KAAVASELOSTUS SAARIJÄRVEN KAUPUNKI VIIDEN

Transcription

KAAVASELOSTUS
13.3.2015
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI
VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA
Kolkanlahden kyläyleiskaava
KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ __.__.2015
Saarijärven kaupunki
Kolkanlahti
1
Kaavaprosessin vaiheet:
12.9.2008
Syyskuu 2008
21.10.2009
22.1 – 6.2.2009
27.1.2009
Maaliskuu 2009
Kesä – elokuu 2009
11.9.2009
30.9.2009
30.10.2009
14.12.2009
25.2.2010
8.6.2010
25.8.2010
23.2. – 31.3.2011
26.5. – 31.7.2014
3.3.2015
13.4.2015
21.4.2015
Aloitusneuvottelu kaupungin kanssa
Luontoselvityksen laatiminen
Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Keski-Suomen ympäristökeskuksessa
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä
Yleisötilaisuus. Tilaisuudessa esiteltiin mm. kaavoitettavat alueet,
lähtökohdat, tavoitteet ja kaavoituksen aikataulu.
Kysely maanomistajille
Kysely kyläyhdistyksille kyläyleiskaavoituksesta
Työneuvottelu mitoitus- ja suunnitteluperusteista Keski-Suomen
ympäristökeskuksessa
Ohjausryhmän I kokous Saarijärven kaupungin talolla. Kokouksessa esiteltiin ohjausryhmälle yleistietoa kyläyleiskaavoituksesta,
käytiin läpi suunnittelutilanne sekä hankkeen aikataulu.
Mitoitus- ja suunnitteluperusteiden esittely ja läpikäynti KeskiSuomen ympäristökeskuksessa
Mitoitus- ja suunnitteluperusteet hyväksytään kaupunginvaltuustossa
Ohjausryhmän II kokous Saarijärven kaupungin talolla. Alustavien
kaavaluonnosten esittely.
Ohjausryhmän tavoitetyöpaja (kyläkohtaiset tarkennetut tavoitteet)
Saarijärven kaupungin talolla.
Ympäristölautakunta hyväksyi kyläkohtaiset tarkennetut tavoitteet.
Valmisteluvaiheen kuuleminen. Kaavaluonnos nähtävillä.
Ehdotusaineisto nähtävillä.
Viranomaisneuvottelu
Kaavan hyväksyminen kaupunginhallituksessa
Kaavan hyväksyminen kaupunginvaltuustossa
Kolkanlahti
1
Esipuhe
Yleiskaava on hyvä ohjauskeino haja-asutusalueiden kehittämisessä ja suunnittelussa. Alueen maankäyttöä ja kaavaa suunniteltaessa pyritään ensisijaisesti
ottamaan huomioon asukkaiden tarpeet sekä ympäristön olosuhteet.
Kaavoitustyön tarkoituksena on laatia maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen kyläyleiskaava Saarijärven kaupungin viiden kylän alueelle.
Kyläyleiskaava laaditaan Kolkanlahden, Rahkolan, Linnan, Tarvaalan sekä Lanneveden kyläalueille. Kaava-alueissa on mukana sekä ranta-alueita että ns. sisämaan alueita. Kaava on oikeusvaikutteinen maankäyttö- ja rakennuslain 72
§:n mukaisesti mitoitus- ja suunnitteluperusteiden mukaisilla rantavyöhykkeillä,
kun taas sisämaan alueille kaava laaditaan oikeusvaikutteisena 1.1.2009 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen 44 §:n säännöksen kyläyleiskaavasta mukaisesti. Kyläyleiskaava mahdollistaa rakennuslupien myöntämisen kyläyleiskaavan perusteella asuinrakennuspaikoille MRL 44 § tarkoittamalla tavalla myös sisämaan alueella. Osalla kaavan maa- ja metsätalousalueista sallitaan lisäksi maaseutumainen rakentaminen, jolloin rakentaminen tapahtuu suunnittelutarveratkaisulla.
Kyläyleiskaavan laatimiseen Saarijärven keskustan lähikylien alueella on ryhdytty alueella lisääntyneen asuinrakentamisen johdosta. Kaavalla luodaan edellytykset ensisijaisesti rakentamisen hallittuun järjestämiseen, maisema- ja luontoarvojen huomioon ottamiseen sekä maanomistajien tasapuoliseen kohteluun
laadittuja suunnittelu- ja mitoitusperiaatteita noudattaen.
Osalla kaava-alueen ranta-alueista on voimassa oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava; Lannevedellä Saarijärven reitin rantaosayleiskaava ja Rahkolan
– Linnan alueella Pyhäjärven rantaosayleiskaava, joilta osin on kyseessä näiden
rantaosayleiskaavojen muutos. Linnan alueella rantaosayleiskaavan rantavyöhyke on jätetty kaavarajauksen ulkopuolelle pientä ranta-aluetta lukuun ottamatta Linnakylän Otralahdessa. Pienvesistöjen yleiskaava on laadinnassa,
mutta se ei ulotu näille kyläyleiskaava-alueille.
Ramboll Finland Oy
Jyväskylä
Kolkanlahti
2
Sisällysluettelo
1
JOHDANTO
4
1.1
1.2
1.3
Laatimispäätös
Suunnitteluorganisaatio
Osallistuminen ja vuorovaikutus
4
4
4
2
LÄHTÖKOHDAT
5
2.1
2.2
2.3
2.4
2.5
2.6
2.7
2.8
2.9
2.10
2.11
2.12
2.13
2.14
2.15
Suunnittelualueen sijainti ja rajaus
Maanomistus
Väestö ja elinkeinot
Palvelut
Tekninen huolto
Pilaantuneet maa-alueet
Rakennettu ympäristö
Rakennettu kulttuuriympäristö
Muinaismuistot
Liikenne ja liikennemelu
Virkistyskäyttö
Pohjavesialueet
Vesistöt
Luonnonympäristö
Maisema
5
6
6
6
8
10
10
11
14
14
17
18
18
18
21
3
SUUNNITTELUTILANNE JA LAADITUT SELVITYKSET
22
3.1
3.2
Suunnittelutilanne
Muut suunnitelmat ja selvitykset
22
30
4
KYLÄYLESIKAAVOITUKSEN TAVOITTEET JA MITOITUSPERUSTEET
31
4.1
4.2
4.3
4.4
Yleistavoitteet
Ohjausvaikutus
Lähtökohta-aineistojen asettamat tavoitteet
Mitoitus
31
32
32
34
5
KYLÄYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT
36
5.1
5.2
5.3
Yleisperusteet
Maanomistajien tavoitteiden huomioiminen
Kyläyleiskaavan mitoitus
36
36
36
6
MAANKÄYTTÖ
37
6.1
6.2
Muut alueet ja kohdemerkinnät
Yleiset määräykset ja suositukset
39
41
7
YLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
43
7.1
Luonnonympäristö
43
Kolkanlahti
3
7.2
7.3
7.4
7.5
7.6
7.7
Maisema ja kulttuuriperintö
Rakennettu ympäristö ja yhdyskuntarakenne
Liikenteelliset vaikutukset
Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset
Sosiaaliset vaikutukset
Ilmastonmuutos
43
43
44
46
46
46
8
YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN
47
Liitteet
§ Rantavyöhykkeen emätilaselvitys
§ Sisämaan mitoitustaulukko
§ Luonnosvaiheen vastinemuistiot
§ Ehdotusvaiheen vastinemuistiot
§ Luontoselvitys
§ Melutarkastelu
Kaavakartta 1:10 000
Kaavamerkinnät ja -määräykset
Kyläyleiskaavan laadintaan liittyvä muu aineisto
§ Rakennuskulttuuriselvitys
§ Mitoitus- ja suunnitteluperusteet
§ Melutarkastelu (Pöyry Finland Oy)
Ramboll Finland Oy
Jyväskylä
Kimmo Kautto
Suunnittelupäällikkö
Arkkitehti SAFA
Nina Marjoniemi
Suunnittelija
Ins. AMK
Kolkanlahti
1
JOHDANTO
1.1
Laatimispäätös
4
Saarijärven kaupunki on aloittanut Viiden kylän kyläyleiskaavan laatimisen syksyllä 2008.
1.2
Suunnitteluorganisaatio
Kaavoitustyötä valvoo Saarijärven kaupungin maankäyttö- ja kaavoitus. Kaavan
laatimisesta ja teknisestä toteuttamisesta on vastannut Pöyry Finland Oy
31.5.2014 saakka. Kaupunki- ja aluesuunnittelun toimiala Pöyryltä siirtyi
1.6.2014 tehdyssä yrityskaupassa Ramboll Finland Oy:lle, joka jatkaa Saarijärven kaupungin kanssa solmitun kaavoitussopimuksen mukaisia kaavahankkeita.
1.3
Osallistuminen ja vuorovaikutus
Kaavoitustyö on aloitettu elokuussa 2008 perusselvitystöillä. Luontoselvitys laadittiin elo- syyskuussa. Myöhemmin samana syksynä laadittiin kaikilta kyläalueilta rakennetun ympäristön inventointi. Kaavoitustyöhön liittyvä osallistumis- ja
arviointisuunnitelma käsiteltiin 21.10 käydyssä aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa, minkä jälkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin julkisesti
nähtäville 22.1 - 6.2.2008 väliseksi ajaksi. Kaavoitustyöhön liittyvä ensimmäinen
yleisötilaisuus järjestettiin 27.1.2009 Saarijärven kaupungintalolla. Yleisötilaisuudessa esiteltiin kaavatyön yleisiä lähtökohtia ja tavoitteita. Tämän jälkeen
suoritettiin ensimmäinen maanomistajakysely, jossa tiedusteltiin pääsääntöisesti
halukkuutta osoittaa omistamiaan maa-alueita ympärivuotiseen asumiseen. Lisäksi tiedusteltiin vapaamuotoisesti muita näkökohtia, joita kaavoituksessa tulisi
ottaa huomioon. Kyläyhdistyksille järjestettiin kysely kesällä 2009.
Ensimmäinen ohjausryhmän kokous järjestettiin 30.9.2009. Kokouksessa esiteltiin ohjausryhmälle yleistietoa kyläyleiskaavoituksesta, käytiin läpi suunnittelutilanne sekä hankkeen aikataulu. Mitoitus- ja suunnitteluperusteita esiteltiin ja
käytiin läpi Keski-Suomen ympäristökeskuksessa 30.10.2009. Mitoitus- ja suunnitteluperusteet hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 14.12.2009. Ohjausryhmän
toinen kokous järjestettiin 25.2.2010. Kokouksessa käytiin läpi mitoitus- ja suunnitteluperusteita sekä tarkasteltiin alustavia kaavaluonnoksia. 8.6.2010 pidettiin
ohjausryhmäntavoitetyöpaja eli kyläkohtaisten tarkennettujen tavoitteiden laatiminen.
Kaavaluonnos
Kaavaluonnos asetettiin yleisesti nähtäville 23.2. – 31.3.2011 väliseksi ajaksi.
Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta. Mielipiteitä jätettiin 21
kappaletta. Lausuntoihin ja mielipiteisiin on annettu kaavanlaatijan vastine. Vastineraporteista ilmenee palautteen perusteella kaavaan tehdyt muutokset ja korjaukset.
Kaavaehdotus
Kaavaehdotus asetettiin yleisesti nähtäville 26.5. – 31.7.2014 väliseksi ajaksi.
Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta. Muistutuksia kaavaaineistosta jätettiin yhteensä 37 kappaletta, joista 10 koski Kolkanlahden kyläyleiskaavaa. Lausuntoihin ja muistutuksiin on annettu kaavanlaatijan vastine.
Vastineraporteista ilmenee palautteen perusteella kaavaan tehdyt muutokset.
Kolkanlahti
5
Kaava-aineistoon tehtiin vastineraportin mukaiset vähäiset muutokset ja korjaukset. MRA 18 § mukainen ehdotusvaiheen jälkeinen viranomaisneuvottelu pidettiin 3.3.2015 Keski-Suomen ELY-keskuksessa. Korjatusta yleiskaavaehdotuksesta järjestettiin MRA 32 §:n mukainen osallisten kuuleminen 19.3. –
2.4.2015 välisen ajan. Kuulemisen jälkeen aineistoon tehtiin vielä teknisiä korjauksia ennen kaava-aineiston viemistä kaupunginhallituksen ja –valtuuston hyväksymiskäsittelyyn.
2
LÄHTÖKOHDAT
2.1
Suunnittelualueen sijainti ja rajaus
Kolkanlahden kylä sijaitsee Saarijärven keskustasta noin 8 km luoteeseen. Alue
rajautuu etelässä Saarijärvi –nimiseen vesistöön ja itäpuolella valtatiehen
13:sta.
Kolkanlahden kaava-alue on laajuudeltaan noin 524 ha ja Saarijärven rantaviivaa siihen kuuluu noin 7,5 km ja lisäksi Ahvenlammen osalta noin 2,1 km.
Kuva 1: Kolkanlahden yleiskaava-alueen rajaus
2.2
Kolkanlahti
6
Maanomistus
Suurin osa suunnittelualueesta on yksityisessä maanomistuksessa.
2.3
Väestö ja elinkeinot
Alueen pääelinkeino on maatalous ja alueelle on tällä hetkellä toiminnassa olevia maatiloja. Alueen pääelinkeino on maa- ja metsätalous. Alueelle sijoittuu
myös muuta pienyritystoimintaa.
Seuraavassa taulukossa on kuvattu Kolkanlahden väestönkehitystä vuodesta
2001 vuoteen 2008.
2001
2005
2008
0 - 14 v. 15 - 64 v.
71
273
68
264
61
261
65 - v.
71
86
102
Yht.
415
418
424
Taulukko 1: Väestötiedot Kolkanlahden talouskylän alueella (Saarijärven kaupunki).
2.4
Palvelut
Kolkanlahden kylälle sijoittuu runsaasti erilaisia palveluja. Kylällä sijaitsee koulu,
jossa annetaan perusopetusta luokille 1-6, vanhusten palvelukoti, seurakunnan
kappeli ja hautausmaa. Alueen pohjoisosassa sijaitsee Pohjoisen KeskiSuomen oppimiskeskuksen luonnonvara-alan oppilaitos. Ahvenlammen eteläpuolella sijaitsee Ahvenlammen leirintäalue Ahvenlampi Camping, jolla sijaitsee
43 mökkiä, joissa on yhteensä 170 vuodepaikkaa. Leirintäalueella on myös
asuntovaunu- ja teltta-alueet. Ahvenlammen länsirannalla sijaitse Salusharju
Oy:n konkurssipesän omistama hotelli- ja matkailualue, jonka alueelle on laadittu Leiriharjun ranta-asemakaava. Leirintäalueen läheisyydessä toimii kesäaikaan Puuhapuisto Veijari, Kalastajakylä sekä säätyläismuseo. Lähialueella on
myös moottorirata. Kolkanniemessä toimii juhlapalveluja tarjoava Juhlapappila.
Vanhusten palvelukodin lähellä on ratsastustalli. Kolkanlahdella toimii Kyläyhdistys Kolkanlahti ry. Muutoin palvelut ovat keskittyneet Saarijärven keskustaan.
Kolkanlahti
Kuva 2: Ahvenlammen leirintäalueen mökkejä.
Kuva 3: Kolkanlahden koulu
7
Kolkanlahti
8
Kuva 4: Entinen vanhainkoti.
2.5
Tekninen huolto
Kolkanlahti kuuluu Saarijärven Vesihuolto Oy:n toiminta-alueeseen. Alueella
kulkee 160 mm vesijohdon runkolinja, johon liittyy 110 mm haarautuvia vesijohtoja. Alueella sijaitsee Ahvenlammen vedenottamo, jossa vesioikeuden luvanmukainen ottomäärä on 1000 m3/d ja veden pumppausmäärä on 247m3/d. Kolkanlahdesta viemäriverkoston jätevedet pumpataan järven alitse keskustaalueen viemäriverkostoon. Niillä kiinteistöillä, jotka eivät sijaitse viemärilaitoksen
toiminta-alueella, jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti.
Saarijärven kaupunki päivitti Vesihuollon kehittämissuunnitelman 2009 (Ramboll
Oy). Tuolloin päivitetyn kehittämissuunnitelman mukaisista kohteista on toteutettu Lehtolantien alkupää, Kolkanniemen ja Parkatinniemen asuntoalueet vuosina 2011-2013. Majalahden asuntoalueen viemäröinti saadaan valmiiksi huhtikuun 2014 loppuun mennessä. Kolkanlahden alueella viemäröinnin kehittämiskohteista on toteuttamatta ns. Lintupohja.
Kolkanlahti
9
Kuva 5: Ote Vesihuollon kehittämissuunnitelman suunnitelmakartasta (Ramboll 2009).
Kuva 6: Ote Vesihuollon kehittämissuunnitelman suunnitelmakartan merkintöjen selitteestä (Ramboll 2009).
