdus tai
signaali eri paikoissa voi myös
tarkoittaa eri asioita.
R46.7.
• ”Tavaton monisanaisuus ja yksityiskohtien
luetteleminen, jotka hämärtävät
konsultaation ja yhteydenoton
tarkoituksen.”
• Tunnetaan myös koodinimellä
”päätalomainen tyyli”.
Valehtelu ym.
disinformointi
hoitosuhteissa
• Niukasti analysoitu ja tutkittu aihe.
• Terveyspalvelujen yhteydessä
"poliittisesti sopimatonta" lähteä
siitä, että valehtelua esiintyy.
• Disinformaation eri muotojen
erottaminen on usein vaikeaa.
• Simulointi ja aggravointi.
• Eräs peruslähtökohta: tietoinen
eduntavoittelu valehtelemalla.
• Myös muistivääristymät saattavat
palvella tiettyä etua.
• Raja ei ole veitsenterävä.
Valehtelua vai sairautta?
• Ero päämäärähakuisen valehtelemisen ja
delusionaalisen kveruloinnin eli
sepittelyn välillä on olemassa –
asosiaalisilla sekamuodot kuitenkin
yleisiä.
• Häiriintynyt, esim. paranoidinen
henkilö selittää asiaa harhaiselta
pohjalta myös itselleen, ja uskoo
kertomaansa.
• Kverulointi palvelee sisäistä päämäärää
tai myös sisäistä päämäärää.
”Hullu vai läpitte pirullinen?”
• Psykoottista vai ei? Esim.
uskomukset siitä, kuinka
pelkästään toiset olisivat
syypäitä vaikeuksiin?
• Konfrontointi ja reagointi
siihen.
Vaikeaselkoisia tapauksia
• Eräs kveruloinnin muoto: kontaktia
kaipaava henkilö, joka kuitenkin pelkää
lähestyä toista ihmistä omana itsenään,
kertoo sepitteellistä tarinaa
ongelmistaan peittäen näin tietoisesti
ne todelliset ongelmat, jotka ajavat
hänet hakemaan apua.
• Kysymys on psyykkisestä häiriöstä mutta
ei mielisairaudenasteisesta häiriöstä,
ellei sitten sepittelyyn pakottava
epäluuloisuus ole psykoottista.
Muisti pettää normaalistikin
• Teini-ikäiselle kerrottiin todellisten
lapsuudenmuistojen ohella tarina siitä,
kuinka hän eksyi kauppakeskukseen 5vuotiaana. Hänen piti viitenä
peräkkäisenä päivänä kirjoittaa mitä
hän todella muisti tapahtuneesta.
• Väitetty tapahtuma "muistui" hänen
mieleensä jo ensimmäisenä päivänä, ja
seuraavina päivinä hän "muisti" yhä
uusia yksityiskohtia.
• Kuultuaan ettei kyseistä tapahtumaa
ikinä ollutkaan, koehenkilö oli sangen
myrtynyt.
Muistin alalajit
• Käsite "muisti" kattaa suuren joukon
erilaisia toimintoja jotka esim.
aivotärähdyksen, alkoholihumalan,
järkytykseen perustuvan
muistinmenetyksen ja dementian
yhteydessä häiriintyvät eri tavoin.
• Työmuistilla, jonka avulla muistamme
hetken aikaa esim. meille sanellun
puhelinnumeron tai puhumamme lauseen
alun, on erilainen mekanismi aivoissa
kuin pitkäkestoisella muistilla.
Muisti: taitoja, mutta myös
käsityksiä itsestä
• Proseduraaliseen muistiin kuuluvat
erilaiset opitut käytännön taidot
kuten esim. polkupyörällä ajo.
Semanttinen muisti tekee
mahdolliseksi tietää missä
sijaitsee Thames-joki tai mikä on
Ruotsin rahayksikkö. Erilaisissa
muistihäiriöissä näiden
muistityyppien häiriintyminen on
erilaista kuin omaelämäkerrallisen
muistin, joka heijastelee omaa
käsitystämme itsestämme.
Omaelämäkerrallinen muisti
• Omaelämäkerrallinen
pitkäaikaismuisti: "Unohduksen ja
itsepetoksen väline".
• Omaelämäkerrallisen muistin
muokkautuvuutta kuvaavat mm.
muistelmateosten
ristiriitaisuudet.
