Lapua.fi Files Tiedostot Tiarootus 1.2015

tiarootus
Lapuan kaupungin henkilöstölehti
TÄSSÄ LEHDESSÄ
Kaupunginjohtajan palsta
Lähikuvassa työsuojeluvaltuutetut
Talkoovapaita voi hakea uusitun säännöin
Muodollisesta jaksotyöajasta luovutaan
Nro 1 / 2015
4.6.2015
Kaupunginjohtajan palsta
Nenänsieraimet nousivat vedenpinnan yläpuolelle
V
uoden 2014 tilinpäätös on valmistunut.
Kaupunginhallitus on jättänyt aikaansaannoksen tarkastuslautakunnan arvioitavaksi. Valtuuston käsittelyyn asiakirja tulee
kesäkuussa.
Viime vuosi onnistuttiin saamaan kolmen alijäämäisen tilinpäätöksen jälkeen noin kaksi miljoonaa euroa ylijäämäiseksi.
Miltä osin hyvään tulokseen päästiin sattuman
kautta ja miltä osin omin toimenpitein?
Sattuman piikkiin menee erikoissairaanhoidon
menojen alittuminen lähes 700 000 eurolla verrattuna talousarvioomme varatusta määrärahasta. Vuoden eivät näköjään ole verrannollisia keskenään, kun edellisenä vuonna ylitys oli lähes
kaksi miljoonaa euroa suurempi kuin, mihin
osattiin talousarviossa varautua.
Pienempiä sattuman kautta tulleita positiivisia
yllätyksiä tuli pelastuslaitoksen ja jätevesilaskutuksen osalta. Myös Kuntaliiton veroennuste petti positiivisessa mielessä. Kaupunki sai verotuloja arvioitua jonkin verran enemmän.
Suurimmat hyvän poliittisen ja ammatillisen johtamistyön avulla tehdyt omat ratkaisut liittyvät
poistojärjestelmän muutokseen, mikä ei tuonut
yhtään rahaa, mutta paransi vuosikatteen kautta
kaupungin talouden tunnuslukua 1,2 miljoonan
euron verran.
Tarpeetonta omaisuutta onnistuttiin myymään
lähes miljoonalla eurolla, josta käyttömenojen
säästöiksi kirjautuu 0,2 miljoonaa, kun ylläpitokulut jäävät pois rasittamasta hallintokuntien
menoja jatkossa.
Henkilöstön selkänahkaa venytettiin talkoovapaiden ja lomautusten avulla. Tästä kertyi yhteensä
0,7 milj. euroa. Kortta kekoon syntyi myös kriisitietoisuuden kautta siitä, että kulukuri piti läpi
linjan.
Vaikeammin jo alkumetreillä rahassa osoitettavia hyötyjä kohdistuu viime vuoden alusta käynnistyneisiin rakenneuudistuksiin, kuten varhaiskasvatuksen siirto perusturvasta sivistykseen
sekä tila- ja ruokahuollon keskittäminen ja siirto
teknisestä keskuksesta hallintokeskukseen. Näiden muutosten toiminnallinen ja taloudellinen
hyöty realisoituu pidemmällä aikavälillä.
Nenä saatiin veden pinnan yläpuolelle. Kriisikunnan kuudesta kriteeristä täyttyy 1.5.2015 voimaan tulleen uuden kuntalain myötä yksi eli suhteellinen velkaantuneisuus.
Kuluvan vuoden talousarviossa suurin ylitysuhka
vaanii tammi-huhtikuun toteutumavertailun perusteella erikoissairaanhoidossa. Työ talouden
2 Tiarootus
tasapainottamiseksi siis jatkuu ja vaikeuskerroin
vain pahenee, kun valtionosuusleikkauksille ei
näy loppua ja talouden taantuma ei juurikaan
verotuloihin kasvua lupaa.
T
oivon mukaan koulu- ja päiväkotiinvestoinnit on nyt lopullisesti linjattu,
että pääsemme mahdollisimman pian
hyödyntämään sitä potentiaalia, joka liittyy ylläpito- ja käyttökustannusten kautta saavutettaviin
säästöihin ja niihin elinkaarihyötyihin, joilla investointi maksaa itsensä.
Kaupungin itsenäisyyttä ei varmisteta yksin menoja karsimalla, vaan aika ja energia on kohdistettava entistä painokkaammin yritys- ja työllisyyspolitiikkaan. siis siihen mistä pystymme ammentamaan tuloja.
Hyvästä tuloksesta kiittäen!
Arto Lepistö
kaupunginjohtaja
Ideakilpailu ei tuonut merkittäviä säästöehdotuksia
Alkuvuodesta 2014 valtuustoaloitteen pohjalta julistettiin ensin
kaupungin työtekijöille ideakilpailu, joka sitten laajennettiin koskemaan kaikkia lapualaisia. Ideakilpailun tavoitteena oli tuottaa
sellaisia tehostamistoimia ja toimintatavan muutoksia palvelutuotannossa, joilla saavutetaan pysyviä toimintamenojen säästöjä. Esitettävien ideoiden tuli olla uusia eikä niiden vaikutuksesta
saa syntyä toimintamenojen kasvua toisaalla organisaatiossa.
Ideakilpailuun tuli ehdotuksia kaikkiaan noin 20 eri osallistujalta, jotka ehdottivat useampaa sataa erilaista tehostamis-/toimintatavan muutosta. Valtuusto ja hallitus ovat käsitelleet ehdotuksia helmikuussa.
Palkinto päätettiin olla jakamatta, koska toimitetut ideat eivät
sisältäneet sellaisia tehostamistoimia ja toimintatavan muutoksia palvelutuotannossa, joilla saavutetaan pysyviä, merkittäviä
toimintamenojen säästöjä. Esitettävien ideoiden tuli olla uusia
eikä niiden vaikutuksesta saanut syntyä toimintamenojen kasvua toisaalla organisaatiossa. Suurimmasta osasta toimitetuista
ideoista puuttui myös pyydetty syntyvä euromääräinen säästöpotentiaali.
Ehdotukset päätettiin toimittaa lautakunnille arvioitaviksi ja käyttökelpoiset hyödynnettäviksi. Ehdotuksen tehneille tahoille kaupunki toimitettiin lahja kiitoksena aktiivisuudesta."
Virkistysuimala Sateenkaari
on toiminut remontin jälkeen
5 kuukautta.
Onko asiakkaitten uimahallikäynnit lisääntyneet vai vähentyneet verrattuna viime vuosiin? Vastauksen
antoi vt. Liikuntatoimenjohtaja Seppo Saranpää.
”Virkistysuimala Sateenkaari on remontin jälkeen
ollut vilkkaassa käytössä.
Hyvien talvikelien puute on tuonut asiakkaita uimahalliin kiitettävästi.
Lapuan kaupungin liikuntatoimen ryhmien monipuolinen tarjonta ja eri työpaikkojen liikunnan tukeminen
ovat tuoneet positiivisen sykkeen liikuntapaikkojen
käyttöasteen nousuun.”
Kansalais- ja musiikkiopistojen hallintojen yhdistymistä
selvitettiin
Lapuan kaupungin strategian valmistelutyön yhteydessä kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto ovat hyväksyneet, että Lapuan
kaupungin työpaikat julistetaan savuttomiksi.
Henkilöstön hyvän terveyden, työhyvinvoinnin sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpidon kannalta työpaikan savuttomuus ja tupakoinnin lopettamisen tukeminen ovat keskeisiä keinoja.
Työsuojelu- ja yhteistyötoimikunta on käsitellyt asiaa muutaman
kerran. Asia on tarkoitus tuoda kaupunginhallituksen käsittelyyn
ennen lomia.
Savuttoman työpaikan periaatteina pidetään ainakin tupakointikieltoa sisätiloissa ja työajalla, tupakansavun kulkeutumisen
estäminen sisätiloihin sekä tupakoinnin lopettamisen tukeminen. Ketään ei kuitenkaan ole tarkoitus pakottaa lopettamaan
tupakointia.
