docTilinpäätös 2014 - Tampereen kaupunki
download 
Report Transcription
Tilinpäätös 2014 - Tampereen kaupunki
014 Tilinpäätös TAMPEREEN KAUPUNKI julkaisut Toiminta ja talous 2015 tilinpäätös 2014 Julkaisija: Tampereen kaupunki, konsernihallinto, hallinto- ja talousryhmä Kansien suunnittelu: DesignKomitea Kannen kuva: Tuula Kaakinen Paino: Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy 2 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Pormestarin katsaus Kuntokuuri tuotti tuloksia K untien talous kehittyi viime vuonna ennakoitua paremmaksi. Säästötoimet hidastivat menojen kasvua ja lisäksi kunnat kiristivät veroprosenttejaan. Valtionvarainministeriön arvion mukaan kuntatalous pysyy kuitenkin lähivuodet kireänä, sillä veropohjien vaimea kehitys sekä valtionosuusleikkaukset hidastavat kuntien tulojen kasvua. Vaikean taloustilanteen pakottamana menojen kasvua hillitseviä toimia on jatkettava. Huomattava osa kunnista myös nostaa veroprosenttejaan ja velkarahoitus jatkaa kasvuaan. Tampereen kaupungin vuoden 2014 tilikauden tulos oli 19,3 miljoonaa euroa alijäämäinen ja ilman kertaluonteisia satunnaisia kuluja alijäämä oli 4,9 milj. euroa. Vuodelle 2014 asetettu taloustavoite käytännössä saavutettiin. Nettomenojen kasvu oli vain 0,5 prosenttia. Näin matalaan nettomenojen kasvuun ei ole pystytty sitten 1990-luvun lamavuosien. Silti palvelut kyettiin järjestämään, vaikka palvelutarpeita kasvattivat ripeä väestönkasvu ja työttömyysasteen nousu 18 prosenttiin. Näistä lähtökohdista tarkastellen toimintakatteen matalaa kasvua voidaan pitää erinomaisena saavutuksena. Verotulot kasvoivat viime vuonna 4,7 prosenttia. Verotulojen kasvu perustui lähinnä veroprosenttien korotuksiin sekä yhteisöveron reilun viidenneksen kasvuun. Nettoinvestoinnit olivat 213,9 miljoonaa euroa. Huolimatta erinomaisen matalasta nettomenojen kasvusta investointien tulorahoitusprosentti jäi 38,9 prosenttiin. Kaupungin lainakanta väheni 18,8 miljoonaa euroa vuodesta 2013, ja asukaskohtainen lainamäärä oli 1 680 euroa. Tampereen väkiluku kasvoi ennakkotietojen mukaan 2 558 henkilöllä. Kaupungin haastavan taloustilanteen vuoksi toimintayksiköitä on jo usean vuoden ajan kannustettu karsimaan kuluja, hyödyntämään vaihtuvuutta ja löytämään uusia toimintamalleja taloustilanteen korjaamiseksi. Vuosien 2013 ja 2014 kehitys osoittaa, että nykyisellä toimintamallilla olemme onnistuneet menojen hillinnässä ja talouden sopeuttamisessa hyvin tehokkaasti. Vuoden 2014 nettomenojen poikkeuksellisen alhaisesta kasvusta erityinen kiitos kuuluu kaupungin henkilöstölle. Toki on syytä muistaa, että vuodelle 2015 asetettu talousarvion 0-tulostavoite merkitsee tarkan taloudenhoidon jatkamista. Vuosikate parani edelliseen vuoteen nähden, mutta tulorahoitus ei kattanut riittävästi poikkeuksellisen suuria investointeja. Kaupunki investoi tilikaudella yhteensä 213,9 milj. eurolla. Suuria yksittäisiä investointihankkeita olivat Rantaväylän tunneli 39,4 milj. euroa ja Metsä Board Oyj:ltä hankittu Lielahdessa sijaitseva entinen tehdasalue 26 milj. euron kauppahintaan. Tilakeskuksen talonrakennusinvestoinnit olivat 54,7 milj. euroa. Vuoden 2014 toiminnan ja investointien rahoitustarpeeksi muodostui 125,9 milj. euroa, mikä katettiin kassavaroja vähentämällä. Kaupungin kassavarojen tilanne on kuitenkin edelleen hyvä ja myös kaupungin asukaskohtainen lainamäärä on suurten kaupunkien matalinta tasoa. Se mahdollistaa lainamäärän hallitun kasvattamisen, kun kaupunkikehityksen kannalta välttämättömiä suuria investointeja toteutetaan lähivuosina. Työttömyyden kasvu huolestuttavaa Korkea ja pitkittynyt työttömyys kertoo siitä, miten rajussa rakennemuutoksessa erityisesti vientiteollisuus Tampereella on viime vuodet ollut. Kaupungin kasvaneet panostukset pitkäaikaistyöttömien aktivoimiseksi tuottivat viime vuonna tulosta, sillä kaupungin maksama työmarkkinatuen kuntaosuus kasvoi muita suuria kaupunkeja selvästi hitaammin. Korjaavien toimien lisäksi kaupunki on aktiivisesti luonut edellytyksiä elinkeinoelämän kasvulle ja uudistumiselle. Vuonna 2014 kaavoitettiin ennätyksellisen paljon asuin- ja liiketilaa eri puolille kaupunkia. Vuoropuhelua yrityselämän kanssa on tiivistetty ja kaupunki on vienyt aktiivisesti eteenpäin isoja kehityshankkeita, jotka mahdollistavat yritysten investointeja ja kaupungin vetovoiman kasvua pitkälle tulevaisuuteen. Kaupungin suurimman investoinnin, Rantatunnelin, rakentaminen on edennyt aikataulussa ja budjetissa, ja myös RantaTampellan rakennustyöt alkoivat pohjatöiden osalta. Katuraitiotien suunnittelu eteni yleissuunnitelmasta kehitysvaiheeseen ja myös raitiotielinjojen täydennyskaavoitusta valmisteltiin. Tampere-Pirkkala lentoaseman kakkosterminaalin kunnostaminen aloitettiin viime vuonna ja lentoliikenteen kehittämiseksi valmisteltiin uutta matkaketjut yhdistävää toimintamallia. Kansihankkeeseen haettiin uusia toimijoita ja toteutusmallia. Torni-hotellin valmistuminen vauhditti asemanseudun kehittämistä. Keskustassa oli käynnissä useita merkittäviä täydennysrakennushankkeita. Asemakeskuksen ja Eteläpuiston kansain- Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 3 Pormestarin katsaus väliset suunnittelukilpailut tuottivat korkeatasoisia tuloksia. Aktiivisella ja pitkäjänteisellä kehittämisotteella Tampere vastaa Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ja Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2040 ennakoimaan väestönkasvuun. Isot kehittämishankkeet vahvistavat kaupunkiseudun vetovoimaa ja toimivat alustoina yritystoiminnan ja uusien työpaikkojen kasvulle. Kuntien rooli muutoksessa Kaupunginvaltuusto asetti vuoden 2014 talousarviossa 43 konsernihallintoa ja tilaajan ydinprosesseja sitovaa toiminnallista tavoitetta. Suurin osa tavoitteista toteutui tiukasta taloudesta huolimatta. Suurimmat poikkeamiset liittyivät siihen, että joukkoliikenteen matkustajamäärät eivät kasvaneet tavoitteen mukaisesti ja vuokra-asuntotuotannon määrä jäi alle puoleen tavoitteesta. Ilahduttavaa on ollut palvelujen rakennemuutosten hyvä eteneminen. Oman tuotannon avoimen varhaiskasvatuksen osuus kasvoi, palvelusetelipäivähoidossa olevien lasten määrä nousi yli tavoitetason ja ikäihmisten palvelurakennetta uudistettiin kotona asumista tukevaksi. Vuonna 2014 vertailukelpoinen henkilöstökulujen kasvu oli vain 0,5 prosenttia. Muun muassa vaihtuvuuden hyödyntäminen ja rekrytointien vähentäminen ovat hillinneet henkilöstökulujen kasvua. Henkilöstö on kaupungin keskeinen voimavara. Myös tulevien vuosien tavoitteissa onnistuminen on lopulta kiinni henkilökunnan osaamisesta ja motivaatiosta. Vaikeassakin talouden tilanteessa kaupunki huolehtii henkilökuntansa työhyvinvoinnista. Vuonna 2015 otetaan käyttöön liikuntaseteli, jolla kannustetaan henkilöstöä aktiiviseen oman kunnon ylläpitämiseen. Yhdessä tekeminen ja henkilöstöjohtamisen kehittäminen ovat esillä vuoden 2015 alkupuolella käynnistyvässä toimintamallin uudistamisessa. Tampere 2017 -pro- jektissa uudistetaan Tampereen toimintamalli vastaamaan kunnan uutta roolia ja muuttuvaa toimintaympäristöä. Kuntien rooli hyvinvointiyhteiskunnassa sekä asema ja tehtävät julkisessa palvelujärjestelmässä muuttuvat olennaisesti mikäli sote-uudistus toteutuu tulevalla hallituskaudella. On oletettavaa, että merkittävä osa palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta siirtyy kuntaa laajemman tahon hoidettavaksi. Sote-uudistuksen lisäksi muun muassa kireä julkinen talous ja digitalisaatio haastavat kuntia uudistamaan toimintaansa. Kunnan rooli ja tehtävät hyvinvoinnin, elinvoiman ja alueensa kehittäjänä sekä demokraattisena paikallisyhteisönä joudutaan tarkastelemaan uudelleen. Viime vuosi osoitti, että yhdessä tekemällä pystymme kääntämään kaupungin talouden oikeaan suuntaan. Vaikka talousnäkymät ovat edelleen haasteelliset, yhteistyöllä ja innovatiivisilla uudistuksilla pystymme haasteet voittamaan. Anna-Kaisa Ikonen pormestari 4 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 SISÄLLYS Sisällys Pormestarin katsaus.....................................................................................................................................3 Toimintakertomus.......................................................................................................................................... 9 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa....................................................................................11 Tampereen kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset......................................................11 Yleinen ja alueen taloudellinen kehitys............................................................................................... 13 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa.............................................................................. 15 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä....................................................................................16 Henkilöstö................................................................................................................................................ 17 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista..................................................................................................18 Ympäristötekijät..................................................................................................................................... 20 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä........................................................................................... 21 Tilikauden tuloksen muodostuminen..........................................................................................................23 Tuloslaskelma...........................................................................................................................................23 Toiminnan rahoitus........................................................................................................................................ 26 Rahoituslaskelma................................................................................................................................... 26 Tasetarkastelu................................................................................................................................................ 29 Tase........................................................................................................................................................... 29 Kokonaistulot ja -menot................................................................................................................................32 Kaupunkikonsernin toiminta ja talous........................................................................................................33 Konsernin toiminnan ohjaus.................................................................................................................33 Konsernin toiminnassa ja rakenteessa tapahtuneet muutokset..................................................... 34 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä....................................................................................35 Konsernirakenne.................................................................................................................................... 36 Konsernitilinpäätös........................................................................................................................................38 Konsernituloslaskelma............................................................................................................................38 Konsernin rahoituslaskelma.................................................................................................................40 Konsernitase........................................................................................................................................... 42 Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä................................................................44 Talousarvion toteutuminen................................................................................................................... 45 Talousarvion toteutuminen.......................................................................................................................... 47 Olennaiset poikkeamat talousarvioon........................................................................................................ 48 Laskelmaosa.................................................................................................................................................... 51 Laskelmaosan toteutuminen......................................................................................................................... 51 Tuloslaskelman toteumavertailu........................................................................................................... 51 Investointien toteumavertailu.............................................................................................................. 56 Rahoituslaskelman toteumavertailu................................................................................................... 59 Strategiaosa................................................................................................................................................... 62 Strategiaosan toteutuminen........................................................................................................................ 62 Yhteinen Tampere — Näköalojen kaupunki -kaupunkistrategia pähkinänkuoressa.................... 63 Toiminnallisten tavoitteiden toteuma.................................................................................................64 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 5 SISÄLLYS Konsernihallinto ja konsernipalvelut.............................................................................................. 69 Konsernihallinto.............................................................................................................................................. 71 Konsernipalvelut.............................................................................................................................................73 Taloushallinnon palvelukeskus..............................................................................................................73 Hallintopalvelukeskus............................................................................................................................ 74 Työllisyydenhoidon palveluyksikkö......................................................................................................75 Tilaajaosa.........................................................................................................................................................77 Lasten ja nuorten kasvun tukeminen......................................................................................................... 79 Varhaiskasvatus ja esiopetus................................................................................................................80 Perusopetus.............................................................................................................................................81 Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut.................................................................................................. 82 Psykososiaalisen tuen palvelut..............................................................................................................83 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut........................................................................................................... 84 Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen................................................................................................... 85 Ammatillinen koulutus...........................................................................................................................87 Lukiokoulutus......................................................................................................................................... 88 Elinkeino- ja työllisyyspalvelut............................................................................................................. 89 Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen.................................................................................................90 Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut................................................91 Kulttuuripääomapalvelut...................................................................................................................... 92 Kulttuuri- ja liikuntakasvatus............................................................................................................... 93 Kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalvelut.............................................................................................94 Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen.................................................................................................. 95 Ennaltaehkäisevät palvelut................................................................................................................... 97 Perusterveydenhuollon avopalvelut.................................................................................................... 98 Sairaalapalvelut...................................................................................................................................... 99 Päihde- ja mielenterveyspalvelut...................................................................................................... 100 Sosiaalisen tuen palvelut..................................................................................................................... 101 Vammaispalvelut...................................................................................................................................102 Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen...................................................................................................103 Omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäisevän työn palvelut....................................................... 104 Kotona asumista tukevat palvelut......................................................................................................105 Sairaala- ja pitkäaikaisen laitoshoidon palvelut.............................................................................. 106 Kaupunkiympäristön kehittäminen...........................................................................................................107 Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen......................................................................................... 110 Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito..................................................................................113 Joukkoliikenne........................................................................................................................................115 Pelastustoimi......................................................................................................................................... 116 Tuottajaosan toteutuminen...................................................................................................................117 Hyvinvointipalvelut...................................................................................................................................... 119 Pirkanmaan pelastuslaitos.......................................................................................................................... 123 Liikelaitokset.................................................................................................................................................124 Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja yhteisöt.................................................................................131 6 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 SISÄLLYS Tilinpäätöslaskelmat................................................................................................................................. 135 Tuloslaskelma................................................................................................................................................136 Rahoituslaskelma.......................................................................................................................................... 137 Tase................................................................................................................................................................. 138 Konsernituloslaskelma................................................................................................................................ 140 Konsernin rahoituslaskelma........................................................................................................................ 141 Konsernitase..................................................................................................................................................142 Liitetiedot........................................................................................................................................................145 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot......................................................................................... 146 Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot.............................................................. 146 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot...................................................................148 Tuloslaskelman liitetiedot...........................................................................................................................150 Tasetta koskevat liitetiedot.........................................................................................................................154 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot.................................................................................................154 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot.............................................................................................. 161 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot.............................................................................165 Henkilöstöä ja tilintarkastajien palkkioita koskevat liitetiedot.............................................................168 Erillistilinpäätökset..................................................................................................................................169 Hyvinvointipalvelut.......................................................................................................................................171 Avopalvelut.............................................................................................................................................171 Laitoshoito.............................................................................................................................................179 Erikoissairaanhoito................................................................................................................................ 187 Varhaiskasvatus ja perusopetus..........................................................................................................195 Toisen asteen koulutus........................................................................................................................ 203 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut...........................................................................................................211 Pirkanmaan pelastuslaitos..........................................................................................................................219 Liikelaitokset.................................................................................................................................................227 Tampereen Vesi Liikelaitos..................................................................................................................227 Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos...........................................................................................235 Tullinkulman Työterveys Liikelaitos................................................................................................... 242 Tampereen Infra Liikelaitos................................................................................................................249 Tampereen Ateria Liikelaitos...............................................................................................................257 Tampereen Logistiikka Liikelaitos...................................................................................................... 265 Tampereen Tilakeskus Liikelaitos........................................................................................................272 Rahastot........................................................................................................................................................ 282 Vahinkorahasto..................................................................................................................................... 282 Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä.................................................................283 Luettelot ja selvitykset.............................................................................................................................287 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista............................................................................................. 288 Luettelo käytetyistä tositelajeista...................................................................................................... 289 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 7 8 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Toimintakertomus Toimintakertomus Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 9 10 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Tampereen kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupunginvaltuusto Tampereen kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginvaltuustoon kuuluu 67 valtuutettua. Uusi kaupunginvaltuusto aloitti vuoden 2013 alussa ja samalla poliittisissa voimasuhteissa tapahtui muutoksia. Kaupunginvaltuuston uutta kokoonpanoa valtuustoryhmittäin ja sen muutoksia kuvaa oheinen kuvio. Marraskuussa 2014 valtuustoryhmissä tapahtui muutoksia, kun Tampereen sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä otti takaisin ryhmäänsä syyskuussa 2013 tunneliäänestyksen jälkeen erottamansa neljä jäsentään. Samoin marraskuussa Laila Koskela ja Timo Vuohensilta siirtyivät Perussuomalaisten Tampereen valtuustoryhmästä Keskustan Tampereen valtuustoryhmään. Kokoomus ja SDP olivat kaupunginvaltuuston suurimmat puolueet. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on vuonna 2014 toiminut Sanna Marin (SDP), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Irja Tulonen (Kok.) ja toisena varapuheenjohtajana Maija Kajan (Vihr.). Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus huolehtii Tampereen kaupungin hallinnon ja toiminnan johtamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallitukseen kuuluu yhteensä 11 jäsentä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on vuonna 2014 toiminut pormestari AnnaKaisa Ikonen (Kok.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Atanas Aleksovski (SDP) ja toisena varapuheenjohtajana Irene Roivainen (Vihr.). Kaupunginhallitukseen ovat lisäksi kuuluneet seuraavat jäsenet: Airaksinen Harri (Kok.) Elovaara Tiina (PS) Hanhilahti Timo (Kesk.) Kivistö Anneli (SDP) Sasi Ilkka (Kok.) Sirén Elina (Kok.) Kaupunginvaltuuston kokoonpano valtuustoryhmittäin ja niiden muutokset 31.12.2014 Kesk. 5 (+2) Vas. 7 Kd 2 SKP 1 Tasi 1 Kok + RKP 18 PS 7 (-2) Vihr. 10 SDP 16 (+4) Sirniö Ilpo (SDP) Virtanen Sirkka-Liisa (Vas.) pormestari Kaupunginhallituksessa esittelee toimikautensa seutu- ja kaupunkistrategian, vuosittaisen varsinaisen talousarvion ja -suunnitelman sekä kuntademokratiaan liittyvät asiat. Kaupunginhallituksen suunnittelukokous, suko, ohjaa kaupungin kokonaisedun varmistamiseksi strategisesti merkittäviä päätettäväksi tulevia asioita. Suunnittelukokous kokoontuu samassa kokoonpanossa kuin varsinainen kaupunginhallituksen kokous. Kaupunginhallituksella on vuonna 2014 ollut kaksi jaostoa; henkilöstöjaosto ja liiketoimintajaosto. Henkilöstöjaosto vastaa kaupungin strategiseen henkilöstöohjaukseen liittyvistä asioista. Liiketoimintajaosto vastaa kaupunkikonsernin konserniohjauksen täytäntöönpanosta ja konsernivalvonnasta liikelaitosten, tytäryhteisöjen ja säätiöiden osalta sekä muista sille määrätyistä tehtävistä. Apulaispormestareina toimivat Mikko Aaltonen (Vas.), Leena Kostiainen (Kok.), Olli-Poika Parviainen (Vihr.) ja Pekka Salmi (SDP). Apulaispormestarit ovat vastanneet tilaajalautakuntien puheenjohtajina palveluiden tilaamisesta. Tampereen kaupungin johtamisjärjestelmää uudistettiin 1.6.2014 alkaen ja Juha Yli-Rajala aloitti konsernijohtajana. Konsernihallinnossa toimii pormestarin suorassa alaisuudessa konsernijohtaja, sisäinen tarkastus ja pormestarin esikuntaan kuuluvat henkilöt. Konsernijohtajan alaisuudessa toimii konserniohjausyksikkö sekä kolme konsernihallinnon ryhmää: hallinto- ja talousryhmä, kaupunkikehitysryhmä ja tilaajaryhmä. Konsernijohtaja esittelee kaupunginhallituksessa, kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa sekä kaupunginhallituksen jaostoissa henkilöstöjaostossa ja liiketoimintajaostossa kaikki asiat. Konsernihallinnon ryhmien johtajina ovat toimineen johtajat Kirsi Koski, hallinto- ja talousryhmä, Kari Kankaala, kaupunkikehitysryhmä ja Kari Hakari, tilaajaryhmä. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 11 Toimintakertomus Kaupunginhallituksen jaostoihin ovat kuuluneet seuraavat jäsenet: Henkilöstöjaosto: Sirniö Ilpo (SDP) pj. Heinämäki Anna-Kaisa (Vihr.) vpj. Kampman Ulla (SDP) Koskinen Riitta (Kok.) Minkkinen Minna (Vas.) Sasi Ilkka (Kok.) Silvennoinen Seppo (PS) Liiketoimintajaosto Kummola Kalervo (Kok) pj Aleksovski Atanas (SDP) vpj. Airaksinen Harri (Kok.) Kivistö Anneli (SDP) Mustakallio Jaakko (Vihr.) Sipilä Satu (KD) Virtanen Sirkka-Liisa (Vas.) Lautakunnat, johtokunnat ja toimikunnat Tarkastustoimikunnan tehtävänä on valvoa sisäisen valvonnan, konsernivalvonnan ja riskienhallinnan asianmukaista järjestämistä, riittävyyttä ja tehokkuutta sekä käsitellä kaupungin toimintakertomuksessa annettava selonteko sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan järjestämisestä sekä arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Tarkastustoimikunta myös ohjaa ja valvoo sisäistä tarkastusta ja koordinoi sen ja ulkoisen tilintarkastuksen työtä. Tarkastustoimikunnan jäseninä ovat toimineet puheenjohtajana pormestari AnnaKaisa Ikonen sekä jäseninä kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Atanas Aleksovski ja kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja Irene Roivainen. Vuonna 2014 toimi yhdeksän (9) lautakuntaa ja neljätoista (14) johtokuntaa, jotka ilmenevät Tampereen kaupungin organisaatiokaaviosta. Lautakuntien ja johtokuntien tehtävänä on huolehtia oman toimialansa toiminnan ja talouden johtamisesta ja valtuuston asettamien tavoitteiden toteuttamisesta. Toimi- ja neuvottelukunnat huolehtivat niille asetettujen tehtävien toteuttamisesta. Tampereen kaupungin organisaatio 31.12.2014 Kaupunginvaltuusto Keskusvaalilautakunta Kaupunginhallitus Liiketoimintajaosto Tarkastuslautakunta Henkilöstöjaosto Pormestari Tarkastustoimikunta Konsernihallinto Konsernijohtaja Sisäinen tarkastus Konserniohjausyksikkö Tilaajaryhmä Kaupunkikehitysryhmä Tilaajalautakunnat Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta Ikäihmisten palvelujen lautakunta Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta Osaamis- ja elinkeinolautakunta Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Yhdyskuntalautakunta apulaispormestari apulaispormestari apulaispormestari Sopimus Hallinto- ja talousryhmä Hyvinvointipalvelut johtokunnat Liikelaitokset Johtokunnat Avopalvelut Tampereen Ateria Laitoshoito Tampereen Infra Erikoissairaanhoito Tampereen Kaupunkiliikenne Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampereen Logistiikka Toisen asteen koulutus Tampereen Tilakeskus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Tampereen Vesi Sara Hildénin taidemuseo Tullinkulman Työterveys apulaispormestari Pirkanmaan Pelastuslaitos Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Tytäryhtiöt ja -yhteisöt 12 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Konsernipalvelut Toimintakertomus Yleinen ja alueen taloudellinen kehitys Talouden kehitys Valtiovarainministeriön taloudellisen katsauksen perustella maailman talouden kasvussa on kahden suuntaista kehitystä. Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa kasvu on kolmen prosentin tuntumassa ja Kiinan kasvu vaimenee, mutta yltää kuitenkin lähes seitsemään prosenttiin. Toisaalta Venäjän talouden ennustetaan supistuvan lähivuosina ja heijastuvan samalla myös vähentävästi Suomen ja Venäjän välisen kauppaan. Euroalueella tilanne jatkuu arvion perusteella vaimeana ja kasvua vuodelle 2014 syntyi noin prosentin. Euroopan keskuspankin ohjauskorot pysyvät ennätysalhaisina sekä pitkien että lyhyen aikavälin ohjauskorkojen osalta. Suomen BKT laski Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 0,1 prosenttina. Suomen talouden heikkojen ennusteiden vuoksi luottoluokittaja Standard & Poor’s (S&P) laski lokakuussa 2014 Suomen luottoluokitusta AA+:aan. Tähän asti Suomen luottoluokitus on ollut paras mahdollinen eli AAA. Luottoluokituksen laskusta huolimatta suurten kaupunkien rahoituksen saanti säilyi kuitenkin hyvänä. Suomen julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä matalasuhdanteen vuoksi ja julkisyhteisöjen velkasuhde lähenee jo 60 prosentin rajaa. Muun muassa väestön ikääntymisestä aiheutuva menojen kasvu rasittaa julkisyhteisöjen rahoitusasemaa ja erityisesti kuntataloutta. Tilastokeskuksen julkaiseman kuntien tilinpäätösarvioiden perusteella kuntien lainakannan kasvu hidastui edellisvuoteen verrattuna ollen 7,9 prosenttia. Keskimääräinen lainakanta oli 2 733 euroa/asukas. Vuonna 2014 kuntien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien tulos oli edellisvuotta huomattavasti parempi. Tähän seikkaan vaikuttaa, että vuoden 2014 tulos sisältää kuntalain muutoksen myös markkinoilla toimineiden liikelaitosten yhtiöittämisistä aiheutuneita satunnaisia myyntivoittoja. Vuoden 2014 kuntien menojen kasvu ilman liikelaitoksia on selkeästi hidastunut ja se muodostui arvion perusteella 1,0 prosentiksi. Kasvu on edellisvuotta selkeästi pienempi. Kuntien talouden tilannetta vuonna 2014 kiristivät valtionosuusleikkaukset, kuntien tehtävien kasvu sekä palvelujen kysynnän lisäys. Kuntien valtionosuudet vähenivät 105 milj. eurolla edellisvuodesta ja verorahoitus kasvoi kokonaisuudessaan vain 1,4 prosenttia. Toimintaympäristön kehitys Väestö Vuonna 2014 väestön kasvu, 2 558 asukasta, on kaupungin lähihistorian toiseksi suurin heti ennätysvuoden 2013 jälkeen. Väestön muutokset 2000-luvulla Bruttokansantuotteen volyymin muutos 2000-luvulla 3,9 4,1 3,0 2,8 2,0 3000 2,6 0,9 0,7 0,0 -2,0 -1,4 -1,3 1,3 Nettomuutto 2500 Syntyneiden enemmyys 2000 -0,1 1500 -4,0 1000 -6,0 -8,0 500 2013-2014 Tilastokeskuksen ennakkotieto, 2015-2016 VM:n ennuste Lähteet: Tilastokeskus ja VM 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 0 2002 2016* 2015* 2014* 2013* 2012 2011 2010 2008 2007 2006 2005 2004 -10,0 2009 -8,3 2001 4,0 Henkilöä 3500 5,2 2000 6,0 Edellisen kerran kasvu on ollut näin suurta kotikuntalain muutoksen jälkeen vuonna 1997. Vuoden lopussa tamperelaisia oli 223 004. Kotimainen muuttovoitto, 1 500 asukasta, pysyi jälleen viime vuonna selvästi suurempana aiempiin vuosiin verrattuna. Tampereelle muutti saman verran asukkaita kuin ennenkin, mutta lähtömuutto oli useita satoja asukkaita pienempi kuin 2010-luvun ensimmäisinä vuosina. Heikko työllisyystilanne vaikeuttaa edelleen nuorten ja vastavalmistuneiden työllistymistä vähentäen työn perässä muuttoja muualle Suomeen. Epävarmuus työ- ja asuntomarkkinoilla yhdessä kiristyneen asuntolainoituksen kanssa vähentää puolestaan lapsiperheiden asunnonvaihtoja, joista suuri osa suuntautuisi normaalioloissa naapurikuntiin. Vuonna 2014 syntyi lähes 2 500 uutta tamperelaista. Vaikka syntyneiden määrän tasainen kasvu onkin taittunut hieman, on määrä kuitenkin selvästi enemmän kuin 2000-luvun alkuvuosina. Vuoden 2014 aikana ennakkotietojen mukaan kasvoi 30–44-vuotiaden määrä yli 1 000 asukkaalla ja alle 15-vuotiaiden määrä 500 lapsella. Suhteellisesti eniten kasvoivat ikäihmisten ikäluokat. Vuoden aikana on 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvanut yli 400 henkilöllä. Lähde: Tilastokeskus Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 13 Toimintakertomus Nuorten, yli 50-vuotiaiden ja pitkäaikaistyöttömien määrä, joulukuu 7500 7000 6500 6000 5500 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Henkilöä 2006 2007 2008 2009 Yli vuoden työttömänä olleet 2010 2011 Alle 25-vuotiaat Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Asuminen Vuonna 2014 valmistui 1 421 asuntoa, joista 78 prosenttia sijoittui kerrostaloihin. Valmistuneista puolet oli vuokra-asuntoja. Asuntotuotanto on ollut kuuden vuoden aikana keskimäärin 1 550 asuntoa. Tämä ei vastaa läheskään kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa asetettua vuosita- 14 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 2012 2013 Yli 50-vuotiaat 2014 Tampereen ja koko maan työttömyysaste 1990-2014, neljännesvuosittain 26,0 % 24,0 22,0 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Tampere Koko maa 2014 Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 373 525 asukasta. Viime vuoden kasvu oli lähes 4 050 asukasta. Jo toisena vuonna peräkkäin kasvu on keskittynyt entistä enemmän keskuskaupunkiin. Tampereen osuus on noussut yli 64 prosentin, kun aiemmin 2000-luvulla se on ollut noin puolet. 2011 Lähde: Tilastokeskus, ennakkotieto 2008 -200 -100 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1 000 1 100 0-14v. 2005 15-29v. 2002 30-44v. Vaikka pitkäaikaistyöttömien määrä onkin pienentynyt 1 200:llä, oli edelleen vuoden lopussa lähes 5 600 tamperelaista ollut työttömänä yli vuoden. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita Tampereella oli 3 100, eli yli 300 nuorta edellisvuotta enemmän. Vaikka työmarkkinoille pääseminen on yleisesti ottaen vaikeutunut, ovat nuorten työttömyysjaksot tyypillisesti kuitenkin lyhytkestoisia ja liittyneet siirtymävaiheisiin esimerkiksi opiskelun ja työssäkäynnin välillä. Sen sijaan Ikääntyvien työttömien on entistä vaikeampi palata takaisin työelämään. Yli 50-vuotiaita työttömiä oli joulukuussa noin 6 000 henkilöä, miltei kolmasosa kaikista työnhakijoista. Vuodessa heidän määränsä kasvoi lähes 500 henkilöllä. Tampereen työttömyysaste pysytteli kuuden suurimman kaupungin korkeimpana. 20 suurimman kunnan vertailussa Tampereen edellä olivat vain Kotka, Lahti ja Jyväskylä. 1999 45-59v. 1996 60-74v. 1993 75v.+ Työ Taloudellisen kaksoistaantuman pitkittyminen on vienyt Tampereelta työpaikkoja. Vuonna 2009 menetetyistä 5 700 työpaikasta saatiin seuraavina vuosina korvattua 4 800, joten vuoden 2012 lopussa Tampereella oli työpaikkoja lähes 118 800. Työpaikkaomavaraisuus oli 123,5 prosenttia. Tämän jälkeen myönteinen vire synkkeni eikä vuoden 2008 työpaikkamäärää, lähes 120 000, ole vieläkään saavutettu. Tämä aiheutuu siitä, että suurina irtisanomisten vuosina 2013 ja 2014 työpaikkojen määrän vähentyminen lasketaan vähintään useissa sadoissa, jopa tuhansissa. Tampereen työllisyystilanne jatkoi synkkenemistään. Vuoden 2014 lopussa työttömyysaste kiipesi ennätyslukemiin 18,0 prosenttiin. Edellisen kerran se oli noussut näin korkeaksi vuoden 1998 kesällä. Työttömiä työnhakijoita oli vuoden lopussa 20 115, yli 4 000 henkilöä enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin ja miltei yhtä paljon kuin heinäkuussa 1997. 1990 Väestön kasvu ikäryhmittäin vuonna 2014 Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus voitetta 1 850 asuntoa, koska taantumavuosina 2009 ja 2010 sekä uudelleen 2014 tuotanto jäi omistusasuntojen kysynnän romahdettua vuokra-asuntojen tuotannon varaan. Asuntotuotanto ei tuntuvasti lisäänny lähivuosinakaan vaimean kysynnän vuoksi. Mahdollisuuksia lisääntymiselle kyllä olisi, sillä Tampereella oli vuoden 2014 lopussa myönnetty rakennuslupa 2 900 asunnolle, jotka valmistuvat vuonna 2015 tai myöhemmin. Edellytyksenä tuotannon kasvulle on kuitenkin talouden piristyminen ja kuluttajia vaivaavan taloudellisen epävarmuuden hälveneminen. Toimintakertomus Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Tuloperusteiden muutokset Verotuloja kertyi vuonna 2014 yhteensä 870,1 milj. euroa, mikä ylitti talousarvion 1,3 milj. eurolla. Verotulot kasvoivat vuodesta 2013 noin 38,7 milj. euroa (4,7 prosenttia). Kasvu perustui pääosin kunnallisveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien korotuksiin. Vertailtavuutta vuoteen 2013 vaikeuttaa muun muassa verontilityslakiin vuonna 2013 tehdyt muutokset ja veroprosenttien korotukset vuodelle 2014. Vuodelle 2013 kirjautui useampia erityiseriä, jotka lisäsivät kunnallisverotulokertymiä ja vähensivät yhteisöverotuloja. Kunnallisverotuloja kertyi 743,5 milj. euroa, jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 16,5 milj. euroa eli 2,3 prosenttia. Kunnallisveroprosenttia nostettiin 0,75-prosenttiyksikköä vuodelle 2014. Veroprosentin korotus lisäsi kunnallisverotuloja noin 26,5 milj. euroa. Ilman veroprosentin nostoa kunnallisverokertymä olisi laskenut 10 milj. eurolla (-1,4 prosenttia). Ilman vuoden 2013 verotilityslainmuutoksia ja veroprosentin nostoa kunnallisverojen kasvu olisi ollut noin 16,2 milj. euroa eli 2,3 prosenttia. Kunnallisverotulojen heikon kasvun taustalla oli vuoden aikana kasvanut työttömyys sekä hyvin maltillinen palkkaratkaisu. Yhteisöverotuloja kertyi 62,8 milj. euroa. Yhteisöverotulot kasvoivat 11,4 milj. euroa (22,1 prosenttia). Yhteisöverotulojen kasvu aiheutui sekä kaupungin oman että kuntaryhmän jako-osuuden kasvusta. Koska eräiden kaupungissa toimineiden merkittävien yritysten taloudelliset tulokset paranivat vuonna 2012, kaupungin osuus kunnille tilitettävästä yhteisövero-osuudesta kasvoi vuonna 2014. Kiinteistöverotuloja kertyi 63,6 milj. euroa. Kiinteistöverotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 20,4 prosenttia eli 10,8 milj. euroa. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroa korotettiin 0,05 %-yksikköä, yleishyödyllisille yhteisöille määrättiin 0,25 %:n ja rakentamattomalle rakennuspaikalle 3,00 %:n vero. Lisäksi maan hallitus päätti kiristää kiinteistöveron perusteita vuodelle 2014 monin eri tavoin. Valtionosuuksia kertyi vuonna 2014 yhteensä 300,5 milj. euroa. Valtionosuuksien määrä laski 1,8 milj. euroa (0,6 %) vuodesta 2013, vaikka kaupungin asukasmäärä kasvoi lähes 2 600 asukkaalla. Valtionosuusleikkausten vuoksi Tampereella jäi vuonna 2014 saamatta valtionosuuksia 45 milj. euroa. Valtionosuudet toteutuivat lähes talousarvion mukaisina ylittäen talousarvion nettomääräisesti noin 0,4 milj. eurolla. Vuodelle 2014 korotettiin muun muassa asiakasmaksuja, joukkoliikenteen lippujen hintoja sekä veden ja jäteveden maksuja. Kaupungin tehtävien ja toiminnan muutokset Tampereen ja Oriveden kaupunkien sopima vaiheittain käynnistyvä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue laajeni vuoden 2014 alusta sosiaalihuollon palvelujen lisäksi myös terveyshuollon palveluihin. Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen järjestämistapa muuttui 30.6.2014 alkaen ja Tampereen kaupungin järjestämisvastuulle siirtyivät Pirkkalan, Lempäälän, Vesilahden, Kangasalan ja Nokian joukkoliikennepalvelut. Lempäälän, Kangasalan ja Nokian alueilla vähäisissä määrin sekä Orivedellä ja Ylöjärvellä pääosin siirtymäajan sopimukset jatkuvat vuoteen 2016 asti. Samalla joukkoliikenteen tariffijärjestelmään tehtiin muutoksia, jotka mahdollistavat seutukunnalla kuntarajoja ylittävän matkustuksen lisäämisen. Kaupunkiseudulla otettiin käyttöön kolmen vyöhykkeen tariffijärjestelmä ja seudulliseen matkustukseen lisättiin lipputuotteita. Ikäihmisten palvelujen järjestämisen uudelleen organisointi suunniteltiin vuoden 2014 aikana ja kaupunginhallitus päätti 6.10.2014 tuotannon uudelleen organisoinnista. Uudistus koskettaa Erikoissairaanhoidon, Laitoshoidon ja Avopalvelujen tuotantoalueita. Merkittävien investointihankkeiden osalta Rantaväylän tunnelin rakentamisvaihe eteni suunnitellusti. Kaupunkirai- tiotien yleissuunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 16.6.2014 ja suunnittelu- ja valmistelutyö jatkui loppuvuoden aikana. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Vuoden 2014 talousarviossa asetettiin tilikaudelle 0-tulostavoite. Tilikauden aikana talousarvioon tehtiin muutoksia, jotka heikensivät tilikauden tulosta yhteensä 33,1 milj. eurolla. Työmarkkinatuen kuntaosuuteen ja toimeentulotukimenoihin lisättiin yhteensä 9,0 milj. euroa sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon ostoihin 6,0 milj. euroa. Lisäksi Härmälässä vanhan kaatopaikan päälle rakennettujen rivitalojen lunastuksesta ja puhdistuksesta aiheutuviin satunnaisiin kuluihin osoitettiin 12,7 milj. euroa sekä rahoitustuottoarvioita vähennettiin 6,1 milj. euroa. Investointeja lisättiin talousarviomuutoksin yhteensä 42,9 milj. eurolla. Maa-alueiden hankintoihin osoitettiin 29,1 milj. euroa, Rantaväylän tunnelin rakentamiseen arvioitua nopeamman etenemisen vuoksi 6,5 milj. euroa sekä Tilakeskuksen talonrakennushankkeiden uudelleen budjetointeihin 5,6 milj. euroa. Koko kaupungin tasolla tarkasteltuna kaupungin toimintayksiköt noudattivat valtuuston hyväksymää talousarviota hyvin. Osa yksiköistä pystyi talousarviota huomattavasti parempaan tulokseen, mutta kaikki eivät kyenneet sopeuttamaan toimintojaan valtuuston hyväksymään talousarvioon. Käyttötaloudessa merkittävin poikkeama oli Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessien kulujen 7,5 milj. euron ylitys. Suurimmat ylitykset olivat perusterveydenhuollon avopalveluissa ja vammaispalveluissa. Lasten ja nuorten kasvun tukemisen palveluissa tuotot alittuivat 0,6 milj. eurolla ja kulut ylittyivät 4,4 milj. eurolla. Ylitykset aiheutuivat varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen, psykososiaalisen tuen palvelujen sekä neuvola- ja terveydenhuoltopalvelujen kuluista. Toimintakuluihin sisältyi Helsingin hallinto-oikeuden päätökseen perustuvat noin Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 15 Toimintakertomus 0,9 milj. euron takautuvat lastensuojelun kustannukset. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen toimintakulut ylittyivät 2,8 milj. euroa tehostetun palveluasumisen laajentamisen ja sairaalahoidon lyhytaikaisten jaksojen määrän kasvun vuoksi. Hyvinvointipalveluissa Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sekä Laitoshoidon tuotantoalueet eivät saavuttaneet valtuuston nähden sitovaa tilikauden ali-/ylijäämätavoitettaan. Liikelaitoksilla valtuustoon nähden sitovaa on korvaus peruspääomasta. Liikelaitoksista Tullinkulman työterveys ei päässyt liikeylijäämätavoitteeseensa. Talousarvioon sisältyneet investoinnit toteutuivat kokonaisuudessaan talousarviota pienempinä, joista suurin osa esitetään uudelleen budjetoitavaksi vuodelle 2014. Suoraan kaupunkistrategiasta johdetuista 43 toimin- nallisesta tavoitteesta 5 jäi kokonaan ja 8 osittain saavuttamatta vuoden loppuun mennessä. Liikelaitosten 33 tavoitteesta vain yksi ja tytäryhteisöjen 74 toiminnallisesta tavoitteesta 11 ei toteutunut ja 8 toteutui osittain. Kahden tavoitteen toteutumista ei voitu arvioida. Merkittävät poikkeamat talousarvioon esitetään tarkemmin talousarvion toteumavertailu-osiossa. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Tilinpäätös toteutui kokonaisuudessaan vuoden aikana ennustettua parempana, mutta hieman alkuperäistä talousarviota heikompana. Kaupungin toimintakate kasvoi vain 0,5 prosenttia, mikä oli matalin sitten 1990-luvun alkuvuosien. Huolimatta matalasta menojen kasvusta kaupunkilaisten palvelutarjonta säilyi laajana. Vuoden 2015 talousarvion vuosikate on 78,7 milj. euroa ja tilikausi päättyy 9,9 milj. euroa alijäämäiseen tulokseen. Talousarvion toimintakate on 15,4 milj. euroa (1,4 %) vuoden 2014 tilinpäätöstä suurempi. Vuoden 2014 toteutuneen kehityksen perusteella talousarvion sallima erittäin maltillinen kasvu on mahdollista saavuttaa vuonna 2015. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kuitenkin hyvin tiukkaa toimintamenojen hallintaa ja budjettikuria ja myös selkeitä linjauksia kaupunkilaisille järjestettävien palvelujen määrästä ja palvelupisteistä. Kaupungin nykyiset tulot eivät riitä nykyisen laajuisten palveluiden ja palvelupisteiden ylläpitämiseen. 16 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Kaupungin kehityksen ja rakenteen kannalta tärkeät investoinnit vaativat kuluvana vuonna paljon rahoitusta, mutta kaupungin lainamäärää ei suunnitella lisättäväksi. Taloussuunnitelmakaudella kaupungin lainamäärä on nousemassa merkittävästi, jos kaikki kaupunkikehityshankkeet toteutuvat suunnitellussa aikataulussa. Hallituskaudella 2012–2015 kuntien peruspalvelujen valtionosuutta on leikattu 1,4 miljardilla eurolla. Yhdessä opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalan leikkausten kanssa kuntien valtionosuuksia on vähennetty yli 1,5 miljardilla eurolla vuoden 2015 tasossa. Valtionosuusleikkausten vuoksi Tampereelta jää saamatta hyvinvointipalvelujen järjestämiseen tarkoitettua rahoitusta vuonna 2015 vuositasolla jo 57 milj. euroa. Leikkaukset yhdessä alati kasvavan palvelutarpeen kanssa pakottavat kaupungin etsimään merkittäviä säästöjä toimintamenoihin Tampereen kaupungin liikelaitokset jatkavat vuonna 2015 toimintaansa pit- kälti aiempien vuosien mukaisella tavalla. Käynnissä olevat selvitykset saattavat kuitenkin muuttaa tilannetta joidenkin liikelaitosten osalta jo lähivuosien aikana. Pitkään vireillä olleet vesihuollon uudistamiseen liittyvät ratkaisut saattavat selkiytyä vuoden 2015 aikana ja vaikuttaa näin Tampereen Vesi Liikelaitoksen toimintaan ja organisaatiomalliin. Tampereen Logistiikka Liikelaitoksen ja Tullinkulman Työterveys Liikelaitoksen toimintaa koskevat selvitykset valmistuvat keväällä 2015 ja niiden pohjalta odotetaan luottamuselinten päätöksiä. Aiemmin tehtyjen päätösten mukaisesti Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen siivoustoiminta siirtyy Tampereen Ateria Liikelaitokseen elokuussa 2015. Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen osittaisesta henkilöstön ja kaluston liikkeen luovutuksesta päätetään vuoden 2015 aikana. Tampereen Infra Liikelaitoksen kehittämisohjelma päättyy ja ohjelmakauden jälkeistä toimintaa koskien on tarkoitus tehdä linjauksia. Toimintakertomus Henkilöstö Henkilöstömäärän kehitys Kaupungin henkilöstömäärä 31.12.2014 oli 15 228 henkilöä, josta vakinaisen henkilöstön osuus oli 12 593. Määräaikaista henkilöstöä oli 2 635, josta palkkatuetun henkilöstön osuus oli 264 henkilöä. Henkilöstöstä osa-aikaisia oli 1 676 henkilöä. Henkilöstömäärä sisältää myös työ- ja virkavapaalla olevat henkilöt. Vuoteen 2013 verrattuna henkilöstömäärä nousi 78 henkilöllä. Nousua selittää erityisesti Tampereen ja Oriveden sosiaalija terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen laajeneminen terveyspalveluihin 1.1.2014. Kaupungin palvelukseen siirtyi tuolloin 209 henkilöä. Palkallisten henkilötyövuosien ja henkilöstökulujen kehitys Palkallisten henkilötyövuosien määrä vuonna 2014 oli 14 080 henkilötyövuotta. Tarkasteluun sisältyvät henkilötyövuodet vähenivät 219 henkilötyövuodella eli 220 henkilötyövuoden vähennystavoite lähes toteutui. Tarkastelun ulkopuolelle on jätetty henkilöstösuunnitelmiin sisältyviä hyväksyttyjä muutoksia 370 henkilötyövuotta. Suurimpia näistä muutoksista olivat Tampereen ja Oriveden yhteistoiminta-alueen laajeneminen sekä työllistämistoimenpiteistä aiheutunut palkkatuetun henkilöstön kasvu. Toteutuneet henkilöstökulut vuonna 2014 oli 677,0 milj. euroa. Edellisvuoteen nähden henkilöstökulut kasvoivat 9,0 milj. euroa (1,4 %). Kasvun taustalla on Tampereen ja Oriveden yhteistoiminta-alueen laajeneminen, kunta-alan yleinen palkkaratkaisu, KuEL- ja VaEL-prosenttien nousut sekä palohenkilöstön palkkatason nostamiset. Henkilöstökuluista ja henkilötyövuosista yli 70 prosenttia muodostuu hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden toiminnasta. Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma vuonna 2014 oli 515,4 milj. euroa. Kasvua vuoteen 2013 nähden oli 8,2 milj. euroa. Palkallisten henkilötyövuosien kehitys TP 2013 Palkalliset henkilötyövuodet Hesu 2014 13 922 14 014 Henkilötyövuosien määrä vuonna 2014, HTv Liikelaitokset ja Pirkanmaan pelastuslaitos 2 510 htv 18 % Konsernihallinto ja ydinprosessit 701 htv Konsernipalvelut* 5% 347 htv 2% Päivähoito-, koulutus- ja kulttuuripalvelut 5 588 htv 40 % TP 2014 14 080 Henkilöstökulut vuonna 2014, milj. euroa Liikelaitokset ja Pirkanmaan pelastuslaitos 120,6 milj. e 18 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 4 935 htv 35 % Päivähoito-, koulutus- ja kulttuuripalvelut 264,1 milj. e 39 % Konsernihallinto ja ydinprosessit 45,1 milj. e Konsernipalvelut 7% 14,4 milj. e 2% Sosiaali- ja terveyspalvelut 232,7 milj. e 34 % *Konsernipalvelut sisältää muissa yksiköissä työskenteleviä palkkatukityöllistettyjä 88 htv Työkyvyttömyyden kustannukset Työkyvyttömyyden bruttokustannuksiin lasketaan terveysperusteisten poissaolojen suorat sijaiskustannukset työnantajamaksuineen, työterveyshuollon kustan- nus, varhaiseläkemenoperusteiset maksut sekä tapaturmavakuutusmaksu. Kustannuksia vähentävät Kelalta ja vakuutusyhtiöiltä tulevat työnantajahyvitykset. Näin laskettuna työkyvyttömyydestä aiheutu- neet nettokustannukset olivat noin 14,7 milj. euroa (2,2 % henkilöstömenoista). Muista keskeisistä henkilöstöön liittyvistä tunnusluvuista raportoidaan erikseen vuoden 2014 henkilöstötilinpäätöksessä. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 17 Toimintakertomus Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kaupunkikonsernin kannalta on tärkeää onnistua toiminnan suunnittelussa ja strategisissa valinnoissa. Erityisesti kaupunkikehityksessä, strategisissa hankkeissa ja investoinneissa tai palvelujen kohdistamisessa ja tuotantotapojen toteuttamisessa epäonnistuminen vaikuttaisivat negatiivisesti Tampereen kehitykseen ja sen toimintaympäristöön mutta myös tamperelaisiin. Talousarvion yhteydessä määritetään kaupunkistrategiasta johdetut vuositason toiminnalliset tavoitteet. Yksittäisillä tapahtumilla on harvemmin niin suurta vaikutusta kaupungin toimintaan tai talouteen, että asetettujen tavoitteiden saavuttaminen vaarantuisi merkittävästi. Useiden riskien toteutuminen lyhyen ajan kuluessa voi kuitenkin johtaa siihen. Riskienhallinnan toteutus sujui hyvin vuonna 2014. Vaikka talousarviossa asetettuja tavoitteita ei täysin saavutettukaan ja yksittäisiä riskejä toteutui, onnistuttiin tehdyillä toimenpiteillä varmistamaan, että kaupunkikonsernin toiminnassa ei toteutunut merkittäviä riskejä. Taloustilanteen ja toimintaympäristön vaikutukset kaupunkikonserniin Talouden kehitysnäkymät ovat epävarmat. Maltillinen taantuma on vallinnut muutaman vuoden ajan eikä suurta muutosta odoteta lähivuosina. Yritysten ja kuluttajien toiminnassa tapahtuvien muutosten ennakointi ja niiden vaikutusten arviointi on vaikeaa. Valtiontalouden tasapainottamistoimenpiteillä sekä lainsäädännön muutoksilla ja kuntien velvoitteiden lisäämisellä on myös vaikutuksensa kaupungin toimintaan ja talouteen. Erityisesti SOTE– uudistuksesta on odotettavissa merkittäviä muutoksia, mutta myös riskejä. 18 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Palvelutuotannon järjestämisestä aiheutuvat kustannukset ovat viime vuosina olleet voimakkaassa nousussa. Vuonna 2014 kaupungin nettomenojen kasvua saatiin kuitenkin hillittyä 0,5 prosenttiin. Palvelutarpeen lisääntyminen (väestömäärän kasvun ja väestörakenteen muutoksen seurauksena) samoin kuin huono työllisyystilanne sekä raaka-aineiden ja ostopalvelujen hintojen nousu aiheuttavat edelleen kasvupainetta. Talouden tasapainottamistoimenpiteitä on toteutettu tuloksellisesti viime vuosina ja niitä jatketaan myös tulevina vuosina. Mikäli tulorahoitusta ja menokehitystä ei toimenpiteistä huolimatta saada riittävään tasapainoon, joudutaan lisäämään ulkopuolista rahoitusta. Tällöin on vaarana, että talouteen muodostuu pysyvä rakenteellinen epätasapaino. Tiukka taloustilanne yhdessä toimintaympäristön muutosten kanssa pakottaa kaupunkikonsernin tarkastelemaan palvelutuotannon prosesseja ja niiden tehokkuutta entistä tarkemmin. Toimintoja tullaan tehostamaan ja resursseja kohdentamaan tarkoituksenmukaisemmin. Tehtävät toimenpiteet valmistellaan pitkälle aikajänteelle ja varmistetaan konsernietu. Kaupunki on osallisena suurissa hankkeissa (kuntien tekopohjavesihanke, keskuspuhdistamo, Rantaväylän tunneli ja Kansi-hanke), joiden toteuttamiseen viime vuosina liittynyt epävarmuus on vähentynyt. Hankkeiden etenemisellä on kaupungille sekä toiminnallisia että taloudellisia vaikutuksia. Kaupungilla on vireillä oikeudenkäyntejä (asvaltti- sekä puukartelli), joihin liittyy huomattavia korvausvaatimuksia. Palvelutuotanto ja toiminnan jatkuvuus Kaupunkiorganisaation perustehtävänä on palvelujen järjestäminen tamperelaisille. Seutuyhteistyön lisääntyessä palveluja tarjotaan entistä enemmän myös naapurikuntien asukkaille. Vuonna 2014 lisättiin yhteistyötä muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ympäristöterveydenhuollon osalta. Palvelujen järjestäminen edellyttää sekä oman tuotannon että ostopalvelujen saatavuuden ja laadun varmistamista jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Häiriöt palvelutuotannon jatkuvuudessa ja laadussa voivat aiheuttaa merkittävää vahinkoa palvelunsaajille. Yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kuten vesihuoltoon, tietojärjestelmiin ja energia-huoltoon kohdistuvat häiriöt saattavat johtaa palvelutuotannon katkoksiin ja pahimmillaan vaaratilanteisiin. Myös epidemiat muodostavat merkittävän uhan. Vaikka uhka ei edes täysimittaisesti toteutuisi, aiheuttaa se huomattavaa varautumista ja resurssien käyttöä kaupunkiorganisaatiossa. Vuonna 2014 valmiutta häiriötilanteisiin testattiin laajassa alueellisessa valmiusharjoituksessa (Pirkka 14). Vuoden 2015 aikana järjestetään harjoituksia paikallistasolla. Merkittävillä häiriöillä on aina kielteinen vaikutus myös kaupungin ja sen toimijoiden julkisuuskuvaan sekä talouteen. Näiden kerrannaisvaikutukset voivat muodostua erittäin suuriksi ja pitkäaikaisiksi. Tietojärjestelmiin kohdistuvat uhat muodostavat merkittävän riskin palvelutuotannolle, joten tietoturvaan joudutaan kiinnittämään jatkuvasti paljon huomiota. Kriittisen tietojärjestelmän toimintahäiriö heikentää huomattavasti palvelutuotannon tehokkuutta ja pahimmillaan keskeyttää tuotannon tai vaarantaa tietojen salassapidon. Toimintakertomus Kaupungin henkilöstössä tapahtuu muutoksia varsinkin suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Ammattitaitoisen työvoiman turvaaminen erityisesti kriittisille aloille on suuri haaste. Henkilöstöpolitiikalla ja esimiestyöllä on huomattava vaikutus asiaan. Moniportaisen ja monitahoisen organisaation johtamisen järjestäminen, toteuttaminen ja valvonta on haasteellista. Johtamisjärjestelmän toimimattomuus tai muutosjohtamisessa epäonnistuminen aiheuttavat huomattavan riskin kustannustehokkuudelle ja palvelujen tuottamiselle. Vuoden 2014 aikana päätettiin muun muassa hyvinvointipalvelujen tuotantoalueella toteutettavasta uudelleenorganisoinnista sekä uudistettiin kaupungin johtamisjärjestelmä. Myös kaupungin toimintamalli arvioitiin ja sen uudistaminen on meneillään. Turvallisuus ja vahingot Yhteiskunnan muuttuessa myös uhkatekijät muuttuvat. Se asettaa uusia haasteita ennalta ehkäiseville toimille ja turvallisuusjärjestelyille. Turvallisuusasioiden laiminlyönti voi aiheuttaa vakavia seurauksia. Vuonna 2014 toteutettiin kaupungissa turvallisuuden parantamiseksi erilaisia toimenpiteitä niin fyysisen ympäristön (rakenteelliset muutokset, hälytysjärjestelmät, jne.) kuin henkilöstön koulutuksen osalta. Viime vuosina on kaupungin kiinteistöissä todettu entistä enemmän sisäilmaongelmia. Niistä saattaa seurata vakavia henkilöön kohdistuvia vaikutuksia mutta myös suuria kustannuksia. Havaittuihin ongelmiin on puututtu ja tehty korjaavia toimenpiteitä. Kaupunkirakenteeseen ja kiinteistöihin kohdistuvat vahingot voivat seuraamuksiltaan olla huomattavia. Suurimmat yksittäiset vahingot aiheutuvat yleensä tulipaloista ja luonnonilmiöistä. Niillä on monesti merkittäviä taloudellisia, mutta myös vakavia yksilöön kohdistuvia vaikutuksia. Myös maa-alueiden pilaantumiseen liittyvistä vastuista saattaa seurata huomattavia kustannuksia. Kaupunkirakenteeseen ja kiinteistöihin kohdistuvat putkirikot ja verkostovahingot eivät yleensä yksittäisinä tapahtumina ole merkittäviä, mutta kootusti niilläkin on huomattava taloudellinen vaikutus. Samoin on asian laita myös ilkivallan ja muiden vahingontekojen sekä ajoneuvoihin ja koneisiin kohdistuvien vahinkojen osalta. Vaikka riskienhallintaa toteutetaan, ei kaikkien riskien toteutumista voida kuitenkaan ennalta estää. Niihin on varauduttu kaupungin vahinkorahaston sekä vakuutusten avulla. Toiminnan rahoitus, sijoitustoiminta ja omaisuuden hallinta Kaupungin toiminnan ja investointien välinen rahoitus on tällä hetkellä selvästi alijäämäinen huomattavien investointitarpeiden vuoksi. Vuonna 2014 vain 39 prosenttia investoinneista katettiin tulorahoituksella ja tulevaisuudessa investointitarpeen arvioidaan vain kasvavan. Kaupungin rahoitustilanne on tällä hetkellä poikkeuksellisen hyvä ja vuosien 2014 sekä 2015 rahoitusalijäämät kyetään kattamaan kassasta. Sen jälkeen alijäämää katetaan taas uudella velalla. Euroopan velkakriisin seuraukset, mukaan lukien kiristyvät sääntelytoimet, ovat kuihduttaneet rahoitusmarkkinoiden likviditeettiä selvästi. Yleisesti ottaen luotonanto on kiristynyt ja ehdot tiukentuneet. Julkisen sektorin riskitön asema velallisena on poistunut ja sijoittajat tulevat jatkossa tekemään entistä suurempaa eroa hyvien ja huonojen velallisten kesken. Suomessa kuntakentän rahoitusta on ollut saatavilla useasta eri lähteestä, joskin tarjousten hajonta on suurta ja ehdot vaihtelevia. Suomen valtion erinomainen luottoluokitus on auttanut myös kuntia lainamarkkinoilla ja kansainvälinen rahan tarjonta kaupungeille on jopa kasvanut. Korkoriskin hallitsemiseksi kaupunki käyttää korkojohdannaisia. Lainasalkun suojausaste oli vuoden lopussa noin 63 prosenttia eli vain 37 prosenttia kaupungin lainoista on alle vuoden horisontilla alttiina markkinakorkojen vaihtelulle. Korkoriskien hallinnalla pyritään pienentämään kaupungin korkomenojen vaihtelua ja parantamaan niiden ennustettavuutta. Rahoitusmarkkinoiden muutosten vuoksi tulee kiinnittää enemmän huomiota pääoman tehokkaaseen käyttöön, jotta tulevat investointihankkeet saadaan toteutettua ilman ylivelkaantumista. Kaupungin omaisuuden asianmukaisella hoidolla ja käytöllä sekä tarkoituksenmukaisella uushankinnalla voidaan pienentää riskiä. Omaisuuden kehittämisen sekä joiltain osin myymisen tulee olla keskeinen osa investointien rahoitusstrategiaa. Luottoriskit kohdistuvat kaupungin antolainasaamisiin, joista merkittävimmät ovat omilta tytäryhtiöiltä. Nämä harjoittavat liiketoimintaa ja ovat alttiina normaaleille markkinatalouden riskeille. Saamisiin liittyviä merkittäviä riskejä ei ole näköpiirissä. Sijoitustoiminnassa noudatetaan valtuuston hyväksymiä periaatteita ja konsernijohtajan hyväksymää sijoitussuunnitelmaa. Kaupunki ottaa toiminnassa harkittuja riskejä, joista voi aiheutua tilapäisiä arvon muutoksia tai jopa pysyviä tappioita. Yksittäisen sijoitusriskin toteutumisella ei olisi mainittavaa vaikutusta kaupungin talouteen. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 19 Toimintakertomus Ympäristötekijät Kunnan talouden ja toiminnan kehityksen kannalta olennaiset ympäristöasiat liittyivät Tampereen Veden toteuttamiin jäteveden käsittelyn kustannuksiin sekä eri yksiköiden toimiin kaupungin ilmasto- ja energiasitoumusten toteuttamiseksi. Kaupunki edisti energiatehokkuutta suunnittelun ja rakentamisen yhteishankkeissa mm. keskustan kehittämishankkeessa, Tammelan kaupunginosassa ja Vuoreksessa. Tampereen kaupungin toimintayksiköiden ja liikelaitosten ehdolliset ympäristövastuut olivat yhteensä 20,5 milj. euroa. 20 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Pakollisiin varauksiin on kirjattu Härmälän vanhan kaatopaikan puhdistusvastuuta 4,7 milj. euroa ja Vuoltsun korttelin puhdistusvastuuta 0,1 milj. euroa. Härmälän vanhan kaatopaikan aiheuttamista toimenpiteistä kirjattiin vuodelle 2014 yhteensä 12,7 milj. euron satunnainen kulu, joka jakautuu asuntojen lunastukseen 7,9 milj. euroa ja maa-alueiden puhdistamisesta aiheutuviin kuluihin 4,8 milj. euroa. Tilinpäätöksen liitetiedoissa on ilmoitettu ehdollisina ympäristövelkoina viiden mahdollisesti kaupungin puhdistettavaksi tulevan kohteen puhdistusvastuut. Lisäksi kaupungin vastuina on ilmoitettu neljän kohteen tarkkailuvastuut. Kaupunkikonsernin yhteistöistä Tampereen Sähkölaitoksen päästökauppajärjestelmän alaiset hiilidioksidipäästöt kasvoivat edellisestä vuodesta 19,6 prosenttia. Sähkölaitos osti tilikaudella 50 000 tCO2 päästöoikeuksia. Kaupunkiorganisaation ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit sekä -vastuut raportoidaan vuoden 2014 ympäristötilinpäätöksessä. Kaupunki laatii myös erillisen ympäristökatsauksen. Toimintakertomus Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan tarkoituksena on varmistaa, että Tampereen kaupungin ja sen toimintayksikköjen toiminta on taloudellista ja tuloksellista. Asianmukainen sisäinen valvonta ja riskienhallinta edistävät päätettyjen toiminnallisten ja strategisten tavoitteiden saavuttamista ja varmistavat päätösten perusteena olevan tiedon riittävyyttä ja luotettavuutta sekä sen, että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten ja johdon päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 21.10.2013 kuntalain edellyttämän päätöksen ”Tampereen kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet”. Päätöksellä valtuusto ohjaa koko kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ja edellyttää, että konsernin kaikissa toiminnoissa ja kaikilla organisaation tasoilla on riittävä sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Kaupunginhallitus ohjaa ja valvoo kuntalain ja valtuuston periaatepäätöksen mukaisesti kaupungin ja sen toimintayksikköjen toimintaa. Kaupunginhallitus, pormestari ja konsernijohtaja vastaavat konsernitasolla ja muut tilivelvolliset luottamushenkilöt ja viranhaltijat kukin omilla vastuualueillaan sekä hallinnon ja talouden että sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. Sisäisen valvonnan järjestäminen, joka koskee kaupungin johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytäntöjä, on vastuutettu kaupungin tilivelvollisille toimielimille ja viranhaltijoille kaupungin johto- ja toimintasäännöissä sekä edelleen niiden vastuulla oleville organisaatioille. Tilivelvollinen johto on vastuuttanut sisäisen valvonnan järjestämisen antamissaan toimintaohjeissa. Tampereen kaupunginhallitus on hyväksynyt 30.1.2012 Hyvä johtamis- ja hallintotapa ja sisäinen valvonta –ohjeen, joka on päivitetty 19.3.2013. Kaupungin muut toimielimet ovat määritelleet ohjeen mukaiset menettelytavat. Tämä selonteko perustuu 35 toimintayksikön sekä lauta- ja johtokuntien tilinpäätöksen yhteydessä tekemiin itsearviointeihin johtamisen, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä sisäisen tarkastuksen toimintavuoden aikana tekemiin tarkastuksiin ja arviointeihin. Selonteko on valmisteltu COSO-viitekehykseen pohjautuvan arviointikehikon avulla. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kaupunginhallituksen tiedossa ei ole lakisääteisten tehtävien laiminlyöntejä tai muutoin lakien ja säännösten tai hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tms. vaatimus tai oikeusseuraamus. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta on esitetty muualla toimintakertomuksessa. Keskeiset poikkeamat talousarvion toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin sekä niiden johdosta mahdollisesti tehdyt toimenpiteet on esitetty kunkin toimintayksikön kohdalla. Selonteoissa kahdelta viime vuodelta on todettu, että tietojärjestelmien tukea toimintayksikköjen johtamisen ja raportoinnin vaikuttavuuden kehittämisessä tulee parantaa. Toimintayksiköt ovat raportoineet tietojärjestelmien toiminnassa ilmenneistä puutteista ja ongelmista. Konsernihallinnon tulee varmistaa kehittämistyön edistyminen erityisesti nyt, kun ICT- hankinnan kilpailutus on meneillään. Konserniohjauksessa on edelleen kehitettävää. Kaupunkikonsernin, sen yhteisöjen, sopimuskumppanien sekä kaupungin omien liikelaitosten ja hyvinvointipalvelujen toimintayksikköjen johtamista ja ohjausta tulee edelleen selkeyttää ja terävöittää erityisesti muutos- ja henkilöstöjohtamisen hallinnassa. Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallinnan toteutus on vastuutettu kaupunginvaltuuston Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet -päätöksessä sekä kaupungin johto- ja toimintasäännöissä ja tilivelvollisen johdon päätöksissä. Kaupunginhallitus on hyväksynyt vuonna 2012 riskienhallintapolitiikkaa ja tietoturvapolitiikkaa koskevat asiakirjat sekä vuonna 2013 kaupungin valmiussuunnitelman. Häiriötilanteiden aikaista toimintaa varten on johtosäännön mukainen johtoryhmä ja sen tilannekuvaryhmä. Toimintayksiköissä on toimivaltaisen viranomaisen hyväksymät riskienhallintasuunnitelmat, joita on yhtenäistetty ja päivitetty vuoden 2014 aikana ja kehitystyötä jatketaan kuluvan vuoden päivitysten yhteydessä. Riskienhallinnan raportointi toteutettiin tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä, kun toimintayksiköt arvioivat riskienhallinnan tilaa ja kehittämistoimenpiteitä. Tulevien vuosien kehittämiskohteena on selkeyttää ja yhdenmukaistaa riskienhallinnan menettelytapoja ja riskienhallintaa koskevaa konserniohjausta. Erityisen tärkeää on riskienhallinnan menettelytapojen kehittäminen osana talousarvioprosessia, erityisesti vuosisuunnitelmien ja palvelusopimusten laadinnan yhteydessä. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Tilikauden aikana omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa toteutuneet mahdolliset menetykset on ilmoitettu toimintakertomuksessa kunkin toimintayksikön kohdalla. Kaupunginhallituksella ei ole tiedossa omaisuuden hankinnan, luovutuksen tai hoidon valvonnan osalta laiminlyöntiä tai muuta virheellistä menettelyä, josta saattaisi aiheutua kaupungille korvausvaade. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 21 Toimintakertomus Sopimustoiminta Sopimustoiminta on kaupungissa ohjeistettu. Sopimuksen tekijä vastaa sopimusehtojen mukaisesta valvonnasta ja sopimusseurannasta. Suurista ja taloudellisesti merkittävistä sopimuksista tulee neuvotella laki- ja päätösvalmisteluyksikön kanssa. Vuonna 2014 markkinaoikeudessa ratkaistiin 8 kaupungin hankintapäätöksiin liittyvää valitusta. Kaupunki voitti näistä 4 ja hävisi 4. Lisäksi korkeimpaan hallintooikeuteen on tehty 3 valitusta, joista yhteen on tullut päätös, joka oli kielteinen. Palvelutuotannon sopimuspohjaisen toiminnan kasvun takia on johtamisen kannalta tärkeää varmistaa, että tilivelvollisella viranhaltija- ja luottamustoimijohdolla on jatkossa käytössään sopimushallinnan johtamista palveleva, toimiva, ajantasainen ja sopimusehtojen toteutuksen valvonnan mahdollistava sopimusten hallintajärjestelmä. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Tampereella toimii tarkastustoimikunta (audit committee). Sen tehtävänä on valvoa sisäisen valvonnan, konsernivalvonnan ja riskienhallinnan asianmukaista järjestämistä, riittävyyttä ja tehokkuutta. 22 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Lisäksi sen tehtävänä on valvoa, ohjata ja kehittää sisäistä tarkastusta. Tarkastustoimikunta hyväksyy sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman ja käsittelee sen raportointia sekä koordinoi sisäisen tarkastuksen ja tilintarkastajan työtä. Tarkastustoimikunnassa toimi vuonna 2014 puheenjohtajana pormestari sekä jäseninä kaupunginhallituksen varapuheenjohtajat. Tarkastustoimikunnan sihteeri ja esittelijä on tarkastusjohtaja. Sisäisen tarkastuksen tehtävät, valtuudet ja asema on määritelty pormestarin hyväksymässä sisäisen tarkastuksen toimintasäännössä. Sisäinen tarkastus toimii kaupunginhallituksen ja pormestarin alaisuudessa. Sisäinen tarkastus avustaa kaupungin johtoa sen valvontavelvollisuuden täyttämisessä. Sen tehtävänä on arvioida hyvän hallintotavan, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuutta ja tehokkuutta sekä tukea kaupungin johtavia viranhaltijoita ja toimielimiä riskienhallinnan toteuttamisessa. Tarkastusvuoden aikana valmistui kahdeksan tarkastusraporttia ja kahdeksan tarkastusmuistiota sekä yksi sisäinen muistio. Toimintayksikköjen johtamiseen liittyen annettiin kolme arviointilausumaa. Tarkastukset kohdistuivat 28 toimintayk- sikköön. Raporteissa ja muistioissa käsiteltiin toimintayksikköjen ja toiminnan johtamista sekä niihin liittyen riskienhallinta- ja valvontaprosesseja, hankintoja, sopimusten hallintaa, tietojärjestelmien toimintaa, budjetointi- ja seurantajärjestelmien toimivuutta, avustustoimintaa, palkkahallintoa ja palkanmaksatusta sekä projektien ja strategisten hankkeiden johtamista ja toimintaa. Sisäisen tarkastuksen toimintaan on tehty kansainvälisten ammattistandardien mukainen ulkoinen laatuauditointi. Sen mukaan ”Tampereen kaupungin sisäisen tarkastuksen yksikkö noudattaa kansainvälisen sisäisen tarkastuksen ammattistandardeja ja eettisiä sääntöjä”. Yhteenvetona arviointien ja tarkastusten perusteella sisäinen tarkastus toteaa valvontavastuussa olevien käsitelleen tarkastusraporteissa esitettyjä havaintoja ja suosituksia asianmukaisesti ja ryhtyneen tarvittaviin toimenpiteisiin. Kaupunginhallitus toteaa arvionaan, että kaupungin hallinto on toiminut pääosin toimintaa velvoittavien lakien ja säännösten sekä hyvän johtamis- ja hallintotavan mukaisesti. Yleisesti ottaen sisäinen valvonta on toimivaa ja asianmukaisesti järjestetty. Toimintakertomus Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 1 000 euroa 1 000 euroa Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 401 974 27 015 -1 519 354 366 880 32 274 -1 483 962 Toimintakate -1 090 365 -1 084 809 870 103 300 495 831 437 302 259 8 140 4 034 -8 580 -566 16 993 7 807 -5 976 -575 83 261 67 136 Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät -88 166 -14 376 -83 670 16 578 Tilikauden tulos -19 281 44 Tilinpäätössiirrot 1 198 -2 116 Tilikauden alijäämä -18 083 -2 071 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, €/asukas Asukasmäärä 27 94 373 223 004 25 80 305 220 446 Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * Vuosikate/Poistot Tuloslaskelman analysointi Tilikauden tulos ja talousarvion toteutuminen Kaupungin tilikauden tulos muodostui 19,3 milj. euroa alijäämäiseksi. Tulos sisältää 14,4 milj. euroa satunnaisia kuluja, jotka aiheutuivat Härmälän vanhan kaatopaikan päälle rakennettujen rivitalojen lunastuksesta sekä maa-alueiden puhdistuksesta sekä kaupungin maksamista vahingonkorvauksista. Ilman satunnaisia kuluja tilikauden tulos muodostui 4,9 milj. euroa alijäämäiseksi ja asetettua nolla-tulostavoitetta ei saavutettu. Ilman satunnaisia eriä tilikauden tulos toteutui 16,3 milj. euroa muutettua talousarvioita ja 11,6 milj. euroa edellisvuotta parempana. Tilinpäätössiirtojen jälkeen kaupungin tilikauden alijäämäksi muodostui 18,1 milj. euroa. Kaupungin tulosta tarkasteltaessa on huomioitava myös se, että tulos sisältää yksikköhintarahoitteisen Tampereen seudullisen ammattiopiston, TREDUn, 4,6 milj. euroa ylijäämäisen tuloksen. Ilman TREDUn ylijäämää sekä satunnaisia kuluja kaupungin tulos olisi painunut 9,5 milj. euroa alijäämäiseksi. Toimintakate toteutui -1 090,4 milj. eurona ja nettomenojen kasvuksi muodostui 5,6 milj. euroa, 0,5 prosenttia. Toteutunut toimintakate on 4,4 milj. euroa alkuperäisessä talousarviossa asetettua tasoa parempi. Edellisiin vuosiin nähden nettomenojen kasvu on erittäin alhainen ja nettomenojen kasvua on saatu hillittyä. Vuosikate toteutui 83,3 milj. eurona, joka kattoi suunnitelmapoistot 94,4 prosent- Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 23 Toimintakertomus tisesti. Vuosikatteen riittävyyden mittarina pidetään kuntasektorilla 100 prosentin tasoa, mikäli poistotaso vastaa vuosittaisia investointeja. Kaupungin poistonalaiset investoinnit toteutuivat poistotasoa suurempana ja tulorahoitus ei riitä kattamaan taloussuunnitelmakauden keskimääräisiä investointeja. Vuosikate on hieman alkuperäisessä talousarviossa asetettua tavoitetta heikompi, mutta 16,1 milj. euroa edellisvuoden toteumaa parempi. Toimintakatteen maltillisen muutoksen lisäksi verorahoitus kasvoi, mutta rahoitustuotot vähenivät merkittävästi. Tuotot Tampereen kaupungin tuottojen kokonaismäärä oli yhteensä 1 584,7 milj. euroa ja se kasvoi edelliseen tilikauteen nähden 42,8 milj. eurolla, 2,8 prosenttia. Kun edellisvuonna toteutuneet satunnaiset tuotot eliminoidaan tarkastelusta, on toteutunut tuottojen kasvu 59,4 milj. euroa, 3,9 prosenttia. Toimintatuotot toteutuivat 402,0 milj. eurona ja kasvua vuoden 2013 toteumaan syntyi 35,1 milj. euroa (9,6 prosenttia). Toimintatuotoilla katettiin hieman reilu neljäsosa (26,9 prosenttia) toimintakuluista, mikä vastaa viime vuosien tasoa. Myyntituotot (195,8 milj. euroa) toteutuivat 27,6 milj. euroa edellisvuotta suurempina. Merkittävin syy kasvun taustalla on Oriveden yhteistoiminta-alueen laaje- tuotot neminen 1.1.2014 alkaen terveydenhuollon palveluihin, mikä kasvatti myyntituottoja 20,0 milj. eurolla. Tampere-Orivesi yhteistoiminta-alueen osuus koko myyntituotoista on 24,0 milj. euroa. Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenne siirtyi 30.6.2014 kaupungin järjestämisvastuulle yhteistoimintana kaupunkiseudun kuntien kanssa. Joukkoliikenteen myyntituottojen osuus kaupungin myyntituotoista on 17,8 prosenttia ja ne kasvoivat 3,0 milj. eurolla lähinnä joukkoliikenteen järjestämistavan muutoksen vuoksi. Tampereen Veden ulkoiset myyntituotot toteutuivat 50,6 milj. eurona, kasvua 4,0 milj. euroa. Veden käyttömaksua korotettiin vuoden 2014 alussa 2,9 prosenttia, jäteveden käyttömaksua 4,8 prosenttia sekä perusmaksuja 5 prosenttia. Myyntituotot kasvoivat vedenmyynnin osalta 0,8 milj. euroa (4,6 %) ja jätevesilaskutuksen osalta 1,4 milj. euroa (5,0 %) sekä tilaustöiden lisäyksen osalta 1,6 milj. euroa. Tilakeskuksen myyntituotot vähenivät 1,9 milj. eurolla edelliseen vuoteen nähden, sillä vuonna 2013 myyntituottoja kasvattivat toteutetut selviämisaseman ja sosiaalipäivystyksen rakennushankkeet. Pirkanmaan pelastuslaitoksen ulkoiset myyntituotot (28,2 milj. euroa) kasvoivat 1,4 milj. eurolla kuntien maksuosuuksien ja ensihoidon osalta. Maksutuotot (78,4 milj. euroa) toteutuivat 4,3 milj. euroa edellisvuotta suurempina, mistä Oriveden yhteistoiminta-alueen laajenemisen osuus oli 2,0 milj. euroa. Rahoitustuotot Myyntituotot 12,2 milj. euroa 195,8 milj. 1% euroa 12 % Valtion osuudet 300,5 milj. euroa 19 % Verotulot 870,1 milj. euroa 55 % 24 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Maksutuotot 78,4 milj. euroa 5% Tuet ja avustukset 45,3 milj. euroa 3% Vuokratuotot 51,3 euroa 3% Muut toimintatuotot 1,3 milj. euroa 2% Maksutulot kasvoivat myös asiakasmaksujen korotusten sekä asiakasmäärien kasvujen vuoksi. Varhaiskasvatuksessa kunnan järjestämän ja tukeman päivähoidon piirissä oli kuukausitasolla keskimäärin 400 lasta edellisvuotta enemmän. Varhaiskasvatuksen osalta maksutuottoja kertyi 12,6 milj. euroa. Perusterveydenhuollossa suun terveydenhuollon asiakasmäärät kasvoivat 13 prosenttia. Ikäihmisten palvelujen osalta maksutuottoja kertyi 31,7 milj. euroa, mikä on 1,8 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Asiakasmaksujen korotusten lisäksi palvelujen määrä kasvoi. Sairaalapalveluissa Hatanpään sairaalan toiminnan edellisvuotta suurempi volyymi lisäsivät maksutuloja. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa maksutuotot vähenivät 0,8 milj. euroa, koska vuoden 2013 tuottokertymä oli poikkeuksellisen hyvä Terrakotta-näyttelyn ansiosta. Vuokratuottojen (51,2 milj. euroa) 2,3 milj. euron kasvu aiheutui lähinnä Kaupunkiympäristön kehittämisen maa- ja vesialueiden vuokatuottojen 2,0 milj. euron kasvusta. Muissa toimintatuotoissa pysyvien vastaavien myyntivoitot toteutuivat yhteensä 17,4 milj. eurona. Toteuma oli 2,3 milj. euroa edellisvuotta pienempi. Verorahoitus toteutui 1 170,6 milj. eurona, mikä tarkoitti 3,3 prosentin kasvua edelliseen tilikauteen nähden. Kasvu perustuu pääosin kunnallisveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien korotuksiin. Kunnallisveroa korotettiin 0,75- prosenttiyksiköllä vuodelle 2014. Lisäksi kiinteistöveroprosentteja korotettiin vakituisen asuinrakennuksen osalta 0,05 prosenttiyksikköä ja yleishyödyllisille yhteisöille määrättiin 0,25 prosentin sekä rakentamattomalle rakennuspaikalle 3,00 prosentin vero. Lisäksi yhteisöverotulot kasvoivat merkittävästi sekä kaupungin oman että kuntaryhmän jako-osuuden kasvusta. Verorahoituksen osuus oli 73,9 prosenttia tuottojen kokonaismäärästä. Rahoitustuottojen merkittävä 12,6 milj. euron vähentyminen vuoteen 2013 verrattuna aiheutui viime tilikauden lopulla toteutetuista Tampereen Sähkölaitos Oy:n lainajärjestelyistä. Antolainauksen korkotuottojen muutos oli -10,4 milj. euroa. Lisäksi sijoitusten myyntivoitot toteutuivat 1,5 milj. euroa edellisvuotta pienempinä. Toimintakertomus Kulut Kulujen kokonaismäärä oli yhteensä 1 604,0 milj. euroa ja ne kasvoivat edellisvuodesta 62,1 milj. eurolla (4,0 prosenttia). Kulujen kasvuksi muodostui 47,7 milj. euroa (3,1 prosenttia), kun vuoden 2014 toteumista eliminoidaan satunnaiset kulut. Omaan rakentamiseen ja muuhun omaan valmistamiseen liittyvät kulut sisältyvät tuloslaskelman toimintakuluihin ja niiden vaikutus on eliminoitu valmistus omaan käyttöön rivillä. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä on oikaistu vuosien 2014 ja 2013 osalta valmistus omaan käyttöön –rivin toteuma vastaamaan kirjanpidon ohjeistusta. Toimintakulut toteutuivat 1 492,3 milj. eurona ja ne kasvoivat edellisvuoteen nähden 40,7 milj. euroa (2,8 prosenttia), kun valmistus omaan käyttöön huomioidaan tarkastelussa. Henkilöstökulujen ja palvelujen ostojen osuus on yhteensä 76,5 prosenttia toimintakuluista. Henkilöstökulut toteutuivat 677,0 milj. eurona ja niiden osuus koko kaupungin käyttötalouden kuluista on 43,0 prosenttia. Henkilöstökuluja aktivoitiin 5,3 milj. euroa. Merkittävin kasvutekijä (8,9 milj. euroa) oli Oriveden yhteistoiminta-alueen laajeneminen terveyspalveluihin 1.1.2014 alkaen. Ilman Oriveden ja Tehy-ratkaisusta vuonna 2013 aiheutuneita kuluja henkilöstökulujen vertailukelpoinen kasvu oli 3,6 milj. euroa (0,5 %). Henkilöstökuluja kasvattivat kunta-alan yleinen palkkaratkai- su, KuEL- ja VaEL-prosenttien nousut sekä palohenkilöstön palkkatason nostamiset. Henkilöstökulujen kasvua hillitsi tehdyt toimenpiteet, joita olivat muun muassa vaihtuvuuden hyödyntäminen sekä rekrytointien maltillinen toteuttaminen. Lisäksi eläkemenoperusteiset maksut toteutuivat 3,8 milj. euroa edellisvuotta pienempinä. Taloudellisiin syihin perustuvien palkattomien vapaiden henkilöstökuluja vähentävä vaikutus oli 2,2 milj. euroa vuonna 2014. Käyttötalouden palvelujen ostot toteutuivat -555,3 milj. eurona, kasvua edelliseen vuoteen 21,6 milj. euroa (4,0 prosenttia). Palvelujen ostoista suoraan kuntalaisille hankittujen lopputuotepalvelujen eli asiakaspalvelujen ostojen osuus oli 72,3 prosenttia. Asiakaspalvelujen ostot kasvoivat 12,2 milj. euroa, kun tarkastelussa huomioidaan vuonna 2013 virheellisesti asiakaspalvelujen ostoihin kirjatut joukkoliikenteen palvelut. Erikoissairaanhoidon palvelujen osuus asiakaspalvelujen ostoista oli noin puolet, 203,2 milj. euroa. Vaativan erikoissairaanhoidon osalta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) laskutus toteutui poikkeuksellisen pienenä ja kasvu oli vain 0,2 prosenttia. Keskimäärin vuotuinen laskutuksen kasvu on ollut noin 4-5 prosenttia. PSHP:n poikkeuksellisen pienen kasvun taustalla on yhteensä 5,9 milj. euron hyvitykset (ylijäämän palautukset) palvelulaskutukseen sekä tehdyt toimenpiteet työnjaon ja hoidonporrastuksen kehittämisessä vaativan erikoissairaanhoi- kulut Satunnaiset kulut 14,4 milj. euroa Poistot ja 1% arvonalentumiset 88,2 milj. euroa 5% Rahoituskulut 9,1 milj. euroa 0% Muut toimintakulut 4,8 milj. euroa 0% Vuokrakulut 42,6 milj. euroa 3% Avustukset 124,8 milj. Aineet, tarvikkeet euroa ja tavarat 8% 93,1 milj. euroa 6% Henkilöstökulut 671,6 milj. euroa 43 % Palvelujen ostot 555,3 milj. euroa 35 % don, perustason erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Perusterveyden avopalvelujen asiakaspalvelujen ostoissa (28,1 milj. euroa) kasvua syntyi lähinnä suun terveydenhuollon ostopalveluissa. Vammaispalvelujen asiakaspalvelujen ostot toteutuivat 31,6 milj. eurona ja ne kasvoivat 2,0 milj. eurolla lähinnä kehitysvammaisten asumispalvelujen ja vammaisten avustajapalvelujen osalta. Ikäihmisten palveluissa asiakaspalvelujen ostoja toteutui 56,1 milj. eurolla, kasvua edelliseen vuoteen nähden kertyi 4,8 milj. euroa, sillä asumispalvelujen ostot kasvoivat vuodelle 2014. Oriveden yhteistoiminta-alueen laajeneminen lisäsi muita yhteistoimintaosuuksia 5,4 milj. eurolla. Joukkoliikenteen osalta lähinnä järjestämistavan muutos lisäsi matkustus- ja kuljetuspalvelujen ostoja noin 4,8 milj. eurolla. Avustuskulut (124,8 milj. euroa) kasvoivat 3,0 milj. euroa (2,9 prosenttia). Toimeentulotukien ja työmarkkinatuen kuntaosuus toteutuivat yhteensä 64,5 milj. eurona. Toimeentulotukimenojen kasvu edellisvuoteen verrattuna oli 3,0 milj. euroa (7,9 prosenttia), mikä johtui erityisesti pitkäaikaisesti toimeentulotukea (yli 10 kk) saaneiden perheiden osuuden kasvusta, vaikeutuneesta työttömyystilanteesta ja asumiskustannusten noususta. Työmarkkinatuen kuntaosuuden 1,7 milj. euron (9,4 prosenttia) kulujen kasvua selittää työttömyyden voimakas lisääntyminen. Oriveden yhteistoiminta-alueen avustuskulut kasvoivat 0,6 milj. eurona. Lasten kotihoidon tuet toteutuivat 17,5 milj. eurona ja muutokset lasten kotihoidon tuissa vähensivät vuoden 2014 avustuskuluja edelliseen vuoteen nähden. Lasten kotihoidontuen kuntalisästä luopuminen vuoden 2014 alusta vähensi avustuskuluja 3,1 milj. eurolla. Kaupungin ulkoisten vuokrakulujen toteuma oli 42,6 milj. euroa, joiden 8,3 milj. euron kasvu aiheutui Tampereen Tilakeskus liikelaitoksessa. Oriveden yhteistoiminta-alueen laajeneminen lisäsi ulkoisia vuokrakuluja uusien toimitilojen osalta. Lisäksi Pyynikin sosiaali- ja terveysaseman, Vuoreksen koulukeskuksen, Kanta-Sarviksen perusparannus ja laajennus, Lielahtitalo ja Teknillinen lukio kasvattivat ulkoisia vuokrakuluja edellisvuoteen nähden. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 25 Toimintakertomus Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 1 000 euroa 1 000 euroa 83 261 -14 376 -13 749 67 136 16 578 -36 437 -217 497 3 609 -148 389 6 554 32 843 50 822 -125 909 -43 736 -73 4 306 -350 104 635 672 10 598 -14 817 -14 551 -4 491 -19 028 50 000 -11 989 -8 584 19 006 334 001 Rahavarojen muutos -144 937 290 265 Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. 240 411 385 348 -144 937 385 348 95 083 290 265 -318 280 -252 740 39 4 51 223 004 47 4 71 220 446 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 1 000 € Investointien tulorahoitusprosentti Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, € Toiminnan ja investointien rahavirta välituloksen viiden vuoden kertymän avulla seurataan investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Investointien tulorahoitus, % 100 * Vuosikate/Investointien omahankintameno Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman pysyvien vastaavien joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Lainanhoitokate (Vuosikate + Korkokulut)/(Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv 365 * Rahavarat 31.12./Kassasta maksut tilikaudella 26 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Toimintakertomus Rahoituslaskelman analysointi Rahoituslaskelman sisältö investointien rahavirrassa esitettävät pysyvien vastaavien luovutusvoitot ja -tappiot, joita kertyi yhteensä 17,4 milj. euroa sekä pakolliset varaukset 3,6 milj. euroa. Satunnaisten erien ero oli 31,0 milj. euroa edelliseen tilikauteen nähden. Vuoden 2013 satunnaiset tuotot olivat pysyvien vastaavien luovutusvoittoja ja eliminoituvat edellisen vuoden toteumissa tulorahoituksen korjauserissä. Tulorahoituksen korjauseriin sisältyvien pysyvien vastaavien luovutusvoitot toteutuivat 18,8 milj. euroa edellisvuotta pienempinä sisältäen edellisvuoden satunnaisen tuoton. Investointien rahavirta kuvaa pysyvien vastaavien hyödykkeiden investointeihin käytetyn ja niiden myynnistä saadun rahan vaikutusta rahavaroihin. Vuoden 2014 investointimenot toteutuivat 217,5 milj. eurona ja ne kasvoivat edelliseen vuoteen nähden 69,1 milj. euroa eli 46,6 prosenttia. Muutosta edellisvuoteen selittää Rantaväylän tunnelin rakentaminen, toteuma vuonna 2014 39,4 milj. euroa, sekä vuoden 2014 aikana toteutettu merkitykseltään kuin kauppahinnaltaan poikkeuksellisen suuri maanhankinta. Kaupunki osti Metsä Board Oyj:ltä Lielahdessa sijaitsevan entisen tehdasalueen rakennuksineen 26 Rahoituslaskelmassa esitetään kaupungin tilikaudenaikaiset rahan lähteet ja niiden käyttö. Rahoituslaskelma kuvaa kirjattujen liiketapahtumien vaikutusta kaupungin rahavaroihin eli sitä, miten kaupungin rahavarat muuttuvat toiminnan johdosta tilikauden aikana. Tuloslaskelman ja taseen tavoin rahoituslaskelmassa esitetään ainoastaan kirjanpidon erät, jotka ovat syntyneet liiketapahtumista kaupungin ja kaupunkiin kuulumattomien toimijoiden välillä. Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin. Se kertoo siitä, kuinka paljon varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja käytettäväksi investointeihin ja rahoituksellisen aseman muutokseen. Tilikauden 2014 toiminnan rahavirta oli 55,1 milj. euroa ja se toteutui edellistä tilikautta 7,9 milj. euroa parempana. Vuosikate toteutui 16,1 milj. euroa parempana kuin vuonna 2013. Tulorahoituksen korjauserissä toiminnan rahavirrasta oikaistaan nettoinvestoinnit ja vuosikate Milj. euroa 250 200 150 100 50 0 TP- TP - TP - TP - TP - TP - TP - TP - TP- TP - TP - TP - TP - TP - VS - TP - TA 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 14 15 Nettoinvestoinnit 120 139 119 129 137 141 116 119 163 132 150 126 186 142 213 214 212 Vuosikate 127 78 89 86 90 117 129 70 105 64 83 79 94 111 68 41 67 milj. eurolla. Ostetun alueen maapinta-ala on noin 90 hehtaaria ja lisäksi kauppaan kuului vesialueita yli 1 000 hehtaaria. Jos edellä mainitut suuret investoinnit jätetään huomioimatta, investointimenot toteutuivat 152,1 milj. eurona ja 3,7 milj. euroa vertailuvuotta suurempina. Mikäli vuoden 2013 investoinneista eliminoidaan vuonna 2013 toteutetuista konsernijärjestelyistä aiheutuneet investoinnit, muodostui investointien kasvuksi 23,8 milj. euroa. Vuoden 2014 toiminnan ja investointien rahoitustarpeeksi muodostui kokonaisuudessaan 125,9 milj. euroa. Nettoinvestoinnit toteutuivat 213,9 milj. euroa, mikä ylittää 1,2 milj. eurolla muutetun talousarvion. Kaupunkiympäristön kehittämisen investoinnit toteutuivat 108,9 milj. eurona. Rantaväylän tunnelin rakentamistyöt etenivät vauhdikkaasti ja hankkeen koko vuoden investointimenot toteutuivat yhteensä 39,4 milj. eurona. Keskeisistä aluekehityshankkeista Vuoreksen alueen investointimenot toteutuivat 7,0 milj. eurona ja Keskusta -hankkeen investoinnit 2,1 milj. eurona. Kaupunkiympäristön rakentamisen muut kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investoinnit kohdistuivat liikenneväylien ja yleisten alueiden rakennusinvestointien toteuttamiseen sekä omaisuuden kunnon säilyttämisen ylläpitoinvestointeihin, joiden toteuma oli yhteensä 29,4 milj. euroa. Maa- ja vesialueiden investoinnit toteutuivat 32,3 milj. eurona, mikä sisältää edellä mainitun Lielahden suuren maanhankinnan. Lisäksi maa-alueita hankittiin 6,3 milj. eurolla, mikä on 1,5 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Vuoden 2014 aikana oli voimassa yksityisten maanmyyntiä kunnalle koskeva verohelpotus. Tätä hyödyntämällä maanhankinta oli aktiivista myös kasvusuunnissa kuten Aitovuoren teollisuusalueella ja Nurmi-Sorilassa. Kaupunki osti raakamaata yhteensä noin 145 hehtaaria. Tilakeskuksen pääosin talonrakentamiseen kohdistuvat investoinnit etenivät pääosin suunnitellusti ja toteutuivat kokonaisuutena 54,4 milj. eurona. Talonrakentaminen käsitti perusparannuksia Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 27 Toimintakertomus ja muutostöitä sekä uudisrakentamista. Suurimmat hankkeet tilikaudella olivat Tampereen uintikeskuksen perusparannus 6,2 milj. euroa, Tampereen kansainvälisen koulun perusparannus ja laajennus 4,5 milj. euroa, Näsilinnan perusparannus 4,1 milj. euroa, Niemenrannan päiväkoti 3,7 milj. euroa ja Ratinan lämpötalo 4,0 milj. euroa. Tampereen Veden investoinnit toteutuivat 29,0 milj. eurona. Investoinneista 16,9 milj. euroa kohdistui verkostojen rakentamiseen ja 12,1 milj. euroa laitosrakentamiseen. Suurimpia verkostotöitä tehtiin Kaupinojalla 2,7 milj. euroa, Niemenrannan alueella 1,0 milj. euroa ja Lamminpäässä 0,7 milj. euroa. Suurimmat laitosrakennuskohteet olivat Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksella jatkunut saneeraus 9,5 milj. euroa, Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon esikäsittelyn saneeraus 0,8 milj. euroa ja Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen valmistunut LVIJAS-saneeraus 1,0 milj. euroa. Hyvinvointipalveluiden pääosin koneisiin ja kalustoon kohdistuvat investoinnit toteutuivat yhteensä 11,6 milj. eurona. Kaupunkiympäristön kehittämisen maaalueiden myynneistä syntyneet pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot toteutuivat 15,0 milj. eurona. Tilakeskuksen luovutustulot olivat yhteensä 8,0 milj. eu- roa. Vuoden aikana merkittävimmät realisoinnit olivat Pohjolankatu 25 rakennuksen myynti Kotilinnasäätiölle, FinnMedi Deltan osakkeiden myynti Tuberkuloosisäätiölle. Lisäksi sijoitetun pääomien palautuksista syntyi 9,6 milj. euroa luovutustulot. Kaupungin investointien rahoitusvalmiutta mittaava investointien tulorahoitusprosentti oli 38,9 prosenttia. Se on edelleen alhainen ja selvästi edellisvuotta heikompi vaikka vuosikate parani edelliseen vuoteen nähden. Tämä aiheutui investointimenojen merkittävästi kasvusta. Investointien tulorahoitusprosentin toiminnallinen tavoite oli alkuperäisen talousarvion mukainen 49,0 prosenttia, jota ei saavutettu. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viimeiseltä viideltä vuodelta on tilinpäätöshetkellä yhteensä -318,3 milj. euroa. Vuosittaisten toiminta- ja investointikulujen kattamistarve lainarahoituksella ja rahavaroja vähentäen on viimeisen viiden vuoden ajan ollut merkittävä. Rahoituksen rahavirta Rahoituksen rahavirta kuvaa niitä rahavirtoja, jotka on tarvittu varsinaisen toiminnan ja investointien rahoittamiseksi sekä rahoitusaseman muuttamiseksi tilikauden aikana. Rahoituksen rahavirta toteutui kuluneella tilikaudella 19,0 milj. euroa nega- investoinnit, milj. euroa Koneet ja kalusto 16,3 milj. euroa 8% Muut aineelliset hyödykkeet 0,2 milj. euroa 0% Sijoitukset 0,1 milj. euroa 0% Tietojärjestelmät 1,6 milj. euroa 1% Muut aineettomat oikeudet 0,5 milj. euroa Muut pitkävaikutteiset 0% menot 38,8 milj. euroa 18 % Kiinteät rakenteet ja laitteet 67,4 milj. euroa 31 % Maa- ja vesialueet 32,7 milj. euroa 15 % Rakennukset ja rakennelmat 60,0 milj. euroa 27,6 % 28 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 tiivisena. Rahoituslaskelman suurimmat muutokset edelliseen vuoteen verrattuna on tapahtunut antolainauksen muutoksissa. Tämä aiheutui valtaosin vuonna 2013 toteutetuista Tampereen Sähkölaitos -konsernin lainajärjestelyistä, kun Sähkölaitos lyhensi valtaosan kaupungin myöntämistä lainoistaan vuoden 2013 lopulla. Sähkölaitos-konserni haki tähän tarvitun lainarahoituksensa ulkopuolisilta rahoituslaitoksilta, mikä nosti kaupunkikonsernin velkaantumisastetta vuonna 2013, mutta helpottaa edelleen kaupungin rahoitustarpeita. Uutta pitkäaikaista lainarahoitusta ei samasta syystä olisi ollut tarvetta nostaa, mutta Koukkuniemen perusparannuksiin ja uudiskohteisiin saatujen avustusten ehtona olleet korkotukilainat edellyttivät pitkäaikaisten lainojen 10,6 milj. euron noston. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 14,8 milj. eurolla. Lyhytaikaiset lainat pienenivät 14,6 milj. eurolla. Pienentymistä selittävät henkilöstökassan varojen vähentyminen 3,4 milj. eurolla ja konsernipankkitilin varojen väheneminen 11,1 milj. eurolla. Lainakanta pieneni kokonaisuudessaan 18,8 milj. eurolla. Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyydestä lainojen hoitoon. Kaupungin vuoden 2014 lainahoitokate on 3,9, mitä voidaan pitää hyvänä arvona lainanhoitokyvylle. On kuitenkin hyvä huomioida, että vuoden 2013 antolainasaamisten muutokset vähensivät merkittävästi lainannostotarpeita ja nostavat edelleen kaupungin lainanhoitokatetta. Rahavarojen muutos Kaupungin vuoden 2014 rahavarojen muutos toteutui 144,9 milj. euroa negatiivisena. Poikkeuksellisen suuri rahavarojen väheneminen johtui tulosrahoituksen riittämättömyydestä investointien kattamiseen. Kaupungin kassavarojen tilanne on kuitenkin edelleen hyvä 240,4 milj. euroa. Kaupungin maksuvalmius oli tilinpäätöshetkellä hyvä, kun rahavaroilla kyettäisiin kattamaan kaikki kassasta maksut yhteensä 51 päivän ajan. Kassavarojen merkittävä väheneminen näkyy myös kassan riittävyydessä, joka on laskenut 20 päivällä vuoden 2013 tilinpäätöshetken tilanteesta. Toimintakertomus Tasetarkastelu Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ 31.12.2014 31.12.2013 1 000 euroa 1 000 euroa 2 681 51 192 53 873 2 046 13 632 15 678 153 774 435 764 357 731 41 601 3 842 116 260 1 108 974 123 482 429 244 357 162 40 772 3 696 70 545 1 024 901 287 756 105 387 905 394 048 299 757 109 688 836 410 281 224 732 0 956 331 3 277 92 3 700 2 264 47 2 311 2 290 160 2 450 22 206 14 3 740 21 31 582 23 721 9 357 19 533 106 415 29 324 34 183 11 413 25 995 104 676 50 775 0 17 713 3 336 71 824 168 587 1 906 988 22 045 40 000 24 203 4 118 90 365 294 983 1 947 036 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 29 Toimintakertomus VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden alijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Saadut ennakot Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat muilta luotonantajilta Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä, milj. euroa Kertynyt ylijäämä, euroa/asukas Lainakanta 31.12., 1 000 euroa Lainat, euroa/asukas Lainasaamiset 31.12., 1 000 euroa Asukasmäärä 31.12.2014 31.12.2013 1 000 euroa 1 000 euroa 636 657 33 470 596 338 -18 083 1 248 382 636 657 39 615 594 935 -2 071 1 269 136 10 969 11 496 19 689 17 689 30 658 29 185 4 831 6 080 10 911 6 006 1 268 7 274 335 11 529 1 691 13 556 322 20 141 1 041 21 503 218 287 5 494 16 104 1 220 241 106 218 454 0 14 183 730 233 367 10 765 145 690 65 495 13 066 127 359 362 375 1 906 988 14 817 160 241 65 305 14 025 132 182 386 571 1 947 036 67 38 578 2 593 374 743 1 680 105 387 223 004 67 41 596 2 689 393 512 1 785 109 688 220 446 Omavaraisuusaste, % =100* (Oma pääoma + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % =100* (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Lainakanta 31.12. =Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Liittymismaksut ja muut velat) Lainasaamiset 31.12. =Sijoituksiin merkityt Joukkovelkakirjalainasaamiset ja muut lainasaamiset 30 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Toimintakertomus Taseen analysointi Taseen sisältö Tase kuvaa kaupungin omaisuus- ja pääomaeriä tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaisiin omaisuus- ja pääomaeriin. Tase sisältää myös liikelaitosten omaisuus- ja pääomaerät, mutta kuten tulos- ja rahoituslaskelmassakin erät eivät sisällä kaupungin eri yksiköiden välisiä sisäisiä eriä. Taseen kokonaisuus Kaupungin taseen loppusumma oli tilinpäätöshetkellä 1907,0 milj. euroa, joka oli 40,0 milj. euroa vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä taseen loppusumma oli 2068,2 milj. euroa. Vertailutietoa on muutettu vuoden 2014 kanssa vertailukelpoiseksi, koska maa- ja vesialueiden sekä muiden osakkeiden ja osuuksien 121,1 milj. euron arvonkorotukset purettiin tilikaudella. Lisäksi Ikäihmisten virkistysrahaston 2,1 milj. euron pääoma siirrettiin oman pääoman rahastoista toimeksiantojen pääomiin. Arvonkorotusten purku vähensi erityisesti pysyvien vastaavien maa- ja vesialueiden tasearvoa sekä omaa pääomaa vastaavalla euromäärällä arvonkorotusrahaston purun osalta. Taseen vastaavissa kasvua tapahtui investointien vuoksi, lisäys 106,0 milj. euroa. Rahat ja pankkisaamiset vähenivät 126,4 milj. eurolla ja rahoitusarvopapereiden saamiset 18,5 milj. eurolla. Vastattavien pääomien muutokset vuoden aikana johtuivat pääosin vieraan pääoman vä- henemisestä 16,5 milj. eurolla, tilikauden 16,0 milj. euroa edellisvuotta suuremmasta alijäämästä ja toimeksiantojen pääomien 7,9 milj. euron vähenemisestä. Vastaavaa Taseen vastaavaa puolen merkittävin omaisuuserä oli pysyviin vastaaviin kuuluva aineelliset hyödykkeet, joka oli 1 109,0 milj. euroa ja 58,2 prosenttia taseen loppusummasta, ja se kasvaa vuosittain poistoja suurempien investointien vuoksi. Aineellisten hyödykkeiden kasvu oli 84,1 milj. euroa ja 8,2 prosenttia. Aineellisten hyödykkeiden kasvusta rakentaminen selittää valtaosan sekä tilikauden poikkeuksellisen suuret maa-aluehankinnat. Rakentamisinvestoinnit kasvattavat rakennusten ja kiinteiden rakenteiden ja laitteiden tasearvojen lisäksi keskeneräisten hankintojen taseryhmää, josta rakentaminen selittää valtaosan. Maa- ja vesialueisiin tehdyt investoinnit ylittivät myytyjen maa-alueiden tasearvot 30,3 milj. eurolla. Aineettomat hyödykkeet kasvoivat tilikauden aikana yhteensä 38,2 milj. eurolla lähinnä Rantaväylän tunnelin osalta. Kyseisen rakennusinvestoinnin kaupunki kirjaa muina pitkävaikutteisina menoina, koska hanke toteutetaan valtion omistukseen. Kaupungin taseen aineellisiin hyödykkeisiin Rantaväylän tunnelista kirjattiin 5,3 milj. euroa, joilta osin omistus jää kaupungille. Maa-alueiden ja muiden osakkeiden ja osuuksien arvonkorotukset (121,1 milj. euroa) purettiin vuoden 2014 lainamäärän kehitys Milj. euroa 450,0 Euroa 2 000 400,0 1 800 350,0 1 600 1 400 300,0 1 200 250,0 1 000 200,0 800 150,0 600 100,0 400 50,0 200 0,0 TP 2007 TP 2008 TP 2009 Lainakanta, milj. € 199,3 196,4 283,0 937 1 338 €/asukas 959 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 312,1 323,1 364,1 393,5 374,7 1 464 1 502 1 675 1 785 1 680 0 tilinpäätökseen. Sijoitusten omaisuus väheni 16,2 milj. eurolla, joista suurin osa kohdistui osakkeisiin ja osuuksiin, mikä aiheutui FinnMedi Delta Oy:n osakkeiden myynnistä sekä Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n ja Finnpark Oy:n sijoitetun pääoman palautuksista. Vaihtuvissa vastaavissa erityisesti rahoitusarvopaperit vähenivät 18,5 milj. eurolla. Toisaalta pitkäaikaiset saamiset kasvoivat lähinnä Rantaväylän tunneliin liittyvien saamisten osalta. Lyhytaikaiset lainasaamiset vähenivät 10,5 milj. eurolla. Korkea investointitaso vaikutti merkittävästi rahoihin ja pankkisaamisiin, jotka vähenivät 126,4 milj. eurolla, ollen tilinpäätöshetkellä 168,6 milj. euroa. Vastattavaa Taseen vastattavien merkittävin erä on oma pääoma, joka oli 1 248,4 milj. euroa ja 65,5 prosenttia taseen loppusummasta, mikä kertoo edelleen hyvästä omavaraisuudesta. Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvia oikaisuja edellisten tilikausien ylijäämään ei tehty tilikauden aikana. Kaupungin rahoitusasema ja taseen omavaraisuusaste onkin edelleen melko vahva, 67,3 prosenttia, joka on vain 2,7 prosenttiyksikköä kuntatalouden hyvää tavoitetasoa pienempi. Koko vuoden käyttötuloista tarvittaisiin 38,0 prosenttia kaupungin kaikkien lainojen maksamiseksi. Asukaskohtainen lainakanta pieneni 105 eurolla 1 680 euroon. Kaupungin taseen oma pääoma pienentyi vuoden aikana 20,8 milj. eurolla erityisesti tilikauden alijäämän vuoksi. Vastattavien pääomissa toimeksiantojen pääomat vähenivät 7,9 milj. eurolla Ikäihmisten virkistysrahaston siirrosta aiheutuneesta lisäyksestä huolimatta. Pääomien vähennys aiheutui Tampereen Ammattikorkeakoulun Tukisäätiölle palautetusta pääomasta. Pitkäaikainen vieras pääoma kasvoi 7,7 milj. eurolla. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin vuoden aikana 14,8 milj. eurolla ja uusia lainoja nostettiin 10,6 milj. eurolla. Lyhytaikaiset vieras pääoma väheni yhteensä 24,2 milj. eurolla, johon sisältyy konsernipankkitilisaldojen lasku 11,1 milj. eurolla, henkilöstökassan talletusten väheneminen 3,4 milj. eurolla. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 31 Toimintakertomus Kokonaistulot ja -menot Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tulos- ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. Laskelmassa on esitetty varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytöt. Vuoden 2013 vertailutietoa on muutettu toimintakulujen ja valmistus omaan käyttöön erien osalta vastaamaan vuoden 2014 kirjauskäytäntöä. Vuoden 2014 kokonaistulot olivat 1 618,7 milj. euroa ja kokonaismenot 1 759,1 milj. euroa. Kokonaistulot ja –menot vähenivät edellisestä vuodesta lähinnä rahoitustoiminnassa antolainasaamisten vähennys- 2014 2013 1 000 euroa TULOT Varsinainen toiminta Toimintatuotot Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot Investoinnit Rahoitusosuudet investointikuluihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuotot Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Kokonaistulot yhteensä MENOT Varsinainen toiminta Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön Korkokulut Muut rahoituskulut Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät +/- Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot Investoinnit Pysyvien vastaavien investoinnit Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Kokonaismenot yhteensä 32 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 % 1 000 euroa % 401 974 870 103 300 495 8 140 4 034 0 24,8 53,8 18,6 0,5 0,2 0,0 366 880 831 437 302 259 16 993 7 807 16 578 15,6 35,3 12,8 0,7 0,3 0,7 -17 442 -1,1 -36 318 -1,5 3 609 0,2 6 554 0,3 32 843 2,0 50 822 2,2 4 306 10 598 0 1 618 660 0,3 0,7 0,0 100,0 635 672 50 000 106 154 2 354 837 27,0 2,1 4,5 100,0 1 519 354 -27 015 8 580 566 14 376 86,4 -1,5 0,5 0,0 0,8 1 483 962 -32 274 5 976 575 0 71,2 -1,5 0,3 0,0 0,0 -3 638 -0,2 326 0,0 -56 0,0 -207 0,0 217 497 12,4 0 148 389 7,1 73 14 817 14 551 1 759 105 0,0 0,8 0,8 100,0 350 104 11 989 114 737 2 083 578 16,8 0,6 5,5 100,0 ten ja –lisäysten muutosten vuoksi. Antolainasaamisten suuri muutos vuonna 2013 johtui edellisellä tilikaudella toteutetuista Tampereen Sähkölaitos –konsernin lainajärjestelyistä. Kokonaismenot ylittivät kokonaistulot 140,4 milj. eurolla johtuen investointimenoista, joiden rahoittamiseen tulorahoitus oli riittänyt. Toimintakertomus Kaupunkikonsernin toiminta ja talous Konsernin toiminnan ohjaus Tampereen kaupungin yhtiöiden ja yhteisöjen omistajapolitiikka ja omistajapoliittiset linjaukset on hyväksytty kaupunginvaltuustossa vuonna 2010 (15.9.2010, 159 §). Omistajapolitiikka on kaupungin johtamisen väline ja se muun muassa märittelee missä tehtävissä tai toiminnoissa kaupunki on mukana omistajana tai sijoittajana. Omistajapoliittisten linjausten lähtökohtana on kaupungin strategia. Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjen konserniohje hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa vuonna 2010 (21.4.2010, 75 §). Hyvä hallinto- ja johtamistapa Tampereen kaupunkikonsernissa (Corporate Governance) -ohjeen päivittäminen hyväksyttiin kaupunginhallituksessa myös vuonna 2010 (6.4.2010, 178 §). Konserniohje päivitetään vuoden 2015 aikana. Kaupunkikonserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja säätiöt noudattavat toiminnassaan Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjen konserniohjetta sekä hyvän hallintoja johtamistavan ohjetta. Ohjeiden avulla kaupunki ohjaa omistuksiaan ja niiden tarkoituksena on osaltaan varmistaa, että kaupungin omaisuutta hoidetaan tuottavasti ja luotettavasti. Konserniohjauksen järjestäminen Kaupunkikonsernin ohjauksesta vastaa konsernijohto, johon kuuluvat kaupunginhallitus, pormestari ja konsernijohtaja. Omistajaohjauksesta vastaa kaupunginhallitus. Omistajaohjaus kuuluu konsernijohtajan tehtäviin ja sen koordinointi ja valmistelu konserniohjausyksikön rahoitusjohtajalle. Kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto nimeää kaupungin ehdokkaat yhtiöiden hallituksiin ja tilintarkastajaksi. Konsernijohtaja määrää kaupungin edustajan yhtiökokouksiin. Yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet ja tilintarkastajan. Tarkastuslautakunta huolehtii kunnan ja sen tytäryhteisöjen tilintarkastuksen yhteensovittamisesta. Tytäryhtiöiden päättäviä elimiä, joiden edustajia kaupunki voi ohjeistaa, ovat yhtiökokouksen lisäksi yhtiöiden hallitus sekä mahdollinen hallintoneuvosto. Kaupungin valitsemat henkilöt tytäryhteisöjen hallituksissa ohjeistetaan toimimaan osakeyhtiölain sekä muun lainsäädännön ja hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti yhtiöjärjestystä ja mahdollista osakassopimusta sekä Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjen konserniohjetta ja Hyvä hallinto- ja johtamistapa Tampereen kaupunkikonsernissa (Corporate Governance) -ohjeistusta noudattaen. Omistajapoliittiset tavoitteet, niiden toteutuminen ja arviointi Tampereen kaupungin omistajapolitiikan päämääränä on se, että Tampereen kaupunki on aktiivinen, vaativa ja selkeä omistaja, joka varmistaa omien omistustensa tehokkaan hyödyntämisen kaupunkilaisten hyväksi. Tampereen kaupungin omistajapolitiikan päämäärä konkretisoidaan omistajapoliittisten linjausten kautta. Kaupungin omistamien tytäryhtiöiden ja yhteisöjen tehtäväkentän monimuotoisuudesta johtuen yhteisöjen toiminnan kannattavuutta on arvioitava organisaatiokohtaisesti sekä osana kaupunkikonser- nia. Asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä yhteisöjen toimintaa, taloudellista kehitystä ja tunnuslukuja seurataan säännöllisesti. Tytäryhteisöjen tavoitteiden asettamisesta, niiden toteutumisen seurannasta ja raportoinnista vastaa liiketoiminnan ohjaus. Kaupungin tytäryhteisöille asetetaan vuosittain tytäryhteisökohtaisia toiminnallisia tavoitteita (osa tavoitteista on taloudellisia). Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisökohtaiset tavoitteet vuodelle 2014 asetettiin vuoden 2014 talousarvion käsittelyn yhteydessä. Kaupunginvaltuusto asetti 26 kaupungin tytäryhteisölle yhteensä 74 toiminnallista tavoitetta vuodelle 2014. Tampereen Ravirata Oy ei ole enää kaupungin tytäryhtiö ja TAO-Kiinteistöt Oy sulautui PIRKO-Kiinteistöt Oy:n ja Kiinteistö Oy Ylöjärven koulutuskeskuksen kanssa TREDU-Kiinteistöt Oy:ksi. Tytäryhteisöille asetetuista 74 tavoitteesta toteutui 55 tavoitetta ja 11 tavoitetta jäi toteutumatta. Kahdeksan tavoitetta toteutui osittain tai siten, että niiden toteutumista oli vaikea arvioida. Tytäryhteisöjen toiminnalliset tavoitteet on raportoitu yhteisökohtaisesti talousarvion toteumavertailu –osiossa. Kaupungin omistamien yhtiöiden ja merkittävien säätiöiden (myös liikelaitokset sekä mahdolliset peruskaupungin liiketoimintapotentiaalia omaavat kokonaisuudet) muodostamaa kokonaisuutta arvioidaan kerran valtuustokaudessa. Kokonaistarkastelussa käydään systemaattisesti läpi kaupungin tytär- ja osakkuusyhtiöt sekä säätiöt ja otetaan kantaa omistajan ja omistamisen näkökulmasta. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 33 Toimintakertomus Konsernin toiminnassa ja rakenteessa tapahtuneet muutokset Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Tampereen Sähkölaitos –konsernin tytäryhtiö Tammervoima Oy jatkoi hyötyvoimalaitoshankkeen toteutusta. Hankkeeseen liittyen Tampereen Sähköverkko Oy aloitti rakentamaan voimajohtoa välille Kangasala-Nurmi. Rakennettavan voimajohdon pituus on 5,3 kilometriä. Lisäksi Nurmen alueelle rakentuu uusi sähköasema, joka liitetään Kangasalan sähköaseman kytkinlaitokseen. Nurmen sähköaseman ja voimajohdon rakentaminen alkoi elo-syyskuun vaihteessa ja niiden on määrä olla käyttövalmiina toukokuun 2015 lopussa. Tampereen Kaukolämpö Oy:ssä vietettiin juhlavuotta, kun tamperelainen kaukolämpö täytti syyskuussa 50 vuotta. Tampereen Kaukolämpö Oy jatkoi kaukojäähdytyksen rakentamista. Elo-marraskuussa kaukojäähdytyksen siirtolinjaa rakennettiin Ratinasta Hatanpään valtatielle. Rakennettu siirtolinja palvelee jatkossa osana runkolinjastoa. Markku Hiltunen jäi eläkkeelle Finnpark Oy:n toimitusjohtajan tehtävästä ja hänen seuraajanaan aloitti Jussi Tanhuanpää. PHämpin lyhytaikaisen pysäköinnin kävijämäärä on noussut 50% ja koko laitoksen liikevaihto 70% verrattuna vuoteen 2013. Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy palautti omistajilleen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta yhteensä noin 10,0 milj. euroa. Käytännössä rahana palautettiin yhteensä 6,0 milj. euroa sekä Kuntokatu 4:n rakennukset Tampereella, joiden osalta Tampereen kaupunki hyväksyi palautuksen vastikkeena mainitut rakennukset. Tampereen Särkänniemi Oy:n taloudellinen tilanne jatkui heikkona. Yhtiö sai kasvatettua selkeästi kävijämäärää edelliseen vuoteen verrattuna, mutta yleinen taloudellinen tilanne näkyi asiakkaiden ostovoimassa. Asiakkaat käyttivät huomatta- 34 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 vasti vähemmän rahaa kuin aikaisempina vuosina. Tampereen Palvelukiinteistöt Oy on mukana niin sanotun 10-korttelin kaavan kehittämisessä Pantintalon osalta. Omaisuudelle jolla ei ole strategista merkitystä on laadittu realisointisuunnitelma. Toisen asteen koulutuksen kiinteistöjen omistus keskittyi Tredu-Kiinteistöt Oy:öön, kun TAO-Kiinteistöt Oy, PIRKO-Kiinteistöt Oy ja Kiinteistö Oy Ylöjärven koulutuskonserni sulautuivat. Tampereen Ravirata Oy lakkasi olemasta kaupungin tytäryhtiö Pohjois-Hämeen Hippokselle suunnatun annin seurauksena. Tampere-talo Oy valmistautui laajennusinvestointiin, johon kuuluu osana Muumilaakson siirtyminen yhtiön tiloihin. Tampere-talon yhteyteen tulevan hotellin tontinluovutus- ja yhteistyömallikilpailun voittajaksi valittiin työryhmä, jossa hotellioperaattori on Marriott International. Tavase Oy:n tekopohjavesihanke lupahakemus oli käsittelyssä vuoden aikana ja hakemukseen tehtyihin kyselyihin annettiin vastauksia. AVI:n on arvioitu antavan lupapäätöksen vuoden 2015 alkupuolella. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kehitys painottui edelleen Tammervoimaan ja Pirkan Putkikeräykseen. Vuoden investoinnit olivat noin 2,5 milj. euroa. Vaarallisten jätteiden loppusijoitusalueen rakentaminen (n. 2,9 milj. euroa) painottuu vuoteen 2015. Tammervoiman investointi etenee suunnitelmien mukaisesti ja jätteiden energiahyödyntäminen alkaa vuoden 2016 alussa. Vuonna 2015 paalataan kotitalouksien sekajätteistä noin puolet ja ne hyödynnetään voimalaitoksessa kahden - kolmen seuraavan vuoden aikana. Vuores Palvelu Oy:n toimitusjohtajan sijaisena aloitti Jouni Honkanen keväällä 2014. Yhtiö on laajentanut tietoliikenneverkkoaan Vuoreksen kaupunginosan suunnitellun laajenemisen tahdissa. Tampereen Kotilinnasäätiöllä oli hankkeina käynnissä vuoden 2014 aikana Huikkaan Kotilinna, jonka peruskorjaus valmistui tammikuussa 2015, Pohjolan Kotilinna ja Pispan Kotilinnan vanhan osan peruskorjaus. Vuoden aikana valmistui 110 asuntoa. Tampereen Vuokra-asunnot Oy:n Koivukujan hankkeen viimeisen osa valmistui ja asuntoja valmistui 92 kappaletta. Tampereen kaupunginvaltuusto on myöntänyt takauksia useille asuntoyhteisöjen hankkeille ja lainojen järjestelyille. Kaupungin sekä sen tytäryhteisöjen palveluksessa oli tilinpäätöshetkellä 17 288 henkilöä. Lisäksi kaupungin osuus kuntayhtymien henkilöstömäärästä oli 3 151. Kaupungin ja tytäryhteisöjen yhteenlaskettu henkilöstömäärä on vähentynyt 24 henkilöllä edellisvuoteen nähden. Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Konsernin taloudellisen kehityksen arvioidaan jatkuvan pääosin nykyisen kaltaisena. Valtaosalla yhtiöistä taloudellinen asema pysyy muuttumattomana. Merkittävistä yhtiöistä Sähkölaitos-konsernin ja Tampereen Särkänniemi Oy:n talous on vaikeassa tilanteessa liiketoiminnan haasteiden seurauksena. Sen sijaan vuokraasuntoyhteisöjen taloudellinen tilanne on kohentunut ripeästi ja tämä tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa. Pitkien korkojen matalaa tasoa on pyritty hyödyntämään korkosuojauksia tekemällä yhtiöissä joilla lainapääoman määrä on suuri. Konsernin rakenteessa tulee tapahtumaan lisää toimintaa selkeyttäviä muutoksia. Opiskelija-asuntoja vuokraavien yhtiöiden sulautuminen pyritään saamaan valmiiksi kuluvan vuoden aikana. Keskuspuhdistamon, Tampereen Logistiikka liikelaitoksen ja Tullinkulman Työterveys liikelaitoksen osalta tullaan käynnistämään yhtiöittämistoimenpiteet kevään aikana. Toimintakertomus Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kaupungin konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että konsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätetyt tavoitteet saavutetaan, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomais-ohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Selonteko on laadittu tytäryhtiöiden johdon sekä konsernijohdon tekemän itsearvioinnin perusteella. Toimivallan- ja vastuunjako konserniohjauksessa Kaupunginvaltuusto päättää Kuntalain 13 §:n mukaan kunnan ja kuntakonsernin toiminnan talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Tampereen kaupunkikonsernin konsernivalvonnasta vastasi vuonna 2014 konsernijohto, johon kuuluivat kaupunginhallitus, pormestari ja konsernijohtaja, joita avusti konserniohjausyksikkö. Kaupunginhallituksen liiketoimintajaoston tehtävän on ohjata ja valvoa omistajana yhtiöitä ja säätiöitä. Tampereen kaupunkikonserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja säätiöt noudattavat toiminnassaan kaupunginvaltuuston hyväksymää Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjen konserniohjetta sekä kaupunginhallituksen hyväksymää Hyvä hallinto- ja johtamistapa Tampereen kaupunkikonsernissa (Corporate Governance) -ohjetta. Konserniohjausyksikkö vastaa omistajapoliittisten linjausten valmistelusta ja omistajaohjauksesta sekä konserniohjauksen kehittämisestä. Se järjestää säännöllisiä toimitusjohtajille tarkoitettuja ja muita konserniyksikköjen toimintaan liittyviä kokous- ja koulutustilaisuuksia. Suorite- tun itsearvioinnin perusteella toimivallan ja vastuujaon toimivuuteen ei ole huomautettavaa. Ohjeiden anto kunnan edustajille tytäryhteisöissä Liiketoimintajaosto nimesi vuodelle 2014 kaupungin ehdokkaat yhtiöiden toimielimiin ja tilintarkastajiksi. Yhtiökokous valitsee toimielinten jäsenet ja tilintarkastajat. Tarkastuslautakunta huolehtii kunnan ja sen tytäryhteisöjen tilintarkastuksen yhteensovittamisesta. Sisäinen tarkastus avustaa pormestaria ja muuta konsernijohtoa kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja hyvän johtamis- ja hallintotavan asianmukaisuuden varmentamisessa ja arvioinnissa. Pormestari määrää kaupungin edustajan yhtiökokouksiin. Yhteisöjen toimivan johdon, toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten, asiantuntemus korostuu nimettäessä yhtiön toimivaa johtoa ja valittaessa hallituksen jäseniä erityisesti konsernin ja sen yhteisöjen voimakkaissa kehitystilanteissa. Konserniohjausyksikkö järjestää tytäryhteisöjen toimielinten jäsenille niiden toimintaan liittyvää koulutustoimintaa. Konserniohjeen periaatteiden mukaisesti yhteisöjen tulee jo valmisteluvaiheessa hankkia omistajan ennakkokäsitys tehdessään päätöstä merkittävästä asiasta. Tytäryhteisön hallituksen puheenjohtajan velvollisuutena on valvoa, että ennakkokäsitys on haettu ja että se kirjataan pöytäkirjaan hallituksen kokouksessa, kun merkittävästä asiasta tehdään päätös. Suoritetun itsearvioinnin perusteella ohjeiden antoon kaupungin edustajille tytäryhteisöissä ei ole huomautettavaa. Konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumista koskeva arviointi Konsernitavoitteiden toteutumista selvitetään toimintakertomuksen erillisessä luvussa. Kaupungin tytäryhteisöille asetetaan valtuuston toimesta toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita, joiden toteutumista seurataan kaupungin normaalien seurantajärjestelmien mukaisesti. Tytäryhteisöiltä edellytetään omassa toiminnassaan hyvää johtamis- ja hallintotapaa. Kaupunginvaltuuston vuonna 2010 päättämien omistajapoliittisten linjausten mukaisesti kaupungin omistamien yhtiöiden ja merkittävien säätiöiden muodostamaa kokonaisuutta arvioidaan kerran valtuustokaudessa. Kaupungin omistajapoliittiset periaatteet päivitetään kuluvan vuoden aikana. Yhteisöjen tarkastelun tulokset ja yhteisökohtaiset linjaukset esitetään vuosittain ja valtuustokausittain kaupunginhallituksen liiketoimintajaostolle ja kaupunginhallitukselle päätöksentekotarve huomioiden. Kokonaisselvitykset tuodaan tarvittaessa myös kaupunginvaltuuston käsiteltäviksi. Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi Yhteisöille asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista sekä yhteisöjen taloudellista kehitystä ja tunnuslukuja seurataan säännöllisesti. Taloudellisten tunnuslukujen lisäksi arvioidaan yritysten sisäistä toimintatapaa kaupunkikonsernin sisäisen arviointijärjestelmän avulla. Riskiprofiilia arvioidaan konserniyhteisön toimialan, taseen, kaupungin laina- ja takausvastuiden ym. pe- Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 35 Toimintakertomus rusteella. Tarvittaessa yhteisössä tehdään selvitys taloudellisesta asemasta. Selvitys tai tutkimus tehdään osakepääoman korottamista tai alentamisesta, fuusiosta tai diffuusiosta, lainan tai takauksen myöntämisestä tai muusta erityisestä syystä. Suoritetun itsearvioinnin perusteella konserniyhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seurannan, analysoinnin ja raportoinnin toimivuuteen ei ole huomautettavaa. Keskitettyjen konsernitoimintojen ja konsernipalvelujen käyttö sekä siirtohinnoittelun kustannusvastaavuus Kaupunkikonsernin yhteisöillä on mahdollisuus käyttää hyväkseen sijoitus- ja laina- asioissa konsernipankkia, hankinnoissa keskitettyä hankintatointa, tietojenkäsittelyssä konsernin tietohallintoa sekä muita konsernin palveluja. Tytäryhteisöille esitellään säännöllisesti konsernin mahdollistamia palveluja. Ongelmallisissa lakiasioissa ja yhtiöjärjestyksen muutostilanteissa konserniohjausyksikkö käyttää kaupungin laki- ja päätösvalmisteluyksikön palveluita. Siirtohinnoittelun ei ole raportoitu aiheuttaneen kiistoja. Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytäryhteisöissä hallinnat perusteet sekä konserniohjeen ja Corporate Governance –ohjeen avulla. Lisäksi on tehty määräajoin selvityksiä yhteisöjen johtamisen, valvonnan ja riskienhallinnan tilasta ja kehityksestä. Tytäryhteisöjen hallitusten systemaattista sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyyden arviointia tulee kehittää ja samalla selkeyttää tytäryhteisöjen ja konserniohjauksen välistä ohjausta ja tiedonvälitystä. Kaupunkikonsernin riskienhallinta ja sen seuranta on vastuutettu konsernijohdon osalta ja konsernin tytäryhteisöissä ei ole havaittu merkittäviä riskejä. Tytäryhteisöjen riskienhallintaa ja sen periaatteita ohjataan kaupunginvaltuuston päätöksen Sisäisen valvonnan ja riskien- Konsernirakenne Vuoden 2014 lopussa kaupunkikonserniin kuului 53 tytäryhteisöä, joista Maisansalo Oy:tä ei yhdistelty tilinpäätökseen, koska yhtiöllä ei ollut toimintaa tilikaudella. Konsernitilinpäätökseen yhdisteltiin lisäksi kaikki 4 kuntayhtymää, joissa kaupunki on jäsenenä. Konserniin kuului myös 23 osakkuusyhteisöä ja 3 yhteisyhteisöä. Konsernitilinpäätökseen yhdisteltiin konsernin kannalta olennaiset osakkuusyhteisöt, joita oli 12. Kaupungin omistusosuuden muutosta kuvaa seuraavan sivun kuviossa muutos% sarake. Merkittävä muutos konsernitilinpäätöksen näkökulmasta oli se, että Tampereen Ravirata Oy:n omistus laski 19,66 %:iin ja yhtiö ei ole enää kaupungin tytäryhtiö. Tampereen konsernitilinpäätöksen yhdisteltävät yhteisöt Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt Säätiöt Kuntayhtymät Osakkuusyhteisöt Yhteensä 36 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 2014 2013 20 27 5 4 12 68 20 28 4 4 13 69 Muita merkittäviä muutoksia konsernirakenteeseen toivat TAO-Kiinteistöt Oy:n, PIRKO-Kiinteistöt Oy:n sekä Kiinteistö Oy Ylöjärven koulutuskeskuksen sulautuminen TREDU-Kiinteistöt Oy:ksi ja Kiinteistö Oy Finnmedi Deltan omistusosuuden pienentyminen. Lisäksi uutena konsernitilinpäätökseen yhdisteltiin Tampereen Ammattikorkeakoulun Tukisäätiö. Toimintakertomus Tampereen kaupunki 2014 Muutos-% Tytäryhteisöt Ekokumppanit Oy (osuus äänim. 93,50 %) Finnpark Oy ** Finnpark Tekniikka Oy Pysäköintiveturi Kiint Oy (osuus äänim. 88,70 %) Tullin Parkki Oy (osuus äänimäärästä 59,46 %) Pellavan Parkki Kiint Oy Haukiluoman Liikerakennus Oy Helapuiston Lähipalvelukeskus Oy Insinöörioppilastalo Oy Keinupuistokeskus Oy Lukonmäen Palvelukeskus Kiint Oy Länsi-Tesoman Liikekeskus Kiint Oy Maijalanpuiston Lähipalvelukeskus Oy Opintanner Kiint Oy Pelipuiston Lähipalvelukeskus Oy Pirkan Opiskelija-asunnot Oy Tieteenkadun Parkki Kiint Oy Tupakkikiven Parkki Kiint Oy Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy Tampereen ammattikorkeakoulun Tukisäätiö Pirkanmaan Jätehuolto Oy ** (osuus äänim. 65,33 %) Pirkan Putkikeräys Oy (osuus äänim. 63,50 %) Runoilijan tie Oy Tammenlehväsäätiö (konserni) Tammenlehväkeskus Oy Tampere Technology Oy T:reen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Visit Tampere Oy Tampereen Kotilinnasäätiö Pispan Tupahaka As Oy Tampereen Tammelankodit As Oy Vellamonkodit Oy Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy Tampereen Palvelukiinteistöt Oy Tampereen Ravirata Oy Tampereen Sarka Oy Tampereen Sähkölaitos Oy ** Tampereen Energiantuotanto Oy Tammervoima Oy (osuus äänim. 83,01 %) Tampereen Kaukolämpö Oy Tampereen Sähkönmyynti Oy Tampereen Sähköverkko Oy Tampereen Vera Oy Tampereen Särkänniemi Oy Tampereen työvalmennussäätiö Syke Tampereen Vuokra-asunnot Oy Tampereen Vuokratalosäätiö VTS Kiinteistöpalvelu Oy Tampere-talo Oy TAO-Kiinteistöt Oy Tavase Oy TREDU-Kiinteistöt Oy Vilusen Rinne Oy Vuores Palvelu Oy 2014 Muutos-% Kuntayhtymät 90,57% 100,00% 100,00% 90,85% 69,60% 60,60% Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Pirkanmaan liitto Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntay.** Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä 87,00% -1,55% Atalan Liikekeskus Kiint Oy* Ateljeetalo Oy Coxa Oy (konserni) * Finn-Medi Delta Kiint Oy * FinnMedi Oy Hervannan Juhani As Oy * Hervannan Kanjoni As Oy * Kiinteistönhallinta KnowTek Oy Kosken Parkki Kiint Oy * Mummunkujan pysäköinti Oy * PIRKO-kiinteistöt Oy * Pispalan Pulteri As Oy Pispalan Pulteri 3 As Oy Pispalanvaltatie 63 As Oy Suomen Hopealinja Oy Tampereen Sokeain Kiint Oy * Tamseed Ky * Tumpin Parkki Kiint Oy * Tuotekehitys Oy TamLink * Tyrkkölä As Oy Virontörmän Lämpö Oy Välimaankatu 25 As Oy YH Kodit Oy (konserni) * 40,00% 47,66% 20,56% 30,85% 27,78% 28,04% 43,47% 16,67% 21,08% 31,33% 0,00% 0,00% 0,00% 13,20% 28,46% 29,88% 23,26% 20,96% 24,00% 47,72% 40,42% 8,90% 35,71% -12,20% -15,76% -40,44% -28,05% -22,22% -12,15% -21,40% Yhteisyhteisöt 66,00% 100,00% 19,66% 100,00% 100,00% -0,45% Osakkuus- ja omistusyhteysyhteisöt * 73,01% 72,11% 63,18% 57,02% 59,31% 52,97% 86,08% 100,00% 54,34% 100,00% 68,75% 61,03% 87,00% 87,00% 49,69% 47,70% 72,58% 100,00% 100,00% 100,00% 60,47% 60,47% 100,00% 75,71% 100,00% 100,00% 34,13% 45,58% 38,37% 62,45% -50,34% Jotospirtti Oy Lännen Kiinteistöpalvelu Oy ** Pikassos Oy 100,00% Yhdistelemättömät tytäryhteisöt 75,35% 100,00% 100,00% 100,00% 100,00% 100,00% 100,00% 100,00% 100,00% 100,00% 100,00% 0,00% -100,00% 69,54% 66,46% 66,46% 100,00% 64,09% -17,18% Maisansalo Oy 50,00% 33,33% 25,00% 100,00% * merkityt osakkuusyhteisöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen ** Yhtiöillä alakonserni Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 37 Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Konsernituloslaskelma 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 1 000 euroa 1 000 euroa Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta 1 035 347 -2 040 439 2 223 1 014 904 -2 015 287 1 877 Toimintakate -1 002 869 -998 506 Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut 870 103 365 811 831 437 367 160 3 423 2 690 -28 446 -2 067 1 753 6 482 -22 767 -2 232 Vuosikate 208 644 183 327 -174 478 -834 -192 -171 269 20 101 0 Satunnaiset erät -14 726 3 121 Tilikauden tulos 18 414 35 281 Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet -10 334 -1 983 -10 650 -2 029 Tilikauden ylijäämä 6 097 22 603 51 119 936 223 004 50 121 832 220 446 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, euroa / asukas Asukasmäärä Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / Toimintakulut Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Vuosikate, euroa / asukas = Vuosikate/Asukasmäärä 38 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Toimintakertomus Konsernituloslaskelman analysointi Konsernituloslaskelma osoittaa koko kaupunkikonsernin kannattavuutta. Konsernituloslaskelma osoittaa kaupunkikonsernin tilikauden tuloksen, kun siitä on vähennetty konserniyhteisöjen väliset sisäiset tuotot ja kulut, sisäinen voitonjako, sisäiset katteet ja vähemmistöosakkaiden osuudet toiminnan tuloksesta. Kaupunkikonsernin tilikauden tuloskehitys oli positiivista vaikka tilikauden tulos heikentyi 16,9 milj. eurolla edellistilikauteen nähden, 35,2 milj. eurosta 18,4 milj. euroon. Tarkastelussa tulee huomioida kaksi merkittävää erää. Vuoden 2014 tulosta heikensi kertaluonteiset 14,7 milj. euron satunnaiset kulut ja vuoden 2013 tulosta paransi Tammenlehväsäätiön ensikertaisesta yhdistelystä aiheutunut säätiön aiempien vuosien 20,1 milj. euron ylijäämän tuloutuminen. Tämän vuoksi yli- ja alipariarvojen toteuma oli 20,9 milj. euroa vuoden 2013 toteumaa pienempi. Ilman satunnaisia eriä konsernin tilikauden 2014 tulos oli 33,1 milj. euroa. Ilman kyseistä yhdistelyä sekä satunnaisia eriä kaupunkikonsernin vuoden 2014 tulos muodostui 21,1 milj. euroa edellisvuoden tulosta paremmaksi. Kaupunkikonsernin toimintakate heikkeni 4,4 milj. euroa kulujen kasvaessa tuottoja enemmän. Nettomenojen kasvuprosentiksi kaupunkikonsernin osalta muodostui 0,4 prosenttia, mikä on edellisvuotta selkeästi pienempi. Nettomenojen maltilliseen kasvuun vaikuttaa erityisesti kaupungin nettomenojen kasvun hidastuminen. Kaupunkikonsernin toimintatuotoista ja toimintakuluista eliminoitiin konserniyhteisöjen välisiä sisäisiä liiketapahtumia yhteensä 217 milj. eurolla. Toimintatuotot toteutuivat 1 035,3 milj. eurona ja kasvua edelliseen vuoteen syntyi 20,4 milj. euroa (2,0 prosenttia). Konsernitilinpäätökseen yhdistellyt kaupungin toimintatuotot kasvoivat 32,6 milj. euroa. Merkittävimmät tekijät olivat Oriveden yhteistoiminta-alueen laajeneminen, Tampereen Vesi Liikelaitoksen myynnin kasvu sekä joukkoliikenteen seudullinen liikennöinnin siirtyminen kaupungin järjestämisvastuulle. Konserniin kuuluvista yhteistöistä Pirkanmaan sairaanhoitopiiri kasvatti tuottojaan 7,3 milj. eurolla, Tampereen vuokratalosäätiö 2,2 milj. eurolla, Tampereen Vuokra-asunnot Oy 1,4 milj. eurolla, Tampere-talo Oy 0,8 milj. eurolla, Finnpark Oy 0,7 milj. eurolla ja Vilusen Rinne Oy 0,5 milj. eurolla. Samalla kaupunkikonsernin toimintatuottoja pienensivät Tampereen Sähkölaitos -konsernin tuottojen 13,2 milj. euron lasku sekä tuottojen väheneminen seuraavissa yhteisöissä: Pirkanmaan ammattikorkeakoulu 1,6 milj. euroa, Tampereen Ravirata Oy 0,9 milj. euro, Tampereen Särkännimi Oy:n 1,7 milj. euroa, Pirkanmaan Jätehuolto Oy konsernin 0,7 milj. euroa ja Tredea Oy:n 0,7 milj. euroa. Toimintakulut toteutuivat 2 040,4 milj. eurona, kasvua 25,1 milj. euroa (1,25 prosenttia). Kaupunkikonsernin toimintakulujen kasvu johtui pääosin kaupungin toimintakulujen kasvusta, joiden määrä konsernitilinpäätösten välillä kasvoi 38,3 milj. eurolla. Kasvuun vaikuttivat muun muassa edellä tuottojen yhteydessä mainitut toiminnan organisoinnissa tapahtuneet muutokset. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kustannusten kasvu lisäsi kaupunkikonsernin toimintakuluja 6,5 milj. eurolla. Kulut ovat kasvaneet myös Tampereen Vuokra-asunnot Oy:n osalta 0,8 milj. euroa, Vilusen Rinne Oy 0,7 milj. euroa, Tampere-talo Oy 0,9 milj. euroa ja Tampereen Vuokratalosäätiö 1,7 milj. euroa. Pirkanmaan ammattikorkeakoulu taas on kyennyt leikkaamaan kustannuksiaan 2,5 milj. eurolla ja Tampereen Sähkölaitos -konserni 10,3 milj. eurolla. Kulut ovat vähentyneet myös Finnpark Oy:ssä 0,6 milj. euroa, Tampereen Särkänniemi 1,1 milj. euroa, Tredea Oy 0,9 milj. euroa, Pirkanmaan jätehuolto Oy (konserni) 0,5 milj. euroa. Tuottojen ja kulujen muutoksiin vaikutti myös konsernirakenteen muutokset. Toisen asteen koulutuksen kiinteistöjen omistus keskittyi TREDU-Kiinteistöt Oy:öön, kun TAO-Kiinteistöt Oy ja PIRKO-Kiinteistöt Oy sekä Kiinteistö Oy Ylöjärven koulutuskeskus sulautuivat. Vertailuvuonna TAO-kiinteistöt Oy yhdisteltiin tytäryhteisönä ja PIRKO-kiinteistöt osakkuusyhtei- sönä kaupungin konsernitilinpäätökseen. Pohjois-Hämeen Hippokselle suunnatun annin seurauksena Tampereen Ravirata Oy ei ole enää kaupungin tytäryhtiö, mikä pienenisi niin tuottoja kuin kuluja. Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta kasvoi edellisvuoteen nähden 0,3 milj. eurolla. Merkittävin kaupunkikonsernin tulososuus syntyi YH Kodit –konsernista 2,3 milj. euroa. Vuosikatteeksi muodostui 208,6 milj. euroa, mikä on 25,3 milj. euroa edellisvuotta parempi. Merkittävimmät syyt olivat kaupungin verotulojen 38,7 milj. euron kasvu sekä konsernin rahoitustuottojen ja -kulujen katteen heikkeneminen 7,6 milj. eurolla. Korkokulut kasvoivat 5,7 milj. eurolla edellisvuonna toteutettujen Sähkölaitos-konsernin lainajärjestelyiden vuoksi, koska ne kasvattivat ulkoista lainarahoitusta. Rahoitustuottojen 2,1 milj. euron vähentyminen aiheutui lähinnä kaupungin rahoitustuottojen vähentymisestä. Asukaskohtainen vuosikate toteutui 936 eurona asukasta kohden ja se kasvoi 104 eurolla edellisvuodesta. Vuosikate kattoi poistot 118,9 prosenttisesti. Kaupunkikonsernin poistot ja arvonalentumiset kasvoivat 24,3 milj. eurolla, mistä yli- ja alipariarvojen muutoksen osuus on 20,9 milj. euroa aiheutuen Tammenlehväsäätiön ensimmäisestä yhdistelystä. Suunnitelman mukaiset poistot kasvoivat vain 3,4 milj. eurolla tilinpäätösten välillä. Lähinnä Härmälän kaatopaikan korvauksista sekä muista kaupungin maksamista vahingonkorvauksista aiheutui yhteensä 14,7 milj. euron satunnaiset kulut. Tilikauden tuloksesta tehtiin tilinpäätössiirtoja yhteensä 10,3 milj. eurolla. Vapaaehtoisten varausten lisäyksiä tehtiin 15,1 milj. euroa, joista suurin oli Tampereen Vuokratalosäätiön 9,7 milj. euron varaus. Muut suurimmat varaukset olivat Tampereen Vesi Liikelaitos 2,0 milj. euroa, Tampereen Vuokra-asunnot Oy 1,6 milj. euron ja Vilusen Rinne Oy 1,1 milj. euroa. Konserniyhteisöjen vähemmistöosakkaiden osuus tilikauden tuloksesta oli 2,0 milj. euroa, jonka jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui 6,1 milj. euroa. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 39 Toimintakertomus Konsernin rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 1000 € Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 1 000 euroa 1 000 euroa 208 644 -14 726 -10 258 183 660 183 327 3 121 -21 091 165 357 -334 879 4 511 39 089 -291 278 -107 618 -305 591 8 491 46 713 -250 387 -85 030 -981 516 -466 -53 483 430 78 430 -70 321 -2 620 5 489 19 454 418 119 -45 779 -14 650 357 690 692 5 859 324 -20 160 -5 928 -19 904 4 574 4 575 1 151 -22 688 33 370 16 407 375 220 -103 044 325 119 428 163 -103 044 290 190 428 163 137 972 290 190 -383 252 -361 238 63 2 48 62 3 65 Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, € Toiminnan ja investointien rahavirta välituloksen viiden vuoden kertymän avulla seurataan investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Investointien tulorahoitus 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman pysyvien vastaavien lisäyksiä joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Lainanlyhennyksillä tarkoitetaan rahoituslaskelman mukaisia pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä Lainanhoitokate (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv 365 * Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella 40 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Toimintakertomus Konsernin rahoituslaskelman analysointi Konsernin rahoituslaskelma kuvaa konsernin toiminnasta aiheutuvia rahavirtoja huomioimatta kaupunkikonsernin keskinäisiä liiketapahtumia. Vuoden 2014 aikana konsernin rahavarat vähenivät 103 milj. eurolla. Kaupunkikonsernin rahoituslaskelman vuoden 2014 toiminnan rahavirta toteutui 183,7 milj. eurona ja 18,3 milj. euroa edellisvuotta parempana. Toiminnan rahavirtaa vahvisti erityisesti 25,3 milj. euroa vuotta 2013 parempi vuosikate ja heikensi taas lähinnä kaupungin toiminnasta aiheutuneet satunnaiset 14,7 milj. euron kustannukset Härmälän kaatopaikkaan sekä vahingonkorvauksiin liittyen. Tulorahoituksen korjauserissä vuosikatetta oikaistaan kaupunkikonsernin saamien pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoittojen ja -tappioiden, osakkuusyhteisöjen tulososuuksien, osakkuusyhteisöiltä saatujen osinkojen sekä pakollisten varausten muutosten osalta. Tulorahoituksen korjauserät toteutuivat 10,8 milj. euroa edellisvuotta pienempinä lähinnä kaupungin pysyvien vastaavien luovutusvoittojen edellisvuotta pienemmästä toteumasta johtuen. Konsernin investointihyödykkeisiin käyttämä rahavirta kasvoi edellisvuodesta 40,9 milj. eurolla. Kaupunkikonsernin investoinnit toteutuivat 334,9 milj. eurona ja lisääntyivät 29,3 milj. eurolla edellisvuoden tilinpäätökseen nähden. Merkittävimmän osuuden kaupunkikonsernin investoinneista teki edelleen kaupunki, jonka osuus konsernin investoinneista oli 217,5 milj. euroa, jossa on kasvua edellisen vuoden konsernitilinpäätöksen nähden 68,6 milj. euroa. TAO-Kiinteistöt Oy sulautui PIRKOKiinteistöt Oy:n ja Kiinteistö Oy Ylöjärven koulutuskeskuksen kanssa TREDU-Kiinteistöt Oy:ksi. Fuusio lisäsi investointeja 52,8 milj. eurolla. Konsernitilinpäätöksen muut suurimmat investoinnit tekivät Sähkölaitos-konserni, 30,1 milj. euroa, Tampereen Vuokratalosäätiö 20,3 milj. euroa, Tampereen Vuokra-asunnot Oy (konserni), 10,3 milj. euroa, Pirkan Opiskelija-asunnot Oy (konserni) 11,4 milj. euroa ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy (konserni) 2,4 milj. euroa. Kaupunkikonsernin osuus Pirkanmaan sairaanhoitopiirin investoinneista oli 23,0 milj. euroa. Rahoitusosuuksia investointeihin saatiin konsernin ulkopuolelta lähinnä rakennusinvestointeihin yhteensä 4,5 milj. eurolla. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloja kertyi 39,1 milj. euroa, joka on 7,6 milj. euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Toiminnan ja investointien yhteenlaskettu rahavirta oli tilinpäätöksessä 107,6 milj. euroa negatiivinen. Toiminnan rahavirroilla ei pystytty rahoittamaan konsernin investointimenoja kokonaisuudessaan vuoden aikana. Kaupunkikonsernin tulorahoitus toteutui kuluneen vuoden aikana tyydyttävällä tasolla. Tulorahoituksen riittävyyttä kuvaava investointien tulorahoitusprosentti parani hieman edellisen vuoden tilinpäätöksen tasosta ollen 63,2 prosenttia. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viimeisen viiden vuoden ajalta on tästä huolimatta voimakkaasti negatiivinen, 383,3 milj. euroa, aiheutuen lähinnä peruskaupungista. Konsernin rahoituksen rahavirta toteutui vuoden aikana 4,6 milj. euroa positiivisena. Kaupunkikonsernin pitkäaikaisten lainojen nettolisäys oli 8,1 milj. euroa. Uutta pitkäaikaista lainaa otettiin 78,4 milj. euroa ja vähennettiin 70,3 milj. eurolla. Lyhytaikaisten lainojen muutos oli -2,6 milj. euroa. Konsernin lainakanta kasvoi vuoden aikana yhteensä 5,5 milj. eurolla. Pitkäaikaisia lainoja nostivat Tampereen kaupunki 10,6 milj. euroa, Tampereen Kotilinnasäätiö (konserni) 26,0 milj. euroa, Tampereen Vuokra-asunnot Oy (konserni), 8,5 milj. euroa Pirkan opiskelija-asunnot Oy (konserni) 7,3 milj. euroa. TREDU-kiinteistöt Oy pitkäaikaisten lainojen lisäys oli konserniyhdistelyjen jälkeen 10,0 milj. euroa. Kaupunkikonsernin osuus Pirkanmaan sairaanhoitopiirin nostamista lainoista oli 7,7 milj. euroa. Muina maksuvalmiuden muutoksina konsernin rahavarat vähenivät yhteensä 19,9 milj. eurolla. Konsernin rahavarojen muutokseksi muodostui 103,0 milj. euroa negatiivinen, joka on 393,2 milj. euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tämä aiheutui pääasiassa vertailuvuonna toteutetuista kaupungin ja Sähkölaitos-konsernin välisistä lainajärjestelyistä. Kaupunkikonsernilla oli vuoden lopussa rahavaroja 325,1 milj. euroa. Tilinpäätöksen rahavaroilla olisi katettu 48 päivän ajan kaikki toiminnan aiheuttamat maksut. Kaupunkikonsernin lainanhoitokate tilinpäätöshetkellä on kaksi, joka ilmaisee konsernin lainanhoitokyvyn olevan hyvä vuoden 2014 lopussa. Konsernin kassanriittävyys ja lainahoitokate ovat heikentyneet edelliseen tilikauteen nähden erityisesti tulorahoitusta suurempien investointien vuoksi. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 41 Toimintakertomus Konsernitase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut 31.12.2014 31.12.2013 1 000 euroa 1 000 euroa 14 974 56 994 3194 75 162 11 960 19 923 761 32 644 167 709 1 379 931 593 938 101 199 34 289 165 149 2 442 215 136 363 1 292 294 585 481 111 868 34 616 132 883 2 293 505 40 661 15 048 150 4 886 5 351 66 097 65 696 13 051 0 5 489 5 098 89 334 2 616 6 075 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 34 318 34 676 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset 23 584 161 886 9 603 155 555 87 135 94 738 Rahat ja pankkisaamiset 237 984 333 425 VASTAAVAA YHTEENSÄ 3 130 997 3 049 555 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Muut osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Rahoitusarvopaperit Konsernitaseen analysointi Kaupunkikonsernin taseen loppusumma oli 3 131,0 milj. euroa. Konsernitaseen vertailutietoa on muutettu vuoden 2014 kanssa vertailukelpoiseksi, koska kaupunki luopui maa- ja vesialueiden, sekä muiden osakkeiden ja osuuksien arvonkorotuksista. Purku pienensi kaupungin tasetta 121,2 milj. euroa. Edellisen tilikauteen nähden taseen loppusumma kasvoi 81,4 milj. euroa, 2,3 prosenttia. Suuri osa taseen kasvusta selittyy TREDU-Kiinteistöjen fuusiolla, jossa entinen osakkuusyhtiö fuusioitiin tytäryhteisöiksi ja yhdisteltiin näin ensi kertaa kokonaisuudessaan konsernitilinpäätökseen. Fuusion lisäksi kasvua selittää 42 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 pysyvien vastaavien kasvu. Konsernitaseen vastaavista 2 583,5 milj. euroa ja 82,8 prosenttia on pysyvien vastaavien hyödykkeitä ja 10,1 prosenttia, 313,9 milj. euroa, rahavaroja. Pysyvät vastaavat kasvoivat vuoden aikana 168,2 milj. eurolla, 7,0 prosenttia, poistoja suurempien investointien sekä TREDU-Kiinteistöjen fuusion vuoksi. Aineelliset hyödykkeet kasvoivat 148,9 milj. eurolla ja aineettomat hyödykkeet 42,5 milj. eurolla. Aineettomien hyödykkeiden kasvu aiheutui lähinnä Rantaväylän tunnelin investointikustannuksista. Aineellisista hyödykkeistä 1 379,9 milj. euroa on rakennuksia. Rakennusten tasearvo lisääntyi 87,6 milj. eurolla vuoden aikana, mistä fuusion yhteydessä TREDUKiinteistöt Oy:lle siirtyneiden rakennusten osuus on 49,8 milj. euroa. Rakennusten tase-erä kasvoi muun muassa seuraavien yhteisöjen osalta: Tampereen kaupunki 6,5 milj. euroa, Pirkan Opiskelija-asunnot Oy (konserni) 9,6 milj. euroa, Tampereen Vuokra-asunnot Oy (konserni) 9,5 milj. euroa ja Tampereen Kotilinnasäätiö (konserni) 6,6 milj. euroa. Lisäksi maa-alueiden tasearvo kasvoi 31,6 milj. eurolla kaupungin poikkeuksellisten suurten maanhankintojen vuoksi. Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden osuus aineellisista hyödykkeistä Toimintakertomus VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden alijäämä (ylijäämä) 31.12.2014 31.12.2013 1 000 euroa 1 000 euroa 636 657 395 44 687 532 487 6 097 1 220 323 636 657 265 50 329 505 898 22 603 1 215 753 67 698 29 739 42 617 75 822 118 439 43 701 61 719 105 420 4 837 33 998 38 835 6 020 24 960 30 980 27 337 24 977 1 180 497 53 378 74 510 349 979 1 658 364 1 157 668 44 298 76 433 364 288 1 642 686 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 3 130 997 3 049 555 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Konsernin omavaraisuusaste, % Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus, % Konsernin kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa Konsernin kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa / asukas Konsernin lainat, euroa / asukas Konsernin lainakanta 31.12., 1 000 euroa Konsernin lainasaamiset 31.12., 1 000 euroa Asukasmäärä 45 72 538 584 2 415 5 628 1 255 007 5 037 223 004 45 74 528 501 2 397 5 598 1 234 100 5 489 220 446 VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Konsernin omavaraisuusaste, % =100* (Oma pääoma + Vähemmistöosuus + Konsernireservi + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset)/ (Koko pääoma-Saadut Ennakot) Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma) / Käyttötulot Konsernin lainakanta 31.12. = Korollinen Vieras pääoma Konsernin lainasaamiset 31.12. = Sijoituksiin merkityt Joukkovelkakirjalainasaamiset ja Muut lainasaamiset on 593,9 milj. euroa (24,3 prosenttia). Sijoitusten 23,3 milj. euron vähentyminen on lähinnä seurausta TREDU-Kiinteistöjen fuusiosta, sillä PIRKO-Kiinteistöt Oy oli osakkuusyhteisö ennen sulautumista. Konsernin rahavarat heikkenivät vuoden aikana 103,0 milj. eurolla. Konsernin saamiset kasvoivat vuoden aikana 20,3 milj. eurolla. Merkittävin kasvu oli kaupungin pitkäaikaisten saamisten kasvu, mikä on pääasiassa Liikennevirastolta laskutettavaa osuutta Rantaväylän tunneliin. Konsernitaseen vastattavaa puoli muodostuu lähinnä omasta ja vieraasta pääomasta. Oma pääoma oli tilinpäätöshetkellä 1220,3 milj. euroa, eli 39,0 prosenttia taseen loppusummasta. Vuoden 2013 vertailutietoa on oikaistu kaupungin arvonkorotusrahaston purun myötä 121,2 milj. eurolla, joka pienensi omaa pääomaa suhteessa edellisiin vuosiin ja heikensi kaupunkikonsernin omavaraisuusastetta. Kaupungin oman pääoman rahastoista siirrettiin 2,2 milj. euroa toimeksiantojen pääomiin, miltä osin vertailuvuotta on oikaistu. Kaupunkikonsernin omavaraisuusaste toteutui 45,2 prosenttina, mikä on edellisvuoden tasolla. Oma pääoma kasvoi 4,6 milj. eurolla. Kasvutekijöinä olivat lähinnä ylijäämien muutos ja toisaalta oman pääoman rahastojen väheneminen 5,7 milj. eurolla. Kaupungin asumisen rahaston lakkauttamisen myötä vuonna 2014 siirrettiin oman pääoman rahastoista 3,5 milj. euroa edellisten tilikausien yli/-alijäämään. Kaupunkikonsernin vieraan pääoman määrä oli vuoden lopussa yhteensä 1 658,4 milj. euroa, joka on 53,0 prosenttia taseen loppusummasta. Vieras pääoma kasvoi vuoden aikana yhteensä 15,7 milj. euroa. Konsernin korollinen vieras pääoma eli lainakanta oli vuoden lopussa 1 255,0 milj. euroa. Kaupunkikonsernilla on korollista lainaa asukasta kohden 5 628 euroa, joka on 30 euroa enemmän kuin edellisen vuoden tilinpäätöksessä. Koko vuoden käyttötuloista tarvittaisiin 72,0 prosenttia korollisen vieraan pääoman takaisinmaksamiseen, mitä konsernin suhteellinen velkaantuneisuus mittaa. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 43 Toimintakertomus Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kuntalain 69 §:n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kaupungin tilikauden tulos muodostui 19 280 668,80 euroa alijäämäiseksi. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle tilikauden tuloksen käsittelyä siten, että • aikaisemmin toteutettuihin investointeihin ja vuoden 2014 pysyvien vastaavien luovutuksiin liittyvää poistoeron vähennystä kirjataan 1 113 996,57 euroa, • vuoden 2014 aikana tehty elinkeinorahaston investoinnista Tampere-Pirkkala lentoaseman Terminaali 2:een kirjataan poistoeron lisäystä 586 953,00 euroa, • Tampereen Vesi liikelaitoksen ylijäämästä muodostetaan 2 000 000,00 euron suuruinen investointivaraus keskuspuhdistamohanketta varten. Kaupungin edellisten tilikausien ylijäämä mahdollistaa investointivarauksen muodostamisen, • Vahinkorahastoon kirjataan vähennystä 2 083 519,59 euroa toteutuneiden menojen katteeksi, • Tampereen Elinkeinorahastoon kirjataan vähennystä 586 953,00 euroa toteutuneiden menojen katteeksi, • ja että tilikauden alijäämä 18 083 152,64 euroa siirretään taseen oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämä -erään. Esitystä talouden tasapainottamiseen ei tilikauden tuloksen perusteella tarvita, koska taseessa on aikaisemmilta tilikausilta kertyneitä ylijäämiä. 