• Mitenkään selvää ei ole, että
"muistelijat" tietoisesti
valehtelisivat.
Muistoja heljimmän nuoruuden
• "Aika kultaa muistot", muisti
pettää - ja samalla lohduttaa.
• Realistista menneisyytensä
itsearviointia harjoittavat vain
masentuneet ihmiset?
• Muistin valikoivuus palvelee
sisäistä tasapainoa mutta voi
johtaa myös harhaan.
Navigointia elämän merellä
• Ihminen on taipuvainen selittämään myös
itselleen elämänsä tapahtumia
sellaisessa valossa, joka tukee hänen
käsitystään itsestään.
• Muistikuvien valikoituminen ja
värittyminen on normaalia muistin
toimintaa. Omaelämäkerralliset
muistikuvat, toisin semanttiset,
syntyvät kulloisenkin muistelemisen
aikana sosiaalisessa vuorovaikutuksessa
rakentuvina mielikuvina, eivät
tietopankista haettavina
muuttumattomina tallenteina.
Monenlaisia muistinmenetyksiä
• Ohimolohkon verenkiertohäiriö (TGA):
ajallisesti taaksepäin suuntautuvan
muistinmenetyksen lisäksi kyvyttömyyttä painaa
mieleensä uusia asioita. Potilas saattaa kysyä
toistuvasti samoja kysymyksiä. Taaksepäin
suuntautuva muistinmenetys korjaantuu
vähitellen, mutta häiriön aikainen
muistamattomuus jää pysyväksi.
• Aivotärähdykseen liittyvässä
muistinmenetyksessä menneisyyteen suuntautuva
muistinmenetys ei yleensä ulotu yli viikon
ajalle kuten harvinaisessa, mielenjärkytykseen
pohjautuvassa psykogeenisessä
muistinmenetyksessä voi käydä.
Psykogeeninen eli
dissosiatiivinen amnesia
• Psykogeeninen muistinmenetys voi olla
joko jatkuva, jolloin tietty ajanjakso
on kokonaan pyyhkiytynyt muistista, tai
valikoiva, jolloin vain tiettyyn
tapahtumaan kuten onnettomuuteen
liittyvät muistikuvat ovat kadonneet,
mutta muita tapahtumia samalta
ajanjaksolta muistetaan. Joskus
kadoksissa voi olla koko potilaan
elämänhistoria nimineen ja
ammatteineen, mutta esimerkiksi
ammatillinen erityistieto voi silti
olla potilaan käytettävissä.
Onko psykogeeninen amnesia
fiktiota?
• Yleensä ei ole biologisesti mielekästä
unohtaa vaarallista tilannetta, vaan
yksikin hengenvaarallinen tilanne voi
joskus riittää esim.
välttämiskäyttäytymisen, mielekkään tai
haitallisen, syntyyn.
• Jo yli kaksivuotiaat lapset joille on
suoritettu kivulias ja pelottava
lääketieteellinen toimenpide, yleensä
muistavat tapahtumat jossain muodossa,
jopa loppuelämänsä.
Psykogeeninen amnesia –
fiktiotako?
• Vaaralliset kokemukset on mielekästä
muistaa - miten psykogeeninen
muistinmenetys on ymmärrettävissä?
Voiko ihminen suojautua äärimmäistä
kipua vastaavaa tuskaa tuottavalta
muistikuvalta, esim. insestiä
koskevalta, menettämällä muistinsa?
• Käsitettä on kritisoitu koska
muistinmenetystä voi teeskennellä tai
se voi olla näennäinen selitys jollekin
virheelle tai erheelle.
Psykogeeninen amnesia –
harvinainen muttei fiktiota
• Observointi viittaa ilmiön tosiolevaisuuteen.
• Kokeellinen muistin laboratoriotutkimus ei
ole yleistettävissä hyvin traumaattisiin
tilanteisiin.
• Evolutiivinen mielekkyys tällaisen
reagointitavan mahdollisuudelle on
hahmotettavissa.
Valemuistot
• Ovat suhteellisen neutraalien tapahtumien
osalta helposti luotavissa. Voivat syntyä
myös spontaanisti.
• Tuntuvat tosilta.
• Saattavat myös hälvetä vuosien saatossa.