2.6
Kolkanlahti
10
Pilaantuneet maa-alueet
Pilaantuneiksi maa-alueiksi on luokiteltu Ahvenlammin taimitarha kiinteistöllä
rn:o 198:1, kohde 50535. Alue on tutkittu ja taimitarhan on havaittu aiheuttavan
vaikutuksia pohjaveteen. Alue sijaitsee I-luokan pohjavesialueella. Pohjavedessä on havaittu atratsiinia ja terbutylatsiinia.
Kohde on merkitty kaavakartalle saa-2 merkinnällä.
Kuva 7: Pilaantuneet maa-alueet osoitettu kartalle. (Lähde: Oiva-ympäristöpalvelu)
2.7
Rakennettu ympäristö
Kolkanlahdella on pitkä kulttuurihistoria ja Kolkanniemen pappilan alue on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Alueen maisemallisiin
arvoihin uudisrakentaminen on vaikuttanut merkittävästi. Kylä on rakentunut
1900 luvun taitteen pappilan jälkeen pääasiassa 1940 –luvulta eteenpäin. Asutus keskittyy Kolkanlahdentien ja Parkatinniemen teiden varsille. Lehtolantien
pohjoispuolen peltoaukeille sijoittuu maatilakeskuksia. Kylän ydinalueen muodostaa koulun ympäristö.
Kuva 8: Parkatinniemen pientaloja
Kolkanlahti
11
Ranta-alueille sijoittuu jonkin verran myös loma-asutusta, joka kuitenkin on melko vähäistä pysyvän asutuksen sekä rantaan saakka ulottuvien peltoaukeiden
johdosta.
Saarijärven kaupungissa uusien rakennusten rakennuslupien määrä vuosina
2005-2014 oli yhteensä n. 150 kappaletta. Tämän kymmenen vuoden ajanjaksolla kyläyleiskaavassa mukana olevien kylien osalta on rakennuslupia haettu n.
29 kappaletta. Näistä Kolkanlahden suunnittelualueella tai sen läheisyydessä oli
lupahakemuksia 2 kappaletta.
Taulukko 2: Rakennusluvat kyläyleiskaavojen alueella.
2.8
Rakennettu kulttuuriympäristö
Kaavatyön yhteydessä kyläalueilta on laadittu rakennuskulttuuriselvitys. Selvitystyö on tehty syksyllä 2008. Työn yhteydessä on selvitetty alueella aiemmin
tiedossa olevat kohteet, jotka on inventoitu Keski-Suomen museon toimesta
vuosina 1987 – 1988. Lisäksi työn yhteydessä tehtiin täydennysinventointi, jossa pyrittiin paikantamaan erityisesti vuoden 1940 jälkeen rakennettuja sekä aiemmista inventoinneista mahdollisesti poisjääneitä historiallisesti, rakennushistoriallisesti tai maisemakuvallisesti tärkeitä rakennuksia ja alueita. Inventointikriteereinä ovat olleet rakennushistoriallinen merkittävyys kuten aikakaudelle tyypillinen, lähellä alkuperäisasuaan säilynyt kohde tai harvinainen rakennustyyppi/
-tyyli. Lisäksi kohteen historiallinen merkittävyys kuten kytkeytyminen alueen
kehitykseen ja historiaan sekä maisemakuvallinen merkitys esimerkiksi siten, että rakennuksen tai rakennusryhmän häviäminen olisi maisemakuvan kannalta
menetys. Kolkanlahden kaava-alueelta oli 1987-1988 Keski-Suomen museon
toimesta inventoitu neljä aluekohdetta, joilla on yhteensä 13 inventoitua rakennusta. Kolkanlahden kaava-alueelta oli 1987-88 Keski-Suomen museon toimesta inventoitu neljä aluekohdetta, joilla oli yhteensä 13 inventoitua rakennusta.
Kolkanlahti
12
Kuva 9: Kolkanniemen pappila.
Kuva 10: Kolkanniemen pappilan valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön aluerajaus. (www.rky.fi).
Kaava-alueella on neljä Keski-Suomen museon vuosina 1987 – 1988 inventoimaa aluekokonaisuutta. Luettelointi perusteet ovat: H = historiallista merkitystä, R = rakennushistoriallista merkitystä, M = maisemakuvallista merkitystä.
Kohde
74 Kolkanniemen pappila
Merkittävyys
Arvo
R, H
Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö(Museovirasto 2009) Maakuntakaavan mukainen valtakunnallisesti
arvokas rakennettu kulttuuriympä-
Kolkanlahti
13
ristö. Suojeltu rakennussuojelulailla.
75 Kolkanlahden koulu
H, R, M
Paikallisesti arvokas
76 Kolkanlahden vanhainkodin alue
H, R, M
Valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö (museovirasto 1993)
77 Saarijärven metsäoppilaitoksen alue
R, H
Maakuntakaava: maakunnallisesti
arvokas rakennettu kulttuuriympäristö
Uusia vuonna 2008 inventoituja kohteita ovat:
Kohde
Merkittävyys
Arvo
026 Kolkanlahden siunauskappeli
M, R
027 Kolkanlahdentien
varsi, Metsäopplaitoksen seutu
M
028 Kolkanlahdentien
varsi, hautausmaan
seutu
M
029 Lehtolantien maatilat (Koivulehto, Rinnepelto, Uutela, Lähteenoja)
M
030 Pajula
M, R
031 Kolkankujan alue
M
032 Koulun seudun
vanha rakennuskanta
H, M, R
033 Majalahdentie Peltolantie
M
034 Ahvenlammen leirintäalue
H, M
Tarkemmin kohteiden kuvaukset on esitetty Rakennuskulttuuriselvitys raportissa.
2.9
Kolkanlahti
14
Muinaismuistot
Muinaismuistot ovat muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettuja. Lain suojaamia muinaisjäännöksiä ovat mm. muinaiset hautaröykkiöt, kalmistot, asuinpaikat, kalliomaalaukset, uhrikivet, ja muut palvontapaikat, linnavuoret ja huomattavien rakennusten rauniot. Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on
kielletty.
Saarijärven pienvesien rantaosayleiskaavaa varten on laadittu muinaisjäännösinventointi 2007 - 2008.
Alueella sijaitsee yksi muinaisjäännösalue, 52. Ahvenlampi. Kohteessa sijaitsee
yhteensä 16 pyyntikuoppaa.
Kuva 11: Ahvenlammen pyyntikuopat (Pienvesien rantaosayleiskaavan muinaisjäännösinventointi 2007 - 2008, Mikroliitti Oy.)
2.10
Liikenne ja liikennemelu
Alue rajautuu itäosassa vt 13:een. Kaava-alueen eteläosassa valtatie kulkee
alueen poikki siten, että pieni osa kaava-aluetta jää tien itäpuolelle. Alueen sisäinen päätiestö muodostuu alueen halki pohjois- eteläsuunnassa kulkevasta
Kolkanlahti yhdystiestä 6841 sekä Pylkönmäki – Kolkanlahti yhdystiestä 6823.
Alueella on kattava sisäinen tieverkko, yksityistiet ja metsäautotiet täydentävät
alueen liikenneverkkoa.
Kaavatyön yhteydessä kaava-alueelle on laadittu melutarkastelu (Pöyry Finland
Oy, 2013). Melutarkastelussa on laskettu keskimääräiset melualueiden leveydet
(ei maastomallipohjainen tarkastelu). Tarkastelut on tehty yleisistä teistä ja raideliikenteestä. Liikennemäärät perustuvat tierekisteritietoihin (KVL 2012, KVL
raskaat ajoneuvot). Päivä- ja yöajan liikenteen jakaumana on käytetty yleisesti
keskimääräistä jakaumaa (päiväaika 90 % ja yöaika 10 % vuorokausiliikenteestä). Mitoittavana arvona ulkomelualuetta määritellessä on käytetty päiväajan
Kolkanlahti
15
55dB ohjearvoa. Sisämelutasot jäävät yleisesti alle päiväajan 35 dB ja yöajan
30 dB:n ohjearvojen.
Laskennalliset melualueet on osoitettu kaavassa melualueen merkinnällä. Melutarkastelu on kaavaselostuksen liitteenä.
Kolkanlahti
tie
13
13
16841
16823
kvl-koko kvl-ras
2489
341
5397
262
1265
139
330
11
ra-%
13,7 %
4,9 %
11,0 %
3,3 %
nop.
80
80
60
60
Melual. etäisyys (m)
päivä 55 dB yö 45 dB
45
60
55
75
22
29
ei melual.
13
Taulukko 3. Liikennemäärät ja melualueet KVL 2012.
Kyläyleiskaavan alueilla tehtiin täydentävä melutarkastelu ennusteliikennemäärillä 2040. Kolkanlahden kyläalueella vaikutusta on valtatien 13 osuudella, jolla
on nopeusrajoitus 80 km/h.
Taulukko 4. Liikennemäärät ja melualueet ennusteliikennemäärillä 2040.
Kyläkaavan nykyiset liikennemäärätiedot vuodelta 2012 perustuvat Liikenneviraston ylläpitämään tierekisteriin. Sieltä ovat myös tiedot teiden raskaan liikenteen osuuksista ja nopeusrajoituksista. Liikenne-ennuste vuodelle 2040 on laadittu Valtakunnallisen tieliikenteen ennusteen 2030 perusteella hyödyntäen
Keski-Suomen alueen kasvuennustetietoja kalustolajeittain. Ennustetta on tarkennettu Valtatien 13 yhteysvälillä Kokkola-Äänekoski kehittämisselvityksen liikenne-ennusteen perusteella. sen ennuste puolestaan perustuu kuntien autotiheyden ja asukasmäärän arvioituun muutokseen.
Kehittämisselvitys ennustaa Saarijärvelle jonkin verran pienempää kasvua kuin
valtakunnallinen karkeampi ennuste. Liikenteen arvioitu kasvu tieluokittain vuodesta 2012 vuoteen 2040 ilmenee alla olevasta taulukosta. Raskaan liikenteen
osuuksien on oletettu pysyvän samana kuin nykytilanteessa. valtakunnallisen
ennusteen mukaan raskaan liikenteen kasvu on pienempää kuin kevyiden ajoneuvojen liikenteen kasvu. Tämä hiukan lisää ennusteen ja melulaskennan
varmuutta.
Kolkanlahti
Kasvukertoimet
valtatie 13 seutu/ kokoojatiet
yhdystiet
1,16
1,08
1,15
16
Joukkoliikenne
Saarijärven joukkoliikenneyhteydet ovat hyvät. Kaukoliikenteen pysäkki sijaitsee
kaupunkikeskustan pohjoispuolella Vt 13 varrella. Joukkoliikenteen palvelutaso
valtatien varrella on nykyisellään hyvä. Jyväskylän ja Saarijärven välillä kulkee
11-20 arkiliikenteen vuoroa. Keskustasta etelään, Tarvaalan ja Lanneveden
suuntiin, suuntatuvan Uuraistentien (yhdystie 6304) palvelutaso on perustasoa
käsittäen 6-10 arkiliikenteen vuoroa. Karstulan suuntaan arkiliikenteen vuoroja
kulkee 6-10 vuoroa. Osa vuoroista kulkee Kolkanlahden kylän kautta. Rahkolankylän ja Linnan kylän kautta ei kulje linja-autovuoroja.
Kuva 12: Linja-autoliikenteen vakiovuorojen määrät. Lähde:Keski-Suomen joukkoliikenteen
palvelutasomäärittely. Keski-Suomen ELY-keskus, 2012
Kolkanlahti
17
Kuva 13: Keskustan ja kyläalueiden pysäkkiverkosto. Lähde: Paikkatietoikkuna 2013.
2.11
Virkistyskäyttö
Kaava-alueen itäosassa valtatien ja Ahvenlammen välisellä alueella kulkee ratsastuskoululta lähtevä ratsastusreitti. Kolkanlahdentietä ja Lehtolantietä pitkin
kulkee pyöräilyreitti.
Kuva 14: Kolkanlahdella kulkeva pyöräilyreitti on kuvassa punaisella ja ratsastusreitti
keltaisella.
Kolkanlahti
18
Leirintä-alue Ahvenlampi camping sekä lähistölle sijoittuvat moottorirata, Kalastajakylä sekä puuhapuisto Veijari ovat koko perheen virkistäytymiskohteita. Saarijärven rannassa, Lehtolantien varressa on yleinen uimaranta.
2.12
Pohjavesialueet
Kaava-alueen pohjoisosassa sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeä, luokkaa I
oleva Ahvenlammen pohjavesialue.
Kuva 15: Ahvenlammen pohjavesialueen rajaus (ote ympäristöhallinnon Herttajärjestelmästä).
2.13
Vesistöt
Kaava-alue rajautuu eteläosassa Saarijärveen. Saarijärvi kuuluu Saarijärven Lumperoisen vesistöalueeseen. Vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksessa Saarijärvi on luokiteltu vedenlaadultaan tyydyttäväksi. Pohjoisosan harjualueella on
pieniä lampia, Ahvenlampi ja Särkilampi, sekä muutama pienempi lampi. Pohjoisesta alueen läpi laskee peukalopuro.
2.14
Luonnonympäristö
Kyläyleiskaavaa varten on laadittu luontoselvitys, jonka tarkoituksena on ollut
lähtötietojen ja maastokäynnin perusteella kartoittaa alueen luonnonympäristön
yleispiirteet ja mahdolliset luontoarvoiltaan merkittävät kohteet.
Maastokartoitukset tehtiin 6.-9.10.2008 ja ne jatkuivat keväällä 2009 syksyn havaintoja täydentävällä liito-oravakartoituksella. Maastossa tehtiin havaintoja
luonnonympäristön yleispiirteistä ja pyrittiin kartoittamaan seuraavat maankäytön suunnittelussa huomioon otettavat luontokohteet:
• luonnonsuojelulain 29 §:n suojellut luontotyypit
• vesilain 2 luvun 11 §:n (aikaisemmin 15a §:n ja 17a §:n) luonnontilaisina säilytettävät
kohteet
• metsälain 10 §:n erityisen tärkeät elinympäristöt
• uhanalaisille lajeille (luonnonsuojeluasetuksen liite 4), luontodirektiivin liitteen IV(a)
lajeille (mm. liito-orava) ja lintudirektiivin liitteen I lajeille soveltuvat elinympäristöt
• muut luonnon monimuotoisuuden kannalta huomionarvoiset kohteet
Kolkanlahti
19
Lisäksi alueelle sijoittuu metsä- ja vesilain mukaisia kohteita sekä muita huomionarvoisia kohteita. Mm. vesilain lukuun 2, 11 § mukaisia suojelukohteita;
Luonnontilaisen noron tai enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven
luonnontilan vaarantaminen on kielletty.
Yleispiirteet
Kolkanlahti sijoittuu luode –kaakko suuntaiselle Laukaan – Saarijärven – Kokkolan pitkittäisharjujaksolle ja siihen kuuluvalle deltalle sekä eteläosassa niiden
harjualueelle. Kasvillisuus harju- ja delta-alueella on kuivan kankaan männikköä. Rannikoilla ja puronvarsilla esiintyy kuusikoita ja lehtipuustoa.
Kuva 16: Ahvenlammen harjuselännettä.
Suojelualueet
Alueen pohjoisosassa on noin 5 hehtaarin laajuinen suo, joka on maakuntakaavan suojelualue (s). Suon reunassa on kapea tummavetinen lampi. Suolla kasvavia huomionarvoisia lajeja ovat ruskopiirtoheinä (silmälläpidettävä), villapääluikka ja rimpivihvilä(alueellisesti uhanalainen).
Selvitysalueella ei ole Natura-alueita tai valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita. Leiriharjun kaavahankkeen yhteydessä tehtiin Natura tarvearviointi. Julmat lammit yleiskaava-alueelta luoteeseen kaava-alueen ulkopuolella
on lähin Natura-alue. Yleiskaavalla ei ole sen ulkopuolelle jääville Naturaalueille ulottuvia vaikutuksia, mutta tarvittaessa hankkeesta tulee tehdä luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittama vaikutusarviointi tai arvioida sen tarve.
Uhanalaiset lajit
Uhanalaisista lajeista ja direktiivilajeista alueella esiintyy liito-orava. Liito-orava
kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin ja sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on luonnonsuojelulain 49 §:n perusteella kielletty. Kolkanlahdella on yksi liito-oravaesiintymä, kaava-alueen
kaakkoisosassa Varkauspuron ympäristössä.
Kolkanlahti
20
Luontoarvoiltaan merkittävät kohteet
1.
Jokelansuo. Maakuntakaavan suojelualue (s)
2.
Varkauspuron liito-oravaesiintymä
3.
Runebergin lähde, puro ja lampi. Mahdollinen metsä- ja vesilakikohde.
4.
Peukalopuro. Mahdollinen metsälakikohde.
5.
Lautapuro. Mahdollinen metsä- ja vesilakikohde.
6.
Ahvenlammen puro. Mahdollinen metsälakikohde.
7.
Ahvenlammen pohjoispään suo ja lampi. Mahdollinen vesilakikohde.
8.
