Tästä löydät e2:n tiivistelmän biotaloudesta

Comments

Transcription

Tästä löydät e2:n tiivistelmän biotaloudesta
BIOTALOUS
• IHMISTEN JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTIA •
M
aapallon vakavat ympäristöongelmat ovat Suomelle iso mahdollisuus. Suomen kannattaa olla mukana esittämässä ratkaisuja öljyn ja muiden luonnonvarojen ehtymiseen, vesi- ja ruokapulaan, ilmasto-ongelmiin ja ympäristön pilaantumiseen.
Tämä tarkoittaa suomalaisen yhteiskunnan rohkeaa uudistamista. Suomen
on valittava vastuullinen tapa tuottaa ruokaa, energiaa, palveluita ja kulutustavaroita. Elämäntapamme on otettava huomioon maapallon
l
ekologiset rajat
ihmisyhteisön rajat
l talouden rajat.
l
Taloudellinen menestys voi toteutua niin, että se lisää ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. Suomen kannattaa panostaa korkean arvonlisän tuotteiden ja palvelujen tuotantoon ja kiertotalouteen. Ei-fossiiliselle uudelle
teolliselle tuotannolle on mittavat markkinat tulevaisuudessa.
Nyt tarvitaan poliittisia päätöksiä, kokeiluja, demoinvestointeja ja muutoksia asenteissa, kuluttamisessa, tuotteissa, tuotantotekniikoissa ja yhdyskuntarakenteessa.
Biotalous tuo eri puolille Suomea uutta työtä ja hyvinvointia. Samalla se
vahvistaa paikallistalouksia ja omavaraisuutta, lisää vientiä ja tasapainottaa
vaihtotasetta. Kansantaloudelliset vaikutukset ovat mittavat.
Biotalouden lähtökohtana on luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin kunnioittaminen. Biotalous on ihmisten ja ympäristön puolella fossiilitaloutta vastaan.
Biotaloudessa on nojattava kestävyysarviointiin, jossa huomioidaan sekä
taloudelliset, sosiaaliset, ekologiset että kulttuuriset tekijät. Yhteiskunnallinen hyväksyttävyys ja oikeudenmukaisuus ovat olennaisia arvoja biotaloudessa.
www.e2.fi
1
BIOTALOUS-SUOMEN LÄHTÖKOHDAT
l
Energiatehokkuus ja vähähiilisyys
l
Kiertotalous: vesi, energia, materiaalit ja ravinteet kiertävät
l
Puun ja muun biomassan hyödyntäminen: bioenergiaa, pakkauksia,
kankaita, lääkkeitä, kosmetiikkaa, kulutustavaroita
l
Julkisessa rakentamisessa arvioidaan aina puurakentamisvaihtoehto
l
Uusiutuvilla ja kierrätettävillä materiaaleilla korvataan
uusiutumattomia
l
Tuotteiden elinkaaren arvostus korkealla, kertakäyttötuotteet kalliita
l
Kaikki polttoaineet biopohjaisia
l
Toimiva logistiikka ja kestävät kilpailutuskriteerit
l
Ruuan, sähkön ja lämmön alkuperä tiedossa
l
Ympäristöselosteet rakennustuotteissa
lPuurakentaminen
www.e2.fi
l
Bioyliopisto: huippuosaaminen, tuotekehitys yritysten kanssa
l
Muovidirektiivi: muovia korvaavat biotuotteet, biotulostaminen
l
Älykäs sähköverkko
l
Kivihiilivero käytössä
l
Julkiset hankinnat edistävät biotalouden läpimurtoa
l
Valtio kasvurahaston kautta sijoittajana
