HURTTI-UKKO - Puolustusvoimat

Transcription

HURTTI-UKKO - Puolustusvoimat
HURTTI-UKKO
Tammikuu 2015 Nro 1
Hurtti-Ukko 1/15
tammikuu 2015
Sisällysluettelo
Kainuun prikaatin
joukko-osastolehti ja
aliupseerikurssijulkaisu
wToimituskunta
Päätoimittaja
ev Kari Pietiläinen
Heikki Visti
Satu Hujanen
w Taitto
Nina Karjalainen
Kajaanin Offsetpaino Oy
www.kajaaninoffsetpaino.fi
w Paino
Juvenes Print Oy
www.juvenesprint.fi
w Valokuvat
Kainuun prikaatin arkisto
Fotox Oy
Satu Hujanen
Combat Camera
Kirjoittajat
Tilaukset, peruutukset ja
osoitteenmuutokset
Kainuun prikaati
Hurtti-Ukko
PL 610, 87101 Kajaani
puh. 0299 451 113
[email protected]
Ilmestyminen
Kaksi kertaa vuodessa
tammikuussa ja heinäkuussa
53. vuosikerta
Painos 4000 kpl
maavoimat.fi/kaipr
Kansikuva:
Kainuun prikaatissa katsellaan
nyt kauemmaksi ja laajemmalle
vaikutusalueen kasvaessa koko
väli-Suomen kokoiseksi.
2
Uusi aika..................................................................................................3
Kainuun prikaati - ”ASENTO 2015”........................................................4
Kainuun aluetoimiston jäähyväiset.......................................................5
Laihasta lohdusta paljon vartijaksi........................................................6
Talvitaktiikan ja -koulutuksen ilmeneminen Rukajärven
suunnalla 1941-1942...............................................................................8
Jatkuva arviointi ja parantaminen – perusajatus – mitä se on? ....... 10
Kainuun prikaatin historia pähkinänkuoressa................................... 12
Kainuun prikaati - Asento 2015........................................................... 14
Kainuun jääkäripataljoona - kehittämisen kärjessä........................... 18
Kuopion pataljoona 2015 huoltopataljoonaksi................................. 19
Pohjan pioneeripataljoona 2015: Suluttamisen, tienpidon ja
ylikulun varmentamisen osaamiskeskus.............................................20
PVUUD – PSVPUUD – Asento 2015...................................................... 21
Kainuun tykistörykmentti - Asento 2015............................................22
Poimintoja prikaatin killan taipaleelta................................................23
Heinuvaaran muistomerkin aitaaminen.............................................24
Perinteitä vaalimassa............................................................................25
Reserviläiskoulutus on velvollisuutta, vapaaehtoisuutta ja
omatoimisuutta....................................................................................26
Jäsenistö kuntoilee...............................................................................27
Toivo V. Narva – 14.divisioonan TK-mies Rukajärvellä.......................28
Sotilaskotitoiminta: Vapaaehtoista maanpuolustustyötä.................29
Varusmiestoimikunnalla uusi tupa täynnä.........................................30
Osumat ja iskemät................................................................................ 31
Uudet kasvot.........................................................................................35
Henkilöstöuutiset.................................................................................36
Johtamisen haasteita...........................................................................38
Heitinlinja - kohti johtajuutta..............................................................39
Tulenjohtolinja - Epäsuoran tulen jumalat.........................................40
Tuliasemalinja - Sitä saa mitä tilaa....................................................... 41
Viestilinja – taistelun korvaamaton selkäranka..................................42
Kuljetuslinjan koulutus: Jakoavaimen pyörittelystä perusyksikön
logistiikan suunnitteluun.....................................................................44
Hupan ainoa ase ei ole soppatykki.....................................................45
Kuljetusaliupseerille kortti, pätevyys ja johtajakoulutus..................46
Pioneeri-AUK 214 -kolme pientä sanaa..............................................48
PION AUK ja 347 aamua ......................................................................49
Vuoden pioneeri Arto Mononen 2013 palkittiin kesällä................... 51
Radistin polku – sijoitettavaksi reserviin.............................................52
Yhtenäisyys joukon perustana............................................................53
Johtajuuden kulmakivet...................................................................... 55
Jääkärilinja - ja intti alkoi alusta..........................................................56
Panssarintorjujat...................................................................................57
Tiedustelulinja.......................................................................................58
Kalenteri................................................................................................59
Aliupseerikurssien parhaat alikersantit on palkittu...........................59
HURTTI-UKKO 1/15
Uusi aika
TT prikaatikenraali Jukka Sonninen
Kainuun prikaatin komentaja
A
ivan uusi aika alkoi prikaatissa vuodenvaihteessa. Kainuun prikaati on nyt 2015
-kokoonpanossa ja uudistetuissa
tehtävissä, muuttuneissa toimintatavoissa, osin eri toimipisteissä ja
henkilöstö työskentelee tarkennetuissa työnkuluissa. Saapumiserän
1-15 alokkaat saapuivat palvelukseen jo monelle ikäluokalle tutulle Hoikankankaalle, jossa sotilaskoulutus kuitenkin jatkuu entiseen malliin ja erinomaisen sujuvasti. Muutoksia joltain osin, mutta toiminnaltaan vakaana.
Varusmiesten ja reserviläisten osalta muutokset näyttäytyvät otsikoissa ja kylteissä, mutta sisäisesti toimintoja on myllätty vahvasti,
joka johtuu ulkoisen toimintaympäristön muutoksista. Toimintaalueemme laajeni merkittävästi ja
vastuumme ovat oleellisesti kasvaneet. Tärkeät sisäiset kumppanimme Johtamisjärjestelmäkeskus,
uusi puolustusvoimien Logistiikkalaitos ja Puolustusvoimien Palvelukeskus ovat kaikki organisoituneet
ja muuttaneet toimintaansa osana puolustusvoimauudistusta. Toimintatavat muuttuivat ja me siinä mukana. Aktiivisena ja toimintaansa aina parantavana.
Prikaati on nyt selkeän alueellinen
toimija, olemmehan neljän maakunnan joukko kaakosta Kesälahdelta luoteeseen Iille asti. Itäisin
on Ilomantsi ja pohjoisin on Kuu-
HURTTI-UKKO 1/15
samo. Läntisin on Kalajoki ja SisäSuomeen ulotumme Rautalammille asti. Iso osa varusmiehistämme
tulee Pohjanmaalta ja Keski-Suomesta. Siilinjärvellä sijaitsee Karjalan Lennoston päätukikohta ja
rajoilla idässä on kaksi rajavartiostoa - Kainuun rajavartiosto ja Pohjois-karjalan rajavartiosto - ja lännessä Saaristomeren merivartiosto. Alueellamme on 72 kuntaa ja
yli miljoona asukasta. Tämä on
kaikkien ymmärrettävä. Vastuumme, tehtävämme ja toimintamme
on siis pysyvästi muuttunut.
Viime kesällä saapumiserästä 3-14
alkanut urheilukoulutoiminta on
käynnistynyt onnistuneesti. Lumilajien varusmiehet ovat nyt palveluksensa loppukaudella. Urheilijavarusmiehet palvelevat kaikki
pidemmän palveluajan ja saavat
tiedustelun aliupseerikoulutuksen
tiedustelukomppaniassa. Toivotan urheilijavarusmiehille menestystä kilpailukaudella ja tulevalla
poluilla.
Kevään ohjelma saapumiserällä
1-15 ja vanhemmilla 2-14 erän sotilailla on nousujohteinen. Talven
lopulla käynnistyy kiivas harjoituskausi, joka huipentuu ensin Kainuun prikaatin johtamiin valtakunnalliseen lippujuhlan päivän paraatiin (LJP15) Oulussa ja heti sen jälkeen maavoimien pääharjoitukseen (WIHURI 15) Pohjois-Karjalassa. Te tulette olemaan näissä harkoissa pääroolissa ja useat pääsevät haastamaan itsensä perinpohjaisesti, mutta takaan, että harjoittelu palkitsee tekijänsä.
Sotilasurheilussa viime vuoden
osalta tekijät on tunnustettu ja
palkinnot jaettu. Prikaatin menestys oli jälleen ihailtavan ammattimaista. Urheilijoiden asennetta ja
toimintamallia odotan teiltä kaikilta tänä vuonna. Oikeiden asioiden
tunnistaminen ja osaaminen, korkeatasoinen opetus ja ammattitaitoinen harjoittelu saavat aikaan
parhaimmat tulokset niin kilpakentillä kuin taistelukentällä.
Uudet alokkaat toivotan lämpimästi tervetulleeksi prikaatiin. Hoikankankaalla on hyvä palvella. Palvelus vaatii teiltä asennetta ja välillä kovaakin työtä. Uskon teidän
pystyvän siihen. Auttakaa ja luottakaa kaveriin, yhdessä tekemällä
kaikesta selviää. Sotilaan onnea!
Hyvää alkanutta vuotta!
3
Kainuun prikaati - ”ASENTO 2015”
TT eversti Kari Pietiläinen
esikuntapäällikkö
Vuosina 2012 - 2015 puolustusvoimat uudistaa toimintaansa. Ydintavoitteena on
ollut varmistaa, että puolustusvoimilla on edellytykset
täyttää tehtävänsä sekä ylläpitää Suomen sotilaallinen
puolustuskyky tarkoituksenmukaisella tasolla aina
2020-luvulle asti.
U
udistus on tarkoitus saattaa valmiiksi vuoteen 2016
mennessä. Muutos kattaa
puolustusvoimien sodan ja rauhan
ajan rakenteet ja toimintatavat.
Uudistus on edennyt hyvin ja puolustusvoimat on valmis muutokseen vuoden 2015 alkaessa.
Kajaanissa toimiva Kainuun prikaati on muutoksen jälkeenkin maavoimien suurimpia joukko-osastoja. Kainuun prikaatin osalta muutos on ollut ja on iso. Prikaatin katse on jo kahden vuoden ajan keskittynyt puolustusvoimauudistuksen suunnitteluun ja vuoden 2014
ajan uudistuksen toimeenpanon
yksityiskohtien hiomiseen. Matka
on ollut pitkä ja osin kivinenkin,
mutta nyt näyttää hyvältä.
Kainuun prikaatin päätehtävä on
uudessakin kokoonpanossa varusmiesten ja reserviläisten kouluttaminen Pohjois-Suomen erityisolosuhteisiin. Kainuun prikaati ylläpitää ja kehittää puolustusvalmiutta ja tukee muita viranomaisia
antamalla virka-apua. Erityisosaamisemme keskittyy Korpitaisteluun laajoilla alueilla maavoimien
uudistetun taistelutavan hengessä.
Prikaati kouluttaa vuosittain noin
4000 varusmiestä ja 1500 - 2000
reserviläistä. Varusmiehistämme
tulee noin 40 prosenttia Pohjanmaalta, noin 20 prosenttia Pohjois-Savosta, 10 prosenttia Keski-Suomesta ja 10 prosenttia sekä
Kainuusta että Pohjois-Karjalasta.
Uudistukseen liittyen prikaati on
vastannut Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimiston
perustamisen suunnittelusta ja niiden liittämisestä Kainuun prikaatiin 1.1.2015 alkaen. Päätyön on
tehnyt tulevien aluetoimistojemme henkilöstö.
4
Kainuun prikaatin alaiset aluetoimistot Oulussa, Joensuussa sekä
Kuopiossa vastaavat asevelvollisuusasioista ja erityisesti paikallispuolustuksen kehittämisestä alueillaan.
Prikaatin komentaja asetti meille
vuoden 2014 yhdeksi avaintehtäväksi: ”Valmistellaan aluetoimistojen johtoon otto ja vastuut neljässä maakunnassa”. Yhteistoimintatapaamisia tulevissa maakunnissa
on ollut jo useita ja niitä tulee talven aikana olemaan monta. Uusien maakuntiemme avainhenkilöstö on ottanut meidät vastaan positiivisella asenteella. Vuoden 2015
aikana prikaati näkyy eri tavoin
ympäröivissä maakunnissa. Työtä
tehdään yhdessä aluetoimistojen
osaajien kanssa.
Tulevat tehtävät ovat hahmottuneet henkilöstöllemme ja perusasia on tunnustettava: työtehtävämme tulevat entisestään kasvamaan vuonna 2015. Työmäärä ja
toiminnan tempo haastavat meidät kaikki tulevana vuonna.
Ruuhkavuosista huolimatta voimme kaikki olla erityisen ylpeitä prikaatissamme vallitsevasta työilmapiiristä ja erityisesti me-hengestä. Tätä meidän on syytä vaalia ja
kehittää. Yhdessä selviämme tulevistakin tehtävistä voittajina.
Minulle on vuoden 2014 aikana tullut tunne, että niskalenkki uudistuksesta on otettu. Kainuun prikaatin loppukiri kohti ”Väli-Suomen” prikaatia on käynnissä. Nyt
ollaan jo kalkkiviivoilla ja kurkotus
kohti maalinauhaa on käynnissä.
Kainuun prikaati on valmis yhteistyöhön uusien yhteistyökumppaneiden kanssa.
Hyvää alkanutta vuotta!
HURTTI-UKKO 1/15
Kainuun aluetoimiston jäähyväiset
w everstiluutnantti Vesa Värjyvirta
V
uodenvaihteessa 2014 päättyi Kainuun aluetoimiston
toiminta Kajaanissa. Asevelvollisten valvontavastuu siirtyi
1.1.2015 Ouluun, jossa toimineeseen Pohjois-Pohjanmaan aluetoimiston toiminta-alueeseen liitettiin Kainuun maakunta.
Kainuun aluetoimisto aloitti toimintansa vuoden 2008 alussa,
joten sen toimikausi kesti seitsemän vuotta. Aluetoimiston tehtävät painottuivat asevelvollisten valvontaan, joista näkyvimpänä merkkeinä maakunnassa olivat syksyiset
kutsunnat. Kutsunnat samoin kuin
myös Kainuun reserviläisten asiat hoidetaan vuodesta 2015 alkaen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun
aluetoimistosta Oulusta.
Kainuun aluetoimisto oli keskeinen toimija reservin harjoitusten
suunnittelussa ja toimeenpanossa. Aluetoimiston keskeisiä tehtäviä olivat Kainuun sotilaallisen
puolustuksen suunnittelu ja ylläpito, Kainuun valmiuteen liittyvät
asiat, unohtamatta virka-aputehtävien toteuttamisen valmistelua
ja osin toteuttamista. Virka-aputehtävät keskittyivät pääasiassa
sodanaikaisten räjähteiden tunnistamiseen ja hävittämiseen, poliisin avustamiseen etsintätehtävissä sekä pelastuslaitoksen avustamiseen maastopalojen sammuttamisessa.
Puolustusvoimauudistuksen julkistamisen yhteydessä keväällä 2012
tuli tieto myös Kainuun aluetoimiston toiminnan lakkaamisesta Kajaanissa vuoden 2014 lopussa. Erityisesti toimintavuonna 2014
keskityttiin siihen, että hankittu osaaminen ja hyvät käytänteet
eivät häviä, vaan siirtyvät prikaatin sisällä aluetoimistoille, esikunnan osastoille ja joukkoyksiköille.
HURTTI-UKKO 1/15
Kainuun aluetoimisto hoiti suunnitelmallisesti tehtävänsä aina vuoden vaihtumiseen saakka. Lakkautussuunnitelma allekirjoitettiin keväällä 2014. Kainuun aluetoimisto toteutti viimeiset kutsunnat joulukuussa 2014 ja vuodenvaihteen jälkeen siirsi hallussaan
olevat asiakirjat Puolustusvoimien arkistoon sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimistoon.
Aluetoimiston lakkauttamiseen
liittyvä virallinen lakkauttamistilaisuus järjestettiin 12.12.2014 varuskuntakerholla.
Aluetoimisto luovutti alaesikunnassa käytössään olleet tilat seuraavalle käyttäjälle eli Kainuun
prikaatin esikunnan operatiiviselle
osastolle, huolto-osastolle ja Kainuun Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle.
Kainuun aluetoimiston henkilökunta haluaa kiittää Kainuun prikaatin henkilöstöä, Kainuun kuntia ja viranomaisia, Kainuun reserviläisiä, kutsunnanalaisia, maanpuolustusjärjestöjä, Kainuun
Maanpuolustuskoulutusyhdistys-
tä ja muita yhteistyökumppaneita Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan,
Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan sekä Pohjois-Savon maakunnissa erittäin hyvästä ja läheisestä yhteistyöstä kuluneiden vuosien aikana.
Kainuun prikaati ottaa vuodenvaihteessa johtovastuun, jolloin
toiminta ja yhteistyö jatkuu Kainuun prikaatin lipun alla.
Kainuun aluetoimistossa palvellut henkilökunta haluaa toivottaa
kaikille lukijoille hyvää alkanutta
vuotta 2015.
Aluetoimiston päälliköt
EVL Reima Vanhanen
1.1.2008 - 28.2.2010
EVL Timo Mäki-Rautila
1.4.2010 - 1.5.2012
MAJ Jukka Vuorisalmi
2.5.2012 - 31.7.2012
EVL Vesa Värjyvirta
1.8.2012 - 31.12.2014
Kainuun maakuntakomppanian reserviläisiä koulutustilaisuudessa varuskunnassa helmikuussa 2008.
5
Laihasta lohdusta paljon vartijaksi
TT everstiluutnantti Kimmo Rajala
Pohjois-Pohjanmaan ja
Kainuun aluetoimiston päällikkö
kuva: Heidi Similä
”
Pohjois-Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Kimmo Rajala luki
10.2.2012 aamiaista kotona nauttiessaan uunituoretta sanomalehti
Kalevaa. Sen pääkirjoituksessa luki
seuraavaa:
”…Kun Hiukkavaarasta lähtevät
sotilasläänin väki ja sotilassoittokunta, puolustusvoimien rooli jää
kaupungissa olemattomaksi. Kainuun prikaatin tuleva pieni aluetoimisto on laiha lohtu.…”
Rajala päätti laskea huumoria vaimolleen, nousi seisomaan ja lausui:
- Rouva Rajala. Saanko esittäytyä?
- No mitä sinä nyt?
- Everstiluutnantti Laiha Lohtu!
Puolustusvoimain komentajan tullessa tarkastamaan uudistuksen
toimeenpanoa sotilasläänin esikuntaan, hän esitti kannanottonaan: ”…Aluetoimisto tulee jäämään Ouluun paljon vartijaksi.…”
Päätökset ja niiden seuraukset ovat
siis myös näkökulmakysymyksiä.
Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun
aluetoimiston tärkeimmät tehtävät
Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun
aluetoimiston tärkeimmät tehtävät ovat yksinkertaistaen asevelvollisuusasioiden hoito ja niihin
liittyvä hallinnollinen päätöksenteko, sotilaallisen maanpuolustuksen suunnittelu ja kehittäminen
sekä maanpuolustustyö.
Vahvuutemme tehtävissä on se,
että ne tunnetaan ja osataan vanhastaan hyvin, eivätkä ne muutu
oleellisesti. Henkilöstömme kierto
tehtävissään puolustusvoimissa on
maltillista ja tämä on tärkeää, kos-
6
ka ammattitaito koostuu pääosin
työssä oppimisesta ja tehtäviämme osataan opettaa sotakouluissa
vähänlaisesti. Maavoimien esikunnan antama tuki, erityisesti asevelvollisuusasioiden hoidossa, on
erinomaista ja tukee päivittäistä
työtämme konkreettisesti.
Puolustusvoimauudistuksen toimeenpano antaa meille uusia mahdollisuuksia tehtäviemme toteuttamiseen. Aluetoimiston on keskityttävä tärkeimpiin tehtäviinsä
ja hyödynnettävä täysimääräisesti uudistuksessa tulevia uusia toimintatapoja. Toiminnan ja tekemisen tarkoituksenmukainen itsenäisyys annettujen rajojen puitteissa,
tukee tehokasta toimintaamme.
Uudistuksen myötä toiminnan ja
resurssien suunnittelu sekä yhteistoiminta osana Kainuun prikaatia korostuvat nykyisestään. Tiedottaminen tulee olemaan tärkeää uudistuksen toteutuksen kaikissa vaiheissa. Uudet, käyttöömme tulevat ja todennäköisesti ensi
kesänä remontoidut toimitilamme,
tulevat mahdollistamaan työmme
nykyistä tehokkaammin.
Hiukkavaarassa säilyvät harjoitusalueet ja ampumaradat, antavat
välttämättömän lisän sotilaallisen
suorituskykymme rakentamiseen,
niin aluetoimistolle kuin tärkeälle
kumppanillemme MPK:lle.
Olemme iloisia myös siitä, että
kumppanillemme Oulun sotilaskotiyhdistykselle voidaan antaa toimitilaa ampumaradan paviljongilla.
Tulevien vuosien haasteina on
aluetoimiston organisaatioon
kohdistuva työn määrän lisääntyminen resursseihin suhteutettuna.
Tämä haastaa erityisesti henkilöstömme. Ympäröivän yhteiskunnan
odotukset maanpuolustustyössä
laajenevalla alueellamme haastaa
erityisesti organisaatiomme sotilaat. Vuonna 2013 aluetoimisto järjesti ja osallistui kaikkiaan yli 150
tilaisuuteen. Sotilasläänin komentajan, Oulun varuskunnan päällikön ja muiden Ouluun sijoitettujen
organisaatioiden panosten poistuessa maanpuolustustyöstä, tulee
tilaisuuksien määrä entisestään
kasvamaan. Tähän aluetoimiston
ja Kainuun prikaatin on tarkoituksenmukaisella tavalla vastattava.
HURTTI-UKKO 1/15
Aluetoimiston tunnuslukuja
Aluetoimiston vahvuus on vuonna
2015 16 henkilöä (6 ups+5 ou +5
siv). Lisäksi kuluvana vuonna joukossamme palvelee kaksi henkilöä ylivahvuudessa. Vuonna 2016
vahvuutemme on 15 henkilöä (6
ups+4ou+5 siv).
Alueellamme on 38 kuntaa, 484 500
asukasta, 141 000 valvonnanalaista
ja 3500 kutsunnanalaista/v. Teemme asevelvollisuuden hoitamiseen
liittyen noin 11 300 päätöstä tai
toimenpidettä. Pääosa päätöksistä ovat kutsuntapäätöksiä, kutsunnan jälkeisiä päätöksiä (eränja palveluspaikan siirrot), palveluskelpoisuutta ja terveyttä koskevia
päätöksiä aluetoimiston järjestämissä tarkastuksissa (AJT), kertausharjoituskäskyjä, vapaaehtoisiin
harjoituksiin kutsuja sekä suosituskirjeitä MPK-kursseille.
Vastaamme asiakaspalvelussamme vuosittain arviolta noin 10 500
yhteydenottoon, joista pääosa
tulee puhelimitse, seuraavaksi eniten käydään henkilökohtaisesti asiakaspalvelussamme ja loput
yhteydenotoista hoidetaan sähköpostitse.
Vuonna 2015 merkittävimpiä
tapahtumia alueellamme on
4.6.2015 järjestettävä valtakunnallinen paraati Oulussa MILjazz-konsertin kera. Alueellisten
maanpuolustuskurssien järjestäminen PSAVI:n kanssa jatkuu edelleen kuluvanakin vuonna. Vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen kanssa tapahtuva yhteistoiminta sekä veteraanien tilaisuuksien järjestelyjen tukeminen
molempien maakuntien alueella
jatkuu ”yhden luukun periaatteella” aluetoimistomme kautta.
Paikallispuolustusohjeesta
paikallispuolustukseen
Aluetoimistomme on ollut Kainuun prikaatin operatiivisessa
suunnittelussa mukana alusta lähtien. Vuonna 2014 syksyllä alkaneissa kertausharjoituksissa, on
ohjetta viety voimakkaasti ja määrätietoisesti käytäntöön annettujen vaatimusten edellyttämällä
tavalla.
Paikallispataljoonamme tehtävissä
korostuu perustaminen, kohteiden
suojaus ja alueen valvonta. Vuoden 2015 maalis-, touko- ja kesäkuussa järjestettävät kertausharjoitukset viimeistelevät paikallispataljoonan kokonaisuuden kaikkia sen yksiköitä koskettaen.
Järjestämme myös vapaaehtoisia
harjoituksia MPK:n KOTU-yksiköille, niiden osaamisen varmistamiseksi paikallispuolustukseen liittyen. Toukokuussa toteutettava
HIUKKA-harjoitus on suurin yhteistoiminnassa MPK:n kanssa järjestämämme vapaaehtoinen harjoitus.
Benchmarking -toimintaa järjestämme vuonna 2015 Lapin aluetoimiston kanssa. Palveleehan suurin
osa kutsunnanalaisistamme Jääkäriprikaatissa.
Kainuun prikaati on ottanut meidät hienosti huomioon uutena
tekijänä organisaationsa osaksi.
Meidän tehtävämme on osoittautua osaltamme tämän luottamuksen arvoiseksi.
kuva: Hanna Poropudas
HURTTI-UKKO 1/15
7
Talvitaktiikan ja -koulutuksen
ilmeneminen Rukajärven
suunnalla 1941-1942
w yliluutnantti Matti Kauppila
E
uroopassa eskaloituneen
tilanteen johdosta Suomessa käynnistettiin liikekannallepano 17.6.1941. Maanselän sotilasläänin alueelle perustettiin 14.