Hallintojen yhdistämistä tai yhteistyön syventämisestä
päätettiin selvittää v. 2015 talousarvion käsittelyn yhteydessä. Molempien oppilaitosten rehtorien ja sivistysjohtajan laatima selvitys oli sivistyslautakunnan käsittelyssä 21.4.2015. Kaupunginhallitus päätti
4.5.2015 selvityksen jälkeen, että musiikki-opistolle
haetaan vakinaista rehtoria.
Kansalals- ja musiikkiopistossa työskentelee yhteensä
25 päätoimista henkilöä, joista hallintohenkilöitä on
viisi. Lisäksi oppilaitoksissa on yli 100 sivutoimista
tuntiopettajaa.
Selvityksen yhteenvedossa todettiin, että on vaikea
nähdä suoranaista säästöä hallintojen yhdistämisellä.
Yhteistyön tiivistäminen ja hallinnon yhtenäistäminen
(esim. sama hallinto-ohjelma) silloin kun se nähdään
sekä taloudellisesti että toiminnallisesti järkeväksi on
mahdollista, vaikka opistot toimivatkin itsenäisinä.
Jo olemassa olevat yhteistyön muodot jatkuvat ilman
yhdistymistäkin ja niitä kehitetään edelleenkin.
Liuhtarin koulu uusiin väistötiloihin
Alanko-asia vihdoin päätökseen
Vanhan Paukun alueella, viime vuonna remontoiduissa tiloissa
toiminut Liuhtarin koulu joudutaan siirtämään jälleen ilmenneiden sisätilaongelmien vuoksi.
Kevään 2015 aikana suoritetuissa perusteellisissa mittauksissa
tiloissa todettiin useita rakenteellisia vaurioita ja mm kosteutta.
Tämän vuoksi Seinäjoen työterveyden terveystarkastaja Esa Rissa ei suositellut oleskelua tiloissa, vaikka varsinaista käyttökieltoa hän ei antanut.
Koulutyötä ei siten jatketa enää tulevana syksynä Vanhan Paukun alueella, vaan korvaaviksi tiloiksi on tarkoitus hankkia ns.
moduuli– eli viipalekoulu, joka palvelee liuhtarilaisia siihen saakka, kunnes Alangon uusi koulukeskus valmistuu. Mikäli hankittava moduulikoulu ei ehdi ennen syyslukukauden alkua, on koulu
tarkoitus sijoittaa muihin tiloihin siksi ajaksi.
Kaupunginvaltuusto päätti lähes vuoden kestäneen
prosessin jälkeen 27.4.2015 Alangon koulukeskuspäiväkodin rakentamisesta. Asia lähti elokuussa 2014
liikkeelle valtuutettu Panu Lahdensuon aloitteesta,
jossa koulukeskushanke hylättäisiin ja sen sijaan toteutettaisiin hajautetun mallin mukainen koulujen remontointi ja laajentaminen.
Matkan varrella on tapahtunut monenlaista, näkyvimpänä ehkä Liuhtarin koululaisten marssi Kaupungintalolle vaatimaan uusia, terveitä tiloja.
Runsaasti yleisöä keränneessä valtuuston kokouksessa Alangon koulukeskus-päiväkotiratkaisu sai kuitenkin taakseen 19 valtuutettua Panu Lahdensuon aloitteen saadessa 16 valtuutetun tuen.
Savuton työpaikka työn alla
3 Tiarootus
Talkoovapaille uudet säännöt
Talkoovapaiden käyttäminen ajalla 1.1. - 31.12.2015
kasta
Yleistä
Talkoovapaiden hakeminen
Kaupunginhallitus on 23.2.2015 § 8 hyväksynyt harkin-  Sekä palkattomat että palkalliset talkoovapaat on hananvaraisten palkattomien ja palkallisten poissaolojen
ettava hyvissä ajoin ennen vapaan alkamista. Esimiemyöntämiseen uudet talkoovapaiden käyttämistä koskehet määrittävät työyksikkökohtaisesti, mitä tarkoittaa
vat periaatteet aj. 1.1. - 31.12.2015.
"hyvissä ajoin" ottaen huomioon työvuoroluetteloiden
Kaupunginhallituksen päätös on nyt saavuttanut lainvoisuunnittelun aikataulut yms. seikat.
man, joten talkoovapaiden käyttäminen on tästä eteen Työntekijät/viranhaltijat hakevat sekä palkattomat
päin mahdollista kaupunginhallituksen linjaamalla tavalla
että palkalliset talkoovapaat Populuksessa kuten
aj. 1.1. - 31.12.2015 seuraavasti:
muutkin harkinnanvaraiset poissaolot. (Poissaolot ja
 Kutakin neljää pidettyä palkatonta talkoovapaapäivää
muutokset / Poissaolot / Muut poissaolot)
kohti työntekijät/viranhaltijat saavat hakea yhden pal-  Palkattomat talkoovapaapäivät haetaan syykoodilla
kallisen vapaapäivän.
Talkoovapaa, palkaton (97) ja palkalliset talkoo Talkoovapaavähennykset vähennetään työpäiviltä
vapaapäivät haetaan syykoodilla Talkoovapaa, palkalseuraavaa kaavaa käyttäen: varsinainen palkka/ko.
linen (36). Mikäli poissaolo sisältää sekä palkattomia
poissaolokuukauden kalenteripäivät x poissaolopäiettä palkallisia talkoovapaapäiviä, on ne haettava
vät. Varsinaiseen palkkaan luetaan kullakin sopimuserikseen.
alalla määrätyt palkanosat, jotka useimmiten ovat
Esimerkki: Työntekijä hakee talkoovapaata koko viiseuraavat: tehtäväkohtainen palkka, henkilökohtaikoksi ma-pe, joten hän hakee palkatonta talkoovapaanen palkka, työkokemuslisä, luottamusmieskorvaus ja
ta maanantaista torstaihin ja palkallista perjantaiksi.
työsuojeluvaltuutetun korvaus.
 Talkoovapaisiin suhtaudutaan työnantajan taholta
Esimerkki: Työntekijän varsinainen palkka on 2200
myönteisesti, elleivät talkoovapaat merkittävästi häieur (tehtäväkohtainen palkka 2000 eur + työkokeritse palvelutuotannon järjestämistä. Mikäli esimies
muslisä 160 eur + henkilökohtainen lisä 40 eur)
joutuu perusteltujen syiden vuoksi hylkäämään hakeTyöntekijälle on myönnetty palkatonta talkoovapaata
muksen, perustelut on kirjattava Populuksessa sille
7-8.4.15.
varattuun kohtaan Päätös -kohdassa.
Bruttopalkasta vähennetään 2200/30*2 = 146,66
eur.
 Talkoovapaiden ajaksi ei palkata sijaisia
 Opetusalalla työskenteleville maksetaan tarvittaessa
OVTES osio A 24 §:n mukaista toisen opettajan tunnin
hoitopalkkiota (ns. oto-korvaus).
 Talkoovapaan käyttäminen ei aiheuta työntekijöille/
viranhaltijoille heikennyksiä esim. työkokemuslisien
kertymiseen, vuosilomien ansaintaan tms. palvelussuhteen ehtoihin.
 Talkoovapaata voi käyttää v.
2015 aikana 20 työpäivää muTalkoovapaa ja sairastuminen
kaan lukien palkattomat ja palMikäli myönnetyllä talkoovapaalla sairastuu, ei sairaus syrjäytä myönnettyä talkalliset talkoovapaapäivät.
koovapaata. Koska kyse on vapaaehtoisesta vapaasta, tällöin noudatetaan ai Talkoovapaan käyttäminen on
kaprioriteettia eli ensin tehty päätös talkoovapaasta jää voimaan.
mahdollista vain, ellei se merkittävästi häiritse palvelutuotannon Lomarahan vaihto vastaavaksi vapaaksi
järjestämistä
Ammatillisten paikallisjärjestöjen kanssa ei ole neuvoteltu vuodelle 2015 pai Talkoovapaa vähennetään ao.
kallista sopimusta lomarahan vaihtamisesta palkalliseksi vapaaksi, järjestöt
kalenterikuukauden tai sitä seueivät ole esittäneet neuvotteluja. Huomioitavaa on lisäksi, että talkoovapaa on
raavan kalenterikuukauden paltyöntekijän kannalta edullisempi vaihtoehto kuin lomarahan vaihtaminen.
