Sihvola - Itsetuhoisuuden kohtaaminen

Itsemurhien ehkäisy
Lyhytinterventio itsemurhaa yrittäneille
LINITY-projekti 2013-2017
Suomen Mielenterveysseura
SOS-kriisikeskus
SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA
• SMS on perustettu vuonna 1897 ja sen perustehtävä on
mielenterveyden edistäminen.
Seura toimii:
– mielenterveyden asiantuntijana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana
– edistää mielenterveyttä ja kehittää ehkäisevää mielenterveystyötä
– auttaa vaikeissa elämäntilanteissa ja kriiseissä
– toteuttaa ja kehittää kansalaistoimintaa
– toimii kansainvälisessä yhteistyössä
– Seuran toiminnan rahoittaa Raha-automaattiyhdistys
SOS-Kriisikeskus
• Suomessa on 20 kriisikeskusta.
• Helsingin SOS-kriisikeskus on perustettu 1970 Itsemurhien
ehkäisykeskukseksi ja se sijaitsee Länsi-Pasilassa.
• Kriisiauttamisen lähtökohta on asiakkaan kokema kriisi tai vaikea
elämäntilanne.
• Kriisivastaanotolla kriisityöntekijät tarjoavat keskusteluapua kriiseistä
selviytymisen tueksi yksilöille, pariskunnille ja perheille.
• SOS-kriisikeskuksessa on 33 työntekijää tällä hetkellä
Kriisikeskuksen palvelut
• Kriisivastaanotolla toteutuvat keskustelut kasvokkain, tarvittaessa
tulkin avustuksella.
• Ryhmätoiminta. Ammatillisesti ohjattua vertaistukea ryhmissä.
Hyödyntää samassa tilanteessa olevien keskinäistä kokemusta ja
ymmärtämystä.
• Kriisipuhelin tarjoaa keskusteluapua kriisissä oleville.
• Tukinet tarjoaa henkilökohtaista tukea, keskusteluryhmiä ja
tietopalveluita netissä.
• Rikosuhripäivystys RIKU tarjoaa rikoksen uhriksi joutuneelle, hänen
läheiselleen tai rikosasiassa todistavalle tukea ja neuvontaa
• Koulutetut vapaaehtoiset toimivat päivystäjinä kriisipuhelimessa ja
Tukinetissä, henkilökohtaisina tukihenkilöinä tai vertaisryhmäohjaajina
• Selma – oma-apuohjelma kriiseihin, nettipohjainen 8 viikkoa kestävä
ohjelma + 3 tukikeskustelua.
ITSEMURHAT SUOMESSA
• Vuosittain Suomessa lähes 15 000 – 25 000 ihmistä yrittää
itsemurhaa.
• Noin 1000 onnistuu, lähes kaksinkertainen määrä muihin
pohjoismaihin verrattuna ja puolitoistakertainen EU-maihin verrattuna.
• Suomessa itsemurhat ovat vuodesta - 90 vähentyneet, noin
kolmasosalla.
• Itsemurhavaarassa olevien riskiryhmistä suurin on itsemurhaa
aiemmin yrittäneet.
• Aiempi itsemurhayritys lisää itsemurhariskiä 60-100 kertaiseksi.
• Enemmistö itsemurhan tehneistä on miehiä, ¾.
• Miesten itsemurhaluvut ovat laskusuunnassa, naisten kohdalla
itsemurhaluvut pysyvät paikoillaan.
• Helsingissä hoitoon johtaa vuosittain 350 im-yritystä / 100 000
asukasta kohden. Naisia ja miehiä on yhtä paljon.
• Vuoden 2013 aikana itsemurhan teki 887 henkilöä, mikä oli 14 enemmän
kuin edellisenä vuonna. Itsemurhien määrä oli suurimmillaan vuonna
1990, jolloin Suomessa tehtiin yli 1 500 itsemurhaa. Sen jälkeen
itsemurhakuolleisuus on pienentynyt 20 vuodessa yli 40 prosenttia.
• Miesten itsemurhakuolleisuus on huomattavasti suurempaa kuin naisten.
