docInnovaatioseteliraportti 18.5.2015
download 
Report Transcription
Innovaatioseteliraportti 18.5.2015
Vastaanottaja Tredea Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.5.2015 YHTEENVETORAPORTTI INNOVAATIOSETELIT YHTEENVETORAPORTTI INNOVAATIOSETELIT Ramboll P.O. Box 25 Säterinkatu 6 FI-02601 ESPOO Finland T +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.com Innovaatiosetelit SISÄLTÖ YHTEENVETO 1. JOHDANT0 2. ESISELVITYKSEN TOTEUTUS 3. ESIMERKKEJÄ INNOVAATIOSETELIKOKEILUISTA EUROOPASTA JA SUOMESTA 3.1 Alueellinen palvelusetelikokeilu 3.2 Innovaatioseteli – Englanti 3.3 Innovaatiosetelit - Espanja, Extremadura ja Murcia 3.4 Innovaatioseteli – Hollanti – kansallinen taso 3.5 Innovaatioseteli – Hollanti – Limburg 3.6 Innovaatioseteli – Irlanti 3.7 Innovaatiosetelikuvaus - Italia 3.8 Innovaatioseteli – Itävalta 3.9 Innovaatioseteli – Skotlanti 3.10 KIS-PIMS hankkeen innovaatioseteli 3.11 Pk-yritys portfolio 3.12 Seinäjoen alueen innovaatioseteli 3.13 Saras Sauter innovaatioseteli 3.14 VINNOVAn innovaatioseteli 4. INNOVAATIOSETELIKOKEILUJEN VERTAILU 5. SÄHKÖISEN KYSELYN TULOKSET 5.1 Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta 5.2 Julkisen sektorin subventoimien tukien tai palvelujen hyödyntäminen 5.3 Tarve julkisen sektorin subventoimille tki-toimintaan suunnatuille tuille ja palveluille 5.4 Yksityiseltä sektorilta ostetut palvelut 5.5 Tarve yksityisen sektorin palveluille 5.6 Innovaatiosetelin tuoma lisäarvo 6. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 6.1 Yritysten kehittämiseen sekä innovaatiotoiminnan tukemiseen tarjolla olevat julkisen sektorin palvelut 6.2 Tunnistetut puutteet ja kehittämistarpeet 7. JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET Liite 1 Kv. vertailussa kontaktoidut henkilöt Liite 2 Sähköisen kyselyn runko Liite 3 Suoritetut haastattelut Liite 4 Haastattelujen runko 1 2 3 4 4 6 8 9 11 12 15 16 19 21 23 25 27 30 31 37 37 38 40 41 42 43 44 44 47 51 Innovaatiosetelit 1 of 66 YHTEENVETO TAVOITTEET Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy tilasi helmikuussa 2015 Ramboll Management Consulting Oy:ltä esiselvityksen mahdollisen yrityspalvelusetelin sisällöllisiin näkökulmiin liittyen. Selvitettäväksi asetettiin kansainvälistymisen ja t&k&i – toimintojen tukeminen mahdollisella yrityspalvelusetelillä ja erityisesti katvealueiden tunnistaminen suhteessa julkiseen yrityspalvelujärjestelmään. Tilattu raportti on osa ”Yrityspalvelu 2.0 – esiselvitys innovatiivisten hankintojen mahdollisuuksista yrityspalveluiden tuottamisessa” nimistä hanketta. Tämä esiselvitys kuvaa yrityspalvelukentän nykytilan sekä kokoaa yhteen yrityssetelijärjestelmän taustoja, tarpeita, mahdollisuuksia sekä toteutuksessa huomioitavia tekijöitä. TOTEUTUS Esiselvitys pohjautuu pirkanmaalaisille yrityksille suunnattuun sähköiseen kyselyyn (n=50), tarkennettuihin yrityshaastatteluihin (n=14) sekä sidosryhmähaastatteluihin (n=13), jotka toteutettiin julkisen sektorin toimijoiden näkemyksien kartoittamiseksi. Lisäksi esiselvityksessä tarkasteltiin olemassa olevaa julkisen sektorin tukitarjontaa sekä analysoitiin 14 yrityssetelijärjestelmää eri puolilla Eurooppaa (Belgia, Englanti, Espanja, EU [KIS-PIMS-hanke], Hollanti [2], Irlanti, Italia, Itävalta, Ruotsi, Saksa, Skotlanti ja Suomi [2]). HAVAINNOT Innovaatiosetelijärjestelmiä koskevan vertailun mukaan kokemukset instrumentista ovat positiivisia ja aikaansaadut tulokset puoltavat järjestelmien olemassa oloa. Setelien toimivuutta innovaatiopolitiikan välineenä tukevat myös aiemmat eurooppalaiset selvitykset. Setelien vahvuutena on erilaisten toimijoiden aktivointi ja verkottaminen, kyky kannustaa tki-toimintaan muitakin kuin erilaisia tukia aktiivisesti hakevia yrityksiä ja kanavoida tukea hankkeisiin, joita ei muuten olisi voitu toteuttaa. Järjestelmä kannustaa pk-yrityksiä jatkamaan kehittämistoimintaa setelin hyödyntämisen jälkeenkin. Setelien etuina näyttäytyvät nopeus, käytön helppous ja valinnanvapaus palvelun suhteen. JOHTOPÄÄTÖKSET, SUOSITUKSET Esiselvityksen mukaan julkisen sektorin tarjoaman tukikentän kehittämistarpeet liittyvät seuraaviin seikkoihin: Tukien ja palvelujen vaikutukset ovat ristiriitaisia ja niiden kohdentaminen on vaikeaa. Nykyinen tukijärjestelmä ei edistä yritysten ja t&k-toimijoiden yhteistyötä tai uusien ajatusten nopeaa ja ketterää pilotointia. Kysynnän ja tarjonnan kohtaanto ja ’innovaatiomarkkinoiden’ toimivuus on haasteellista. Projektimuotoisen rahoituksen korostuessa yritysten ja muiden toimijoiden aito verkottuminen ei näytä toteutuvan. Järjestelmä on sirpaleinen ja hallinnollisesti raskas. Julkisen sektorin tukea tarjoaa moni toimija, mutta järjestelmien ja toimijoiden välinen yhteistyö on osittain puutteellista. Yritystoiminnan varhaisimpaan vaiheeseen on kiinnitetty liian vähän huomiota. Suurin osa tarjolla olevista palveluista ja tuista edellyttää, että yrityksellä on takanaan vähintään yksi tilikausi. Haaste liittyy erityisesti kasvu- ja kansainvälistymishaluisiin start up -yrityksiin. Setelillä voidaan vastata kaikkiin edellä mainittuihin kehittämishaasteisiin. Niitä on hyödynnetty eri puolilla Eurooppaa toimijoiden yhteen tuomiseen ja erilaisten osaamisten hyödyntämiseen yrityksissä. Niillä on edistetty nopeita avauksia, markkinaa lähellä olevia kokeiluja sekä erilaisten tutkimusten ja selvitysten tekemistä. Seteli mahdollistaa pk-yrityksille, mukaan lukien alkavat Innovaatiosetelit 2 of 66 yritykset, mahdollisimman laajan palveluntarjoajien verkoston sekä parhaan mahdollisen osaamisen hyödyntämisen. Lisäksi se on hallinnollisesti kevyt instrumentti, joka täydentää nykyisessä tukipalvelukentässä olevia aukkoja, joita ovat muun muassa erilaisten toimijoiden verkottaminen; neuvonta, sparraus ja mentorointi erityisesti yritystoiminnan alkuvaiheessa; yritysten kannustaminen ulkopuolisen osaamisen hyödyntämiseen; liikeideoiden testaaminen ja kehittäminen; nopeiden, markkinoita lähellä olevien avausten toteuttaminen pilottien avulla sekä osaamisen, tiedon ja teknologian siirto. 1. JOHDANT0 Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy tilasi helmikuussa 2015 Ramboll Management Consulting Oy:ltä esiselvityksen mahdollisen yrityspalvelusetelin sisällöllisiin näkökulmiin liittyen. Selvitettäväksi asetettiin kansainvälistymisen ja t&k&i – toimintojen tukeminen mahdollisella yrityspalvelusetelillä ja erityisesti katvealueiden tunnistaminen suhteessa julkiseen yrityspalvelujärjestelmään. Tilattu raportti on osa ”Yrityspalvelu 2.0 – esiselvitys innovatiivisten hankintojen mahdollisuuksista yrityspalveluiden tuottamisessa” nimistä hanketta. Esiselvityksessä yrityspalveluseteleistä on käytetty seuraavaa määritelmää: seteleillä tarkoitetaan yritykselle myönnettyä taloudellista tukea hankkia tarvitsemansa asiakaspalvelu markkinaehtoisesti haluamaltaan palvelujen tuottajalta, esimerkiksi toiselta yritykseltä, korkeakoululta tai tutkimuslaitokselta. Hankittava palvelu voi tukea mm. tuotteiden ja palvelujen kaupallistamista, yrityksen strategian fokusointia sen t&k –toiminnan vahvistamista tai kansainvälistymistä. Yrityspalvelusetelijärjestelmän tavoitteena on, että tarjottavan tuen avulla yritykset voisivat jatkossa hankkia julkista yrityspalvelutarjontaa täydentäviä palveluita erityisesti yksityiseltä sektorilta, ja tätä kautta saavutettaisiin selvää lisäarvoa alueen yritysten liiketoiminnan kehittämiseen. Toimeksiannon tavoitteeksi asetettiin tunnistaa katveita nykyisissä julkisissa yrityspalveluissa ja hankkia tietoa siitä, miten yrityspalvelutarjontaa voitaisiin alueellisella tasolla parantaa. Lisäksi pyrittiin tuottamaan tietoa yrityspalvelusetelin mahdollista pilotointia varten. Tavoitteiden saavuttamiseksi Ramboll toteutti alueen yrityksille suunnatun sähköisen kyselyn, haastatteli yritysedustajia sekä muiden keskeisten sidosryhmien edustajia sekä keräsi ja analysoi tietoa aiemmista yrityssetelikokeiluista niin Suomessa kuin ulkomailla. Esiselvityksen keskeiset tulokset on esitetty tämä raportissa, joka kokoaa yhteen yritysten innovaatioiden ja teknologioiden käyttöä ja hyödyntämistä tukevan setelijärjestelmän taustoja, tarpeita, mahdollisuuksia sekä toteutuksessa huomioitavia haasteita. Innovaatiosetelit 2. 3 of 66 ESISELVITYKSEN TOTEUTUS Esiselvitystyö käynnistyi eri puolella Eurooppaa käynnissä olevien tai olleiden innovaatiosetelijärjestelmien vertailulla. Lista kontaktoiduista henkilöistä on liitteessä 1. Lisäksi työ sisälsi innovaatiotoiminnan edistämiseen liittyvien yrityspalvelujen kartoittamista, missä tavoitteena oli mahdollisten puutteiden ja epäkohtien tunnistaminen sekä työpöytätutkimuksena että haastatteluin. Tarvittavan tiedon keräämiseksi toteutettiin pirkanmaalaisille yrityksille suunnattu kysely, jossa kartoitettiin yksityisen sektorin toimijoiden aiempia kokemuksia yrityspalvelujen hyödyntämisestä sekä täydentävien palvelujen mahdollisesta tarpeesta. Sähköisen kyselyn runko on liitteessä kaksi. Kyselyyn vastasi 50 henkilöä noin kahdeksansadan henkilön joukosta, joten vastausprosentti jäi alle kymmeneen prosenttiin. Kyselyn yhteydessä vastaajille annettiin mahdollisuus jättää yhteystietonsa haastattelua varten. Näistä vapaaehtoisiksi ilmoittautuneista valikoitiin 15 henkilöä yksityiskohtaisempaan haastatteluun huomioiden henkilöiden taustaorganisaatioiden koko, toimiala ja toiminnan kansainvälisyys. Lista haastatelluista henkilöistä on liitteessä 3 ja haastattelujen runko liitteessä 4. Yrityshaastattelujen lisäksi toteutettiin 13 sidosryhmähaastattelua lähinnä julkisen sektorin toimijoiden näkemyksien kartoittamiseksi. Pääpaino keskusteluissa oli nykyisen yrityspalvelukentän kattavuudessa, havaituissa puitteissa sekä yrityspalvelusetelijärjestelmän potentiaalissa mahdollisten katvealueiden kattamiseen. Lista sidosryhmähaastatelluista on liitteessä 3. Työpöytätutkimuksen, kyselyn sekä haastattelujen tulokset analysoitiin ja alustavat havainnot kirjattiin raportteihin. Alustavien tulosten validoimiseksi järjestettiin työpaja Rambollin ruotsalaisten sekä saksalaisten innovaatiotoiminnan asiantuntijoiden kanssa. Tulosten analyysissä on otettu huomioon myös muut aihepiiriä käsitelleet selvitykset. Keskustelujen perusteella viimeisteltiin kaksi erillistä raporttia, joista tämä kyseinen raportti keskittyy innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen sekä hyödyntämiseen. Samaan aikaan valmistuneen toisen raportin fokus on yritysten kansainvälistymisessä. Kahden esiselvitysraportin rakenne on samanlainen. Johdannon (luku 1) ja esiselvityksen toteutuksen (luku 2) jälkeen kolmannessa luvussa esitellään esiselvityksessä kartoitetut setelikokeilut niin Suomesta kuin muualta Euroopasta. Luku neljä sisältää yhteenvedon kansainvälistymisseteleistä. Viidennessä luvussa käydään läpi toteutetun yrityskyselyn tulokset. Yrityspalvelujärjestelmä on kuvattu kuudennessa luvussa, jossa otetaan myös kantaa palvelujen kattavuuteen esiselvityksen tulosten perusteella. Raportti päättyy seitsemännen luvun yhteenvetoon. Esiselvityksen toteutuksesta vastasivat Henri Lahtinen, Kalle Lamminmäki, Hanna Koskela ja Vesa Salminen Ramboll Management Consulting Oy:sta. Innovaatiosetelit 3. 4 of 66 ESIMERKKEJÄ INNOVAATIOSETELIKOKEILUISTA EUROOPASTA JA SUOMESTA Tässä luvussa esitellään lukuisia innovaatiosetelikokeiluja eri puolilta Eurooppaa. Useimmat setelijärjestelmistä ovat yhä käytössä. Päättyneistä useimmat ovat olleet projektiluontoisia eli niitä ei ole lähtökohtaisesti tarkoitettu pysyviksi käytännöiksi yrityspalvelukentässä. Varsinainen yhteenveto setelijärjestelmistä löytyy seuraavasta luvusta. 3.1 Alueellinen palvelusetelikokeilu Kuvaus Prosessi palveluseteliin liittyen aloitettiin alkuvuodesta 2008. Projekti liittyi aiempaan EU-ohjelmakauteen ja hankeideaa työstettiin yhdessä Kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa. Ministeriö oli kuulolla koko hankkeen ajan sen etenemisestä. Valmistelussa hyödynnettiin myös muutamia konsulttitahoja, jotka toteuttivat hankkeelle tukea projektihallinnon, aikataulutuksen, pienimuotoisten selvitysten (yritykset) ja työpajafasilitoinnin kautta. Kohderyhmä Kokeilussa ei ollut selkeää kohderyhmärahoitusta, mutta yleisesti huomioitiin pk-yrityksiä ja erityisesti mikroyrityksiä. Maantieteellisenä alueena Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala. Käyttötarkoitus Asiantuntijapalvelut yritysten toiminnan kehittämiseen Minimi ja maksimi Kokeilussa ei päädytty määrittämään tiettyä summaa setelille. Tukiprosentit Setelille kaavailtiin samantyyppistä tukitasoa kuin olemassa olevissa palveluissa; yritysten omavastuuosuus noin 20-30 % eli tuen osuus yli 50 % hankinnan arvosta, minkä vuoksi toiminnassa tuli ottaa huomioon julkinen hankintalaki. Toimija Paikallinen TE-keskus Rahoittaja ESR-rahoituksen kanavoiminen esim. projektityyppisesti, mikäli setelikokeilu olisi jatkunut. Miksi päättynyt Hankkeen alkuperäinen tavoite yksinkertaisesta toimintamallista ei toteutunut minkä lisäksi lainsäädäntö aiheutti vaikeuksia erityisesti kilpailutusnäkökulmasta. EU-/ESR-rahan kanavoiminen tähän tarkoitukseen olisi tarkoittanut kansallista lainsäädäntöä huomattavasti tiukempien säännösten huomioimista kilpailutuksen näkökulmasta. Haasteiden myötä kokeilu päätettiin keskeyttää kesäkuussa 2009. Innovaatiosetelit 5 of 66 Minkä tarpeen täyttää Kokeilun taustalla oli paikallisen yrittäjäjärjestön esiin nostama tarve toimintamallille, jonka avulla yritys voisi vapaammin valita minkä palveluntarjoajan kanssa se haluaa yhteistyötä tehdä/ keneltä tarvittavat asiantuntijapalvelut hankkii. Erillisiä teemoja/aihealueita ei selkeästi tunnistettu niiltä osin, mitä palveluja erityisesti yritykset haluaisivat hankkia. Tuohon aikaan TEkeskuksessa palveluina olivat tuotteistetut asiantuntijapalvelut -kokonaisuus, joka oli suhteellisen ennalta määrätty tai strukturoitu kokonaisuus, missä jouston ja räätälöinnin vara oli vähäinen. Toki silloin olemassa olevan palvelutarjonnan osalta tunnistettiin joitakin katvealueita, kuten kriisiytyvien yritysten auttaminen, juridiset palvelut sekä markkinointiseikat. Setelikokeilun organisointi ja kilpailutus Hanke eteni suhteellisen pitkälle. Todettiin, että organisoimisessa olisi kaksi vaihtoehtoa 1) yritys itse ostaa palvelun ulkopuoliselta palveluntarjoajalta ja TE-keskus antaa tähän hankintaan palvelusetelin 2) TE-keskus ostaa palvelun asiakasyrityksen puolesta. Päädyttiin jälkimmäiseen vaihtoehtoon, joka saattoi jälkikäteen arvioiden olla virhe. Valinnasta aiheutui paljon työtä. Alkuvuodesta 2009 avattiin kilpailutus Itä-Suomen alueella asiantuntijayrityksille, jossa kartoitettiin niiden kiinnostusta tarjota omia palvelujaan tällaisen järjestelyn kautta. Tarjouspyyntöön saatiin yli 400 vastausta, jotka jakautuivat tarjouspyynnön 13 teeman (mm. liiketoiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen; rahoituksen suunnittelu; kansainvälistäminen + vienti, sähköinen liiketoiminta; viestintä, markkinointi ja myynti; IPR –asiat, hankinta+ logistiikka; yrityskaupat ja yritysjärjestelyt, kriisiytyneen yrityksen tervehdyttäminen; alihankinta ja verkostot; ympäristö-, turvallisuus ja laatuasiat) mukaisesti. Tavoitteena oli puitejärjestely per aihealue. Kilpailutus osoitti, että valintaprosessi on vaikea ja se pisti miettimään hankkeen järkevyyttä. Tavoitteena oli kuitenkin ollut luoda uusi, helppo ja yksinkertainen toimintamalli alueen yrityksille, mutta tällaiseksi toiminta ei näyttänyt muodostuvan. Puitejärjestelyssä olisi pitänyt pisteyttää palveluntarjoajat. Käytännössä tämä olisi tarkoittanut, että eniten pisteitä saanut olisi ollut se toimia, jolta ko. palvelu olisi pitänyt hankkia. Vain jos tämä toimija ei joistain syystä olisi voinut palvelua tarjota, olisi palvelun voinut hankkia ’toiseksi parhaalta’. Vaihtoehtoisesti palvelun hankkivan yrityksen olisi pitänyt toteuttaa puitejärjestelyssä mukana olleiden yritysten keskuudessa minikilpailutus, mikä olisi lisännyt työmäärää/vaivaa entisestään. Hakeminen Olemassa olevat tietojärjestelmät olisivat tukeneet kokeilua tai ne oltaisiin voitu ’virittää’ tähän tarkoitukseen sopivaksi. Tavoitteena oli, että hakeminen olisi tapahtunut sähköisesti, samoin kuin muu ’setelihallinnointi’. Muuta Hanke osoitti, että kilpailutusosaaminen oli alueella heikkoa tai että koko prosessia ei mietitty riittävästi siihen ryhdyttäessä. EU/ESR-rahan mukana olo toi tiukat säännöt kilpailutukselle, mitä ei oltu huomioitu etukäteen. Joitakin valintoja tehtiin ehkä väärin, esim. ryhdyttiin viemään toteutusta, jossa TE-keskus toimii hankkijana ja ostaa tietyt palvelut yrityksen puolesta. Puhdas seteliajatus ei siis tässä mallissa toteutunut. Hankkeessa valmisteltiin myös eräänlaista käsikirjaa, jossa esiteltiin eri toimijoiden roolit ja miten palvelua voitaisiin käyttää, mutta tämäkin jäi kesken. Innovaatiosetelit 6 of 66 Selvityksessä kontaktoitu yhteyshenkilö: Jari Vitikainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 3.2 Innovaatioseteli – Englanti1 Kuvaus Vuodesta 2012 alkaen innovaatiosetelillä autetaan mikro, pieniä sekä keskisuuria yrityksiä työskentelemään ensimmäistä kertaa ulkopuolisen asiantuntijan kanssa. Tavoitteena on auttaa yritystä saamaan uutta osaamista ja tietoa ja sitä kautta innovoida, kehittää ja kasvattaa liiketoimintaa. Asiantuntija-apua voi pyytää myös aineettoman pääoman hyödyntämiseen. Tukea voi lisäksi käyttää erikoisvarusteiden tai tilojen hankintaan. Setelijärjestelmän perustaminen linkittyy vuonna 2007 julkaistuun Lordi Sainsburyn raporttiin ’Race to the Top’, jossa ehdotettiin lukuisia suosituksia, joiden avulla Englannin kilpailukykyä ja innovatiivisuutta voitaisiin parantaa. Hollannissa tuolloin käytössä ollut setelijärjestelmä toimi esikuvana Englannin mallille. Kohderyhmä Seteli on tarkoitettu mikro ja Pk-yrityksille (vähintään 1, enintään 249 työntekijää) Englannissa. Yrityksen tulee edustaa yhtä seuraavista priorisoiduista sektoreista: agrifood; rakennettu ympäristö; energia, vesi ja jäte; avoin data ja keksijät; kyberturvallisuus sekä korkean jalostusarvon valmistava teollisuus. Käyttötarkoitus Seteliä tulee käyttää yritystoimintaan liittyvän todellisen haasteen ratkaisemiseen. Esimerkiksi pieni parannus tai muutos ei vielä oikeuta seteliin. Myöntämisen edellytyksenä on, että toimija ei ole aiemmin hyödyntänyt vastaavaa tukea eikä työskennellyt apua tarjoavan organisaation kanssa. Seteliä ei voi käyttää henkilökunnan koulutukseen, peruslaitteiden tai ohjelmistojen hankintaan, markkinointiin tai brändäykseen eikä perinteiseen yritysneuvontaan. Minimi ja maksimi Setelin arvo on maksimissaan 5 000 puntaa. Tukiprosentit Setelin arvo katetaan täysin (100 %). Yrityksen maksettavaksi jää kuitenkin palvelun hyödyntämisestä aiheutuva arvonlisävero. Toimija Innovate UK (aiemmin Technology Strategy Board)2 Rahoittaja Englannin hallitus Miksi päättynyt 1 https://vouchers.innovateuk.org/ 2 Innovate UK, joka vastaa toiminnaltaan lähinnä Tekesiä Suomessa, on kehittynyt liike-elämän neuvonantajien neuvostosta (ennen Technology Strategy Board, TSB) innovaatiovirastoksi 10 vuodessa; https://www.gov.uk/government/organisations/innovate-uk Innovaatiosetelit 7 of 66 Yhä käynnissä. Minkä tarpeen täyttää Auttaa yrityksiä käynnistämään yhteistyö ensimmäistä kertaa ulkopuolisen tahon kanssa ja täten kehittää ja kasvattaa yrityksen liiketoimintaa Kilpailutus Palveluntarjoaja voi olla joko yliopisto tai muu korkeakoulu, tutkimuslaitos, konsulttitoimisto, Catapult -keskus (vastaa Suomen SHOK -toimijoita), suunnittelutoimisto tai IPR -oikeuksiin erikoistunut toimija Englannissa. Hakeminen Setelin hakeminen tapahtuu jättämällä sähköinen hakemus. Hakemuksessa tulee kuvata innovaatio, jolla pyritään ratkaisemaan yritystoimintaan liittyvä haaste, johon tarvitaan ulkopuolisen asiantuntijan apua. Innovate UK myöntää seteleitä kolmen kuukauden välein (tammikuussa, huhtikuussa, heinäkuussa ja lokakuussa). Saapuneista hakemuksista tarkistetaan yrityskelpoisuus sekä hakemuksen sisältö (kyllä/ei). Kriteerit täyttävistä hakemuksista valinta tehdään arpomalla. Tieto valinnasta toimitetaan sähköisesti. Yrityksen on hyväksyttävä setelijärjestelmän ehdot 10 työpäivässä. Tämän jälkeen yritys voi siirtyä valitsemaan haluamansa palveluntarjoajan, jonka täytyy olla Englantiin rekisteröity yritys tai julkisen sektorin organisaatio. Tehdystä työstä tulee toimittaa Innovate UK:lle palveluntarjoajan laatima raportti. Innovate UK:n verkkosivuilla on ohjeet raportin laatimiseen. Lisäksi yrityksen tulee kuvata hankkimansa ostopalvelu ja miten se hyödytti yritystoimintaa. Maksettuaan palvelusta tarjoajalle yritys voi lunastaa setelin (maks. 5 000 puntaa) Innovate UK:lta. Myönnetty seteli on voimassa vain kuusi kuukautta, joten yrityksen on syytä pitää tämä mielessä hankintaa suunnitellessaan. Muuta Setelijärjestelmän arviointi on parhaillaan käynnissä. Aiemmin Englannissa, West Midlandsin alueella, on ollut käytössä setelijärjestelmä, jonka tavoitteena oli stimuloida innovaatiotoimintaa lisäämällä pk-yritysten ja akateemisten organisaatioiden yhteistyötä sekä tiedon siirtoa. Aston Business School suunnitteli ja hallinnoin setelijärjestelmän, joka jakoi 661 seteliä alueen pkyrityksille. Setelien arvo oli 3 000 puntaa ja sen saattoi käyttää palvelujen ja osaamisen hankkimiseen korkeakouluilta. Kolmen erillisen arvioinnin (Ecotec, 2008; Ecorys, 2010; ERDF, 2010) mukaan setelien kysyntä ylitti tarjonnan kolminkertaisesti. Yrityksistä, joille seteli myönnettiin, 46 % ei ollut aiemmin työskennellyt yliopistojen tai korkeakoulujen kanssa ja 56 % jatkui yhteistyötä myöhemminkin. Setelijärjestelmän myötä yritykset oppivat tunnistamaan korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa olevan osaamisen ja hyödyntämään sitä. Loppuarvioinnin mukaan 39 % yrityksistä ei olisi kyennyt kehittämään uusia innovatiivisia tuotteita ja prosesseja ilman setelillä hankittua tukea. Lisäksi 36 % yrityksistä vastasi, että akateemisen organisaation apu nopeutti innovaatioiden käyttöönottoa keskimäärin puolella vuodella. Kontaktoitujen henkilöiden mukaan muun muassa seuraavat asiat tulee pitää mielessä setelijärjestelmän perustamista miettiessä. Setelien hakemisen tulisi olla mahdollisimman helppoa ja yksinkertaista. Kyseessä on yleensä suhteellisen pieni rahasumma ja siksi byrokratian taso tulisi pitää alhaalla. Muuten yritysten on vaikea nähdä setelijärjestelmän hyötyjä. Lisäksi yritysten tulisi saada valita vapaasti mieleisensä yhteistyökumppani. Setelien käytölle on syytä Innovaatiosetelit 8 of 66 asettaa määräaika ja samalla pitää hyväksyä, että kaikki yritykset eivät lopulta kuitenkaan hyödynnä myönnettyä seteliä. Selvityksessä kontaktoitut yhteyshenkilöt: Clive Hayter, David Golding, Innovate UK 3.3 Innovaatiosetelit - Espanja, Extremadura ja Murcia Kuvaus Espanjassa Extremadurassa ja Murciassa on käytössä ICT-innovaatioiden tukemiseen tarkoitettu innovaatioseteli (”ICT Innovation Voucher”). Setelin kohderyhmänä ovat erityisesti pk-yritykset. Seteli on suunnattu vanhuspalveluita tuottavien yritysten liiketoiminnan kehittämiseen. Myös muut kuin espanjalaiset yritykset voivat hakea tukea, sillä hanke on rahoitettu Euroopan aluekehitysrahaston kautta. Extramadura ja Murcia ovat ICT-innovaatiosetelin pilottialueita. Innovaatiosetelikokeilu on osa Europe 2014 -2020 digitaalista agendaa. Kohderyhmä Innovaatiosetelin kohteena ovat pk-yritykset, jotka tuottavat seuraavia palveluita: Design ja prototyyppipalvelut, tuotteiden tai palvelujen markkinointipalvelut Vanhuksia avustavat palvelut ja teknologiat Käyttötarkoitus Setelin käytön on tarkoitus tukea mikro- ja pk-yritysten digitalisoitumista sekä digitaalisten palvelujen käyttöönottoa. Setelin avulla yritykset voivat mm. hankkia itselleen nettisivut, ohjelmistoja ja muuta toimintaa tukevia digitaalisia ratkaisuja, mikä edistää yritysten digitalisoitumista. Digitalisoitumisen puolestaan uskotaan lisäävän yritysten liiketoimintamahdollisuuksia. Setelin avulla yritys voi ottaa käyttöön ja hankkia erilaisia ICTratkaisuja, jotka parantavat yritysten sisäisten prosessien toimivuutta kuten esimerkiksi asiakkuudenhallintaa, suunnittelua ja alihankkijaverkoston hallintaa. Minimi ja maksimi Yrityksillä on käytössään 5 000 euroon asti rahoitusta digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa varten3. Tukiprosentit Setelissä tuen osuus on 80 %. Toimija AVANTE, Extremadurassa toimiva julkinen aluekehitysyhtiö4 Rahoittaja Innovaatiosetelikokeilua rahoittaa 80-prosenttisesti Euroopan komissio, tarkemmin Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Loput budjetista tulee alueelta. 