Divisioona (14.D), joka muodostui
Kainuun, Pohjois-Savon ja PohjoisKarjalan miehistä. 14. D:n komentajana toimi eversti Erkki Johannes Raappana. Jalkaväen iskuvoiman muodostivat kolme jalkaväkirykmenttiä.
Heinäkuun alussa alkaneet hyökkäystoimet päättyivät Ontajoelle
16.–19.9.1941. Rukajärvi sijaitsi tärkeässä teiden risteyksessä Aunuksen ja Vienan Karjalan raja-alueella, josta jatkui tie suoraan itään
aina Muurmannin radalle asti. Sotilaallisiin toimintoihin talven kannalta vaikuttivat syystalven pimeys, talvipäivän lyhyys sekä kovat
pakkaset.
14. D:n lohkon leveydeksi kertyi mittaa arviolta hieman yli 200
kilometriä. Koska puolustuslohko
oli laaja, tämän takia ei tyypillistä pesäke pesäkkeeltä rakentuvaa
puolustuslinjaa voitu toteuttaa.
Tämä tarkoitti sitä, että puolustuksen tuli perustua ympäripuolustettaviin kenttävartioihin.
Joukkojen toiminta
ensimmäisen talven aikana
Lokakuun puolivälin tienoilla satoi
Rukajärven alueella ensilumi, joka
pysyi maassa kevääseen saakka.
14. DE:n operatiivinen toimisto
käski 15.10.1941 JR 10:lle, JR 31:lle
ja JR 52:lle, että niiden on jatkuvasti ilmoitettava miten suot kantavat
ja jäät kestävät. Talven aiheuttamiin toimenpiteisiin kuuluivat naamioinnin parantaminen, aseiden
käyttökuntoon laittamista pakkasessa ja aseiden huolto. Ylimääräisten polkujen tekeminen kenttävartioiden ja etuvartiokomppanian komentopaikan välillä kiellettiin, minkä lisäksi yksiköissä järjestettiin oppitunti paleltumisvaaroista.
Kun 14. D:n joukot olivat ryhmittyneet puolustukseen Ontajokilinjalle, jatkui jo hyökkäysvaiheen
aikana alkanut molemminpuolinen partiotoiminta hiukan vahvistuen talven edetessä. Kaikissa
yksiköissä tuli ottaa käyttöön tunnussana vartiopalveluksen aikana.
Etulinjan komppanioissa oli vartiovastuussa yksi joukkue 24 tuntia
kerrallaan, minkä jälkeen tapahtui vaihto. Vaihdot tehtiin yleisesti
päivällä kello 12.00, mutta ne käskettiin toteuttaa salassa ja pienissä ryhmissä.
Vihollisen häirintää vaikeutettiin vaihtamalla mahdollisimman
usein varmistusosastojen sijoitusta, ja varmistusta tehostettiin miinoituksilla. Myös partioinnissa käytettäviä latuja pyrittiin vaihtamaan
mahdollisimman usein.
Vuoden 1942 alussa Rukajärven
suunnan taisteluille oli tyypillistä,
että ne rajoittuivat pienillä vahvuuksilla suoritettuihin hyökkäysja torjuntataisteluihin. Asemasodan, jota voitaisiin kutsua liikunta-
Etulinjan aliupseerikoulut järjestyy iltapäiväpalvelukseensa 10.3.1942. (SA-kuva.fi)
8
HURTTI-UKKO 1/15
sodaksi, talvitaktiikka tuli perustumaan partiointiin, saarrostuksiin ja
yllätysiskuihin vihollisen selkään ja
sivustaan. Kaikkien joukkojen tehtävänä oli toteuttaa lähitiedustelua omilla lohkoillaan, jolloin tuli
selvittää vihollisen asemien kulku,
esteet sekä tulipesäkkeet.
14. D:n vastuualueella toteutettiin partiointia kolmella eri tavalla, näihin kuuluivat paikallispartiointi, lähipartiointi ja kaukopartiointi. 14. D:n puolustuslohkolle
tehtiin partioinnin lisäksi väijytyksiä molempien osapuolien toimesta. Suomalaisilla aseistukseen niin
partioissa kuin väijytyksissä kuuluivat konepistoolit ja pikakiväärit. Ongelmana miehillä väijytysasemissa oli kylmyys.
Konekivääreitä käytettiin partioinneissa vähän, koska niitä ei voitu
irrottaa vartiopaikoilta niiden tulivoiman ja niiden vähäisen määrän vuoksi. Jokaisella miehellä oli
yleensä käytössään kahdet kengät, mutta toisia sai käyttää vain
hiihdettäessä. Kovien pakkasten
ajaksi vartiopaikat oli järjestettävä
niin, että vartiomiehillä oli mahdollisuus liikkua muutamien satojen metrien alueella, huomioiden
kuuntelun ja tähystyksen rajoitukset. Kovien pakkasten aikana
oli myös lyhennettävä vartiovuoroja. Syksyn pimeyden, myrskyjen
raivotessa ja lumituiskujen aikana
oli vartiopaikkojen ympärillä useita ääniä. Talvella turhia hälytyksiä
sattui useasti.
Taisteluista vapaana olevien
joukkojen ja täydennysmiesten
talvikoulutus
14. D:n komentaja antoi 6.11.1941
käskyn koulutuksen järjestämisestä taisteluista vapaana olevalle
henkilöstölle. Koulutus tuli aloittaa viipymättä ja siinä tuli ottaa
huomioon ajankohtaiseksi tullut talvitoiminta, useista siirroista
mahdollisesti aiheutuneen kurin
laskemisen poistaminen, iskuryhmäntoiminnan tehokkaammaksi
HURTTI-UKKO 1/15
14.Divisioonan ryhmitys 1.1.1942 ja lähiselustan varmistus 1942. (Kemppainen A: Puolustuksen järjestely ja suoritus Uhtuan ja Rukajärven suunnissa vuosina 1942–1944, Helsinki 20.7.1963, säilytyspaikka Kansallisarkiston diplomityökokoelma )
saaminen ja taistelijoiden totuttaminen uusiin tehtäviin.
Koulutuksen tuli sisältää aseenkäsittelyharjoituksia, hiihtoharjoituksia, yhteistoimintaharjoituksia
ja suljetun järjestyksen harjoituksia. Hiihtoharjoituksia tuli järjestää kaikille perusyksiköissä. Näissä
harjoituksissa tuli käydä läpi suljetun järjestyksen harjoittelua ja
avoin muodollinen koulutus, lisäksi tuli kouluttaa hyökkäystaistelua. Sukset eivät saaneet muodostua esteeksi tehokkaan lähitaistelun suorittamiselle.
Täydennysmiehet toimitettiin 14.
D:aan jalkaväen koulutuskeskuksista, jotka sijaitsivat Oulussa ja
Kiuruvedellä. Näihin koulutuskeskuksiin miehet oli lähetetty Kainuun, Oulun, Iisalmen, PohjoisKarjalan ja Pohjois-Savon suojeluskuntapiireistä.
Kun uusi miehistö 19.12.1941 mennessä oli saapunut JR 52:n ryhmitysalueelle, aloitettiin koulu-
tus välittömästi kaikissa yksiköissä. Koulutuksen tavoitteena oli
saada kahden viikon aikana taistelijoiden osaaminen sille tasolla,
että he pystyisivät vaikeissa korpiolosuhteissa taistelemaan kovimmissa pakkasissa.
Koulutuksessa pääpaino oli aseiden käsittelyssä ja ampumakoulutuksessa. Konetuliaseiden käsittelyssä tuli ottaa huomioon pakkasesta aiheutuvat vaikutukset. Koulutukseen kuuluivat mm. ryhmittymisharjoitukset, joissa harjoiteltiin etenemistä ryhmittyneenä
sekä latu- ja suuntapartion toimintaa. Liikkeellelähtöharjoituksia tuli
harjoitella komppanian vahvuisilla
osastoilla, ja niihin tuli sisällyttää
leiriytymisharjoituksia. Lisäksi tuli
kouluttaa toiminta lentokoneiden
vaikutuspiirissä.
Hiihtoharjoituksia tuli pitää aina
30 kilometriin saakka. Ensiapu
paleltumistapauksissa sekä paleltumis- ja kylmettymisvaaran ehkäisy tuli huomioida koulutuksessa.
9
Jatkuva arviointi ja parantaminen
– perusajatus – mitä se on?
TT majuri Jari Pääsinniemi
laatupäällikkö
T
osiasioiden tunnustaminen
Edesmennyt kunnioitettu
valtionpäämiehemme Juho
Kusti Paasikivi totesi aikanaan:
”Vasta tosiasioiden rehellinen ja
avoin tunnustaminen on askel Viisauteen”. Laatu on Viisautta, ja
päinvastoin. Sekä laadussa että
Viisaudessa on tärkeimpänä kohteena toinen ihminen – lähimmäinen – ja hänen parhaansa.
Jatkuvan parantamisen portaat
Juurruttaminen
Kainuun prikaatissa on pyritty
tosiasioiden rehelliseen ja avoimeen tunnustamiseen päivittäisessä vuorovaikutuksessa kuin
myös ohjatussa laadunhallintatyössä. Laatutyökalupakin perusavain – avoimuus ja rehellisyys on
ollut perusvaikuttimemme ja missiomme parantamistyössämme jatkuvasti.
Todellinen tie laatuun
Kainuun prikaatin laadun todellinen tekeminen alkoi vuonna 1999
koko organisaatiomme kattavasta
vuotuisesta itsearvioinnista sekä
10
2025-2030
Jatkuvan
parantamisen
kulttuuri
on juurtunut
Kulttuurista on
2025-2030
vahvaa näyttöä
Juurtumisen
2020-2025
syventäminen
Juurtumisen
2013-2020
turvaaminen
Jatkuva
parantaminen
2010-2013
arvoksi
Jatkuva
parantaminen
2003-2010
Organisaation laatu alkaa siis toiminnan avoimesta ja rehellisestä arvioinnista. Jatkuvan parantamisen juurruttamisen ja henkilöstön sitouttamisen käänteentekevä
perusedellytys on organisaation
johdon henkilökohtainen esimerkki asettumalla itse ensimmäisenä avoimen ja rakentavan arvioinnin kohteeksi. Menettelyllä rakennetaan luottamuksen silta koko
henkilöstöön. Se osoittaa johdon
todellista halua kuunnella ja kuulla, mitä henkilöstö haluaa heille
kertoa. Edellä kuvattua ylimmän
johdon periaatetta tulee soveltaa
myös organisaatioiden alayksiköiden esimiestyöhön.
Erinomainen
toiminta ja
tuloksellisuus
3. Arvomaailma
2. Asenne
asenteeksi
työkalut ja
1996-2003
4. Kulttuuri
valmennus
1. Motivaatio
Avoin ja rehellinen vuorovaikutus
siitä käynnistyneestä jatkuvasta
parantamistoiminnasta. Olemme
ymmärtäneet niin, että tie todelliseen laatuun ei kulje muuta kautta kuin:
w selvittämällä perusteellisesti oma
tila koko henkilöstön voimin itsensä tekemänä, avoimesti ja nöyrästi
w arvioimalla oma tilanne osoittelematta ja syyttelemättä toisia
w käynnistämällä ja ylläpitämällä
jatkuva systemaattinen ja dokumentoitu parantamistoiminta sekä
w seuraamalla parantamistoiminnan vaikuttavuutta tuloksiin.
Kaikissa prikaatin työyksiköissä on
nähdäkseni päästy itsearviointija parantamistoimintaan erittäin
hyvin sisään. Myös prikaatin eri
tulokset ja niiden parantuminen
tukevat edellä kuvattua.
Sanaisen arkun avaaminen
– itsearviointitilaisuus
Työyksikön itsearviointitilaisuus on
henkilöstölle yksi vuoden tärkeimmistä yhteisistä tapahtumista. Se
on yhteisten asioiden perusteelliseen tarkasteluun tarkoitettu työ-
yksikön yhteinen hetki, jossa odotetaan kaikkien avaavan sanaisen
arkkunsa. Tilaisuudessa voidaan
pysähtyä arvioimaan ja keskustelemaan toimintatavoista ja niiden soveltamisen vahvuuksista ja
heikkouksista sekä heikkouksien
parantamisesta, siis ihan aidoista
omista asioista.
Tilaisuudessa tulee muistaa, että
kaikkien sanoma on yhtä tärkeä
riippumatta asemasta, tehtävästä tai oppiarvioista. Ensiarvoisen
tärkeää on, että työyksikön henkilöstö puhuu tarkastelu- ja arviointikohdittain ensin ja esimies vasta
viimeisenä.
Itsearviointitilaisuudessa esimiehen tulisi asettua nöyrän kuuntelijan rooliin ja todella aidosti kuunnella ja kuulla mitä henkilöstöllä
on kerrottavana. Itsearviointitilaisuuden muodostuessa puhuttelutai käskynantotilaisuudeksi on se
epäonnistunut.
Itsearviointi- ja parantamistyö on
vasta silloin vaikuttavaa, kun kuuntelemme ja arvostamme toistem-
HURTTI-UKKO 1/15
me näkemyksiä sekä pyrimme pääsemään asioista molemmin puolin
hyväksyttävään lopputulokseen.
Yhteisymmärrys saa aikaan merkittävää sitoutumista parantamistoimintaan ja muuhunkin tekemiseen.
Motivaatioista yhä syvempään
arvojen mukaiseen toimintaan –
jatkuvan parantamisen kulttuuri
Meidän kaikkien tulee aidosti olla
terveellä tavalla ylpeitä ainutlaatuisesta koko prikaatiin juurtuneesta systemaattisesta ja syvästä
itsearviointi- ja parantamisprosessista, johon lähes koko henkilöstö
osallistuu vuosittain työyksiköiden
laatuvastaavien johdolla.
täntöön. Näin voimme jatkuvasti ja
ketterästi parantaa toimintaamme
ja sitä kautta ylläpitää ja parantaa
saavutettua korkeaa tulostasoa.
Parantamistyön rinnalla meidän
tulee turvata lukuisat vahvuutemme ja menestystekijät, jotka olemme yhdessä rakentaneet pitkäjänteisen tekemisen ja palautteiden
hyödyntämisen avulla.
Useat prikaatin toimintatavat sekä
tulokset ovat parantuneet laadunhallintatyötä tehneen osaavan
ja ammattitaitoisen henkilöstön
ansioista. Prikaatin tärkeimmät
ulkoiset asiakkaat, varusmiehet
ja reserviläiset ovat olleet monelta osin tyytyväisiä henkilöstömme
toimintaan, ja sidosryhmien palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista.
Kiitos ja ansio tuloksellisuudesta kuuluu Sinulle hyvä työystävä,
jokaisen panos lopputuloksessa on
ollut tärkeä!
Prosessin juurruttaminen prikaatiin on kestänyt vuosikymmenen
ja se on prikaatin yksi menestystekijä. Itsearviointi- ja parantamistoiminta voi pysyä elossa vain, mikäli ko. toiminnalle on olemassa aito
ja jatkuva tarve. Jos aitoa tarvetta
ei ole, eikä resursseja haluta käyttää, laadunhallinnan työ sammuu
nopeasti ja kääpiöityy silmänlumetoiminnaksi.
Kainuun prikaati on ottanut toiminnan parantamisen kulttuurin
alkuaskeleet, mutta katsoo tämän
kokemuksensa perusteella luottavaisin mielin tulevaisuuteen. Tulevaisuuden toimintamme yhtenä
peruslähtökohtana on toimia yhä
paremmin löytämiemme prikaatin arvojen mukaisesti. Meillä on
toiminnassamme vielä parantamisen varaa ja paljon uusia mahdollisuuksia.
Tuloksellinen toiminta
Prikaatissa parantamistyön tulee
jatkossakin olla yhä syvenevä ja
päivittäiseen arjen muuhun tekemiseen yhä paremmin integroitu
asia, ei erillistä ”laatutoimintaa”.
Käytännössä integrointi tarkoittaa, että havaittuihin heikkouksiin
ja epäkohtiin tartutaan välittömästi ja parantamisesityksiä ja -toimintaa viedään määrätietoisesti käy-
HURTTI-UKKO 1/15
11
Kainuun prikaatin historia
pähkinänkuoressa
w majuri Lassi Piirainen
K
ainuun prikaatin historia
alkaa vuodesta 1626, jolloin kenttämarsalkka Kustaa Horn perusti Savon jalkaväkirykmentin, joka kunnostautui
30-vuotisessa sodassa. Tässä artikkelissa tarkastellaan prikaatin historiaa pääasiassa itsenäisen Suomen ajalta.
Kainuun prikaatin kantajoukko on
Talvisodan jälkeen perustettu 12.
Prikaati. Se muodostettiin kesän
1940 lopulla Talvisodan aikaiseen
Lapin ryhmään kuuluneista joukoista. Jatkosodan alkaessa joukoista muodostettiin Jalkaväkirykmentti 12, joka taisteli 6. Divisioonan osana Lapissa, Itä-Karjalassa
ja Karjalan kannaksella. Rykmentti osallistui myös Lapin sotaan.
Lapin sodan jälkeen vanhemmat
ikäluokat kotiutettiin ja Jalkaväkirykmentti 12:sta muodostettiin
2.11.1944 Jalkaväkirykmentti 2.
Muutto Kuopioon Hatsalan kasarmeille tapahtui talven ja kevään
1945 aikana. Rykmentti muutettiin 2. Prikaatiksi 1.12.1952, mutta
siihen ei kyetty silloin liittämään
kenttätykistöpatteristoa. Prikaatista tuli 1.1.1957 Pohjois-Savon
prikaati, joka oli kuitenkin enemmän nimimuutos. Samalla joukol-
12
le määrättiin ensi kertaa sodan jälkeen kunniamarssit ja sotilasperinteet, joita sen tuli vaalia. PohjoisSavon prikaatin patteristo perustettiin Ylämyllylle 1.8.1959.
Kainuun prikaati syntyi Pohjois-Savon prikaatin pohjalta
1960-luvulla. Puolustusministeriö
ja Kajaanin kaupunki olivat sopineet prikaatin uudesta sijoituspaikasta vuonna 1959. Rakentaminen
Hoikankankaalla alkoi ja kesti vuosia. Siirtyminen Kuopiosta Kajaaniin toteutettiin vaiheittain. Pohjois-Savon prikaatin nimi muutettiin Kainuun prikaatiksi 1.7.1966,
kun Porin prikaatin patteristo siirrettiin Niinisalosta Kajaaniin ja liitettiin prikaatiin.
Vuonna 1998 Puolustusvoimissa siirryttiin uuteen johtamis- ja
hallintojärjestelmään. Kainuun
prikaatista tehtiin valmiusyhtymä. Prikaatin joukkoyksiköiden ja
perusyksiköiden määrä kasvoi, kun
Pohjois-Suomen viestipataljoona
ja Pohjan pioneeripataljoona siirrettiin Oulusta Kajaaniin ja liitettiin Kainuun prikaatiin.
Prikaatin vuosipäivää vietetään 5.
huhtikuuta. Tuona päivänä vuonna 1632 perinnejoukko-osasto
Savon rykmentti kunnostautui
30-vuotisessa sodassa Lech-virran
taistelussa.
Joukkoyksiköillä on oma värikäs
historiansa ja perinteensä
Kuopion huoltopataljoona vaalii Kuopion aikaisia, Pohjois-Savon
prikaatin ja sen edeltäjien perinteitä. Perinnejoukoksi on määrätty
vuonna 1755 muodostettu Savon
kevyt jalkaväkirykmentti. Kuopion huoltopataljoonan perinnepäivä on 12.2. Päivämäärä liittyy
prikaatin siirtymiseen Kajaaniin:
I pataljoona siirtyi 12.-15.2.1962
ensimmäisenä joukkona Kuopiosta Kajaaniin.
Kainuun jääkäripataljoona vaalii talvisodan Kainuun taisteluiden sekä jatkosodan 14. Divisioonan Rukajärven suunnan jalkaväkijoukkojen kunniakkaita perinteitä. Pataljoonan perinnejoukko on
Kajaanin jääkäripataljoona (17881809). Kainuun jääkäripataljoonan
perinnepäivää vietetään 13.9. Päivä juontuu 14. Divisioonan Rukajärven valtausparaatista vuodelta
1941.
Pohjan pioneeripataljoona vaalii Pioneeripataljoona 5:n ja Pioneeripataljoona 15:n sekä Oulussa
sodan jälkeen pioneerikoulutusta antaneiden pioneeriyksiköiden
perinteitä.
Pohjan pioneeripataljoona perustettiin 1.1.1990 Pohjan pioneerikomppanian rungolle ja pionee-
HURTTI-UKKO 1/15
rien koulutus keskitettiin Ouluun.
Pohjan pioneeripataljoona liitettiin kokonaan Kainuun prikaatiin
Pohjan prikaatin lakkauttamisen
yhteydessä 1.7.1998. Perinnepäivä
on pioneeriaselajin perinnepäivä
25.7. - Schmardenin taistelun vuosipäivä.
Kainuun prikaatin patteriston
ensimmäinen osa siirtyi vuonna
1966 Niinisalosta Kajaaniin. Organisaatio muuttui Kainuun tykistörykmentiksi vuoden 1990 alusta.
Oman lipun ja perinteet rykmentti sai vuonna 1995. Tykistön koulutukseen Kajaanissa ovat vaikuttaneet Pohjois-Karjalan patteriston lakkauttaminen vuonna 1991
ja Pohjanmaan tykistörykmentin
lakkauttaminen vuonna 1998. Rykmentti vaalii talvisodan Kuhmon
ja Suomussalmen kunniakkaiden
taistelujen tykistöllisiä perinteitä.
Jatkosodan perinteistä vaalitaan
erityisesti 14. Divisioonan tykistön
ja kranaatinheittimistön perinteitä. Kainuun tykistörykmentti viettää perinnepäivää 17.6.
viestijoukkojen vuosipäivänä 5.3.
Ensimmäinen viestijoukko-osasto
Kenttälennätinpataljoonan aloitti aikanaan toimintansa kyseisenä
päivänä Mikkelissä vuonna 1918.
Lähteet:
Markku Iskanius: Kainuun
prikaatin historia 1626-2012
Kainuun prikaatin historian
perustiedot ja perinteet
Kainuun prikaatin
itsenäisyyden ajan
perinnejoukko-osastot
1. Karjalan rykmentti
Karjalan rykmentti n:o 2
Karjalan rykmentti n:o 1
Itä-Suomen jalkaväkirykmentti n:o 5
Pohjois-Savon rykmentti
Pohjan rykmentti
12. Prikaati
Jalkaväkirykmentti 12
Jalkaväkirykmentti 2
2. Prikaati
Pohjois-Savon prikaati
Kainuun prikaati
1. Erillisestä auto- ja viestikomppanioista 1.1.1989 perustettu Pohjois-Suomen viestipataljoona toimi itsenäisenä joukko-osastona
1.7.1997 saakka, jolloin se liitettiin
osaksi Pohjan prikaatia. Prikaatin
lakkauttamisen myötä viestipataljoona liitettiin osaksi Kainuun prikaatia 1.7.1998, toimipaikkanaan
edelleen Oulu. 30.12.1998 toiminta
Oulun kasarmilla oli ajettu alas ja
joukkoyksikkö oli siirtynyt Kajaaniin uuteen kasarmirakennukseen. Pohjois-Suomen viestipataljoonan perinnepäivää vietetään
HURTTI-UKKO 1/15
13
Kainuun prikaati
- Asento 2015
kalustolla, henkilöstöllä ja erikoisosaamisella. Osa henkilöstöstämme palvelee vuosittain kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä.
w tiedottaja Satu Hujanen
Kainuun prikaati on kääntänyt varsikenkiensä asennon
uuteen, puolustusvoimauudistuksen taitekohdan jälkeiseen Asentoon 2015. Muutosta on valmisteltu jo vuosia ja osa-alueita on vaiheittain käännetty uuteen muotoon jo ennen vuoden vaihdetta. Kuitenkin uuden vuoden ilotulitteiden poksahdellessa ja vanhan vuoden
vaihtuessa uudeksi varsikenkien kantapäiden kolahtaminen konkretisoitui virallisesti.
T
akana on tuhansia suunnittelutunteja, satoja videoneuvotteluja ja kokouksia, lukemattomia excel-taulukoita, powerpointteja ja asiakirjoja, hikeä, verta ja kyyneleitä. Hiuksia on revitty
ja punttia on nostettu, mutta pallo
on nyt maalissa. Peli jatkuu ja taktiikkaa hiotaan edelleen - jatkuvan
parantamisen toimenpitein.
Nyt Kainuun prikaati on muuttunut yhden maakunnan - Kainuun varuskunnasta neljän maakunnan
sotilasviranomaiseksi. Toimintaalue reilun 80 000 asukkaan Kainuusta kasvoi 1,6 miljoonan asuk-
14
kaan ja 72 kunnan laajaksi VäliSuomen alueeksi. Kainuun prikaati näkyy nyt aluetoimistojensa
ansiosta Kajaanin lisäksi konkreettisesti Oulussa, Kuopiossa ja Joensuussa.
Päätehtävänä on edelleenkin
varusmiesten ja reserviläisten kouluttaminen, josta jälkimmäisen
volyymiä kohotetaan tänä vuonna
kohti takavuosien tasoa: noin kaksi tuhatta reserviläistä saa virkistävän kertausharjoituskutsun postilaatikkoonsa.