Moottoriradan lampi. Mahdollinen vesilakikohde.
9.
Peukalopuron suisto. Mahdollinen metsälakikohde.
10.
Varkauspuro. Mahdollinen metsälakikohde. Liito-oravaesiintymä.
11.
Eteläinen puro.
12.
Ahvenlammen harjuselänteet. Muu luontokohde.
13.
Museon puukujanne. Muu huomionarvoinen luontokohde.
14.
Hevoslaitumet. Muu huomionarvoinen luontokohde.
15.
Kolkanniemi. Muu huomionarvoinen luontokohde.
Numerointi viittaa luontoselvityksen kohdenumerointiin, jossa kohteen luontoarvot sekä alueen sijainti on kuvattu tarkemmin.
Kaavakartalle luontoarvot on merkitty luo-1, luo-2 ja luo-3 –merkinnöin.
Kolkanlahti
21
Kuva 17: Luontoselvityksen mukaiset luontoarvoiltaan merkittävät kohteet.
2.15
Maisema
Kaava-alueen maisemaa on tarkasteltu alueelta laaditun Rakennuskulttuuriselvityksen yhteydessä (Pöyry Environment 2008). Lisäksi alueen maisemaa on kuvattu tarkemmin alueelta laaditussa maisemanhoitosuunnitelmassa (KeskiSuomen ympäristökeskus/Mervi Koskinen, 2006). Alueen pohjoisosan Ahvenlammen ja Saarilammen seutu on kallioista ja hiekkakankaista havumetsää.
Alueen eteläosa on puolestaan avointa peltomaisemaa, jonne sijoittuu maatilakeskuksia. Maiseman ydinalueen muodostavat Lehtolantien ympäristön peltoalueet sekä Parkatinniemen tiheämmän rakentamisen alueet.
Kolkanlahti
22
Kuva 18: Kolkanlahden maiseman ydinalueet. Ote maisemanhoitosuunnitelmasta.
3
SUUNNITTELUTILANNE JA LAADITUT SELVITYKSET
3.1
Suunnittelutilanne
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain
mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja
kuntien kaavoituksessa.
Valtioneuvosto on tehnyt 30.11.2000 päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös tuli voimaan 26.11.2001. Valtioneuvosto on tarkistanut
13.11.2008 tekemällään päätöksellä valtioneuvoston 30.11.2000 tekemää päätöstä lukujen 4.2-4.7 sekä 8 ja 9 osalta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan
1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen:
1.
toimiva aluerakenne
2.
eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
3.
kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat
4.
toimivat yhteysverkot ja energiahuolto
5.
Helsingin seudun erityiskysymykset
6.
luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet
Kolkanlahti
23
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytönsuunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin.
Yleistavoitteet ovat luonteeltaan alueidenkäyttöä ja -käytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. Sen sijaan erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja
-käytönsuunnittelua koskevia velvoitteita.
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden
toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa
ja valtion viranomaisten toiminnassa.
Ympäristöministeriössä on tarkistanut valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita.
Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tarkistus koskee tiettyjä osaalueita, joita ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen
varautumisen haasteet alueidenkäytölle, Helsingin seudun erityiskysymykset,
runkoverkkoihin ja muihin valtakunnallisesti merkittäviin liikenneverkkoihin liittyvät alueidenkäytölliset tarpeet, valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt
sekä meluntorjuntaa koskevat tavoitteet.
Maakuntakaava
Alueella on ympäristöministeriön maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä ja
ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistama Keski-Suomen maakuntakaava.
Suunnittelualueen sijainti
Maakuntakaavassa Kolkanlahti on valtaosalta osoitettu kylämäisen asutuksen
alueena. Suunnittelualueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvat lisäksi seuraavat
maakuntakaavan merkinnät sekä kohteet:
Kulttuuriympäristön kehittämisenkohdealue (kuk) Merkinnällä osoitetaan
alueita, joilla on kulttuuriympäristön näkökulmasta erityistä kehittämispotentiaalia.
Suunnittelumääräys: Aluetta kehitetään kulttuuriympäristön kannalta arvokkaana kokonaisuutena. Alueella edistetään kulttuuriympäristöön liittyvää elinkeinotoimintaa ja
asumista.
Kolkanlahti
24
·
Saarijärven Alue Vesistöjen yhdistämää maaseutua ja taajamaa, jossa luonnonarvot, monipuolinen kulttuuriperintö, virkistysmahdollisuudet ja matkailuelinkeinot
voivat toimia kestävän kehityksen mukaisesti suunniteltuna synergiassa.
Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Merkinnällä
osoitetaan valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen rakennettu kulttuuriympäristö.
Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti.
·
51 Kolkanlahden kulttuuriympäristö Kolkanniemen pappilan puinen päärakennus
rakennettiin 1900-luvun taitteessa. Tyyliltään se on huvilamainen talo, jolle on leimallista
epäsymmetrisyys ja suuret suippokaariset ikkunat. Ympäristökokonaisuuteen kuuluu
laaja puisto. Kolkanlahden säätyläistilan päärakennus on rakennettu 1780-luvulla ja se
on toiminut vaivaistalona ja vanhainkotina. Pihapiirissä on säilynyt vanhoja talousrakennuksia.
Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Merkinnällä
osoitetaan maakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen rakennettu kulttuuriympäristö.
Kohteet kuvataan perustietoineen erillisjulkaisussa “Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Keski-Suomen maakuntakaavassa”.
Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti.
·
391 Saarijärven metsäoppilaitos
Muinaismuistokohde Merkinnällä osoitetaan muinaismuistolain rauhoittama kiiinteä muinaisjäännös. Alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus.
Suojelumääräys: Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen tai muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Kohdetta/aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä Museovirastoon lausuntoa varten.
·
533 Ahvenlampi. Ajoittamaton työ- ja valmistuspaikka.
Suojelualue (S, s) Merkinnällä osoitetaan suojelualue, joka voidaan toteuttaa luonnonsuojelulain ja/tai muun lainsäädännön perusteella. Alueella on voimassa MRL 33 §:n
mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus.
Suojelumääräys: Alueella ei saa ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja.
·
21 Jokelansuo (2,5 ha).
uhanalaista suolajistoa.
Pieni suo, jonka kosteimmalla neva-alueella kasvaa
Taajamatoimintojen alue (A) Merkinnällä osoitetaan pääasiassa nykyisiä asumisen ja muiden taajamatoimintojen rakentamisalueita. Osaan alueista sisältyy aluekohtainen suunnittelumääräys.
Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Taajaman ydinaluetta tulee kehittää taajamakuvallisesti ja toiminnallisesti selkeäksi keskukseksi. Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen
Kolkanlahti
25
tarpeet sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja luonnonsuojelun kohteet.
·
41 Kolkanlahti
Valta-/kantatie (vt/kt) Valtateinä osoitetaan valtakunnallista ja maakuntien välistä
pitkämatkaista liikennettä välittäviä maanteitä. Kantateinä osoitetaan valtateitä täydentäviä, maakuntia palvelevia maanteitä, jotka yhdistävät kaupunkitasoisia keskuksia tärkeimpiin liikennesuuntiin. Alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus.
Suunnittelumääräys: Teillä tulee varautua kevytväyläjärjestelyihin taajamien ja kylämäisen asutuksen kohdalla.
Pääjohto, yhteystarve (v) Merkinnällä osoitetaan päävesijohdon (v) pitkän aikavälin yhteystarve.
·
14 Saarijärvi - Karstula yhdysvesijohto Yhteystarvemerkintä kuntakeskusten välistä yhdysvesijohtoa varten.
Moottoriurheilualue(e/mo) Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittävä ajoharjoittelu- ja/tai moottoriurheilualue.
·
8 Kolkanlahti
Matkailupalvelujen alue (RM) Merkinnällä osoitetaan merkittävä matkailupalvelujen alue.
Suunnittelumääräys: Alueella sallitaan matkailupalveluja tukeva rakentaminen. Alueen
rakentamisen suunnittelussa uusi rakentaminen on sopeutettava ympäristöön.
Matkailupalvelujen alue (RM) Merkinnällä osoitetaan merkittävä matkailupalvelujen alue.
Suunnittelumääräys: Alueella sallitaan matkailupalveluja tukeva rakentaminen. Alueen
rakentamisen suunnittelussa uusirakentaminen on sopeutettava ympäristöön.
·
19 Ahvenlampi. Matkailukeskus, osa mv-aluetta.
Voimalinja (z) Merkinnällä osoitetaan olemassa olevat 110 kV, 220 kV ja 400 kV
voimalinjat. Linjalla on voimassa MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus.
Pohjavesialue (pv) Merkinnällä osoitetaan yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta
tärkeä pohjavesialue.
Suunnittelumääräys: Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu ei niiden vaikutuksesta heikkene. Maa-ainesten oton tulee perustua yleissuunnitelmiin, joissa sovitetaan yhteen pohjaveden suojelu ja maa-ainesten otto.
·
136 Ahvenlampi (330 ha). 0972902
Vesiretkeilyreitti. Merkinnällä osoitetaan vesiretkeilyyn soveltuva reitti.
·
Saarijärven reitti. Ytimen muodostavat virkistysalueet, matkailupalvelujen
alueet ja Saarijärven matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue, toiminnallinen ydin on
vesiretkeily.
Kolkanlahti
26
Ulkoilureitti Merkinnällä ositetaan Keski-Suomen maakuntaura ja eräitä muita sitä
tukevia ulkoilureittejä ohjeellisina.
Moottorikelkkailureitti Merkinnällä osoitetaan moottorikelkkailun runkoreitistö ohjeellisena ja lähinnä yhteystarvetta osoittavana.
Puuteknologian kehittämisen kohdealue (pk) Merkinnällä osoitetaan puuteknologian ja bioenergian kehittämiseen soveltuva alue.
Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla tulee luoda edellytykset
puutoimialan kasvulle. Erityistä huomiota tulee kiinnittää alueen liikenteellisten olosuhteiden järjestämiseen ja kehittämisen ympäristövaikutuksiin.
·
9 Kolkanlahti. Jyväskylän ammattikorkeakoulun luonnonvarainstituutti.
1. Vaihemaakuntakaava
Maakuntavaltuusto hyväksyi ensimmäisen vaihemaakuntakaavan 11.6.2008 ja
ympäristöministeriö vahvisti sen 16.12.2009. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi
kaikki kaavasta tehdyt valitukset 4.2.2011. Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa on varattu maa-alue Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle. Kaavalla ei ole vaikutusta Saarijärven viiden kylän yleiskaavaan.
Ympäristöministeriö vahvisti toisen vaihemaakuntakaavan maakuntavaltuuston
hyväksymässä muodossa 11.5.2011. Kaava sai lainvoiman 20.11.2012. Toinen
maakuntakaava turvaa Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten
saannin yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä suojelee arvokkaita harju-, kallioja moreenialueita. Kaava turvaa myös hyvän ja turvallisen pohjaveden saannin
yhdyskuntien vesihuoltoon.
Kolkanlahti
27
Toiseen vaihemaakuntakaavaan on Saarijärven viiden kylän yleiskaavan Kolkanlahden kaava-alueella osoitettu pohjavesialuetta (pv) ja arvokasta harjualuetta (ge/2).
Suunnittelumääräys (pv): Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että
pohjaveden laatu ei niiden vaikutuksesta heikkene. Maa-ainesten oton on tarkoitus perustua yleissuunnitelmiin, joissa sovitetaan yhteen pohjaveden suojelu ja maa-ainesten
otto.
Suunnittelumääräys (ge/2): Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen luonnonkauneuden, geologisten muodostumien sekä erikoisten luonnonolosuhteiden ja –esiintymien säilyminen.
Kolmannen
vaihemaakuntakaavan on
maakuntavaltuusto
hyväksynyt
14.11.2012 ja ympäristöministeriö vahvistanut 5.12.2014. Kolmas maakuntakaava osoittaa alueita turvetuotannolle ja suojelee samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet.
Kolmannella vaihemaakuntakaavalla ei ole vaikutusta Saarijärven viiden kylän
yleiskaavan Kolkanlahden kaava-alueelle.
Neljännen vaihemaakuntakaavan on maakuntavaltuusto hyväksynyt 3.5.2013.
Kaava on ympäristöministeriössä vahvistettu 24.9.2014 ja se on saanut lainvoiman. Neljäs maakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää
alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kaavalla ei ole vaikutusta Saarijärven viiden kylän yleiskaavaan.
Kolkanlahti
28
Yleiskaava
Suunnittelualue rajautuu länsiosassa Saarijärven reitin rantaosayleiskaavaan.
Kaava on vahvistettu 2.9.1998 Keski-Suomen ympäristökeskuksessa ja Saarijärvenreitin rantaosayleiskaavan muutos on hyväksytty Saarijärven kaupunginvaltuustossa 27.9.2004.
Kolkanlahden alueelle on laadittu oikeusvaikutukseton kyläyleiskaava 1982.
Kuva 19: Ote Kolkanlahden osayleiskaavasta vuodelta 1982.
Asemakaavat ja ranta-asemakaavat
Ahvenlammen rannalle sijoittuu Leiriharjun ranta-asemakaava, on hyväksytty
kaupunginvaltuustossa 14.12.2009. Hyväksymispäätös sai lainvoiman kor-
Kolkanlahti
29
keimman hallinto-oikeuden päätöksellä 23.11.2012. Ranta-asemakaavan voimaantulosta on kuulutettu 5.12.2012.
Kuva 20: Ote Leiriharjun ranta-asemakaavaehdotuksesta. (FCG Planeko).
Kolkanlahti
30
Saarilammen – Ahvenlammen ranta-asemakaava sijoittuu Ahvenlammen rantaalueelle Leiriharjun kaava-alueen pohjoispuolelle. Kaava on vahvistettu vuonna
1992.
Kuva 21: Ote Saarilammen – Ahvenlammen ranta-asemakaavasta.
3.2
Muut suunnitelmat ja selvitykset
·
·
Melutarkastelu (Pöyry Finland Oy, 2013)
Maisemaselvityksen täydennys Lanneveden ja Rahkola-Linnan osalta (Pöyry Finland Oy, 2013)
·
·
·
§
Luontoselvitys (Pöyry Environment Oy, 2008)
Rakennuskulttuuriselvitys (Pöyry Environment Oy, 2008)
Emätilaselvitys (Pöyry Environment Oy, 2009)
Rakennusjärjestys. Saarijärven nykyinen rakennusjärjestys on
hyväksytty kaupunginvaltuustossa 16.2.2009.
Saarijärven pienvesien ranta-osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti oy 2007-2008)
Saarijärven kulttuuriympäristöohjelma, Paavon portilta Palavansalmelle (Silen, Koskinen, Naukkarinen, Äijälä, 2007)
Toimenpidesuunnitelma valtatie 13 Saarijärven keskustan osayleiskaava-alueella (A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2013)
§
§
§
Kolkanlahti
§
§
31
Pohjakartta. Pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen
maastotietokantaa sekä numeerista kiinteistöraja-aineistoa.
Saarijärven Kolkanlahden ja Tarvaalan maisemanhoitosuunnitelmat (Keski-Suomen ympräistökeskus, Mervi Koskinen, 2006).
4
KYLÄYLESIKAAVOITUKSEN TAVOITTEET JA MITOITUSPERUSTEET
4.1
Yleistavoitteet
Oikeusvaikutteinen yleiskaava on hyvä lähtökohta jatkosuunnittelulle ja päätöksenteolle. Siitä hyötyvät viranomaiset, päätöksentekijät, asukkaat, maanomistajat ja tulevat rakentajat. Kyläyleiskaavassa osoitettavalla lisärakentamisoikeudella pyritään turvaamaan palvelujen säilyminen kylillä ja ohjaamaan rakentamista ympäristöllisesti edullisimmille alueille.
Kyläyleiskaavoituksen tavoitteena on kaavaratkaisu, jossa kylien kehittymisen
tarpeet on ratkaistu 10 vuoden aikajänteellä. Kyläyleiskaavat tarkistetaan, korjataan ja päivitetään noin 10 vuoden kuluttua kyläyleiskaavan voimaantulosta.
Lähtökohtaisesti kyläyleiskaavan tavoitteena on toteutuskelpoisen, maaseutumaisen ja eheän kylärakenteen muodostaminen. Rakennuspaikkojen määrä ja
sijainti tulee olla kokonaisuuden kannalta kohtuullinen sekä eri maanomistajien
kannalta tasapuolisella tavalla ratkaistu. Kaavoitustyön yhteydessä laadittu mitoitus- ja suunnitteluperusteet sisältävät kaavoitukselle asetetut yleiset sekä yksityiskohtaisemmat tavoitteet. Mitoitus- ja suunnitteluperusteet on hyväksytty
kaupunginvaltuustossa 14.12.2009.
Tavoitteet ranta-alueilla
Luonnonympäristön ja -maiseman erityisarvot pyritään ensisijaisesti turvaamaan
rakentamisen sijoittamisella ja rakennusoikeuksien siirroilla sekä kaavamääräyksillä.