3 http://europa.eu/rapid/press-release_IP-13-916_en.htm 4 http://www.extremaduraavante.es/index.php/extremadura-avante-menu-english Innovaatiosetelit 9 of 66 Miksi päättynyt Innovaatioseteliohjelma on vielä käynnissä. Minkä tarpeen täyttää Innovaatioseteli tukee pk-yritysten digitaalisten palvelujen ja tuotteiden kehittämistä sekä erityisesti ICT-pohjaisten liiketoimintamallien kehittämistä. Euroopan komissio uskoo pk-yritysten palvelujen digitalisoinnin lisäävän yritysten liiketoimintaa ja kasvua. Kilpailutus 33 palveluntarjoajaa on kilpailutettu rekisteriin. Näistä 29 on alueelta. Kilpailutuksen autettua yrityksillä oli 15 päivää aikaa ilmoittautua rekisteriin. AVANTE vastasi palveluntarjoajien akkreditoinnista maakunnan hallituksen puolesta. Yrityksiltä edellytettiin ICT palvelujen tarjoamista vähintään kolmen vuoden ajalta, vähintään viittä aiempaa toimeksiantoa tai kahta sertifikaattia onnistuneesta toimeksiannosta. Palvelua suorittavalla henkilöstöllä tuli olla soveltuva korkeakoulututkinto sekä vähintään kolmen vuoden työkokemus. Alihankinta ei ollut sallittua. Akreditointi saatettiin AVANTEn puolesta päätökseen 45 päivän sisällä ja se on voimassa kaksi vuotta. Hankinta Hankinta tapahtuu sähköisesti jättämällä hakemus, jonka perusteella yhteys yrityksen ja palveluntarjoajan välillä muodostetaan. Akreditoidut palveluntarjoajat mainostivat seteliä sivuillaan, haku oli avoinna kuukauden. Myönnetty seteli on käytettävä neljän kuukauden sisällä. Muuta Vuoden 2014 haussa vastaanotettiin 772 hakemusta, joiden volyymi ylitti kolme miljoonaa euroa. Seteleihin varattu budjetti oli 1,2 miljoonaa euroa. Ensimmäinen hakukierros on hyödyttänyt 309 alueella toimivaa yritystä. Selvityksessä kontaktoitu yhteyshenkilö: Cristina Gallardo Rey, Extremedura Avante 3.4 Innovaatioseteli – Hollanti – kansallinen taso Kuvaus Hollannissa on ollut useita eri innovaatioseteleitä alkaen vuodesta 1998. Kansallisella tasolla ensimmäinen perustettiin vuonna 2004. Ajatuksena oli seuraava: “Lead them to water and pay them to drink” (Angrist et al., 2006). Setelijärjestelmän tarkoituksena oli vauhdittaa pk-yritysten ja julkisen sektorin tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä. Tarjolla oli useita seteleitä eri tarkoituksiin. Kohderyhmä Pk-yritykset Käyttötarkoitus Pienen setelin saattoi käyttää kontaktien solmimiseen pk-yritysten ja tutkimuslaitosten välillä. Esimerkkinä voidaan mainita sovellusorientoituneet tutkimuskyselyt, jotka toteutettiin yhdessä määrätyn tutkimusryhmän kanssa tutkimuslaitoksessa. Seteli oli voimassa 6 kk eikä sille asetettu Innovaatiosetelit 10 of 66 teknologia tai aiherajoitteita. Seteli myönnettiin samalla pk-yritykselle vain kerran. Suuremman setelin saattoi käyttää laajemman kysymyksen tai haasteen ratkaisemiseen tutkimuslaitoksen avulla ja se voitiin myöntää pk-yritykselle kerran vuodessa. Minimi ja maksimi Pienen setelin arvo oli 2 500 euroa. Suuremman setelin arvo oli enintään 7 500 euroa. Tukiprosentit Pieni seteli 100 % (omarahoitusta ei vaadittu). Isommassa setelissä prosenttiosuus vaihteli sen mukaan, oliko palveluntarjoaja yliopisto tai julkisen sektorin tutkimuslaitos (2/3 kustannuksista, jolloin yrityksen saama tuki oli enintään 5 000 euroa) tai yksityisen sektorin tutkimuslaitos (1/3 kustannuksista, jolloin yrityksen saama tuli oli enintään 3 750 euroa).5 Toimija n/a Rahoittaja Euroopan komissio sekä elinkeinoministeriö Miksi päättynyt Kerättyjen tietojen mukaan setelijärjestelmän toteutusta ei mietitty loppuun saakka. Ajateltiin, että seteli itsessään johtaa toivottuihin tuloksiin eli saisi pk-yritykset kehittämään uusia innovatiivisia tuotteita ja palveluja. Näin ei kuitenkaan käynyt, koska setelien käytön taustalla ei ollut strategiaa, joka olisi ohjannut yritysten toimintaa. Täten ministeriö lakkautti seteliohjelman tammikuussa 2011. Minkä tarpeen täyttää Setelijärjestelmän tarkoituksena oli täydentää havaittua yhteistyön puutetta yritysten sekä tutkimuslaitosten välillä. Kilpailutus n/a Hakeminen Alkuun tarjolla oli 100 seteliä tarjolla. Setelien saajat arvottiin, mikäli hakijoita oli enemmän kuin tarjolla olevia seteleitä. Koska kysyntä ylitti tarjonnan selkeästi, setelien määrää lisättiin. Esimerkiksi maaliskuussa 2005 lähemmäs 400 seteliä myönnettiin pk-yrityksille. Kaikkiaan vuosina 2004 -2006 jaettiin 1100 seteliä, joiden arvo oli 7 500€. Kaudella 2006 -2007 pkyritysten käyttöön myönnettiin 3000 pientä seteliä (2 500€) sekä 3000 isoa (7 500€). Muita havaintoja Seteli oli voimassa vain kuusi kuukautta. Setelien käytön on havaittu kannustavan pk-yrityksiä käynnistämään uusia hankkeita julkisen sektorin tutkimuslaitosten kanssa. Kahdeksan 5 Arvonlisävero kuului aina pk-yrityksen maksamiin kuluihin Innovaatiosetelit 11 of 66 kymmenestä setelistä käytettiin projektiin, jota ei olisi toteutettu ilman tuen myöntämistä. Yksi kymmenestä kohdistui hankkeeseen, joka olisi käynnistetty myös ilman setelijärjestelmää. Lisäksi yksi kymmenestä setelistä jäi käyttämättä kokonaan. Setelien lisäarvona on nähty myös niiden myönteinen vaikutus uusien hankkeiden käynnistämiseen setelikokeilun jälkeen. 6 Selvityksessä kontaktoitu yhteyshenkilö: Ger Schnackers, LIOF 3.5 Innovaatioseteli – Hollanti – Limburg Kuvaus Vaikka setelit hylättiin kansallisella tasolla, se ei estänyt Limburgin aluetta ylläpitämästä omaa alueellista setelijärjestelmää, jossa sitä testattiin jo vuonna 1998. Limburgissa käytössä olevia seteleitä kuvaillaan seuraavasti: yksinkertainen, mutta vahva ja tehokas työkalu teknologian, osaamisen ja tiedon siirtoon. Kohderyhmä Pk-yritykset Käyttötarkoitus Seteli on tarkoitettu tiedon, osaamisen ja teknologian siirtoon. Seteli ei voi käyttää myyntiin tai markkinointiin liittyviin toimintoihin. Minimi ja maksimi Setelin arvo on enintään 10 000 euroa. Tukiprosentit Setelissä prosenttiosuus vaihtelee sen mukaan, onko palveluntarjoaja yliopisto tai julkisen sektorin tutkimuslaitos kuten esimerkiksi TNO (100 %, jolloin yrityksen saama tuki oli enintään 10 000 euroa) tai yritys (70 %, jolloin yrityksen saama tuli on enintään 7 000 euroa). Toimija Limburg Development and Investment Agency - LIOF7 - vastaa niin seteleiden vastaanottamisesta ja käsittelystä sekä niiden jakamisesta. LIOF auttaa myös yrityksiä artikuloimaan ja tunnistamaan kehittämistarpeita ja toimii täten välittäjänä osaamisen kysynnän ja tarjonnan välillä. Setelin käytön jälkeen LIOF myös seuraa yritysten etenemistä mahdollisiin jatkotoimenpiteisiin. Rahoittaja Rahoitus on peräisin Euroopan komissiolta (EARK) ja maakunnan hallinnolta. Toisinaan myös LIOF rahoittaa seteleitä pienellä osuudella. Miksi päättynyt Setelijärjestelmä on yhä käynnissä. 6 http://www.cpb.nl/en/publication/do-innovation-vouchers-help-smes-cross-bridge-towards-science 7 http://www.liof.com/en/about-liof.aspx?mainidsel=281 Innovaatiosetelit 12 of 66 Minkä tarpeen täyttää Limburgin alueella on ollut aikoinaan paljon kaivosteollisuutta. Kaivosten alasajon jälkeen alueen sosio-ekonomista rakennetta piti vahvistaa, jolloin huomio siirtyi yhä enemmän kaupan ja teollisuuden pk-yrityksiin. Siitä huolimatta, että Euroopassa ja Hollannissa on maailmanluokan osaamista ja yliopistoja, niiden kaupallinen hyödyntäminen on ollut vaatimatonta. Lisäksi kiristyvässä kilpailutilanteessa yritysten kyky innovoida on noussut kriittiseksi menestystekijäksi. Usein tämä jää kuitenkin toteutumatta, koska pk-yrityksissä on seuraavia puutteita: ei t&k strategiaa, rajattu määrä resursseja (ihmiset, aika, raha), rajattu määrä osaamista kehittämiseen, sisäinen fokus (kaikki tehdään itse) sekä puutteelliset taidot yhteiskehittämiseen. Seteli on nähty hyvänä työkaluna näiden puutteiden paikkaamiseen. Kilpailutus Palveluntarjoajia ei varsinaisesti kilpailuteta, mutta LIOF:n asiantuntijat auttavat yrityksiä tunnistamaan sopivan kumppanin. Hakeminen Hakeminen tapahtuu jättämällä sähköinen hakemus. Usein tarpeita tunnistetaan myös yrityskäynneillä, joita LIOF:n asiantuntijat tekevät. Yleistä on sekin, että yritysten edustajat saavat tiedon setelistä verkosta tai uutiskirjeestä, ja tulevat kysymään lisätietoja LioF:n henkilökunnalta. Muita havaintoja Seteli on osa laajempaa kokonaisuutta, jolla pyritään tukemaan ja stimuloimaan pk-yritysten innovatiivisuutta. Tässä kokonaisuudessa seteli edustaa ensimmäistä askelta, jonka avulla pkyrityksen käyttöön tuodaan ulkopuolista osaamista. Prosessi nopeuttaa esimerkiksi uuden idean kehittämistä tuotteeksi tai palveluksi. Käytettyään setelin yritys voi jatkaa kehittämistoimintaa toisen organisaation kanssa, jos kokee sen tarpeelliseksi. Usein käy niin, että yrityksessä on oivallettu uusia asioita ja opittu, jolloin kehitystyötä voidaan jatkaa myös sisäisesti. Jos ulkopuoliselle osaamiselle on kuitenkin tarvetta jatkossakin, tarjolla on muita tukia hyödynnettäväksi. LIOF:n kokemusten perusteella setelin etuja ovat nopeus, yksinkertaisuus, byrokratian vähäinen määrä, kustannustehokkuus, ulkoisen asiantuntemuksen hankkimisen helppous sekä erityisesti se, että setelin avulla yritykset auttavat toisia yrityksiä. Selvityksessä kontaktoitu yhteyshenkilö: Ger Schnackers, LIOF 3.6 Innovaatioseteli – Irlanti8 Kuvaus Aloite järjestelmän luomiseen tuli pienyritysfoorumilta, joka suositteli sitä raportissaan vuonna 2006. Tämän seurauksena setelijärjestelmäaloite kehitettiin vuonna 2007 rakentamaan parempia linkkejä ja yhteistyötä julkisen sektorin tiedon tuottajien (ts. korkeakoulut, julkiset tutkimuslaitokset) sekä pienten yritysten välillä. Seteli mahdollistaa yritykselle avun hankkimisen esimerkiksi uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseen tai 8 http://www.enterprise-ireland.com/en/Research-Innovation/Companies/Collaborate-with-companies-research-institutes/Innovation- Voucher.shortcut.html Innovaatiosetelit 13 of 66 tietyn ongelman ratkaisuun yhdessä rekisteröityneen tiedon tuottajan kanssa. Kohderyhmä Aiemmin järjestelmä oli suunnattu vain pienille yrityksille, mutta käynnissä oleva kuuden kuukauden pilottivaihe (01/2015 -06/2015) kattaa myös keskisuuret yritykset, jotka ovat yritysrekisterissä Irlannissa. Tämän jälkeen kuuden kuukauden jakso arvioidaan ja tulosten perusteella päätetään myönnetäänkö seteleitä keskisuurille yrityksille jatkossakin. Maataloussektorilla toimiville pk-yrityksille ei myönnetä tukea (State aid guidelines). Sama pätee hyväntekeväisyysorganisaatioihin, valtionyhtiöihin sekä kolmannen sektorin organisaatioihin. Käyttötarkoitus Tarjolla on useampi eri seteli. Perusseteli on tarkoitettu ulkopuolisen palvelun hankkimiseen tietoa tuottavalta organisaatiolta, jota ei tarvitse tunnistaa etukäteen. Seteli on voimassa 12 kuukautta myöntämisen jälkeen. Setelillä ei saa ostaa yksityisen sektorin palveluja. Kaikkiaan seteleitä voi käyttää erilaisiin innovaatiotoiminnan aktiviteetteihin kuten uusien tuotteiden, palvelujen ja prosessien kehittämiseen, uusien liiketoimintamallien kehittämiseen, uusiin palvelumalleihin ja asiakasliittymiin sekä räätälöityihin innovaatiojohtamisen valmennuksiin. Setelit on myös vaihdettavissa tiedonsiirtohankkeiksi tiedon tuottajalta. Tällä tarkoitetaan hankkeita, joissa siirretään sellaista tieteellistä, teknologista tai innovatiivista informaatiota, joka on uutta sitä hyödyntävälle pienyritykselle. Pienyritys voi puolestaan hyödyntää tietoa uuden luodakseen uuden tuotteen, prosessin tai palvelun. Enterprise Irelandin sivuilla on lueteltu pitkä lista toiminnoista, joihin seteli ei sovellu. Näitä ovat esimerkiksi yhdenmukaisuuden saavuttaminen lakien ja asetusten kanssa, perinteiset koulutukset, ohjelmistojen ostaminen tai kehittäminen, viennin edistäminen, harjoittelut, mainonta ja markkinointimateriaalin suunnittelu ja valmistaminen, myynti, liiketoimintasuunnitelmat -ja strategiat, kustannuslaskelmat, verkkosivujen kehittäminen ja optimointi sekä markkinatutkimukset ja selvitykset, joita on saatavilla yksityiseltä sektorilta. Minimi ja maksimi Perusseteli on arvoltaan 5 000 euroa. Fast track seteli on samanarvoinen, ja sen päälle yrityksen on osallistuttava vastaavalla summalla, jolloin hankkeen arvo voi olla enintään 10 000 euroa. Tukiprosentit Perussetelissä 100 prosenttia, Fast trackissä 50 prosenttia. Toimija Enterprise Ireland, Irlannin valtion rahoittama kehittämisorganisaatio9 Rahoittaja Irlannin hallitus Miksi päättynyt 9 http://www.enterprise-ireland.com/en/ Innovaatiosetelit 14 of 66 Setelijärjestelmä on tällä hetkellä käytössä eikä sen lopettamisesta ole ollut toistaiseksi puhetta. Minkä tarpeen täyttää Setelin avulla on rakennettu linkkejä ja yhteistyötä pk-yritysten sekä tietoa tuottavien organisaatioiden välille. Lisäksi on kannustettu pk-yrityksiä hyödyntämään liiketoimintamahdollisuuksia ko. organisaatioiden avulla. Kilpailutus Yrityksille palveluita tarjoavat organisaatiot on tunnistettu etukäteen ja ne on listattu Enterprise Irelandin sivuille. Jokaisella Irlannin kolmesta suuralueesta on noin kymmenkunta palveluntarjoajaa, jotka ovat mukana setelijärjestelmässä. Lisäksi Invest Northern Ireland on liittynyt mukaan, joten yritykset voivat valita kaikkiaan 38 tietoa ja osaamista tuottavan toimijan väliltä. Hakeminen Hakeakseen seteliä yritysten täytyy rekisteröityä Enterprise Irelandin verkkosivuilla. Saman järjestelmän kautta voi hakea sekä perus että Fast Track –seteleitä hakuaikojen sisällä, joita on yleensä kolme kertaa vuodessa. Hakemuksia ei voi jättää milloin tahansa, mutta hakulomakkeen voi ladata ja täyttää ennakkoon. Pk-yritykset voivat hyödyntää maksimissaan kolme seteliä, joista yhden on oltava puoliksi setelillä ja puoliksi yrityksen omalla rahalla katettava Fast Track seteli. Yritykset, joille on jo myönnetty tukea yli 300 000 euroa (summaan sisältyy myös innovaatiokumppanuudet -ohjelman rahoitus) viimeisten viiden vuoden aikana, eivät ole oikeutettuja perusseteleihin. Nämäkin yritykset voivat hakea 50/50 Fast track seteliä edellyttäen, että ne täyttävät muut hakukriteerit. Yritykselle voidaan kuitenkin myöntää vain yksi ‘aktiivinen’ seteli kerrallaan. Yrityksen vastuulla on varmistaa, että palvelun tuottanut organisaatio on lunastanut setelin ennen kuin seuraavan setelin hakemus jätetään. Yrityksen osalta seuraavan kierroksen hakukriteerit täyttyvät vasta, kun kaikki edellisen setelin taloushallinnolliset asiat ovat kunnossa. Tällä viitataan erityisesti arvonlisäveroon10. Yritys ja tietoa tuottava organisaatio voivat sopia työsuunnitelmasta jo ennen hakemuksen jättämistä tilanteessa, jossa yritys ei ole enää oikeutettu perusseteliin 11. Tällaisissa poikkeustilanteissa hakemus voidaan jättää koska tahansa ja siihen pyritään vastaamaan viimeistään kolmen viikon sisällä. Noin 80 prosenttia hakemuksista hyväksytään. Yleisimmät syyt hylkäykseen ovat, että yritys ei täytä kriteerejä, hakemuksessa ei ole riittävästi tietoa, rahoitettava aktiviteetti ei täytä kriteerejä tai että siihen sisältyvä toiminta ei linkity innovaatiotoimintaan. Muuta Talouselämä lehden mukaan Irlannissa on pienellä rahallisella panostuksella saatu paljon aikaan. Yritysten asiantuntijat, korkeakoulujen opettajat ja tutkijat on tuotu saman pöydän ääreen. Lisäksi alkupanostukselle on yleensä syntynyt jatkoa yritysten omalla rahoituksella. 12 Samaan tulokseen on tullut myös ulkopuolinen, vuonna 2012 toteutettu arviointi. Jokainen 10 Setelit eivät sisällä arvonlisäveroa. Yrityksen on maksettava palveluntarjoajan työstä arvonlisävero. 11 Yritys on esimerkiksi jo käyttänyt useamman setelin menneisyydessä tai tuotteen tai palvelun lanseeraamisella markkinoille on niin kiire, ettei perussetelin myöntämisen aikataulu riitä (koska aikataulu perustuu erillisiin hakuihin). 12 http://www.talouselama.fi/Tebatti/kysymykset/innovaatioseteleilla+vauhtia+tuotekehitykseen/a2231800 Innovaatiosetelit 15 of 66 setelijärjestelmän kautta sijoitettu euro lisäsi yrityksen liikevaihtoa seitsemällä eurolla. Järjestelmä on kustannustehokas ratkaisu tunnistettuun haasteeseen (pk-yritysten vähäinen yhteistyö yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa). Lisäksi setelijärjestelmä on arvioinnin mukaan saanut aikaan seuraavia tuloksia: 24 % seteliä hyödyntäneistä yrityksistä on laajentanut tuotevalikoimaansa 23 % seteliä hyödyntäneistä yrityksistä on parantanut tuotteidensa laatua 20 % seteliä hyödyntäneistä yrityksistä on tuonut uusia tuotteita markkinoille Lisäksi 94 % yrityksistä ilmoittivat olevansa halukkaita osallistumaan setelijärjestelmän mahdollistamiin hankkeisiin jatkossakin ja 93 % yrityksistä voisi suositella osallistumista muille liiketoiminnanharjoittajille. Edelleen korkea lukema, 82 % yrityksistä, ilmoitti osallistumisen lisänneen halukkuutta työskennellä korkeakoulun tai tutkimuslaitoksen kanssa myös tulevaisuudessa eli juuri sitä, mitä ohjelmalla on tavoiteltu. Selvityksessä kontaktoitu yhteyshenkilö: Michael Dolan, Enterprise Ireland 3.7 Innovaatiosetelikuvaus - Italia Kuvaus Italiassa on käytössä samankaltainen innovaatiosetelipilotointi kuin Espanjan Extremadurassa ja Murciassa. Innovaatiosetelin tavoitteena on ICT-ratkaisujen ja innovaatioiden tukeminen pk-yrityksissä. Innovaatioseteliä pilotoitiin kolmessa Italiaan sijoittuvassa EAKRhankkeessa (WIDER, INNOVAGE JA SEEINNOVA). Kaikkien hankkeiden kohderyhmänä olivat yritykset, jotka tuottavat palveluita ikäihmisille eli rahoitettavat ratkaisut koskevat ikäihmisiä. Tuettavat ratkaisut sijoittuvat erityisesti kotiautomaation ja terveys- ja hyvinvointiteknologioiden alueelle. Innovaatiosetelipilotointi on rahoitettu Euroopan aluekehitysrahastosta sekä Interregohjelmasta. Laajempi innovaatiosetelikokeilun taustalla oleva tavoite on EU:n tavoite tukea pkyritysten digitalisoitumista. Ikäihmisten elämänlaatua parantavien teknologioiden nähdään olevan potentiaalinen uuden liiketoiminnan alue ja EU on osoittanut tälle alueelle resursseja. Kohderyhmä Innovaatiosetelipilotin kohderyhmänä ovat pk-yritykset, jotka tuottavat palveluja ja ratkaisuja ikäihmisille. Tuettavat yritykset tuottavat ratkaisuja mm. materiaalien, ICT:n ja elektroniikan, mekaniikan ja energian sekä sosiaalisten palvelujen alueella. Tuettavat ratkaisut edustavat uusia tapoja ratkaista ikääntymisen haasteita, ympäristöön liittyviä haasteita sekä vanhusväestön hyvinvoinnin muita haasteita. Laajempana tavoitteena on pk-yritysten, tutkijoiden ja suurempien yritysten yhteistyön lisääminen. Käyttötarkoitus Innovaatioseteliä käyttävät pk-yritykset voivat käyttää innovaatiosetelin liiketoimintansa sekä palvelutuotantonsa digitalisoimiseen. Nämä yritykset tuottavat tietoja erityisesti kotiautomaation sekä terveys- ja hyvinvointiteknologioiden aloilla. Laajempana taustalla olevana tavoitteena on myös kannustaa yrityksiä kansainvälistymään. Setelin käytöllä tavoitellaan lisäksi uusia kontakteja pk-yritysten ja suurempien yritysten välille. Setelin käytön toivotaan myös lisäävän pk-yritysten tutkimusyhteistyötä ja -toimintaa. Minimi ja maksimi Innovaatioseteleitä jaettiin kolmen eri EAKR-hankkeen (WIDER, INNOVAGE JA SEEINNOVA) osana. Myönnettyjen seteleiden arvo vaihteli 1500 eurosta (SEEINNOVA) 10 000 euroon Innovaatiosetelit 16 of 66 (WIDER). INNOVAGE setelin arvo oli enintään 7 500 euroa. Yhteensä innovaatioseteleitä on myönnetty 16 kappaletta, joiden arvo on yhteensä 114 500 euroa. Toimija Svim - Sviluppo Marche SpA, Marchen seudun aluekehitysyhtiö, joka edistää taloudellista kehitystä tiiviissä yhteistyössä julkishallinnon kanssa13 Rahoittaja Kokeilun rahoitti Euroopan unioni, tarkemmin Euroopan aluekehitysrahasto ja Interreg-ohjelma. Miksi päättynyt Innovaatioseteleiden hakuaika ajoittui maaliskuun 2014 alkuun (kesto 2 kk)14. Minkä tarpeen täyttää Kokeilun tarkoituksena on ”stimuloida” ICT-ratkaisujen tehokkaampaa hyödyntämistä ja edistää uusien innovaatioiden syntymistä. Toinen kokeilun tavoitteista on lisätä yhteistyötä pk-yritysten, suurempien yritysten sekä TKI-toimijoiden välillä. Digitalisoitumisen avulla voidaan myös rahoittaa innovaatioita, joilla on suurempaa markkinapotentiaalia. Setelin kautta tavoitellaan myös lisäpanostuksia T&K-toimintaan eli tuotteiden suunnitteluun, prototypointiin ja markkinointiin. Kilpailutus Seteleiden avulla yritykset saattoivat ostaa palvelun myös ulkomaiselta IT-toimijalta. Jokaisen hankkeen verkkosivuilla oli lista palveluntarjoajista. Hakemisen yhteydessä kannustettiin hyödyntämään maan rajojen ulkopuolella toimivien yritysten palveluja myöntämällä hakemukseen lisäpisteitä. Selvityksessä kontaktoitu taho: Svim SpAn sihteeristö 3.8 Innovaatioseteli – Itävalta15 Kuvaus Vuonna 2007 perustetun innovaatiosetelijärjestelmän tarkoituksena on edistää pkyritysten (alle 250 työntekijää) yhteistyötä korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa. Tärkeimpiä tavoitteita ovat tiedon siirron stimulointi pk-yritysten sekä tutkimuslaitosten kesken; laskea pk-yritysten kynnystä käynnistää t&k-toimintaa; vähentää tiedon puutetta (Itävallassa on todettu, että tutkimuslaitosten tuottamaa tietoa käytetään vähän pk-yrityksissä) sekä laajentaa teollista t&k pohjaa lisäämällä pk-yritysten innovatiivisuutta. Järjestelmää täydennettiin vuonna 2011 lanseeraamalla pienen setelin rinnalle myös suurempi. Kohderyhmä Innovaatioseteli on suunnattu pk-yrityksille kaikilla sektoreilla. Erityisesti tavoitellaan niitä 13 http://www.svimspa.it/ 14 http://ec.europa.eu/digital-agenda/en/ict-innovation-vouchers-action-1 15 http://erawatch.jrc.ec.europa.eu/erawatch/opencms/information/country_pages/at/supportmeasure/support_mig_0044; https://www.ffg.at/en/innovation-voucher Innovaatiosetelit 17 of 66 yrityksiä, joilla on vain vähän tai ei ollenkaan aiempaa t&k –kokemusta. Tällöin tavoitteena on käynnistää säännöllisempi tutkimus ja kehittämistoiminta kyseisissä yrityksissä. Setelin avulla pyritään stimuloimaan pk-yritysten aktiivista yhteyttä tutkimuslaitoksiin (yliopistot, ammattikorkeakoulut jne.). Samalla myös t&k instituutiot voivat solmia kontakteja uusien asiakkaiden kanssa. Konsulttiyritysten, suurten yritysten