4 Tiarootus
Kuntouttava työtoiminta osa työllistämistä
L
apuan kaupungin sosiaalitoimi on tehnyt yhteistyötä TE-toimiston kanssa työttömien työnhakijoiden aktivoinnissa syksystä 2001 saakka, jolloin laki kuntouttavasta työtoiminnasta tuli voi-
maan.
Lapualla kuntouttavaa työtoimintaa on järjestetty säännöllisesti vuodesta 2006 lähtien. Työtoimintaa järjestetään sekä kaupungin omissa yksiköissä että hankintaan
yleishyödyllisistä yhdistyksistä sekä seurakunnilta ja
koulutuskuntayhtymältä.
Kuntouttavan työtoiminnan on sosiaalipalvelua, jonka
tavoitteena on asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn parantaminen siten, että he voisivat osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Kuntouttava työtoiminta tulee
järjestää asiakkaan työ- ja toimintakyvyn mukaisesti
siten, että se vastaa asiakkaan yksilölliseen tuen tarpeeseen.
Työvalmentaja : ”Lapuan kaupungin omista yksiköistä
on löytynyt kiitettävästi erilaisia työtoimintapaikkoja ja
yhteistyö yksiköiden ja työtoiminnan ohjaajien kanssa
on sujunut loistavasi. Kiitoksia. Vaikka kuntouttava
työtoiminta on sosiaalipalvelua ja asiakkaan työllistymispolun tukeminen kuuluu työvalmentajalle, on itse
työtoiminnan löytyminen aidoista työtehtävistä todella
tärkeää. Sopivien työtoimintapaikkojen löytyminen on
perusehto kuntoutumiselle. Jokainen uusi työtoimintapaikka on tärkeä. Mikäli yksiköstänne löytyy avustavia
tehtäviä ja kiinnostuta tarjota mahdollisuus kuntouttavaan työtoimintapaikkaa, niin meihin saa ottaa yhteyttä.
Tai mikäli haluatte lisätietoa mitä kuntouttavan työtoimintapaikan tarjoaminen käytännössä tarkoittaa, niin
työvalmentaja voi tulla kertomaan.”
Työllistämisasioiden tiiminä ovat sosiaalityöntekijä Marika Winter ja työvalmentaja
Liisa Takala.
vastuu laajeni vähintään 300 päivää työttömyysajan tukea
saaneisiin. Lakimuutoksen myötä Lapuan jaetun työmarkkiMuutoksia
natuen menot kasvavat.
Vuosina 2006–2014 kunnat rahoittivat 50 % työttömyysajan Pieniä muutoksia on tullut myös kuntouttavaan työtoimintyömarkkinatuesta, jos tuen saajan työttömyysajan tukipäitaan. 1.7. lähtien työtoimintapäiviä voi olla maksimissaan 4
vien kertymä oli vähintään 500 päivää. Esim. vuonna 2014 viikossa. Uudistettu laki myös korostaa sitä, että asiakkaan
Lapuan kaupungin jaetuntyömarkkinatuen menot olivat läkanssa suunnitelmaa laadittaessa on ensiksi selvitettävä
hes 212 000 euroa. Vuoden 2015 alussa kuntien rahoitus- mahdollisuus tarjota työtä tai julkisia työvoimapalveluja.
Teksti: Liisa Takala
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu TYP
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu on yhteistoimintamalli, jossa TE-toimisto, kunta ja Kela yhdessä
arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat heille työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työllistymisprosessiin etenemisestä ja seurannasta. Toiminnan tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä tarjoamalla heille monialaisena yhteispalveluna julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja siten kuin em. palvelujen tarjoamisesta erikseen säädetään.
Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta tuli voimaan 1.1.2015. Alueilla on sovittava kesäkuun
2015 loppuun mennessä TYP-verkostojen johtoryhmistä, jotka valmistelevat yhteispalvelua koskevat sopimukset.
Toiminta käynnistyy viimeistään vuoden 2016 alussa. Uuden lain myötä Te-toimisto, kunta tai Kela arvioi, onko työttömällä monialaisen yhteispalvelun tarve, kun työtön on:
 saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella

täyttänyt 25 vuotta ja ollut työtön yhtäjaksoisesti 12 kuukautta; tai

alle 25-vuotias ja hän on ollut työtön yhtäjaksoisesti kuusi kuukautta.
Lapualla jatkossa sosiaalityöntekijä tekee aktivointisuunnitelmien lisäksi myös TYP-työtä , koska em. työnhakijoille
laaditaan monialainen työllistymissuunnitelma. Mikäli suunnitelmaan sisällytetään kuntouttavaa työtoimintaa, siirtyy
työnhakija työvalmentajan asiakkaaksi.
Syksyllä 2015 on myös tavoitteena aloittaa ryhmämuotoinen kuntouttava työtoiminta.
5 Tiarootus
Työaikamuutoksia suurelle joukolle henkilöstöä
Kaupunginhallituksen 25.5.2015 hyväksymät periaatteet työaikamuodon siirrossa
1. Työaikamuodon valinnan yleinen periaate on, että jaksotyöaikaa noudatetaan niissä tehtävissä, jotka on lueteltu
työaikalain 7 §:ssä ja ko. tehtävässä on lisäksi palvelutuotannon järjestämisen kannalta välttämätöntä teetättää säännönmukaisesti työaikalain mukaista (klo 23.00
– 6.00) yötyötä tai säännönmukaisesti yli 9 tunnin työpäiviä.
2. 15.6.2015 alkavan työaikajakson alusta lähtien avoterveydenhuollon yksiköissä, hammashuollossa, fysioterapiassa, keskusvarastos-sa, vastaanottotoiminnassa, tukipalveluissa (sairaalahuollon tehtävät, osastosihteerit,
terveyskeskusavustajat) hoivaosastolla, Liuhtarin hoivaosastolla, sairaalaosastolla, Päivärinteessä, palvelukoti
Niittypuistossa, Matintuvassa, Eevankodissa, Hopeapajussa, Illansinessä, kotihoidossa, muistineuvolassa,
Mäntykodossa, Jukantuvan toimintakeskuksessa, perhetyössä, ruokapalveluissa (Hopearinne) sekä tilapalveluissa (Hopearinne ja Jokilaakso) vakinaisissa ja määräaikaisissa palvelussuhteissa ns. muodollista jaksotyötä tekevät siirretään yleistyöaikaan.
3. 15.6.2015 alkavan työaikajakson alusta lähtien Niittypuiston asuntolan vakinainen ja määräaikainen henkilöstö siirretään tilapäisellä ratkaisulla muodollisesta jaksotyöstä jaksotyöaikaan. Ratkaisu on voimassa siihen saakka kunnes palvelutuotanto saadaan järjestettyä ilman yli
9 tunnin työvuoroja tai erillisen työajan käyttöä koskevan
paikallisen sopimuksen voimaantuloon saakka. Ellei
muuta erikseen sovita, tilapäisen ratkaisun jälkeen Niittypuiston asuntolassa noudatetaan yleistyöaikaa.
4. 15.6.2015 alkavan työaikajakson alusta lähtien kaikki
ne kohdassa 2 mainittujen työyksiköiden vakinaisissa ja
määräaikaisissa palvelussuhteissa jaksotyötä tekevät,
jotka eivät tee säännönmukaisesti työaikalain mukaista
(klo 23.00 – 6.00) yötyötä tai säännönmukaisesti yli 9
tunnin työvuoroja siirretään yleistyöaikaan.