Tavoitteet sisämaalla
Rakennuspaikkojen sijoittelussa huomioidaan olemassa olevat tai suunnitteilla
olevat vesihuoltoverkostot, kylänraitit, kyläkeskuksen alueet ja muut luontevat
rakennuspaikat.
Rakennuspaikat sijoitetaan laajat peltoalueet huomioon ottaen peltojen reunaalueille, metsiköihin, teiden varsille tai olemassa olevien talouskeskusten läheisyyteen.
Luonnonympäristön ja -maiseman erityisarvot pyritään ensisijaisesti turvaamaan
rakentamisen sijoittamisella ja rakennusoikeuksien siirroilla sekä kaavamääräyksillä.
Kaavalla tuetaan alueen matkailuelinkeinotoimintaa ja maatilojen sivuelinkeinona harjoitettavaa matkailupalvelujen tarjoamista.
Uudet rakentamisalueet osoitetaan mahdollisuuksien mukaan tukeutuen jo olemassa olevaan tieverkkoon.
4.2
Kolkanlahti
32
Ohjausvaikutus
Sisämaa
Oikeusvaikutteisen kyläyleiskaavan pohjalta Saarijärven kaupunki voi myöntää
rakennuslupia suoraan kyläyleiskaavan perusteella MRL 44 § tarkoittamalla tavalla ns. sisämaa-alueella.
Maankäyttö – ja rakennuslain yleiskaavaa koskevat muutokset tulivat voimaan
1.1.2009. Lakimuutoksen myötä rakennusluvat voidaan myöntää suoraan kyläyleiskaavan perusteella 10 vuoden ajan. Määräys rakennusluvan myöntämisestä voi koskea vain kyläaluetta, johon ei kohdistu merkittäviä rakentamispaineita. Maanomistajien kannalta lupaprosessi helpottuu, koska suunnittelutarveratkaisuja ei tällöin pääsääntöisesti tarvita enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksenrakentamiseen.
Ranta-alueet
Kyläyleiskaavan ranta-alueet käsitellään kuten muut Saarijärven vesistöjen rantayleiskaavoitetut vesistöt. Kyläyleiskaavan perusteella Saarijärven kaupunki voi
myöntää rakennusluvan ranta-alueen tavanomaiselle loma- ja asuinrakentamiselle.
4.3
Lähtökohta-aineistojen asettamat tavoitteet
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Valtioneuvoston antamat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettava
huomioon kyläyleiskaavaa laadittaessa siten, että edistetään niiden toteutumista. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita on tarkistettu vuoden 2009 alkupuolella ja tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009.
Kyläyleiskaava-aluetta koskevat erityisesti seuraavat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden asiakokonaisuudet:
Toimiva aluerakenne: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista
kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen
kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin.
Kaavassa selvitetään Saarijärven keskusta-alueen lähistöllä sijaitsevien
kyläalueiden maankäyttö. Kiinnostus asuinrakentamiseen kyläalueilla on
lisääntynyt viime vuosien aikana ja maankäytön suunnittelulla edistetään
alueiden hallittu maankäyttö.
Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympräistön laatu: Alueidenkäytöllä
edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua.
Kolkanlahti
33
Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen.
Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.
Maakuntakaavan ja yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Maakunnan suunnittelussa ja yleiskaavoituksessa on tarkasteltava pitkällä aikavälillä sekä taajama- että maaseutualueiden väestömäärän kehityksen
erilaisia vaihtoehtoja.
Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet.
Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta.
Eheytyvän yhdyskuntarakenteen osalta selvitetään mahdollisuus kylien
rakenteen kehittämiseen ja keskeisten alueiden täydennysrakentamiseen
huomioimalla vesi- ja jätevesihuollon kannalta edullisia alueita.
Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden
alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä.
Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden
ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden
luonnonalueiden välillä edistetään.
Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä.
Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä.
Alueelle sijoittuvat luonto- ja kulttuuriympäristöt huomioidaan kaavassa.
Olemassa olevien selvitysten ja laadittujen selvitysten perusteella suunnittelussa huomioidaan arvokkaiden kohteiden ja alueiden säilyminen jättämällä arvokkaat alueet rakentamisesta vapaiksi tai ohjaamalla rakentamista kaavamääräyksin.
Tärkeät pohjavesialueet on osoitettu kaavassa ja kaavamääräyksissä on
annettu määräyksiä vesi- ja jätehuollon järjestämisestä niin ettei synny vesistöjen tai pohjavesien pilaantumisvaaraa.
Maakuntakaava
Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa yleiskaavaa. Yleiskaavassa huomioidaan maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavojen asettamat maankäyttötavoitteet. Yleiskaava tarkentaa maakuntakaavan asettamia maankäyttötavoitteita
perustuen yleiskaavan selvitysaineistoihin ja yksityiskohtaisempaan suunnittelutarkkuuteen.
Kolkanlahti
34
Selvitysaineisto
Luonto- ja maisemaselvitys
Lähtökohtaisesti rakentamisalueet sijoitetaan siten, että arvokkaat luonto- ja
maisemakohteet jätetään rakentamisesta vapaaksi. Avoimet peltoaukiot pyritään myös säilyttämään rakentamisesta vapaina ja uudet rakennuspaikat sijoitetaan ensisijaisesti peltojen reuna-alueille maaseutumaiseen ilmeen säilyttämiseksi. Luonnonympäristön- ja maiseman erityisarvot turvataan rakennuspaikkojen sijoittelulla sekä kaavamääräyksillä.
Kulttuuriympäristö
Yleiskaavalla edistetään suunnittelualueella sijaitsevien arvokkaiden kulttuurihistoriallisten ympäristöjen sekä kiinteiden muinaisjäännösten säilymistä.
4.4
Mitoitus
Suunnittelualueen mitoitusta tarkastellaan erikseen rannan ja sisämaan osalta.
Ranta-alueiden emätilaperusteiseen tarkastelusyvyyteen vaikuttaa mm. se, että
kyläyleiskaava-alueet ovat kokonaisuudessaan suunnittelutarvealuetta eli aluetta, jonne on muodostunut tai on muodostumassa pääasiassa pysyvää asutusta.
Tällöin rantarakennusoikeuksien emätilaperusteinen tarkastelu laaditaan vain
rantavyöhykkeelle eli noin 50 – 100 metrin syvyiselle rantaosalle. Mitoitusta on
tarkemmin käsitelty mitoitus- ja suunnitteluperusteet raportissa.
Ranta-alueet
Rakennusoikeuden määrittäminen
Maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi tilojen rakennusoikeus
ranta-alueella määritetään noudattaen emätilaperiaatetta sekä muunnetun rantaviivan periaatetta. Emätilaperiaate tarkoittaa, että selvitetään, millainen kiinteistöjaotus suunnittelualueella on vallinnut rakennuslain voimaantuloajankohtana 1.7.1959. Emätiloja ovat ne tilat, jotka on merkitty kiinteistörekisteriin ennen
edellä mainittua ajankohtaa. Kullekin emätilalle määritetään laskennallinen kokonaisrakennusoikeus rakennusyksikköinä perustuen muunnetun rantaviivan pituuteen ja ranta-alueen mitoitusarvoon. Rantaviivan muuntamisessa käytetään
Keski-Suomen liiton mallia, jossa huomioidaan kapeikkojen (saaret, salmet, lahdet, niemet, kannakset) vaikutus sekä ranta-alueen rakentamiskelpoisuus. Koska kaava-alue on kokonaisuudessaan suunnittelutarvealuetta, suunnittelutarvealueen ranta-alueeksi katsotaan MRL:n mukainen rantavyöhyke, joka on noin
50 -100 metrin syvyinen rannanosa.
Kyläyleiskaavan rannat ovat pääsäänöisesti taajaman läheisiä järvirantoja, joissa mitoituslukuna käytetään 6 rakennusyksikköä / muunnettu rantaviivakilometri.
Jokirannoilla mitoitusluku on 2 rakennusyksikköä/ luonnollinen rantaviivakilometri. Saarien osalta rakennusoikeuden määrä lasketaan saaren pinta-alaan perustuen. Saarien mitoitusarvo on 1 rakennusyksikkö/3 pinta-alahehtaaria. Alle 2
ha:n saarilla ei ole rakennusoikeutta. Rakennuspaikan osoittamista voidaan
harkita kohtuullistamisharkinnan perusteella.
Rantavyöhykkeellä sijaitseva loma- tai asuinrakennuspaikka tai maatilantalouskeskuksen alue lasketaan yhtenä rakennusyksikkönä. Rantavyöhykkeen ulkopuolella sijaitsevan maatilan talouskeskuksen tai muun rakennuspaikan ranta-
Kolkanlahti
35
vyöhykkeellä sijaitseva rantasauna lasketaan yleiskaavassa yhtenä rakennusyksikkönä ja osoitetaan pääasiassa lomarakennuspaikkana.
Rannan soveltuvuus rakentamiseen
Jos ranta on rakennettavuudeltaan tai ympäristöolosuhteiltaan huonosti rakennettavaa tai rakentamiskelvotonta, sovelletaan ensisijaisesti rakennusoikeuden
siirtoa ja toissijaisesti alempaa rakennusoikeuden mitoituslukua.
Sisämaa
Sisämaan alueilla mitoitusperusteena käytetään rakennusyksikköjä tilan pintaalaa kohti. Jos tilalle ei ole myönnetty suunnittelutarveratkaisupäätöksellä rakennusoikeutta maankäyttö- ja rakennuslainmukaisesti 1.1.2000 jälkeen, perusteena on tilan vuoden 2009 pinta-ala. Jos rakennusoikeutta on myönnetty, rakennusyksikköjen määrä vähennetään vuoden 2000 emätilan rakennusoikeudesta.
Rakennusoikeuden määrittäminen
Koko kaava-alueen sisämaan alueilla tehdään rakennusoikeustarkastelu pintaalaperusteisesti käyttäen ns. mitoituspinta-alaa. Mitoituspinta-alaan vaikuttaa tilan sijainti ja rakennettavuus seuraavasti:
1. Rakennusoikeustarkastelun leikkausajankohtana huomioidaan vuoden 2009
mukaiset kiinteistörajat ja pinta-alat, paitsi niillä tiloilla, joille on myönnetty suunnittelutarveratkaisuja.
2. Tiloille, joille on myönnetty suunnittelutarveratkaisupäätöksiä, rakennusoikeustarkastelun leikkausajankohta on 1.1.2000.
3. Mitoittavaan pinta-alaan ei huomioida ranta-aluetta.
4. Mitoituspinta-aloihin ei huomioida soistuneita alueita.
5. Mitoituspinta-aloihin ei lasketa saaria eikä saarien keskiosia, sillä sinne ei ohjata pysyvää asutusta.
6. Tiloille osoitettavan rakennuspaikkojen määrässä huomioidaan lisäksi luonnonympäristön ja maiseman olosuhteet, tilan sijainti kylärakenteessa sekä
suunniteltu vesi- ja viemärilinja.
7. Edellä mainitut suunnitteluperusteet 1-6 huomioiden kuivan maan rakennusoikeus alle puolen hehtaarin tiloilla seuraavasti:
Pinta-ala/ m2
2000 m2 < 5000 m2
Rakennusoikeuden
maksimiyksikkömäärä
1*
*Rakennuspaikka voidaan merkitä vain, mikäli tila sijoittuu edulliselle alueelle ja
vesihuoltoverkoston läheisyyteen.
Edellä olevat suunnitteluperusteet 1-7 huomioiden kuivan maan rakennusoikeus
määräytyy tilojen pinta-alan perusteella seuraavan taulukon mukaisesti (Pintaala tarkoittaa tilan pinta-alaa ja lukumäärä rakennuspaikkojen enimmäismääriä):
Kolkanlahti
36
Kuva 22: Uusien asuinrakennuspaikkojen muodostuminen tilan pinta-alan perusteella.
5
KYLÄYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT
5.1
Yleisperusteet
Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena yleiskaavana siten, että kaavakartta
laaditaan mittakaavassa 1:10 000. Yleiskaavaan keskeisenä tavoitteena on kylämäisen asumisen osoittaminen, mutta samalla kuitenkin maaseutumaisen ilmeen ja asumisviihtyisyyden säilyttäminen. Kylän kehittämistä tukee osalle kyläaluetta rakennettu sekä suunniteltu vesi- ja viemäriverkosto.
5.2
Maanomistajien tavoitteiden huomioiminen
Suunnittelun tavoite on maanomistajien tasapuolinen kohtelu jaettaessa rakennusoikeutta sekä ranta-alueilla että kuivalla maalla. Tasapuolisuudelle lähtökohtana on erillisten suunnittelu- ja mitoitusperiaatteiden laatiminen kyseisille
alueille erikseen. Suunnittelun yhteydessä huomioidaan lisäksi maanomistajien
esitykset omistamiensa alueiden maankäytöstä.
5.3
Kyläyleiskaavan mitoitus
Yleistä
Rakennuspaikkojen määrä ja sijainti on lain mukaan osoitettava kyläyleiskaavassa kiinteistökohtaisesti. Tämä tarkoittaa, että rakennuspaikkojen määrä sidotaan kaavan laadintahetken kiinteistöjakoon siten, että tiedetään täsmällisesti,
kuinka monta rakennettua rakennuspaikkaa kullakin kiinteistöllä on ja miten
monta uutta rakennuspaikkaa sille voidaan vielä rakentaa. Mitoitus tarkastellaan erikseen sisämaan ja rannan osalta eri laskentaperiaatteita noudattaen.
Rakennusoikeuden jakautuminen on esitetty tilakohtaisesti sisämaan osalta sekä emätilakohtaisesti ranta-alueiden osalta.
Mikäli maanomistaja ei ole halunnut rakennusoikeutta esitettävän kaavassa, ei
sitä ole merkitty kaavakartalle. Mitoituksen mukainen osoittamatta jäänyt rakennusoikeus on kuitenkin kirjattu mitoitustaulukoihin osoittamatta jäävänä rakennusoikeutena.
Kolkanlahti
37
Ranta-alueen mitoitus
Seuraavassa taulukossa on esitetty ranta-alueen rakennuspaikkojen kokonaismäärä sekä keskimääräinen mitoitus.
AP/AM
RA
yht.
tod. Rv.
muun. Rv.
Olevat rakennuspaikat Uudet rakennuspaikat
19
2
11
5
30
7
7,55 km
6,8 km
Rannan mitoitus on kaavaluonnoksessa 4,7 ranta-asuntoa / todellinen ranta-km
ja 5,2 ranta-asuntoa / muunnettu ranta-km.
Sisämaan mitoitus
Rakennuspaikkojen lukumäärä ranta-alueen ulkopuolisilla ns. sisämaan alueilla
on esitetty alla olevassa taulukossa.
AP/AM
RA
yht.
Olevat rakennuspaikat Uudet rakennuspaikat
93
132
4
1
97
133
Kaavalla muodostuu yhteensä 267 rakennuspaikkaa, joista uusia rakennuspaikkoja on 140 ja olemassa olevia 127.
6
MAANKÄYTTÖ
Vakituinen asutus
Vakituisen asutuksen alueet on kaavassa osoitettu AP-, (erillispientalojen alueena), ja AM- (maatilan talouskeskus) merkinnöillä. Uudet rakennuspaikat on sijoitettu kulttuuriympäristö, maisema ja luontoarvot huomioiden sopivankokoisiin
ryhmiin pääsääntöisesti olevien rakennusten tuntumaan. Uusien rakennuspaikkojen lukumäärä ja sijoittelu perustuu mitoitusperiaatteiden mukaisiin laskelmiin
kuin myös suurelta osin kaavatyön aikana saatuun maanomistajapalautteeseen.
Tiiviimpää kylämäistä asutusta on muodostunut erityisesti Kolkanlahden- ja Lehtolantien varteen sekä Parkatinniemeen. Maatilojen talouskeskusten alueet sijoittuvat peltoalueiden reunavyöhykkeille.
Loma-asutus
Kaavaratkaisussa loma-asutus on esitetty RA –merkinnällä (loma-asuntoalue) ja
matkailupalvelujen alueena merkinnöillä RM. Ranta-alueet ovat jo entuudestaan
melko taajaan rakennettuja, joten uusia lomarakennuspaikkoja on kaavaalueelle osoitettu vähän. Olevia loma-asuntoyksiköitä kaava-alueella on yhteensä 11 ja uusia on osoitettu 4.
Kolkanlahti
38
Luonnonympäristön ja maiseman erityisarvot pyritään ensisijaisesti turvaamaan
rakentamisen sijoittamisella, rakennusoikeuksien siirroilla sekä kaavamääräyksillä.
Matkailualueet
Matkailupalvelujen alueena (RM), on osoitettu leirintäalue, Ahvenlampi Camping, Puuhapuisto Veijarin alueet sekä ranta-asemakaavan mukainen Leiriharjun RM –alue. Myös kaupungin omistuksessa oleva RM –alue Ahvenlammen
länsipuolella on osoitettu matkailupalvelujen alueena.