Varusmiesten määrä ja rekrytointialue pysyy entisellään, sillä jo
tähän saakka Kainuun prikaati on
saanut koulutettavansa maanpuolustushenkisiltä alueilta Pohjanmaalta, Pohjois-Savosta, Kainuusta ja Pohjois-Karjalasta. Vuosittain
palveluksensa aloittaa noin 2000
alokasta kahdesti vuodessa Hoikankankaalla.
Koulutuksen lisäksi ylläpidämme
ja kehitämme puolustusvalmiutta ja tuemme muita viranomaisia
Henkilöstömäärältään prikaati
on Kajaanin kolmanneksi suurin
työnantaja. Hoikankankaalla työskentelee karkeasti 450 henkilöä ja
aluetoimistoissa yhteensä noin 50
henkilöä. Lisäksi eri toimijat Hoikankankaalla työllistävät satakunta henkilöä. Varuskunnan vaikutus
ympäröivään yhteiskuntaan luo
työpaikkoja myös porttien ulkopuolelle.
Puolustusvoimauudistus palautti Hoikankankaalle jo menneenä
vuotena Urheilukoulun toimintoja. Nuoret huippu-urheilijat voivat pääsykokeet läpäistyään palvella Kajaanissa Vuokatti-Ruka
Urheiluakatemian tiiviin yhteistyön tukemana seuraavissa lumilajeissa: maastohiihto, ampumahiihto, hiihtosuunnistus, yhdistetyn
hiihto, mäkihyppy ja lumilautailu.
Seuraavat tulevaisuuden lupaukset aloittavat palveluksensa Kajaanissa 13. huhtikuuta
Ampuma- ja harjoitusalueiden
osalta Kainuun prikaati on saanut
Kassunkurun (Kajaani) ja Vuosangan (Kuhmo) lisäksi vastuulleen
Sotinpuron harjoitusalueen Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampumaradan Oulussa. Tykistö matkaa edelleen vuosittain harjoittelemaan myös Rovajärvelle, joka
on Jääkäriprikaatin vastuulla oleva
harjoitusalue.
HURTTI-UKKO 1/15
Kainuun prikaatin
toiminta-alue
Rekrytointialue
w Pohjanmaa, Pohjois-Savo,
Pohjois-Karjala ja Kainuu
w 2000 varusmiestä
kahdesti vuodessa
w Noin 50 naista
kahdesti vuodessa
w Varusmiesvahvuus 2600-2700
w Noin 2000 reserviläistä
vuosittain
Harjoitusalueet
w Vuosanka, Kuhmo
w Hiukkavaara, Oulu
w Kassunkuru, Kajaani
w Sotinpuro, Nurmes
Meri- ja maarajat
w Kainuun Raja
w Pohjois-Karjalan Raja
(Onttolan varusmieskoulutus)
w Länsi-Suomen merivartiosto
Kainuun prikaati, Kajaani
Puh. 0299 800 (vaihde)
PL 610, 87101 Kajaani
Prikaatintie 97, 87500 Kajaani
[email protected]
[email protected]
(asiakirjat, anomukset)
[email protected]
(varusmiesten asiat)
[email protected]
(vierailupyynnöt, tapahtumat)
maavoimat.fi/kaipr
Pohjois-Pohjanmaan ja
Kainuun aluetoimisto, Oulu
Asiakaspalvelunumero
0299 456 108
Hiukanreitti 40, PL 119, 90101 Oulu
pohjois-pohjanmaanaluetoimisto
@mil.fi
Pohjois-Pohjanmaan ja
Kainuun maakunnat
Toiminta-alue
w Kainuun, Pohjois-Savon,
Pohjois-Karjalan ja Pohjois Pohjanmaan maakunnat
w 72 kuntaa ja 1,6 miljoonaa
asukasta
Pohjois-Savon aluetoimisto, Kuopio
Asiakaspalvelunumero 0299 435 500
Puistokatu 29, PL 1080, 70111 Kuopio
[email protected]
Pohjois-Savon maakunta
Aluetoimistot internetissä:
puolustusvoimat.fi » Asiointi
HURTTI-UKKO 1/15
Pohjois-Karjalan aluetoimisto,
Joensuu
Asiakaspalvelunumero 0299 434 434
Torikatu 36 B 2.krs,
PL 28, 80101 Joensuu
[email protected]
Pohjois-Karjalan maakunta
15
Paikalliset yhteistyökumppanit Kajaanissa
Puolustusvoimat
Puolustusvoimien
logistiikkalaitos/
Kajaanin
varuskunnan
terveysasema
Puolustusvoimien
johtamisjärjestelmäkeskuksen
henkilöstö
Puolustusvoimien
tiedustelulaitoksen
henkilöstö
» puolustusvoimat.fi » Laitokset
Ulkopuoliset
Millog Oy
Ajoneuvo- ja kalustohuolto
» millog.fi
Leijona Catering,
Varuskuntaravintola Hoikanhovi
Puolustushallinnon rakennuslaitos
Kajaanin toimipiste
Varusmiesten ja henkilöstön
ruokahuolto
Kiinteistöhuolto
» leijonacatering.fi
Kajaanin sotilaskotiyhdistys
Varusmiesten vapaa-aika
» sotilaskotikajaani.fi
16
Maanpuolustuskoulutusyhdistys
Kainuun koulutus- ja tukiyksikkö
» phrakl.fi
Vuokatti-Ruka Urheiluakatemia
Vapaaehtoinen maanpuolustus
Huippu- ja akatemiaurheilijoiden
valmennus
» mpk.fi
» vuokattirukaurheiluakatemia.fi
HURTTI-UKKO 1/15
Komentaja
Esikuntapäällikkö
Henkilöstöosasto
w Johdon
tukisektori
w Henkilöstösektori
w Suunnitteluja taloussektori
Koulutusosasto
Operatiivinen
osasto
Apulaiskomentaja
Huoltoosasto
w Suunnitte- w Suunnittelu- w Huollon
lusektori
sektori
suunnitteluw Toimintaw Tiedustelusektori
kykysektori ja valmius- w HuoltojärLiikunta-ala
sektori
jestelmän
Asevelvolli- w Turvallisuusohjaussuusala
sektori
sektori
w Tekninen
w Johtamissektori
järjestelmäsektori
PohjoisPohjanmaan
ja Kainuun
aluetoimisto
Oulu
PohjoisKarjalan
aluetoimisto
Joensuu
PohjoisSavon
aluetoimisto
Kuopio
w Asevelvollisuus- w Asevelvollisuus- w Asevelvollisuussektori
sektori
sektori
w Operatiivinen
w Operatiivinen
w Operatiivinen
sektori
sektori
sektori
Kainuun
jääkäripataljoona
Kuopion
huoltopataljoona
Kainuun
tykistörykmentti
Pohjan
pioneeripataljoona
PohjoisSuomen
viestipataljoona
1. jääkärikomppania
1. erillinen
autokomppania
Tulenjohtoja viestipatteri
Teknillinen
komppania
Esikuntakomppania
2. jääkärikomppania
Huoltokomppania
1. tuliasemapatteri
1. pioneerikomppania
1. viestikomppania
3. jääkärikomppania
Kuljetuskeskus
2. tuliasemapatteri
Tiedustelukomppania
Materiaalikeskus
Kranaatinheitinkomppania
- Jalkaväki -
- Huolto -
- Tykistö -
HURTTI-UKKO 1/15
2. viestikomppania
- Pioneeri -
- Viesti -
17
Kainuun jääkäripataljoona kehittämisen kärjessä
w everstiluutnantti Rainer Mäkelä
M
aavoimien uudistaessa
taistelutapansa valittiin
Kainuun prikaati pilottijoukko-osastoksi testaamaan vihreän veran ääressä laadittuja suunnitelmia. Iskevän osan eli jääkärikomppanian taistelun toteuttamisen testaaminen annettiin Kainuun jääkäripataljoonan tehtäväksi.
1
2
18
Toiminta aloitettiin jo vuonna 2011
jääkäriryhmän taistelutekniikan
tutkimisella. Seuraavana vuonna
siirryttiin ensin joukkueen ja jälkimmäisellä saapumiserällä komppanian taistelun testaamiseen ja
tutkimiseen. Tähän mennessä testaamista on toteutettu lähinnä
puolustustaistelussa. Kokemukset
ovat rohkaisevia.
Uusi taistelutapa on ollut uutta
myös henkilökunnalle. Haasteesta
3
4
on selvitty kuitenkin kiitettävästi! Tänä vuonna aloitetaan jääkärikomppanian hyökkäyksen testaaminen uudella kokoonpanolla ja
uusin menetelmin. Uutta on myös
minilennokkijärjestelmän kouluttamisen aloittaminen.
Kainuun jääkäripataljoona jatkaa
sotakelpoisten joukkojen tuottamista Kainuun olosuhteisiin kolmen jääkärikomppanian ja tiedustelukomppanian voimin.
Kuva 1. Johtamisjärjestelmien kehittymisen myötä on komppanian komentopaikalla entistä parempi tilannekuva.
Tilannealiupseeri tarkastelee tilannetta
MATI2-järjestelmästä.
Kuva 2. Uudet kuljetusvälineet mahdollistavat muun muassa huoltokuljetukset
ja haavoittuneiden evakuoinnin huonokulkuisessakin maastossa.
Kuva 3. ”Vanha sotaratsu” telakuormaauto on edelleen käyttökelpoinen työkalu Kainuun korpimetsissä.
Kuva 4. Viestivälineiden määrä ja laatu
ovat parantuneet merkittävästi ”uudessa” jääkärikomppaniassa. Ryhmänjohtaja kertoo tilannetietoja joukkueen johtajalle lähiradionsa välityksellä.
HURTTI-UKKO 1/15
Kuopion pataljoona
2015 huoltopataljoonaksi
w majuri Pekka Korhonen
K
uopion pataljoonan nimeen
lisätään vuoden 2015 alusta ”huolto”-sana, joten tunnemme jatkossa itsemme Kuopion
huoltopataljoona -nimisenä. Joukkotuotannossa jatkamme edelleen
meille annettujen velvoitteiden
toteuttamista tuottamalla taisteluosaston tai logistiikkalaitoksen
huoltokomppanian jokaisesta saapumiserästä.
Lisäksi johdamme Kuopion huoltopataljoonalle annetun tehtävän
mukaisesti huollon miehistökurssit
ja huollon aliupseerikurssit tuottaen huollon osaajia muille Kainuun
prikaatin joukkoyksiköille, Jääkäriprikaatille, Karjalan ja Lapin lennostolle ja Pohjois-Karjalan rajavartiostolle.
Kuopion pataljoona on ollut mukana kehittämässä huoltokomppanian toimintatapaa ja taktiikkaa osallistuen kokeiluharjoituksiin ja erilaisiin kehittämishankkeisiin sekä
ohjesääntöjen kirjoittamiseen.
Vuonna 2015 osallistumme ”huolto taistelee ja tukee” -opetuspaketin tuottamiseen. Lisäksi edelleen
kehitämme huoltopalveluiden ja
erityisesti huollon johtamisen toimintamalleja koko maavoimille.
HURTTI-UKKO
Kuva: kapteeni 1/15
Kari Hiltunen
LOGALJO-hankkeella varustetaan
huoltokomppanioita tulevina vuosina. Vuonna 2015 ja 2016 jatkamme LOGALJO-materiaalin vastaanottoa ja vakiinnutamme materiaalin käytön koulutuksessamme.
Hankkeen myötä koulutettavilla joukoillamme on niille kuuluvat
laitteet ja välineet.
Vuosi 2015 tuo muutoksia organisaatioomme ja toimintatapoihimme. KUPI 15 -ratkaisun myötä kunnossapitokeskuksemme siirtyy pääosin Millogin Tervolan yksikön alaisuuteen. Työtiloina Millog tulee
käyttämään nykyisiä kunnossapitokeskuksen toimitiloja. Osa tiloista on pelkästään Millogin käytössä
ja osaa tiloista käytämme yhteiskäytössä Millogin ja Kainuun prikaatin
käyttöhuoltohenkilöstön kanssa.
Kainuun prikaatiin jää seitsemän
henkilöä toteuttamaan käyttöhuollon tehtäviä. Heidät on sijoitettu Kuopion huoltopataljoonan
laitoksiin ja yksiköihin.
Kainuun prikaatin ja Millogin välille on laadittu paikallinen yhteistyösopimus, jossa määritellään
mm tilojen ja henkilöstön käyttö,
työkalujen ja työvälineiden käyttö, turvallisuuteen, tietovälineisiin, ajoneuvoihin ja jokapäiväiseen elämiseen liittyviä asioita.
Käyttöhuollon ja kunnossapidon
väliseen määrittelyyn vaikuttavat
paikalliset olosuhteet ja käytössä
olevat resurssit. Se kuinka toiminta toteutetaan Kainuun prikaatissa, selvinnee alkuvuonna 2015.
Vuoden 2015 tavoitteena on että
asiakas ei näe toiminnassa muutoksia vaan hän saa kunnossa olevan ja palvelusturvallisen tuotteen
kuten aiemminkin. Tavoitteena
on tietenkin että tarpeet tuodaan
esille hyvissä ajoin, jolloin asiat voidaan suunnitella ja hoitaa ennakoiden yhdessä strategisen kumppanin kanssa.
Huollon järjestelyjen toteutuksen
toimintakenttä laajenee Kainuun
prikaatiin liitettävien aluetoimistojen myötä. Kaikkia emme kykene
palvelemaan avaimet käteen -periaatteella vaan omaa vaivannäköäkin joudutte näkemään.
Kuopion huoltopataljoona toteuttaa huollon järjestelyjä myös vuonna 2015 teemalla huolto taistelee
ja tukee.
PS. Kuopion huoltopataljoonan
komentajana aloittaa 1.2.2015 EVL
Janne Myller
PSS. Juuri niin = se entinen prikaatin PST-mies!
19
Pohjan pioneeripataljoona 2015:
Suluttamisen, tienpidon ja ylikulun
varmentamisen osaamiskeskus
TT everstiluutnantti
Ari-Pekka Väänänen
Pohjan pioneeripataljoonan
komentaja
T
ässä artikkelissa kuvataan tiivistetysti Pohjan pioneeripataljoonan toiminta ja keskeisimmät tehtävät vuonna 2015.
Puolustusvoimauudistuksen vaikutuksia pioneeriaselajissa ja Kainuun prikaatissa on tarkemmin
esitelty Hurtti-Ukon numerossa
2/13.
Puolustusvoimauudistuksen muutokset ovat Pohjan pioneeripataljoonassa osin jo toteutettu kesän
ja syksyn 2014 aikana. Pataljoonaan on siirtynyt henkilöstöä Keuruulta, osaamiskeskuksen tehtäviä
toteuttava kurssiosasto on perustettu ja ensimmäiset uudet tehtävät on menestyksekkäästi toteutettu. Täysimääräisesti uudistukset astuivat voimaan tämän vuoden alusta alkaen, jolloin toteutettiin viimeiset henkilöstömuutokset ja käynnistettiin ensimmäinen uusien tehtävien toteuttamisen täysi vuosi.
Pohjan pioneeripataljoonan päätehtävä ei muutu - se on edelleen
asevelvollisten koulutus. Pataljoona kouluttaa maavoimien reserviin
suorituskykyisiä pioneerijoukkoja,
joiden keskeisimpiä tehtäviä ovat
suluttaminen ja liikkeenedistäminen. Ponttonijoukkojen kouluttaminen käynnistetään uudelleen
kahdeksan vuoden tauon jälkeen.
Myös kertausharjoitusten toteuttamiseen varaudutaan.
Pohjan pioneeripataljoonan uusia
tehtäviä ovat henkilökunnan kouluttaminen ja tutkimus- ja kehittämistehtävien toteuttaminen sekä
erilaiset tukemisvelvoitteet. Pohjan pioneeripataljoonan osaamisalueita ovat suluttaminen, tienpito ja ylikulun varmentaminen.
Pataljoonan vastuulla on siten näihin liittyvien henkilökunnan kurssien toteuttaminen ja kokeilutoimintaan sekä ohjesääntöjen ja oppaiden tuottamiseen osallistuminen.
Henkilökunnan koulutustapahtumien osalta kadettien koulutus on
aloitettu jo syksyllä 2014 toteuttamalla suluttamistekniikan perusteet -opintojakso ja liikkeenedis-
tämistekniikan perusteet -opintojakso. Koulutettavien antaman
palautteen perusteella koulutus
on ollut laadukasta ja koulutuspaikat ovat tarkoituksenmukaisia.
Koulutuspaikkoja onkin kehitetty kunnostamalla Läntinen rekiura
panostustilat ja kestopäällystetyn osan sisältäväksi suluttamistieksi ja rakentamalla kokonaan
uusi panostussilta ns. siltamontun
läheisyyteen varuskunnan lähiharjoitusalueelle. Osaamiskeskuksen
koulutuspaikkarakentamista jatketaan edelleen vuonna 2015, jolloin
on suunniteltu valmistuvaksi mm.
suluttamistien seuraava vaihe ja
ponttonikoulutusta palveleva halli.
Pohjan pioneeripataljoonan kokoonpano säilyy nykyisellään, joskin henkilöstön määrää on jouduttu vähentämään. Pataljoonaa johtaa komentaja apunaan esikunta, jonka vahvuus supistetaan kahteen henkilöön. 1. Pioneerikomppania tuottaa sodan ajan pioneeriperusyksiköitä ja Teknillinen komppania kouluttaa esikunta- ja huoltoyksiköiden lisäksi ponttonijoukkoja sekä antaa pioneeriaselajin
aliupseerikoulutusta. Henkilökunnan koulutuksesta ja T&K-tehtävien toteuttamisesta vastaava viiden hengen vahvuinen kurssiosasto on sijoitettu Teknilliseen komppaniaan.
Vuosi 2015 tuo Pohjan pioneeripataljoonalle mielenkiintoisia haasteita ja uudenlaisia työtehtäviä,
modernia kalustoa ja ”uutta verta” muualta pataljoonaan siirtyvien muodossa sekä uusia yhteistyökumppaneita. Jokaiselle riittää työsarkaa ja mahdollisuuksia kehittää
itseään ja osaamistaan pioneeriaselajin suluttamisen, tienpidon ja
ylikulun varmentamisen osaamiskeskuksen osana.
20
HURTTI-UKKO 1/15
PVUUD – PSVPUUD – Asento 2015
TT everstiluutnantti Juha Peltomäki
Taisteluosaston verkko- ja palveluoperaattorin toimitusjohtaja,
Pohjois-Suomen viestipataljoo nan komentaja
L
oppujen lopuksi ei ole väliä
tapahtuuko muutos puolustusvoimauudistuksen nimissä
(esim. henkilöstörakenne) vai olisiko muutos tapahtunut joka tapauksessa ajan myötä (esim. turvallisuusverkkotyöasemat). Muutos
aiheuttaa aina epävarmuutta ja
muutosvastarintaa, mutta antaa
myös mahdollisuuksia.
”The world hates change, yet it is
the only thing that has brought
progress” – Charles Kettering
PSVP-uudistuksesta käytän tässä artikkelissa nimeä Asento 15.
Omalta osaltani Asento 15 on välivaihe siirryttäessä asentoon 16.
Asento 15 on aloitus kehitykselle,
jonka pyrin toteuttamaan komentajakauteni aikana.
Muutokseen sisältyy 7 operaatiolinjaa, joista jokainen sisältää ratkaisukohtina sekä suurempia kokonaisuuksia että nippelitason asioita – suurempia ja pienempiä voittoja. Osa ratkaisukohdista on hyvin konkreettisia ja yksiselitteisesti mitattavia, osa ”minusta tuntuu” periaatteella havaittavia. Tavoitteena on ratkaisukohtien kautta pyrkiä loppuasetelmaan: Millä tavalla PSVP on ”erilainen” pataljoona komentajakauteni jälkeen?
Muutoksen aikajännettä kuvaa
teema ”Vaikea 15, kivempi 16”.
Teema kuvastaa vuoden 2015 suuria haasteita, mutta antaa samalla toivoa vuotta 2016 odotellessa.
Taikinaa tulee ovista ja ikkunoista,
joten pullaa on leivottava!
Joukkotuotantoa toteutetaan
HURTTI-UKKO 1/15
maksimikapasiteetilla maksimiresurssein. Valitettavasti edeltävän
lauseen sanat on kirjoitettu oikein.
Henkilöstökokoonpanon mukaiset
maksimiresurssit eivät vain tunnu
riittävän tehtävien toteuttamiseen
– ja lisäksi rivivahvuus on jotakin
muuta kuin kirjavahvuus. Rahat ja
materiaali riittävät, aika on joskus
kortilla, mutta nuo hankaluudet
kyetään selättämään. Suurin haaste on henkilöstön lukumäärä yleisesti ja osaaminen joillakin erityisalueilla – erityisesti vuonna 2015.
Yleinen sanonta lienee, että seuraava vuosi on helpompi tai parempi kuin edeltävä. Valitettavasti tuo
sanonta harvoin pätee, mutta tällä kertaa sanonnalle on nähtävissä poikkeuksellisen paljon katetta.
M18-johtamisjärjestelmä (tuossa 2
käsitettä, joita kumpaakaan ei ole
määritelty yksiselitteisesti…haastava kommunikoida) etenee suunnitellulla tavalla. Harjoituksissa on
ollut ilo huomata johtamisjärjestelmäalan (JOJÄ) osaamisen kasvaminen kaikissa joukkoyksiköissä.
Välistä muiden aselajien JOJÄ-kieli on niin teknistä, pikkupiirteistä ja omaan toimintaan liittyvää,
että meinaa olla vaikeuksia oman
ymmärryksen kanssa. Näin asian
tuleekin olla, koska johtamisjärjestelmän tarkoituksena on tukea
tehtävän toteuttamista – johtamisjärjestelmällä ei ole arvoa itsessään. Pikku hiljaa päästään teknisesti toimivista ratkaisuista myös
loppukäyttäjäystävällisiin ratkaisuihin – tämä näkökulma tahtoo
joskus unohtua.
Tätä lukiessa joululahjat on jaettu. Toivottavasti Kainuun prikaatin paketista löytyy TEA-alustaiset
johtamispaikat siten, että niitä voidaan kevään harjoituksissa käyttää. Liikkuvuus paranee, mutta
työskentelytila pienenee huomattavasti ja joistakin totutuista johtamispaikan mukavuuksista joudutaan tinkimään.
”We cannot change anything
until we accept it” – Carl Jung
Kiitokset yhteistyökumppaneille
ja pataljoonan henkilöstölle muutoskyvystänne – M18 etenee vihuria vauhtia! Jatkossakin tarvitaan
joukkoyksiköiden komentajien
tukea M18-resurssien turvaamiseksi ja kehityksen ohjaamiseksi.
21
Kainuun tykistörykmentti
- Asento 2015
TT everstiluutnantti
Pauli Pukaralammi
Kainuun tykistörykmentin
komentaja
V
arusmiesten loppukyselyt
osoittavat Kainuun tykistörykmentin olevan valmis
vuoteen 2015. Tulenjohto- ja viestipatterin sekä 2. tuliasemapatterin tulokset ovat edelleen parantuneet. 1. tuliasemapatterin johtajakoulutuksen laatu on parantunut ja kokonaisuutena tulokset ovat pysyneet edellisten kyselyjen kanssa samalla tasolla. Kranaatinheitinkomppanian tulos on
kehittynyt merkittävästi. Henkilökunnan työilmapiiri on korkealla tasolla. Kainuun tykistörykmentin asenne ja tahtotila on kunnossa vuoden 2015 haasteisiin.
Palvelusmotivaation
parantaminen jatkuu
Kainuun tykistörykmentti on
panostanut vahvasti parantamis-
toiminnassaan varusmiesten palvelusmotivaation ylläpitämiseen.
Parantamistoiminnan tulokset
näkyvät myös koulutustuloksissa.
Varusmiesten keskeyttämisprosentit ovat pysyneet alhaisina.
esikuntaan sijoitetut kaksi koulutusupseeria ovat vahvasti mukana
rykmentin koulutuksen suunnittelussa. Lisäksi kolmen perusyksikön
päällikkö vaihtuu vuoden vaihteessa.
Varusmiesten palvelusmotivaatiota kehitetään edelleen tehostamalla ajankäyttöä, lisäämällä tietoa koulutuksessa pärjäämisestä ja
panostamalla palautteeseen. Henkilökunnan omalla esimerkillä on
keskeinen vaikutus palvelusmotivaation ylläpidossa. Viikko-ohjelmien laadusta huolehtimalla selkeytetään koulutusprosessia.
Rykmentin joukkotuotanto kasvaa
tulijaoksella. Vuosittainen koulutustuotos on patteristo ja kranaatinheitinkomppania. Lisäksi koulutetaan tulenjohtopattereita, tykistöryhmän johtoportaita ja raketinheitinpattereita. Ensimmäinen
uusimuotoisen tulenjohtopatterin
koulutus alkaa 115 saapumiserällä.
Rykmentin tavoitteena on ollut
pitää varusmiespalveluksen keskeyttämisprosentti pienenä. Laadukkaalla koulutuksella sekä kannustavalla ja tukevalla asenteella asevelvollisista on koulutettu
”itselle taistelijaparia”. Yhteistoiminnassa päällikkölääkärin kanssa katsotaan yksiköstä sopiva tehtävä viedä varusmiespalvelus päätökseen ilman palveluksen keskeytystä.