5. Jaksotyöajan työaikajakson pituutta sekä keskimääräisten tasoittumisjaksojen käyttöönottamista ja niiden pituutta koskevat työnjohdolliset ratkaisut tekee ko. työyksikön esimies KVTES:n määräysten mukaisesti
15.6.2015 alkavan työaikajakson alusta lähtien sekä
mahdollisesti myöhemmin tehtävien muutosten yhteydessä.
6. 15.6.2015 jälkeen tapahtuvat 1. kohdan soveltamispiiriin kuuluvat työaikamuotojen muutosten työnjohdolliset
ratkaisut tekee ko. työyksikön esimies noudattaen työaikalakia, KVTES:n määräyksiä sekä kohdan 1 mukaista
työaikamuodon valinnan yleistä periaatetta.
7. Liukuvan työajan käyttämisen mahdollisuudet yleistyöajassa työskenteleville käsitellään erikseen samassa
yhteydessä kun koko kaupunkia koskeva liukuvan työajan paikallinen sopimus ajantasaistetaan 31.12.2015
mennessä.
8. Työaikakorvausten muodostumiseen liittyvistä käytännössä noudatettavista toimintatavoista (mm. suostumukset, kirjaamismenettelyt) henkilöstöpäällikkö, esimiehet
ja ammattijärjestöjen pääluottamusmiehet sekä työsuojeluvaltuutetut sopivat erikseen.
9. Työaikapankin käyttöön oton mahdollisuudet ja tarkoituksenmukaisuus selvitetään erikseen sen jälkeen, kun työaikamuotojen tarkastelu on toteutettu kaikissa kaupungin työyksiköissä.
10. 15.6.2015 alkaen muodollisesta jaksotyöstä ja jakso6 Tiarootus
11.
12.
13.
14.
15.
työstä yleistyöaikaan siirtyvien osalta lepotauon
(ruokailutauko) antamisen yleinen periaate on, että pääsääntöisesti lepotauko annetaan työaikalain ja KVTES:n
mukaisesti työajan ulkopuolella vähintään 30 minuutin
pituisena yli 6 tuntia kestävissä työvuoroissa työvuoron
kes-kivaiheil-la klo 10 – 19 välisenä aikana. Pääsäännöstä voidaan poiketa vain työaikalain ja KVTES:n määrittelemissä tilanteissa ja ellei työnantajan ole työn laadusta johtuen millään järjestelyillä tosiasiallisesti mahdollista antaa lepotaukoa.
15.6.2015 alkaen yleistyöajan piiriin kuuluvissa seuraavissa tehtävissä/työvuoroissa ruokaillaan joutuisasti
(enintään 15 – 20 min) työaikana työn ohessa poikkeusmääräyksen perusteella siihen saakka, että poikkeusmääräyksen noudattamiseen oikeuttava kriteeri
poistuu:
- perhetyöntekijät niinä työpäivinä, jolloin työskentely
tapahtuu yksin asiakasperheessä niin pitkäkestoisesti, ettei ruokailutaukoa ole mahdollista antaa edes
liukuman puitteissa eikä ko. aikana ole tosiasiallista
mahdollisuutta poistua asiakasperheestä tauon ajaksi
- ympärivuorokauden toimivissa yksiköissä niissä työvuoroissa, joissa työskennellään ainoana työntekijänä eikä ko. työpisteessä ole tosiasiallista mahdollisuutta keskeyttää työntekoa lepotauon ajaksi
- asiakaspalvelussa, neuvonnassa ja niitä vastaavissa
tehtävissä sellaisissa työvuoroissa, joissa työskennellään ainoana työntekijänä eikä ko. työpisteessä ole
tosiasiallista mahdollisuutta keskeyttää työntekoa
lepotauon ajaksi
- tilapäisesti selvitystyön ajaksi Jukantuvan toimintakeskuksessa mahdollisen kehitysvammaisille aiheutuvan turvallisuusriskin ja lisääntyvien vaaratilanteiden perusteella siihen saakka, että riskien arviointi
on saatu suoritettua ja toiminta järjestettyä siten,
ettei turvallisuusriskiä muodostu
15.6.2015 ja sen jälkeen tapahtuvat lepotauon
(ruokailutauko) antamisen, taukojen sijoittamisen, liukuvan tauon aikavälyksen määrittämisen ym. työnjohdolliset ratkaisut tekee ko. työyksikön esimies työaikalain,
KVTES:n määräysten, kohdan 10 mukaista lepotauon
antamista koskevaa yleistä periaatetta sekä kohdan 11
mukaista päätöstä noudattaen. Em. kohtia tulee myös
työvuoroluetteloiden laatijoiden noudattaa työvuorosuunnittelua tehdessään.
Työvaatteiden vaihtaminen katsotaan työajan ulkopuolella tapahtuvaksi KVTES:n luvun III § 4 § mom mukaisesti: ”työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika,
jonka viranhaltija/työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työantajan käytettävissä”.
Yleisten periaatteiden noudattamisen seuranta tapahtuu
normaalin esimiestyön ja henkilöstöhallinnon taholta tapahtuvan seurannan avulla.
Kohtien 1-14 osalta käytännön
toteuttamisessa keskeisenä
tavoitteena on löytää asiakkaiden, henkilöstön ja työnantajan kokonaisedun kannalta
tasapainoinen ratkaisu.
Mistä on kyse?
Kaupungin henkilöstö on erilaisissa työaikamuodoissa. Eniten
henkilöstöä on yleistyöajassa, jaksotyöajassa ja toimistotyöajassa. Suuri joukko henkilöitä on myös ollut ns. muodollisessa jaksotyöajassa.
KVTES:n valtakunnalliset sopijaosapuolet ovat yksimielisesti sopineet 1.6.2015 alkaen voimaan tulevista jaksotyötä koskevien
määräysten muuttamisesta. Muutoksen yhteydessä KVTES:sta
poistuvat muodollisen jaksotyön määräykset. Työaikamuodon
muutos kohdistuu suoraan n. 230 vakinaiseen ja määräaikaiseen
muodollista jaksotyötä tekevään.
Työaikamuotojen muuttamisessa on kysymys työnantajavelvoitteiden hoitamisesta siten, että työaikamuodot vastaavat työaikalain
ja KVTES:n määräyksiä. Em. määräykset perustuvat vahvasti mm.
työsuojelullisiin ja työkykyä ylläpitäviin näkökulmiin. Lepotaukojen
käyttäminen on useiden tutkimustulosten mukaan selvästi työhyvinvointia lisäävä tekijä.
Työaikamuotojen yhtenäistäminen sekä perusteettomien erojen
poistaminen työaikamuotojen ja lepotaukojen käytössä edistää
henkilöstön tasapuolista ja yhdenvertaista kohtelua.
Työaikamuotojen muuttamisen yhteydessä on mahdollista saavuttaa myös toiminnallisia hyötyjä sekä parantaa palvelutasoa mm.
toiminta- ja työtapojen kehittämisen ja muuttamisen sekä työvuorosuunnittelun antamien mahdollisuuksien seurauksena.
Kaupunginhallitus teki asiaa koskevan päätöksen 25.5.2015.
informaatiotilaisuudet 4.3.2015 ja 10.3.2015,
työsuojelu- ja yhteistyötoimikunnan informointi 16.3.2015,
keskustelutilaisuus kotihoidon henkilöstön kanssa,
keskustelutilaisuus hammashuollon henkilöstön kanssa,
työyksikkökohtaiset/muutaman työyksikön yhteiset kuulemistilaisuudet ko. yksiköiden henkilöstölle sekä kaikille työsuojeluvaltuutetuille ja ammattijärjestöjen pääluottamusmiehille
(12 kpl) sekä
 kuulemistilaisuus kaikille työsuojeluvaltuutetuille ja ammattijärjestöjen pääluottamusmiehille 13.5.2015.
Lisäksi asian valmistelussa on huomioitu henkilöstön/työyksiköiden oma-aloitteisesti tekemät kirjalliset selvitykset ja kannanotot eri työyksiköiden toiminnasta sekä työaikamuotojen valintaan
ja ruokailutaukojen käyttämiseen liittyvistä asioista.




