Metsien - Metsälehti

Transcription

Metsien - Metsälehti
METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 26. MAALISKUUTA 2015 • Nro 6 • WWW.METSALEHTI.FI • PERUSTETTU 1933
Kenelle
metsän
äänet?
Kuva Anna Back
Metsälehti selvitti, minkä
npuolueiden ehdokkaita metsä
omistajat aikovat äänestää
eduskuntaan. Sivut 9–12
Uutinen: Metsät on taas inventoitu ›› sivu 3 Haastattelu: Raportti torjuu kiinteistöveron ›› sivu 6
Metsänhoito: Taimikkoon, mars! ›› sivut 14–15 Kokeiltua: Polariksen uutuuskelkka testissä ›› sivu 20
3
26. MAALISKUUTA 2015 u NRO 6
Mikko Riikilä
tässä numer ossa
AJASSA
Uutuuskolumnisti
kaipaa keskustelua
Metsäala yrittää vaieta
ongelmiaan kuoliaaksi,
Heikki Smolander sanoo.
Sivu 5
Metsätilakauppa
teki ennätyksen
Sivu 7
Etujärjestöt ovat
törmäyskurssilla
Sivu 8
Katseet jo kohti
kesäleimikkoja
Sivut 12–13
Pohjoisessa puureserviä
METSÄSTÄ
Tuoreimman valtakunnan metsien inventoinnin mukaan suuri osa
hakkuiden lisäämismahdollisuuksista on turvemailla.
Kulttuurikohteet
saatu kartoitettua
Sivut 16–17
Metsä tuottaa, kun
on monessa mukana
Sivut 18–19
Kontortamännystä
oli turha luopua
Täällä sitä
puuta olisi
VMI: Puuta riittää
uusille tehtaille,
mutta aiempaa
suurempi osa
pitää hankkia
turvemailta.
Sivu 19
Ammattisahaus vaatii
ajokortin – Ruotsissa
Suomeen moottorisahakorttia
on kaavailtu vain vapaaehtoisena.
Sivu 21
PILKKEITÄ
”Energiapuun hinta
ei ole kohdallaan”
”Jos tavaran tuottaminen
maksaa sen arvoa enemmän,
puuhastelussa ei ole mieltä”,
Veli Pohjonen kirjoittaa.
Sivu 24
Hakkuutyömaa
houkuttaa riistaa
Sivu 25
Näsijärven uitto
kansien väliin
Sivu 26
Alligaattorilammikoihin
ei harvesterilla mennä
Sivu 30
MIKKO HÄYRYNEN
M
etsien vuosikasvu on noussut 105,5 miljoonaan kuutiometriin ja puuvaranto 2,4 miljardiin kuutiometriin,
juuri valmistunut 11. valtakunnan metsien inventointi (VMI)
osoittaa. Luonnonvarakeskuksen inventointi mittaa mennyttä kasvua ja kasvuluvut tarkoittavat vuotta 2009.
Kasvua ovat vauhdittaneet
etenkin parhaassa kasvuiässä
olevat ojitusalueet ja Pohjois-Suomen mittavat uudistusalat sekä
se, että puustopääoma on ylipäätään kasvanut.
Ilmastonmuutos ja metsänjalostus vaikuttavat samaan suuntaan, mutta vaikutusta on yliarvioitu.
”Kasvu nousee vieläkin, mutta hitaammin. 1970-luvulta tähän
päivään kestänyttä kasvupyrähdystä ei enää nähdä”, erikoistutkija Kari T. Korhonen sanoo.
Korjaamatonta puuta
etenkin suomaakunnissa
Suurin runkopuun hakkuumäärä,
joka ei pienennä huomisen hakkuumahdollisuuksia, on 81 miljoonaa kuutiometriä ja sen arvioidaan nousevan 86 miljoonaan
ensi vuosikymmenellä.
Teollisuus on viime vuosina
käyttänyt kotimaan puuta 53 miljoonaa kuutiometriä. Uudet sellutehtaat lisäisivät havukuitupuun
käyttöä jopa 14 miljoonalla kuutiometrillä.
VMI:n mukaan kotimaan puu
riittää. Toinen kysymys on, että saadaanko sitä kannattavasti
markkinoille. Professori Tuula
Packalen korostaa, että VMI:stä
nähdään metsävarojen suuruusluokat, mutta ei puunhankinnan
kustannuksia.
”Iso osa hakkuiden lisäämismahdollisuuksista on turvemailla.
Mikä on todellinen hankintakustannus, jossa ovat mukana kuljetus ja korjuu, ja kuinka hyvin
hintaodotus ja maksukyky kohtaavat”, hän pohtii.
Alihakattuja maakuntia ovat
etenkin Lappi, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Varsinais-Suomi. Pienimmät lisäämismahdollisuudet
ovat Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa ja Hämeessä.
Hintapainetta eri suuntiin
VMI-tuloksista ja ennakoidusta
kysynnän kasvusta voi päätellä,
että hintapaineet ovat mäntykuitupuulla ylöspäin ja Etelä-Suomen kuusikuitupuulla alaspäin.
Jos sellutehtaat rakennetaan, niin
Suurimman kestävän ja
toteutuneiden hakkuiden
ero 2011–2020
(ainespuukertymä, milj. m3/v)
2,57
2,21
0,85
1,65
1,95
1,99
1,66
0,90
2,02
1,99
0,03
1,68
0,98
0,48
1,02
Lähde: Luke
kilpailu kasvaa hankinta-alueiden
raja-alueilla.
”Etenkin mäntytukin hakkuita
pitää lisätä, jotta tarvittava mäntykuitupuu saadaan liikkeelle.
Toisaalta Etelä-Suomessa kuusikuitupuuta on käytön kasvua
enemmän”, Tuula Packalen sanoo.
Varttuneissa kasvatusmetsissä
parhaan laadun runkoja on selvästi vähemmän kuin uudistuskypsissä metsissä, joten sahojen
pitää jatkossa elää heikkolaatuisemman tukkisuman kanssa.