Jaksamisesta huolehtiminen
Henkilöstössä muutoksia
Kainuun tykistörykmentissä tapahtuu henkilöstömuutoksia siirryttäessä asentoon 2015.
Rykmentin esikunnan vahvuus supistuu neljään sotilaaseen. Prikaatin
Rykmentin henkilökunnan työilmapiirin hyvä taso helpottaa muutoksen hallintaa. Ammattitaitoinen henkilökunta ja vahvat perinteet antavat tukevan kivijalan ponnistaa uusiin haasteisiin. Meidän
esimiesten on kuitenkin kuunneltava herkällä korvalla henkilöstön
jaksamista muutoksessa. Pienentynyt henkilöstömäärä, kasvava
joukkotuotantovelvoite ja lisääntyvät maastovuorokaudet pakottavat esimiesjärjestelmän suunnitelmalliseen ja kuuntelevaan johtamiskulttuuriin.
Rykmentti panostaa henkilöstön
työhyvinvointiin toteuttamalla
määrätietoista itsearviointia teemalla ”ILOA - Innostamalla, Luottamalla, Oppimaan kannustamalla, Arvostamalla”.
Kainuun tykistörykmentti näkee mahdollisuuksia vuodessa 2015
22
HURTTI-UKKO 1/15
Poimintoja prikaatin
killan taipaleelta
TT Heikki Visti
puheenjohtaja
K
ilta perustettiin Kuopiossa
5.4.1962. Tuolloin nimeksi
tuli Pohjois-Savon prikaatin
kilta ry. Prikaatin aloitettua siirtymisen Kajaaniin perustettiin myös
killan paikallisosasto Kajaaniin
9.5.1962. Killan kotipaikaksi Kajaani tuli 16.5.1965. Eri nimenmuutosten kautta nimeksi tuli Kainuun
prikaatin kilta ry 14.3.1971. Kilta
on joukko-osasto kilta ja kuuluu
jäsenyhdistyksenä Pohjois-Suomen
kiltapiiriin ja Maanpuolustuskiltojen liittoon.
Hurtti-Ukko lehti
Kilta halusi perustaa 1960-luvun
alussa oman kiltalehden. Ensimmäinen numero ilmestyi nimellä
Jahvetti vuonna 1962 killan toimiessa lehden kustantajana. Vaikka
intoa riitti, niin taloudelliset ja toimitukselliset resurssit olivat rajalliset. Tästä huolimatta lehti kuitenkin ilmestyi vuosittain nimen
ja toimituskunnan kokoonpanon
vaihdellessa. Vuonna 1978 lehden
nimeksi tuli Hurtti-Ukko.
Nykyisin lehti on Kainuun prikaatin joukko-osastolehti. Lehden toimituskunnan muodostavat prikaatin esikuntapäällikkö, prikaatin tiedottaja ja killan puheenjohtaja.
Lehdellä on nyt menossa 53. vuosikerta.
Muistokivet ja perinnehuone
Syksyllä 1962 kilta anoi Puolustusministeriöltä lupaa pystyttää muistokivi Kuopion kasarmialueelle
Hatsalanpuistoon. Lupa myönnettiin ja kivi paljastettiin juhlallisesti
prikaatin lähtöparaatin yhteydessä 9.6.1963.
HURTTI-UKKO 1/15
Heti prikaatin siirryttyä Kajaaniin viritettiin keskustelu muistokivestä Kajaaniin. Tuolloin varojen
puute esti hankkeen toteutumisen. Vuonna 1980 kilta teki uuden
aloitteen prikaatille. Toive toteutui vuonna 1982. Kivi sijoitettiin
prikaatin urheilukentän kupeelle ja se paljastettiin Rukajärven
suunnan veteraanien kesäjuhlassa 29.5.1982. Kivessä yhdistyvät
Pohjois-Savon ja Kainuun prikaatin kunniakkaat sotilasperinteet.
Nykyisin kivi sijaitsee kasarmi 2:n
kentän läheisyydessä.
Vuonna 1974 kilta esitti prikaatin
johdolle perinnehuoneen perustamista prikaatin tiloihin. Prikaatin
johto suhtautui asiaan myönteisesti ja perinnetila löytyi silloisen
esikunnan tiloista. Perinnehuone
vihittiin virallisesti prikaatin vuosipäivänä 5.4.1978. Nykyisin pääosa
perinnemateriaalista on sijoitettu
joukkoyksiköiden esikuntien aulatiloihin.
Kiltakorsu ja -sauna
Kilta rakensi talkootyönä yhteistyökumppaneidensa tukemana vuonna 1994 Kiltakorsun. Korsu on kopio prikaatimme entisen
komentajan eversti Erkki Koiviston rintamakorsusta joka sijaitsi
Rukajärvellä Tunkuan tien suunnassa. Pari vuotta myöhemmin kilta pystytti korsun viereen hirsisen
saunan. Ne luovutettiin prikaatin
käyttöön edustustiloiksi. Vuosi sitten prikaati remontoi tilat vastaamaan paremmin nykyistä käyttötarkoitusta.
Markku Iskaniuksen kirjoittama ja
killan kustantama Kainuun prikaatin historia 1626-2012 -teos.
Työtä varusmiesten
hyväksi yli 50 vuotta
Killan tärkeimpänä tehtävänä on
koko sen toiminnan ajan ollut prikaatissa palvelevien varusmiesten
maanpuolustustahdon sekä palvelusmotivaation ylläpitäminen ja
vahvistaminen sekä heidän palvelusviihtyvyyden edistäminen.
Tämä työ jatkuu ja monipuolistuu
edelleen.
Kainuun prikaatin historia
Kilta kiittää kaikkia yhteistyökumppaneitaan saamastaan henkisestä ja taloudellisesta tuesta. Toivotamme kaikille lukijoille
hyvää alkanutta uutta vuotta.
Killan pitkäaikainen haave prikaatimme historian kirjoittamisesta toteutui vuonna 2012. Tuolloin julkaistiin prikaatin vuosipäivänä eversti, sotatieteiden tohtori
Lähteet: Mauri Katavisto,
KaiPr Kilta ry 30 vuotta 1962-1992
Markku Iskanius, Kainuun prikaatin historia 1626-2012
23
Heinuvaaran muistomerkin aitaaminen
K
ainuun Tykistö- ja Heittimistökilta ry, Pohjois-Suomen
Tykkimieskilta ry ja PohjoisKarjalan Tykistökilta ry pystyttivät vuonna 2012 Rovajärven Heinuvaaraan muistomerkin perinnejoukkojensa kunniaksi.
Työ saatiin tuolloin siihen valmiusasteeseen, mikä oli tavoitekin.
Kuitenkin tuolloin sovittiin, että
muistomerkki aidataan myöhemmin. Nyt, alkutalvella 2014 sen aika
tuli ja aitaaminen toteutettiin kiltalaisten talkootyönä.
Lapiohommien ohessa kiltalaiset
ehtivät tutustumaan alueellisen
tykistöharjoituksen joukkoihin ja
seuraamaan ammuntaa tulipatterissa, jonka kalustona oli 130K54
uusimmalla johtamiskalustolla
maustettuna.
Tutustuimme myös sääaseman toimintaan, jossa Tykistöprikaatin
ammattitaitoiset säämiehet esittelivät luotauskaluston m200.
Viikonloppuun mahtui myös saunomista ja vapaata illanviettoa,
jossa vaihdettiin tämän päivän
kuulumisia ja muisteltiin minkälaisia harjoitukset olivat aiemmin
Rovajärvellä. Tämän talkootyön
päätteeksi päätimme jatkaa muistomerkin ympäristön maisemointia lähitulevaisuudessa.
Liikkuessanne pohjoisessa, käykääpä katsomassa muistomerkkiä Heinuvaarassa!
Rukajärven suunnan paikannimet ”suomeksi”
Hakuteoksen vuoden 1935 venäläisiä karttoja käytettiin rintamalla koko jatkosodan ajan. Kartat oli
saatu sotasaaliina talvisodassa, ja
niistä otettiin kopioita omiin käyttötarkoituksiin. Sotatoimet, peitepiirrokset, partio- ja taistelukertomukset sekä paikanmääritykset
tehtiin näiden karttojen avulla.
Karttakirja pitää sisällään karttalehdet 14. Divisioonan varsinaiselta toiminta-alueelta, hyökkäys- ja vetäytymisvaiheen Klyyssinvaara-Porajärvi-Paatene-suunnasta sekä partiointialueesta Murmanskin radalle saakka, yhteensä
96 A4-karttasivua.
Kirjallisuudessa, sotapäiväkirjoissa
ja niiden liitteissä käytettiin vaihtelevasti suomenkielisiä paikannimiä, jotka olivat vakiintuneita
nimiä Itä-Karjalan 1930-luvun kar-
24
toista, sota-aikana suomennettuja tai suomalaisten itse antamia
nimiä. Samasta paikasta oli useita nimen kirjoitusmuotoja, joista tämän kirjan karttalehdille on
valittu oletettu eniten käytetty
nimi ja muut nimet löytyvät hakemiston huom-sarakkeesta. Karttakirjasta löytyy 765 suomennettua
paikannimeä, joista 200 kylää, 400
järveä, 80 jokea ja 85 muuta paikkaa.
Hakemistosta löytyy jokaiselle paikannimelle kartan numero, sijaintikoordinaatti, kirjan sivunumero,
muut käytetyt nimet, muut huomiot ja alkuperäinen venäjänkielinen nimi sekä latinalaisin että
kyrillisin kirjaimin.
Karttakirja on verraton apuväline 14. Divisioonan alueen sotahistorian lukemiseen ja tutkimiseen.
Kirjojen, sotapäiväkirjojen ja partiokertomuksien
tekstit ja maastokohdat avautuvat uudella
tavalla, kun voit
seurata niitä
karttakirjan avulla.
Kirjasta kiinnostuneet voivat olla
yhteydessä Kainuun Tykistö- ja
Heittimistökiltaan ([email protected] tai kaithkilta.fi).
Venäläinen Itä-Karjalan topografinen kartasto 1:100 000 vuodelta
1935 14.Divisioonan toiminta-alueelta , ”Suomennettu versio”. Toimittanut Antti Haapalainen, julkaisija Rukajärven suunnan historiayhdistys ry 2014. 136 värisivua,
koko 230x317 mm, ISBN 978-95267950-2-7
HURTTI-UKKO 1/15
Perinteitä vaalimassa
TT varapuheenjohtaja Jari Jurvanen
Pohjois-Karjalan Prikaatin
Perinnekilta ry.
P
erinnetyö yksi tärkeimmistä
tehtävistä, joka on määritelty useimpien kiltojen toimintasuunnitelmaan. Perinnetiedon
välittäminen nuoremmille sukupolville on ensiarvoisen tärkeää
siksi, etteivät isiemme uhraukset
ja saavutukset jäisi vain kirjaimiksi lukemattomien kirjojen kansien
väliin.
Pohjois-Karjalan Prikaatin Perinnekilta vaalii mm. Kontiorannasta lähteneiden JR9:n taistelijoiden kunniakkaita perinteitä. JR9veljien muodostama perinneosasto kuuluu kiinteänä osana pääkiltaan ja järjestää omia tapahtumia veljien jaksamista kuunnellen.
Kerran kuussa järjestettävät aamukahvitilaisuudet kokoavat virkeimmät veteraanit yhteen. Tilaisuuden ohjelmassa on joko esitelmätilaisuus tai vaihtoehtoisesti vierailu jossakin mielenkiintoisessa kohteessa.
Juhlia tärkeämpää on kuitenkin
veteraaneille ja heidän läheisilleen tarjottu kuntoutusmahdollisuus. Tämän mahdollistavat muutamat hienot yhteistyökumppanit
sekä heidän lahjoitusvaransa.
Yksi killan perinnetyön muodoista on myös vuosittain järjestettävä
Maanpuolustusjuhla. Juhlan tarkoituksena on järjestää yläkoululaisille mahdollisuus tavata veteraaneja. Juhla on kiertänyt vuosien saatossa kaikki Pohjois-Karjalan
kunnat ja ajatuksena olisi tarjota
HURTTI-UKKO 1/15
juhlaa myös koko aluetoimistomme kutsunta-alueelle.
23. Maanpuolustusjuhla järjestettiin Polvijärven vapaa-aikatalossa 26. päivä syyskuuta 2014 yhdessä JR9 perinneosaston ja Polvijärven kunnan kanssa. Juhlaan osallistuivat reilut sata kutsuvierasta
sekä Polvijärven yläkoulun ja lukion oppilaat.
Rakuunasoittokunta ja koulun
omat solistit toivat juhlaan omaleimaista arvokkuutta. Juhlapuheen pitäjäksi oli kutsuttu PohjoisKarjalan rajavartioston komentaja
eversti Olli Lampinen. Juhla onnistuikin erinomaisesti ja sai hyvää
palautetta osallistujilta. Vuonna 2015 vuorossa on Tohmajärvi
2. lokakuuta. Laittakaahan jo valmiiksi kalenteriin.
Tätä tekstiä kirjoittaessa huristelen junalla kohti Helsinkiä. Olen
toiminut kaksi vuotta Itäisen Suomen maanpuolustusväen sekä
samalla Karjalanpoikien Killan piiriedustajana Maanpuolustuskiltojenliiton hallituksessa. Liitto toimii
maanpuolustuskiltojen edunvalvojana, tuottaa palveluja kiltojen
käyttöön ja jakaa apurahoja koulutukseen sekä maanpuolustustoimintaan. Liitto myöntää ja esittää
hakemusten perusteella niin omia
kuin valtiollisia kunniamerkkejä
ansioituneille jäsenkiltalaisille. Liitto on mukana RES ja RUL kanssa
uudessa yhteisessä jäsenrekisterijärjestelmässä.
Maanpuolustuskiltojenliiton painopistealueet vuonna 2015:
w aselajikoulutuksen aloittaminen, tukeminen ja
kehittäminen yhdessä
MPK:n kanssa
w uuden jäsenrekisterijärjestelmän käyttöönotto ja
koulutus
w kenttätyö kiltapiireissä ja
killoissa sekä kannustetaan kiltapiirejä ja kiltoja edistämään keskinäistä
alueellista yhteistyötä
w liittojen (MPKL, RES, RUL)
yhteistyön jatkaminen
Otathan siis rohkeasti yhteyttä, jos haluat viestittää ajatuksia liiton suuntaan.
Lopuksi mainostan vielä killan uusia nettisivuja. Käykäähän kurkkaamassa pkpkilta.fi.
Sivuilta saat nopeasti ennakkotietoa tulevista tapahtumista, valokuvia sekä voit
lukea kaikki ilmestyneet Karjalan Jääkäri- ja Korpisoturilehdet.
Onnellista uutta vuotta
toivottaen!
25
Reserviläiskoulutus on velvollisuutta,
vapaaehtoisuutta ja omatoimisuutta
Sijoitetun reservin osaaminen ja
toimintakyky perustuu jatkossa kolmelle pilarille: kertausharjoituksiin, vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen sekä omaehtoiseen osaamisen kehittämiseen ja siviiliosaamisen hyödyntämiseen. Näitä kaikkia väyliä käyttäen aktiiviselle ja osaavalle reserviläiselle löytyy koulutus- ja urapolkuja edetä aina vaativimpiin
SA-tehtäviin saakka.
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) koulutus- ja tukiyksikkö tarjoaa myös mahdollisuuden
johto-, kouluttaja- tai tukitehtäviin. Kouluttajana toimittuaan
sekä kouluttaja- ja aselajikoulutuksia suoritettuaan reserviläinen voi
pätevöityä tehtävässään niin, että
hänet voidaan sijoittaa.
Suunnitelma vapaaehtoisen
maanpuolustuskoulutuksen
kehittämiseksi
Puolustusvoimat on maanpuolustusjärjestöjen kanssa laatinut
suunnitelman reservin kouluttamisesta ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittämisestä.
Suunnitelmassa määriteltiin tehtävät puolustusvoimille ja esitykset
MPK:n sekä reserviläis- ja maan-
26
Asevelvollisuutta
vahvistavat
toimenpiteet
Suunnitelma
reservin
koulutuksen ja
VMP-koulutuksen
kehittämiseksi
Kertausharjoitukset ja
vapaaehtoiset
harjoitukset
- Sotilaallinen koulutus,
sotilaallisia valmiuksia palveleva
koulutus
Poikkeusolojen
joukkojen korkea koulutustaso,
taistelijoiden hyvä osaaminen ja toimintakyky
Vapaaehtoinen maanpuolustus
T
ästä vuodesta 2015 alkaen
puolustusvoimat kouluttaa
kertausharjoituksissa vuosittain 18000 reserviläistä. Vaikka
kasvua edellisiin vuosiin verrattuna onkin tullut reippaasti, tämä ei
riitä koko sijoitetun reservin osaamisen ylläpitämiseksi. Vapaaehtoiselle koulutukselle on siis tarvetta
edelleen ja painopiste on paikallisjoukkojen koulutuksessa.
Asevelvollisten koulutusjärjestelmän kokonaisuus
Siviiliosaaminen, krihakokemus ja omaehtoinen
osaamisen kehittäminen
TT Timo Toivonen
Kainuun koulutus- ja
tukiyksikönpäällikkö
Asevelvollisuusaika
43 vuotta
Ikä 18-60 vuotta
Kertausharjoitukset
ups, au 100 vrk
miehistö 75/40 vrk
Varusmieskoulutus 347,
255 tai 165 vrk
Laadukas varusmieskoulutus
Suomen koulutusjärjestelmä
Kansalaisten maanpuolustustahto
Grafiikka: Pääesikunta/Henkilöstöosasto
Reserviläisten määrä, tavoite
puolustusjärjestöjen tehtäviksi. MPK:lle esitetyt tehtävät liittyvät mm. riittävän kouluttajamäärän rekrytoimiseen ja puolustusvoimien kanssa tehdyn tilaussopimuksen mukaisen koulutuksen
tuottamiseen sekä koulutuksen
laadunvalvontaan. Tavoitteena on
siis saada koulutuskykymme ja toiminnan laatumme puolustusvoimien tarpeiden mukaiseksi.
Ensimmäiset toimenpiteet on jo
suoritettu, mutta koko tehtäväkentän toteuttaminen suunnitellusti kaikissa koulutus- ja tukiyksiköissämme vaatinee aikaa joitakin vuosia. Esimerkiksi puolustusvoimien tilaaman sotilaallisen koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmän suunnitelma on tehty sekä
kurssien itsearviointeja suoritettu.
Reserviläisten koulutusvrk:t, tavoite
Myös PVMOODLE-koulutustiloja
on käytetty koulutuksessa ja sen
arvioinnissa. Toisaalta resurssimme kouluttaa henkilöstöä ja joukkoja suunniteltuihin poikkeusolojen kokoonpanoihin on vielä vajaa,
mutta 1600 tehtäväänsä koulutetun sotilaskouluttajan tavoite kuitenkin on saavutettavissa.
Tavoitteenamme on kyky kouluttaa vuosittain 25000 reserviläistä
ja antaa heille koulutusta 50000
vuorokauden verran sisältäen sekä
puolustusvoimien tilaaman kuin
omaehtoisen koulutuksen. Uusista koulutuksen kehittämissuunnitelmista huolimatta ja aikaisempien vuosien koulutusmäärien
perusteella uskon tavoitteen olevan realistisen.
HURTTI-UKKO 1/15
Jäsenistö kuntoilee
w Olavi Ala-Hiiro
H
eikinhallin avarassa liikuntasalista kantautuu iloinen
puheensorina. Kajaanin
Kiehiset ry:n paikalle saapuneet
jäsenet venyttelevät jäseniään liikuntamattojensa äärellä pyöritellen jumpassa tarvittavia keppejä.
Jo runsaat kymmenen vuotta keppijumppaa vetänyt Timo Kaikkonen kirjailee osallistujia listalleen.
Maanantaisin kokoontuvaan keppijumppaan on osallistunut aktiivisesti 20–30 jäsentä. Fyysisen kunnon merkitys on tälle joukolle merkittävä juttu. Veteraaniurheilijamme Kunto Viiru on osallistunut
tapahtumaan aina, kun se on sopinut korkeushyppyyn vihkiytyneen
miehen harjoitus- ja kilpailukalenteriin.
Merkillepantavaa on naispuolisten jäsentemme/puolisoiden aktiivisuus. Tämänkin jutun kuvaushetkellä heitä oli enemmistö huolehtimassa omasta lihaskunnostaan.
Olosuhteet Heikinhallissa ovat
hyvät ja uimahallin sekä saunan
käyttö jumpan jälkeen antavat
viimeistään virkistävän tunteen
jokaisen kehoon.
notkaan säät ja kierroksen jälkeen
pidetty hartaustilaisuus Valon kappelissa on joka kerta pysäyttänyt
osallistujat ajattelemaan elämän
kiertokulkua.
Talvisodan päättymisestä
75-vuotta
Olemme osallistuneet vuosien
ajan Suomussalmella järjestettyyn
Talvisodan päättymisen vuosipäivän tilaisuuksiin. Myös Kajaanissa järjestettiin vaikuttava tilaisuus,
johon järjestäjät olivat saaneet
runsaan kajaanilaisyleisön seuraamaan ohjelmaa.
Timo Kaikkonen pistää kiehiset
liikkumaan.
Uskon jäsentemme myös tulevana
muistopäivänä 13.3.2015 osallistuvan tilaisuuksiin runsaslukuisasti.
Yhdistyksemme esittää kiitoksensa Kainuun prikaatille ja kaikille
yhteistyökumppaneille yhteistyöstä.
Toimimme edelleen positiivisessa
maanpuolustushengessä ja toivotamme kaikille rauhallista ja toimeliasta alkanutta vuotta 2015.
Kunto Viiru jumppaa aina kun
kalenteri sallii.
Jäsenistömme ottaa kiitollisena
vastaan prikaatin tarjoaman mahdollisuuden yhdessäoloon liikunnallisissa merkeissä.
Kynttilöiden sytytys
kiehishaudoille
Perinteisesti myös viime syyskuussa
kiersimme Kajaanin hautausmailla
sytyttäen kynttilät poisnukkuneiden palvelustovereiden haudoille.
Muistelut palvelusaikaisista tositapahtumista ja tarinoista on muutamin lausein kerrattu läsnäolijoille
jo neljäntoista vuoden ajan. Tilaisuutta eivät ole haitanneet huo-
HURTTI-UKKO 1/15
Keppijumppa vetreyttää kiehisiä.
27
Toivo V. Narva – 14.divisioonan
TK-mies Rukajärvellä
TT Raine Narva
Toivo V. Narvan poika
1938-40
30.11.1939 alkanut talvisota katkaisi urheilutoimittaja Toivo V. Narvan lehtimiesuran ja hänestä tuli
sodan rintamakirjeenvaihtaja eli
TK-mies.
Jo vuotta aikaisemmin - ikään kuin
aavistaen mitä tuleman piti - päämaja järjesti tiedotusalan ammattilaisille kertausharjoituksia, joihin
myös toimittaja Narva osallistui.
Samalla hänelle tehtiin tiettäväksi, mikä olisi hänen toimenkuvansa tulevassa sodassa.
Valmistautuminen sotaan alkoi
lokakuussa 1939, jolloin sotilaspiirin esikunnasta tuli korpraali Toivo
V. Narvalle ”Käsky saapua reservin
ylimääräisiin harjoituksiin heti”.
Käsky oli annettu 13.10.1939 klo
20:40. Sen mukaan hänen tuli matkustaa suorinta tietä Viipuriin, jossa hän oli päämajan tiedotusosaston palveluksessa YH-ajan.
Talvisodan alussa TK-mies Narva toimi ensin Länsi-Kannaksella, josta hänet 2.1.1940 lähetettiin
reserviupseerikurssille Niinisaloon.
Upseeripulasta johtuen osa kurssilaisista komennettiin 8.3. kesken
kurssin takaisin rintamalle. Rintamalle asti vänrikki Narva ei kuitenkaan enää ehtinyt ennen aselepoa
13.3.1940.
1941-44
Välirauhan ajaksi Toivo V. Narva palasi Urheilulehden toimitukseen, kunnes tuli uusi kutsu palvelukseen 18.6.1941 - alkoi jatkosota. Ensimmäinen pesti tiedotusupseerina oli sekin Karjalan
28
Kannaksella Vallilan rykmentin
mukana. Marraskuussa 11.11.1941
hän sai komennuksen Rukajärvelle kenraali Raappanan ”korpidivisioonaan” – lähemmin JR 10:n tiedotusupseeriksi. Karjalan korvessa kuluivatkin seuraavat vuodet
aina kesään 1944 asti. Elo-syyskuussa 1944 hän kirjoitti ja kuvasi sodan viimeisiä taisteluita Tolvajärvellä sekä rauhantekoa rajalla. TK-mies Toivo V. Narva kotiutettiin 10.10.1944.
TK-miehet olivat suoraan päämajan alaisia. Heidän tehtäväkseen
oli annettu omien sotatoimien
kuvaaminen kotirintamalle sekä
raporttien kirjoittaminen päämajalle. Jatkosodassa heitä oli mukana kaikkiaan 210 miestä. Luutnantti Toivo V. Narva oli yksi tuotteliaimmista: hänen kirjoittamiaan juttuja on julkaistu valtakunnan ykköslehdissä 97 kpl ja lisäksi
löytyy päämajan salaisiksi leimaamia raportteja 37 kpl.