Lepotauko (ruokailutauko)
Ruokailutauko on tarkoitettu lepo- ja virkistäytymistauoksi. Työnantajan on pääsäännön mukaan annettava yli 6 tuntia kestävissä
työvuoroissa viranhaltijalle/työntekijälle lepotauko, jota ei lueta
työaikaan ja jonka aikana voi poistua työpaikalta. Sen oltava kestoltaan vähintään 30 min. Se voidaan määrätä pidettäväksi joko
tiettynä kellonaikana tai tiettyjen kellonaikojen välillä. Ruokatauko merkitään työvuoroluetteloon KVTES:n ohjeistamalla tavalla.
Työnantajan velvoite lepotauon antamiseen perustuu työaikalain
ja KVTES:n määräyksiin sekä työsuojelullisiin syihin. Velvoitteen
noudattamatta jättäminen on mahdollista vain poikkeuksellisissa
Työaikamuodon valinta ja työnjohdolliset muutostilanteet
tilanteissa, joissa lepotauon antaminen ei ole mahdollista millään
Työaikamuodon valinta kuuluu työnantajan työnjohto-oikeuden
piiriin. Työaikamuotoa voidaan muuttaa tarvittaessa. Työaikamuo- järjestelyillä työtehtävän laadun vuoksi eikä työntekoa ole tosiasiallisesti mahdollista keskeyttää lepotauon ajaksi. Ellei lepotaukoa
toa muutettaessa on kuultava ko. muutoksen kohteena olevaa
ole mahdollista antaa em. poikkeuksellisista syistä johtuen, henhenkilöstöä.
Pääsääntöisesti noudatettava työaikamuoto on yleistyöaika. Muut kilölle annetaan mahdollisuus ruokailla joutuisasti työaikana enintään 15-20 min työn ohessa.
KVTES:n työaikamuodot ovat tästä poikkeuksia, joita työnantaja
Työaikamuotoja koskevissa kuulemistilaisuuksissa keskusteltiin
voi soveltaa vain, mikäli tietyt kriteerit täyttyvät.
myös yleistyöajan lepotaukoon liittyvistä asioista. Henkilöstön ja
henkilöstön edustajien taholta esitettiin lukuisia perusteluja, joiTyöaikamuotojen muuttaminen perusturvan sekä ruoka- ja
den mukaan työaikana tapahtuvasta aterioinnista ei ole mahdoltilapalveluiden yksiköissä
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ohjeiden mukaan työnantajan lista luopua. Perusteluina esitettiin mm. seuraavia: toiminnan
hankaloituminen, asiakaspalvelun heikentyminen, puutteelliset
tulee aika ajoin arvioida, vastaavatko työaikamuodot ja niiden
käyttöä koskevat paikalliset periaatteet laki- ja sopimusmääräyk- taukotilat, työyhteisön jäsenten yhteisten taukojen tärkeys, yksin
työskentely esim. lapsiperheissä, turvallisuusriskit ja liian vähäisiä sekä palvelutuotannon tarpeita.
set henkilöstöresurssit.
Oikeustapausten sekä työneuvoston lausunnon perusteella on
Neljässä tapauksessa voidaan katsoa työaikalain, KVTES-määrätullut aiheelliseksi arvioida, onko Lapuan kaupungin henkilöstön
työaikamuodot määritelty työaikalain ja KVTES:n määräysten mu- ysten ja työsuojelumääräysten mukaiset poikkeus-määräyksen
kriteerit täyttäviksi kuitenkin siten, että näidenkin osalta pyritään
kaisesti. Lisäksi Kunnallinen työmarkki-nalaitos on ohjeistanut
olosuhteet järjestämään siten, että lepotauot pystytään antakuntatyönantajia tarkistamaan kotihoidon henkilöstön työaikamuodot vastaamaan työtuomioistuimen tuomiota, jonka mukaan maan.
kotihoidon organisointi- ja hallinnointitapa ratkaisee työaikamuo- Muilta osin lepotaukojen antaminen on esimiesten toteutettava
erilaisilla järjestelyillä, joita voivat olla mm. toimintatapojen ja
don valinnan.
työtapojen muuttaminen ja kehittäminen, päivärytmin muutokset,
Näiden pohjalta on aloitettu työaikamuotojen tarkastelu kevään
ruokataukojen porrastukset ja vuorottelut, työvuorosuunnittelun
2015 aikana perusturvan sekä ruoka- ja tilapalvelun yksiköistä.
hyödyntäminen, ajanvarauskäytäntöjen muuttaminen ja kehittäKevään aikana tehty työaikamuotoja koskeva alkuselvitys sekä
minen, teknisten apuvälineiden käyttäminen, takaisinsoittomahkäytössä olevien työaikamuotojen kartoittaminen on toteutettu
dollisuuden hyödyntäminen, työturvallisuuslain mukaisten taukotihenkilöstöpäällikön ja työyksiköiden esimiesten tapaamisissa.
lojen järjestäminen, aukioloaikojen muuttaminen jne.
Työaikamuotojen tarkastelua yleisellä tasolla on tehty myös yhteistyössä maakunnan eri sote-toimijoiden ja henkilöstöhallinnon
Lepotauon (ruokailutauko) antaminen
edustajien kanssa.
Työnantaja päättä työaikalain ja KVTES:n määräysten rajoissa
Työaikamuotojen kartoituksessa todettiin, että jaksotyöaikaa ja
lepoaikojen (mm. ruokailutauko) sijoittelusta. Ruokailutauko sijoimuodollista jaksotyöaikaa noudatetaan seuraavissa työyksiköistetaan työpäiville sen mukaan, mikä on toiminnan kannalta tarsä: avoterveydenhuollon yksiköt, hammashuolto, fysioterapia,
keskusvarasto, vastaanottotoiminta, tukipalvelut sairaalahuollon koituksenmukaisin ratkaisu.
Ruokailutauon antaminen ja sen ajankohdan määrittely kuuluu
tehtävät, osastosihteerit, terveyskeskusavustajat), hoivaosasto,
esimiehen työnjohto-oikeuden piiriin sekä työvuoroluetteloiden
Liuhtarin hoivaosasto, sairaalaosasto, Päivärinne, palvelukoti
Niittypuisto, Matintupa, Eevankoti, Hopeapaju, Illansini, kotihoito, laatijoiden työtehtäviin em. lain ja sopimuksen määräysten sekä
muistineuvola, Mäntykoto, Jukantuvan toimintakeskus, Niittypuis- kaupunginhallituksen hyväksymien ruokailutauon antamista koskevien yleisten periaatteiden mukaisesti.
ton asuntola, perhetyö, ruokapalvelut/Hopea-rinne, tilapalvelut/
Hopearinne, Jokilaakso.
Työaikamuotojen muuttamisen vaikutukset lepotaukoon
Työaikamuotojen muuttamista koskeva yhteistoimintamenettely
Työaikamuotojen tarkastelu perusturvan sekä ruoka- ja tilapalveon toteutettu seuraavasti:
luiden yksiköiden jaksotyötä, muodollista jaksotyötä ja yleistyöai kaikille työntekijöille/viranhaltijoille sekä työsuojeluvaltuutekaa tekevien osalta on kohdistunut n. 450 - 500 vakinaiseen ja
tuille ja pääluottamusmiehille tarkoitetut henkilöstöpäällikön
määräaikaiseen työntekijään/viranhaltijaan.
7 Tiarootus
Yleist
nöllin
enint
vuoro
38 tu
viikos
nen v
on m
jestä
on ke
tuntia
tään
jakso
liuku
käytt
lista,
tenka
rin ta
järjes
työaj
Jakso
nöllin
esim
sossa
tia 45
sovel
kalai
nituis
toimi
(mm.
terve
vanh
talot,
asun
vuoro
vat la
dit) .
