Lataa PDF

Tarja Tirkkonen
12.10.2015
Perheiden erityispalvelut
Hanne Kalmari
perheiden erityispalvelujen päällikkö
Perheneuvola
Leena Lehikoinen
perheneuvolan päällikkö
Perheoikeudelliset
asiat
Katja Niemelä
perheoikeudellisten asioiden
päällikkö
Etelän työryhmä ja
ruotsinkielinen
työryhmä
Adoptio
johtava psykologi
Elatusturva
Risto Ytti
Elatusturva-asiantuntija
Eva Bützow-Uoti
Lännen työryhmä
johtava sosiaalityöntekijä
Idän työryhmä 1
Raija-Liisa Keini
johtava psykologi
Idän työryhmä 2
Heidi Hakanen
johtava sosiaalityöntekijä
Koillisen työryhmä
Johanna Lainekivi
johtava psykologi
Pohjoisen työryhmä
Helena Forsberg
johtava sosiaalityöntekijä
Vanessa Holmström
Johtava sosiaalityöntekijä
Tuija Miettilä
Lasten foniatrian ja
puheterapian
poliklinikka
Piia Pelkola
Johtava sosiaalityöntekijä
Selvitystyöryhmä
Sari Tammela
Johtava sosiaalityöntekijä
Terhi Tuominiemi-Lilja
Aulikki Tervonen
keskitettyjen erityispalvelujen
päällikkö
Lasten foniatrian
poliklinikka
Lapsiperheiden perhetyö
apulaisylilääkäri
Tarja Tirkkonen
Aulikki Tervonen
johtava ohjaaja
Lasten puheterapia
Neuvolan
psykologipalvelut
apulaisylilääkäri
Päivi Lehmusvuori
johtava puheterapeutti
Lastenvalvojat
Keskitetyt perheiden
erityispalvelut
Marjatta Jaakkola
johtava psykologi
Pariterapia
Laila Hyttinen
johtava psykoterapeutti
Terapeuttinen
vauvaperhetyö
Helena Östring
johtava psykoterapeutti
 VARHAINEN
TUKI ON TOIMINTAA,
JOLLA PYRITÄÄN TUNNISTAMAAN,
EHKÄISEMÄÄN JA HELPOTTAMAAN
LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN
ONGELMIA MAHDOLLISIMMAN
VARHAIN HETI HUOLEN
HAVAITSEMISEN JÄLKEEN.
 14
§ Tuen tarpeisiin vastaavat sosiaalipalvelut
”Kunnallisina sosiaalipalveluina on
järjestettävä…
2) sosiaaliohjausta
4) perhetyötä”
 16 § Sosiaaliohjaus
”Sosiaaliohjauksella tarkoitetaan
vuorovaikutuksellista yksilöiden, perheiden ja
yhteisöjen neuvontaa, ohjausta ja tukea,
joiden tavoitteena on vahvistaa
elämänhallintaa sekä edistää osallisuutta”
 18§
Perhetyö
” Perhetyöllä tarkoitetaan hyvinvoinnin
tukemista sosiaaliohjauksen keinoin
tilanteissa, joissa asiakas ja hänen perheensä
… tarvitsevat tukea ja ohjausta omien
voimavarojensa vahvistamiseksi ja keskinäisen
vuorovaikutuksen parantamiseksi. Perhetyötä
annetaan erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai
nuoren terveyden ja kehityksen
turvaamiseksi.”
3 § Ehkäisevä lastensuojelu
 ”Lastensuojelun lisäksi kunta järjestää
lasten ja nuorten hyvinvoinnin
edistämiseksi ehkäisevää lastensuojelua
silloin, kun lapsi ja perhe ei ole
lastensuojelun asiakkaana.”
 ”Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään
ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja
hyvinvointia sekä tuetaan
vanhemmuutta.”








Lapsiperheiden perhetyö on lapsiperheille
tarkoitettua tukea, ohjausta, ja neuvontaa erilaisissa
elämäntilanteissa.
Palvelu on vapaaehtoista ja maksutonta.
Ensisijainen kohderyhmä on alle kouluikäisten lasten
perheet ja pienten koululaisten perheet.
Perhetyötä tekevät sosiaaliohjaajat, joilla on
sosionomi (AMK), sosiaalikasvattaja tai
sosiaaliohjaajan koulutus.
Helsingissä on 27 sosiaaliohjaajaa, jotka toimivat
alueellisesti.
Ruotsinkielisiä perheitä varten on oma
sosiaaliohjaaja.
2 sosiaaliohjaajaa tekee kohdennettua
romaniperhetyötä koko kaupungin alueella.