Sota-arkku
Isäni kuoleman jälkeen (1990)
hänen jäämistönsä, mukaan lukien sota-arkku varastoitiin lapsuu-
denkotini vintille Loimaalle. Tiesin sota-arkun olemassaolosta ja
sen sisällöstäkin, mutta en osannut aavistaakaan, että arkussa olevia valokuvia ei ole muualla. Sotakuva-arkiston avautuessa keväällä 2013 ihmettelin, ettei isäni ottamia kuvia ollut esillä enempää kuin
66 kpl.
Sota-arkussa kuvia on yli 600 kuvateksteineen. Kuvien joukossa on
mm. 57 ennennäkemätöntä kuvaa
tammikuussa 1942 tehdystä kaukopartioretkestä Muurmannin
radalle. Tästä Mai Guban retkestä on kirjoitettu paljonkin, mutta
”yksi kuva kertoo enemmän kuin
tuhat sanaa”. Arkku osoittautuikin
Rukajärven suunnan sotahistorian
kannalta oikeaksi aarrearkuksi.
HURTTI-UKKO 1/15
Sotilaskotitoiminta:
Vapaaehtoista
maanpuolustustyötä
TT Maarit Rautiainen
puheenjohtaja 01.01.2015
Kajaanin Sotilaskotiyhdistys ry
Vapaa-aikansa voi käyttää
monella tavalla. Omalla kohdallani vapaa-ajan käyttö on
viime vuosina suuntautunut
Sotilaskodin suuntaan. Olen
neljän lapsen äiti, ja lasten
ollessa pieniä ajattelin, että
voisin tehdä jotain erilaista
sitten kun lapset eivät tarvitse minua jatkuvasti.
O
lin pitkään pohtinut sotilaskotisisaren tehtävää omalle kohdalleni soveltuvana
vapaaehtoisena maanpuolustustyönä. Lopullisen sykäyksen asiaan antoi silloisen MPK ry:n Kansalaisen turvakurssi, jonka yhtenä
osiona oli sotilaskotisisartoiminnan esittely. Pian kurssin jälkeen
jätin oman hakemukseni Kajaanin
sotilaskotiyhdistykseen.
Kainuun Digikuvapiste Oy
toteutui keväällä 1997, jolloin olin
sopinut silloisen ryhmäpäällikköni
Anja Salmen kanssa tutustumisesta tiloihin ja toimintaan. Anja oli
kovin pahoillaan käyntimme osumisesta yhdistyksen vuosikokouksen iltaan, mitä hän ei ollut muistanut sopiessaan käynnin ajankohtaa. Itse olin enemmänkin tyytyväinen ajankohdasta, koska nythän pääsin näkemään yhdistyksen
kokokuvan, kuulemaan enemmänkin kuin tarjoilun toimintaa kahviossa ja tapaamaan suuren joukon
yhdistyksen muita sisaria. Illasta
jäi mieleeni hyvä tunnelma ja että
olin tervetullut sisareksi.
Antoisaa työtä
Kajaanin sotilaskotiyhdistyksen
toiminta on kahvilatoiminnan osalta järjestäytynyt ryhmäpäälliköiden vastuulla oleviin päivystysiltoihin. Kullakin päälliköllä on vastuullaan keskimäärin kaksi iltaa
kuukaudessa, joille illoille päällikkö sopii ryhmänsä kesken päivystysvuoroon tulevat sisaret.
Kajaanin sotilaskotiyhdistyksen
johtokunnassa työskentely on tullut viime vuosien aikana tutuksi.
Olen saanut kantaa vastuuta varapuheenjohtajan ja työsuojelupäällikön tehtävästä. Lisäksi olen toiminut oman tarjoiluryhmäni päällikkönä ja myös tarjoilujaoston
päällikkönä. Tiivistän tunnelman
yhteen lauseeseen: työ on ollut
antoisaa. Työskentely erilaisissa
tehtävissä on antanut paitsi mielekästä ja tarkoituksellista tekemistä vapaa-ajalle myös paljon uusia
tuttavuuksia ja kokemuksia sekä
uusia näkökulmia asioihin.
Ensimmäinen käyntini Sotilaskotiin
jäseneksi hyväksymisen jälkeen
Vuoden 2015 alussa aloittavana puheenjohtajana koen oleva-
HURTTI-UKKO 1/15
ni haasteiden edessä. Kainuun prikaatin koko varusmieskouluttajana ja reservin kertausharjoitusten
järjestäjänä tuottaa myös Sotilaskodin palveluille tarvetta ja kysyntää niin kiinteässä sotilaskodissa,
leirisotilaskodeissa ja maastossa.
Tämä merkitsee yhdistyksemme
asettamien arvojen: yhteisöllisyyden, osaamisen ja itsensä kehittämisen sekä iloisuuden ja palvelualttiuden korostumista. Pyrimme turvaamaan riittävän sisartyövoiman ja vakituisen henkilökunnan riittävyyden tietäessämme
ennakkoon palveltavien asiakkaiden määrän. Erityisen lujilla olemme varusmiesten kotiutuessa ja
uusien varusmiesten astuessa palvelukseen.
Suhtaudun tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Puheenjohtajan tehtävässä en ole yksin. Kajaanin Sotilaskotiyhdistyksen sisaret ovat taitavia, osaavia ja kekseliäitä. Sotilaskodissa kehitämme omaa osaamistamme ja pidämme tuotevalikoiman ajantasaisena.
Toivon hyvän yhteistyön jatkuvan
edelleen niin Puolustusvoimien
kuin sidosryhmien kanssa.
29
Varusmiestoimikunnalla
uusi tupa täynnä
TT alikersantit Tapio Kurkinen,
Jani Hartikainen ja
Juuso Pekkala
Varusmiestoimikunta 2/14
T
ervehdys kaikille täältä varusmiestoimikunnalta. Tätä kirjoittaessamme, toimikautemme alkaa olla ohi ja pian on
aika uuden toimikunnan ottaa
ohjat. Puoli vuotta on hujahtanut silmänräpäyksessä. Muistamme kesän saapumiserän palveluksenastumisen kuin eilisen päivän,
mutta olemme kasvaneet ja kehittyneet paljon siitä päivästä. Vielä tähänkin päivään opimme koko
ajan jotakin uutta.
Tuttua ja turvallista
Varusmiestoimikunta, tuttavallisemmin VMTK, on löytänyt paikkansa uusissa toimitiloissa kevään
muuton jälkeen. Tilojen ja huoneiden toimivinta järjestystä ollaan
haettu syksyn aikana useampaan
otteeseen ja hyvää palautetta
ollaan saatu. Vanhaan tapaan toimitiloissa voi käydä viettämässä
vapaa-aikaa soitinten, pelikonsolien ja tietokoneiden parissa.
Maavoimien komentajaa kenraaliluutnantti Seppo Toivosta, joka on
myös toiminut Kainuun prikaatin
komentajana vuosina 2003-2005.
Tapaaminen oli todella mieleenpainuva. Ei ole kovin usein kolmea
kenraalia nähty yhtä aikaa varusmiestoimikunnan tiloissa.
Marraskuun puolella prikaatilla
vieraili Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen seurueineen. Toimikunta oli mukana esittelemässä piispalle varusmiesten liikuntamahdollisuuksia ja tottumuksia.
Varusmiestoimikunta 2/14
kiittää ja kuittaa
Erityiskiitokset kaikesta tuesta esimiehillemme yliluutnantti Heikki Vänskälle sekä ylikersantti Jari
Savolaiselle. Teidän kanssanne
työskentely on ollut helppoa ja
teiltä on saanut tukea ja vastauksia päivän kinkkisiin kysymyksiin.
Haluamme myös kiittää sotilaskotia, joka on ystävällisesti kustantanut toimikauden aikana monet
hankinnat, sekä perinteisen kotiuttamiskonsertin. Kiitos kuuluu myös
prikaatin tiedottajalle Satu Hujaselle, sotilaspastori Penna Parviaiselle, kenttärovasti Jouni Parviaiselle, sekä sosiaalikuraattoreille
Piia Huttuselle ja Merja Kompalle.
Emme missään tapauksessa halua
syrjiä ketään, joten kiitämme tasapuolisesti myös jokaista varusmiestä ja henkilökuntaan kuuluvaa,
joka palvelee prikaatissamme.
Viimeinen kiitos kuuluu kuitenkin Sinulle kun olet lukenut tämän
artikkelin.
Olemme olleet positiivisesti yllättyneitä, miten paljon varusmiehet
viettävät aikaa tiloissamme. Arkiiltoina tilat ovat tupaten täynnä
ja sen kuulee myös ulos asti. Sekä
varusmiesten liikuntakerhot että
lomakyydit ovat pyörineet vanhaan turvalliseen malliin. Liikuntakerhojen kävijämäärät ovat nousussa ja erityisesti sulkapallo on
ollut varusmiesten mieleen.
Uutta ja jännittävää
Toimikunnan tehtävissä olemme
päässeet muun muassa tapaamaan
30
HURTTI-UKKO 1/15
Osumat ja
iskemät
Läänin komentaja
hyvästeli joukkonsa
Pohjois-Suomen sotilasläänin viimeinen komentaja, kenraalimajuri Jorma Ala-Sankila (oik.) hyvästeli
joukkonsa Kajaanissa marraskuun
lopussa. Tuomisinaan prikaatikenraali Jukka Sonniselle hänellä oli
taidetta läänin esikunnan tiloista:
Kärkimies-maalaus löytää arvoisensa paikan prikaatista.
Ensimmäiset huippuurheilijat palveluksessa
Urheilukoulun lumilajien yksilöurheilijat aloittivat palveluksensa
Hoikankankaalla kesäkuun alussa.
Kotiväenpäivänä läheiset perehtyivät tarkoin olosuhteisiin varuskunnassa ja valapäivää vietettiin
itseoikeutetusti Vuokatissa, jossa
valakaavan esilukijana toimi Tapio
Räisänen, ensimmäinen suomalainen suurmäen maailmanmestari ja
Kainuun prikaatissa palveluksensa
suorittanut urheilija.
Jylhä tutustui
Urheilukoulun
toimintoihin
Hiihtomaajoukkueen päävalmentaja Reijo Jylhä perehtyi syksyllä lumilajien huippuurheilijoiden olosuhteisiin prikaatilla. Hän sai tiiviin paketin
Urheilukoulun toiminnasta Kainuussa, tutustui tiloihin ja tapasi myös paikalla olleita varusmiespalvelustaan suorittavia
urheilijoita.
HURTTI-UKKO 1/15
31
Jääkärit valalla
Ilomantsissa
Jääkäripataljoonan alokkaat viettivät valapäivää helteisessä Ilomantsissa. Paikkakunnalla vietettiin
samana viikonloppuna Ilomantsin
taistelujen 70-vuotisjuhlaa ja jääkäreiden valatilaisuus perjantaina
puolilta päivin aloitti paikkakunnan superviikonlopun itseoikeutetusti.
Ilmavoimat harjoitteli Nuasjärvellä
Ilmavoimat harjoitteli ensimmäistä kertaa Kajaanissa Nuasjärvellä
Pohjan pioneeripataljoonan tukemana. Kolmeviikkoisen pelastau-
tumisharjoituksen kokemukset
antavat olettaa, että sotaväen lentäviä joukkoja nähdään Nuaksen
laineilla tulevaisuudessakin.
Vimpelinlaakso
valavieraita täynnä
Jääkäreiden valapäivän jälkeen loput prikaatin alokkaista olivat valalla kotikaupungissa, Vimpelinlaakson
urheilustadionilla - helteen yhä jatkuessa. Juomavettä tarjoiltiin yleisölle, sotilaskoti palveli ja hernekeitto maistui helteestä huolimatta paahtavalla kentällä.
32
HURTTI-UKKO 1/15
Pelastusta harjoiteltiin pioneeritiellä
Pelastusviranomaisten yhteisessä harjoituksessa pioneeritiellä elokuussa ei ollut kyse pelkästään ajoneuvoonnettomuudesta, vaan lisämausteita antoi mukana ollut kuvitteellinen
radioaktiivinen aine. Ennen varsinaisiin pelastustoimiin ryhtymistä piti siis
selvittää oma suojautuminen vaaralliselta aineelta ja uhrien asianmukainen käsittely ennen evakuoimista alueelta.
Pioneerikalustoa esteltiin Petäisenniskassa
Maavoimat esitteli uutta pioneerikalustoa syyskuussa Kainuun
prikaatin vesistökoulutusalueella Petäisenniskassa. Tapahtumassa esiteltiin kutsuvieraille ja medialle maastouttamishankkeen,
P15-ponttonikomppanian modernisointihankkeen ja ballistinen
suoja -hankkeen materiaalia.
HURTTI-UKKO 1/15
33
𝄞
34
MILjazz Salsaa linnanraunioilla
Elokuinen MILjazz-kiertue tarjosi kajaanilaisille salsaa linnanraunioilla. Jatsailioiden korvia hivelivät
salsavirtuoosit Evelio Galan ja Lariza Silvio Rojas sekä
saksofonisti Jukka Perko ja Varusmiessoittokunnan
Show Bandin solistina Inga Söder.
HURTTI-UKKO 1/15
Sotilaspoliisi harjoitteli
Sotkamossa
Sotilaspoliisi harjoitteli Salmelanranta Oy:n tiloissa Sotkamossa syyskuussa monikerroksisessa
teollisuuskiinteistössä, jonka aseistautunut ryhmä oli vallannut käyttöönsä. Sotilaspoliiseja vastaan
pelasivat aktiivireserviläiset antaen tiukan vastuksen ja monta ratkaistavaa ongelmaa ennen tilanteen selkiytymistä.
Tervehdys
Näin alkajaisiksi totean, että
minulle on ollut kunnia-asia
astua palvelukseen maavoimien
suurimpaan joukko-osastoon Kainuun prikaatiin. Osaava henkilökunta, monipuolinen ja ajanmukainen koulutusympäristö sekä
motivoituneet varusmiehet ovat
tehneet vaikutuksen ensihetkistä lähtien. Kainuun prikaatin killan, Kiehisten ja eri aselajikiltojen arvokkaalla työllä perinteet
ja nykyinen toiminta on nivottu
saumattomaksi kokonaisuudeksi.
Olen sitä mieltä, että Kainuun
prikaati on hyvin valmistautunut
kohtamaan uudet haasteet ensi
vuoden alussa toiminnan laajetessa Kainuusta, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan sekä
Pohjois-Savon maakuntiin. Kainuun prikaatista tuleekin uuden
toiminta-alueensa myötä Suomineidon vyötärön portinvartija.
HURTTI-UKKO 1/15
Uudet kasvot
Pidän hyvin suunnitelluista, selkeistä ja mitattavissa olevista
tavoitteista joiden eteen ollaan
valmiita ponnistelemaan yhdessä.
Tilastot ja kyselyt ovat oiva johtamisen apuväline. Todelliset työn
tulokset on kuitenkin aina mitattava käytännössä. Mittaajina eivät
ole aina Puolustusvoimien edustajat vaan suomalainen yhteiskunta
ja koulutettavat. Palautteen kautta on pyrittävä jatkuvan toiminnan
kehittämisen tielle.
Vaikka aina on kiire, on mielestäni kyettävä erottamaan isot ja pienet asiat. Työ ja perhe eivät ole toisiaan poissulkevia asioita vaan niiden yhdistelmä muodostaa meidän jokapäiväisen elämämme.
Lopuksi uskallan todeta että Kainuun prikaatin henkilökunnan
on syytä olla ylpeitä joukkomme nykyilmeestä ja saavutetuista tuloksista. Apulaiskomentajana
pyrin osaltani viemään Hoikan
hengen mukanani maakuntiin.
Tehtävää helpottaa tavattomasti jo kokemani Kainuun prikaatin
killan ja henkilökunnan vankkumaton tuki.
eversti Heikki Taavitsainen
apulaiskomentaja
35
Henkilöstöuutiset
Tasavallan presidentti
Sauli Niinistö on ylentänyt
6.12.2014 seuraavat palkattuun
henkilöstöön kuuluvat
everstiluutnantiksi
w majuri Pasi Tapio Heinua
majuriksi
w kapteeni Jouni Matias Kvist
kapteeniksi
w yliluutnantit Timo Heikki Järvelä, Tommy Gustaf Lundsten,
Arttu Antero Muinonen, Ville-Heikki Nieminen, Jari Juhani
Sinokki, Sauli Olavi Jylhä, Yrjö
Pekka Antikainen, Petri Olavi
Komulainen, Eino Jaakko Matias Kontiola, Markku Hemmi
Tapani Kovalainen, Mika Sakari
Suominen
yliluutnantiksi
w luutnantti
Janne Tapani Näränen
kapteeniksi
w reservissä yliluutnantti
Antti Leinonen
luutnantiksi
w reservissä vänrikki
Arto Martikainen
36
Kainuun prikaatin komentaja
on ylentänyt ja antanut
palvelusarvoja 6.12.2014:
w EVL Janne Myller, KUOHP, 1.2.
w EVL Petteri Soini, KOULOS, 1.4.
vääpelin sotilasarvo ja
palvelusarvo
w ylikersantti Hannu Antti
Kalevi Kemppainen
Pohjois-Savon aluetoimiston
(Kuopio) henkilöstö 1.1.2015
w EVL Ensio Palosaari
w MAJ Jyrki Ryhänen
w MAJ Kari Palonen
w MAJ Jari Nupponen
w KAPT Salla Riikonen
w KAPT Juha-Pekka Lautiainen
w YLIL Panu Laitti
w YLIL Antti Pekkarinen
w Tstosiht Eeva-Liisa Immonen
w Tstosiht Jaana Korhonen
w Tstosiht Irja Pitkänen
ylikersantin sotilasarvo ja
palvelusarvo
w kersantit Lasse Matti Mikael
Määttä, Tommy Niklas Tikkanen
ylikersantin palvelusarvo:
w kersantit Kimmo Pasi Juhani
Huusko, Juuso Kasimir Sivonen
Tulijat:
2014
w MAJ Jari Lukkari KOULOS 1.8.
w EV Heikki Taavitsainen,
JOHTO, 1.10.
2015
w MAJ Mika Kinnarinen,
OPOS, 1.1.
w MAJ Tero Repo, OPOS, 1.1.
w KAPT Mikko Lehmusvuori,
KOULOS, 1.1.
w YLIL Riku Piira, POHPIONP, 1.1.
w YLIL Jari Pakkala,
POHPIONP, 1.1.
w YLIL Tuure Jaakola,
POHPIONP, 1.1.
w YLIK Panu Lieto, POHPIONP, 1.1.
w YLIV Tapio Oksanen,
POHPIONP, 1.1.
w YLIV Mika Siekkinen,
POHPIONP, 1.1.
w YLIK Mika Salmela, OPOS, 1.1.
w VARH Elisa Siekkinen,
KUOHP, 1.1.
w SIHT Päivi Hautala,
HENKOS, 1.1.
Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun
aluetoimiston (Oulu) henkilöstö
1.1.2015
w EVL Kimmo Rajala
w EVL Timo Koljonen
w MAJ Juha Taskinen
w MAJ Mika Niemi
w KAPT Paul Javanainen
w KAPT Timo Lesonen
w KAPT Seppo Sarlin
w YLIL Eija Ijäs
w YLIL Keijo Kallunki
w YLIL Toni Rinta
w Tstosiht Anitta Huttunen
w Tstosiht Erna Huusko
w Tstosiht Eija Karhu
w Tstosiht Anneli
Pauna-Moilanen
w Tstosiht Erja Ukkola
Pohjois-Karjalan aluetoimiston
(Joensuu) henkilöstö 1.1.2015
w EV Jouni Mattila
w MAJ Arto Jeskanen
w MAJ Tuukka Kuusimäki
w MAJ Juha Nissinen
w MAJ Hannu Palkovuori
HURTTI-UKKO 1/15
w MAJ Markku Väätänen
w KAPT Mikko Henriksson
w KAPT Miika Huovinen
w KAPT Mikko Kervinen
w KAPT Pasi Korjonen
w KAPT Pavel Linnainmaa
w KAPT Mika Räisänen
w KAPT Mikko Pesonen
w KAPT Ville Vaittinen
w KAPT Janne Vattulainen
w YLIL Petri Peltoniemi
w YLIL Janne Suhonen
w YLIL Jarmo Kolu (1.3.2015)
w LTN Mikko Raunio
w Tstosiht Marko Jalkanen
w Tstosiht Nina Korhonen
w Tstosiht Marju Liimatainen
w Tstosiht Titta Tanskanen
Lähtijät:
2014
w MAJ Jari Korhonen, RES, 1.9.
w MAJ Terjo Mielonen,
MAAVE, 1.10.
w YLIL Jukka Vatanen,
PIONR, 1.10.
w KAPT Jouni Jääskeläinen,
RES, 1.10.
w VARM Soile Saarikoski,
eläke, 1.12.
2015
w KAPT Pekka Vaarala, RES, 1.1.
w YLIL Vesa Ruotsalainen,
KARLSTO, 1.1.
w YLIL Ari Häyrinen, RES, 1.1.
w KAPT Antti Vesterinen,
MAASK, 1.1.
w KAPT Camilla Maunu, RES, 1.1.
w KAPT Aulis Lumiaho, RES, 1.1.
w KAPT Jari Kukkonen, RES, 1.1.
w KAPT Petri Mäkinen, RES, 1.1.
w YLIL Mikko Saastamoinen,
SOTLK, 1.1.
w KERS Juuso Sivonen,
MAASK, 1.1.
HURTTI-UKKO 1/15
w INSKAPT Sami Korhonen,
PVLOGL, 1.1.
w EVL Esa Mäkinen, PVLOGL, 1.2.
w MAJ Rauno Leppiviita,
MAAVE, 1.2.
w KAPT Timo Prättälä,
MAAVE, 1.2.
w KAPT Seppo Haukka, RES, 1.2.
w KAPT Tapio Siivola,
MAASK, 1.3.
w YLIL Henry Fröberg,
MAASK, 1.3.
w SIHT Irma Sorjonen, eläke, 1.3.
w
w
w
w
w
w
w
vmest Vesa Kampman
varhoit Antti Leinonen
varhoit Timo Väisänen
varhoit Tapio Svärd
varhoit Jouko Jauhonen
tarvsuun Jarmo Angeria
puusep Kari Huotari
Millog 1.1.2015:
w INSKAPT Juha Koskinen
kupikepääl
w INS Kosti Vuoti kupikevarapääl
w tstosiht Helena Kemppainen
w tstosiht Anneli Pajarinen
w hank Jukka Romppainen
w INSLTN Tommi Toppinen kvälins
w työnjoht Esko Moilanen
w työnjoht Veikko Junkkari
w asentaja Jani Pohjonen
w asentaja Keijo Seppänen
w asentaja Miika Ruotsalainen
w asentaja Esa Kyllönen
w autoas Jorma Anttonen
w asentaja Erkki Oikarinen
w autoas Jorma Korhonen
w mettyön Jyrki Kinnunen
w sähk-as Hannu Karppinen
w asentaja Esa Sorsa
w hits Aarne Juntunen
w ylas Reijo Piirainen
w as Juha Kyllönen
w as Jukka Kemppainen
w as Jouko Heikkinen
w as Jani Kyllönen
w as Joni Alanen
w as Risto Heikkinen
w as Antti Oikarinen
w as Matti Ojalehto
w el-as Timo Matilainen
w k-op Merja Kortelainen
37
Johtamisen haasteita
TT yliluutnantti Henry Fröberg
2. tuliasemapatterin
kurssinjohtaja
T
ykistön aliupseerikurssilla koulutetaan varusmiehiä
kenttätykistön, tulenjohdon,
viestiaselajin ja kranaatinheittimistön ryhmänjohtajatason tehtäviin. Yleisesti kaiken osaamisen
taustalla oleva teoria on hankittu
luennoilla ja itseopiskeluna, kun
taas käytäntöön opit vietiin syksyn useissa harjoituksissa.
Kurssin suorittamisen jälkeen teillä, uudet ryhmänjohtajat, on
hyvät valmiudet ottaa oma ryhmä komentoonne ja aloittaa sen
kouluttaminen sodanajanjärjestelmäämme.
On kuitenkin hyvä muistaa se tosiasia, että haasteista suurimmat
tulevat olemaan edessä omalla johtajakaudella. Tulette olemaan esimerkkeinä, kouluttajina ja esitaistelijoina omille ryhmillenne. Oman
vivahteensa tehtävään tuo Maavoimien taistelu 2015, joka muuttaa joukkojen taistelutapaa ja asettaa erityisesti johtajille haasteita.
Maavoimien taistelu 2015 vaikuttaa taistelukentällä joukkojen
taistelun luonteeseen. Jäykän tor-
38
juvasta puolustuksesta siirrytään
monipuoliseen, entistä liikkuvampaan taisteluun, jossa käytetään
kaikkia taistelulajeja tuotettaessa
viholliselle tappioita.
Vihollista ei torjuta, sen etenemistä ei välttämättä pysäytetä, vaan
sen jopa annetaan edetä syvyyteen ja hyökätään tämän jälkeen
koko taistelualueen syvyydellä
vihollisen sivustoihin. Nopeiden
iskujen jälkeen väistetään tulivaikutusta ja siirrytään uusiin asemiin,
joista taistelua jatketaan. Keskeisinä muutoksina ovat nopeasti vaihtuvat tilanteet ja kyky sopeutua
vaihtuviin olosuhteisiin.