laboratorioiden, kaupallisten t&k yritysten käyttö tutkimus- ja kehitystyön kumppaneina ei ole kuitenkaan sallittua tämän järjestelmän puitteissa. Puhtaasti mittaamiseen ja testaamiseen soveltuvat toimeksiannot, jotka eivät sisällä ollenkaan tutkimus-, kehitys- tai innovaatioelementtejä, eivät kuulu innovaatiosetelijärjestelmän tuen piiriin. Sama pätee toimintoihin, joihin tutkimuslaitoksen tarjoama erikoisosaaminen ei ole tarpeen, sijoitustoimintaan, markkinatutkimuksiin, markkinointiselvityksiin ja konseptointiin, liiketoimintasuunnitelmien kehittämiseen, kirjallisuusselvityksiin ja patenttitutkimukseen, peruspalveluihin sekä koulutukseen. Käyttötarkoitus Itävaltalaiset PK-yritykset voivat käyttää niille myönnetyn innovaatiosetelin hankintaan tunnustetun t&k- organisaation (ei välttämättä pelkästään julkisen sektorin) tai yliopiston kanssa. Yleensä hankinnat kohdistuvat tutkimuksiin, toteutettavuusselvityksiin, teknologian siirron konsepteihin tai innovaatiohankkeisiin, jotka ko. organisaatiot toteuttavat PK-yrityksen puolesta. Minimi ja maksimi Setelin arvo on joko 5 000 tai 12 500 euroa ja niitä jaetaan vuosittain satoja kappaleita. Pienemmän setelin kysyntä oli huipussaan vuonna 2009, jolloin niitä myönnettiin 1 424 kappaletta. Tämän jälkeen kysyntä on laskenut vuonna 2011 lanseeratun isomman setelin seurauksena. Vastaavasti suuren setelin kysyntä on lisääntynyt, ja esimerkiksi vuonna 2014 niitä jaettiin 316 kappaletta. Tukiprosentit Viiden tuhannen euron setelissä tukiprosentti on täydet 100. Suuremmassa 12 500 euron setelissä kulut korvataan kymmeneen tuhanteen saakka, kattaen 80 % t&k -organisaation kustannuksista. Toimija Setelijärjestelmän hallinnoinnista vastaa Austrian Research Promotion Agency (FFG), joka toimii teollisen tutkimuksen ja kehityksen rahoittajana kansallisella tasolla Itävallassa16. Rahoittaja Järjestelmän rahoitus on peräisin kahdelta ministeriöltä: liikenne-, viestintä teknologiaministeriö (BMVIT) sekä elinkeino-, perhe ja nuorisoministeriö (BMWFJ). Miksi päättynyt Setelijärjestelmä on edelleen käytössä. Minkä tarpeen täyttää 16 https://www.ffg.at/en/content/about-ffg ja Innovaatiosetelit 18 of 66 Erityisesti setelijärjestelmällä on houkuteltu sellaisia yrityksiä yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa, joilla ei ole taustalla aiempaa yhteistoimintaa. Samalla on haluttu kannustaa ko. yrityksiä hyödyntämään yrityksen ulkopuolista osaamista t&k -toiminnassa. Kilpailutus Yritykset voivat valita haluamansa t&k –organisaation (yliopisto, ammattikorkeakoulu tai yksityinen tutkimuslaitos), joka parhaiten vastaa ko. organisaation tarpeeseen. Yksityisten tutkimuslaitosten tulee osoittaa, että niissä todella tehdään tutkimus- ja kehitystoimintaa esimerkiksi julkaistujen artikkelien perusteella. Helpottaakseen palveluntarjoajien tunnistamista FFG on perustanut sähköisen tietokannan mahdollisista t&k -organisaatioista. Useimmat tietokannassa olevista organisaatioista on itävaltalaisia, mutta eivät kaikki. Hakeminen Alun perin yritysten piti jättää hakemusta postitse, mutta tämä käytäntö osoittautui viime vuosina liian hitaaksi ja aikaa vieväksi. Nykyisin hakeminen tapahtuu jättämällä sähköinen hakemus verkossa. Hakemuksessa yrityksen on esiteltävä suunnitelmansa, miksi se tarvitsee ulkopuolista apua t&k -toimintaan, miten valittu t&k -organisaatio auttaa yritystä kehittämään toimintaansa sekä mitä hankkeen jälkeen tapahtuu (tulosten hyödyntäminen ja toimeenpano). Isomman setelin yhteydessä on lisäksi toimitettava vähintään suuntaa-antava toteutussuunnitelma. Setelit myönnetään sitä mukaa, kun niitä haetaan kuitenkin siten, että yritys voi saada vain yhden setelin vuodessa. Hakemiseen ei ole erillistä hakuaikaa. FFG mainitsee, että hakemukset käsitellään nopeasti. Arviointi tapahtuu kahdessa vaiheessa. Aluksi tarkistetaan, että perusedellytykset ovat kunnossa. Mikäli nämä vaatimukset täyttyvät, innovaatiosetelit jaetaan tiettyjen kriteerien mukaisesti, joita kyseiseen teemaan tai toimialaan erikoistunut tekninen asiantuntija arvioi. Yritykselle myönnetään vihreä valo hankkeen käynnistämiseen, jos tekninen asiantuntija hyväksyy hakemuksen. Tarvittaessa asiantuntija voi olla yritykseen yhteydessä ja pyytää lisätietoja tai selvennyksiä. Luvan saaminen ei kuitenkaan edellytä vahvaa ennakkoarviointia tehtävästä työstä. Varsinaisen rahoituksen (setelin) myöntämisestä FFG päättää vasta tehtyyn työhön pohjautuvan jälkiarvioinnin perusteella, jota varten palvelun tarjoavan t&k -organisaation on tuotettava raportti hankkeen päätyttyä. Kuten edellä viitattiin, hakeminen edellyttää tiettyjen muodollisten kriteerien täyttämisen. Pkyrityksellä tulee olla y-tunnus, sen tulee olla joko mikro-, pieni- tai keskisuuri eikä sillä pitäisi olla aiempaa yhteistyötä valitun t&k -organisaation kanssa viiden edeltävän vuoden ajalta. Tässä on joskus esiintynyt väärinkäytöksiä. Lisäksi yritykset mielellään jatkaisivat yhteistyötä valitun t&k organisaation kanssa, mutta uutta seteliä ei myönnetä heti edellisen perään. Yritykselle myönnetty julkisen sektorin tuki ei myöskään saa ylittää tiettyä rahamäärää (200 000 euroa de minimis säännön mukaisesti). Muuta Alun perin setelin myönnettiin pelkästään jälkiarvioinnin perusteella. Toisinaan yritykset ja t&k – organisaatiot jättivät hakemuksia, jotka eivät täyttäneet muodollisia kriteereitä eivätkä täten olleet oikeutettuja rahoitukseen. Tällaisia olivat esimerkiksi puhtaat kirjallisuuskatsaukset, jotka eivät lukeudu innovaatiosetelillä rahoitettavan toiminnan piiriin. Jotta näin ei tapahtuisi, otettiin hakemusten käsittelyyn ennakkoarviointivaihe, jossa hakemisen perusedellytykset tarkistetaan. FFG:n etuna on teknisten asiantuntijoiden vahva osaaminen, jonka perusteella he pystyvät arvioimaan hankkeiden toteutettavuutta ja saavutettavia hyötyjä. Tämä edesauttaa, että seteleitä myönnetään hankkeille, joilla on hyvät mahdollisuudet yltää hankkeille asetettuihin Innovaatiosetelit 19 of 66 tavoitteisiin. Setelijärjestelmän rahoituksesta vastaa ministeriö, joka tarkastelee sen tilannetta kahden vuoden välein. Ei ole itsestään selvää, että setelijärjestelmää jatketaan vuodesta toiseen. FFG seuraa yrityksiltä tulevaa palautetta ja miettii, onko järjestelmän uudistamiseen tarvetta. Järjestelmä on ollut käytössä jo kahdeksan vuotta, joten vaikuttaisi, että siihen ollaan tyytyväisiä sekä ministeriössä että yrityksissä. Selvityksessä kontaktoitu yhteyshenkilö: Matthias Weichhart, FFG 3.9 Innovaatioseteli – Skotlanti17 Kuvaus Tukijärjestelmän tarkoituksena on luoda yhteyksiä pk-yritysten sekä korkeakouluyksiköiden välille tukemalla yhteishankkeiden toteutusta. Erityisesti tavoitellaan uusia yhteistyöhankkeita sellaisten tahojen kesken, jotka eivät ole aiemmin toimineet yhdessä tai eivät ole saaneet julkisen sektorin tukea. Ajatuksena on, että setelien käytön myötä syntyy pidempikestoisia kumppanuuksia eri toimijoiden kesken. Rahoitettujen hankkeiden odotetaan johtavan uusiin tuotteisiin ja prosesseihin, joista hyötyvät niin kyseinen yritys kuin korkeakoulu sekä Skotlannin talous laajemmin. Kohderyhmä Kaikki skotlantilaiset pk-yritykset, mukaan lukien yhteiskunnalliset yritykset, voivat hakeutua korkeakoulun kumppaniksi ja hyödyntää innovaatiosetelijärjestelmää. Edellytyksenä on, että yritys on rekisteröity, sillä on alle 250 työntekijää ja sen liikevaihto vuositasolla alittaa 35 miljoonaa puntaa. Myös kolmannen sektorin organisaatiot voivat hakeutua yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa, edellyttäen, että ne täyttävät pk-yrityksiä koskevat vaatimukset. Sen sijaan yliopistoista syntyneille spin-off yrityksille tukea ei myönnetä, koska niille on yleensä myönnetty aiemmin julkisen sektorin rahoitusta. Korkeakoulujen puolelta järjestelmä kattaa kaikki tieteenalat tekniikasta ja teknologiasta taiteisiin, luoviin aloihin, humanistisiin ja yhteiskunnallisiin tieteisiin. Vastaavasti myös yritykset voivat olla miltä sektorilta tahansa kunhan ne täyttävät asetetut kriteerit, jotka on kuvattu yllä. Käyttötarkoitus Setelijärjestelmällä tuetaan pk-yritysten ja korkeakouluyksiköiden välillä toteutettavia yhteishankkeita uusien tuotteiden, palvelujen ja prosessien tuottamiseksi. Seteli voidaan hyödyntää myös testaamiseen ja mittauksiin. Tukea ei myönnetä perinteisiin valmennuskursseihin, ohjelmistojen hankintaan, harjoitteluun, mainontamateriaalien suunnitteluun ja tuottamiseen, myyntiin ja markkinointiin, liiketoimintasuunnitelmien laatimiseen tai vienninedistämiseen. Minimi ja maksimi 1 000 – 5 000 puntaa Tukiprosentit Yksittäiselle hankkeelle myönnettävän setelin arvo voi olla tuhannesta viiteen tuhanteen puntaan. 17 http://business.scotland.gov.uk/view/funding/innovation-voucher-scheme-scotland Innovaatiosetelit 20 of 66 Summa maksetaan suoraan korkeakoululle käynnistettävän yhteistyöhankkeen kustannusten korvaamiseksi loppuraporttia vastaan. Yrityksen osuuden edellytetään vastaavan avustuksen osuutta joko rahana tai muuta hyötynä (henkilöstön hankkeeseen käyttämä aika, materiaalit, pääsy tiloihin). Projektin kuluista puolet (50 %) korvataan aina 5 000 puntaan asti. Toimija Interface, kolmannen korkeakouluja18 sektorin toimija, jonka tarkoituksena on linkittää yrityksiä ja Rahoittaja Vuosina 2014 ja 2015 setelijärjestelmää rahoitetaan useista eri lähteistä, joita ovat esimerkiksi Scottish Funding Council (SFC), Euroopan Aluekehitysrahasto (EARK), ERDF, Highlands and Islands Enterprise (HIE) sekä Scottish Enterprise (SE). Suurin osa tulee juuri Scottish Funding Councililta ja siitä on muodostunut pysyvä osa vuosittaista budjetointia. Miksi päättynyt Järjestelmä on toistaiseksi voimassa. Minkä tarpeen täyttää Erityisesti setelijärjestelmällä pyritään alentamaan yritysten riskiä ideoiden saattamiseksi kannustamalla yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa. Lisäksi yhteistyön toivotaan jatkuvan myös yksittäisen hankkeen päätyttyä. Kilpailutus Yritykset voivat vapaasti valita minkä skotlantilaisen korkeakoulun kanssa tekevät yhteistyötä. Hakeminen Ennen hakemuksen jättämistä korkeakoulun ja yrityksen on otettava huomioon luottamuksellisuus sekä IP asiat. Molempien osapuolten allekirjoittama sopimus sekä pkyrityksen kyky hyödyntää aineetonta pääomaa liiketoimintasektorillaan ovat setelin myöntämisen edellytys. Yritys ja korkeakoulu jättävät hakemuksen yhdessä. Tämä on ollut hyvä käytäntö, joka on johtanut siihen, että valtaosa (yli 90 %) hakemuksista on voitu hyväksyä. Pk-yrityksen on myös informoitava korkeakoulukumppaniaan mikäli sille on myönnetty De minimis -säännön piiriin lukeutuvaa tukea viimeisten kolmen vuoden aikana. Komission sääntöjen mukaisesti yksittäisen organisaation saama tuki ei saa ylittää 200 000 euroa kolmen vuoden sisällä. Varsinainen hakemus jätetään sähköisesti. Yritys voi ladata hakemiseen tarvittavan dokumentin Interfacen verkkosivuilta ja lähettää täytetyn hakemuksen Interfaceen sähköpostilla. Haku tapahtuu erillisten hakuaikojen puitteissa. Esimerkiksi tämän vuoden haku on nyt käynnissä heinäkuuhun saakka. Hakemukset neuvotaan jättämään aina kuun ensimmäiseen maanantaihin mennessä. Korkeakoulun ja yrityksen täytyy laatia hankkeesta yhteinen loppuraportti. Kopio raportista toimitetaan hakemuksen liitteenä. Raportti tulee jättää viimeistään neljä viikkoa hankkeen 18 http://www.interface-online.org.uk/about-us Innovaatiosetelit 21 of 66 päättymisen jälkeen ja sitä hyödynnetään osana setelijärjestelmän arviointia. Samoin mietitään mahdollisia oppeja, joiden avulla järjestelmää voitaisiin kehittää jatkossa. Kaikki hankkeesta aiheutuneet kustannukset täytyy eritellä loppuraportissa. Tuotetuista palveluista täytyy maksaa arvonlisävero. Täten palvelun tuottavan korkeakoulun tulee sisällyttää arvonlisävero osaksi tarjoomaansa tai varmistaa, että pk -yrityksen kattama osa sisältää arvonlisäveroelementin. Muuta Setelijärjestelmä saatu palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista. Se, että rahoitus menee suoraan yliopistolle, on ollut myös yritysten mieleen, koska niille ei koidu siitä minkäänlaista lisätyötä. Yhteistyö yritysten ja yliopistojen välillä toimii, ja johtaa haastateltavan mukaan usein uusiin hankkeisiin myös setelillä rahoitetun projektin jälkeen. Selvityksessä kontaktoitu yhteyshenkilö: Dr Siobhan Jordan, Interface 3.10 KIS-PIMS hankkeen innovaatioseteli Kuvaus KIS-PIMS oli Europe INNOVA aloitteen alla vuosina 2008 -2011 rahoitettu hanke. Lyhenne tulee sanoista Knowledge Intensive Services in the Planning, Installation, Maintenance and Scrap services. Hankkeen tavoitteena oli edistää innovaatioita uusiutuvan energian tuotantojärjestelmissä. Osana hanketta kehitettiin uusia tukimuotoja innovatiivisille palveluyrityksille. Yksi tällainen oli innovaatioseteli, jolla pk-yritykset saattoivat ostaa konsultointipalveluita, joiden avulla vahvistettiin yrityssuunnitelmia ja yritysten kykyä innovoida. KIS-PIMS oli ensimmäinen hanke, joka toi ’vihreät’ palvelusetelit yritysten käyttöön. Samoin huomion omaista oli, että KIS-PIMSin setelit keskittyivät ensimmäisten joukossa palveluinnovaatioihin. Kohderyhmä Ympäristö- ja uusiutuvan alan pk-yritykset Käyttötarkoitus Setelillä yritykset saattoivat hankkia ulkopuolista osaamista esimerkiksi riskianalyyseihin (palveluinnovaatiohankkeet), liiketoimintasuunnitelmien vahvistamiseen sekä yhteyksien solmimiseen jatkorahoituksen ja kehittämiskumppanien hankkimiseksi. Minimi ja maksimi Tuen määrä vaihteli maakohtaisesti. Itävallassa oli mahdollista saada 5 000 euron arvoinen seteli, johon saattoi vielä linkittää FFG:n myöntämän samanarvoisen kansallisen tason setelin. Ranskassa OSEO jakoi uusiutuvan energian edistämiseen seteleitä, joiden maksiarvo oli 15 000 euroa. Tekesin tuki palveluinnovaatioiden kehittämiseen nousi jopa 50 000 euroon per seteli, joka oli jälkikäteen tarkasteltuna liian suuri summa. Tukiprosentit Tieto ei saatavilla. Toimija Innovaatiosetelit 22 of 66 Kolme toimijaa Itävallassa, Ranskassa ja Suomessa. Suomessa Advansis Oy, Motiva Oy ja VTT, joista ensin mainittu oli vetovastuussa. Rahoittaja Tekes, OSEO (tutkimus- ja innovaatiotoiminnan rahoittaja, Ranska, tunnetaan nykyään nimellä Bpifrance Financement19) ja alueellinen energia-yhtiö LEV20 (Itävalta) Miksi päättynyt Kyseessä oli projekti, jolla on ennalta määritelty alku ja loppu. Minkä tarpeen täyttää Taustalla oli havainto, että uusiutuvan energian sovellusten leviäminen ei ollut edennyt riittävän nopeasti, sillä asiantuntijapalveluja ei osata tai osattu käyttää. Seteli oli suunnattu auttamaan palvelujen nopeampaa käyttöönottoa ja siten sovellusten leviämistä. Kilpailutus KIS-PIMSistä vastannut konsortio suunnitteli ja asetti tietyt vaatimukset innovaatioasiantuntijoille. Tällä pyrittiin varmistamaan vähimmäisvaatimukset ylittävä yhteinen tieto- ja osaamispohja kaikille innovaatioasiantuntijoille, jotka tarjosivat osaamista pk-yrityksille setelijärjestelmän puitteissa. Vaatimusten täyttäminen edellytti osallistumista kahden päivän koulutukseen, joka sisälsi tietoa uusiutuvan energian sektorista sekä KIS-PIMS hankkeen työkalupakista. Hakeminen Projektimaissa toteutettiin mittava mainoskampanja, jolla houkuteltiin yrityksiä hakemaan rahoitusta hankkeessa avatun haun kautta. Alun perin kiinnostuksensa ilmaisseista 233 pkyrityksestä 97 jätti varsinaisen hakemuksen. Seteli myönnettiin 52 toimijalle. Muuta Setelit instrumenttina sopivat hyvin innovaatiotoiminnan tukemiseen hyvin varhaisessa vaiheessa tai sellaisten yritysten hyödynnettäväksi, joilla ei ole juuri aiempaa kokemusta innovaatiotoiminnasta. KIS-PIMS hankkeen kokemusten perusteella setelit ovat helppokäyttöisiä, jolloin niiden käyttäjiksi valikoituvat myös muut kuin erilaisia tukia aktiivisesti hakevat yritykset. Hyvänä pidetään myös sitä, että setelien avulla kynnys solmia yhteistyösuhteita (esimerkiksi yrityksen ulkopuolisten tiedon tuottajien) uusien kumppaneiden kanssa on alhainen. Setelit soveltuvat parhaiten pienen mittakaavan ongelmien/haasteiden ratkaisuun tai erityisen tiedon hankkimiseen eikä niinkään täysimittaiseen innovaatiotoiminnan tukeen, jolla pk-yritykset voivat kehittää uusia tuotteita ja palveluja. Selvityksessä kontaktoitu yhteyshenkilö: Kimmo Halme, 4FRONT Oy 19 http://www.bpifrance.fr/Investors-Center 20 http://www.lev.at/ Innovaatiosetelit 23 of 66 3.11 Pk-yritys portfolio (aiemmin e-wallet) Kuvaus Belgiassa pitkään käytössä ollut portfolio on pk-yrityksille suunnattu sähköinen yrityspalvelu, joka toimii palvelusetelin tavoin. Inspiraatiota järjestelmään haettiin aikanaan Hollannista, jossa oli silloin yrityspalveluseteli käytössä. Vuosittain käytetään noin 75 000 innovaatioseteliä, joita käyttää noin 30 000 yritystä. On arvioitu, että joka kolmas yritys Flandersin alueella käyttää palvelua. Peräti 95 % seteleistä käytetään koulutuksiin. Kohderyhmä Järjestelmä kattaa kaikki pk-yritykset kaikilla sektoreilla, pois lukien maatalous sekä aseteollisuus. Tuen myöntämisen edellytyksiä ovat, että saaja on pk-yritys, jonka päämaja on Flandersin alueella ja että se täyttää De Minimis -säädökset21. Jälkimmäinen todennetaan siten, että yritys ”allekirjoittaa” sähköiseen järjestelmään vakuutuksen De Minimis tukikelpoisuudestaan. Voittoa tavoittelemattomat organisaatiot eivät ole oikeutettuja tukeen. Minimi ja maksimi Keskimääräinen tuki/yritys noin 2000 euroa vuodessa, vaikka maksimituen osuus/yritys on 40 000 euroa. Koulutukseen ja neuvontaan voi saada tukea 2 500€, teknologian hyödyntämiseen 10 000€ ja kansainvälistymisneuvontaan 5 000€. Tuen enimmäismäärä näiden palvelujen osalta on yhteensä 15 000€. Lisäksi strategiseen neuvontaan voi saada 25 000€ ja valmennukseen 10 000€, kuitenkin yhteensä 25 000€ saman vuoden aikana. Käyttötarkoitus ja tukiprosentit Palvelusetelin käyttökohteet on jaettu kuuteen osa-alueeseen, jonka mukaan myös tukiprosentit vaihtuvat: 1. Koulutus, tuki 50 % (niin työntekijä kuin työnantaja, tavoitteena parantaa yrityksen nykyisiä tai tulevia toimintoja) 2. Neuvonta, tuki 50 % (kirjallisessa muodossa oleva ehdotus tai suositus, joka perustuu analyysiin yrityskohtaisesta ongelmasta tai haasteesta) 3. Teknologian hyödyntäminen, innovaationeuvonta, tuki 75 % (erityiseen teknologiseen kysymykseen vastaavat selvitykset liittyen tuotteisiin, palveluihin tai prosesseihin) 4. Kansainvälistymisneuvonta, tuki 50 % (kansainvälistymiseen liittyvät selvitykset, suunnitelmat ja suositukset, haastateltavan mukaan käytetään harvoin) 5. Strateginen neuvonta yrityksen muutostilanteissa, tuki 50-7522 % (käänteentekevissä tilanteissa, pitkäaikaiset ratkaisut, jotka vaikuttavat koko organisaatioon) 6. Valmennus, tuki 50-7523 % (yksittäisen henkilön tehokkuuden parantaminen työtehtävissä, koskee etenkin kasvuyrityksiä) Toimija Enterprise Flanders tarjoaa tietoa rahoituksesta, tuista ja palveluista yrityksille. Se tukee myös 21 De minimis -asetuksen puitteissa yritykselle on mahdollista maksaa tukea enintään 200 000 euroa kolmen verovuoden aikana. Summassa tulee huomioida kaikkien eri viranomaisten yhteensä de minimis -tukena kyseisenä ajanjaksona myöntämä rahoitus. Tuki voi olla lähtökohtaisesti tarkoitettu mihin tahansa yrityksen kustannuksiin, kunhan yrityksen kaikki eri lähteistä kolmen verovuoden aikana saama de minimis -tuki ei ylitä 200 000 euron rajaa 22 Korkeampi prosenttiosuus koskee yrityksiä, jotka ovat vaarassa ajautua vaikeuksiin ja tarvitsevat suunnan muutoksen. Toinen poikkeus ovat kasvuyritykset, joille voidaan myös myöntää tukea 75-prosenttisesti mahdollisuuksien analysointiin. 23 Korkeampi prosenttiosuus koskee energia-alan yrityksiä. Innovaatiosetelit 24 of 66 liiketoiminnan käynnistämistä, kehittämistä ja kasvua24. Järjestelmää pyörittää kahdeksan hengen tiimi, jonka työtehtävät koostuvat: palveluntarjoajien valinta ja akkreditointi kriteerit palveluntarjoajien laadunvalvonta viestintä tuki sähköisen palvelun käyttöön (huom. lisäksi call –center) satunnaiset pistotarkastukset palvelua tuottaneisiin yrityksiin e-wallet järjestelmän ICT tuki ja kehittäminen Yhteistyö rahoituslaitoksen kanssa (maksusiirrot) poliittinen vaikuttaminen Rahoittaja Vuosibudjetti tuen osalta on noin 14 miljoonaa euroa, kokonaisbudjetti 2013 oli noin 35 miljoonaa euroa. Rahoitus tulee kokonaisuudessaan Flaamin hallinnolta eikä se sisällä EU-rahaa. Miksi päättynyt Tukijärjestelmä on yhä käytössä. Tukea tullaan muokkaamaan joko tämän vuoden aikana tai ensi vuonna, mutta vielä ei tiedetä, miten se tulee muuttumaan. Minkä tarpeen täyttää Setelijärjestelmän uskotaan kehittävän markkinoita; haastateltavan mukaan markkinaehtoinen lähestymistapa saa palvelujen tuottajat kehittämään omia palvelujaan ja tätä kautta lisää palvelujen kysyntää. Käytännössä yritykset käyttävät palvelujen tuottajien muitakin palveluita kuin tukikelpoisia palveluita. Pk-yritysten osaaminen ja kilpailukyky kasvaa On kehittynyt järjestelmä, joka on helppo käyttää ja jossa on mahdollisimman vähän byrokratiaa Järjestelmään on mahdollista rakentaa laaja kirjo palveluita, joista voidaan räätälöidä yrityksen tarpeeseen parhaiten soveltuva kokonaisuus Järjestelmän kautta voidaan tukea myös erityisiä painopistealueita esimerkiksi ympäristöasiat tai vaikka strateginen tuki muutostilanteissa tai vaikka innovaatiopalvelujen käytön tehostaminen. Tukiprosenttia voidaan muuttaa riippuen siitä kuinka paljon mitäkin palvelua halutaan tukea ja miten tärkeänä mikäkin asia nähdään yritysten kehittämisen kannalta. Periaatteena avoimuus sekä palvelujen tuottajien että käyttäjien suhteen – kaikilla mahdollisuudet tuottaa ja käyttää -> palvelun tuottajista menestyvät ne, jotka pystyvät tarjoamaan parhaat palvelut yrityksen näkökulmasta Kilpailutus Jokaiseen palveluryhmään (edellä esitetyt osa-alueet) sisältyy erilaisia palvelujen tuottajia kuten esimerkiksi neuvontaa antavia yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja yksityisiä konsultteja. Tällä hetkellä palvelun tuottajia on noin 3000. Kriteerit täyttävät toimijat ovat mukana järjestelmässä viiden vuoden ajan. Tämän jälkeen heidän on haettava pääsyä uudelleen. Palvelun tuottajien odotetaan täyttävän laatustandardin kuten ISO 9001 laatujärjestelmä. Lisäksi palvelun tuottajien on läpäistävä hyväksymisprosessi, joka koostuu seuraavista tekijöistä: 24 http://www.agentschapondernemen.be/content/over-ons Innovaatiosetelit 25 of 66 1. Palvelun tuottajan pitää tuottaa setelijärjestelmään sopivaa palvelua 2. Palvelun tuottajalla on omattava riittävästi kokemusta 3. Asiakkaiden tyytyväisyys/asiakas-arviot (palvelujen tuottajien on itse seurattava asiakastyytyväisyyttä) 4. Palvelun tuottajan tulee tuntea e-wallet järjestelmä ja sen säännöt ja sitoutua niitä noudattamaan 5. Palvelujen tuottajan tulee olla luotettava, esim. yrityksen talousasiat tulee olla kunnossa Hakeminen 1. Yrityksen edustaja kirjautuu järjestelmään omalla sähköisellä henkilökortillaan (tunnistautuminen) 2. Tunnistautumisen jälkeen yrityksen edustaja voi rekisteröidä yrityksensä järjestelmään (järjestelmä hakee VAT-numeron/Y-tunnuksen perusteella yrityksen perustiedot systeemiin) 3. Rekisteröityminen järjestelmään vahvistetaan kirjeellä yrityksen postiosoitteeseen 4. Yritykselle lähetetään sähköpostiviesti, jossa on suora linkki setelien hakemiseen 5. Yritys valitsee, mitä palvelua haluaa tilata ja valitsee listalta palvelun tuottajan (numeroitu) 6. Palvelujen tuottajat löytyvät kootusti nettisivuilta, jossa yritykset ovat voineet arvioida saamansa palvelun (1-5) ja antaa myös vapaata palautetta. Nämä arviot näkyvät kaikille. 