Tilanne saattaa olla väliaikainen. Nuorissa kasvatusmetsissä
paraslaatuisia tukkirunkoja on ainakin lukumäärällisesti. Osa niistä poistuu harvennuksissa, joten
päätehakkuuvaiheen puuston laatua on vaikea ennustaa.
Vakavia metsätuhoja
varsin vähän
Töitä nuorten metsien kanssa riittää, sillä sekä taimikonhoidon että ensiharvennusten rästit ovat
noin 800 000 hehtaaria.
Inventoinnin mukaan energiapuuta riittää tavoiteltuun 13,5 miljoonan kuutiometrin korjuuseen,
jos puolet korjataan hakkuutähteinä ja kantoina.
Todellisuus metsätuhoista on
mielikuvaa lievempi. Vakavia tuhoja on vain kolmella prosentilla
metsäalasta. Tunnistetuista syypäistä suurimpia ovat lumi, sienitaudit kuten juurikääpä ja hirvi.
Jyrsijätuhot sen sijaan ovat marginaalisia.
3
a
j
a
s
s
a
4
ajassa
ME TSALEHTI.FI
VERKKOKESKUSTELU
”Silmiini ei ole sattunut
yhtään kuusentaimien
kasvu -laatuvertailua. Nettiä
selaamalla selvisi, että
ainakin Metla tutkii asiaa.
Lienevätkö tutkimustulokset
niin tulenarkoja, ettei niistä
kerrota taimien käyttäjille?”
Timppa
”Entisenä taimitutkijana sanoisin, että istutustaimien kasvuun
vaikuttaa eniten sellaiset tekijät
kuin alkuperä eli siemenen tyyppi, taimen tyyppi, taimihuolto,
istutuksen huolellisuus ja tietysti
istutuspaikan olosuhteet. Näihin
tekijöihin verrattuna taimitarhan
vaikutus on niin häviävän pieni, ettei sitä varmaan pystyttäisi
kokeellisesti edes osoittamaan.”
A. Jalkanen
”Sitten vielä vaikuttaa aika paljon sekin, jätetäänkö istutetut taimet ensimmäisiksi elinvuosiksi oman onnensa nojaan,
vai huolehtiiko joku niistä.”
Puun takaa
”Hyvänkin taimen saa hengiltä,
jos on tohelo istuttaja.
Varastoinnin merkitystäkään
eivät kaikki tajua, taimet
voivat olla puolikuolleita
jo istutusvakassa.”
Yhistyksen metsuri
”Taisi olla Matti Kärkkäinen,
joka huomasi, että taimitarhatoimituksissa pisimmät taimet jatkavat voittoisaa kasvua myös vuosien kuluttua. Eli
jos halutaan hyvää taimiainesta metsiin, ostetaan 1-vuotiasta hyvin kasvanutta tavaraa.”
Kuitupuun kasvattaja
”2-vuotiailla tulee joskus
ahtautunut juuristo ja
siksi pikkupaakussa oleva
2-vuotias taimi ei saisi olla
kovin pitkä ja että juuristovarsi-suhde on sopiva.
Ahtautunut juuristo näkyy
heikompana pituuskasvuna.”
26. MAALISKUUTA 2015 u NRO 6
PÄÄK IRJ OIT US
Yhteinen tavoite, erilaiset keinot
Metsälehden teettämä vaaligallup
vahvistaa ilmiön, joka näkyy muis­
sakin puoluekannatuskyselyissä.
Eduskuntavaalien voittajaksi vei­
kattu keskusta on lisännyt kanna­
tustaan myös metsänomistajien kes­
kuudessa.
Mielenkiintoista on, että keskus­
ta on saamassa lähes puolet metsän­
omistajien äänistä. Se oli ykkössijal­
la myös viime eduskuntavaalien alla
2011 tehdyssä kyselyssä, mutta ero
seuraaviin oli paljon pienempi. Sil­
loin vajaa kolmannes metsänomista­
jista aikoi äänestää keskustaa.
Tällä kertaa kannatuskyselyssä
toiseksi ja kolmanneksi sijoittunei­
den puolueiden paikat ovat vaihtu­
neet. Yllättäen perussuomalaiset
näyttävät menettävän metsänomis­
tajien ääniä kokoomusta enemmän.
Kokoomus on noussut toiseksi suo­
situimmaksi puolueeksi 19 prosentin
kannatuksella. Perussuomalaisten
suosio on pudonnut 13 prosenttiin,
kun se neljän vuoden takaisessa ky­
selyssä oli 20 prosenttia.
♦♦♦
Muutoksia selittää hallituksen kom­
purointi loppusuoralla suurten ra­
kenneuudistusten kanssa, mikä on
satanut opposition ja varsinkin kes­
kustan laariin. Samassa sumassa oli
metsäalalla eripuraa aiheuttanut
haketuki, jonka eduskunta hyväk­
syi täpärästi. Esitystä vastustanut
keskustan puheenjohtaja Juha Si­
pilä kiirehti sälyttämään äänestys­
tuloksen salista puuttuneiden pe­
russuomalaisten syyksi.
Muuten hallitus on suoriutunut
metsäpolitiikasta vähintään tyy­
dyttävästi. Harva sen edeltäjistä on
urakoinut yhtä paljon isoja metsä­
alan lakiuudistuksia. Saavutusten
listalla on myös muun muassa bio­
talousstrategia.
Tästä on seuraavan hallituksen
hyvä jatkaa. Suunta on selvä. Kaik­
NÄKÖKUL MA
♦♦♦
Moni äänestäjä epäröi yhä valintaan­
sa, mikä näkyi myös Metsälehden gal­
lupissa. Ehdokkailla on siis vielä hy­
vin aikaa vaikuttaa metsänomistajiin.
Yksi keino siihen on Metsälehden ja
Tapion vaalikone, johon parhaillaan
keräämme kansanedustajaehdokkai­
den vastauksia. Äänestäjille vaaliko­
ne aukeaa 31.3.
ELIISA
KALLIONIEMI
päätoimittaja
eliisa.kallioniemi@
metsalehti.fi
S I TAAT T I
Metsäpuolue r.p.