Virkistys ja veneily
Vanha soranottoalue kaava-alueen pohjoisosassa on osoitettu virkistysalueena
merkinnällä VU-2, jossa on ulkoilun ohjaamistarvetta. Vanhan soranottoalueen
käyttöä on pohdittu mm. harjoitusraviradan osalta, mutta mitään virallisia päätöksiä tai maanomistajan esityksiä ei kohteesta ole tehty.
Uimaranta Kolkanlahden pohjukassa on osoitettu uimaranta-alueena merkinnällä VU-4. Uimarannan viereen on merkitty yleinen venevalkama LV-1.
Runebergin polku sekä ratsastustallilta pohjoiseen lähtevä ratsastusreitti on
merkitty kaavaan ulkoilureittinä.
Kolkanlahden alueella kulkee moottorikelkkailureitti, joka on merkitty omalla
merkinnällään.
Saarijärven keskustan osayleiskaavassa on osoitettu Summassaaren ja Kolkanlahden välinen matkailu- ja virkistysalueiden kehittämisvyöhyke.
Määräys: Summassaaren ja Kolkanlahden välistä vyöhykettä kehitetään vyöhykkeenä, jolle matkailun ja vapaa-ajan toimintojen palveluja keskitetään. Liikkumisverkostossa kehitetään erityisesti kevyen liikenteen, ulkoilun ja liikunnan
reitistöjä niihin liittyvine tukipalveluineen. Maankäytössä luodaan mahdollisuuksia olemassa olevien matkailu-, virkistys-, liikunta- ja kulttuuripaikkojen kehittämiselle ja uusien toimintojen syntymiselle. Maankäytön ja rakennetun ympäristön suunnittelussa otetaan huomioon luontoarvot ja viherympäristö, rannoilta
avautuvat vesistönäkymät ja muut maisemalliset vahvuudet, valtakunnallisesti
merkittävä ja muut rakennetut kulttuuriympäristöt sekä muinaisjäännökset ja
muu arkeologinen kulttuuriperintö. Kehittämisvyöhyke on luonteeltaan strateginen, elinkeinopoliittinen ja Saarijärven kaupungin myönteistä imagoa vahvistava.
Määräys on yhteneväinen Kolkanlahden kyläyleiskaavan kanssa. Kolkanlahden
kyläyleiskaavassa on osoitettu laajoja alueita matkailun ja vapaa-ajan toiminnoille. Rantaan on osoitettu laaja venevalkama-alue. Kolkanlahden kyläyleiskaavassa on osoitettu kevyen liikenteen-, ulkoilun- ja liikunnan reitistöjä.
Maa ja metsätalousalueet
Tavanomaiset rantavyöhykkeen maa- ja metsätalousalueet on osoitettu kaavassa merkinnällä M.
Avoimet peltoalueet on osoitettu maisemallisesti arvokkaina peltoalueina merkinnällä MA. Peltoalueiden säilyttäminen avoimina ja viljelyskäytössä on maisemakuvan kannalta tärkeää.
Kolkanlahti
39
Merkinnällä MY, maa- ja metsätalousvaltainen alue, joilla on erityistä ympäristöarvoa, on osoitettu luontoselvityksen mukaiset metsä- ja vesilakikohteet, mahdolliset em. kohteet sekä muut huomionarvoiset luontokohteet. Kyseisiä kohteita
ovat Ahvenlammen harjualue, Runebergin lähde, puro ja lampi, Ahvenlammen
pohjoispään suo ja lampi, Peukalopuro, Peukalopuron suisto, Varkauspuro, Eteläinen puro ja Lautapuro.
Palvelut
Vanhusten palvelukoti ja metsäoppilaitoksen kaksi aluetta on osoitettu kaavassa
palvelujen ja hallinnon alueena (P-2).
Kyläkoulu on osoitettu palvelujen ja hallinnon alueena (P-1).
Kolkanlahden kappelin alue on osoitettu kirkkojen ja muiden seurakunnallisten
rakennusten korttelialueena (YK).
Työpaikka-alue
Valtatien ja Puuhapuiston välinen kaupungin omistama alue on osoitettu työpaikka-alueena (TP-3).
Suojelu
Suojelualueena (S) kaavassa on osoitettu Jokelan suo. Alueen pohjoisosaan sijoittuva suoalue on Maakuntakaavan suojelualue.
Kaava-alueelle ei sijoitu muita suojelualueita.
Liikenne
Valtatie 13 on osoitettu kaavassa valtatie -merkintäviivalla. Valtatieltä lähtevä
Kolkanlahden yhdystie sekä Pylkönmäki – Kolkanlahti yhdystie on merkitty kaavaan yhdystienä. Muut kaava-alueen tiet on merkitty pääsyteinä.
Kaavaan on merkitty valtatie 13:lle tehdyn toimenpidesuunnitelman mukaisia
uusia teitä ja linjauksia. Erillisellä merkinnällä on osoitettu ne liittymät, jotka
suunnitelmassa on esitetty kehitettäviksi. Suunnitelma on tehty parantamaan liikenneturvallisuutta.
Erityisalueet
Ahvenlammen pohjoisrannalla sijaitseva vedenottamo on osoitettu kaavassa
yhdyskuntateknisen huollon alueena (ET-1). Valtatien varteen sijoittuva eläinten
hautausmaa on osoitettu kaavassa merkinnällä (EH-2) ja varsinainen hautausmaa merkinnällä (EH-1). Moottoriurheilurata leirintäalueen kaakkoispuolella
merkinnällä (E-2).
6.1
Muut alueet ja kohdemerkinnät
Muinaisjäännökset
Alueelle sijoittuu yksi Keski-Suomen museon tiedossa oleva kiinteä muinaisjäännös, Ahvenlammen pyyntikuopat. Muinaisjäännösalue on osoitettu kaavassa muinaismuistoalueena merkinnällä SM. Alueella sijaitsee muinaismuistolailla
Kolkanlahti
40
(295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen,
muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty.
Muinaisjäännösalueen laajuus tulee selvittää museovirastosta ja aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä museovirastoon lausuntoa varten.
Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet ja alueet
Kaavassa osoitetaan Keski-Suomen museon 1987 – 1988 inventoimat kohteet
sekä vuonna 2008 inventoidut rakennuskulttuuriselvityksen mukaiset kohteet
sekä uusina kohteina kaavatyönyhteydessä suoritetun inventoinnin (Taskinen,
2008) kohteet
Valtakunnallisesti arvokkaana rakennuskulttuurikohteena merkinnällä sr on
osoitettu Kolkanniemen pappila. Majalahden ja Peltolantien alue, vanhainkodin
alue ja Saarijärven metsäoppilaitoksen alue on osoitettu kyläkuvallisesti arvokkaina kohteina sk. Paikallisesti arvokkaana rakennuskulttuurikohteena tai ympäristönä merkinnällä sr-1 on osoitettu Kolkanlahden koulu, siunauskappeli ja Pajula. Kohteessa suoritettavat korjaus- ja muutostyöt sekä muu täydennysrakentaminen tulee tehdä siten, että kohteen kulttuurihistorialliset arvot säilyvät. sk aluemerkinnällä on osoitettu RKY93 mukainen Kolkanlahden kulttuurimaisemaalue.
Museoviraston RKY 2009 inventoinnin mukaisesti Kolkanniemen pappilan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö on osoitettu kaavassa
osa-alueena merkinnällä sk-1.
Kaavamerkinnän lisäksi, alueena jossa ympäristö tulee säilyttää (/s) on osoitettu
Kolkanlahden siunauskappeli, Kolkanlahden pappilan alue sekä paikallisesti arvokkaita asutushistoriallisesti, maisemallisesti ja rakennushistoriallisesti hyvin
alkuperäisen henkisinä säilyneitä maatilakokonaisuuksia peltoalueineen.
Pohjavesialueet
Alueen pohjoisosassa oleva ahvenlammen tärkeä I –luokan pohjavesialue on
osoitettu kaavassa pohjavesialueena pv –merkinnällä.
Alueelle ei saa sijoittaa pohja- tai pintaveden laatua vaarantavia laitoksia tai
toimintoja. Alueella tapahtuva toiminta ei saa aiheuttaa YSL 7 §:n ja 8 §:n mukaista maaperän eikä pohjaveden pilaantumista tai näihin verrattavia ympäristöhaittoja. Alueella on voimassa pohjaveden muuttamiskielto (VL 1:18 §).
Maa-ainesten oton on tarkoitus perustua pohjaveden suojeluun ja maaainestenoton yleissuunnitelmiin.
Pohjavesialue on osoitettu kaavassa merkinnällä pv..
Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet
Luonto- ja maisemaselvityksen mukaiset liito-oravien elinympäristöt on osoitettu
merkitty kaavassa osa-alueina kaavamerkinnällä luo-1. Alueella puusto tulee
säilyttää tai hoitaa sitä niin, että liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut sekä liikkumisenkannalta riittävä puusto säilytetään.
Kolkanlahti
41
Metsälain 10 §:n mukaiset erityisen arvokkaat elinympäristöt on osoitettu luo-2 alueina. Alueella ei tule harjoittaa sellaisia metsätaloustoimia, joilla vaarannetaan kohteen suojeluarvojen säilyminen.
Vesilain 2 luvun 11 §:n mukaiset arvokkaat pienvedet on osoitettu luo-3 –
alueina. Alueella ei saa suorittaa sen luonnonarvoja ja luonnontilaa heikentäviä
toimenpiteitä.
Ranta-alue
Kaava-alueen ranta-alue on merkitty kaavakartalla erillisenä rajauksena. Rajaukseen on liitetty kirjaintunnus ran.
Erilliset saunat
Rantavyöhykkeellä ei ole erillisiä saunavarauksia; ne sisältyvät RA aluerajauksiin.
6.2
Yleiset määräykset ja suositukset
MRL 44 §:n mukaisesti määrätään, että tämän yleiskaavan mukaisen enintään
kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakennuslupa voidaan myöntää suoraan
yleiskaavan perusteella ranta-alueen ulkopuolella AP-, AM- ja RA-alueille. Määräys on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan yleiskaavan lainvoimaiseksi tulosta alkaen MRL 44 § tarkoittamalla tavalla.
Tämä yleiskaava on laadittu ranta-alueen osalta MRL 72 §:n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Tätä yleiskaavaa voidaan käyttää rakennuslupien myöntämisen perusteena ranta-alueen AM, AP, RA, RP, RM-1 -alueilla sekä talouskeskuksiin liittyvien symbolilla osoitettujen saunojen kohdalla.
Ranta-alueelle sijoittuvien RA ja AP alueiden takarajat ovat ohjeelliset ja pihapiirin rakentamista voidaan erityisestä syystä (esim. tulvaherkkyyden takia) laajentaa M-alueelle enintään 100 metrin etäisyydelle rantaviivasta, kuitenkin siten, että RA ja AP alueiden sivurajojen leveyttä noudatetaan. AM –aluerajaukset ovat
ohjeelliset.
Rakennuspaikan vähimmäiskoko ranta-alueella:
Rantaan sijoittuvan uuden vakituisen asunnon rakennuspaikan pinta-alan tulee
olla vähintään 5000 m2. Rantaan sijoittuvan uuden loma-asunnon rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3000 m2. Mutta mikäli kiinteistö voidaan liittää vesihuoltoverkkoon, tulee rakennuspaikan pinta-alan olla vähintään 2000
m2. Uuden muodostettavan rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee rakennuspaikoilla olla vähintään 40 metriä.
Rakentamistapa
Rakentamisessa tulee ottaa huomioon alueen kulttuurihistoriallisesti arvokas
luonne siten, että uudis- ja korjausrakentaminen liittyy olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön. Avoimeen maisemaan tai ranta-alueille rakennettaessa tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeus-asemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen.
Kolkanlahti
42
Uudis-, laajennus- ja korjausrakentaminen on sovitettava huolellisesti maisemaan ja kyläympäristöön ottaen huomioon paikallinen rakentamisen perinne.
Ulkomaalausta suunniteltaessa on huomioitava ympäröivä vanha rakennuskanta ja suosittava yhtäläistä tapaa. Jälleenrakennuskauden historialliset rakennuspiirteet tulee turvata korjaushankkeita käynnistettäessä.
Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan
luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä. Rakentamisella ei saa tuhota luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia
luonnonesiintymiä, kuten kauniita yksittäispuita, siirtolohkareita.
Rakennuspaikan ranta-alueen kasvillisuus tulee pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Maisemallisesti merkittäviä puita ei saa kaataa.
Kolkanlahden yleiskaava-alueella Ahvenlammen entisen taimitarhan läheisyydessä maaperän pilaantuneisuus tulee selvittää ja maaperä tarvittaessa puhdistaa/kunnostaa ennen alueen asuinkäyttöön ottamista.
Jätehuolto
Rakennuspaikkojen vesi-, jätevesi- ja jätehuollossa on noudatettava voimassa
olevia viranomaismääräyksiä ja järjestettävä huolto siten, ettei synny vesistön
eikä pohjaveden pilaantumisvaaraa.
Kiinteiden jätteiden keräyksessä ja käsittelyssä tulee noudattaa kunnan yleisiä
jätehuoltomääräyksiä.
Jätevesijärjestelmää koskeva suunnitelma on liitettävä rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen tai rakentamista koskevaan ilmoitukseen.
Rantametsät
Rantametsien käsittelyssä tulee noudattaa valtakunnallisia Metsäkeskus Tapion
ranta-alueita koskevia metsänhoitosuosituksia.
Maa- ja metsätalouteen ja virkistykseen osoitetuilla alueilla sovelletaan metsän
hoitamisessa ja käyttämisessä metsälakia.
Tiestö
Tämän yleiskaavan perusteella ei myönnetä liittymälupia yleiselle tielle. Yleiskaavalla osoitetut pääsytiet ovat ohjeellisia.
Uusien rakennuspaikkojen pääsytiet tulee johtaa ensisijaisesti olemassa olevien
liittymien kautta yleiselle tielle.
Vierekkäisten rakennuspaikkojen kulku tulee ensisijaisesti tapahtua samasta liittymästä. Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa tulee neuvotella hyvissä ajoin
uuden liittymän sijainnista tai liittymän käyttötarkoituksen muutoksesta.
Yleiskaavamääräyksissä ja kaavamerkintöjen selostuksessa rantaviivalla tarkoitetaan maastokatselmuksessa viranomaisen taholta määriteltyä keskimääräistä
rantaviivaa.
Muilta osin noudatetaan Saarijärven kaupungin voimassa olevaa rakennusjärjestystä.
Kolkanlahti
7
YLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
7.1
Luonnonympäristö
43
Yleiskaavaratkaisulla pyritään siihen, että suunnittelualueen luonto- ja ympäristöarvot eivät vaarannu. Luonnonympäristöön kohdistuvia mahdollisesti haitallisia
vaikutuksia on pyritty ehkäisemään jättämällä luontoarvoja sisältävät alueet vapaaksi rakentamisesta ja muusta maankäytöstä. Näin ollen ne säilyvät kaavan
toteutuessa ennallaan.
Arvokkaat luonnon- ja maisemanosat on kaavassa osoitettu ympäristöarvoja sisältäviksi maa- ja metsätalousalueiksi (MY). Maakuntakaavan mukainen suojelukohde on osoitettu kaavassa suojelualueena merkinnällä (S). Liito-oravan
elinympäristöt on merkitty kaavaan luo-1 –merkinnällä.
Uuden asutuksen vaikutukset vesistöön ja pohjaveteen jäävät kaavan toteuduttua vähäisiksi noudatettaessa voimassa olevia vesi- ja jätevesihuoltoa koskevia
viranomaismääräyksiä ja tavoitetta liittää kaikki uudet rakennuspaikat keskitetyn
vesihuollon piiriin. Alueelle osittain sijoittuva Ahvenlammen pohjavesialue on
huomioitu kaavassa asianmukaisella merkinnällä sekä aluetta koskevilla kaavamääräyksillä.
7.2
Maisema ja kulttuuriperintö
Maisemallisesti arvokkaat peltoalueet on huomioitu kaavassa ja ne tullaan säilyttämään mahdollisuuksien mukaan avoimina ja maatalouskäytössä. Kaavalla
halutaan ensisijaisesti turvata arvokkaiden kulttuuriympäristökohteiden ja maiseman säilyminen. Kylien elävöittämisen kannalta on kuitenkin tärkeää, että
alueille voidaan osoittaa nykyistä rakennuskantaa täydentävää rakentamista.
Tämä johtaa myös siihen, että merkittäville, toistaiseksi avoimena säilyneille peltoalueille muodostuu uutta rakentamista, joka muuttaa maisemakuvaa ja yhdyskuntarakenteen ominaispiirteitä. Uudet rakennuspaikat on pyritty sijoittamaan
ensisijaisesti avoimien alueiden reunoille, mm. metsäisiin saarekkeisiin. Kaavoituksella varaudutaan alueiden maankäyttöön. Pidemmällä tähtäimellä tulee
huomioida, että maatalouden ja peltojen viljelyn vähenemisen myötä myös
avoimien viljelymaisemien säilyminen saattaa pidemmällä tähtäimellä olla epävarmaa. Tätä myötä myös alueiden käyttö muuhun tarkoitukseen nousee esille.