Muod
työ: J
lauan
tai ov
muka
päiviä
kuuk
mahd
tella
antai
taiks
Kuvaan ehtivät vasemmalta lukien
työsuojeluvaltuutettu Jouni Mastomäki, työsuojelupäällikkö Seppo Saranpää ja työsuojeluvaltuutettu Kim Lindström Mikko Huhtala ei ehtinyt kuvaan.
L
apuan kaupungilla on
työsuojelupäällikön lisäksi kolme työsuojeluvaltuutettua. Toimitus
pääsi haastattelemaan heistä
Kim Lindströmiä ja Jouni Mastomäkeä.
Työsuojeluvaltuutettujen työsarka on laaja ulottuen henkisestä hyvinvoinnista työn fyysiseen rasitukseen. Vaikea taloudellinen tilanne heijastuu heidän mukaan työssä jaksamiseen ja psykososiaaliseen
kuormitukseen. Myös lomautukset ja työaikamuutokset lisäävät osaltaan stressiä ja työpaineita.
Tällä hetkellä eniten työsuojelua työllistäviä asioita ovat mm.
sisäilmaongelmat, mihin liittyy
kiinteästi rakennusten kuntoon
liittyvät asiat. Lindström ja Mastomäki olivat huolissaan myös
asenteista työsuojelua kohtaan, niissä olisi heidän mielestään parantamisen varaa.
Molemmat totesivat, että työsuojelussa työpäivä on aina
erilainen. Akuuttien tehtävien
hoito vie molemmilta kuitenkin
niin paljon aikaa, ettei tarpeelliseen ennalta ehkäisevään työhön tai mm. tyopaikkakäynteihin tahdo riittää aikaa.
Työsuojeluorganisaation toimivuus saa työsuojeluvaltuutetuilta tunnustusta, mutta ajankäyttöön he toivoisivat hieman lisää
joustoa, työsuojeluaika on nyt
määritelty aikavälyksen alarajalle.
Työsuojelu- ja yhteistyötoimikunnan kokoonpano toimikaudella 1.1.2014 31.12.2017
Työsuojelu- ja yhteistyötoimikunta koostuu kuluvalla toimikaudella 13 jäsenestä.
Työntekijäjärjestöt ovat ilmoittaneet yt-lain mukaiset edustajat tämän vuoden keväällä.
Jäsenet
pj. kaupunginjohtaja Arto Lepistö
vpj. työsuojelupäällikkö Seppo Saranpää
esittelijä henkilöstöpäällikkö Päivi Niemistö
sihteeri Marja-Leena Koskela
Työsuojeluvaltuutetut
Kim Lindström
Jouni Mastomäki
Mikko Huhtala
Ammattijärjestöjen edustajat
Sakari Lahti, KTN ry
Martti Koski, Juko ry
Tuija Mäenpää, Tehy ry
Armi Kangaskoski, Super ry
Johanna Viitanen, JHL ry
Sirpa Vieri, Jyty ry
Esa Tienhaara (ulkop.)
Armi Kangaskoski, Johanna Viitanen
Karri Thil, Hanna Suopajärvi
Kirsi Rytkönen, Marita Hakala
Kari Västinsalo
Mirja Yliselä
Johanna Huhtala
Marja Perkiö
Marita Vaahtoniemi
Toimikunnan asioiden valmistelusta vastaavat henkilöstöpäällikkö (yhteistoimintaasioiden valmistelija) ja työsuojelupäällikkö (työsuojelun yhteistoiminta-asioiden valmistelija).
Työsuojeluvaltuutetut tavattavissa v. 2015:
Puhelin
Mikko Huhtala
044 438 4650
Kim Lindström
044 438 4646
Jouni Mastomäki
044 438 4460
8 Tiarootus
Varajäsenet/-valtuutetut
Henkilöstö
Toimihenkilöt
Muu kuin opetusala
Opetusala
Tavoitettavissa
Oman työn ohessa
Tavoitettavissa työakana
Tavoitettavissa työaikana
Palvelukoti Jokilintu valmistuu kesäkuussa
Lapualle
valmistuu kesäkuussa uusi 60-paikkainen ikäihmisille tarkoitettu tehostetun palveluasumisen yksikkö, joka on nimetty Palvelukoti
Jokilinnuksi. Kiinteistö sijaitsee terveyskeskuksen ja Hopearinteen välittömässä läheisyydessä. Kiinteistö tulee kaupungin kokonaan omistaman Kiinteistö Oy Lapuan Teoran omistukseen, rakentamiseen on saatu Aralta avusta sekä korkotukilainaa, joten hankkeeseen ei ole tarvinnut käyttää kaupungin omaa rahoitusta. Rakennuttajana toimii Lakea Oy ja
pääurakoitsijana Luja-talot Oy.
sa uuteen yksikköön, jossa asukkailla on omat huoneet ja
suihkut ja mahdollisuus kodinomaiseen asumiseen nykyisen
laitoshoidon sijaan. Uudessa yksikössä saadaan hyvät puitteet ja kaikki edellytykset toteuttaa hyvää hoitoa ikäihmisille.
Katrilla on jo kokemusta Niittypuiston osalta sen suhteen,
että laitoshoidosta siirtyminen kodinomaiseen asumiseen on
mahdollista, kun Liuhtarin hoivalta osa asukkaista siirtyi
Niittypuistoon muutama vuosi sitten. Katrin mukaan uusi
yksikkö oikeasti mahdollistaa yhden muuton periaatteen.
Vaikka ollaan innolla menossa uuteen yksikköön toki muutokset pelottavat varmaan omaisia ja työntekijöitä. Uudessa
Lapuan kaupunki vuokraa koko kiinteistön Kiinteistö Oy La- yksikössä nykyisten hoivaosastojen henkilökunnan osaamispuan Teoralta sekä vuokraa asunnot edelleen Aran avustus- ta jaetaan kaikkiin neljään yksikköön, lisäksi osastojen henehtojen mukaisesti ikäihmisille.
kilöstön ikärakenne pyritään pitämään hyvänä. Katri korosPalvelukoti Jokilintu muodostuu neljästä 15 asukkaan yksi- taa, että osaamista yksiköihin tulee, henkilöstörakenne on
köstä nimeltään Niittyvilla, Kultaniitty, Isuntupa ja Paapantu- hyvä. Katri antaa kiitosta myös siitä, että henkilökuntaa on
pa.
kuultu suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa. Muutossa tulee
Palvelukoti Jokilinnun käyttöönottovaiheessa terveyskeskuk- kiire, mutta silti hyvillä mielin sitä valmistellaan.
sen hoivaosaston ja Liuhtarin hoivaosaston asukkaat siirtyvät uusiin tiloihin ja hoivaosastojen toiminta lakkaa. Yksityi- Myös geronomi Helinä Rajala on positiivisella mielellä ja
sen Kotionnen palvelukodin toiminta siirtyy sopimuksen mu- odottaa mielenkiinnolla uusia tiloja, uusia käytäntöjä, uusia
kaan kaupungille ja Kotionnen asukkaat siirtyvät Palvelukoti työkavereita ja tietenkin uusia asukkaita. Hän on lokakuusta
Jokilintuun. Lisäksi Lapuan ulkopuolella oleviin asumisyksi- lähtien työskennellyt hoivaosastolla ja sitä ennen mm. Kotiköihin on sijoitettu lapualaisia ikäihmisiä, joille nyt voidaan
onnessa. Uudessa palvelukodissa yksiköt ovat pienempiä
tarjota asumispalvelupaikka omasta kunnasta. Lisäksi Palkuin hoivaosasto, joten ajatuksena Helinällä on, että asukvelukoti Jokilintuun tulee noin 10 lisäpaikkaa kotona asuvil- kaiden tarpeet sekä yksilölliset voimavarat pystytään huomile ikäihmisille. Asukkaiden muutto Palvelukoti Jokilintuun
oimaan paremmin. Myös laitteet ovat uudet, joten työerajoittuu elokuun alkuun.
gonomiakin todennäköisesti on parempi. Helinän mukaan
muutto uuteen yksikköön vaatii muutosta työntekijöiltä, mutHenkilöstöä siirtyy
ta haasteet tulee ottaa vastaan positiivisin mielin ja itse pyrLakkautettavien terveyskeskuksen hoivaosaston ja Liuhtarin kii luomaan positiivista tunnelmaa, vaikka muutokset hiehoivaosaston henkilökunta siirtyy Palvelukoti Jokilintuun
man jännittävätkin. Helinä toteaa, että hän on vielä suhteelsekä sopimuksen mukaan Kotionnen henkilökunta siirtyy
lisen nuori, joten hän asennoituu niin, että jatkossakin voi
yksikköön. Lisäksi on tarpeen rekrytoida lisähenkilöstöä,
muutoksia tulla. Helinä on innoissaan siirtymisestä ja totetämä rekrytointi on juuri käynnissä.
aa, että harvalla työntekijällä on tälläinen mahdollisuus siirtyä täysin uusiin tiloihin.