Metsää omistaa eri tavoin noin
750 000 suomalaista. Joukkoon
mahtuu myös alaikäisiä, mutta varo­
vaisenkin arvion mukaan äänioikeu­
tettuja metsänomistajia on 700 000.
Lasketaanpa. Suomessa on yh­
teensä noin 4,4 miljoonaa äänioi­
keutettua. Heistä metsänomista­
jia on siten noin 16 prosenttia. Sillä
pääsisi läpi tuurista ja metsänomis­
tajien äänestysaktiivisuudesta riip­
puen 30–35 kansanedustajaa.
Suurimman puolueen asemasta
ki puolueet haluavat edistää luonnon­
varoihin perustuvaa taloutta, mutta
keinoista mielipiteet vaihtelevat lai­
dasta laitaan.
Metsäpuolue r.p. ei kilpailisi, mut­
ta paikka hallitusneuvotteluissa oli­
si taattu.
Ehdotus hallitusohjelmaksikin
olisi valmis – ehkä yksipuolinen,
mutta silti. Pääkohtia olisivat met­
sien kiinteistöveron torppaaminen,
metsäverotuksen uudistaminen ja
kotimaisen energian edistäminen.
Muuten olisi varaa olla joustava.
Ehkä jo ensi vaaleissa?
EERO SALA
Vaikka ihmisten mielty­
mykset vaihtelevat, niin
osin niitä ohjaavat hyvin alkukan­
taiset perustarpeet. Esimerkiksi
metsän suojasta avautuvat näkymät
koetaan useimmiten miellyttävinä,
koska niihin liittyy turvallisuuden
ja hallinnan kokemus. Tällaiset ko­
kemukset ovat harju illa liikkuessa
tavallisia.”
Suomen ympäristökeskuksen
tutkija Terhi Ryttäri
harjumetsien hoidosta.
LUK IJAKUVA
Ammattiraivooja
Pystykarsintaa
gallup
Aiotko äänestää?
167
ajia
sta
va
Ei
12%
”Koura puussa ja sovellettua
karsintaa: tätä se nykypäivän
talvisavotointi pitää sisällään. Vuosi
vuodelta isompia koivunreuhakkeita
joutuu ylispuuhakkuilla poistamaan.”
Suorittava porras
Kyllä
88%
Uusi kysymys:
Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/
Metsalehti/Lukijoiden-kuvat.
Osallistu kyselyyn osoitteessa
www.metsalehti.fi
Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla
osoitteeseen [email protected].
Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa.
Kasvatatko visakoivua?
Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio
p. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Sähköposti: [email protected] www.metsalehti.fi
ajassa
26. MAALISKUUTA 2015 u NRO 6
5
A JANKO HTAINEN
”Metsäala vaikenee”
Suoran keskustelun puute haittaa metsätalouden
kehitystä, sanoo Metsälehden kolumnistina aloittava
tutkija Heikki Smolander.
VALTTERI SKYTTÄ, teksti
KIMMO BRANDT, kuva
M
etsälehden sivuille on luvassa lisää suoraa mutta perusteltua puhetta metsäalan nykytilasta. Näin
lupaa lehden uusi kolumnisti, metsäntutkija Heikki Smolander.
Smolander on kommentoinut julkisuudessa aiemmin suorasanaisesti muun
muassa metsätalouden tukijärjestelmiä ja
organisaatiouudistuksia. Työuransa juuri päättävä tutkija ei aio muuttaa reipasta tyyliään eläkkeelläkään.
”Jussi Kylätasku määritteli aikanaan
kirjailijan roolin niin, että kun hän näkee edessään seinän, hän potkaisee. Jos
seinä kaatuu, oli aikakin. Jos se kestää,
hyvä on.”
Smolander aikoo siis kyseenalaistaa
metsäalan rakenteita. Hän ihmettelee
sitä, etteivät metsäalan toimijat halua
tuoda mielipiteitään julkisuuteen omilla nimillään.
”Metsäala haluaa peitellä ongelmiaan.
Kuvitellaan, että ongelmat häviävät sillä, kun ne kielletään tai niistä vaietaan.”
Metsäntutkimus kriisissä
Kirjoituksissaan Smolander aikoo käsitellä kotimaista metsätaloutta ja sen parannusmahdollisuuksia. Kokenut tutkija
sanoo, että suomalaismetsien erinomaisuutta hehkutetaan tällä hetkellä liikaa.
”Vastoin juhlapuheita metsien tilanne
ei ole niin hyvä. Alle kolmasosa nuorista kasvatusmetsistä on hyvässä metsänhoidollisessa tilassa. Se ei ole kunniakas
tilanne maailman johtavalle metsäta­
lousvaltiolle.”
Suonenjoen metsäntutkimusasemaa
pitkään johtanut Smolander jää eläkkeelle aikana, jolloin metsäntutkimus on
syvässä murroksessa. Valtio leikkaa tutkimusrahoitustaan ja Metla liitettiin uuteen Luonnonvarakeskukseen.
”Uudistus on tuonut syvän kriisin metsäntutkimukseen. Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilla ei paljon metsää näy”,
Smolander sanoo.
Hän toivoo, että tilanne paranee jossain vaiheessa.
”Argumentoivan keskustelun puute on
yksi metsäalan uusiutumisen este. Kun on
erilaisia, perusteltuja mielipiteitä, löytyy
uutta ja maailma muuttuu.”
Smolanderin ensimmäinen kolumni
löytyy tuosta alta.
FAKTA
Heikki Smolander
»»65-vuotias metsäntutkija.
»»Jää 1.4.2015 eläkkeelle
Luonnonvarakeskuksen
erikoistutkijan paikalta.
»»Viime vuosien päällimmäinen
työsarka metsäntutkimushankkeiden
järjestely ja johtaminen.
»»Kolumnikirjoittelun ohella
aikoo eläkkeellä paneutua
puutarhakasvien viljelyyn.
Heikki Smolanderin mielestä metsäalan rakenteita tulee koetella ja tarvittaessa uudistaa.