Alueelle sijoittuu kulttuuriympäristöalueita sekä rakennetun kulttuuriympäristön
kohteita. Kaavahankkeen yhteydessä laaditussa uudessa inventoinnissa on pyritty paikantamaan erityisesti vuoden 1940 jälkeen rakennettuja, sekä aiemmista
inventoinneista mahdollisesti poisjääneitä historiallisesti, rakennushistoriallisesti
tai maisemakuvallisesti tärkeitä rakennuksia ja alueita. Kaavassa on osoitettu
rakennuksia tai rakennusryhmiä, joiden häviäminen olisi maisemakuvan kannalta menetys. Näin kaavalla voidaan säilyttää maisemakuvallisesti keskeisessä
asemassa olevia kohteita. Rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennuskohteet, muinaismuistot sekä kulttuuriympäristöalueet on osoitettu kaavakartalle suojelumerkinnöin.
Kaavan toteutuessa voidaan katsoa alueen maiseman ja kulttuuriperinnön säilyvän paremmin kuin jos kaavaa ei toteutettaisi.
7.3
Kolkanlahti
44
Rakennettu ympäristö ja yhdyskuntarakenne
Kyläyleiskaavoissa osoitetut uudet rakennuspaikat perustuvat tila-kohtaiseen
tarkasteluun, missä on huomioitu maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Kaavaalueet on rajattu siten, että kyseisten kylien luontainen ”taajama-alue” on kaavassa mukana. Näiden kylien kehittämisellä ohjataan maaseutualueen asuinrakentamista ko. kylien alueelle ja siten pyritään vähentämään rakentamispainetta
kaupungin reuna-alueille. Kaavoitettavaksi valittujen kylien kehittämisellä ohjataan tietoisesti yhdyskuntarakenteen tiivistymistä Saarijärven keskustan lisäksi
hallitusti kehittyvien kylien alueella. Kyläalueilla ei ole rakentamispainetta, kun
tutkitaan rakennuslupien määrää 10 vuotta taaksepäin. Yleiskaavan katsotaan
täyttävän maankäyttö- ja rakennuslain 44 §:n mukaiset rakentamispainetta koskevat tavoitteet.
Kaavoitettavat alueet sijoittuvat keskustan läheisyyteen tai Uurais-ten tien varrelle ja kyseiset kyläalueet ovat Saarijärven kaupungin elinvoimaisia ja vielä kehittyviä kyläalueita. Saarijärven ydinkeskustan alueella ei ole osoitettavissa vastaavanlaisia maaseutumaisia asuntoalueita. Kolkanlahti, Linna ja Rahkola ovat
kyläalueita, jotka sijoittuvat keskustan lähiympäristöön ja ovat siten luontaisia
pysyvän asutuksen laajentumissuuntia. Kolkanlahden alueelle sijoittuu toiminnassa oleva ja edelleen kehitettävä matkailupalvelukeskittymä. Tarvaala ja
Lannevesi tarjoavat asuinpaikkoja Jyväskylän ja Uuraisten suunnassa työssäkävijöille ja ovat kylinä vetovoimaisia ja kehittyviä alueita. Tarvaalan kyläalueelle
sijoittuu merkittävä koulutus- ja oppikeskusalue.
Kolkanlahden kyläyleiskaavassa osoitettu uudisrakentaminen pääasiassa täydentää olemassa olevaa rakennettua ympäristöä. Toteutuessaan yleiskaavakaava muuttaa kyläkuvaa taajaan asutummaksi. Asumisviihtyvyys on pyritty kuitenkin turvaamaan muuttamatta alueen luonnetta olennaisesti ja säilyttämällä
ympäristölle tyypillinen maaseutumainen miljöö.
Suurin osa uudesta rakentamisesta on osoitettu olevan asutuksen yhteyteen.
Asutus on tiheintä Kolkanlahden tien varressa, erityisesti koulun ympäristössä.
Asutusta on osoitettu mitoitus- ja suunnitteluperusteiden mukaisesti hajaasutuksen tapaan koko suunnittelualueelle, jolloin vältetään liian tiheiden asutuskeskittymien syntyminen.
7.4
Liikenteelliset vaikutukset
Alueella on kattava tieverkosto. Alueen asukasmäärän kasvaessa myös liikennemäärät sekä uusien tieyhteyksien tarve kasvaa. Kaavassa osoitetut kevyenliikenteen yhteystarpeet parantavat merkittävästi erityisesti koululaisten liikenneturvallisuutta.
Liikenneturvallisuutta parantamaan on valtatie 13:lle tehty toimenpidesuunnitelma, joka on laadittu Linnankylän itäisimmästä liittymästä Kolkanlahden liittymään saakka. Suunnitelma on otettu huomioon kyläyleiskaavassa ja kaavakartalle on esitetty erillisellä merkinnällä ne liittymät, joiden kehittäminen on suunnitelman mukaan tarpeellista.
Kaava-alueelle laaditun melutarkastelun perusteella kaavaan on osoitettu laskennalliset melualueet tarkastelun kohteena olleiden teiden varsille. Paikoitellen
melualueet ulottuvat rakentamisalueille mutta rakentamisalueiden laajuus mahdollistaa rakennusten sijoittamisen melualueen ulkopuolelle.
Kolkanlahti
Kuva 23. Otteet Vt13 kehittämissuunnitelmasta.
45
7.5
Kolkanlahti
46
Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset
Kolkanlahden kyläalueen kehittämisellä ohjataan maaseutualueen asuinrakentamista ko. kylän alueella ja siten osaltaan pyritään vähentämään rakentamispainetta kaupungin reuna-alueille. Kylän kehittämisellä ohjataan tietoisesti yhdyskuntarakenteen tiivistymistä Saarijärven keskustan lisäksi hallitusti elinvoimaisen kylän alueella.
Kaavan avulla pystytään hahmottamaan alueen maankäytön nykytilaa sekä tulevaisuutta. Kolkanlahden alue on Saarijärven taajaman luontainen laajenemissuunta ja asukkaiden määrä alueella on vähitellen kasvanut. Asukasmäärän
kasvattamisesta huolimatta peruselinkeinojen, kuten maa- ja metsätalouden säilyminen alueella halutaan turvata. Yleiskaava tukee olemassa olevaa kylärakennetta ja hyödyntää olemassa olevia tai suunniteltuja palveluita ja verkostoja
Uusi asutus parantaa jo tehtyjen vesihuoltoinvestointien kannattavuutta. Uusien
talouksien liittäminen olevaan verkostoon tuo säästöjä ylläpitokustannuksiin.
Asutuksen lisääntyminen lisää samalla perustetta toteuttaa suunnitellut keskitetyn vesi- ja jätevesihuollon ratkaisut. Pitkällä tähtäimellä kaavalla tulee olemaan
myös muita myönteisiä vaikutuksia, lisääntyvä asutus tuo kunnalle verotuloja,
liittymismaksuja ja välillisiä tuloja. Lisääntyvä asutus vahvistaa alueen nykyisten
palvelujen erityisesti kyläkoulun säilymistä sekä uusien muodostumista alueella.
Lisäksi joukkoliikenteen kannattavuus kasvaa.
Asiointietäisyyksistä Saarijärven keskustaan johtuen kustannukset kohdistuvat
pääasiassa yksityiseen tahoon (yksityisautoilu), mutta osittain myös yhteiskuntaan kohdistuvina (ala-asteen koulukyydit, sairaskuljetukset, palotoimi).
7.6
Sosiaaliset vaikutukset
Kaavaprosessin aikana on pyritty myönteisiin sosiaalisiin vaikutuksiin toisaalta
osallistuvalla, tasapuolisella suunnittelulla ja toisaalta huomioimalla kaavaratkaisussa yksityisten maaomistajien edun lisäksi myös kaikkien yksilöiden rannankäyttötarpeet ja – toiveet.
Kyläalueiden kehittymistä vahvistetaan erityisesti pysyvää asutusta tihentämällä, jolloin alueen sosiaalinen verkosto vahvistuu ja yleinen turvallisuus lisääntyy.
Ympärivuotisen asutuksen lisäämisestä huolimatta alueen identiteetti ja yhtenäisyys maaseutumaisena ympäristönä kuitenkin säilytetään.
Maanomistajia on kohdeltu tasapuolisesti suunnittelun eri vaiheissa. Maanomistajia ja asukkaita on kuultu eri tavoin ja saadut mielipiteet on otettu huomioon.
7.7
Ilmastonmuutos
Kaavoitushankeen yhteydessä on arvioitu ilmastonmuutoksen vaikutusta alueen
maankäyttöön sekä toisaalta alueen toteutumisen vaikutusta ilmastonmuutokseen.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset saattavat kohdistua alueelle lähinnä tulvina ja
vedenpinnan nousuna. Kaava-alueeseen kuuluu joitakin alavampia rantaosuuksia, mutta pääsääntöisesti alueen rannoilla on korkeuseroja vedenpintaan näh-
Kolkanlahti
47
den. Uudet rantarakennuspaikat on sijoitettu Saarijärven hyvin rakentamiseen
soveltuville alueille, missä maasto ei ole alavaa. Kaava-alueella ei ole varsinaisia tulvavaara-alueita. Ranta-alueilla vedenpinnan nousun ei katsota olevan
suuri ongelma, koska korkeuserot vedenpintaan nähden ovat kohtalaisia.
Keski-Suomessa on selvitetty suurimpien järvien osalta suositeltavat alimmat
rakentamiskorkeudet. Alimmalla hyväksyttävällä rakentamiskorkeudella tarkoitetaan sitä ylintä korkeutta, jonne vesi voi nousta vahingoittamatta rakenteita.
Suunnittelualueeseen rajoittuvista vesistöistä Saarijärvellä suositeltava alin rakentamiskorkeus on 118,8 metriä. Korkeudet on ilmoitettu N 60 –järjestelmässä.
Kaavan toteutumisen aiheuttamia vaikutuksia ilmaston muutokseen on pyritty
vähentämään sijoittamalla uudet rakennuspaikat pääasiassa olevan asutuksen
yhteyteen tiiviimmiksi rakentamisalueiksi ja olevien tieyhteyksien varteen, jolloin
laajemmat, rakentamisesta vapaat alueet säilyvät. Päätiestön varsille osoitetulla
asumisella pyritään edistämään myös joukkoliikenteen kannattavuutta.
Asiointietäisyyksistä Saarijärven keskustaan johtuen lisääntyvä yksityisautoilu
on huomattavin ilmastoon vaikuttava tekijä. Vaikutuksia aiheuttavat myös mm.
rakennusten lämmitys sekä verkostojen rakentaminen alueelle. Uudet rakennuspaikat on pyritty sijoittamaan kohtuullisten etäisyyksien päähän verkostosta.
Kaavassa myös määrätään, että uudet rakennuspaikat tulee mahdollisuuksien
mukaan liittää alueelle rakennetun vesihuollon piiriin.
8
YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN
Kyläyleiskaavalla on osoitettu rakentamisalueet. Kaavan toteutuminen rakentamisen osalta tapahtuu rakennuslupamenettelyllä, mikäli hanke noudattaa kyläyleiskaavaa, lukuun ottamatta asemakaavoitettuja alueita. Tarvittaessa lupaasiat voivat edellyttää poikkeamis- tai suunnittelutarveratkaisukäsittelyjä.
Yleiskaava-alueella noudatetaan voimassaolevaa rakennusjärjestystä, ellei
yleiskaavalla toisin määrätä.
EMÄTILATAULUKKO
Ranta-alue
Tilatiedot
Vesistö
RN:o
Tilan Nimi
Rek.pm.
72940800340243
72940800940011
TOIVOLA
RINNEPELTO
15.5.2002
26.4.1961
Kantatilan järj.nro
Saarijärvi
Rantaviivatiedot
Muo.til.
Rantaviiva
01.07.-59
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
72940800940036
72940800940043
72940800940074
72940800940094
72940800940096
72940800940097
KOTIRINNE
ORAVANIEMI
LIKOLAHTI
RANTAPELTO
KUUSIMÄKI
SUVIRANTA
3.4.1973
1.3.1977
25.6.1985
26.3.1991
31.1.1992
31.1.1992
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
1*
Saarijärvi
2*
Saarijärvi
3*
Ahvenlampi
Ahvenlampi
4*
Ahvenlampi
Ahvenlampi
Ahvenlampi
5*
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
6*
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
7*
Saarijärvi
Saarijärvi
8*
72940800940098
72940800940113
72940800940114
72940800940115
72940800940124
72940800940125
72940800940126
72940801150001
72940801150002
72940801300006
72940801300007
72940801300008
72940801300010
72940801300011
72940801750000
RANTAMÄKI
Kauranhelve
Rompakko
Kauramäki
Rantapolku
Päivänpaiste
Linnunlaulu
Pappilanniemi
KOLKANNIEMI
KOIVURANTA
MÄNTYRANTA
AURINKORANTA
LÄHDERANTA
KALLIONIEMI
KOLOKANPOHJA
31.1.1992
29.8.1998
29.8.1998
29.8.1998
7.9.2007
7.9.2007
7.9.2007
20.1.2001
20.1.2001
18.6.1986
18.6.1986
18.6.1986
13.6.1991
13.6.1991
17.9.1986
72940800070674
72940800070074
72940800070335
72940800070810
72940800300080
72940800300193
72940801970003
72940800340090
72940800340091
72940800340192
72940800340193
72940800340193
72940800340219
72940800340161
72940800340162
72940800340163
72940800340210
72940800340234
72940800340235
KOLKANLAHTI
72940800010011 X
72940800010011 X
72940800010011 X
72940800010011 X
72940800010011 X
72940800010011 X
72940800010011 X
72940800010011 X
72940800010011 X
72940800010011 X
72940800010011 X
72940800010011 X
72940800010011 X
72940800010011 X
72940800010011 X
72940800010011 X
72940800010011 X
72940800010011 X
72940800010011 X
72940800010011 X
72940800010011 X
72940800010011 X
72940800010011 X
72940800010011 X
PUSKALA
26.3.1991
72940800070059 X
72940800070059 X
RANTAPURO
22.12.1953 72940800070074
72940800070074
AHVENLAMMEN POHJAVEDENOTTAMO
16.9.1974
72940800070126 X
PENTINMETSÄ
2.6.2001
72940800070126 X
72940800070126 X
LEIRIHARJU
21.4.1970
72940800300053 X
KOLKANLAHTI
10.9.2002
72940800300053 X
Samola
21.12.2000 72940800300053 X
72940800300053 X
RITONIEMI
4.4.1966
72940800340001 X
KAUNOLA
4.4.1966
72940800340001 X
RITONIEMI II
4.11.1988
72940800340001 X
ALAPARKATTI
4.11.1988
72940800340001 X
ALAPARKATTI
4.11.1988
72940800340001 X
YLÄNKÖ
9.2.1994
72940800340001 X
72940800340001 X
TALVIRANTA
3.11.1982
72940800340002 X
PARKATTI
3.11.1982
72940800340002 X
RAJAPELTO II
3.11.1982
72940800340002 X
PARKATINNIEMI
25.6.1992
72940800340002 X
72940800340002 X
Kalliola
12.11.1999 72940800340004 X
Kallioranta
12.11.1999 72940800340004 X
72940800340004 X
tod.m
KOLKANNIEMI
KOLKANNIEMI
KOLKANNIEMI
KOLKANNIEMI
KOLKANNIEMI
KOLKANNIEMI
KOLKANNIEMI
KOLKANNIEMI
KOLKANNIEMI
KOLKANNIEMI
KOLKANNIEMI
KOLKANNIEMI
KOLKANNIEMI
KOLKANNIEMI
KOLKANNIEMI
KOLKANNIEMI
KOLKANNIEMI
KOLKANNIEMI
KOLKANNIEMI
KOLKANNIEMI
KOLKANNIEMI
KOLKANNIEMI
KOLKANNIEMI
KOLKANNIEMI
PUSKALA
PUSKALA
RANTAPURO
RANTAPURO
MANNILA
MANNILA
MANNILA
KOLKANLAHTI
KOLKANLAHTI
KOLKANLAHTI
KOLKANLAHTI
ALAPARKATTI
ALAPARKATTI
ALAPARKATTI
ALAPARKATTI
ALAPARKATTI
ALAPARKATTI
ALAPARKATTI
PARKATINNIEMI
PARKATINNIEMI
PARKATINNIEMI
PARKATINNIEMI
PARKATINNIEMI
YLÄPARKATTI
YLÄPARKATTI
YLÄPARKATTI
1
mrv m
0
0
332
79
40
96
83
78
P-ala
km
ha
0
0
4,304
7,808
332
79
40
96
83
78
155 155
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
297 297
153 153
53
53
52
52
47
47
32
32
658 658
302 302
2457 2457
58
58
58
58
55
55
55
55
50
50
666 442
716 492
520 420
1142 1026
189 189
1851 1635
200
0
0
0
38
0
240 240
340 296
185 185
1003 721
120 120
65
65
25
25
95
95
305 305
46
46
41
41
87
87
Mitoitustiedot
yht.