l
Suomalaiset sijoittajina (joukkorahoitus,
ns. kansanobligaatiot)
l
Uusi yritystoiminta ja teknologia
2
HIILETÖN HELSINKI, UUSIUTUVA UUSIMAA
I
LII
K
N
NE
E
UO
RU
O
LT
O
E
AS
NN
UM
• PAIKALLISIA EDELLÄKÄVIJÖITÄ •
KA
TE
JÄ
H
ASUMINEN
RUOKA
LIIKENNE
JÄTEHUOLTO
l
l
Ruokahävikki alas
l
l
l
Terveellinen, turvallinen
lähiruoka
Turhan ajon välttäminen
ja alhainen kulutus
Jätteen määrä alas,
hyötykäyttö ylös
l
Julkisen liikenteen
kehittäminen
l
Tuotantotapojen muutos:
kierrätys, materiaalihävikki
alas
l
Jätteet ovat raaka-aineita
l
Taloyhtiöiden kompostorit
30 % kaupunkien uudesta
kaavoituksesta puukerrostaloja
l
Ekotehokas asuminen
l
Biokaukolämpöä kerrostaloissa (yhdistetty sähkönja lämmöntuotanto)
l
Maalämpöä lähiöissä
l
Puurakentamista myös
korjausrakentamisessa
lAurinkopaneelit
lNettomittarointi
l
Ekologinen kotitalousvähennys
l
Hankintarenkaat: vähähiilisiä maitotuotteita ja lihaa,
riistaa, luomumunia
l
Biohajoavat pakkaukset
l
Kestävä kaupunkiviljely
l
Ruuan alkuperämerkinnät
lBiokaasubussit
l
Vetyauto viikonlopuksi
lSähköautot
lBiokerosiinia
lKonttibiojalostamot,
jätteistä energiaa
lentoliikenteessä
l
Biodieseliä laivoissa
l
Biojalostamoita kauppakeskuksissa ja oppilaitoksissa
l
Alueelliset biojalostamot
(kierrätysraaka-aine,
orgaaninen jäte, hake)
lLiikennevälineissä
biokomponentteja
l
Digitaalinen kuljetusten
optimointi
lBiopolttoaineen
jakeluvelvoite
3
TE
L
SY
RA
VIN
EK
YR
IT
O
RT
E
I
I
IÄ
N
UUSIEN BIOYRITYSTEN MAASEUTU
YS
IAO
M
VE
S
RG
IST
ÖT
ENE
AV
AR
A
ISU
RAVINNEKIERTO
ENERGIAOMAVARAISUUS
l
Puhdas kestävä viljely:
ravinteet kiertävät
l
Lanta on raaka-aine, ravinteet kierrätetään. Fosfori
ja typpi talteen, ei luontoon
l
l
l
l
Ei lantaa lietteenä pelloille
lRavinnekierrätyksellä
l
l
Hiilineutraali, hajautettu
energiatuotanto
Sähkön voi myydä valtakunnanverkkoon, nettomittarointi
Kotitalousjätteet kompostiin ja omaan energiantuotantoon
eroon keinolannoitteista
l
Terveellinen ja turvallinen
lähiruoka
Biopolttoaineiden tuotanto ilman keinolannoitteita
l
Metsähakkeesta lämpöä
ja sähköä, paikalliset
resurssit
Energiakasvit suojavyöhykkeille sitomaan ravinteita
P
US
l
Aurinko- ja tuulivoima
l
Vahvistuvat aluetaloudet
l
Syöttötariffien epäkohdat
korjataan
l
Energiaomavaraiset
maatilat
l
Biokaasusta lämpöä,
sähköä ja polttoainetta
l
Ekokyläkokeilut
l
Metsäenergian keruujärjestelmän kehittäminen
T
AA
T
UH
YRITTELIÄISYYS
PUHTAAT VESISTÖT
JA LUONTO
l
l
Ravinteiden maksimaalinen
kierrätys
l
Saaristomeri-pilottiprojekti:
vesikuormituksen minimointi, ravinteet talteen, lähiruokaa ja biopolttoaineita
kestävästi
Vahva tulevaisuususko
lYhteisöllisyys
l
Pk-yritysten yhteistyö
l
Uudet yritysideat, uusi
teknologia
l
Joukkorahoitus, osuuskunnat
l
Maatilojen rooli ruuan- ja