KOLU MNI
Siemenet liian pieni
toimiala kilpailulle
Metsäpuiden siemenhuoltoa maa- ja metsätalousministeriö on pannut kuntoon kymmenen vuoden välein
teettämällä työryhmämuistioita. Puolenkymmentä
vuotta sitten niitä valmistui kaksi: ”Metsäpuiden
siementuotannon tulevaisuus – organisaatiorakenne
ja julkinen rahoitus” sekä ”Metsäpuiden siementarvearvioryhmän muistio”.
Nyt työryhmäkauden puolivälissä on hyvä vaihe
katsoa onko tilanne kohentunut, eli realisoituvatko
metsänjalostukseen laitetut mittavat panokset. Se
edellyttää, että metsänviljelyyn on saatavissa jalostettua
materiaalia ja sitä myös käytetään. Luonnollisesti
viljelytaimikot on myös hoidettava kunnolla.
♦♦♦
Koivun istutukset tehdään jalostetulla materiaalilla.
Männyn taimitarhakylvöistä reilu puolet tehdään
jalostetulla siemenellä ja kylvöistä alueesta riippuen
20–80 prosenttia. Jalostettu kuusen siemen on niukkuusartikkeli. Sen osuus oli vuosituhannen vaihteessa
jo noin 80 prosenttia, mutta on sen jälkeen vaihdellut
ollen alimmillaan 20 prosentin luokkaa.
Mikä tässä mättää? Kuusen kohdalla on kyse saatavuudesta. Siemenviljelmiä perustettiin mäntyhuuman
aikaan liian vähän ja usein huonoille kasvupaikoille.
Hoitoakin laiminlyötiin. Kuusella hyviä siemenvuosia
on vain 1–2 vuosikymmenessä. Uuden polven siemenviljelysten perustaminen ja hoito ovat kunnossa ja ne
antavat lisää jalostushyötyä.
Männyn osalta on kyse myös halusta maksaa hyvästä
perimästä. Metsänomistajat, jotka ovat valmiita maksamaan tuotantoeläinten ja koirien hyvistä vanhemmista,
eivät ole valmiita maksamaan jalostetusta siemenestä
vaan käyttävät halvempaa metsikkösiementä.
Siemenhuolto tulee kuntoon vain rakenteellisella
muutoksella, sillä sen perimmäinen ongelma on vakavan
kehitystyön puute. Vahvasti yhteiskunnan tukeen
pohjaavalla toimialalla on kisaamassa kolme valtion
organisaatiota: Siemen-Forelia, Siemen-Tapio ja Otso.
Koko toimialan liikevaihto on alle viisi miljoonaa euroa.
Ministeriö uskoo, että näinkin pienellä tukiin pohjaavalla toimialalla kilpailu tuo tehokkuutta enemmän
kuin keskitetty tutkimukseen pohjaava kehitystyö.
♦♦♦
Näennäiskilpailua parempi vaihtoehto on yhdistää
voimat ja perustaa yksi, siementen käyttäjien ja tutki-
joiden kanssa yhteistyössä toimiva, voittoa tuottamaton
organisaatio, joka vastaa siemenhuollon koko prosessista.
Laittamalla siemenen hintaan kohtuulliset kehittämiskulut saadaan hoidettua monet nykyisen siemenhuollon
ongelmat. Käyttäjien valvoman monopolin epäilijöille
suosittelen paneutumista Ekokem Oyj:n historiaan.
Kolmen toimijan ”omistajat” ovat hiljan ylpeilleet
siemen bisneksensä olevan plussalla. Verovaroilla plussalla
olo ei ole ylpeilyn paikka silloin, kun edes perusasiat
eivät ole kunnossa.
Ylpeillä voi sitten, kun on saatavilla riittävästi hyvää
jalostettua materiaalia. Tähän päästään parhaiten luopumalla näennäiskilpailusta ja turhista tuista. Siementen
käyttäjien on otettava vastuu ja kustannukset omiin
käsiin. Jalostushyöty ja paremmat saannot taimitarhoilla
ja kylvöaloilla peittävät siemenen hintaan tulevat kehittämiskustannukset.
Heikki
smolander
Kirjoittaja on
erikoistutkija
Luonnonvarakeskuksessa.
12 ajassa
26. MAALISKUUTA 2015 u NRO 6
5 100
p uukaup pa
henkilöä työskenteli
puunkorjuussa tammikuussa 2015
(5 400 henkilöä tammikuussa 2014)
Lähde: Luke
Energiapuun
hinnat
nousivat
MIKKO HÄYRYNEN
Viime vuoden lopulla energiapuun hinnat nousivat, mutta korjuumäärät pienenivät. Suurimman energiapuulajin eli karsitun
rangan kantohinta nousi vuoden
viimeisellä neljänneksellä kahdeksan prosenttia.
Koko maan keskihinta oli 4,3
euroa kuutiometriltä. Hankintahinnat nousivat kolmella prosentilla 25,1 euroon. Energiapuusta oli karsittua rankaa hieman
yli puolet.
Karsimattoman kokopuun hinnat olivat pystykaupoissa 0,7 ja
hankintakaupoissa 21,3 euroa.
Hankintapuu kallistui koko
vuoden ajan ja pystykauppapuu
vuoden jälkipuoliskolla etenkin
rangan ja latvusmassan hintojen
noustessa.
Energiapuun kauppa hiljeni
selvästi alkukesän jälkeen ja laajoilla alueilla jopa pysähtyi. Taustalla oli hakkeen heikko menekki,
suuret puuvarastot, lauha loppuvuosi ja tukipolitiikan muutokset. Tasaisimmin kävi karsitun rangan ja kokopuun kauppa.
Luonnonvarakeskuksen tilastoimat hinnat eivät sisällä tukia.
Korjuutuki on koko maassa seitsemän euroa ja nuoren kasvatusmetsän harvennuksen tuki 4–7
euroa kuutiometrille.
Metsäneuvoja Teemu Paavola kävi viime perjantaina tekemässä suuren harvennusleimikon perikunnan omistamalle
metsätilalle Rovaniemen pohjoispuolella.