7. Ennen tilausta yritys ottaa suoraan yhteyttä palvelun tarjoajaan ja sopii palvelusta 8. Yritys tilaa palvelun ja hänen ”käyttötililleen” ilmestyy uusi projekti esim. tilattu koulutus. Palvelu on tilattava 14 päivän kuluessa sen aloittamisesta. 9. Kun palvelun tuottaja hyväksyy tilauksen, muuttuu projektin status ”hyväksytyksi” ja yritys saa sähköpostiinsa ohjeet maksaa omarahoitusosuuden. Osuus on maksettava 30 päivän kuluessa tai systeemi poistaa hakemuksen automaattisesti. 10. Omarahoitusosuuden maksamisen jälkeen yrityksen e-wallettiin siirtyy julkisen tuen osuus 11. Palvelu suoritetaan 12. Palvelun päättymisen jälkeen (pääasiassa) yritys siirtää palvelujen tuottajalle maksun, joka koostuu omarahoitusosuudesta että tuesta 13. Projektin status muuttuu ”lopetetuksi”, e-walletiin kertyy historia käytetyistä palveluista Muuta Yritykset ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä järjestelmään, jonka avulla ne saavat alennettua esimerkiksi koulutusten ja valmennusten kustannuksia. Selvityksessä kontaktoitu yhteyshenkilö: Dries Van Poucke, Enterprise Flanders 3.12 Seinäjoen alueen innovaatioseteli Kuvaus Seinäjoen seudun innovaatiosetelikokeilu oli osa laajempaa pilottiprosessia, johon seuraavat alueet osallistuivat: Forssan seutu, Hämeenlinnan seutu, Itä-Uusimaa, Jämsän seutu, Kokkolan seutukunta, Lahden alue, Mikkelin seutu, Oulun Eteläinen, Pietarsaaren seutu, Salon seutu, Seinäjoen seutu, Vakka-Suomen seutukunta, Varkauden talousalue ja Ylä-Savon talousalue. Setelijärjestelmän tavoitteisiin lukeutuivat pk-yritysten kasvuun ja innovaatiopalvelujen käyttöön kannustaminen ja uuden liiketoiminnan syntymisen tukeminen sekä tutkimuslaitosten, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tietointensiivisten palveluyritysten (KIBS) ja pk-yritysten välisen yhteistyön tiivistäminen. Lisäksi tavoitteena oli nostaa käytännön Innovaatiosetelit 26 of 66 kokemusten kautta esiin setelille parhaiten soveltuvia käyttökohteita ja hahmottaa setelin euromääräinen optimikoko. 25 Edellä mainitusta valtakunnallisesta pilotista saatujen positiivisten kokemusten myötä Seinäjoen seudulla päätettiin jatkaa innovaatiosetelikokeilua. Setelin tavoitteena oli edistää Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron alueen älykästä teknologiaa valmistavien ja hyödyntävien pk-yritysten innovaatiotoimintaa ja uuden liiketoiminnan syntymistä. Innovaatioseteliä myönnettiin yrityksille Seinäjoen seudulla vuosina 2007 ja 2008. Kohderyhmä Innovaatioseteli oli tarkoitettu pk-yrityksille innovaatiotoimintaan liittyvien asiantuntijapalvelujen hankintaan. Käyttötarkoitus Setelin uskottiin soveltuvan erityisen hyvin erilaiseen tuotekehitykseen, tuotteistukseen, markkina-analyyseihin, liiketoimintamallien selvityksiin, tuotteen suojaukseen ja erilaisiin teknologiaselvityksiin liittyviin palveluihin. Minimi ja maksimi Valtakunnallisessa pilottikokeilussa maksimi oli 4 000 euroa. Tukisetelin tarkkaa summaa ei haluttu lyödä lukkoon kokeilun alussa, koska tavoitteena oli kokemuksen kautta löytää seteleille pk-yritysten toiminnan kannalta järkevä koko. Pilottikokeilun alussa maksimituen määrä oli 2 000 euroa, mutta tuen maksimimäärä päätettiin nostaa saadun palautteen ja ensimmäisten kokemusten perusteella 4000 euroon. Seinäjoen seudun jatkovaiheessa seteli oli arvoltaan 1 000 euroa ja se oli mahdollista saada yli 1 500 euron toteutuksiin. Tukiprosentit Valtakunnallisessa pilottikokeilussa pk-yritys saattoi saada maksimissaan 66 prosenttia kustannuksista kuitattua, kuitenkin maksimissaan 4 000 euroa. Sama prosenttiosuus säilyi myös Seinäjoen alueen setelissä. Toimija Seinäjoen Teknologiakeskus Oy Rahoittaja Kuntarahoitus, jonka rahoitti silloinen Seinäjoen seudun elinkeinokeskus (SEEK). Miksi päättynyt Jatkovaihekin oli kokeilu, jonka ei ollut tarkoituskaan muuttua pysyväksi käytännöksi, koska rahoitusta ei voitu taata pitkäksi aikaa. Minkä tarpeen täyttää Setelijärjestelmällä pyrittiin alentamaan kynnystä ulkopuolisen asiantuntijapalvelun käyttöön pkyrityksissä. 25 http://www.mdi.fi/images/Uitto_Ranta_Piloteista_pysyviksi_toimintamalleiksi__raportti.pdf Innovaatiosetelit 27 of 66 Kilpailutus Palveluntarjoajia ei rajattu millään tavalla, vaan yritykset saattoivat hyödyntää vapailla markkinoilla olevien toimijoiden tarjontaa. Hakeminen Yritysten piti täyttää yhden sivun a4-kokoinen lomake, jossa oli kuvaus palveluntarpeesta. Lisäksi tarjoukset piti pyytää kolmelta palveluntarjoajalta. Yritys saattoi kuitenkin lähestyä suoraan yksittäistä toimijaa, jos palveluntarve oli niin erityinen, ettei mahdollisia palveluntarjoajia ollut useita. Muuta Yritykset ottivat setelin hyvin vastaan sekä valtakunnallisessa että Seinäjoen jatkokokeilussa. Valtakunnallisella tasolla toteutetun kokeilun tulokset vaihtelivat suuresti alueesta toiseen. Yhtenä vaikuttavana tekijänä oli kuka setelien jaosta vastasi. Oli alueita, joilla kaikki setelit menivät nopeasti ja kysyntä ylitti tarjonnan selvästi, mutta myös seutuja, joilla menekkiä ei ollut niin paljon. Selittävänä tekijänä oli haastateltavien mukaan yritysten toiminnan ja tarpeiden tunteminen seko kokemus toimia yritysrajapinnassa. Selvityksessä kontaktoidut yhteyshenkilöt: Marja Vainionpää ja Jouni Pekkala, Into Seinäjoki Oy, Anssi Uitto, MDI Oy 3.13 Saras Sauter innovaatioseteli26 Kuvaus Baden-Württembergin on sanottu olleen ensimmäinen osavaltio, joka on myöntänyt innovaatioseteleitä pk-yrityksille Saksassa. Kyseessä oli vuosina 2008 -2012 toteutettu pilottiprojekti. Tämän jälkeen seteleitä on jaettu ohjelmaperusteisesti. Kohderyhmä Pilotissa setelit oli tarkoitettu nimenomaan mikro- ja pienyrityksille, joilla on pääkonttori BadenWürttembergissä, vähemmän kuin 50 työntekijää sekä alle 10 miljoonan euron liikevaihto. Vuodesta 2009 eteenpäin setelijärjestelmään ovat olleet oikeutettuja myös alle 100 hengen keskisuuret yritykset, joiden liikevaihto ei yli 20 miljoonaa euroa vuodessa. Koska ohjelman on koettu olevan menestyksekäs Baden-Württembergin alueella, vuonna 2012 lanseerattiin uusi setelijärjestelmä erityisesti korkeanteknologian yrityksille (seteli B high tech), joka on tarkoitettu aloittaville ja alle kolme vuotta toiminnassa olleille pienyrityksille, joiden pääkonttori on BadenWürttembergissä. Tämän lisäksi vielä vuonna 2013 yritysten käyttöön tuotiin luovan alan toimijoille suunnattu seteli. Kaikkiaan Baden-Württembergin alueella on täten tällä erää käytössä neljä erilaista seteliä. Käyttötarkoitus Seteleitä myönnettiin ensisijaisesti uusien tuotteiden, palvelujen sekä tuotantoprosessien suunnitteluun, kehittämiseen sekä toimeenpanoon tai olemassa olevien tuotteiden, palvelujen tai tuotantoprosessien huomattavaan laadulliseen parantamiseen. Tarjolla on ollut kahdenlaisia seteleitä (A ja B). Yritys voi saada vain yhden setelin per vuosi, mutta a ja b setelit on 26 https://mfw.baden-wuerttemberg.de/de/mensch-wirtschaft/mittelstand-und-handwerk/innovationsgutscheine/ Innovaatiosetelit 28 of 66 mahdollista yhdistää. Minimi ja maksimi Setelin A arvo on enintään 2 500 euroa ja sillä on voitu kattaa tieteellisiä palveluita, joiden avulla voidaan valmistella innovatiivisten tuotteiden, palvelujen tai prosessien kehittämistä. Esimerkkinä hyödynnettävästä palvelusta mainitaan teknologia ja markkinointitutkimus, toteutettavuusselvitykset, materiaalien tutkimus sekä suunnitteluun ja tuotantoteknologiaan liittyvät selvitykset. A seteliä on käytetty muun muassa toteutettavuusselvityksiin (31%), markkinatutkimuksiin (22%), teknologian tutkimukseen (20%), materiaalien tutkimukseen (15%), muotoiluselvityksiin (7%) sekä patenttitutkimukseen (5%). Seteli B on ollut arvokkaampi, enintään 5 000 euroa. Sitä on voinut hyödyntää toimenpanoon suuntautuneisiin tutkimus- ja teknologiapalveluihin. Seteli B on tarkoitettu erityisesti innovatiivisten tuotteiden sekä palvelujen tuomiseen markkinoille ja tuotantomenetelmien viimeistelemiseen (saattamiseen valmiiksi markkinoille astumista varten). Esimerkkinä on mainittu esimerkiksi muotoilun suunnittelu, palvelusuunnittelu, prototyyppien laatiminen, tuotteiden testaaminen laadun sekä ympäristömääräysten yhdenmukaisuuden varmistamiseksi. B seteliä on käytetty muun muassa rakennuspalveluihin (33%), prototyyppien laatimiseen (31%), tuotetestaukseen (28%) sekä muotoiluun (8%). Setelin B hightech version arvo on enintään 20 000 euroa ja sen voi hyödyntää toimenpanoon suuntautuneisiin tutkimus- ja teknologiapalveluihin sekä materiaalikustannuksiin prototyyppien rakentamisen osalta. Setelillä tuetaan erityisesti innovaatiohankkeita, jotka keskittyvät kestävään liikkuvuuteen, ympäristöteknologiaan, biotieteisiin sekä tieto- ja viestintäteknologiaan. A ja B setelit on mahdollista yhdistää, jolloin niiden arvo voi olla enintään 7 500 euroa. Myös A ja B hightech seteli voidaan yhdistää. Tukiprosentit Setelin A kohdalla enintään 80 prosenttia toteutuneista kustannuksista. Seteleiden B sekä B hightech kohdalla on puolestaan korvattu enintään 50 prosenttia kustannuksista. Toimija Baden-Württembergin osavaltion valtionvarainministeriö27 Rahoittaja Baden-Württembergin osavaltion valtionvarainministeriö Miksi päättynyt Pilottiprojekti päättyi, mutta koska tulokset olivat niin hyviä, niiden pohjalta setelikokeilu muutettiin ohjelmaksi, joka jatkuu yhä. Minkä tarpeen täyttää 27 http://mfw.baden-wuerttemberg.de/de/startseite/ Innovaatiosetelit 29 of 66 Pilottiprojektin tulokset olivat onnistuneita. Vuosina 2008 -2012 jätettiin 2 400 hakemusta, joista 1 800 hyväksyttiin, näin ollen läpimenoprosentti oli noin 85. Seitsemälläkymmenellä prosentilla hakijoista ei ollut aiempaa kokemusta yhteistyöstä t&k-toimijan kanssa. Lisäksi vuonna 2012 myönnettiin 29 B hightech seteliä. Innovaatiosetelillä rahoitetuista hankkeista 49 prosenttia koski tuotteiden monimuotoistamista, 31 prosenttia tuotteiden optimointia sekä kahdeksan prosenttia täysin uusia tuotteita. Lisäksi yli puolet hankkeiden tuloksista tuotiin markkinoille alle vuoden kuluttua. Vajaa kolmannes yrityksistä on jatkanut yhteistyötä t&k-toimijan kanssa vuoden sisällä. Seteleiden hyödyntäjät ovat olleet pääsääntöisesti pieniä yrityksiä: vain 5 % yli 50 hengen yrityksiä; 17 % 20-49 hengen yrityksiä; 17 % 10-20 hengen yrityksiä, 16 % 5-9 hengen yrityksiä sekä lähes puolet (46 %) alle neljän hengen yrityksiä. Palveluntarjoajista yli puolet (55 %) on ollut yksityisen sektorin yrityksiä sekä vajaa viidennes (20 %) yliopistoja. Muita ovat olleet esimerkiksi Fraunhofer (tutkimuslaitos 6 %). Vaikka palveluja on ollut mahdollista hankkia mistä tahansa, suurin osa (78 %) on peräisin BadenWürttembergin osavaltiossa toimivilta organisaatioilta, 19 prosenttia Saksan muilta osavaltioilta ja vain kolme prosenttia ulkomailta. Kilpailutus Saksan malli on muista hieman erilainen siinä mielessä, että palveluntarjoajien ei tarvitse olla samasta osavaltiosta eikä edes Saksasta. Sekä kansallisten että ulkomaisten palveluntarjoajien hyödyntäminen on ollut yhtä lailla sallittua. Alueen yritysten kohdalla ei kuitenkaan ole ollut suurta kiinnostusta hyödyntää ulkomailla olevia palveluntarjoajia, ja niiden kysyntä on pysynyt tähän saakka varsin alhaisella tasolla. Hakeminen Seteleitä on voinut lunastaa julkisen tai yksityisen sektorin palvelun hyödyntämisestä syntyneitä kustannuksia vastaan. Setelin hakeminen tapahtuu verkossa. Jätetyn hakemuksen käsittely on kestänyt keskimäärin neljä viikkoa. Hakemusten käsittelystä vastaa innovaatiokomitea, joka koostuu seitsemästä jäsenestä: kaksi tutkijaa, kaksi innovaatiokonsulttia, kaksi yrittäjää sekä ministeriön edustaja. Seteli on lunastettavissa hankkeen päätyttyä. Muuta Setelijärjestelmää on tutkittu ja sen hyötyjä arvioitu innovaatiotoiminnan tukemisen näkökulmasta. Arvioinnin perusteella järjestelmä on onnistunut tavoittamaan kohderyhmänsä eli se tukee mikro- ja pienyritysten uusien tuotteiden ja palvelujen suunnittelua ja kehittämistä tai niiden laadun parantamista. Peräti 70 prosenttia tukea hakeneista yrityksistä ei ole ollut aiemmin yhteistyötä ulkopuolisten t&k- organisaatioiden kanssa. Selvityksessä kontaktoitu yhteyshenkilö: Sarah Imsel, Martina Hertenberg Innovaatiosetelit 30 of 66 3.14 VINNOVAn innovaatioseteli28 Kuvaus Ruotsissa on tarjolla innovaatioseteleitä uusien tuotteiden tai palvelujen potentiaalin testaamiseen. VINNOVAn motivaattorina toimivat aiemmat kokemukset kuten oma ICT-puoleen keskittynyt setelikokeilu sekä esimerkit muualta Euroopasta. Palvelu hankitaan tutkimuslaitokselta, yliopistolta tai yksityiseltä konsultilta. Toiminta alkoi pilottikokeiluna vuosina 2013 ja 2014 keskittyen tuolloin erityisesti IP-asioihin ja jatkuu edelleen laajemmin innovaatioseteleiden käsitteen alla. Järjestelmää testattiin jo vuosina 2011 -2012, jolloin työnjako ja vastuut VINNOVAn, neuvonantajaorganisaatioiden sekä yritysten välillä laadittiin. Tavoitteena oli pitää byrokratian taso niin alhaalla kuin mahdollista. Tässä on myös onnistuttua ja kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä setelien käsittelyyn ja myöntämiseen liittyvään prosessiin. Vielä tätä aiemmin oli toteutettu ICT puoleen keskittynyt kokeilu, jonka tulokset olivat erittäin hyvät. Kohderyhmä Seteli on tarkoitettu erityisesti tarkoitettu yrityksille, joiden t&k-panostukset ovat alhaiset ja jotka tarvitsevat uutta tietoa tai uusia teknologioita kehittääkseen innovatiivisia palveluja, tuotteita tai prosesseja. Käyttötarkoitus Setelin avulla yritys voi hankkia ulkopuolista apua (ns. valmentajan) sellaisen liikeidean testaamiseen ja kehittämiseen, jota yritys ei omin voimavaroin voi viedä eteenpäin. Seteliä voidaan hyödyntää esimerkiksi palveluinnovaatioiden kehittämiseen sekä tuotteiden, prosessien ja uuden teknologian muotoiluun ja liiketoimintamalleihin. Minimi ja maksimi 100 000 Ruotsin kruunua Tukiprosentit Erillistä tukiprosenttia ei ole. Kaikki kriteerit täyttävät kustannukset voidaan hyväksyä 100 000 kruunuun saakka. Toimija Setelijärjestelmän toimeenpanosta vastaavat seuraavat kolme yritystä, jotka toimivat samalla yrityksiin nähden neuvonantajan roolissa: •Almi Företagspartner AB •IUC Sverige AB •Coompanion Kooperativ Utveckling Näillä yrityksillä on asiantuntijoita eri puolilla maata ja heidän osaamisensa kattaa kaikki sektorit. Rahoittaja VINNOVA, Tekesiä vastaava rahoittajaorganisaatio Ruotsissa29 28 http://www.vinnova.se/sv/For-Foretag/Nationell-finansiering/innovationscheckar/FAQ/ 29 http://www.vinnova.se/en/About-VINNOVA/ Innovaatiosetelit 31 of 66 Miksi päättynyt Yhä käynnissä. VINNOVA rahoittaa setelijärjestelmää ainakin vuosina 2015 -2017. Minkä tarpeen täyttää Setelijärjestelmän uskotaan parantavan Ruotsin innovaatioympäristöä. Järjestelmä on myös linjassa kansallisen innovaatiostrategian kanssa, jossa viitataan ruotsalaisten yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseen sekä kansallisesti että maailmanlaajuisesti. Kilpailutus Yritykset voivat vapaasti valita minkä tahansa palveluntarjoajan Ruotsista eli tarjoajia ei ole rajattu rahoittajan toimesta. Hakeminen Setelistä kiinnostuneet yritykset voivat olla yhteydessä neuvonantajaorganisaatioihin (Almi, IDC Sweden AB tai Coompanion – Kooperativ Utveckling Sverige), jotka vastaavat ehdotettujen innovaatiohankkeiden arvioinnista. Hakemuksia käsitellään siinä järjestyksessä, kun niitä tulee. Muuta Setelien ansiosta yritysten kehityshankkeet käynnistyvät nopeammin ja useat niistä jatkuvat myös setelin käytön jälkeen. Yritysten omat panostukset ovat ylittäneet setelien arvon arviolta nelinkertaisesti. Yritys voi hyödyntää seteliä myös IP -strategian kehittämiseen, mikä on haasteellisempaa kuin perinteisempi t&k –toiminta, koska immateriaalioikeudet ovat aiheena vieraampi niin yrityksille kuin neuvonantajaorganisaatioiden edustajille. Selvityksessä kontaktoitu yhteyshenkilö: Lena Nyberg, VINNOVA 4. INNOVAATIOSETELIKOKEILUJEN VERTAILU Esiselvityksessä on hankittu tietoa lukuisista innovaatiosetelijärjestelmistä, joita on ollut ja on yhä käytössä eri puolilla Eurooppaa. Seuraavassa taulukossa (Taulukko 1) on esitetty näiden järjestelmien keskeiset piirteet. Taulukko 1. Setelijärjestelmien yleispiirteet Kohderyhmä Käyttötarkoitus Minimi –maksimi Pääsääntöisesti pk-yritykset Neuvonta, koulutus, tuotekehitys, tiedon, teknologian ja osaamisen siirto Alarajaa ei yleensä ole, mutta maksimituen määrä vaihtelee suuresti 1 500 eurosta useisiin kymmeniin tuhansiin Tukiprosentit Toimija Setelijärjestelmästä riippuen 50 -100 % Setelijärjestelmästä riippuen esimerkiksi alueellinen kehitysyhtiö tai yksityinen yritys, joka vastaa setelien myöntämisestä ja hallinnosta, poikkeuksena Baden-Württemberg, jossa osavaltion ministeriö allokoi setelit yrityksille Rahoittaja Miksi päättynyt? Joko komissio (esim. rakennerahastot) tai valtio/alue Jos kyseessä ei ole ollut hankemuotoinen toiminta, setelijärjestelmä on useimmiten yhä käytössä, poikkeuksena kansallisella tasolla Hollanti, jossa setelin ei koettu vastaavan sille asetettuihin Innovaatiosetelit 32 of 66 tavoitteisiin Mihin tarpeeseen vastaa? Vaihtelee maittain, tarpeina esimerkiksi kannustaa yrityksiä yhteistyöhön tietoa tuottavien organisaatioiden kanssa, uusien yhteyksien ja verkostojen synnyttäminen, alentaa kynnystä asiantuntijapalvelujen ostoon, toimia lisäresurssina pk-yrityksille tai lisätä markkinaehtoisuutta yrityspalveluissa, nopeuttaa tkitoimintaa, ratkaista yritystoimintaan liittyviä todellisia haasteita, mahdollistaa nopeat pilotit ja kokeilut, mahdollistaa osaamisen, tiedon ja teknologian siirto, yritystoiminnan sparraaminen sekä erilaisten tutkimusten, selvitysten ja analyysien toteutus Kilpailutus Vaihtelee maittain, kuitenkin vain Englannissa ja Ruotsissa yritykset voivat valita kehittämiskumppanikseen minkä tahansa maassa toimivan palveluntuottajan, Italiassa ja Saksassa palveluntarjoaja voi olla myös ulkomailta. Muissa malleissa tarjoajat esivalittu rekisteriin. Hakeminen Kaikissa käynnissä olevissa setelijärjestelmissä hakeminen tapahtuu nykyään sähköisesti. Itävallassa oli alun perin käytössä paperiversio, mutta siitä on luovuttu vuosia sitten. Hyödyt Toimijoiden verkottaminen, aiemmin julkista tukea hyödyntämättömien tahojen tavoittaminen, hanketoiminnan nopeuttaminen, investointien lisääntyminen Kohderyhmä Järjestelmiä yhdistää, että useimmiten niiden kohderyhmänä ovat olleet pk-yritykset (Belgia, Englanti, Espanja, Hollanti, Italia, Itävalta, Saksa ja Suomi). Vain Englannissa, Espanjassa sekä Kaakkois-Suomen palvelusetelikokeilussa vuodelta 2008 mainitaan myös mikroyritykset. Espanjassa kohderyhmän muodostavat erityisesti alle viiden hengen yritykset sekä maaseutumaisilla alueilla, alle 10 000 tuhannen asukkaan kunnissa toimivat firmat. Toisaalta yhdessäkään maassa kriteerit eivät eksplisiittisesti sulje yhden hengen yrityksiä tuen ulkopuolelle. Irlannin järjestelmä oli aiemmin suunnattu vain pienille yrityksille, mutta tällä hetkellä käynnissä on kokeilu, jossa myös keskisuuret yritykset täyttävät hakukriteerit. VINNOVAn seteli on ainoa, jonka valintakriteereissä yrityksen koolla ei näyttäisi olevan merkitystä. Käyttötarkoitus Setelin käyttökohteena useimmissa setelijärjestelmissä on tutkimus-, kehitysja innovaatiotoimintaa tukevien palvelujen hankinta kuten esimerkiksi tiedon hankkiminen tuotekehitykseen, osaamisen ja teknologian siirto tai pilotointi, erilaiset koulutus- ja neuvontapalvelut tai uusien ideoiden ja liiketoimintamallien kehittäminen. Komission State Aid sääntöjen mukaisesti varsinaiset myynti- ja markkinointitoimet on rajattu tuen ulkopuolelle. Tästä huolimatta Englannin setelin yhteydessä mainitaan myös markkinointi. Seinäjoen seudun setelillä saattoi puolestaan hankkia markkina-analyysejä. Suurin osa setelijärjestelmistä ei tee eroa sektorin tai toimialan suhteen. Useimmiten pääpaino on horisontaalisissa teemoissa kuten innovaatiotoiminta tai digitaalisuus. Italian setelissä varsinaisena kohderyhmänä olivat ikäihmisille palveluja ja ratkaisuja tuottavat pk-yritykset. KISPIMS hankkeessa puolestaan pyrittiin tukemaan erityisesti ympäristö- ja uusiutuvan alan pkyrityksiä. Belgian setelijärjestelmässä maatalous sekä aseteollisuus on suljettu tuen ulkopuolelle. Kaikkiaan seteliä on käytetty eri Euroopan maissa seuraaviin tarkoituksiin: Belgia: Koulutus, neuvonta, teknologian hyödyntäminen, innovaationeuvonta, kansainvälistymisneuvonta, strateginen neuvonta muutostilanteissa, valmennus; Innovaatiosetelit 33 of 66 Englanti: yritystoimintaan liittyvän todellisen haasteen ratkaiseminen; Espanja: vanhuspalveluita tuottavien yritysten liiketoiminnan kehittäminen; EU (KIS-PIMS-hanke): Yrityksen ulkopuolisen osaamisen hankkiminen esimerkiksi riskianalyyseihin (palveluinnovaatiohankkeet), liiketoimintasuunnitelmien vahvistamiseen sekä yhteyksien solmimiseen jatkorahoituksen ja kehittämiskumppanien hankkimiseksi; Hollanti (kansallinen taso): Kontaktien solmiminen pk-yritysten ja tutkimuslaitosten välillä, esimerkkinä käyttökohteesta sovellusorientoituneet tutkimuskyselyt; Hollanti (Limburg): tiedon, osaamisen ja teknologian siirto; Irlanti: uusien tuotteiden, palvelujen, prosessien ja liiketoimintamallien kehittäminen, uusiin palvelumalleihin ja asiakasliittymiin sekä räätälöityihin innovaatiojohtamisen valmennuksiin; Italia: Liiketoiminnan ja palvelutuotannon digitalisointi; Itävalta: Tutkimukset, toteutettavuusselvitykset, teknologian siirron konseptit tai innovaatiohankkeet; Saksa: Uusien tuotteiden, palvelujen sekä tuotantoprosessien suunnittelu, kehittäminen sekä toimeenpano tai olemassa olevien tuotteiden, palvelujen tai tuotantoprosessien huomattava laadullinen parantaminen; Skotlanti: Yhteishankkeet pk-yritysten ja korkeakouluyksiköiden uusien tuotteiden, palvelujen ja prosessien tuottamiseksi; Suomi (Seinäjoki): tuotekehitys, tuotteistus, markkina-analyysit, liiketoimintamallien selvitykset, tuotteen suojaukset ja erilaisiin teknologiaselvityksiin liittyvät palvelut Ruotsi: Liikeidean testaaminen ja kehittäminen, esimerkiksi palveluinnovaatioiden kehittäminen sekä tuotteiden, prosessien ja uuden teknologian muotoilu ja liiketoimintamallien kehittäminen Minimi ja maksimi Setelin alaraja on tässä esiselvityksessä kartoitetuissa setelijärjestelmissä harvoin määritelty. Näin on menetelty vain Skotlannin (1 000 puntaa) setelissä. Ylärajan suhteen hajontaa esiintyi enemmän. Useissa järjestelmissä tukea myönnetään enintään 10 000 euroa. Seinäjoen seudun oma seteli oli varsin pieni, tuen osuus (66 %) yhdistettynä yrityksen omaan osuuteen (33 %) kattoi maksimissaan 1 500 euroa. Irlannissa, Italiassa ja Saksassa on ollut tarjolla sekä pienempiä että suurempia seteleitä. Italian neljästä eri setelistä pienin oli Seinäjoen tavoin arvoltaan 1 500 euroa. Saksan Baden-Württembergissä korkean teknologian yritysten on mahdollista saada käyttöönsä 20 000 euron arvoinen seteli. Belgiassa yhden yrityksen saama tuki vuositasolla on saattanut nousta jopa 40 000 euroon, kun useamman eri setelin yhdistelmänä. Tämän yli nousi vielä KIS-PIMS hankkeessa Tekesin myöntämä palveluinnovaatioseteli, jonka arvo oli ylimmillään 50 000 