Samoin myös tykistön, kranaatinheittimistön, tulenjohdon ja viestin
osalta hajautettuun toimintaan siirtyminen vaatii johtajilta aiempaa
enemmän itsenäisyyttä ja sopeutumiskykyä. Sodan aikana oma ryhmä voi joutua toimimaan pitkäänkin itsenäisesti ilman toimivia viestiyhteyksiä tai huoltoa, ja ongelmien
ilmetessä miehistön katseet kääntyvät johtajaan, eli teihin uudet
ryhmänjohtajat. Jaoksen-, joukkueen- ja ryhmänjohtajien pitää olla
entistä enemmän esimerkkinä alaisilleen. Tämä johtuu toiminnan
luonteesta, jossa ryhmät ovat joukkueen tai jaoksen alueella osittain
itsenäisissä tehtävissä.
Kalustolla vastataan nykyajan vaatimuksiin ja kalusto on entistä teknisempää. Taistelun johtamisesta
tulee, jos ei vaikeampaa, niin ainakin aiempaa monimutkaisempaa
informaation määrän kasvaessa.
Johtajan on oltava teknisesti osaavampi. Monipuolisuus vaatii myös
johtajilta enemmän. Tilannekuvan
ja viestijärjestelmän nykyaikaistuessa taistelun johtaminen saattaa helpottua mutta taistelujen monimuotoisuus asettaa johtajille haasteita.
Harjoitusjärjestelmämme tarkoituksena on tuottaa suorituskykyisiä sodanajanjoukkoja. Syksyn
harjoituksissa olemme saaneet
kukin tahollamme omakohtaisia
kokemuksia siitä, kuinka johtajalta odotetaan oma-aloitteisuutta
ja vastuunottamista ja esimerkin
näyttämistä varsinkin vaikeuksien
keskellä.
Jari Sarasvuon sanoin: ”johtajan
tehtävä ei ole ensisijaisesti tuottaa
tuskaa, vaan sietää sitä, ja pyrkiä
minimoimaan vastuullisesta työstä
vääjäämättä syntyvä tunnemyrsky”. Luotan, että kurssilla saavutetut opit kantavat oman johtajakautenne loppuun, ja saavutatte oman
ryhmänne vankkumattoman luottamuksen sekä kestätte asemanne
mukanaan tuoman vastuun.
HURTTI-UKKO 1/15
Heitinlinja - kohti johtajuutta
w Kokelas Visa Petteri Simula
A
liupseerikurssin ensimmäinen osio kranaatinheitinlinjalla alkaa kun uudet oppilaat marssivat toiseen Tuliasemapatteriin. Kaikki varusteet kerralla kannossa hikisinä ja uupuneina he liittyvät muuttohässäkkään.
Kun muutto on valmis alkavat he
pikkuhiljaa ymmärtämään, ettei
heillä ole mitään tietoa siitä mitä
tuleman pitää kuten johtajatehtävärata, ryhmän puolustusammunnat sekä linjaharjoitukset. Saatikka johtajana toimimisen tuomasta
vastuusta, joka jo alkaa pikkuhiljaa
painamaan oppilaiden hartioilla.
AUK 1:n kohokohdaksi muodostui
johtajatehtävärata jossa oppilaat
pääsivät kokeilemaan omia rajojaan niin henkisellä kuin fyysiselläkin saralla. Yrittämisenhalu, päättäväisyys ja ryhmähenki nousivat
tuona koettelemusten yönä jokaisen taistelijan päällimmäisiksi ajatuksiksi: ”Loppuun mennään vaikka jalka paketissa ja ketään ei jätetä!” sekä ryhmän puolustusammunnat, jolloin ammuttiin päivällä
TNT-panosten räjähdellessä ympärillä ja savuheitteiden savun keskellä, niin kuin yölläkin valorakettien valaistessa maastoa ja valojuovien viuhuessa maalialueella.
Kasarmiolosuhteissa aika meni
puolestaan opiskellessa ja kokeita tehdessä. Koetulosten saapuessa kaikki halusivat tietää montako
”jatko-opintopistettä” he ovat saaneet ja miltä RU-kurssin pääsymahdollisuudet sillä hetkellä näyttävät.
Sulkeisissa oppilaat pääsivät maistamaan vallan tunnetta ensimmäisiä kertoja johtaessaan omaa ryhmäänsä. Unohtamatta tietenkään
sitä hienoa päivää kun linjalta harvat ja valitut lähtevät Haminaan
reserviupseerikurssille ja suoritettiin ylennystilaisuus nohevimmille,
HURTTI-UKKO 1/15
jolloin ensimmäiset oppilaat saavat
oppilaskorpraalin arvon.
AUK 2 alkaa leirijaksolla, joka aluksi ei tunnu koskaan loppuvan. Jälkeenpäin katsoen aika tuntui lentävän touhutessa alkaen taisteluharjoituksesta, jossa heti alussa
komppania koossa yhdeksän raskaan heittimen voimin päästiin
hakemaan tuntumaa siihen, millaista on oikeassa SA-tilanteessa.
Siitä suoraan Vuosankaan ampumaharjoitukseen jossa taistelu vain
tiivistyy.
Yhteisharjoituksessa päästiin toimimaan muiden yksiköiden kanssa
yhteistyössä ja siten kuva oikeasta
SA-tilanteesta vain kirkastuu kaikille entisestään. Rovajärven ampuharjoituksessa heittimen suuliekkien leimutessa yötä päivää pojista kasvaa miehiä ja sitä näkyä kat-
sellessa silmäkulmaan kihoaa miehinen kyynel. ”Rovan jälkeen rautaisista heitinmiehistä tulee kuolemattomia.”
Kaiken kaikkiaan näin apukouluttajan näkökulmasta oppilaiden
kehittymisen seuraaminen on ollut
ensinnäkin palkitsevaa, kun pikkuhiljaa joukko pölähtäneitä oppilaita hitsaantuu päivä päivältä yhtenäisemmäksi ja toimivammaksi
joukkueeksi, ja toiseksi mitä parhain kokemus myös itselle kehittyen johtajana ja ihmisenä.
Joskus jopa marssilaulu ”Äiti äiti
etkö sä nää, tästä mä tykkään
tänne mä jään!” Tuntuu hyvinkin
todenmukaiselta ja houkuttelevalta vaihtoehdolta. Omasta tuvasta
muodostuu ajan mittaan toinen
koti, johon aina mielellään palaa
lomien jälkeen.
Kranaatinheitinlinja
39
Tulenjohtolinja
- Epäsuoran tulen jumalat
TT Oppilaat Touko Knuuttila ja
Iida Lahtela
T
ulenjohtajat toimivat kenttätykistön silminä etulinjassa. Käytössään taistelukenttien tehokkaimmat aseet nämä
epäsuoran tulen jumalat kylvävät
pelkoa vihollisen riveihin. Paikannettuaan vihollisen tulenjohtoryhmä voi nähdä tantereen edessään
räjähtävän. Parhaimmassa tapauksessa jälki on tuhoisaa ja tulta
sataa sinne minne sen kuuluukin.
Ennen kuin tulenjohtajat päästetään irti ja tositoimet voivat alkaa,
on opeteltava kattava määrä
tulenjohtamisen perusteita. Tasotyöt, mittaaminen, kartanlukeminen sekä erilaisten laitteiden hallinta tuleekin tutuksi heti alussa.
Siksi ensimmäiset viikot kuluvatkin pitkälti luokassa opiskellessa
teoriaa sekä erilaisissa rastikoulutuksissa. Vasta tämän jälkeen opittu otetaan haltuun käytännössä ja
siirrytään sitä maastoon harjoittelemaan.
aitiopaikalta, kuitenkin turvallisen
etäisyyden päästä. Tämä oli ainutlaatuinen kokemus, jota kukaan
meistä ei varmasti vaihtaisi pois.
Kovilla ampumatarvikkeilla ei tietenkään saa ampua missä tahansa, tämä tarkoitti monia metsäöitä
niin Vuosangan, kuin Rovajärvenkin ampumaharjoitusalueilla. Leirit
olivat kylmästä (ja välillä märästäkin) säästä huolimatta varsin antoisia; tunnelma puolijoukkueteltassa
keskellä kylmää ja pimeää metsää
on omalla tavallaan lumoava. Näitäkin hetkiä muistelemme varmasti vielä pitkään.
Etulinjan taistelijana tulenjohtajalta vaaditaan hyvää fyysistä kuntoa
ja siksi se on tulenjohtolinjalla erityisesti merkittävä osa yksittäisen
taistelijan suorituskykyä. Tulenjohtaja tarvitsee tehtävässään kykyä
olla monta tuntia liikkumatta, ja
silti olla valmiina irtautumaan asemistaan nopeasti. Tämä tarkoittaa,
että tulenjohtajan tulee olla sekä
henkisesti, että fyysisesti hyvässä
kunnossa.
Kun ammutaan ”hieman” isommilla aseilla, kuin 7.62 kaliiperisella rynnäkkökiväärillä, ei virheisiin ole varaa. Siksi tulenjohtajien
tulee pysyä virkeinä useita tunteja putkeen, joskus jopa päiviä. Tietenkin myös räjähtävä nopeus ja
hyvä vauhtikestävyys ovat hyvän
tulenjohtajan ominaisuuksia, näitä vaaditaan esimerkiksi hyökkäyksien ja asemaan menoja aikana.
Silloinkaan kyse ei kuitenkaan ole
päättömästä juoksemisesta, vaan
pään tulee toimia sataprosenttisesti. Tässä jokainen meistä voi vielä kehittyä.
Maastoharjoituksissa yhteisöllisyys
ja ryhmähenki hioutuvat saumattomiksi. Myös erinomaiset kouluttajat ja apukouluttajat luovat linjalle ainutlaatuisen ilmapiirin. Siksi
tulenjohtolinja on monipuolinen ja
kiinnostava paikka palvella.
Kun RUK:hon lähtijät pakkasivat
kassinsa lokakuun puolessa välissä, alkoi aliupseerikurssin toinen
jakso. Ensimmäiset seitsemän viikkoa olimme harjoitelleet teoriaa
tarpeeksi, nyt oli aika oppia johtamaan tulta oikeasti. Vaikka jokainen osasi varmasti lähettää oikean
tulikomennon unissaankin, toi
ihka oikeilla tykeillä ja kranaatinheittimillä ampuminen asiaan rutkasti lisää haastetta.
Päänvaivaa lisäsi myös viestintään käytetty MATI-päätelaite,
joka vaati paljon kärsivällisyyttä ja
ymmärrystä. Työ oli kuitenkin palkitsevaa; kun tulikomento saatiin
vihdoin lähetettyä oikeaan osoitteeseen, pääsimme nauttimaan
epäsuoran tulen vaikutuksesta
40
Tulenjohtolinja
HURTTI-UKKO 1/15
Tuliasemalinja
- Sitä saa mitä tilaa
TT Oppilaat Valtteri Kauppi ja
Taneli Heikkinen
”
Nyt asenteen on muututtava, teistä tulee johtajia.”
Näillä sanoilla alkoi aliupseerikurssi, ja nuoren sotilaan mielessä oli vain yksi asia: Muutos, joka
piti käydä läpi johtajaksi tulemiseksi. Tätä muutosta tulisivat myöhemmin olemaan osana hiki, tuska, väsymys, uuden oppimisen työ,
mutta myös ryhmähenki, yhteiset ja henkilökohtaiset onnistumiset, ammattitaidon karttuminen,
ja tärkeimpänä halu tulla hyväksi
johtajaksi.
Aliupseerikurssi alkoi ja sekavat tunteet valtasivat mielen.
”Miten sopeutuisin uuteen joukkoon?”, ”Onko minusta johtajaksi?”, ”Opinko kaiken tarvittavan?”
ja ”Miten jaksan koulutuksen luoman paineen alla?” olivat kaikki
kysymyksiä jotka askarruttivat.
Myös sellaiset asiat kuten muodon
edessä esiintyminen, käskynanto
ja koulutusten pitäminen tuntuivat
jännittäviltä ja joskus kädet hikosivat näitä hetkiä ajatellessa. Eniten
jännitti kuitenkin oppilasjohtajana
ja -vääpelinä toimiminen ja näiden
tehtävien tuoma vastuu. Kuitenkin
olin luottavaisin mielin sillä tiesin,
että moni muu oli varmasti miettinyt näitä samoja asioita ennen
minua ja siitä huolimatta omissa
johtajissamme ei näkynyt häivääkään epäilyksestä, epävarmuudesta tai osaamattomuudesta.
Tiesin, että aliupseerikurssille lähtijät oli valittu testein ja haastatteluin, eli jokainen meistä oli arvioitu kelpaavaksi johtajaksi. Potentiaali siis oli, nyt enää tarvittiin työtä sen käyttöönottamiseen. Tiesin, että mitään mitä ei ole koulutettu, ei vaadita. Tämä tieto oli
HURTTI-UKKO 1/15
avain onnistumiseen, täytyi luottaa hyvään koulutukseen ja tehdä
parhaansa.
Parhaansa tekeminen ei kuitenkaan tarkoita yhden päivän tiukkaa motivoitumista, vaan motivaatio punnitaan väsyneenä leirillä ajaessa tykkiä asemaan kun on
nälkä, varusteet märkiä eikä jaksaisi enää askeltakaan. Kun keho
ei jaksa, vie motivaatio eteenpäin,
ja tietysti kavereiden uskomaton
tuki. Kaveria ei jätetä, ikinä.
Koulutus eteni, ja hikeä valui. Mitä
useammin ajettiin tykkiä asemaan
ja harjoiteltiin ampumista, sitä
nopeammin tykki saatiin asemaan
ja sain nähdä kun putki otti koroa.
Kun ensimmäistä kertaa näin 122
H 63 -tykin sylkevän tulta ja paineaalto pyyhki tykkipihaa, tiesin
että on vain yksi paikka jossa halusin olla, ja se paikka oli kenttätykistön tuliasemalinja.
Muiden aselajien harjoitellessa
pienemmillä kaliipereilla, me lata-
simme koko ryhmän voimin kranaatteja putkeen ja päästimme
irti teräs- ja tulihelvetin jollaiseen
ei yksikään muu aselaji pysty. Kun
näkee kentän jota on pyyhkinyt
se määrä rautaa joka tunnetaan
komennolla Isku, ei voi kun hiljaa
osoittaa kunnioitustaan patteriston tulivoimalle.
Johtajakoulutus antaa paljon. Muiden organisaatioiden kouluttaessa asiantuntijoita johtajavalmiuksilla, kouluttaa Puolustusvoimat
johtajia asiantuntijavalmiuksilla.
Näin koulutettu johtaja tarvitsee
siis vain tiedon tilanteen kulusta ja
tavoitteen, ja asiat alkavat tapahtua. Oli siis kyseessä kuljetusten
hoitaminen, ihmisten johtaminen
heidän omaa potentiaaliaan käyttäen tai sitten vihollisen tuhoaminen, pystyy pätevä johtaja tähän.
Kaksi tai kolme auraa rinnassa
eivät kerro siitä että ei olisi potentiaalia salmiakkiin, vaan ne kertovat että se mies tai nainen on kentällä, siellä missä tapahtuu ja missä kokemukset koetaan.
Tuliasemalinja
41
Viestilinja – taistelun
korvaamaton selkäranka
TT Oppilaat Onerva Heino ja
Jukka Isomaa
M
uistan todennäköisesti loppuelämäni, kuinka elokuun viimeisellä viikolla täytin ison repun kaikella edeltävän yksikön omaisuudellani, ja raahauduin päättäväisesti kohti 2. tuliasemapatteria ja
aliupseerikurssin alkua. Kurssi toi
mukanaan täysin uudet tupakaverit, uudet alikersantit, astetta tiukemman kurin sekä monin tavoin
uudet käytännöt.
Tänä syksynä viestilinjan koulutuserä koostui tykistöstä ja eri jääkärikomppanioista valituista 22 oppilaasta sekä puolen vuoden miehistötehtävään koulutettavasta
kymmenestä telemiehestä. Linja
oli tänä syksynä poikkeuksellisen
suuri, vaikka viestilinja onkin pienin tykistön eri aliupseerilinjoista.
Aliupseerikurssin ensimmäiset viikot tuntuivat yhtä aikaa sekä jännittäviltä että sekavilta: uutta
sisäistettävää asiaa oli paljon, mutta samalla oppilailta vaadittiin myös
peruskoulutuskautta aktiivisempaa osallistumista linjan yhteisten
asioiden hoitamiseen. Heti toisella viikolla pääsimme yksi kerrallaan
vetämään sulkeisia muille viestilinjalaisille ja samalla harjoittamaan
äänenkäyttöä ja käskynantoa. Johtamiskokemusta kertyi myös viikoittain vaihtuvista vastuutehtävistä, kuten oppilasjohtajan tai varastovastaavan rooleista. Alkukangerteluista huolimatta kaikki suoriutuivat vastuutehtävistä kunnialla.
Viestilinjalla aliupseerikurssin
ensimmäinen vaihe sisälsi paljon
oppitunteja ja rastikoulutuksia
myöhemmin käytettävästä viestikalustosta. Koulutus olikin paikoin
hyvin teknistä ja teoriapainotteis-
42
ta. Erilaisia opeteltavia viestilaitteita sekä niiden käyttöön liittyviä yksityiskohtia oli paljon, joten
hyvistä muistiinpanoista oli apua
niin linjan kokeisiin kerrattaessa kuin keskellä maastoharjoitusta. Alun teoreettisuus saattoi ensi
alkuun tuntua raskaalta, mutta viimeistään aliupseerikurssin toisen
jakson alkaessa moni yllätti itsensä
sillä, kuinka rutiininomaisesti vielä
pari kuukautta sitten täysin tuntemattomien laitteiden käyttö sujui.
Aliupseerikurssin ensimmäisen jakson teoria- ja koepainotteisuutta
voi osaltaan selittää sillä, että RUKvalintojen tulee olla selvillä jo aliupseerikurssin kuudennella viikolla. Paikka reserviupseerikurssille voi
olla hyvinkin tiukassa, sillä viestilinjalta Haminaan lähtee linjan koosta
riippuen vain pari taistelijaa. Tämä
luonnollisesti aiheutti myös meidän
kurssillamme kilpailuasetelmaa, sillä halukkaita oli paljon enemmän.
Muihin tykistön linjoihin verrattuna, viestilinjan toimintavalmius
on eniten riippuvainen kaluston
ajantasaisuudesta, sillä kalustoa
on välttämätöntä päivittää muutaman vuoden välein viestiteknologian kehittyessä ja nopeutuessa. Meidän kurssillamme käytössä
olivat ensimmäistä kertaa uudet
komentopaikkakontit, joita ei ollut
testattu maastossa ennen tätä syksyä ja jotka edustavatkin tuoreinta
viestikalustoa koko puolustusvoimien mittapuulla. Näin ollen voi
tuntea pientä tyytyväisyyttä siitä,
että on saanut viestialiupseerikoulutuksen moderneimmalla kalustolla, mitä Suomesta löytyy.
Syksyn mittainen viestialiupseerikurssi on avannut meille kaikille linjalaisille hyvin mielenkiintoisen näkökulman tykistön toimintaan. Ilman toimivia viestiyhteyksiä, useiden tykkiryhmien on mahdotonta toimia yhtenäisesti, eikä
taistelusuunnitelmaa tai sen muutoksia voida välittää eri osapuolille. Viestilinja onkin tavallaan koko
tykistöpatteriston näkymätön
”hermosto”, jonka tehtävänä on
varmistaa että eri osaset pelaavat
saumattomasti yhteen.
Viestilinja
HURTTI-UKKO 1/15
Tykistön aliupseerikurssi
HURTTI-UKKO 1/15
43
Kuljetuslinjan koulutus:
Jakoavaimen pyörittelystä perusyksikön logistiikan suunnitteluun
TT luutnantti Otto Saarenvirta
Kuljetuslinjan johtaja
1. Erillinen autokomppania
koulutti saapumiserään 2/13
saakka moottorilinjaltaan
moottorialiupseerioppilaita
prikaatin joukkotuotantoyksiköiden tarpeisiin. 1/14-erälle moottorilinjan nimi vaihtui kuljetuslinjaksi.
L
injan tuottamilta alikersanteilta odotetaan edelleen
pääpiirteissään samoja taitoja kuin ennenkin. Pajavasaran on
niin sanotusti pysyttävä kädessä
ja ajoneuvokalusto on tunnettava
kuin omat taskut. Varsinkin muihin
joukko-yksiköihin tai -osastoihin
palaavat tuoreet alikersantit ovat
monessa suhteessa oman toimialansa ainoita osaajia. He edustavat parhaiten koulutettua ajoneuvon käyttö- ja kuljetusosaamista
omassa perusyksikössään. Heidän
vastuullaan on yksikön kuljetuskaluston kunnossapito.
Tämän päivän sotajoukot taittavat lyhyetkin siirtymiset ajoneuvoilla. Kuljetuskaluston oikeaoppinen käyttäminen ja ylläpito nousevat näin ollen yhä ratkaisevampaan rooliin. Yksittäisen moottori-/kuljetusaliupseerin paine kasvaa entisestään kriisiaikana, koska
alikersantilla ei ole tukenaan rauhan ajan organisaatiota, jolta saada neuvoa hajonneen ajoneuvon
kanssa.
44
Moottorialiupseerin ydinosaaminen on ollut tähän päivään asti
pitkälti ajoneuvon kunnossapitoa
ja sillä ajamista. Uuden polven kuljetusaliupseerin on ymmärrettävä
edellä mainitun pajavasaran käytön lisäksi perusyksikön logistiikkaa ja kuljetuksia.
Puolustusvoimien uusi logistiikkakonsepti perustuu liikuteltavien
konttien käytölle. Suuria tavaramääriä ei siirretä enää auton lavalta toiselle, vaan tavaralla kuormatut kontit viedään tarvitsijoille ja
otetaan tyhjiä kontteja tilalle. Pitkät etäisyydet siirretään koukkulava-varustetuilla maantiekuormaautoilla; lyhyemmät matkat taittuvat traktorin peräkärryllä.
Kuljetusaliupseeri toimii yhtä aikaa
monessa roolissa. Hän on jalkaväkijohtaja kuten jokainen aliupseerikurssin käynyt varusmiesjohtaja. Toisaalta hän on sotilaskuljettaja, jonka on osattava ajaa autoa
ja suunnistaa pitkilläkin moottorimarsseilla. Lisäksi hän on kunnossapitäjä, jonka on osattava korjata ja huoltaa ajoneuvokalustoaan.
Rinnalle on noussut logistikko, jonka on osattava suunnitella yksikön
sisäisiä kuljetuksia, kuormauksia,
tankkauksia jne.
Osaamistarve on valtava. Toistaiseksi linjan koulutus on kyennyt vastaamaan haasteeseen. Alati kiristyvä yhteiskunnan lainsäädäntö ja määräykset, joita kuljetuksissa on noudatettava asiakirjojen, lepoaikojen ja valvonnan
osalta kiristävät yhä edelleen niin
varusmiesten kuin henkilökunnankin osaamiselle asetettavia vaatimuksia.
Jos kuitenkin osaamistarpeet kasvavat samaa vauhtia ajautuu linjakoulutuksen kehittäminen väistämättä tienhaaraan ja joudutaan
tekemään valintoja. Pelkästään
henkilöstö- tai kalustoresurssien
lisäkohdennukset eivät ratkaise
ongelmaa, sikäli kuin ne ovat edes
mahdollisia. Kurssi kestää edelleen noin neljä kuukautta, jonka
jälkeen joukkotuotantoyksiköille
on luovutettava takaisin osaavat
vaikkei toki valmiit sotilasjohtajat.
Aikaresurssi ei riitä kaiken osaamisen kouluttamiseen. Ei edes perusteiden.
Yksi vaihtoehto on jättää yksiselitteisesti lähes kaikki logistiikkaosaamisen kouluttaminen joukkotuotantoyksiköille ja pitäytyä vanhassa tavassa, jossa pääpainona
on ajoneuvojen kunnossapito ja
autolla ajaminen. Toinen voi olla
linjan jakaminen kahteen eri koulutusjoukkueeseen; toiset koulutettaisiin vanhan mallin moottorialiupseereiksi jotka osaavat vaihtaa telakuorma-auton telan vaikka unissaan. Toinen puolikas koulutettaisiin kuljettajiksi, jotka hallitsevat kuljetukseen liittyvät asiat,
rahtikirjat ja leposäädökset.
Moottorialiupseerilta on aina vaadittu kykyä itsenäiseen toimintaan
ja tietyissä raameissa jopa luovaan
ajatteluun. Kuljetusaliupseerilta
näitä odotetaan yhä enemmän.
Aivan kuten maavoimien taistelutapa korostaa yksittäisen jalkaväkijohtajan innovatiivisuutta ja
omatoimisuutta, on myös kuljetuslinjan tuottamien oppilaiden on
kyettävä itsenäiseen toimintaan.
HURTTI-UKKO 1/15
Hupan ainoa ase ei ole soppatykki
TT oppilaat Karjalainen
Jesperi Artturi ja
Antikainen Samuli Olavi
H
upa eli huoltopalvelut on
yksi huollon tärkeimmistä
toimialoista. Huoltopalvelun tehtäviä ovat esimerkiksi muonitus, vesihuolto, kenttähygienia
sekä vaatetusmateriaalin jako ja
vaihto. Huoltopalveluihin kuuluvat myös sotilaskoti- ja kanttiinitoiminta, kaatuneiden huolto, kenttäposti, maksuliikenne, materiaalikirjanpito ja tilahallinta.