• Eivät ole selkeästi erotettavissa muista
muistoista minkään kertomukseen liittyvän
erityisen ominaisuuden perusteella.
Menestyvimmät huijarit
antanevat arkipäiväisen
vaikutelman
Ruben Oskar Auervaara 1906-64
Entä kummitukset?
Kummitukset
• Vähentyneet sähkövalon ja hyvän ravinnon
myötä?
• Silti 11% väestöstä uskoo kummituksiin, ja
15-19-vuotiaista 23 % pitää olemassaoloa
ainakin todennäköisenä.
• Läpinäkyvyys ilmeisen samankaltaista kuin
hypnoosissa aikaansaaduissa
näköhallusinaatioissa.
15 % suomalaisista uskoo, että
noituudella voi vaikuttaa toisen
ihmisen elämään.
Ennustuskin voi laukaista
paniikkihäiriön, ja kirousten poistosta
voi periä omaisuuksia.
Valemuisto, deluusio vai
hallusinaation johdannainen?
• Omaelämäkerrallinen muisti toimii
häiriöherkemmin kuin semanttinen tai
proseduraalinen muisti.
• Mm. unet ja itsesuggestiot voinevat luoda
valemuistoja.
• Esimerkiksi hypnoosin rikosoikeudellisessa
käytössä oltava varovainen.
Erotusdiagnostiikka
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Toksiset tilat kuten huumeiden käyttö
Lääkkeiden sivuvaikutukset
Psykoosit, mm. skitsoaffektiivinen psykoosi
Mielialahäiriöt, erityisesti mielialan aaltoiluhäiriö
ja kaksisuuntainen mielialahäiriö
Persoonallisuushäiriöt, erityisesti epävakaa
persoonallisuus ja huomionhakuinen persoonallisuus
Hypoglykemia
Temporaaliepilepsia
Transientti globaali amnesia
Unissakävely ja unikauhukohtaus
Muut neurologiset ja systeemiset sairaudet
Yksilön hallinnassa olevat uskonnolliset ja vastaavat
hurmostilat
Dissosiaatiohäiriö hoitoperäisenä
ilmiönä?
• Esitetty, että erityisesti dissosiatiivinen
identiteettihäiriö olisi kulttuuririippuvainen
ja jopa joskus hoitoperäinen ilmiö.
• Liikaa innokkuutta ”sivupersoonan”
kiehtovan olemuksen edessä tuleekin
ehdottomasti välttää psykoterapiassa.
• Ammatillinen ja neutraali suhtautuminen
erilaisiin muistikuviin erityisen tärkeää.
Oireen merkitys – onko
sekundaarihyötyä?
Valehtelun paljastumista vai
näkökulman muutos?
• On tapauksia, jotka reagoivat
loogisesti psykososiaalisen
tilanteen muuttumiseen tai
psykoterapiaan, ja jotka
kokonaisuutena ovat
sellaisia, ettei potilaan
voida mitenkään kuvitella
hyötyvän oireen
teeskentelemisestä.
Misinformointi ilman
kompulsiivisuutta:
• Valehtelu, esim. oireiden
teeskentely etuuden toivossa:
harkittua, tietoista, ei
kompulsiivista. Tietoinen
päämäärä, eduntavoittelu.
• Esiintyy korostuneesti eräissä
persoonallisuushäiriöissä.
Kompulsiivista harhauttamista
• Pseudologia fantastica: ei
harkittua, joko tietoista tai
tiedostamatonta, pakonomaista.
Reagointi konfrontointiin: tietää
valehtelevansa. Liittyy
persoonallisuushäiriöön.
• Oireiden teeskentely Münchausenin
oireyhtymässä: harkittua, joko
tietoista tai tiedostamatonta,
pakonomaista. Varsinainen päämäärä
tiedostamaton. Kyseessä ei ole
tavallinen eduntavoittelu.
Eräitä
petkuttamiskeinoja:
• Miellyttävä käytös tekee valehtelemisen
uskottavammaksi - taitavat huijarit eivät
vaikuta huijareilta.
• Cleckleyn psykopaatti: pinnallisen
miellyttämisen kyky ja näennäinen oivaltavuus.
• Taitavat valehtelijat toimivat epäsuorasti eli
"antavat ymmärtää”.