Vuonna 2013 itsemurhakuolleisuus eli itsemurhien määrä 100 000
asukasta kohden oli 16,3 tapausta (miehillä 24,9 ja naisilla 8,0).
Itsemurhan tehneistä kolme neljästä oli miehiä.
• Itsemurhat ovat keskeinen kuolemansyy nuorilla. 15–24-vuotiaana
kuolleista itsemurhan tehneitä oli yli kolmannes. Itsemurhien osuus
nuorten kuolemansyistä on suuri, koska nuorten muu kuolleisuus on
vähäistä. Kaikista itsemurhan tehneistä oli alle 25-vuotiaita joka
kymmenes.
• Nuorten miesten itsemurhakuolleisuus on viime vuosina ollut Suomessa
laskussa. Sen sijaan nuorten naisten itsemurhakuolleisuudessa ei ole ollut
nähtävissä vähenemistä. Suomalaisten nuorten itsemurhakuolleisuus on
eurooppalaisittain verrattuna korkeaa. Eurostatin tilastojen mukaan 2011
nuorten itsemurhakuolleisuus oli Suomea korkeampi vain Liettuassa ja
Latviassa.
Lähde: Tilastokeskus
17.4.2015
6 | © Mielenterveysseura
Itsemurha ja itsemurhayritys
• Itsemurhaa yrittänyt henkilö kokee usein psyykkistä kipua josta
ulospääsyyn ei löydä muuta keinoa.
• Itsemurha ja itsemurhayritys on harvoin selittävissä vain yhdellä syyllä,
usein taustalla on vaikea elämäntilanne ja useita syitä. Yksilöllinen
haavoittuvuus johon vaikuttaa muun muassa aiemmat traumaattiset
kokemukset.
• Toisinaan kyseessä on impulsiivinen, selittämätön, yllättävä käänne,
hetken mielijohde, erityisesti nuorten kohdalla.
• Suuri osa itsemurhaa yrittäneistä jää vaille psykososiaalista tukea pian
itsemurhayrityksen jälkeen.
• Lisäksi itsemurhaa yrittäneet tuntevat usein häpeää tai kieltää
tapahtuneen, mikä usein avun hakemista itse jonka vuoksi itsemurhaa
yrittäneiden avun piiriin ohjaaminen on tärkeää.
17.4.2015
7 | © Mielenterveysseura
Itsemurhalle altistavat tekijät
• Aiempi itsemurhayritys joka lisää uuden itsemurhayrityksen riskiä 60 100 kertaisesti.
• Itsemurhan riskitekijöitä ovat varhaiset traumaattiset kokemukset.
• Mielenterveyden häiriöt ja etenkin masennus ovat suuria riskitekijöitä
itsemurhayritykselle. Masentuneessa mielentilassa emotionaaliset
aivot ovat yliaktiiviset ja rationaalisesta toiminnasta vastaavan
otsalohkon toiminta vähenee.
• Itsemurhan laukaisevia tekijöitä voivat olla mm. akuutit kriisitilanteet,
traumaattiset menetykset, kiintymyssuhteen häiriö, pettymys, ero
tärkeästä ihmisestä, työpaikan menetykset, kokemus
henkilökohtaisesta epäonnistumisesta.
Itsemurhaa yrittäneet – riskiryhmä
• Suurin riskiryhmä ovat itsemurhaa aiemmin yrittäneet.
• Usein itsemurhayrityksen jälkeen ainoa henkisen tuen kontakti on yksittäinen psykiatrin
konsultaatio ennen kotiutusta sairaalasta.
• Monet itsemurhaa yrittäneet eivät ole missään kontaktissa sosiaali- ja terveysalan
ammattilaiseen, koska ovat esimerkiksi keskeyttäneet yrityksen tai seuraukset eivät
vaadi sairaalahoitoa
• Asiakkaiden kyky ja halu ottaa vastaan apua, varsinkin kun mielikuvat avusta ovat
epäselviä, on joskus heikko.
• Tiedetään että vaikuttavimpia keinoja itsemurhien ehkäisyssä on itsemurhaa yrittäneiden
jälkihoito.