Asiakkaat voivat ottaa suoraan yhteyttä sosiaaliohjaajiin.
Yhteistyötahot voivat ohjata perheitä lapsiperheiden
perhetyöhön. Joissakin tilanteissa on parempi, että
yhteistyökumppani soittaa itse sosiaaliohjaajalle tuen
saamisen varmistamiseksi. Perheen tulee olla motivoitunut
ottamaan apua vastaan.
Mikäli perhe ohjautuu perhetyöhön yhteistyötahon kautta,
ensimmäinen tapaaminen voidaan järjestää esim.
neuvolassa, perheneuvolassa, päiväkodissa tai perheen
kotona.
Perhe voi tulla asiakkaaksi myös lastensuojelun kautta,
mikäli lastensuojeluilmoitus ei johda lastensuojelutarpeen
selvitykseen tai selvityksen jälkeen todetaan, että lapsi ei
ole lastensuojelun tarpeessa, mutta perhe tarvitsee silti
tukea arkeen.
Lapsiperheiden perhetyöhön ei oteta perheitä, joissa
vanhemmilla on akuutti ja/tai hoitamaton päihde- tai
mielenterveysongelma tai jos perheessä on perheväkivaltaa.





Tuen tarve lasten hoidossa ja kasvatuksessa (lasten
univaikeudet, uhmaikä, rajojen asettaminen,
erityislapsi perheessä)
Tuen tarve vuorovaikutuksessa lapsen ja vanhemman
välillä tai vanhempien kesken.
Tuen tarve arjen hallinnassa ja käytännön asioiden
hoitamisessa(arjessa jaksaminen, päivärytmin
jäsentyminen, talouden hoitaminen, etuuksien
hakeminen, asiointi virastoissa)
Perhe tarvitsee tietoa erilaisista lapsiperheiden
palveluista ja/tai tukea palveluihin hakeutumisessa
Perheen tilanteessa on tapahtunut äkillinen muutos
(vanhempien ero, perheenjäsenen fyysinen tai
psyykkinen sairastuminen, puolison kuolema)
PERHEKOHTAINEN
TYÖ
NEUVONTA JA OHJAUS
KONSULTOINTI
RYHMÄTOIMINTA
 Perhekohtainen
työ on määräaikaista,
suunnitelmallista ja tavoitteellista
työskentelyä perheen kanssa.
 Sosiaaliohjaaja tapaa perhettä
pääsääntöisesti perheen kotona. Asiakasta
voidaan tavata myös muussa sovitussa
paikassa.
 Perheen kanssa laaditaan suunnitelma, jossa
sovitaan työskentelyn tavoitteista, kestosta,
tapaamisten määrästä ja käytettävistä
työmenetelmistä. Tavoitteiden toteutumista
arvioidaan säännöllisesti.

Keskustelu, jossa korostuu dialoginen kohtaaminen asiakkaan kanssa ja
ratkaisukeskeinen työote.

Keskustelun rinnalla työvälineinä käytetään:
-
Perhetilanteen kartoitus –lomakkeet
-
Toimiva lapsi & perhe työmenetelmät (Lapset puheeksi, perheinterventio,
lapsiperheneuvonpito)
-
Uniohjaus, tassuhoito
-
Vanhemmuuden roolikartta, parisuhteen roolikartta, vauvojen tarvekartta
-
Parisuhteen palikat, vanhemmuuden palikat
-
Sukupuu, verkostokartta, elämänjana
-
Tunnepyörä/ matto
-
Vanhempana vahvemmaksi– ja Ihmeelliset vuodet- käsikirjat,
-
Muksuoppi
-
Nalle-, Näkymä verannalle-, Sagakortit
-
Videoavusteinen vuorovaikutuksen ohjaus
Vuonna 2011 perhetyön asiakkaita
perhekohtaisessa työssä oli 943.
 Vuonna 2012 asiakasperheitä oli 980.
 Vuonna 2013 asiakasperheitä oli 1117.
 Vuonna 2014 asiakasperheitä oli 1461.
 Asiakaskyselyn 2014 mukaan työskentely on
kestänyt 1-6 kk 80%:lla asiakkaista ja alle 3 kk 63
%:lla.
 Asiakasperheiden määrän kasvuun on vaikuttanut
asiakasohjauksen tehostuminen.
 Kun perheet tulevat tuen piiriin ajoissa, perheen
tilanne korjautuu lyhemmällä työskentelyajalla
ja perhetyössä on mahdollista hoitaa suurempi
määrä asiakkaita.