• Suora vs. epäsuora viesti: "Mulla on BMW.” VS.
"Mä jouduin tulemaan Liedosta hemmetinmoisella
kiireellä kun siellä ei ollu Bemariin varaosia
ja mun piti ottaa Pena kyytiin, ja se oli sillä
reissulla kun melkeen ajettiin hirvikolari. Se
näytti norsun kokoselta se hirvi. On se
pienestä kiinni että tässä keikutaan”.
Petkuttamisen tapoja
• Epäsuoraa disinformointia on
vaikeampi havaita, ja jälkikäteen
valehtelijan on helpompi väittää
ettei valehdellut.
• "Mä tapan sut ja sun perhees!”/
Se olis hirveen ikävää jos sulle
tai sun perheelle sattuis jotain
..."
”Siteeraaminen”, tuttavallisuus ja
yhteisten viholliskuvien virittely
”N.N:kin tuossa juuri sanoi että
tästä ei nyt hyvä seuraa, mutta
minä sitä vähän toppuuttelin."
• … muttä sä tiedät kuinka vaikeeta
se voi olla noiden muiden kanssa.
Ikävä tästä on puhua mutta kyllä
ne on sustakin sanoneet vaikka
mitä sellasta mikä ei ole
alkuunkaan totta."
Virheellisten päättelyketjujen
tarjoaminen
• Asioiden liittäminen toisiinsa luodaan huomaamattomasti harhakäsitys
jonka mukaan tiettyjen asioiden
olemassaolo edellyttää jonkin asian
toteutumista: ”Mä haluun bentsoja."
• "Mä tiesin että täällä kun te ootte
spesialisteja ja hallitsette homman ja
haluutte oikeesti auttaa niin te
osaatte määrätä oikeet lääkkeet ja
annatte just sellasen pienen annoksen
bentsoja, jotain kuus milliä Rivatrilia
tai jotain, ettei mun käy tosi
huonosti."
Huijatuksi tuleminen
• Narsistisesti loukkaavaa.
• Voi herättää kostonhimoa.
• Saattaa altistaa jopa
vainoharhaisuudelle.
• Koska huijatuksi tuleminen on
luottamukselliselle suhteelle
tuhoisaa, asiasta on puhuttava
mikäli siitä on varma. Affektin
vallassa ei pidä lähteä
selvittelyyn vaan odottaa.
Erityistapauksia
• Silloin kun arvioidaan, että sepittely
on potilaan viimeinen yritys säilyttää
itsekunnioituksensa ja hänen
vaihtoehtonsa ovat olemattomat, voidaan
tyytyä kuuntelemaan myötäelävästi
konfrontoimatta.
• Pitkissä psykoterapioissa potilaan
kokemusmaailma ja kyky tiedostaa tai
kertoa tiettyjä asioita voi
radikaalisti muuttua - kysymys ei ole
valehtelusta. - Tietoinen valehtelu on
eri asia.
Kuinka sietää valehtelua?
• Yritys ymmärtää potilasta ja
hänen toimintansa motiiveja
voi sopivasti etäännyttää
tilanteesta, samoin
tietoisuus siitä että riski
huijatuksi tulemiseen on
suuri.
Miksi on kannattavaa
puhua yleensä totta:
• Valehtelu liittyy
lyhytjännitteisyyteen.
• "Valheella on lyhyet jäljet" eli
saavutettava etu on usein
lyhytaikainen.
• Eri ihmisille esitettävien eri
versioiden pitäminen mielessä on
kuluttavaa.
• "Joka kerran keksitään, sitä aina
epäillään." Luotettavan henkilön status
- uskottavuus - on sosiaalisesti
erittäin arvokas ominaisuus.
Kohteliaisuusvalehtelu,
hienotunteisuus ja valkoiset valheet
• Rajat omaneduntavoitteluun liukuvia – toistuva
imartelu manipulointitarkoituksessa voi viitata
jopa psykopatiaan.
• Valehtelua vai hienotunteisuutta?
• Kyseessä ei ensisijaisesti oman edun tavoittelu,
vaan pyrkimys varjella kuulijaa. Jopa täysin
epäitsekkäät motiivit mahdollisia.
• Kokonaan tästä pidättäytyvää tai siihen
kykenemätöntä pidetään poikkeavana persoonana.

Similar documents