44 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Talousarvion toteutuminen Talousarvion toteutuminen Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 45 46 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Talousarvion toteutuminen Talousarvion toteutuminen Talousarvion toteutuminen -osa sisältää laskelma- ja strategiaosan, konsernihallinnon ja konsernipalvelujen, tilaaja- ja tuottajaosan sekä konserniin kuuluvien tytäryhtiöiden ja -yhteisöjen tavoitteiden toteuman. Talousarvion toteumavertailuissa on esitetty valtuuston talousarviossa hyväksymän sitovuustason mukaisten määrärahojen, tuloarvioiden, investointien ja toiminnallisten vuositavoitteiden toteumat ja niiden olennaiset poikkeamat talousarvioon. Laskelmaosassa on esitetty tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja investointien talousarvion toteumavertailut. Lisäksi laskemaosassa esitetään liikelaitosten vaikutus kaupungin tuloksen muodostumiseen ja toiminnan rahoitukseen. Talousarvion laskelmaosa sisältää informaatiota kaupungin yhteenlasketusta taloudesta, joka ei ole valtuustoon nähden sitovaa. Talousarvion tuloslaskelman, investointien ja rahoituslaskelman toteumavertailussa on esitetty ydinprosessien, konsernihallinnon, konsernipalvelujen, hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden sekä Pirkanmaan pelastuslaitoksen talousarvion toteutuminen sisältäen myös sisäiset erät. Laskelman viimeiset sarakkeet osoittavat liikelaitosten ja taseyksikköinä käsiteltävien rahastojen vaikutusta koko kaupungin tuloksen, rahoituksen ja investointien muodostumiseen. Laskelmaosan investointien toteumavertailu on esitetty taseen pysyvien vastaavien mukaisesti jaoteltuna omaisuusluokille sisältäen sisäiset erät. Laskelmaosassa on esitetty myös kaupungin yhteisten erien eli verotulojen, valtionosuuksien, korkotuottojen ja -kulujen, rahoitustuottojen ja -kulujen sekä antolainauksen ja lainakannan muutosten toteuma. Yhteiset erät muodostavat suuren osan kaupungin tuloperustasta ja niistä valtuustoon nähden sitovia ovat korkotuottojen ja -kulujen netto sekä rahoitustuottojen ja -kulujen netto. Lisäksi rahoituslaitoksilta nostettavien pitkäaikaisten lainojen lisäys ei saa olla talousarviota suurempi. Strategiaosassa on esitetty toiminnallisten tavoitteiden toteumatiedot kaupunkistrategiasta johdettujen sitovien toiminnallisten tavoitteiden osalta ja niiden vastuuhenkilöt. Talousarviossa tuotantoyksiköille ja liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteuma on esitetty tuottajaosassa sekä tuotantoalue/liikelaitoskohtaisesti erillistilinpäätöksissä. Konsernihallinto ja konsernipalvelut osassa on esitetty konsernihallinnon ja konsernipalveluiden tiedot. Konsernihallinnolla valtuustoon nähden sitovia eriä ovat toimintatuotot ja -kulut sekä investointien bruttokulut. Konsernihallintoon kuuluvalla tietohallinnolla sitovaa on tulosyksiköiden ICT-kehittäminen (111222) ja ICT-palvelut (111232) toimintakatteen ja investointien yhteissumma. Konsernipalveluilla sitovaa on tilikauden tulos. Tilaajaosassa on esitetty kaupungin kuuden ydinprosessin tuloarvioiden ja määrärahojen sekä investointien toteuma. Valtuustoon nähden sitovaa ydinprosesseilla ovat toimintatuotot ja toimintakulut sekä investointien bruttokulut. Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin Keskustan ja Vuoreksen, Kaupunkiraitiotien ja Rantaväylän tunnelin käyttötalous- ja investointimäärärahat ovat hankkeittain sitovia. Rantaväylän tunnelin rakentamisvaiheen osalta sitova määräraha on 180,3 milj. euroa, jonka vuosittainen taso määräytyy hankkeen toteutumisen mukaisesti. Pelastustoimen palvelukokonaisuuden bruttomenot on erikseen sitova erä. Tuottajaosassa on esitetty hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden, Pirkanmaan pelastuslaitoksen ja liikelaitosten valtuustoon nähden sitovien erien toteumavertailu. Hyvinvointipalveluiden tuotantoalueilla valtuustoon nähden sitovaa on tilikauden ylijäämä/alijäämä, investointien bruttomenot sekä toiminnalliset tavoitteet. Osa investoinneista on lisäksi hanketasolla sitovia. Pirkanmaan pelastuslaitoksella on sitovaa liikeylijäämä, investointien rahavirta sekä toiminnalliset tavoitteet. Liikelaitoksilla valtuustoon nähden sitovaa on korvaus peruspääomasta, toiminnalliset tavoitteet sekä Tilakeskuksella talonrakennusinvestoinnit hanketasolla. Hyvinvointipalvelujen taseyksiköiden, Pirkanmaan pelastuslaitoksen, liikelaitosten ja taseyksikköinä käsiteltävien rahastojen erillistilinpäätökset löytyvät tilinpäätöskirjan lopusta. Talousarviossa kaupungin merkittävimmille tytäryhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutuminen on esitetty erillisessä konserniin kuuluvien tytäryhtiöiden ja -yhteisöjen tavoitteiden toteutuminen -osassa. Yhteisöille asetetut tavoitteet eivät oikeudellisesti sido tytäryhteisöjä vaan niiden tarkoituksena on tuoda esille pääomistajan tahto. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 47 Talousarvion toteutuminen Olennaiset poikkeamat talousarvioon Talousarvion toteutuminen -osa sisältää strategiaosan, konsernihallinnon ja konsernipalvelujen, tilaaja- ja tuottajaosan talousarvion toteumavertailu. Talousarvion toteumavertailuissa on esitetty valtuuston talousarviossa hyväksymän sitovuustason mukaisten määrärahojen, tuloarvioiden, investointien ja toiminnallisten vuositavoitteiden toteumat ja niiden olennaiset poikkeamat talousarvioon. Yhteenvetotaulukkoon on merkitty sitovien valtuustoon nähden sitovien erien ylitykset harmaalla. Lisäksi koonti sisältää tiedot liikelaitosten liikeylijäämän ja bruttoinvestointien toteutumisesta. Käyttötalouden toteutuminen Tilaajan ydinprosessien yhteenlaskettu toimintakate toteutui 6,5 milj. euroa talousarvioita heikompana. Suurimmat ylitykset olit Lasten ja nuorten kasvun tukemisen palveluissa, missä tuotot alittuivat 0,6 milj. eurolla ja kulut ylittyivät 4,4 milj. eurolla. Talousarvion ylitykset johtuivat varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen, psykososiaalisen tuen palvelujen sekä neuvola- ja terveydenhuoltopalvelujen kuluista. Toimintakuluihin sisältyy noin 0,9 milj. euron takautuvat lastensuojelun kustannukset, mikä perustuu Helsingin hallintooikeuden päätökseen. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen kulut ylittyivät 7,5 milj. eurolla. Suurimmat ylitykset olivat perusterveydenhuollon avopalveluissa ja vammaispalveluissa. Ydinprosessin nettomenojen kasvu edellisvuoteen verrattuna on 12,0 milj. euroa eli 2,7 prosenttia, mikä on selvästi edellisvuosia pienempi. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen toimin- Tilaajan ydinprosessit yhteenlaskettu toimintakate - 6,5 m€ (TP14/Muutettu TA14) 48 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 takulujen ylitys toteutui 2,8 milj. eurona mikä johtui tehostetun palveluasumisen laajentamisesta ja sairaalahoidon lyhytaikaisten jaksojen määrän kasvamisesta. Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueille asetettiin 12,8 milj. euron ylijäämätavoite vuodelle 2014 ja yhteenlaskettu ylijäämätavoite saavutettiin. Toisen asteen koulutuksen tilikauden ylijäämä sisältää yksikköhintarahoitteisen Tampereen seudun ammattiopiston, TREDUn, 4,6 milj. euron ylijäämän. Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueista Laitoshoito ja Varhaiskasvatus ja perusopetus eivät saavuttaneet ylijäämätavoitteitaan. Laitoshoito jäi 2,1 milj. euroa asetetusta tavoitteesta. Laitoshoidon budjetoitua heikompi tulos johtui lähinnä toiminnan vaatimasta arvioitua pidemmästä sopeutumisajasta meneillään olevaan rakennemuutokseen. Tehostamistavoitteen edellyttämät toimenpiteet toteutettiin, mutta asetettua tulostavoitetta ei saavutettu. Muun muassa sairaaloiden ja vanhainkotihoidon nopeat paikkavähennykset, tehostettuun palveluasumiseen siirtyneen asiakaskunnan korkeampi hoitoisuus ja henkilöstömitoituksen ylittyminen sekä jonotus jatkohoitopaikkoihin kasvattivat kuluja budjetoitua enemmän. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotantoalue jäi 2,8 milj. euroa asetetusta ylijäämätavoitteesta. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen budjetoitua heikompi tulos johtui lähinnä perusopetuksen vaikeudesta saavuttaa asetetut tehostamistavoitteet, sillä sidottu ryhmäkoko vaikeutti henkilöstösäästöjen toteuttamista. Varhaiskasvatuksessa asetetut tehostamistavoitteet saavutettiin lähes kokonaan. Hyvinvointalvelujen tuotantoalueet yhteenlaskettu tilikauden yli-/alijäämä + 4,3 m€ (TP14/Muutettu TA14) Tilikauden tulos -19,3 M€ (TP14) investointien tulorahoitusprosentti 38,9 % (TP14) Investointien toteutuminen Nettoinvestoinnit toteutuivat 213,9 milj. euroa, mikä ylittää 1,2 milj. eurolla muutetun talousarvion. Kaupunkiympäristön kehittämisen investoinnit toteutuivat 108,9 milj. eurona, mikä on 4,1 milj. euroa muutettua talousarviota vähemmän. Rantaväylän tunnelin rakentamistyöt etenivät vauhdikkaasti ja hankkeen koko vuoden investointimenot toteutuivat yhteensä 39,4 milj. eurona. Keskeisistä aluekehityshankkeista Vuoreksen alueen investointimenot toteutuivat 7,0 milj. eurona ja Keskusta -hankkeen investoinnit 2,1 milj. eurona. Vuoreksen nettoinvestoinnit toteutuivat 0,8 muutettua talousarviota suurempana, koska Liikelaitosten yhteenlaskettu liikeylijäämä +12,4 m€ (TP14/Muutettu TA14) Talousarvion toteutuminen Yhteenveto poikkeamista talousarvioon, sitovat erät Ei sisällä rahastoja ja liiketoimintaa Tilaaja- ja tuottajaosa Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (b) Toimintatuotot Toimintakulut Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (b) Toimintatuotot Toimintakulut Sivityksen ja elämänlaadun edistäminen (b) Toimintatuotot Toimintakulut Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (b) Toimintatuotot Toimintakulut Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (b) Toimintatuotot Toimintakulut Kaupunkiympäristön kehittäminen (b*) Toimintatuotot Toimintakulut Hanketasolla sitovat kohteet (kake) TP 2014 Muutettu TA 2014 Ero Alkuper. TA 2014 26 199 -364 366 Muutokset 26 817 -359 920 -618 -4 446 24 520 -357 707 2 297 -2 213 998 -141 798 458 -144 690 540 2 892 383 -143 987 75 -703 918 -80 375 717 -80 316 201 -59 717 -80 316 0 0 51 333 -512 777 49 839 -505 256 1 494 -7 521 47 761 -488 017 2 078 -17 239 41 805 -195 877 41 468 -193 047 337 -2 830 40 843 -192 122 625 -925 102 603 -102 679 100 121 -103 661 2 482 982 99 427 -103 152 694 -509 -525 -1 584 -473 -500 -1 594 -700 -25 10 227 -200 -1 094 -700 -300 -500 0 -37 628 -287 -2 147 -7 012 -40 000 -400 -2 580 -6 240 2 372 113 433 -772 -33 500 0 -3 080 -5 240 -6 500 -400 500 -1 000 11 343 -76 906 -4 637 9 541 -83 195 -5 048 1 802 6 289 411 7 475 -80 361 -5 048 2 066 -2 834 0 106 150 1752 100 100 0 6 50 1752 100 100 0 0 0 0 3 518 -107 4 106 1 254 5 407 2 930 -1 2 900 2 000 1 600 4 100 872 1 300 0 618 -2 107 2 506 -2 846 4 535 1 630 -2 2 900 2 000 1 600 4 100 872 1 300 -0 0 0 0 0 0 0 0 Käyttötalous Raitiotie Keskusta Vuores Hanketasolla sitovat kohteet (kake) Nettoinvestoinnit Rantaväylän tunneli Raitiotie Keskusta Vuores Konsernihallinto (b) Toimintatuotot Toimintakulut Tietohallinto (Toimintakate+bruttoinvestoinnit) Konsernipalvelut (tilikauden tulos) Taloushallinnon palvelukeskus Hallintopalvelukeskus Työllisyydenhoidon palveluyksikkö Hyvinvointipalvelut (tilikauden yli-/alijäämä) Avopalvelut Laitoshoito Erikoissairaanhoito Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Pirkanmaan pelastuslaitos (liikeylijäämä) Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 49 Talousarvion toteutuminen muun muassa liikuntapuiston alueella ja Isokuusen asuntoalueella tehtävät pohjarakennustyöt olivat arvioitua suuremmat. Rahoitusosuuteen oikeuttavat investoinnit eivät toteutuneet. Kaupunkiympäristön rakentamisen muut kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investoinnit kohdistuivat liikenneväylien ja yleisten alueiden rakennusinvestointien toteuttamiseen sekä omaisuuden kunnon säilyttämisen ylläpitoinvestointeihin, joiden toteuma oli yhteensä 29,4 milj. euroa. Maa- ja vesialueiden investoinnit toteutuivat 32,3 milj. eurona, mikä sisältää Lielahdesta tehdyn suuren maanhankinnan. Tilakeskuksen pääosin talonrakentamiseen kohdistuvat investoinnit etenivät pääosin suunnitellusti ja toteutuivat kokonaisuutena 54,4 milj. eurona, mikä tarkoittaa 3,8 milj. euron muutettua talousarvioita suurempaa toteumaa. Talonrakentaminen käsitti perusparannuksia ja muutostöitä sekä uudisrakentamista. Suurimmat hankkeet tilikaudella olivat Tampereen uintikeskuksen perusparannus (6,2 milj. euroa), Tampereen kansainvälisen koulun perusparannus ja laajennus (4,5 milj. euroa), Näsilinnan perusparannus (4,1 milj. euroa), Niemenrannan päiväkoti (3,7 milj. euroa) ja Ratinan lämpötalo (4,0 milj. euroa). Tampereen Veden investoinnit toteutuivat 29,0 milj. eurona, mikä ylittää 2,5 milj. eurolla muutetun talouarvion. Investoinneista 16,9 milj. euroa kohdistui ver- Laskelmaosa Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot ja -kulut Pitkäaikaisten lainojen lisäys Bruttoinvestoinnit Konsernihallinto Kaupunkiympäristön kehittäminen Avopalvelut Laitoshoito Erikoissairaanhoito Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Pirkanmaan pelastuslaitos (investointien rahavirta) TP 2014 Muutettu TA 2014 39 248 1 149 10 598 41 030 3 228 10 700 -108 863 -1 164 -551 -1 376 -3 167 -3 173 -2 172 -1 465 -112 870 -1 424 -861 -1 233 -3 541 -3 517 -3 920 -1 250 kostojen rakentamiseen ja 12,1 milj. euroa laitosrakentamiseen. Suurimpia verkostotöitä tehtiin Kaupinojalla (2,7 milj. euroa), Niemenrannan alueella (1,0 milj. euroa) ja Lamminpäässä (0,7 milj. euroa). Suurimmat laitosrakennuskohteet olivat Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksella jatkunut saneeraus (9,5 milj. euroa), Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon esikäsittelyn saneeraus (0,8 milj. euroa) ja Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen valmistunut LVIJASsaneeraus (1,0 milj. euroa). Hyvinvointipalveluiden pääosin koneisiin ja kalustoon kohdistuvat investoinnit toteutuivat yhteensä 11,6 milj. eurona. Investointien toteuma on 2,9 milj. euroa talousarvioita pienempi. Alkuper. TA 2014 Muutokset -1 782 -2 079 102 46 3 008 0 0 220 10 700 4 078 260 310 -143 374 344 1 748 -215 -76 370 -1 424 -754 -1 056 -3 481 -3 139 -3 762 -1 250 -36 500 0 -107 -177 -60 -378 -158 0 Alkuper. TA 2014 Muutokset Ero Yhteenveto liikelaitosten liikeylijäämän ja investointien toteutumisesta Liikeylijäämä Tampereen Infra Tampereen Tilakeskus Tampereen Ateria Tampereen Logistiikka Tampereen Kaupunkiliikenne Tampereen Vesi Tullinkulman Työterveys TP 2014 Muutettu TA 2014 3 621 48 171 819 1 553 3 042 19 599 314 1 050 44 282 800 870 500 16 750 469 2 571 3 889 19 683 2 542 2 849 -155 1 000 42 962 800 870 500 16 750 469 50 1 320 0 0 0 0 0 -923 -58 416 -179 -55 -2 122 -29 009 -30 -800 -54 654 -315 -200 -2 050 -26 500 -42 -123 -3 762 136 145 -72 -2 509 13 -800 -49 020 -315 -200 -2 050 -26 500 -42 0 -5 634 0 0 0 0 0 Ero Bruttoinvestoinnit Tampereen Infra Tampereen Tilakeskus Tampereen Ateria Tampereen Logistiikka Tampereen Kaupunkiliikenne Tampereen Vesi Tullinkulman Työterveys 50 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Laskelmaosa Laskelmaosan toteutuminen Tuloslaskelman toteumavertailu Talousarvion toteumavertailu Peruskaupunki sisältäen sisäiset erät TP 2014 Muutettu TA 2014 Toimintatuotot Myyntituotot 941 794 936 244 79 127 76 889 Maksutuotot Tuet ja avustukset 45 156 42 621 Vuokratulot 38 480 38 141 Muut toimintatuotot 27 343 24 587 1 131 901 1 118 481 Toimintatuotot yhteensä Valmistus omaan käyttöön 16 254 48 250 Toimintakulut Henkilöstökulut -587 541 -586 177 Palvelujen ostot -1 459 485 -1 483 159 Aineet, tarvikkeet ja -44 488 -42 615 tavarat Avustukset muille -125 462 -126 052 -3 475 -3 475 Avustukset liikelaitoksille Vuokrakulut -134 179 -135 040 Muut toimintakulut -5 094 -6 480 -2 343 470 -2 334 747 Toimintakulut yhteensä Toimintakate -1 211 569 -1 216 265 Verotulot 870 103 868 830 Valtionosuudet 300 495 300 059 Rahoitustuotot ja -kulut 40 430 42 377 Korkotuotot muilta 44 555 10 142 1 494 1 320 Korkotuotot liikelaitoksilta Muut rahoitustuotot muilta 4 015 5 171 Korvaus peruspääomasta 35 915 35 915 Korkokulut -44 995 -10 114 Muut rahoituskulut -554 -57 Vuosikate -542 -4 999 Poistot ja arvonalentumiset -43 709 -43 061 Suunnitelman mukaiset -43 592 -43 061 poistot Arvonalentumiset -117 0 -12 664 -12 680 Satunnaiset erät -12 664 -12 680 Satunnaiset kulut Tilikauden tulos -56 915 -60 740 Poistoeron lis. (-) tai väh.(+) 222 270 0 0 Varausten lis. (-) tai väh.(+) Rahastojen lis. (-) tai väh.(+) 587 587 Tilikauden ylijäämä (ali-56 107 -59 883 jäämä) Ero 5 550 2 238 2 535 339 2 757 13 419 -31 996 -1 364 23 674 -1 874 590 0 861 1 386 -8 723 4 696 1 273 436 -1 947 34 413 174 -1 156 0 -34 881 -497 4 457 -648 -531 Alkuper. TA 2014 925 066 77 380 38 246 36 856 21 481 1 099 028 41 915 Muutokset 11 178 -491 4 375 1 285 3 106 19 453 6 335 -574 986 -11 191 -1 459 323 -23 836 -41 937 -678 Liikelaitosten vaikutus TP 2014 sisältäen siTP 2014 ilman sis eriä säiset erät Liikelai- Koko kau- Peruskau- LiikelaiKoko kautokset punki punki tokset punki 233 962 57 4 344 154 419 6 003 398 784 10 761 1 175 756 79 184 49 500 192 899 33 346 1 530 684 27 015 -89 430 -676 971 -85 725 -1 545 210 -62 296 -106 785 123 967 78 394 44417 32 138 25 438 304 354 16 254 0 -587 541 -516 714 71 787 27 869 19 125 5 812 97 620 10 761 0 -89 430 -58 558 195 754 78 421 45 285 51 263 31 250 401 974 27 015 0 -676 971 -575 272 -35 118 -59 678 -94 796 -116 238 -9 814 0 -125 462 -124 842 0 -124 842 -3 475 0 0 -3 475 0 0 0 -134 446 -5 -50 163 -184 342 -10 151 -32 497 -42 648 -9 380 77 -726 -5 820 -4 238 -587 -4 825 -2 297 869 -36 877 -277 579 -2 621 049 -1 262 350 -229 989 -1 492 339 -1 198 841 -17 424 121 205 -1 090 365 -957 995 -132 370 -1 090 365 868 830 0 0 870 103 870 103 0 870 103 299 500 559 0 300 495 300 495 0 300 495 47 157 -4 780 -37 401 3 028 3 021 7 3 028 11 242 0 0 44 555 8 140 0 8 140 0 1 320 0 1 494 0 0 0 10 171 -5 000 19 4 034 4 015 19 4 034 35 915 0 0 35 915 0 0 0 -10 114 0 -1 494 -46 489 -8 580 -0 -8 580 -57 0 -35 927 -36 481 -554 -12 -566 16 646 -21 645 83 803 83 261 215 623 -132 362 83 261 -42 982 -79 -44 457 -88 166 -43 709 -44 457 -88 166 -42 982 -79 -44 457 -88 048 -43 592 -44 457 -88 048 -117 16 16 3 825 -48 0 -0 0 0 0 -12 680 0 -12 680 -26 336 -34 404 726 -456 0 0 380 207 0 -1 711 -1 711 37 635 305 -2 000 2 084 -117 -14 376 -14 376 -19 281 527 -2 000 2 670 -117 0 -12 664 -1 711 -12 664 -1 711 159 250 -178 531 222 305 0 -2 000 587 2 084 -117 -14 376 -14 376 -19 281 527 -2 000 2 670 3 776 -25 230 -34 653 38 023 -18 083 160 059 -18 083 -178 142 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 51 Laskelmaosa Tuloslaskelman toteutuminen Tuloslaskelman toteumavertailu sisältää talousarviossa valtuustoon nähden sitovan peruskaupungin (konsernihallinto, tilaajan ydinprosessit, konsernipalvelut, hyvinvointipalvelujen tuotantoalueet, Pirkanmaan pelastuslaitos sekä kaupungin yhteiset erät) toteumavertailun. Lisäksi laskelmassa on esitetty liikelaitosten ja koko kaupungin toteuma vuodelta 2014 sisältäen sisäiset erät. Laskelman kolme viimeistä saraketta kuvaa miten kaupungin ulkoinen tulos muodostui peruskaupungin ja liikelaitosten välillä. Talousarvion tuloslaskelman toteumavertailun toimintakate toteutui 4,7 milj. euroa muutettua talousarviota parempana. Toimintatuotot toteutuivat 13,4 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina. Erikoissairaanhoidon, Avopalvelujen ja Laitoshoidon myyntituotot toteutuivat yhteensä 6,4 milj. euroa muutettua talousarviota parempina lähinnä volyymien arvioitua suuremmasta kasvusta johtuen. Maksutulot toteutuivat talousarvioita suurempina Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa sekä kaupunkiympäristön kehittämisessä. Muiden toimintatuottojen toteuma aiheutui lähinnä Kaupunkiympäristön kehittämisen arvioitua suuremmista pysyvien vastaavien myyntivoitoista. Kulut toteutuivat 8,7 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina, kun valmistus omaan käyttöön erä on eliminoitu. Vuoden 2014 tilinpäätökseen valmistus omaan käyttöön kirjauskäytäntöä oikaistiin ja kirjauskäytännön muutosta ei ole huomioitu talousarviossa ja osoittautuu poikkeamana erityisesti valmistus oman käyttöön ja palvelujen ostojen toteumassa. Terveyden ja toimintakyvyn palvelujen toimintakulut ylittyivät 7,5 milj. eurolla, lasten ja nuorten palvelujen 4,4 milj. eurolla, Avopalvelujen 3,3 milj. eurolla ja Laitoshoidon 5,6 milj. eurolla. Laitoshoidon henkilöstökulut toteutuivat 4,7 milj. 52 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 euroa muutettua talousarvioita suurempina. Puolestaan konsernihallinnon, Pirkanmaan pelastuslaitoksen ja Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen henkilöstökulut toteutuivat budjetoitua pienempinä. Konsernihallinnon ja Toisen asteen koulutuksen kulut toteutuivat kokonaisuutena selkeästi talousarvioita pienempinä. Muutetun talousarvion toimintakate on 17,4 milj. euroa heikompi kuin alkuperäisen talousarvion. Tämän taustalla on lähinnä vuoden aikana tehdyt talousarviomuutokset Pirkanmaan sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon tilaukseen sekä työmarkkinatuen kuntaosuuden ja toimeentulotuen menoihin. Vuosikate muodostui 4,5 milj. euroa muutettua talousarviota paremmaksi, mutta 17,2 milj. euroa alkuperäistä talousarviota heikommaksi. Verorahoituksen kertymä oli yhteensä 1 170,6 milj. euroa ja se toteutui 1,7 milj. euroa muutettua talousarviota parempana. Rahoitustuotot ja -kulut toteutuivat yhteensä 1,9 milj. euroa muutettua talousarviota heikompina. Peruskaupungin tilikauden tulos sisältäen sisäiset erät muodostui 3,8 milj. euroa muutettua talousarviota paremmaksi. Liikelaitosten vaikutus tilikauden tuloksen muodostumiseen Tampereen kaupungin liikelaitosten ja taseyksikkönä toimivan vahinkorahaston vaikutus kaupungin tuloksen muodostumiseen on esitetty edellä olevan laskelman viiden viimeisen sarakkeen avulla. Eliminoidut luvut on esitetty Peruskaupungin ja liikelaitosten tulos ilman sisäisiä eriä -otsikon alla olevilla sarakkeilla. Sisäisillä erillä tarkoitetaan kaikkien kaupungin yksiköiden välisiä myynti- ja ostotapahtumia sekä niistä aiheutuvia yksiköiden tuottoja ja kuluja, jotka ovat mukana talousarvion toteumaluvuissa. Liikelaitosten vaikutusta kaupungin lukuihin analysoidaan ulkoisten lukujen osalta. Liikelaitosten osuus kaupungin toimintatuotoista on 24,3 prosenttia. Liikelaitosten tuotoista 73,5 prosenttia on myyntituottoja ja ne ovat 36,7 prosenttia koko kaupungin myyntituotoista. Tampereen Veden myyntituotot olivat tilikaudella 50,6 milj. euroa, joiden osuus liikelaitosten yhteenlasketuista myyntituotoista on 70,4 prosenttia ja koko kaupungin myyntituotoista 25,8 prosenttia. Kaupungin vuokratuotoista on 37,3 prosenttia liikelaitosten vuokratuottoja ja niistä 97,9 prosenttia syntyy Tampereen Tilakeskuksen vuokratuotoista. Peruskaupungin vuokratuotot kertyvät lähinnä maa-alueiden vuokrista. Liikelaitosten osuus kaupungin toimintakuluista on 15,4 prosenttia. Kulujen analysoinnissa on huomioitu Valmistus omaan käyttöön -erä. Peruskaupunkiin kuuluva Kaupunkiympäristön kehittäminen on aktivoinut tilikaudella 21,3 milj. eurolla Tampereen Infran joko omana työnä tai rakennuttamalla tuottamia hankkeita. Koko kaupungin vuokrakuluista 76,2 prosenttia on liikelaitosten vuokrakuluja, mistä 93,0 prosenttia on Tampereen Tilakeskuksen vuokrakuluja. Liikelaitosten henkilöstökulut ovat 13,2 prosenttia koko kaupungin henkilöstökuluista. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostoista 63,0 prosenttia on liikelaitosten ostoja, joista suurimmat ostot ovat Tilakeskuksen, Tampereen Logistiikan sekä Tampereen Veden ostoja. Liikelaitosten korvaus peruspääomasta toteutui suunnitellun mukaisesti 35,9 milj. eurona. Suunnitelman mukaisista poistoista liikelaitosten osuus on 50,4 prosenttia, josta Tampereen Tilakeskuksen poistoja on 30,5 milj. euroa eli 68,6 prosenttia. Tampereen Veden poistot 10,1 milj. euroa ovat 22,7 prosenttia liikelaitosten poistoista. Laskelmaosa Verotulot Yhteisöverotuloja kertyi 62,8 milj. euroa. Yhteisöverotulot kasvoivat 11,4 milj. euroa (22,1 %). Yhteisöverotulojen kasvu aiheutui sekä kaupungin oman että kuntaryhmän jako-osuuden kasvusta. Koska eräiden kaupungissa toimineiden merkittävien yritysten taloudelliset tulokset paranivat vuonna 2012, kaupungin osuus kunnille tilitettävästä yhteisövero-osuudesta kasvoi vuonna 2014. Kiinteistöverotuloja kertyi 63,6 milj. euroa. Kiinteistöverotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 20,4 % eli 10,8 milj. euroa. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroa korotettiin 0,05 %-yksikköä, yleishyödyllisille yhteisöille määrättiin 0,25 %:n ja rakentamattomalle rakennuspaikalle 3,00 %:n vero. Koiraveroja kertyi 0,124 milj. euroa. Tuloveroprosentin ja verotettavan tulon kehitys Tulovero prosentti 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Verotettava tulo milj. euroa 18,00 18,00 18,00 18,00 18,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,75 19,75 Muutos, % 2 829,2 3 000,2 3 256,4 3 453,9 3 454,3 3 487,1 3 675,4 3 815,1 3 901,6 4,5 5,1 8,5 6,1 0,0 0,9 5,4 3,8 2,3 verotulot 1 000 euroa TP 2014 Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Koiravero Yhteensä Muutettu TA 2014 743 503 62 843 63 632 124 870 103 Ero 752 200 54 000 62 500 130 868 830 Alkuper. TA 2014 -8 697 8 843 1 132 -6 1 273 Muutokset 752 200 54 000 62 500 130 868 830 0 0 0 0 0 Verotulojen kehitys 2003-2014 1 000 900 800 29 66 35 63 42 73 651 2011 2007 643 2010 2006 619 2009 535 610 2008 500 2005 200 561 64 63 Kiinteistövero 400 300 53 51 686 727 744 2014 500 26 65 34 77 52 44 2013 600 31 74 43 72 2012 700 Milj. e Verotuloja kertyi vuonna 2014 yhteensä 870,1 milj. euroa, mikä ylittää talousarvion 1,3 milj. eurolla. Verotulot kasvoivat vuodesta 2013 noin 38,7 milj. euroa (4,7 %). Kasvu perustuu pääosin kunnallisveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien korotuksiin. Vertailtavuutta vuoteen 2013 vaikeuttaa muun muassa verontilityslakiin vuonna 2013 tehdyt muutokset ja edellä mainitut veroprosenttien korotukset vuodelle 2014. Vuodelle 2013 kirjautui useampia erityiseriä, jotka lisäsivät kunnallisverotulokertymiä ja vähensivät yhteisöverotuloja. Kunnallisverotuloja kertyi 743,5 milj. euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen 16,5 milj. euroa eli 2,3 %. Kunnallisveroprosenttia nostettiin vuodelle 2014 0,75-prosenttiyksikköä. Veroprosentin korotus lisäsi kunnallisverotuloja noin 26,5 milj. euroa. Ilman veroprosentin nostoa kunnallisverokertymä laskisi 10 milj. eurolla (-1,4 %). Veroprosentin korotuksen lisäksi vertailussa vuoteen 2013 tulee huomioida verontilityslain muutoksesta sekä kuntien jako-osuuden oikaisuista vuodelle 2013 kirjatut poikkeukselliset erät, jotka olivat yhteensä 26,2 milj. euroa. Ilman edellä mainittuja eriä ja veroprosentin nostoa kunnallisverojen kasvu olisi ollut noin 16,2 milj. euroa eli 2,3 prosenttia. Vuoden 2013 verotuksessa maksuunpantavaa kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot kasvoivat Tampereella 2,3 prosenttia (2012: 3,8 %), kun koko maassa verotettavat tulot kasvoivat keskimäärin 2,7 % prosenttia (2012: 3,4 %). Yhteisövero Kunnallisvero 100 0 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 53 Laskelmaosa Valtionosuudet kun syynä olivat muun muassa toisen asteen järjestäjäverkon kokoamiseen saadun harkinnanvaraisen korotuksen lasku, oppisopimusten määrän vähentyminen 11,5 prosentilla sekä valtionosuusindeksin jäädytys opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla säästösyistä vuosiksi 2013 – 2014. Kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen mukaan valtiolta ammatillisen koulutuksen järjestämiseen saatava yksikköhintarahoitus käytetään kokonaisuudessaan ammatillisen koulutuksen järjestämiseen. Tredulle kohdistettujen ammatillisen koulutuksen valtionosuuksien yhteismäärä vuonna 2014 on noin 99 milj. euroa. Vuo- Valtionosuuksia kertyi vuonna 2014 yhteensä 300,5 milj. euroa. Valtionosuuksien määrä laski 1,8 milj. euroa (0,6 %) vuodesta 2013. Valtionosuudet toteutuivat lähes talousarvion mukaisina ylittäen talousarvion nettomääräisesti noin 0,4 milj. eurolla. Peruspalvelujen valtionosuus toteutui hieman talousarviota suurempana. Peruspalvelujen valtionosuus 237,5 milj. euroa oli 0,3 milj. euroa (0,1 %) enemmän kuin vuonna 2013. Matala kasvu johtui valtionosuusrahoitukseen kohdistuvista valtiontalouden menosäästöistä. Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet laskivat noin 2,1 milj. euroa vuodesta 2013 ollen 63 milj. euroa. Las- den 2013 valtionosuudet olivat noin 3 milj. euroa suuremmat eli 102 milj. euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö maksoi vuonna 2013 poikkeuksellisesti valtionosuudet toteutuneiden opiskelijamäärien mukaan, mikä lisäsi ko. vuoden valtionosuuksia kertaluonteisesti noin 1,2 milj. euroa. Vuosien 2013 ja 2014 valtionosuudet sisälsivät noin 2 milj. euroa järjestäjäverkon kokoamisen perusteella maksettavaa harkinnanvaraista korotusta. Harkinnanvarainen korotus laskee vuodelle 2015 noin 0,8 milj. euroon. Valtionosuuksista osoitettiin lisäksi ammatillisen koulutuksen hallintoon Konsernihallinnon tilaajaryhmässä 0,15 milj. euroa. valtionosuudet 1000 euroa TP 2014 Peruspalvelujen valtionosuus, ml. tasaukset Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Yhteensä Muutettu TA 2014 Ero Alkuper. TA 2014 Muutokset 237 535 236 910 625 236 910 0 62 960 63 149 -189 62 590 559 300 495 300 059 436 299 500 559 Korkotuotot ja -kulut Euroopan talouskasvu hiipui vuonna 2014 hyvin heikoksi ja samalla inflaatio pieneni nollaa kohti. Euroopan Keskuspankki käytti vuoden aikana ohjauskoron koko elvytysvaran, kun se laski vuoden aikana ohjauskorkoa kaksi kertaa. Syyskuun päätöksellä korko oli enää 0,05 %:a. Keskuspankki ei kuitenkaan vielä aloittanut valtionlainojen tukiostoja vuonna 2014 ja siten lisännyt rahan määrää markkinoilla, vaan tämä päätös tehtiin vasta kuluvan vuoden puolella. Pankkien toimintaan kohdistuva tuleva uusi sääntely ja pääomavaateiden kiris- tyminen vaikuttivat luotonannon entistä valikoidumpaan kohdentumiseen ja ehtojen tiukkenemiseen. Useat eurooppalaiset pankit joutuvatkin joko hankkimaan lisää omaa pääomaa tai ajamaan taseitaan alas, mikä taas on omiaan hidastamaan talouden toipumista. Euroalueen lyhyet ja pitkät markkinakorot laskivat vuonna 2014 historiallisen alhaisille tasoille. Euriborit lähestyivät nollaa ja pitkät yli 10 vuoden korot jäivät vuoden lopussa väliin 1–1,5 %. Korkokäyrä oli hyvin tasainen pitkässä päässä. korkotuotot 1 000 euroa Taseyksiköiden korot Antolainat Sijoitukset Muut korkotuotot Yhteensä 54 TP 2014 19 749 5 745 906 1 488 27 889 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Muutettu TA 2014 3 200 5 872 2 170 220 11 462 Alkuper. TA Muutokset 2014 Ero 16 549 -127 -1 264 1 268 16 427 1 880 5 872 3 270 220 11 242 1 320 0 -1 100 0 220 Julkisen sektorin rahoitus on viime vuosina kokenut todennäköisesti pysyviä muutoksia. Erityisesti valtiolainojen välille on syntynyt merkittäviä eroja riskikäsityksen suhteen ja sama tulevaisuus lienee edessä kuntasektorilla. Verotusoikeus ei enää takaa rajatonta luotonsaantia ja julkissektorin onkin kiinnitettävä entistä enemmän huomiota taloudellisesti terveeseen toimintaan ja pääomien tehokkaaseen käyttöön. Tampereen kaupungin rahoituksen kannalta vuosi 2014 oli poikkeuksellinen, kun kaupungin lainamäärä aleni ja investoinnit kyettiin rahoittamaan kassasta. Tämän mahdollisti vuonna 2013 saatu suuri lainan takaisinmaksu Tampereen Sähkölaitos Oy:ltä. Kansainvälinen luottamus Suomen julkiseen sektoriin pysyi hyvänä valtion luottoluokituksen alentumisesta huolimatta. Rahoitusta olisi tarvittaessa ollut hyvin saatavilla ja rahoituksen ehdot, erityisesti joukkolainamarkkinoiden, hieman kohentuivat vuoden aikana. Laskelmaosa Korkotuotot Korkokulut Sijoitusten ja muiden korkotuottojen rivit on syytä laskea yhteen ja verrata tätä toteumaa talousarvioon, sillä talletusten ja konsernitilin korkotuotot ovat olleet talousarviossa sijoitusten korkotuotoissa ja toteumassa muissa korkotuotoissa. Jonkin verran odotuksia korkeampana pysynyt tilivarallisuus kompensoi pitkin viime vuotta alentunutta korkotasoa, jolloin korkotuotot toteutuivat yhteenlaskettuna talousarviossa arvioidun mukaisesti. Korkotuotot olivat yhteensä 27,9 milj. euroa ja ne toteutuivat peräti 16,4 milj. euroa talousarviota parempana. Ylitys koostuu yksinomaan kaupungin sisäisistä taseyksiköiden koroista ja on siten luonteeltaan tekninen. Oikeat ulkoiset korkotuotot toteutuivat 8,2 milj. euron suuruisina ja hyvin talousarvion odotusten suuruisina. Antolainojen korkotuotoista valtaosa muodostui Tampereen Sähkölaitos Oy:n ja Tampereen Vuokratalosäätiön maksamista koroista. korkokulut 1 000 euroa Rahalaitokset Johdannaiset Henkilöstökassa Lahjoitusrahastot Taseyksiköiden korkokulut Muut korkokulut Yhteensä Muutettu TA 2014 TP 2014 -2 567 -5 434 0 -2 768 -5 000 0 -221 -18 160 -357 -26 740 Alkuper. TA 2014 Ero Muutokset 201 -434 0 -2 768 -5 000 0 0 0 0 -166 -55 -166 0 0 -300 -8 234 -18 160 -57 -18 506 0 -300 -8 234 0 0 0 Muut rahoitustuotot ja -kulut Kaupungin ulkoiset korkokulut olivat yhteensä 8,5 milj. euroa ja niiden toteuma ylitti talousarvion noin 0,3 milj. eurolla. Eniten tähän vaikutti korkosuojausten nettokustannusten nousu 0,4 milj. eurolla, kun Vuoreksen koulukeskuksen ja Tipotien sosiaali- ja terveysaseman 58,4 milj. euron suuruiset kiinteäkorkoiset rahoitusjaksot alkoivat. Kaupunki pyrkii tasaamaan johdannaissopimuksilla markkinakorkojen muutosten aiheuttamaa vaihtelua korkokuluissa. Tällöin sopimuksista joudutaan maksamaan matalien korkojen aikaan ja niistä hyödytään korkojen noustessa. Vaikutus on samankaltainen kuin kiinteäkorkoisten lainojen käytöllä, joiden sijaan kaupunki on pääsääntöisesti nostanut kaikki lainansa vaihtuvakorkoisina. Kaupungin koko korollisen vieraan pääoman keskikorko oli vuonna 2014 noin 1,7 prosenttia, missä on nousua edelliseen vuoteen noin 0,2 prosenttiyksikköä. Tämä johtuu suojausasteen noususta. Henkilöstökassan talletuksille maksetut korot jäivät hyvin alhaisiksi sekä matalan korkotason että oleellisesti pienentyneen talletuskannan vuoksi. Rahoitustuotot Muut rahoitustuotot toteutuivat selvästi odotuksia heikommin. Keskeisin syy tähän oli konserniyhtiöistä saatujen osinkotuot- tojen jääminen tavoitteesta. Sijoitusten myyntivoittoja saatiin 0,2 milj. euroa talousarviota enemmän. muut rahoitustuotot 1 000 euroa TP 2014 Liikelaitosten peruspääomakorvaukset Kuntayhtymien peruspääomakorot Rahoitusarvopapereiden myyntivoitot Verotilityskorot Osinkotuotot Muut rahoitustuotot Yhteensä Muutettu TA 2014 Alkuper. TA 2014 Ero 35 915 1 445 522 5 1 714 181 39 782 35 915 0 1 445 -0 300 222 10 -5 3 200 -1 486 216 -35 41 086 -1 304 Muutettu TA 2014 Ero Muutokset 36 1 0 0 3 5 46 0 0 0 0 0 0 0 muut rahoituskulut 1 000 euroa Verotilitysten korkokulut Viivästyskorkokulut Muut rahoituskulut Yhteensä TP 2014 -34 -0 -500 -534 0 -1 -55 -56 Alkuper. TA 2014 -34 1 -445 -478 Muutokset 0 -0 -0 -0 Osinkotuotot koostuvat niin tytär- ja osakkuusyhtiöistä kuin sijoituksistakin saaduista osingoista. Näistä merkittävimmät viime vuonna olivat Tampereen Sähkölaitos Oy 0,8 milj. euroa ja Tampereen Palvelukiinteistöt Oy 0,3 milj. euroa. Rahoituskulut Rahoituskulut toteutuivat arvioitua suurempina, sillä sijoitusomaisuudesta jouduttiin kirjaamaan noin 0,4 milj. euron suuruiset arvonalennukset. Taulukossa tämä näkyy rivillä muut rahoituskulut. Merkittävin 0,3 milj. euron suuruinen alennus kirjattiin Technopolis Oyj:n osakkeista, joiden kurssikehitys vuonna 2014 oli negatiivinen. Arvonalennuksista ei arvioida tulevan pysyviä menetyksiä kaupungille. 0 0 0 0 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 55 Laskelmaosa Investointien toteumavertailu Talousarvion toteumavertailu Liikelaitosten vaikutus PeruskauLiikelai- Koko kaupunki tokset punki Peruskaupunki Alkuper TA Muutokset 2014 Investoinnit (1 000 euroa) TP 2014 Muutettu TA 2014 Ero AINEETTOMAT HYÖDYKKEET -36 145 -39 403 3 258 -3 200 -691 -815 0 -34 638 -465 -1 901 0 -37 037 -226 1 086 0 2 399 -90 587 -95 411 -32 316 -220 -16 965 -11 559 -160 -29 367 TP 2014 TP 2014 TP 2014 -36 203 -36 145 -4 747 -40 892 -890 -2 310 0 0 425 409 0 -37 037 -691 -815 0 -34 638 -55 -7 -516 -4 169 -746 -822 -516 -38 807 4 824 -92 681 -2 730 -90 587 -85 986 -176 573 -32 600 0 -48 737 -13 899 -175 0 284 -220 31 772 2 340 15 -29 367 -3 500 0 -75 852 -13 154 -175 0 -29 100 0 27 115 -745 0 0 -32 316 -220 -16 965 -11 559 -160 -29 367 -399 -28 285 -5 788 -3 942 -47 572 -32 715 -28 505 -22 753 -15 501 -160 -76 939 -100 -500 400 -500 0 -100 0 -100 -100 -500 400 -500 0 -100 0 -100 -126 832 -135 314 8 482 -96 381 -38 933 -126 832 -90 733 -217 565 3 097 2 884 213 1 045 1 839 3 097 512 3 609 NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ -123 736 -132 430 8 694 -95 336 -37 094 -123 736 -90 221 -213 957 Pysyvien vastaavien luovutustulot 24 755 18 300 6 455 17 700 600 24 755 8 156 32 911 Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot Muut aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet Investointien toteutuminen Talousarvion investointien toteumavertailussa esitetään niin sanotun peruskaupungin investoinnit. Liikelaitosten vaikutusta kaupungin investointeihin kuvataan edellä olevan laskelman kolmen viimeisen sarakkeen vertailussa, joka sisältää peruskaupungin ja liikelaitosten investoinnit ja koko kaupungin investoinnit. Liikelaitosten vaikutus ja osuus kaupungin investoinneista sekä poikkeamat talousarvioon on esitetty jokaisen tase-erän analysoinnin yhteydessä. Sisäisiä liikelaitosten ja peruskaupungin tai liikelaitosten välisiä investointeja oli vuonna 2014 yhteensä 0,068 milj. eurolla. Peruskaupungin investoinnit toteutuivat yhteensä 126,8 milj. eurona ja ne alittavat muutetun talousarvion 8,5 milj. eurolla. Kaupunkiympäristön kehittämisen ja hyvinvointipalvelujen investoinnit toteutuivat suunniteltua pienempinä. Ulkopuolista rahoitusta investointihankkeisiin 56 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 saatiin 3,1 milj. euroa, joka ylitti muutetun talousarvion 0,2 milj. eurolla. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutuksista saatiin tuloja yhteensä 24,8 milj. euroa, joka ylittää talousarvion 6,5 milj. eurolla. peruskaupungin yksiköiden toteutumatta jääneistä investoinneista 1,3 milj. euroa budjetoitiin uudelleen vuodelle 2015. Liikelaitosten osuus kaupungin vuoden 2014 oli 41,7 prosenttia ja 90,7 milj. euroa, kun liikelaitosten investointien muutettu talousarvio oli 84,6 milj. euroa. Liikelaitosten investoinnit toteutuivat siis 6,2 milj. euroa suunniteltua suurempina lähinnä Tilakeskuksen rakennusinvestointien osalta. Rahoitusosuuksia liikelaitoksille kirjattiin 0,5 milj. euroa ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloja 8,2 milj. euroa. Koko kaupungin osalta investointien rahoitusosuuksia kirjattiin 3,6 milj. euroa ja pysyvien vastaavien luovutustuloja 32,9 milj. euroa. Konsernihallinnolle kuuluvia investointeja ovat koko konsernin toimintaan liittyvät tietojärjestelmäinvestoinnit sekä ne osakkeiden ja osuuksien investoinnit, jotka eivät kuulu liikelaitoksille. Tilaajan ydinprosesseista Kaupunkiympäristön kehittäminen toteuttaa merkittäviä infrarakentamisen investointeja. Rantaväylän tunneli rakentaminen sisältyy Kaupunkiympäristön kehittämisen investointeihin. Hyvinvointipalveluiden investoinnit painottuvat toiminnassa tarvittavaan kalustoon kohdistuviin investointeihin sekä tilojen ensikertaiseen kalustamiseen. Pelastuslaitoksen investoinnit ovat pääasiassa pelastus- ja sairaankuljetusajoneuvokaluston investointeja. Liikelaitosten investoinnit muodostuvat pääasiassa Tampereen Tilakeskus liikelaitoksen talorakennusinvestoinneista sekä Tampereen Vesi liikelaitoksen investoinneista vesijohto- ja viemäriverkostoihin sekä veden- ja jätevedenkäsittelylaitosten hankkeisiin. Laskelmaosa Aineettomat hyödykkeet Vuonna 2014 aineettomiin hyödykkeisiin tehtiin tietokoneohjelmistojen käyttöoikeuksien ja valmistusarvojen sekä muiden pitkävaikutteisten menojen investointeja. Konsernihallintoon kuuluvan tietohallinnon vuoden 2014 tieto- ja viestintätekniikkaan kohdistuvat investoinnit toteutuivat 1,5 milj. eurona, kun muutettu talousarvio oli 2,4 milj. euroa. Tieto- ja viestintätekniikka (ICT) -investoinneilla kehitetään kaupungin ydinprosessien ja niitä tukevien prosessien tietoja viestintätekniikan toimintaympäristöä. ICT-kehittäminen jakautuu karkeasti kahteen osaan: ICT-palveluiden jatkuvuuden turvaaminen ja ICT-projektit. Jatkuvuuden turvaaminen tarkoittaa käytännössä olemassa olevan ICT-kokonaisuuden toimivuuden varmistamista pienimuotoisilla muutos-, korjaus- ja parannustöillä. ICTprojektit ovat pääasiassa uusien sovellusten käyttöönottoja ja olemassa olevien merkittäviä uudistusprojekteja, joihin liittyy myös toiminnan prosessien kehittämistä. Tietohallinnon ICT-kehittämisprojektit toteutuivat 0,9 milj. eurona. Tietohallinnolla oli 2014 käynnissä melkein 40 kehittämisprojektia. Merkittävimpiä valmistuneita olivat Windows 7 käyttöönotto, toimeentulotuen hakuprosessin sähköistäminen ja valtakunnalliseen sähköiseen potilastietoarkistoon liittyminen. Peruskaupungin muiden pitkävaikutteisten menojen vuoden 2014 investoinneista 34,1 milj. euroa kohdistui Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessille ja tarkemmin ottaen Rantaväylän tunnelin rakentamiseen. Investointikulut tunnelista kirjataan pääosin muihin pitkävaikutteisiin menoihin johtuen siitä, että hankkeen valmistuttua tunneli ja sen ylläpito luovutetaan Liikenneviraston vastuulle. Tunnelin myöhemmästä luovuttamisesta johtuen kaupungin osuus aineellisesta investoinnista kirjataan kaupungin tilinpäätöksessä aineettomaksi muuksi pitkävaikutteiseksi menoksi. Tunnelin vuoden 2014 nettoinvestoinnit olivat 37,6 milj. euroa, joka on 2,8 milj. euroa talousarviota pienempi. Liikelaitosten aineettomien hyödykkeiden investoinnit kohdistuivat käytännössä peruskaupungin tapaan muihin pitkävaikutteisiin menoihin, joihin Tampereen Tilakeskus investoi 4,2 milj. eurolla. Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Peruskaupunkiin kuuluva kaupunkiympäristön kehittäminen vastaa pääasiallisesti kaupungin maa- ja vesialueiden hankinnasta. Kaupunkiympäristön kehittämisen vuoden 2014 maa- ja vesialueiden investoinnit olivat 32,3 milj. euroa, kun muutetussa talousarviossa näihin varauduttiin 32,6 milj. eurolla. Maa- ja vesialueinvestoinnit toteutuivat poikkeuksellisen suurena, sillä vuoden 2014 aikana tehtiin niin merkitykseltään kuin kauppahinnaltaan poikkeuksellisen suuri maanhankinta, kun kaupunki osti Lielahdesta entisen tehdasalueen rakennuksineen. Ostetun alueen maapinta-ala on noin 90 ha ja lisäksi kauppaan kuului vesialueita yli 1 000 ha. Kaupunki osti raakamaata yhteensä noin 145 ha. Maa- ja vesialueiden kokonaismyyntitulojen arvioitiin olevan 17,5 milj. euroa, mutta ne toteutuivat 15,0 milj. eurona. Rakennukset ja rakennelmat Kaupungin rakennuksien ja rakennelmien investoinneista vastaa pääasiassa Tampereen Tilakeskus. Tilakeskuksen rakennushankkeet toteutuivat 58,4 milj. euroa, joista rakennuksiin ja rakennelmiin kohdistuneiden hankkeiden osuus oli 52,7 milj. euroa kohdistuen kyseisen tase-erän lisäksi keskeneräisiin hankkeisiin. Rakennuksien ja rakennelmien toteuma ylitti 2,0 milj. eurolla talousarvion. Ylitys aiheutui Ratinan lämpötalon perusparannuksesta 4,0 milj. euroa sekä Kuntokatu 4:n sijoitetun pääoman 3,9 milj. euron palautuksen. Ratinan lämpötalolle ei alkuperäisessä talousarviota määrärahaa ollut, koska se piti toteuttaa myyntiprojektina. Toteutumattomia investointeja budjetoitiin uudelleen vuodelle 2015 yhteensä 8,0 milj. eurolla. Suurimmat hankkeet tilikaudella olivat Tampereen uintikeskuksen perusparannus (6,2 milj. euroa), Tampereen kansainvälisen koulun perusparannus ja laajennus (4,1 milj. euroa), Näsilinnan perusparannus (4,1 milj. euroa), Niemenrannan päiväkoti (3,7 milj. euroa) ja Ratinan lämpötalo (4,0 milj. euroa). Tampereen Veden investoinneista 7,1 milj. euroa kohdistui rakennuksiin ja rakennelmiin Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneerauksen osalta. Kiinteät rakenteet ja laitteet Kaupungin suurimpia kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointeja olivat kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin infrastruktuurin rakentamisinvestoinnit sekä Tampereen Vesi Liikelaitoksen verkostoinvestoinnit. Peruskaupunkiin kuuluvien kaupunkiympäristön kehittämisen liikenneväylien, viheralueiden sekä telematiikan investointeihin käytettiin yhteensä 44,7 milj. euroa. Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investoinnit jakaantuvat oman taseryhmänsä lisäksi keskeneräisiin aineellisiin hyödykkeisiin, josta Kaupunkiympäristön kehittämisen osuus oli 28,5 milj. euroa. Valmiiksi saatuja kiinteiden rakenteiden investointeja kaupunkiympäristön kehittäminen teki yhteensä 16,2 milj. eurolla. Loput peruskaupungin keskeneräisten hankintojen investoinneista olivat pelastuslaitoksen kalustoinvestointeja. Kaupunkiympäristön kehittämisen investoinnit sisälsivät myös strategisten hankkeiden Vuoreksen ja Keskustan liikenneväylien ja viheralueiden suunnittelun ja rakentamisen rahoituksen sekä Rantaväylän tunnelin kaupungille omistukseen jäävän osuuden. Vuores –hankkeen investoinnit toteutuivat 7,0 milj. eurona, mikä on 0,8 milj. euroa talousarvioita suurempana, koska muun muassa liikuntapuiston alueella ja Isokuusen asuntoalueella tehtävät pohjatyöt olivat arvioitua suuremmat. Rantaväylän tunnelista kaupungin omaisuuteen jäävää omaisuutta toteutui 5,3 milj. eurolla. Katujen saneeraukset toteutuivat kokonaisuutena lähes vuosisuunnitelman mukaisina. Katusaneerauksia jatkettiin esimerkiksi Raholassa ja Viialassa. Vuoden aikana tehtiin useita hankkeiden välisiä muutoksia, kun suunnitelmatarkkuus parani verrattuna talousarviovaiheen lähtötietoihin. Tilikaudella toteutettiin muun muassa Lielahdenkadun rakenteen parannus välillä kantatie 65 – Pohtolankatu Pohtolankadun kiertoliittymän rakennustyön laajennuksena, Juvankadun ja Keskisenkadun liittymän parantaminen sekä Kaarilankadun ajoradan ja kevyenliikenteen väylän parantaminen. Uusien alueiden rakentaminen toteutettiin asemakaavojen valmistumisen mukaan ja tiiviissä yhteistyössä alueen kiinteistöjen rakentajien kanssa. Merkittävimpiä uudisalueita olivat Niemenrannan Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 57 Laskelmaosa ja Huppionmäen alueen rakentaminen. Merkittävin varsinainen säästö oli Ruskontien ja Huppionmäen katujen rakentamisessa syntynyt noin 1,0 milj. euron alitus maansiirtotöiden optimoinnin ansioista. Niemenrannan alueen kunnallistekniikan rakentaminen eteni hyvin, mutta rakentamisen määrä alitti 0,4 milj. euroa muutetun talousarvion. Kevyenliikenteen väylien rakentaminen toteutui kokonaisuutena lähes arvioidun mukaisena. Pyynikin kevyenliikenteen väylien toteutusta jouduttiin osittain siirtämään suunnitelmien tarkistamistarpeen vuoksi. Pyöräilyn laatukäytävien kehittämiseen investoitiin 0,1 milj. euroa suunniteltua enemmän. Joukkoliikennehankkeissa pääpaino oli linjamuutosten edellyttämien pysäkkijärjestelyiden toteuttaminen sekä vanhojen erittäin huonokuntoisten linja-autopysäkkien uusimisen jatkaminen, joiden toteuma ylittyi budjetoituun verrattuna yhteensä 0,7 milj. eurolla. Satamien merkittävin investointi oli Laukontorin 2. laivalaiturin toteuttaminen. Siltojen ja muiden erikoisrakenteiden kustannukset ylittivät vuosisuunnitelman noin 0,3 milj. euroa. Liikelaitosten toisin sanoen Tampereen Veden kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investoinnit toteutuivat lähes talousarvion mukaisesti. Investoinneista 16,9 milj. euroa kohdistui verkostojen rakentamiseen. Suurimpia verkostotöitä tehtiin Kaupinojalla (2,7 milj. euroa), Niemenrannan alueella (1,0 milj. euroa), Lamminpäässä (0,7 milj. euroa), Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon esikäsittelyn saneeraus (0,8 milj. euroa) ja Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen valmistunut LVIJAS-saneeraus (1,0 milj. euroa). Koneet ja kalusto Pysyvien vastaavien omaisuusluokkaan kuuluu yli 3 vuodeksi hankittava ja yli 10 000 euron arvoiset koneet ja kalusto. Tässä luokassa esitetään myös tilajärjestelyiden ensikertaisen kalustamisen määrärahat. Peruskaupungin koneiden ja kaluston investoinnit toteutuivat yhteensä 11,6 milj. eurona, kun muutetussa talousarviossa näihin varauduttiin 13,9 milj. eurolla. Näistä valtaosa, 10,8 milj. euroa, syntyi 58 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Hyvinvointipalveluiden laiteinvestointi- ja kalustamishankkeista. Ensikertaisen kalustamisen osalta suurimpia kohteita olivat Vuoreksen koulukeskus 1,3 milj. euroa, Teknillinen lukio 0,8 milj. euroa, Klassillinen lukio 0,6 milj. euroa, Lielahtitalon terveyspalvelut 0,6 milj. euroa, Sähkötalo 0,5 milj. euroa, Lielahden kirjasto 0,4 milj. euroa ja Mediapolis 0,3 milj. euroa. Ensikertaisen kalustamisen lisäksi koneet ja kalustoinvestoinnit sisältävät terveyshuollon laitehankintoja, joita tilikaudella olivat muun muassa kävelysimulaattori 0,3 milj. euroa, Greenlaser leikkausyksikkö 0,2 milj. euroa ja uusi mammografialaite 0,1 milj. euroa. Pirkanmaan pelastuslaitoksen osuus koneiden ja kaluston investoinnit olivat 1,5 milj. euroa kohdistuen lähinnä sammutus- ja säiliösammutusajoneuvojen sekä sairaankuljetusajoneuvojen hankintaan. Liikelaitosten osuus kaupungin 15,5 milj. euron kone- ja kalustoinvestoinneista oli 3,9 milj. euroa. Merkittävimmät olivat Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen 2,1 milj. euron linja-autohankinnat, jotka koostuivat kahdeksasta uudesta telilinjaautosta, yhdestä turistivarustellusta linjaautosta sekä harjapesukoneesta. Vanhan kaluston osalta käytöstä poistettiin 12 bussia. Tampereen Infran kalustoinvestoinnit toteutuivat 0,9 milj. eurona. Infra hankki muun muassa tienhoitoauton, kaksi taajamatraktoria, vaakatasoleikkurin, lumenkuormaimen, kaksi kuorma-autoa ja kaksi kevyt kuorma-autoa. Muut aineelliset hyödykkeet Muiden aineellisten hyödykkeiden 0,2 milj. euron investointimäärärahat on tarkoitettu taideteosten hankintaan museotoimelle sekä kaupungin uusiin ja peruskorjattaviin rakennuksiin. Investoinnit taideteoksiin toteutuivat 0,2 milj. eurona. Osakkeet ja osuudet Osakkeiden ja osuuksien määräraha 0,5 milj. euroa varattiin kaupunginhallituksen käyttöön pysyvien vastaavien sijoituksiksi katsottavien arvopapereiden ostoon, mikä toteutui 0,1 milj. eurona Vigo-rahaston sijoituksen osalta. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Peruskaupungin yksiköillä sitovia investointieriä olivat investointien bruttomenot. Pirkanmaan pelastuslaitokselle sitovaa oli rahoituslaskelman investointien rahavirta, eli investointien, rahoitusosuuksien ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulojen netto. Tietohallinnon osalta sitovaa oli toimintakatteen ja investointien bruttomenojen summa. Liikelaitosten investoinnit eivät ole sitovia lukuun ottamatta Tilakeskus Liikelaitoksen talonrakennusinvestointeja, joiden vuotuiset määrärahat ovat sitovia hanketasolla. Tuottajien investoinnit ja poikkeamat sekä niiden perustelut esitetään talousarvion toteutumisvertailun yhteydessä sekä erillistilinpäätöksissä. Peruskaupungin osalta merkittävin negatiivinen poikkeama oli Vuores-hankkeen investointien ylittyminen 0,8 milj. eurolla. Pirkanmaan pelastuslaitoksen sitova 1,5 milj. euron talousarviotavoite investointien rahavirran osalta ylittyi 0,2 milj. eurolla. Investointitavoitteen ylitys johtui siitä, että pysyvien vastaavien myyntejä ei toteutunut tilikaudella ja luovutustulot jäi talousarviossa arvioidusta tasosta 0,2 milj. euroa. Suurimmista investoinneista Kaupunkiympäristön kehittämisen investoinnit toteutuivat 6,8 milj. euroa suunniteltua pienempänä. Rantaväylän tunnelin osalta investoinnit toteutuivat 2,4 milj. euroa muutettua talousarviota pienempänä, mistä 1,8 milj. euroa aiheutui talousarviomuutoksessa tapahtuneesta rahoitusosuuksien kohdistusvirheestä. Hyvinvointipalveluiden pääosin koneisiin ja kalustoon kohdistuvat investoinnit toteutuivat yhteensä 11,6 milj. eurona, joka alittaa vuosisuunnitelman 2,9 milj. eurolla. Kaupunkiympäristön kehittämisen maaalueiden myynneistä syntyneet pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot toteutuivat 2,5 milj. euroa budjetoitua pienempänä. Tilakeskuksen kiinteistöjen myyntien luovutustulot toteutuivat 2,0 milj. euroa budjetoitua parempana. Laskelmaosa Rahoituslaskelman toteumavertailu Talousarvion toteumavertailu Liikelaitosten vaikutus Peruskau- Liikelaitok- Koko kaupunki set punki Peruskaupunki TP 2014 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset kunnalle Antolainasaamisten lisäykset muille Antolainasaamisten vähennykset muilta Oman pääoman muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. Muutettu TA 2014 Alkuper. TA Muutokset 2014 Ero TP 2014 TP 2014 TP 2014 -542 -12 664 -8 104 -21 311 -4 999 -12 680 -13 500 -31 179 4 457 16 5 396 9 869 16 646 0 -13 500 3 146 -21 645 -12 680 0 -34 325 -542 -12 664 -8 104 -21 311 83 803 -1 711 -5 576 76 515 83 261 -14 376 -13 681 55 205 -126 833 3 097 -135 314 2 884 8 481 213 -96 381 1 045 -38 933 1 839 -126 833 3 097 -90 732 512 -217 565 3 609 24 687 18 300 6 387 17 700 600 24 687 8 156 32 843 -99 049 -114 130 15 081 -77 636 -36 494 -99 049 -82 065 -181 113 -120 360 -145 309 24 950 -74 490 -70 819 -120 360 -5 549 -125 909 0 -16 4 306 4 289 0 -100 1 249 1 149 0 84 3 057 3 140 0 -100 1 249 1 149 0 0 0 0 0 -16 4 306 4 289 -19 -57 0 -76 0 -73 4 306 4 232 3 474 0 3 474 0 0 3 474 -3 474 0 10 598 -14 817 -2 209 -14 551 -20 979 10 700 -14 800 -10 146 0 -14 246 -102 -17 7 937 -14 551 -6 733 0 -14 800 -10 146 0 -24 946 10 700 0 0 0 10 700 10 598 -14 817 -2 209 -14 551 -20 979 0 0 22 0 22 10 598 -14 817 0 -14 551 -18 769 -7 889 -12 329 4 440 -12 329 0 -7 889 5 605 -4 491 -21 105 -25 426 4 321 -36 126 10 700 -21 105 2 077 -19 028 -141 464 -170 735 29 271 -110 616 -60 119 -141 464 -3 472 -144 937 243 794 385 258 - - - - 243 794 385 258 -3 383 90 240 411 385 348 Rahoituslaskelman toteutuminen Rahoituslaskelman toteumavertailu esittää niin sanotun peruskaupungin, eli konsernihallinnon, tilaajan ydinprosessien, konsernipalvelujen, hyvinvointipalvelujen tuottajien ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen, yhdistetyn rahoituslaskelman toteutumisen. Talousarvion toteumaver- tailulaskelmiin ei siis sisälly liikelaitosten ja taseyksikköinä toimivien rahastojen lukuja, mutta liikelaitosten ja rahastojen vaikutus kaupungin rahoituslaskelman muodostumiseen on esitetty laskelmataulukon kolmella viimeisellä sarakkeella. Laskelmiin sisältyy ulkoisten liiketapahtu- mien lisäksi myös kaupungin yksiköiden väliset sisäiset liiketapahtumat. Näillä erillä ei kuitenkaan ole vaikutusta rahavarojen muutokseen. Talousarvion rahoituslaskelman toteumavertailun rahavarojen muutos tilikaudella 2014 oli 141,5 milj. euroa negatiivinen Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 59 Laskelmaosa ja 29,3 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Rahavarojen muutoksen selvästi suunniteltua parempi toteuma aiheutui erityisesti toiminnan ja investointien rahavirran toteutumisesta 24,9 milj. euroa suunniteltua parempana. Vuosikate ylittyi 4,5 milj. eurolla ja investoinnit toteutuivat 8,5 milj. euroa arvioitua pienempinä. Pysyvien vastaavien luovutustulot ylittyivät 6,4 milj. eurolla. Peruskaupungin oma pääoma kasvoi asumisen rahaston lakkauttamisen myötä. Toiminnan rahavirta toteutui -21,3 milj. euroa milj. eurona, joka on muutettua talousarviota 9,9 milj. euroa parempi. Tämä on pitkälti seurausta suunniteltua 4,5 milj. euroa parempana toteutuneesta vuosikatteesta ja tulosrahoituksen korjauserissä arvioitua pienemmistä pysyvien vastaavien myyntivoitoista. Vuosikatetta on käsitelty tuloslaskelman analyysin ja tuloslaskelman toteutumisvertailun yhteydessä. Investointien rahavirta toteutui 99,0 milj. euroa negatiivisena ja 15,1 milj. euroa talousarviota pienempänä bruttoinvestointien ollessa 8,5 milj. euroa suunniteltua pienemmät 126,8 milj. euroa. Rahoitusosuuksia peruskaupunki kirjasi 3,1 milj. euroa ja luovutustuloja 24,7 milj. euroa, joka ylittää muutetun talousarvion 6,4 milj. eurolla. Rahoituksen rahavirta, -21,1 milj. euroa, toteutui 4,3 milj. euroa talousarviota parempana. Pitkäaikaisia lainoja nostettiin 10,6 milj. eurolla muutetun talousarvion mukaisesti. Lyhennyksiä lainoihin maksettiin suunnitellusti 14,8 milj. eurolla. Lyhytaikaiset lainat pienenivät 14,6 milj. eurolla lähinnä henkilöstökassan talletuskannan laskun sekä tytäryhteisöjen kon- 60 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 sernipankkitilillä olevien varojen vähenemisen vuoksi. Oman pääoman lisäyksenä peruskaupungilla näkyy asumisen rahaston lakkauttaminen ja pääoman siirto rahastosta konsernihallintoon. Muut maksuvalmiuden muutokset toteutuivat 4,4 milj. euroa talousarvioita parempana. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Toiminnan ja investointien rahavirran olennaisia poikkeamia tilinpäätösvuoden talousarvioon käsitellään talousarvion tuloslaskelman ja investointien toteumavertailujen yhteydessä. Rahoituksen rahavirran poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon syntyivät pitkälti edellä mainituista syistä konsernihallinnossa, joka kirjaa liiketapahtumat kaupungin yhteisistä eristä. Liikelaitosten vaikutus kaupungin toiminnan rahoitukseen Liikelaitosten ja taseyksikkönä toimivien rahastojen vaikutusta kaupungin toiminnan rahoitukseen kuvataan edellä talousarvion toteumavertailun ohessa vertailulaskelmilla, joihin sisältyy peruskaupungin rahoituslaskelma, liikelaitosten ja rahastojen rahoituslaskelmat yhteensä ja koko kaupungin rahoituslaskelma. Peruskaupungin ja liikelaitosten sekä rahastojen laskelmat pitävät sisällään myös kaupungin sisäiset liiketapahtumat, jotka eliminoidaan koko kaupungin rahoituslaskelmasta. Liikelaitosten ja taseyksikkönä toimivien rahastojen vaikutusta kaupungin tuloksen ja investointien muodostumiseen käsitellään erikseen talousarvion tuloslaskelman ja investointien toteutumista käsittelevissä kappaleissa. Rahoituslaskelman toiminnan ja investointien rahavirran liikelaitosvaikutukset on luettavissa näistä kappaleista. Toisaalta, liikelaitoksilla ei ole merkittäviä vaikutuksia kaupungin rahoituslaskelman rahavirran muodostumiseen, jos muita maksuvalmiuden muutoksia ei huomioida. Tämä johtuu pitkälti rahoitustoiminnan keskittämisestä konsernipankkiin ja yhdystilimenettelyn käytöstä konsernihallinnon ja liikelaitosten välillä. Kokonaisuutena liikelaitosten osuus kaupungin rahoituslaskelman muodostumisessa on kuitenkin merkittävä. Liikelaitosten osuus kaupungin toiminnan 55,2 milj. euron rahavirrasta on 76,5 milj. euroa. Liikelaitosten osuus kaupungin toiminnan tulovirrasta on erittäin merkittävä. Täytyy kuitenkin muistaa, että Tampereen Veden liikevaihtoa lukuun ottamatta muut liikelaitokset ja rahastot saavat tulovirtansa valtaosin kaupungin sisäisiltä toimijoilta. Tässä mielessä liikelaitosten aiheuttamat tulovirrat ovat pitkälti laskennallisia. Kaupungin investointien tulovirrasta liikelaitosten osuus oli myös merkittävä. 181,1 milj. euron nettorahavirrasta liikelaitosten osuus oli vajaa puolet, 82,1 milj. euroa. Tämä muodostui 90,7 milj. euron investoinneista, joihin saatiin 0,5 milj. euroa rahoitusosuuksia sekä 8,2 milj. euron pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloista, joita erityisesti Tilakeskus kirjasi myydyistä kiinteistökohteista. Liikelaitosten toiminnasta ja investoinneista aiheutuneet liiketoimet kasvattivat kaupungin muiden maksuvalmiuden muutoksien rahavirtaa 5,6 milj. eurolla, mikä johtuu pitkälti sisäisestä yhdystilimenettelystä. Laskelmaosa Antolainauksen muutokset Vuoden aikana ei myönnetty uusia antolainoja lainkaan. Tytäryhtiöt ottivat lainatarpeensa kilpailutuksen jälkeen suoraan rahoituslaitoksista. Vuoden lopussa Tampereen kaupungin pitkäaikaiset lainasaamiset olivat 105,4 milj. euroa. Merkittävimmät saamiset olivat Tampereen Sähkölaitos Oy:ltä 70,0 milj. euroa ja Tampereen Vuokratalosäätiöltä 21,8 milj. euroa. antolainauksen muutokset Antolainat (1 000 euroa) TP 2014 Konserniyhteisöt ja muut Vähennykset Lisäykset Asuntolainat Vähennykset Antolainat yhteensä Muutettu TA 2014 103 704 -3 933 0 1 682 -368 105 387 108 701 -819 100 1 632 -430 110 333 Alkuper. TA Muutokset 2014 Ero -4 997 -3 114 -100 51 798 -4 946 108 701 -819 100 1 632 -430 110 333 0 0 0 0 0 0 Korollisten velkojen muutokset Korollisen velan määrä laski vuoden aikana 18,8 milj. euroa ja toteuma alitti talousarviossa ennakoidun. Vuoden aikana ei ollut tarkoitus nostaa uutta pitkäaikaista velkaa lainkaan, mutta Koukkuniemen perusparannuksiin liittyen kaupungin oli pakko nostaa kaksi korkotukilainaa, yhteensä noin 10,6 milj. euroa. Näiden nostoon oli sitouduttu saatujen investointiavustusten ehdoissa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin maksuohjelmien mukaisesti 14,8 milj. eu- rolla. Poikkeuksellisen vuoden mahdollisti kaupungin hyvä kassatilanne, kun investoinnit voitiin rahoittaa ilman uutta nettovelkaa. Lyhytaikaisten lainojen osalta henkilöstökassan asiakkaille oleva velka toteutui oleellisesti talousarviota pienempänä. Toisaalta tytäryhteisöiltä konsernitilin kautta oleva velka nousi jonkin verran odotuksia suuremmaksi, jolloin koko lyhytaikaisen velan nettomuutos jäi pienemmäksi. Kuntatodistuksilla tai joukkolainoilla hankittua lainarahoitusta ei vuoden vaihteessa ollut käytössä. Korollisten velkojen määrä laski 374,7 milj. euroon. Vuoden lopussa korolliset velat jakautuivat: rahalaitoksilta otettuihin lainoihin 61 prosenttia, velkaan konserniyhteisöille 34 prosenttia ja velkaan henkilöstökassan asiakkaille 5 prosenttia. Rahalaitoslainoja kaupungilla on kahdeksasta eri lähteestä, joista suurin on Kuntarahoitus Oyj 172,3 milj. euron pääomalla ja 46 %:n osuudella kokonaismäärästä. Korollisten velkojen muutokset Korolliset velat (1 000 euroa) TP 2014 Muutettu TA 2014 Ero Alkuper. TA 2014 Muutokset Pitkäaikaiset korolliset velat Rahalaitoksille Lyhennykset Nostot Lyhytaikaiset korolliset velat Henkilöstökassalle Konserniyhteisöille Korolliset velat yhteensä 229 052 -14 817 10 598 229 160 -14 800 10 700 -108 -17 -102 218 460 -14 800 0 -10 700 0 -10 700 17 518 128 172 374 743 31 000 123 000 383 160 -13 482 5 172 -8 417 31 000 123 000 372 460 0 0 -10 700 Lainat euroa/asukas Asukasmäärä 1 679 223 134 1 725 222 100 -46 1 034 1 677 222 100 -48 0 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 61 Strategiaosa Strategiaosan toteutuminen Yhteinen Tampere – näköalojen kaupunki -kaupunkistrategiaa toteutetaan talousarvion toiminnallisilla tavoitteilla. Kaupunginvaltuusto asetti vuoden 2014 talousarviossa 43 konsernihallintoa ja tilaajan ydinprosesseja sitovaa toiminnallista tavoitetta. Lisäksi asetettiin sitovia toiminnallisia tavoitteita hyvinvointipalvelujen tuotantoalueille, Pirkanmaan pelastuslaitokselle ja liikelaitoksille. Tytäryhteisöille asetettiin tavoitteita, jotka tuovat esiin pääomistajan tahdon ja ohjaavat omistajan edustajien toimintaa. Konsernihallinto ja tilaajalautakunnat määrittelivät vuoden 2014 vuosisuunnitelmissa toimenpiteet toiminnallisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Toimenpiteet määrittivät toiminnallisten tavoitteiden vastuutuksen ja mahdollistivat strategian toteuttamisen kytkemisen yksiköiden talouteen. Tilinpäätöksessä arvioidaan toimenpiteiden toteutumista sekä varsinaisen toiminnallisen tavoitteen saavuttamista vuoden aikana. Vuoden toiminnallisista tavoitteista raportoitiin konsernin johtoryhmälle, kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle neljä kertaa: kaksi kertaa toiminnan ja talouden katsauksissa, tilinpäätösennusteessa ja tilinpäätöksessä. Liikelaitosten yhteisistä tavoitteista, pelastuslaitoksen työhyvinvointia koskevasta tavoitteesta sekä hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden yhteisistä tavoitteista raportoitiin ensimmäisen kerran tilinpäätösennusteessa. Poikkeuksena hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden henkilöstön vaihtuvuuden tavoitteesta raportoitiin toiminnan ja talouden katsauksissa toimintavuoden aikana. Tytäryhteisöjen tavoitteista raportoidaan ensimmäistä kertaa tilinpäätöksessä. Tavoitteiden toteutuminen Suurin osa Yhteinen Tampere – näköalojen kaupunki -strategiasta johdetuista toiminnallisista tavoitteista toteutui vuonna 2014 suunnitellusti. Vain viisi tavoitetta ei toteutunut. Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden toiminnallisista tavoitteista saavutettiin kaikki vähintään osittain. Pirkanmaan pelastuslaitoksen tavoitteista toteutui kaikki ja liikelaitosten tavoitteet 62 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 toteutuivat lähes täysin. Tytäryhteisöjen tavoitteista toteutui suurin osa. Suoraan kaupunkistrategiasta johdettujen toiminnallisten tavoitteiden suurimmat tavoitteista poikkeamiset liittyivät kaupungin taloustavoitteiseen. Tilikauden tulokselle asetettu nollatavoite jäi saavuttamatta. Myös investointien tulorahoitusprosentti jäi alle tavoitteen. Nettomenojen kasvua saatiin kuitenkin hidastettua selvästi. Joukkoliikenteen matkustajamäärä ei kasvanut tavoitteen mukaisesti, vaan väheni lähes prosentilla edellisvuodesta. Lisäksi kaupungin omien kiinteistöjen energian kulutus pieneni tavoitetta vähemmän. Tampereen taidemuseon pitkän tähtäimen tilaratkaisuista tehtiin päätöksiä vain Muumilaakson osalta. Kohtuuhintaisia vuokraasuntoja valmistui alle puolet tavoitteesta. Nykyisessä asuntomarkkinatilanteessa ARA -korkotukilainan ehdot eivät houkutelleet rakennuttajia. Rakennemuutoksiin (TOP10) liittyvät tavoitteet saavutettiin hyvin. Oman tuotannon avoimen varhaiskasvatuksen osuus ja palvelusetelipäivähoidossa olevien lasten määrä nousivat yli tavoitteiden, samoin perhehoidon osuus sijaishuollosta. Ikäihmisten palvelurakennetta uudistettiin tavoitteen mukaisesti kotona asumista tukevaksi, vaikkakaan kotona asuvien osuus ei vuonna 2014 noussut täysin tavoitteen mukaisesti painopisteen ollessa tehostetun palveluasumisen lisäämisessä. Erikoissairaanhoidon ja perus-terveydenhuollon palveluketjuja uudistettiin yhteistyössä PSHP:n kanssa. Myös perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon kustannuksista nousi yli tavoitetason. Tiedolla johtamisen toimintamalli määriteltiin ja asiakaskohtainen palvelujen käyttö -projekti aloitettiin sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden tehostamiseksi. Henkilötyövuodet vähenivät koko kaupungin tasolla tavoitteen mukaisesti. Konsernihallinnossa ja konsernipalveluissa sekä hyvinvointipalveluissa henkilötyövuoden vähennystavoitetta ei saavutettu, mutta liikelaitoksissa ja Pirkanmaan pelastuslaitoksessa tavoite saavutettiin lähes kaksinkertaisena. Tuottavuutta parannettiin uudistamalla toimintaprosesseja tietoja viestintäteknologiaa hyödyntäen mm. sähköisessä ajanvarauksessa ja lisäämällä välitöntä asiakastyötä kotihoidossa. Tuottavuutta parannettiin myös tehostamalla hankintoja, mutta niiden vaikutuksia tuottavuuteen ei voitu vielä arvioida. Säästötoimenpiteistä huolimatta hoitoja sosiaalitakuu toteutui lähes kokonaan. Lastensuojelutarve selvitettiin määräajassa 97,4 prosentissa tapauksista. Työttömyysaste nousi vuoden lopussa 18,0 prosenttiin, mikä on 0,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Nuorisotakuuta toteutettiin yhteisvastuullisesti ja moniammatillisesti, mutta alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kasvoi vuoden aikana. Työllisyydenhoidon palveluja kehitettiin, mutta asiakasmäärien lisääntyessä ja asiakaskunnan ollessa yhä haasteellisempaa lisääntyi tavoitteen vaativuus ja tärkeys entisestään. Opiskelija-asuntoja valmistui ja uusia omakotitontteja ja pientaloasuntoja kaavoitettiin vuoden 2014 aikana suunnitellusti. Lisäksi yritystonttien määrä kasvoi ja kasvuyritykset lisääntyivät. Pyöräilijöiden määrä kasvoi hieman yli tavoitteen. Rantaväylän tunnelin rakentaminen eteni hankesuunnitelman mukaisesti ja keskustan elinvoimaa saatiin vahvistettua. Toteumatietojen esittäminen Kaupunkistrategiasta suoraan johdettujen toiminnallisten tavoitteiden toteumatiedot esitetään yhtenä kokonaisuutena alla olevissa taulukoissa. Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden, Pirkanmaan pelastuslaitoksen ja liikelaitosten tavoitteiden toteumat esitetään tuottajaosan toteutuminen -osassa sekä erillistilinpäätöksissä. Tytäryhteisöille asetettujen tavoitteiden toteumat esitetään kappaleessa konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja -yhteisöt. Tarkemmat tavoitteiden toimenpidekohtaiset selvitykset ovat luettavissa tilinpäätösennusteen liitteenä olevilta strategiakorteilta lukuun ottamatta tytäryhtiöiden tavoitteiden toteumatietoja. Strategiaosa Yhteinen Tampere — Näköalojen kaupunki -kaupunkistrategia pähkinänkuoressa Strategian nimi ja visio 2025 Yhteinen Tampere – näköalojen kaupunki Teemme yhdessä Suomen parasta ja houkuttelevinta, pohjoismaista suurkaupunkia. Meillä on näköaloja tulevaisuuteen, uuden sukupolven toimivaan, kauniiseen ja kansainväliseen kulttuurikaupunkiin. Hyvinvointi on yhteinen päämäärämme. Tuemme koteja hyvän elämän mahdollistajina. Huolehdimme, että kaikki otetaan mukaan. Tuemme hyvinvointia vahvistavien valintojen tekemistä ja painotamme ennaltaehkäiseviä palveluja. Luomme houkuttelevat mahdollisuudet yrittäjyydelle ja työpaikkojen synnylle. Yrityksillä on näköaloja kasvuun ja kansainvälistymiseen. Toimintatavat Toimimme yhdessä Toimimme vastuullisesti Toimimme avoimesti ja rohkeasti Otamme kaikki mukaan kaupungin kehittämiseen. Toimintamme pohjautuu kumppanuuteen. Luomme yhdessä tekemiselle luottamuksellista ja kannustavaa ilmapiiriä. Kannamme vastuuta kaupungin tasapainoisesta taloudesta ja toimimme kustannus- ja resurssitehokkaasti. Turvaamme kaupunkimme tulevaisuuden kantamalla vastuuta ympäristöstämme ja keventämällä ympäristökuormitustamme. Edistämme toiminnallamme yhdenvertaisuutta, monikulttuurisuutta ja turvallisuutta. Kyseenalaistamme rohkeasti vakiintuneita toimintatapoja ja ideoimme uutta. Uudistumisen lähtökohtana on kuntalaisten etu. Mahdollistamme muutosten toteuttamisen johdonmukaisella ja avoimella päätöksenteolla ja johtamisella. Hyödynnämme tieto- ja viestintäteknologiaa tehokkaasti. Kehitämme vuorovaikutuksellista viestintää. Kaupunkistrategian näkökulmat • Yhdessä tekeminen • Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen • Elinvoima ja kilpailukyky • Kestävä yhdyskunta • Tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 63 Strategiaosa Toiminnallisten tavoitteiden toteuma Yhdessä tekeminen Kortti Sitova toiminnallinen tavoite 2014 Arvio tavoitteen toteutumisesta 1 Palvelujen käyttäjille on luotu uusia osallistumiskäytäntöjä palvelujen kehittämiseen + 2 Kaupungin tilojen käyttö yhteisöjen toiminnassa on selvitetty ja käyttöä on lisätty + Kaupungin avoimen datan tietojoukkojen määrä on kasvanut Päätökset elinvoimainen kaupunkiseutu -selvityksen pohjalta on tehty 3 4 + + Valmistautuminen SOTE-uudistukseen on käynnistetty 5 + Vastuuhenkilö Kari Hakari Tavoite on saavutettu. Yhdessä tekeminen on strategian kärkiteemoja. Tulisi pohtia pitäisikö painoarvon olla jatkos- ja Mikko Aaltonen sa suurempi. Olli-Poika Tavoite on saavutettu. Seitsemän koulun luokkatiloihin, Parviainen auditorioihin ja ruokaloihin on tehty vuonna 2014 helmija Leena kuusta alkaen yhteensä 363 varausta. Kostiainen Tavoite on saavutettu. Uusia tietojoukkoja on avattu vuon- Kari Hakari na 2014 yhteensä 69 kappaletta (2013:53 kpl). ja Kirsi Koski Tavoite on saavutettu. Kaupunkiseudun hallintomalliin on Reija Linnatarvetta palata sote-ratkaisun jälkeen. maa Tavoite on saavutettu. Tampereen kaupunki on käynnisReija Linnatänyt keskustelut Pirkanmaan tuottamisvastuualueen ja maa keskisen sote-alueen muodostamiseksi. Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen Kortti Sitova toiminnallinen tavoite 2014 6 Terveyttä edistävää neuvontaa on lisätty + 7 Liikuntamahdollisuuksia on parannettu + 8 Perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon kustannuksista on noussut 1 % yks. + 9 Hoito- ja sosiaalitakuu ovat toteutuneet 10 Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palveluketjuja on uudistettu yhteistyössä pshp:n kanssa TOP 10 11 Ikäihmisistä vähintään 91 % asuu kotona, vähintään 5,5 % tehostetussa palveluasumisessa ja enintään 3,5 % pitkäaikaisessa laitoshoidossa. TOP 10 12 13 64 Arvio tavoitteen toteutumisesta Ikäihmisten palvelujärjestelmää on uudistettu kotona asumista tukevaksi TOP 10 Perhehoidon osuus sijaishuollosta on vähintään 57 % TOP 10 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 +/- + +/- Tavoite on saavutettu. Tavoite on saavutettu uintikeskuksen remontin viivästymisestä huolimatta. Esimerkiksi Vuoreksen jalkapallokenttä on valmistunut ja Vuorestalon liikuntasali on otettu käyttöön. Tavoite on saavutettu. Perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon kustannuksista on kasvanut 1,3 %-yksikköä. Muutos johtuu erityisesti perusterveydenhuollon asiakasmäärien kasvusta. Tavoite on saavutetttu lähes kokonaan. Opiskeluterveydenhuollon psykologipalveluissa oli ajoittain ongelmia hoitoonpääsyssä. Vuonna 2014 lastensuojelutarpeen selvityksistä 97,4 % arvioitiin 90 päivän kuluessa. Vastuuhenkilö Mikko Aaltonen Olli-Poika Parviainen Mikko Aaltonen Mikko Aaltonen ja Leena Kostiainen Tavoite on saavutettu. Mikko Aaltonen ja Leena Kostiainen Tavoite on saavutettu tehostetussa palveluasumisessa (7,2 %) sekä pitkäaikaisessa laitoshoidossa (2,6 %) olevien osalta. Tavoitetta ei saavutettu kotona asuvien osalta (90,2 %). Tätä selittää se, että vuonna 2014 on keskitytty tehostetun palveluasumisen lisäämiseen. Vuonna 2015 keskitytään kotiin annettavien palvelujen lisäämiseen. Mikko Aaltonen + Tavoite on saavutettu. + Tavoite on saavutettu. Perhehoidon osuus sijaishuollosta oli 61,5 % (2013: 56,4 %). Mikko Aaltonen Leena Kostiainen Strategiaosa Kortti Sitova toiminnallinen tavoite 2014 14 Oman palvelutuotannon avoimen varhaiskasvatuspalvelun osuus on lisääntynyt 8 %:iin (2013: 6%) kattaen kaikki alueet. Palvelusetelipäivähoidossa olevien lasten määrä kasvaa 3%:iin (2013: 2%) TOP 10 + 15 Köyhyysohjelma on valmistunut + 16 Nuorisotakuuta toteutetaan yhteisvastuullisesti ja moniammatillisesti + 17 18 19 Kaikki perusopetuksen päättäneet oppilaat ovat sijoittuneet toisen asteen koulutukseen tai siihen valmentaviin opintoihin tai palveluihin Toisen asteen koulutuksesta vastavalmistuneista vähintään 75 % on työllistynyt tai sijoittunut jatkoopintoihin Työllisyydenhoidon palveluissa on saavutettu palvelukohtaiset tavoitteet asiakkaiden sijoittumisessa työhön tai tutkintotavoitteeseen koulutukseen Vastuuhenkilö Arvio tavoitteen toteutumisesta + ? +/- Tavoite on saavutettu. Oman tuotannon avoimen varhaiskasvatuksen osuus oli 9,3 % (2013: 7,4 %) ja palvelusetelipäivähoidossa olevien lasten osuus 4,0 %. Tavoite on saavutettu. Kaupunginhallitus hyväksyi köyhyysohjelman 20.10.2014. Tavoite on saavutettu. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on kuitenkin kasvanut vuodessa 336 henkilöllä. Nuorisotakuun toteuttaminen edellyttää toiminnan tehostamista. Tavoite on saavutettu kolmea oppilasta lukuunottamatta. Tilastotietoja on vasta 2012 valmistuneiden osalta. Tavoite toteutui Tampereen ammattiopiston osalta, mutta ei Pirkanmaan ammattiopiston eikä lukioiden osalta. Tavoite on saavutettu Nuorten palvelujen ja palkkatukityöllistämisen osalta, mutta ei Työvoiman palvelukeskuksen ja Avoimille! -palvelun osalta. Työvoiman palvelukeskuksessa ja Avoimille! -palvelussa asiakaskunta on aiempaa haasteellisempaa ja asiakasmäärät ovat kasvaneet tavoitteita enemmän samaan aikaan, kun yritysten työvoimantarve on vähentynyt ja vastaavasti työvoiman tarjonta on lisääntynyt. Korkea työttömyys lisää tavoitteen tärkeyttä ja haasteellisuutta. Leena Kostiainen Mikko Aaltonen Olli-Poika Parviainen Leena Kostiainen Olli-Poika Parviainen Olli-Poika Parviainen Elinvoima ja kilpailukyky Vastuuhenkilö Kortti Sitova toiminnallinen tavoite 2014 20 Toimenpiteitä kasvuyritysten määrän lisäämiseksi on toteutettu TOP 10 21 Yritystonttitarjonta on kasvanut 5 % vuodesta 2013 TOP 10 22 Ammatillisen koulutuksen seudullisen oppilaitosverkoston ja oppimisympäristöjen kehittämissuunnitelma on valmis ja toteutus on aloitettu + Tavoite on saavutettu. Olli-Poika Parviainen 23 Keskustan elinvoimaa on vahvistettu Keskustan kehittämisohjelman toimenpiteillä Tavoite on saavutettu, vaikka asemakeskuksen kehittämis+ tä koskeva aiesopimus saadaankin valmiiksi vasta vuoden 2015 puolella. Kari Kankaala ja Pekka Salmi 24 Rantaväylän tunnelin rakentaminen on edennyt suunnitellusti + Tavoite on saavutettu. Pekka Salmi Tampereen taidemuseon pitkän tähtäimen tilaratkaisuista on tehty päätökset Tavoitetta ei ole saavutettu. Muumilaakso siirtyy Tamperetaloon. Taidemuseon muiden tilojen osalta tilaratkaisuista - käynnistetään Pyynikintorin alueella vuoden 2015 aikana ideakilpailu. Sara Hildénin taidemuseon tilojen osalta on käynnissä erillinen suunnittelutyö. Olli-Poika Parviainen 25 Arvio tavoitteen toteutumisesta Tavoite on saavutettu. Avoin Tampere -hankkeen kautta + syntyi 15 potentiaalista uutta kasvuyritystä ja noin 70 uutta työpaikkaa. Tavoite on saavutettu, vaikka asemakaavoitusohjelman työpaikka-alueista Tarastenjärven ja Kalevan Ahjon asema+ kaavat eivät valmistuneet tämän vuoden aikana. Luovutettavissa olevien teollisuus- ja varastotonttien määrä on kasvanut noin 30 %. Kari Kankaala Kari Kankaala ja Pekka Salmi Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 65 Strategiaosa Kestävä yhdyskunta Kortti 66 Sitova toiminnallinen tavoite 2014 Arvio tavoitteen toteutumisesta 26 Sähköiset palvelut huomioiva hyvinvointipalvelujen palveluverkon kehittämissuunnitelma on valmistunut TOP 10 27 Joukkoliikenteen matkustajamäärä on kasvanut 2 prosenttia - 28 Pyöräilijöiden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä on kasvanut 2 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna + 29 50 prosenttia kaavoitetusta asuinkerrosalasta sijoittuu keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville + 30 Kaavoitusprosessia on kehitetty ja yleis- ja asemakaavavaranto on kasvanut TOP 10 +/- 31 Opiskelija-asuntoja on valmistunut 180 ja kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja kaikkiaan 560 +/- 32 Kaavoituksella mahdollistetaan 300 pientaloasunnon toteuttaminen, joista 100 on omakotitontteja TOP 10 + 33 Kaupungin kiinteistön energiankulutus on pienentynyt 1,5 % vuodesta 2013 ja uusiutuvan energian osuus on 85 % - 34 Luonnonsuojelualueiden määrää on lisätty luonnonsuojeluohjelman mukaisesti Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 +/- +/- Palveluverkon kehittämissuunnitelma on muuttunut Tampereen tulevaisuuden palvelumalliksi, jolloin myös tehtävä laajeni koskemaan palveluverkon kehittämisen ohella palvelujen kehittämistä. Kaupunginhallitus hyväksyi 14.4.2014 Tampereen tulevaisuuden palvelumallin projektisuunnitelman ja suuntalinjat jatkosuunnittelun pohjaksi. Palvelumallityön toteutus on aloitettu. Tavoitetta ei saavutettu, vaikka joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteet toteutettiin. Huono työllisyystilanne ja alkuvuoden vähäluminen talvi vaikuttivat siihen, että matkustajamäärä väheni lähes prosentilla. Tavoite on saavutettu. Pyöräilijöiden märää kasvoi 2,2 %. Tavoite on saavutettu. Noin 88 % kaavoitetusta asuntokerrosalasta sijoittui keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville (v. 2013: 95 %). Jatkossa tulee pohtia, onko tavoitetasoa syytä nostaa. Tavoite on osittain saavutettu. Asemakaavavaranto on kasvanut edellisestä vuodesta omakotirakentamisen osalta noin 1,5 vuodella ja kerrostalorakentamisen varanto noin 4 vuodella. Asemakaavavarantoa on yli neljän vuoden tarpeisiin. Yleiskaavavarantoa on käytetty asemakaavoituksen tarpeisiin, ja kymmenen vuoden yleiskaavavaranto saavutetaan vasta vuonna 2015. Rivitalorakentamisen yleiskaavavaranto on pienentynyt neljällä vuodella ja kerrostalorakentamisen varanto vuodella. Sen sijaan omakotirakentamista varten tarvittava yleiskaavavaranto on kasvanut noin 4 vuodella. Tavoite on osittain saavutettu. Opiskelija-asuntoja valmistui 182, mutta kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja vain 234. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tavoitteesta jäätiin, koska nykyisessä asuntomarkkinatilanteessa ARA -korkotukilainan ehdot eivät houkuttele riittävästi rakennuttajia. Tavoite on saavutettu. Uusia omakotitontteja on kaavoitettu 136 kpl ja lisäksi asemakaavat mahdollistavat muita pientaloasuntoja yhteensä 300 kpl. Tavoitetta ei saavutettu. Energian kulutus kaupungin omissa kiinteistöissä laski yhteensä 0,7 % vuodesta 2013. Sähkön kulutus kasvoi sisäilman laadun ylläpidon vuoksi. Kaupungin kiinteistöissä käytetystä sähköstä 85 % oli peräisin uusiutuvista energialähteistä. Uusiutuvan energian osuus kaupungin kiinteistöjen koko energiankäytöstä jää kuitenkin alle tavoitetason 85 % vuonna 2014 johtuen kaukolämmön tuotantotavasta. Tavoite on osittain saavutettu. Iidesjärven ja Kintulammin luonnonsuojelualueiksi rauhoittamisen valmistelu on viivästynyt suunnitellusta. Esitykset luottamuselimille alueiden rauhoittamisesta valmistuvat vuoden 2015 aikana. Vastuuhenkilö Kari Hakari Pekka Salmi Pekka Salmi Pekka Salmi ja Kari Kankaala Pekka Salmi Kari Kankaala Pekka Salmi Kari Kankaala ja Arto Vuojolainen Pekka Salmi Strategiaosa Tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio Kortti Sitova toiminnallinen tavoite 2014 35 Tilikauden tulos ilman satunnaiseriä on 0 milj. € - 36 Investointien tulorahoitusprosentti on 49 - 37 Tuottavuuden parantamiseen perustuva kannustinjärjestelmä on uudistettu 38 Tuottavuutta on parannettu uudistamalla toimintaprosesseja tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen TOP 10 ? 39 Tuottavuutta on parannettu hankintoja tehostamalla TOP 10 ? 40 Tiedolla johtamisella on vahvistettu sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta TOP 10 + Vastuuhenkilö Arvio tavoitteen toteutumisesta +/- 41 Priorisointi- ja sopeutustoimenpiteitä on tehty nettomenojen kasvun hidastamiseksi TOP 10 + 42 Henkilötyövuosia on vähennetty 220 (htv) TOP 10 + 43 Kaupungin toimintamalli on arvioitu + Tavoitetta ei saavutettu. Tilikauden tulos muodostui 4,9 milj. euroa alijäämäiseksi. Tavoitetta ei saavutettu. Investointien tulorahoitusprosentiksi muodostui 38,9 prosenttia. Palkitsemisen periaatteet ja palkitsemismuodot vuodelle 2015 on vahvistettu kaupunginhallituksen henkilöstöjaostossa. Ne perustuvat tuottavuuden parantamiseen. Sen sijaan henkilöstöetuuksien uudistaminen ei valmistunut vuonna 2014. Kannustinjärjestelmän vaikutusta tuottavuuteen on vaikea arvioida. Toimenpiteiden vaikutuksia tuottavuuteen ei voida vielä arvioida.Tieto- ja viestintäteknologiaa on hyödynnetty mm. sähköisessä ajanvarauksessa ja lisäämällä välitöntä asiakastyötä kotihoidossa. Sen sijaan mobiililaitteiden hyödyntäminen varhaiskasvatuksessa tuntiperustaisessa laskutuksessa ei ole ollut mahdollista. Myöskään sopimusten hallintajärjestelmä ei ollut käytettävissä. Toimenpiteet on toteutettu, mutta niiden vaikutuksia tuottavuuteen ei voida vielä arvioida. Taloustilanteen heikkeneminen lisää tavoitteen tärkeyttä. Kirsi Koski Kirsi Koski Kari Hakari, Mikko Aaltonen, Leena Kostiainen ja Kirsi Koski Kari Hakari Kari Hakari ja Kirsi Koski Tavoite on saavutettu. Koko kaupungin nettomenojen kasvu oli 0,5 %, mikä on selkeästi edellisiä vuosia vähemmän. Tilaajan nettomenot kasvoivat 2,9 % (vuosi 2013 3,7 %). Nettomenojen kasvun hidastumisesta huolimatta systemaattinen toimintatapa palvelujen priorisoimiseksi puuttuu. Suhteessa taloustilanteeseen nettomenot kasvavat edelleen liikaa. Tavoite on saavutettu. Henkilötyövuodet vähenivät 219 henkilötyövuodella. Tavoite on saavutettu. Kirsi Koski Kari Hakari Kirsi Koski Reija Linnamaa Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 67 68 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Konsernihallinto ja konsernipalvelut Konsernihallinto ja konsernipalvelut Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 69 70 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Konsernihallinto Konsernihallinto Konsernihallintoon kuuluvat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus ja sen jaostot, pormestari, neljä apulaispormestaria, konserniohjausyksikkö sekä kolme ryhmää: hallinto- ja talousryhmä, kaupunkikehitysryhmä sekä tilaajaryhmä. Lisäksi konsernihallintoon kuuluvat sisäisen tarkastuksen yksikkö, tarkastuslautakunta ja keskusvaalilautakunta. Konsernihallinnon alaisuudessa toimivat konsernipalveluyksiköt: Taloushallinnon palvelukeskus, Hallintopalvelukeskus, Työllisyydenhoidon palveluyksikkö sekä Viranomaispalvelut. Tuloslaskelma (1 000 euroa) Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Tuotot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Konsernihallinnon toiminnassa korostui erityisesti toimintamallin arviointi, kaupungin taloustilanteeseen kohdistuneet toimenpiteet sekä valmistautuminen mahdolliseen sote-uudistukseen. Kaupungin talouden pitkän aikavälin tasapainoisuuteen tähtäävä TOP 10 -rakennemuutosohjelma päivitettiin. Palveluverkon kehittämissuunnitelmaa laadittiin. Kaupunkitasoiset palkitsemisen ja kannustamisen periaatteet vahvistettiin. Hallinnon näkökulmasta keskeiset rakenteelliset uudistukset liittyvät hallinnon sujuvoittamiseen, tiedolla johtamiseen sekä hankin- TP 2014 Muutettu TA 2014 Alkuper. TA 2014 23 087 3 517 4 136 10 2 300 33 050 4 23 839 2 821 3 100 17 1 886 31 661 0 23 365 2 467 2 508 17 881 29 237 0 -40 519 -48 395 -734 -5 153 -5 617 -1 174 -101 587 -44 190 -49 231 -686 -6 543 -5 735 -1 462 -107 847 -44 477 -46 897 -691 -4 641 -5 630 -1 534 -103 871 Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut -68 538 7 -76 186 0 -74 634 0 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset -68 531 -1 636 -76 186 -1 650 -74 634 -1 519 Tilikauden tulos -70 167 -77 836 -76 153 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) -504 -456 0 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 587 587 380 -70 085 -77 705 -75 773 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Kulut yhteensä Tilikauden alijäämä (ylijäämä) Palkallisten henkilötyövuosien kehitys Palkalliset henkilötyövuodet TP 2013 664 Hesu 2014 662 tojen tehostamiseen. Tiedolla johtamisen osalta tiedon luotettavuuden parantamiseksi aloitettiin kehittämisprojekti, jossa käyttöönotetaan tekninen ratkaisu ydintietojen hallinnan tueksi ja pilotoidaan ydintietojen hallintamalli. Lisäksi tunnistettiin ydintietojen omistajuudet sekä vastuut. Konsernihallinnossa tehtiin organisaation selvitystyötä. Huhtikuussa rahoituksen ja sijoituksen sekä henkilöstökassan toiminta sekä henkilöstö siirtyivät Taloushallinnon palvelukeskukseen. Kaupunkikehityksessä aloitti uusi elinkeinojohtaja. Kesäkuun alussa konsernihallinnon johtamisjärjestelmää uudistettiin. Konsernijohtajan alaisuuteen perustettiin konserniohjausyksikkö sekä talous- ja liiketoimintaryhmä ja hallintoja hyvinvointipalveluryhmä yhdistettiin uudeksi hallinto- ja talousryhmäksi. Konserniohjausyksikkö vastaa strategisesta ohjauksesta, oman tuotannon ohjauksesta, konserniohjauksesta ja sijoitus- ja vakuutustoiminnasta. Hallinto- ja talousryhmään perustettiin uusi tietoyksikkö. Kansainvälisten asioiden yksikkö sekä tapahtumatoimisto siirtyivät kaupunkikehitysryhmään. Hallinnon keventämisen selvitystyön myötä viranomaispalvelut eriytettiin omaksi palvelukeskukseksi vuoden 2015 alusta tilaajaryhmästä. Muita konsernihallintoa koskevia organisaatiomuutoksia ovat tilaajaryhmästä hyvinvointipalvelujen tuotantoaluille siirtyvät asiakasohjausyksikkö Luotsi sekä Kotiutustiimi ja Taloushallinnon palvelukeskukseen siirtyvä asiakasmaksuyksikkö. Rakennusvalvonnan asianhallinta siirtyy osin viranomaispalveluyksikköön ja osin hallinto- ja talousryhmän asianhallintaan. Vanhus-, vammais- ja maahanmuuttajaneuvostot sekä kuntademokratiayksikkö siirretään 2015 alusta tilaajaryhmään. Vuonna 2014 käynnistynyt hallinnon keventämisen selvitystyö jatkuu vuoden 2015 aikana ja konsernihallinnon tarkastelun lisäksi arvioidaan myös konsernipalveluita. TP 2014 677 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 71 Konsernihallinto Olennaiset poikkeamat talousarvioon terveyden elintarviketarkastusten määrää on pystytty nostamaan. Näihin tehtiin taksojen korotus 2013 ja tuotot ovat toteutuneet yhteensä 0,6 milj. euroa parempana. Kulujen parempaan toteumaan on monta syytä. Velvoitetyöllistämisen ja uudelleensijoittamisen sekä työmatkaliikenteen tuen varausta käytettiin 1,5 milj. euroa vähemmän sekä kaupunginhallituksen ja pormestarin päätettävissä olevista vara- Konsernihallinnon (pl. tietohallinnon erikseen sitova osuus) tuotot toteutuivat 1,8 milj. euroa ja kulut 6,3 milj. euroa suunniteltua parempana. Tuottojen parempi toteuma johtuu pääosin eri hankkeiden tuesta, jotka puuttuvat budjetista. Näiden osuus on arviolta 1,2 milj. euroa. Rakennuslupien haku on elpynyt ja ympäristö- Käyttötalous (1 000 euroa) Konsernihallinto (bruttobud.) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tietohallinto (nettobud.) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Bruttoinvestointimenot Tietohallinto, yhteensä TP 2014 Muutettu TA 2014 11 343 -76 906 -65 563 TP 2014 9 541 -83 195 -73 654 Muutettu TA 2014 Alkuper. TA 2014 Ero 1 802 6 289 8 091 KV:n muuMuut tokset muutokset 7 475 -80 361 -72 886 Alkuper. TA 2014 Ero 2 065 -2 783 -718 1 -51 -50 KV:n muuMuut tokset muutokset 21 707 -24 682 -2 974 22 120 -24 652 -2 532 -413 -30 -442 21 762 -23 510 -1 748 0 0 0 359 -1 143 -784 -1 663 -2 516 853 -3 300 0 784 -4 637 -5 048 411 -5 048 0 0 Ero Alkuper. TA 2014 Muutokset TA 2014 Investoinnit ( 1 000 euroa) TP 2014 Muutettu TA 2014 -2 094 -691 -815 -587 -2 953 -465 -1 901 -587 859 -226 1 086 0 -3 200 -890 -2 310 0 247 425 409 -587 AINEELLISET HYÖDYKKEET Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto -222 -156 -66 -220 -150 -70 -2 -6 4 -170 -100 -70 -50 -50 0 SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet -100 -100 -500 -500 400 400 -500 -500 0 0 -2 416 -3 673 1 257 -3 870 197 57 35 22 35 0 -2 359 -3 638 1 279 -3 835 197 9 632 600 9 032 0 600 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot Muut pitkävaikutteiset menot INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 72 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 uksista säästyi 0,2 milj. euroa. Rahastojen sääntöjä muutettiin syksyllä ja avustukset siirrettiin kaupunkikehitysryhmän budjettiin. Elinkeinorahaston ja asumisen rahaston avustukset toteutuivat 1,3 milj. euroa suunniteltua pienempinä. Eläkekulut ovat toteutuneet 0,5 milj. euroa suunnitelmaa parempana. Kaupungin vastuulla olevien varhaiseläkemenoperusteisten ja eläkemenoperusteisten maksujen osuudet olivat arvioitua pienemmät. Lisäksi kaupunki suorittaa vanhan eläkesäännön mukaan maksettavia eläkkeitä. Näitä vanhoja eläkesitoumuksia vastaan puretaan varausta ja tämä parantaa kulujen toteumaa 0,4 milj. eurolla. Eri hankkeet eivät ole toteutuneet suunnitellussa aikataulussa ja kulut ovat toteutuneet alle suunnitellun. Toisaalta kulujen ylityksiä johtui budjetoimattomista hankkeista. Yleisesti ottaen konsernihallinnossa yksiköt ovat pyrkineet säästämään ostoista sekä jättäneet rekrytointeja toteuttamatta ja tehneet eri työjärjestelyjä. Tietohallinnon ICT-palvelujen osalta kulut alittuivat 0,4 milj. eurolla ja tämä osalta tehtiin hyvitys sisäisille asiakkaille. ICT-kehittämisen kokonaisuus toteutui 0,4 milj. euroa suunniteltua parempana. Projektien aikataulut ovat viivästyneet ja osin on pystytty toteuttamaan ratkaisuja kustannustehokkaammin. Konsernihallinnon investoinnit toteutuivat 1,3 milj. euroa suunniteltua parempana. Tästä tietohallinnon ICT-kehittämisprojektien osuus on 0,9 milj. euroa. Tietohallinnolla oli 2014 käynnissä melkein 40 kehittämisprojektia. Merkittävimpiä valmistuneita olivat Windows 7 käyttöönotto, toimeentulotuen hakuprosessin sähköistäminen ja valtakunnalliseen sähköiseen potilastietoarkistoon liittyminen. Konsernihallintoon on varattu 0,5 milj. euroa kaupungin osakkeiden ja osuuksien ostoon. Elinkeinorahasto investoi vigorahastoon 0,1 milj. eurolla sekä Pirkkalan kakkosterminaaliin 0,6 milj. eurolla. Pysyvien vastaavien luovutustuloissa on Tampereen ammattikorkeakoulun sekä Finnparkin pääomasijoitusten palautusta. Konsernipalvelut Konsernipalvelut Taloushallinnon palvelukeskus Taloushallinnon palvelukeskus on konsernipalveluita tuottava yksikkö, joka tarjoaa asiakkailleen laadukkaita talous- ja palkkahallinnon palveluja kustannustehokkaasti kokonaisvaltaisin ratkaisuin. Palvelukeskus tuottaa osto- ja myyntilaskujen käsittelyyn, kirjanpitoon, maksuliikenteeseen, rahoitus- ja sijoitustehtäviin, kassapalveluihin sekä palkanlaskentaan liittyvät taloushallinnon palvelut kaikille kaupungin yksiköille sekä erikseen sovituille yhteisöille. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Palvelukeskuksen strategiset päämäärät ja kausitavoitteet on määritelty vuosille 2013–2016 tehdyssä tuotantostrategiassa. Vuoden 2014 painopisteinä olivat asiakkuusasiat tuotteistuksen ja asiakaslupausten näkökulmista, palvelukeskuksen henkilöstön osaamisen laajentaminen yli tiimirajojen ja tätä kautta ruuhkatilanteiden parempi hallinta sekä talouden pitkäntähtäimen kehittämissuunnitelman osaprojektien jatkotoimenpiteiden toteuttaminen. Vuoden aikana määriteltiin palvelukeskuksen asiakaslupaukset ja käytiin syksyllä palvelusopimusneuvottelut kaikkien asiakkaiden kanssa. Rahoitus- ja sijoitusyksikön henkilöstö siirtyi taloushallinnon palvelukeskukseen 1.4.2014 alkaen, mistä johtuen osto- ja myyntilaskut -palveluryhmän tiimirakenne muutettiin siten, että muodostettiin kaksi uutta tiimiä: maksuliikenne-tiimi ja kassa- ja henkilöstökassa -tiimi. Osto- ja myyntilaskuissa laskutus- ja perintäprosessia on kehitetty ja ostotilausten käyttöönottoa edistetty kaupunkitasoisesti. Perintäpalveluiden ja laskuoperaattoripalveluiden kilpailutuksia samoin kuin konsernitili- ja rahahuoltopalveluiden kilpailutuksia on työstetty. Palveluryhmän kannattavuudesta on tehty analyysi sekä tuotteittain että asiakkaittain. Talouden tukipalvelut – palveluryhmään kuuluvat kirjanpito ja järjestelmäpalvelut. Palveluryhmässä toteutettiin talouden pitkäntähtäimen kehittämissuunnitelman jatkotoimenpiteitä ja työtä jatketaan edelleen vuonna 2015. Toteutettiin palvelujen kannattavuusseuranta ja -analyysi. Rahoitus- ja sijoitusyksiköstä siirtyneiden henkilöiden perehdytys toteutettiin yhteistyössä muiden palveluryhmien kanssa. Lisäksi ryhmässä jatkettiin osaamisen jakamista osaamisen kehittämisen suunnitelmien pohjalta. Palkkojen palveluryhmässä kiinnitettiin erityistä huomiota monipuolisen osaamisen kehittämiseen eläköitymisen ja toiminnan tehostamisen näkökulmista muun muassa osaamisen kehittämisen suunni- Käyttötalous, tilikauden tulos ( 1 000 euroa) TP 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Tilikauden tulos Muutettu TA 2014 Alkuper. TA 2014 Ero KV:n muutokset Muut muutokset 6 523 -6 416 107 7 038 -6 938 100 -515 522 7 6 616 -6 516 100 0 0 0 422 -422 0 -1 0 -1 0 0 0 106 100 6 100 0 0 Palkallisten henkilötyövuosien kehitys Palkalliset henkilötyövuodet TP 2013 114 Hesu 2014 110 telman avulla. SAP HR –henkilöstöhallinnon järjestelmän eriytys toteutui syksyllä. Palkanlaskennassa otettiin käyttöön koko kaupungin osalta Personec F ESS -järjestelmä vuosilomien ja poissaolojen ilmoittamiseen. Vuoden 2015 alusta siirtyi asiakasmaksuyksikkö tilaajaryhmästä, vuositasolla 17 henkilötyövuotta, taloushallinnon palvelukeskukseen. Palvelukeskuksen toiminta jatkuu vuonna 2015 pääsääntöisesti samoilla asiakkailla ja palveluilla. Muutokset asiakaskunnassa tai tuotettavien palveluiden osalta vaikuttavat palvelukeskuksen toimintaan tulevaisuudessa. Vuonna 2015 toteutettava konsernihallinnon toiminnan kehittämisen uudistusprojekti edellyttää aktiivista panosta palvelukeskuksen esimiehiltä. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Palvelukeskus toimii nettobudjetoituna yksikkönä, jolla sitova erä on tulos. Suunniteltua parempi tulos hyvitetään asiakkaille tilinpäätöshyvityksenä ja vuonna 2014 hyvitys oli 0,7 milj. euroa. Positiivinen tulos muodostui tuottojen ylityksestä 0,2 milj. eurolla johtuen arvioitua suuremmasta palvelujen myynnistä. Lisäksi kulut alittuivat 0,5 milj. euroa, jotka aiheutuivat palvelukeskuksen säästöistä henkilöstökuluissa ja palvelujen ostoissa. Vuodelle 2014 asetettu 0,1 milj. euron tehostamistavoite saavutettiin ja se kohdistui henkilöstökuluihin, palvelujen ostoihin sekä vuokrakuluihin. 1.4.2014 tapahtuneen rahoitus- ja sijoitusyksikön palvelukeskukseen siirtymisen laskennallinen kokovuotinen vaikutus henkilöstösuunnitelmaan oli 12,25 henkilötyövuotta. Vuoden aikana lakkautettiin vakansseja ja näiden pysyvät henkilöstövähennykset ovat 3,1 henkilötyövuotta. Lisäksi vuoden aikana jätettiin sijaisuuksia täyttämättä. TP 2014 114 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 73 Konsernipalvelut Hallintopalvelukeskus Hallintopalvelukeskus on konsernipalveluita tuottava toimintayksikkö, joka toimii konsernihallinnon hallinto- ja talousryhmän alaisuudessa. Hallintopalvelukeskus tuottaa henkilöstöhallinnon päivittäispalveluita ja muita sen hoidettavaksi määriteltyjä hallintopalveluita sekä sovellus- ja projektipalveluita Tampereen kaupungin organisaatiolle ja erikseen päätetyille muille yhteisöille konsernimääräyksen mukaisesti. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Palvelukeskuksen strategiset tavoitteet on määritelty vuosille 2012 – 2016 tehdyssä tuotantostrategiassa. Tuotantostrategian tavoitteena on tarjota asiakkaalle merkittäviä ja laadukkaita palveluja kustannustehokkaasti selkeiden, toimivien ja tehokkaiden prosessien avulla ammattitaitoisen, aikaansaavan ja toiminnan kehittämisestä innostuneen henkilöstön voimin. Hallintopalvelukeskuksen palvelu- ja tukiprosessien toimivuuteen keskittyvää kehittämistyötä jatkettiin edelleen vuoden 2014 aikana. Prosessien toimintoihin käytettyä työaikaa ja kustannuksia selvitettiin toimintolaskennan avulla ja luotiin työkaluja tehostamisen suunnitteluun. Rekrytointipalveluissa suunniteltiin rekrytoinnin ja koulutus- ja kehittämispalvelujen tiimien yhdistäminen tehostamaan prosessien välistä yhteistyötä ja resurssien käyttöä sekä kehitettiin asiakasyhteistyötä ja tehostettiin räätälöityjen lisäpalvelujen myyntiä. Koulutus- ja kehittämispalveluissa luotiin mittaristo koulutusten vaikuttavuuden arviointiin ja tehtiin selvitys viestinvälityksen tehostamiseksi ja sisäisen paperipostin käytön vähentämiseksi. Verkkokoulutusten toteutus saatiin hyvin käyntiin. Palvelussuhdepalvelut osallistui Osatyökykyiset työssä –pilottiin, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistyötä uudelleensijoitusprosessissa ja parantaa osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksia. Lisäksi pilotoitiin vanhuuseläkkeiden omatoimista hakemista sähköisten palvelujen avulla yhdessä Avopalveluiden ja Taloushallinnon palvelukeskuksen kanssa ja automatisoitiin ansiomitaleiden ja huomioimisvapaiden laskentaa. Virastopalveluissa valmisteltiin Avopalveluiden virastopalvelujen siirtyminen palvelukeskuksen tuottamaksi vuoden 2015 alusta lähtien ja laajennettiin työajan seurannan ja kulunvalvonnan ohjelmiston osaamista. Puhelunvälityspalvelut osallistui selvitysprojektiin, jonka tuloksia käytetään puhe- ja datapalveluja koskevassa kilpailutuksessa ja toiminnan kehittämisessä. Lisäksi tehostettiin informaatiojärjestelmän päivitysosaamista. Sovelluspalveluissa yhtenäistettiin ja laajennettiin palvelupyyntöjen hallintajärjestelmän tietosisältöjä ja luotiin ratkaisutietokanta tehostamaan tukipyyntöjen käsittelyä ja parantamaan dokumentointia ja osaamisen jakamista. Sovelluspalvelut osallistui TreKa-projektiin, jolla Käyttötalous, tilikauden tulos ( 1 000 euroa) TP 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos Muutettu TA 2014 5 226 -5 076 150 150 5 352 -5 252 100 100 Palkallisten henkilötyövuosien kehitys Palkalliset henkilötyövuodet 74 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 KV:n muutokset Alkuper. TA 2014 Ero -126 176 50 50 TP 2013 5 277 -5 177 100 100 0 0 0 0 Hesu 2014 88 Muut muutokset 86 75 -75 0 0 TP 2014 83 luotiin Tampereen terveydenhuollon valmiudet kansallisten tietojärjestelmäpalveluihin liittymiseen ja käyttöönottoon, SAP HR –järjestelmän eriytysprojektiin, Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä (PSOP) –projektiin ja terveydenhuollon asiakaskohtaisia kustannuksia selvittävään ASSUprojektiin. Palvelukeskus ryhtyi hoitamaan kaupunkia koskevien palautteiden käsittelyn koordinointia. Henkilöstön työhyvinvointia edistettiin työhyvinvointisuunnitelman mukaisilla toimenpiteillä. Osaamisen kehittämisen suunnitelmallisuutta kehitettiin laatimalla yksikkötasoinen osaamisen kehittämissuunnitelma. Esimiestyötä arvioitiin 360-kyselyllä, jonka pohjalta laadittiin yksikkötasoinen kehittämissuunnitelma. Työn joustavuutta lisättiin edistämällä mahdollisuuksia tehdä etätyötä. Sairauspoissaoloissa tapahtui hieman kasvua johtuen pitkistä poissaoloista. Sairauspoissaolot olivat vuonna 2014 18,15 päivää/ henkilötyövuosi, vuonna 2013 16,10 päivää/henkilötyövuosi. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Palvelukeskus toimii nettobudjetoituna yksikkönä, jolla sitova erä on tulos. Hallintopalvelukeskuksen tulos muodostui vuosisuunnitelman mukaisesti. Myyntituotot toteutuivat suunniteltua pienempinä 0,1 milj. euroa, koska rekrytointi- ja palvelussuhdepalveluiden palveluita myytiin suunniteltua vähemmän ja puhelinvälityspalveluissa välitettyjen puheluiden määrä oli huomattavasti pienempi kuin suunniteltu. Sovelluspalveluiden osalta projektipalveluita myytiin suunniteltua enemmän, joten se kompensoi jonkin verran muiden osastojen pienentynyttä myyntiä. Toimintakulut toteutuivat suunniteltua parempana 0,2 milj. euroa, koska ulkoisia palveluita ostettiin suunniteltua vähemmän ja henkilöstökuluissa säästettiin jonkin verran eläköitymisten johdosta, vaikka varhaiseläkemaksuja maksettiin enemmän kuin suunniteltu. Talouden tasapainottamistoimenpiteet toteutuivat ja 0,1 milj. euron tehostamistavoite saavutettiin. Konsernipalvelut Työllisyydenhoidon palveluyksikkö Konsernihallinnon kaupunkikehitysryhmän alaisuudessa toimiva Työllisyydenhoidon palveluyksikön (Typa) tehtävänä on osaltaan edistää vastuullista työllisyyspolitiikkaa, vastata asiakasohjauksesta ja palvelutuotannosta niille työnhakija-asiakkaille, jotka tarvitsevat yksilöllisiä erityispalveluita sijoittuakseen koulutukseen tai avoimille työmarkkinoille. Typan tuottamia palveluja ovat kuntouttava työtoiminta, työvoiman palvelukeskuksen palvelut tamperelaisille työhakijoille, kuntakokeilun palvelut, palkkatuki- ja velvoitetyöllistäminen, työkokeilut, projektit, vammaisten työllistämistuet, palvelut maahanmuuttajille sekä asiakaspalveluyhteistyön kehittäminen yhdessä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Työvalmennussäätiö Syke, sosiaalinen yritys Sarka ja Laitoshoidon työllistämisyksikkö ovat yhteistyökumppaneita. Typalle kuuluvat koordinaatiotehtävät työllisyydenhoidon paikallisen ja seudullisen yhteistyön kehittämisessä. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Työllisyydenhoidon palveluyksikössä oli toinen toimintavuosi vakinaistamisen jälkeen. Valtuuston työllisyyspaketti toteutettiin ja asiakasmäärää työllisyyspalveluissa verrattuna vuoden 2013 tavoitteisiin nostettiin tavoitteiden mukaisesti yli 20 prosenttia ja osin ylitettiinkin. Nuorten työllisyyspalvelut vakinaistettiin 1.5.2014. Kuntakokeilulla (toteutuu vuosina 2013 – 2015) kehitettiin asiakasohjausta, välityömarkkinoita, palvelutarjontaa ja etsittiin uusia toimintamalleja. Vastuullista työllisyyspolitiikkaa on ke hitetty kaupunkistrategian mukaisesti elinkeino- ja työvoimapoliittiset näkökulmat huomioon ottaen. Tavoitteellisuus, työelämä- ja asiakaslähtöisyys on huomioitu toiminnassa. Vaikuttavuus ja mitattu asiakastyytyväisyys on ollut hyvää, noin 50 prosenttia asiakkaista on edennyt palveluyksikön palveluissa eteenpäin. Asiakkaista 35 prosenttia sijoittui töihin tai koulutukseen. Työ on perustunut yhteistyö- ja kumppanuusajatteluun TE-toimiston, sosiaalitoimen avopalveluiden, Kelan, oppilaitosten, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanien sekä Tampereen kaupunkiseudun kuntien kanssa. Palveluja on kehitetty Tampereen kaupunkistrategiassa ja muissa kaupungin strategisissa dokumenteissa sekä kaupunkiseudun työllisyydenhoidon kehittämisohjelmassa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti. Vuonna 2014 vakinaistettiin osaksi perustoimintaa Celkee-henkilöstön kehittämisprojekti, millä lisättiin tiedolla johtamista, tuloksellisuustietoisuutta ja läpinäkyvyyttä sekä tarjottiin reaaliaikainen kommunikointiväylä johdon suuntaan ja päinvastoin. Käyttötalous, tilikauden tulos ( 1 000 euroa) TP 2014 Toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate Tilikauden tulos Muutettu TA 2014 11 756 -10 004 1 752 1 752 12 707 -12 707 0 0 Palkallisten henkilötyövuosien kehitys Palkalliset henkilötyövuodet Omassa yksikössä työskentelevät Muissa yksiköissä työskentelevät Ero -951 2 703 1 752 1 752 TP 2013 114 63 51 Alkuper. TA 2014 KV:n muuMuut tokset muutokset 9 603 -9 603 0 0 Hesu 2014 172 58 114 Työllisyydenhoidon palveluyksikön omiin sisältyy 4,51 htv työllistettyjä 0 0 0 0 TP 2014 150 62 88 3 104 -3 104 0 0 Olennaiset poikkeamat talousarvioon Palveluyksikön sitova erä on tulos, joka muodostui 1,8 milj. euroa ylijäämäiseksi. Tuotot toteutuivat 0,9 milj. euroa ja kulut 2,7 milj. euroa suunniteltua alhaisempana. Henkilöstökulut toteutuivat 1,2 milj. euroa alle suunnitellun. Kaupungin rekrytointikielto hallinnollisiin tehtäviin vaikutti asiakkaiden vastaanottomääriin. Henkilöstökulut toteutuivat suunniteltua pienempinä ja ostopalveluja ei käytetty suunnitellusti. 0,1 milj. euroa säästyi, kun suunnitellun lisähenkilöstön palkkaamista myöhennettiin. Samoin myöhennettiin irtisanoutuneiden ja työvapailla olevien henkilöiden tilalle palkattavien työntekijöiden rekrytointia. Säästyi 0,9 milj. euroa työllistettyjen arvioitua vähäisemmän määrän vuoksi. Kaupungille sijoitettavien kuntoutujien ohjaajien palkkioihin varatuista rahoista säästyi 0,1 milj. euroa, kun osa suunnitellusta 130 asiakkaasta kaupungin yksiköihin jäi toteutumatta. TEtoimiston palkkatukirahojen loppuminen loppuvuonna ja työsopimuslain uusi tulkinta aiheuttivat yhdessä noin kahden kuukauden katkoksen palkkatuella työllistämiseen. Kuntouttavan työtoiminnan ostopalvelut toteutuivat 1 milj. euroa suunnitelmaa parempana osin siksi, että puitesopimukset olivat aiempaa edullisempia ja osittain siksi, että käytössä oli yhdistyksiltä ilmaispaikkoja. Asiakasmäärätavoitteet kuitenkin saavutettiin tämän osalta. Tampereen työllistämistuki toteutui 0,2 milj. euroa suunniteltua pienempänä, vaikka kaikki ehdot täyttävät hakemukset hyväksyttiin ja tukea on myös aktiivisesti markkinoitu. Työllisyystukia saatiin 0,6 milj. euroa vähemmän arvioitua vähemmän työllistettyjen määrän vuoksi. Kuntakokeilun työvoimapoliittista avustusta saatiin 0,3 milj. suunniteltua vähemmän, samoin menoista säästyi saman verran. Sähköisten palveluiden kehittämiseen varattu sähköinen reissuvihko- ja asiakashallintajärjestelmän hankinta sekä palvelusetelin käyttöönotto siirtyivät vuodelle 2015. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 75 76 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Tilaajaosa Tilaajaosa Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 77 78 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Tilaajaosa - Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Ydinprosessi vastaa kasvatuksen, opetuksen, psykososiaalisen tuen, terveydenhuollon ja kulttuuripalveluiden järjestämisestä lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Palvelujen järjestämiseen kuuluu myös ostopalvelujen hankinta ja kilpailuttaminen sekä niihin liittyvä valvonta. Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessin tilinpäätös sisältää psykososiaalisen tuen palveluiden sekä neuvola- ja terveydenhuoltopalveluiden osalta myös Orivedelle järjestettävät palvelut. Toimintaympäristön muutokset Syntyneiden määrä on kasvanut tasaisesti 2000-luvun aikana, mikä on asettanut suuria haasteita erityisesti neuvola- ja varhaiskasvatuspalveluille. Vuoden 2014 aikana syntyi noin 2478 tamperelaista, saman verran kuin edellisenä vuonna. Tampereen alle kouluikäinen väestö on kasvanut noin 990 lapsella viimeisen kolmen vuoden aikana (2012–2014). Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettu laki muuttui vuoden 2014 Ydinprosessin talous Tuloslaskelma (1 000 euroa) Muutettu TA 2014 TP 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Tuotot yhteensä Ero 5 544 14 043 5 873 740 26 199 5 825 14 627 5 858 507 26 817 -281 -584 15 233 -618 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Kulut yhteensä -1 453 -339 121 -3 -22 841 -561 -387 -364 366 -703 -336 488 0 -22 213 -466 -50 -359 920 -750 -2 633 -3 -628 -95 -337 -4 446 Toimintakate -338 167 -333 103 -5 064 30 0 30 Vuosikate -338 137 -333 103 -5 034 Tilikauden tulos -338 137 -333 103 -5 034 Rahoitustuotot ja -kulut alusta siten, että alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille maksettava osittainen hoitoraha korvattiin uudella joustavalla hoitorahalla. Lastensuojelussa kaupunkistrategian mukaisena tavoitteena oli edelleen palvelujen painopisteen siirtäminen sijaishuollosta avohuoltoon ja sijaishuollon sisällä laitoshoidosta perhehoitoon. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki astui voimaan 1.8.2014. lain mukaan oppilaitoksen sijaintikunta vastaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä alueellaan sijaitsevien esi- ja perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessin toimintatuotot toteutuivat noin 0,6 milj. euroa budjetoitua pienempinä psykososiaalisen tuen palvelujen tulokertymän vuoksi. Ydinprosessin toimintakulut toteutuivat noin 4,4 milj. euroa talousarviota suurempina. Talousarvion ylitykset johtuivat varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen, psykososiaalisen tuen palvelujen sekä neuvola- ja terveydenhuoltopalvelujen kuluista. Toimintakuluihin sisältyy noin 0,9 milj. euron takautuvat lastensuojelun kustannukset, mikä perustuu Helsingin hallinto-oikeuden päätökseen. Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (bruttobudjetoitu) 1 000 euroa Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TP 2014 26 199 -364 366 -338 167 Muutettu TA 2014 26 817 -359 920 -333 103 Ero -618 -4 446 -5 064 Alkuper. TA 2014 24 520 -357 707 -333 187 KV:n muu- Muut muutokset tokset 2 297 -2 213 84 0 0 0 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 79 Tilaajaosa - Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Varhaiskasvatus ja esiopetus Päivähoitolain mukaan kunnan on järjestettävä lasten päivähoito siten, että se tarjoaa lapselle sopivan hoitopaikan ja jatkuvan hoidon sinä vuorokauden aikana, jona sitä tarvitaan. Päivähoitoa toteutetaan päiväkotihoitona, perhepäivähoitona ja leikkitoimintana. Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta mahdollistaa perheille yksityisen hoitojärjestelyn tai lapsen hoitamisen kotona. Perusopetuslain mukaista esiopetusta järjestettiin sekä kunnallisena että yksityisenä palveluna. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kunnan järjestämän ja tukeman päivähoidon piiriin tuli noin 400 lasta lisää (keskimäärin/kk). Vastaavasti kotihoidon tuen piirissä olevien lasten määrä laski keskimäärin 120 lapsella. Lapsia kunnalli- sessa päivähoidossa oli keskimäärin 7774 (+330), ostopalvelu-, palveluseteli ja yksityisessä päivähoidossa 1288 (+62). Avoimen varhaiskasvatuksen kerhopalveluiden lisääminen ja päivähoitopaikkatakuun mahdollistaminen ovat rakenteellisia toimenpiteitä. Omassa tuotannossa avoimen varhaiskasvatuksen piirissä oli 666 lasta vuonna 2014 (vuonna 2013: 545). Ostopalvelu- ja palvelusetelipäivähoidossa olevien avoimen varhaiskasvatuksen kerhopalveluiden piirissä oli 88 lasta (vuonna 2013: 92 lasta). Päivähoitopaikkatakuun käyttäjien määrä oli keskimäärin 212 lasta (vuonna 2013: 227 lasta). Lisääntyvään päivähoitotarpeeseen vastattiin muun muassa avaamalla Kalkunvuoren päiväkoti. Niemenrannan päiväkoti valmistui korvaamaan käytöstä poistetun Männistön päiväkodin ja vastaavasti Irjalan siirtokelpoinen päi- Palvelukokonaisuuden talous 1 000 euroa Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TP 2014 12 893 -116 277 -103 384 Muutettu TA 2014 12 851 -114 829 -101 978 Ero 42 -1 448 -1 406 Alkuper. TA 2014 KV:n muu- Muut muutokset tokset 12 815 -114 280 -101 465 36 -32 4 Palvelutilauksen toteutuminen 1 000 euroa Päiväkotihoito Perhepäivähoito Avoin varhaiskasvatus Esiopetus Esiopetuksen jälkeinen hoito Erho-perhekeskus Erho-yksikön kesäajan toiminta Oma tuotanto yhteensä Päiväkotihoito ja esiopetus (ostopalvelut) Kotihoidon tuki (avustukset) Yksityisen hoidon tuki (avustukset) Muut päivähoitopalvelut (avustukset) Palvelusetelipäivähoito Kotikuntakorvaukset Muu tuotanto yhteensä Muut Yhteensä 80 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 TP 2014 74 535 2 455 1 436 8 510 4 852 525 241 92 554 4 027 13 600 3 880 16 1 494 374 23 392 332 116 277 Muutettu TA 2014 73 288 2 535 1 231 8 851 5 621 457 220 92 203 3 719 13 751 3 500 14 1 268 374 22 626 0 114 829 Ero -1 247 80 -205 341 769 -68 -21 -351 -308 151 -380 -2 -226 -0 -765 -332 -1 448 0 -517 -517 väkoti korvasi Keskussairaalan päiväkodin. Uusia päiväkotipaikkoja otettiin käyttöön yhteensä 145 vuoden 2014 aikana. Ensimmäinen palvelusetelipäiväkodin tontti luovutettiin vuonna 2014 ja uusi päiväkoti aloittaa toimintansa elokuussa 2015. Palvelukokonaisuuden talous Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toimintakulut ylittivät talousarvion yhteensä 1,4 milj. eurolla, koska kunnan järjestämän ja tukeman päivähoidon piirissä oli ennakoitua enemmän lapsia. Lapsimäärän kasvu näkyi budjetin ylityksinä sekä oman tuotannon palvelutilauksessa että ostopalvelu- ja palvelusetelipäivähoidossa. Yksityisen hoidon tuen menot alenivat edellisvuodesta noin 5 prosenttia, koska lapsia on siirtynyt palvelusetelin piiriin. Budjetoimattomia luottotappioita kirjattiin 0,3 milj. euroa. Tilaajaosa - Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Perusopetus Perusopetuslain mukaan kunnan tehtävänä on järjestää sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille maksutonta perusopetusta. Perusopetusta järjestetään Tampereella suomen ja ruotsin kielen lisäksi englannin, ranskan ja saksan kielellä. Peruskoulun päättäneille nuorille, jotka eivät ole sijoittuneet toisen asteen koulutukseen, on tarjolla lisäopetusta ja maahanmuuttajille perusopetukseen valmistavaa opetusta. Perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Lukuvuonna 2014 - 2015 kaupungin ylläpitämien peruskoulujen kokonaisoppilas- määrä oli 15303. Oppilasmäärä kasvoi lähes 300 edellisestä lukuvuodesta. Kevätlukukaudella 2014 peruskoulun päättötodistuksen sai 1701 oppilasta. Heistä jatkoi päivälukioon 56,8 prosenttia ja toisen asteen ammatilliseen koulutukseen 36,7 prosenttia. Ilman koulutuspaikkaa tai seurannassa tavoittamatta jäi 5 oppilasta. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistui yhteensä 2552 oppilasta (20.9.2014 tilanne). Muiden palvelun tuottajien osuus on 39,4 prosenttia. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Tampereen kaupungille 3,6 milj. euroa erityisavustusta perusopetuksen ryhmäkoon alentamiseen lukuvuodelle 2014-2015. Avustus kohdennettiin opetusryhmien jakamiseen, jakotunteihin sekä samanaikaisopetukseen. Avustuksen avulla keskimääräinen ryhmäkoko lukuvuonna 2013–2014 vuosiluokilla 1-6 oli 17,6 (ilman avustusta 18,6) ja vuosiluokilla 7-9 vastaavasti 16,9 (ilman avustusta 17,8). Koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin ministeriö myönsi Tampereen kaupungille 1,8 milj. euroa erityisavustusta. Avustuksen avulla käynnistettiin erilaisia toimintamalleja alueellisen tasa-arvon lisäämiseksi. Avustuksella palkattiin laaja-alaisia erityisopettajia, konsultoivia opettajia, nivelopettajia, opinto-ohjaajia sekä koulunkäynnin ohjaajia tukemaan alueellista tasa-arvoa. Palvelukokonaisuuden talous Perusopetuksen palvelukokonaisuuden toimintakulut ylittävät budjetin 0,4 milj. eurolla, mikä johtui koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan kustannuksista. Aamuja iltapäivätoiminnassa mukana olevien lasten määrä kasvoi 40:llä edellisvuodesta. Palvelukokonaisuuden talous 1 000 euroa Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TP 2014 8 765 -152 168 -143 403 Muutettu TA 2014 8 757 -151 730 -142 973 Alkuper. TA 2014 Ero 8 -438 -430 6 496 -149 578 -143 082 TP 2014 Muutettu TA 2014 KV:n muu- Muut muutokset tokset 2 261 -2 181 80 0 29 29 Palvelutilauksen toteutuminen 1 000 euroa Perusopetus Sairaalaopetus Lisäopetus Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Maahanmuuttajien valmistava opetus Oma tuotanto yhteensä Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta (avustukset) Muut perusopetuksen palvelut (avustukset) Oppimisympäristöjen kehittäminen Kotikuntakorvaukset Muu tuotanto yhteensä Muut Yhteensä Ero 133 295 549 610 3 739 1 499 139 693 133 295 549 610 3 577 1 499 139 530 0 0 0 -163 0 -163 955 690 -265 277 89 11 104 12 424 51 152 168 306 100 11 104 12 200 0 151 730 29 11 -0 -224 -51 -438 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 81 Tilaajaosa - Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut Neuvola- ja terveydenhuoltopalveluista säädetään terveydenhuoltolaissa, jota sovelletaan kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain määrittelemiin terveydenhuollon rakenteisiin. Palvelujen tavoitteena on osaltaan edistää ja ylläpitää hyvinvointia, ehkäistä väestöryhmien välisten terveyserojen syntymistä sekä antaa palveluja yhdenvertaisesti, oikea-aikaisesti ja asiakaskeskeisesti. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat äitiys- ja lastenneuvolat, kouluterveydenhuolto, opiskeluterveydenhuolto, lasten ja nuorten suun terveydenhuolto, keskitetyt lasten ja nuorten terveyspalvelut (lasten ja nuorten poliklinikka, nuorisoneuvola, ehkäisyneuvola ja ehkäisevän päihdetyön yksikkö) sekä erityistyöntekijöiden palvelut (terveydenhuollon psykologit, puheterapia, ravitsemusterapia sekä lasten ja nuorten avokuntoutus). Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Pienten lasten määrän kasvuun vastattiin lisäämällä kolme terveydenhoitajaa äitiysja lastenneuvoloihin. Hyvinvointineuvolatoiminnan laajentamista jatkettiin siten, että vuoden 2014 lopussa kattavuus oli 92 prosenttia. Lisäksi toimintamalliin kuuluvan lapsiperheiden tiimipalvelu Keinun käyttöä tehostettiin. Palvelukokonaisuuden talous 1 000 euroa Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TP 2014 929 -25 324 -24 395 Muutettu TA 2014 927 -24 310 -23 383 Ero 2 -1 014 -1 012 Alkuper. TA 2014 KV:n muuMuut tokset muutokset 927 -24 310 -23 383 0 0 0 Palvelutilauksen toteutuminen 1 000 euroa Hyvinvointineuvolapalvelut Keskitetyt lasten ja nuorten terveyspalvelut Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Erityistyöntekijöiden palvelut Lasten ja nuorten suun terveydenhuolto Oriveden palvelut Oma tuotanto yhteensä Opiskeluterveydenhuolto (avustus YTHS) Muu tuotanto yhteensä Muut Yhteensä 82 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 TP 2014 7 023 1 327 3 285 2 859 2 759 6 719 737 24 708 609 609 7 25 324 Muutettu TA 2014 6 839 1 310 3 238 2 759 2 873 5 926 749 23 695 615 615 0 24 310 Ero -183 -16 -46 -101 115 -793 12 -1 013 6 6 -7 -1 014 0 0 0 Lasten ja nuorten poliklinikan toimintaa vahvistettiin siirtämällä osa Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä (PSHP) aiemmin tilatuista palveluista omaan tuotantoon sekä kehittämällä astmaatikkolasten hoitoa perusterveydenhuollossa. Erityistyöntekijöiden palveluihin lisättiin kolme fysioterapeuttia, kaksi toimintaterapeuttia, neuropsykologi sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa työskentelevä puheterapeutti. Uudistuksilla vähennettiin erikoissairaanhoitoon lähettämisen tarvetta. Palvelukokonaisuuden talous Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelujen toimintakulut ylittivät talousarvion yhteensä 1,0 milj. eurolla, mikä johtui pääosin lasten ja nuorten suun terveydenhuollon palvelutarpeen kasvusta. Tilaajaosa - Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Psykososiaalisen tuen palvelut Psykososiaalisen tuen palveluissa toimintaa säätelevät erityisesti lastensuojelulaki ja sosiaalihuoltolaki. Palvelujen tavoitteena on tukea lapsia, nuoria ja heidän perheitään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ongelmien ilmetessä, ja tarvittaessa turvata lapsen tilanne viimesijaisin keinoin. Toimintaan sisältyy tuen ja hoidon antamista sekä viranomaistoimintaa. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat perhepalvelut, lastensuojelun avohuollon ja sijaishuollon palvelut sekä omaishoidontuki. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteitä tarvitsevien lapsiperheiden määrä kasvoi edelleen hieman vuodesta 2013. Huostaanotettujen lasten määrä suhteutettuna tamperelaisten alaikäisten lasten määrään jatkoi kuitenkin laskuaan, mitä se on tehnyt yhtäjaksoisesti vuodesta 2009 lähtien. Vuonna 2013 tamperelaisista 0–17-vuotiaista lapsista 1,64 prosenttia oli sijoitettu kodin ulkopuolelle. Osuus on alle kuuden suurimman kaupungin keskiarvon. Sijaishuollon vuorokausista 61,5 Palvelukokonaisuuden talous 1 000 euroa Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TP 2014 3 612 -64 493 -60 880 Muutettu TA 2014 4 282 -62 909 -58 627 Alkuper. TA 2014 Ero KV:n muuMuut tokset muutokset -670 -1 584 -2 253 4 282 -63 397 -59 115 TP 2014 Muutettu TA 2014 0 0 0 Palvelutilauksen toteutuminen 1 000 euroa Sosiaalipäivystys Lapsiperheiden sosiaalityö Lastensuojelun avohuollon tukipalvelut Perhetyön palvelut Sijaishuollon ja jälkihuollon sosiaalityö Lastensuojelun kuntoutus ja hoito Perheoikeudelliset palvelut Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu Nuorisopsykiatria Ehkäisevä työ Oriveden palvelut Oma tuotanto yhteensä Omaishoidontuki Lastensuojelun avohoito (avustus) Lastensuojelun kuntoutus ja hoito Nuorten päihdehuolto Tuetun asumisen palvelut Toiminta-avustukset Muut palvelut Oriveden palvelut Muu tuotanto yhteensä Muut Yhteensä Ero 1 172 7 079 3 814 2 444 1 346 7 661 1 321 1 172 6 628 3 199 2 669 1 315 7 319 1 218 0 -451 -615 225 -31 -342 -103 3 026 3 145 120 1 110 1 596 1 035 31 603 3 491 961 26 030 285 433 52 111 1 525 32 888 1 64 493 1 049 1 414 975 30 102 3 052 993 26 035 287 416 54 50 1 920 32 807 0 62 909 -61 -182 -60 -1 501 -439 32 5 2 -17 2 -61 395 -81 -1 -1 584 0 488 488 prosenttia toteutui perhehoitona, mikä ylittää kaupunkistrategiassa asetetun sitovan vuositavoitteen (57 prosenttia). Lisäksi lastensuojelun sijaishuollossa laitoshoidon kustannukset vähenivät. Lastensuojelutarpeen selvityksistä 97,4 prosenttia valmistui lain säätämässä määräajassa, käytännössä kaikki selvitykset on tehty määräajassa helmikuusta lähtien. Perhetyön ja perheiden tukipalvelujen kokonaisuuden kehittäminen oli keskeinen painopiste. Vuoden 2014 alusta sosiaalipäivystys laajennettiin ympärivuorokautiseksi ja neuropsykiatrisesti oirehtivia lapsia, nuoria heidän perheitään sekä kasvuympäristöissä toimivia ammattilaisia auttava Nepsy-tukityö vakiinnutettiin osaksi perheneuvolan toimintaa. Tesoman alueella aloitettiin puolestaan Iceheartstoiminta ensimmäisen joukkueen voimin. Kaiken kaikkiaan avohuollossa kehitettiin edelleen palvelujen kohdentamista ja räätälöintiä mahdollisimman hyvin asiakastarpeita vastaaviksi, painotuksena oli kotiin tehtävien palvelujen laajentaminen. Palvelukokonaisuuden talous Psykososiaalisen tuen palvelujen toimintatuotot toteutuivat 0,7 milj. euroa budjetoitua pienempinä. Hoidonkorvausten perintätoimet eivät tuottaneet vielä kuluneena vuonna arvioitua tuloa. Oriveden palvelujen nettomenojen perusteella maksettava yhteistoimintaosuus toteutui 0,3 milj. euroa talousarviota pienempänä. Palvelukokonaisuuden toimintakulut toteutuivat yhteensä 1,6 milj. euroa talousarviota suurempina. Oman tuotannon palvelutilaus ylittyi merkittävästi, koska palvelusopimuksen suoritemäärä oli arvioitu liian pieneksi edellisvuoden toteumaan nähden. Lastensuojelun sijaishuollon ostopalvelujen toteumaan sisältyy kahden asiakkaan sijoituksesta ja jälkihuollosta aiheutuneet noin 0,9 milj. euron takautuvat kustannukset vuosilta 2010–2013, jotka Helsingin hallinto-oikeus on velvoittanut Tampereen kaupungin maksettavaksi. Oriveden lastensuojelun sijaishuollon kulut toteutuivat budjetoitua pienempinä. Omaishoidon tuen budjetin ylitykset johtuivat asiakasmäärän kasvusta ja omaishoitajavapaiden käytöstä. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 83 Tilaajaosa - Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Lasten ja nuorten kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen kokonaisuus jakautuu nuorisopalveluihin ja lastenkulttuuripalveluihin. Lapsia koskevan kulttuuripolitiikan tavoitteena on tukea kasvua täysipainoiseksi ihmiseksi, rakentaa henkistä hyvinvointia sekä kehittää ja kannustaa luovuuteen. Nuorisolain mukaan nuorisotyöllä ja nuorisopolitiikalla kunnan tehtävinä tarkoitetaan kasvatuksellista ohjausta, toimintatiloja ja harrastusmahdollisuuksia, tieto- ja neuvontapalveluja, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tukea, liikunnallista, kulttuurista, kansainvälistä ja monikulttuurista nuorisotoimintaa, nuorten ympäristökasvatusta sekä tarvittaessa nuorten työpajapalveluja tai muita paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivia toimintamuotoja. Nuorisotyötä ja -politiikkaa toteutetaan moniammatillisesti yh- teistyössä paikallisten viranomaisten sekä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa. Lain mukaan nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Nuorisotyön kohderyhmänä ovat alle 29-vuotiaat. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Nuorisopalvelujen ja perusopetuksen yhteistyönä toteutettavaa joustavan perusopetuksen toimintamallia ( JOPO) jatketaan neljässä koulussa. Säästötoimenpiteiden myötä lasten ja nuorten tapahtumatoimintaa supistettiin. Nuorisotalot olivat auki vain joka toinen lauantai. Palvelukokonaisuuden talous 1 000 euroa Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TP 2014 Muutettu TA 2014 0 -6 104 -6 104 0 -6 142 -6 142 Alkuper. TA 2014 Ero 0 38 38 KV:n muuMuut tokset muutokset 0 -6 142 -6 142 0 0 0 Palvelutilauksen toteutuminen 1 000 euroa Harrastaminen ja omaehtoisen toiminnan vahvistaminen Kasvatuksellinen ohjaustoiminta Sosiaalinen vahvistaminen Lastenkulttuuripalvelut perheille Moniammatillinen kulttuurikasvatus Oma tuotanto yhteensä Vapaa-ajan palvelut (avustukset) Nuorisopalvelut Muu tuotanto yhteensä Yhteensä 84 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 TP 2014 Muutettu TA 2014 Ero 2 083 2 095 12 2 266 446 289 540 5 623 314 167 481 6 104 2 277 412 279 561 5 624 327 191 518 6 142 11 -34 -10 21 1 13 24 37 38 0 0 0 Taidekaari-kulttuurikasvatusohjelma laajentui myös 5. vuosiluokkiin, koskien vuosiluokkia 1.–7. sekä alueellisen ja keskitetyn erityisopetuksen. Taidekaaren opetussuunnitelmapilottia jatkettiin kolmessa yhtenäiskoulussa (Linnainmaa, Lielahti ja Pohjois-Hervanta, joissa koulun kaikki vuosiluokat osallistuivat Taidekaari-ohjelmaan). Aiemmin OKM:n Taikalamppu-kehittämishankkeena toiminut kokonaisuus muuttui edelleen ministeriön tukemaksi lastenkulttuurikeskusten verkostoksi. Verkoston koordinointivastuu siirtyi Hämeenlinnasta Tampereelle. Lastenkulttuurikeskus Rullan vuokrasopimusta Finlaysonilla on jatkettu toistaiseksi voimassa olevana, mutta tilaratkaisujen vaihtoehtoja selvitetään edelleen. Nuorisokahvila Uniikin toiminta siirtyi lokakuussa uusiin tiloihin Vuolteenkadulla, kun vuokrasopimus vanhoissa tiloissa päättyi heinäkuun alussa omistajan vaihduttua. Yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa kehitettiin sisältöjen tuottamisessa ja tilojen hyödyntämisessä. Yhdistyksille tarjottiin hakumenettelyn kautta mahdollisuutta järjestää säännöllistä nuorisotoimintaa alueellisten nuorisotilojen vapaina oleville illoille. Tilaajaosa - Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin tehtävänä on vastata osaamis- ja elinkeinopalvelujen tilaamisen valmistelusta ja suunnittelusta, tilaamiseen liittyvistä tuki- ja kehittämisprosesseista sekä osaamis- ja elinkeinolautakunnan toimialaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja viranomaistoiminnan järjestämisestä. Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin palvelukokonaisuudet ovat ammatillinen koulutus, lukiokoulutus sekä elinkeino- ja työllisyyspalvelut. Toimintaympäristön muutokset Taloustilanne jatkui vaikeana. Pirkanmaan kaikkien toimialojen liikevaihto oli maaliskuussa 2014 0,8 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Suhdannenäkymät ovat epävarmat ja alttiina maailmantalouden ja euroalueen tilanteen muutoksille. Pitkään jatkuneen huonon taloustilanteen seurauksena työvoiman kysyntä on heikkoa ja työttömyys on kasvanut Tampereella edelleen. Huolestuttavaa on erityisesti pitkään työttömänä oleilleiden ja nuorten työttömien määrän kasvu. Tampereen työttö- Ydinprosessin talous Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2014 Toimintatuotot Tuet ja avustukset Tuotot yhteensä Muutettu TA 2014 Ero 998 998 458 458 540 540 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Kulut yhteensä -32 -140 862 -744 -15 -145 -141 798 0 -141 907 -697 0 -2 086 -144 690 -32 1 045 -47 -15 1 941 2 892 Toimintakate -140 801 -144 232 3 431 Tilikauden tulos -140 801 -144 232 3 431 Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (bruttobudjetoitu) 1 000 euroa TP 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 998 -141 798 -140 801 Muutettu TA 2014 458 -144 690 -144 232 Ero 540 2 892 3 431 Alkuper. TA 2014 383 -143 987 -143 604 KV:n muuMuut tokset muutokset 75 -703 -628 0 0 0 myysaste on korkeampi kuin maassa keskimäärin (työttömyysaste oli joulukuussa 2014 Tampereella 18,0 % ja koko maassa 13,9 %). Toisen asteen koulutuspaikan tarjoaminen kaikille perusasteen päättäville oli keskeinen tavoite ja siinä onnistuttiin hyvin. Koulutustarjonnan suuntaamisratkaisuihin haetaan tietopohjaa ennakoinnilla ja työelämäyhteistyöllä. Työllisyydenhoidon palvelujen kohdentamista erityisesti nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin jatkettiin. Elinkeinopalveluissa edistettiin yritysten kasvua ja innovatiivisuutta tukevan toimintaympäristön kehittymistä. Keskeistä on kansainvälisten ja kansallisten investointien houkuttelu Tampereen kaupunkiseudulle. Talousarvion tasapainottamiseksi määrättyjen tuotannon säästötavoitteiden toteuttaminen vaikutti erityisesti lukiokoulutuksen palvelutuotannon määrään ja laatuun. Ammatillisen koulutuksen seudullisen oppilaitosverkoston kehittämistyö on edennyt ja palveluverkkosuunnitelma hyväksyttiin osaamis- ja elinkeinolautakunnassa syksyllä 2014. Tilaajan nimittämä palveluverkkotyöryhmä on jatkanut suunnittelutyötä ottaen huomioon seudullisen ja maakunnallisen näkökulman. Toisen asteen koulutukseen tulevien nuorten määrän ennustetaan kasvavan kaupunkiseudulla vuoteen 2025 mennessä noin 2 260:llä. Kaupungin lukioihin kasvusta arvioidaan kanavoituvan noin 470 lisäopiskelijaa ja kaupungin järjestämä ammatillinen koulutus tarvitsee noin 1100 lisäkoulutuspaikkaa. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 85 Tilaajaosa - Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Toisen asteen koulutuksen rahoituksen määräytymisperusteet ja järjestäjäverkko uudistetaan 2017 alkaen. Ammatillisen ja lukiokoulutuksen järjestämisluvat tulevat uudelleen haettavaksi opetus- ja kulttuuriministeriöstä vuoden 2015 aikana. Valtakunnallisena tavoitteena on järjestäjäverkon tiivistäminen. Valtio leikkaa merkittävästi ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yksikköhintarahoitusta lähivuosina. Ammatillisen koulutuksen yksikköhintarahoitusta leikataan jo toteutettavien leikkausten lisäksi arviolta 10 %:lla vuodesta 2017 alkaen. Laki oppilas- ja opiskelijahuollosta tuli voimaan 1.8.2014. Uusi laki lisäsi kuntien velvollisuuksia erityisesti lukiolaisten ja ammatillisten oppilaitosten ja niiden opiskelijoiden palvelujen järjestämisessä. Kunnan tulee tarjota sen alueella sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoille opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain edellyttämien hallinnollisten muutosten valmistelu käynnistyi ja tarkoituksena on toimivan monia- 86 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 mmatillisen käytännön turvaaminen. Tampereen kaupunki toteutti nuorisotakuuta moniammatillisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Nuorisotakuun rahoituksella mahdollistettiin koulutusta ja työllistymistä edistäviä tukipalveluita nuorisotakuun piiriin kuuluville eri ryhmille. Heikko talous- ja työllisyystilanne vaikeutti nuorisotakuun toteutumista. Yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden aktivointipalveluihin osoitettiin erillinen määräraha vuoden 2014 talousarviossa. Lisäpanostuksella leikattiin työttömyyden kasvua ja saatiin aiempaa enemmän asiakkaita palveluiden piiriin. Panostusta pitkäaikaistyöttömien aktivointitoimenpiteisiin jatketaan vuonna 2015. Työmarkkinatuen kuntaosuusmääräraha siirtyi Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen budjettiin samalla kun kuntien maksuvelvollisuus laajentui vuoden 2015 alusta koskemaan yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneita työnhakijoita ja yli 1000-päiväisten osalta maksuosuus nousee. Laki työllistymistä edistävästä mo- nialaisesta yhteispalvelusta tuli voimaan 2015 alusta. Vuosi 2015 on siirtymäkausi, jonka aikana sovitaan TE-toimiston, Kelan ja kuntien kesken palvelun järjestämisestä 2016 alkaen. Kaupungin työllistymistä edistävien palveluiden ml. sosiaalipalvelut tehostamisesta tehdään selvitys vuoden 2015 aikana. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin toimintatuotot toteutuivat 0,5 milj. euroa budjetoitua suurempina johtuen ammatillisen koulutuksen erillisistä valtionavustuksista. Toimintakulut toteutuivat 2,9 milj. euroa budjetoitua pienempinä. Ammatillisen koulutuksen osalta ero johtui pääosin oppisopimuskoulutuksen aiempaa vähäisemmästä toteutumisesta. Elinkeino- ja työllisyyspalveluissa pitkään työttömänä olleiden aktivointiin osoitettua määrärahaa ei käytetty kokonaisuudessaan. Tilaajaosa - Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Ammatillinen koulutus Toisen asteen ammatillinen koulutus on ammatillista perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta, jonka tarkoituksena on kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää, vastata työelämän osaamistarpeisiin ja edistää työllisyyttä. Koulutusta tilataan Tampereen seudun ammattiopistolta (Tredu). Palvelusopimuksen valmisteluun osallistuvat myös toimipisteiden sijaintikunnat. Tampereen kaupunki järjestää ammatillista koulutusta ammatillisen koulutuksen yhteistoimintasopimuksen perusteella yhteensä 20 toimipisteessä yhdeksän kunnan alueella. Opetusta tarjotaan seitsemällä koulutusalalla. Tredu tarjoaa myös ammatillisia kaksoistutkintoja sekä ammatilliseen perustutkintoon ja ylioppilastutkintoon sekä lukion koko oppimäärään samanaikaisesti johtavaa koulutusta yhteistyössä Tampereen sekä toimipisteiden sijaintikuntien lukiokoulutuksen kanssa. Lisäksi kaupunki järjestää ammattistarttikoulutusta, valmentavaa ja kuntouttavaa koulutusta sekä maahanmuuttajien valmistavaa koulutusta. Oppisopimustoiminnan osalta on voimassa yhteistyösopimus koulutuksen toteuttamisesta ja opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän valtion- osuuden hakemisesta ja kohdentamisesta Pirkanmaalla. Tampereen kaupungin lisätilauksesta Tredu tuottaa lisäksi pakolaisten kotouttavaan toimintaan liittyvää koulutusta sekä nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ammatillista 10-luokkakoulutusta, TIKAStoimintaa ja muuta nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista edistävää toimintaa. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Tredun tehtävänä on kohottaa erityisesti Tampereen seudun, Pirkanmaan ja valtakunnallista ammatillista osaamista sekä osallistua aktiivisesti aluekehittämiseen. Tredu tuottaa ammatillisia perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja kohdennettuna erityisesti Pirkanmaan työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Toiminnan kehittämisen keskeisiä painopisteitä ovat olleet nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteisiin vastaaminen opiskelijahuoltoa sekä erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden palveluita kehittämällä yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa. Pedagogista kehittämistä on toteutettu oppimisympäristöjä sekä opetus- ja oppimismenetelmiä kehittämällä. Palvelukokonaisuuden talous 1 000 euroa Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TP 2014 998 -100 392 -99 394 Muutettu TA 2014 458 -101 651 -101 193 Alkuper. TA 2014 Ero 540 1 259 1 799 KV:n muu- Muut muutokset tokset 383 -101 062 -100 679 75 -589 -514 0 0 0 Palvelutilauksen toteutuminen 1 000 euroa Ammatillinen peruskoulutus Aikuisten ammatillinen lisäkoulutus Oppisopimuskoulutus Maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus Pakolaisten kotouttava toiminta (laskennallinen korvaus) Nuorten hyvinvoinnin edistäminen Oma tuotanto yhteensä Yhteensä TP 2014 Muutettu TA 2014 Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön muuttuneiden valintaohjeiden johdosta hakeutuminen ammattilukiokoulutukseen jäi aiempaa vähäisemmäksi. Valintaohjeistuksen muuttamiseen on pyritty vaikuttamaan ja säädökset ovat muuttumassa siten, että toimintaa voidaan jatkaa aiempaan tapaan. Kiristyvässä taloustilanteessa ammatillisen koulutuksen palveluverkon tarkoituksenmukaisuus ja oikea mitoitus ovat tärkeitä. Palveluverkon suunnittelua sekä toteutusta on jatkettu palveluverkkosuunnitelman mukaisesti ja lautakunta on päättänyt myös koulutuksien uudelleensijoittumisista Tredun eri toimipisteisiin. Tampereen Hepolamminkadun toimipisteeseen valmistui Teknillinen lukio elokuussa 2014 ja sähkötalo tammikuussa 2015. Palvelukokonaisuuden talous Ammatillisen koulutuksen palvelukokonaisuuden toimintatuotot toteutuivat 0,5 milj. euroa talousarviota suurempina, mikä johtui erillisistä valtionavustuksista joita ei ollut budjetoitu. Palvelukokonaisuuden toimintakulut olivat 1,3 milj. euroa talousarviota pienemmät. Toimintakulujen alittuminen johtui pääosin oppisopimuskoulutuksen toteutumisesta aiempaa vähäisempänä. Vuoden 2014 aikana Tredun ammatillisen peruskoulutuksen oppisopimusten määrä on vähentynyt 11,5 %. Toisen asteen tuotannon osalta tulos on ylijäämäinen. Ammatillisen koulutuksen yksikköhintarahoitus on riittänyt kattamaan toteutuneet toimintakulut ja ylijäämä on 4,6 milj. euroa. Ero 84 757 3 845 10 761 84 506 3 967 12 150 -251 122 1 389 193 193 0 458 458 -0 377 100 392 100 392 377 101 651 101 651 0 1 259 1 259 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 87 Tilaajaosa - Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Lukiokoulutus Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista tasapainoisiksi ja sivistyneiksi yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa heille valmiudet jatko-opintoihin, työelämään ja itsensä kehittämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää luvan lukio-opetuksen järjestämiseen. Järjestämisluvan haltija päättää oppilaitoksista, joissa lukio-opetusta annetaan. Tampereen kaupunki järjesti vuonna 2014 lukio-opetusta kuudessa päivälukiossa ja yhdessä aikuislukiossa. Tampereen kaupungin lukioilla on valtakunnallisia erityistehtäviä kuvataiteessa, urheilussa, viestinnässä sekä IB-linjan koulutuksessa. Omina opetussuunnitelmallisina painotuksina ovat musiikki ja musiikkiteatteri, matematiikka-tekniikka ja Eurooppa-linja sekä luonnontieteet ja kädentaidot. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Toiminnan painopisteinä olivat nivelvaiheen yhteistyö perusopetuksen kanssa koulutustakuun toteuttamiseksi, ohjausja neuvontapalveluiden vahvistaminen, koulutuksen työelämälähtöisyyden kehittäminen, opiskelijahuollollisten ennakoivien tukipalveluiden tehostaminen, opetusteknologian ja uusien opetusmenetelmien käytön tehostaminen sekä oppimisympäristöjen kehittäminen. Valmistautumista sähköisten ylioppilaskirjoitusten asteittaiseen käyttöönottoon jatkettiin. Talouden tasapainottamistavoitteiden saavuttamiseksi leikattiin opetettavien kurssien lukumäärää lukuvuoden 20132014 tasosta (4856 opetettavaa kurssia) elokuussa alkaneelle lukuvuodelle noin Palvelukokonaisuuden talous 1 000 euroa Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TP 2014 0 -26 490 -26 490 Muutettu TA 2014 Alkuper. TA 2014 Ero 0 -26 490 -26 490 0 0 0 KV:n muuMuut tokset muutokset 0 -26 445 -26 445 0 -45 -45 Palvelutilauksen toteutuminen 1 000 euroa Nuorten lukiokoulutus Aikuislukiokoulutus Aikuisten maahanmuuttajien perusopetus Lukiokoulutukseen valmistava koulutus Oma tuotanto yhteensä Yhteensä 88 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 TP 2014 24 190 2 077 178 45 26 490 26 490 Muutettu TA 2014 24 190 2 077 178 45 26 490 26 490 Ero 0 0 0 0 0 0 0 0 0 160 kurssilla. Toimintaa tehostettiin kehittämällä lukioiden keskinäistä yhteistyötä sekä yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Opetustarjonnan leikkaukset ovat hankaloittaneet opiskelijoiden valmistumista aikataulussa. Hyvinvointipalveluiden palveluverkkotyön osana selvitettiin lukioverkon tiivistämisedellytyksiä. Merkittävä ikäluokan kasvu kaupunkiseudulla edellyttää nykyisen laajuista lukioverkkoa. Teknillinen lukio aloitti uusissa toimitiloissa Tredun Hervannan kampuksella. Yhteistyö ammatillisen oppilaitoksen kanssa antaa lukion käyttöön oppimisympäristöjä, jotka tukevat kokemuksellista oppimista luonnontieteellisissä ja matemaattisissa aineissa. Syksyllä 2014 aloitettiin maahanmuuttajille ja vieraskielisille tarkoitettu lukiokoulutukseen valmistava koulutus alle 18-vuotiaille. Vastaava koulutus yli 18-vuotaille alkaa syksyllä 2015. Tilaajaosa - Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Elinkeino- ja työllisyyspalvelut Elinkeino- ja työllisyyspalvelut sisältää työllisyydenhoidon palvelut, elinkeino- ja matkailupalvelut, maaseutupalvelut, tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen kehittämisen, oppimisympäristöjen kehittämisen, kesäyliopistotoiminnan sekä muita osaamisen ja elinkeinojen edistämiseen tähtääviä palveluita. Kokonaisuuden tavoitteena on edistää elinkeinoelämälle suotuisan toimintaympäristön muodostumista ja kasvattaa koko Tampereen seudun vetovoimaa ja kilpailukykyä. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kaupungin järjestämät työllisyydenhoidon palvelut kohdennettiin erityisesti pitkään työttömänä olleille ja nuorille. Työllisyyspaketin määrärahalla tarjottiin aktivoivia palveluita yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneille työttömille. Asiakasmääriä kasvatettiin sosiaalisen kuntoutuksen (tetola), kuntouttavan työtoiminnan ja palkkatukityöllistämisen palveluissa. Työllisyyspaketista osoitettiin määräraha myös mm. eläkeselvittelytoiminnan käynnistämiseksi terveyttä ja toimintakykyä edistäviin palveluihin. Nuorten työllisyyspalvelut vakinaistettiin. Kaupungin järjestämiä työllisyydenhoidon palveluita tarjottiin yhteensä yli 4500 asiakkaalle. Keskimäärin 49 % Työllisyydenhoidon palveluyksikön (TYPA) palveluissa päättäneistä sijoittui työhön, koulutukseen tai jatkopalveluun. Elinkeinopalveluiden tehtävänä on edistää yrityksille houkuttelevan toimintaympäristön muodostumista ja vahvistamista. Elinvoimasuunnitelmaa tukevia toimenpiteitä vuonna 2014 olivat mm. matkailuyhtiön toiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan syntyä tukeva kärkiosaamisen selvittäminen ja siitä viestiminen, alkavien yritysten keskitetyn neuvonnan käynnistäminen sekä palvelumallin kehittäminen edistämään työnantajien ja kansainvä- listen osaajien kohtaamista. Tampere on vetovastuussa Innovatiiviset kaupungit -ohjelman Älykäs kaupunki ja Uudistuva teollisuus -teemasta. Tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen kehittämiseksi tuettiin vuonna 2014 seuraavia kohteita: ROViR-professuuri (VTT, TTY), geriatrian professuuri (TaY), kasvatustieteen professuuri (TaY), kaupan ja palveluliiketoiminnan tutkimus (TaY) sekä kestävän rakentamisen professuuri (TTY). Palvelukokonaisuuden talous Elinkeino- ja työllisyyspalvelujen toimintakulut alittuivat 1,6 milj. eurolla. Pitkäaikaistyöttömien aktivointitoimenpiteisiin osoitetusta 5,0 milj. euron ns. työllisyyspaketista kohdennettiin palveluihin noin 3,5 milj. euroa. Määrärahan käyttö perustui pormestarin asettaman työryhmän laatimaan suunnitelmaan, jonka lähtökohtana oli palvelujen asiakasmäärien hallittu, sujuvat palveluprosessit mahdollistava, kasvattaminen. palvelukokonaisuuden talous 1 000 euroa Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TP 2014 0 -14 917 -14 917 Muutettu TA 2014 0 -16 549 -16 549 Alkuper. TA 2014 Ero 0 1 632 1 632 0 -16 480 -16 480 TP 2014 Muutettu TA 2014 KV:n muuMuut tokset muutokset 0 -69 -69 0 0 0 Palvelutilauksen toteutuminen 1 000 euroa Työllisyydenhoidon palvelut Oma tuotanto yhteensä Elinkeino- ja matkailupalvelut Maaseutupalvelut Tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen kehittäminen Oppimisympäristöjen kehittäminen Kesäyliopistotoiminta Avustukset Työllisyydenhoidon palvelut Muut palvelut Muu tuotanto yhteensä Yhteensä Ero 10 757 10 757 2 883 31 10 757 10 757 2 883 36 -0 -0 0 5 333 344 12 79 147 100 196 391 4 160 14 917 90 147 206 1 725 361 5 792 16 549 11 0 106 1 529 -30 1 632 1 632 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 89 Tilaajaosa - Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen nen vaihe valmistui loppuvuodesta 2014. Vuorestalon liikuntasali avautui toimintavuoden alussa. Alkuperäisestä aikataulusta poiketen Tampereen uintikeskuksen avautuminen peruskorjauksen jälkeen siirtyi loppukevääseen 2015. Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella toteutettiin liikunnan edistäminen luontoympäristöissä –hanke, jonka tuloksena syntyi mm. Tampereen luontoliikuntaportaali. Kirjastopalveluissa avautui keväällä 2014 Lielahden aluekirjasto. Kesäkuussa sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta päätti vuosisuunnitelman ja palvelusopimusten muutoksista kaupungin talouden tasapainottamiseksi. Ydinprosessin menoja vähennettiin yhteensä lähes miljoonalla eurolla. Lisäksi kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen tuotantoalueelle kohdistui yli miljoonan euron Sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen ydinprosessi koostuu neljästä palvelukokonaisuudesta, jotka ovat harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut, kulttuuripääomapalvelut, kulttuuri- ja liikuntakasvatuspalvelut sekä kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalvelut. Ydinprosessin tavoitteena on tarjota sivistystä ja elämänlaatua edistävät hyvinvointipalvelut, kannustaa kuntalaisia aktiiviseen ja monipuoliseen harrastus- ja vapaa-aikatoimintaan, säilyttää Tampereen kaupunki vetovoimaisena asuinpaikkakuntana sekä kehittää korkeatasoisia kulttuuri- ja liikuntapalveluja. Toimintaympäristön muutokset Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen palveluverkko täydentyi liikuntapaikkojen osalta, kun Vuoreksen liikuntapuiston ensimmäiYdinprosessin talous Tuloslaskelma (1 000 euroa) Muutettu TA 2014 TP 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Tuotot yhteensä Ero 256 525 105 22 10 918 250 365 102 0 0 717 6 160 3 22 10 201 Toimintakulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Kulut yhteensä -63 505 -43 -14 045 -2 768 -13 -80 375 -63 288 -36 -14 071 -2 777 -144 -80 316 -217 -7 26 9 131 -59 Toimintakate -79 457 -79 599 142 Tilikauden tulos -79 457 -79 599 142 Sivistys- ja elämänlaatupalvelut (bruttobudjetoitu) 1 000 euroa Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 90 TP 2014 918 -80 375 -79 457 Muutettu TA 2014 717 -80 316 -79 599 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 säästötavoite. Talouden tasapainottamistoimenpiteet kohdennettiin sekä kaupungin oman tuotannon palvelutilauksiin että yhteisöjen toiminta-avustusmäärärahoihin. Toimintavuoden aikana sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen ydinprosessissa valmisteltiin kaupungin avustusjärjestelmän uudistus. Uudistetut periaatteet käsiteltiin kaupunginhallituksessa keväällä 2014, jonka jälkeen lautakunnat päättivät uusista avustuskriteereistä ja -kokonaisuuksista. Avustusuudistuksen valmisteluvaiheeseen osallistui laaja joukko tamperelaisia yhdistyksiä ja kulttuuriyhteisöjä. Sähköisen avustustenhallintajärjestelmän käyttöönottoa valmisteltiin. Ihalan leirintäalueesta luovuttiin kaupungin toimintana kesäkauden 2014 jälkeen. Kaupungin liikunta- ja kulttuuriohjelman mukaisesti käynnistettiin valmistelu vähiten vaikuttavien sivistys- ja elämänlaatupalvelujen tunnistamiseksi ja niistä luopumiseksi. Tätä työtä jatketaan yhteistyössä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen tuotantoalueen kanssa vuonna 2015. Vuoden 2014 aikana kaupungin tilojen käyttöä lisättiin yhteisöjen käytössä arki-iltaisin kuudella koululla yhteistyössä perusopetuksen kanssa. Koulut valittiin alueellisen saavutettavuuden perusteella. Samaan aikaan omavalvontaa pilotoitiin kouluilla, joissa käytössä on ainoastaan liikuntatilat ilta-aikaan. Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskuksen palveluista tehtiin sopimus ulkopuolisen toimijan kanssa tarjouskilpailun jälkeen. Kauden 2014 toiminta keskuksessa toteutui väliaikaisen sopimuksen turvin, koska lautakunnan päätös sopimuskumppanista käsiteltiin valituksen johdosta markkinaoikeudessa, jonka päätös saatiin vasta toimintakauden lopulla. Poikkeamat talousarvioon Alkuper. TA 2014 Ero 201 -59 142 717 -80 316 -79 599 KV:n muuMuut tokset muutokset 0 0 0 0 0 0 Sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen ydinprosessin toimintatuotot toteutuivat 0,2 milj. euroa budjetoitua suurempina, mikä johtui pääosin Pyynikin uimahallin maksutuloista. Tilaajaosa - Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut Palvelukokonaisuus sisältää ne sivistys- ja elämänlaatupalvelut, joiden tehtävänä on edistää tai mahdollistaa kaupunkilaisten aktiivista harrastustoimintaa. Palvelukokonaisuuden tavoitteena on tarjota tamperelaisille mahdollisuus itsensä toteuttamiseen ja erilaisiin yhteisöihin liittymiseen vapaaehtoisesti omana vapaa-aikanaan. Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palveluja hankitaan sekä kaupungin omalta tuotannolta että avustamalla erilaisia harrastusyhteisöjä. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kirjastopalveluverkkoa parannettiin vuonna 2014 keväällä avautuneella Lielahden aluekirjastolla, johon yhdistettiin Lamminpään ja Lentävänniemen lähikirjastojen toiminnat. Lielahden aluekirjasto on uudenlainen konsepti, jossa kirjastopalvelut sijoittuvat liikekeskukseen. Vuoreksen koulukeskuksen liikuntahalli avautui harrastuskäyttöön vuoden 2014 alussa. Myös Vuoreksen liikuntapuiston ensimmäinen vaihe toteutettiin vuonna 2014 rakentamalla yhdessä Ilves ry:n kans- Palvelukokonaisuuden talous 1 000 euroa Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TP 2014 869 -41 110 -40 240 Muutettu TA 2014 670 -41 005 -40 335 Alkuper. TA 2014 Ero 199 -105 95 670 -41 748 -41 078 TP 2014 Muutettu TA 2014 KV:n muuMuut tokset muutokset 0 0 0 Palvelutilauksen toteutuminen 1 000 euroa Avoimet kirjastopalvelut Medialukutaitojen tukeminen Harrastamisen tukeminen Paikallisidentiteetin ja yhteisöllisyyden tukeminen Jäähallipalvelut Uimahallipalvelut Uimahallipalvelut / Pyynikki Sisäliikuntapalvelut Ulkoliikuntapalvelut Liikunnan ohjauspalvelut Liikunnan tukipalvelut Vapaan sivistystyön palvelut Kuvataiteen opetuspalvelut Oma tuotanto / Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Ulkoliikuntapaikkojen kunnossapito / Infratuotanto Liikelaitos Oma tuotanto yhteensä Avustukset Uimahallipalvelut / Pyynikki (vuokrat) Kulttuuritilat (Viikinsaari) Ihalan leirintäalue Muut palvelut Muu tuotanto yhteensä Yhteensä Ero 10 003 298 149 10 003 298 149 -0 0 -0 258 258 0 5 381 2 623 549 7 498 4 956 494 400 3 212 477 5 381 2 623 432 7 498 4 956 494 400 3 212 477 0 -0 -117 0 0 -0 0 -0 0 36 297 36 181 -117 929 907 -22 37 227 2 839 592 172 168 111 3 883 41 110 37 088 2 812 546 170 170 219 3 917 41 005 -139 -27 -46 -2 2 108 34 -105 0 743 743 sa tekonurmipintainen jalkapallokenttä kumppanuushankkeena. Tampereen uintikeskus avaaminen peruskorjauksen jälkeen siirtyi vuodelle 2015 korjaustöiden aikana ilmenneiden ylimääräisten korjaustarpeiden takia. Vuosina 2013 ja 2014 toteutettiin liikunnan edistämistä luontoympäristöissä kehittävä hanke yhteistyössä terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen sekä kaupunkiympäristön kehittämisen palvelujen kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoitti hanketta. Valtuustoaloitteen seurauksena kutsuttiin lokakuussa 2014 koolle ensimmäistä kertaa Tampereen urheiluseuraparlamentti, jonka tehtävänä on toimia kaupungin ja urheiluseurojen välisenä yhteistyön rakenteena ja asiantuntijaelimenä. Seuraparlamentin käynnistämisellä toteutettiin kaupungin strategista tavoitetta osallistaa kuntalaisia ja yhteisöjä palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon. Yhteistyö käynnistyi toiminta-avustusten hakumenettelyyn liittyvällä pohdinnalla. Kaupungin tilojen käyttöä yhteisöjen ja kuntalaisten omaehtoisen harrastustoiminnassa tehostettiin. Ihalan leirintäalueesta Uudessakaupungissa luovuttiin kaupungin palveluna kesäkauden 2014 jälkeen. Luopumisen perusteena oli palvelun vähäinen tarve ja vaikuttavuus sekä talouden tasapainottaminen. Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskuksen palvelujen tuottajana aloitti uusi toimija vuonna 2014. Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen toiminta-avustusten uudistamista valmisteltiin osana koko kaupungin avustusjärjestelmän uudistusta, josta tehtiin päätökset keväällä 2014. Palvelukokonaisuuden talous Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelujen toimintatuotot ylittyivät 0,2 milj. eurolla ja toimintakulut 0,1 milj. eurolla, mikä johtui Pyynikin uimahallin arvioitua suuremmasta kävijämäärästä. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 91 Tilaajaosa - Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Kulttuuripääomapalvelut Palvelukokonaisuus muodostuu niistä sivistys- ja elämänlaatupalveluista, joiden tehtävänä on paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen kulttuuriperinnön kartuttaminen, tallentaminen ja esille saattaminen. Tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Palvelukokonaisuus sisältää myös kulttuuriympäristön tutkimukseen ja suojeluun liittyviä tehtäviä. Palvelukokonaisuuden asiakkaita ovat kaikkien tamperelaisten lisäksi mm. koko kaupunkiyhteisö. Kulttuuripääomapalvelut ovat usein kuntalaisille näkymätöntä työtä, jolla on suuri merkitys kaupungin historian, kulttuurin ja identiteetin rakentumisessa, säilyttämisessä ja kehittämisessä. Kulttuuripääomapalveluja hankitaan sekä kaupungin omalta tuotannolta että avustamalla yhteisöjä, jotka toteuttavat omalla toiminnallaan palvelukokonaisuuden tavoitteita. Kaupungin omista yksiköistä tuottavat palveluja tähän kokonaisuuteen kirjastopalvelut, museopalvelut (myös Sara Hildénin taidemuseo) ja kulttuuripalvelut. Palvelukokonaisuuden talous 1 000 euroa Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TP 2014 Muutettu TA 2014 0 -12 669 -12 669 0 -12 717 -12 717 Alkuper. TA 2014 Ero 0 48 48 0 -13 210 -13 210 TP 2014 Muutettu TA 2014 KV:n muutokset 0 0 0 Palvelutilauksen toteutuminen 1 000 euroa Kirjaston kokoelmapalvelut Museoiden kokoelmapalvelut: kokoelmien tallennus, tutkimus ja hallinta Kulttuuriperinnön saavutettavuus Maakuntamuseo- ja kulttuuriympäristöpalvelut Taideperinnön saavutettavuus Kaupunkikulttuurin tallentaminen Orkesterin tallennetoiminta Oma tuotanto yhteensä Avustukset Muu tuotanto yhteensä Yhteensä 92 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Ero 2 435 2 435 -0 4 513 4 512 -0 3 362 624 283 33 446 11 696 974 974 12 669 3 362 624 283 33 446 11 695 1 022 1 022 12 717 0 0 0 0 -0 -0 48 48 48 Muut muutokset 0 493 493 Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Näsilinnan peruskorjaus käynnistyi syksyllä 2013, ja vuoden 2014 aikana valmisteltiin vuonna 2015 avautuvaa näyttelyä. Luonnontieteellisen museon perusnäyttelyn toinen osa avattiin syksyllä 2014. Museoiden kokoelmapalveluissa keskityttiin kokoelmien siirtoihin Kokoelmakeskuksessa ja asiakaspalvelun kehittämiseen. Siirikokoelmahallintajärjestelmään kehitettiin uusia vuorovaikutteisia verkkopalveluita. Avoin varasto -asiakaspalvelutoiminta aloitettiin Kokoelmakeskuksessa tarjoamalla asiakkaiden tutkittavaksi erilaisia historiallisia kokoelmia. Yksityisen säätiön ylläpitämä Postimuseo avautui osana Vapriikin perusnäyttelytarjontaa syksyllä 2014. Museopalveluiden ja postimuseon yhteistyöstä ja vastuista on laadittu erillinen sopimus. Mediamuseo Rupriikki suljettiin syksyllä 2014. Lähtökohtana on, että museo avautuu Vapriikissa uudella konseptilla vuonna 2015. Kivimuseo muutti vuonna 2014 kirjastotalo Metsosta Vapriikkiin. Tampere Filharmonia jatkoi levytystoimintaansa sekä yhteistyötä YLE:n kanssa konserttien valtakunnallisten radiointien suhteen. Vuoden 2014 aikana kehitettiin Internet-tiedotusta sisältämään myös ääni- ja kuvatallenteita. Tekijänoikeuskustannukset sisältyvät orkesterin muusikoiden tallennesopimukseen, joka on laadittu 2011 ja on toistaiseksi voimassa. Tilaajaosa - Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Kulttuuri- ja liikuntakasvatus Kulttuuri- ja liikuntakasvatuksen palvelukokonaisuuden tavoitteena on kaupunkilaisten motivointi ja opastaminen kulttuuri- ja liikuntapalvelujen käyttäjiksi ja aktiivisiksi kansalaisiksi. Elinikäisen harrastamisen edellytykset luodaan jo lapsuusaikana, joten on tärkeää panostaa riittävällä tavalla lasten ja nuorten taide-, kulttuuri- ja liikuntakasvatukseen. Samalla on varmistettava, että tamperelaisilla on mahdollisuus aloittaa mielekäs ja merkityksellinen vapaa-ajan toiminta kaikissa elämänsä vaiheissa. Osa palveluista sisältyy edelleen lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessin palvelutilaukseen, mutta kokonaisvastuu on sivistys- ja elämänlaatupalveluilla. Palvelukokonaisuuteen on koottu niitä jo sivistys- ja elämänlaatupalveluja, joiden päätavoite on kuntalaisten innostaminen ja kannustaminen palvelujen käyttöön. Kulttuuri- ja liikuntakasvatuspalveluja hankitaan seuraavilta kaupungin omilta tuotantoyksiköiltä: kirjastopalvelut, museopalvelut, kulttuuripalvelut (orkesteri) sekä liikuntapalvelut. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Toimintavuoden aikana selvitettiin mahdollisuuksia pienentää alle 18-vuotiaiden liikuntapaikkamaksuja sekä kartoitettiin yhdessä lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessin kanssa mahdollisuudet perheliikunnan toimintamallin käynnistämiseen. Tampereen uintikeskuksen peruskorjaus vaikutti liikunnan ohjausryhmien sisältöön ja määrään. Liikuntapalvelujen toteutta- ma liikuntakasvatus kohdistui pääasiassa koululaisiin. Kaupungin liikuntaolosuhteita tarjottiin koululiikunnan käyttöön monipuolisesti. Koululaisten uimaopetusta tarjottiin kaikille alakouluikäisille 3 tuntia vuodessa. Aikuisten ja erityisryhmien vesiliikunnan ohjausryhmät kannustavat osallistujia säännölliseen liikuntaan ja siten omaehtoiseen hyvinvoinnin edistämiseen. Uusien yleisöjen tavoittamiseksi Tampere Filharmoniassa toteutettiin erikoisprojekteja, vahvistettiin yleisötyötä ja aktivoitiin Nuori kuuntelija -klubin toimintaa. Museoiden kulttuurikasvatuspalveluja tarjottiin eri kohderyhmille osana museoiden näyttelytoimintaa sekä kulttuuriympäristötyötä. Tampere Filharmonian musiikkiin perehdyttäminen kohdennettiin sekä koululaisryhmille että aikuisille. Palvelukokonaisuuden talous 1 000 euroa Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TP 2014 11 -1 463 -1 452 Muutettu TA 2014 Alkuper. TA 2014 Ero 11 -1 463 -1 452 0 0 0 KV:n muuMuut tokset muutokset 11 -1 247 -1 236 0 0 0 0 -216 -216 Palvelutilauksen toteutuminen 1 000 euroa Medialukutaitojen tukeminen Kulttuurikasvatuspalvelut Musiikkiin perehdyttäminen Jäähallipalvelut Uimahallipalvelut Sisäliikuntapalvelut Ulkoliikuntapalvelut Oma tuotanto yhteensä Yhteensä TP 2014 404 24 18 171 509 82 255 1 463 1 463 Muutettu TA 2014 404 24 18 171 509 82 255 1 463 1 463 Ero -0 -0 0 -0 0 0 0 -0 -0 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 93 Tilaajaosa - Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalvelut Palvelukokonaisuuden tavoitteena on tarjota tamperelaisille ja Tampereella vieraileville monipuolisia ja korkealaatuisia kulttuuri- ja liikuntatapahtumia. Tapahtumat vahvistavat merkittävästi Tampereen tunnettuutta ja vetovoimaisuutta asuin- ja vierailupaikkakuntana. Tampere tunnetaan kulttuuri- ja liikuntakaupunkina, ja tämä maine halutaan säilyttää tulevaisuudessakin. Kaupungin museo-, teatteri-, konsertti- ja urheilutapahtumatarjonta on valtakunnallista huippua, ja monet tamperelaiset kulttuuri- ja urheilutapahtumat tunnetaan maailmanlaajuisestikin. Kulttuuri- ja liikuntatapahtumat ovat kaupunkistrategian kannalta keskeisessä asemassa sekä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen että kaupungin vetovoimaisuuden näkökulmista. Kulttuuritapahtumapalveluja hankitaan sekä kaupungin omalta tuotannolta että avustamalla erilaisia taidelaitoksia ja yhteisöjä. Kaupungin omista yksiköistä palveluja tuottavat tähän kokonaisuuteen kirjastopalvelut, museopalvelut, kulttuuripalvelut sekä liikuntapalvelut. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Vuosittain järjestettävien festivaalien ja urheilukilpailujen lisäksi Tampereella vuonna 2014 toteutuneita suurtapahtumia olivat muun muassa karaten EM-kilpailut, valtakunnallinen Moves ja Pispalan Sottiisi -kaksoistapahtuma, Speedway Grand Prix –osakilpailu ja lentopallon naisten U19 EMkilpailut. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen taitouinnin nuorten MM-kilpailut siirrettiin muualle, koska Tampereen uintikeskuksen perusparannus ei valmistunut Palvelutilauksen talous 1 000 euroa Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TP 2014 37 -25 133 -25 096 Muutettu TA 2014 Alkuper. TA 2014 Ero 36 -25 131 -25 095 1 -2 -1 KV:n muuMuut tokset muutokset 36 -24 111 -24 075 0 0 0 Palvelutilauksen toteutuminen 1 000 euroa Avoimet kirjastopalvelut Museoiden näyttelypalvelut Museoiden tapahtumatuotanto Kulttuuritapahtumapalvelut Konserttitoiminta Orkesterin erityisprojektit, yhteistuotannot ja tilausesiintymiset Musiikkijuhlat Ammattitaiteilijuuden tukeminen Jäähallipalvelut Uimahallipalvelut Sisäliikuntapalvelut Ulkoliikuntapalvelut Oma tuotanto yhteensä Taidelaitosten avustukset Muu tuotanto yhteensä Muut Yhteensä 94 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 TP 2014 Muutettu TA 2014 Ero 152 3 625 72 1 212 6 039 152 3 625 72 1 212 6 039 -0 0 -0 0 0 451 451 0 442 132 83 49 21 711 12 988 12 130 12 130 15 25 133 442 132 83 49 21 711 12 988 12 143 12 143 0 25 131 0 0 -0 0 0 0 0 13 13 -15 -2 0 -1 020 -1 020 aikataulussa. Viikinsaaressa aiemmin toteutunut kulttuuriohjelma järjestettiin enimmäkseen muissa kohteissa, ja saaren kunnossapidosta tehdään sopimus ulkopuolisen toimijan kanssa siten, että saari oli ja on edelleen kuntalaisten virkistys- ja ulkoilukäytössä. Kulttuuripalvelut-yksikkö ulkoisti Tullikamarin Pakkahuoneen toiminnan siten, että nykyinen käyttötarkoitus säilyy. Kulttuuri- ja liikuntatapahtumia koskeva toiminta-avustusjärjestelmää uudistettiin siten, että uudet avustuskokonaisuudet ja -kriteerit otetaan käyttöön vuonna 2015. Tapahtumien vuosi oli vilkas ja kiinnostava. Tampereen museoiden näyttelyissä kävi yhteensä lähes 800 000 ihmistä. Sara Hildénin taidemuseon näyttelyt olivat erityisen suosittuja. Ellen Gallagherin sekä Andy Warholin näyttelyt olivat museon vetonauloja. Tampere Filharmonian konserteissa oli kaikkiaan 67 000 kävijää. Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2015 talousarviossa, että Tampere-taloon toteutetaan toiminnallinen laajennus, joka mahdollistaa Tampereen Taidemuseon Muumilaakson sijoittamisen Tampere-taloon. Muumilaakso avautuu uusissa tiloissa vuonna 2017, ja uuden näyttelyn suunnittelu käynnistyi vuonna 2014. Toiminta- ja vuokra-avustuksilla tuettiin lukuisia taidelaitoksia ja kulttuuriyhteisöjä, jotka tuottavat omia tapahtumiaan Tampereella. Tampere-talon ja teatterien lisäksi lähes kaikki suuret festivaalit kuuluvat avustusjärjestelmän piiriin. Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessi vastaa seuraavien palvelukokonaisuuksien mukaisten palvelujen järjestämisestä tamperelaisille: ennaltaehkäisevät palvelut, perusterveydenhuollon avopalvelut, sairaalapalvelut, päihde- ja mielenterveyspalvelut, sosiaalisen tuen palvelut ja vammaispalvelut. Lisäksi tilaajaryhmä vastaa ympäristöterveydenhuollon palveluista. Ydinprosessin järjestämillä palveluilla luodaan edellytyksiä, aktivoidaan ja tuetaan kuntalaisia mahdollisimman hyvän terveydentilan, toimintakyvyn ja elämänhallinnan saavuttamiseksi. Ydinprosessin palvelut kohdistuvat pääosin työikäiseen väestöön. Toiminnan tasot ulottuvat yksilöstä yhteisöön ja ympäristöön. Päätoimintalinjoja ovat ennaltaehkäisy, varhainen havaitseminen ja puuttuminen sekä hyvä hoito, kuntoutus ja sosiaalinen tuki. Toimintaympäristön muutokset Toimintavuotta leimasi edellisvuoden tapaan tiukka talous. Väestömäärän kasvun ja väestön ikääntymisen aiheuttamaan palvelutarpeen kasvuhaasteeseen ei kaikilta osin pystytty vastaamaan, ja etenkin avopalvelujen osalta palvelujen saatavuudessa oli edelleen jonkin verran ongelmia. Terveyttä ja toimintakykyä edistäviä palveluja tilataan noin neljältäkymmeneltä oman palvelutuotannon ulkopuoliselta sopimuskumppanilta sekä useilta yksityisiltä hammashoidon palveluntuottajilta. Palvelutilaukseltaan suurin oman tuotannon ulkopuolinen sopimuskumppani oli Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Vuonna 2014 osallistuttiin yhteistyössä seudun kuntien ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa sopimusohjauksen kehittämiseen ja päällekkäisten palvelujen poistamiseen tähtäävään Terveyshyötyä sopimusohjauksella -hankkeeseen. Ensihoidon palvelut siirtyivät Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (Pshp) järjestettäväksi vuonna 2013. Pshp:n valtuuston palvelutasopäätöksen mukaisen kustannusten jaon ja toteutetun kilpailutuksen perusteella Tampereen kaupungin kustannukset kasvoivat oletettua enemmän edellisvuoden tilinpäätökseen verrattuna. Erikoissairaanhoidossa jatkettiin strategian mukaisesti muiden kuin vaativaan erikoissairaanhoitoon kuuluvien tehtävien siirtämistä Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä perustason erikoissairaanhoitoon Hatanpään sairaalaan ja perusterveydenhuoltoon. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Hatanpään sairaalan tehostuneen toiminnan sekä työnjaon ja hoidonporrastuksen myötä erikoissairaanhoidon toteutuneet kustannukset pysyivät vuoden 2013 tasolla. Tampereen kaupunki osallistui kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (KASTE-ohjelma) hankkeisiin. Perusterveydenhuollon POTKU II (potilas kuljettajan paikalle) -kehittämishanketta jatkettiin vastaanottotoiminnassa. Lisäksi osallistuttiin pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan (PAAVO II) sekä Väli-Suomen S.O.S.- Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin -hankkeeseen. Tampereen työttömyysaste jatkaa kasvuaan; joulukuussa 2014 työttömyysaste oli 18 % ja työttömiä työnhakijoita yli 20 000. Työttömyyden kasvu luo paineita toimeentulotuki- ja työttömyysturvamenojen voimakkaalle kasvulle. Kehitysvammaisten asumispalvelujen tarve on kasvanut, kun laitosasumista puretaan ja myös lapsuudenkodeista muuttaa aikuisikäisiä kehitysvammaisia asumispalvelujen piiriin. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin toimintatuotot toteutuivat 1,5 milj. euroa budjetoitua suurempina perusterveydenhuollon ja sairaalapalvelujen asiakasmaksutulojen kertymän vuoksi. Oriveden palvelujen nettomenojen perusteella maksettava yhteistoimintaosuus toteutui 0,2 milj. euroa talousarviota suurempana. Ydinprosessin toimintakulut toteutuivat 7,5 milj. euroa budjetoitua suurempina. Suurimmat ylitykset olivat perusterveydenhuollon avopalveluissa ja vammaispalveluissa. Ydinprosessin nettomenojen kasvu edellisvuoteen verrattuna on 12,0 milj. euroa eli 2,7 prosenttia, mikä on selvästi edellisvuosia pienempi (vuonna 2013 kasvu oli 23,6 milj. euroa eli 5,5 %). Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 95 Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Ydinprosessin talous Tuloslaskelma (1 000 euroa) Muutettu TA 2014 TP 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Tuotot yhteensä Ero 15 147 15 168 18 689 2 328 51 333 14 118 14 780 18 701 2 240 49 839 1 029 388 -12 88 1 494 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Kulut yhteensä -1 606 -430 379 -1 026 -79 008 -51 -707 -512 777 -1 022 -423 835 -972 -78 645 0 -782 -505 256 -584 -6 544 -54 -363 -51 75 -7 521 Toimintakate -461 444 -455 417 -6 027 38 0 38 -461 407 -455 417 -5 990 -28 -22 -6 -461 435 -455 439 -5 996 Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (bruttobudjetoitu) 1 000 euroa TP 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 51 333 -512 777 -461 444 Muutettu TA 2014 49 839 -505 256 -455 417 Ero 1 494 -7 521 -6 027 Alkuper. TA 2014 47 761 -488 017 -440 256 KV:n muuMuut tokset muutokset 2 078 -17 239 -15 161 0 0 0 Investoinnit 1 000 euroa 96 Muutettu TA 2014 TP 2014 Alkuper. TA 2014 Ero Muutokset AINEELLISET HYÖDYKKEET Kiinteät rakenteet ja laitteet 0 0 -65 -65 65 65 -65 -65 0 0 INVESTOINNIT YHTEENSÄ 0 -65 65 -65 0 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelukokonaisuuteen kuuluvat aikuisten terveystarkastukset ja seulonnat, dehkohoitajien palvelut, ennaltaehkäisevät kulttuuri- ja liikuntapalvelut, ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö ja toimintaavustukset. Tilaajaryhmään kuuluvan seudullisen ympäristöterveyden yksikön tehtävänä on vastata terveydensuojelun, elintarvikevalvonnan ja eläinlääkinnän tehtävistä sekä niihin liittyvistä viranomaistoimista. Palvelujen pääasialliset tehtävät ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja ongelmien ennaltaehkäisy. Toimintaa säätelevät terveydenhuoltolaki, kansanterveyslaki, mielenterveyslaki, päihdehuoltolaki, tartuntatautilaki, terveydensuojelulaki, eläinlääkintähuoltolaki, elintarvikelaki, laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta sekä laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi. Vuoden 2015 alusta ympäristöterveys siirtyi viranomaispalveluihin. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Työttömien terveystarkastusten tavoitteena oli sosioekonomisten hyvinvointierojen vähentäminen ja työllistymisen esteiden poistaminen. Syksyllä 2014 aloitettiin osana aikuisten terveystarkastuksia eläkeselvittelytoiminta, joiden tavoitteena on kartoittaa pitkäaikaistyöttömien mahdollisuudet palata työmarkkinoille tai siirtyä eläkkeensaajiksi. Aikuisneuvonnassa jatkettiin diabeteksen ja muiden pitkäaikaissairauksien ehkäisytoimintaa. Diabeteksen ennaltaehkäisytoiminnassa keskeistä oli diabetesriskissä olevien tunnistaminen ja ohjaaminen palvelukokonaisuuden talous 1 000 euroa Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TP 2014 0 -1 325 -1 325 Muutettu TA 2014 0 -1 407 -1 407 Alkuper. TA 2014 Ero 0 82 82 soveltuviin palveluihin. Liikkumisreseptin käyttöön liittyvää liikunnanohjaajan antamaa liikuntaneuvontaa laajennettiin kattamaan kahdeksan eri terveysasemaa: Hatanpää, Hervanta, Kaukajärvi, Lielahti, Linnainmaa, Tammelakeskus, Tesoma ja Tipotie. Tavoitteena tulevina vuosina on juurruttaa liikuntaneuvonnan toimintamalli terveysasemille ja edistää liikkumisreseptin käyttöä yhteistyössä perusterveydenhuollon avopalvelujen kanssa. Terveysneuvontapäivät palvelivat syyskauden 2014 eri palvelualueilla tarjoten elintapaneuvontaa ja palveluohjausta ilman ajanvarausta tai lähetettä. Aktiivisimpia palvelun käyttäjiä olivat yli 60-vuotiaat naiset, ja neuvonta kohdistui pääasiallisesti ohjaukseen terveyspalveluihin ja omahoidon tukemiseen. Terveysneuvontapäivät korvasivat n. 50 % osalla asiakkaista käynnin terveysasemalla. KV:n muuMuut tokset muutokset 0 -1 407 -1 407 0 0 0 0 0 0 Palvelutilauksen toteutuminen 1 000 euroa Terveystarkastukset ja seulonnat Diabeteksen ehkäisy Oma tuotanto yhteensä Ennaltaehkäisevät kulttuuri- ja liikuntapalvelut Ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö Eläinlääkintä Toiminta-avustukset Muu tuotanto yhteensä Muut Yhteensä TP 2014 673 177 850 0 0 82 392 473 2 1 325 Muutettu TA 2014 669 216 885 51 20 83 368 522 0 1 407 Ero -4 39 35 51 20 1 -24 49 -2 82 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 97 Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Perusterveydenhuollon avopalvelut Perusterveydenhuollon avopalvelujen palvelukokonaisuus sisältää alueellisen vastaanottotoiminnan, päivystyksen, toimenpide- ja konsultaatiotoiminnan, tartuntatautien valvonnan, erityistyöntekijöiden, aikuisväestön suun terveydenhuollon, avokuntoutuksen, ensihoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut. Palvelujen tavoitteena on edistää terveyttä ja ennaltaehkäistä sairauksien syntymistä, tunnistaa sairastumisriskissä olevat henkilöt mahdollisimman varhain ja vastata osaltaan sairastuneiden hyvästä hoidosta ja kuntoutuksesta. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Terveysasemapalveluissa Hervannan yksityisen terveysaseman palveluntuottaja vaihtui kilpailutuksen seurauksena Attendo Oy:stä Pihlajalinna Oy:ksi keväällä 2014. Samassa yhteydessä kilpailutetut Oriveden terveysaseman omalääkäripalvelut siirtyivät Pihlajalinna Oy:n tuotettaviksi. Vuonna 2014 voimaan tulleen terveydenhuoltolain mukaista vapaata liikkuvuutta hyödynsi yhteensä 373 asiakasta. Tampereen ja Oriveden terveysasemille toisista terveyskeskuksista vaihtaneita oli 145 asiakasta. Marraskuussa 2014 Tampereen kaupunki liittyi Pegasos-potilastietojärjestelmällä kansalliseen potilastiedon arkistoon (Kanta). Palvelukokonaisuuden talous 1 000 euroa Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TP 2014 11 559 -78 078 -66 519 Muutettu TA 2014 10 558 -72 807 -62 249 Ero 1 001 -5 271 -4 270 Alkuper. TA 2014 10 764 -72 812 -62 048 KV:n muuMuut tokset muutokset -226 70 -156 Palvelutilauksen toteutuminen 1 000 euroa Alueellinen vastaanottotoiminta Terveyspalvelujen neuvonta Toimenpide- ja konsultaatiotoiminta Tartuntatautien valvonta Erityistyöntekijöiden palvelut Aikuisväestön suun terveydenhuolto Avokuntoutus Jalkojenhoitopalvelut Laskutuksen oikaisut Oriveden palvelut Oma tuotanto yhteensä Päivystys (Acuta) Omalääkäripalvelut Ensihoitopalvelut (pshp) Suun terveydenhuollon ostopalvelut Lääkinnällinen kuntoutus Terveyspalvelut (muut terveyskeskukset) Muut palvelut Oriveden palvelut Muu tuotanto yhteensä Muut Yhteensä 98 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 TP 2014 25 723 1 181 2 711 496 1 508 7 637 5 140 36 -19 2 561 46 975 7 785 3 262 7 662 7 396 1 965 926 492 1 036 30 525 577 78 078 Muutettu TA 2014 25 694 1 181 2 794 507 1 528 7 923 4 268 36 0 2 702 46 634 7 667 3 038 6 218 5 557 1 647 623 360 1 063 26 173 0 72 807 Ero -29 -0 83 10 20 286 -872 -0 19 141 -342 -118 -224 -1 444 -1 839 -318 -303 -132 27 -4 352 -577 -5 271 20 -65 -45 Yksilöllisten ja moniammatillisesti yhdessä potilaan kanssa laadittujen hoitosuunnitelmien tekeminen pitkäaikaissairauksia sairastaville on ollut perusterveydenhuollon avopalvelujen painopisteenä. Toukokuussa 2014 Lielahden terveysasema siirtyi Lielahti-keskuksen tiloihin, ja lääkäri-hoitaja-työparimallia laajennettiin. Kuntalaisten omahoidon toimintamallia ja sähköisiä työkaluja kehitettiin Hämeenmaan Sydänpiiri ry:n hallinnoimassa Kurkiaura-hankkeessa. Hankkeessa kehitettyä Terveystutka-palveluhakemistoa ja sähköistä Terveystaskuterveystaltiota pilotoitiin vuonna 2014. Aklinikan päihdetyöntekijät työskentelivät terveysasemilla, mikä lisäsi päihdeosaamista asemilla. Terveysasemilla oli ajoittaisia ongelmia palvelujen odotusaikojen pidennyttyä. Keskimäärin koko vuonna ei-kiireelliselle omalääkärin vastaanotolle pääsi keskimäärin 14 vuorokauden kuluessa. Oriveden lääkäripalveluissa hoitoon pääsyssä oli alkuvuodesta viiveitä. Suun terveydenhuollossa pysyttiin hoitotakuussa, vaikka asiakasmäärä kasvoi jopa 13 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Avokuntoutuksen ja lääkinnällisen kuntoutuksen asiakasmäärät ja terapiat ovat lisääntyneet erityisesti ikäihmisten sairaalakotiutusten tehostumisen myötä. Palvelukokonaisuuden talous Perusterveydenhuollon avopalvelujen toimintatuotot toteutuivat 1,0 milj. euroa talousarviota suurempina, mikä johtui erityisesti suun terveydenhuollon asiakasmaksutulojen noin 20 prosentin kasvusta. Palvelukokonaisuuden toimintakulujen toteuma oli yhteensä 5,3 milj. euroa talousarviota suurempi. Ylitys johtui suurelta osin suun terveydenhuollon ostopalvelujen asiakasmäärän kasvusta ja sairaanhoitopiirin järjestämistä ensihoitopalveluista. Lisäksi lääkinnällisen kuntoutuksen menot, omalääkäripalvelujen ostot ja tamperelaisten kiireelliset vastaanottokäynnit muissa terveyskeskuksissa toteutuvat selvästi suunniteltua suurempina. Budjetoimattomia luottotappioita kirjattiin 0,5 milj. euroa. Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Sairaalapalvelut Sairaalapalveluihin sisältyvän vaativan erikoissairaanhoidon palvelut ostettiin Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä (Pshp). Perustason erikoissairaanhoito hankittiin Hatanpään sairaalan palvelulinjoilta sekä järjestettiin palvelusetelillä. Erikoissairaanhoidon jatkokuntoutusta hankittiin Tammenlehväkeskukselta ja saattohoitoa Pirkanmaan Hoitokodilta. Sairaalapalvelujen tavoitteena on tuottaa hoitotakuun mukaisesti laadukkaita sairaalahoidon asiantuntijapalveluita ja tarjota potilaille tarvittavat tutkimukset ja hoidot, joissa kansanterveydellisesti yleisten ja merkittävien sairauksien hoito korostuu. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Vuoden 2014 aikana jatkettiin työnjaon ja hoidonporrastuksen kehittämistä vaativan erikoissairaanhoidon, perustason erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Lähtökohtana on vaativan erikoissairaanhoidon keskittäminen PSHP:iin ja muiden PSHP:n hoitamien tehtävien siirto joko Hatanpään sairaalaan, avopalveluihin terveysasemille tai lasten ja nuorten terveyspalvelujen poliklinikoille. Tehtävien siirtämisen mahdollisti oman tuotannon tehostunut toiminta ja kyky hoitaa siirretyt tehtävät. Hatanpään sairaalan palvelulinjoilla hoitojaksojen määrä kasvoi 9 % ja avohoitokäyntien määrä 11 % vuoteen 2013 verrattuna. Potilaiden jatkohoidon järjestäminen Acutasta ja PSHP:sta tuleville potilaille sujui hyvin. Hoitoketjujen toimivuuden parantamiseksi siirtomahdollisuus Acutasta Hatanpään sairaalan vuodeosastoille tehtiin ympärivuorokautiseksi. Lisäksi hoitoketjujen toiminnan ja potilaiden tarkoituksenmukaisen hoitopaikan varmistamiseksi jatko- ja saattohoitopaikkoja hankittiin suunniteltua enemmän. Kotiu- tustiimin rooli kotiuttamisessa ja jatkohoidon järjestämisessä oli edelleen merkittävä. Taloudellisen tilanteen vuoksi ruoansulatuskanavan tähystystutkimusten ja kuvantamistutkimusten palvelusetelien käyttö loppui syksyllä 2014. Muut erikoissairaanhoidon palvelusetelit jäivät edelleen käyttöön Oriveden erikoissairaanhoito siirtyi yhteistoiminta-alueen järjestettäväksi. PSHP:n erikoissairaanhoidon tilaus jäi Oriveden kaupungin budjettiin. Oriveden osalta noudatettiin samaa työnjakoa kuin tamperelaisten potilaiden osalta. Tämä näkyi PSHP:n laskutuksen pienentymisenä vuoteen 2013 verrattuna, mutta vastaavasti Hatanpään sairaalan budjetoitua suurempana laskutuksena. Lisäksi Oriveden terveyskeskusosaston remontin vuoksi Hatanpään palvelulinjoilla toteutui suunniteltua enemmän hoitovuorokausia. Palvelukokonaisuuden talous palvelukokonaisuuden talous 1 000 euroa Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TP 2014 9 481 -270 059 -260 579 Muutettu TA 2014 8 643 -269 330 -260 687 Ero 838 -729 108 Alkuper. TA 2014 7 738 -262 570 -254 832 KV:n muuMuut tokset muutokset 925 -6 780 -5 855 Palvelutilauksen toteutuminen 1 000 euroa Sisätautien palvelulinja Neurologinen palvelulinja Yleislääketieteen ja geriatrian palvelulinja Leikkaustoiminnan palvelulinja Muut palvelut Oriveden palvelut Oma tuotanto yhteensä Erikoissairaanhoidon kuntoutuspalvelut Vaativa erikoissairaanhoito (PSHP) Tammenlehväkeskuskuntoutus Saattohoito Avustukset Oriveden palvelut Muu tuotanto yhteensä Muut Yhteensä TP 2014 16 739 7 942 12 214 25 027 296 4 089 66 306 590 198 587 3 342 844 17 213 203 594 159 270 059 Muutettu TA 2014 16 504 7 737 11 990 25 434 70 3 703 65 437 675 198 900 3 344 736 18 220 203 893 0 269 330 Ero -235 -205 -224 407 -226 -386 -869 85 313 2 -108 1 7 299 -159 -730 -20 20 0 Sairaalapalvelujen toimintatuotot toteutuivat 0,8 milj. euroa talousarviota suurempina, mikä johtui Hatanpään sairaalan toiminnan volyymin kasvusta ja siitä, että Oriveden palvelujen nettomenojen perusteella maksettava yhteistoimintaosuus toteutui 0,4 milj. euroa talousarviota suurempana. Palvelukokonaisuuden toimintakulut ylittyivät 0,7 milj. eurolla, mikä johtui oman erikoissairaanhoidon tuottamien suoritteiden määrän kasvusta. Hatanpään sairaalan edelleen tehostuneen toiminnan vuoksi tuotanto teki 2,3 milj. euron palautuksen tilaajalle. Myös Pirkanmaan sairaanhoitopiiri teki ylimääräisen ylijäämän palautuksen, jonka ansiosta tilaus toteutui 6 milj. euron lisätalousarviolla korjattua budjettia pienempänä. Pshp:n kokonaistilauksen kasvu vuoteen 2013 verrattuna oli vain 0,5 milj. euroa eli 0,2 %. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 99 Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Päihde- ja mielenterveyspalvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelujen palvelukokonaisuuteen kuuluvat psykiatrinen avohoito sisältäen psykiatrian poliklinikat ja päiväsairaalatoiminnan, päihdehuollon avohoidon, asumispalvelut ja päihdehuollon kuntoutuksen, laitospalvelut ja tukiasumistoiminnan. Päihdepalvelujen tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjien ja heidän läheistensä terveyttä, toimintakykyä ja turvallisuutta. Mielenterveyspalvelujen tavoitteena on yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistäminen sekä mielen sairauksien ja muiden mielenterveyshäiriöiden ehkäiseminen ja hoito. Oriveden päihde- ja mielenterveyspalvelut sisältyvät palvelukokonaisuuteen. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Suurin osa päihdepalveluista ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluista ostetaan ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Päihdehuollossa on painotus siirtynyt avopalvelujen tarjoamiseen ja asiakkaille asetettuja ehtoja päihdehuollon kuntouttavaan laitoshoitoon pääsemiseksi on tarkennettu. Valmisteltiin A-klinikkatoiminnan integroimista kaupungin oman tuotantoon perustettavaan psykiatria- ja päihdekeskukseen. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa on tehty rakennemuutos, jossa siirrytään yhä enenevässä määrin kevyempään asumismuotoon, tukiasumiseen ja omaan kotiin annettavaan tuettuun asumiseen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa jatkettiin uudella aiesopimuksella valtion kanssa vuosiksi 20122015. Pitkäaikaisasunnottomia oli 46 vuonna 2014, kun vuonna 2008 heitä oli 214. Yksinäisiä tamperelaisia asunnottomia oli vuoden 2014 marraskuun puolivälissä 245 henkilöä. Terveyshyötyä sopimusohjauksella – hanke jatkui. Hankkeessa uudistetaan sopimusohjausmallia yhteistyössä tilaajan, tuottajan ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Tavoitteena on potilaslähtöisyyden ja terveydenhuollon saumattoman yhteistyön lisääminen sekä erikoissairaanhoidon kustannusten kasvun hillitseminen tuottamalla palveluita yksittäisten toimenpiteiden sijaan hoitotulosten eli terveyshyötyjen aikaansaamiseksi. Palvelukokonaisuuden talous palvelukokonaisuuden talous 1 000 euroa Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TP 2014 2 781 -32 732 -29 951 Muutettu TA 2014 3 328 -32 947 -29 619 Ero -547 215 -332 Alkuper. TA 2014 KV:n muuMuut tokset muutokset 3 281 -32 900 -29 619 0 0 0 Palvelutilauksen toteutuminen 1 000 euroa Mielenterveyden päiväsairaalatoiminta Mielenterveyden avohoito Päihdehuollon avohoito ja asumispalvelut Päihdehuollon laitospalvelut ja tukiasumistoiminta Katkaisu- ja selviämisasema Oriveden palvelut Oma tuotanto yhteensä Mielenterveyspalvelut Päihdehuollon asumispalvelut Päihdehuollon kuntoutus Tuetun asumisen palvelut Avustukset Hankkeet Oriveden palvelut Muu tuotanto yhteensä Muut Yhteensä 100 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 TP 2014 Muutettu TA 2014 Ero 2 258 6 343 1 358 2 314 6 130 1 408 56 -214 50 1 647 1 550 -97 1 481 698 13 785 6 250 1 970 4 908 4 302 1 039 53 274 18 796 151 32 732 1 600 766 13 767 6 537 2 299 5 067 3 794 1 045 183 255 19 180 0 32 947 119 68 -17 287 329 159 -508 6 130 -19 384 -151 215 47 -47 0 Päihde- ja mielenterveyspalvelujen toimintatuotot toteutuivat 0,5 milj. euroa talousarviota pienempinä palvelujen rakennemuutoksen vuoksi. Tilapäistä asumista, jossa on korkeampi asiakasmaksu, on vähennetty. Lisäksi asiakkaiden heikentynyt tulotaso vaikuttaa asiakasmaksujen kertymään. Palvelukokonaisuuden toimintakulut alittuivat yhteensä 0,2 milj. eurolla. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluissa on tehty rakennemuutos, jolloin painopistettä on siirretty entistä enemmän kevyempään tukiasumiseen ja kotiin annettavaan tuettuun asumiseen. Lisäksi painopistettä on siirretty laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen. Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Sosiaalisen tuen palvelut Sosiaalisen tuen palvelukokonaisuuteen kuuluvat aikuissosiaalityö, toimeentuloturvan palvelut, maahanmuuttajapalvelut, talous- ja velkaneuvonta, pakolaisten kotouttava toiminta ja sosiaalinen kuntoutus. Palveluihin sisältyy myös Oriveden kaupungin sosiaalisen tuen palvelut lukuun ottamatta kuntouttavaa työtoimintaa. Sosiaalisen tuen palveluiden tarkoituksena on edistää yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen sosiaalista turvallisuutta ja hyvinvointia. Erityisenä painopisteenä ovat heikoimmassa asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevien asukkaiden toimintakyvyn ja elämänhallinnan edistäminen. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Työttömyyden kasvu luo paineita toimeentulotuki- ja työttömyysturvamenojen voimakkaalle kasvulle. Toimeentulotuen käsittelyssä pysyttiin lain säätämissä käsittelyajoissa. Aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen painopistealueiksi muodostuvat nuoret, alle 30-vuotiaat asiakkaat sekä pitkäaikaisasiakkaiden, yli vuoden toimeentulotukiasiakkaana olleiden, palvelutarpeen kartoitus. Nuorten palveluohjaus, ns. KOHO -palvelu siirrettiin Silta-Valmennus ry:ltä 1.8.2014 alkaen oman tuotannon toiminnaksi. Näin saatiin vahvistettua oman tuotannon nuoriin keskittyvää palveluohjausta ja tehostettua toimintaa. Sosiaalista kuntoutusta kuntouttavana työtoimintana tarjottiin 500 päivää työmarkkinatukea saaneille. Palvelua tuottaa oman tuotannon lisäksi kuusi järjestöä. Aikuisten sosiaalipalvelut on mukana KASTE-hankkeessa, joka on osa VäliSuomen S.O.S. - Sosiaalisesti osalliseksi palvelukokonaisuuden talous 1 000 euroa Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TP 2014 23 808 -76 165 -52 356 Muutettu TA 2014 23 868 -76 391 -52 523 Alkuper. TA 2014 Ero -60 226 167 23 136 -66 583 -43 447 KV:n muuMuut tokset muutokset 779 -9 929 -9 150 Palvelutilauksen toteutuminen 1 000 euroa Ennalta ehkäisevän sosiaalityön palvelut Toimeentuloturvan palvelut Maahanmuuttajapalvelut Talous- ja velkaneuvonnan palvelut Oriveden palvelut Oma tuotanto yhteensä Toimeentulotuki Työmarkkinatuen kuntaosuus Pakolaisten ja paluumuuttajien toimeentulotuki Opiskelijoiden työllistäminen Hankkeet Avustukset Sosiaalinen kuntoutus Oriveden palvelut Muu tuotanto yhteensä Muut Yhteensä TP 2014 Muutettu TA 2014 Ero 3 250 5 681 301 274 182 9 688 41 052 19 671 3 039 5 679 301 274 210 9 503 41 051 19 898 -211 -2 -0 0 28 -185 -1 227 2 119 1 700 -419 417 441 720 412 1 575 66 408 69 76 165 466 557 728 939 1 549 66 888 0 76 391 49 116 8 527 -26 480 -69 226 -47 121 74 sosiaalityöllä – hanketta. Tampereen osahankkeessa tavoitteena on kaupungin järjestämän asiakaslähtöisen kuntouttavan aikuissosiaalityön kehittäminen. Palvelukokonaisuuden talous Sosiaalisen tuen palvelujen toimintatuotot toteutuivat yhteensä 0,1 milj. euroa budjetoitua pienempinä, mikä johtui SOS-hankkeelle aiempina vuosina liikaa kirjattujen tulojen oikaisusta. Palvelukokonaisuuden toimintakulut toteutuivat yhteensä 0,2 milj. euroa budjetoitua pienempinä. Sosiaaliseen kuntoutukseen varatuista määrärahoista säästyi, koska toiminnan kustannustaso on pienempi kuin valtuuston tähän toimintaan osoittamat määrärahat. Kaupunginvaltuuston talousarviomuutoksessa lisättiin määrärahoja toimeentulotukihakemusten käsittelyyn 0,9 milj. euroa, toimeentulotukimenoihin 1,4 milj. euroa ja työmarkkinatuen kuntaosuuden menoihin 7,55 milj. euroa. Toimeentulotukimenojen kasvu edellisvuoteen verrattuna oli 3,0 milj. euroa (+7,9 %), mikä johtui erityisesti pitkäaikaisesti toimeentulotukea (yli 10 kk) saaneiden perheiden osuuden kasvusta, vaikeutuneesta työttömyystilanteesta ja asumiskustannusten noususta. Työmarkkinatuen kuntaosuuden 1,7 milj. euron (+9,4 %) menojen kasvua selittää työttömyyden voimakas lisääntyminen. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 101 Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Vammaispalvelut Palvelukokonaisuuteen kuuluvat vammaisten palvelut ja tukitoimet, vammaisten asumispalvelut ja päivätoiminta, kehitysvammahuollon avopalvelut, kehitysvammahuollon laitospalvelut ja avustukset. Vammaispalveluilla tuetaan vammaisten henkilöiden itsenäistä selviytymistä, edistetään yhdenvertaisuutta ja poistetaan vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja osallistumisen esteitä. Vammaispalveluissa painopiste on avohoidon kehittämisessä ja vammaisten henkilöiden itsenäisen elämän tukemisessa. Tavoitteena on edistää vammaisen henkilön tasa-arvoa ja mahdollisuuksia yhdenvertaiseen elämään muiden kuntalaisten kanssa. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Vammaispalvelujen piirissä oli vuonna 2014 yhteensä 7 060 asiakasta, heistä kehitysvammaisia 1 113 ja muita vammaisia henkilöitä 5 947. Kehitysvammaisia henkilöitä oli vuoden aikana laitoshoidossa 78. Kaupungin palveluissa vammaisille henkilöille korostuivat kehitysvammaisten laitosmaisen asumisen purkamistoimenpiteet valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti. Kehitysvammaisten uusia asumispalveluja hankittiin Tampereen Kaupunkilähetys ry:n Tapion talosta yhteensä 23 paikkaa ja Autismisäätiön perustamasta ryhmäkodista 4 paikkaa laitoshoidosta muuttaneille autismin kirjon asiakkaille. palvelukokonaisuuden talous 1 000 euroa Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TP 2014 3 703 -54 418 -50 716 Muutettu TA 2014 3 442 -52 374 -48 932 Alkuper. TA 2014 Ero 261 -2 044 -1 784 2 842 -51 745 -48 903 KV:n muuMuut tokset muutokset 600 -600 0 0 -29 -29 Palvelutilauksen toteutuminen 1 000 euroa TP 2014 Asumispalvelut Työ- ja päivätoiminta Oriveden palvelut Oma tuotanto yhteensä Vammaisten palvelut ja tukitoimet Vammaisten asumispalvelut ja päivätoiminta Kehitysvammahuollon avopalvelut Kehitysvammahuollon laitospalvelut Avustukset Oriveden palvelut Muu tuotanto yhteensä Yhteensä 2 487 2 478 304 5 268 15 336 9 626 11 782 9 633 601 2 172 49 150 54 418 Muutettu TA 2014 2 448 2 555 322 5 326 14 044 8 999 11 638 9 449 598 2 320 47 048 52 374 Ero -38 77 18 58 -1 292 -627 -144 -184 -3 148 -2 102 -2 044 Palvelukokonaisuuden talous Investoinnit 1 000 euroa 102 Muutettu TA 2014 TP 2014 Alkuper. TA 2014 Ero Muutokset AINEELLISET HYÖDYKKEET Kiinteät rakenteet ja laitteet 0 0 -65 -65 65 65 -65 -65 0 0 INVESTOINNIT YHTEENSÄ 0 -65 65 -65 0 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Vaikeavammaisten palveluasuminen ja päivätoiminta kilpailutettiin ja puitesopimusten piiriin saatiin uusia palveluntuottajia. Henkilökohtaisen avun asiakkaiden lukumäärä kasvoi edellisestä vuodesta noin 10 %. Myös asiakkaiden käyttämät tuntimäärät ovat kasvaneet. Kustannuksia kasvatti alalle solmittu työehtosopimus ja sen vaikutukset avustajien palkkoihin. Ostopalveluna henkilökohtaista apua järjestettiin 336 asiakkaalle, kasvua edelliseen vuoteen 22 %. Palvelusetelin käyttö henkilökohtaisen avun järjestämiseksi vaikeavammaisille henkilöille vakinaistettiin. Kehitysvammaisten perhehoidon maakunnallinen yksikkö (KePe) aloitti toimintansa vuoden alussa. Yksikköä hallinnoi Tampereen kaupunki ja siinä on kaksi työntekijää. Uusia perhehoitajia valmennettiin 14. Vaikeavammaisten kuljetusten välitysja yhdistelypalveluissa laajennettiin pilottia, jossa vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalvelumatkoja yhdistetään palvelulinjaliikenteeseen. Pilottiin lisättiin kolme keskusta-alueen Pali-bussia. Oriveden kehitysvammahuollon palvelujen järjestämisvastuu siirtyi Tampereen kaupungille. Kaupungin omaan tuotantoon siirtyi kehitysvammaisten ryhmäkoti ja toimintakeskus. Orivedellä oli vammaispalveluiden asiakkaita 160 ja kehitysvammaisia 55. Vammaispalvelujen toimintatuotot toteutuivat 0,3 milj. euroa budjetoitua suurempina, mikä johtui kotikuntalain mukaisten palvelujen laskutuksesta muilta kunnilta ja Oriveden kaupungin maksamasta vuotta 2013 koskevasta lisälaskusta. Palvelukokonaisuuden toimintakulut toteutuivat yhteensä 2,0 milj. euroa talousarviota suurempina. Suurimmat ylitykset olivat vammaisten avustajapalveluissa ja vammaisten henkilökohtaisen avustajan taloudellisessa tuessa sekä kotikuntalain kotikuntakorvauksissa. Vammaispalvelujen menot ovat kasvaneet edellisvuodesta 3,7 milj. euroa eli 7,7 prosenttia, mikä johtui lähinnä kehitysvammaisten asumispalvelujen laajentamisesta ja avustajapalvelujen kustannusten kasvusta. Tilaajaosa - Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Ydinprosessin ensisijaisena tavoitteena on mahdollistaa ikäihmisten kotona asuminen ennaltaehkäisevillä ja kuntouttavilla palveluilla sekä järjestämällä palveluja ja hoitoa koteihin tarvittaessa ympäri vuorokauden. Ikäihmisten palvelujen asiakkaisiin kuuluvat paitsi ikäihmiset myös ne alle eläkeikäiset, jotka eivät saa tarvitsemiaan palveluja erityislainsäädännön nojalla. Palvelurakenteen osalta tavoitteena on laitoshoidon tarpeen vähentäminen lisäämällä kotiin tai kodinomaisiin oloihin annettavaa apua ja hoitoa. Raskaampiin palveluihin siirtymistä ehkäistään lisää- mällä alueellista ohjausta ja neuvontaa sekä omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäisevän työn palveluita. Ikäihmisten palvelut jaettiin vuoden 2014 alusta kolmeen uuteen palvelukokonaisuuteen: omaehtoinen toiminta ja ennaltaehkäisevän työn palvelut, kotona asumista tukevat palvelut sekä sairaala- ja pitkäaikaisen laitoshoidon palvelut. Uusissa palvelukokonaisuuksissa ennaltaehkäisy ja omaehtoinen toiminta on nostettu yhä vahvemmin esiin. Oriveden ikäihmisten palvelut siirtyivät Tampereen järjestettäväksi vuoden 2014 alusta. Ydinprosessin talous Tuloslaskelma (1 000 euroa) Muutettu TA 2014 TP 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Tuotot yhteensä Ero 10 136 31 721 30 -82 41 805 9 432 32 036 0 0 41 468 704 -315 30 -82 337 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Kulut yhteensä -417 -188 923 -1 -5 858 -203 -474 -195 877 -400 -186 381 0 -6 079 -129 -58 -193 047 -17 -2 542 -1 221 -74 -416 -2 830 Toimintakate -154 071 -151 579 -2 492 7 0 7 Vuosikate -154 065 -151 579 -2 486 Tilikauden tulos -154 065 -151 579 -2 486 Rahoitustuotot ja -kulut TP 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 41 805 -195 877 -154 071 Muutettu TA 2014 41 468 -193 047 -151 579 Ero 337 -2 830 -2 492 Alkuper. TA2014 40 843 -192 122 -151 279 KV:n muuMuut tokset muutokset 625 -925 -300 Ikäihmisten palvelujen palvelurakennemuutos jatkui valtakunnallisten suositusten ja kaupunkistrategiassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti vuonna 2014. Kotihoidon palveluja sekä tehostetun palveluasumisen paikkoja lisättiin ja vastaavasti pitkäaikaisen laitoshoidon paikkamääriä vähennettiin. Omaishoidon tuki myönnettiin edelleen kaikille kriteerit täyttäville hakijoille. Pitkäaikaiseen laitoshoitoon sisältyvän pitkäaikaisen sairaalahoidon määrää eli niin sanottua sairaalassa asumista pyrittiin vähentämään kuntoutuksen ja kuntoutusketjujen vaikuttavuutta lisäämällä ja lisäämällä tehostetun palveluasumisen paikkoja, joilla myös korvattiin pitkäaikaista laitoshoitoa. Vuoden 2014 lopussa yli 75-vuotiaista 7,2 prosenttia asui tehostetussa palveluasumisessa, 2,6 prosenttia pitkäaikaisessa laitoshoidossa ja 90,2 prosenttia kotona. Palvelurakenteen muuttamiselle asetetut määrälliset tavoitteet vuodelle 2014 toteutuivat lukuun ottamatta kotona asuvien yli 75-vuotiaiden määrää, joka jäi hieman tavoitteesta. Tämä selittyy tehostetun palveluasumisen paikkojen suurella lisäämisellä. Vuonna 2015 uusia paikkoja tulee huomattavasti vähemmän. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (bruttobudjetoitu) 1 000 euroa Toimintaympäristön muutokset 0 0 0 Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessin toimintatuotot toteutuivat 0,3 milj. euroa talousarviota suurempina, mikä johtuu kotikuntalain mukaisesti muilta kunnilta laskutettavista palveluista, kuluneen vuoden alusta voimaan tulleista maksuasetuksen muutoksista sekä palvelujen määrän kasvusta. Tuottoja pienensi Ikäkaste-hankkeelle aiempina vuosina liikaa kirjattujen tulojen oikaisu. Ydinprosessin toimintakulut ylittivät talousarvion 2,8 milj. eurolla, mikä johtui tehostetun palveluasumisen laajentamisesta ja sairaalahoidon lyhytaikaisten jaksojen määrän kasvamisesta. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 103 Tilaajaosa - Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäisevän työn palvelut Omaehtoisen toiminnan ja ennalta ehkäisevissä palveluissa erityistä huomiota kiinnitetään toimintakykyä edistäviin palveluihin, kuten ohjaukseen ja neuvontaan, kuljetus- ja palvelukeskus- sekä kulttuurija vapaa-ajan palveluihin. Palvelukokonaisuuteen kuuluvien palvelujen tavoitteena on mahdollistaa kuntalaisten asuminen omassa kodissaan. Tavoitteeseen pyritään ennaltaehkäisemällä ikäihmisten toimintakyvyn laskua. Ikäihmisille kohdistetut palvelukeskus- ja korttelikerhopalvelut tukevat erityisesti ikäihmisten identiteettiä sekä sosiaalista toimintakykyä tarjoamalla elämyksiä sekä uusia vertais- ja viiteryhmiä sekä virikkeitä. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Palvelukeskustoiminnan kehittämistä on viety eteenpäin ja sisältöä on kehitetty siten, että myös palvelukeskustoiminta ennaltaehkäisevänä ja omaehtoisena palveluna toimii tulevaisuudessa tiiviimmin osana alueellista kotihoidon ja päiväkeskustoiminnan kokonaisuutta. Uuteen Lielahtikeskukseen avattiin uusi päivä- ja palvelukeskus keväällä 2014. Samalla Männistöntuvan korttelikerhon palvelut siirtyivät sinne. Maaliskuun 2014 alusta palvelukeskuskortti muuttui tulosidonnaiseksi, joka osaltaan tasapainotti budjettia. palvelukokonaisuuden talous 1 000 euroa Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TP 2014 Muutettu TA 2014 21 -6 190 -6 169 0 -6 669 -6 669 Alkuper. TA 2014 Ero 21 479 500 KV:n muu- Muut muutokset tokset 0 -6 385 -6 385 0 -85 -85 Palvelukokonaisuuden talous palvelutilauksen toteutuminen 1 000 euroa Ehkäisevä vanhustyö Ikäihmisten kulttuuri- ja liikuntapalvelut Oma tuotanto yhteensä Ehkäisevä vanhustyö Ehkäisevä vanhustyö / kuljetuspalvelut Ehkäisevä vanhustyö / avustukset Muu tuotanto yhteensä Muut Yhteensä 104 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 0 -199 -199 Syksyllä 2013 aloitetussa Sitran rahoittamassa Kotona asumista tukeva kehitettiin mm. Lähitori-mallia, joka on uudenlainen alueellinen palvelukeskuksen, ohjauksen ja neuvonnan sekä yksityisen ja kolmannen sektorin palvelut yhteen paikkaan kokoava palvelukonsepti. Lähitori-mallin ensimmäinen pilotti käynnistyi Kuuselan palvelukeskuksessa syyskuussa 2014. Lähitori laajeni lokakuussa 2014 Peurankalliokeskuksen palvelukeskukseen. Kokeilun jälkeen mallia kehitetään saatujen käytännön kokemusten perusteella. Lähitorimalli suunnitellaan yleistettäväksi, jotta malli voidaan ottaa Tampereella käyttöön laajemmin muissakin kaupunginosissa sekä muilla toimialoilla. Palvelubussien markkinointia kehitettiin. Samalla jatkettiin jo aloitettua palveluliikenteen ja muiden henkilöliikennekuljetusten kehittämistyötä muun muassa laajentamalla vuonna 2013 aloitettua VPL/ SHL-pilottia (vaikeavammaisten kuljetusten välitys- ja yhdistelypalvelun sekä sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistäminen) kolmelle uudelle linjalle. TP 2014 2 521 841 3 362 1 206 1 103 536 2 846 -19 6 190 Muutettu TA 2014 2 918 841 3 759 1 218 1 145 547 2 910 0 6 669 Ero 397 0 397 12 42 11 64 19 479 Palvelukokonaisuuden toimintakulut toteutuivat 0,5 milj. euroa talousarviota pienempinä, mikä johtui pääosin palvelukeskusaterioiden vähentyneistä määristä. Tilaajaosa - Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Kotona asumista tukevat palvelut Kotona asumista tukevien palvelujen kokonaisuuteen kuuluvat kotihoito, omaishoidon tuki, päiväkeskustoiminta, lyhytaikaishoito, poliklinikkatoiminta, veteraanikuntoutus, suun terveydenhuolto sekä asumispalvelut. Palvelukokonaisuuden tavoitteena on mahdollistaa kuntalaisten asuminen omassa kodissaan tai kodinomaisessa ympäristössä mahdollisimman pitkään. Tavoitteeseen pyritään ennaltaehkäisemällä ikäihmisten toimintakyvyn laskua ja palauttamalla mahdollisesti heikentynyt toimintakyky aktiivisella kuntoutuksella. Toimintakyvyn laskiessa pysyvästi kotona asumista tuetaan järjestämällä kotona asumista tukevia palveluja asiakkaan kotiin, joka voi sijaita myös asumispalveluyksikössä. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Vuoden 2014 painopisteitä kotona asumista tukevissa palveluissa ovat olleet vastaaminen kotihoidon asiakkaiden hoidon tarpeen kasvuun, omaishoidon tuen lakisääteisten vapaapäivien käytön lisääminen sekä palvelu- ja hoitoketjuihin liittyvät toiminnalliset muutokset, joilla pyritään parantamaan ikäihmisten kotona asumisen edellytyksiä. Palvelujen tarpeen lisääntyminen näkyi edelleen kotihoidon palvelujen ostotar- palvelukokonaisuuden talous 1 000 euroa Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TP 2014 27 535 -115 214 -87 679 Muutettu TA 2014 22 235 -114 572 -92 337 Alkuper. TA 2014 Ero 5 300 -642 4 658 21 659 -112 423 -90 764 KV:n muuMuut tokset muutokset 625 -840 -215 Palvelutilauksen toteutuminen 1 000 Kotihoito Suun terveydenhuolto Päiväkeskustoiminta Veteraanikuntoutus Terveystarkastukset ja seulonnat Erityistyöntekijöiden palvelut, Ravitsemusterapia Poliklinikkatoiminta Kotikuntoutus Tehostettu palveluasuminen Oriveden palvelut Oma tuotanto yhteensä Kotihoito Asumispalvelut Sotainvalidien kotihoito Lyhytaikaishoito Omaishoidon tuki Päiväkeskustoiminta Veteraanikuntoutus Muut palvelut Oriveden palvelut Muu tuotanto yhteensä Muut Yhteensä TP 2014 Muutettu TA 2014 Ero 29 807 1 000 1 424 107 81 29 720 958 1 459 203 63 -88 -42 35 96 -18 68 68 -0 3 280 2 000 6 945 3 577 48 289 9 849 43 025 1 165 957 6 171 1 976 25 640 2 984 66 793 133 115 214 3 280 2 000 7 139 3 927 48 816 9 584 41 570 1 200 1 127 6 372 2 058 217 630 2 998 65 756 0 114 572 0 0 194 350 527 -265 -1 455 35 170 201 82 192 -10 14 -1 037 -133 -643 -49 -1 309 -1 358 peena eri puolilla kaupunkia. Vuonna 2013 alkanut kotihoidon RUG-tuotteistus oman tuotannon kotihoitoon valmistui ja se otetaan käyttöön sopimusohjauksessa vuoden 2015 alusta. Rinnakkain säilytetään myös aikaisempi seuranta. Kotiin annettavia palveluita lisättiin vuonna 2014 käynnistämällä kotikuntoutus, jota laajennettiin kesällä psykogeriatrisille asiakkaille. Lisäksi vuonna 2014 pilotoitiin kotiin annettavaa alkoholikatkaisuhoitoa eli Kotikatkoa. Kotihoidossa aloitti myös ravitsemusterapeutti. Kotihoidon asiakkaan luona tehtävää välitöntä työaikaa kasvatettiin uudella toiminnanohjausjärjestelmällä ja sähköisellä ovenavauspalvelulla. Omaishoidon tuki myönnettiin vuonna 2014 edelleen kaikille kriteerit täyttäville hakijoille, ja omaishoidon tuen vapaapäivien järjestämiseen tarkoitettuja hoitopaikkoja lisättiin palvelusetelein. Härmälän alueen ikäihmisten palvelut kilpailutettiin vuonna 2014. Kilpailutettava kokonaisuus sisälsi Härmälän alueen verkoston ylläpidon lisäksi mm. palveluneuvontaa ja -ohjausta, päivätoiminnan, kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen palveluita. Geripolin tarkoituksena on tukea kotona tapahtuvaa hoitoa ja lisätä kotihoitoa tukevaa geriatrista osaamista sekä vähentää Acutaan kohdistuvaa painetta ikäihmisten kohdalta. Geriatrian poliklinikan toimintaa kehitettiin edelleen sekä yhteistyötä kotihoidon kanssa tiivistettiin. Idän alueen kotihoidon lääkäritoiminnan uudistamisen pilotti alkoi alkuvuodesta 2014 tarjoten itäisen alueen kotihoidon ja palveluasumisen asiakkaille lääkäripalvelut kotiin. Pilottia päätettiin laajentaa uudelle alueelle (ent. eteläinen alue) vuodelle 2015 ja koskemaan koko kaupunkia vuonna 2016. Ikäihmisten ja heidän omaistensa neuvonta- ja ohjauspalvelu Kotitori jatkoi toimintaansa. Kotitori kokoaa eri tuottajien tuottamia ja eri tavoin rahoitettavia palveluja asiakkaalle. Asiakkaat ja yhteistyötahot ovat olleet Kotitoriin tyytyväisiä, ja palveluiden vaikuttavuudesta sekä tuottavuudesta on saatu hyviä tuloksia. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 105 Tilaajaosa - Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Sosiaali- ja terveysministeriöltä valtionavustusta saanut vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Hyvinvointia ja laatua päättyi lokakuun lopussa 2014. Hankkeessa konkretisoitiin uuden lain keskeisiä velvoitteita osaksi kuntien toimintakäytäntöjä; muun muassa uudistettiin vanhusneuvostojen toimintaa, vahvistettiin hyvinvointia edistäviä palveluita ja luotiin käytäntöjä palvelujen riittävyyden ja laadun varmistamiseen. Tampereen kaupungin hallinnoimassa yhteistyöhankkeessa oli mukana 28 kuntaa. Tampereella selkiytettiin kunnan vastuutyöntekijän roolia ja sijoitettiin tehtävät osaksi kotihoidon asiakasohjaajien tehtäviä. Ikäihmisten pal- velukeskuksissa ja Kotitorilla otettiin asiakasneuvonnassa käyttöön uusi omahoitoa tukeva hyvinvointiviestinnän kanava Terveystutka (www.tampere.fi/terveystutka). Lisäksi osana hanketta toteutettiin itäisellä alueella suuhygienistin terveystarkastukset kotihoidon asiakkaan kotona. Toimintamalli todettiin hankkeen aikana hyväksi, ja toimintamallia laajennettiin vuoden 2014 aikana ja vakiinnutetaan vuoden 2015 aikana. Palvelukokonaisuuden talous talousarvioon tehdyt merkittävät siirrot (pitkäaikainen laitoshoito ja asumispalvelut) palvelukokonaisuuksien välillä ja palvelurakenteen muutokset vaikuttivat tuloarvioiden poikkeamiin kotona asumista tukevien palvelujen ja sairaala- ja pitkäaikaisen laitoshoidon palvelukokonaisuuksissa. Palvelukokonaisuuden toimintakulut toteutuivat yhteensä 0,6 milj. euroa budjetoitua suurempina, mikä johtui pääosin tehostetun palveluasumisen ostojen laajentamisesta noin 100 paikalla. Kotona asumista tukevien palvelujen toimintatuotot toteutuivat 5,3 milj. euroa talousarviota suurempina. Vuoden 2014 Sairaala- ja pitkäaikaisen laitoshoidon palvelut Palvelukokonaisuus muodostuu vanhainkotihoidosta sekä sairaalahoidosta ja kuntoutuksesta. Palvelukokonaisuuden yhtenä tavoitteena on turvata riittävä hoito ja huolenpito siinä vaiheessa, kun ikäihmisen toimintakyky ei enää kuntoutuksesta ja kotiin tuotettavista palveluista huolimatta mahdollista omassa kodissa asumista. Vanhainkotihoidolle vaihtoehtona tässä tapauksessa tarjotaan kotona asumista tukevien palvelujen tehostettua palveluasumista. Sairaalassa asumisesta eli pitkäaikaishoidosta sairaaloissa pyritään asteittain luopumaan. Sairaalahoidon pai- nopisteen muutosta vauhditettiin oman tuotannon tehostetun palveluasumisen lisäämisellä sekä panostamalla vahvasti kotikuntoutukseen. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Ikäihmisten laatusuositusten mukaisesti sairaala- ja pitkäaikaisen laitoshoidon palvelukokonaisuuden keskeisimmät tavoitteet liittyivät palvelurakenteen muuttamiseen. Tehostetun palveluasumisen paikkamäärän kasvulla sekä kotiin annettavien palvelujen lisäämisellä pystyttiin Palvelukokonaisuuden talous palvelukokonaisuuden talous 1 000 euroa Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TP 2014 14 249 -74 473 -60 224 Muutettu TA 2014 19 233 -71 806 -52 573 Ero -4 984 -2 667 -7 651 Alkuper. TA 2014 KV:n muuMuut tokset muutokset 19 184 -73 314 -54 130 0 0 0 Palvelutilauksen toteutuminen 1 000 euroa Vanhainkotihoito Kuntoutus ja sairaalahoito Oriveden palvelut Oma tuotanto yhteensä Vanhainkotihoito Muu tuotanto yhteensä Muut Yhteensä 106 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 vastaamaan kuntalaisten palvelutarpeisiin, sujuvoittamaan palveluketjuja ja toteuttamaan rakennemuutosta laitoshoidon osuuden vähentämiseksi. Sairaalassa asuminen vähentyi 115 paikalla vuoden 2014 aikana kotikuntoutuksen laajenemisen sekä uusien tehostetun palveluasumisen paikkojen myötä. Samalla vanhainkotipaikkoja vähennettiin yhteensä 82 vuoden 2014 aikana muuttaen vanhainkotihoitoa tehostetuksi palveluasumiseksi. Lisäksi kuntoutusmahdollisuuksia sekä joustavuutta sairaalaosastoilla parannettiin. TP 2014 34 679 36 387 2 850 73 916 458 458 99 74 473 Muutettu TA 2014 34 300 34 554 2 407 71 261 545 545 0 71 806 Ero -378 -1 833 -443 -2 655 87 87 -99 -2 667 49 1 508 1 557 Sairaala- ja pitkäaikaisen laitoshoidon toimintatuotot toteutuivat 5,0 milj. euroa talousarviota pienempinä. Vuoden 2014 talousarvioon tehdyt merkittävät siirrot (pitkäaikainen laitoshoito ja asumispalvelut) palvelukokonaisuuksien välillä ja palvelurakenteen muutokset vaikuttivat tuloarvioiden poikkeamiin kotona asumista tukevien palvelujen ja sairaala- ja pitkäaikaisen laitoshoidon palvelukokonaisuuksissa. Palvelukokonaisuuden toimintakulut ylittivät talousarvion 2,7 milj. eurolla, mikä johtui pääosin sairaalahoidon lyhytaikaisjaksojen kasvusta erityisesti alkuvuonna. Oriveden palvelujen menot ylittyivät, koska laitoshoidon sairaalojen käyttöön ei oltu varauduttu budjetissa. Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen Kaupunkiympäristön kehittäminen Ydinprosessin palvelukokonaisuudet ovat maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen, kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito, joukkoliikenne sekä pelastustoimi. Kaupunkiympäristön kehittämisen tehtävänä on huolehtia kaupungin rakennetun ja luonnonmukaisen ympäristön kehittämisestä sekä ylläpidosta ja luoda edellytykset tamperelaisten hyvinvoinnille vastaamalla maankäytön suunnittelusta, tonttitarjonnasta, liikennejärjestelmästä sekä viheralueista. uusien työpaikka-alueiden, liikenteen, palvelujen, muun yhdyskuntarakenteen ja virkistysalueiden suunnittelua ja rakentamista. Hallittu kasvuun vastaaminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti on kaupunkisuunnittelun keskeisin haaste. Kasvuun on vastattu kaupunkirakenteen täydentämisellä, Vuoreksen alueen rakentamisella sekä uuden Ojalan alueen suunnittelulla. Ojalan alueen suunnittelua on tehty yhdessä Kangasalan kunnan kanssa. Ruskon työpaikka-aluetta on laajennettu ja uusia työpaikka-alueita on suunniteltu mm. Lahdesjärvelle, Pärrinmaalle ja Kolmenkulmaan. Keskustan suunnittelua ja täydentämistä on toteutettu Keskustahankkeessa. Vuoden aikana on ollut käynnissä monta seudullista kaupungin kehitystä voimakkaasti linjaavaa suunnitteluhanketta, kuten maakuntakaava, kaupunkiseudun rakennemalli, kaupungin yleiskaava ja Toimintaympäristön muutokset Ydinprosessin haasteina on erityisesti kaupungin asukasmäärän nopea kasvu. Kaupunkistrategia ja valtuustokauden tavoitteet painottavat kasvun suuntaamista yhdyskuntarakenteen sisään sekä keskustan ja aluekeskusten ja joukkoliikenteen laatukäytävien ympäristöjen vahvistamista. Asumisen lisäksi kasvu edellyttää Ydinprosessin talous 1 000 euroa Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Tuotot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Kulut yhteensä Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Muutettu TA 2014 TP 2014 Ero 35 991 7 608 2 553 36 711 19 740 102 603 35 961 6 835 2 910 36 446 17 969 100 121 30 773 -357 265 1 771 2 482 15 854 46 420 -30 566 -1 061 -113 507 -2 595 -476 -338 -556 -102 679 -1 202 -145 548 -2 273 -435 -243 -380 -103 661 141 32 041 -322 -41 -95 -176 982 -76 -3 540 3 464 27 0 27 -49 -3 540 3 491 -30 254 -13 -28 851 -13 -1 403 0 -30 316 -32 404 2 088 keskustan strategisen osayleiskaavan laatimistyö. Kaupunkiseudun rakennesuunnitelma valmistui vuoden lopussa ja sen hyväksymiskäsittelyt ovat alkuvuodesta 2015 seudun kunnissa. Myös liikenteen suunnittelussa haetaan seudullisesti ratkaisuja suuriin kysymyksiin, kuten läntinen oikorata, tavarajärjestelyratapihan mahdollinen siirtäminen, raitiotieliikenne, kehä 2:n yleissuunnittelu ja keskustan liikennesuunnittelu. Tampereen kaupunkiseudulla joukkoliikenteen järjestämistavan muutos vaikutti merkittävästi 30.6.2014 alkaen Pirkkalan, Lempäälän, Vesilahden, Kangasalan ja Nokian joukkoliikennepalveluihin. Siirtymäajan sopimukset korvaavat palvelut toteutettiin näillä alueilla yhteen sovittaen Tampereen linjaston kanssa. Korvaavat liikennepalvelut hankittiin pääosin avoimilla tarjouskilpailulla. Suuri muutos sujui pääosin hyvin. Muutamilla runkolinjoilla jouduttiin suurten matkustajamäärien johdosta lisäämään liikennettä ja tarkistamaan aikatauluja. Joukkoliikenteen matkustajamääräkin kääntyi loppuvuodesta uudelleen kasvuun huolimatta huonosta työllisyystilanteesta, joka vaikuttaa alentavasti matkustajamääriin. Tampereen raitiotiestä laadittiin yleissuunnitelma yhdessä liikenneviraston kanssa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.6.2014 yleissuunnitelman ja päätti toteuttamisen käynnistämisestä kehitysvaiheena, jossa laaditaan toteuttamisen vaatimat suunnitelmat sekä kilpailutetaan raitiotiehankkeen toteuttaja. Valtuusto tekee rakentamisesta päätöksiä vuonna 2016 kehitysvaiheen tuloksien perusteella. Valmisteilla on myös Tampereen kaupungin ja valtion välinen aiesopimus raitiotiehankkeen toteuttamisesta. Rantaväylän tunnelin toteuttaminen jatkui ns. allianssimallilla laaditun hankesuunnitelman mukaisesti. Siihen liittyen valmistellaan myös tunnelin toteuttamisen mahdollistaman Ranta-Tampellan alueen asuntorakentamisen käynnistämistä. Talouden epävarmuus jatkui tuoden epävarmuutta ydinprosessien kaikille toimintasektoreille. Positiivisena asiana Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 107 Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen voidaan nähdä, että sekä suunnittelussa että rakentamisessa kustannusten nousu oli erittäin maltillista taloudellisen yleistilanteen sekä kireän kilpailutilanteen takia. Joukkoliikenteen hankintakustannukset jopa hieman alenivat öljyn hinnan halpenemisen seurauksena. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Koko ydinprosessin toimintatuotot toteutuivat 2,5 milj. euroa muutettua talousarvioita parempana. Tuottojen toteuma oli usean eri kokonaisuuden osalta arvioitua parempi; kiinteistöjen vuokratuotot 0,3 milj. euroa, maankäyttösopimukset 0,6 milj. euroa, maankäytön suunnittelun tuotot 0,4 milj. euroa, pysäköintimaksutuotot 0,3 milj. euroa ja joukkoliikenne 0,6 milj. euroa. Lisäksi katulupamaksut, pysäköintivirhemaksut, maanvastaanottomaksut ja energiamaksut toteutuivat yhteensä 0,2 milj. euroa budjetoitua suurempina. Ydinprosessin toimintakulut toteutuivat 1,0 milj. euroa muutettua talousarviota parempana. Kulut toteutuivat seuraavilla osa-alueilla arvioitua parempana: maanhankinta 0,3 milj. euroa, yleisten alueiden suunnittelu 0,4 milj. euroa, Keskusta- ja Vuores- projektit 0,2 milj. euroa, joukko- Kaupunkiympäristön kehittäminen (bruttobudjetoitu) 1 000 euroa Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TP 2014 Muutettu TA 2014 102 603 -102 679 -76 100 121 -103 661 -3 540 Alkuper. TA 2014 Ero 2 482 982 3 464 99 427 -103 152 -3 725 Muutettu TA 2014 Ero KV:n muu- Muut muutokset tokset 694 -509 185 0 0 0 Investoinnit Investoinnit (1 000 euroa) Alkuper. TA 2014 Muutokset AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Muut pitkävaikutteiset menot -34 051 -34 051 -36 450 -36 450 2 399 2 399 0 0 -36 450 -36 450 AINEELLISET HYÖDYKKEET -77 228 -79 180 1 952 -77 380 -1 800 Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat -32 316 -220 -16 184 -32 600 0 -46 420 -160 284 -220 30 236 160 -3 500 0 -73 720 -160 -29 100 0 27 300 -28 509 0 -28 509 0 0 -111 280 -115 630 4 350 -77 380 -38 250 2 921 2 760 -161 1 010 1 750 NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ -108 359 -112 870 4 511 -76 370 -36 500 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 14 972 17 500 -2 528 17 500 0 INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet 108 TP 2014 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 liikenne 0,8 milj. euroa ja pelastustoimi 0,9 milj. euroa. Maankäytön suunnittelun kulut ylittyivät 0,2 milj. euroa yksityisten hakijatahojen kaavahankkeisiin, jotka samana vuonna laskutettiin hakijoilta vastaavalla summalla sekä 0,2 milj. euroa Keskustahankkeen maankäytön suunnittelun osalta. Kaupunkiympäristön rakentamisen ja ylläpidon toimintakulujen 1,3 milj. euron ylitys aiheutui lähinnä sisäisen katteen eliminoinnista. Ydinprosessin toimintakate toteutui 3,5 milj. euroa suunniteltua parempana. Ydinprosessin poistotaso oli 1,4 milj. euroa budjetoitua suurempi. Ydinprosessin nettoinvestoinnit toteutuivat 4,0 milj. euroa suunniteltua pienempinä. Kiinteistöjen myyntivoitot jäivät 0,8 milj. euroa alle suunnitellun tavoitteen. Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen Hanketasolla sitovat kohteet Rantaväylän tunnelin rakentamisen osalta sitovaa ovat hankkeen rakentamisvaiheen kokonaismenot 180,3 milj. euroa. Rantaväylän tunnelin toteutuneet kokonaismenot ovat Tampereen kaupungin osalta yhteensä 42,0 milj. euroa. Tunnelin investoinnit alittivat vuonna 2014 muutetun talousarvion yhteensä 2,4 milj. euroa. Alituksesta 1,8 milj. euroa johtuu talousarvio muutoksessa tapahtuneesta virheestä rahoitusosuuteen liittyen. Tämä virhe huomioiden Rantaväylän tunnelin investointimenot alittuivat talousarvioon nähden 0,6 milj. euroa. Rantaväyläntunnelin vuodelle 2014 kuuluneita kuluja jäi jaksottamatta 0,3 milj. euroa. Rantaväylän tunnelin rakentamisen varattiin talousarviossa 33,5 milj. euroa (Tampereen kaupungin 67 % osuus). Silloin töiden aloittamisajankohta oli tunnelin rakennuslupakäsittelyn keskeneräisyyden takia epävarma. Vuoden 2013 lopulla Aluehallintovirasto myönsi tunnelin töiden aloittamisluvan ja tunnelin rakennustyö käynnistyi sujuvasti. Töiden ripeä aloitus ja eteneminen aiheuttivat nopeasti kuluvan vuoden 2014 ennusteeseen 6,5 milj. euron ylityspaineen. Tämä ylitysennuste otettiin huomioon talousarviomuutoksella. Varsinainen rakentaminen on sujunut hyvin, mutta tavoitehintaa tulee nostamaan se, että kaivumaita ei voida hyödyntää alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Kuljetuskustannukset > 2 km etäisyyden osalta ylittävät suunnitelman. Alun perin kaivumaita oli suunniteltu käytettävän enemmän vesistötäytössä. Santalahden tieleikkauksen kaivutöiden yhteydessä paljastui pilaantuneiden määrän suuri kasvu ennakkotutkimuksiin verrattuna. Pilaantuneiden maiden määrän kasvu tullee aiheuttamaan hankeen kustannuksiin usean miljoonan euron ylityksen tavoitehintaan verrattuna. Lisäksi tavoitehintaa tulee nostamaan Santalahden alikulun tukimuuri, joka tehdään katuraitiotien linjauksen parantamiseksi. Vaikutus tavoitehintaan arvioidaan olevan 0,1 milj. euroa. Kaupunkiraitiotien käyttötalouskulut toteutuivat talousarvion mukaisesti ja investoinnit toteutuivat 0,1 milj. euroa muutettua talousarviota pienempinä. Raitiotien projektiallianssin valmisteluun ja kilpailutukseen varattujen investointimenojen jääminen talousarviossa esitettyä pienemmäksi johtui siitä, että tehtävien laajuutta ei pystytty ennakolta täysin arvioimaan. Vuonna 2014 on valmisteltu raitiotieinfran allianssiurakan kilpailutusta sekä raitiovaunuhankintaa. Tarjouspyyntöaineistojen valmistelu siirtyi ennakoitua enemmässä määrin kevään 2015 puolella, vaikuttamatta kuitenkaan merkittävästi Hanketasolla sitovien hankkeiden käyttötalous 1 000 euroa Raitiotie Keskusta Vuores Muu kaupunkiympäristön kehittäminen Yhteensä TP 2014 Muutettu TA 2014 Alkuper. TA 2014 Ero Muutokset -525 -1 584 -473 -500 -1 594 -700 -25 10 227 -200 -1 094 -700 -300 -500 0 -100 097 -100 867 770 -101 158 291 -102 679 -103 661 982 -103 152 -509 Alkuper. TA 2014 Muutokset Hanketasolla sitovien hankkeiden investoinnit 1 000 euroa Rantaväylän tunneli Raitiotie Keskusta Vuores Muu kaupunkiympäristön kehittäminen Yhteensä TP 2014 Muutettu TA 2014 Ero -37 628 -287 -2 147 -7 012 -40 000 -400 -2 580 -6 240 2 372 113 433 -772 -33 500 0 -3 080 -5 240 -6 500 -400 500 -1 000 -61 788 -63 650 1 861 -34 550 -29 100 -108 862 -112 870 4 007 -76 370 -36 500 hankintojen kilpailutuksen kokonaisaikatauluun. Vaunuhankinnassa jatkettiin vuoden 2014 loppupuolella markkinavuoropuhelua ennakoitua pidempää, jotta varmistuttiin, että saadaan riittävä tietämys ja valmius julkaista hankintailmoitus. Keskustahanke koordinoi keskustan muutos- ja kehitysprojekteja kaupungin osalta. Keskusta-hankkeen käyttötalous toteutui talousarvion mukaisena. Keskustan kehittämisohjelman päivitystä valmisteltiin vuonna 2014. Maankäytön suunnittelun painopisteenä oli Eteläpuiston ja sen lähialueiden kilpailu ja yleissuunnittelun valmistelu, Ratapihankadun, Tullin alueen ja Asemakeskuksen kilpailu, Kunkun parkin suunnittelun ja keskustan yleiskaavan suunnittelu. Valtion ja yksityisten toteuttajaosapuolten kanssa jatkettiin neuvotteluja Kansi- ja areenahankkeen toteuttamiseksi. Hankkeen investoinnit liikenneväyliin ja viheralueisiin toteutuivat 0,9 milj. euroa muutettua talousarviota pienempänä, koska investointeja siirtyi tuleville vuosille osin kaupungista johtumattomista syistä (Kansi ja Areena sekä Ratinan kauppakeskus) ja osin säästösyistä (Vuolteentori). Maa- ja vesialueiden osalta investoinnit toteutuivat 0,5 milj. euroa arvioitua suurempana johtuen Ranta-Tampellan vesistötäyttöjen hyvästä etenemistä ja toisaalta työhön tarvittavien vesistösuojaverhojen korjaustarpeesta. Vuores-hanke vastaa uuden kaupunginosan suunnittelusta ja toteutuksesta. Vuoreksen käyttötalous toteutui muutettua talousarviota 0,2 milj. euroa parempana, koska Västinginmäen ja Isokuusen alueiden asema-kaavoituksessa ei edetty yleisten alueiden suunnittelun osalta niin pitkälle kun talousarviota laadittaessa oli arvioitu. Myös asiantuntijapalveluiden hankinnoissa pyrittiin ja onnistuttiin saamaan aikaan säästöjä taloudellisesta tilanteesta johtuen. Vuorekseen kohdistuvat investoinnit ovat tie- ja katuverkkoon sekä viheralueisiin liittyvät investointeja. Nettoinvestoinnit toteutuivat 0,8 muutettua talousarviota suurempana, koska muun muassa liikuntapuiston alueella ja Isokuusen asuntoalueella tehtävät pohjarakennustyöt olivat arvioitua suuremmat. Rahoitusosuuteen oikeuttavat investoinnit eivät toteutuneet. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 109 Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen Palvelukokonaisuuteen kuuluvat maanhankinta- ja luovutus sekä maaomaisuuden edunvalvonta, maankäytön suunnittelu, yleisten alueiden suunnittelu sekä aluerakennushankkeet (Vuores ja Keskusta). Palvelukokonaisuus luo edellytykset palveluiden, asumisen ja elinkeinoelämän rakentamiselle sekä näitä palvelevan yhdyskuntatekniikan, liikennejärjestelmän ja viheralueiden toteutumiselle. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Tampereen maapolitiikan linjaukset 20142017 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa maaliskuussa 2014. Linjauksissa korostetaan aktiivista maanhankinta niin kasvusuunnissa kuin rakenteen sisälläkin. Vuoden 2014 aikana tehtiin niin merkitykseltään kuin kauppahinnaltaan poikkeuksellisen suuri maanhankinta, kun kaupunki osti entisen tehdasalueen rakennuksineen. Ostetun alueen maapinta-ala on noin 90 ha ja lisäksi kauppaan kuului vesialueita yli 1 000 ha. Vuoden 2014 aikana oli voimassa yksityisten maanmyyntiä kunnalle koskeva verohelpotus. Tätä hyödyntämällä maanhankinta oli aktiivista myös kasvusuunnissa, kuten Aitovuoren teollisuusalueella ja Nurmi-Sorilassa. Kaupunki osti raakamaata yhteensä noin 145 ha. Kaupunki luovutti toimintakaudella 36 omakotitonttia. Tämä oli selvästi alle tavoitteiden. Syynä oli kantakaupungin liian pienen tarjonnan lisäksi se, että Kämmenniemessä tarjolla olleille tonteille ei ollut kysyntää. Kerrostalo-, rivitalo- ja yhtiömuotoiseen pientalorakentamiseen luovutettujen tonttien rakennusoikeus oli yhteensä noin 90 000 kerrosneliömetriä. Luku on selvästi suurempi kuin 2013 ja hyvä ottaen huomioon suhdannetilanteen. Rakennusoikeudesta noin 20 000 kerrosneliömetriä luovutettiin kohtuuhintaiseen vuokra-asumiseen. Liike- ja toimistorakentamiseen luovutettiin tontit, joiden kokonaisrakennusoikeus oli yhteensä noin 35 100 kerrosneliömetriä. Teollisuus-käyttöön luovutettiin maata yhteensä 32 500 m². Yritystoimintaan luovutettujen tonttien pinta-ala- ja rakennusoikeusmäärät laskivat edellisvuo- 110 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 sien tasosta lähinnä suhdannetilanteen vuoksi. Maankäytön suunnittelua tilattiin erilaisten suunnitelmien, selvitysten ja vaikutusarviointien laadintaan. Nurmi-Sorilan ja Ojalan yleiskaavaehdotukset hyväksyttiin nähtäville syksyllä 2014. Keskustan strategisen osayleiskaavan luonnos valmistui keväällä, mutta ehdotuksen valmistelu siirtyi laajentuneiden vaikutusarviointien takia vuodelle 2015. Iidesjärven alueen osayleiskaava hyväksyttiin ja tuli voimaan keväällä. Myös Hervantajärven osayleiskaava tuli voimaan keväällä. Sisaruspohjan osayleiskaava hyväksyttiin joulukuussa 2014. Kantakaupungin yleiskaavan 2040 laatimistyötä jatkettiin useilla selvityksillä ja tavoitekeskusteluilla. Terälahden osayleiskaavan laatiminen käynnistyi. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella (EHYT) -hankkeessa Tesoman yleissuunnitelman viimeistelyvaiheen aineisto hyväksyttiin nähtäville vuoden lopulla ja Hakametsän yleissuunnitelman laatimista jatkettiin. EHYT –hankkeen selvityksistä saatiin viimeistelyvaiheeseen korkean rakentamisen selvitys aluekeskuksiin sekä avointen maisematilojen selvitys. Asemakaavoituksen laajimmat kohteet olivat vuonna 2014 työpaikka- ja liikerakentamisen kohteita. Mittavin kohde oli Kaupin kampus, jonka kokonaiskerrosala lisääntyi 270 00 kem2. Muita valmistuneita laajoja kaavakohteita olivat Myllypuron Kolmenkulman, Sarankulman Pärrinmaan sekä Lahdesjärven etelä-osan työpaikkaalueet ja Kalevan Prisman hanke. Asemakaavoitukselle asetetut tavoitteet toteutuivat 2014. Yhdyskuntalautakunnan käsittelemissä asemakaavoissa oli vuonna 2014 asuinkerrosalaa 233 967 km² ja muuta uutta kerrosalaa 622 935 km². Kaavoitusmäärät sisältävät varaukset 2 200 kerrostaloasunnolle sekä 300 pientaloasunnolle, joista 136 oli uusia omakotitontteja, näistä kaupungin luovutettavaksi tulevat 115 omakotitonttia. Neljän vuoden seurantakaudella (2011 - 2014) asemakaavoituksen tavoitteet on saavutettu; asuinkerrosalan määrän toteuma 1 061 325 km2 (tavoite 820 000 km2) ja muun kerrosalan toteuma 974 143 km2 (tavoite 500 000 km2). Pientaloasuntojen kaavoitettu määrä toteutui 1 238 pientaloasuntona (tavoite 1 200), joista omakotitalotonttien osuus oli 390 (tavoite 410). Asumisen lukujen osalta on merkittävää, että määrä koostuu aiempia vuosia tasaisemmin eri kokoisista hankkeista ja hankkeet jakautuvat eri puolille kaupunkia. Asemakaavoituksen uusia asuinrakentamisen kohteita olivat Näsijärven rannalle sijoittuva Lentävänniemen keskustan eteläosa, Hervannan lukion alue, Vuoreksen Isokuusen toinen osuus, Vehmaisten Kaukaniemen alue sekä Haukiluomaan ja Lamminpäähän sijoittuva, kahdesta alueesta koostuva kokonaisuus. Muita merkittäviä kohteita sijoittui mm. Kalevanrinteen itäosaan, Tampellaan, Amuriin, Kissanmaalle, Satamakadulle, Osmonmäkeen, Raholaan ja Kumpulan Mattilanmäkeen sekä Ikuriin. Merkittävimpiä pientaloasuntojen uusia alueita olivat Isokuusi, Kaukaniemi, Ikuri, Haukiluoma ja Kumpula. Yleisten alueiden suunnittelu osallistui liikennesuunnittelun osalta kantakaupungin yleiskaavan tavoitevaiheen määrittelyyn sekä keskustan strategisen osayleiskaavan laadintaan ja kaupunkiseudun rakennemallin päivitystyöhön. Tampereen kestävän liikkumisen esiselvityksessä määriteltiin jatkotoimenpiteet kestävän liikkumisen suunnitelman laatimiseksi kantakaupungin yleiskaavan yhteydessä. Tampereen pysäköintipolitiikkaluonnos valmistui syksyllä 2014. Vuonna 2014 oli paljon selvitysten kannalta vaativia kaavahankkeita. Erityisesti liikenneratkaisujen kannalta haasteellisia kaavahankkeita olivat mm. Kalevanrinne ja Kaupin kampus. Katujen saneerauksia jatkettiin alueellisten suunnitelmien mukaisesti. Pääkatujen ja pääkokoojakatujen saneerauksen suunnittelun pohjaksi valmistui katujen parantamistarpeen priorisointiselvitys. Selvitys 30 km/h aluerajoitusten laajentamiseksi ja liikenteen rauhoittamispolitiikan tarkistamiseksi käynnistettiin. Pirkanmaan ELY – keskuksen kanssa yhteistyössä laaditun valtatien 12 (Teiskontie) joukkoliikennejärjestelyjen tie- ja rakennussuunnitelma valmistui. Ratapihankadun katu- ja rakennussuunnitelmien Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen laatiminen käynnistyi ja Viinikan liittymän kehittämisen suunnittelu jatkui. Tampereen raitiotien yleissuunnitelma valmistui keväällä 2014 ja kesäkuussa valtuusto teki päätöksen toteutussuunnittelun käynnistämisestä. Syksyllä 2014 päätettiin toteutusmallista ja käynnistettiin raitiotien toteuttamiseen tähtäävän hankinnan valmistelu. Keskustan katuverkon liikenne- ja yleissuunnittelua jatkettiin. Hämeenkadun yleissuunnitelman luonnos valmistui keväällä 2014. Merkittävimpiä muita kohteita olivat keskustan länsiosan maanalaisen pysäköinnin, Eteläpuiston, Tullin alueen ja Asemakeskuksen liikennejärjestelyjen suunnittelu. Keskustan katutilaohje valmistui. Kyttälän katujen saneeraussuunnittelua jatkettiin ja Hämeenkadun itäpään joukkoliikennekatukokeilu käynnistettiin. Kävelyn ja pyöräilyn pääreitistön kehittämistä ja laatutason parantamista jatkettiin ja MAL – aiesopimuksen mukaisten kävelyn ja pyöräilyn laatukäytävien katu- ja rakennussuunnitelmia laadittiin sekä Kangasalan että Pirkkalan suuntiin. Seudullisen jalankulun ja pyöräilyn viitoitussuunnitelman laatimista jatkettiin. Pyörä- ja liityntäpysäköinnin suunnittelua jatkettiin ja tehtiin kävelyn ja pyöräilyn viestintäsuunnitelma. Liikkumisen hallinnan alueella jatkettiin Tampereen seudun liikkumisen ohjauksen toimintaa. Älyliikenteen osalta määriteltiin Tampereen älyliikenteen kokeilu- ja innovaatioalueelle, ITS Factorylle, uusi visio ja strategia. Vuonna 2014 luotiin myös Tampereen kaupungin sähköisen liikenteen toimenpidesuunnitelma ja jatkettiin Liikenneviraston kanssa yhteisen alueellisen tieliikennekeskuksen toiminnan kehittämistä. Ulkovalaistuksen suunnittelussa keskityttiin pääasiassa vanhan ulkovalaistuksen saneeraukseen siten, että seuraavan kymmenen vuoden kuluessa pystyttäisiin luopumaan energiatehottomista elohopeavalaisimista ja saavuttamaan asetetut energiatehokkuusvaatimukset. Viheralueohjelman päivittämistä vuosille 2015-2024 jatkettiin ja liikunta- sekä ulkoilupaikkoja koskeva viherpalveluohjelma käynnistettiin. Leikkipaikkojen kehittämisessä keskityttiin leikkipaikkaohjelmassa mainittujen toimenpiteiden toteuttamiseen. Keskustan puistojen osalta palvelukokonaisuuden talous 1 000 euroa Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TP 2014 51 582 -10 570 41 011 Muutettu TA 2014 50 242 -11 119 39 123 Ero 1 340 549 1 888 Alkuper. TA 2014 49 548 -10 525 39 023 KV:n muuMuut tokset muutokset 694 -594 100 Palvelutilauksen toteutuminen, käyttötalous 1 000 euroa Maanhankinta ja luovutus sekä maaom. edunvalv. Yleisten alueiden suunnittelu Keskusta- ja Vuores-hankkeet Oma tuotanto yhteensä Maanhankinta ja luovutus sekä maaom. edunvalv. Maankäytön suunnittelu Yleisten alueiden suunnittelu Keskusta- ja Vuores-hankkeet Muu tuotanto yhteensä Yhteensä TP 2014 Muutettu TA 2014 Ero 3 310 2 979 331 2 246 98 5 654 2410 124 5 513 -164 -26 141 1 325 1 965 -640 2 471 570 550 4 916 10 570 2 107 834 700 5 606 11 119 364 -264 -150 -690 -549 0 0 0 jatkettiin peruskorjaussuunnittelua. Tärkeimmät suunnittelukohteet olivat Näsin puisto ja Väinö Linnan puisto. Tampereen Valoviikkojen uudistamista suunniteltiin. EU-Gugle, Tammelan energiatehokkuuden parantamisen EU-projekti oli käynnissä ja Tammelan täydennysrakentamishankkeita suunniteltiin. Rakennustyöt Ranta-Tampellassa käynnistyivät vesistötäytöillä ja pilaantuneen maan puhdistuksilla. Kantakaupunkialueen hulevesiohjelman jalkauttamista ja hulevesiohjelman keskeisimpien kehittämistoimenpiteiden toteuttamista jatkettiin. Tampereen keskustan valuma-alueen hulevesijärjestelmän toiminnallinen tarkastelu tehtiin sekä jatkettiin hulevesitulvien hallinnan suunnittelua. Pohjoisen alueen vesihuollon kehittämisen tukemista jatkettiin. Keskustan kehittämisohjelman järvenrantakaupunkiteemaa tukeva Eteläpuiston ja sen lähialueiden suunnittelukilpailu on pidetty ja alueen yleissuunnittelu on käynnistetty valitun maankäyttövaihtoehdon mukaisesti. Kävely- ja liikekeskustan kehittämistavoitteita edistävä Kunkun parkin asemakaavaprosessi on valmistunut ja asemakaava on hyväksymiskäsittelyssä. Tavoite ei ole toteutunut: Kunkun parkin asemakaavaprosessi on edennyt luonnosvaiheeseen ja pysäköintioperaattorin kilpailutuksen valmistelu on käynnistetty (Kh 1.9.2014). Vuores-hankkeessa suunnittelun painopisteenä olivat Isokuusen asuntoalueet. Myös Västinginmäen suunnittelu käynnistettiin. Rakentamisen painopisteenä olivat liikuntapuiston rakentaminen, Isokuusen ensimmäisen asuinalueen kunnallistekniikan rakentamisen käynnistäminen, Vuoreskeskuksen itäosan kunnallistekniikan rakentaminen sekä viimeistelytyöt koko Vuoreksen alueella. Aluemarkkinointia järjestettiin, jotta alueelle tehdyt investoinnit tulevat hyödynnettyä mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Isokuusen puukaupunkihankkeen toteutus sekä infran että talorakentamisen osalta on käynnissä. Tavoite toteutui osittain, sillä infran rakentaminen käynnistettiin. Omakotitonttien asemakaavoitus on käynnistetty Västinginmäessä ja Isokuusessa. Tältä osin tavoite toteutui. Liikuntapuiston jalkapallokent- Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 111 Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen tehdyistä maankäyttösopimuksien korvauksista kohdistuvat tuleville vuosille. Kiinteistöjen vuokratuotot ylittyivät 0,3 milj. eurolla, koska uusia vuokrasopimuksia solmittiin tavoitteita enemmän ja vanhoja vuokrasopimuksia päivitettiin suunniteltua enemmän. Maankäytön suunnittelun toimintatuottojen 0,4 milj. euroa muutettua talousarviota parempi toteuma aiheutui pääosin lisääntyneestä ulkopuolisten suunnittelutöiden tilaamisesta, mistä koituneet kulut laskutetaan kaavojen hakijatahoilta. Myös taksojen tarkistaminen näkyy toimintatulojen kasvussa. Palvelukokonaisuuden toimintakulut toteutuivat 0,5 milj. euroa muutettua talousarviota pienempinä. Maanhankinta ja tä ja muitakin liikuntapalveluja on otettu käyttöön. Tavoite toteutui osittain, jalkapallokenttä otettiin käyttöön lokakuussa 2014. Palvelukokonaisuuden talous Palvelukokonaisuuden toimintatuotot ylittyivät 1,3 milj. euroa muutettuun talousarvioon nähden. Maanhankinta ja – luovutus sekä maaomaisuuden edunvalvonta -tuoteryhmän osalta toimintatuotot toteutuivat 0,9 milj. euroa budjetoitua suurempana. Maankäyttösopimuksien tuotot toteutuivat 0,6 milj. euroa arvioitua suurempina, koska maankäyttösopimusten pohjana olevat kaavat tuottivat rakennusoikeutta suunniteltua enemmän. Osa Palvelutilauksen toteutuminen, investoinnit 1 000 euroa Muutettu TA 2014 TP 2014 Yleisten alueiden suunnittelu Oma tuotanto yhteensä Yleisten alueiden suunnittelu Muu tuotanto yhteensä Yhteensä 1 231 1 231 1 721 1 721 2 952 1 230 1 230 2 240 2 240 3 470 Ero Investoinnit 1 1 -519 -519 -518 investoinnit Investoinnit (1 000 euroa) Muutettu TA 2014 Ero AINEELLISET HYÖDYKKEET -35 487 -36 070 Maa- ja vesialueet -32 316 -32 600 Keskusta-hanke (Ranta-Tampella) Muut alueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Keskusta-hanke, kadut, tiet, torit ja puistot Vuores-hanke, kadut, tiet, torit ja puistot Muut , kadut, tiet, torit ja puistot Liikenteen ohjauslaitteet -1 614 -30 702 -220 -649 -1 100 -31 500 0 -3 470 0 -480 480 583 Alkuper. TA 2014 Muutokset -6 930 -29 140 284 -3 500 -29 100 -514 798 -220 2 821 -1 100 -2 400 0 -3 430 0 -29 100 0 -40 -980 500 0 -490 490 -350 -140 -579 -71 -2 500 0 1 921 -71 -2 100 0 -400 0 -2 303 0 -2 303 0 0 -262 0 -262 0 0 -274 0 -274 0 0 -1 767 0 -1 767 0 0 INVESTOINNIT YHTEENSÄ -35 487 -36 070 583 -6 930 -29 140 NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ -35 487 -36 070 583 -6 930 -29 140 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 14 972 17 500 -2 528 17 500 0 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Keskusta-hanke, kadut, tiet, torit ja puistot Vuores-hanke, kadut, tiet, torit ja puistot Muut , kadut, tiet, torit ja puistot 112 TP 2014 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 – luovutus sekä maaomaisuuden edunvalvonta –tuoteryhmän toimintakulujen 0,3 milj. euron alitus johtui pääasiassa siitä, että kiinteistöjen kunnossapitoon ja pilaantuneen maan kunnostamisen liittyvät kulut toteutuivat arvioitua pienempinä. Maankäytön suunnittelussa toimintakulut ylittyivät 0,2 milj. euroa yksityisten hakijatahojen kaavahankkeisiin, jotka samana vuonna laskutettiin hakijoilta vastaavalla summalla sekä 0,2 milj. euroa Keskustahankkeen maankäytön suunnittelun osalta. Yleisten alueiden kulut toteutuivat 0,4 milj. euroa alle muutetun talousarvion lähinnä Pohjoisen alueen vesihuollon tuen osalta. Syynä oli vesihuollon rakentamisen viivästyminen vaikeiden sopimusneuvottelujen takia. Vuoreksen alueen suunnittelun osalta toteutuma oli noin 0,2 milj. euroa talousarviota pienempi. Maa- ja vesialueiden ja rakennusten hankinnat toteutuivat kokonaisuutena muutetun talousarvion mukaisesti. Maa- ja vesialueiden osalta investoinnit toteutuivat 32,3 milj. eurona, joista suurin oli Lielahden alueelta tehty merkittävä 26,0 milj. euron maanhankinta. Lisäksi maaalueiden hankinnan yhteydessä hankittiin rakennuksia 0,2 milj. eurolla. Maa-alueiden ja rakennusten myynnistä saadut pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot alittuivat 2,5 milj. eurolla ja myyntivoitot 0,8 milj. eurolla. Myytyjen kohteiden tasearvot olivat alhaisia. Kokonaisuutena luovutustulojen alituksen keskeisenä syynä oli heikkona jatkunut suhdannetilanne. Yleisten alueiden investointeihin liittyvän suunnittelun osalta vuoden 2014 toteutuma oli noin 0,5 milj. euroa talousarviota pienempi. Taustalla olivat lähinnä keskusta-alueen suunnitteluhankkeiden, kuten Kyttälän katujen saneeraussuunnittelun viivästyminen, ja Vuoreksen suunnittelun sekä raitiotien projektiallianssin valmistelun ja kilpailutuksen toteutuminen talousarviossa arvioitua pienempänä. Merkittävimpiä suunnitteluinvestointikohteita olivat Ratapihankatu, Myllypuronkatu, Näsinpuisto, Lintuhytin kaava-alueen kadut sekä Pyynikintorin ja Eteläpuiston välinen pyöräilyn pääväylä. Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito Palvelukokonaisuuden tehtäviä ovat katujen, puistojen ja yleisten alueiden rakennuttaminen, niiden ylläpidon ohjelmointi ja järjestäminen, satamatoiminta, liikenteen hallinta. sen takia. Lisäksi tehtiin talousarvio muutos Rantatunnelin Tampereen kaupungin omaisuudeksi jäävän käyttöomaisuuserän 5,3 milj. euron osalta. Investoinnit Palvelukokonaisuuden talous Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Toiminnan painopisteenä oli uusien kaupungin kasvua ja strategiaa tukevien liikenneväylien ja yleisten alueiden rakennusinvestointien toteuttaminen. Lisäksi toteutettiin useita omaisuuden kunnon säilyttämisen kannalta tärkeitä ylläpitoinvestointeja. Investointien hankinnat osuivat jo pitkään kestäneeseen talouden matalasuhdanteen ajankohtaan. Alueiden ylläpidossa painopiste oli alueiden käytettävyyden varmistaminen. Tyytyväisyys yleisten alueiden hoitoon parani hieman. Varsinkin talvihoidon osalta tyytyväisyys hieman parani. Katujen ja puistojen rakenteellinen kunto havaittiin arviointien ja mittauksien perusteella likimäärin entisenä. Siltojen kunto on peruskorjausohjelman toteuttamisen ansiosta kääntymässä parempaan. Ylläpidon palveluita koskevia merkittäviä muutoksia ei tapahtunut. Talousarviomuutoksia tehtiin Rantaväylän tunnelin rakentamisen investointeihin 6,5 milj. euron lisäys töiden nopeamman etenemi- Palvelukokonaisuuden toimintatuotot ylittivät 0,6 milj. eurolla. Merkittävin ylitys syntyi liikenteenhallinnan pysäköintimaksutuotoissa, jotka toteutuivat noin 0,3 milj. euroa arvioitua suurempina, sillä talouden matalasuhdanteella oli arvioitua pienempi vaikutus kadunvarsipysäköintiin. Lisäksi katulupamaksut, pysäköintivirhemaksut, maanvastaanottomaksut ja energiamaksut toteutuivat kokonaisuutena budjetoitua suurempina vaikka yksittäisissä kohteissa erot ovatkin melko pienet. Katulupamaksujen kertymän syynä olivat keskustan pitkäkestoiset rakennushankkeet. Laitteiston kunnossapitokustannukset ovat olleet kasvussa, mikä on näkynyt kiinteistöiltä veloitettavissa kuluissa. Palvelukokonaisuuden toimintakulut ylittivät 1,3 milj. euroa erityisesti oman tuotannon rakennusinvestointeihin sisältyneen 1,5 milj. euron sisäisen katteen oikaisun vuoksi. Varsinaisten ylläpidon palvelutilausten määrä alitti vuosisuunnitelman noin 0,2 milj. euroa, koska vähäluminen talvi mahdollisti säästöt lumen poiskuljetuksissa tavallisiin talviin verrat- palvelukokonaisuuden talous 1 000 euroa Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TP 2014 10 666 -24 780 -14 114 Muutettu TA 2014 10 073 -23 507 -13 434 Ero Alkuper. TA 2014 593 -1 273 -680 KV:n muuMuut tokset muutokset 10 073 -23 507 -13 434 0 0 0 Palvelutilauksen toteutuminen, käyttötalous 1 000 euroa Liikenneväylien rakentaminen ja ylläpito Viheralueiden rakentaminen ja ylläpito Liikenteen hallinta Oma tuotanto yhteensä Liikenneväylien rakentaminen ja ylläpito Viheralueiden rakentaminen ja ylläpito Liikenteen hallinta Muu tuotanto yhteensä Muut Yhteensä tuna. Toisaalta sulan talvikelin aiheuttamien päällystevaurioiden korjaaminen toteutui arvioitua suurempana. TP 2014 9 267 6 522 387 16 176 5 630 1 312 1 464 8 406 198 24 780 Muutettu TA 2014 8 040 6 380 326 14 746 5 622 1 130 1 474 8 226 535 23 507 Ero 1 227 -750 61 1 430 8 182 -10 180 -337 1 273 0 0 0 Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpidon investoinnit alittuivat kokonaisuutena 3,6 milj. euroa. Liikenneväylien investoinnit alittivat muutetun talousarvion 5,6 milj. euroa. Alituksesta 1,8 milj. euroa johtuu talousarvio muutoksessa tapahtuneesta virheestä Rantaväylän tunnelin rahoitusosuuteen liittyen. Tämä virhe huomioiden Rantaväylän tunnelin investointimenot alittuivat talousarvioon nähden 0,6 milj. euroa. Alitukseen syynä oli osittain se, että Rantaväylän tunnelin työt etenivät vuoden viimeisinä kuukausina arvioitua hitaammin sekä Rantaväylän tunnelin kuluista puuttuu 0,3 milj. euroa jaksotusvirheen vuoksi. Rantaväylän tunneli -hankkeen tarkempi esittely kohdassa Hanketasolla sitovat hankkeet. Vuoreksen aluehankkeen toteutus painottui viheralueiden rakentamiseen merkittävästi enemmän kuin talousarviovaiheessa oli suunniteltu. Toisaalta Vuoreksen katujen ja puistojen rakennusinvestointien toteuma ylitti muutetun talousarvion 0,3 milj. eurolla. Keskustahankkeen rakennusinvestoinnit alittuivat 0,7 milj. eurolla. Vuores ja, Keskusta -hankkeiden tarkempi esittely on kohdassa Hanketasolla sitovat hankkeet. Katujen saneeraukset toteutuivat kokonaisuutena lähes vuosisuunnitelman mukaisina. Katusaneerauksia jatkettiin esimerkiksi Raholassa ja Viialassa. Vuoden aikana tehtiin useita hankkeiden välisiä muutoksia, kun suunnitelmatarkkuus parani verrattuna talousarviovaiheen lähtötietoihin. Tuomiokirkonkadun hankinnan keskeytyminen markkinaoikeusvalituksen takia aiheutti 0,5 milj. euron alituksen. Lamminpään katujen saneerauksien ja Myllypuronkadun parantamisen siirto aiheuttivat 0,6 milj. euron alituksen. Lielahdenkadun rakennetta parannettiin välillä kantatie 65 – Pohtolankatu Pohtolankadun kiertoliittymän rakennustyön laajennuksena. Vilkasliikenteisen katujakson parantamisen laajennuksesta aiheutunut kulujen Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 113 Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen Osapuolien suuren määrän johdosta hankkeiden toteutusaikataulun muutokset olivat yleisiä. Merkittävin varsinainen säästö oli Ruskontien ja Huppionmäen katujen rakentamisessa syntynyt noin 1,0 milj. euron alitus maansiirtotöiden optimoinnin ansioista. Niemenrannan alueen kunnallistekniikan rakentaminen eteni hyvin, mutta rakentamisen määrä alitti 0,4 milj. euroa muutetun talousarvion. Kevyenliikenteen väylien rakentaminen toteutui kokonaisuutena lähes arvioidun mukaisena. Pyynikin kevyenliikenteen ylitys oli 0,6 milj. euroa. Juvankadun ja Keskisenkadun liittymän parantamisen investointikulut ylittyivät 0,3 milj. eurolla, koska kohde siirtyi edelliseltä vuodelta. Lisäksi toteutettiin Kaarilankadun ajoradan ja kevyenliikenteen väylän parantaminen Kaarilassa, 0,4 milj. euroa. Uusien alueiden rakentaminen toteutettiin asemakaavojen valmistumisen mukaan ja tiiviissä yhteistyössä alueen kiinteistöjen rakentajien kanssa. Merkittävimpiä uudisalueita olivat Niemenrannan ja Huppionmäen alueen rakentaminen. Palvelutilauksen toteutuminen, investoinnit 1 000 euroa TP 2014 Liikenneväylien rakentaminen ja ylläpito Viheralueiden rakentaminen ja ylläpito Oma tuotanto yhteensä Liikenneväylien rakentaminen ja ylläpito Viheralueiden rakentaminen ja ylläpito Liikenteen hallinta Muu tuotanto yhteensä Yhteensä 13 026 5 808 18 835 54 458 1 300 1 200 56 957 75 792 Muutettu TA 2014 Ero 15 720 2 200 17 920 57 405 2 875 1 200 61 480 79 400 -2 694 3 608 915 -2 947 -1 575 0 -4 523 -3 608 Investoinnit Investoinnit (1 000 euroa) Muutettu TA 2014 Ero Alkuper. TA 2014 Muutokset AINEETTOMAT HYÖDYKKEET -34 051 -36 450 2 399 0 -36 450 Muut pitkävaikutteiset menot Rantaväylän tunneli -34 051 -34 051 -36 450 -36 450 2 399 2 399 0 0 -36 450 -36 450 AINEELLISET HYÖDYKKEET -41 741 -42 950 1 210 -70 290 27 340 Kiinteät rakenteet ja laitteet Keskusta-hanke, kadut, tiet, torit ja puistot Vuores-hanke, kadut, tiet, torit ja puistot Muut , kadut, tiet, torit ja puistot Sillat, laiturit ja uimalat Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet Liikenteen ohjauslaitteet Rantaväylän tunneli Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Rantaväylän tunneli Muut -15 534 -42 950 27 416 -70 290 27 340 -272 -1 000 728 -1 000 0 -6 738 -6 410 -328 -5 550 -860 -5 283 -1 531 -22 240 -5 000 16 957 3 469 -22 240 -5 000 0 0 -1 454 -1 800 346 -1 800 0 -257 0 -1 200 -5 300 943 5 300 -1 200 -33 500 0 28 200 -26 206 0 -26 206 0 0 -5 329 -20 877 0 0 -5 329 -20 877 0 0 0 0 INVESTOINNIT YHTEENSÄ -75 792 -79 400 3 608 -70 290 -9 110 2 417 0 1 752 665 2 760 660 1 750 350 -343 -660 2 315 1 010 660 0 350 1 750 0 1 750 0 -73 375 -76 640 3 266 -69 280 -7 360 Rahoitusosuudet Vuores-hanke Rantaväylän tunneli Muut NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ 114 TP 2014 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 väylien toteutusta jouduttiin osittain siirtämään suunnitelmien tarkistamistarpeen vuoksi. Pyöräilyn laatukäytävien kehittämiseen investoitiin 0,1 milj. euroa suunniteltua enemmän. Joukkoliikennehankkeissa pääpaino oli linjamuutosten edellyttämien pysäkkijärjestelyiden toteuttaminen sekä vanhojen erittäin huonokuntoisten linja-autopysäkkien uusimisen jatkaminen, joiden toteuma ylittyi budjetoituun verrattuna yhteensä 0,7 milj. eurolla. Satamien merkittävin investointi oli Laukontorin 2. laivalaiturin toteuttaminen. Satamien rakentaminen ylitti vuosisuunnitelman 0,1 milj. euroa, koska vanhojen laitureiden uusimista piti aikaistaa louheen kuljetusreitin vuoksi Naistenlahdessa. Merkittävin siltakohde oli Tipotien alikäytävän valmistuminen. Siltojen ja muiden erikoisrakenteiden kustannukset ylittivät vuosisuunnitelman noin 0,3 milj. euroa. Suurimpia ylityksiä vuosisuunnitelmaan verrattuna olivat Tipotien alikäytävän rakentaminen (0,3 milj. euroa), Hatanpään kartanopuiston rantamuurin korjaus työn laajeneminen (0,3 milj. euroa) sekä Vilusen harjun entisen soranottopaikan laajat alueen maisemointityöt sekä BMX-radan rakentaminen (0,3 milj. euroa). Kalkkuun toteutettiin Lielahti-Kokemäki radan parantamishankkeen yhteydessä suoja-aita, jonka kaupungin kustannusosuudeksi muodostui ratasuunnitelmaehdotuksen lausuntovaiheessa hyväksytty 0,1 milj. euroa. Vuohenojan sillan peruskorjauksessa syntyi 0,3 milj. euron säästö, kun sillan korjaustyö oli ennakoitua helpompi toteuttaa. Viheralueiden investoinnit ylittivät kokonaisuutena noin 2 milj. euroa vuosisuunnitelman Vuoreksen puistorakennustöiden painottumisen takia. Muita viheralueiden rakentamisessa toteutuneita poikkeamia vuosisuunnitelmaan nähden olivat Aleksandra Siltasen puiston viimeistelytyöt ja Kalle Päätalon muistomerkki ”Maaltamuutto” (0,2 milj. euroa). Vilusen skeittipaikan rakenteiden kustannukset ylittyivät 0,3 milj. eurolla betonirakenteiden laajuuden ja laadun muutoksen takia. Viherinvestointeja sopeutettiin siirtämällä Näsinpuiston ja Tunturin koirapuiston toteuttamista (0,4 milj. euroa). Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen Joukkoliikenne Joukkoliikenteen palvelukokonaisuuden tehtävänä on järjestää joukkoliikenne Tampereen kaupunkiseudulla yhteistoimintana kaupunkiseudun kuntien kanssa sekä toimia EU:n palvelusopimusasetuksen sekä kansallisen joukkoliikennelain mukaisena paikallisena toimivaltaisena viranomaisena Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven kuntien muodostamalla alueella. Joukkoliikenne määrittää joukkoliikenteen palvelutason ja hankkii tarvittavat palvelut tuottajilta sekä vastaa tariffijärjestelmästä ja kantaa lipputuloriskin. Palvelukokonaisuus sisältää myös joukkoliikenteen tukipalvelut ja on mukana koordinoimassa muita kaupungin henkilöliikenteen palveluja. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Tampereen kaupunkiseudulla joukkoliikenteen järjestämistavan muutos vaikutti 30.6.2014 alkaen Pirkkalan, Lempäälän, Vesilahden, Kangasalan ja Nokian joukkoliikennepalveluihin. Siirtymäajan sopimukset korvaavat palvelut toteutettiin näillä alueilla yhteen sovittaen Tampereen linjaston kanssa. Korvaavat liikennepalvelut hankittiin pääosin avoimilla tarjouskilpailulla bruttosopimuksin. Vähäisessä määrin näitä palveluja toteutettiin myös omaa tuotantoa (TKL) käyttäen. Lempäälän, Kangasalan ja Nokian alueilla vähäisissä mää- rin sekä Orivedellä ja Ylöjärvellä pääosin siirtymäajan sopimukset jatkuvat vuoteen 2016 asti. Siirtymäajan liikenteisiin liittyvä seutulippujärjestelmä ylläpidetään ja valtiontuet kanavoidaan palvelukokonaisuuden kautta koko kaupunkiseudulla. Alkuvuoden osalta Tampereella jatkettiin syksyllä 2013 käynnistyneillä liikennepalveluilla ja seutuliikennettä liikennöitiin siirtymäajan sopimuksin kuten vuonna 2013. Nykyiseen tariffijärjestelmään tehtiin muutoksia koskien ajanjaksoa 30.6.2014 – 31.5.2016, joiden avulla seudullista kuntarajat ylittävää matkustusta on mahdollista lisätä. Kaupunkiseudulla otettiin käyttöön kolmen vyöhykkeen tariffijärjestelmä ja lisättiin seudulliseen matkustukseen lipputuotteita. Suurempi muutos tariffijärjestelmään on tavoitteena toteuttaa kesällä 2016, kun siirtymäajan sopimukset pääosin loppuvat koko seudulla ja valtakunnallinen lippu- ja maksujärjestelmä voitaneen ottaa käyttöön Tampereen kaupunkiseudulla. Merkittävin muutos 30.6.2014 alkaen oli Tampereen tariffialueen laajeneminen kattamaan myös Pirkkalan kunnan. Joukkoliikenteen lippujen hintoja korotettiin 2.1.2014 alkaen 2–3 prosenttia. Korotus kohdistettiin kaikkiin lipputuotteisiin. Joukkoliikenteen kustannustaso nousi vuoden 2014 aikana 0,6 prosenttia. Kaupunkistrategian valtuustokauden tavoitteena on kasvattaa joukkoliikenteen palvelukokonaisuuden talous 1 000 euroa Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TP 2014 40 355 -51 456 -11 100 Muutettu TA 2014 39 806 -52 278 -12 472 Ero 549 822 1 372 Alkuper. TA 2014 KV:n muuMuut tokset muutokset 39 806 -52 363 -12 557 0 85 85 Palvelutilauksen toteutuminen 1 000 euroa Sopimusliikenne Oma tuotanto yhteensä Sopimusliikenne Seutuliikenne Muu tuotanto yhteensä Yhteensä TP 2014 27 806 27 806 20 336 3 314 23 650 51 456 Muutettu TA 2014 28 737 28 737 20 138 3 403 23 541 52 278 Ero -931 -931 198 -89 109 -822 0 0 0 kulkumuoto-osuus nykyisestä 19 prosentista 22 prosenttiin, mikä edellyttäisi keskimäärin 3–4 prosentin vuosittaista kasvua. Sitovaksi tavoitteeksi vuodelle 2014 asetettiin 2 prosentin kasvu matkustajamäärissä. Talousarviovuonna 2014 tähän kasvuvauhtiin ei heikon työllisyystilanteen takia päästy. Vuoden 2014 ensimmäisellä puolikkaalla matkustajamäärä laski noin 2 prosenttia aikaisempaan vuoteen verrattuna. Loppuvuoden 2014 aikana matkustus lisääntyi Tampereella vuotta aikaisempaan verrattuna, mutta koko vuosi jäi siitä huolimatta vajaan prosentin miinukselle edeltävään vuoteen verrattuna. Joukkoliikennelautakunnan tilaaman liikenteen matkustajamäärä kokonaisuudessaan kasvoi seutulaajentumisesta johtuen noin 1,5 miljoonalla matkustajalla (5 %). Palvelukokonaisuuden talous Palvelukokonaisuuden toimintatuotot toteutuivat noin 0,6 milj. euroa talousarviota suurempana aiheutuen lähinnä vanhan matkakorttijärjestelmän panttivelkatilin saldon 1,0 milj. euroa alaskirjauksesta. Valtiontuki toteutui noin 0,3 milj. euroa pienempänä ja ennakoitua pienemmän matkustajamäärän vaikutus lipputuloihin oli 0,1 milj. euroa. Palvelukokonaisuuden kulut toteutuivat 0,8 milj. euroa talousarviota pienempänä. Joukkoliikenteen hoidon kustannuskehitys toteutui vuonna 2014 selvästi ennakoitua maltillisempana. Talousarviossa varauduttiin 2 prosentin kustannuskasvuun. Kustannustason nousuna toteutui 0,6 prosenttia. Joukkoliikenteen seudullisen järjestämisvastuun siirtyminen Tampereen kaupungille 30.6.2014 alkaen lisäsi kaupungin ulkoisia toimintatuottoja yhteensä 4,9 milj. euroa, joista seutukuntien yhteistoimintaosuudet ovat 1,3 milj. euroa, lipputulot 3,0 milj. euroa ja valtiontuki 0,6 milj. euroa. Laajenemisesta aiheutuneet liikennepalvelujen ostot lisäsivät palvelujen ostoja noin 4,6 milj. eurolla. Palvelukokonaisuudelle budjetoitiin 0,2 milj. euroa informaatiojärjestelmän ajoneuvolaitteisiin, joiden 0,1 milj. euroa toteuma kirjattiin luonteensa mukaisesti käyttötalouteen. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 115 Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen Pelastustoimi Pelastustoimen palvelukokonaisuuteen kuuluvat maksuosuus Pirkanmaan pelastuslaitokselle ja poikkeusolojen johtotilojen ylläpito. Palvelukokonaisuus kuuluu yhdyskuntalautakunnan alaisuuteen. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Pirkanmaan pelastuslaitos huolehtii Pirkanmaan alueen 22 kunnan pelastustoimesta. Pirkanmaan kunnat rahoittavat pelastustoimintaa asukaslukujen suhteessa. Vuonna 2014 Tampereen kaupungin osuus pelastuslaitoksen kustannuksista oli 43,78 prosenttia (14,7 milj. euroa). Koko Pirkanmaan maksuosuus oli 33,5 milj. euroa (vuonna 2013: 32,3 milj. euroa) ja asukaskohtainen maksuosuus oli 66,47 euroa, muutos edelliseen vuoteen 3,1 prosenttia. Tampereen maksuosuus kohdistuu kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin pelastustoimen palvelukokonaisuudelle. Pelastustoimen palvelukokonaisuus sisältää kaupungin maksuosuuden lisäksi Tampereen maksuosuutta vastaavat eläkemenoperusteiset maksut sekä poikkeusolojen johtotilojen kulut. palvelukokonaisuuden talous 1 000 euroa Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 116 TP 2014 0 -15 873 -15 873 Muutettu TA 2014 0 -16 757 -16 757 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Alkuper. TA 2014 Ero 0 884 884 0 -16 757 -16 757 KV:n muuMuut tokset muutokset 0 0 0 0 0 0 Palvelukokonaisuuden talous Palvelukokonaisuuden toimintakulut toteutuivat 0,9 milj. euroa muutettua talousarviota pienempinä Pirkanmaan pelastuslaitoksen maksuosuuden palautuksesta, joka Tampereen osalta oli 0,7 milj. euroa. Pirkanmaan pelastuslaitoksen henkilöstömenot ja palveluiden ostot toteutuivat arvioitua pienempinä. Lisäksi eläkemenoperusteiset maksut toteutuivat 0,2 milj. euroa arvioitua pienempinä. Eläkemenoperusteiset maksut maksettiin suoraan pelastustoimen palvelukokonaisuudelta. Poikkeusolojen johtotilojen ylläpito toteutui talousarvion mukaisesti. Tuottajaosan toteutuminen Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 117 118 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalveluja tuotettiin vuonna 2014 kuudella tuotantoalueella. Sosiaalija terveyspalveluja tuottivat avopalveluiden, laitoshoidon ja erikoissairaanhoidon tuotantoalueet. Sivistyspalvelujen tuotantoalueita olivat varhaiskasvatus ja perusopetus, toisen asteen koulutus sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut. Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Sopimusohjauksen mukaisesti tuottaja ja tilaaja sopivat toimintavuoden aikana palvelusopimuksilla tuotettavista palveluista, niiden määristä, hinnoista ja laadusta. Sopimuksilla pyrittiin turvaamaan asianmu- kainen palvelutuotanto hyvinvointipalveluissa. Hyvinvointipalvelujen kehittämisen painopisteenä vuonna 2014 olivat kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen hyväksymät rakenteelliset muutokset, joilla tavoitellaan taloudellisia säästöjä erityisesti pitkällä aikavälillä. Keskeisimpinä muutoksina ovat ikäihmisten palvelujen rakennemuutos ja lastensuojelun rakennemuutos. Lisäksi hallinnon keventämiseen ja ydintoiminnan tehostamiseen liittyvillä toimenpiteillä pyrittiin palvelutuotannon tuottavuuden parantamiseen. Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden toiminnalliset tavoitteet Kortti Sitova tavoitetaso 2014 Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden yhteiset tavoitteet 47 Palvelutuotannon tuottavuus on parantunut vuoteen 2013 verrattuna 48 Henkilöstön vaihtuvuutta on hyödynnetty 49 Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2013 verrattuna Henkilöstön mahdollisuuksia oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen 50 kehittämisessä on parannettu Avopalvelut Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen itsearviointi toiminnan uudistami51 seksi on tehty Terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen (Orivesi) toiminta on käynnistynyt 52 suunnitellusti Ikäihmisten palvelurakennemuutos on edennyt ja toteutuu hankesuunnitel53 man ja kh:n suunnittelukokouksen linjausten mukaisesti Laitoshoito Ikäihmisten palvelurakennemuutos on edennyt ja toteutuu hankesuunnitel54 man ja kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen linjausten mukaisesti Erikoissairaanhoito Ikäihmisten palvelurakennemuutokseen liittyvä sairaalatoiminnan muutos 55 on edennyt hankesuunnitelman ja kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen linjausten mukaisesti Varhaiskasvatus ja perusopetus Organisaation ja toiminnan itsearviointi toiminnan tehostamiseksi ja uu56 distamiseksi on tehty joustavan esi- ja alkuopetuksen toimintamallin sekä aluetoiminnan johtamisjärjestelmän osalta (CAF) Toisen asteen koulutus Palvelurakenteen, palvelukokonaisuuksien ja palvelujen priorisointi ja 57 työnjako on tehty Ammatillisen ja lukiokoulutuksen laatujärjestelmien kehittäminen toisen 58 asteen koulutuksen toimintajärjestelmäksi on edennyt suunnitelman mukaisesti Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Organisaation ja toiminnan itsearvioinnin suunnitelma vuosille 2014-2015 toiminnan tehostamiseksi ja uudistamiseksi on laadittu ja toteutettu vuoden 59 2014 osalta (CAF) Toteuma +/+/+/+/-/? + + + + + + + + Ikäihmisten palvelujen uudistamisen keskeinen tavoite on painopisteen siirtäminen laitoshoidosta kotihoitoon ja kotiin tuotaviin palveluihin, minkä edellyttämää palvelurakenteen muutosta sekä tuotannon uudelleen organisointia valmisteltiin vuoden 2014 aikana. Muutokset astuivat voimaan vuoden 2015 alusta, kun kaksi uutta tuotantoaluetta aloitti toimintansa ja Laitoshoidon sekä Erikoissairaanhoidon tuotantoalueet lakkautettiin. Uudet tuotantoalueet ovat Kotihoidon ja asumispalvelujen tuotantoalue ja Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen tuotantoalue. Lapsiperheiden sosiaalipalveluissa keskeisenä tavoitteena oli painopisteen siirtäminen sijaishuollosta avohuoltoon ja sijaishuollossa perhehoidon kehittämiseen sekä varhaiskasvatuksen palvelurakenteen monipuolistaminen. Hyvinvointipalveluille kohdistettua 12,5 milj. euron tulostavoitetta ja sitä kautta toiminnan tehostamisvaateita pyrittiin vuoden 2014 aikana toteuttamaan muun muassa hallinnollisiin tehtäviin kuluvan työajan vähentämisellä, henkilöstökuluja alentamalla (muun muassa sairauspoissaolojen vähentäminen, vapaaehtoiset palkattomat vapaat, eläköitymisen ja luonnollisen vaihtuvuuden hyödyntäminen), matkustusta vähentämällä sekä ydintehtäviin keskittymällä. Toisen asteen koulutuksen palvelurakenteen, palvelukokonaisuuksien ja palvelujen priorisointia ja työnjakoa jatkettiin vuoden 2014 aikana. Oriveden ja Tampereen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen vastuulle kuuluvat palvelut laajentuivat merkittävästi vuoden 2014 alussa kun hyvinvointipalvelujen hoidettavaksi siirtyivät myös ikäihmisten palvelut ja perusterveydenhuollon palvelut. Hyvinvointipalvelujen henkilöstömäärä oli 31.12.2014 yhteensä 11 590. Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista oli 63 prosenttia. + Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 119 Hyvinvointipalvelut Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueille vuodelle 2014 asetetut neljä yhteistä toiminnallista tavoitetta saavutettiin osittain. Palvelutuotannon tuottavuuden kehittymistä arvioitiin asukaskohtaisten kustannusten kehittymisellä, joka kuvaa taloudellisen resurssoinnin kehittymistä. Asukaskohtaiset kustannukset laskivat hyvinvointipalveluissa edelliseen vuoteen verrattuna laitoshoidossa, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa ja Tampereen seudun ammattiopistossa. Asukaskohtaiset kustannukset nousivat avopalveluissa, erikoissairaanhoidossa, varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessa. Hyvinvointipalveluissa oli tavoitteena vähentää yhteensä 160 henkilötyövuotta vuoden 2014 aikana. Henkilötyövuodet vähentyivät hvyinvointipalveluissa yhteensä 124 henkilötyövuodella. Tavoite ei toteutunut avopalveluissa, erikoissairaanhoidossa ja toisen asteen koulutuksessa, mihin merkittävimpänä syynä oli kasvava palvelukysyntä. Työhyvinvointi parani edellisvuoteen verrattuna erikoissairaanhoidossa, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa sekä perusopetuksessa. Työhyvinvointi TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄN TOTEUTUMINEN 1 000 euroa TP 2014 Avopalvelut Laitoshoito Erikoissairaanhoito Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen koulutus Kultturi- ja vapaa-aikapalvelut Yhteensä 3 518 -107 4 106 1 254 5 407 2 930 17 108 Muutettu TA 2014 2 900 2 000 1 600 4 100 872 1 300 12 772 Alkuper. TA 2014 Ero 618 -2 107 2 506 -2 846 4 535 1 630 4 336 Muutokset 2 900 2 000 1 600 4 100 872 1 300 12 772 0 0 0 0 0 0 0 Alkuper. TA 2014 Muutokset INVESTOINNIT 1 000 euroa Avopalvelut Investoinnit Rahoitusosuudet Laitoshoito Investoinnit Rahoitusosuudet Erikoissairaanhoito Investoinnit Rahoitusosuudet Pys. vast. luovutustulot Varhaiskasvatus ja perusopetus Investoinnit Rahoitusosuudet Pys. vast. luovutustulot Toisen asteen koulutus Investoinnit Rahoitusosuudet Pys. vast. luovutustulot Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Investoinnit Rahoitusosuudet Pys. vast. luovutustulot Hyvinvointipalvelut yhteensä Investoinnit Rahoitusosuudet Pys. vast. luovutustulot 120 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 TP 2014 Muutettu TA 2014 Ero -1 164 0 -1 424 0 260 0 -1 424 0 0 0 -551 0 -861 0 310 0 -754 0 -107 0 -1 376 0 0 -1 233 0 0 -143 0 0 -1 056 0 0 -177 0 0 -3 167 0 0 -3 541 0 0 374 0 0 -3 481 0 0 -60 0 0 -3 173 51 114 -3 517 89 0 344 -38 114 -3 139 0 0 -378 89 0 -2 172 0 36 -3 920 0 0 1 748 0 36 -3 762 0 0 -158 0 0 -11 604 51 151 -14 496 89 0 2 892 -38 151 -13 616 0 0 -880 89 0 heikentyi laitoshoidossa, toisen asteen koulutuksessa, avopalveluissa ja varhaiskasvatuksessa. Avopalvelujen ja varhaiskasvatuksen tulosta selitti muun muassa psykososiaalisten kuormitustekijöiden tulosten heikkeneminen. Vaikutusmahdollisuudet oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämiseen koettiin heikentyneen kaikilla muilla hyvinvointipalvelujen tuotantoalueilla paitsi laitoshoidossa. Toisen asteen koulutuksen osalta tavoitteen toteutumista ei voitu arvioida organisaatiomuutosten tähden. Hyvinvointipalveluille asetettiin lisäksi tuotantoaluekohtaisia toiminnallisia tavoitteita. Kaikki yhdeksän tavoitetta toteutuivat. Avopalvelujen kaikki kolme toiminnallista tavoitetta saavutettiin vuoden loppuun mennessä. Tampereen ja Oriveden terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen toiminta käynnistyi suunnitellusti. Esimerkiksi Oriveden lääkäreiden rekrytointitilanne parani vuoden aikana, ja hyvinvointineuvolatoiminta käynnistettiin. Ikäihmisten palvelurakennemuutos eteni kotihoidon osalta tavoitteen mukaisesti. Lastensuojelun asiakasohjaus Luotsin ja Sijais- ja jälkihuollon sosiaaliaseman henkilöstön itsearviointimateriaali valmistui toiminnan uudistamiseksi ja tulokset käsiteltiin tuotantoyksikön johtoryhmässä. Laitoshoidon toiminnallinen tavoite ikäihmisten palvelurakennemuutoksen etenemisestä saavutettiin tavoitteen mukaisesti. Pispan palvelutalossa alkoi elokuussa tehostettu palveluasuminen. Asukkaat muuttivat palvelutaloon Hatanpään psykogeriatrisilta osastoilta sekä sairaaloista ympärivuorokautisen paikan jonoista. Samalla vanhainkodin ja sairaaloiden pitkäaikaishoidosta vähennettiin paikkoja. Lisäksi kotikuntoutustoiminta laajeni psykogeriatrian toimintaan. Laitoshoito osallistui hankkeen työ- ja projektiryhmiin, ja henkilöstölle järjestettiin asiasta keskustelu- ja tiedotustilaisuuksia. Erikoissairaanhoidon toiminnallinen tavoite ikäihmisten palvelurakennemuutokseen liittyvästä sairaalatoiminnan muutoksesta saavutettiin tavoitteen mukaisesti. Suunnittelu tehtiin hankesuunnitelman Hyvinvointipalvelut mukaisesti ja vuoden 2015 talousarvio laadittiin uuden organisaatiorakenteen mukaisesti. Uudistus toteutettiin osaprojekteina. Palvelutuotanto käynnistyi 1.1.2015 ja toiminnan kehittäminen tarkentuu vuonna 2015. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toiminnallinen tavoite toteutui suunnitellusti. Esi- ja alkuopetuksen toimintamallin sekä aluetoiminnan johtamisjärjestelmän itsearviointi toteutettiin toiminnan tehostamiseksi ja uudistamiseksi. Itsearvioinnit toteutettiin Caf-mallin yhdeksän arviointialueen kautta ja niiden perusteella määriteltiin kehittämistoimenpiteet vuodelle 2015. Toisen asteen koulutuksen molemmat toiminnalliset tavoitteet toteutuivat. Palvelurakenteen ja palvelukokonaisuuksien priorisointia ja työnjakoa tehtiin esimerkiksi toisen asteen koulutuksen toimintasäännön päivittämisen yhteydessä. Toisen asteen koulutuksen tuotantoalueen hallinnossa tehtiin selvitystä toimintojen ja tehtävien päällekkäisyyksistä. Lähikuntien kanssa tehtiin suunnitelmia yritysyhteistyön lisäämisestä. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen laatujärjestelmien kehittämisessä toisen asteen koulutuksen toimintajärjestelmäksi edettiin suunnitellusti: Tredun laatujärjestelmän rakentamistyö aloitettiin kaikkien suunniteltujen osa-alueiden osalta ja lukiokoulutuksen ydinprosessien päivitys aloitettiin. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen toiminnallinen tavoite organisaation ja toiminnan itsearvioinnin suunnitelman laatimisesta ja toteuttamisesta toiminnan tehostamiseksi saavutettiin vuoden 2014 osalta. Itsearviointityö jatkuu vuonna 2015. Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi Hyvinvointipalvelujen taseyksiköiden talousarvio on sitova tilikauden ylijäämän ja investointien bruttomenojen osalta. Tilikauden ylijäämä oli 4,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Tilikauden tulosta paransi toimintatuottojen 10,9 milj. euron ylitys ja poistojen 0,9 milj. euron sekä pääomakustannuksen 1,8 milj. euron alitukset. Tilikauden tulosta heikensi toimintakulujen 7,9 milj. euron ylitys. Tilikauden ylijäämä toteutui budjetoitua heikompana varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen (-2,8 milj. euroa) ja laitoshoidon (-2,1 milj. euroa) tuotantoalueilla. Tilikauden ylijäämä ylitti budjetoidun toisen asteen koulutuksen (4,5 milj. euroa), erikoissairaanhoidon (2,5 milj. euroa) ja kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen (1,6 milj. euroa) sekä avopalvelujen (0,6 milj. euroa) tuotantoalueilla. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen budjetoitua heikompi tulos johtui lähinnä perusopetuksen vaikeudesta saavuttaa asetetut tehostamistavoitteet, sillä sidottu ryhmäkoko vaikeutti henkilöstösäästöjen toteuttamista. Varhaiskasvatuksessa asetetut tehostamistavoitteet saavutettiin lähes kokonaan. Laitoshoidon budjetoitua heikompi tulos johtui lähinnä toiminnan sopeutumisajasta meneillään olevaan rakennemuutokseen, jonka vaikutuksia ei riittävästi huomioitu budjetissa. Tehostamistavoitteen edellyttämät toimenpiteet toteutettiin, mutta asetettua tulostavoitetta ei saavutettu. Muun muassa sairaaloiden ja vanhainkotihoidon nopeat paikkavähennykset, tehostettuun palveluasumiseen siirtyneen asiakaskunnan korkeampi hoitoisuus ja jonotus jatkohoitopaikkoihin kasvattivat kuluja budjetoitua enemmän. Investoinnit ja niiden analysointi Tilikauden investoinnit olivat vuonna 2014 (2013) yhteensä 11,6 milj. euroa (11,2 milj. euroa) ja toteutuivat kaupunginvaltuuston tekemät 0,9 milj. euron (1,2 milj. euron) muutokset huomioiden 2,9 milj. euroa alle (2,3 milj. euroa) talousarvion. Investoinnit ylittyivät 0,1 milj. euroa erikoissairaanhoidon tuotantoalueella johtuen pääosin vuoden 2014 alusta aloittaneen Oriveden yhteistoiminta-alueen terveydenhuollon palvelujen mukana Orivedeltä siirtyneistä pysyvien vastaavien omaisuuseristä. Merkittävimmin investoinnit alit- tuivat kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotantoalueilla. Kulttuuri- ja vapaaaikapalveluissa investoinnit alittuivat 1,7 milj. euroa, jossa investointien alitusta selittävät paitsi eri rakennushankkeiden viivästymiset myös liikuntapaikkojen ja ulkoilureittien perusparantamisesta, kansainvälisistä ja kansallisista kisoista sekä suurtapahtumista tehdyt 0,4 milj. euron siirrot käyttötalouteen. Nämä siirrot tehtiin osana pysyvien vastaavien aktivointikriteerien uudelleentarkasteltua. Hanketasolla sitovat investoinnit alittuivat 1,1 milj. eurolla, jossa suurin alitus 0,7 milj. euroa aiheutui Ratinan peruskorjauksesta hankkeen jatkuessa vuonna 2015. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa investoinnit alittuivat 0,4 milj. euroa, jossa suurin alitus aiheutui Vuoreksen koulutalon liikuntatilojen ensikertaisen kalustamisen 0,3 milj. euron säästöstä. Hanketasolla sitovat investoinnit alittuivat 0,3 milj. eurolla pääosin Vuoreksen koulun alituksista johtuen. Avopalveluissa investoinnit alittuivat 0,3 milj. euroa. Lielahtitalon hanketasolla sitovat ensikertaisen kalustamisen investoinnit alittuivat, vaikka Lielahtitalon kotihoidon ensikertainen kalustaminen ylittyi. Kaikkiaan hanketasolla sitovat investoinnit alittuivat 0,2 milj. euroa pääosin Lielahtitalon alituksista johtuen. Laitoshoidossa investoinnit alittuivat 0,3 milj. euroa, koska suunniteltuihin investointeihin sairaalahoidon ja vanhainkotihoidon sänkyihin ja nostolaitteisiin sekä lääketieteellisiin laitteisiin ei ollut tarvetta. Tehostetun palveluasumisen ( Jukola-Impivaara ja Pispa) hanketasolla sitovat ensikertaisen kalustamisen investoinnit alittuivat, vaikka Pispan tehostetun palveluasumisen ensikertainen kalustaminen ylittyikin. Toisen asteen koulutuksessa investoinnit alittuivat 0,3 milj. euroa johtuen pääosin Hepolamminkadun toimipisteen ensikertaisen kalustamisen säästöstä sekä muiden oppimisympäristöön tarkoitettujen hankintojen säästöistä. Hanketasolla sitovat investoinnit alittuivat. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 121 Hyvinvointipalvelut HANKETASOLLA SITOVAT INVESTOINNIT 1 000 euroa Avopalvelut Koneet ja kalusto/muut laitteet ja kalusteet Neuvolat/ Lasten ja nuorten terveyspalvelut/ ensikertainen kalustaminen Klassillisen lukio/ Lasten ja nuorten terveyspalvelut/ ensikertainen kalustaminen Kouluterveydenhuolto/ Lasten ja nuorten terveyspalvelut/ ensikertainen kalust. Lielahtitalon neuvola/ Lasten ja nuorten terveyspalvelut/ ensikertainen kalustaminen Teknillisen lukio/ Lasten ja nuorten terveyspalvelut/ ensikertainen kalustaminen Lielahden terveysasema/ Vastaanottotoiminta/ ensikertainen kalustaminen Lielahtitalo/ Kotihoito/ ensikertainen kalustaminen Lielahtitalon päiväkeskus/ Kotihoito/ ensikertainen kalustaminen Lielahtitalon palvelukeskus/ Kotihoito/ ensikertainen kalustaminen Selviämis- ja katkaisuhoitoasema/ Mielenterveys- ja päihdepalvelut/ ensikertainen kalust. Lielahti/ Suunterveydenhuolto/ ensikertainen kalustaminen Sijais- ja jälkihuollon sosiaaliasema/ Lapsiperheiden sosiaalipalvelut/ ensikertainen kalust. Perheoikeudelliset palvelut/ Lapsiperheiden sosiaalipalvelut/ ensikertainen kalustaminen Perhekeskus majakka/ Lapsiperheiden sosiaalipalvelut/ ensikertainen kalustaminen Koneet ja kalusto/ sairaala-, terveydenhuolto- yms laitteet Vuores/ Suun terveydenhuolto/ hammashoidon ensikertainen kalustaminen Lielahti/Suun terveydenhuolto/välinehuolto ensikertainen kalustaminen Lielahti/Vastaanottotoiminta/sairaala- ja terveydenhuollon laitteet ensikertainen kalustaminen Laitoshoito Koneet ja kalusto/muut laitteet ja kalusteet Tehostettu palveluasuminen/ Pispan tehostettu palveluasuminen/ ensikertainen kalustaminen Tehostettu palveluasuminen/ Jukola-Impivaaran tehostettu palveluasuminen/ ensikertainen kalustaminen (uudelleen budjetointi vuodelta 2013) Varhaiskasvatus ja perusopetus Koneet ja kalusto/muut laitteet ja kalusteet Kalevanharjun päiväkodin ensikertainen kalustaminen Kalkunvuoren pienten lasten yksikön ensikertainen kalustaminen / varhaiskasvatus Niemenrannan päiväkodin ensikertainen kalustaminen Kalkunvuoren pienten lasten yksikön ensikertainen kalustaminen / perusopetus Leinolan koulun siirtokelpoisen tilan ensikertainen kalustaminen Vuoreksen koulun ensikertainen kalustaminen Siirtokelpoisten päiväkotien ensikertainen kalustaminen (uudelleen budjetointi vuodelta 2013) Toisen asteen koulutus Koneet ja kalusto/muut laitteet ja kalusteet Lukiokoulutus/ Teknillinen lukio/ ensikertainen kalustaminen Lukiokoulutus/ Klassillinen lukio/ ensikertainen kalustaminen Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Koneet ja kalusto / muut maa- ja vesirakenteet Ratinan stadionin peruskorjaus Koneet ja kalusto/muut laitteet ja kalusteet Treen uintikeskus ensikertainen kalustaminen Lielahden kirjasto ensikertainen kalustaminen Grafiikan laatikostot Rusko ensikertainen kalustaminen Vapriikin opetustilat ensikertainen kalustaminen Luonnontiet. museo 2. osa ja Kivimuseo ensikertainen kalustaminen Tekstiilikokoelmavarastot Rusko ensikertainen kalustaminen Taidemuseon varasto Rusko ensikertainen kalustaminen Vapriikki vaihtuvien näyttelyjen tila ensikertainen kalustaminen 122 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Muutettu TA 2014 TP 2014 Alkuper. TA 2014 Ero Muutokset -49 0 -14 -91 -45 -78 -23 -28 -38 -50 -30 -30 -95 -60 -115 -20 -30 -40 1 30 16 4 15 37 -3 2 2 -50 -30 -30 -95 -60 -125 -30 -30 -50 0 0 0 0 0 10 10 0 10 -85 -90 5 -90 0 -56 -60 4 -60 0 0 0 0 -20 20 0 -20 20 -20 0 0 0 0 -15 15 -60 -303 -60 -355 -0 52 -60 -290 0 -65 -64 -90 26 -90 0 -292 -270 -22 -270 0 -73 -107 34 0 -107 -50 -195 -204 -99 -150 -1 344 -50 -200 -220 -100 -150 -1 651 0 5 16 1 -0 307 -50 -200 -220 -100 -150 -1 651 0 0 0 0 0 0 -60 -60 0 0 -60 -521 -619 -530 -620 9 1 -530 -620 0 0 -246 -1 000 754 -1 000 0 -81 -422 -33 -74 -165 -170 -88 -39 -250 -610 -40 -75 -165 -170 -85 -40 169 188 7 1 0 0 -3 1 -250 -610 -40 -75 -165 -170 -85 -40 0 0 0 0 0 0 0 0 Pirkanmaan pelastuslaitos Pirkanmaan pelastuslaitos Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Pirkanmaan pelastuslaitos kehitti vuoden 2014 aikana työnjohdollista ja operatiivista johtamisjärjestelmää. Viesti- ja johtokeskus muutti keväällä keskuspaloasemalta valtion hätäkeskuslaitokselta vapautuneisiin tiloihin Kauppiin. Samalla tiloissa käynnistyi pelastuslaitoksen tilannekeskus. Osana organisaatiomuutosta yhdistettiin kaksi pelastusaluetta. Organisaatiomuutoksen yhteydessä vahvennettiin varautumisen yksikön henkilöstömäärää ja tarkennettiin tehtävävastuita yksikön sisällä. Palomestarijärjestelmää uudistettiin siten, että seitsemän palomestaria toimii vastaisuudessa aluepalomestareina vastaten paloasemiensa toiminnasta ja niiden päivittäisestä johtamisesta. Kokonaisuutena taloudenpitoon ja erityisesti henkilöstöön liittyviin osioihin kiinnitettiin huomiota mukaan lukien oikea tehtäväresursointi ja työhyvinvoinnin eri osa-alueet. Osana maan hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa päätettiin pelastusalueiden lukumäärää vähentää nykyisestä 22:sta 11:een. Pelastusalueiden lukumäärän vähentämisajatuksesta kuitenkin luovuttiin, mutta pelastustoimelle asetettiin 7,5 miljoonan euron säästötavoite, joka tulee saada valmiiksi vuoden 2017 loppuun mennessä. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto päätti 29.9.2014 ensihoidon palvelutasopäätöksestä vuosille 2015 - 2016. Valtuusto päätti muuttaa voimassa olevaa palvelutasopäätöstä ainoastaan Tampereen osalta. Tehdyt päätökset edellyttivät Pirkanmaan pelastuslaitoksen nykyisen henkilöstörakenteen muuttamista. Toiminnallisten tavoitteiden toteuma Pelastuslaitoksen kaikki kolme toiminnallista tavoitetta saavutettiin vuonna 2014 suunnitellusti. Palotarkastukset suoritettiin valvontasuunnitelman mukaisesti ja toimintavalmiusaikavaatimus saavutettiin pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen mukaisesti. Lisäksi pelastuslaitoksen työhyvinvointi parantui edelliseen vuoteen verrattuna. Pirkanmaan pelastuslaitoksen toiminnalliset tavoitteet Kortti Sitova tavoitetaso 2014 Toteuma Pirkanmaan pelastuslaitos 44 Palotarkastukset on suoritettu valvontasuunnitelman mukaisesti Toimintavalmiusaikavaatimus on saavutettu pelastuslaitoksen palvelutaso45 päätöksen mukaisesti 46 Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2013 verrattuna + + + PIrkanmaan pelastuslaitos 1 000 euroa Liikeylijäämä Investointien rahavirta TP 2014 -1 -1 465 Muutettu TA 2014 0 -1 250 Alkuper. TA 2014 Ero -1 -215 -0 -1 250 Muutokset 0 0 Olennaiset poikkeamat tilikauden talousarvioon Toiminnallisten tavoitteiden lisäksi Pirkanmaan pelastuslaitoksen sitovia talousarviotavoitteita ovat liikeylijäämä ja rahoituslaskelman investointien rahavirta. Pelastuslaitoksen liikevaihto toteutui 1,6 milj. euroa suunniteltua pienempänä ja 1,9 milj. euroa edellisvuotta suurempana 43,6 milj. eurona. Liikevaihtoon sisältyvien sopimuskuntien maksuosuuksien toteuma talousarviosta oli 95,2 prosenttia ja muutos edelliseen vuoteen 3,1 prosenttia. Kokonaisuutena toimintatuotot toteutuivat 96,2 prosenttisesti. Toiminnan kulut kasvoivat kokonaisuutena 4,1 prosenttia, vaikka talousarvion toteuma olikin 95,7 prosenttia. Henkilöstökulujen maltillinen kulukertymä johtui muun muassa osan vuotta täyttämättä olleista vakansseista ja erillislisien määräytymisperusteiden tarkentamisesta. Systemaattista työhyvinvoinnin edistämistä, kuten esimieskoulutusta ja työsuojelun prosessien tehostamista on tehty kolmen vuoden ajan ja henkilöstökuluihin sisältyvät varhaiseläkemaksut ja työtapaturmavakuutusmaksut toteutuivat arvioitua merkittävästi pienempinä. Tilinpäätöksen liikeylijäämä toteutui -1 174,86 eurona, joka on lähes talousarvion mukainen. Tilikauden ylijäämä oli 221,33 euroa. Pelastuslaitoksen vuoden 2014 investoinnit koostuivat pääosin raskaiden ajoneuvojen, sairaankuljetusajoneuvojen sekä henkilöpaloautojen hankinnoista. Vuonna 2014 kalustettiin myös uusi tilanne- ja johtokeskus ja jatkettiin investointeja paloasemien valmiuden parantamiseen. Investointimenot olivat 1,5 milj. euroa ja rahoitusosuuksia saatiin 0,1 milj. euroa. Pysyviin vastaaviin kirjattuja henkilöpaloautoja ei myyty lainkaan vuonna 2014. Talousarviossa investointeihin varauduttiin 1,5 milj. eurolla ja luovutustuloihin 0,2 milj. eurolla. Talousarviotavoite eli investointien rahavirta ylittyi siten yhteensä noin 0,2 milj. eurolla. Tavoitteen ylitys johtui siitä, ettei pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloja syntynyt. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 123 Liikelaitokset Liikelaitokset Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Liikelaitosten toiminnan kehittämistä jatkettiin vuoden 2014 aikana Tampereen Infra Liikelaitoksen, Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen ja Tampereen Ateria Liikelaitoksen osalta pohjautuen aiempien vuosien aikana kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksessa hyväksyttyihin kehittämisohjelmiin. Liikelaitosten henkilöstömäärä 31.12.2014 oli yhteensä 2 020 (31.12.2013: 2 063). Tampereen Vesi osallistui vesihuollon seudullisten hankkeiden — Pirkanmaan keskusjätevedenpuhdistamon ja seudullisen vesihuolto-organisaation — valmisteluun. Tampereen kaupunginvaltuusto teki 17.2.2014 periaatepäätöksen puhdistamon LIIKELAITOSTEN toiminnalliset tavoitteet Kortti Sitova tavoitetaso 2014 Liikelaitosten yhteiset tavoittteet 60 Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden 61 Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2013 verrattuna Tampereen Vesi 62 Hinnat ovat suurten kaupunkien keskitason alapuolella 63 Pirkanmaan keskuspuhdistamohanke on edennyt Liikelaitos on edesauttanut päätöksentekoa liittyen seudullisen vesihuollon 64 tulevaisuuden ratkaisuihin yhdessä liiketoiminnan ohjauksen kanssa Tampereen Kaupunkiliikenne Kapasiteetti on mukautettu tilaajan kilpailuttamissuunnitelmaan siten, että 65 kustannukset pienenevät Asiakastyytyväisyys on kehittynyt positiivisesti edelliseen vuoteen verrat66 tuna Tullinkulman Työterveys Sidosryhmäanalyysin ja henkilöstökyselyn pohjalta on luotu suunnittelu67 pohja ja luotettavat mittarit toiminnan vaikuttavuuden mittaamiseksi Sairauspoissaoloja ja ennenaikaista eläköitymistä on vähennetty yhteistyössä yksiköiden johdon 68 kanssa. Vuonna 2014 järjestetään vähintään kaksi yhteistyökokousta kunkin yksikön johdon kanssa Tampereen Infra Tampereen Infra Liikelaitoksen organisointitavan selvittämisestä seuraavia 69 päätöksiä on toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen kanssa Liikelaitoksen hankintoja on tehostettu ja hankintojen osuus liikevaihdosta 70 pienenee Tampereen Ateria Asiakastyytyväisyys on kehittynyt positiivisesti edelliseen vuoteen verrat71 tuna Tampereen Aterian organisointitavan selvittämisestä seuraavia päätöksiä on 72 toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen kanssa Tampereen Logistiikka 73 Yhteishankintojen osuus kaupungin hankinnoista kasvaa Tampereen Logistiikan organisointitavan selvittämisestä seuraavia päätök74 siä on toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen kanssa Tampereen Tilakeskus 75 Tilaomaisuuden kehittämisohjelmaa on toteutettu Kiinteistöjen ylläpitokustannukset ovat suurten kaupunkien edullisimmassa 76 kolmanneksessa 124 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Toteuma +/+/+ + + + ? + + + + + + + + ? sijoituspaikasta Sulkavuoreen. Kaupunginhallitus päätti 10.11.2014, että keskuspuhdistamon organisaatiomallina tavoitellaan Jätevesi Oy:tä. Päätökset uudesta organisaatiosta on tarkoitus tehdä mukana olevissa kunnissa vuoden 2015 aikana. Tampereen Ateria Liikelaitoksessa keskityttiin liiketoimintamallin uudistamiseen, entistä keskitetympään tuotantoon siirtymisen suunnitteluun ja kaupungin siivoustoiminnan selvittämiseen. Uuden lasten ja nuorten aterioiden valmistamiseen keskittyvän ateriakeskuksen tarveselvitys hyväksyttiin ja hankesuunnitelma on tarkoitus hyväksyä alkuvuonna 2015. Kaupunginhallitus päätti kaupungin siivoustoiminnan keskittämisestä Tampereen Ateriaan, jonka myötä Tampereen Aterian ja Tampereen Tilakeskuksen siivoustoiminta yhdistyvät elokuussa 2015. Tampereen Infra Liikelaitoksen viisivuotinen kehittämisohjelma eteni neljännen vuoden osalta ylittäen selvästi asetetut taloudelliset tavoitteet. Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen kehittämisohjelmaa jatkettiin. Vuoden 2015 aikana kaupunginhallituksen on tarkoitus uudelleen arvioida oman tuotannon toimintaa, sen kehittymistä ja tämän pohjalta tehtäviä strategisia ratkaisuja. Kesällä alkaneen seudullisen joukkoliikenneyhteistyön myötä TKL:n operoimat linjat ulottuivat Tampereen lisäksi Pirkkalaan, Kangasalle ja Nokialle. Samassa yhteydessä myös tariffirakenne muuttui ja käyttöön otettiin vyöhykehinnoittelu. Tampereen Logistiikka jatkoi toimintansa kehittämistä ja teki vuoden 2014 aikana sopimuksia useiden kaupungin tytäryhteisöjen kanssa palvelujen käytöstä. Kuljetustenohjauskeskuksen uudeksi asiakkaana aloitti Vesilahti vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisten matkojen osalta. Kaupunginvaltuuston asettaman tavoitteen mukaisesti Tampereen Logistiikan toimintaa ja organisointia koskeva selvitystyö aloitettiin nykytilan selvityksellä ja työ jatkui syksyllä Tampereen Logistiikan ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyötä koskevana selvityksenä. Päätökset Liikelaitokset jatkotoimenpiteistä siirtyivät vuodelle 2015. Tullinkulman Työterveys Liikelaitoksen toiminnan painopiste oli ennaltaehkäisevässä työterveystoiminnassa ja erityisesti osatyökykyisten työskentelyn tukemisessa. Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen kiinteistökehityshankkeita jatkettiin kaupunginhallituksen hyväksymän kehittämisohjelman mukaisesti. Merkittävimmät realisoinnit olivat Pohjolankatu 25 rakennuksen myynti sekä FinnMedi Deltan osakkeiden myynti. Vuonna 2014 tehtiin myös Lämpötalon ja Satamakadulla sijaitsevan SOTE-talon myyntipäätökset. Ensimmäinen kaupalliseen kohteeseen sijoitettu palvelutilakokonaisuus otettiin käyttöön kesällä 2014 Lielahtikeskuksesta vuokratuissa tiloissa. Sisäilmaohjeistus Tampereen kaupungin palvelurakennuksiin päivitettiin ja menettelytavat kuvattiin. Kouluissa jatkettiin sisäilmaan liittyviä teknisiä tarkastuksia ja toimenpiteitä ongelmien ehkäisemiseksi. Päiväkotien sisäilmaongelmien vuoksi tarvitsemia väistötiloja toteutettiin useita ja päiväkotien perusparannusten toteutusjärjestystä arvioidaan osana sisäilmatyötä. Loppuvuodesta 2014 ilmeni, että varhaiskasvatuksen tilojen tarve kasvaa aiemmin ennustetusta nopealla vauhdilla ja nykyinen investointiohjelma ei lyhyellä aikavälillä pysty vastaamaan kasvavaan tarpeeseen, mikä tarkoittaa turvautumista vuokrauksella tai leasing-sopimuksin hankittuihin moduulitiloihin. Toiminnallisten tavoitteiden toteuma Suurin osa liikelaitoksille asetetuista toiminnallisista tavoitteista saavutettiin. 17 tavoitteesta 14 tavoitetta toteutui vuoden loppuun mennessä vähintään osittain. Kahden tavoitteen toteutumista ei voitu vielä arvioida. Tampereen Logistiikan organisointitavan päätöksiä ei vielä tehty. Liikelaitoksille asetetuista yhteisistä toiminnallista tavoitteista sekä liikevaihdon kasvamista että työhyvinvoinnin parantumista koskevat tavoitteet saavutettiin osittain. Liikevaihto kasvoi henkilötyövuotta kohden kaikissa muissa liikelaitoksissa paitsi Tullinkulman Työterveydessä. Työ- hyvinvointi parantui edellisvuoteen verrattuna kaikissa muissa liikelaitoksissa paitsi Tampereen Logistiikassa. Tampereen Vedessä kaikki kolme toiminnallista tavoitetta saavutettiin. Liikelaitos osallistui seudullisen vesihuollon tulevaisuuden ratkaisujen valmisteluun. Kaupunginvaltuusto päätti helmikuussa Pirkanmaan keskuspuhdistamon sijoituspaikaksi Sulkavuoren. Hankkeen jatkosuunnittelu oli käynnissä ja päätös tavoiteorganisaatiosta tehtiin kaupunginhallituksessa marraskuussa. Vesilaitosyhdistyksen taksakyselyn tulosten mukaan Tampereen Veden hinnat olivat tavoitteen mukaisesti suurten kaupunkien keskitason alapuolella: Tampereen Veden vertailuhinta oli 15 suurimmasta laitoksesta toiseksi halvin. Tampereen Kaupunkiliikenteen kahdesta toiminnallisesta tavoitteista toinen saavutettiin tavoitteen mukaisesti. Toisen tavoitteen saavuttamista ei voitu arvioida vuoden loppuun mennessä, koska tavoitteen mukaista asiakastyytyväisyysmittausta ei tehty vuonna 2014. Kaupunkiliikenne liikelaitos mukautti henkilöstö- ja kalustokapasiteettiaan tilaajan tarpeiden mukaisesti. Onnistuneen mukautumisen ansioista toiminta oli taloudellisesti kannattavaa ja tilaajalle voitiin antaa kaksi ylimääräistä hinnanalennusta tuotantohintoihin. Tullinkulman Työterveyden molemmat toiminnalliset tavoitteet saavutettiin. Suunnittelupohja ja toiminnalliset mittarit toiminnan vaikuttavuuden mittaamiseksi luotiin sidosryhmäanalyysin ja muun kehitystyön pohjalta. Sairauspoissaolojen ja ennenaikaisen eläköitymisen vähentämiseksi järjestettiin kaksi yhteistyökokousta kunkin yksikön johdon kanssa, ja kokouksissa asetettiin tavoitteita työhyvinvoinnille. Sekä sairauspoissaolot että ennenaikainen eläköityminen väheni vuoden 2014 aikana. Tampereen Infran molemmat toiminnalliset tavoitteet toteutuivat. Liikelaitoksen organisointitavan selvittämisestä seuraavia päätöksiä toteutettiin suunnitellusti, ja liikelaitoksen hankintoja tehostettiin kiinnittäen huomiota hankintaprosessin kaikkiin vaiheisiin. Vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaan hankintojen osuus liikevaihdosta pienenee. Tampereen Aterian molemmat toiminnalliset tavoitteet toteutuivat. Liikelaitoksen organisointitavan selvittämisestä seuraavia päätöksiä toteutettiin yhdessä liiketoiminnan ohjauksen kanssa. Vuonna 2014 keskityttiin suunnittelemaan liiketoimintamallin uudistamista ja keskitetympään tuotantoon siirtymistä. Ateriakeskuksen tarveselvitys hyväksyttiin liikelaitoksen johtokunnassa ja kaupunginhallitus päätti, että kaupungin siivoustoiminta keskistetään Tampereen Ateria liikelaitokseen 1.8.2015 alkaen. Tampereen Aterian asiakastyytyväisyys parantui edelliseen vuoteen verrattuna yhden prosenttiyksikön verran. Tampereen Logistiikan toiminnallisista tavoitteista toinen toteutui ja toinen jäi toteutumatta. Yhteishankintojen osuus kaupungin hankinnoista kasvoi edellisestä vuodesta tammi-marraskuun 2014 tietojen perusteella. Tavoite liikelaitoksen organisointitavan selvittämisestä seuraavien päätösten toteuttaminen eteni niin, että kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto käsitteli liikelaitoksen organisointitavan selvittämisen tilannekatsausta kesäkuussa, ja selvitys Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Tampereen kaupungin hankinta- ja logistiikkapalvelujen toimintamallista oli esillä liiketoimintajaoston kokouksessa joulukuussa. Päätöksiä asian etenemisestä ei vielä tehty. Tampereen Tilakeskuksen toinen toiminnallinen tavoite toteutui, ja toisen toteutumista ei voitu vielä arvioida. Tilaomaisuuden kehittämisohjelmaa toteutettiin esimerkiksi myymällä Peltomäen retkeilykeskus ja FinnMedi Deltan osakkeet. Kiinteistöjen realisointien ja kehittämisen ohjelmointi tehtiin yhteistyössä Kiinteistötoimen kanssa. Tieto Tilakeskuksen kiinteistöjen ylläpitokustannuksista verrattuna muiden suurten kaupunkien kustannuksiin vuoden 2014 osalta saadaan viimeistään kesällä 2015. Olennaiset poikkeamat tilikauden talousarvioon Liikelaitoksilla on vain yksi kaikille yhteinen sitova talousarviotavoite Tilakeskuksen hankekohtaisesti sitovien talonrakennusinvestointien lisäksi. Tämä sitova tavoite on korvaus peruspääomasta, joka Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 125 Liikelaitokset LIIKEYLIJÄÄMÄN TOTEUTUMINEN 1 000 euroa Vesi Kaupunkiliikenne Työterveys Infra Ateria Logistiikka Tilakeskus Yhteensä TP 2014 19 599 3 042 314 3 621 819 1 553 48 171 77 120 Muutettu TA 2014 Alkuper. TA 2014 Ero 16 750 500 469 1 050 800 870 44 282 64 721 2 849 2 542 -155 2 571 19 683 3 889 12 399 16 750 500 469 1 000 800 870 42 962 63 351 Muutokset 0 0 0 50 0 0 1 320 1 370 Investoinnit 1 000 euroa Tampereen Vesi Investoinnit Rahoitusosuudet Tampereen Kaupunkiliikenne Investoinnit Pysyvien vastaavien luovutustulot Tampereen Ateria Investoinnit Tampereen Infra Investoinnit Pysyvien vastaavien luovutustulot Tampereen Logistiikka Investoinnit Tullinkulman Työterveys Investoinnit Tampereen Tilakeskus Investoinnit Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien luovutustulot Liikelaitokset yhteensä Investoinnit Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien luovutustulot TP 2014 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Alkuper. TA 2014 Ero Muutokset -29 009 -40 -26 500 0 -2 509 -40 -26 500 0 0 0 -2 122 13 -2 050 0 -72 13 -2 050 0 0 0 -179 -315 136 -315 0 -923 160 -800 120 -123 40 -800 120 0 0 -55 -200 145 -200 0 -30 -42 13 -42 0 -58 416 553 7 983 -54 654 1 300 6 000 -3 762 -747 1 983 -49 020 1 300 6 000 -5 634 0 0 -90 733 512 8 156 -84 561 1 300 6 120 -6 172 -788 2 036 -78 927 1 300 6 120 -5 634 0 0 toteutuu kaikkien liikelaitosten osalta vuosittain laskennallisena rahoituskulukirjauksena. Korvauksen suuruus on sidottu peruspääoman määrään ja liikelaitoskohtaiseen korvausprosenttiin. Liikelaitosten tuloslaskelmat, rahoituslaskelmat ja investointisuunnitelmat ovat ohjeellisia, mutta niiden oleellisista poikkeamista on tiedotettava valtuustolle. Liikelaitosten yhteenlaskettu liikeylijäämä toteutui 12,4 milj. euroa talousarviota parempana 77,1 milj. eurona. Tämä ylittää vuoden 2013 toteuman 9,4 milj. eurolla. 126 Muutettu TA 2014 Liikeylijäämä toteutui kaikilla liikelaitoksilla suunniteltua parempana Tullinkulman Työterveys Liikelaitosta lukuun ottamatta. Tullinkulman Työterveyden liikeylijäämä muodostui 0,155 milj. euroa suunniteltua heikommaksi. Liikelaitosten yhteenlaskettu liikevaihto oli 379,9 milj. euroa, joka on 11,1 milj. euroa suunniteltua ja 15,8 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Samalla kulut ja poistot toteutuivat kokonaisuutena hieman suunniteltua suurempina ja muut toimintatuotot hieman suunniteltua pienempinä. Liikelaitosten investoinnit toteutuivat 90,7 milj. eurona ja ne ylittävät vuosisuunnitelman 6,2 milj. eurolla. Rahoitusosuuksia kirjattiin 0,5 milj. euroa ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloja kertyi yhteensä 8,2 milj. euroa. Tampereen Veden investointimenot toteutuivat 29,0 milj. eurona, joka ylittää talousarvion 2,5 milj. eurolla. Investointibudjetin ylitys johtui monivuotisten projektien ennakoitua suuremmasta toteutumasta toimintavuoden lopulla. Suurimpia verkostotöitä tehtiin Kaupinojalla (2,7 milj. euroa) ja Niemenrannan alueella (1,0 milj. euroa). Suurimmat laitosrakennuskohteet olivat Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksella jatkunut saneeraus (9,5 milj. euroa), Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon esikäsittelyn saneeraus (0,8 milj. euroa) ja Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen valmistunut LVIJAS-saneeraus (1,0 milj. euroa). Tampereen Kaupunkiliikenteen investointimenot toteutuivat 2,1 milj. eurona, joka ylittää talousarvion 0,1 milj. eurolla. Vuonna 2014 investoinnit muodostuivat kahdeksasta kaupunkiliikenteen teliautosta ja yhdestä turistivarustellusta linjaautosta sekä harjapesukoneesta. Tampereen Infran investointimenot ylittyivät 0,1 milj. eurolla. Ylitys aiheutui Tampereen Veden käyttöön hankitun kuormaauton valmistuksen siirtymisestä vuodelta 2013 vuodelle 2014. Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen talonrakennusinvestoinnit ovat sitovia hanketasolla ja niiden vuotuista kokonaismäärää ei saa ylittää. Investointimenojen kokonaistoteuma oli 58,4 milj. euroa, joka ylittää suunnitelman 3,8 milj. eurolla. Ylitys johtui pääosin Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy:n luovuttamista Kuntokatu 4:n rakennuksista, jotka olivat osa yhtiökokouksen 12.12.2014 päättämää sidotun vapaan oman pääoman osittaista palautusta omistajille. Lisäksi Lämpötalon myyntiin tähdänneeseen perusparannukseen ja liittymien hankintaan (4,1 milj. euroa) ei ollut varattu määrärahaa, koska hanke oli tarkoitus toteuttaa myyntiprojektina, ei investointina. Hanketasolla sitovat talonrakennusinvestoinnit toteutuivat 54,4 milj. eurona, joka on 0,2 milj. euroa talousarviota vähemmän. Liikelaitokset Hanketasolla sitovat investoinnit Kust. arvio VARHAISKASVATUS JA PERUSOPETUS Perusopetus Tampereen kansainvälisen (Amurin) koulun perusparannus ja laajennus Tesoman yhtenäiskoulu ja päiväkoti, perusparannus ja laajennus Vehmaisten koulu ja päiväkoti Koulurakennusten pienet hankkeet Varhaiskasvatus Kalevanharjun päiväkodin perusparannus Kalkunvuoren pienten lasten yksikkö Niemenrannan päiväkoti Metsäniityn koulu ja päiväkoti Päiväkotien perusparannus Päiväkotien pienet hankkeet LUKIOKOULUTUS Klassillisen lukion muutostyöt Lukioiden pienet hankkeet KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Rahoitusosuudet Kulttuuripalvelut Vapriikin muutostyöt Näsilinnan perusparannus Tampere-talon tilamuutokset ja laajennus Kulttuurirakennusten pienet hankkeet Vapaa-aikapalvelut Tampereen uintikeskuksen perusparannus Tesoman palloiluhalli (sisältää kenttälaajennuksen) Liikuntapaikkojen perusparannus Vapaa-aikarakennusten pienet hankkeet SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Rahoitusosuudet Hatanpään Jukolan perusparannus Kissanmaan perhetukikeskuksen perusparannus ja laajennus Hatanpään kantas. perusparannus 4-5 ja laajennus Hervannan toimintakeskus, terveysaseman perusparannus Koukkuniemen kehittäminen Jukola/Impivaara ja tekniikkaosa Rauhaniemen sairaalan perusparannus Sosiaali- ja terveysrakennusten pienet hankkeet KONSERNIHALLINTO Keskusvirastotalon perusparannus Muiden rakennusten perusparannus ja kiinteistötekn. laitteet Sisäilmaolosuhdeinvestoinnit Valmistuneiden kohteiden jälkityöt Suunnittelukustannukset Aik. käyttö TP 2014 Muutettu TA 2014 Ero Alkuper. TA 2014 Muutokset Kok. käyttö - 3 457 19 505 19 374 -131 15 000 4 374 22 962 20 000 749 4 466 2 000 -2 466 2 000 0 5 215 29 500 83 282 123 -159 0 123 365 14 000 - 0 - 182 2 581 200 2 500 18 -81 1 000 2 500 -800 0 182 2 581 1 000 5 000 4 600 4 900 5 500 - 35 1 791 786 13 966 966 5 710 - 4 2 558 3 678 610 1 205 3 939 542 341 201 16 876 510 64 3 400 3 809 1 000 1 778 4 500 2 088 1 580 508 17 574 1 300 60 842 131 390 573 561 1 546 1 239 307 698 -790 0 3 400 2 600 1 000 1 500 1 000 2 300 2 000 300 17 000 1 300 64 0 1 209 0 278 3 500 -212 -420 208 574 0 39 4 349 4 464 623 1 205 3 939 1 508 1 307 201 22 586 - 3 000 5 500 14 000 - 1 414 400 4 - 2 028 4 093 1 281 1 442 1 700 4 619 1 500 1 300 -328 526 219 -142 1 700 3 800 1 500 1 300 0 819 0 0 3 442 4 493 1 285 1 442 12 400 7 800 3 000 3 888 4 19 393 0 6 197 99 1 029 707 5 890 43 0 6 209 200 1 251 795 5 590 0 252 12 101 222 88 -300 43 252 6 000 1 000 1 000 700 6 100 0 0 209 -800 251 95 -510 0 252 10 085 103 1 029 707 25 283 0 10 000 372 902 2 100 1 198 2 100 0 1 274 12 000 67 761 432 -329 1 500 -1 068 828 4 600 0 246 300 54 300 0 246 19 300 5 500 7 500 18 954 0 6 441 6 441 1 754 16 2 211 4 500 979 306 200 2 000 6 359 1 059 -1 448 184 -211 1 859 80 0 200 2 000 5 600 300 306 0 0 759 759 20 708 16 2 211 10 941 7 420 - - 1 049 1 600 551 1 600 0 1 049 - - 1 999 287 186 3 000 350 350 1 001 63 164 3 000 350 350 0 0 0 1 999 287 186 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 127 Liikelaitokset Kust. arvio MUUT KIINTEISTÖT Liikelaitosten ja ulosvuokrattujen kiinteistöjen investoinnit VÄESTÖNSUOJAT Väestönsuojien varustelut TALONRAKENNUKSET YHTEENSÄ Aik. käyttö Ero Alkuper. TA 2014 Muutokset Kok. käyttö - - 6 187 2 000 -4 187 2 000 0 6 187 - - 6 187 2 000 -4 187 2 000 0 6 187 1 650 - 1 - 426 426 53 926 1 149 1 149 54 134 723 723 208 500 500 48 500 649 649 5 634 427 - PYSÄKÖINTI- JA VÄESTÖNSUOJIEN KÄYTTÖOIKEUKSIEN HANKINTA 520 0 516 520 4 520 0 516 HANKETASOLLA SITOVAT INVESTOINNIT YHTEENSÄ - - 54 442 54 654 212 49 020 5 634 - - - 3 871 0 -3 871 0 0 3 871 Luovutuskirjalla Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy:ltä Kuntokatu 4 Tilakeskukselle Ratinan sähkötalon käyttöomaisuusyksiköiden siirto Tilakeskukselle INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot - - 103 0 -103 0 0 103 - - 58 416 553 7 983 54 654 1 300 6 000 -3 762 -747 1 983 49 020 1 300 6 000 5 634 0 0 - INVESTOINTIEN NETTORAHOITUS YHTEENSÄ - - 49 880 47 354 -2 526 41 720 5 634 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Vuokrauksella tai muulla rahoitusmallilla toteutettavat kohteet Lielahtikeskus (kirjasto, terveysasema sekä ikäihmis12 000 ten päivä- ja palvelukeskus Pispan palvelukeskuksen laajennus / asunnot ja palvelu19 200 tilat Tampereen teknillinen lukio 12 200 Tredu Sähkötalo 13 000 Tredu Santalahdentie 10 26 000 Tredu Åkerlundinkatu 2 300 7 500 Tredu Orivesi Hanketasolla sitovat investoinnit Liikelaitoksista Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksella on hanketasolla sitovia investointeja, jotka kohdistuvat talonrakentamiseen. Investointien määrärahat ylittyivät mainituissa kohteissa seuraavista syistä: Koulurakennusten pienet hankkeet, 81 000 euroa Määrärahan ylitys aiheutui koulujen turvallisuuteen, tilajärjestelyihin ja sisäilmasto-olosuhteisiin liittyvien ennalta arvaamattomien hankkeiden suuresta määrästä sekä raportoinnin ongelmista nykyjärjestelmillä. Raportointi ei tue riittävästi kustannusohjausta. 