7,992
0,276
0,509
3,218
0,520
0,513
0
0
0
0
0
0
0
0
Mitoitus
arvo
Olevat rak
lukum ao
6
0,0
6
0,0
6
2,0
6
0,5
6
0,2
6
0,6
6
0,5
6
Huom!
ra
0
0
jää
0
0
uusia
0,0
0,0
myös kantatilaa 729-408-34-24
tien takana
2,0
Yksi uusi RA oikeus jää
osoittamatta kaavakartalle. Tila on
osittain Saarijärven reitin royk
puolella ja tilan kokonaisrakennusoikeus tarkistetaan rantaosayleiskaavaa tarkistettaessa.
0,5
0
0
1
0
0
1
0
1
0
0
0
0
1,859
6
0,9
0,778
6
0,0
1,899
6
0,0
4,528
6
0,0
0,573
6
0,0
0,513
6
0,0
0,576
6
0,0
2,567
6
1,8
12,582
6
0,9
0,359
6
0,3
0,275
6
0,3
0,286
6
0,3
0,279
6
0,2
11,689
6
3,9
0,769
6
1,8
64,672 138 14,7
0,411
6
0,3
0,411
6 0,3
0,136
6
0,3
0,136
6 0,3
0,239
6
0,3
20,833
6
2,7
21,072
12 3,0
15,065
6
2,5
56,713
6
6,2
7,253
6
1,1
79,031
9,8
0,170
6
0,0
0,153
6
0,0
0,059
6
0,0
5,338
6
1,4
5,338
6
1,8
4,501
6
1,1
15,559
4,3
0,502
6
0,7
0,630
6
0,4
0,239
6
0,2
1,799
6
0,6
3,170
1,8
0,538
6
0,3
0,626
6
0,2
1,164
0,5
0
0
0
0
0
0
0
1
0
1
1
1
0
1
0
7
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
1
0
0
0
0
1
0
1
0
0
1
0
0
0
1
-0,1
0
0,0
0
0,0
0
0,0
0
0,0
0
0,0
0
0,0
0
0,8
0
0,9
0
-0,7
0
-0,7
0
-0,7
0
0,2
0
2,9
0
1,8
2 5,7
0
0,3
0 0,3
0
0,3
0 0,3
0
0,3
0
2,7
0 3,0
0
2,5
0
6,2
0
1,1
0 9,8
1
-1,0
0
-1,0
1
-1,0
1
0,4
0
1,8
0
1,1
3 0,3
1
-0,3
0
-0,6
0
0,2
1
-0,4
2 -1,2
0
0,3
0
0,2
0 0,5
1
-0,5
-0,8
0,6
0,5
1
-0,5
tien takana!
tien takana!
tien takana!
1
1
1
muod. rakennuspaikaksi
uimaranta ja virkistysalue
5
Emätilan ro, ei voida osoittaa,
tie lähellä
Emätilan ro, ei voida osoittaa,
tie lähellä
Vedenottamo
Ranta-asemakaava
ASEMAKAAVA
leirintäalue
julkisia rakennuksia
kapeikko, alle 50 m
kapeikko, alle 50 m
tal.kesk. rv:n ulkop. Sauna>RA
kaksi erillista palstaa Saarijärvellä
1
1
LIITE
EMÄTILATAULUKKO
Ranta-alue
Tilatiedot
Vesistö
RN:o
Tilan Nimi
Rek.pm.
72940800340243
72940800340097
72940800340211
72940800340224
TOIVOLA
HARJULANRANTA
RANTAPURO
KUKKULA
15.5.2002
17.8.1966
7.10.1992
3.5.1995
Kantatilan järj.nro
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
9*
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
10*
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
11*
Saarijärvi
Saarijärvi
Saarijärvi
12*
Rantaviivatiedot
Muo.til.
01.07.-59
72940800340206
72940800950002
72940800960001
72940800960003
72940800960005
72940800960007
72940800960009
72940800960015
72940800960017
72940800960021
JOKELA
LÄHTEENOJA
VAPPULA
RAJAOJA
RANTAMAJA
PAJULAHTI
KESÄLAHTI
Tomula I
TOMULA
Hiekkalahti
6.4.1992
22.5.1967
6.4.1967
6.3.1985
17.2.1986
16.10.1987
16.10.1987
7.3.2000
7.3.2000
24.11.2005
72940800340064
72940800340065
72940800340066
72940800340067
72940800340068
72940800340079
72940800340083
72940800340135
RANTALA
LEPONIEMI
KAUTONRANTA
ARVILA
SAUNARANTA
HARJULA
PELLONPÄÄ
HIEKKARANTA
8.9.1960
8.9.1960
8.9.1960
8.9.1960
8.9.1960
22.10.1964
22.10.1964
7.8.1974
72940800340131
72940800340186
72940800340197
AHORANTA
KOLKANRANTA
KOLKANLAHTI
12.2.1974
20.11.1986
25.7.1989
729-408-878-33
KOLKANLAHTI
72940800010011 X
72940800340009 X
72940800340009 X
72940800340009 X
72940800340009 X
72940800340011 X
72940800340011 X
72940800340011 X
72940800340011 X
72940800340011 X
72940800340011 X
72940800340011 X
72940800340011 X
72940800340011 X
72940800340011 X
72940800340011 X
72940800340041 X
72940800340041 X
72940800340041 X
72940800340041 X
72940800340041 X
72940800340041 X
72940800340041 X
72940800340041 X
72940800340041 X
72940800340055 X
72940800340055 X
72940800340055 X
72940800340055 X
tod.m
KOLKANNIEMI
KUKKULA
KUKKULA
KUKKULA
KUKKULA
JOKELA
JOKELA
JOKELA
JOKELA
JOKELA
JOKELA
JOKELA
JOKELA
JOKELA
JOKELA
JOKELA
PELLONPÄÄ
PELLONPÄÄ
PELLONPÄÄ
PELLONPÄÄ
PELLONPÄÄ
PELLONPÄÄ
PELLONPÄÄ
PELLONPÄÄ
PELLONPÄÄ
KOLKANLAHTI
KOLKANLAHTI
KOLKANLAHTI
KOLKANLAHTI
Mitoitustiedot
Rantaviiva
yht.
P-ala
mrv m
km
ha
0
0
36
36
84
84
0
120 120
23
23
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
57
57
0
0
74
74
154 154
40
40
22
22
22
22
33
33
58
58
59
59
7
7
51
51
292 292
43
43
40
40
298 298
381 381
7479 6757
0
0
0
0
0
4,304
0,189
0,521
3,017
3,727
0,086
8,203
0,364
2,247
0,299
0,228
0,218
0,416
1,032
0,641
13,734
0,560
0,244
0,327
0,256
0,243
1,474
1,704
0,664
5,472
0,202
0,301
6,278
6,781
214,929
Olevat rak
Mitoitus
arvo
lukum ao
6
0,0
6
0,2
6
0,5
6
0,0
0,7
6
0,1
6
0,0
6
0,0
6
0,0
6
0,0
6
0,0
6
0,0
6
0,3
6
0,0
6
0,4
0,9
6
0,2
6
0,1
6
0,1
6
0,2
6
0,3
6
0,4
6
0,0
6
0,3
1,8
6
0,3
6
0,2
6
1,8
2,3
41
ra
0
0
1
0
1
0
0
0
0
1
0
0
1
1
3
1
1
1
1
0
0
0
1
5
0
1
0
1
19
Huom!
jää
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
1
1
0
0
2
1
0
1
2
11
uusia
0,0
myös kantatilaa 729-408-34-24
0,2
-0,5
0,0
-0,3
0,1
0,0
0,0
0,0
-1,0
0,0
0,0
-0,7
0,0
-0,6
-2,1
-0,8
-0,9
-0,9
-0,8
-0,7
-0,6
0,0
-0,7
-5,2
-0,7
-0,8
0,8
-0,7
11
6
1
HIEKANOTTO- JA VENEV.PAIKKA
2
Ehdotuksen jälkeen lisätty tila taulukkoon ja yksi
rakennuspaikka
LIITE
Linjamäki
Lähteenmäki
Takapelto
Metsästysmaja
Joutenmäki
SAARIJÄRVI
Alapelto
Pe
uk
a lo
pu
ro
EMÄTILASELVITYS
KOLKANLAHTI
8:48
13.3.2015
Yht. 878:4
1684
Ratula
1
Lamminmaja
8:48
6:4
7:810
Rajapuro
7:691
4*
7:335
Vedenottamo
0:13
6:5
Raja
puro
30:193
5*
0:13
Yht. 878:4
34:179
Yht. 876:5
34:179
30:62
Urh.
53:7
30:18
34:158
5*
30:80
53:6
34:159
Leirintäalue
0:13
34:144
34:217
Yht. 876:5
Yht. 878:47
34:216
34:215
Jaakkola
Haapala
10*
34:206
34:153
Yht. 876:5
197:3
5*
Turpeela
0:13
197:3
5*
Moottorirata
30:39
Amm.oppil.
197:4
30:116
1:6841
30:99
34:127
30:193
34:125
34:167
198:1
0:13
34:247
34:246
34:232
Taimitarha
Kappeli
34:173
34:231
34:213
34:233
34:104
34:214
30:185
uro
Lautap
34:190
34:12
34:244
34:218
1
84
16
34:113
34:88
30:149
34:89
6*
34:193
34:53
30:184
34:218
34:147
34:54
34:196
30:72
0:13
34:193
Niittylä
95:1
Vesieläinpuisto
30:123
30:179
30:180
13
Lähteenoja
94:108
Uutela
95:2
0:13
94:87
94:115
10*
Kauramäki
94:10
5*
30:133
96:19
96:3
30:115
Museo 30:193
94:114
30:114
96:20
23
168
96:17
96:1
30:24
94:94
96:18
Vanhainkoti
30:144
96:12
94:113
1*
30:168
30:113
96:7
96:13
30:159
34:206
96:5
175:0
Yht.
876:4
Yht. 876:4
96:21
96:14
10*
30:166
96:17
96:9
94:10
Yht. 876:4
Rinnepelto
1:361
13
94:11
30:124
Koulu
Kolkanlahti
96:15
Yht.
876:4
34:186
Uimar.
30:54
30:193
30:74
16
1:361
Yht. 876:4
Yht. 876:4
Pajula
34:197
34:224
9*
84
34:223
1
30:71
34:240
34:99
34:8
34:98
12*
34:245
34:222
94:94
34:208
34:131
Koivulehto
Lintulahti
Mattila
34:136
1*
Yht. 876:4
Rantamäki
94:98
Yht. 876:4
94:15
34:193
Yht. 876:4
94:43
34:208
34:199
34:69
34:224
9*
34:70
6*
Yht. 876:4
Yht. 876:4
34:176
34:81
34:211
Yht. 876:4
34:205
34:79
34:36
Yht. 878:33
34:47
34:180
34:83
ro
23
34:165
8:2
Yht. 876:4
168
94:8
us
pu
Yht. 876:4
1:6823
34:198
34:106
Va
rk
a
34:170
34:97
Yht.
876:4
34:68
34:204
11*
34:83
34:93
7:805
7:510
34:66
Mäkelä
94:124
Männikkö
94:96
Yht. 876:4
Yht. 876:4
34:65
34:176
34:67
94:8
34:45
34:135
34:175
34:117
34:64
94:74
34:235
34:204
34:236
34:116
Yht.
876:4
34:234
Yht. 876:4
34:160
7:142
7:274
7:82
7:273
7*
Parkatinniemi
130:11
7:543
8:46
8:39
7:673
Yht. 876:4
34:219
34:162
Yht. 876:4
6*
130:11
1*
Yht. 876:4
34:161
Yht. 876:4
Häkkilänmäki
7:339
Yht. 876:4
Yht. 878:32
Ala-Parkatti
7:674
Yht. 876:4
34:193
7:674
115:2
Kotirinne
Kallioniemi
Yht. 876:4
Yht. 876:4
Yht.876:4
878:36
Yht.
7:74
7:74 1:6839
7:779
3*
7:339
7:779
7:779
Yht. 876:5
Yht. 876:4
34:192
Yht. 876:4
Yht. 876:4
7:111
2*
Yht. 876:4
94:36
2*
Yht. 876:5
34:91
Yht. 876:4
Yht. 876:4
Lintuniemi
7:610
7:611
162:0
34:210
Yht. 876:4
Yht. 876:4 Yht. 876:4
7:805
162:1
34:160
34:241
130:8
7:510
7:276
7:609
34:242
130:10
7:666
7:608
7:135
34:119
34:163
3:366
7:667
7:782
34:145
130:7
7:464
8:46
34:115
130:6
34:243
7:838
8:46
34:236
Yht. 876:4
8*
Mulikka
8:46
Majalahti
94:97
94:126
7:331
7:805
Yht. 876:4
94:125
94:98
34:48
0:13
7:73
Yht. 876:5
Yht. 876:4
34:90
Yht. 876:4
Yht. 876:4
Yht. 876:4
Yht. 876:4
Yht. 876:4
115:1
Yht. 876:4
Koivuranta
16
83
9
Elosaari
Pakkala
Pakkalanniemi
Metsola
Koiralamp
VIIDEN KYLÄN YLEISKAAVA
Teksti
72940200010395
72940200010395
72940200030375
72940800070082
72940800070135
72940800070142
72940800070273
72940800070274
72940800070276
72940800070331
72940800070464
72940800070608
72940800070609
72940800070610
72940800070611
72940800070666
72940800070667
72940800070673
72940800070674
72940800070691
72940800070779
72940800070782
72940800070805
72940800070805
72940800070810
72940800070838
72940800080002
72940800080039
72940800080046
72940800080048
72940800300018
72940800300201
72940800300039
72940800300054
72940800300062
72940800300071
72940800300072
72940800300074
72940800300080
72940800300099
72940800300113
72940800300114
72940800300204
72940800300116
72940800300123
72940800300124
72940800300133
Rek_nro
1-395
1-395
3-375
7-82
7-135
7-142
7-273
7-274
7-276
7-331
7-464
7-608
7-609
7-610
7-611
7-666
7-667
7-673
7-674
7-691
7-779
7-782
7-805
7-805
7-810
7-838
8-2
8-39
8-46
8-48
30-18
30-201
30-39
30-54
30-62
30-71
30-72
30-74
30-80
30-99
30-113
30-114
30-204
30-116
30-123
30-124
30-133
SISÄMAA-ALUEIDEN RAKENNUSOIKEUS
Mitoitustaulukko
Tilan_nimi
Rek_pvm
pinta_ala Rak. Oik
Muhola
21.4.1999
2,08
2
Muhola
21.4.1999
2,95
2
KUORERANTA
19.1.2002
2,39
2
KOTIPELTO
17.9.1955
0,21
MAJAPELTO
10.8.1960
0,17
SILLANKORVA
27.2.1961
0,24
MASALIN
10.3.1972
1,15
2
TOIVOLA
10.3.1972
0,97
1
RAUHALA
10.3.1972
3,91
2
PELTOLA
3.7.1974
2,15
2
KOIVULA
7.9.1981
0,21
RIIHIPELTO
20.6.1989
0,21
MAJAPALA
20.6.1989
0,05
VÄLIPELTO
20.6.1989
0,22
LISÄPELTO
20.6.1989
0,02
KOIVUKUNNAS
19.2.1991
0,50
1
KOIVIKKO
19.2.1991
1,50
2
PUSKARINNE
26.3.1991
1,21
2
PUSKALA
26.3.1991
11,41
4
KYLMÄPURO
28.10.1991
7,94
3
KALLIONIEMI
29.1.1996
0,00
MAJAPURO
21.5.1996
0,59
1
MAJALAHTI
10.6.2000
0,51
1
MAJALAHTI
10.6.2000
3,33
2
PENTINMETSÄ
2.6.2001
15,25
5
Majalahti I
21.5.2003
0,77
1
PIKKULA
17.5.1929
0,16
LIPETTI
2.8.1989
0,27
KARHILA
14.7.1993
0,92
1
MIILUAHO
1.2.1995
0,01
UUTELA
26.4.1937
0,99
1
KOLKANLAHDEN KAUPPA
6.4.1948
0,20
KOLKANKANGAS
20.8.1956
1,89
2
KOLKANLAHDEN AUTOMAATTIKESK.3.2.1960
0,06
KOTILAMPI
22.8.1963
0,03
TIENSUU
25.11.1965
0,23
KUJALA
25.11.1965
0,23
PELTOKANGAS
25.11.1965
1,96
2
LEIRIHARJU
21.4.1970
15,07
5
KOTIMÄKI
3.9.1975
0,25
PÄIVÄRINNE
8.9.1977
0,20
TIENSUU
8.9.1977
0,20
VEHMAA
8.9.1977
0,20
MÄNNISTÖ
8.9.1977
0,20
KAPPELIMÄKI
22.11.1979
0,32
PUROLEHTO
22.11.1979
0,40
PUROMÄKI
30.8.1983
0,25
1
A_oleva
0
0
0
1
1
1
1
1
0
1
1
0
0
1
0
1
0
1
0
0
0
1
0
0
0
1
0
0
0
0
1
1
1
0
0
1
1
0
1
1
1
1
1
1
0
1
1
Ra_oleva
0
0
0
0
0
0
0
0
1
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
KOLKANLAHTI
Uusia
0
2
2
0
0
0
1
0
1
1
0
1
0
0
0
0
2
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
1
0
0
0
0
2
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Jää
2
1
4
Huom.