 Asiakkaat
voivat ottaa yhteyttä
sosiaaliohjaajaan esim. puhelimitse ja kysyä
neuvoa perheen tilanteeseen tai lasten
kasvatukseen liittyvissä asioissa.
 Sosiaaliohjaajalta saa tietoa myös erilaisista
lapsiperheille suunnatuista palveluista.
 Asiakkaan ei tarvitse kertoa nimeään, mikäli
hän tarvitsee vain kertaluontoista neuvontaa
tai ohjausta.
 Yhteistyötahot
voivat ottaa yhteyttä
sosiaaliohjaajiin, mikäli he haluavat pohtia
yhdessä jonkun asiakkaan tilannetta.
 Konsultointi on mahdollista tehdä asiakkaan
henkilötietoja mainitsematta.
 Tarvittaessa yhteistyökumppania ohjataan
ottamaan yhteyttä muihin palveluihin esim.
lastensuojeluun.
 Sosiaaliohjaajat antavat tietoa
lapsiperheiden palveluista.
Ryhmätoimintojen tavoitteena on tukea
vanhemmuutta sekä tarjota perheille mahdollisuus
vertaistukeen ja verkostoitumiseen.








Uniohjausryhmät
Vanhempien voimavararyhmät
Iloa varhain ryhmä
Vauvakynkkä, käsikynkkä, Vanttu
Parisuhteen palikat
Vanhemmuuden palikat
Mainio vanhemmuus ryhmä
Monikulttuuriset ryhmät
Romaniperheille tukea arjessa selviytymiseen,
lasten kasvatukseen, lasten ja nuorten
koulunkäyntiin, nuorten ja aikuisten
koulutukseen ja työhön sekä asumiseen
liittyvissä asioissa.
 Romaniperhetyössä on myös lastensuojelun
perheitä.
 Romaniperhetyöntekijät kouluttavat ja
tiedottavat yhteistyötahoja romanikulttuurista.
 Romaniperhetyöntekijät toimivat
kulttuuritulkkeina sujuvuuden ja ymmärryksen
lisäämiseksi valta- ja romanikulttuurien välillä.

 Työn
perusta: oppilas- ja opiskelijahuoltolaki,
perusopetuslaki, sosaalihuoltolaki,
esiopetuksen opetussuunnitelma


Oppilashuoltotyö perustuu vapaaehtoisuuteen
7 päivän sääntö
 Yhteisöllinen
oppilashuoltotyö: alueelliset
oppilashuoltoryhmät, esiopetuksen
opetussuunnitelman uudistamiseen
osallistuminen
 Lasten
ja perheiden sosiaaliseen
hyvinvointiin liittyvät asiat
 Kuraattoripalvelut rinnakkain lapsen
oppimisen tukemisen kanssa

Yhteistyö keltojen kanssa
 Työmuotoja



Nimetön konsultointi
Monialaisen asiantuntijaryhmän kokoaminen
Palvelutarpeen arviointi & palveluohjaus







Asiakaskysely 1.3.-30.6.2014 ja 1.3.-31.7.2015 perhetyön
päättymisen jälkeen. Tulokset miltei täysin samanlaiset !
V. 2014 vastasi 73 ja v. 2015 vastasi 55 asiakasta
70 % asiakkaista oli saanut tiedon perhetyöstä
neuvolasta v. 2014 ja 67 % v. 2015.
72% asiakkaista oli ottanut yhteyttä lapsen
nukkumisongelmien vuoksi ja 69 % oman jaksamisen
vuoksi v. 2014 ja v. 2015 vastaavasti 67 % (lapsen
nukkuminen) ja 69 % (oma jaksaminen).
89 % oli sitä mieltä, että oli saanut apua riittävän
nopeasti v. 2014 ja 95 % v. 2015.
97 %:n mielestä tapaamisten sopiminen oli joustavaa
(v. 2014)
94 % oli sitä mieltä, että sosiaaliohjaajalla oli
riittävästi aikaa kotikäynnillä v. 2014 ja 93 % v. 2015.





93 % oli sitä mieltä, että sosiaaliohjaaja oli helposti
tavoitettavissa v. 2014 ja 94 % v. 2015
99 % oli sitä mieltä, että sosiaaliohjaaja oli luotettava v.
2014
96 % pystyi kertomaan avoimesti huolista v.2015
96 % oli sitä mieltä, että sosiaaliohjaaja oli
ammattitaitoinen v. 2014
Vaikutukset v. 2014: 95% koki työskentelyn tukeneen
perheen hyvinvointia, 92 % voimavarojen lisääntyneen,
84% arjen hallinnan perheessä parantuneen, 88%
ilmapiirin perheessä parantuneen (asteikot jonkin verran,
melko paljon tai erittäin paljon).


Vaikutukset v. 2015: 98 % koki työskentelyn tukeneen
perheen hyvinvointia, 93% voimavarojen lisääntyneen, 93%
arjen hallinta parantunut, 95% ilmapiiri parantunut
(asteikot jonkin verran, melko paljon tai erittäin paljon).
Kokonaisarvosana v. 2015: 3 hyvä 9% , 4 kiitettävä 33% ja 5
erinomainen 57%
 http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/sosiaali-
ja-terveyspalvelut/lapsiperheidenpalvelut/perhetyo/perhetyo/