• Tarvetta akuutille tuelle itsemurhayrityksen jälkeen on erityisesti sille ryhmälle joka ei ole
psykiatrisen hoidon tarpeessa vaan muutoin vaikeassa elämäntilanteessa.
• Kun ihminen on yrittänyt itsemurhaa, kokemus tallentuu aivoihin ns. suisidaaliseksi
moodiksi, malliksi siitä, miten toimia erityisissä ahdistavissa tilanteissa. Toiminta
aktivoituu, kun vastaavanlainen laukaiseva elämäntilanne tulee eteen.
17.4.2015
9 | © Mielenterveysseura
Itsemurhaa yrittäneiden akuutille tuelle
on tarvetta
• Usein itsemurhayritykset tai itsetuhoiset ajatukset jäävät
käsittelemättä akuutin kriisin yhteydessä.
• Usea hyötyisi siitä, että voisi tilanteen ollessa ajankohtainen
saisi tukea tilanteensa purkamiseen.
• Tärkeää olisi myös käydä läpi miten asiakas voi toimia itsensä
hyväksi ja estää itsemurhayritys.
• Tiedetään että lyhytkin interventio varhaisessa vaiheessa
itsemurhayrityksen jälkeen, voi auttaa ehkäisemään uuden
itsemurhayrityksen.
• Erityisesti asiakkaat jotka eivät ole psykiatrisen hoidon
tarpeessa, hyötyisivät nopeasti toteutuvasta matalan kynnyksen
psykososiaalisesta tuesta.
LINITY – Lyhytinterventiomalli Suomessa
• Viisivuotinen hanke on käynnistynyt interventiomallin tuomiseksi ja
jalkauttamiseksi pysyväksi toimintamalliksi Suomeen (RAY-rahoitteinen)
ASSIP = Attempted suicide short intervention ->
LINITY = Lyhytinterventio itsemurhaa yrittäneille
Tavoitteet:
• Tuoda ja implementoida ASSIP -lyhytinterventiomalli Suomeen
• Itsemurhayritysten ja itsemurhien vähentäminen ja ehkäiseminen
• Itsemurhaa yrittäneiden jälkihoidon kehittäminen
• Intensiivinen yhteistyö sairaaloiden ja terveyskeskusten kanssa itsemurhaa
yrittäneiden tuen pariin ohjautumiseksi
• Mallin mukainen asiakastyö itsemurhaa yrittäneiden tukemiseksi syksystä
2013 alkaen
• Mallin levittäminen ja jalkauttaminen pysyväksi kriisituen muodoksi Suomessa
yhteistyössä paikallisten kriisikeskusten kanssa.
17.4.2015
11 | © Mielenterveysseura
LINITY– interventiomallin taustaa
• Attempted Suicide Short Intervention, ASSIP-interventiomalli on kehitetty Bernin
yliopiston psykiatrisella poliklinikalla. Kehittäjät: prof. Konrad Michel ja psykologian lis.
Anja Gysin-Maillart.
• Bernissä mallin mukaista työtä 9 vuotta ja 3 vuotta tutkimusta.
• Mallissa yhdistyvät toiminnan teoria, kiintymyssuhdeteoria ja kognitiivinen
käyttäytymisterapia.
• Malli perustuu itsemurhaa yrittäneen valmiuksien lisäämiseen oman elämän-tilanteen
käsittelyssä, itsemurha-alttiuden ja itsemurhayrityksen mahdollisesti laukaisevien
tekijöiden tunnistamiseen.
• Mallista on Sveitsissä tehty arviointi- ja seurantatutkimus jonka tulokset ovat lupaavia.
Interventio on tutkimuksen ja eri mittareiden mukaan vähentänyt itsemurhayrityksiä/
itsemurhia, itsetuhoisia ajatuksia/tekoja ja toivottomuutta.
• Malli on strukturoitu tukimalli joka koostuu 4 neljästä istunnosta. Tämän lisäksi tarjotaan
yhtä istuntoa läheisten tai hoitavan tahon kanssa.