Teksti Päivi Luhtala-Sipilä, sivun
Uusi työympäristö mieluinen
Alaosan kuvat Marjo Mastomäki
Hoivaosastolta uuteen yksikköön siirtyvä osastonhoitaja
Katri Lahdensuo on innoissaan ja hyvillä mielin muuttamas-
Kiintokalusteet ovat jo paikoillaan .
Sisätiloissa on käytetty paljon puuta.
9 Tiarootus
Liikenneturvallisuussuunnitelma 2015
Poronkäristys
 noin 1 kg poronpaistia tai käristyslihaa
 250 g Poron kuuta tai silavaa
 (voita)
 suolaa
Jäätyneestä poronpaistista vuollaan hyvin ohuita
lastuja. Kuumassa padassa sulatetaan
(ruskistetaan) ensin lastuiksi vuoltu poron kuu
(pinta) tai silavaviipaleita, sitten lisätään lihaviipaleet. Käristyksen annetaan hautua kannen alla
noin 20 minuuttia, maustetaan lopuksi suolalla.
Huolehdi siitä, että käristys ei pääse kuivumaan
haudutuksen aikana, lisää tarvittaessa vettä.
Tarjoa perunasoseen ja maustekurkkuviipaleiden
sekä puolukkahillon kera.
Leipäjuustopaistos
Leikkaa juusto kuutioiksi. Laita matalaan uunivuokaan ja kaada päälle kermaa niin, että juustokuutiot peittyvät. Mausta halutessasi jauhetulla
kanelilla ja hienolla sokerilla. Laita noin 200 asteiseen uuniin noin 10 minuutiksi tai kunnes juusto on lämminnyt ja pinta saanut kauniin ruskeapilkullisen värityksen.
Sopii tarjottavaksi hillojen (lakkojen) ja kermavaahdon kera. Valmiin paistoksen voi maustaa
myös tilkkasella lakkalikööriä.
Kiitos resepteistä Annelle ja Jaakolle! He haastavat seuraavaksi Kaisa Piiparisen ja Petri Saunamäen avaamaan reseptikirjansa seuraavassa lehdessä.
10 Tiarootus
Koetko liikkumisen Lapualla turvallisena? Oletko havainnut
puutteita liikenneturvallisuudessa? Tekninen keskus päivittää
liikenneturvallisuussuunnitelmaa kesän aikana, ja nyt jokaisella on mahdollisuus päästä konkreettisesti vaikuttamaan
omaan ympäristöönsä. Liikenneturvallisuus liittyy kaikkien ihmisten arkipäivään ja turvallinen liikenne on osa hyvää elinympäristöä. Suunnitelma koskee lähinnä fyysistä ympäristöä, kuten liikennejärjestelyjä, nopeusrajoituksia ja suojateitä. Tavoitteena on onnettomuuksien vähentäminen ja koetun liikenneturvallisuuden parantaminen. Mikäli mieleesi nousee heti jokin erityinen vaaran paikka, toivon että kerrot siitä.
Edellinen suunnitelma on jo 10 vuotta vanha, joten uuden
suunnitelman laatiminen vaatii erilaisia selvityksiä nykytilasta.
Valtakunnallinen pitkän aikavälin tavoite on, ettei kukaan kuole tai loukkaannu vakavasti liikenneonnettomuudessa, ja tähän myös Lapuan kaupunki pyrkii.
Lapualla on tehty pitkäjänteistä liikenneturvallisuuden edistämistyötä jo yli 20 vuotta, joten sen eteenpäin vieminen on tärkeää. Edellisessä suunnitelmassa esitettiin 34 toimenpideehdotusta, joista tähän päivään mennessä on toteutunut 19,
esimerkkinä Alanurmontien kevyen liikenteen väylä ja läpiajon
estäminen Herättäjän pihan läpi. Hallintokunnat laativat vuosittain oman liikenneturvallisuustyön edistämisohjelmansa.
Nyt valmisteilla oleva suunnitelma luo pitkän aikavälin tavoitteita ja tuo esille ongelmakohteita, jotka vaativat fyysisiä muutoksia.
Kaupungin työntekijöillä on mahdollisuus kertoa mielipiteitään
aiheesta 18.6.2015 asti. Liikenneturvallisuudesta voi antaa
vapaamuotoisia kommentteja ja parannusehdotuksia sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Osoitteesta
www.lapua.fi/ajankohtaista löytyy myös kaavake, jota voi käyttää.
Teksti Noora Alanko, kuva Leena Hjelt
Noora Alanko tekee liikenneturvallisuussuunnitelman
tämän kesän aikana. Hän tekee siitä samalla opinnäy
tetyön Vaasan ammattikorkeakoulun Ympäristötekno
logian koulutusohjelmaan. Ohjaajina Jarmo Hietala ja
Marja Sipilä.
Tässä lehdessä luetellaan ne viranhaltijat ja työntekijät, jotka ovat tulleet vakinaiseen palvelukseen kaupungille tai lähteneet vakinaisesta palveluksesta
1.3. - 30.9.2014 välisenä aikana.
Vakinaiseen palvelussuhteeseen tulleet
Fabritius Anu-Maria, terveyskeskuslääkäri
2.1.2015
Jankovskaja Olga, terveyskeskuslääkäri 1.1.2015
Kavaluna Inga, terveyskeskushammaslääkäri
1.10.2014
Pöntinen Piia, ruoanjakaja-siivooja
1.10.2014
Verrev Annika, terveyskeskushammaslääkäri
1.10.2014
Vakinaisesta palvelussuhteesta lähteneet
Autio Marja-Liisa, tilahuoltaja
Haapala Terhi, hoitotyön johtaja
Hankaniemi Hilkka, perhepäivähoitaja
Hopeavuori Leena, pääkirjanpitäjä
31.10.2014
31.1.2015
31.3.2015
31.10.2014
Kant Anja, sairaanhoitaja
Latva Helena, vastaava farmaseutti
Lehtinen Irene, sairaanhoitaja
Luomanpää Pirkko, perhepäivähoitaja
Malkamäki Seppo, kiinteistöhuoltaja
Muilu Pirjo, hallintosihteeri
Nikula Raila, osastonhoitaja
Nukala Sirpa, terveyskeskushammaslääkäri
Prusti Liisa, siivooja-vahtimestari
Santala Kullervo, osastonhoitaja
Ylinen Kirsti, lähihoitaja
31.10.2014
31.12.2014
23.12.2014
31.10.2014
31.3.2015
30.11.2014
31.1.2015
31.1.2015
31.10.2014
1.11.2014
30.11.2014
Uusille tervetuloa ja
lähteneille menestystä!
Uudet virat ja toimet
sekä nimikemuutokset
Perusturvakeskuksessa osana Hopearinteen asumisyksiköiden johtamisjärjestelmän muutosta päätettiin 1.3.2015 lukien
lakkauttaa Eevankodin ja Matintuvan vastaavien sairaanhoitajien virat sekä perustaa Matintupaan ja Eevankotiin yhteinen
osastonhoitajan virka ja sairaanhoitajan
toimi.