Kesäleimikoita
tekemään
Nyt on aika tehdä puunmyyntisuunnitelma eli
leimikko. Kesäkohteilla on kohtalainen kysyntä.
HANNU JAUHIAINEN
teksti ja kuva
V
aikka puukauppa on viime viikkoina käynyt nihkeästi, puuta
tarvitaan kevään ja kesän korjuuseen. Nyt on sopiva aika suunnitel-
Taulukko viereisellä sivulla
la puunmyyntejä. Etelässä ovat maat
jo sulaneet ja Pohjois-Suomessa vallitsevat hankikelit.
Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja Teemu Paavola on viime viikot hiihdellyt uutterasti leimikoita tekemässä. Kelitkin ovat
olleet todella hyvät, metsässä on voinut hiihtää jopa tavallisilla suksilla.
Muuten olosuhteet ovat metsässä
liikkujan kannalta olleet Pohjois-Suomessa vaihtelevat. Alkuvuodesta oli
metrin verran pehmeää lunta, eikä
edes moottorikelkalla päässyt kunnolla etenemään. Sitten jatkui upottavaa suojakeliä useampi viikko. Nyt
on ollut toinen ääripää – hanki kestää
ja metsätietkin ovat pysyneet jäässä.
Raakapuun hintatilastot, viikkojen 9–12 keskiarvo
Koko maa
Etelä-Suomi
Tukkipuu
Kuitupuu
Pikkutukki
▲ nousussa
▼ laskussa
MÄNTY
KUUSI
KOIVU
MÄNTY
KUUSI
KOIVU
MÄNTY
KUUSI
Kantohinnat
54,42 ▲
54,07 ▲
41,73 ▲
15,74 ▲
16,64 ▲
15,35 ▲
22,45 ▲
Uudistushakkuu
56,00 ▲
54,99 ▲
43,32 ▲
17,20 ▼
17,83 ▲
16,94
24,49 ▼
Harvennushakkuu
48,25 ▼
47,57 ▲
38,00 ▼
14,56 ▲
14,83 ▼
14,17 ▼
19,37 ▼
Ensiharvennus
45,00 ▼
44,61 ▲
33,58 ▲
14,28 ▼
13,72 ▲
13,35 ▲
Hankintahinnat
57,45 ▲
54,92 ▲
47,49 ▲
27,81 ▲
30,24 ▲
29,34 ▲
Kuitupuu
Pikkutukki
▼ laskussa
MÄNTY
KUUSI
KOIVU
MÄNTY
KUUSI
KOIVU
MÄNTY
23,58 ▲
Kantohinnat
54,63 ▲
54,56 ▲
40,27 ▲
15,46 ▲
17,11 ▲
15,56 ▲
22,32 ▲
24,61 ▲
Uudistushakkuu
56,47 ▲
55,37 ▲
41,48 ▼
16,43 ▼
18,20 ▲
16,87 ▲
23,11 ▲
Harvennushakkuu
49,69 ▲
49,80 ▲
14,97 ▼
14,99 ▲
14,68 ▲
20,92 ▲
Ensiharvennus
45,87 ▲
45,54 ▲
34,14 ▲
Hankintahinnat
61,07 ▲
55,92 ▼
KYMI-SAVO
▲ nousussa
▼ laskussa
Tukkipuu
▲ nousussa
KUUSI
14,80 ▲
15,04 ▲
14,40 ▼
45,64 ▼
28,15 ▲
31,48 ▲
28,46 ▲
21,83 ▲
KOIVU
MÄNTY
KUUSI
KOIVU
MÄNTY
KUUSI
ETELÄ-POHJANMAA
Tukkipuu
Kuitupuu
Pikkutukki
MÄNTY
KUUSI
KOIVU
MÄNTY
KUUSI
KOIVU
MÄNTY
Kantohinnat
56,11 ▲
54,81 ▲
43,14 ▲
15,61 ▲
16,59 ▲
15,34 ▼
21,82 ▲
Uudistushakkuu
57,37 ▲
55,73 ▲
44,51 ▲
17,14 ▲
17,93 ▲
Harvennushakkuu
49,48 ▼
46,95 ▼
38,43 ▼
14,86 ▼
Ensiharvennus
45,92 ▲
45,10 ▲
13,40 ▲
Hankintahinnat
57,59 ▲
55,63 ▲
28,85 ▲
49,53 ▲
KUUSI
▲ nousussa
▼ laskussa
Tukkipuu
Kuitupuu
Pikkutukki
MÄNTY
KUUSI
Kantohinnat
55,58 ▼
53,79 ▲
16,73 ▼
16,95 ▼
16,64 ▲
24,22 ▼
25,39 ▲
17,29 ▲
Uudistushakkuu
56,80 ▲
54,35 ▲
18,43 ▲
17,37 ▼
17,70 ▲
26,10 ▼
26,24 ▲
14,76 ▼
14,41 ▼
Harvennushakkuu
46,80 ▲
14,61 ▲
14,49 ▲
14,36 ▲
19,71 ▲
13,96 ▲
12,96 ▲
Ensiharvennus
46,19 ▲
14,89 ▼
14,97 ▲
22,53 ▲
29,45 ▼
29,67 ▲
Hankintahinnat
53,31 ▼
27,53 ▲
28,44 ▲
33,90 ▼
51,13 ▼
ajassa 13
26. MAALISKUUTA 2015 u NRO 6
toisten metsien uudistamiseen, joiden
puista on tehty kaupat viimeistään 17.
huhtikuuta. Hakkuiden ja uudistamistöiden tekemiseen on sen jälkeen
useampi vuosi aikaa.
Kemerakohteiden puukertymä jää
yleensä vähäiseksi, keskimäärin 30–70
kuutiometriin hehtaarilla. Sen vuoksi mukaan tarvitaan tavallisesti myös
muuta hakkuuta, harvennusta tai uudistushakkuita.
424 107 m3
Puun ostomäärä koko maassa viikolla 12
Kantohintojen kehitys Lapissa
Euroa
m3
Ostomäärät
Isoja leimikoita
Hyvät kelit ovat helpottaneet leimikon tekijöiden lisäksi muitakin
metsässä liikkujia. Metsänhoitotöitä
ja metsätilakauppoja on ollut helppo suunnitella, etenkin jos kohteet
ovat syrjäisiä.