17.4.2015
12 | © Mielenterveysseura
LINITY- mallin sisältö 4-5 istuntoa
1.Narratiivinen haastattelu, joka videoidaan
- asiakas kertoo keskeyttämättä ja omin sanoin itsemurhayritykseen johtaneen tilanteensa
2. Videon katselu
- keskustellaan videon herättämistä ajatuksista ja tunteista, itsemurhayritykseen johtaneen
toiminnan rakenteesta, laukaisevista tekijöistä ja elämäntilanteen kuormittavuudesta.
3. Kirjoitettu yhteenveto asiakkaan tarinasta
-haavoittuvuuskohtien ja varoitusmerkkien tunnistaminen
-psykoedukatiivinen esite asiakkaalle
4. Henkilökohtaiset turvataidot
- turvataitojen tunnistaminen ja kirjaaminen turvakortille
- akuutin tilanteen toimintaohjeet itsemurhayrityksen ehkäisemiseksi yhteystietoineen
5. Seuranta ja yhteydenpito
- säännölliset yhteydenotot 2 vuoden ajan kirjeitse ja sähköpostitse. Tarvittaessa
vastaanottokäyntejä tilanteen vaatiessa.
17.4.2015
13 | © Mielenterveysseura
1. ISTUNTO
• Narratiivinen haastattelu, tavoitteena on ymmärtää asiakkaan
itsemurhakriisiin johtanutta henkilökohtaista tarinaa
• Työntekijä aloittaa ensimmäisen istunnon esimerkiksi seuraavilla
lauseilla:” kertoisitko minulle tarinasi omin sanoin?” ” haluaisin että
kertoisit minulle, miten päädyin yrittämään itsemurhaa?”.
• Työntekijän tulee antaa asiakkaan puhua tarinansa loppuun ilman
keskeytystä.
• Asiakkaan tarinaa ei tule arvioida, analysoida eikä tulkita
• Tarina päättyy vasta kun asiakas osoittaa sen lopettamalla tarinansa
• Vasta sen jälkeen työntekijä voi esittää avoimia kysymyksiä: ” Voisitko
kertoa lisää….” ” Jotta ymmärrän sinua kunnolla, kertoisitko
tarkemmin…..”
17.4.2015
Esityksen nimi / Tekijä
14 | © Mielenterveysseura
• Jotkut asiakkaat kertovat tarinansa lyhyesti. Tällöin työntekijä voi
esittää asiakkaalle avoimia kysymyksiä, esim: ”Voisitko kertoa
tarkemmin, miten se tapahtui / siitä päivästä…”
• Tarinan jälkeen täytetään asiakkaan kanssa itsetuhoisuuden arviointi lomakkeet
• Istunnon päätteeksi työntekijä kysyy, miten asiakas voi, tuntuuko että
hän jaksaa mennä yksin kotiin ja mitä suunnitelmia asiakkaalle on
tuleville päiville?
• Seuraava tapaaminen pyritään sopimaan jo seuraavalle viikolle.
17.4.2015
Esityksen nimi / Tekijä
15 | © Mielenterveysseura
2. ISTUNTO
• Toisen istunnon tavoitteena on rekonstruoida asiakkaan tarina
katsomalla aiemmin kuvattu video. Tarkoituksena on tunnistaa tärkeitä
elämän osa-alueita, jotka liittyvät itsemurhayritykseen. Lisäksi
tarkoituksena on itsetuhoisen tilan aktivointi, toimintastrategioiden
tunnistaminen tulevaisuudessa, vastaavankaltaisessa tilanteessa.
• ” Tänään katsomme viime kerralla tallennetun nauhoitteen
kertomastasi tarinasta. Voit pysäyttää tallenteen aina kun haluat ja
täydentää tarinaasi tai jos joku kohta tuntui sinusta erityisen tärkeältä”.
• Työntekijä pohtii kertomusta ja tapahtumaa yhdessä asiakkaan kanssa
ja selvittää itsemurhakriisin käyttäytymismalleja ja taustoja
• Sirkulaariset kysymykset:” Mitä ajattelisit, jos ystäväsi kertoisi sinulle
tämän tarinan?”.