energiantuotannossa
l
Lähipalveluita yhdessä
omatoimisesti: vertaistuotanto, järjestöt
l
Lämpöyrittäjät julkisen
sektorin yhteistyökumppaneina (koulujen, kylätalojen ym. lämmitys)
l
Paikallisten yrittäjien roolin
vahvistaminen yleisten
teiden kunnossapidossa
lJätevedenpuhdistamot
ottavat talteen e nergian ja
ravinteet
l
Luonto- ja kalastusmatkailu
lHyvinvointi
l
Kalatiet valjastettuihin jokiin
l
Paikallinen, uusiutuva
energiantuotanto
4
UUS
TYÖ
JA
VE
KESTÄVÄ
TULEVAISUUS
l
Ilmastonmuutoksen, ruoka- ja vesipulan torjuminen
l
Luonnonvarojen säästäminen, fossiilisten korvaaminen
l
l
Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen, ennallistaminen
Yhteiskunnan kriisinkestävyys, huoltovarmuus
SU
O
TE
TJU
L
BIOTALOUSKETJU
TYÖ JA
VEROTULOT
TEOLLISUUS
l
Raaka-aine: biomassa
l
l
l
Tutkimus, osaaminen, tuotekehitys: korkeakoulut,
VTT, Tekes, yritykset
Teollinen ekologia:
materiaali- ja energiavirrat
talteen, kiertotalous
l
Kestävät investoinnit
l
Korkean lisäarvon tuotteet, raaka-aineiden
porrastettu käyttö (kaskadisuus)
l
Tuotannon ja luonnonhoidon yhdistäminen,
biologiset prosessit
l
Uudet yritykset: kotimarkkinakysyntä, innovaatioiden spin off -markkinat,
kasvurahasto
lBiotalouskeksintöjen
60 prosentin energiaomavaraisuus
•Kauppatase
•Hiilidioksidipäästöt
l Valtionvelka kuriin
l
Kasvava veropohja
l
Uudet työpaikat ja palvelujen turvaaminen koko
maassa: ks. sivu 6
markkinointikanava pk-yrityksille
lIhmisoikeuksien
toteutuminen
KE
LI
LO
TA
BI O
US
US
T
LO
TU R V
ALL
IN
IS
VA
E
L
TU
TU
RO
EN
TYÖPAIKKOJA JA TURVALLISUUTTA
l
Vienti mm. jäte-, energiaja terveysteknologiassa
l
Ekologiaopinnot esim.
insinööreille
l
Kannattava toiminta ja
kasvu: pysyvät uudet
työpaikat, verotulot
l
Biotalouden maisteriopinnot
l
Biotalouskurssi lukioihin ja
ammattioppilaitoksiin
5
BIOTALOUDEN TYÖPAIKAT
JA TUOTANNON ARVO 2030
l
Tuotannon arvo 60 miljardista 120 miljardiin vuoteen 2030 mennessä
l
Biotalouden työpaikat 320 000 R 420 000, lisäys mm. seuraaviin:
• Bioenergia 30 000 R 45 000
• Puutuoteala 30 000 R 40 000
• Luontomatkailu 32 000 R 42 000
• Cleantech ja palvelut 50 000 R 90 000
• Maa- ja elintarviketalouteen lisäys noin 10 000 työpaikkaa.
l
Kotimaisen uusiutuvan energian osuus nykyisestä 32 prosentista
60 prosenttiin.
l
Ratkaisut parantavat kauppatasetta 2 – 3 miljardia euroa vuodessa.
l
Esimerkkejä bioenergiainvestoinneista:
• 25 voimalaitosta (yli 5 MW sähköä)
2 000 milj
• 150 suurta lämpökattilaa (1 – 10 MW)
225 milj
• 500 pientä lämpökattilaa (0,3 – 1 MW)
150 milj
• 3 isoa biojalostamoa
1 500 milj
• 15 pientä biojalostamoa
150 milj
• Logistiikkaan liittyvä kalusto
400 milj
YHTEENSÄ
n. 4,5 miljardia
Toimialaennusteet: Tilastokeskus, Bioenergia ry
www.e2.fi
6

Similar documents