Paavolaa ovat työllistäneet leimikoiden teot sekä jonkin verran tila-arviot.
”Leimikoita on tehty normaalin
puunmyynti- tai hoitotarpeiden pohjalta”, Paavola kertoo.
Kemeroilla kohta kiire
Myös kemeran vajaatuottoisten metsien uudistamistuen loppuminen on
herättänyt metsänomistajat leimausten tekoon. Paavolan mukaan kemerakohteita löytyy vielä etenkin sellaisten
metsänomistajien metsistä, jotka eivät
ole puuta kovin innokkaasti myyneet.
Kemeratuen saa niiden vajaatuot-
viikolla 12 metsäkeskuksittain
60
Metsäkeskus
Määrä m3
50
Paavolan tekemät leimikot ovat viime
viikkoina olleet lappilaisittain melkoisen suuria, puuta saattaa kertyä 1 000–
2 000 kuutiometriä.
Esimerkiksi viime viikolla Paavola
lävi hiihtelemässä erään kuolinpesän
noin sadan hehtaarin tilalla. Hakkuita
ei ollut tehty 30 vuoteen, joten leimikonpaikkoja ei tarvinnut etsiä. Puunmyyntisuunnitelmaan kerättiin kesäkorjuukelpoiset harvennukset, joista
kertyy puuta noin tuhat kuutiometriä.
Koska leimikko sijoittuu hyvän metsätien varteen, kohde houkuttelee ostajia.
Leimikkoa tehtäessä kerätään hakkuukohteista tarvittavat puustotiedot
ja tallennetaan ne leimausselosteeseen. Perinteistä nauhoitusta tehdään
Paavolan mukaan lähinnä tilanrajoille. Myös hakkuutavan muutoskohdat
merkitään, jos vierekkäisillä kuvioilla on eri hakkuutapa.
”Tarjouksia on kesäkohteista tullut ihan kohtalaisesti, mutta mitään
suurta ryntäystä ei puukaupoille ole
ollut. Osa ostajista on tehnyt tarjouksia melko valikoivasti.”, Paavola kertoo.
Mäntytukki
Metsäkeskus
Määrä
m3
Kuusitukki
Etelärannikko
22 978
Etelä-Pohjanmaa
49 796
Pohjanmaa
16 628
Keski-Suomi
37 942
Lounais-Suomi
29 179
Pohjois-Savo
25 264
30
Häme-Uusimaa
40
45 739
Pohjois-Karjala
Kaakkois-Suomi
48 825
Kainuu
Pirkanmaa
32 408
Pohjois-Pohjanmaa
Etelä-Savo
10
47 104
Lappi
20
2010
2011
2012
Viikko-ostojen määrä
23 460
17 180
2013
2013
Miljoonaa m3
23 233
Kuusikuitu
Mäntykuitu
4 366
Koivukuitu
2014
2014
2015
viikot 1–12, 2015
1,5
1,2
0,9
0,6
0,3
0
vko 1-2
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
Energiapuun kantohinnat loka–joulukuussa 2014
Alue
Talvitiekohteet pian korjattu
Puutavaralaji €/m³
Kannot Latvusmassa Kokopuu Rankapuu Keskimäärin
Koko maa
Vaikka talvikelit ovat Lapissa jatkuneet
viime viikot hyvinä, leimikoiden korjuussa ollaan Paavolan mukaan siirtymässä talviteiden varsilta kesäajokelpoisten teiden äärelle. Hakkuukohteet
voivat edelleen olla talvikorjuun vaativia, mutta puuta ei enää juuri uskalleta korjata talviteiden varsille. Muutama lämmin päivä sulattaa helposti tiet
sellaisiksi, että tukkirekoilla ei leimikolle ole enää asiaa.
Talvikohteita on Lapissa saatu korjattua kohtalaisesti, vaikka talvi tuli normaalia myöhemmin ja kevät aikaisemmin, joten talvikorjuuaika on
jäämässä vain muutaman kuukauden
mittaiseksi.
0,95
3,45
0,74
4,34
Etelä-Suomi 0,75 4,021,73 3,44
Keski-Suomi
1,15
3,71-0,94 6,46
Savo-Karjala 0,48 2,12 –2,60
Kymi-Savo
– 3,001,512,46
Etelä-Pohjanmaa1,18
3,50
– 6,31
Kainuu-Pohjanmaa–
2,78 1,59 1,84
Lappi
–
–– –
3,62
3,41
4,68
2,05
2,64
5,09
2,16
2,31
Tilasto kattaa noin kaksi kolmasosaa koko maan energiapuun kaupasta. Lähde: Luke
Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus
ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta.
Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostojen vähäisyyden vuoksi
hintatiedoissa voi olla puutteita. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.