euroa. Tukiprosentit Se, onko tuki yrityksille kokonaan ilmaista vai edellyttääkö tuen saaminen omavastuuosuutta, jakaa setelijärjestelmät useampaan leiriin. Vain Englannissa ja Ruotsissa setelien tukiprosentti on täydet 100. Irlannin ja Itävallan pienemmän setelin, joiden arvo on enintään 5 000 euroa, saa ilman omavastuuosuutta. Irlannissa Fast track setelin arvo on ylimmillään 10 000 euroa, josta tuki kattaa puolet. Itävallassa setelin arvo voi noista 12 500, josta tuen osuus on enintään 75 % eli 10 000 euroa. Hollannissa tukiprosentti määräytyy sen mukaan, onko palveluntarjoaja julkinen tai yksityinen tutkimuslaitos. Ensin mainitun yhteydessä tukiprosentti on 100, jälkimmäisen kohdalla tuki kattaa 70 prosenttia kustannuksista. Saksassa on Suomen ja Italian tavoin omavastuuosuus pienimmästä setelistä alkaen. A setelin arvo on enintään 2 500 euroa, josta voidaan kattaa 80 %. Muissa (B seteli sekä B high tech) kustannuksista on korvattu puolet. Toimija ja rahoittaja Innovaatiosetelit 34 of 66 Setelitoiminnan hallinnoinnista on useimmiten vastannut eri organisaatio kuin toiminnan rahoittanut taho. Saksa muodostaa poikkeuksen, Baden-Württembergissä yksi ja sama organisaatio (ministeriö) myöntää rahoituksen ja käsittelee hakemukset. Saksassakaan setelien myöntäminen ei ole yksin ministeriön vastuulla, vaan käsittelystä huolehtii seitsenhenkinen innovaatiokomitea, jossa on kaksi tutkijaa, kaksi innovaatiokonsulttia, kaksi yrittäjää sekä ministeriön edustaja. Huomattavasti yleisempää siis on, että rahoittaja toimii taustalla ja toinen organisaatio vastaa setelijärjestelmän hallinnoinnista. Miksi päättynyt? Monet järjestelmistä ovat tälläkin hetkellä käytössä, muun muassa Belgiassa, Englannissa, Espanjassa, Irlannissa, Saksassa, Skotlannissa ja Ruotsissa. Hollannin järjestelmä lakkautettiin kansallisella tasolla, koska sen ei koettu palvelevan tarkoitustaan. Sen sijaan Limburgin alueella seteleitä jaetaan yhä. Muut päättyneistä on toteutettu osana projektitoimintaa, joka on loppunut hankkeen mukana. Mihin tarpeeseen vastaa? Eri maissa setelijärjestelmän on nähty täyttävän monia eri tarpeita. Esimerkiksi Belgiassa kokemusten perusteella setelin ajatellaan kehittävän markkinoita. Haastateltavan mukaan markkinaehtoinen lähestymistapa kannustaa palveluntuottajia kehittämään omia palveluitaan. Kaakkois-Suomen kokeilussa seteleillä olisi haluttu tarjoa toimintamalli, jonka myötä yrityksillä olisi ollut nykyistä suurempi vapaus palveluntarjoajan valintaan. Seteliä on myös käytetty kannustamaan sellaisia yrityksiä, jotka eivät ole aiemmin hyödyntäneet ulkopuolista osaamista, yhteistyön aloittamiseen. Hollannissa setelillä on vastattu yrityksissä havaittuihin (aika, resurssit, fokus, osaaminen) puutteisiin. Kilpailutus Palveluntarjoajien kilpailutuksessa havaittiin maa- tai järjestelmäkohtaisia eroja. Vähemmistössä olivat maat, joissa yritys voi valita palveluntarjoajan täysin vapaasti joko kotimaisilta tai maailmanmarkkinoilta. Saksan Baden-Württembergissä tarjontaa ei ole rajattu osavaltion tai edes maan mukaan. Tästä huolimatta vain pieni osa (3 %) palveluntarjoajista on ollut ulkomaisia. Luontevinta yrityksille lienee toimia samaa kieltä ja samalla alueella toimivien organisaatioiden edustajien kanssa. Italian mallissa ulkomailla toimivien yritysten palvelujen hyödyntämiseen on kannustettu myöntämällä tästä lisäpisteitä hakemuksiin. Englannissa ja Ruotsissa yritykset voivat valita kehittämiskumppanikseen minkä tahansa maassa toimivan palveluntuottajan. Seinäjoen mallissa yritysten piti pyytää tarjoukset kolmelta palveluntarjoajalta. Muissa järjestelmissä palveluntarjoajien suhteen on toteutettu esivalinta hallinnoivan tahon toimesta. Belgiassa rekisterissä on useampi tuhat palveluntarjoajaa, jotka kelpoisuus tarkistetaan viiden vuoden välein. Irlannissa ja Skotlannissa hallinnoivan tahon verkkosivulla on palveluntarjoajat sisältävä rekisteri. Skotlannissa valittava yhteistyötaho voi olla vain skotlantilainen yliopisto tai korkeakoulu. Myös Itävallassa valinnan on kohdistuttava tietoa tuottavaan organisaatioon. Sekä Skotlannissa että Itävallassa setelin tavoitteena on tuoda yrityksiä yhteen alueen korkeakoulujen kanssa. Hakeminen Osassa pidempään käytössä olleista setelijärjestelmistä kuten Itävallassa sekä Saksan BadenWürttembergin osavaltiossa hakeminen tapahtui alun perin paperilla, mutta nykyään kaikissa järjestelmissä on siirrytty sähköiseen hakemiseen. Tämä on nopeuttanut prosessia ja lisännyt sen käyttäjäystävällisyyttä. Itse prosessissa on myös eroja eri maiden välillä. Innovaatiosetelit 35 of 66 Useimmissa maissa seteleitä on mahdollista hakea milloin tahansa, mutta esimerkiksi Englannissa, Irlannissa ja Skotlannissa hakemuksia otetaan vastaan vain erillisten hakujen aikana. Hakemisen yhteydessä on tärkeää, että sekä yritys että välittäjäorganisaatio ymmärtävät todellisen tarpeen ja osaavat ohjata tuen hakijan sopivan palveluntarjoajan luokse. Esimerkiksi Itävallassa FFG:n hakemuksia arvioiva asiantuntija voi olla vielä erikseen yhteydessä yritykseen, jotta ymmärtää, mikä tuen tuoma lisäarvo yritykselle on. Hollannin mallissa setelijärjestelmää hallinnoiva taho (LIOF) vierailee usein yrityksissä. Tämä auttaa yrityksiä artikuloimaan ja tunnistamaan kehittämistarpeita ja puolestaan helpottaa LIOF:n roolia osaamisen kysynnän ja tarjonnan välittäjänä. Mitä seteleillä on saatu aikaiseksi Pääsääntöisesti kokemukset yrityssetelijärjestelmistä eri puolilta Eurooppaa ovat myönteisiä ja se, että suurin osa on usean vuoden toiminnan jälkeen yhä käytössä, kertoo niiden toimivuudesta. Järjestelmiin olennaisesti liittyvä byrokratia on pitänyt kustannukset alhaisina, esimerkiksi Belgiassa kahdeksan hengen tiimi pyörittää vuositasolla 75 000 hakemusta. Tukea hyödyntää 30 000 yritystä, joka vastaa kolmannesta kaikista Flandersissa olevista yrityksistä. Muut tulokset kuvataan alla erikseen. Toimijoiden verkottaminen Useissa eri maissa kohderyhmänä ovat etenkin sellaiset yritykset, joilla ei ole ennestään ollut yhteistyötä yliopistojen tai tutkimuslaitosten kanssa. Tällaisia järjestelmiä on esimerkiksi Englannissa (ja Skotlannissa), Irlannissa, Itävallassa ja Ruotsissa. Ylipäänsä toimijoiden tuominen yhteen on yksi seteleiden vahvuus. Saksassa jopa 70 prosenttia tukea hakeneista yrityksistä ei ole ollut aiemmin yhteistyötä ulkopuolisten t&k- organisaatioiden kanssa. Englannissa 46 % yrityksistä, joille seteli myönnettiin, ei ollut aiemmin työskennellyt yliopistojen tai korkeakoulujen kanssa. Myös Irlannissa setelien on todettu tuovan yritysten asiantuntijat, korkeakoulujen opettajat ja tutkijat on tuotu saman pöydän ääreen. Kolmessa eri maassa (Itävalta, Suomi, Ranska) toteutetun KIS-PIMS -hankkeen myötä havaittiin, että setelit alensivat kynnystä solmia yhteistyösuhteita (esimerkiksi yrityksen ulkopuolisten tiedon tuottajien) uusien kumppaneiden kanssa. Kehittämistoiminnan jatkuminen Seteleillä on selvästi lisäarvoa yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sparraajana ja aktivoijana. Irlannissa yritykset ovat jatkaneet panostuksia kehittämistoimintaan omin investoinnein. Lisäksi lähes kaikki (94 %) seteliä hyödyntäneistä yrityksistä ilmoittivat olevansa halukkaita osallistumaan setelijärjestelmän mahdollistamiin hankkeisiin jatkossakin. Saksassa vajaa kolmannes yrityksistä on jatkanut yhteistyötä t&k-toimijan kanssa vuoden sisällä. Samoin Skotlannissa ja Ruotsissa yhteistyön on todettu toimivan ja johtavan usein uusiin hankkeisiin myös setelillä rahoitetun projektin jälkeen. Belgiassa on puolestaan havaittu, että käytännössä yritykset käyttävät seteliä kokeiltuaan palvelujentuottajien muitakin kuin tukikelpoisia palveluita oman toimintansa kehittämiseen. Tuen merkitys uusien tuotteiden hyödyntämättömille yrityksille ja palvelujen kehittämiseen aiemmin erilaisia tukia Kuten aiemmin tässä luvussa on todettu, setelitukea on hyödynnetty moniin eri tarkoituksiin maasta riippuen. Yhteistä on, että setelien on havaittu auttavan yrityksiä tki-toiminnassa hyvin tuloksin. Esimerkiksi Irlannissa 24 % seteliä hyödyntäneistä yrityksistä on laajentanut tuotevalikoimaansa ja 23 % on parantanut olemassa olevien tuotteidensa laatua. Englannissa peräti 39 % yrityksistä ei olisi kyennyt kehittämään uusia innovatiivisia tuotteita ja prosesseja Innovaatiosetelit 36 of 66 ilman setelillä hankittua tukea. Olennaista on, että seteleiden käyttäjiksi on valikoitunut muitakin kuin erilaisia tukia aktiivisesti hakevia yrityksiä. Samalla on allokoitu tukea toimintaan, joka muuten olisi jäänyt toteuttamatta. Hollannissa näin on ollut kahdeksan setelin kohdalla kymmenestä. Hanketoiminnan nopeuttaminen Uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisen tukemisen lisäksi setelien etuna on niiden nopeus. Setelit ovat auttaneet nopeuttamaan tuotekehitystä ja siten helpottaneet kehittämistä ja uusien ratkaisujen tuomista markkinoille esimerkiksi Englannissa, Hollannissa, KIS-PIMS – hankkeessa ja Ruotsissa. Saksassa yli puolet hankkeiden tuloksista tuotiin markkinoille alle vuoden kuluttua. Rambollin muutama vuosi sitten Ruotsissa toteuttamassa innovaatioseteliarvioinnissa30 todettiin, että setelin rahallisen arvon vaikutus ei ole niin suuri. Huomattavasti enemmän merkitystä on sillä, että yritykset tietävät, miten ne aikovat käyttää myönnetyn tuen. Lisäksi setelin eduksi laskettiin kysyntälähtöisyys. Yritykset saattoivat ostaa palvelun omien erityistarpeidensa mukaisesti, jolloin tuki oli suunnattu juuri siihen kehitysvaiheeseen, jossa yritys oli. Investointien lisääntyminen Setelien etuna voidaan mainita myös lisääntyneet investoinnit tki-toimintaan, Ruotsissa yritysten omat panostukset ovat ylittäneet setelien arvon arviolta nelinkertaisesti. Vaikutuksia on ollut myös yritysten liikevaihtoon. Esimerkiksi Irlannissa setelijärjestelmän kautta sijoitettu euro lisäsi yrityksen liikevaihtoa seitsemällä eurolla. Lisääntyneet panostukset linkittyvät aiemmin mainittuun kehittämistoiminnan jatkumiseen joko omalla tai julkisen sektorin rahoituksella. Edellä mainittujen seikkojen lisäksi OECD on tunnistanut useita syitä innovaatiosetelijärjestelmien käynnistämiseen. Nämä liittyvät etenkin pieniä ja pk-yrityksiä kohtaaviin haasteisiin kuten julkisen sektorin tuottaman tiedon hyödyntämiseen sekä yritysten ulkopuolisen erityisosaamisen hankkimiseen. OECD:n (2010) mukaan setelit ovat hyödyllinen työkalu sellaisten toimijoiden välisten suhteiden rakentamiseen, jotka välittävät palveluja sekä osaamista niitä hyödyntäville tahoille. Lisäksi setelit mahdollistavat innovaatiotoimintaan liittyviin tarpeisiin vastaamisen. Instrumentin yksinkertaisuudesta johtuen se on mahdollista ottaa käyttöön eri alueilla ympäri maailman. 31 Olennaista on, että seteli ei ole vain yksittäinen instrumentti, vaan osa laajempaa kokonaisuutta, jolla pyritään tukemaan ja stimuloimaan pk-yritysten innovatiivisuutta. Tässä kokonaisuudessa seteli edustaa ensimmäistä askelta, jonka avulla pk-yrityksen käyttöön tuodaan ulkopuolista osaamista. Useissa maissa setelin myötä yritykset ovat hyödyntäneet jatkossa sekä muita julkisen sektorin palveluja että yksityisen sektorin tarjontaa. Yhteenvetona todetaan, että tuki-instrumenttina setelit sopivat innovaatiotoiminnan tukemiseen hyvin varhaisessa vaiheessa tai sellaisten yritysten hyödynnettäväksi, joilla ei ole juuri aiempaa kokemusta innovaatiotoiminnasta. Setelit edustavat kohdennettua, markkinaehtoista palvelua, jolla voidaan vastata yritystoiminnassa esiintyviin haasteisiin. 30 Pilotprogrammet för utvecklingscheckar inom hälsa, vård och omsorg. Slututvärdering 31 OECD (2010) Innovation vouchers, Innovation Policy Handbook. Innovaatiosetelit 5. 37 of 66 SÄHKÖISEN KYSELYN TULOKSET Osana esiselvitystä toteutettiin Pirkanmaalla toimiville yrityksille suunnattu kysely, jossa kartoitettiin a) yritysten tarvetta innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen julkisten palvelujen tai tukien avulla, b) yritysten aiemmin hyödyntämiä julkisen sektorin tarjoamia tukia sekä niihin liittyviä kokemuksia ja c) mahdollisia esteitä erilaisten tukipalvelujen käytölle. Lisäksi kyselyssä selvitettiin, kokevatko yritysten edustajat olemassa olevassa julkisessa palvelutarjonnassa olevan sellaisia aukkoja tai puutteita, jotka hankaloittavat yritysten liiketoiminnan kehittämistä. Kyselyyn vastanneista henkilöistä yli puolet (53 %) edusti pieniä yrityksiä (6-50 työntekijää). Huomattava osa vastauksista saatiin myös 1-5 henkeä työllistäviltä mikroyrityksiltä (29 %). Keskisuurten yritysten (51-250 työntekijää) edustajia vastaajista 10 % ja loput vastaukset tulivat suurista yrityksistä (yli 250 työntekijää). Vastanneiden edustamat yrityksen henkilöstömäärän mukaan on esitetty kuviossa 1. Mikroyritys (1-5 henkilöä) 28,6 % Pieni yritys (6-50 henkilöä) Keskisuuri (51-250 henkilöä) Suuri yritys (yli 250 henkilöä) 53,1 % 10,2 % 8,2 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Kuvio 1 Sähköiseen kyselyyn osallistuneiden yritysten koko (henkilöstömäärän mukaan) Sähköiseen kyselyyn vastanneiden yritysten toimialakohtainen jako oli puolestaan seuraava: Teollisuus 46 % Liike-elämän palvelut 15 % Muut palvelut 15 % Rakentaminen 6 % Kauppa 2 % Muut 17 % (esimerkiksi ICT, terveys ja ympäristöteknologia, liikuntapalvelut) Kyselyyn vastanneet edustivat yritysten iän osalta suhteellisen vakiintunutta yritystoimintaa. Melkein kolme neljästä yrityksistä (74 %) oli perustettu jo yli 10 vuotta sitten. Viidesosalla oli takana yritystoimintaa kolmesta viiteen vuotta. Hieman yli neljä prosenttia oli ollut toiminnassa kuudesta yhdeksään vuotta ja kaksi prosenttia oli perustettu kahden viime vuoden sisällä. Yritykset jakautuivat selvästi sen mukaan, onko niillä toimintaa ulkomailla (52 %) vai ei (48 %). 5.1 Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Enemmistö yrityksistä harjoittaa aktiivista tutkimus- ja kehitystoimintaa. Vajaalla 40 prosentilla vastanneista oli ollut viimeisten viiden vuoden aikana yli neljä t&k-hanketta ja yli 30 prosentilla yhdestä kolmeen. Toisaalta lähes kolmannes (31 %) kyselyyn vastanneista yrityksistä ei ollut toteuttanut yhtään t&k-hanketta viime vuosina siitä huolimatta, että jokaisessa yrityksessä oli vähintään yksi henkilö, joka työskentelee pääsääntöisesti tutkimus-, kehitysja innovaatiotoiminnan parissa. Innovaatiosetelit 38 of 66 Seuraavassa esitetään selvityksen keskeisiä tuloksia yrityksen tki-palvelujen ja käytön osalta. Osiossa käydään läpi, mitä yksityisen ja julkisen sektorin palveluita yritykset ovat hyödyntäneet sekä esitetään yhteenveto yritysten keskeisimmistä tarpeista tki-palvelujen osalta. Tulokset on selvyyden vuoksi jaoteltu a) yksityisen sektorin palveluihin ja b) julkisen sektorin palveluihin ja tukiin. 5.2 Julkisen sektorin subventoimien tukien tai palvelujen hyödyntäminen Hieman yli puolet eli 56 % yrityksistä oli hyödyntänyt julkisia palveluja tai tukia innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Yleisimmin käytettyjä tukimuotoja ovat olleet kyselyn vastausten perusteella Tekesin ja ELY-keskusten lainat ja avustukset. Muita rahoituslähteitä ovat olleet muun muassa EU, Finnvera, SHOK-rahoitus sekä palveluntarjoajina esimerkiksi VTT ja yliopistot. 100,0 % 80,0 % 60,0 % 56,0 % 44,0 % 40,0 % 20,0 % 0,0 % Kyllä Ei Kaikki (KA:1.44, Hajonta:0.5) (Vastauksia:50) Kuvio 2 Julkisten tukien tai palvelujen hyödyntäminen [Kysymys 2]. Onko yrityksenne hyödyntänyt aiemmin julkisia palveluja tai tukia liittyen innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen? Esimerkkinä voidaan mainita Tekesin rahoitus yritysten kehittämisprojekteihin ja pilotointiin sekä ELY-keskusten tarjoama kehittämisavustus. (n=50)] Alla olevassa kuviossa (Kuvio 3) on tarkasteltu julkisten tukien hyödyntämistä yritysten kasvutavoitteiden perusteella. Tuloksien perusteella nopeaa kansainvälistä kasvua tavoittelevat yritykset ovat tukien ja palvelujen suurkuluttajia, sillä yli 4/5 on hyödyntänyt tukia innovaatiotoiminnassaan. Vastaavasti suurin osa yrityksistä, joilla ei ole kasvutavoitteita tai joiden ensisijaisena tavoitteena on vakaan aseman ylläpitäminen, eivät ole hyödyntäneet tukia yhtä suuressa määrin. Yrityksistä, joilla ei ole kasvutavoitteita, vain 33 % on hyödyntänyt tukia. Vakaata asemaa tavoittelevista yrityksistä vain 24 % on hyödyntänyt julkisia tukia. Tulokset osoittavat, että erityisesti nopeaa kansainvälistä kasvua tavoittelevat yritykset hyödyntävät tukia. 100,0 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % 84,2 % 66,7 % 56,0 % 33,3 % 76,5 % 44,0 % 23,5 % 15,8 % 20,0 % 0,0 % Kyllä Ei Kaikki (KA:1.44, Hajonta:0.5) (Vastauksia:50) Ei kasvutav. (KA:1.67, Hajonta:0.47) (Vastauksia:6) Nopea kv. kasvu (KA:1.16, Hajonta:0.36) (Vastauksia:19) Vakaa asema (KA:1.76, Hajonta:0.42) (Vastauksia:17) Kuvio 3 Julkisten tukien tai palvelujen hyödyntäminen kasvuhakuisuuden perusteella Innovaatiosetelit 39 of 66 [Kysymys 2]. Onko yrityksenne hyödyntänyt aiemmin julkisia palveluja tai tukia liittyen innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen? Esimerkkinä voidaan mainita Tekesin rahoitus yritysten kehittämisprojekteihin ja pilotointiin sekä ELY-keskusten tarjoama kehittämisavustus. (n=50)] Yrityksiä pyydettiin antamaan kyselyssä palautetta käyttämistään julkisen sektorin palveluista. Palaute oli enemmän positiivista kuin negatiivista, ja hajontaa oli molempien kategorioiden alla. Osa vastaajista kritisoi tukien hyödyntämiseen liittyvää raportointia, mutta myönsivät, että vaatimustaso on kohtuullinen. Tukien etuna mainittiin riskin alentaminen sekä alkuun pääseminen ja se, että ne ovat vastanneet yrityksen tarpeisiin. Eräs vastaaja mainitsi tuen olevan t&k-painotteisten alkavien yritysten elinehto. Miksi yritys ei ole aiemmin hyödyntänyt tukia Osa yrityksistä vastasi, ettei ole hyödyntänyt tukia aiemmin. Näiltä yrityksiltä kysyttiin, miksi ne eivät ole hyödyntäneet julkisia palveluita tai tukia innovaatioiden ja teknologian kehittämiseen. Kaikkien vastaajien osalta suurin syy tukien hakematta jättämiseen on ollut se, että tuen tai palvelun hyödyntäminen ja tukijärjestelmä on koettu liian vaikeaksi. Toisena merkittävänä syynä oli ajan ja resurssien puute. Kolmas selittävä tekijä oli, että yrityksillä ei ole ollut tarvetta tuelle tai palvelulle. Tietyssä määrin tukijärjestelmän raskaus estää osaa yrityksistä hakemasta tukia. Tuloksista myös näkyy, että kaikki nopeaa kasvua ja kansainvälistymistä tavoittelevat yritykset kokevat resurssien puutteen ja tukijärjestelmän monimutkaisuuden erityiseksi haasteeksi. Osa vastaajista viittasi myös muihin syihin. Nämäkin vastaukset olivat pääsääntöisesti varsin lähellä muita kyselyssä esitettyjä vaihtoehtoja kuten seuraavista esimerkeistä käy ilmi: ”olen joskus kysellyt elinkeinoasiamieheltä, mutta tälle alueelle ei kuulemma ole mitään tukia saatavilla”; ”tieto palveluista on epäselvää ja kysyttäessäkin asiat kommunikoidaan niin vaikeasti, että pk-yrityksellä ei ole voimavaroja lähteä siihen prosessiin mukaan”. Näiden lisäksi esteinä mainittiin tukien edellytykset kuten se, että tukien hyödyntäminen edellyttää palvelujen ostamista yrityksen ulkopuolelta, joka nostaa kehityshankkeen kustannukset tukihyödyn yläpuolelle tai se, että palveluntarjoaja on valittava tietyltä listalta. 28,6 % Julkiselle tuelle tai palvelulle ei ole ollut tarvetta Julkisista tuista tai palveluista ei ole ollut riittävästi tietoa 0,0 % 0,0 % 14,3 % 15,4 % 33,3 % 42,9 % 33,3 % Yrityksellä ei ole ollut aikaa tai resursseja etsiä lisätietoa ja edistää ko. tukien tai palvelujen hyödyntämistä Julkista tukea tai palvelua on haettu, mutta sitä ei ole myönnetty 66,7 % 30,8 % 100,0 % 30,8 % 14,3 % 0,0 % 33,3 % 15,4 % Julkisen tuen tai palvelujen hyödyntäminen on koettu liian vaikeaksi, esim. tukijärjestelmä näyttäytyy liian monimutkaisena 57,1 % 33,3 % 100,0 % 46,2 % 23,8 % 33,3 % Jokin muu, mikä 66,7 % 7,7 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % Kaikki (KA:3.71, Hajonta:1.65) (Vastauksia:21) Ei kasvutav. (KA:3.33, Hajonta:1.89) (Vastauksia:3) Nopea kv. kasvu (KA:4.22, Hajonta:1.4) (Vastauksia:3) Vakaa asema (KA:3.37, Hajonta:1.63) (Vastauksia:13) Kuvio 4 Syyt julkisen tuen käyttämättä jättämiselle 80,0 % 100,0 % Innovaatiosetelit 40 of 66 [Kysymys 7]. Mikäli ette ole hyödyntäneet julkisia palveluita tai tukia innovaatioiden ja teknologioiden kehittämisessä, mitkä tähän ovat olleet keskeiset esteet? Voitte valita yhden tai useamman seuraavista vaihtoehdoista. (n=21)] 5.3 Tarve julkisen sektorin subventoimille tki-toimintaan suunnatuille tuille ja palveluille Kyselyssä selvitettiin, minkälaisia tarpeita yrityksillä on innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen liittyen. Yrityksistä 75 % kertoi yrityksessä olevan tarvetta innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen julkisten palvelujen tai tukien avulla. 100,0 % 80,0 % 75,0 % 60,0 % 40,0 % 25,0 % 20,0 % 0,0 % Kyllä Ei Kuvio 5 Tarve julkisille tuille ja palveluille [Kysymys 1]. 1. Onko yrityksessänne tarvetta innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen julkisten palvelujen tai tukien avulla? (Kyllä, Ei) (n=48)] Seuraavassa kuviossa (Kuvio 6) on tarkasteltu tuen tarvetta yrityksen kasvuhakuisuuden perusteella. Tietoa voi pitää mielenkiintoisena, sillä kasvuhakuisten yritysten on todettu synnyttävän merkittävän osan uusista työpaikoista. Kaikki nopeaa kansainvälistä kasvua tavoittelevat yritykset kokevat yrityksessä olevan tarvetta julkisille, teknologioiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen tarkoitetuille tuille ja palveluille. Vastaavasti ne yritykset, joilla ei ole kasvutavoitteita, kokevat tarpeen huomattavasti pienemmäksi (vain 33 % koki yrityksellä olevan tarvetta julkisille tuille ja palveluille). Tuen tarve on siis suurinta nopeaa kansainvälistä kasvua tavoittelevien yritysten joukossa. 100,0 % 100,0 % 80,0 % 75,0 % 58,8 % 60,0 % 40,0 % 33,3 % 66,7 % 41,2 % 25,0 % 20,0 % 0,0 % 0,0 % Kyllä Ei Kaikki (KA:1.25, Hajonta:0.43) (Vastauksia:48) Ei kasvutav. (KA:1.67, Hajonta:0.47) (Vastauksia:6) Nopea kv. kasvu (KA:1.0, Hajonta:0.0) (Vastauksia:18) Vakaa asema (KA:1.41, Hajonta:0.49) (Vastauksia:17) Kuvio 6 Tarve julkisille tuille ja palveluille kasvuhakuisuuden perusteella [Kysymys 1]. 1. Onko yrityksessänne tarvetta innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen julkisten palvelujen tai tukien avulla? (Kyllä, Ei) (n=48)] Yrityksiltä kysyttiin, minkälaisia innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen liittyviä tarpeita heillä on. Yritykset listasivat erilaisia tarpeita, kuten esimerkiksi kehitysideoiden kaupallistamisen ja t&k-toiminnan. Osa yrityksistä myös totesi, ettei heillä ole merkittäviä t&k-toimintaan liittyviä Innovaatiosetelit 41 of 66 tarpeita. Osan mielestä julkiset tuet olivat hankalia ja yrityksen kannalta epäreiluja32. Erityisesti yrityksillä on tarvetta joustavalle tukimuodolle, jonka avulla yritys voisi ostaa palveluita vapailta markkinoilta. 