Osana kotihoidon johtamisjärjestelmän
1.4.2015 voimaan tullutta muutosta kotihoidon terveydenhoitajan toimi lakkautettiin ja tilalle perustettiin kotihoidon päällikön virka.
Terveyskeskuksen vastaanotto- ja toimenpideosastolle perustettiin 1.4.2015 alkaen
sairaanhoitajan toimi ja samasta ajankohdasta lakkautettiin terveyskeskusavustajan
toimi.
Lisäksi on päätetty palkata kaksi määräaikaista perhetyöntekijää lapsiperheiden
kotipalveluun ajalle 1.3.2015 –
31.12.2016.
Niittypuiston palvelukodin geronomin toimi
muutettiin 1.8.2015 lukien palvelukodin
vastaavan viraksi. Lisäksi Niittypuistoon
perustettiin samasta ajankohdasta sairaanhoitajan toimi.
Tehostetun palveluasumisen yksikkö Jokilintuun perustettiin 1.8.2015 lukien kolme
sairaanhoitajan tointa, kaksi geronomin
tointa sekä viisi lähihoitajan tointa. Lisäksi
kolme sairaanhoitajan tointa muutettiin
lähihoitajan toimiksi.
Sivistyskeskuksessa päivähoitoon perustettiin kaksi lastenhoitajan tointa 1.8.2015.
KVTES
la.
Euromääräisiä palkkioita korotetaan
Sopimuksen sopijaosapuolet ovat
päässeet yksimielisyyteen 1.7.2015 0,4 prosentilla lukuun ottamatta
sopimuskorotuserän käytöstä, joka henkilökohtaisia lisiä, koulu- ja kuntakohtaisia lisiä sekä taide- ja taitokokonaisuudessaan käytetään:
aineiden lisiä. Em. lisät jätetään
 työaikaluvun jaksotyöaikamää- korottamatta KVTES:n IV luvun vuoräysten uudistamiseen
silomamääräysten kustannusvaiku palkkahinnoitteluliitteiden
tuksen kattamiseksi.
(liitteet 1,2, 7 ja 8) uudistamiseen
TS
 eräiden palkkahinnoittelukoh- Palkantarkistus 1.7.2015 toteutetien peruspalkkojen korottamiseen taan paikallisena järjestelyeränä,
palkkahinnoitteluliitteissä 4 ja 5
jonka suuruus on 0,29 prosenttia
omassa kodissaan työskentelevien TS:n palkkasummasta.
perhepäivähoitajien palvelussuhJollei järjestelyerän kohdentamisesteen ehtojen muutokseen (KVTES
ta päästä yksimielisyyteen, makse2014–2016 liite 12).
taan paikallinen järjestelyerä (0,29
Edellä kuvatun ratkaisun kustan%) tasasuuruisena prosentuaalisena
nusvaikutus on keskimäärin 0,3
yleiskorotuksena. Neuvottelua järprosenttia KVTES-palkkasummasta. jestelyerän toteuttamisesta ei ole
Yleiskorotusta tai järjestelyerää ei
vielä aloitettu.
näin ollen 1.7.2015 tule.
TuntiTES
OVTES
Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.7.2015 lukien 0,4 prosentin
suuruisella yleiskorotuksella. Vastaavasti korotetaan myös hinnoittelutunnuksen mukaisia peruspalkkoja, vähimmäispalkkoja sekä palkkaasteikkojen ala- ja ylärajoja. Myös
euromääräisiä tuntiopettajien tuntipalkkioita korotetaan 0,4 prosentil-
Perustuntipalkkoja sekä nuorten
työntekijöiden palkoja korotetaan
1.7.2015 lukien seuraavasti 4 snt/
tunti lukuun ottamatta palkkaryhmä
I A:ta, jossa korotus on 5 snt/tunti.
Urakkapalkkoja, lukuun ottamatta
yksityisen alan hinnoitteluja, korotetaan keskimäärin 0,3 prosentti
11 Tiarootus
esitys julkisten alojen elät i a r o o t u s STM:n
keuudistukseksi valmistunut
Vastaava toimitussihteeri Päivi Niemistö, 438
4002, taitto Esa Tienhaara, 438 4006
Toimituskunta: Päivi Niemistö ja Esa Tienhaara, Hallintokeskus; Maritta Sipilä,
Sivistyskeskus; Päivi Luhtala-Sipilä, Perusturvakeskus; Marja Sipilä, Tekninen keskus
Kuvat Esa Tienhaara, ellei toisin mainittu.
Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla valmisteltu lakiesitys julkisten
alojen eläketurvasta on valmistunut. Eläkeuudistus noudattelee yksityisten alojen vastaavaa. Julkisella sektorilla alinta vanhuuseläkeikää
on tarkoitus nostaa asteittain nykyisestä 63 vuodesta vuonna 1955 ja
sen jälkeen syntyneillä. Myös ammatillisiin eläkeikiin esitetään nostoa.
Kaikki työeläkeuudistukseen liittyvät hallituksen lakiesitykset on tarkoitus antaa eduskunnalle loppukesästä, ja uudistus tulisi voimaan vuoden 2017 alusta. Uudistus ei koske jo maksussa olevia eläkkeitä eikä
ennen vuotta 2017 karttuneita eläkkeitä. Uusi eläkeikä koskee vain
vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneitä.
Esitys: ammatilliset eläkeiät nousevat, henkilökohtaiset
eläkeiät eivät
LIIKUNTAPASSI
Urheilutalo kaytossasi
Myös v. 2015!
Passin arvo 100 euroa
Omavastuu 30 euroa
Varmista, maksaako
ammattiyhdistyksesi omavastuun.
Lisätietoja Urheilutalolta, puh.
438 4593
Jaa-a……
Lähin ministeri on ny yli
kolomensaran kilometrin
pääs. Ei taira poiketa
tänne kotomatkalla.
Eläkeuudistuksessa esitetään nostettavaksi myös ammatillisen eläkeiän valinneiden eläkeikää vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneillä.
Koska ammatilliset eläkeiät ovat pääsääntöisesti alempia kuin yleinen
eläkeikä, niitä esitetään nostettaviksi samalla periaatteella kuin yleisen
eläkeiän ikärajoja. Tämä tarkoittaisi, että henkilön ammatillista eläkeikää nostetaan vuodesta 2018 alkaen kolme kuukautta vuodessa sen
mukaan, mikä hänen nykyinen ammatillisen eläkeiän täyttämisvuotensa on. Esimerkiksi henkilön, jonka ammatillinen eläkeikä on 60 vuotta
ja eläkeiän täyttämisvuosi 2019, uusi ammatillinen eläkeikä olisi 60
vuotta ja 6 kuukautta.
Enimmillään ammatillinen eläkeikä voi nousta kaksi vuotta. Eläkeikä ei
kuitenkaan voi nousta yleistä eläkeikää korkeammaksi.
Julkisella sektorilla käytössä olevat vanhat henkilökohtaiset eläkeiät
ovat jo nyt pääosin korkeampia kuin uudistuksen mukainen vanhuuseläkkeen yleinen alaraja, joten niitä ei uudistuksessa nosteta.
Myös sotilaiden eläkeikään ehdotetaan nostoa samojen periaatteiden
mukaan.
Eläkettä karttuisi jatkossa kaikille 1,5 % palkasta, ja nykyisistä ikään
sidotuista karttumaprosenteista luovuttaisiin. Eläke karttuisi nykyistä
suuremmista ansioista, kun
työntekijän eläkemaksua ei
enää vähennettäisi palkasta
eläkettä laskettaessa.
Osa-aikaeläke eläkemuotona
lakkautettaisiin ja korvattaisiin
osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä. Eri eläkelait
yhdistyvät julkisten alojen eläkelaiksi.
Uudistuksessa kuntien, valtion, evankelis-luterilaisen kirkon ja Kelan nykyiset neljä
eläkelakia yhdistettäisiin yhdeksi julkisten alojen eläkelaiksi. Julkisten alojen eläketurvan toimeenpanosta huolehtisi jatkossakin Keva.