MY, MA
4 rp. jää osoittamatta kaavassa.
soranottoalue
2
koostuu kahdesta tilasta, rp yht
koostuu kahdesta tilasta, rp yht
asemakaava
1
Tien varsi ei liittymää
RANTA-ASEMAKAAVA, julkisia rakennuksia
Vesieläinpuisto
LIITE
Mitoitustaulukko
72940800300144
72940800300149
72940800300159
72940800300166
72940800300168
72940800300179
72940800300180
72940800300184
72940800300185
72940800300193
72940800300193
72940800300193
72940800340008
72940800340012
72940800340036
72940800340045
72940800340047
72940800340048
72940800340255
72940800340053
72940800340054
72940800340069
72940800340070
72940800340079
72940800340081
72940800340083
72940800340083
72940800340088
72940800340089
72940800340093
72940800340098
72940800340099
72940800340104
72940800340106
72940800340113
72940800340115
72940800340116
72940800340117
72940800340119
72940800340125
72940800340127
72940800340136
72940800340144
72940800340145
72940800340147
72940800340254
72940800340253
72940800340251
30-144
30-149
30-159
30-166
30-168
30-179
30-180
30-184
30-185
30-193
30-193
30-193
34-8
34-12
34-36
34-45
34-47
34-48
34-255
34-53
34-54
34-69
34-70
34-79
34-81
34-83
34-83
34-88
34-89
34-93
34-98
34-99
34-104
34-106
34-113
34-115
34-116
34-117
34-119
34-125
34-127
34-136
34-144
34-145
34-147
34-254
34-253
34-251
PURORINNE
PEUKALOPOTTI
MUKSULA
KIVIPELTO
LEHTORINNE
PUUTARHA
LAUTARANTA
MÄNNIKKÖ
MATKANPÄÄ
KOLKANLAHTI
KOLKANLAHTI
KOLKANLAHTI
NASKALA
SOPO
JATTALA
ETELÄRINNE
KALLIOAHO
MULIKKA
MÄNTYMEHTÄ
HIEKKARINNE
KANERVALA
TATTARI
AHJOLA
HARJULA
PUTKIPELTO
PELLONPÄÄ
PELLONPÄÄ
HIETAKENTTÄ
MÄNTYKENTTÄ
MINKKILÄ
ORALA
PÄIVÄRINNE
YLÄLEHTO
KUJANSUU
METSÄLÄ
TIEMAA
KOTIAHO
PAJAPELTO
RAJAPELTO
KOIVULEHTO
LUKKARINLEHTO
KOTIHARJU
HAAPALA
KOIVURINNE
KOIVULA
MÄNNIKKÖ
MÄNTYKULMA
KOIVIKKO
30.5.1986
8.10.1987
3.6.1988
20.4.1989
15.1.1990
24.2.1993
24.2.1993
3.1.1995
3.1.1995
10.9.2002
10.9.2002
10.9.2002
10.10.1927
10.10.1927
10.10.1927
9.10.1940
9.10.1940
9.10.1940
13.1.2015
19.9.1955
19.9.1955
8.9.1960
8.9.1960
22.10.1964
22.10.1964
22.10.1964
22.10.1964
14.6.1965
14.6.1965
22.7.1966
17.8.1966
17.8.1966
14.11.1966
7.11.1967
12.5.1969
19.2.1970
19.2.1970
19.2.1970
6.4.1970
15.12.1970
3.12.1971
7.8.1974
8.7.1977
19.4.1978
19.2.1980
26.2.2014
26.2.2014
13.7.2011
0,22
5,75
0,20
0,17
0,21
0,65
0,54
0,45
14,01
52,26
0,18
28,49
0,56
1,15
0,15
1,20
0,17
0,44
8,16
0,46
0,25
0,22
0,27
0,65
0,20
0,21
1,29
0,34
0,44
0,29
0,20
0,22
0,92
0,23
0,14
0,00
0,21
0,50
0,30
0,56
0,23
0,33
0,78
0,52
0,36
1,44
1,65
1,55
1
0
1
1
1
0
1
1
0
2
0
0
1
0
0
1
0
0
0
1
1
1
1
1
1
0
0
1
1
1
1
1
0
0
1
0
1
0
1
0
1
1
1
1
1
0
0
0
2
1
1
5
10
8
1
2
2
0
4
1
2
1
1
1
1
1
0
1
1
1
2
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
1
0
0
1
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
KOLKANLAHTI
0
0
0
0
0
1
0
0
5
11
0
5
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
2
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
1
0
0
0
0
0
1
1
1
kapea tila, purosuisto
kappelin aidattu alue vähennetty
Kaupungin. vanhainkoti, koulu, vesieläinpuisto
Kaupungin.Leirintäalue, väh RM VU ja pv
2
peltoa
1
sähkölinja, pelto
4
Lohkottu tilasta Mulikka
P-2 merkintä
1
peltoa
LIITE
Mitoitustaulukko
72940800340153
72940800340158
72940800340159
72940800340160
34-153
34-158
34-159
34-160
LISÄMETSÄ
PURONKULMA
METSÄPURO
YLÄNKÖ II
13.4.1981
11.6.1981
11.6.1981
3.11.1982
1,73
0,19
0,75
0,08
2
72940800340160
72940800340165
72940800340167
72940800340170
72940800340173
72940800340175
72940800340176
72940800340176
72940800340180
72940800340190
72940800340193
72940800340193
72940800340193
72940800340196
72940800340197
72940800340198
72940800340199
72940800340204
72940800340204
72940800340205
72940800340206
72940800340208
72940800340208
72940800340210
72940800340213
72940800340214
72940800340215
72940800340216
72940800340217
72940800340218
72940800340218
34-160
34-165
34-167
34-170
34-173
34-175
34-176
34-176
34-180
34-190
34-193
34-193
34-193
34-196
34-197
34-198
34-199
34-204
34-204
34-205
34-206
34-208
34-208
34-210
34-213
34-214
34-215
34-216
34-217
34-218
34-218
YLÄNKÖ II
KIVIHAKA
TUOMILEHTO
PAJULA
KOTILEHTO
LEPOLA
MATTILA
MATTILA
LISÄMATTILA
SIIRTOLA
ALAPARKATTI
ALAPARKATTI
ALAPARKATTI
KUJANSUU
KOLKANLAHTI
KUUSIKKO
MÄNNIKKÖ
OSAKULMALA
OSAKULMALA
KULMALA
JOKELA
MÄKELÄ
MÄKELÄ
PARKATINNIEMI
KOIVULEHTO
HAAPALEHTO
LÄHTEELÄ
KOIVUJÄRVI
JAAKKOLA
KOLKANPALA I
KOLKANPALA I
3.11.1982
26.5.1983
24.8.1983
21.9.1983
12.3.1984
19.7.1984
19.7.1984
19.7.1984
26.4.1985
15.7.1987
4.11.1988
4.11.1988
4.11.1988
25.7.1989
25.7.1989
1.2.1990
1.2.1990
7.4.1992
7.4.1992
7.4.1992
6.4.1992
19.5.1992
19.5.1992
25.6.1992
30.4.1993
30.4.1993
26.1.1994
26.1.1994
26.1.1994
9.2.1994
9.2.1994
2,44
0,36
0,27
0,51
0,36
0,49
6,34
1,26
0,05
1,19
0,96
0,88
0,32
0,38
4,51
2,79
1,62
2,85
1,11
0,27
0,44
1,78
0,50
0,72
0,33
0,32
0,78
0,23
0,93
0,22
0,14
2
9.2.1994
3.5.1995
3.5.1995
2,89
0,21
0,42
3.5.1995
3.5.1995
29.8.1998
29.8.1998
29.8.1998
12.11.1999
12.11.1999
1,26
1,75
0,21
0,50
0,78
0,53
0,50
72940800340219 34-219
72940800340222 34-222
72940800340223 34-223
YLÄNKÖ
ELOPELTO
KOTIMÄKI
72940800340224
72940800340224
72940800340231
72940800340232
72940800340233
72940800340236
72940800340236
KUKKULA
KUKKULA
Taunola
Lukkarinpuu
Lukkarinpelto
YLÄPARKATTI
YLÄPARKATTI
34-224
34-224
34-231
34-232
34-233
34-236
34-236
KOLKANLAHTI
0
0
1
0
0
0
0
0
2
0
0
0
0
1
1
1
1
1
1
0
0
1
0
0
1
0
1
0
1
0
0
1
0
0
0
1
1
0
1
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
1
0
0
0
1
0
0
0
0
0
2
2
0
1
0
1
0
0
2
2
0
0
2
0
0
2
0
0
0
0
0
0
1
0
0
2
1
0
1
0
0
0
2
1
0
2
2
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
1
2
1
1
1
1
0
1
1
3
2
1
1
1
3
2
2
2
2
2
1
1
1
1
1
1
1
1
3
0
suo, holppokulkuinen metsää kasvava, mak
teollinen rakennus
Toinen uusi ro osoitettu kaavakartalla tilalla
34:219
kapea tila
1
2
0
peltoa
- suo, maakuntak S
1
sähkölinja
rakennus ranta-alueen ulkopuolella
stratakaisu 1.1.2000 jälkeen
Kaavakartalla näkyvä toinen uusi ro siirretty
tilalta Ylänkö 34:160
Ro siirretty tilalta 34:224
koostuu kahdesta tilasta rp yht (yksi ro siirretty
tilalle 34:222)
koostuu kahdesta tilasta rp yht
1
peltoa
LIITE
Mitoitustaulukko
72940800340240
72940800340241
72940800340242
72940800340250
72940800340244
72940800340245
72940800340246
72940800340247
72940800530006
72940800530007
72940800940008
72940800940008
72940800940010
72940800940011
72940800940015
72940800940036
72940800940138
72940800940087
72940800940094
72940800940094
72940800940098
72940800940098
72940800940108
72940800940113
72940800940114
72940800940115
72940800940124
72940800940125
72940800940126
72940800950001
72940800950002
72940800960001
72940800960003
72940800960007
72940800960009
72940800960012
72940800960013
72940800960014
72940800960017
72940800960017
72940800960018
72940800960019
72940800960020
72940801150001
72940801150002
72940801150002
72940801300011
72940801300011
34-240
34-241
34-242
34-250
34-244
34-245
34-246
34-247
53-6
53-7
94-8
94-8
94-10
94-11
94-15
94-36
94-138
94-87
94-94
94-94
94-98
94-98
94-108
94-113
94-114
94-115
94-124
94-125
94-126
95-1
95-2
96-1
96-3
96-7
96-9
96-12
96-13
96-14
96-17
96-17
96-18
96-19
96-20
115-1
115-2
115-2
130-11
130-11
Naskalanpelto
TAMMELA
VÄLIPARKATTI
ISÄNMAA
TAIMILEHTO
Heponiitty
Ukonrinne
Mäntyrinne
KUURAPURO
LISÄ-UUTELA
KOIVULEHTO
KOIVULEHTO
UUTELA
RINNEPELTO
KOIVUKYNNÄS
KOTIRINNE
ARVOLA
ULLANLINNA
RANTAPELTO
RANTAPELTO
RANTAMÄKI
RANTAMÄKI
NIITTYLÄ
Kauranhelve
Rompakko
Kauramäki
Rantapolku
Päivänpaiste
Linnunlaulu
SIMOLA
LÄHTEENOJA
VAPPULA
RAJAOJA
PAJULAHTI
KESÄLAHTI
TUULELA
HIEKKAPELTO
LAHTELA
TOMULA
TOMULA
Lahtelanpelto
Tomulanpelto
Marjapelto
Pappilanniemi
KOLKANNIEMI
KOLKANNIEMI
KALLIONIEMI
KALLIONIEMI
16.10.2001
7.11.2001
7.11.2001
18.12.2009
17.1.2003
3.10.2003
1.9.2005
1.9.2005
3.9.1975
3.9.1975
26.4.1961
26.4.1961
26.4.1961
26.4.1961
7.10.1964
3.4.1973
4.3.2015
23.5.1990
26.3.1991
26.3.1991
31.1.1992
31.1.1992
28.9.1995
29.8.1998
29.8.1998
29.8.1998
7.9.2007
7.9.2007
7.9.2007
22.5.1967
22.5.1967
6.4.1967
6.3.1985
16.10.1987
16.10.1987
20.9.1989
20.9.1989
20.9.1989
7.3.2000
7.3.2000
8.5.2002
8.5.2002
8.5.2002
20.1.2001
20.1.2001
20.1.2001
13.6.1991
13.6.1991
0,50
0,15
0,78
3,80
13,27
1,42
0,49
0,55
0,69
0,47
12,60
2,78
10,61
7,81
0,42
5,08
2,31
0,22
3,15
1,95
2,35
0,54
8,15
0,78
1,90
4,53
0,57
0,51
0,58
1,45
8,20
0,36
2,25
0,23
0,22
0,25
0,07
0,20
0,88
0,16
0,47
1,23
0,85
0,34
9,26
0,29
0,15
5,92
1
0
1
1
0
0
0
1
1
0
0
1
0
1
1
1
0
1
1
0
0
0
1
1
0
0
1
1
0
0
1
1
1
0
0
0
1
0
1
0
0
0
0
0
1
0
0
0
1
1
2
5
2
1
1
5
2
4
3
3
2
2
2
1
4
1
2
3
1
1
1
2
4
2
1
1
2
1
4
3
4
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
KOLKANLAHTI
1
0
0
2
5
2
0
0
1
0
4
2
3
2
0
2
0
0
2
2
2
0
0
1
2
2
0
1
1
1
3
0
2
1
1
0
0
0
1
0
1
2
1
0
4
4
0
2
5
peltoa
3
peltoa
stratakaisu 1.1.2000 jälkeen
Kyläkeskuksen aluetta
LIITE
Mitoitustaulukko
72940801620000
72940801620001
72940801970003
72940801970003
72940801980001
72940808780004
72940808780004
72940808780032
72940808780033
72940808780047
72989500000013
72989500000013
72989500000013
72989500000013
72989500000013
72989500000013
72989500016823
72989500016841
72989600060004
72989600060005
162-0
162-1
197-3
197-3
198-1
878-4
878-4
878-32
878-33
878-47
0-13
0-13
0-13
0-13
0-13
0-13
1-6823
1-6841
6-4
6-5
PUSKAPELTO
Römpsänperä
Samola
Samola
TAIMITARHANMAA
SORANOTTOPALSTAT
SORANOTTOPALSTAT
MUDANOTTOPAIKKA
HIEKANOTTO-JA VENEV.PAIKKA
HIEKANOTTOPAIKKA
VALTATIE 13
VALTATIE 13
VALTATIE 13
VALTATIE 13
VALTATIE 13
VALTATIE 13
Pylkönmäki-Kolkanlahti yhdystie
Kolkanlahti yhdystie
LIITÄNNÄISALUE
LIITÄNNÄISALUE
20.12.1984
19.12.2002
21.12.2000
21.12.2000
17.1.2003
17.9.1985
17.9.1985
11.7.1990
11.7.1990
9.8.1990
25.4.1991
25.4.1991
25.4.1991
25.4.1991
25.4.1991
25.4.1991
5.12.1998
11.11.1998
15.9.1994
15.9.1994
0,27
0,24
7,25
6,39
6,77
0,38
0,96
0,65
1,08
0,15
1,14
0,03
0,21
0,64
0,01
2,27
3,47
4,94
0,21
0,21
yht.
0
1
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
93
3
3
3
1
1
2
5
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
4
KOLKANLAHTI
0
0
0
0
3
0
0
0
1
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
133
asuinrakennuksia ja julkisia rakennuksia
rakennuksia
1
1
soranottoalue
yhteinen alue, suo, helppokulkuinen metsää kasvava
yhteinen alue
33
LIITE

KAAVASELOSTUS SAARIJÄRVEN KAUPUNKI VIIDEN

Transcription

Similar documents

Saarijärven kesä jatkuu! Tule, koe ja nauti!

Document

MATKAKUUMETTA? TÄLLÄ SE LÄHTEE

Tutustumisvinkkejä ryhmille Saarijärvellä 2015

Pusu 1, 2015 - Saarijärven Pullistus

Document

SAARIJÄRVEN KANSALLISPUKU

kulttuuria kesällä 2012 kulttuuria kesällä 2012 saarijärvellä