• Istunnon päätteeksi asiakkaalle annetaan mukaan koti-tehtävä
17.4.2015
Esityksen nimi / Tekijä
16 | © Mielenterveysseura
3. ISTUNTO
• Ennen istuntoa työntekijä tekee kirjallisen tiivistelmän asiakkaan
kertomasta tarinasta. Tiivistelmä kirjoitetaan minä - muodossa.
• Istunnon aluksi keskustellaan kotitehtävästä ja sen herättämistä
ajatuksista ja mahdollisista kysymyksistä.
• Työntekijä istuu asiakkaan vieressä ja kirjallinen tiivistelmä käydään
läpi yhdessä.
• Tämän jälkeen asiakkaan kanssa tehdään turvakortti, joka sisältää
−
−
−
−
pitkäaikaiset toimintastrategiat ja tavoitteet
varoitusmerkit
toimintastrategiat alkuvaiheessa ja akuutissa itsemurhakriisissä
tärkeimmät elämäntavoitteet
17.4.2015
Esityksen nimi / Tekijä
17 | © Mielenterveysseura
4.ISTUNTO
• Viimeisen istunnon tavoitteena on harjoitella työstettyjä
toimintastrategioita, tehdä tarvittaessa tarkennuksia turvakorttiin ja
suunnitella tulevaisuutta asiakkaan tarpeiden mukaan.
• Asiakkaalle annetaan mukaan kirjallinen tiivistelmä hänen tarinastaan,
turvakortti ja asiakkaalle kerrotaan mahdollisesta viidennestä
tapaamisesta läheisen tai muun hoitavan tahon kanssa.
• Varmistetaan, että jatkohoitosuunnitelma on aktiivinen, että esim.
kontakti psyk.polikliniikkaan toimii, psykoterapia on alkanut tms
• Asiakkaan kanssa myös sovitaan siitä, että hän voi jatkossa olla
yhteydessä LINITY-työntekijään.
17.4.2015
Esityksen nimi / Tekijä
18 | © Mielenterveysseura
5. Istunto ja seuranta
• Asiakkaan niin halutessa on mahdollista järjestää viides tapaaminen
siten, että asiakkaan läheisiä tulee mukaan tapaamiseen.
• Tarkoituksena on saada läheiset tietoiseksi tehdystä
turvasuunnitelmasta ja tarkemmin tietoiseksi tapahtuneesta – tarkoitus
on rikkoa puhumattomuutta.
• Kolmannes asiakkaista käyttää mahdollisuuden ja tapaamisissa on
ollut asiakkaiden puolisoita, lapsia, äitejä ja auttavien tahojen
edustajia.
• Asiakkaat saavat LINITY-työntekijältään seurantakirjeitä kahden
vuoden ajan viimeisen käynnin jälkeen.
• Ensimmäisen vuoden aikana kirjeet lähetetään kolmen kuukauden
välein, toisen vuoden aikana puolivuosittain.
17.4.2015
Esityksen nimi / Tekijä
19 | © Mielenterveysseura
Tilanne projektissamme nyt.
• Asiakastyö käynnistyi elokuussa 2013
• Tähän mennessä meillä on ollut noin 180 asiakasta, joista 65% naisia, 35% miehiä,
iältään 15-70-vuotiaita.
• Yli puolet ohjautuneet Sosiaali- ja terveydenhoitopalvelujen kautta
• Noin 50 % on hoitosuhde, toisella 50 % ei ole hoitosuhdetta/psyk.hoidon tarvetta.
Keskustelutuen ja jatkotuen tarvetta kylläkin Linity:n jälkeen.
• Tutkimus käynnistyi 5/14. Tavoitteena on tehdä Suomessa Sveitsin tutkimusta jäljittelevä
tutkimus jotta saadaan sekä tietoa mallin soveltuvuudesta Suomeen että tukimallin
vaikutuksista.
• Pyritään vaikuttamaan hoitokäytäntöihin ja luomaan pysyvät toimintatavat jotta
itsemurhaa yrittäneiden jälkihoito vakiintuu kyseisen lyhytintervention myötä.
• Tarkoitus on saada LINITY-malli osaksi psykiatrista erikoissairaanhoitoa.
17.4.2015
20 | © Mielenterveysseura