5.4 Yksityiseltä sektorilta ostetut palvelut Kyselyssä tiedusteltiin, mihin yritykset ovat käyttäneet yksityiseltä sektorilta hankittuja tkipalveluita. Yritykset olivat käyttäneet yksityisiä palveluita Erikoisosaamisen ostamiseen Esiselvityksiin Suunnittelupalveluihin Tuotekehitykseen ja tutkimukseen Koulutuksiin Markkinakartoituksiin Uusien tuotteiden muotoiluun ja suunnitteluun Tuotannon kehittämiseen Prosessien kehittämiseen Henkilöstön osaamisen kehittämiseen Asiakasjärjestelmien kehittämiseen Strategiatyöhön Liiketoimintasuunnitelmiin Ohjelmistokehitykseen Miksi yritykset valitsivat yksityisen sektorin palvelut? Osa yrityksistä vastasi omakustanteisesti käyttäneensä yksityisen sektorin palveluita innovaatiotoiminnan tukena. Näiltä yrityksiltä kysyttiin syitä yksityisen palveluntarjoajan valintaan Vastaajista 63 % yksityisen palveluntarjoajan valinneista kertoi syyksi yksityisen sektorin palvelun paremman laadun. Hieman yli puolet vastaajista (53 %) kertoi syyksi sen, että julkinen sektori ei tarjoa vastaavaa palvelua. Julkisen sektorin toimija ei myöntänyt tarvetta vastaavaa palvelua/tukea 10,0 % Julkisen sektorin toimijoilla ei ole tarjolla tarvetta vastaavaa palvelua/tukea 53,3 % Yksityisen sektorin tarjoama palvelu oli vastaavaa julkista palvelua asiantuntevampaa. Jokin muu, mikä 63,3 % 33,3 % 0,0 %20,0 %40,0 %60,0 %80,0 % 100,0 % Kaikki (KA:2.75, Hajonta:0.85) (Vastauksia:30) Kuvio 7 Syyt yksityisen sektorin TKI-palvelujen käyttöön [Kysymys 11]. Mitkä seuraavista vaihtoehdoista edistivät keskeisesti yksityisen palveluntarjoajan käyttöä? (n=30)] 32 Tässä viitattiin erityisesti tuen myöntöperusteisiin. Innovaatiosetelit 5.5 42 of 66 Tarve yksityisen sektorin palveluille Yksityisen sektorin palveluista yrityksillä on eniten tarvetta yrityksen markkinoinnin vahvistamista tukeville palveluille sekä markkinakartoituspalveluille. Vähiten tarvetta yrityksillä oli yrityksen johtamisen kehittämiseen, sisäisten prosessien kehittämiseen ja työhyvinvoinnin edistämiseen tarkoitetuille palveluille. T&K-hankkeen toteutuksen tuki 15,8 % Uuden tuotteen/palvelun pilotoinnin tuki 21,1 % Markkinakartoituksen toteuttaminen (potentiaaliset asiakkaat, kilpailijat) Yrityksen johtamisen kehittäminen 31,6 % 10,5 % Sisäisten prosessien tehostaminen 15,8 % Työhyvinvoinnin edistäminen 15,8 % Henkilöstön osaamisen kehittäminen 21,1 % Yrityksen markkinoinnin vahvistaminen 42,1 % Emme koe tällä hetkellä tarvetta julkisten palvelujen hyödyntämiseen Jokin muu, mikä 0,0 % 21,1 % 5,3 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Kaikki (KA:5.47, Hajonta:2.72) (Vastauksia:19) Kuvio 8 Tarve yksityisen sektorin tarjoamille palveluille [Kysymys 14]. Mihin seuraavista asiakokonaisuuksista koette yrityksessänne olevan erityistä tarvetta yksityisen sektorin tarjoamien palvelujen hyödyntämiseksi tulevaisuudessa? (Kyllä, Ei) (n=19)] Seuraavassa on tarkasteltu yrityksien tarpeita yrityksen kasvutavoitteiden perusteella, eli yritykset on jaettu vastaajaryhmiin yrityksen kasvutavoitteen perusteella. Tuloksien perusteella nopeaa kansainvälistä kasvua tavoittelevat yritykset tarvitsevat muita yrityksiä enemmän T&Khankkeen toteutuksen tukea. Toisaalta nopeaa kansainvälistä kasvua tavoittelevat yritykset eivät koe tarvetta yrityksen johtamisen kehittämiselle. Tulokset osoittavat, että vakaata asemaa tavoittelevat yritykset ja ei kasvutavoitteita omaavat yritykset eivät ollenkaan koe tarvetta T&Khankkeen toteutuksen palveluille. Toisaalta vakaata asemaa tavoittelevat yritykset kokevat muita enemmän tarvetta markkinoinnin sekä henkilöstön osaamisen palveluille. Ei kasvutavoitteita omaavat yritykset kokevat suuremman tarpeen työhyvinvoinnin edistämisen palveluille. Innovaatiosetelit 43 of 66 T&K-hankkeen toteutuksen tuki 15,8 % 0,0 % 50,0 % 0,0 % 21,1 % Uuden tuotteen/palvelun pilotoinnin tuki 0,0 % 31,6 % 33,3 % 33,3 % 33,3 % Markkinakartoituksen toteuttaminen (potentiaaliset asiakkaat, kilpailijat) Yrityksen johtamisen kehittäminen 0,0 % 10,5 % 16,7 % 16,7 % 15,8 % 16,7 % 16,7 % 16,7 % Sisäisten prosessien tehostaminen 15,8 % Työhyvinvoinnin edistäminen 33,3 % 16,7 % 0,0 % 21,1 % 16,7 % 16,7 % Henkilöstön osaamisen kehittäminen Jokin muu, mikä 33,3 % 42,1 % 33,3 % 33,3 % Yrityksen markkinoinnin vahvistaminen Emme koe tällä hetkellä tarvetta julkisten palvelujen hyödyntämiseen 33,3 % 33,3 % 21,1 % 0,0 % 33,3 % 16,7 % 5,3 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 66,7 % 16,7 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Kaikki (KA:5.47, Hajonta:2.72) (Vastauksia:19) Ei kasvutav. (KA:5.54, Hajonta:2.47) (Vastauksia:6) Nopea kv. kasvu (KA:3.92, Hajonta:2.63) (Vastauksia:6) Vakaa asema (KA:6.67, Hajonta:2.25) (Vastauksia:6) Kuvio 9 Tarve yksityisen sektorin tarjoamille palveluille kasvutavoitteen perusteella [Kysymys 14]. Mihin seuraavista asiakokonaisuuksista koette yrityksessänne olevan erityistä tarvetta yksityisen sektorin tarjoamien palvelujen hyödyntämiseksi tulevaisuudessa? (Kyllä, Ei) (n=19)] 5.6 Innovaatiosetelin tuoma lisäarvo Yrityksiltä tiedusteltiin, miten innovaatioseteli täydentäisi olemassa olevia julkisia palveluja ja tukia. Yritysten mukaan innovaatioseteli antaisi parhaassa tapauksessa yrityksille uusia keinoja edistää innovaatioita sekä hyödyntää tätä tarkoitusta varten yrityksen ulkopuolisia palveluita. Helppokäyttöisenä ja joustavana seteli olisi toimiva ratkaisu. Yritykset painottivat, että käyttötarkoituksiltaan liian rajoitettuna seteli ei toimisi, eli vastaajien mukaan yrityksillä pitäisi olla vapaus päättää, mihin seteliä käytetään. Vastaajien mukaan yritysten tulisi voida käyttää seteliä myös oman tai uuden työntekijän kuluihin, mutta tässä tulevat verotukselliset asiat vastaan. Eräs yritysedustaja koki, että seteli vain monimutkaistaisi tukikenttää entisestään. Toinen vastaaja epäili, että sopivaa palveluntarjoajaa ei löytyisi, vaikka seteli olisi käytössä. Useammat olivat kuitenkin sitä mieltä, että seteli antaisi yrityksille lisävapautta suunnata tukia yrityksen kannalta olennaisiin kuluihin. Innovaatiosetelit 44 of 66 6. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 6.1 Yritysten kehittämiseen sekä innovaatiotoiminnan tukemiseen tarjolla olevat julkisen sektorin palvelut ELY-keskus Yritysten kehittämispalvelut Pk-yritykset voivat hakea rahoitusta yritystoimintansa kehittämiseen oman alueensa ELYkeskuksesta. Yrityksen kehittämisavustus on aina harkinnanvaraista avustusta, ja se myönnetään kustakin hankkeesta erikseen tehtävän yritys- ja hankearvioinnin perusteella. Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää yrityksen pitkän aikavälin kilpailukykyä parantavaan hankkeeseen, jolla arvioidaan olevan merkittävä vaikutus yrityksen käynnistämiseen, laajentamiseen tai uudistamiseen; innovaatiotoimintaan tai osaamisen vahvistamiseen; kasvuun ja kansainvälistymiseen; tuottavuuteen tai energia- tai materiaalitehokkuuteen. Kehittämisavustus33 Yrityksen kehittämisavustus kattaa toimeksiannon näkökulmasta sekä innovaatiotoiminnan edistämisen että kansainvälistymiskehityksen tukemisen. Tuki on tarkoitettu hankkeisiin, joilla parannetaan yrityksen pitkän aikavälin kilpailukykyä. Avustusta voidaan myöntää yritystoiminnan eri vaiheissa: yritystoiminnan aloittaminen, laajentaminen tai sen kehittäminen merkittävästi. Avustusta myönnetään harkinnanvaraisesti hyvin suunnitelluille, kannattavuusedellytykset täyttäville hankkeille, joilla arvioidaan olevan merkittävä vaikutus yrityksen: käynnistämiseen, laajentamiseen tai uudistamiseen; innovaatiotoimintaan tai osaamisen vahvistamiseen; kasvuun tai kansainvälistymiseen; tuottavuuteen tai energia- tai materiaalitehokkuuteen. Kehittämisavustus investointeihin Tukea on tarjolla niin aineellisiin kuin aineettomiinkin investointeihin. Ensin mainittuihin kuuluvat maa-alueiden, rakennusten, koneiden, laitteiden ja kaluston hankinta. Jälkimmäinen kattaa tekniikan siirtoon liittyvien patenttioikeuksien, käyttölupien, taitotiedon ja patentoimattoman teknisen tietämyksen hankinnan. Näiden lisäksi koneiden ja laitteiden pitkäaikaisesta vuokraamisesta aiheutuvat menot voidaan hyväksyä avustuksen piiriin korkeintaan kolmen vuoden ajalta. Kehittämistoimenpiteiden kehittämisavustus Investointituen lisäksi kehittämisavustusta voidaan myöntää kehittämistoimenpiteisiin, joihin lukeutuvat yrityksen liiketoimintaosaamisen, kansainvälistymisen, tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittäminen, hankkeiden valmistelu sekä muu niihin rinnastettava yritystoiminnan merkittävä kehittäminen. Tuoteväylä34 33 http://www.ely-keskus.fi/web/ely/yrityksen-kehittamisavustus2#.VP_-9508K1u 34 http://tuotevayla.fi/fi/tuotev%C3%A4yl%C3%A4 Innovaatiosetelit 45 of 66 Tuoteväylä on ELY-keskusten tarjoama valtakunnallinen, maksuton ja luottamuksellinen asiantuntijapalvelu, johon sisältyvien työkalujen (keksijän muistilista, keksinnön kannattavuuslaskuri, IPR-testi) avulla on mahdollista arvioida ideaa tai keksintöä ja sen liiketoimintapotentiaalia. Palvelu on tarkoitettu yksityishenkilöille sekä alkaville ja mikroyrityksille. Keksintöä tai uutta ideaa on mahdollista viedä eteenpäin ELY-keskusten kehittämisavustuksella Tuoteväylä-palvelun kautta. Mikroyrityksille35 myönnettävällä rahoituksella tuetaan innovatiivisten ideoiden muuttamista liiketoiminnaksi. Kyseinen tuki on avustusta ja sitä on haettava ennen keksinnön kehittämiseksi suunniteltujen toimenpiteiden aloittamista. Rahoituksen myöntämisen edellytyksenä on, että keksintöön perustuvalla tuotteella tai palvelulla on nähtävissä riittävä markkinapotentiaali ja sillä on tavoitteena kansainväliset markkinat. Kehittämiseen liittyvistä hyväksyttävistä kustannuksista 50 % voidaan kattaa avustuksella, joka maksetaan vasta jälkikäteen. Täten yrityksen on varmistettava, että sen omat resurssit riittävät kehittämisen rahoittamiseen. Team Finland Let’s Grow rahoitus36 Let’s Grow –rahoitusohjelman avulla Finnvera, Tekes ja Finpron pyrkivät tunnistamaan kasvuyrityksiä ja kannustamaan niitä kansainväliseen kasvuun. Tarjolla on avustusta innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin, jota voi hyödyntää tarjoaman tai liiketoimintamallin kehittämiseen liittyvän tiedon hankkimiseen. Tekes voi myöntää enintään 200 000 euroa tukea yritykselle kolmen vuoden sisällä. Tekes Tekes tukee yritystoimintaa monella eri tavalla. Rahoitusta (lainaa) on tarjolla muun muassa uusien tuotteiden tai palvelujen, tuotantomenetelmien ja liiketoimintamallien kehittämiseen tai olemassa olevien uudistamiseen. Tukea voi saada projekteille, joissa tuotteen kaupallistaminen on lähellä tai joissa sovelletaan olemassa olevaa osaamista uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi. Laina voidaan osittain muuttaa avustukseksi, jos projekti epäonnistuu tai sen tuloksia ei voida hyödyntää liiketoiminnassa. Tällä tavalla Tekes jakaa projektiin liittyvän riskin yrityksen kanssa. Lisäksi Tekes voi avustaa yrityksiä eri ympäristöissä tapahtuvassa pilotoinnissa37. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi uuden tuotteen, tuotantotavan, prosessien tai teknologian testaamista tuotantolaitoksessa; uuden toimintamallin tai järjestelmän kehittämistä ja testaamista todellisessa toimintaympäristössä tai uuden palvelun kehittämistä ja toimivuuden varmistamista asiakkaan toimintaympäristössä sekä prosesseissa. Ympäristöstä riippumatta uusien tuotteiden tai menetelmien on oltava innovatiivisia. Pilotointi voidaan toteuttaa osana tutkimus- ja kehitysprojektia tai oma erillinen projektinsa esimerkiksi ennen ratkaisun kaupallistamisvaihetta. Tekes tarjoaa lainarahoitusta myös markkinalähtöisten pilottien toteutukseen, joiden avulla yritys voi testata uuden innovatiivisen, kaupallistamisvaiheen kynnyksellä olevan ratkaisun toimintaa ja arvioida hyötyjä yhdessä asiakkaiden kanssa. 35 alle 10 työntekijää, vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään kaksi miljoonaa euroa 36 http://letsgrow.fi/ 37 Rahoituksessa on tärkeää, että pilotointi liittyy uuden, innovatiivisen ratkaisun toimivuuden todentamiseen. Uutuusarvoa arvioidaan vertaamalla tavoiteltavaa tulosta jo markkinoilla oleviin tuotteisiin, palveluihin tai käytössä oleviin sovelluksiin tai ratkaisuihin Innovaatiosetelit 46 of 66 Alle viisivuotiaille yrityksille38 voidaan myöntää nuoret innovatiiviset yritykset rahoitusta. Tuki (avustus + laina) on suunnattu pienille (alle 50 työntekijää, vuosiliikevaihto enintään 10 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 10 miljoonaa euroa), Suomeen rekisteröidyille yrityksille liiketoiminnan kehittämiseen. Lisäksi edellytetään, että tukea saava yritys panostaa merkittävästi tutkimus- ja kehitystoimintaan (kaikista liiketoiminnan kuluista vähintään 10 prosenttia on käytetty tutkimus- ja kehitystyöhön vähintään yhtenä kolmesta edeltävästä vuodesta). Tekesin tuki tutkimuspainotteisille projekteille39 Tuki keskittyy uuden tiedon ja osaamisen luomiseen tilanteissa, joissa uuden innovaation saaminen markkinoille vaatii vielä jatkokehittämistä. Tukea myönnetään avustuksena jälkikäteen yrityksen raportoimien toteutuneiden kustannusten perusteella. Avustuksen kautta pk-yritykset voivat saada katettua 50 % projektin hyväksytyistä kokonaiskustannuksista. Kansainvälisissä yhteisprojekteissa osuus on korkeampi (65 %). Teollisuussijoitus Oy Suomen Teollisuussijoitus Oy auttaa kasvavia sekä kansainvälistyviä yrityksiä kasvattamaan liiketoimintaa edistämällä yhdessä yksityisten kanssasijoittajiensa kanssa innovatiivisten kasvuyritysten riskirahoitustarjontaa. Tarjolla on niin pääomaa, osaamista kuin verkostoja, joiden avulla yritysten kasvua ja menestystä voidaan edistää. Kasvuyritysten pääomatarve kohdistuu markkinointiin ja kansainvälistymiseen. usein esimerkiksi tuotteiden jatkokehitykseen, Teollisuussijoituksen tarjoama rahoitus voi olla • suora osakesijoitus, • pääomalaina tai • näiden yhdistelmä. Sijoitukset muodostavat osan kokonaisrahoituspakettia, joka toteutetaan yhteistyössä ja samoin ehdoin yksityisten sijoittajien kanssa. Rahoituksen myöntämisen edellyttää tiettyjen kriteerien täyttämistä, joita arvioidaan suhteessa yrityksen liiketoimintasuunnitelmaan, kasvumahdollisuuksiin, tuotteen tai palvelun innovatiivisuuteen, yrityksen johtoon sekä alan markkinanäkymiin. Lisäksi arviossa kiinnitetään huomioita myös hankkeen merkittävyyteen suomalaiselle teollisuudelle, teknologiselle osaamiselle ja työllisyydelle. Vigo yrityskiihdyttämö40 Vigo-ohjelma tähtää ensisijaisesti sellaisten nuorten ja innovatiivisten yritysten tukemiseen, joilla on sekä halua että potentiaalia kansainväliseen kasvuun. Vigon tavoitteena on kehittää alkavista yrityksistä menestyviä kasvuyrityksiä osallistamalla yrityskehittäjät mukaan toimintaan, varmistamalla rahoituksen saatavuus kohdeyrityksille ja lisäämällä niiden arvoa ja houkuttelevuutta pääomasijoittajien silmissä. Tällöin yritysten on mahdollista saada tukea pääomasijoittajilta kiihdyttämövaiheen jälkeiseen kasvuun ja kansainvälistymiseen. Vigon alla toimii 11 kiihdyttämöä41, jotka ovat kokeneiden yrittäjyyden ammattilaisten johtamia itsenäisiä yrityksiä, joiden tehtävänä on nopeuttaa valitsemiensa kohdeyritysten kasvua ja 38 1.1.2015 jälkeen rahoitus on myönnettävä ennen kuin yrityksen rekisteröinnistä on ehtinyt kulua viisi vuotta. Rahoitus päättyy viimeistään yrityksen täyttäessä kahdeksan vuotta. Rahoitusta on haettava riittävän ajoissa ennen kuin yritys täyttää viisi vuotta. 39 http://www.tekes.fi/rahoitus/rahoitusta-yritysten-kehitysprojekteihin/tutkimusprojektit/ 40 http://www.vigo.fi/etusivu 41 Cleantech Invest, East Wings, Frontier, Gorilla Ventures, Helsinki Ventures, KoppiCatch, Lifeline Ventures, Newentures, Royal Majestics, Vendep, Veturi Venture Accelerator. Innovaatiosetelit 47 of 66 kansainvälistymistä. Kiihdyttämöt sitoutuvat kohdeyrityksiin sijoittamalla niihin sekä henkistä että aineellista pääomaa ja toimimalla niin strategisissa kuin operatiivisissa tehtävissä. Maaseudun yritystuet42 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman (2014-2020) kautta myönnetään tukea kaupunkien ulkopuolella sijaitseville yrityksille (myös muille kuin maataloutta harjoittavat). Tavoitteena on vahvistaa maaseudun elivoimaa ja alueiden toimeentulomahdollisuuksia. Tukea hallinnoi Maaseutuvirasto (MAVI), mutta sitä myönnetään ELY-keskusten että Leader-ryhmien kautta. Perustamistukea (noin 5 000-35 000 euroa) voidaan myöntää yritystoiminnan käynnistämiseen, esimerkiksi neuvontapalvelujen ostamiseen, tuotekehitykseen, pilotointiin, markkinointisuunnitelmien laatimiseen tai vientiselvitykseen. Investointitukea voi saada mm. tuotantotilojen hankkimiseen tai rakentamiseen ja koneiden hankintaan, jos niillä on olennaista merkitystä yrityksen perustamisen, kasvun tai kehittymisen kannalta. Lisäksi yritykset voivat hakea tukea investointien toteutettavuustutkimuksen laadintaan. 6.2 Tunnistetut puutteet ja kehittämistarpeet Yritystuista ja muista julkisen sektorin yrityksille tarjoamista palveluista on tehty useita selvityksiä ja tutkimuksia, joissa on tarkasteltu nykyisen järjestelmän puutteita ja kehittämistarpeita.43 Näiden selvitysten sekä tämän toimeksiannon yhteydessä toteutetun tiedonkeruun ja selvitystiimien omien aikaisempien kokemusten pohjalta kehittämistarpeet on jäsennelty seuraaviin teemoihin: Tukien ja palvelujen vaikutukset ristiriitaisia ja kohdentaminen vaikeaa Kysynnän ja tarjonnan kohtaanto ja markkinoiden toimivuus haasteellista Järjestelmä sirpaleinen ja hallinnollisesti raskas Yritystoiminnan varhaisimpaan vaiheeseen kiinnitetty liian vähän huomiota Tukien ja palvelujen vaikutukset ristiriitaisia ja kohdentaminen vaikeaa Järjestelmän toimivuuden kannalta perimmäinen kysymys liittyy ylipäätään julkisen sektorin rooliin innovaatiotoiminnassa. Suomalaiselle järjestelmälle tyypillistä on, että panostukset innovaatiotoimintaan kanavoidaan ns. suorien tukien ja palvelujen kautta (esim. avustukset, lainat, neuvontapalvelut), kun taas monissa muissa maissa (esim. Hollannissa ja Tanskassa) painotukset ovat epäsuoremmissa ”tuissa” (esim. julkiset hankinnat, investoinnit infrastruktuuriin). Näkemykset suorien tukien toimivuudesta jakautuvat. Joidenkin näkemysten mukaan suorat tuet vain heikentävät kilpailukykyä ja tuottavuuskehitystä hidastamalla ”luovan tuhon” mekanismia. Taustalla on ajatus, että tukien avulla ylläpidetään huonosti tuottavaa liiketoimintaa. Toisaalta on nähty, että erilaisten tukien ja palvelujen avulla julkinen sektori voi edistää yritysten tkitoimintaa, mikä on tärkeää tuottavuuden ja kilpailukyvyn kannalta. Julkisen sektorin roolia on perusteltu myös markkinapuutteen näkökulmasta. Tämä tarkoittaa sitä, että julkisen sektorin on 42 http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/yrittaja-kauppa-teollisuus/yritystuet/Sivut/yritystuet.aspx 43 Katso esim. Halme ym. 2015. Nuorten kasvavien yritysten merkitys, menestystekijät ja yritystukien rooli kasvun ajurina. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 10/2015; Kinnunen, J-P. 2015. Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin. Selvitys avustuksen toimivuudesta yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämisessä. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 24/2015; Aaltonen, S. ym. 2013. Yrityslain vaikuttavuuden ja toimivuuden arviointi. Arvioinnin kohteena yrityksen kehittämisavustus ja yrityksen toimintaympäristön kehittämisavustus. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 23/2013; Laasonen, V. ym. 2012. Julkiset yrityspalvelut alueilla. Selvitys innovaatio-, kansainvälistymis- ja alkavien yritysten palveluista. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 45/2012; Pietarinen, M., 2012. Yritystukiselvitys. Työ- ja elinkeinoministeriö. Helsinki; Puttonen, V., 2010. Julkisen kasvurahoituksen ja yritystukijärjestelmän kehittäminen Selvitysmiehen raportti, Innovaatiosetelit 48 of 66 perusteltua tarjota yrityksille tukea ja palvelua silloin, jos yksityiset markkinat eivät pysty sitä tarjoamaan. Markkinapuutteen osoittaminen on kuitenkin hyvin vaikeaa. Tuoreimpien selvitysten mukaan yksityistä rahoitusta on Suomessa saatavilla keskimäärin varsin hyvin. Yksiselitteistä vastausta kysymykseen julkisen sektorin roolista innovaatiotoiminnan tukemisessa ei ole näköpiirissä. On kuitenkin selvää, että jos tukea ja palvelua myönnetään, kysymys tuen kohdentumisesta on keskeisessä asemassa: Millaista tukea, missä vaiheessa ja millaisille yrityksille? Tähän kysymykseen palataan tarkemmin seuraavassa luvussa, mutta tässä yhteydessä voidaan todeta, että benchmark-vertailun tulosten perusteella yrityksiä verkottavalle ja uusien ideoiden ja toimintamallien testaamiseen kannustavalle instrumentille on Suomessakin tarvetta. Nykyinen tukijärjestelmä ei edistä yritysten ja t&k-toimijoiden yhteistyötä tai uusien ajatusten nopeaa ja ketterää pilotointia. Kysynnän ja tarjonnan kohtaanto ja markkinoiden toimivuus haasteellista Tukien tarkoituksenmukaiseen kohdentumiseen liittyy olennaisesti ”innovaatiomarkkinoiden” toimivuus ja oikean palvelun/tuen ja tarpeen kohtaaminen. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että yritys saa ko. rahoituksen kehittämisprojektille. Joidenkin näkemysten mukaan nykyinen järjestelmä onkin liian ”siilomainen” ja sidottu yksittäisiin (ja usein irrallisiin) projekteihin, minkä ei katsota edistävän yritysten ja muiden toimijoiden aitoa verkostoitumista. Setelijärjestelmä voisi osaltaan auttaa pääsemään irti tämän tyyppisesti ”projektiperusteisesta” mallista. Projektimuotoisen rahoituksen lisäksi yrityksille on tarjolla ELY-keskusten kautta yritysten kehittämispalveluita, joiden avulla yritykset voivat hankkia (subventoituja) palveluja etukäteen kilpailutetuilta toimijoilta. Joidenkin näkemysten mukaan tämän tyyppinen järjestelmä rajoittaa yritysten valinnan vapautta, mitä taas setelijärjestelmällä voitaisiin lisätä. Vain muutamassa luvussa kolme esitellystä eurooppalaisista esimerkeistä hyödynnetään kilpailutettuja palveluita koska sen sanottiin auttavan varmistamaan palvelujen laadun. Haastattelut julkisen sektorin toimijat puolestaan korostivat, että ko. järjestely helpottaa yrityksiä tunnistamaan sopivimmat palvelut oikeaan tarpeeseen. Toimivilla ja vapaasti kilpailuilla markkinoilla huonot palvelut epäilemättä karsiutuisivat ajan mittaan pois. Se, että yritys maksaisi käyttämästään setelistä osan, kannustaisi myös ostamaan osaamista parhaalta mahdolliselta palveluntarjoajalta. Toisaalta kyselyssä sekä yritys- ja palveluntarjoajahaastatteluissa esitettiin epäilyksiä markkinamekanismin toimivuudesta niissä tilanteissa, joissa palvelutarjoajia on rajatusti, etenkin tietyllä alueella. Järjestelmä vaikeasti lähestyttävä ja sirpaleinen Kenties useimmin esiin noussut ja ilmeisin haaste nykyisessä järjestelmässä liittyy sen sirpaleisuuteen ja ”byrokraattisuuteen”. Ongelmat juontavat juurensa siitä, että järjestelmässä on mukana useita itsenäisiä eri toimijoita, jotka ovat ottaneet käyttöön erilaisia instrumentteja ilman, että olemassa olevista instrumenteista olisi luovuttu. Samoin järjestelmien ja toimijoiden välinen yhteistyö on ollut puutteellista. Kehityksen seurauksena on muodostunut useita erilaisia (osin päällekkäisiäkin) tuki- ja palvelumuotoja, joilla on erilaiset prosessit ja käytännöt. Varsinkin pienempien yritysten suuntaan järjestelmä näyttäytyy näin ollen hyvin vaikeasti lähestyttävänä ja hallinnollisesti raskaana. Tämä paitsi lisää yritysten ja viranomaisten työtä, myös vaikuttaa olennaisesti tukien kohdentumiseen ja vaikuttavuuteen, kun tukia hakevat yritykset, joilla on riittävästi resursseja ja jotka ovat tottuneet asioimaan järjestelmän kanssa. Usein peräänkuulutetaankin ”yhden luukun periaatetta”. Edellä kuvatut haasteet on tiedostettu myös järjestelmän toimijoiden keskuudessa ja viime aikoina järjestelmää on pyritti selkeyttämään ja virtaviivaistamaan tki-toiminnan osalta Innovaatiosetelit 49 of 66 Yritys-Suomen ja kansainvälistymiseen liittyen Team Finland -konseptin puitteissa. Tämä ei tarkoita, että Yritys-Suomi tai Team Finland toiminta vastaisi nykymuodossaan ’yhden luukun periaatetta, koska niiden alla ovat tietyt44, mutta eivät kaikki toimijat. Monelta osin kyse on viestinnällisistä haasteista eli siitä, millaisena järjestelmä kuvataan yritysten suuntaan ja miten saadaan levitettyä tietoa juuri oikeille yrityksille. Oma haasteensa on myös siinä, että useat yritykset kokevat tuet ja palvelut liian ”hitaina”. Moni yritys tarvitsisi rahoitusta hyvinkin nopeasti, mutta hakemus- ja rahoitusprosessit voivat viedä usein useamman kuukauden. Sillä, kuka tuen tai palvelun lopulta myöntää, ei ole yrityksen kannalta merkitystä. Ideaalitilanteessa setelijärjestelmä voisi tehdä järjestelmästä helpommin lähestyttävän yritysten kannalta. Vaarana kuitenkin on, että seteli olisi vain yksi uusi lisä, joka vain monimutkaistaisi nykyistä järjestelmää entisestään. Eri Euroopan maissa käytössä olevien setelijärjestelmien vertailu indikoi, että toimiessaan järjestelmä mahdollistaa yrityksille suuremman valinnanvapauden palveluissa (esimerkiksi Belgia, Englanti ja Saksa), nopeuttaa päätöksentekoa (esimerkiksi Itävalta ja Ruotsi) ja vähentää byrokratiaa (esimerkiksi Hollanti ja Skotlanti). Yritystoiminnan varhaisimpaan vaiheeseen kiinnitetty liian vähän huomiota Ramboll Management Consultingin toteuttamassa keväällä 2015 julkaistussa selvityksessä 45 yksi johtopäätös oli, että nykyinen järjestelmä tarjoaa varsin kattavasti erilaisia tukia ja palveluita yritysten kehittämisvaiheeseen. Sen sijaan yritystoiminnan varhaisimpaan vaiheeseen (esim. yrityksen perustamista harkitsevat yrittäjät ja ihan alkuvaiheessa olevat yritykset) on tarjolla selvästi rajatummin tukea ja palvelua. Suurin osa tarjolla olevista palveluista ja tuista edellyttää, että yrityksellä on jo vähintään yksi tilinpäätös olemassa. Tämän esiselvityksen myötä havaittiin myös, että tarjolla ei sellaista tukea oppilaitosten ja yritysten liittymäpintaan, joka kannustaisi yhteistyön rakentamiseen ja tietoa tuottavissa organisaatioissa olevan osaamisen kaupalliseen hyödyntämiseen yrityksissä. Tässä vaiheessa yrittäjille tai alkavilla yrityksillä ei juurikaan ole omaa rahaa (eikä näin ollen mahdollisuutta hakea rahoitusta kehittämishankkeisiin, joissa vaaditaan myös yrityksen oma panostus). Lisäksi tarpeet ovat muutoinkin erilaisia kuin kehittämisvaiheessa olevilla yrityksillä. Tarpeet kohdistuvat erityisesti ulkopuolisen asiantuntemuksen ja mentoroinnin saamiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen ja sparraukseen. Sopiva (rahallinen tai ei-rahallinen) tuki yrityksille tässä vaiheessa voisi parhaimmillaan tuoda merkittävää hyötyä yrityksen toiminnan ja osaamisen kehittymiseen. Selvityksen perusteella setelit soveltuisivatkin parhaiten juuri tämän kohderyhmän tarpeisiin. Yhteenveto ja vastaavuus tarpeisiin Setelikokeilu saa kannatusta ja setelien avulla olisi mahdollista parantaa nykyisen järjestelmän valinnanvapautta ja dynamiikkaa. Lisäksi julkisen sektorin roolin kehittäminen uudenlaisten pilottiluonteisten ja nopeiden kokeilujen avulla nähdään ylipäätään hyvänä ja tärkeänä kehityssuuntana. Toisaalta joihinkin esiselvityksessä esiin nousseisiin tarpeisiin on mahdollista saada tukea tai palvelua jo olemassa olevien instrumenttien kautta. Esimerkiksi ELY-keskusten kehittämisavustusta tai Tekesin avustusta voi nykyisellään käyttää joustavasti erilaisten palvelujen hankkimiseen. Näissä tapauksissa seteli toisi vain yhden ylimääräisen lisän jo 44 Team Finland toiminnassa mukana ovat Valtioneuvoston kanslia, työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Finpro, Export Finland, Invest in Finland, Visit Finland, Tekes, Finnvera, Finnfund, Finnpartnership, teollisuussijoitus, suomalais-venäläinen kauppakamari, suomalais-ruotsalainen kauppakamari, ELY-keskukset sekä VTT. YritysSuomessa ei puolestaan ole mukana yliopistoja, muita korkeakouluja, tutkimuslaitoksia tai lukuisia alueellisia ja paikallisia toimijoita. 45 Halme (toim.) 2015. Innovaatiosetelit 50 of 66 ennestään monimutkaiseen tukikokonaisuuteen lisäten yritysten mainitsemaa tukiin liittyvää byrokratiaa. Tilanne olisi täysin erilainen, jos seteli voitaisiin lanseerata alueella tai maassa, jossa yritystukijärjestelmän rakenne olisi Suomea yksinkertaisempi. Samalla on syytä muistaa, että edellä mainittuja tukimuotoja on moitittu joustamattomuudesta ja byrokraattisuudesta. Lisäksi on otettava huomioon, että rahalliselta arvoltaan pieni (muihin nykyisiin tukimuotoihin verrattuna) seteli kohdistuisi toisenlaisiin tarpeisiin ja palvelisi myös niitä yrityksiä, jotka eivät koe nykyisiä tukia ja palveluja omakseen. Mielekkäin sovelluskohde seteleillä olisi erilaisten yksittäisten asiantuntijapalvelujen hankkiminen niissä tapauksissa, joissa yrityksillä ei ole käynnissä olevaa (julkisesti rahoitettua) kehittämishanketta. Tähän tarpeeseen on nykyisin tarjolla yritysten kehittämispalvelujen kautta valmiiksi kilpailutettuja asiantuntijoita. Kehittämispalvelut ovat kuitenkin tarjolla vain sellaisille yrityksille, joilla on vähintään yksi tilikausi takana. Lisäksi esimerkiksi Finpron kautta on mahdollista saada kansainvälistymiseen liittyviä neuvontapalveluita. Nämä tuet ja palvelut kohdistuvat kuitenkin jo olemassa oleville yrityksille. Yrityksen perustamista suunnitteleville tai ihan alkuvaiheen yrityksille vastaavia palveluita ei juurikaan ole tarjolla. Hallinnollisia tai lainsäädännöllisiä esteitä on selvitetty erillisessä toimeksiannossa. Niiden lisäksi aiheeseen liittyy seuraavia avoimia kysymyksiä/haasteita: Setelimalli näyttäytyy yritysten kannalta kevyenä ja ketteränä työkaluna, mutta tulee varmistaa, että seteleillä ei tuoteta nykyiselle yrityspalvelujärjestelmälle päällekkäisiä palveluja. Näin ollen setelikokeilu tulisi pystyä sovittamaan yhteen olemassa olevaan järjestelmään. Setelien avulla ei voisi rahoittaa yritysten omaa kehittämistyötä (esim. palkkakuluja), jolloin järjestelmä kannustaisi ulkopuolisen osaamisen hankintaan yritysten oman sisäisen kehittämisen sijaan. Toisaalta seteli voisi edistää ulkopuolisen osaamisen hyödyntämistä yrityksissä. Setelin käyttöönotto edellyttäisi panostuksia sen tunnettuuden rakentamiseen (viestintä, brändi) niin yritysten kuin palveluntarjoajien keskuudessa46. Tämä on tärkeää kyselytulosten valossa, jotka indikoivat yritysten mieltävän nykyiset tukipalvelut monimutkaisena. Tämä etenkin siinä mielessä, jos setelillä pyrittäisiin kannustamaan sellaisia yrityksiä, jotka eivät ole jo entuudestaan tottuneet hakemaan tukea julkiselta sektorilta eri kanavia pitkin. Vähintään yhtä tärkeää olisi luoda joustava ja mahdollisimman vähän henkilötyöresursseja kuluttava järjestelmä, joka kommunikoisi eri palveluntarjoajien kesken. Yhtenä tekijänä nousee esiin kysymys seteliä hallinnoivasta tahosta. Setelin käsittelyyn käytettävän sähköisen järjestelmän tulisi olla mahdollisimman vähän henkilöresursseja kuluttava. Toisena huomioitavana seikkana on varmistettava, että mahdollisesti perustettavan setelijärjestelmän kautta kertyvä tieto siirtyisi jouhevasti muiden tukijärjestelmän toimijoiden (mm. ELYt, Tekes) tietoon, täten parantaen yritystukijärjestelmän toimivuutta kokonaisuutena. Sähköisen järjestelmän etuna voidaan pitää sitä, että sen kehittäminen on mahdollista pilotoinnista saatavien kokemusten perusteella. Toimiessaan markkinaehtoisesti seteli lisäisi yritysten valinnan mahdollisuuksia ja toisi siten lisäarvoa nykytilanteeseen. Haasteena on mainittu riittävän laadukkaiden palvelujen saatavuus valtakunnallisesti. Tämän haasteen ratkaiseminen on kuitenkin enemmän markkinoiden kuin julkisen sektorin vastuulla. Yleisesti ottaen voidaan ajatella, että markkinat havaitsevat puutteet suhteellisen nopeasti ja palvelutarjonta paranee ajan myötä. Samaan tulokseen ovat tulleet Bach ja Matt (2005)47, joiden mukaan setelien kaltaiset instrumentit eivät pelkästään vastaa markkinoiden puutteisiin, vaan myös oppimiseen sekä systeemisiin puutteisiin. 46 Suositus nostettu esiin muun muassa Espanjan ja Englannin setelijärjestelmien vertailun yhteydessä 47 Bach L. and Matt M. (2005) From Economic Foundations to S&T Policy Tools: a Comparative Analysis of the Dominant Paradigms, in Llerena P. and Matt M. (eds.) Innovation policy in a knowledge based economy : theory and practice, Springer, Berlin Innovaatiosetelit 7. 51 of 66 Setelin lisäarvona voidaan nähdä sen toimiminen kannustimena. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 44 prosenttia ei ollut hyödyntänyt julkisen sektorin palveluja innovaatiotoiminnan kehittämisessä ollenkaan. Syiksi tähän esitettiin muun muassa se, että tiedon saaminen palveluista on vaikeaa tai sitä ei osata antaa, että Tekes tukea ei myönnetä yrityksen sisäiseen kehittämistoimintaan (vaaditaan ostamista ulkopuoliselta yritykseltä) tai että asetetaan tiettyjä ehtoja kuten tietyn konsultin valitseminen listalta. JOHTOPÄÄTÖKSET Tässä esiselvityksessä on kartoitettu, onko Pirkanmaalla tarvetta yrityspalvelusetelille. Asiaa on lähestytty toteuttamalla sähköinen kysely alueella toimivien yritysten keskuudessa ja haastattelemalla sekä yritysten että julkisen sektorin toimijoita/palveluntarjoajia. Lisäksi esiselvityksessä on huomioitu muut viimeaikaiset aihepiiriä koskevat tutkimukset ja selvitykset. Aiempia innovaatiosetelijärjestelmiä koskevan vertailun mukaan kokemukset instrumentista ovat positiivisia. Jokaisesta vertaillusta setelimallista on poimittavissa hyviä havaintoja ja kokemuksia. Näitä on käyty tarkemmin läpi luvuissa kolme ja neljä, mutta pääsääntöisesti hyödyt liittyvät toimijoiden verkottamiseen, uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen erityisesti sellaisissa yrityksissä, jotka eivät ole aiemmin tukia hyödyntäneet, hanketoiminnan nopeuttamiseen sekä investointien lisääntymiseen. Esimerkiksi Englannin tavoiteltiin innovaatiotoiminnan stimulointia pk-yritysten ja akateemisten organisaatioiden välistä yhteistyötä sekä tiedon siirtoa lisäämällä. Yrityksistä, joille seteli myönnettiin, 46 % ei ollut aiemmin työskennellyt yliopistojen tai korkeakoulujen kanssa ja 56 % jatkui yhteistyötä myöhemminkin. Lähes sama prosenttiosuus yrityksistä ei olisi kehittänyt uusia innovatiivisia tuotteita ja prosesseja ilman seteliä. Hollannissakin setelien on havaittu kannustavan pk-yrityksiä käynnistämään uusia hankkeita julkisen sektorin tutkimuslaitosten kanssa. Kahdeksan kymmenestä setelistä käytettiin projektiin, jota ei olisi toteutettu ilman tuen myöntämistä. Setelin lisäarvoksi nähtiin niiden kannustava vaikutus uusien hankkeiden käynnistämiseen. Setelijärjestelmä kuitenkin lakkautettiin, koska siitä vastaava ministeriö ei kokenut tuen johtavan toivottuihin tuloksiin. Sen sijaan alueellisella tasolla, Limburgissa, setelistä on tehty osa laajempaa kokonaisuutta, jolla pyritään tukemaan ja stimuloimaan pk-yritysten innovatiivisuutta. Tärkeässä roolissa on seteliä hallinnoiva taho, joka toimii linkkinä yritysten ja palveluntarjoajien välillä. Irlannin osalta on esittää Englannin tavoin numeerista dataa tuloksista. Ulkoisen arvioinnin mukaan jokainen setelijärjestelmän kautta sijoitettu euro lisäsi yrityksen liikevaihtoa seitsemällä eurolla. Lisäksi osallistuneista yrityksistä 24 % laajensi tuotevalikoimaansa, 23 % paransi tuotteiden laatua, 20 % lanseerasi uusia tuotteita markkinoille. Lähes kaikki mukana olleet yritykset olisivat olleet valmiita jatkamaan seteleiden käyttöä jatkossakin ja olivat halukkaita suosittelemaan seteliä muille. Saksassa setelijärjestelmän onnistuneisuudesta kertoo, että kokeiluja alkanut setelijärjestelmä muutettiin yhä toiminnassa olevaksi ohjelmaksi. Tuen saajista jopa 70 prosenttia ei ole aiemmin tehnyt yhteistyötä ulkopuolisten t&k- organisaatioiden kanssa. Ruotsissa setelin hyötynä on ollut kehityshankkeiden käynnistyminen nopeammin. Useiden muiden maiden tapaan yritykset ovat usein jatkaneet kehityshankkeita myös setelien käytön jälkeen. Erityisesti setelien etuna nähdään niiden kyky kannustaa tki-toimintaan muitakin kuin erilaisia tukia aktiivisesti hakevia yrityksiä eli Suomen kontekstissa voidaan ajatella setelien puhuttelevan sellaisia yrityksiä, jotka eivät ole syystä tai toisesta hyödyntäneet julkisen sektorin tukea aiemmin. Eri maissa jaettujen setelien arvo on vaihdellut, mutta varsinaisen rahallisen tuen määrä ei ole merkittävin tekijä. Tärkeämpää on, mihin ja miten setelillä hankittavaa tukea on Innovaatiosetelit 52 of 66 hyödynnetty sekä se, että yritys sitoutuu toiminnan kehittämiseen maksamalla osan kustannuksista. Tässä yhteydessä olennaista on, että setelien tarjonnasta vastaava taho on kiinni yritystoiminnan rajapinnassa ja kykenee saattamaan kysynnän ja tarjonnan yhteen. Setelit eivät ole uusi ilmiö, ja niitä on hyödynnetty aiemmin myös Suomessa. Setelijärjestelmien vertailu osoittaa, että useissa maissa ne ovat vastanneet yritysten tarpeisiin ja generoineet vaikuttavia tuloksia. Haasteena on eri maiden ja markkinoiden vertailu. Se mikä toimii esimerkiksi Hollannissa, ei automaattisesti toimi Suomessa. Hollannissa suositaan epäsuoria ’tukia’ kuten esimerkiksi verotusta, eikä siellä ole yritystoimintaa tukemassa Tekesin tai ELY:jen kaltaisia toimijoita. Toisaalta se, että erilaisia setelijärjestelmiä on yhä käynnissä eri puolilla Eurooppaa, puoltaa niiden toimivuutta. Seteleistä kirjoitetut raportit, esimerkiksi neljännessä luvussa mainittu OECD:n selvitys, on samoilla linjoilla. Tässä esiselvityksessä toteutettu vertailu osoittaa, että seteleiden avulla voidaan vastata hyvin kattavasti yritysten tarpeisiin. Setelien avulla on tuotu yritykset yhteen t&k-toimijoiden kanssa ja autettu yrityksiä tunnistamaan ko. organisaatioissa olemaa osaamista, on nopeutettu yritysten kehitystoimintaa mahdollistamalla lähellä markkinaa olevien tuotteiden ja palvelujen pilotointi ja testaaminen, autettu osaamistason nostoa mahdollistamalla tiedon, osaamisen ja teknologian siirtoa, aktivoitu yrityksiä tkitoimintaan sekä helpotettu informaation hankkimista erilaisten selvitysten, tutkimusten ja analyysien avulla. Suomessa ei tällä hetkellä ole instrumenttia, jonka avulla pk-yritys pystyisi helposti ja nopeasti samaan. Erityisesti Suomesta puuttuu eri toimijoita verkottava ja erilaisiin rajapintoihin kiinnittyvä tuki. Katso myös luvun lopussa oleva taulukko, johon on koottu setelien käyttökohteet. Peräti 44 % kyselyyn vastanneista yrityksistä ei ollut hyödyntänyt julkisen sektorin tukea ollenkaan. Näissä yrityksissä piilee paljon kasvupotentiaalia, jonka esiin saamiseksi tarvitaan törmäyttäjää, joka tuo yritysten edustajat yhteen muiden toimijoiden kanssa. Esiselvityksessä nopeus (hakuprosessi, päätöksenteko) ja käytön helppous (alhainen byrokratia) sekä valinnanvapaus olivat seteleihin liitettyjä mielikuvia. Mahdollisiksi käyttökohteiksi ehdotettiin esimerkiksi kaupallistamista, markkinoinnin vahvistamista kuten markkinakartoituksia, erilaista koulutusta sekä tukea tki-toimintaan eli pääosin varsin perinteisiin tarpeisiin, joihin julkisen sektorin palveluja on tälläkin hetkellä saatavilla. Nykyisiin palveluihin liittyy kuitenkin se haaste, että niihin ei pääse riittävän helposti ja nopeasti käsiksi. Ne eivät myöskään saa aikaan eri toimijoiden ristiinpölytystä ja ne kattavat markkinoilla olevan osaamisen vain rajallisesti – todellista yhden luukun periaatteen toimijaa ei ole. Lisäksi osa yrityksistä (alkavat yritykset, joilla ei vielä tilikautta takana tai tiukassa taloudellisessa tilanteessa olevat yritykset, joille omavastuun kattaminen on haasteellista) kamppailevat kriteerien täyttämisen suhteen. Seteli edustaa matalan kynnyksen instrumenttia, jolla yritys voidaan tutustuttaa myös muihin julkisen sektorin tukiin ja palveluihin, joita se voi tarpeen mukaan myöhemmin hyödyntää. Olennaista on, että seteli ei kilpailisi nykyisten palvelujen kanssa, vaan olisi täydentävä tekijä, joka tarjoaisi matalan kynnyksen palvelun yrityksen ulkopuolisen osaamisen hankkimiseen. Kysynnän ja tarjonnan paremman kohtaamisen kannalta setelin yhteyteen kannattaisi tuoda jonkinlainen fasilitointi tai broker tuki. On selvää, ilman ’törmäyttäjää’ yritykset eivät osaa hyödyntää setelin mahdollistamaa ulkopuolista osaamista. Esiselvityksen tulosten perusteella ryhmä, jolle setelityyppinen palvelu soveltuisi parhaiten, olisivat alkavat yritykset tai hyvin vähän tki-toimintaa harjoittavat pk-yritykset. Heille seteli voisi toimia kannustimena tki-toiminnan kehittämiseksi ja samalla eräänlaisena ’sisäänheittopalveluna’, joka ohjaisi yritykset parhaiten soveltuvalle julkisen sektorin mahdollistamalle palvelupolulle. Toisena kohderyhmänä voisivat olla myös nopeaa kasvua Innovaatiosetelit 53 of 66 tavoittelevat yritykset. Tärkeää on, että pilotoitavalla palvelulla olisi läheinen yhteys jo olemassa olevaan yritysten palvelupolkuun, jolloin se tukisi yritystoiminnan kehittämistä pitkällä tähtäimellä ja samalla edistäisi ajatusta ’yhden luukun periaatteesta’. Kokeiluvaiheessa seteli voisi olla tarjolla kaikille pk-yrityksille, ja saatujen kokemusten perusteella päätettäisiin, tarvitseeko setelin tarjontaa rajata. Hollannin mallin tapaan seteli voisi edustaa ensimmäistä askelta julkisen sektorin eri palvelujen pariin – se toimisi linkkinä kysynnän ja tarjonnan välillä. Tämä edellyttää, että setelejä myöntävällä taholla olisi vahva tietämys ja ymmärrys tarjolla olevista kehittämispalveluista sekä kunkin yrityksen tarpeista (vrt. esim. Keski-Suomessa kehitetty ”broker-malli”48). Tällaisen, olemassa olevaa järjestelmää täydentävän ja tukevan palvelun pilotoiminen Pirkanmaalla on suotavaa. Mikäli siihen päädytään, on kuitenkin mietittävä, millä nimellä palvelua tarjotaan. Seteli nimike ohjaa ajattelun automaattisesti rahalliseen tukeen, vaikka sillä hankittaisiin yrityksen ulkopuolista osaamista. Valittava nimi linkittyy uuden tuotteen tai palvelun brändäykseen – siihen, miten asiaa markkinoidaan ja miten siitä tiedotetaan mahdollisille hyödyntäjille. Täten on huomioitava, että minkä tahansa uuden palvelun, mukaan lukien innovaatiosetelit, käyttöönottoon olisi suotavaa panostaa sen tunnettuuden rakentamiseksi niin yritysten kuin palveluntarjoajien keskuudessa, jotta se tavoittaa oikean kohderyhmänsä. Käytettävästä instrumentista viestiminen ja oikeanlainen kommunikaatio mainittiin benchmarkkauksessa yhtenä tekijänä, joka on syytä huomioida, setelijärjestelmän lanseeraamisen yhteydessä. Aiemmin tässä raportissa on viitattu siihen, että julkisen sektorin tuki kanavoituu usein samoille yrityksille tai että järjestelmä suosii yrityksiä, jotka ovat oppineet sitä hyödyntämään. Uuden palvelun saamisen edellytyksenä tulisi olla, ettei yrityksen tarpeisiin ole olemassa muuta julkisen sektorin tukea. Näin se ei kilpailisi muiden tukien ja palvelujen kanssa, vaan täydentäisi jo olemassa olevaa yritystukipalvelujen tarjontaa. Tässä tapauksessa yritykselle voitaisiin myöntää tukea yrityksen ulkopuolisen osaamisen hyödyntämiseen liiketoiminnan kehittämiseksi. Tärkeää on, että uusi palvelu perustuisi vuoropuheluun yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden välillä riippumatta siitä, minkä organisaation edustajan kanssa yritykset ovat tekemisissä. Tuen saamiseen ei tulisi asettaa liian tiukkoja kriteerejä, jotta kynnys instrumentin hyödyntämiseen säilyy matalana. Yrityksen tai alkavan yrittäjän tulisi kuitenkin kyetä perustelemaan tarve ja se, millä tavalla hankittava palvelu auttaisi yritystoiminnan kehittämisessä tai innovaatiotoiminnan edistämisessä. Edelleen merkittävä kysymys on palveluntarjoajien valinta. Setelien vertailussa markkinaehtoisuuteen perustuva, vapaan valinnan mahdollisuus vaikuttaa toimivan paremmin. Väittämää tukee edellisen luvun lopussa mainittu Bachin ja Mattin artikkeli. Valinnan vapaus sai myös kyselyssä paljon kannatusta – kommenteissa viitattiin siihen, että yrityksissä tiedetään, mitä tarpeita on. Julkisen sektorin vastuulla on varmistaa, että niihin voidaan puuttua ajoissa. On realismia väittää, että palveluntarjonnan taso vaihtelee, ja siitä huolimatta tietty peruslaatu on kyettävä varmistamaan. Koska kyse olisi julkisen sektorin myöntämästä yritystuesta, sitä koskevat samat säädökset kuin muitakin yritystukia. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että tuen myöntäjän tulisi pystyä varmistumaan tuen saajan hakukelpoisuudesta. Mikäli pilotointi päätetään toteuttaa, on mietittävä paras tapa järjestelmän toteutukseen. Järjestelmän olisi oltava sähköinen ja ideaalitilanteessa siihen syötetyt tiedot välittyisivät muiden tukea myöntävien toimijoiden kuten Tekesin ja ELY-keskusten järjestelmiin siinä tapauksessa, että yritys siirtyisi niiden palvelujen piiriin. Tämä tukisi yrityspalvelupolku-, ’yhden luukun’ sekä 48 www.yritystentaitava.fi Innovaatiosetelit 54 of 66 innovaatiopalvelujen ekosysteemiajattelua. Tuki ei automaattisesti tarkoittaisi rahaa, vaan se voisi olla myös neuvontaa tai sparrausta. Päätös rahallisesta tuesta olisi aina tapauskohtainen, ja perustuisi yrityksen kehitysasteeseen (yritysidea, start-up, jo toiminnassa oleva pk-yritys) sekä taloudelliseen tilanteeseen. Pääsääntöisesti yritysten tulisi kattaa osa kuluista itse, jotta sitoutuminen säilyy ja tuen hyöty mietitään mahdollisimman tarkkaan. Niiden yritysten kohdalla, joilla ei vielä ole yhtä tilikautta takanaan, poikkeuksen voisi sallia. Yllä esitetyt asiat on tiivistetty taulukossa 2. Kyseessä on suuntaa-antava kuvaus setelijärjestelmän piirteistä, jossa on otettu huomioon sekä benchmarkkausvertailun tulokset että suomalaisen yritystukijärjestelmän nykyinen rakenne. Taulukko 2. Yhteenveto mahdollisesti pilotoitavan setelijärjestelmän suositeltavista piirteistä Kohderyhmä Käyttötarkoitus Minimi –maksimi Tukiprosentit Toimija Rahoittaja Mihin tarpeeseen vastaa? Kilpailutus Hakeminen Erityisesti alkavat yritykset sekä vain vähän tai ei ollenkaan tkitoimintaa harjoittavat pk-yritykset; mahdollisesti myös nopeaa kasvua ja kansainvälistymistä tavoittelevat yritykset Neuvonta, sparraus, koulutus, tuki kansainvälistymiseen, tiedon ja osaamisen siirto 1000 – 10 000 € Yrityksestä riippuen, alkavat yritykset, joilla ei ole vielä yhtään tilikautta takana 100 %, pk-yritykset 80 % Yritysten tarpeet riittävän hyvin tunteva taho, jolla on kyky saattaa kysyntä ja tarjonta yhteen Alueellisesti kuntavastin raha tai vaihtoehtoisesti ELY:n tuki, valtakunnallisesti kannattaisi harkita EU-rahan kanavoimista setelien kautta kuten esimerkiksi Espanjassa ja Italiassa on toimittu Toimisi sparraajana tai kannustimena, verkottajana, törmäyttäjänä ja yhteyksien rakentajana, helpottaisi yritysten pääsyä firman ulkopuolisen osaamisen hyödyntämiseen, esimerkiksi yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa oleva tieto ja osaaminen, mahdollistaisi erilaiset nopeasta, lähellä markkinoita olevat kokeilut ja pilotoinnit, auttaisi yrityksiä tunnistamaan omia tarpeitaan ja muualla olevaa osaamista niiden ratkaisemiseksi, kannustaisi uusien tuotteiden, palvelujen ja prosessien kehittämiseen sekä erilaisten tutkimusten, selvitysten ja analyysien hyödyntämiseen osana liiketoiminnan kehittämistä Kilpailutuksen suhteen esiselvityksen tulokset ovat kaksijakoiset – toisaalta vapaan kilpailun uskotaan lisäävän yritysten valinnanvapautta ja tuovan siten lisäarvoa nykytilanteeseen, toisaalta ollaan huolissaan palvelutarjonnan kattavuudesta, saatavuudesta ja laadusta. Yksi vaihtoehto on hyödyntää olemassa olevia rekistereitä tai rakentaa oma pooli uusin kriteerein. Pitkällä tähtäimellä paras vaihtoehto olisi kuitenkin antaa yritysten valita vapaasti palveluntarjoaja markkinoilta. Hakemisen tulisi onnistua verkossa. Ideaalitilanteessa tieto liikkuisi eri toimijoiden välillä, jolloin kertaalleen järjestelmään syötetty tieto siirtyisi seuraavalle taholle ilman, että yrittäjän tarvitsisi antaa samoja tietoja uudelleen. Erillisten hakuaikojen järjestäminen ei olisi suotavaa. Yritysten olisi voitava hakea tukea silloin, kun sille on akuutti tarve. Koska kyseessä olisi todennäköisesti valtion myöntämä yritystuki, tuen hallinnoijan pitäisi pystyä varmistamaan yrityksen hakukelpoisuus ja myönnetyn tuen vaikuttavuus, joka puolestaan edellyttäisi vähintään jonkinlaista jälkiraportointia. Taulukko 3 Setelien käyttökohteet Innovaatiosetelit 55 of 66 Seteleillä eri puolella Eurooppaa hankitut palvelut Asiantuntijapalvelujen hankkiminen Yrityksen ulkopuolisen osaamisen hankkiminen ensimmäistä kertaa Uuden tiedon ja osaamisen hankkiminen Innovointi, kehittäminen ja liiketoiminnan kasvattaminen Erikoisvarusteiden ja tilojen hankinta Yritystoimintaan liittyvän todellisen haasteen ratkaiseminen Vanhuspalveluja tuottavien yritysten liiketoiminnan kehittäminen (palvelut ja teknologiat) Design ja prototyyppipalvelut Tuotteiden ja palvelujen markkinointipalvelut Digitaalisten ratkaisujen hankkiminen (nettisivujen perustaminen, ohjelmistot) ICT-ratkaisujen käyttöönotto (asiakkuuksien hallinta, suunnittelu, alihankkijaverkoston hallinta) Pk-yritysten ja julkisen sektorin tutkimuslaitosten välisen yhteistyön vauhdittaminen Kontaktien solmiminen pk-yritysten ja tutkimuslaitosten välillä Sovellusorientoituneet tutkimuskyselyt Osaamisen, tiedon ja teknologian siirto Pk-yritysten innovatiivisuuden stimulointi Uuden idean kehittämisen nopeuttaminen tuotteeksi tai palveluksi Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen Ongelmanratkaisu Uusien liiketoiminta- ja palvelumallien kehittäminen Räätälöidyt innovaatiojohtamisen valmennukset Liiketoiminnan ja palvelutuotannon digitalisointi Kontaktien solmiminen pk-yritysten ja suurten yritysten välillä Teollisen t&k -pohjan laajentaminen Uudet asiakkuudet t&k organisaatioille Tutkimukset ja toteutettavuusselvitykset Innovaatiohankkeet Pitkäkestoisten kumppanuuksien stimulointi ja tukeminen Testaaminen ja mittaukset Konsultti/konsultointipalvelujen hankinta Riskianalyysit Liiketoimintasuunnitelmien vahvistaminen Jatkokehityshankkeiden tukeminen Koulutus, valmennus ja neuvonta, strateginen neuvonta (yrityksen muutostilanteissa) Teknologian hyödyntäminen Kansainvälistymisneuvonta Uuden liiketoiminnan synnyttäminen Tuotekehitys ja tuotteiden suojaaminen (IPR), patenttitutkimukset Markkina-analyysit ja teknologiaselvitykset Materiaalien tutkimus ja suunnittelu Muotoiluselvitykset Prototyyppien laatiminen ja niihin liittyvien materiaalikustannusten kattaminen Tuotteiden testaaminen laadun sekä ympäristömääräysten yhdenmukaisuuden varmistamiseksi Uusien tuotteiden tai palvelujen potentiaalin testaaminen Ulkopuolisen avun hankkiminen liikeidean testaamiseen ja kehittämiseen Innovaatiosetelit 1-1 LIITE 1 KV. VERTAILUSSA KONTAKTOIDUT HENKILÖT Henkilö Mark Beresford Yritys Kinetic Cubed Ltd Päivämäärä 10.4.2015 Michael Dolan Luís Ferreira Enterprise Ireland Agência Nacional de Inovação 2.4.2015 10.4.2015 Cristina Gallardo Rey David Golding Extremedura Avante Innovate UK 14.4.2015 23.3.2015 Kimmo Halme Clive Hayter 4FRONT Oy Innovate UK 20.4.2015 24.3.2015 Sarah Imsel Ministry of Finance and Economics, Baden-Württemberg 24.3.2015 Siobhan Jordan Lena Nyberg Interface VINNOVA 25.3.2015 27.3.2015 Jouni Pekkala Ger Schnackers Into Seinäjoki Oy LIOF 25.3.2015 14.4.2015 Svim SpAn sihteeristö Anssi Uitto Svin SpA MDI Oy 24.4.2015 10.4.2015 Marja Vainionpää Dries Van Poucke Into Seinäjoki Oy Enterprise Flanders 31.3.2015 14.4.2015 Matthias Weichhart Jari Vitikainen FFG Pohjois-Savon ELY-keskus 25.3.2015 7.4.2015 Innovaatiosetelit 2-2 LIITE 2 SÄHKÖISEN KYSELYN RUNKO OSA 1 Julkisten palvelujen ja tukien tuntemus sekä käyttö liittyen innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen sekä hyödyntämiseen 1. Onko yrityksessänne tarvetta innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen julkisten palvelujen tai tukien avulla? Kyllä Ei 2. Onko yrityksenne hyödyntänyt aiemmin julkisia palveluja tai tukia liittyen innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen? Esimerkkinä voidaan mainita Tekesin rahoitus yritysten kehittämisprojekteihin ja pilotointiin sekä ELY-keskusten tarjoamat yritysten kehittämispalvelut kuten valmistelurahoitus ja innovaatioasiantuntijapalvelut. Kyllä Ei Jos vastaaja vastaa kysymykseen 2 ’EI’, hänet ohjataan suoraan kysymykseen 7. Jos vastaaja vastaa kysymykseen 2 ’KYLLÄ’, hänet ohjataan seuraaviin kysymyksiin: 3. Nimetkää kolme tärkeintä julkista palvelua, joita olette käyttäneet yrityksenne kehittämistyössä liittyen innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen sekä hyödyntämiseen 4. Miten käytetty palvelu tai tuki /käytetyt palvelut tai tuet vastasi/vastasivat tarvettanne (ruusut ja risut)? 5. Mikäli teillä on vähemmän onnistuneita kokemuksia julkisten palvelujen hyödyntämisestä liittyen innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen sekä hyödyntämiseen, kuvailkaa lyhyesti kokemuksianne ja perustelkaa, miksi ko. kokemukset olivat huonoja. 6. Miten innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen tähtäävä yrityspalveluseteli* mielestänne täydentäisi olemassa olevia julkisia palveluja ja tukia? *Yrityspalvelusetelillä tarkoitetaan yritykselle myönnettyä taloudellista tukea hankkia tarvitsemansa asiakaspalvelu markkinaehtoisesti haluamaltaan palvelujen tuottajalta, esimerkiksi toiselta yritykseltä, korkeakoululta tai tutkimuslaitokselta. Hankittava palvelu voi tukea mm. tuotteiden ja palvelujen kaupallistamista, yrityksen strategian fokusointia tai sen t&k –toiminnan vahvistamista. Osassa yrityspalvelusetelikäytännöissä kustannukset jakautuvat yrityksen ja julkisen vastinrahan kesken ts. osan yrityksen ulkopuolelta hankittavasta palvelusta yritys maksaa itse. Olemassa olevien yrityspalvelusetelien arvo vaihtelee muutamasta tuhannesta eurosta kymmeneen tuhanteen euroon. Jos vastaaja vastaa kysymykseen 2 ’EI’, hänet ohjataan seuraaviin kysymyksiin: 7. Mikäli ette ole hyödyntäneet julkisia palveluita tai tukia innovaatioiden ja teknologioiden kehittämisessä, mitkä tähän ovat olleet keskeiset esteet? Voitte valita yhden tai useamman seuraavista vaihtoehdoista. Julkiselle tuelle tai palvelulle ei ole ollut tarvetta Julkisista tuista tai palveluista ei ole ollut riittävästi tietoa Innovaatiosetelit 2-3 Yrityksellä ei ole ollut aikaa tai resursseja etsiä lisätietoa ja edistää ko. tukien tai palvelujen hyödyntämistä Julkista tukea tai palvelua on haettu, mutta sitä ei ole myönnetty Julkisen tuen tai palvelujen hyödyntäminen on koettu liian vaikeaksi, esim. tukijärjestelmä näyttäytyy liian monimutkaisena Joku muu syy, mikä? 8. Miten innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen sekä hyödyntämiseen tähtäävä yrityspalveluseteli mielestänne täydentäisi olemassa olevia julkisia palveluja ja tukia? OSA 2 Yksityisen sektorin tarjoamien asiantuntijapalvelujen käyttö liittyen innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen sekä hyödyntämiseen 9. Oletteko käyttäneet yksityisen sektorin palveluita innovaatiotoiminnan tukena niin, että niiden hyödyntämisessä ei ole käytetty julkista tukea ts. yritys on vastannut täysin palveluista aiheutuvista kustannuksista? Esimerkkinä yksityisen sektorin palveluista voidaan mainita erilaiset konsulttipalvelut. Kyllä Ei Jos vastaaja vastaa kysymykseen 9 ’EI’, hänet ohjataan suoraan kysymykseen 13 Jos vastaaja vastaa kysymykseen 9 ’KYLLÄ’, seuraavat kysymykset esitetään: 10. Mihin tarpeeseen yrityksenne on hyödyntänyt yksityisen sektorin tarjoamia palveluja innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen sekä hyödyntämiseen (huomaattehan, että kysymys koskee palveluhankintoja, joihin ei ole hyödynnetty julkista tukea ts. hankinta on ollut omakustanteinen)? 11. Mitkä seuraavista vaihtoehdoista edistivät keskeisesti yksityisen palveluntarjoajan käyttöä? Julkisen sektorin toimija ei myöntänyt tarvetta vastaavaa palvelua/tukea Julkisen sektorin toimijoilla ei ole tarjolla tarvetta vastaavaa palvelua/tukea Yksityisen sektorin tarjoama palvelu oli vastaavaa julkista palvelua asiantuntevampaa.Muu syy, mikä? 12. Kuvailkaa, onko yksityisellä puolella sellaista osaamista, jota julkinen sektori ei tällä hetkellä tarjoa ja joka voisi auttaa yrityksenne innovaatioiden ja teknologioiden kehittämisessä ja hyödyntämisessä. Jos vastaaja vastaa kysymykseen 9 ’EI’, seuraavat kysymykset esitetään: 13. Miksi yrityksenne ei ole käyttänyt yksityisen sektorin tarjoamia palveluita koskien innovaatioiden ja teknologioiden kehittämistä sekä hyödyntämistä? 14. Mihin seuraavista asiakokonaisuuksista koette yrityksessänne olevan erityistä tarvetta yksityisen sektorin tarjoamien palvelujen hyödyntämiseksi tulevaisuudessa? T&K-hankkeen toteutuksen tuki Uuden tuotteen/palvelun pilotoinnin tuki Markkinakartoituksen toteuttaminen (potentiaaliset asiakkaat, kilpailijat) Yrityksen johtamisen kehittäminen Sisäisten prosessien tehostaminen Työhyvinvoinnin edistäminen Henkilöstön osaamisen kehittäminen Innovaatiosetelit 2-4 Yrityksen markkinoinnin vahvistaminen Muu, mikä? Emme koe tällä hetkellä tarvetta julkisten palvelujen hyödyntämiseen OSA 3 Julkisten palvelujen ja tukien tuntemus ja käyttö liittyen yrityksen kansainvälistymiseen 15. Onko yrityksessänne tarvetta kansainvälistymisen edistämiseen tai sen vahvistamiseen julkisten palvelujen/tukien avulla? Kyllä Ei 16. Onko yrityksenne hyödyntänyt aiemmin julkisia palveluja tai tukia liittyen kansainvälistymisen edistämiseen? Esimerkkinä voidaan mainita Tekesin rahoitus kansainvälisen kasvun suunnitteluun, ELY-keskusten tarjoamat Kasvuväylä-palvelut ja kansainvälistymispalvelut sekä Finpron kansainvälistymispalvelut. Kyllä Ei Jos vastaaja vastaa kysymykseen 16 ’EI’, hänet ohjataan suoraan kysymykseen 21. Jos vastaaja vastaa kysymykseen 16 ’KYLLÄ’, hänet ohjataan seuraaviin kysymyksiin 17. Nimetkää yhdestä kolmeen tärkeintä julkista palvelua, joita olette käyttäneet yrityksenne kansainvälistymisessä? 18. Miten käytetty palvelu/käytetyt palvelut vastasi/vastasivat yrityksenne tarvetta (ruusut ja risut)? 19. Mikäli teillä on vähemmän onnistuneita kokemuksia julkisten palvelujen hyödyntämisestä yrityksen kansainvälistymiseen liittyen, kuvailkaa lyhyesti kokemuksianne ja perustelkaa, miksi ko. kokemukset olivat huonoja. 20. Miten kansainvälistymisen tukemiseen tähtäävä yrityspalveluseteli* mielestänne täydentäisi olemassa olevia julkisia palveluja ja tukia? *Yrityspalvelusetelillä tarkoitetaan yritykselle myönnettyä taloudellista tukea hankkia tarvitsemansa asiakaspalvelu markkinaehtoisesti haluamaltaan palvelujen tuottajalta, esimerkiksi toiselta yritykseltä, korkeakoululta tai tutkimuslaitokselta. Kansainvälistymistä tukeva yrityspalveluseteli tukee nimensä mukaisesti yrityksen kansainvälistä kasvua esim. markkinakartoituksen, kansainvälistymisstrategian laatimisen ja kohdemarkkinoille jalkauttamisen kautta. Osassa yrityspalvelusetelikäytännöissä kustannukset jakautuvat yrityksen ja julkisen vastinrahan kesken ts. osan yrityksen ulkopuolelta hankittavasta palvelusta yritys maksaa itse. Olemassa olevien yrityspalvelusetelien arvo vaihtelee muutamasta tuhannesta eurosta kymmeneen tuhanteen euroon. Jos vastaaja vastaa kysymykseen 16 ’EI’, hänet ohjataan seuraaviin kysymyksiin 21. Mikäli ette ole hyödyntäneet julkisia palveluita kansainvälistymisenne tukemiseen, mitkä tähän ovat olleet keskeiset esteet? Voitte valita yhden tai useamman seuraavista vaihtoehdoista. Julkiselle palvelulle ei ole ollut tarvetta Julkisista palveluista ei ole ollut riittävästi tietoa Innovaatiosetelit 2-5 Yrityksellä ei ole ollut aikaa tai resursseja etsiä lisätietoa ja edistää ko. palvelujen hyödyntämistä Julkista rahoituksellista tukea on haettu, mutta sitä ei ole myönnetty Julkisen palvelujen hyödyntäminen on koettu liian vaikeaksi, esim. tukijärjestelmä näyttäytyy liian monimutkaisena Joku muu syy, mikä? 22. Miten kansainvälistymisen tukemiseen tähtäävä yrityspalveluseteli mielestänne täydentäisi olemassa olevia julkisia palveluja ja tukia? OSA 4 Yksityisen sektorin tarjoamien asiantuntijapalvelujen tuntemus ja käyttö liittyen yrityksen kansainvälistymiseen 23. Oletteko käyttäneet yksityisen sektorin palveluita kansainvälistymisen tukena niin, että niiden hyödyntämisessä ei ole käytetty julkista tukea ts. yritys on vastannut täysin palveluista aiheutuvista kustannuksista? Esimerkkinä yksityisen sektorin palveluista voidaan mainita erilaiset konsulttipalvelut. Kyllä Ei Jos vastaaja vastaa kysymykseen 23 ’EI’, hänet ohjataan suoraan kysymykseen 27. Jos vastaaja vastaa kysymykseen 23 ’KYLLÄ’, seuraavat kysymykset esitetään: 24. Mihin tarpeeseen yrityksenne on hyödyntänyt yksityisen sektorin tarjoamia kansainvälistymis palveluja (kysymys koskee palveluhankintoja, joihin ei ole hyödynnetty julkista tukea ts. hankintakuluista yritys on vastannut itse)? 25. Mitkä seuraavista vaihtoehdoista edistivät keskeisesti yksityisen palveluntarjoajan käyttöä? Julkisen sektorin toimija ei myöntänyt tarvetta vastaavaa palvelua/tukea Julkisen sektorin toimijoilla ei ole tarjolla tarvetta vastaavaa palvelua/tukea Yksityisen sektorin tarjoama palvelu oli vastaavaa julkista palvelua asiantuntevampaa. Muu syy, mikä? 26. Kuvailkaa, onko yksityisellä puolella sellaista osaamista, jota julkinen sektori ei tällä hetkellä tarjoa ja joka voisi auttaa yrityksenne kansainvälistymisen tukemisessa. Jos vastaaja vastaa kysymykseen 21 ’EI’, seuraavat kysymykset esitetään: 27. Miksi yrityksenne ei ole käyttänyt yksityisen sektorin tarjoamia kansainvälistymispalveluita? 28. Mihin seuraavista asiakokonaisuuksista koette yrityksessänne olevan erityistä tarvetta yksityisen sektorin palvelujen hyödyntämiseksi kansainvälistymiseen liittyen? Kansainvälistymisselvitys, markkinakartoituksen laatiminen Kansainvälistymisstrategian luominen Kansainväliset myynti- ja markkinointitoimet (messut yms.) Kansainvälisen myyntiverkoston luominen Yrityksen tarjonnan sparraaminen kansainvälisille markkinoille Kansainvälisten asiakkaiden palveleminen kotimaasta käsin Muu, mikä? Innovaatiosetelit 2-6 Emme koe tällä hetkellä tarvetta julkisten palvelujen hyödyntämiseen kansainvälistymiseen liittyen OSA 5 Yrityksen taustatiedot 29. Edustamanne yrityksen koko on: Mikroyritys (1-5 henkilöä) Pieni yritys (6-50 henkilöä) Keskisuuri (51-250 henkilöä) Suuri yritys (yli 250 henkilöä) 30. Edustamanne yrityksen toimiala on: Teollisuus Kauppa Rakentaminen Liikenne- ja logistiikka Liike-elämän palvelut Muut palvelut Muu, mikä? 31. Edustamanne yrityksen ikä on: 0-2 vuotta 3-5 vuotta 6-9 vuotta 10 vuotta tai enemmän 32. Onko yrityksellänne tällä hetkellä liiketoimintaa ulkomailla Kyllä Ei 33. Mikä seuraavista vaihtoehdoista vastaa yrityksenne kasvutavoitteita? Valitkaa yksi seuraavista vaihtoehdoista. Nopea kansainvälinen kasvu Nopea kansallinen kasvu Vakaan kansainvälisen markkina-aseman ylläpito Vakaan kansallisen markkina-aseman ylläpito Ei erillisiä kasvutavoitteita 34. Mitkä seuraavista osa-alueista koette kriittisiksi tai ongelmallisiksi yrityksenne kansainvälistymiseen liittyen (mitä seuraavista osa-alueista ovat osoittautuneet ongelmalliseksi yrityksenne kansainvälistymisessä TAI jotka koette lähtökohtaisesti haastavimmiksi)? Valitkaa seuraavista vaihtoehdoista enintään kolme (3) osa-aluetta. Henkilöstöhallinto Rekrytointi Myynti ja markkinointi Jakelu/toimitus Asiakasrajapinta/Kulttuurierot Taloushallinto Rahoitus Juridiikka, IPR-asiat Tietoturva T&K-toiminta Johtaminen Muu, mikä? Innovaatiosetelit 2-7 35. Kuinka monta henkilöä yrityksessänne työskentelee pääsääntöisesti kansainvälistymisen tai kansainvälisten asioiden parissa? Ei yhtään 1-5 henkilöä 6-9 henkilöä Yli 10 henkilö 36. Kuinka monta kansainvälistymisen edistämiseen tähtäävää hanketta yrityksessä on toteutettu viimeisten viiden vuoden sisällä? Ei yhtään 1-3 hanketta Vähintään 4 hanketta 37. Kuinka monta tutkimus- ja kehityshanketta yrityksessä on toteutettu viimeisten viiden vuoden aikana? Ei yhtään 1-3 hanketta Vähintään 4 hanketta 38. Kuinka monta henkilöä yrityksessänne työskentelee pääsääntöisesti tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan parissa? Ei yhtään 1-5 henkilöä 6-9 henkilöä Yli 10 henkilöä 39. Kuinka suuri osuus yrityksenne liikevaihdosta kanavoituu vuodessa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan? Alle 2% liikevaihdosta 2-5 % liikevaihdosta 6-15 %liikevaihdosta Yli 15% liikevaihdosta En osaa sanoa 40. Millainen julkisen tuen tai palvelun tarve yrityksessänne tällä hetkellä on innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen liittyen? 41. Millainen julkisen tuen tai palvelun tarve yrityksessänne tällä hetkellä kansainvälistymisen tukemiseen liittyen? OSA 6 Yhteystiedot Yrityspalveluseteliselvitykseen liittyen sähköisen kyselyn lisäksi yritysten tarpeita ja toiveita kartoitetaan lyhyin puhelinhaastatteluin (kesto maksimissaan noin 30 min.). Lisääthän alla oleviin kenttiin yhteystietosi mahdollista haastattelua varten, kiitos. Jätettyjä yhteystietoja ei yhdistetä kyselyn vastauksiin. Puhelinhaastattelut toteutetaan huhtikuun puoliväliin mennessä. Innovaatiosetelit Nimi Organisaatio Puhelinnumero Kiitos kyselyyn vastaamisesta! Painathan vielä alla olevaa ”Lähetä”-nappia, jotta vastauksesi kirjautuvat järjestelmään. 2-8 Innovaatiosetelit 3-9 LIITE 3 SUORITETUT HAASTATTELUT Yrityshaastattelut Henkilö Elina Harju Yritys Opinpaja Oy Päivämäärä 8.4.2015 Teppo Hemiä Kari Jantunen Wirepas NPE Kulplan Oy 8.4.2015 7.4.2015 Harri Jokinen Juha Keski-Nisula Nomet Oy XMLdation Oy 8.4.2015 8.4.2015 Kaj Koskinen Raimo Kuitunen ConMed Safeplast Oy 8.4.2015 7.4.2015 Juha Kuusama Pasi Mäkelä Kuusama Audio Oy Doranova Oy 8.4.2015 9.4.2015 Heikki Nokelainen Ismo Paananen Nokian NPT Oy Agendium Oy 15.4.2015 13.4.2015 Timo Salli Liisa Tyllilä Katsa Oy Hiking Travel, Hit Ky 22.4.2015 8.4.2015 Antti Peltola Creanex Oy 13.4.2015 Henkilö Yritys Päivämäärä Antti Eskola Peer Haataja Työ- ja elinkeinoministeriö Tampereen kauppakamari 8.4.2015 17.4.2015 Seppo Kaikkonen Risto Kaski Finpro Finpro 17.4.2015 17.4.2015 Kari Komulainen Jukka Matikainen Työ- ja elinkeinoministeriö Uusi Tehdas 16.4.2015 16.4.2015 Sampsa Nissinen Jukka Ojala Tekes Pirkanmaan ELY-keskus 9.4.2015 27.4.2015 Jaana Rantanen Petri Räsänen Uudenmaan ELY-keskus Pirkanmaan liitto 14.4.2015 14.4.2015 Taina Susiluoto Jari Vitikainen Työ- ja elinkeinoministeriö Pohjois-Savon ELY-keskus 28.4.2015 7.4.2015 Pertti Woitsch Geowise Oy 10.4.2015 Muut sidosryhmähaastattelut Innovaatiosetelit 4-10 LIITE 4 HAASTATTELUJEN RUNKO T&K&I toiminta Millaisia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan liittyviä hankkeita teillä on käynnissä tai on ollut viimeisen viiden vuoden aikana? Onko t&k&i -toiminta ollut täysin yrityksen sisäistä vai onko siinä hyödynnetty ulkopuolista apua (tukia/palveluja)? Jos kyllä, millaista (julkinen sektori/yksityinen) ja mihin tarpeeseen? Jos kyllä, miten hyvin tämä tuki/palvelu vastasi yrityksen tarpeisiin? Jos ei, mistä syystä? Onko ulkopuolisen tuen/palvelun hyödyntämisessä ollut haasteita? Koetteko, että yrityksessänne on tarvetta ulkopuolisille tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa tukeville palveluille tulevaisuudessa, esim. seuraavan kahden vuoden sisällä? Jos kyllä, millaisille palveluille (teema, tarve, mistä etsitään ja miten)? Jos ei, miksi ei? Innovaatioiden/teknologian kehittämistä ja hyödyntämistä edistävät yrityssetelit Onko sinulla aiempaa kokemusta yrityspalvelusetelistä? Jos Pirkanmaalla olisi käytössä julkista kehittämistukea kanavoiva innovaatio-seteli, millaiseen tarpeeseen sen tulisi mielestäsi vastata? Millaista hyötyä yrityssetelijärjestelmästä olisi omalle yrityksellesi? Mitä mahdollisia haittoja siitä voisi olla? Jotta setelin hyödyntäminen yrityksessänne osalta kiinnostaisi, kuinka suuren osan hankintakustannuksista setelin tulisi kattaa (%-osuus)? Millainen mielestäsi tulisi olla innovaatiosetelin tarjoama taloudellinen tuki, jotta se palvelisi yrityksenne tarpeita (€-määrä tai ’hintahaarukka’) Kansainvälistyminen Kuvaile lyhyesti yrityksenne kansainvälistymisastetta: Toimiiko yrityksenne tällä hetkellä ulkomailla tai onko sen tavoitteena hakeutua kansainvälisille markkinoille? Mitä näiden toimien taustalla on ts. mitkä ovat syyt valittuun kansalliseen/kansainväliseen strategiaan? Jos Pirkanmaalla olisi käytössä julkista kehittämistukea kanavoiva kansainvälistymisseteli, millaiseen tarpeeseen sen tulisi mielestäsi vastata (tuki-teemat)? Millaista hyötyä kv-setelijärjestelmästä olisi omalle yrityksellesi? Mitä mahdollisia haittoja siitä voisi olla? Jotta setelin hyödyntäminen yrityksessänne osalta kiinnostaisi, kuinka suuren osan hankintakustannuksista setelin tulisi kattaa (%-osuus)? Millainen mielestäsi tulisi olla kvsetelin tarjoama taloudellinen tuki, jotta se palvelisi yrityksenne tarpeita (€-määrä tai ’hintahaarukka’)? Onko kansainvälistymiseen liittyen hyödynnetty julkisen tai yksityisen sektorin palveluita? Jos kyllä, millaista (julkinen sektori/yksityinen) ja mihin tarpeeseen? Innovaatiosetelit 4-11 Jos kyllä, miten hyvin tämä tuki/palvelu vastaus yrityksenne tarpeisiin Jos ei, mistä syystä? Onko ulkopuolisen tuen/palvelun hyödyntämisessä esiintynyt haasteita ja jos, niitä mitä? Esim. onko palvelutarjonnassa esiintynyt puutteita/aukkoja? Koetko, että yrityksessänne on tarvetta ulkopuolisille kansainvälistymistä tukeville palveluille tulevaisuudessa, esim. seuraavan kahden vuoden sisällä? Jos kyllä, millaisille palveluille (teema, tarve, mistä etsitään ja miten)? Jos ei, miksi ei? Invest-in näkökulma Invest in Tampere näkökulmasta – voisiko setelijärjestelmä houkutella yritystoimintaa Pirkanmaalle? TAI toisinpäin, jos vastaavanlainen setelijärjestelmä olisi käytössä jollain muulla suomalaiselle paikkakunnalla johon yritys olisi laajentamassa toimintaansa, olisiko tällä seikalla merkitystä sijoittumispäätöksellenne (erityisesti mahdolliset tukevat/neutraalit seikat)? Silloin tällöin kuulee myös väitettävän, että yrityksessä ei välttämättä tiedetä, miten sen tulisi liiketoimintaansa kehittää ja mitä tarpeita sillä näiltä osin esiintyy. Mitä ajatuksia tämä väittämä herättää? Esiintyykö mielestäsi tällaista ulkoiselle asiantuntijalle kohdistuvaa tarvetta vai tiedostetaanko tarpeet yrityksessä itsenäisesti? Muita kommentteja liittyen yrityssetelijärjestelmään?