Saavuimme Lapin lennostosta
elokuun lopulla Kainuun prikaatin 1. erilliseen autokomppaniaan
ja meidät sijoitettiin tupiin sekaisin muista joukko-osastoista tulleiden kesken. Ensimmäisen aliupseerikurssin alussa huoltopalvelulinjalla oli yhteensä noin 40 uutta aliupseerioppilasta eri puolilta
Suomea, muun muassa Kainuun
prikaatista, Sodankylän Jääkäriprikaatista ja Lapin lennostosta.
eli rakennuksien vyöryttämistä.
Tätä treenataan, koska huolto pyrkii aina tukeutumaan rakennuksiin.
Tätä oppilaat tekivät kovalla sykkeellä ja hyvällä mielellä.
Ensimmäinen aliupseerikurssi päättyi leireistä mukavimpaan,
ampumaleiriin. Siellä ammuimme
taisteluammuntoja, heitimme käsikranaatteja ja paistoimme makkaraa. Tiivistettynä AUK1 oli täynnä taistelukoulutusta eli metsässä
rämpimistä, sekä johtajakoulutusta. Palvelusta oli aamusta iltaan ja
iltavapaat olivat vain haave aliupseerioppilaiden mielen sopukoissa.
Toisella aliupseerikurssilla pääsimme kunnolla huoltopalveluiden
linjakohtaisiin hommiin eli kenttäkeittimien ääreen. Tutustuimme
myös komentopaikan toimintaan
ja perustamiseen, sekä tiedusteluja valmisteluosaston toimintaan.
Toisessa linjanharjoituksessa teimme ruokaa parhaimmillaan yli 800
hengelle. Toisen aliupseerikurssin
aikana monen oppilaan mielet kirkastuivat, kun hommat vaihtuivat
metsässä rämpimisestä keittimien
kanssa touhuamiseen. Myös motivaatio parani huomattavasti kurssilla, mikä näkyi yleiskuvassa.
Huoltopalvelulinjaa luullaan
monesti monia muita linjoja helpommaksi. Yleinen ennakkoluulo
on, että emme tee muuta kuin keitämme soppaa päivät pitkät ”soppatykeillä”, vaikka se ei pidä lähellekään paikkaansa.
Huoltopalvelulinjan aliupseerikurssi on ollut monin tavoin antoisaa, mielenkiintoista ja kokemusrikasta aikaa, vaikka se onkin välillä
ottanut koville. Kurssin aikana on
syntynyt paljon uusia ystävyyssuhteita ja mielestämme linjan yhteishenki on sanoinkuvaamaton.
Linjan kouluttajat ovat olleet
monella tavalla loistavia. Odotamme innolla, minkälaisia haasteita
tuleva johtajakausi tuo tullessaan!
Aliupseerikurssi alkoi johtamisen
perusteita käsittelevillä oppitunneilla. Niiden lisäksi harjoittelimme
johtamista käytännössä metsän siimeksessä. Erityisesti puolustukseen
ryhmittymistä ja ryhmänjohtajan
toimintaa harjoiteltiin paljon. Myös
ensimmäisessä harjoituksessamme,
marssi- ja majoitusharjoituksessa,
käytiin läpi näitä asioita.
Kyseisessä harjoituksessa marssittiin lisäksi ensimmäinen pitempi
marssi. Harjoitus oli rankka ja siitä tulee harjoituksen lempinimi:
”majo-hajo”. Toinen hyvin rankka kokemus, niin fyysisesti kuin
henkisesti, oli ensimmäinen käytännön koe. Kurssin ehdottomasti
yksi mahtavimmista kokemuksista
ja harjoituksista oli asutuskeskustaistelu.
Asutuskeskustaistelu eli kansankielellä aketus on sisätiloissa taistelua
HURTTI-UKKO 1/15
Huoltopalvelulinja
45
Kuljetusaliupseerille kortti,
pätevyys ja johtajakoulutus
TT oppilaat Iikka Martikainen ja
Santeri Koivisto
P
eruskoulutuskauden jälkeen
alkoi matka kohti uusia ja
jännittäviä seikkailuja; Kuljetuslinjalle 1. Erilliseen autokomppaniaan. Seikkailut alkoivat jo siinä kun totuttelimme uusille talon
tavoille. Vaikka meitä oli sekä prikaatin sisältä sekä ulkopuolelta
tulleita, oli kaikilla lähes yhtä paljon uutta opittavaa.
Ensimmäiset päivät täällä olivat
melkoista kiirettä ja sähläämistä, koska kaikki oli uutta ja outoa.
Totutteluun ei ollut juuri aikaa,
koska opiskelu alkoi heti ensimmäisenä viikonloppuna tiiviinä
oppituntipakettina.
Huollon aliupseerikurssin ensimmäinen osa kului hyvin vahvasti kuljettajakoulutuksen ja perusjääkäritaitojen opettelun merkeissä. Päivät menivät autokoululla
istuessa ja iltaisin lähdimme metsään jääkäriryhmän ryhmitystä ja
perustaistelutaitoja ym. opettelemaan. Autokoulun teoriatunteja
riitti melkoisesti ennen kuin pääsimme edes lähelle kuorma-autoja.
Kaiken ohjelman päälle vielä vertaisjohtaminen ja -koulutus, joten
vapaa-aikaa ei liioin ollut.
Aliupseerikurssin toisella puolikkaalla päästiin asian ytimeen eli
linjan omaan erityiskoulutukseen.
Perehdyimme maastokuormaautojen tekniikkaan ja huoltoon.
Pidimme toisillemme rastikoulutuksia aiheesta jo lähes kyllästymiseen
saakka. Saimme myös koulutuksen
telakuorma-autojen siirtämiseen.
saan on ollut tähän mennessä erittäin mielenkiintoinen, välillä hieman
haastava kokemus. Kaikki kuljetuslinjan oppilaat ovat tuntuneet nauttivan siitä, mitä ovat tänne päässeet
tekemään. Kun kurssin oppilaat ovat
päässeet tutustumaan toisiinsa kunnolla, meistä on tullut tiivis joukko
tulevia varusmiesjohtajia.
Aliupseerikurssin viimeisen neljänneksen häämöttäessä valtaosa on
saanut puolustusvoimien kuormaautokortit, joten mukavia ajohommia pääsee harjoittelemaan kurssin loppupuolella. Leirejä ja harjoituksia mahtuu yhdeksään viikkoon ihan riittävästi. Leireillä harjoitellaan niin oman toimialan,
kuin myös yleisiä jääkärin taitoja,
esimerkiksi toimintaa ajoneuvolla
tuliylläkössä ja ilmahälytyksessä.
Lisäksi harjoittelimme myös jalkaväkijoukkueen perustaistelumenetelmiä. Olihan joukossa muutama
vähän erikoisempi ja haastavampi harjoite, mutta niiden yksityiskohdat jääkööt yllätykseksi autokomppaniaan eksyville.
Jos jäit vielä miettimään onko 1. Erillisen autokomppanian kuljetuslinja
hyvä paikka sinulle, se on. Kannattaa miettiä etuja: ilmainen kuorma-autokortti ja ammattipätevyys
sekä johtajakoulutus. Niistä on hyötyä siviilissäkin. Eikä linjalle tullessa
tarvitse välttämättä mitään erityisiä
tietoja tai taitoja. Joukkoon mahtuu niin autonasentajia kuin autoja vähän tuntevia, mutta kaikki ovat
päässeet kärryille, koska kaikki opetetaan alusta lähtien.
Kaikin puolin kurssin järjestelyt
ovat onnistuneet mielestämme
hienosti, ja toivomme, että seuraavalla kurssilla on mukavaa, ja että
he saavat yhtä ammattitaitoista
opetusta kuin mekin.
Aliupseerikurssi kokonaisuudes-
Aliupseerikurssin ensimmäisen
koulutuskauden aikana saimme
ajettua suurimman osan ajotunneista, osa kerkesi saada kortinkin. Saimme myös tyyppikoulutuksia ajoneuvoihin, joilla tulemme
tulevaisuudessa ajamaan; maastokuorma-autoihin. Onnekkaimmat ovat päässeet ajamaan lähes
kaikilla kuorma-autotyypeillä mitä
kasarmilta löytyy. Koulutuskauden
lopulla osa kuljetuslinjastakin lähti
reserviupseerikurssille Haminaan.
Kuljetuslinja
46
HURTTI-UKKO 1/15
Kunnossapito
Lääkintälinja
HURTTI-UKKO 1/15
47
Pioneeri-AUK 214
-kolme pientä sanaa
TT kapteeni Hanne Kiiskinen
Kurssin johtaja
Opeta (AUK 1 jakso)
Pioneerialiupseerikurssin ensimmäisellä jaksolla oppilaille opetettiin perusteet pioneeriaselajin
tehtävistä: suluttamisesta, räjäyttämisestä ja raivaamisesta. Kurssin ensimmäisten viikkojen aikana oppilaat pääsivät syventämään
myös taistelijan perustaitojaan jääkärikoulutuksen jaksolla, joka huipentui opetettujen asioiden harjoitteluun ampumaharjoituksessa.
Moni oppilasta sai kurssin 1. jakson
aikana suoritettua myös räjäyttäjän pätevyyskirjaan vaadittavan
kokeen, jota voi hyödyntää reservissä armeijan jälkeen.
Harjoita (AUK 2 jakso)
Aliupseerikurssin toisella jaksolla keskityttiin kouluttajana ja johtajana harjaantumiseen. Oppilaat harjoittelivat pioneeriaselajiin kuuluvien välineiden kouluttamista toisilleen. Ryhmänjohtamista ja samalla myös pioneerin taitoja harjoiteltiin jakson aikana järjestetyissä sotaharjoituksissa.
Yhteistoimintaharjoituksessa ja
aselajiharjoituksessa oppilaat pääsivät harjoittelemaan sotimista
osana taisteluosastoa ja samalla kaikille muodostui käsitys siitä,
mitä muita joukkoja ja taistelun
elementtejä taistelukentälle kuuluu ja mitä yhteistoiminta muiden
joukkojen kanssa pioneeriryhmänjohtajalle tarkoittaa.
Koulutus oli läpi koko kurssin tarkoituksenmukaisesti kovaa ja säälimätöntä. Jos aikoo pärjätä taistelukentällä, on sen myös näyttävä koulutuksessa ja harjoittelussa
48
-niin sodit, kuin harjoittelet!
Kouluttajat yrittivät parhaansa mukaan luoda harjoituksiin
tilanteita, joissa oppilaat pääsivät
kokeilemaan ja näkemään omia ja
toistensa reaktioita ja rajoja fyysisen ja henkisen paineen alla. Kurssin aikana jokainen oppilas varmasti löysi uusia puolia itsestään
ja kurssitovereistaan. Samalla toivon, että me kouluttajat, kovalla koulutuksella, olemme onnistuneet tasoittamaan uusien ryhmänjohtajien tietä kohti esimerkillistä
ryhmänjohtamista.
Kurssin aikana on kyllästymiseen
asti korostettu oman esimerkin
tärkeyttä. Pioneeriryhmänjohtaja on ryhmänsä kärkitaistelija, jonka on pystyttävä toimimaan mallina alaisilleen kaikissa tilanteissa, oli kyse sitten käyttäytymisestä iltavapailla tai taisteluharjoituksessa. Luottamuksen ja omat kasvonsa alaisten edessä voi menettää ainoastaan kerran.
Nyt valmistuneet ryhmänjohtajat
sijoitetaan johtajakaudellaan omien sodanajan ryhmiensä johtajiksi.
Eli sanomattakin kaikille pitäisi olla
selvää, että ryhmänjohtajan kannukset ja oman ryhmän luottamus
on ansaittava nyt rauhanaikana.
Koko kurssin ajan kurssilla vallitsi äärimmäisen hyvä ja tiivis kurssihenki, se varmasti auttoi monet
oppilaista ylittämään omia rajojaan vielä korkeammalta. Huumoria käytettiin koulutuksessa ja samoin sitä viljelivät oppilaat toisilleen. Kaikki kurssilaiset
ovat varmasti samaa mieltä siitä,
että mikään ei piristä synkässä ja
märässä kainuulaisessa metsässä kello kolmen aikaan aamuyöstä miinoitteen etureunalla paremmin kuin oppilas Arffmanin väsähtänyt ja muutenkin kaikin puolin
ala-arvoinen ”heitto”.
Vaadi (Johtajakausi)
Uusien alokkaitten astuessa palvelukseen uudet ryhmänjohtajat ovat haasteellisen ja mielenkiintoisen tehtävän edessä. Teiltä
odotetaan ammattitaitoista, asiallista, vaativaa ja tiukkaa johtamiskäyttäytymistä. Hartiat taakse, leuka pystyyn ja rinta rottingille - olen täysin vakuuttunut, että
teistä tulee esimerkillisiä ryhmänjohtajia. Mäkilegenda Matti Nykäsen sanoin se on nyt ainoastaan up
yours, eli teistä itsestä kiinni!
HURTTI-UKKO 1/15
PION AUK ja 347 aamua
TT Oppilaat: Mikko Hiltunen ja
Kalle Korpela
S
e pieni jännityksen tunne,
kun saimme tietää, että olimme tulleet valituiksi aliupseerikurssille johtui osittain siitä, että
saapumiserässämme oli enemmän halukkaita kuin kurssin kiintiössä oli paikkoja. Osittain myös
siitä syystä, että meille oli kerrottu kauhutarinoita liittyen miinoihin, marsseihin sekä sotaharjoituksiin, kouluttajista puhumattakaan. Kenelläkään ei oikein ollut
minkäänlaista käsitystä siitä mitä
tuleman piti.
Asiat kuitenkin valkenivat hyvinkin nopeasti. Turhat luulot ja ”löysät” otettiin pois jokaiselta kerta
heilautuksella, nimittäin kuuluisalla järjestymisharjoituksella ”tervetulias-sulkeisilla”. Kieltämättä se
söi miestä, kun katseli lähteviä
lomakyytejä parkkipaikalla samalla, kun itse puki suojeluvarustusta
päälle. Viesti oli sanomattakin selvä, löysäilyyn ei ole varaa.
maineinen linjaharjoitus sekä tietysti räjäyttäminen. Linjaharjoituksessa pääsimme kokemaan miinoittamista sekä päivällä että yöllä, paljon puhuttua miinojenyötä väheksymättä. Räjäyttäminen
täysin uutena asiana oli aselajin
kohokohta, kun sai käsitellä räjähteitä joita oli nähnyt lähinnä Hollywoodin elokuvissa. Kurssin ensimmäiseen jaksoon kuului myös johtajatehtävärata, joka oli varmasti jokaiselle ainutkertainen kokemus. ”Palvelusaikamme paras päivä” niin kuin apukouluttajamme
meille sanoivat.
Seitsemän viikon jälkeen tulevat
reservinupseerit oli seulottu joukostamme ja heidät postitettiin
Haminaan. Me muut jäimme jatkamaan aliupseerikurssia, jossa
ryhmähenki oli jo korkealla vaikka
tupajärjestys muuttui AUK:n toisen jakson alkaessa. Kurssikavereihin oli ehtinyt jo tutustua ja osasta
kurssilaisista oli tullut jo hyviä ystäviä keskenään. Kurssin toinen jakso jatkui AUK 1:n aikana opittujen
asioitten syventämisellä ja kertaamisella. Parhaiten tähän mennessä
on mieleen jäänyt yhteistoimintaharjoitus muiden aselajien kanssa.
Näin kurssin loppuvaiheessa voi
sanoa, että kokemuksia on kerääntynyt jo paljon muutaman kuukauden aikana. Osa kokemuksista
on mukavampia kuin toiset, mutta eipä tänne varsinaisesti viihtymään tultukaan. Kipu on vain tunne ja kokemus se on pettymyskin.
Hauskoja hetkiä muiden kurssilaisten kanssa on ollut rutkasti koulutuksen aikana.
Aika on kulunut nopeasti kurssilla
mielekkään tekemisen, sekä hyvän
yhteishengen avulla. Rankka koulutus ei ole ollut turhaa, sillä oppi
on mennyt perille ja alamme mielestämme jo muistuttamaan ryhmänjohtajia ainakin jollain tasolla.
Jääkäritoiminta, suluttaminen, raivaaminen, räjäyttäminen ja johtaminen, niistä kurssimme on pääosin tehty. Kurssin alkuvaiheessa
kaikki oli vielä hieman jännittävää, uudet tuvat, uudet ihmiset, ja
uudet opittavat asiat. Aluksi opettelimme sotilaan perustaitoja jääkärihengessä, sekä sen ohella johtamisen taitoja. Jääkärikoulutuksen huipentuma oli ensimmäinen
AUK:n ampumaharjoitus, josta
parhaiten mieleen jäi valojuovapatruunoilla ampuminen pimeäammunnoissa sekä kevyen kertasingon harjoitusraketin ampuminen. Ensimmäisten viikkojen aikana ryhmähenki alkoi kasvaa tovereihin tutustumisen myötä ja ilmapiiri hieman rentoutui.
Kurssin ensimmäisestä jaksosta parhaiten mieleen jäi paha-
HURTTI-UKKO 1/15
49
Pioneerialiupseerikurssi 1. joukkue
Pioneerialiupseerikurssi 2. joukkue
50
HURTTI-UKKO 1/15
Pioneeriupseerikurssi
Vuoden pioneeri Arto Mononen 2013 palkittiin kesällä
Y
liluutnantti Arto Mononen
palkittiin vuoden 2013 pioneerina ja Mannerheim-ristin ritarien pioneeriaselajille lahjoittama Ritarimalja luovutettiin 25.7.2014 Schmardenin päivän
tilaisuudessa Kajaanissa vuodeksi
hänen haltuunsa.
Yliluutnantti Mononen on valmistunut Maanpuolustusopiston Opistoupseerien peruskurssi 55 pioneerilinjalta vuonna 1999 ja palvelee
parhaillaan 1. Pioneerikomppaniassa työpaikkaohjaajana.
Hänen korkea ammattitaitonsa
ja pyyteetön työmoraalinsa ovat
erinomaisia esimerkkejä työuraansa aloittaville kouluttajille. Hänen
työnohjaamisen menetelmät ovat
osoittautuneet erittäin toimiviksi
pioneeriaselajin nuorempien kouluttajien osaamisen kehittämisessä ja hänen ammattitaidon ja saa-
HURTTI-UKKO 1/15
vutukset työnohjauksessa ovat
tunnustaneet esimiehet, vertaiset
sekä hänen ohjauksessaan toimineet kouluttajat.
Yliluutnantti Monosen ammattitaito tulee parhaiten esille pioneeriaselajin moniosaajana. Hän omaa
merkittävän tietotaidon pioneeriaselajin eri toimintojen ja osaalueiden kouluttamisesta ja johtamisesta.
Yliluutnantti Monoselle on ominaista korkea ammattitaito, annettujen tehtävien esimerkillinen loppuunsaattaminen, toimintatapojen aktiivinen kehittäminen sekä
henkilöstön varaukseton tukeminen. Fyysiseltä kunnoltaan yliluutnantti Mononen on esimerkiksi
kelpaava.
Teksti ja kuva:
Seppo Suhonen
51
Radistin polku
– sijoitettavaksi reserviin
TT yliluutnantti Vesa Valkeasuo
radistilinjanjohtaja
P
ohjois-Suomen viestipataljoonan 2. Viestikomppania
kouluttaa sissiradioaliupseereita Pohjois-Karjalan rajavartioston tarpeisiin.
Radistiksi koulutettavat valitaan
peruskoulutuskaudella. Ensimmäinen vaihe valinnassa on koko saapumiserälle pidettävä tiedotustilaisuus palveluksen ensimmäisellä
viikolla. Henkilökohtaisen halukkuutensa tiedotustilaisuudessa ilmoittaneille järjestetään seuraavan viikon aikana sähkötyksen
oppimiskykyä mittaava rytmitesti.
Saman tilaisuuden aikana suoritetaan myös haastattelu, jossa valintojen johtaja arvioi henkilön sopivuuden radistiksi ruumiillisten ja
henkisten ominaisuuksiensa puolesta.
Haastattelun yhteydessä hakijan
on myös tehtävä lopullinen päätös
hakeutumisestaan radistikoulutukseen. Edelleen valintaan vaikuttavat vielä peruskokeiden tulokset,
cooperin testi ja lihaskuntotesti.
Myös perusyksikön lausunto henkilön irrotettavuudesta radistikoulutukseen pyritään huomioimaan.
Edellä kuvatulla menettelyllä valitaan noin 15 henkilöä jokaisesta saapumiserästä koulutukseen
52
ja muutto 2. Viestikomppaniaan
tapahtuu peruskoulutuskauden
puolivälissä. Peruskoulutuskauden
koulutussuunnitelman mukaisten
asioiden lisäksi radisteilla alkaa
välittömästi sähkötyksen alkeiden
opiskelu kirjain ja numero kerrallaan.
Peruskoulutuskauden jälkeen kaikki radistit komennetaan aliupseerikurssille, jossa leijonanosan,
monesti aamusta pitkälle iltaan,
vie aselajitaitojen opiskelu. Alkuvaiheessa erilaisten viestilaitteiden käsittely sekä viestiliikenteen
suorittaminen opiskellaan luokkaoloissa. Sähkötyksen opiskeluun radistit käyttävät myös paljon vapaa-aikaansa.
Luokkaopetuksen jälkeen siirrytään harjaantumaan ja soveltamaan opittua vaativampiin olosuhteisiin. Ero moniin muihin viestiasematyyppeihin on selkeä; kun
radistin viestiasema on valmis,
ei toiminta ole pelkkää ylläpitoa
ja verkkomuutosten tekoa, vaan
alkaa viestiliikenteen suorittaminen. Lähettäminen ja vastaanottaminen eri lähetelajeilla; datalla,
flashilla ja sähkötyksellä.
Sanomien salaaminen ja avaaminen on kyettävä hoitamaan myös
täysin manuaalisilla menetelmillä, jos osa viestikalustosta on jostain syystä käyttökelvotonta. Sähkötykseen turvaudutaan mikäli
nopeammat ja helpommat viestitysmenetelmät eivät toimi radiohäiriöiden tai tahallisen häirinnän
takia.
Aliupseerikurssin viimeisillä viikoilla suoritetaan radioviestittäjän
tutkinto, jossa mitataan kaluston
käyttötaidot sekä viestiliikenteellinen osaaminen teorian ja käytännön kokeissa.
Aliupseerikurssin ja samalla viestillisen peruskoulutuksen jälkeen
radistit siirtyvät Pohjois-Karjalan
rajavartioston Rajajääkärikomppaniaan Onttolaan. Palvelusajan jälkimmäisen puoliskon aikana siellä
annetaan mm. tiedustelukoulutus
kokonaisuudessaan, ase- ja ampumakoulutusta täydennetään, erätaitoja opetetaan ja ennen kaikkea radistin päätehtävään, viestitykseen, harjaannutaan vaativissa harjoituksissa osana tiedusteluryhmää.
Radistin koulutukseen tuntee vain
pieni osa varusmiehistä mielenkiintoa, ja siitäkin joukosta useat
karsiutuvat valintaprosessin aikana. Kouluttajan näkökulmasta
katsottuna näin on hyvä. Koulutukseen halukkaat ja valitut henkilöt ovat erittäin motivoitunutta
ja tehtäväänsä sitoutunutta väkeä,
joka haluaa ja myös kykenee hoitamaan vaativan tehtävänsä kaikissa olosuhteissa. Tiedusteluryhmä
ilman viestiyhteyksiä on arvoton.
HURTTI-UKKO 1/15
Yhtenäisyys joukon perustana
TT oppilaat Henna Pulkkinen ja
Harri Parkkinen
S
uomi joutui suurien haasteiden eteen käydessään urheasti sotaa Neuvostoliittoa
vastaan vuosina 1939-1940 ja 19411944. Rauhan astuessa voimaan
sodan runtelema Suomi joutui
uudelleen asuttamaan noin 430
000 kotinsa menettänyttä ihmistä ja maksamaan miljardien dollarien sotakorvaukset Neuvostoliitolle. Suomi säilyi kuitenkin itsenäisenä valtiona ja pääsi nopeasti takaisin jaloilleen. Avain tähän
kaikkeen oli vahva joukkohenki ja
yhdessä tekeminen. Näitä arvostetaan vahvasti myös nykypäivän
asepalveluksessa.
Yhtenäisen joukon muodostuminen ei tapahdu yhdessä yössä,
vaan se vaatii runsaasti kanssakäymistä toisten kanssa. Asepalveluksemme alussa meille painotettiin
seuraavaa: ”Te ette ole ainoastaan
yksilöitä, vaan joukko. Joukon vahvuuden määrittää sen heikoin yksilö.”
Ensimmäiseksi oppii tuntemaan
samassa tuvassa asuvat henkilöt.