LAPPI
KAINUUPOHJANMAA
ETELÄPOHJANMAA
KESKISUOMI
SAVOKARJALA
KYMISAVO
ETELÄSUOMI
KESKI-SUOMI
SAVO-KARJALA
Tukkipuu
Kuitupuu
Pikkutukki
▲ nousussa
▼ laskussa
MÄNTY
KUUSI
KOIVU
MÄNTY
KUUSI
KOIVU
Kantohinnat
55,59 ▲
54,54 ▲
41,48 ▲
15,79 ▲
17,18 ▲
Uudistushakkuu
57,11 ▲
55,42 ▲
43,53 ▲
17,00 ▼
14,67 ▲
Harvennushakkuu 48,47 ▲ 48,09 ▲
Ensiharvennus
45,85 ▲
44,74 ▲
Hankintahinnat
56,14 ▲
54,38 ▲
46,48 ▲
Tukkipuu
Kuitupuu
Pikkutukki
▲ nousussa
▼ laskussa
MÄNTY
KUUSI
KOIVU
MÄNTY
KUUSI
KOIVU
MÄNTY
15,88 ▲
Kantohinnat
53,42 ▼
52,15 ▼
41,57 ▼
15
15,37
14,61 ▼
20,17 ▼
18,27 ▲
17,50 ▲
Uudistushakkuu
55,36 ▼
53,52 ▼
43,50 ▼
16,77
17,03 ▼
16,74 ▼
15,49 ▲
13,93 ▼
Harvennushakkuu
47,60
45,59 ▼
14,53
14,45 ▼
14,19 ▼
MÄNTY
KUUSI
15,06 ▲
14,08 ▼
14,06 ▲
Ensiharvennus
44,63 ▼
43,00 ▼
28,35 ▼
29,00 ▼
29,07 ▼
Hankintahinnat
55,85
53,53
KAINUU-POHJANMAA
12,96 ▼
10,40 ▼
12,21 ▼
45,15
28,41
28,37
30,56 ▼
35,69
KOIVU
MÄNTY
KOIVU
MÄNTY
LAPPI
Tukkipuu
▲ nousussa
▼ laskussa
MÄNTY
KUUSI
Kantohinnat
51,34 ▲
Uudistushakkuu
52,63 ▲
Kuitupuu
KOIVU
Pikkutukki
Tukkipuu
▲ nousussa
▼ laskussa
MÄNTY
KUUSI
Kantohinnat
45,86 ▼
44,29 ▼
24,26 ▲
Uudistushakkuu
47,34 ▲
45,02 ▲
MÄNTY
KUUSI
KOIVU
MÄNTY
KUUSI
50,78 ▲
15,81 ▲
15,33 ▲
15,06 ▲
22,04 ▲
24,61 ▲
51,75 ▲
16,85 ▼
16,02 ▲
16,18 ▲
Kuitupuu
KUUSI
Pikkutukki
16,32 ▲
14,40 ▲ 13,47 ▼
17,63 ▲
15,97 ▲ 14,35 ▼
Harvennushakkuu 45,23 ▲
13,40 ▲
12,57 ▲
19,12 ▼
Harvennushakkuu 43,16 ▼
12,73 ▲
Ensiharvennus
14,50 ▲
13,38 ▲
19,37 ▲
Ensiharvennus
41,00 ▲
15,01 ▲
11,66 ▼
Hankintahinnat
53,91 ▲
27,21 ▼
29,94 ▲
Hankintahinnat
52,82 ▲
KUUSI
53,59 ▲
26,28 ▼
25,85 ▲
28,74 ▲
20,36 ▼
22,58 ▼
18,38 ▼
KUUSI
14
26. MAALISKUUTA 2015 u NRO 6
M
Aika tarkastaa taimikko
E
T
S
ä
s
t
ä
metsänho ito
Kun lumet ovat sulaneet, on aika tarkastaa taimikoiden kunto. Metsänhoitoyhdistys Uusimaan metsäneuvoja Heikki Kukkonen ja metsänomistaja Pertti
Linnamäki kävivät maaliskuun puolivälissä katsomassa, miten Mäntsälässä sijaitseva taimikko voi.
Keväinen käynti
taimikossa kertoo,
miten taimet ovat
selvinneet talvesta.
LIINA KJELLBERG, teksti
SEPPO SAMULI, kuvat
L
umien sulettua on aika käydä
tarkastamassa taimikoiden kunto. Näkyvyys on taimikoissa silloin parhaimmillaan, sillä heinät eivät ole vielä ehtineet vallata aluetta.
”Kun lumi on sulanut, näkee taimista koko rungon. Voi katsoa, onko
kuorta syöty ja missä kunnossa neulaset ja silmut ovat”, sanoo metsänhoitoyhdistys Uusimaan metsäneuvoja Heikki Kukkonen.
Taimia voivat koetella talven aikana niin myyrät, routa kuin lumikin. Myyristä tuhoja aiheuttaa eniten
peltomyyrä. Se nakertaa lumipeitteen alla sekä havu- että lehtipuiden
taimien kuorta. Jos taas havupuiden
kärkisilmut on syöty ja latvakasvaimien kuorta nakerrettu, on kyseessä
todennäköisesti metsämyyrä.
Hienojakoisilla mailla taimien
riesana on routa. Routa nostaa varsinkin syksyllä istutettuja taimia
herkästi ylös maasta. Jos taas taimikkoa ei ole syksyllä heinätty, on
lumen painosta lakoontunut heinä
voinut taittaa taimia.
Alkukeväästä uhkana on ahava.
Ahavaa esiintyy, jos puu ei saa vettä
jäätyneestä maasta mutta haihdunta on suurta aurinkoisen ja tuulisen
sään takia. Seurauksena on latvaversojen kuivuminen.
Lisäksi keväällä voi esiintyä hallaa.
Kuitunauhaa mukaan
Taimikon tarkastus onnistuu ilman
erityisiä työvälineitä, mutta Kukko-
nen kehottaa ottamaan mukaan hieman kuitunauhaa.
”Heikentyneet tai arveluttavan näköiset taimet voi merkitä kuitunauhalla. Silloin niiden kunto on helppo
käydä tarkastamassa uudelleen kesällä tai syksyllä”, hän sanoo.
Taimikko kannattaa Kukkosen
mukaan käydä läpi järjestelmällisesti, mutta jos kuvio on laaja, tulee ainakin riskialttiit paikat tarkastaa. Tällaisia ovat painanteet, joissa
hallan vaara on suuri sekä rehevimmät laikut, joissa myyrät viihtyvät.
Myyrille on tyypillistä suuri kannanvaihtelu. Tuhoriski on suurin
myyräkantojen ollessa huipussaan.
Jos on oletettavissa, että myyrät ovat
tehneet taimikossa tuhojaan, kannattaa taimikon tarkastukseen Kukkosen mukaan varata mukaan myös
mittakeppi. Sen avulla voi selvittää,
onko taimikossa riittävästi elinvoimaisia taimia.
Mittakepin kanssa pyörähdetään
ympäri ja lasketaan muodostuneen
ympyrän sisälle osuneiden taimien
määrä. Jos mittakeppi on neljän metrin mittainen, vastaa jokainen taimi
200 taimea hehtaarilla.