Heidän kanssaan on tekemisissä
kaikkein eniten ja usein näin muodostuu tiivein ryhmä. Päivittäisten
harjoitusten kautta omassa linjassa saa mahdollisuuden tutus-
HURTTI-UKKO 1/15
tua toisiin. Pienet ryhmät yhdistyvät samalla hieman isommiksi
kokonaisuuksiksi. Koko komppaniaa koskevissa harjoituksissa, oppitunneilla ja leireillä linjojen välinen
yhteistyö tiivistyy ja lähes jokainen on tekemisissä kaikkien kanssa harjoituksen aikana. Näin muodostuu sodan aikana yhdessä toimiva joukko.
Suurimmissa sotaharjoituksissa,
kuten väli- ja loppusodassa, kysytään vielä eri komppanioiden ja
jopa eri yksiköiden välillä tapahtuvaa yhteistyötä. Armeijassa kukaan
ei jääkään yksin, vaan aina on toisia ihmisiä lähellä, vähintäänkin
oman taistelijaparin verran.
Armeija on kehittynyt suuresti siitä, mitä se oli 1900-luvulla. Simputus, eli alempiarvoisten alistaminen, vaatteiden, sekä huonosti sijatun sängyn petivaatteiden levittäminen on saatu loppumaan armeijassa kokonaan. Toisaalta nykypäivän armeija ei ole
verrattavissa fyysiseltä eikä henkiseltä rasitukseltaan vuosikymmenien takaiseen armeijaan, vaikka
vaativia harjoituksia järjestetään
edelleen. Niissä kysytään erityisesti joukon kykyä suunnitella ja toimia yhdessä.
Joukkohenki muodostaa perustan ryhmän toiminnalle. Se ei ole
pysyvä voimavara ja se vaatii aikaa
kehittyäkseen. Joukkohenki ei
aina muutu paremmaksi, vaan se
voi myös olla negatiivista.
Viestin aliupseerikurssin alussa peruskoulutuskauden aikaiset
tuvat hajaantuivat ja muutimme
toisiin tupiin uusien ihmisten kanssa. Ensimmäisinä päivinä oli monia
raskaita harjoituksia, kuten ryhmäytymismarssi, jossa marssimme
oman linjan kesken kellon ympäri. Näissä harjoituksissa autoimme
toisia tarvittaessa, kannustimme
jaksamaan ja mikä tärkeintä toimimme yhtenä joukkona.
Joukkohenki auttaa selviytymään
aluksi ylitsepääsemättömiltä tuntuvista koetuksista ja saattaa jopa
täysin erilaiset ihmiset toimimaan
vaivatta yhdessä, vaikka siviilissä
he eivät välttämättä edes puhuisi toisilleen. Hyvä ilmapiiri tuo palvelukseen viihtyvyyttä ja vaihtelevuutta.
Armeija on ainutlaatuinen kokemus. Se antaa mahdollisuuden
tutustua uusiin ihmisiin, joista voi
saada ystäviä loppuelämäkseen.
Armeija tarjoaa myös kokemuksia,
joita ei voi saada mistään muualta. Vaikka armeija ei aina olekaan
yhtä riemua ja juhlaa, niin se on silti yksi elämän antoisimmista ajanjaksoista.
53
Viestiasemalinja A
Viestiasemalinja E
Viestialiupseerikurssi
54
HURTTI-UKKO 1/15
Johtajuuden kulmakivet
TT majuri Jouni Kvist
3. jääkärikomppanian päällikkö
E
nsimmäinen yhtenäinen Kainuun jääkäripataljoonan jalkaväen aliupseerikurssi näki
päivänvalon saapumiserällä 214,
kun jääkäri- ja panssarintorjuntalinja saivat elokuun lopussa vahvistuksekseen tiedustelulinjan. Kurssi
sai nimekseen KULMAKIVI.
Vahvalle perustalle
on hyvä rakentaa
Aliupseerikurssin 1. jaksolla oppilaille rakennettiin vahva tietopohja. Koulutushaarakohtainen kalusto tuli myös tutuksi. Aliupseerikurssin 2. jaksolla osaamista syvennettiin johtaja-, kouluttaja- ja eriytyvän koulutuksen osalta. Oikopolkuja johtajana kehittymiseen ei ole.
Riittävän osaamisen tason voi saavuttaa vain tekemällä. Ne lukuisat
käytännön maastoharjoitukset ja
hikiset siirtymiset, jotka sillä hetkellä saattoivat tuntua ylitsepääsemättömiltä, maksavat tulevaisuudessa
itsensä kymmenkertaisena takaisin.
Teille on kurssin aikana luotu
mahdollisuus rakentaa itsellenne
sellainen teoreettinen ja käytännön pohja, jonka perusteella on
hyvä lähteä jatkamaan johtajan
vaativalla, mutta samalla antoisalla polulla. Aliupseerikurssi ei
tee teistä kaiken osaavia ja tietäviä valmiita johtajia. Johtajana kasvaminen ja kehittyminen ovat vasta alussa. Tulette muodostamaan
saapumiserästä 115 rakennettavan joukkotuotantokokoonpanon
perustan, jonka päälle kokonaisuus kasataan. Ammattitaitonne
mitataan vuoden 2015 kevään ja
kesän vaativissa sotaharjoituksissa.
Luottamus, innostus,
oppiminen ja arvostus
Tulevien alaistenne luottamus
rakennetaan omilla teoilla ja esimerkillä - ei muodollisella arvoval-
HURTTI-UKKO 1/15
lalla eli jämillä, jotka rintamustanne koristavat. Ole oikeudenmukainen ja tasapuolinen kaikkia ryhmäsi tai partiosi taistelijoita kohtaan. Laita itsesi likoon ponnistellessanne kohti yhteisten tavoitteiden toteutumista. Muista kannustaa ja palkita hyvistä suorituksista. Suomalaiselle miehelle kehu
oikeassa paikassa on monesti karkkia arvokkaampi.
Tee alaisillesi pelisäännöt selviksi ja vaadi niiden noudattamista.
Anna alaisillesi riittävän haastavia tehtäviä ja mahdollisuus tuoda omia ideoita ja esityksiä tehtävän toteuttamiseksi. Palautteesta oppii. Virheitäkin saa tehdä,
mutta saman virheen toistaminen
menee jo hölmöyden puolelle. Virheelliset suoritukset tulee luonnollisesti uusia.
Tukekaa alaisianne, niin hekin
tukevat teitä tiukan paikan tullen.
Muistakaa kohdella jokaista alaistanne lähtökohdista riippumatta
yksilöinä, reilusti ja tasapuolisesti.
Jokaiselle alaiselle löytyy organisaatiossa tehtävä, jossa hänen henkilökohtaisia ominaisuuksia ja vahvuuksia voidaan hyödyntää. Ole
läsnä ja tarjoa välitön tukesi. Kuuntele, keskustele ja selvitä alaistesi
henkilökohtaiset heikkoudet, vahvuudet, ilot ja murheet. Näin säilytät tilannetajusi ja pystyt ennakoimaan eteen tulevia ristiriitoja reagoinnin sijaan.
Tehtävä kirkkaana mielessä
Osaava ja alaistensa arvostama johtaja saa joukkonsa kanssa aikaan
erinomaisia tuloksia. Menestys
perustuu yhteiseen sitoutumiseen
ja haluun ponnistella tehtävien
toteuttamiseksi. Johtajan arvostus
pohjautuu hänen antamiinsa näyttöihin joukon esitaistelijana, osaamiseen sekä haluun ja kykyyn huolehtia alaisistaan. Hyvä johtaja on
vaativa ja oikeudenmukainen. Hän
kantaa vastuunsa myös vaikeissa
tilanteissa.
Tulette samalla olemaan nuo-
remmalle saapumiserälle eräänlaisia roolimalleja heille uudessa
ja oudossa ympäristössä. Muistakaa siis vastuunne oikean esimerkin antamisessa.
Maavoimien taistelussa korostuvat ryhmien ja partioiden tehtävätaktiikka. Partioiden ja ryhmien
johtajilta vaaditaan itsenäistä ajattelua, monipuolista osaamista niin
kaluston kuin taistelutekniikan
suhteen sekä kykyä soveltaa opittuja perustietoja ja -taitoja. Kainuun jääkäripataljoona vaalii talvisodan Kuhmon taisteluiden sekä
jatkosodan 14. Divisioonan perinteitä. Pitkälti erämaissa käytyjen
taisteluiden onnistumisessa korostuivat yksittäisten osastojen, ryhmien ja partioiden toiminta. Näissä tehtävissä ryhmien ja partioiden
johtajat toimivat usein itsenäisesti
ilman esimiehen ohjausta.
Tavoitteet korkealle
Nuoret johtajan taimet: Muistakaa, että Teissä on enemmän voimaa, kestävyyttä ja osaamista kuin
osaatte arvatakaan. Ainoat rajat
ovat ne, jotka itsellenne asetatte.
Älkää antako mielenne rajoittaa
todellista kapasiteettianne. Asettakaa tavoitteet aina korkealle,
niin tulette useimmiten huomaamaan, että tavoitteilla on tapana
toteutua, kun vain ponnistelette
riittävästi niiden eteen.
Tämä ei koske vain varusmiesaikaanne, vaan elämää yleensä.
Vanhan päällikön testamentti
Vuoden 2015 vaihteessa minuakin
odottavat uudet haasteet siirtyessäni uuteen tehtävään. Olen kiitollinen siitä ajasta, jonka olen saanut palvella 3. jääkärikomppaniassa. Esitän parhaat kiitokset yksikön
ammattitaitoiselle ja hyvä - henkiselle henkilökunnalle sekä apukouluttajille erinomaisesti tehdystä
työstä jalkaväen aliupseerikurssin
koulutuksen eteen. Toivotan Teille
kaikkea hyvää tulevaisuuteen!
55
Jääkärilinja - ja intti alkoi alusta
TT oppilaat Aleksi Källström ja
Timo Vänskä
J
ääkärilinjan aliupseerikurssi
2/14 alkoi peruskauden lopussa, jolloin 3. jääkärikomppaniaan saapuivat uudet oppilaat.
Olimme saaneet etukäteen kurssista positiivisen kuvan perusyksikön
alikersanttien puheiden perusteella. Uudet käytännöt ja tiukempi kuri sai tuntemaan kuin armeija olisi alkanut taas alusta. Jo heti
alussa huomasimme, että jokaisella oppilaalla oli kova motivaatio ja yrittämisen halu. Jokainen
halusi selvästi suoriutua parhaansa mukaan.
Odotimme kurssilta rankkaa fyysistä ja henkistä koulutusta ja juuri sitä jokainen kurssilta tuli hakemaan. Kurssin alkupuolella keskityimme suuriltaosin jääkärijoukkueen kalustoon. Koulutusta saimme
oppitunneilla ja käytännön harjoituksissa. Näiden harjoitusten
avulla jokainen oppi tuntemaan
ja käsittelemään uusia aseita, joita olivat esimerkiksi konekiväärit, kertasingot ja erilaiset räjähteet. Samaan aikaan harjoittelimme ryhmän toimintaa ja varsinkin
ryhmän johtamista.
Kurssin aikana pidetyt kokeet ja
harjoitteet testasivat johtamistaitojamme sekä tietojamme teoriassa ja käytännössä. Näitä olivat
muun muassa johtajatehtävärata ja maastoharjoitukset oppilasryhmän johtajana. Näiden lisäksi
olemme saaneet pitää sulkeisharjoitteita sekä johtaa oppilastovereitamme joukkueen johtajana ja
oppilasvääpelinä.
Painopiste kurssin toisessa vaiheessa on ollut joukkuekoossa
toimiminen päivittäisissä maastoharjoituksissa, taistelu- ja ampumaharjoituksissa. Siitä huolimatta, että olemme toimineet joukkuekoossa, pääpaino on ollut ryhmän johtajana harjaantumises-
sa. Joukkuekoossa olemme harjoitelleet muun muassa väijytyksiä ja iskuja. Näissä jääkärit
iskevät nopeasti, tehokkaasti sekä
varmasti vihollisten tärkeisiin osiin.
Tärkeitä kohteita ovat esimerkiksi vihollisen huolto-, komento- ja viestipaikat. Näiden toimien tarkoituksena on heikentää
vihollisen pääjoukon toimintaa.
Rankat harjoitukset ovat tiivistäneet linjamme yhteishenkeä todella paljon. Kaveria autetaan, eikä
ketään jätetä yksin, vaikka eteen
tulisi haastavia tilanteita. Jalkaväkialiupseerikurssin sisäiset kilpailut, kuten maastojuoksukisa sekä
esterata ovat tiivistäneet yhteenkuuluvuuden tunnetta. Aliupseerikurssi on tarjonnut meidän linjalla jokaiselle oppilaalle ainutlaatuisia kokemuksia. Koulutus on ollut
ammattimaista ja jokainen on saanut hyvän pohjan, jolla toimia seuraavan saapumiserän alokkaiden
ryhmänjohtajana.
Jääkärilinja
56
HURTTI-UKKO 1/15
Panssarintorjujat
TT oppilaat Leo Leppävuori ja
Miika Rehell
aliupseerikurssilla harjoitellaankin
paljon, kaiken muun ohella.
V
Kurssillamme on annettu paljon
johtajakoulutusta, sekä teoriassa
että käytännössä. Kurssin alussa
meille pidettiin paljon oppitunteja johtajakoulutuksesta. Oppitunneilla meille on kerrottu oikeaoppisesta taistelujohtamisesta ja siitä, kuinka voimme kehittää sitä.
Erityisesti meille on opetettu syväjohtamista, mikä painottuu neljään tärkeään ”kulmakiveen” jotka ovat oppiminen, arvostus, luottaminen ja innostus. Nämä ovat
tehokkaan johtamisen yleiset periaatteet ja hyvä johtaja osaa soveltaa niitä käytännön tilanteissa.
uonna 1944 Tali-Ihantalassa
saavutettiin maa- ja ilmavoimien yhteistyön avulla torjuntavoitto, joka maksoi Neuvostoliitolle arviolta noin 22000 miehen ja noin 300 panssarivaunun
tappiot. Ilmavoimat, tykistö ja Suomen omat panssarivoimat tuhosivat paljon vihollisen vaunuja, mutta myös lähietäisyydeltä toimivat
urheat panssarintorjujat tuhosivat
neuvostopanssareita suuria määriä.
Varustuksena panssarintorjujilla
oli saksalaisilta saadut panssarinyrkit ja -kauhut, joiden tehokas etäisyys oli noin 15 - 60 metriä. Panssarikauhuilla jopa 200 metriä. Panssarivaunujen tuhoaminen tuolta
etäisyydeltä vaatii kylmiä hermoja, kärsivällisyyttä ja päättäväisyyttä. Juuri näitä taitoja panssarintorjuja-aliupseerilta vaaditaan ja niitä
Kurssin aikana olemme saaneet
paljon mielenkiintoista koulutusta lukuisista panssarintorjuntaaseista ja muusta tärkeästä kalustosta, joita jalkaväen sotilas tarvitsee. Koulutuksissa menimme teorian kautta käytännön harjoitteisiin.
Harjoittelun jälkeen pääsimme tes-
taamaan tietojamme ja taitojamme vaativissa taisteluharjoituksissa. Harjoitukset ovat olleet raskaita, mutta palkitsevia ja opettavaisia. Virheiltä ei ole vältytty, mutta
virheistä oppii - joskus kantapään
kautta.
Panssarintorjuntalinja on mielestämme aliupseerikurssin vaativin ja
pienin linja, mutta yhteishenki on
sen mukainen. Ajatus ”kaveria ei
jätetä” elää vahvana jokaisen rinnassa. Se on kantanut meitä useiden rankkojen harjoitusten aikana. Linjamme kouluttajat ja apukouluttajat ovat ammattitaitoisia,
osaavat antaa palautetta, innostavat ja pitävät kuria yllä. Turhasta
meille ei ole huudettu. ”Runtu” on
rakkautta ja kovalla kurilla meistä
tehdään parempia johtajia.
Panssarintorjuntalinja on niille, jotka haluavat haastaa itsensä
henkisesti ja fyysisesti. Armeijassa
kukaan ei taistele yksin ja kaikkia
tarvitaan.
Panssarintorjuntalinja
HURTTI-UKKO 1/15
57
Tiedustelulinja
w oppilas Joona Kivioja
P
-kausi oli nopeasti taputeltu.
Sen lopulla jännitettiin, ketkä olisivat onnelliset AUK:iin
lähtijät. Arvostetulle tiedustelulinjalle eivät kaikki halukkaat päässeet. Näin osa joutui pettymään ja
tyytymään toisiin hommiin.
25:n tiedustelukomppaniassa
pidettyjen aliupseerikurssien jälkeen oli muutto organisaatiouudistuksen takia kohti kolmatta jääkärikomppaniaa. Jätimme
hyvästit entisille tuville ja suuntasimme kohti uusia tupakavereita, sääntöjä ja käytäntöjä. Alussa
pakka oli aivan sekaisin ja monien
mielessä varmasti liikkui “mutku
me tehtiin näin tiedustelukomppaniassa, miksei me täällä voida”
- ajatuksia. Talossa talon tavalla.
Pienen totuttelun jälkeen opimme muun muassa tekemään pinkan, laulamaan jääkärinmarssia ja
olemaan osa jääkärikomppaniaa.
AUK:uun päästyämme tajusimme,
että täällä riittää luettavaa. Opimme kuinka innostetaan, opetetaan,
rakennetaan luottamusta ja ennen
kaikkea arvostetaan yksilöä. Teorian ohessa kuitenkin on paljon fyysistä meininkiä ja parastahan on
päästä soveltamaan opittuja taitoja käytännössä, metsäharjoituksissa - sinne siis MARS - MARS!
Parin ensimmäisen teoriaviikon jälkeen koitti ensimmäinen harjoitus.
Harjoitus ei sinällään ollut rankka, mutta saatuamme kymmenien
kilon rinkan selkään rupesi kuulumaan kommentteja: “Kaikki muu
on kivaa, mut tän rinkan kannon
voisin jättää pois”. Seuraavalla kerralla jo ihmeteltiin, miten rinkat
tuntuivat niin kevyiltä.
Käytännönkokeemme HAVU 1 koitti ja rankan päivän jälkeen pystyi
hyvällä mielellä toteamaan: “Been
there, done that!” Seuraavaksi jännitettiin havumerkin saamista. Tunnelma oli jännittynyt, mutta hyvinhän tuo koe oli mennyt!
RUK-paikoista käytiin kova kilpailu
ja lopulta 13 ihmistä hyppäsi bussiin ja lähti kohti Haminaa. Loput
nielivät pettymyksensä ja jäivät
eliittinä jalkaväen AUK 2:lle.
Kavereiden henkinen, fyysinen ja
sosiaalinen tuki korostuu, kun luetaan yhdessä kokeisiin tai ollaan
metsässä vähillä yöunilla hommissa, joissa vaaditaan tarkkaavaisuutta, tietoa ja kädentaitoja.
Tiedustelijan kuuluu olla nopea,
tarkka, äänetön ja näkymätön päivällä sekä yöllä. Tehtävämme on
liikkua taisteluosastomme kärjessä ja selvittää missä kulkee ja mitä.
Yhtä tärkeätä on viestittää nämä
tiedot eteenpäin mahdollisimman nopeasti, jotta voidaan tehdä oikeita päätöksiä.
Puolustusvoimien tarjoama johtajakoulutus on mainio mahdollisuus
päästä harjoittelemaan nuorena
joukkojen johtamista. Ja se antaa
hyvät valmiudet tulevaisuuteen.
Tiedustelulinja
58
HURTTI-UKKO 1/15
Kalenteri
Tammikuu
5.1.
Alokkaat palvelukseen
10.-11.1.Kotiväenpäivät
15.1.
Kainuun prikaati 2015 avajaiset
20.1.
TAMMI-konsertti Oulussa, Lapin sotilassoittokunta
21.1.
TAMMI-konsertti Ylivieskassa, Lapin sotilassoittokunta
25.1.
TAMMI-konsertti Kajaanissa, Lapin sotilassoittokunta
Helmikuu
2.-6.2.
Alueellinen maanpuolustuskurssi, Vuokatti
3.-5.2.
Valtakunnallisen maanpuolustuskurssin internaatti, Kajaani
7.2.
Vala-konsertti Kajaanissa,
Lapin sotilassoittokunta
7.-8.2.
Vala varuskunnassa
12.2.
Kuopion huoltopataljoonan perinnepäivä
13.2.
Ystävänpäivän konsertti Joensuussa, Rakuunasoittokunta
17.2.
PKARALTSTO:n vuosipäivän konsertti Joensuussa,
Rakuunasoittokunta
18.2.
Veteraani-iltamat Kuopiossa, Ilmavoimien sotilassoittokunta
24.2.
Aluetoimistojen vuosipäivä
24.2.
Aluetoimiston vuosipäivän konsertti Oulussa,
Lapin sotilassoittokunta
Maaliskuu
5.3.
12.3.
13.3.
13.3.
15.3.
16.-19.3.
18.3.
1.-31.3.
Viestijoukkojen perinnepäivä
Pohjois-Pohjanmaan Sotaveteraanipiirin liikuntapäivä ja
konsertti Kalajoella, Lapin sotilassoittokunta
Talvisodan päättymisen muistotilaisuus, Kajaani, Oulu
Talvisodan päättymisen muistokonsertti, Joensuu
Talvisodan päättymisen muistokonsertti, Kuopio
Hiihdon Sotilas-SM-kilpailut, Kajaani
255 vrk palvelleiden varusmiesten kotiuttaminen
Veteraanikeräys rekrytointialueella
Huhtikuu
1.4.
1.4.
13.4.
18.4.
27.4.
Kainuun prikaatin vuosipäivän tilaisuudet
MARS!-konsertti Kajaanissa, Lapin sotilassoittokunta
Lumilajien huippu-urheilijat palvelukseen
Lumilajien huippu-urheilijoiden kotiväenpäivä
Kansallinen veteraanipäivä
Toukokuu
6.5.
Poliisisoittokunnan & Lapin sotilassoittokunnan konsertti,
Oulu
13.5.
Rosvopaistitapahtuma, Iisalmi
13.5.
Koululaisten vierailupäivä varuskunnassa
15.5. ?
Lumilajien huippu-urheilijoiden vala
16.-17.5.
Sandels-jotos reserviläistapahtuma
17.5.
Kaatuneitten muistopäivä
Kesäkuu
2.6.
Henkilökunnan ja reserviläisten ylentämis- ja palkitsemis
tilaisuudet, Kajaani, Joensuu ja Kuopio (Oulussa 4.6.)
4.6.
Lippujuhlan päivän valtakunnallinen paraati, Oulu
4.6.
MILjazz-puistokonsertti, Oulu
7.6.
Veteraanien kirkkopyhä, Kuopio
8.6.
Pohjois-Karjalan ja -Savon Sotiemme veteraanien kesäpäivät,
Onttola
14.6.
MILjazz-puistokonsertti, Kuopio
17.6.Kotiuttamisparaati
17.6.
Kainuun tykistörykmentin perinnepäivä
Heinäkuu
5.7.
6.7.
11. ja 12.7.
24.7.
Jyrkänkosken tukikohdan avajaiset, Kuhmo
Alokkaat palvelukseen
Kotiväenpäivät
Schmardenin päivä, pioneeriaselajin perinnepäivä
HURTTI-UKKO 1/15
Aliupseerikurssien
parhaat
alikersantit
on palkittu
Maanpuolustussäätiön kannatusyhdistyksen aliupseerikurssin
stipendillä palkitut kurssien
parhaat alikersantit
w Jalkaväen aliupseerikurssin paras:
Kivelä Mikko Santeri, Tiedustelulinja
w Tykistön aliupseerikurssin paras:
Turunen Tuukka Mikael, Viestilinja
w Viestialiupseerikurssin paras:
Suoranta Arttu Arinpoika,
Viestiasemalinja E
w Pioneerialiupseerikurssin paras:
Tyynelä Samu Henrik Matias,
Pioneerilinja
w Huollon aliupseerikurssin paras:
Puumalainen Tatu Onni Patrik,
Lääkintälinja
Kainuun prikaatin Killan aliupseerikurssin stipendillä palkitut linjojen
parhaat alikersantit
w
w
w
w
w
w
w
w
Jääkärilinja:
Virtanen Joosua Jaakoppi
Panssarintorjuntalinja:
Jäppinen Saku Aleksi
Komentopaikkalinja:
Huttunen Jussi Ilmari
Radistilinja: Kajander Vili Johannes
Viestiasemalinja A:
Niemelä Eetu Ilmari
Kuljetuslinja:
Martikainen Iikka Viljami
Huoltopalvelulinja:
Sievänen Valtteri Ilmari
Kunnossapitolinja:
Hänninen Sami Tapani
Kainuun Tykistö- ja heittimistökillan
puukolla palkitut tykistön linjojen
parhaat alikersantit
w
w
w
Kranaatinheitinlinja:
Sorsa Mikael Juhani Kristian
Tulenjohtolinja:
Vesiluoma Matti Kasperi
Tuliasemalinja: Pulkkinen Kalle Pietari
59
Puhelinnumeromme ovat muuttuneet vuoden vaihteessa.
Parhaiten tavoitat meidät vaihteen 0299 800 kautta.
Asiakaspalvelunumerot
Kajaani
varusmiesten asiakaspalvelu 0299 451 160
Oulu
asiakaspalvelunumero 0299 456 108
Kuopio
asiakaspalvelunumero 0299 435 500
Joensuu
asiakaspalvelunumero 0299 434 434
maavoimat.fi/kaipr
puolustusvoimat.fi