Metsänhoidon suositusten mukaan kuusen taimia tulisi olla hehtaarilla 1 800, männyn taimia 2 200 ja
koivun taimia 1 600. Kukkonen suosittelee täydennysistutusta, jos elinvoimaisten taimien määrä on kymmenen prosenttia pienempi.
”Toki taimia tulee luontaisestikin,
mutta ne eivät yleensä ole taloudellisesti yhtä arvokkaita kuin istutustaimet. Lisäksi kato on usein laikuittaista, kun taas tavoitteena on tasainen
taimikko”, hän sanoo.
Väri hyvä mittari
Mistä terveen taimen tunnistaa?
Kukkosen mukaan siitä, että neulaset ja silmut ovat vihreät, kuores-
METSÄSTÄ 15
26. MAALISKUUTA 2015 u NRO 6
Vinkit taimikon
tarkastukseen
Istutuspaikalla
on väliä.
Tarkasta taimikon kunto heti
lumien sulettua.
Käy taimikko läpi
mahdollisimman tarkasti.
Tarkasta taimien
kunto.
Terveen taimen tunnistaa siitä, että neulaset ja silmut
ovat vihreät, kuoressa ei ole syömäjälkiä ja taimi seisoo
suorassa.
Painanteeseen kertyvä
lumi painaa herkästi
taimen kumoon, kun
taas mättääseen
istutettu taimi selviää
talvesta pystyssä.
Katso, onko taimien kuorta syöty ja missä kunnossa neulaset
ja silmut ovat. Terveen taimen
neulaset ja silmut ovat vihreät.
Kierrä koko
metsä.
Merkitse heikentyneet taimet
kuitunauhalla ja tarkasta niiden
kunto uudelleen kesällä tai
syksyllä.
Kuitunauhaa
mukaan.
Jos kuolleita tai vaurioituneita
taimia on paljon, arvioi
täydennysistutuksen tarve.
6
Arveluttavan näköiset taimet voi merkitä kuitunauhalla
ja tulla tarkastamaan uudelleen kesällä tai syksyllä.
sa ei ole syömäjälkiä ja taimi seisoo
suorassa. Esimerkiksi koivuntaimien
kunnon näkee tosin lopullisesti vasta lehtien puhjettua.
Kaikki vaurioituneetkaan taimet
eivät ole elinkelvottomia. Esimerkiksi ahava aiheuttaa yleensä lähinnä kasvutappiota.
Hallan aiheuttamat vauriot sen sijaan vaihtelevat pelkistä kasvutappioista rungon laatuvikoihin. Pienimpiä taimia halla myös tappaa.
”Itse kävisin läpi koko
metsikön ainakin
kerran vuodessa.”
Myös peltomyyrä voi tappaa taimen. Taimi kuolee, jos syöntijälki
ulottuu rungon ympäri. Pienemmät
syöntijäljet kylestyvät mutta voivat
vioittaa puuainesta. Metsämyyrien
tekemä silmujen syönti taas aiheut-
taa varsinkin mäntyihin mutkia.
Jos vaurioituneita taimia ei ole
paljon, voi ne Kukkosen mukaan
jättää kasvamaan ja poistaa harvennusten yhteydessä. Jos taas kato on
suuri, kannattaa taimikkoa täydentää uusilla taimilla.
Taimia on Kukkosen mukaan keväisin yleensä hyvin saatavilla täydennysistutuksiin. Jos tarvittava taimimäärä lähentelee tuhatta, siirtyy
täydennysistutus kuitenkin todennäköisesti syksyyn.
Täydennystaimiksi kannattaa valita isopaakkuisia varttuneita taimia.
”Mitä varttuneempi taimikko on,
sitä varttuneempia tulee täydennystaimien olla. Jos kato iskee heti istutusta seuraavana talvena, voi
täydennysistutuksessa käyttää kaksivuotisia taimia. Heinää kasvavassa taimikossa pärjää parhaiten kolmivuotinen isopaakkuinen taimi”,
Kukkonen sanoo.
Tarkasta taimikon kunto
uudelleen viimeistään syksyllä.
Tarkastuskierros
kattavaksi
Miten kauan taimikko sitten vaatii
tarkastuskäyntejä? Kukkosen mukaan taimikossa tulee käydä vähintään kaksi kertaa kasvukaudessa vähintään kahtena vuotena istutuksen
jälkeen. Sen jälkeen taimet pärjäävät yleensä vesakonraivaukseen asti omillaan.
”Minimi on keväällä ja syksyllä.
Keväällä tulee käydä tarkastamassa
taimien kunto ja syksyllä polkemassa heinä taimien ympäriltä”, Kukkonen sanoo.
Hänen mukaansa metsään ei kuitenkaan kannata mennä tarkastamaan pelkän taimikon kuntoa. Kerralla kannattaa kiertää isompi ala.
”Itse kävisin läpi koko metsikön
ainakin kerran vuodessa. Nykyisin
on kaikenlaisia vitsauksia, esimerkiksi kirjanpainajia, jotka tappavat
varttuneita kuusikoita.”
Taimikon lisäksi kannattaa tarkistaa, miten metsä
muuten voi. Pertti Linnamäen kuusta ja koivua kasvava
kaksijaksoinen metsikkö kaipaa pian koivujen harvennusta.
Tuhoalueille
vielä tukea
Talven aikana tuhoutuneen taimikon uudistamiseen voi vielä muutaman viikon ajan hakea valtion
myöntämää kemeratukea. Uudessa kemeralaissa
metsänuudistamista ei näillä näkymin enää tueta.
Nykyisen kemeralain mukaan metsäalueen uudelleenviljelyyn saa tukea, jos viljellyn alueen joutuu uudistamaan myrsky- tai lumituhon tai jonkin muun luonnontuhon takia. Jos metsäalue
on alun perin viljeltykin kemeratuella, saa tukea
myös täydennysviljelyyn.
Tuen saaminen edellyttää, että taimikko on kehityskelvoton ja kooltaan vähintään puoli hehtaaria.
Tukihakemuksen on oltava Suomen metsäkeskuksessa viimeistään 17. huhtikuuta.