128 Muutettu TA 2014 TP 2014 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Vapriikin muutostyöt, 328 000 euroa Kustannusten ylittyminen aiheutui osaksi puutteellisista suunnittelun lähtötiedoista. Käytettävissä olleista vanhoista suunnitelmista ei kyetty riittävällä tarkkuudella määrittämään kattorakenteiden todellista kantavuutta. Näyttelytekniikan ja uusien alakattojen aiheuttama rasitus edellytti kattorakenteiden vahvistamista kokonaan uudella teräsrungolla. Kiinteistössä käytössä olleiden sähkösuunnitelmien puutteellisuus aiheutti puolestaan sähkötöiden sisällön laajenemisen alkuperäisestä. Merkittävä kustannuslisäys aiheutui paloviranomaisen päätöksestä lisätä savunpoistoa rakentamisen aikana. Tämä aiheutti uusia savunpoistokanavointeja, paloluukkuja ja palo-osastointeja. Käyttäjän rakentamisen aikana tekemät toiminnalliset muutokset tilaratkaisuissa olivat myös yksi kustannuksiin vaikuttanut tekijä. Tarvittavasta lisä- ja muutossuunnittelusta aiheutui huomattava suunnittelukustannusten nousu. Kulttuurirakennusten pienet hankkeet, 142 000 euroa Määrärahan ylitys aiheutui pääosin Tullikamarin kohteessa tehdyistä perusparannustoimista, joiden laajuutta ei budjetointivaiheessa pystytty riittävän tarkasti määrittelemään. Liikelaitokset Koukkuniemen kehittäminen Jukola/ Impivaara ja tekniikka-osa, 1 448 000 euroa Pilaantuneen maaperän kuljetus ja käsittely, sähkönsyötön muutokset ja julkisivun suunniteltua hankalampi rappaus aiheutti ylitykset. Tampereen kansainvälisen (Amurin) koulun perusparannus ja laajennus, 2 466 000 euroa, Kohteen määrärahojen ylitys johtuu hankkeen jaksottumisesta usealle vuodelle ja rakentamisen tahdistuksesta alkuperäiseen talousarvioon nähden. Sosiaali- ja terveysrakennusten pienet hankkeet, 211 000 euroa Määrärahalla toteutettiin useita sisäilmaongelmista aiheutunutta hanketta, joiden nopeasta toteutustarpeesta johtuen tarkempi sisällön ja kustannusten määrittely selviää vasta työn edetessä. Lisäksi määrärahan ylitykseen vaikutti Hatanpään puistosairaalaan muuttaneille yksiköille tehdyt tilamuutokset, joiden toteutus vaati nopeaa toimintaa. Näistä syistä johtuen vuonna 2014 useamman hankeen kustannukset nousivat merkittävästi alkuperäistä kustannusarviota suuremmiksi. Tesoman yhtenäiskoulu ja päiväkoti, perusparannus ja laajennus, 159 000 euroa ja Kohteen määrärahojen ylitys johtuu hankkeen jaksottumisesta usealle vuodelle ja rakentamisen tahdistuksesta alkuperäiseen talousarvioon nähden. Liikelaitosten ja ulosvuokrattujen kiinteistöjen investoinnit, 4 187 000 euroa Kohteelle on kirjattu liikelaitosten ja vuokrattujen kohteiden ennakkoon suunniteltujen kustannusten lisäksi vuoden aikana ilmenneiden ennakoimattomien toimenpiteiden kustannuksia. Suunniteltujen kustannusten merkittävin ylitys oli Tampereen Aterian keittiö- ja laitehankintojen investoinnit, jotka ylittyivät noin 100 000 eurolla. Ennakoimattomia ensikertaisen kalustamisen kustannuksia kirjattiin noin 600 000 euroa. Suurin yksittäinen ylityksen aiheuttaja oli Lämpötalon myyntiin tähdännyt perusparannus ja liittymien hankinta. Hanke oli tarkoitus toteuttaa myyntiprojektina, mutta käsiteltiin omaisuuden myynnin vuoksi Tilakeskuksen investointina. Sen osuus ylityksestä oli noin 4 100 000 euroa. Rakennuksen myyntitulo 7 000 000 euroa on kirjautunut Tilakeskukselle tammikuussa 2015. Hatanpään kantasairaalan perusparannus 4-5 ja laajennus, 329 000 euroa. Kohteen määrärahojen ylitys johtuu hankkeen jaksottumisesta usealle vuodelle ja rakentamisen tahdistuksesta alkuperäiseen talousarvioon nähden. Määrärahojen alitukset ja uudelleen budjetoitavat Hatanpään Jukolan perusparannuksen määräraha 252 000 euroa jäi käyttämättä, koska Hatanpään Jukola ei sovellu luonteeltaan eikä sijaintinsa puolesta sairaalakäyttöön. Hatanpään sairaalan kehittämisessä tavoitteena on keskittää toiminnat tiiviiksi rakennusmassaksi useaan kerrokseen kantasairaalan yhteydessä. Hatanpään alueen länsiosan historialliset ja osin yli 100-vuotiaat rakennukset on vuonna 2014 valmistuneessa masterplan-suunnitelmassa todettu sopiviksi vain muuhun kuin sairaalakäyttöön ja aiotaan jättää tulevassa kaavamuutoksessa sairaala-alueen ulkopuolelle. Vapaa-aikarakennusten pienistä hankkeista jäi käyttämättä 88 000 euroa, koska ohjelmassa olleiden Riihiniemen, Suolijärven ja Tesoman uintipaikkojen rakennukset jäivät kesken suunnitteluun ja lupakäsittelyyn liittyvien viiveiden johdosta. Samoista syistä viivästyivät Kaukajärven urheilukentän huoltorakennus ja Pyynikin palloiluhallin työt. Valmistuneiden kohteiden jälkitöistä jäi käyttämättä 63 000 euroa ja suunnittelukustannuksia jäi käyttämättä 164 000 euroa. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloja saatiin 2,0 milj. euroa talousarviota enemmän, koska tilaomaisuuden kehittämisohjelma eteni etenkin suurien kiinteistöjen osalta ja loppuvuodesta myytiin vielä FinnMedi Deltan osakkeita. Uudelleen budjetoitavien hankkeiden investointiesitys vuodelle 2015 on yhteensä 8 041 000 euroa. Tilakeskus Liikelaitoksen johtokunta hyväksyi Kalkunvuoren pienten lasten yksikön lopputilityksen 30.10.2014. Kohteessa tehdään vielä urakkaan kuuluvia korjaustöitä. Lisäksi on ilmennyt tarvetta pieniin urakan ulkopuolisiin lisätöihin kuten kaidemuutoksiin, liikennemerkkeihin ja tilojen lisäakustointiin, koska suunnitteluaineisto oli puutteellinen. Töiden loppuunsaattamiseksi esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi 2015. Niemenrannan päiväkodissa tehdään vielä urakoihin kuulumattomia lisätöitä kuten kalustemuutoksia ja tilojen lisäakustointeja. Töiden viimeistelemiseksi esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi 2015. Päiväkotien vuoden 2014 perusparannusmäärärahaa jäi käyttämättä Jussinkylän päiväkodin ilmanvaihdon ja lämmityksen perusparannushankkeen suunniteltua pienempien kustannusten vuoksi sekä Juvan ja Amurin päiväkotien sisäilmaperusparannushankkeiden viivästyttyä normaalia vaativamman ja aikaa vievän suunnittelun takia. Jotta Juvan ja Amurin päiväkotien perusparannukset saadaan toteutettua aikataulussa, esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi 2015. Päiväkotien pienissä hankkeissa Juvan ja Amurin päiväkotien pienet muutostyöt eivät käynnistyneet vuoden 2014 aikana, koska tarvittavat väistötilat eivät olleet valmiina. Korjausten luonteesta johtuen hankkeet vaativat myös korjausratkaisuiden tarkempaa suunnittelua, mikä vei normaalia enemmän aikaa. Tämän vuoksi esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi 2015. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 129 Liikelaitokset Lukioiden pienissä hankkeissa ylioppilaskirjoitusten toteuttaminen sähköisesti edellyttää soveltuvien ATK-yhteyksien rakentamista lukiorakennuksiin. Järjestelmien toteutusmallista ei saatu riittävän ajoissa varmistusta Opetushallitukselta. Tarkoitukseen varattua määrärahaa ei pystytä hyödyntämään suunnitellussa aikataulussa, joten töiden loppuunsaattamiseksi esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi 2015. Liikuntapaikkojen perusparannusmäärärahaa käytetään kaupungin omistuksessa olevien liikuntatilojen perusparannukseen uudistamalla vanhaa tekniikkaa ja parantamalla olosuhteita. Lisäksi tehdään toiminnallisia muutoksia. Kiireellisyyssuunnitelmassa olleet Lamminpään ulkoilumajan lämmönjaon perusparannus ja Kaukajärven vapaa-aikatalon taloteknisten järjestelmien perusparannus ovat kesken. Suunnittelun viivästyminen, remontin laajentuminen ja laitetoimittajan myöhästyminen vaikuttivat Lamminpään ulkoilumajan töiden aikatauluun. Kaukajärven vapaa-aikatalon töiden etenemistä on haitannut niiden yhteensovittaminen suunnitteilla olevaan, laajempaan koko talon perusparannukseen. Jotta nyt vireillä olevat perusparannustyöt saadaan toteutettua suunnitelmien mukaisesti, esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi 2015. Keskusvirastotalolla on syksyn 2014 aikana korjattu arkiston katto ulkopuolisilta 130 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 osiltaan. Arkistossa tulee kunnostaa vielä sisäpinnat ja huoltaa arkistohyllyt ennen varsinaista käyttöönottoa. Lisäksi valaistus uusitaan arkistomääräykset täyttäväksi. Näiden töiden loppuun saattamiseksi esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi 2015. Muiden rakennusten perusparannus ja kiinteistötekniset laitteet -määrärahaa käytetään perusparannusten lisäksi muun muassa energiansäästötoimiin sellaisissa kohteissa, joissa ei tehdä muita perusparannustöitä. Ohjelman mukaisista töistä keskeneräisiä ovat vielä Tampereen stadionin ulko- ja sisävalaistus, Hatanpään kartanon vesikatto- ja julkisivutyöt sekä Frenckellin kiinteistön julkisivuvalaistus. Kohteiden aloituspäätökset lykkääntyivät, mikä viivytti suunnittelu- ja hankintaprosesseja. Myös isännöitsijän vaihdos haittasi määrärahan kokonaisorganisointia. Jotta työt saadaan valmiiksi alkuvuodesta, esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi 2015. Sisäilmaolosuhteisiin liittyvät investoinnit lisääntyivät merkittävästi vuoden 2014 aikana. Ikääntyvän rakennuskannan vaatimat perusparannustyöt ovat vaikeasti ennakoitavissa ja vievät selvityksineen usein suunniteltua enemmän rahaa ja aikaa. Amurin ja Juvan päiväkotien sisäilmaolosuhdeinvestointeja ei pystytty toteuttamaan suunnitellussa aikataulussa. Jotta työt saadaan hoidettua hankkeiden seurantaryhmän ohjelman ja aikataulun mukaan, esitetään määrärahan siirtoa vuo- deksi 2015. Väestönsuojien varustelut määrärahaa käytetään kallioväestönsuojien tilanteenaikaisten järjestelmien perusparannukseen. Ohjelman mukaisista töistä keskeneräisiä ovat Hervannan kalliosuoja A:n VSS-varusteiden kunnostus ja Kaupin VSS-keskuksen varavoimakoneen ja polttoainejärjestelmien kunnostus. Hervannan kalliosuojien ovien ja muiden metallivarusteiden kunnostus laajeni alkuperäisestä suunnitelmasta, ja kunnostustyöt jatkuvat vuonna 2015. Kaupin VSS-työt vaativat suunniteltua enemmän lisätöitä, mikä vaikutti työn kokonaisaikatauluun. Jotta työt saadaan valmiiksi, esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi 2015. Seuraavien kohteiden määrärahojen siirto aiheutuu näiden hankkeiden jaksottumisesta usealle vuodelle ja rakentamisen tahdistuksesta alkuperäiseen talousarvioon nähden: Vehmaisten koulu ja päiväkoti, Kalevanharjun päiväkodin perusparannus, Metsäniityn koulu ja päiväkoti, Tampereen Klassillisen lukion muutostyöt, Näsilinnan perusparannus, Tampere-talon tilamuutokset ja laajennus, Tesoman palloiluhalli, Kissanmaan perhetukikeskuksen perusparannus ja laajennus, Hervannan terveysaseman tilojen perusparannus sekä Rauhaniemen sairaalan perusparannus. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulojen vuoden 2015 arviota esitetään myös nostettavaksi 6 400 000 euroa. Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja yhteisöt Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja yhteisöt Tytäryhtiöille ja -yhteisöille asetettiin vuoden 2014 talousarviossa toiminnallisia tavoitteita, jotka tuovat esiin pääomistajan tahdon ja ohjaavat omistajan edustajien toimintaa muun muassa hallituksessa ja yhtiökokouksessa. Suurin osa 74 toiminnallisesta tavoitteesta toteutui. Tavoitteista 11 ei toteutunut ja 8 toteutui osittain. Kahden tavoitteen toteutumista ei voitu arvioida. Finnpark Oy suunnitteli keskustan uusia pysäköintilaitosinvestointeja tavoitteellisesti. Tavoitteena oli P-Kunkun mahdollinen investoinnin tarkastelu suhteessa yhtiön taloudellisiin resursseihin. Kaupunki päätti kilpailuttaa hankkeen, joten tavoite ei ollut enää tarkoituksenmukainen. Yhtiö maksoi kaupungille P-Hämpin rakentamiseksi sijoitetun vapaan pääoman rahastoon tehdystä sijoituksesta 1 milj. euroa takaisin. Yhtiö tulee maksamaan osinkoa tavoitteen mukaisesti. Insinöörioppilastalo Oy:n toiminnallinen käyttöaste oli 86,4 prosenttia, joten 98 prosentin tavoite ei toteutunut. Syynä tähän oli Rastin talon myymisen epävarma tilanne ja Ritakadun muutamat tuholaisongelmat. Rastin talon kauppaa viimeisteltiin ja ostaja oli tiedossa, mutta kauppaa ei voitu vielä tehdä. Kaikki toimenpiteet Rastin talon kauppaa varten tehtiin, mutta lopullinen kaupanvahvistus odotti ostajaa. Yhtiölle jäävien asuntokohteiden arviointi viivästyi kaupan viivästymisen myötä. Yhtiön käyttökate oli 49,4 prosenttia ylittäen tavoitetason. Omavaraisuusaste 17,4 prosenttia ei kasvanut tavoitteen mukaisesti. Sekä Kiinteistö Oy Opintannerin että Pirkan opiskelija-asuntojen toiminnallinen käyttöaste oli tavoitteen mukaisesti yli 98 prosenttia, mutta tilikauden käyttökate ja omavaraisuusasteen kasvu jäivät tavoitteesta. Opintannerin tilikauden käyttökate oli 23,2 prosenttia tavoitteen ollessa 52,2 prosenttia. Yhtiön omavaraisuusaste nousi edellisvuodesta 0,8 prosenttiyksikköä tavoitteen ollessa vähintään yksi prosenttiyksikköä. Pirkan Opiskelija-asuntojen tilikauden käyttökate oli 23,6 prosenttia tavoitteen ollessa vähintään 51 prosenttia. Omavaraisuusaste nousi 0,5 prosenttiyksikköä tavoitteen ollessa vähintään yksi prosenttiyksikköä. Pirkan Opiskelija-asuntojen asuntoja valmistui kaksinkertaisesti tavoitteeseen nähden. Tampereen Kotilinnasäätiön tavoitteet toiminnallisesta käyttöasteesta ja tilikauden käyttökatteesta saavutettiin, mutta omavaraisuusaste laski edellisvuodesta suurien investointien vuoksi. Tampereen Kotilinnasäätiön asuntoja valmistui reilusti yli tavoitteen. Tampereen Vuokra-asunnot Oy:n tavoite toiminnallisesta käyttöasteesta saavutettiin. Yhtiön tilikauden käyttökate oli 34,6 prosenttia jääden alle 40 prosentin tavoitteen. Yhtiön asuntoja valmistui reilusti yli tavoitteen. Tampereen Vuokratalosäätiön toiminnallinen käyttöaste oli tavoitteen mukaisesti yli 99 prosenttia. Lisäksi Vuokratalosäätiön sijoitetun pääoman tuotto ja omavaraisuusaste kasvoivat. Yhtiön asuntoja valmistui alle tavoitteen johtuen tonttien puutteesta. Vilusen Rinne Oy:n toiminnallinen käyttöaste toteutui. Sijoitetun pääoman tuotto 2,7 prosenttia jäi reilusti alle 5,0 prosentin tavoitteen. Omavaraisuusaste nousi tavoitteen mukaisesti. Yhtiön asuntoja ei valmistunut lainkaan. Kaikki asuntoyhteisöt toteuttivat asuntoyhteisöjen toiminnan ja organisoinnin selvittämisestä seuranneita päätöksiä yhdessä liiketoiminnan ohjauksen ja asuntotoimen kanssa. Ainoastaan Kotilinnasäätiölle ei asetettu tätä tavoitetta kuluneelle vuodelle. Tampereen Palvelukiinteistöt Oy:n tavoitteet saavutettiin. Tilikauden tulos ja omavaraisuusaste ylittivät tavoitteen. Realisointiin johtava kehitystyö kaavoituksen ja kiinteistökehityksen avulla oli hyvässä vaiheessa, realisoitavaksi valitut kiinteistöt olivat työn alla. Kaikki Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy:n tavoitteet saavutettiin. Tampereen ammattikorkeakoulu oli vetovoimaisin ammattikorkeakoulu Suomessa vuonna 2014. Kansainvälisyys ja koulutusvienti kasvoivat. Yhtiön toimintaa järjestettiin ja sopeutettiin ammattikorkeakoulujen uudistuksiin vastaten. Alueellisen toimintakonseptin kehitystyön tuloksia vietiin käytäntöön ja maakuntakorkeakoulutoiminta laajentui alueellisesti. Lisäksi Kaupin kampusalueen rakennushankkeet valmistuivat. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja Tampereen Sähkölaitos Oy:n yhteinen tavoite Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen toteuttamisesta eteni aikataulun mukaisesti ja käyttöönotto on vuoden 2016 alussa. Pirkanmaan Jätehuolto Oy päivitti strategiansa ja uudisti organisaationsa vastaamaan strategiaa. Yhtiön hintataso oli suurista kaupungeista toiseksi halvin. Biojätteen hyödyntämisestä ei tehty päätöstä, johtuen osittain jätevirtojen selkiytymättömyydestä. Sähkölaitoksen uusiutuvien energialähteiden osuus oli 25 prosenttia edeten tavoitteiden mukaisesti. Yhtiön liikevoitto oli 4,8 prosenttia jääden alle 8,0 prosentin tavoitteen. Sijoitetun pääoman tuotto 3,1 prosenttia jäi myös alle 6 prosentin tavoitteen. Omavaraisuusaste ylitti tavoitteen. Yhtiön maksaa osinkoa tavoitteen mukaisesti. Tampere-talon kävijämäärä nousi vuosien 2011–2013 keskiarvon yläpuolelle 12 722 kävijällä ja tapahtumia järjestettiin 112 yli tavoitetason. Yhtiön liikevaihto kasvoi, mutta tavoite positiivisesta tuloksesta ei toteutunut tuloksen ollessa 70 000 euroa tappiollinen. Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy:n alueen kokonaistarkastelu valmistui ja pysäköintisuunnitelmat laadittiin. Yhtiön tulos oli positiivinen. Tampere Technology Oy:n kustannuksia alennettiin tavoitteellisesti. Yhtiön takausten vapauttaminen aikataulutettiin, mutta omistuksille ei löydetty vielä ostajaa. Särkänniemen kävijämäärä jäi vuosien 2011–2013 keskiarvosta 12 000 henkilöä, vaikkakin kävijämäärä kasvoi vuoteen 2013 verrattuna huomattavasti. Yrityksen maksuvalmius ei mahdollista osingon jakamista. Kuitenkin alueen ja liiketoiminnan kehittämissuunnitelmat etenivät. Tredea Oy on toiminnallaan vahvistanut kaupunkiseudun kansainvälistä tun- Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 131 Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja yhteisöt nettuutta ja yritysten syntyä, kasvua ja kansainvälistymistä. INKA:n alueellinen valmistelu käynnistyi ja ohjelman hankehakemuksia tehtiin suunnitellusti. Myös yhtiön tulos oli positiivinen. Tavase Oy:n tekopohjavesihanketta vietiin eteenpäin ja yhtiön toiminta eteni suunnitelmallisesti. Kustannukset minimoitiin päivitetyn lupahakemusprosessin aikana ja omistajia informoitiin yhtiön taloudellisesta tilanteesta useamman kerran vuoden aikana. Vuores Palvelu Oy:n omistamassa tietoverkossa ei siirrytty tavoitteen mukaisesti tasapuolisen pääsyn malliin Vuoreksen alueella, koska alue ei vähäisen asukasmäärän vuoksi näyttäytynyt houkutteleva- Kortti na alueena palveluntarjoajille. Sen sijaan sähköisen infonäyttöpalvelun käyttöönottaneiden taloyhtiöiden määrä kasvoi tavoitteen mukaisesti. TAO-kiinteistöt Oy:n talous oli tasapainossa ja Tredun käytössä olevia tiloja hallinnoivien yhtiöiden fuusio toteutettiin. Tampereen Sarka Oy:n toiminta kehittyi ja laajentui. Asiakkaita oli vuoden aikana yhteensä 93, mikä on 37 enemmän kuin vuotta aiemmin. Lisäksi yhtiön tulos oli positiivinen. Tampereen työvalmennussäätiö Sykkeessä oli kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita 210 täyttöasteen ollessa keskimäärin 91 % /viikko. Työhönvalmennuspaikat olivat jatkuvasti täynnä kokonaisasiakasmäärän ollessa 107 ja täyttöasteen ollessa keskimäärin 118 % /kk. Toiminnan laatua kehitettiin asiakaslähtöisyyteen perustuen. Yhtiön tulos oli positiivinen. Ekokumppanit Oy:n tavoitteet saavutettiin. Yhtiö löysi uusia asiakkaita ja tuotti uudenlaisia palveluja vanhoille asiakkaille. Yhtiö sopeutti toimintaansa ja liikevaihto laski edellisvuodesta kaupungin maksuosuuden pysyessä melkein samana. Tammenlehväsäätiön strategia vuosille 2015-2020 laadittiin tavoitteen mukaisesti. Oy Runoilijan tien tavoite positiivisesta tuloksesta ei toteutunut huonojen sääolojen, taloudellisen tilanteen ja toiminnallisten vikojen tähden. Suomen Hopealinja Oy:n tilikauden tulos oli positiivinen. Tampereen Ravirata Oy:n tilikauden tulos valmistuu tilinpäätöksen jälkeen. Toiminnallinen tavoite 2014 Ekokumppanit Oy 77 Yhtiö on löytänyt strategiansa mukaisia uusia asiakkuuksia Yhtiön toiminta on sopeutettu EU:n rahoituskausien välivaiheeseen ja tulos on positiivinen ilman, 78 että kaupungin maksuosuus kasvaa Finnpark Oy Keskustan uusia pysäköintilaitosinvestointeja on suunniteltu yhdessä omistajan kanssa, P-Kunkun 79 mahdollinen investointi on tarkasteltu suhteessa yhtiön taloudellisiin resursseihin 80 Yhtiö on maksanut P-Hämpin SVOP:sta takaisin kaupungille vähintään 1 milj. euroa Maksettu osinko on vähintään 250 000 euroa tai 15 prosenttia vuoden 2014 tuloksesta ennen tp81 siirtoja (maksetaan keväällä 2015) Insinöörioppilastalo Oy 82 Toiminnallinen käyttöaste (asuntoina) on vähintään 98,0 % Ns. Rastin talo on myyty ja yhtiön jäljelle jäävä asuntokanta on arvioitu yhteistyössä kaupungin ja 83 ulkopuolisen arvioijan kanssa 84 Yhtiön tilikauden 2014 käyttökateprosentti on yli 40 ja omavaraisuusaste kasvaa vähintään 2 %-yksiköllä vuodesta 2013 Kaupungin asuntoyhteisöjen toiminnan ja organisoinnin selvittämisestä seuranneita päätöksiä on toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen ja asuntotoimen kanssa Kiinteistö Oy Opintanner 86 Toiminnallinen käyttöaste (asuntoina) on vähintään 98,0 % Yhtiön tilikauden 2014 käyttökate- % on yli 52,2 ja omavaraisuusaste kasvaa vähintään 1 %-yksiköllä 87 vuodesta 2013 Kaupungin asuntoyhteisöjen toiminnan ja organisoinnin selvittämisestä seuranneita päätöksiä on 88 toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen ja asuntotoimen kanssa Oy Runoilijan tie 89 Tulos on positiivinen Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy Tampereen ammattikorkeakoulu on vetovoimainen: 90 ammattikorkeakoulu on haluttu opiskelupaikka, kansainvälisyys on lisääntynyt ja Kaupin kampusalueen kehittäminen on edennyt Yhtiön toiminta on järjestetty ja sopeutettu ammattikorkeakoulujen uudistuksiin vastaten 91 92 Alueellisen toimintakonseptin kehitystyön tuloksia on viety käytäntöön 85 132 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Toteuma + + ? + + +/+/+ + + - + + + Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja yhteisöt Kortti Toiminnallinen tavoite 2014 Pirkan Opiskelija-asunnot Oy 93 Toiminnallinen käyttöaste (asuntoina) on vähintään 98,0 Kaupungin asuntoyhteisöille valmistuu vuosina 2014–2016 keskimäärin 280 asuntoa vuosittain, 94 joista Pirkan Opiskelija-asuntojen osuus on 60 Yhtiön tilikauden 2014 käyttökate- % on vähintään 51,0 ja omavaraisuusaste kasvaa vähintään 95 1-%-yksiköllä vuodesta 2013 Kaupungin asuntoyhteisöjen toiminnan ja organisoinnin selvittämisestä seuranneita päätöksiä on 96 toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen ja asuntotoimen kanssa Pirkanmaan Jätehuolto Oy Omakustannusperiaate on toteutunut pitkän tähtäimen velvoitteita vastaavasti, kuitenkin siten että 97 hinnat ovat kokonaisuudessaan edullisimmassa kolmanneksessa suurista kaupungeista 98 Yhtiö on päivittänyt strategiansa. Yhtiön toiminta ja organisaatio on strategian mukainen 99 Biojätteen hyödyntämisestä on tehty päätös Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen toteuttaminen on edennyt (yhdessä Tampereen Sähkölaitos – 100 yhtiöiden kanssa) siten, että laitoksen valmistuminen on mahdollista vuosina 2015-2016 Suomen Hopealinja Oy 101 Tulos on positiivinen Tammenlehväsäätiö 102 Tammenlehväsäätiön strategia vuosille 2015-2020 on laadittu yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa Tampereen Sähkölaitos Oy 103 Maksettu osinko on 30 % tuloksesta tai vähintään 750 000 € (maksetaan keväällä 2015) Yhtiön pidemmän aikavälin tavoite: Konsernin talous on tasapainossa, yhtiön kannattavuuden tulee 104 olla toimialalla kilpailukykyinen. Konsernin osakkeenomistajalle luoman taloudellisen arvon tulee kehittyä positiivisesti Uusiutuvien energialähteiden osuus konsernin energiahankinnasta etenee tavoitteiden mukaisesti 105 (yli 30 % vuoteen 2020 mennessä) Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen toteuttaminen on edennyt (yhdessä Pirkanmaan Jätehuolto 106 Oy:n kanssa) siten, että laitoksen valmistuminen on mahdollista vuosina 2015-2016 Tampere-talo Osakeyhtiö Kävijämäärä on suurempi kuin vuosien 2011-2013 keskiarvo ja tapahtumia on vuositasolla vähintään 107 580 Liikevaihto kasvaa ja tulos on positiivinen 108 Yhtiö on kehittänyt toimintaansa siten, että päämäärä “Tampere-talo on jatkuvasti Suomen paras 109 kansainvälinen ja kehittyvä kulttuuri- ja kongressikeskus” toteutuu Tampere Technology Oy Yhtiön kustannusrakenne on sopeutettu nykyistä liiketoimintaa vastaavaksi 110 111 Yhtiön takaus- ja muut omistusjärjestelyjä vaikeuttavat vastuut ja omistukset on ratkaistu Tampereen Kotilinnasäätiö 112 Toiminnallinen käyttöaste (asuntoina) on vähintään 99,0 % Kaupungin asuntoyhteisöille valmistuu vuosina 2014-2016 keskimäärin 280 asuntoa vuosittain, josta 113 Tampereen Kotilinnasäätiön osuus on 40 Yhtiön tilikauden 2014 käyttökate-% on yli 34 ja omavaraisuus-% kasvaa vähintään 1 %-yksiköllä 114 vuodesta 2013 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy 115 Alueen ja liiketoiminnan kehittämissuunnitelmat ovat edenneet 116 Tulos on positiivinen Tampereen Palvelukiinteistöt Oy Yhtiö on toteuttanut ja vienyt aktiivisesti eteenpäin omistajan kannalta tärkeitä kiinteistöinvestointe117 ja sekä realisoinut strategiaan kuulumatonta omaisuuttaan Yhtiön talous on kehittynyt positiivisesti strategiassa määritellyn tavoitepolun mukaan: tilikauden 118 tulos on vähintään 600 000 euroa, omavaraisuusaste on vähintään 30 % Maksettu osinko on yhtiön osingonmaksukyky huomioiden vähintään 50 prosenttia vuoden 2014 119 tuloksesta (pl. mahdolliset satunnaiserät, maksetaan keväällä 2015) Toteuma + + + + + + + + + +/+ + + +/+ + +/+ + +/+ + + + +/- Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 133 Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja yhteisöt Kortti Toiminnallinen tavoite 2014 Tampereen Ravirata Oy 120 Tulos on positiivinen Tampereen Särkänniemi Oy 121 Kävijämäärä on vähintään 5 prosenttia suurempi kuin vuosien 2011-2013 kävijämäärien keskiarvo Maksettu osinko on 30 % tuloksesta tai vähintään 500 000 € (maksetaan keväällä 2015) 122 123 Alueen ja liiketoiminnan kehittämissuunnitelmat ovat edenneet Tampereen Vuokra-asunnot Oy 124 Toiminnallinen käyttöaste (asuntoina) on vähintään 99,0 % Kaupungin asuntoyhteisöille valmistuu vuosina 2014-2016 keskimäärin 280 asuntoa vuosittain, josta 125 Tampereen Vuokra-asunnot Oy:n osuus on 50 126 Yhtiön tilikauden 2014 käyttökate-% on yli 40 Kaupungin asuntoyhteisöjen toiminnan ja organisoinnin selvittämisestä seuranneita päätöksiä on 127 toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen ja asuntotoimen kanssa Tampereen Vuokratalosäätiö 128 Toiminnallinen käyttöaste (asuntoina) on vähintään 99,0 % Kaupungin asuntoyhteisöille valmistuu vuosina 2014-2016 keskimäärin 280 asuntoa vuosittain, josta 129 Tampereen Vuokratalosäätiön ja Vilusen Rinne Oy:n osuus on 130 Säätiön taloudellinen kehitys on positiivista: tilikauden 2014 sijoitetun pääoman tuotto on yli 5,0 %; 130 omavaraisuusaste kasvaa vuoden 2013 tasosta vähintään yhdellä prosenttiyksiköllä Kaupungin asuntoyhteisöjen toiminnan ja organisoinnin selvittämisestä seuranneita päätöksiä on 131 toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen ja asuntotoimen kanssa Tavase Oy 132 Tekopohjavesilaitos –hanketta on viety eteenpäin tehtyjen päätösten ja linjausten mukaan Kustannukset on minimoitu päivitetyn lupahakemusprosessin aikana ja omistajia on informoitu 133 yhtiön taloudellisesta tilanteesta Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy 134 Valmistavan teollisuuden mahdollistava ekosysteemi on vahvistunut 135 Toiminnalla on vahvistettu kaupunkiseudun kansainvälistä tunnettuutta 136 Toimintaympäristön kehittämisellä vahvistetaan yritysten syntyä, kasvua ja kansainvälistymistä 137 Tulos on positiivinen Vilusen Rinne Oy 138 Toiminnallinen käyttöaste (asuntoina) on vähintään 99,0 % Kaupungin asuntoyhteisöille valmistuu vuosina 2014-2016 keskimäärin 280 asuntoa vuosittain, josta 139 Tampereen Vuokratalosäätiön ja Vilusen Rinne Oy:n osuus on 130 Yhtiön taloudellinen kehitys on positiivista: tilikauden 2014 sijoitetun pääoman tuotto on yli 5,0 %; 140 omavaraisuusaste kasvaa vuoden 2013 tasosta vähintään yhdellä prosenttiyksiköllä Kaupungin asuntoyhteisöjen toiminnan ja organisoinnin selvittämisestä seuranneita päätöksiä on 141 toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen ja asuntotoimen kanssa Vuores Palvelu Oy Yhtiön omistamassa tietoverkossa on siirrytty tasapuolisen pääsyn malliin (samassa kuituverkossa 142 toimii useita palveluoperaattoreita) Sähköisen infonäyttöpalvelun käyttöön ottaneiden taloyhtiöiden määrä on kasvanut edellisen vuoden 143 tasosta Tampereen Sarka Oy 144 Toiminta on kehittynyt ja laajentunut hallitusti asiakaslähtöisyyteen perustuen 145 Tulos on positiivinen Tampereen työvalmennussäätiö Syke Kuntouttavan työtoiminnan ja työelämänvalmennuksen asiakasmääriä koskevat tavoitteet on toteu146 tettu 147 Toiminnan laatua on kehitetty asiakaslähtöisyyteen perustuen 148 Säätiön talous on tasapainossa TAO-kiinteistöt Oy 149 Tredun käytössä olevia tiloja hallinnoivien yhtiöiden fuusiota on edistetty 150 Talous on tasapainossa 134 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Toteuma ? + + + + + + + + + + + + + + +/+ + + + + + + + + Tilinpäätöslaskelmat Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 135 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot 1.1. - 31.12.2013 195 754 090,83 78 421 451,17 45 285 218,09 51 263 042,66 31 250 458,46 401 974 261,21 168 150 104,65 74 076 111,44 41 605 292,69 48 990 944,06 34 057 587,13 366 880 039,97 27 014 799,38 32 273 521,27 -515 378 182,52 -507 147 070,02 -131 851 571,96 -29 741 150,00 -575 271 667,91 -94 795 664,72 -124 842 429,76 -42 648 374,96 -4 824 840,34 -1 519 353 882,17 -131 291 177,92 -29 495 877,96 -559 954 265,29 -94 112 536,19 -121 843 318,35 -34 200 693,85 -5 917 122,15 -1 483 962 061,73 -1 090 364 821,58 -1 084 808 500,49 870 102 571,90 300 494 996,00 831 436 581,80 302 259 420,00 8 140 045,23 4 034 013,05 -8 580 068,84 -565 782,84 3 028 206,60 16 992 786,62 7 806 958,86 -5 976 263,84 -574 805,91 18 248 675,73 83 260 952,92 67 136 177,04 -88 048 408,74 -117 437,57 -88 165 846,31 -83 668 051,06 -1 598,92 -83 669 649,98 0,00 -14 375 775,41 -14 375 775,41 16 577 858,94 0,00 16 577 858,94 -19 280 668,80 44 386,00 Poistoeron lisäys Poistoeron vähennys Varausten lisäys Rahastojen lisäys Rahastojen vähennys -586 953,00 1 113 996,57 -2 000 000,00 0,00 2 670 472,59 0 1 051 504,54 -2 000 000,00 -3 081 288,21 1 914 086,71 Tilikauden alijäämä -18 083 152,64 -2 071 310,96 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos 136 1.1. - 31.12.2014 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Tilinpäätöslaskelmat Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 83 260 952,92 -14 375 775,41 -13 748 635,58 55 136 541,93 67 136 177,04 16 577 858,94 -36 437 047,89 47 276 988,09 -217 497 409,53 3 609 322,01 32 842 725,43 -181 045 362,09 -148 388 909,68 6 554 008,16 50 821 994,99 -91 012 906,53 -125 908 820,16 -43 735 918,44 -73 434,25 4 305 685,83 4 232 251,58 -350 103 826,00 635 671 965,99 285 568 139,99 10 598 372,00 -14 817 192,19 -14 550 654,69 -18 769 474,88 50 000 000,00 -11 989 289,19 -8 583 710,65 29 427 000,16 -5 203 744,83 139 022,69 -1 738 554,25 2 312 565,96 -4 490 710,43 4 672 018,81 -44 326,97 -14 350 640,56 28 728 616,41 19 005 667,69 -19 027 933,73 334 000 807,84 Rahavarojen muutos -144 936 753,89 290 264 889,40 Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. 240 411 420,34 385 348 174,23 -144 936 753,89 385 348 174,23 95 083 284,83 290 264 889,40 Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 137 Tilinpäätöslaskelmat Tase VASTAAVAA 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot 2 681 060,40 51 191 791,77 53 872 852,17 2 046 242,95 13 632 209,53 15 678 452,48 153 774 268,23 435 764 230,73 357 731 207,33 41 601 459,99 3 842 199,08 116 260 299,70 1 108 973 665,06 123 482 015,26 429 244 040,52 357 161 619,56 40 771 506,97 3 696 490,80 70 545 428,54 1 024 901 101,65 287 755 956,24 105 386 922,42 905 037,12 394 047 915,78 299 757 231,74 109 688 407,06 835 804,06 410 281 442,86 224 346,25 732 085,00 0,00 956 431,25 331 346,62 3 276 701,74 92 237,95 3 700 286,31 2 264 153,68 46 941,87 2 311 095,55 2 290 398,14 159 720,10 2 450 118,24 22 206 448,83 14 075,00 3 739 929,65 21 035,96 31 582 452,45 23 721 228,82 9 356 964,43 19 533 350,95 106 414 520,48 29 323 633,24 34 182 651,80 11 413 494,99 25 995 220,59 104 675 966,23 50 774 974,61 0,00 17 712 874,27 3 336 250,00 71 824 098,88 22 044 556,43 40 000 000,00 24 202 520,08 4 117 871,38 90 364 947,89 Rahat ja pankkisaamiset 168 587 321,46 294 983 226,34 VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 906 987 900,63 1 947 035 542,00 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit 138 31.12.2013 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Tilinpäätöslaskelmat VASTATTAVAA 31.12.2014 OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden alijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Saadut ennakot Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat muilta luotonantajilta Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ 31.12.2013 636 657 232,28 33 470 429,35 596 337 738,36 -18 083 152,64 1 248 382 247,35 636 657 232,28 39 615 144,15 594 934 807,11 -2 071 310,96 1 269 135 872,58 10 968 699,15 19 689 000,00 30 657 699,15 11 495 742,72 17 689 000,00 29 184 742,72 4 831 100,00 6 080 230,24 10 911 330,24 6 005 600,00 1 268 194,00 7 273 794,00 335 055,79 11 529 468,48 1 691 046,01 13 555 570,28 321 907,31 20 140 745,32 1 040 517,54 21 503 170,17 218 287 059,70 5 494 017,96 16 104 373,04 1 220 476,14 241 105 926,84 218 453 993,88 0,00 14 182 700,59 730 394,59 233 367 089,06 10 765 306,18 145 690 440,22 65 495 098,69 13 065 561,13 127 358 720,55 362 375 126,77 14 817 192,19 160 241 094,91 65 305 481,88 14 025 237,03 132 181 867,46 386 570 873,47 1 906 987 900,63 1 947 035 542,00 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 139 Tilinpäätöslaskelmat Konsernituloslaskelma 1.1. - 31.12.2014 Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä 140 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 1.1. - 31.12.2013 1 035 347 068,44 -2 040 439 182,24 2 222 645,33 -1 002 869 468,47 870 102 571,90 365 810 570,96 1 014 903 935,33 -2 015 286 732,75 1 876 953,63 -998 505 843,79 831 436 581,80 367 160 084,00 3 423 462,35 2 689 669,07 -28 446 115,39 -2 066 747,14 208 643 943,29 1 753 082,24 6 481 708,05 -22 767 109,95 -2 231 676,31 183 326 826,05 -174 478 233,24 -834 275,29 -191 788,55 -175 504 297,08 -14 725 775,40 18 413 870,81 -10 333 971,33 -1 982 656,32 6 097 243,16 -171 268 763,16 20 101 347,00 0,00 -151 167 416,16 3121472,78 35 280 882,67 -10 649 552,70 -2 028 516,46 22 602 813,51 Tilinpäätöslaskelmat Konsernin rahoituslaskelma 1.1. - 31.12.2014 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. 1.1. - 31.12.2013 208 643 943,29 -14 725 775,40 -10 257 837,34 183 660 330,55 183 326 826,04 3121472,78 -21 090 918,17 165 357 380,66 -334 878 687,72 4 511 357,01 39 089 315,07 -291 278 015,64 -107 617 685,09 -305 590 997,83 8 491 068,43 46 712 655,93 -250 387 273,47 -85 029 892,81 -981 492,80 515 792,06 -465 700,74 -52 692,30 482 918,30 430 226,00 78 429 520,14 -70 320 785,01 -2 619 579,26 5 489 155,87 19 454 248,10 418 119 262,29 -45 778 547,32 -14 650 405,98 357 690 308,99 692 043,95 5 859 375,97 324 042,16 -20 159 661,39 -5 927 784,58 -19 904 027,83 4 573 675,39 -103 044 009,70 325 118 527,26 428 162 536,96 -103 044 009,70 4 574 940,99 1 150 782,86 -22 688 385,63 33 370 049,90 16 407 388,12 375 219 967,06 290 190 074,25 428 162 536,96 137 972 462,71 290 190 074,25 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 141 Tilinpäätöslaskelmat Konsernitase VASTAAVAA 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut 14 974 015,15 56 993 599,35 3 193 891,22 75 161 505,72 11 959 997,26 19 923 187,46 760 866,69 32 644 051,41 167 709 139,99 1 379 931 134,82 593 938 072,85 101 198 727,01 34 288 990,83 165 149 191,41 2 442 215 256,91 136 363 164,47 1 292 294 453,03 585 481 239,61 111 868 074,49 34 615 921,09 132 882 543,86 2 293 505 396,56 40 661 131,71 15 048 341,53 150 411,64 4 886 236,93 5 351 265,80 66 097 387,61 65 696 250,56 13 050 868,28 2 616 081,03 6 075 468,93 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 34 318 192,56 34 676 420,66 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset 23 583 998,19 161 885 780,03 87 134 723,15 237 983 804,11 9 602 574,43 155 554 855,31 94 737 755,06 333 424 781,91 VASTAAVAA YHTEENSÄ 3 130 996 729,31 3 049 555 448,53 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Muut osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT 142 31.12.2013 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 5 489 428,15 5 097 597,27 89 334 144,27 Tilinpäätöslaskelmat VASTATTAVAA 31.12.2014 OMA PÄÄOMA Peruspääoma Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden alijäämä (ylijäämä) VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma VASTATTAVAA YHTEENSÄ 31.12.2013 636 657 232,28 395 446,69 44 686 869,62 532 486 554,76 6 097 243,16 1 220 323 346,50 636 657 232,28 264 946,69 50 329 487,10 505 898 168,54 22 602 813,51 1 215 752 648,12 67 697 874,99 29 739 349,24 42 617 408,26 75 821 703,25 118 439 111,51 43 700 848,39 61 719 418,11 105 420 266,50 4 837 080,88 33 998 285,70 38 835 366,58 6 019 991,53 24 959 851,28 30 979 842,81 27 336 759,36 24 976 980,29 1 180 497 388,19 53 378 300,71 74 509 753,79 349 978 827,67 1 658 364 270,36 1 157 667 614,70 44 298 014,27 76 432 685,73 364 288 046,87 1 642 686 361,57 3 130 996 729,31 3 049 555 448,53 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 143 144 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Liitetiedot Liitetiedot Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 145 Liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1) Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Pysyvien vastaavien osakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon. Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO -periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman todennäköisen hankintamenon määräisenä tai käyttäen hankinnan keskihintaa. Rahoitusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Rahoitusarvopaperien arvonalennukset ja niiden palautukset on jaksotettu sekä välitilinpäätöksessä 31.8. että tilinpäätöksessä ja kirjattu tuloslaskelman rahoituskuluihin ja – tuottoihin. Johdannaissopimukset koostuvat erilaisista koronvaihtosopimuksista, korkooptioista sekä niiden yhdistämisellä toteutetuista rakenteista. Sopimukset on tehty suojaamistarkoituksessa ja tavoitteena on ollut korkokulujen vaihtelun pienentäminen sekä kaupungin korkomenojen ennustettavuuden parantaminen. Sopimuksia on eri maturiteeteille ja pisimmät sopimukset ovat voimassa vuoteen 2053 saakka. Kaupungin ympäristötuotot ja –kulut sekä –investoinnit on kirjattu kaupungin kirjanpidossa soveltaen kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamaa yleisohjetta ympäristöasioiden kirjaamisesta. Liitetiedot on numeroitu Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen liitetiedoista 146 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 antaman yleisohjeen mukaisesti. Konsernitili Kaupungin kuntakonsernitilisopimuksen tiliehtojen mukaisesti sopimukseen liitettyjen kaupungin tytäryhteisöjen rahavarat esitetään kaupungin tilinpäätöksessä sekä rahojen ja pankkisaamisten lisäyksenä että lyhytaikaisena velkana tytäryhteisöille. Vastaavasti tytäryhteisöjen negatiiviset tilien saldot esitetään sekä kaupungin lyhytaikaisena lainasaamisena tytäryhteisöiltä että rahojen ja pankkisaamisten vähennyksenä. Taseen rahat ja pankkisaamiset sisältävät konsernitilin yhteenlaskettua saldoa pankissa 104 450 946,70 euroa. Konsernitiliin liittyviä lyhytaikaisia saamisia tytäryhteisöiltä on 23 721 228,82 euroa ja lyhytaikaisia velkoja 128 172 175,52 euroa. 2) Perustelu tuloslaskelman tai taseen esittämistavan muutoksesta Kaupungin tasetilit 292300-292600 siirrettiin muista veloista siirtovelkoihin. Henkilösivukulujen jaksotuserät eli Kuel-velka, työttömyysvakuutusmaksu-, työtapaturmavakuutusmaksu- ja ryhmähenkivakuutusmaksuvelka olivat muiden velkojen tiliryhmässä, vaikka ne kuuluisi esittää siirtovelkana KILA: 1999/1561 –lausunnon ja Kuntien tililuettelomallin 2012, s. 64 mukaan. Siirto vähensi muita velkoja ja lisäsi siirtovelkoja 11 689 497,46 euroa tilikaudella 2014. Vuoden 2013 vertailutietoa on muutettu samojen erien osalta 10 727 255,33 euroa vastaamaan uutta kirjauskäytäntöä. Liitetiedossa kolme esitetään muut kirjauskäytännön muutokset, joilla on vaikutusta myös edelliseltä tilikaudelta esitettäviin tietoihin. 3) Oikaisut edelliseltä tilikaudelta esitettäviin tietoihin Kaupunki korotti maa- ja vesialueisiin kuuluvien tonttien arvon jälleenhankinta- arvoon vuonna 1994. Kun kirjanpitolakia alettiin soveltaa 1.1.1997, tonttien hankintamenon ja jälleenhankinta-arvon erotus merkittiin taseessa arvonkorotuksiin. Arvonkorotukset eivät ole koskettaneet kaikkia kaupungin omistuksessa olevia maaalueita. Muihin osakkeisiin ja osuuksiin on vuonna 2007 kohdistettu arvonkorotus johtuen YH-Pirkanmaan fuusioitumisen aiheuttamasta arvonnoususta, kun YH-Pirkanmaa fuusioitui YH Länsi osakeyhtiöön. Konsernitilinpäätöksessä arvonkorotus on peruutettu, koska YH Länsi (nykyisin YH Kodit Oy) on konsernin osakkuusyhteisö. Arvonkorotuksissa noudatettava johdonmukaisuuden periaate ei ole toteutunut kaupungin kirjanpidossa, sillä samaan tase-erään kuuluvia hyödykkeitä ei ole arvotettu yhdenmukaisella tavalla. Tilikaudella 2014 arvonkorotukset purettiin sekä maaalueiden ja muiden osakkeiden ja osuuksien osalta. Arvonkorotusten purku pienensi Aineellisten hyödykkeiden tase-erää 119 471 195,76 euroa ja Muiden osakkeiden ja osuuksien tase-erää 1 669 091,41 euroa sekä Oman pääoman tase-erään sisältyvän arvonkorotusrahaston pääomaa 121 140 287,17 euroa. Taseen vertailutietoa on muutettu vuoden 2013 osalta vastaamaan vuoden 2014 kirjauskäytäntöä. Arvonkorotusten purku vaikutti myös seuraaviin liitetietoihin:19, 21 ja 28. Liitetietoa 19 ei esitetä lainkaan, liitetiedosta 21 on poistettu arvonkorotusten rivi ja liitetiedossa 28 ei näytetä arvonkorotusrahastoa lainkaan. Kaupungin oman pääoman rahastoja muutettiin kaupunginvaltuuston 20.10.2014 päätöksellä (§176). Ikäihmisten virkistysrahaston varojen kertyminen on kirjanpitosäännösten mukaan luonteeltaan sellaista, että rahasto tulisi kirjanpidollisesti käsitellä toimeksiantojen pääomissa. Ikäihmisten virkistysrahasto siirrettiin kaupunginvaltuuston päätöksellä (20.10.2014,§176) taseen oman pääoman rahastosta toimeksiantojen pääomiin. Pääoma siirrettiin 31.12.2013 pääoman mukai- Liitetiedot sesti, joka oli 2 133 262,23 euroa. Vuoden 2014 kirjaukset kirjattiin toimeksiantojen pääomiin. Ikäihmisten virkistysrahastoa varten perustettiin oma pääkirjatili ja toiminta säilyi ennallaan. Taseen vertailutietoa on muutettu vuoden 2013 osalta vastaamaan vuoden 2014 kirjauskäytäntöä. Kaupunginvaltuuston päätöksellä (20.10.2014,§176) Asumisen rahasto lakkautettiin 31.12.2014, ja että taseyksikkönä käsitellyn rahaston pääoma 3 474 242,21 euroa siirrettiin oman pääoman sisällä kaupungin Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä -erään. Vuonna 2014 maksetut avustukset siirrettiin esteettömän asumisen ja sosiaalisen asumisen osalta asuntotoimelle ja energiatehokkuuden kohdan osalta kestävä yhdyskunta yksikköön. Vuonna 2013 rahastosta maksettujen avustusten määrä oli 604 331,94 euroa ja vuonna 2014 käyttötalouden kuluna käsiteltyjen avustuskulut 451 501,00 euroa. Vertailutietoa ei ole muutettu tuloslaskelma. Rahastosta ei ole laadittu erillistilinpäätöstä. Väinö Linnan rahastoon oikaistiin vuonna 2011 myönnettyä 10 000 euron avustus. Rahaston pääoman oikaisemiseksi vähennettiin Väinö Linnan rahaston pääomaa 10 000 euroa ja lisättiin Edellisten tilikausien yli-/alijäämää vastaavalla euromäärällä. Rahaston pääoma 31.12.2014 oli 61 347,26 euroa. Taseen vertailutietoa on muutettu tältä osin. kuntajaoston Kirjanpitolautakunnan (2011/101) lausunnolla on täsmennetty valmistus omaan käyttöön –erän kirjauskäytännön periaatetta. Valmistus omaan käyttöön –tilien käyttötarkoitus on esittää kaupungin omana työnä tehtyjen investointihankkeiden osuus aiheutuneista tilikauden kuluista ja näin ollen tuloslaskelman kuluryhmien toteuma sisältää myös sellaiset kulut, jotka kohdistuvat tilikauden aikaisiin investointihankkeisiin. Tuloslaskelmasta on siten nähtävissä kaupungin tilikauden aikaisesta toiminnasta aiheutuneet henkilöstökulut. Valmistus omaan käyttöön –erän kautta on kaupunki aktivoinut myös sellaisten hankkeiden kulut, jotka on ostettu suoraan kaupungin ulkopuolisilta toimijoilta. Menettelytapa ja kirjauskäytäntö on oikaistu vuoden 2014 tilinpäätökseen ja tuloslaskelman vertailutietoa on muutettu vuoden 2013 osalta vastaamaan tilikauden 2014 käsittelyä. Oikaisu vähensi valmistus omaan käyttöön erää 94 678 037,91 euroa. Pienensi palvelujen ostoja 89 845 349,13 euroa, aineita, tarvikkeita ja tavaroita 4 747 111,23 euroa, vuokramenoja 69 671,29 euroa, muita toimintamenoja 14 451,31 ja rahoitusmenoja 1 415,95 euroa. Vuoden 2013 oikaisut vähensivät valmistus omaan käyttöön erää 68 705 368,26 euroa sekä pienesi palvelujen ostoja 64 824 706,25 euroa, aineita tarvikkeita ja tavaroita 3 838 902,35 euroa, vuokramenoja 41 304,47 euroa ja muita toimintamenoja 455,19 euroa. Kaupungin kirjausmenettely valmistus omaan käyttöön – erän osalta on täsmennetty kaupungin sisäisten ostojen aktivointien osalta. Kaupungin sisäiseltä palvelutuottajalta tilatut hankkeet on aktivoitu palvelun tilaajan taseeseen pääsääntöisesti palvelujen ostoina. Todellisuudessa kaupungin näkökulmasta tarkasteltuna toteutuneet kulut ovat palvelujen ostojen lisäksi muun muassa henkilöstökuluista, aineista, tarvikkeista ja tavaroista. Kaupungin liitetieto numero 49 Henkilöstökulut on sisäisten ostojen aktivointien osalta osoittanut liian vähäisiä aktivoituja henkilöstökuluja. Vuoden 2014 kirjanpitoon on oikaistu sisäisen palvelutuottajan henkilöstökuluselvityksen perusteella palvelun tilaajan aktivointia valmistus omaan käyttöön, palvelut - ja Valmistus omaan käyttöön henkilöstö – tilien välillä. Oikaisu vuoden 2014 tilinpäätökseen oli 2 366 690,93 euroa. Vuoden 2013 vertailutietoa on oikaistu vastaamaan vuoden 2014 kirjauskäytäntöä liitetiedossa 49. Oikaisun vaikutus oli1 965 337,16 euroa. Palkkojen sivukulutilien esittämistavan muutoksen vaikutus vertailutietoihin on kerrottu liitetiedossa kaksi. 4) Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Tilikauden tietojen vertailussa edelliseen tilikauteen tulee ottaa huomioon, että joukkoliikenteen seudullinen järjestämisvastuu siirtyi Tampereen kaupungille 30.6.2014 alkaen. Joukkoliikenne järjestetään yhteistoimintana seudun kuntien kanssa (Pirkkala, Lempäälä, Vesilahti, Kangasala ja Nokia). Uudistus lisäsi kaupungin ulkoisia myyntituottoja yhteensä 4,9 milj. euroa, joista seutukuntien yhteistoimintaosuudet ovat 1,3 milj. euroa, lipputulot 3,0 milj. euroa ja valtiontuki 0,6 milj. euroa. Laajenemisesta aiheutuneet liikennepalvelujen ostot lisäsivät palvelujen ostoja noin 4,6 milj. eurolla. Tampereen ja Oriveden sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue laajeni 1.1.2014 alkaen myös terveydenhuollon palveluihin. Yhteistoiminta-alue lisäsi tuottoja ja kuluja noin 22,2 milj. euroa. Tuotoissa merkittävimmät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat tekijät olivat myyntituottojen 20,0 milj. euron ja maksutuottojen 2,0 milj. euroa kasvu. Yhteistoiminta-alueen laajenemisen seurauksena kaupungin palvelukseen siirtyi 209 henkilöä ja kasvatti se henkilöstökulua noin 8,9 milj. eurolla. Muiden kulujen osalta laajeneminen kasvatti erityisesti palvelujen ostoja ja vuokrakuluja. merkittävä Rahoitustuottojen 12 625 687,20 euron vähentyminen vuoteen 2013 verrattuna aiheutui viime tilikauden lopulla toteutetuista Tampereen Sähkölaitos Oy:n lainajärjestelyistä. Antolainauksen korkotuottojen muutos oli -10 359 487,59 euroa. Elinkeinorahaston käyttötarkoitus on havaittu hyvän kirjanpitotavan vastaiseksi niiltä osin kuin elinkeinorahaston toiminta rinnastetaan tavanomaiseksi kaupungin toiminnaksi (Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunto 2006/76). Elinkeinorahaston säännöt ja toiminta uudistettiin (20.10.2014,§176). Elinkeinorahaston pääoma 31.12.2013 oli 12 092 076,79 euroa. Rahaston sijoitusomaisuus siirtyi osaksi muuta kaupungin sijoitusomaisuutta, eikä rahasto enää jatkossa ole erilliskatteinen ja pääoman lisäyksiä ei tehdä vuodesta 2014 alkaen sijoitustoiminnan tuotoista. Vuonna 2013 rahastoon kirjattiin 1 464 769,56 euroa lisäyksiä. Vertailutietoa ei ole muutettu tuloslaskelman osalta. Vahinkorahaston pääomaa on kartutettu kaupungin yksiköiltä kerätyillä sisäisillä vakuutusmaksuilla ja rahaston pääoma 31.12.2013 oli 23 987 477,89 euroa. Vahinkorahaston sääntöjä muutettiin Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 147 Liitetiedot (20.10.2014,§176). Rahaston pääomaan ei tehdä lisäyksiä vuodesta 2014 alkaen yksiköiltä kerätyillä vakuutusmaksutuotoilla. Vuonna 2014 yksiköiden vakuutusmaksutuotot kirjattiin konsernihallintoon 822 997,45 euroa. Vuonna 2013 pääoman lisäys sisäistä vakuutusmaksuista oli 992 927,92 euroa. Vahinkorahaston pääomaa kerrytetään jatkossa erillisestä esityksestä kaupungin tuloksen niin salliessa. Koko kaupungin yhteisten vakuutuksien ja vakuuttamisesta aiheutuneet kulut on kirjattu aikaisemmin vahinkorahastosta, vuoden 2013 toteuma oli 143 839,00 euroa. Vuonna 2014 kyseiset kulut on kirjattu konsernihallintoon 105 461,68 euroa. Vertailutietoa ei ole muutettu tuloslaskelman osalta. Joukkoliikenteen tulosyksiköllä 111835 oli vakuus- ja panttimaksujen tilillä 293900 saldoa edelleen tilinpäätöksessä 2013, vaikka panttien takaisinmaksusta luovuttiin 31.5.2013. Tämän jälkeen on palautettu panttimaksuja vain erillishakemusten perusteella. Panttivelkatilin saldo 1 047 640,18 purettiin vuoden 2014 tilinpäätökseen. Purun vaikutus muut toiminta- tuotot +824 455,79 euroa ja myyntituotot +223 184,39 euroa. Verontilityslakiin vuonna 2013 tehdyt muutokset ja veroprosenttien korotukset vuodelle 2014 vaikuttavat verotulojen vertailukelpoisuuteen. Verontilityslain muutoksesta sekä kuntien jako-osuuden oikaisuista kirjatut poikkeukselliset erät, jotka olivat vuodelle 2013 yhteensä 26,2 milj. euroa. Ilman edellä mainittuja eriä ja veroprosentin nostoa kunnallisverojen kasvu olisi ollut noin 16,2 milj. euroa eli 2,3 prosenttia. Toimeksiantojen pääomat vähenivät Tampereen Ammattikorkeakoulun Tukisäätiölle palautetun 10 983 814,67 pääoman vuoksi. to-osakeyhtiöiden osakkeiden ostosta ja siitä aiheutuvista välilliset kustannukset toteutuivat 7 911 031,10 eurona. Lisäksi kertyneistä maanpuhdistuskustannuksista ja tulevasta maanpuhdistusvelvoitteesta syntyvä noin 4 753 262,79 euron kulu on kirjattu satunnaiseksi kuluksi vuodelle 2014 ja tästä pakollisen varauksen osuus on 4 730 000 euroa. Tilikauden 2014 kuluksi on kirjattu kaksi edellisiin tilikausiin kohdistunutta vahingonkorvausta, joiden yhteissumma on 1 544 308,85 euroa. 6) Olennaiset yksittäiseen taseerään sisältyvät osat, jotka koskevat useaa tase-erää Ei ilmoitettavaa. 5) Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat merkittävät tuotot ja kulut sekä virheiden korjaukset Kaupunginhallitus päätti 2.6.2014, (§10) kaupungin ja Asunto-osakeyhtiöiden Perkiöntupa, Perkiönaitta ja Perkiönpiha koko osakekannan ostosta ja siitä aiheutuvista välillisistä kustannuksista. Asun- 7) Peruste, jonka mukaista kurssia on käytetty muutettaessa ulkomaanrahan määräiset saamiset Ulkomaanrahan määräiset saamiset samoin kuin ulkomaanrahan määräiset velat ja muut sitoumukset on muutettu Suomen rahaksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki kaupunkikonsernin tytäryhteisöt, lukuun ottamatta Maisansalo Oy:tä, jolla ei ole ollut toimintaa tilikauden aikana. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty jäsenosuuden mukaisessa suhteessa kaikki kuntayhtymät, joissa kaupunki on jäsenenä. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty konsernin kannalta olennaiset osakkuusyhteisöt, joita oli kaksitoista. Kurun metsäoppilaitoksen Venäjälle perustama International Forest Machine Operator Training Centre (TrC) ei sisälly konsernitilinpäätökseen, koska yhteisön luotettavia tilinpäätöstietoja ei ole ollut käytettävissä. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty konsernituloslaskelmaa ja konsernitasetta laadittaessa. Samoin konserniyhteisöjen ja kaupungin omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kaupungin ja sen tytäryhteisöjen sekä kaupungin ja yhdistettyjen kuntayhtymien keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta 148 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 konsernitaseessa. Negatiivisia vähemmistöosuuksia ei ole erotettu. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistötytäryhteisöjen ja -säätiöiden aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi yhteisöjen omien ilmoitusten perusteella ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi. Kaupunkikonsernin sisällä käytettyjä erilaisia poistosuunnitelmia ei ole muilta osin yhdenmukaistettu. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöistä konsernin kannalta olennaiset on yhdistelty sovelletulla pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen. Muita osakkuusyhteisöjä ei yhdistelty, koska yhdistely ei ole tarpeen oikean ja riittävän kuvan antamiseksi konsernin Liitetiedot toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. teen muutosten vaikutus on esitetty investointien rahavirrassa. Vapaaehtoiset varaukset ja poistoero Konsernitaseessa vapaaehtoisia varauksia ja poistoeroa ei ole jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Konsernirakenteen muutokset Kaupungin tytäryhteisö TAO-Kiinteistöt Oy, osakkuusyhteisö PIRKO-kiinteistöt Oy sekä Kiinteistö Oy Ylöjärven koulutuskeskus fuusioituivat 1.7.2014. Uusi yhtiö on nimeltään TREDU-Kiinteistöt Oy ja se on kaupungin tytäryhteisö. Kaupungin omistusosuus yhtiöstä on 66,46%. Kaupunki luovutti Tampereen ammattikorkeakoulun Tukisäätiölle kaupungin hoidossa olleen stipendirahaston pääoman 30.12.2014. Tukisäätiö on yhdistelty vuoden 2014 konsernitilinpäätökseen, koska tytäryhtiö Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy saa nimetä kaikki Tukisäätiön hallituksen jäsenet. Tampereen kaupunki on myynyt Vuores Palvelu Oy:n osakkeita tonttien luovutuksen yhteydessä vuonna 2014 seuraaville yhtiöille: Asunto Oy Tampereen Asuntamaanrinne, VRP Rakennuspalvelut Oy, TA Asumisoikeus Oy, T2H Rakennus Oy, Visura Oy, Asunto Oy Tampereen Asuntamaantorni, Kiinteistö Oy Pohjolan Perusyhtiö 97, Kiinteistö Oy Pohjolan Perusyhtiö 98, Cava Rakennus Oy (Lempäälän Kullero), MKN Urakointi Oy, Asunto Oy Vuoreksen Bastion, Asunto Oy Vuoreksen Asilon, Asunto Oy Rantapuisto, Asunto Oy Tampereen Koukkurannan puisto, Asunto Oy Tampereen Vuoreksen Johannes ja Monikoti Oy. Näiden kauppojen jälkeen kaupungin omistusosuus Vuores Palvelu Oy:stä on 61,77 %, koko konsernin omistusosuus 64,09 % ja konsernin osuus äänimäärästä 64,17 %. Konsernin omistusosuus Pirkan Putkikeräys Oy:ssä on muuttunut, koska seuraavat Vuorekseen rakentavat yhtiöt ovat hankkineet sen osakkeita: Asunto Oy Tampereen Asuntamaanrinne, Asunto Oy Tampereen Asuntamaantorni, Asunto Oy Tampereen Hella, Asunto Oy Tampereen Kauriinpolku, Asunto Oy Tampereen Tamella, Asunto Oy Tampereen Vuoreksen Emilia, Asunto Oy Vuoreksen Asilon, Asunto Oy Vuoreksen Bastion, MKN-Urakointi Oy, TA-Asumisoikeus Oy, Visura Oy, Asunto Oy Vuoreksen Omega, Asunto Oy Vuoreksen Orion, Asunto Oy Tampereen Kokinpellonrinne 2 ja Tampereen Vuokratalosäätiö. Konsernin Poikkeavat arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät Konsernitilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu samoja arvostus- ja jaksotusperiaatteita kuin kaupungin tilinpäätöksessä. Osakkuusyhteisöjen tilinpäätöksiä ei ole oikaistu kaupungin arvostus- ja jaksotusperiaatteita vastaaviksi, koska tarvittavia tietoja oikaisujen tekemiseksi ei ole ollut saatavissa. Vuoden 2014 konsernitilinpäätöksessä on yhdenmukaistettu arvonkorotusten kirjauskäytännöt ja niitä ei näytetä tilinpäätöksessä lainkaan. Kiinteistöverojen käsittely Konserniyhteisöjen kaupungille maksamat kiinteistöverot on jätetty eliminoimatta olennaisuuden periaatteen mukaan. Poikkeavat tilikaudet Tytäryhteisöistä Tampereen Särkänniemi Oy:n tilikausi on ollut 2.1.2014–1.1.2015. TREDU-Kiinteistöt Oy:n tilikausi on ollut 1.7.–31.12.2014, siihen fuusioituneiden yhtiöiden TAO-Kiinteistöt Oy:n tilikausi on ollut 1.1.–30.6.2014 ja PIRKO-kiinteistöt Oy:n tilikausi 1.1.–30.6.2014. Tampereen Ravirata Oy on yhdistelty 31.5.2014 tilanteesta, jonka jälkeen yhtiö ei kuulu enää kaupunkikonserniin. Tilikauden yli- ja alipariarvot Tilikauden yli- ja alipariarvoja on kirjattu yhteensä 0,846 milj. euroa. Kuluksi kirjatussa ylipariarvossa merkittävin erä oli 0,681 milj, euroa, joka johtui TREDU-Kiinteistöt Oy:n fuusiokirjauksesta. Konsernirakenteen muutosten käsittely Konsernitilinpäätöksen laadinnassa on noudatettu oman pääoman jatkuvuuden periaatetta. Konsernirakenteen muutosten vaikutus konsernin omaan pääomaan on esitetty konsernituloslaskelmassa. Konsernin rahoituslaskelmassa konserniraken- uusi omistusosuus on 47,7 % ja konsernin osuus äänimäärästä 63,5 %. Tampereen Ravirata Oy:n osakeanti alensi kaupungin omistusosuuden 19,66 %:iin. Ravirata ei ole enää kaupungin tytäryhteisö. Kaupungin omistusosuus Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymästä muuttui 38,37 prosenttiin, koska Nokian kaupungin osuus kehitysvammahuollon koulusta Pitkäniemessä kasvoi. Tampereen Vuokra-asunnot Oy on myynyt 10 kpl Välimaankatu 25 As Oy:n osakkeita, jonka jälkeen kaupungin omistusosuus yhtiöstä on 24,24 % aiemman 30,30 % sijaan. Tampereen Vuokra-asunnot Oy on myynyt kaikki omistamansa Pispalan Pulteri As Oy:n, Pispalan Pulteri 3 As Oy:n osakkeet sekä osan Pispalanvaltatie 63 As Oy:n osakkeista. Nämä yhtiöt eivät enää ole kaupungin osakkuusyhteisöjä. Kiinteistöpalvelu KnowTek Oy on lunastanut VTS-kiinteistöpalvelu Oy:n omistamia osakkeitaan ja konsernin omistus kaupan jälkeen on 16.67 %, yhtiö ei ole enää kaupungin osakkuusyhteisöjä. Kaupunki myi omistamiaan Finn-Medi Delta Oy:n osakkeita Tuberkuloosisäätiölle, uusi omistusosuus on 30,85 % Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Tilikausien vertailukelpoisuuteen vaikuttavat merkittävästi kaupungin tilinpäätöksen laatimisen liitetiedoissa mainitut vuoden 2014 vertailutaseen muutokset, jotka ovat arvonkorotusrahaston purkaminen sekä Ikäihmisten virkistysrahaston siirtäminen toimeksiantojen pääomiin. Konsernissa on tehty vastaavat arvonkorotusten purkamiset. Kertaluontoiset verotulojen jako-osuuksien oikaisun vuoksi vuoden 2013 verotulot olivat poikkeuksellisen suuret. TREDU-Kiinteistöt Oy:n perustaminen vaikuttaa vertailukelpoisuuteen, se kasvatti erityisesti taseen pysyviä vastaavia ja pääomaeriä. Vertailuvuoden tuloksessa näkyy Tammenlehväsäätiön ensikertaisesta yhdistelystä aiheutuva säätiön aiempien vuosien 20,1 milj. euron ylijäämän tuloutuminen, mikä lisäsi vertailuvuoden alipariarvoa. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 149 Liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot 8) Toimintatuotot (1 000 euroa) Yleishallinto Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Yhdyskuntapalvelut Muut palvelut, josta Kiinteistöpalvelut Yhteensä Kaupunki 2014 11 474 121 102 49 031 59 677 160 690 28 004 401 974 Konserni 2014 10 794 325 953 51 289 55 625 591 686 173 286 1 035 347 2013 8 435 95 951 49 012 60 863 152 619 30 680 366 880 2013 8 043 296 584 53 466 57 340 599 470 171 757 1 014 904 Konsernin vertailutietoa on muutettu sivistyspalveluiden osalta. 9) Verotulot (1 000 euroa) Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Koiravero Yhteensä Kaupunki 2014 743 503 62 843 63 632 124 870 103 2013 727 020 51 452 52 833 131 831 437 10) Valtionosuudet (1 000 euroa) Laskennalliset valtionosuudet Peruspalvelujen valtionosuus ilman tasauksia Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Järjestelmämuutoksen tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun yksikköhintarahoitus Yhteensä 150 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Kaupunki 2014 2013 Konserni 2014 2013 266 435 -28 680 -219 62 960 268 294 -30 874 -219 65 059 266 435 -28 680 -219 62 960 268 294 -30 874 -219 65 059 0 0 65 316 64 900 300 495 302 259 365 811 367 160 Liitetiedot 11) Satunnaiset erät (1 000 euroa) Kaupunki 2014 2013 Konserni 2014 0 16 578 0 3 121 0 16 578 0 3 121 7 911 0 7 911 0 1 711 0 1 711 0 4 753 0 14 376 0 0 16 578 4 753 350 14 726 0 0 3 121 2013 Satunnaiset tuotot Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän osuuden luovutus Satunnaiset tuotot yhteensä Satunnaiset kulut Vahingonkorvaukset Härmälän vanhan kaatopaikan asukkaille maksetut vahingonkorvaukset Muut vahingonkorvaukset Muut satunnaiset kulut Härmälän vanhan kaatopaikan maanpuhdistuskustannukset* Purkukustannukset Härmälä, Nuolialantie Satunnaiset kulut yhteensä *Maanpuhdistuskustannukset ovat luonteeltaan satunnaista ympäristökulua aiheutuen vanhan kaatopaikan maanpuhdistuksesta 12) Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Kaupunki Pysyvien vastaavien hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat: Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Vuokrattujen kiinteistöjen liittymämaksut ja kiinteistöjen vuokraoikeudet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet* Koneet ja kalusto* Muut aineelliset hyödykkeet, luonnovarat 3 - 5 vuotta 3 - 20 vuotta 5 vuotta 10 - 50 vuotta 10 - 25 vuotta 3 - 10 vuotta Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Käytön mukainen Pienet pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankinnat, joiden hyödykekohtainen hankintameno on alle 10 000 euroa on kirjattu pääsääntöisesti vuosikuluiksi. * Käytössä oleva poistosuunnitelma on ollut voimassa 1.1.2013 alkaen. Aikaisempien poistosuunnitelmien mukaisia poistoaikoja ei ole takautuvasti muutettu hyödykkeille, joten kiinteissä rakenteissa ja laiteissa on osalla hyödykkeistä 40 vuoden poistoaika ja koneissa ja kalustossa 20 vuoden poistoaika 13) Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta (1 000 euroa) Kaupunki Suunnitelman mukaiset poistot Poistonalaisten investointien omahankintameno Poikkeama (€) Poikkeama (%) 90 252 222 164 -131 912 -59% Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot poikkeavat vuosien 2013-2017 aikana 59 %. Investointi- ja poistotason poikkeaman syynä on kaupungin kasvun aiheuttama suuri investointitarve. Tämän vuoksi kaupunki on joutunut ja joutuu jatkossakin panostamaan voimakkaasti uuden infrastruktuurin rakentamiseen sekä korvausinvestointeihin. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 151 Liitetiedot 14) Pakollisten varausten muutokset (1 000 euroa) Eläkevastuu 1.1 Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Eläkevastuu 31.12 Maisemointivaraus 1.1 Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Maisemointivaraus 31.12 Maanpuhdistusvaraus 1.1 Lisäykset tilikaudella* Maanpuhdistusvaraus 31.12 Verovaraukset 1.1 Vähennykset tilikaudella Verovaraukset 31.12 Vahingonkorvausvaraus 1.1 Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Vahingonkorvausvaraus 31.12 Potilasvahinkovakuutus 1.1 Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Potilasvahinkovakuutus 31.12 Vuokravastuut käyttämättömistä tiloista 1.1 Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Vuokravastuuut käyttämättömistä tiloista 31.12 Pakolliset varaukset yhteensä 31.12 Lisäykset yhteensä Vähennykset yhteensä Muutos yhteensä Kaupunki 2014 6 006 0 1 175 4 831 176 0 26 150 492 4 830 5 322 0 0 0 600 608 600 608 0 0 0 0 0 0 0 0 10 911 5 438 1 801 3 638 2013 6 932 24 950 6 006 176 0 0 176 492 0 492 0 0 0 0 600 0 600 0 0 0 0 0 0 0 0 7 274 624 950 -326 Konserni 2014 6 020 0 1 183 4 837 13 552 2 835 2 213 14 175 492 4 830 5 322 0 0 0 861 608 618 851 9 538 3 800 110 13 228 517 0 94 423 38 835 12 073 4 218 7 856 2013 6 954 24 958 6 020 12 173 2 552 1 172 13 552 492 0 492 1 600 1 600 0 307 600 46 861 7 058 2 584 104 9 538 227 314 23 517 30 980 6 073 3 904 2 169 *Maanpuhdistusvaraukset liittyvät kaupungin ympäristövelvoitteisiin. Härmälän vanhan kaatopaikan maa-alueen puhdistus 4 730 teuroa ja Vuoltsun korttelin puhdistus 100 teuroa. Maisemointivarausten lisäys kohdistuu ympäristövelvoitteisiin, jotka ovat syntyneet Pirkanmaan jätehuollon uusista kaatopaikoista 1 331 teur ja vanhoista kaatopaikoista1 504 teur. 152 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Liitetiedot 15) Pysyvien vastaavien myyntivoitot ja -tappiot (1 000 euroa) Muut toimintatuotot Osakkeiden myynnistä Kiinteistöjen myynnistä Koneiden ja kaluston myynnistä Maa-alueiden myynnistä Autojen myynnistä Muiden pitkävaikutteisten menojen myynnistä Myyntivoitot yhteensä Muut toimintakulut Osakkeiden myynnistä Kiinteistöjen myynnistä Koneiden ja kaluston myynnistä Autojen luovutuksesta Myyntitappiot yhteensä Kaupunki 2014 2013 Konserni 2014 2013 676 4 080 440 11 629 204 413 17 442 0 6 576 71 12 842 251 0 19 740 1 373 4 196 521 11 629 204 413 17 922 509 6 576 94 12 842 251 0 20 273 0 0 0 56 56 182 0 7 18 207 5 0 1 0 61 201 63 7 18 289 16) Osinkotuotot ja peruspääoman korkotuotot (1 000 euroa) Muut rahoitustuotot Osinkotuotot Peruspääoman korot Muut rahoitustuotot Yhteensä Kaupunki 2014 2013 1 477 1 445 1 112 4 034 1 148 1 445 5 214 7 807 17) Poistoeron muutos (1 000 euroa) Investointivarauksiin liittyvät poistoeron vähennykset Investointivaraukseen liittyvä poistoeron lisäys Pysyvien vastaavien romutusten yhteydessä kirjattu poistoeron vähennys Yhteensä Kaupunki 2014 1 094 -587 20 527 2013 1 052 0 0 1 052 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 153 Liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 18) Lainan liikkeeseen laskemisesta aiheutuneet aktivoidut menot ja pääoma-alennukset Ei ilmoitettavaa. 19) Arvonkorotukset (1 000 euroa) Ei ilmoitettavaa. 20) Hyödykkeen hankintamenoon aktivoidut korkomenot Ei ilmoitettavaa. 21) Pysyvät vastaavat tase-eräkohtaisesti (1 000 euroa) Aineettomat hyödykkeet Hankintameno 1.1. Lisäykset Rahoitusosuudet tilikaudella Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Hankintameno 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. Aineelliset hyödykkeet Poistamaton hankintameno 1.1. Lisäykset Rahoitusosuudet Vähennykset Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Poistamaton hankintameno 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. 154 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Aineettomat oikeudet 2 046 1 262 0 0 627 2 681 2 681 Muut pitkävaikutteiset menot 13 632 39 630 57 68 2 082 51 192 51 192 Maa- ja vesiRakennukset alueet 123 482 32 715 0 2 416 0 7 153 774 153 774 429 244 28 505 0 876 7 803 28 912 435 764 435 764 Yhteensä 15 678 40 892 57 68 2 709 53 873 53 873 Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet 357 162 22 753 504 82 19 760 41 357 357 731 357 731 40 772 15 433 61 98 606 15 050 41 601 41 601 3 696 160 0 0 0 15 3 842 3 842 Enn.maksut ja keskeneräiset hankinnat 70 545 76 939 2 987 0 -28 237 0 116 260 116 260 Yhteensä 1 024 901 176 505 3 552 3 472 -68 85 340 1 108 974 1 108 974 Liitetiedot Maa- ja vesialueet Kaupunki 2014 652 153 123 153 775 153 775 Kiinteistöjen liittymismaksut Muut maa- ja vesialueet Hankintameno 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. Sijoitukset Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Siirrot erien välillä Arvonalennukset Hankintameno 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. Osakkeet konserniyhtiöt 198 732 0 9 632 24 248 0 213 347 213 347 Joukkovelkakirjalainasaamiset ja muut saamiset Hankintameno 1.1. Vähennykset Hankintameno 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. Olennaiset kuntayhtymäosuuksien arvon muutokset Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ky Pirkanmaan liitto Hämeen Päihdehuollon ky Tampereen kaupunkiseudun ky Konserni 2014 8 389 159 320 167 709 167 709 2013 258 123 224 123 482 123 482 Osakkeet omistusyhteysyhteisöt 35 766 0 1 826 -24 542 0 9 398 9 398 Saamiset konserniyhteisöiltä 104 713 3 914 100 799 100 799 Saamiset muilta yhteisöiltä 4 976 388 4 588 4 588 Tase arvo 1.1. Tasearvo 31.12.2013 57 869 383 342 101 58 695 57 869 383 342 101 58 695 2013 8 212 127 947 136 159 136 159 Kuntayhtymäosuudet 58 696 0 0 0 0 58 696 58 696 Muut osakkeet ja osuudet 6 563 100 526 294 -117 6 432 6 315 Yhteensä 299 757 100 11 984 0 -117 287 873 287 756 Yhteensä 109 689 4 302 105 387 105 387 Kaupungin osuus kuntayhtymän peruspääomasta 57 799 383 355 101 58 638 Ero 70 0 -13 0 57 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 155 Liitetiedot 22) Omistukset tytäryhteisöissä Nimi Tytäryhteisöt Ekokumppanit Oy (Pirkanmaan Jätehuolto Oy 9,32 %, Tampereen Sähkölaitos Oy 18,75 %, äänimäärästä 93,50 %) Finnpark Oy (alakonsernitp) Finnpark Tekniikka Oy Pellavan Parkki Kiint Oy (Finnpark Oy 50,60 %) Pysäköintiveturi Kiint Oy (äänimäärästä 88,70 %) Tullin Parkki Oy (äänimäärästä 59,46 %) Haukiluoman Liikerakennus Oy Helapuiston Lähipalvelukeskus Oy Insinöörioppilastalo Oy Keinupuistokeskus Oy (Tampereen Kotilinnasäätiö 46,06 %, Tampereen Palvelukiinteistöt Oy 10,96 %) Lukonmäen Palvelukeskus Kiint Oy Länsi-Tesoman Liikekeskus Kiint Oy Maijalanpuiston Lähipalvelukeskus Oy Opintanner Kiint Oy Pelipuiston Lähipalvelukeskus Oy Pirkan Opiskelija-asunnot Oy Tieteenkadun Parkki Kiint Oy Tupakkikiven Parkki Kiint Oy Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy Tampereen ammattikorkeakoulun tukisäätiö Pirkanmaan Jätehuolto Oy (äänimäärästä 65,33 %, alakonsernitp) Pirkan Putkikeräys Oy (Pirkanmaan Jätehuolto Oy 44,93 %, Tampereen Vuokratalosäätiö 0,56 %, äänimäärästä 63,50 %) Runoilijan tie Oy Tammenlehväsäätiö Tammenlehväkeskus Oy Tampere Technology Oy Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Visit Tampere Oy Tampereen Kotilinnasäätiö Pispan Tupahaka As Oy Tampereen Tammelankodit As Oy Vellamonkodit Oy (Tampereen Kotilinnasäätiö 86,02 %) 156 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Konsernin omistusosuus % Kuntakonsernin osuus omasta pääomasta 1 000 euroa Tampere 62,50% 90,57% 199 139 27 Tampere Tampere 100,00% 100,00% 100,00% 32 880 0 83 567 0 1 867 0 Tampere 60,60% 0 0 0 Tampere 90,85% 0 0 0 69,60% 73,01% 72,11% 63,18% 0 441 1 513 1 520 0 118 58 7 411 0 -292 0 7 57,02% 1 710 2 033 0 59,31% 52,97% 86,08% 100,00% 54,34% 100,00% 68,75% 61,03% 87,00% 528 303 1 220 1 220 487 -1 880 707 1 687 43 451 210 53 445 37 480 122 61 926 1 2 24 185 0 1 -2 292 -9 -438 -4 -4 3 459 87,00% 9 753 8 15 Kotipaikka Tampere Tampere Tampere Tampere 73,01% 72,11% 63,18% Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere 59,31% 52,97% 86,08% 100,00% 54,34% 100,00% 87,00% Tampere Kuntakonsernin osuus vieraasta pääomasta 1 000 euroa Kuntakonsernin osuus tilikauden voitosta/ tappiosta 1 000 euroa Kaupungin omistusosuus % Tampere 49,69% 49,69% 17 156 2 960 1 491 Tampere 2,21% 47,70% 0 0 0 Tampere Tampere Tampere Tampere 72,58% 100,00% 100,00% 100,00% 72,58% 100,00% 100,00% 100,00% 213 20 957 0 590 58 3 216 0 3 -51 417 0 -82 Tampere 60,47% 60,47% 245 1 161 127 60,47% 100,00% 75,71% 100,00% 35 7 221 537 1 856 105 66 319 26 4 603 8 2 -1 -0 100,00% 1 326 4 763 10 Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere 100,00% 13,98% Liitetiedot Nimi Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy Tampereen Palvelukiinteistöt Oy Tampereen Sarka Oy Tampereen Sähkölaitos Oy (alakonsernitp) Tampereen Energiantuotanto Oy Tammervoima Oy (Tampereen Energiantuotanto Oy 51 %, Tampereen Jätehuolto Oy 24,35 %, äänimäärästä 83,01 %) Tampereen Kaukolämpö Oy Tampereen Sähkönmyynti Oy Tampereen Sähköverkko Oy Tampereen Vera Oy Tampereen Särkänniemi Oy Tampereen työvalmennussäätiö Syke Tampereen Vuokra-asunnot Oy Tampereen Vuokratalosäätiö VTS Kiinteistöpalvelu Oy Tampere-talo Oy Tavase Oy TREDU-Kiinteistöt Oy Vilusen Rinne Oy Vuores Palvelu Oy (Tampereen Vuokratalosäätiö 2,08 %, Pirkan Putkikeräys Oy 0,24 %, äänimäärästä 64,17 %) Yhdistelemättömät tytäryhteisöt Maisansalo Oy *) Konsernin omistusosuus % Kuntakonsernin osuus omasta pääomasta 1 000 euroa 66,00% 100,00% 100,00% 100,00% 66,00% 100,00% 100,00% 100,00% 100,00% 401 9 603 126 87 160 0 13 499 16 857 127 427 171 0 0 816 29 3 739 0 Tampere 75,35% 0 0 0 Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere 100,00% 69,54% 66,46% 100,00% 100,00% 100,00% 100,00% 100,00% 100,00% 100,00% 100,00% 100,00% 100,00% 100,00% 69,54% 66,46% 100,00% 0 0 0 0 16 241 -98 13 408 1 574 723 1 380 869 71 791 91 0 0 0 0 7 694 172 51 057 281 965 382 2 311 3 959 27 258 55 690 0 0 0 0 -972 66 330 0 218 -137 -80 -213 0 Tampere 61,77% 64,09% 637 24 -80 Tampere 100,00% 0 0 0 Kotipaikka Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere 100,00% 100,00% 100,00% 100,00% Kuntakonsernin osuus vieraasta pääomasta 1 000 euroa Kuntakonsernin osuus tilikauden voitosta/ tappiosta 1 000 euroa Kaupungin omistusosuus % *) ovat vuoden 2009 tietoja, yhtiöllä ei ollut toimintaa tämän jälkeen 23) Omistukset kuntayhtymistä Nimi Kuntayhtymät Hämeen Päihdehuollon kuntayhtymä Pirkanmaan Liitto Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (alakonsernitp) Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Kotipaikka Kaupungin omistusosuus % Konsernin omistusosuus % Kuntakonsernin osuus omasta pääomasta 1 000 euroa Kuntakonsernin osuus vieraasta pääomasta 1 000 euroa Kuntakonsernin osuus tilikauden voitosta/tappiosta 1 000 euroa Hämeenlinna Tampere 34,13% 45,58% 34,13% 45,58% 153 661 321 331 -204 2 Tampere 38,37% 38,37% 67 005 96 962 4 310 Tampere 62,45% 62,45% 195 171 40 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 157 Liitetiedot 24) Omistukset muista yhteisöistä Nimi Osakkuus-, yhteis- ja omistusyhteysyhteisöt Atalan Liikekeskus Kiint Oy Coxa Oy (konserni) Finn-Medi Delta Kiint Oy Finnpark Oy Kosken Parkki Kiint Oy Hervannan Kanjoni As Oy (Tampereen Vuokraasunnot Oy 7,39 %) Tampereen Sokeain Kiint Oy Tamseed Ky Tuotekehitys Oy Tamlink Tampereen Vuokra-asunnot Oy Hervannan Juhani As Oy Tampereen Vuokratalosäätiö Tumpin Parkki Kiint Oy Vilusen Rinne Oy Mummunkujan pysäköinti Oy YH Kodit Oy (konserni) (Tampereen Vuokratalosäätiö 17,07 %) Yhdistelemättömät osakkuus-, yhteis- ja omistusyhteysyhteisöt Ateljeetalo Oy Finn-Medi Oy*) Pikassos Oy Suomen Hopealinja Oy Tampereen Särkänniemi Oy Jotospirtti Oy Tampereen Vuokratalosäätiö Virontörmän Lämpö Oy Tyrkkölä As Oy VTS Kiinteistöpalvelu Oy Lännen Kiinteistöpalvelu Oy (konserni)*) *) ovat vuoden 2013 tietoja 158 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Kotipaikka Tampere Tampere Tampere Kaupun- Konsernin gin omis- omistustusosuus osuus % % 40,00% 20,56% 30,85% Tampere Kuntakonsernin Kuntakonsernin Kuntakonsernin osuus omasta osuus vieraasta osuus tilikauden pääomasta pääomasta voitosta/tappiosta 1 000 euroa 1 000 euroa 1 000 euroa 40,00% 20,56% 30,85% 757 2 747 4 967 12 3 131 75 2 393 0 21,08% 848 2 0 Tampere 36,08% 43,47% 660 36 2 Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere 29,88% 23,26% 24,00% 29,88% 23,26% 24,00% 17 2 538 171 0 655 0 -233 20 28,04% 663 2 0 20,96% 202 2 1 31,33% 200 0 -2 Tampere 18,64% 35,71% 33 035 234 586 2 785 Tampere Tampere Hämeenlinna Hämeenlinna Tampere Helsinki Tampere Tampere Ylöjärvi Tampere Tampere 47,66% 27,78% 25,00% 28,46% 47,66% 27,78% 25,00% 28,46% 34 212 26 184 48 522 34 633 0 -54 0 0 50,00% 95 0 0 40,42% 47,72% 157 114 2 2 33 -4 33,33% 274 731 131 47,72% Liitetiedot Yhdistykset, säätiöt yms., joiden hallintoelimissä kaupungilla on edustus: A.R. Winterin muistosäätiö Cultura-säätiö Eino Salmelaisen Säätiö Elävä Kaupunkikeskusta ry Frame-säätiö Haiharan Museosäätiö Hämäläisen Ylioppilassäätiön valtuuskunta K. F. ja Maria Dunderbergin Testamenttisäätiö Kalevan lukion kannatusyhdistys ry Kallioniemi-säätiö Koivupirtin Säätiö Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kustaa Hiekan säätiö Lenin-museon johtokunta Nokian ajoharjoitteluratasäätiö Pirkanmaan Virkistysalueyhdistys ry Pispalan Sottiisin päätoimikunta Postimuseosäätiö Pro Ysitie ry Pyynikin kesäteatterisäätiö Tampereen Steiner-kouluyhdistys ry Tampereen Teatterikesä ry Tampereen Työväen Teatteri Oy Tampereen yliopiston lääketieteen yksikön johtokunta Tampereen yliopiston terveystieteen yksikön johtokunta Teatteri 2000:n kannatusyhdistys ry The Convention Bureau ry TITRY ry Tor, Joe ja Pentti Borgin Säätiö Työväen museoyhdistys ry Työväen Teatterin talosäätiö Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiö Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Tampere-Hämeenlinnan terveyspalveluyksiön johtokunta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Tampereen terveyspalveluyksiön johtokunta Y-Säätiö Pirkanmaan festivaalit Pirfest ry Pro Rautatie ry SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Sara Hildénin säätiö Suomen Itämeri-instituutin säätiö Suomen Kirjainstituutin säätiö, Stiftelsen för Finlands bokinstitut Lastenkirjainstituutin kannatusyhdistys ry Suomen Sinfoniaorkesteri ry Tampere Maja säätiön valtuuskunta Tampere tunnetuksi ry Tampereen Aikuiskoulutussäätiö Tampereen elokuvajuhlat - Tampere Film Festival ry Tampereen kaupungin henkilöstökassa Tampereen kaupungin vakuutuskassa Tampereen kesäyliopistoyhdistys ry Tampereen Konservatoriotalon Säätiö Tampereen Musiikkiopiston Säätiö Tampereen Oopperatoimintasäätiö Tampereen Seudun Nuorisoasunnot ry Tampereen Seudun Opiskelija-asuntosäätiö TOAS Tampereen Seudun Uusyrityskeskus ry Tampereen Sotaveteraanien Huolto- ja tukisäätiö 25) Saamiset tytäryhteisöiltä, kuntayhtymiltä sekä muilta omistusyhteisyhteisöiltä (1 000 euroa) Kaupunki 2014 Pitkäaikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset Konsernitili Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusuhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä Yhteensä Lyhytaikaiset 2013 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset 0 0 0 0 0 5 010 23 721 1 673 1 984 32 389 0 0 0 0 0 3 116 34 183 2 235 2 972 42 506 0 0 0 0 1 043 0 1 826 2 878 0 0 0 0 789 0 1 495 2 284 0 0 0 0 0 64 45 10 119 35 386 0 0 0 0 0 450 0 10 459 45 249 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 159 Liitetiedot 26) Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät (1 000 euroa) Kaupunki 2014 2013 Konserni 2014 2013 14 14 21 21 19 19 38 38 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Menoennakot ja tulojäämät Siirtyvät korot Kelan korvaus työterveyshuollosta Valtion avustuksia ja korvauksia Avustus pakolaisten kotouttavaan toimintaan Joukkoliikennetuki valtiolta Seutulipun valtionosuus Elatustuen takaisinmaksusaatava EU-tuet ja avustukset Muut tuet ja avustukset Kotihoidon laskutus Kotikuntalain kotikuntakorvaus Maksutulot PSHP:n peruspääoman korko PSHP:n hyvitys,ensihoito Sponda (Ratinan kauppakeskus) Tekninen lukio Hervanta Vuoreksen koulukeskus Tredu, Sähkötalo Hervanta Verosaamiset NordPool Elspot Ulkoisen rahoituksen jaksotus Energiaerien jaksotus Laskuttamaton leasing laskutus Muut menoennakot ja tulojäämät Yhteensä 1 693 3 300 2 453 1 192 1 000 1 007 0 92 1 395 1 759 841 302 1 445 381 0 0 0 461 0 0 0 0 0 2 213 19 533 2 958 3 200 4 498 3 478 683 204 280 396 0 1 336 0 248 4 457 4 658 3 478 683 204 280 396 0 1 336 0 1 445 0 860 855 2 604 1 008 0 0 0 0 0 2 191 25 995 187 4 699 2 603 1 192 1 000 1 007 0 92 1 514 1 759 841 302 891 381 0 0 0 0 85 1 444 883 10 089 16 873 6 414 52 254 884 0 860 855 2 604 1 008 98 552 888 8 648 0 6 258 38 396 Pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä 19 547 26 016 52 273 38 434 Kaupunki 2014 2013 56 589 50 775 5 814 26 583 22 045 4 538 0 0 0 40 000 40 000 0 17 900 17 713 187 24 442 24 203 240 3 424 3 336 88 71 824 4 272 4 118 154 90 365 Pitkäaikaiset siirtosaamiset Muut menoennakot ja tulojäämät Yhteensä 27) Rahoitusarvopaperit (1 000 euroa) Osakkeet ja osuudet Jälleenhankintahinta Kirjanpitoarvo Erotus Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Jälleenhankintahinta Kirjanpitoarvo Erotus Joukkovelkakirjasaamiset Jälleenhankintahinta Kirjanpitoarvo Erotus Muut arvopaperit Jälleenhankintahinta Kirjanpitoarvo Erotus Yhteensä 160 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Rahoitusarvopaperit arvostetaan tilinpäätöksessä hankinta-arvoonsa tai sitä alempaan todennäköiseen luovutusarvoon. Julkisen kaupankäynnin kohteena olevat rahoitusarvopaperit arvostetaan hankinta-arvoonsa tai sitä alempaan vuoden viimeisen kaupankäyntipäivän arvoonsa. Liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 28) Oma pääoma (1 000 euroa) Peruspääoma 1.1 Peruspääoma 31.12 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat 1.1 Lisäykset Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat 31.12. Muut omat rahastot Vahinkorahaston pääoma 1.1 Siirrot rahastoon tilikaudella Siirrot rahastosta tilikaudella Vahinkorahaston pääoma 31.12 Tampereen Elinkeinorahaston pääoma 1.1. Siirrot rahastoon tilikaudella Siirrot rahastosta tilikaudella Tampereen Elinkeinorahaston pääoma 31.12. Asumisen rahaston pääoma 1.1. Rahaston purkaminen Asumisen rahaston pääoma 31.12. Väinö Linnan rahaston pääoma 1.1. Väinö Linnan rahaston pääoma 31.12. Muut muut omat rahastot 1.1. Siirrot rahastoon tilikaudella Siirrot rahastosta tilikaudella Siirto erien välillä Muut muut omat rahastot yhteensä 31.12. Muut omat rahastot yhteensä Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. Siirto edelliseltä tilikaudelta Edellisten tilikausien virheiden oikaisut Muut muutokset* Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. Tilikauden alijäämä/ylijäämä Oma pääoma yhteensä Kaupunki 2014 636 657 636 657 0 0 0 2013 636 657 636 657 0 0 0 Konserni 2014 636 657 636 657 265 131 395 2013 636 657 636 657 248 17 265 23 987 0 2 084 21 904 12 092 0 587 11 505 3 474 3 474 0 61 61 0 0 0 0 0 33 470 594 935 -2 071 0 3 474 596 338 -18 083 1 248 382 23 434 1 026 473 23 987 11 194 1 465 567 12 092 4 079 604 3 474 61 61 0 0 0 0 0 39 615 622 371 -27 436 0 0 594 935 -2 071 1 269 136 23 987 0 2 084 21 904 12 092 0 587 11 505 3 474 3 474 0 61 61 10 714 502 0 0 11 216 44 687 505 888 22 603 521 3 474 532 487 6 097 1 220 323 23 434 1 026 473 23 987 11 194 1 465 567 12 092 0 0 0 61 61 11 876 479 1 568 -72 10 714 50 329 523 481 -15 768 -1 825 0 505 888 22 603 1 215 743 Vertailutietoa on muutettu rahastojen käsittelyssä tehtyjen muutosten vuoksi. Arvonkorotusrahasto purettiin kokonaisuudessaan vuonna 2014 ja myöskään vertailutietoa ei näytetä arvonkorotusrahastosta. Edellisen tilikausien virheiden oikaisussa näytetään vertailutiedoissa vuonna 2014 tehty korjaus Väinö Linnan rahastoon. Ikäihmisten virkistysrahasto siirrettiin toimeksiantojen pääomiin vuonna 2014. Myöskään vertailutietoa ei rahaston osalta näytetä. * Muissa muutoksissa näytetään Asumisen rahaston purkaminen. Rahaston pääoma siirrettiin edellisten tilikausien ylijäämään. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 161 Liitetiedot 29) Erittely poistoerosta ( 1 000 euroa) Investointivarauksiin liittyvä poistoero Yhteensä Kaupunki 2014 10 969 10 969 2013 11 496 11 496 30) Pitkäaikaiset velat, myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua erääntyvät (1 000 euroa) Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Yhteensä Kaupunki 2014 110 414 110 414 2013 133 333 133 333 Vuoden 2014 tilinpäätöksessä esitetään velat ja velkojen osat, jotka erääntyvät 1.1.2020 tai sen jälkeen 31) Liikkeeseen lasketut joukkovelkakirjalainat Ei ilmoitettavaa. 32) Pakolliset varaukset (1 000 euroa) Eläkevaraus Maisemointivaraus* Maanpuhdistusvaraus* Verovaraukset Vahingonkorvausvaraus Potilasvahinkovakuutus Vuokravastuut käyttämättömistä tiloista Yhteensä Kaupunki 2014 4 831 150 5 322 0 608 0 0 10 911 2013 6 006 176 492 0 600 0 0 7 274 Konserni 2014 4 837 14 175 5 322 0 851 13 228 423 38 835 2013 6 020 13 552 492 0 861 9 538 517 30 980 *Maanpuhdistusvarauksen lisäys 4 830 teuroa liittyy kunnan ympäristövelvoitteisiin luettaviin maa-alueiden puhdistuksiin. Maisemointivarauksesta 14 025 teur on Pirkanmaan Jätehuollon uusien ja vanhojen kaatopaikkojen maisemointi- ja jälkihoitovarausta, joka liittyy konsernin ympäristövelvoitteisiin. 162 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Liitetiedot 33) Velat tytäryhteisöille, kuntayhtymille sekä muille omistusyhteysyhteisöille (1 000 euroa) Kaupunki 2014 2013 Pitkäaikainen Lyhytaikainen Pitkäaikainen Lyhytaikainen Velat tytäryhteisöille Konsernitili Ostovelat Muut velat Siirtovelat Yhteensä Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Ostovelat Muut velat Siirtovelat Yhteensä Velat osakkuus- ja muille omistusyhteisöille Ostovelat Muut velat Yhteensä Yhteensä 0 0 962 0 962 128 172 7 057 100 275 135 604 0 0 905 0 905 139 283 6 664 51 168 146 166 0 606 0 606 2 314 7 5 953 8 274 0 79 0 79 2 261 3 14 861 17 125 0 0 0 1 568 14 176 191 144 068 0 0 0 983 75 97 172 163 463 34) Maksuvalmiuden kannalta merkittävät taseeseen kirjatut sekkilimiitit Ei ilmoitettavaa. 35) Vuokrakohteen lunastusvelka Ei ilmoitettavaa. 36) Liittymismaksut ja muut velat (1 000 euroa) Muut velat Palautuskelpoiset liittymismaksut Muut velat Yhteensä Kaupunki 2014 2013 Konserni 2014 2013 15 471 634 16 104 13 597 585 14 183 45 592 638 46 230 42 797 366 43 162 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 163 Liitetiedot 37) Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät (1 000 euroa) Pitkäaikaiset siirtovelat Menojäämät Muut menojäämät Yhteensä Lyhytaikaiset siirtovelat Tuloennakot Tuet ja avustukset Matkakorttien latausmaksuvelka Pelastuslaitos, kuntien maksuosuudet PSHP:lle palautettava valmiuskorvaus ja ensihoidon ylijäämää Muut tuloennakot Palkkojen sivukulut * Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset Korkojaksotukset Menojäämät PSHP loppulaskut Valtionosuuden palautus OKM:lle PSHP/peruspääoman korko jäsenkunnille PSHP/potilasvahinkovakuutus Laskuttamattoman myynnin alv-jaksotus Verojaksotukset Muut menojäämät Yhteensä Pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä Kaupunki 2014 2013 Konserni 2014 2013 1 220 1 220 730 730 1 225 1 225 730 730 6 825 3 548 948 8 213 3 049 1 042 10 392 3 548 948 11 142 3 049 1 042 23 73 11 689 93 900 1 974 699 148 10 727 90 687 1 990 14 3 480 11 689 134 564 6 199 428 6 018 10 727 129 995 6 331 5 929 1 264 0 0 0 0 1 185 127 359 128 579 14 112 0 0 0 0 0 1 514 132 182 132 912 3 654 1 264 891 1 458 1 666 804 11 642 192 215 193 440 8 635 0 884 1 332 1 879 2 391 13 040 196 891 197 622 * Vuoden 2013 vertailutietoa on muutettu palkkojen sivukulujen osalta, jotka siirrettiin näytettäväksi siirtoveloissa aikaisemmin muiden velkojen sijasta. Konsernin osaltaei ole saatavilla erittelyä, joten näytetään kaupungin kyseinen erä. 38) Huollettavien varat (1 000 euroa) Huollettavien varat 31.12. 39) Elatustuen takautumissaatavat Ei ilmoitettavaa. 164 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Kaupunki 2014 2 206 2013 1 845 Liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 40) Kiinnitykset, panttaukset tai muu omaisuus velkojen vakuutena (1 000 euroa) Kaupunki 2014 2013 Konserni 2014 2013 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 285 752 180 270 103 825 40 988 6 213 5 318 226 576 359 706 287 515 133 973 42 126 6 397 5 318 334 958 0 0 0 0 0 0 6 100 2 355 2 355 6 600 2 607 2 607 0 0 0 0 0 0 0 0 6 100 120 120 229 050 6 600 120 120 337 684 Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Vakuudeksi annetut kiinnitykset Lainat julkisyhteisöiltä Vakuudeksi annetut kiinnitykset Lainat muilta luotonantajilta Vakuudeksi annetut kiinnitykset Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä Velat, joiden vakuudeksi annettu yrityskiinnityksiä Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Vakuudeksi annetut kiinnitykset Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä Velat, joiden vakuudeksi annettu osakkeita Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Pantattujen osakkeiden kirjanpitoarvo Pantatut osakkeet yhteensä Yhteensä 41) Muut omasta puolesta annetut vakuudet (1 000 euroa) Sitoumusten vakuudeksi annetut kiinnitykset Kaupunki 2014 0 2013 0 Konserni 2014 10 300 2013 10 300 42) Konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta annetut vakuudet Ei ilmoitettavaa. 43) Muut muiden puolesta annetut vakuudet (1 000 euroa) Pantatut arvopaperit Kaupunki 2014 0 2013 0 Konserni 2014 130 2013 130 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 165 Liitetiedot 44) Leasingvastuiden yhteismäärä (arvonlisäveroineen 1 000 euroa) Seuraavalla tilikaudella maksettavat Koneet ja laitteet Rakennukset Pyynikin sosiaaliasema Vuoreksen koulukeskus Muut rakennukset Myöhemmin maksettavat Koneet ja laitteet Rakennukset Pyynikin sosiaaliasema Vuoreksen koulukeskus Muut rakennukset Yhteensä Kaupunki 2014 10 122 6 254 2013 9 361 5 745 Konserni 2014 13 362 - 2013 11 596 - 1 336 1 139 1 392 101 257 10 835 1 808 1 017 792 122 644 9 388 115 148 - 130 051 - 44 321 35 947 10 153 111 378 44 317 60 336 8 603 132 005 128 510 141 647 Vertailutietoa on muutettu, koska vuoden 2014 laadinnan yhteydessä kävi ilmi, että rahoituslaitokselta saadut erittelyt vuodelta 2013 olivat virheelliset 45, 46) Muut kaupungin antamat vastuusitoumukset (1 000 euroa) Takaukset tytäryhteisöjen puolesta Alkuperäinen pääoma Jäljellä oleva pääoma Takaukset osakkuusyhteisöjen puolesta Alkuperäinen pääoma Jäljellä oleva pääoma Takaukset muut Alkuperäinen pääoma Jäljellä oleva pääoma Vastuu kuntien takauskeskuksen takausvastuusta Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista 31.12. Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta 31.12. 166 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Kaupunki 2014 2013 Konserni 2014 2013 552 158 379 589 504 094 366 596 - - 7 000 3 646 7 000 3 938 7 000 3 646 7 000 3 938 18 573 11 673 18 825 12 549 18 878 11 812 19 247 12 811 Kaupunki 2014 1 005 967 2013 947 420 695 635 Liitetiedot 47) Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt (1 000 euroa) Kaupunki 2014 2013 Konserni 2014 2013 338 680 20 522 227 100 464 459 894 5 568 302 828 37 597 488 88 671 429 583 5 173 161 871 20 522 8 188 106 814 297 395 5 568 133 401 37 597 8 355 95 376 274 729 5 173 - - -16 552 -20 519 535 226 -130 995 468 000 -41 011 763 292 -138 377 502 652 -29 052 - 40 288 5 922 0 0 14 623 40 288 5 6 969 Sopimusvastuut Vuokravastuut, vastuut voimassa 31.12.2062 asti Ehdolliset ympäristövastuut Sitoumukset avustukseen Muut sopimusvastuut Sopimusvastuut yhteensä Muut taloudelliset vastuut* Sähkö,-polttoaine- ja päästöoikeusjohdannaiset Käypä arvo Korkojohdannaissopimukset Nimellisarvo Käypä arvo Valuuttajohdannaissopimukset Nimellisarvo Käypä arvo Arvonlisäveron palautusvastuu * Sisältää eri oikeusasteissa vireillä olevat riita-asiat. Korkojohdannaisten osalta on esitetty nimellisarvon lisäksi käypä arvo, joka on negatiivinen johtuen alhaisesta markkinakorkotasosta. Arvolisäveron palautusvastuu Kiinteistön mahdollisen myynnin tai käyttötarkoituksen muuttumisen yhteydessä kaupungilla saattaa olla velvollisuus maksaa valtiolle takaisin 1.1.2005 alkaen valmistuneista kiinteistöjen rakentamis- ja perusparannuskustannuksista kirjatut arvonlisäveron vähennykset ja palautukset sekä suorittaa oman käytön vero itse tehdyistä rakennustöistä. Arvonlisäveron palautusvastuu perustuu arvonlisäverolain 11 lukuun. Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuu. Perustamishankkeeseen saatua valtionosuutta tai -avustusta vastaava suhteellinen osa hankitun omaisuuden käyvästä arvosta voidaan kokonaan tai osaksi määrätä palautettavaksi valtiolle, jos hankittu omaisuus luovutetaan taikka jos toiminta lopetetaan tai omaisuuden käyttötarkoitusta muutetaan pysyvästi eikä omaisuutta käytetä valtionosuuteen oikeuttavaan toimintaan. Palautusta ei määrätä suoritettavaksi, jos valtionosuuden myöntämisestä on kulunut yli 15 vuotta. Vastuu perustuu lakiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 21.8.1998/632 § 49 sekä Lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 3.8.1992/833 § 30. Päästöoikeudet, konserni Päästösalkun käyvässä nettoarvossa on mukana ilmaiseksi saatujen, ostettujen ja muiden päästöoikeuksiin liittyvien sopimusten markkina-arvo 31.12.2014. Ehdolliset ympäristövastuut Ehdolliset ympäristövastuut muodostuvat puhdistusvastuista 9,0 milj euroa ja tarkkailuvastuista 11,5 milj euroa. Päästöoikeudet 2014 tCO2 Käytettävissä olevien päästöoikeuksien määrä 1.1. Ed.tilikauden päästökaupan alaiset palautut päästöt Päästöoikeuksien ostot Toteutuneiden päästökaupan alaisten päästöjen määrä Päästöoikeuksien myynnit Käytettävissä olevien päästöoikeuksien määrä 31.12. 697 825 -669 020 50 000 799 974 0 878 779 1 000 euroa 3 440 0 9 0 0 6 450 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 167 Liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajien palkkioita koskevat liitetiedot 48) Henkilöstön lukumäärä 31.12. Konsernihallinto Konsernipalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Päivähoito-, koulutus- ja kulttuuripalvelut Liikelaitokset ja Pirkanmaan pelastuslaitos Yhteensä Kaupunki 2014 729 292 5 601 5 989 2 617 15 228 2013 711 311 5 320 6 157 2 651 15 150 49) Henkilöstökulut (1 000 euroa) Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Yhteensä Kaupunki 2014 2013 523 274 -7 896 513 518 -6 371 131 852 29 741 676 971 131 291 29 496 667 934 5 344 5 109 Henkilöstökuluja aktivoitu pysyviin vastaaviin valmistus omaan käyttöön tilin kautta Vuoden 2013 vertailutietoa aktivoiduista henkilöstökuluista on muutettu 1 965 teur muuttuneen kirjauskäytännon vuoksi. 50) Tilintarkastajien palkkiot (1 000 euroa) KPMG Tilintarkastuspalkkiot Hanketarkastukset Muut palkkiot BDO Audiator Oy TIintarkastuspalkkiot Tilintarkastuspalkkiot PIRKO Hanketarkastukset Palkkiot yhteensä 168 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Kaupunki 2014 2013 0 0 10 30 8 3 70 0 11 91 27 4 0 72 Erillistilinpäätökset Erillistilinpäätökset Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 169 170 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Hyvinvointipalvelut - Avopalvelut Avopalvelut Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan arkeen ja kotona asumiseen. Palvelut tuotetaan kokonaistaloudellisesti asiakkaiden tarpeista lähtien ja turvaamalla mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja ympäristöön. Hyvinvointipalveluilla edistetään asiakkaiden kokemaa elämänlaatua ja tasapainoa arjen vaatimusten ja mahdollisuuksien välillä eri elämäntilanteissa. Avopalvelujen tuotantoyksiköt ovat lapsiperheiden sosiaalipalvelut, aikuisten sosiaalipalvelut, kotihoito, lasten ja nuorten terveyspalvelut, vastaanottotoiminta, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä suun terveydenhuolto. tammikuuta lukuun ottamatta. Hoitotakuu toteutui suun terveydenhuollossa. Vastaanottotoiminnassa hoidon tarpeen arviointi tehtiin määräajassa. Terveyspalvelujen neuvonnan vastausprosentti oli 63 prosenttia jääden alle tavoittelun 80 prosentin. Lielahtikeskus avasi ovensa huhtikuussa. Avopalvelujen yksiköistä sinne sijoittuivat Lielahden terveysasema ja hammashoitola, Lielahden äitiys- ja lastenneuvola, ikäihmisten palvelukeskus ja päiväkeskus. Uusissa tiloissa Lielahden äitiys- ja lastenneuvolaan yhdistyi Lentävänniemen toimipiste. Kotihoidossa otettiin käyttöön mobiilikäyttöinen toiminnanohjausjärjestelmä. Mobiililaitteiden käyttö on mahdollistanut asiakaskäyntien tilastoinnin ja hoitotyön kirjaamisen asiakkaan kotona ja välitöntä työaikaa on pystytty lisäämään. Pilottialueella otettiin käyttöön myös sähköinen ovenavauspalvelu. Terveyspalveluissa aloitettiin sähköisen asioinnin kehittäminen osana eAsiointi-projektia. Keväällä otettiin käyttöön toimeentulotuen sähköinen hakemus. Hakemuksista noin 20 prosenttia oli sähköisiä. Toimeentulotuen piirissä olevien asiakkaiden henkilökohtainen asiointi lisääntyi. koska vuoden 2014 henkilöstömenot Tampereen osalta ylittyivät. Tulostavoitteen saavuttaminen edellyttäisi palvelutason karsimista. Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Avopalvelujen toiminta laajeni ja tehtävät lisääntyivät tilikaudella. Palvelutilausten yhteissumma oli 169,5 milj. euroa, mikä oli 18,1 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2013. Tilauksia kasvattivat muun muassa Oriveden terveydenhuollon sekä vanhusten ja vammaisten palvelujen siirtyminen Tampereen vastuulle, tilaajalta tulleet lisätilaukset ja kasvaneet vuokrakustannukset. Kaupunginvaltuusto kohdensi lisätalousarviossa joulukuussa 0,9 milj. euron lisäyksen sosiaalisen tuen palvelujen tilaukseen. Vuoden 2014 toiminnallinen tulos oli 3,5 milj. euroa ylijäämäinen. Vuoden kuluessa valmistauduttiin kotihoidon siirtymiseen uudelle tuotantoalueelle. Siirto on osa ikäihmisten palvelurakenneuudistusta. Lapsiperheiden sosiaalipalveluissa tehtiin organisaatiouudistus. Tarve organisaation uudistamiselle nousi muun muassa lastensuojelun rakenneuudistuksesta. Sosiaalipalveluissa valmistauduttiin myös sosiaalihuoltolain uudistukseen. Uudistuksen tavoitteena on parantaa palvelujen saatavuutta, lisätä asiakaslähtöisyyttä sekä luoda edellytyksiä yhteistyölle terveydenhuollon, muiden viranomaisten, järjestöjen ja yksityisten toimijoiden kanssa. Lakiuudistus vaikuttaa merkittävimmin lapsiperheiden palveluihin. Terveyspalvelujen käytännön järjestäminen, toimintatapojen ja raportointikäytäntöjen yhteensovittaminen Tampereen ja Oriveden yhteistoiminta-alueella oli haasteellinen tehtävä erityisesti johdolle ja hallinnolle, mutta työ saatiin etenemään suunnitellusti. Sosiaalitakuu toteutui toimeentulotuen käsittelyajoissa. Lastensuojelun selvityksissä määräajassa pysyttiin koko vuosi Arvio tulevasta kehityksestä Kuntatalouden edelleen heikentynyt tilanne vaikuttaa myös Tampereen kaupungin talouteen. Talouden tasapainottamiseksi joudutaan tulevina vuosina noudattamaan erittäin tiukkaa menojen kasvua. Vuodelle 2015 kohdennettu avopalvelujen tulostavoite 2,8 milj. euroa on kohdennettu pääosin henkilöstömenoihin. Tulostavoitteen saavuttaminen on erittäin haasteellista, Henkilöstö Palkallisten henkilötyövuosien joulukuun 2014 toteumassa on 180 henkilötyövuoden muutos joulukuun 2013 toteumaan verrattuna. Muutos selittyy Oriveden sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueella: 1.1.2014 avopalveluihin siirtyi liikkeenluovutuksen periaatteilla 117 henkilötyövuoden resurssi, joista suurin osa Kotihoitoon. Lisäksi tilaajalta vuosisuunnitelman laatimisvaiheessa tulleet lisätilaukset lisäsivät henkilötyövuosia noin 40:llä. Henkilötyövuosien kasvu avopalveluissa aiheuttaa vastaavasti sijaistamistarpeen lisääntymistä. Sairauspoissaolopäiviä henkilötyövuotta kohden on 18,87 ja ne ovat nousseet 0,24 henkilötyövuotta verrattuna vuoden 2013 toteumaan. Henkilöstön muut poissaolot ja sairauspoissaolojen lievä kasvu selittävät muutosta. Taloudellisiin syihin perustuvia palkattomia vapaita pidettiin avo-palveluissa vuoden aikana yhteensä 4 146 päivää, mikä vastaa 11,4 henkilötyövuoden säästöä. Henkilöstömäärä oli vuoden 2014 viimeisenä päivänä 215 henkilöä enemmän kuin 2013. Avopalvelut ylittää 53,6 henkilötyövuodella alkuperäisen vuosisuunnitelman 2014. Ylitystä selittävät pääasiassa kesken vuotta tilaajalta tulleet noin 1,5 milj. lisätilaukset, mitkä lisäsivät henkilötyövuosien määrää noin 35:lla. Suurimmat lisäykset kohdistuivat henkilöstömenoihin etuuskäsittelyyn aikuisten sosiaalipalveluissa sekä avomielenterveyspalveluihin. Pienempiä lisätilauksia saatiin vastaanottotoimin- Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 171 Hyvinvointipalvelut - Avopalvelut taan ja kotihoitoon. Osa lisätilauksista kohdistui Orivedelle. Henkilöstömenot toteutuivat kokonaisuutena vuosisuunnitelman mukaisesti eli henkilöstömenoihin tehty 1,5 milj. euron säästöjen kohdennus saavutettiin. Osan henkilötyövuosien ylityksestä selittää se, että henkilötyövuosiin kirjataan paljon muutakin kuin normaalit Palkallisten henkilötyövuosien kehitys TP 2013 Palkalliset henkilötyövuodet Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Avopalveluissa tehtiin tuotantoyksiköittäin riskikuvaukset ja riskien merkitysten arvioinnit. Lisäksi tehtiin toiminnan itsearviointi sisäisen valvonnan järjestelyistä sisäisen tarkastuksen kehittämän arviointimallin avulla. Riskikuvaukset, itsearviointi ja näiden pohjalta laadittu selonteko käsitellään johtokunnassa 11.3.2015. Avopalveluissa on käytössä johtokunnan 8.4.2008 hyväksymä hyvinvointipalvelujen sisäisen valvonnan suunnitelma ja 20.12.2007 hyväksymä riskienhallintasuunnitelma. Riskienhallintasuunnitelma päivitetään ja tuodaan johtokuntaan vuoden 2015 aikana. 2 343 Hesu 2014 2 470 työsuhteet, esimerkiksi tietyt harjoittelijat ja toimeentulotuella työllistetyt ja niin edelleen TP 2014 2 523 Tilikauden aikana avopalveluissa ei ole todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa menetyksiä, arvon alennuksia tai jouduttu korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Kokonaisarviona avopalvelujen johto lausuu, että taseyksikön sisäinen valvonta on pääosin hyvällä ja vähintään tyydyttävällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Suunnitelmat riskienhallinnan kehittämistoimenpiteistä vuonna 2015 ovat: • Riskienhallintasuunnitelma päivitetään konsernihallinnon uusien ohjeiden mukaiseksi. • Kaupungin talousarvion sitovan tavoitteen mukaan aloitetaan avopalvelujen palvelurakenteen ja toiminnan selvitystyö. Oman tuotannon kilpailukykyä suhteessa vertailukaupunkeihin ja markkinoilla toimiviin tuottajiin arvioidaan. Tuotannon toimintatapoja muutetaan ja toimintaa tehostetaan. • Jatketaan home- ja muiden sisäilmaongelmien selvityksiä ja ongelmien korjaamista. • Turvallisuusriskejä ennakoidaan yksintyöskentelytilanteissa. • Työtä ja kehittämistä suunnitellaan ja toteutetaan niin, että työuupumusta voidaan välttää. Avopalvelujen toiminnalliset tavoitteet Kortti Sitova tavoitetaso 2014 47 48 49 50 51 52 53 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Avopalvelujen kaikki kolme tuotantoaluekohtaista toiminnallista tavoitetta saavutettiin vuoden 2014 loppuun mennessä. Tampereen ja Oriveden terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen toiminta käynnistyi suunnitellusti. Esimerkiksi Oriveden lääkäreiden rekrytointitilanne parani vuoden aikana, ja hyvinvointineuvolatoiminta käynnistettiin. Ikäihmisten palvelurakennemuutos eteni kotihoidon osalta tavoit- 172 Toteuma Palvelutuotannon tuottavuus on parantunut vuoteen 2013 verrattuna Henkilöstön vaihtuvuutta on hyödynnetty Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2013 verrattuna Henkilöstön mahdollisuuksia oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen itsearviointi toiminnan uudistamiseksi on tehty Terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen (Orivesi) toiminta on käynnistynyt suunnitellusti Ikäihmisten palvelurakennemuutos on edennyt ja toteutuu hankesuunnitelman ja kh:n suunnittelukokouksen linjausten mukaisesti Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 teen mukaisesti. Lastensuojelun asiakasohjaus Luotsin ja Sijais- ja jälkihuollon sosiaaliaseman henkilöstön itsearviointimateriaali valmistui toiminnan uudistamiseksi ja tulokset käsiteltiin tuotantoyksikön johtoryhmässä. Avopalveluissa asukaskohtaiset kustannukset kasvoivat 3,0 prosenttia. Henkilöstön vaihtuvuutta ei saatu hyödynnettyä avopalveluissa tavoitteen mukaisesti (poikkeama tavoitteeseen -45 htv). Avopalvelujen kasvava palvelukysyntä vaikeutti + + + henkilötyövuosien vähennystavoitteen saavuttamista. Eniten henkilötyövuodet ylittyivät aikuisten sosiaalipalveluissa, kotihoidossa ja vastaanottotoiminnassa. Lisäksi avopalvelujen työhyvinvointi ei parantunut edellisvuoteen verrattuna, jota selitti psykososiaalisten kuormitustekijöiden lisääntyminen. Myös vaikutusmahdollisuuksien oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämiseen ei koettu lisääntyneen. Hyvinvointipalvelut - Avopalvelut TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU ( 1 000 euroa) Tuloslaskelma 179 321 660,48 1 473 984,28 159 632 093,81 1 194 997,99 Talousarvio 2014 174 917 752 -10 496 694,64 -28 576 826,79 -9 529 688,99 -27 956 467,68 -9 150 -27 990 -8 990 -26 845 -1 507 -1 732 -91 103 590,20 -83 610 168,44 -88 870 -91 304 201 -22 173 873,66 -5 187 724,67 -20 767 425,42 -4 851 216,30 -21 472 -5 154 -21 880 -5 296 -294 108 -1 229 698,66 -18 572 063,99 3 455 172,15 -751 034,56 -14 643 797,20 -1 282 706,79 -1 514 -18 458 3 060 -1 512 -18 451 3 060 283 -121 395 5 136 679,61 740,51 -5 074 270,69 -70,18 -682,43 3 517 568,97 4 684 964,02 1 077,27 -5 010 224,37 0,00 -676,73 -1 607 566,60 0 0 -160 0 0 2 900 0 0 -160 0 0 2 900 5 137 1 -4 914 -0 -1 618 1.1. - 31.12.2014 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Muut rahoituskulut Tilikauden alijäämä (ylijäämä) Tuloslaskelman tunnusluvut 1.1. - 31.12.2014 Sijoitetun pääoman tuotto, % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % Voitto, % Taseyksikön talous ja talousarvion toteutuminen Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi Tilikauden tulos toteutui 0,6 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempana. Tuotantoalueelle asetettu 2,9 milj. euron tulostavoite saavutettiin pääosin palvelutuotannon volyymien kasvusta johtuen, vaikka materiaali- ja palveluostojen sekä Tampereen henkilöstökulujen ylitykset vaikuttivat vastaavasti tulosta heikentävästi. Henkilöstökulujen säästöihin pyrittiin jättämällä vakansseja täyttämättä, viivästyttämällä vakanssien täyttöä, rajoittamalla sijaisten käyttöä ja palkattomilla vapailla. Laboratoriopalvelujen ostoissa säästäminen oli haasteellista perusterveydenhuollon lisääntyvien asiakasmäärien ja entistä tarkempien tutkimusten vuoksi, joiden avulla pyritään hillitsemään erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua. Kotihoidon asiakaspalvelujen ostot olivat 0,3 milj. euroa edellisvuotta pienemmät. Vastaanottotoiminnan vuokratyövoiman ostoissa syntyi säästöä 0,2 milj. euroa edellisvuo- -3 702,6 -3 702,6 2,0 1.1. - 31.12.2013 1.1. - 31.12.2013 -268,8 -268,8 -1,0 teen verrattuna, koska lääkäreitä palkattiin omaan tuotantoon. Liikevaihto toteutui 2,7 milj. euroa ja palvelutilaukset toteutuivat 2,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa korkeampina palvelutuotannon volyymien kasvusta johtuen. Lapsiperheiden sosiaalipalveluissa ylitystä syntyi 1,6 milj. euroa pääosin lasten osastohoidosta. Perhetukikeskusten päivystyspaikat täyttyivät tamperelaisista, joten muilta kunnilta saatavat myyntitulot jäivät 0,5 milj. euroa suunnitelmaa alhaisemmiksi. Vastaanottotoiminnassa perusterveydenhuollon avopalvelujen tilaus ylittyi 0,8 milj. euroa avokuntoutuksen volyymien kasvun vuoksi. Suun terveydenhuollossa palvelutilaukset ylittyivät 0,6 milj. euroa lasten ja nuorten palvelujen volyymin kasvun vuoksi. Kaupunginvaltuusto lisäsi lisätalousarviossa joulukuussa 0,9 milj. euroa sosiaalisen tuen palvelujen tilaukseen, mikä pienensi merkittävästi palvelutilauksen ylitystä aikuisten sosiaalipalveluissa. Liiketoiminnan muut tuotot ylittivät vuosisuunnitelman muun muassa työllistämistuen ja työterveyshuollon Kelalta saatavan korvauksen johdosta. Muutettu TA 2014 176 592 746 Ero 2014 2 730 727 Materiaalien ja palvelujen ostot ylittivät 3,2 milj. eurolla vuosisuunnitelman. Hoitotarvikekustannukset ja apuvälinehankinnat lisääntyivät ikäihmisten kotiutusten ja palveluasumisen sekä asiakasvolyymin vuoksi erityisesti vastaanottotoiminnassa. Asiakaspalvelujen ostot ylittyivät, koska kaikkia kotihoidon asiakkuuksia ei pystytty hoitamaan omilla resursseilla ja hammashuollon oikomishoidon kysyntä kasvoi. Henkilöstökulut toteutuivat vuosisuunnitelman mukaisina, josta Tampereen henkilöstökulut ylittyivät 0,9 milj. euroa ja Oriveden henkilöstökulut alittuivat 0,9 milj. euroa. Lomapalkkavelan muutos ylitti vuosisuunnitelman 0,6 milj. eurolla. Poistot alittuivat 0,3 milj. euroa, koska vuonna 2013 Tipotien investoinnit toteutuivat suunniteltua pienempinä. Rahoituskulut alittuivat johtuen vuosisuunnitelmaan tehdystä liian korkeasta arviosta rahoitettavien pääomien tasosta. Palvelutilaukset kasvoivat 18,1 milj. euroa edellisvuoteen verrattuna. Oriveden yhteistoiminta-alueen palvelujen osuus palvelutilausten noususta edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna on 7,9 milj. euroa. Kasvaneet vuokrakustannukset sekä palvelutilauksiin osoitetut lisäykset kasvattivat tilauksia edellisvuoteen verrattuna. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 173 Hyvinvointipalvelut - Avopalvelut talousarvion toteumavertailu ( 1 000 euroa) Rahoituslaskelma 1.1. - 31.12.2014 Toiminnan rahavirta Liikealijäämä (-ylijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Investointien rahavirta Investointimenot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta 1.1. - 31.12.2013 Talousarvio 2014 Muutettu TA 2014 Ero 2014 3 455 172,15 1 229 698,66 62 396,82 4 747 267,63 -1 282 706,79 751 034,56 -324 859,81 -856 532,04 3 060 1 514 -160 4 414 3 060 1 512 -160 4 412 395 -283 222 335 -1 164 155,06 -1 164 155,06 -2 074 332,49 -2 074 332,49 -1 424 -1 424 -1 424 -1 424 260 260 3 583 112,57 -2 930 864,53 2 990 2 988 595 997,59 147 299,21 148 296,80 10 455,00 10 455,00 -2 990 -2 990 -2 988 -2 988 3 136 3 136 24 580,99 73 841,83 - - - -5 968 983,41 571 409,32 -23 006,16 1 676 148,74 -3 719 850,52 1 692 267,13 -383 484,42 3 804,31 1 537 512,88 2 923 941,73 0 0 -3 720 -3 571 553,72 2 934 396,73 -2 990 -2 988 -584 Rahavarojen muutos 11 558,85 3 532,20 0 0 11 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. 11 558,85 39 814,80 28 255,95 3 532,20 28 255,95 24 723,75 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 Rahoituksen rahavirta Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen -1 386 712,45 -4 969 825,02 kertymä, € *) Investointien tulorahoitus, % 407,8 -41,3 Lainanhoitokate 193,6 82,9 Kassan riittävyys, pv 0,1 0,1 Quick Ratio 1,0 0,8 Current Ratio 1,0 0,8 * Tunnusluku laskettu taseyksikön perustamisesta alkaen vuodesta 2012 - Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointi Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin. Se kertoo siitä, kuinka paljon varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja käytettäväksi investointeihin ja rahoituksellisen aseman muuttamiseen. Tilikauden 174 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 2014 toiminnan rahavirta oli 4,7 milj. euroa positiivinen ja se parani edelliseen tilikauteen verrattuna 5,6 milj. euroa. Toiminnan rahavirran muutoksen taustalla on vuoden 2014 liikeylijäämä. Tilikauden 2014 toiminnan rahavirta kasvoi vuosisuunnitelmaan verrattuna 0,3 milj. euroa johtuen pääosin vuosisuunnitelmaa paremmasta tilikauden ylijäämästä. Investointien rahavirta kuvaa pysyvien vastaavien hyödykkeiden investointeihin käytetyn ja niiden myynnistä saadun rahan vaikutusta rahavaroihin. Vuoden 2014 investointimenot olivat 1,2 milj. euroa ollen 0,9 milj. euroa edellisvuotta pienemmät. Investointien rahavirta pieneni vuosisuunnitelmaan verrattuna 0,3 milj. euroa johtuen pääosin hankinnoista syntyneistä säästöistä. Hyvinvointipalvelut - Avopalvelut Toiminnan ja investointien rahavirta toteutui yhteensä 3,6 milj. euroa positiivisena parantaen rahavirtaa vuoteen 2013 verrattuna. Toiminnan rahavirralla pystyttiin rahoittamaan investointimenot. Toiminnan ja investointien rahavirran kolmen vuoden kertymä on 1,4 milj. euroa negatiivinen vuosina 2012 ja 2013 syntyneiden alijäämien vuoksi, eikä se riitä kattamaan investointeja pitkällä aikavälillä. Investoinnit ja niiden analysointi Avopalvelujen toteutuneista investoinneista 0,9 milj. euroa oli hanketasolla sitovia laajennusinvestointeja, joista huhtikuun lopulla avatun Lielahtikeskuksen ensikertaisen kalustamisen osuus oli 0,7 milj. euroa. Investointimenot toteutuivat 0,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa alhaisempina ollen 0,9 milj. euroa edellisvuotta pienemmät. Lielahden terveysaseman ensikertainen kalustaminen toteutui 0,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa alhaisempana hankinnoista syntyneiden säästöjen johdosta. Tase ja taseen analysointi Tase kuvaa omaisuus- ja pääomaeriä tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaisiin omaisuus- ja pääomaeriin. Avopalvelujen taseen loppusumma vuoden 2014 lopussa oli 26,6 milj. euroa kasvaen 5,3 milj. euroa vuodesta 2013. Taseen vastaavien muutokset johtuivat erityisesti saamisten kunnalta 6,0 milj. euron kasvusta. Saamisten kasvu johtuu osaltaan tilaajalta tulleista lisätilauksista sekä Oriveden kaupungin terveydenhuollon sekä vanhusten ja vammaisten palvelujen siirtymisestä Tampereen hoidettavaksi osana yhteistoiminta-alueena tuotettavia palveluita. Vastattavien muutokset johtuivat pääosin oman pääoman 3,5 milj. euron kasvusta tilikauden ylijäämäisen tuloksen vuoksi. Velkaantuneisuutta kuvaava tunnusluku oli 13,6 prosenttia, jolloin avopalveluilla on hyvät mahdollisuudet selviytyä velan maksusta tulorahoituksella. Omavaraisuusaste parani edellisvuodesta ollen 5,4 prosenttia. Oma pääoma sisältää edellisten tilikausien alijäämiä yhteensä 2,1 milj. euroa, mistä johtuen omavaraisuusaste on heikko. investoinnit 1 000 euroa TP 2014 Muutettu TA 2014 Alkuper TA 2014 Ero Muutokset AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto -1 164 -1 164 -1 424 -1 424 260 260 -1 424 -1 424 0 0 INVESTOINNIT YHTEENSÄ -1 164 -1 424 260 -1 424 0 Tase 31.12.2014 31.12.2013 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 2 388 281,59 2 388 281,59 2 453 825,19 2 453 825,19 Rahat ja pankkisaamiset 553 535,57 22 853 840,86 438 282,87 285 213,15 24 130 872,45 39 814,80 988 940,38 16 884 857,45 482 822,99 376 677,54 18 733 298,36 28 255,95 VASTAAVAA YHTEENSÄ 26 558 968,84 21 215 379,50 -2 074 939,02 3 517 568,97 1 442 629,95 -467 372,42 -1 607 566,60 -2 074 939,02 577 699,38 577 699,38 553 118,39 553 118,39 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset kunnalta Muut saamiset Siirtosaamiset VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden alijäämä (ylijäämä) TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMA Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Muut velat Lyhytaikainen Lainat kunnalta Ostovelat Korottomat velat kunnalta Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa Lainakanta, 1 000 euroa Lainasaamiset, 1 000 euroa 997,59 997,59 157 754,21 1 842 857,43 -11 521,05 1 957 309,45 20 591 241,88 24 537 641,92 10 455,00 2 353 414,79 11 485,11 1 709 988,96 18 651 856,27 22 737 200,13 26 558 968,84 21 215 379,50 31.12.2014 31.12.2013 5,4 13,6 1 443 158 0 -9,8 14,1 -2 075 10 0 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 175 Hyvinvointipalvelut - Avopalvelut Tilinpäätöksen liitetiedot tilinpäätöksen laatimista koskettavat liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Tuloslaskelman ja/tai taseen esittämistavan muutos Taseen esittämistapaa on muutettu vuoden 2014 tilinpäätökseen. Aiemmin lyhytaikaisissa muissa veloissa esitettyjen henkilösivukuluvelkatilien esitystapaa on korjattu kuluneeseen vuoteen ja samalla korjattu vertailutiedon esitystapaa. Henkilösivukulujen velkatilit esitetään jatkossa lyhytaikaisissa siirtoveloissa. Tuloslaskelman liitetiedot Liikevaihto (1 000 euroa) 1.1.-31.12.2014 Palvelutilaukset Perusterveydenhuollon avopalvelut Kotona asumista tukevat palvelut Omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäisevän työn palvelut Psykososiaalisen tuen palvelut Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelut Sosiaalisen tuen palvelut Kehitysvammaisten avopalvelut Ennaltaehkäisevät palvelut Muu liikevaihto Aikuisten sosiaalipalvelut Tulkkikeskus Satakieli Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Vastaanottotoiminta Mielenterveys- ja päihdepalvelut Avopalvelujen hallinto Kotihoito Lasten ja nuorten terveyspalvelut Suun terveydenhuolto Yhteensä 176 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 1.1.-31.12.2013 46 994 35 719 42 015 32 915 2 521 0 31 680 24 615 12 138 9 688 5 268 850 0 5 571 2 152 1 342 1 398 1 026 473 532 213 129 507 179 322 28 393 21 750 10 846 9 706 4 771 991 0 3 893 2 093 0 1 885 829 473 456 201 151 357 159 632 Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Tilikauden 2014 toimintatuloja ja -toimintamenoja kasvattivat Oriveden kaupungin terveydenhuollon sekä vanhusten ja vammaisten palvelujen siirtyminen yhteistoiminta-alueen hoidettaviksi. Hyvinvointipalvelut - Avopalvelut Liiketoiminnan muut tuotot (1 000 euroa) 1.1.-31.12.2014 Korvaus työterveyshuollosta Muut tuotot Yhteensä 1.1.-31.12.2013 738 736 1 474 569 626 1 195 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Pysyvien vastaavien hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat: Koneet ja kalusto 3 - 20 vuotta Tasapoisto Hyödykkeet, joiden hyödykekohtainen hankintameno on alle 10 000 euroa on kirjattu pääsääntöisesti vuosikuluksi. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistoalaisten investointien vastaavuudesta (1 000 euroa) Suunnitelman mukaiset poistot -1 222 Poistonalaisten investointien omahankintameno -1 586 Poikkeama, euroa 365 Poikkeama, % -23,0 Investointi- ja poistotason poikkeama johtuu siitä, että tarkastelujaksolle ajoittui merkittävää ensikertaista kalustamista. Selvitys poikkeaman syistä Poistosuunnitelman tarkistaminen Investointi- ja poistotason poikkeama johtuu siitä, että tarkastelujaksolle ajoittui merkittävää ensikertaista kalustamista. Poistosuunnitelmaa ei tarkisteta yllä mainitun poikkeaman johdosta. Taseen vastaavien liitetiedot Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa) Koneet ja kalusto Poistamaton hankintameno 1.1. Lisäykset tilikauden aikana Tilikauden poisto Poistamaton hankintameno 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. 2 454 1 164 1 230 2 388 2 388 Yhteensä 2 454 1 164 1 230 2 388 2 388 Olennaiset lisäpoistot aineellisista hyödykkeistä Pysyviä vastaavia koskevan tase-erien tarkastelun johdosta vuodelle 2014 kirjattiin koneiden ja kaluston lisäpoistoina 9 058,00. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 177 Hyvinvointipalvelut - Avopalvelut Siirtosaamisten olennaiset erät (1 000 euroa) 31.12.2014 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Menoennakot Tulojäämät Lääkäreiden koulutuskorvaukset Muut tulojäämät Yhteensä 31.12.2013 1 3 285 0 285 312 62 377 Taseen vastattavien liitetiedot Oma pääoma (1 000 euroa) 2014 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. Siirto edelliseltä tilikaudelta Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 2013 -467 -1 608 -2 075 0 -467 -467 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 3 518 -1 608 Oma pääoma yhteensä 1 443 -2 075 Pitkäaikainen vieras pääoma (1 000 euroa) 31.12.2014 Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Muut velat Yhteensä 31.12.2013 1 1 Lyhytaikainen vieras pääoma (1 000 euroa) 31.12.2014 Korottomat velat kunnalta Ostovelat Yhteensä Muut velat Muut velat Yhteensä Siirtovelkojen olennaiset erät Tuloennakot, lyhytaik. Palkkajaksotukset Lomapalkkajaksotukset Eläkevakuutusmaksuvelat Yhteensä 31.12.2013 -12 -12 11 11 1 957 1 957 1 710 1 710 195 613 18 087 1 696 20 591 175 627 16 366 1 484 18 652 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä 31.12.2014 Hallinto Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Aikuisten sosiaalipalvelut Lasten ja nuorten terveyspalvelut Vastaanottotoiminta Mielenterveys- ja päihdepalvelut Kotihoito Suun terveydenhuolto Yhteensä 178 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 45 513 353 302 467 212 770 218 2 880 31.12.2013 44 503 335 273 426 191 686 207 2 665 Hyvinvointipalvelut - Laitoshoito Laitoshoito Laitoshoito tuottaa kuntoutuksen, sairaanhoidon ja ympärivuorokautisen asumisen palveluja sekä ennaltaehkäisevää toimintaa ikäihmisille. Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Tilikauden merkittävin toiminta keskittyi laitoshoidossa ikäihmisten palvelurakenteen muutoksen toteuttamiseen. Elokuussa Pispan tehostettu palveluasuminen, yhteensä 105 tehostettua palveluasumisen paikkaa ja 6 palveluasumisen paikkaa, aloitti toimintansa. Koukkuniemen vanhainkodista vähennettiin huhtikuun ja lokakuun välisenä aikana 82 paikkaa jättämällä vapautuvat paikat täyttämättä. Kesällä kotikuntoutustoiminta laajennettiin kattamaan myös psykogeriatrista apua tarvitseville vanhuksille. Kotihoidon itäiselle alueelle tuotettiin lääkäripalvelut geripolin kautta kokeiluna, joka on vakiinnuttanut toimintaansa ja saanut paljon positiivista palautetta. Sairaaloista on vähennetty pitkäaikaishoidon paikkoja ja lyhyet kuntoutusjaksot ovat tehostuneet. Palvelurakenteen muutokset vaikuttivat henkilöstön päivittäiseen työhön myös vuonna 2014, monella työntekijällä muuttui sekä työn sisältö että työntekopaikka. Organisaatio osoitti uuden toiminnan kehittämisessä ja käytäntöön panossa huomattavaa uudistumiskykyä ja -halua. Muutosjohtamisessa panostettiin oikeaaikaiseen tiedottamiseen sekä yhdessä tekemiseen henkilöstön kanssa. Vuonna 2014 tehdyn Kunta10 –kyselyn tulosten mukaan suuret muutokset ja kireä taloudellinen tilanne eivät ole heikentänyt laitoshoidossa työskentelevien työhyvinvointia, vaan se on itse asiassa parantunut usealla eri mittarilla mitattuna. Erityisesti työyhteisötaidot ovat parantuneet. Nämä parannukset on saavutettu pitkäjänteisen työn tuloksena. Kesällä 2014 tehtiin Koti Koukkuniemessä kysely Koukkuniemen vanhainkodin sekä Jukola-Impivaaran tehostetun palveluasumisen asukkaille. Kyselyn mukaan vastaajat olivat pääosin erittäin tyytyväisiä saamansa hoitoon ja palveluihin. Vuonna 2014 toteutettiin sairaaloiden pitkäaikaishoidon vähentämistä huomattavan nopeasti ja pitkäaikaishoidon resursseja siirrettiin uusiin tehostetun palveluasumisen yksiköihin. Sairaaloihin jäävän toiminnan osalta jatkui jo aiemmin alkanut hoitojaksojen määrällä ja pituudella mitattu tuottavuuden kehitys. Lyhytaikaisia sairaalajaksoja tuotettiin 2 592, eli noin 25 prosenttia vuosisuunnitelmaa enemmän. Rauhaniemen sairaala muuttui loppuvuoden aikana lyhytaikaiskuntoutuksen yksiköksi. Kaupin sairaala saavutti tämän tavoitteen jo vuoden 2014 alussa. Hatanpään psykogeriatrialla muutos oli samansuuntainen, mutta kaikkien pitkäaikaispotilaiden hoitoa ei arvioida voitavan toteuttaa muualla. Kotiutusten määrä suhteessa käytössä oleviin sairaalapaikkoihin jatkoi kasvuaan samoin kuin hoitojaksojen määrä. Taloudellinen tilanne oli tilikauden aikana varsin vakava sekä koko Tampereen kaupungissa että laitoshoidossa. Tilikauden aikana asetettiin laitoshoidollekin tulostavoite ja 48 henkilötyövuosimäärän vähentäminen. Henkilötyövuosimäärän väheneminen saavutettiin, mutta vaikka suunnitellut tehostamistoimenpiteet toteutettiin ja vertailukelpoiset toimintamenot vähentyivät yli 2 prosenttia, ei asetettua tulostavoitetta pystytty saavuttamaan. Erityisiä haasteita tulostavoitteen saavuttamiseen aiheutti samanaikainen nopeasti toteutettu rakenteellinen muutos ja tilaajan säästövelvoitteet, jotka johtivat laitoshoidon tilauksen supistamiseen sekä hintojen alentamiseen. Vuoden kuluessa valmistauduttiin organisaatiomuutoksiin osana ikäihmisten palvelurakenneuudistusta, joka varsinkin loppusyksystä aiheutti ylimääräistä hallinnollista työtä. Arvio tulevasta kehityksestä Laitoshoito tuotantoalueena lakkautetaan ikäihmisten palvelurakennemuutoksen myötä. Kuntoutuksen ja sairaalahoidon toiminnot, sosiaalityö ja Hatanpään aluepalvelut siirtyvät 1.1.2015 alkaen uudelle sairaala- ja kuntoutuspalvelujen tuotantoalueelle ja päihdehuollon Palhoniemen toimintayksikkö siirtyy avopalvelujen tuotantoalueelle. Vanhainkotihoidon, tehostetun palveluasumisen ja Koukkuniemen aluepalvelujen toiminnot siirtyvät 1.1.2015 alkaen uudelle Kotihoidon ja asumispalvelujen tuotantoalueelle, johon yhdistetään myös kotihoidon ja ehkäisevän vanhustyön palvelut. Keskeistä vuonna 2015 on tavoitella ikäihmisten palvelurakenteen muutoksen myötä toteutetun organisaatiomuutoksen hyötyjä. Palvelurakenteen muutosta on tarvittu, jotta pystytään täyttämään ikäihmisten lisääntyvä hoidon ja huolenpidon tarve. Tarve kasvaa, koska vanhusten määrä lisääntyy ja ihmisten elinikä pitenee. Talousarvion tasapainottamiseksi rakenneuudistuksen lisäksi on toimintaan kohdistettu tehostamistoimenpiteitä. Talouden tasapainottamisessa on keskityttävä hallinnon ja palvelutuotannon tehostamiseen. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 179 Hyvinvointipalvelut - Laitoshoito Henkilöstö Palkkatuetun henkilöstön määrä kasvoi voimakkaasti, koska palkkatukityöllistämisen palvelutilaus lähes kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna ja heikko työllisyystilanne on saanut aikaan sen, että palkkatuettuja henkilöitä on ollut tarjolla riittävästi. Kasvua edellisvuodesta toteutui palkkatuetun henkilöstön osalta 57 henkilötyövuotta. Vuonna 2014 käynnistyi laitoshoidon tuotantoalueella Oriveden yhteistoiminta-alueen Tähtiniemikodin ja Toivonkodin toiminta, mikä lisäsi henkilötyövuosien määrää 47 henkilötyövuodella. Ilman palkkatuetun henkilöstön ja Oriveden toimintojen aiheuttamaa lisäystä henkilötyövuosiin, laitoshoidon tuotantoalueen henkilötyövuodet laskivat 50 henkilötyövuotta edellisvuoteen verrattuna. Palkallisten henkilötyövuosien kehitys TP 2013 Palkalliset henkilötyövuodet 1 466 Hesu 2014 1 460 Talouden tasapainottamistoimenpiteiden myötä laitoshoidolle kohdennettu henkilötyövuosien vähennystarve vuonna oli 48 henkilötyövuotta eli tavoite saavutettiin. Pääosin henkilötyövuosien vähennykset toteutettiin ikäihmisten palvelurakennemuutoksen yhteydessä, kun vanhainkotihoidon ja sairaalahoidon asukaspaikkoja vähennettiin ja tehostetun palveluasumisen toimintaa lisättiin. TP 2014 1 521 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Laitoshoito on tehnyt itsearvioinnin laitoshoidon sisäisen valvonnan osalta ja johtokunta on käsitellyt arvioinnin 19.2.2015. Laitoshoidossa on käytössä johtokunnan 10.4.2008 hyväksymä sisäisen valvonnan suunnitelma ja 8.11.2007 hyväksymä riskienhallintasuunnitelma sekä johtokunnan 30.5.2013 tiedoksi merkitsemä päivi- tetty valmiussuunnitelma. Kokonaisarviona Laitoshoidon johto lausuu, että Laitoshoidon sisäinen valvonta on ollut pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat: esimiestyötä ja johtamisosaamista arvioidaan ja kehite- tään systemaattisesti ja tavoitteellisesti, keskeistä on hyvä päivittäisjohtaminen. Pyritään entistä paremmin ja systemaattisemmin analysoimaan esimerkiksi työtapaturma- ja työmatkatapaturmatilastoja, jotta vaaratilanteiden ennakointi ja tapaturmien ehkäisy olisi helpompaa. Laitoshoidon toiminnalliset tavoitteet Kortti Sitova tavoitetaso 2014 47 48 49 Palvelutuotannon tuottavuus on parantunut vuoteen 2013 verrattuna Henkilöstön vaihtuvuutta on hyödynnetty Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2013 verrattuna Henkilöstön mahdollisuuksia oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu Ikäihmisten palvelurakennemuutos on edennyt ja toteutuu hankesuunnitelman ja kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen linjausten mukaisesti 50 54 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Laitoshoidon tuotantoaluekohtainen toiminnallinen tavoite ikäihmisten palvelurakennemuutoksen etenemisestä saavutettiin tavoitteen mukaisesti. Pispan palvelutalossa alkoi elokuussa tehostettu palveluasuminen. Asukkaat muuttivat palvelutaloon Hatanpään psykogeriatrisilta osastoilta sekä sairaaloista ympärivuorokautisen paikan jonoista. Samalla vanhain- 180 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Toteuma kodin ja sairaaloiden pitkäaikaishoidosta vähennettiin paikkoja. Lisäksi kotikuntoutustoiminta laajeni psykogeriatrian toimintaan. Laitoshoito osallistui hankkeen työ- ja projektiryhmiin, ja henkilöstölle järjestettiin asiasta keskustelu- ja tiedotustilaisuuksia. Laitoshoidossa asukaskohtaiset kustannukset laskivat 3,6 prosenttia. Työhyvinvointimatriisin tulos laski laitoshoidossa kohonneista varhaiseläkemenoperustei- + + + + sista maksuista johtuen. Henkilöstön vaihtuvuutta puolestaan hyödynnettiin tavoitteellisesti. Palkallisten henkilötyövuosien määrä laski hieman yli tavoitetason. Vaikutusmahdollisuudet oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämiseen koettiin laitoshoidossa parantuneen, vaikkakin tilanne on edelleen muita tuotantoalueita huonompi. Hyvinvointipalvelut - Laitoshoito talousarvion toteumavertailu ( 1 000 euroa) Tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2014 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Muut rahoituskulut Tilikauden alijäämä (ylijäämä) Tuloslaskelman tunnusluvut Taseyksikön talous ja talousarvion toteutuminen Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi Tilikauden tulos oli 1,5 milj. euroa edellisvuotta parempi ja 2,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi. Toimintatuotot kasvoivat edellisvuodesta 3,2 milj. euroa (3,4 prosenttia). Palvelurakenteen uudistaminen muutti liikevaihdon kertymistä siten, että tehostetun palveluasumisen myyntituotot kasvoivat ja sairaala- sekä vanhainkotihoidon laskivat. Aloittaneen Oriveden yhteistoiminta-alueen palvelut kasvatti myyntituottoja 3,2 milj. euroa. Liikevaihto ylitti vuosisuunnitelman 2,7 milj. euroa johtuen pääosin ikäihmisten palvelutilausten ylittymisestä. Sairaalahoidossa lyhytaikaishoidon kysyntä ylitti palvelusopimuksen, koska asiakkaiden siirtyminen vanhainkotihoitoon oli mahdotonta paikkavähennysten vuoksi, eikä jonotilanne helpottanut odotetusti uusien tehostetun palveluasumisen yksiköiden käynnistyessä. Lisäksi lyhytaikaishoidon jakson keskimääräinen pituus laski edellisvuodesta Talousarvio 2014 Erotus toteumaan 2014 90 256 2 691 1 665 674 Muutettu TA 2014 92 947 308,73 2 338 412,98 91 507 579,74 1 475 421,67 89 303 1 023 -5 172 417,07 -11 870 287,93 -6 273 772,88 -12 079 200,90 -5 255 -11 187 -5 302 -11 340 129 -531 -51 523 963,82 -50 539 775,95 -46 966 -47 982 -3 542 -14 135 480,32 -2 919 565,52 -13 627 296,67 -2 912 312,62 -12 950 -2 724 -13 120 -2 783 -1 016 -136 -911 441,36 -8 691 622,48 60 943,21 -900 615,18 -7 957 875,39 -1 307 848,18 -965 -8 000 2 280 -965 -8 149 2 280 54 -543 -2 219 7 361 321,17 867,46 -7 529 816,91 -37,57 -248,05 -106 970,69 3 857 129,54 620,06 -4 144 988,81 0,00 -15,56 -1 595 102,95 0 0 -280 0 0 2 000 0 0 -280 0 0 2 000 7 361 1 -7 250 -0 -0 -2 107 1.1. - 31.12.2014 Sijoitetun pääoman tuotto, % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % Voitto, % 1.1. - 31.12.2013 -254,0 -254,0 -0,1 1.1. - 31.12.2013 -122,6 -122,6 -1,7 1,1 päivällä, jolloin jaksoja voitiin tuottaa paikkamäärään suhteutettuna enemmän. Vanhainkotihoidon käyttöaste pysyi loppuvuonna suunniteltua korkeampana johtuen Rauhaniemen sairaalan pitkäaikaispaikkojen purusta. Liiketoiminnan muut tuotot ylittivät vuosisuunnitelman 0,7 milj. euroa johtuen ennakoitua suuremmista työllistämistuista sekä työterveyshuollon korvauksesta. Toimintakulut kasvoivat edellisvuodesta 0,9 milj. euroa (1,0 prosenttia). Henkilöstökulut kasvoivat edellisvuodesta 1,5 milj. euroa ylittäen vuosisuunnitelman 4,7 milj. eurolla. Vuodelle 2014 asetettu 2,0 milj. euron säästötavoite kohdennettiin pääosin henkilöstökuluihin. Pääsyitä ylitykseen olivat edellisvuosien toteutumiin nähden niukka talousarvio ja se, että tehostetussa palveluasumisessa oli tilaajan edellyttämä, sopimuksessa sovittua suurempi asiakkaiden hoitoisuustasosta johtuva henkilöstömitoitus. Vanhainkotihoidon sekä kuntoutuksen ja sairaalahoidon henkilöstökulujen ylitykset johtuivat suunnitelmaa suuremmasta toimintavolyymistä. Vanhainkotihoidossa paikkavähennykset tapahtuivat ainoastaan luonnollisen poistuman kautta, mikä kasvatti henkilöstökuluja. Ylitystä aiheutti myös se, että muun kuin mitoituksen alaisen henkilöstön määrän sopeuttaminen on mahdollista vain pidemmällä aikavälillä. Uuden toiminnan aloittaminen vaati hetkellisesti kahdenkertaisen henkilöstön. Lisäksi varhaiseläkemenoperusteiset maksut ylittivät vuosisuunnitelman 0,7 milj. eurolla. Materiaalit ja palvelut laskivat edellisvuodesta 1,3 milj. euroa, mutta ylittivät vuosisuunnitelman 0,4 milj. eurolla. Ylitys johtui pääosin useiden kuluerien edellisvuosien toteutumiin nähden niukasta talousarviosta. Hoitamiseen liittyvät kuluerät laskivat edellisvuodesta 1,0 milj. euroa johtuen paikkavähennyksistä. Hankintoja johdettiin strategisesti ja painotettiin taloudellisen omantunnon merkitystä, mikä hillitsi kokonaiskustannusten kasvua. Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat edellisvuodesta 0,7 milj. euroa johtuen pääosin Oriveden toiminnan vuokrakuluista ja Hatanpään puistosairaalan tilamuutoksista. Rahoitustuotot ja -kulut laskivat edellisvuodesta 0,1 milj. euroa ollen 0,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa alhaisemmat. Tuloslaskelman tunnusluvut ovat negatiivisia johtuen tilikausien alijäämäisistä tuloksista. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 181 Hyvinvointipalvelut - Laitoshoito talousarvion toteumavertailu (1 000 euroa) Rahoituslaskelma 1.1. - 31.12.2014 Toiminnan rahavirta Liikealijäämä (-ylijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Investointien rahavirta Investointimenot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset kunnalle Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. Rahoituslaskelman tunnusluvut 1.1. - 31.12.2013 182 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Erotus toteumaan 2014 Muutettu TA 2014 60 943,21 911 441,36 -167 913,90 804 470,67 -1 307 848,18 900 615,18 -287 254,77 -694 487,77 2 280 965 -280 2 965 2 280 965 -280 2 965 -2 219 -54 112 -2 161 -551 474,83 -551 474,83 -621 341,86 -621 341,86 -754 -754 -861 -861 310 310 252 995,84 -1 315 829,63 2 211 2 104 -1 851 0,00 0,00 -49 924,80 -49 924,80 0 0 0 0 0 0 1 721,30 18 395,80 20 117,10 0,00 0,00 0,00 0 -2 211 -2 211 0 -2 104 -2 104 2 2 123 2 124 3 888,25 -2 661,00 - - - -4 294,74 -340 777,54 82 529,59 -5 954,50 -8 171,55 -272 780,49 -10 260,73 1 147 113,29 -75 913,36 -4 411,61 311 802,14 1 365 668,73 0 0 -273 -252 663,39 1 315 743,93 -2 211 -2 104 1 852 332,45 -85,70 -0 0 0 332,45 3 348,85 3 016,40 -85,70 3 016,40 3 102,10 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen -2 721 071,30 kertymä, € *) Investointien tulorahoitus, % 145,9 Lainanhoitokate 110,7 Kassan riittävyys, pv 0 Quick Ratio 0,6 Current Ratio 0,6 * Tunnusluku laskettu taseyksikön perustamisesta alkaen vuodesta 2012 - Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointi Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin. Se kertoo siitä, kuinka paljon varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja käytettäväksi investointeihin ja rahoituksellisen aseman muuttamiseen. Tilikau- Talousarvio 2014 -2 974 067,1 -111,8 83,2 0 0,6 0,6 den 2014 toiminnan rahavirta oli 0,8 milj. euroa ja se parani edelliseen tilikauteen verrattuna 1,5 milj. eurolla johtuen liikeylijäämän kasvusta sekä rahoituskulujen laskusta. Tilikauden 2014 toiminnan rahavirta pieneni vuosisuunnitelmaan verrattuna 2,2 milj. euroa johtuen pääosin siitä, että vuosisuunnitelmassa asetettua tilikauden 2,0 milj. euron ylijäämätavoitetta ei saa- vutettu. Investointien rahavirta kuvaa pysyvien vastaavien hyödykkeiden investointeihin käytetyn ja niiden myynnistä saadun rahan vaikutusta rahavaroihin. Vuoden 2014 investointimenot olivat 0,6 milj. euroa ollen 0,1 milj. euroa edellisvuotta pienemmät ja 0,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienemmät. Toiminnan ja investointien rahavirta toteutui yhteensä 0,3 milj. euroa positiivisena. Toiminnan rahavirralla pystyttiin rahoittamaan investointi- ja pääomamenoja. Toiminnan ja investointien rahavirran kolmen vuoden kertymä on 2,7 milj. euroa negatiivinen edellisinä vuosina syntyneiden alijäämien vuoksi. Hyvinvointipalvelut - Laitoshoito Investoinnit ja niiden analysointi Vuoden 2014 investointimenot olivat 0,6 milj. euroa ja ne pienenivät edelliseen vuoteen nähden 0,1 milj. euroa eli 11,2 prosenttia. Investointimenot toteutuivat 0,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä. Sairaalahoidon ja vanhainkotihoidon sänkyihin ja nostolaitteisiin sekä lääketieteellisiin järjestelmiin suunnitellut investoinnit jätettiin tekemättä, koska pakottavaa tarvetta korvaus- tai laajennusinvestoinneille ei vuoden aikana ilmennyt. Tehostetun palveluasumisen yksikköjen ensikertainen kalustaminen säilyi kuitenkin lähes edellisvuoden tasolla. Tase ja taseen analysointi Tase kuvaa omaisuus- ja pääomaeriä tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaisiin omaisuus- ja pääomaeriin. Laitoshoidon taseen loppusumma vuoden 2014 lopussa oli 10,1 milj. euroa. Taseen loppusumma pieneni 0,1 milj. euroa eli 1,0 prosenttia. Taseen vastaavien erien muutokset johtuivat erityisesti lyhytaikaisten saamisten 0,3 milj. euron kasvusta ja aineellisten hyödykkeiden pienentymisestä 0,4 milj. eurolla. Vastattavien erien muutokset johtuivat negatiivisen oman pääoman 0,1 milj. euron kasvusta tilikauden alijäämäisen tuloksen kautta. Laitoshoidon omavaraisuusaste on negatiivinen, johtuen kertyneestä alijäämästä ja siitä, että taseyksikön toiminnan aloituksen yhteydessä konsernihallinto ei tehnyt peruspääomasijoitusta. Omassa pääomassa ei ole myöskään ylijäämää tilikaudelta tai edellisiltä tilikausilta. Laitoshoidon suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluku kertoo, että käyttötuloista tarvittaisiin 13,7 prosenttia koko vieraan pääoman takaisin maksamiseen pois lukien ennakkomaksut. Kertynyttä alijäämää oli tilikauden lopussa 3,0 milj. euroa. investoinnit 1 000 euroa TP 2014 Muutettu TA 2014 Alkuper TA Muutokset 2014 Ero AINEELLISET HYÖDYKKEET Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto -551 -19 -532 -861 -160 -701 310 141 169 -754 -160 -594 -107 0 -107 INVESTOINNIT YHTEENSÄ -551 -861 310 -754 -107 Tase 31.12.2014 31.12.2013 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 3 956,39 3 956,39 5 276,39 5 276,39 1 047 204,88 1 153 795,83 2 201 000,71 1 355 120,68 1 204 526,56 2 559 647,24 49 924,80 49 924,80 49 924,80 49 924,80 180 838,60 180 838,60 176 543,86 176 543,86 Rahat ja pankkisaamiset 49 290,88 7 308 836,75 236 142,25 23 736,00 7 618 005,88 3 348,85 4 859,74 6 968 059,21 306 304,98 80 534,00 7 359 757,93 3 016,40 VASTAAVAA YHTEENSÄ 10 057 075,23 10 154 166,62 -2 877 790,56 -106 970,69 -2 984 761,25 -1 282 687,61 -1 595 102,95 -2 877 790,56 22 920,88 22 920,88 19 032,63 19 032,63 Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto SIJOITUKSET Muu saamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset kunnalta Muut saamiset Siirtosaamiset VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden alijäämä (ylijäämä) TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMA Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Muut velat Lyhytaikainen Lainat kunnalta Ostovelat Korottomat velat kunnalta Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 721,30 1 721,30 18 395,80 958 451,59 6 859,11 1 012 464,55 11 021 023,25 13 017 194,30 1 191 551,75 12 813,61 921 013,02 10 887 546,17 13 012 924,55 10 057 075,23 10 154 166,62 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 183 Hyvinvointipalvelut - Laitoshoito Taseen tunnusluvut 31.12.2014 Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa Lainakanta, 1 000 euroa Lainasaamiset, 1 000 euroa -29,7 13,7 -2 985 18 0 31.12.2013 -28,3 14,0 -2 878 0 0 Tilinpäätöksen liitetiedot tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä –menetelmät Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Tuloslaskelman ja/tai taseen esittämistavan muutos Taseen esittämistapaa on muutettu vuoden 2014 tilinpäätökseen. Aiemmin lyhytaikaisissa muissa veloissa esitettyjen henkilösivukuluvelkatilien esitystapaa on korjattu kuluneeseen vuoteen ja samalla korjattu vertailutiedon esitystapaa. Henkilösivukulujen velkatilit esitetään jatkossa lyhytaikaisissa siirtoveloissa. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Ikäihmisten palvelurakennemuutos on vaikuttanut merkittävästi tuotannon rakenteeseen, kun uusien tehostetun palveluasumisen yksiköiden toiminta on käynnistynyt vuoden 2013 lopulla ja vuonna 2014 elokuussa. Samalla sairaalahoidon ja vanhainkotihoidon paikkamääriä on vähennetty. Organisaatiomuutoksen myötä laitoshoidon sisäinen tuotantoyksikkörakenne muuttui vuodelle 2014, kun Rauha- Tuloslaskelman liitetiedot Liikevaihto (1 000 euroa) Kuntoutus ja sairaalahoito Vanhainkotihoito Tehostettu palveluasuminen Aluepalvelut Hyvinvointiteknologia Yhteiset Yhteensä 1.1. - 31.12.2014 43 383 37 945 6 990 4 569 55 6 92 947 1.1. - 31.12.2013 51 636 35 126 711 4 036 0 0 91 508 1.1. - 31.12.2014 81 1 490 542 129 59 37 2 338 1.1. - 31.12.2013 74 854 388 100 37 22 1 475 Liiketoiminnan muut tuotot (1 000 euroa) Maksutulot Työllistämistuki Korvaus työterv.huol Muut tuet ja avust. Vuokratulot Muut tulot Yhteensä 184 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 niemen sairaala ja sairaalahoito yhdistettiin yhdeksi tuotantoyksiköksi ja tekninen yksikkö jakautui Hatanpään ja Koukkuniemen aluepalveluiksi, joihin liitettiin vuonna 2013 vanhainkotihoidon tuotantoyksikköön kuuluneet puhtauspalvelut. Lisäksi tilikauden 2014 toimintatuloja ja toimintamenoja kasvattivat Oriveden kaupungin ikäihmisten palvelujen siirtyminen yhteistoiminta-alueen hoidettavaksi (Tähtinemikoti ja Toivonkoti). Vastuusitoumusten liitetiedon osalta atk -laitteiden leasingvuokrien esitystapaa on korjattu, kyseiset vastuut raportoidaan nyt keskitetysti koko kaupungin osalta. Hyvinvointipalvelut - Laitoshoito Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Pysyvien vastaavien hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat: Kiinteät rakenteet ja laitteet 10 vuotta Tasapoisto Koneet ja kalusto 3 - 5 vuotta Tasapoisto Hyödykkeet, joiden hyödykekohtainen hankintameno on alle 10 000 euroa on kirjattu pääsääntöisesti vuosikuluksi. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistoalaisten investointien vastaavuudesta (1 000 euroa) Suunnitelman mukaiset poistot Poistonalaisten investointien omahankintameno Poikkeama, euroa Poikkeama, % Selvitys poikkeaman syistä Poisto- ja investointitason poikkeama johtuu siitä, että tarkastelujaksolle osuu kaksi merkittävää ensikertaista kalustamista ( JukolaImpivaara ja Pispa). Näiden poistosuunnitelman mukainen poistoaika on lyhyt, 3 vuotta. Nämä -867 -542 -325 60,0 nostavat poistojen määrää tarkasteluajanjaksolle 2013-2017. Samalla investointimenot jäivät vuonna 2014 merkittävästi alle vuosisuunnitelman ja vuosien 2015-2017 investointitasokin on alhaisempi. Poistosuunnitelman tarkistaminen Kaupungin poistosuunnitelma on tarkistettu vuoden 2013 alusta lukien. Taseen vastaavien liitetiedot Aineettomat hyödykkeet (1 000 euroa) Muut pitkävaikutteiset menot Poistamaton hankintameno 1.1. Tilikauden poisto Poistamaton hankintameno 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. Yhteensä 5 1 4 4 5 1 4 4 Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa) Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistamaton hankintameno 1.1. Lisäykset tilikauden aikana Tilikauden poisto Poistamaton hankintameno 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. Koneet ja kalusto 1 355 19 327 1 047 1 047 1 205 532 583 1 154 1 154 Yhteensä 2 560 551 910 2 201 2 201 Siirtosaamisten olennaiset erät (1 000 euroa) 31.12.2014 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Yhteensä 31.12.2013 24 24 81 81 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 185 Hyvinvointipalvelut - Laitoshoito Taseen vastattavien liitetiedot Oma pääoma (1 000 euroa) 2014 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. Siirto edelliseltä tilikaudelta Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 2013 -1 283 -1 595 -2 878 0 -1 283 -1 283 -107 -1 595 -2 985 -2 878 31.12.2014 31.12.2013 Tilikauden ylijäämä/alijäämä Oma pääoma yhteensä Pitkäaikainen vieras pääoma (1 000 euroa) Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Muut velat Yhteensä 2 2 Lyhytaikainen vieras pääoma (1 000 euroa) 31.12.2014 31.12.2013 7 7 13 13 1 012 1 012 921 921 0 799 9 295 926 11 021 -0 1 047 9 002 839 10 888 Korottomat velat kunnalta Ostovelat Yhteensä Muut velat Muut velat Yhteensä Siirtovelkojen olennaiset erät Muut menojäämät, lyhytaik. Palkkajaksotukset Lomapalkkajaksotukset Eläkevakuutusmaksuvelat Yhteensä Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Leasingvastuiden yhteismäärä (1 000 euroa) 31.12.2014 Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Yhteensä 31.12.2013 10 3 13 7 4 11 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä 31.12.2014 Sairaalahoito Vanhainkotihoito Aluepalvelut, sosiaalityö, hyvinvointiteknologia Hallinto, luottamustehtävät Tehostettu palveluasuminen Yhteensä 186 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 31.12.2013 581 532 759 688 334 152 19 212 1 678 13 61 1 673 Hyvinvointipalvelut - Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon tehtävänä on tuottaa paikallisesti ja seudullisesti perustason erikoissairaanhoidon palveluita Hatanpään sairaalan hoitopaikakseen valinneille asiakkaille. Erikoissairaanhoito palvelee asiakkaitaan nykyaikaisin ja luotettavin menetelmin Hatanpään hengessä. Erikoissairaanhoito organisoituu neljään ydinpalvelulinjaan: leikkaustoiminnan, sisätautien, yleislääketieteen ja geriatrian sekä neurologian palvelulinjoiksi. Lisäksi erikoissairaanhoitoon kuuluvat kliinisinä tukipalveluina kuntoutus ja kuvantaminen sekä ei-kliinisinä tukipalveluina välinehuolto, siivoustoiminta, tekstinkäsittelykeskus, aulapalvelut ja vaatehuolto. tuotantoalue ja laitoshoidon tuotantoalueelta sairaalahoito, mukaan lukien geriatriset poliklinikka- ja kotikuntoutuspalvelut. Toimintavuonna jatkettiin leikkausosaston, poliklinikkojen ja välinehuollon peruskorjauksen ja laajennuksen suunnittelua, rakennustyöt alkavat helmikuussa 2015. Äitiysultralle jouduttiin hakemaan ja remontoimaan uudet tilat Puistosairaalan osastolle K12, muutto tapahtui tammikuussa 2015. Hoitoprosessien asiakaslähtöinen kehittämistyöpajatyöskentely jatkui, syksyllä työpajojen tuotoksia esiteltiin Festareilla. Myös esimiesvalmennuksessa (osastonlääkärit – osastonhoitajat) tuotettiin osastojen uusia toimintakäytäntöjä. Asiakasraati aloitti keväällä. Keskustelu on ollut rakentavaa ja asiakasraadin ehdotuksia on otettu huomioon toimintaa suunniteltaessa. Marraskuussa osallistuttiin Finmedin järjestämään Ideaklinikkaan, jossa haettiin keinoja poliklinikkatoiminnan kehittämiseen. Lähde-pisteen toiminta jatkui yhteistyössä potilasjärjestöjen kanssa. Piste myöskin neuvoi potilaita Kanta-arkistoon liittymisestä ja Omakannassa asioimisessa. Erikoissairaanhoito toteutti hoitotakuuta vuonna 2014. Lähetteiden käsittely toteutui tavoitteen mukaisesti (95 prosenttia 3 viikon sisällä). Samoin hoidon tarpeen arviointi, jonka tavoite toteutumiselle oli 85 prosenttia kolmen kuukauden sisällä. Tarpeen mukaiseen hoitoon pääsy toteutui myös alla kuudessa kuukaudessa. Arvio tulevasta kehityksestä Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Vuonna 2014 erikoissairaanhoidon tuotantoalueeseen liitettiin uusina yksikköinä Oriveden terveyskeskuksen vuodeosasto ja kuvantaminen. Näiden osalta toimittiin nollakatteisesti. Vuoden aikana pystyttiin Hatanpään erikoissairaanhoidon tuottavuutta edelleen nostamaan: hoitojaksojen määrä kasvoi 7 prosenttia, poliklinikkakäyntien 15 prosenttia ja leikkaustoimenpiteiden 0,4 prosenttia. Menojen kasvu jäi 1,5 prosenttiin. Tilikauden tuloksesta muodostui 4,1 milj. euroa ylijäämäinen, mikä oli seurausta vuosisuunnitelmaa noin 1 milj. euroa pienemmistä menoista ja edellisestä vuodesta 1,7 milj. euroa kasvaneista myyntituloista kaupungin ulkopuolisilta tahoilta, joista 1,5 milj. euroa koostuu Orivedelle myydyistä erikoissairaanhoidon palveluista. Suurinta kasvua toiminnassa tapahtui gynekologian, neurologian, kirurgian ja sisätautien poliklinikoilla. Vuodeosastohoidon osalta neurologian, sisätautien sekä yleislääketieteen ja geriatrian palvelulinjat kasvattivat eniten tuotettujen hoitojaksojen määrää. Vuoden 2014 alusta alkanut Orivesi – yhteistyö työllisti varsin runsaasti johtuen muun muassa vuodeosaston koko kapasiteetin käyttöönoton viivästymisestä. Orivesiläisiä potilaita hoidettiin myös Hatanpään sairaalan kaikilla palvelulinjoilla. Varsin paljon työllisti myös uuden Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen tuotantoalueen suunnittelu. Uudistuksessa yhdistyivät vuoden 2015 alusta erikoissairaanhoidon Keskeistä vuoden 2015 toiminnan ja talouden kannalta on kaupungin heikon taloudellisen tilanteen aiheuttama talouden tasapainottamistavoite yhdistyneenä organisaatiouudistukseen. Uudella sairaalaja kuntoutuspalveluilla on kaksi tilaajaa, Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta (Tetola) ja Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen lautakunta (Ikila). Etenkin vuoden 2014 aikana toteutetut sairaalatoiminnan supistukset vaikeuttavat palvelutilausten riittävyyden ennakointia. Kaupunki on asettanut Sairaala- ja kuntoutus-palvelujen tuotantoalueen tavoitteeksi 2,5 milj. euron ylijäämän saamisen 2015 aikana. Uusi tuotantoalue mahdollistaa hoitoketjujen kehittämisen aiempaa sujuvimmiksi ja ennen kaikkea kotiin annettavien erityispalvelujen parantamisen. Intensiivistä sairaalahoitoa vaativa akuuttipotilaiden hoito keskittyy Hatanpäälle ja geriatrinen kuntoutus muotoutuu erilaisissa kuntoutusympäristöissä toteutettavaksi moniammatilliseksi toiminnaksi. Hatanpään sairaalassa toteutetaan perusparannuksen vaihe 4-5 sekä laajennushanke, jotka kohdistuvat päiväkirurgian ja vuodeosastojen leikkaussaleihin, sairaalan aulan, erikoispoliklinikan ja välinehuollon tiloihin. Toimintasuunnitelman 2014-2017 mukaisesti erikoissairaanhoidon tavoitteena on olla palveluiden kustannustehokas tuottaja niin Tampereen kaupungille kuin seutukunnillekin. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 187 Hyvinvointipalvelut - Erikoissairaanhoito Henkilöstö Henkilötyövuosia ei ole pystytty vähentämään tavoitteen mukaisesti, koska lisääntyneen suoritemäärän vuoksi henkilöstöresurssia ei ole voitu vähentää. Palkalliset henkilötyövuodet ovat kasvaneen 26 henkilötyövuodella vuoteen 2013 verrattuna, mikä on seurausta Orivedeltä siirtyneestä Palkallisten henkilötyövuosien kehitys Palkalliset henkilötyövuodet Lyhyissä sairauspoissaoloissa on tapahtunut kasvua ja pitkissä sairauspoissaoloissa on tapahtunut laskua. Henkilö-kunnan työssä jaksamista tukevaa sijaishenkilöjärjestelmää tuleekin kehittää edelleen. toiminnasta. Työkiertoa ja henkilökunnan liikkuvuutta on edelleen lisätty eri yksiköiden ja palvelulinjojen välillä. Siitä ja nimetystä sijaishenkilöstöpoolista huolimatta ympärivuorokautinen toiminta vaatii jonkin verran sijaisten käyttämistä. TP 2013 865 Hesu 2014 889 TP 2014 891 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Erikoissairaanhoito on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan osalta ja johtokunta käsittelee arvioinnin 17.2.2015. Erikoissairaanhoidossa on käytössä johtokunnan 9.4.2008 hyväksymä sisäisen valvonnan suunnitelma ja 18.12.2007 hyväksymä riskienhallintasuunnitelma. Kokonaisarviona erikoissairaanhoidon johto lausuu, että erikoissairaanhoidon si- Toimintakäsikirjan jalkauttaminen säinen valvonta on hyvällä tasolla. Esimiehet tuntevat vastuunsa ja velvollisuutensa. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu eikä merkittäviä poikkeamia hyvästä hallinto- ja johtamistavasta ole tullut esiin. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat: • Sairaalainfektioiden torjunnan tehostaminen • Potilasturvallisuussuunnitelman minen laati- • Valmiussuunnitelman ja suuronnettomuussuunnitelman päivittäminen • Talouden ja toiminnan raportoinnin ajantasaisuuden parantaminen Erikoissairaanhoidon toiminnalliset tavoitteet Kortti Sitova tavoitetaso 2014 47 48 49 Palvelutuotannon tuottavuus on parantunut vuoteen 2013 verrattuna Henkilöstön vaihtuvuutta on hyödynnetty Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2013 verrattuna Henkilöstön mahdollisuuksia oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu Ikäihmisten palvelurakennemuutokseen liittyvä sairaalatoiminnan muutos on edennyt hankesuunnitelman ja kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen linjausten mukaisesti 50 55 Toteuma + + Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Erikoissairaanhoidon tuotantoaluekohtainen toiminnallinen tavoite ikäihmisten palvelurakennemuutokseen liittyvästä sairaalatoiminnan muutoksesta saavutettiin tavoitteen mukaisesti. Suunnittelu tehtiin hankesuunnitelman mukaisesti ja vuoden 2015 talousarvio laadittiin uuden organisaatiorakenteen mukaisesti. Uudistus toteutettiin osaprojekteina. Palvelutuotanto 188 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 käynnistyi 1.1.2015 ja toiminnan kehittäminen tarkentuu vuonna 2015. Erikoissairaanhoidon asukaskohtaiset kustannukset nousivat 1,7 prosenttia. Työhyvinvointi parani erikoissairaanhoidossa edellisvuoteen verrattuna. Henkilöstön vaihtuvuutta ei saatu hyödynnettyä suunnitellusti. Henkilötyövuosien vähennystavoitteesta jäätiin 10 henkilötyövuoden verran. Sairauslomien palkkaamiseen tarvittiin enemmän sijaisia ja sairaanhoitopiiristä siirrettiin oman erikoissairaanhoidon tuotettavaksi toimintoja, jotka vaativat lisäresursointia. Lisäksi vaikutusmahdollisuuksien oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämiseen ei koettu lisääntyneen. Hyvinvointipalvelut - Erikoissairaanhoito talousarvion toteumavertailu ( 1 000 euroa) Tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2014 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Muut rahoituskulut Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % Voitto, % 1.1. - 31.12.2013 Talousarvio 2014 Muutettu TA 2014 Ero 2014 76 077 650,44 631 385,87 70 618 181,74 638 076,04 73 835 591 75 107 594 971 37 -7 059 312,50 -13 252 918,80 -6 714 653,55 -12 297 863,34 -7 014 -12 819 -7 514 -13 625 454 372 -35 503 437,54 -33 225 030,17 -35 656 -35 271 -233 -8 156 977,02 -2 016 189,67 -8 061 303,67 -1 922 783,87 -8 483 -2 063 -8 545 -2 085 388 69 -1 379 634,60 -5 502 221,99 3 838 344,19 -1 407 994,95 -5 146 486,89 2 480 141,34 -1 420 -5 250 1 720 -1 420 -5 521 1 720 40 19 2 118 2 051 931,63 301,48 -1 782 936,95 -70,59 -1137,31 4 106 432,45 1 852 193,68 39,40 -1 822 779,63 0,00 -402,27 2 509 192,52 0 0 -120 0 0 1 600 0 0 -120 0 0 1 600 2 052 0 -1 663 -0 -1 2 506 1.1. - 31.12.2014 127,9 127,9 5,4 1.1. - 31.12.2013 334,0 334,0 3,6 Taseyksikön talous ja talousarvion toteutuminen Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi Tilikauden tulos muodostui 4,1 milj. euroa ylijäämäiseksi. Positiiviseen tulokseen päädyttiin pitkälti kulujen kurissa pysymisen ja ulkopuolisten tuottojen kasvun sekä toiminnan tehostumisen johdosta. Liikevaihto ja toimintatuotot ylittyivät 1,0 milj. euroa vuosisuunnitelmaan verrattuna johtuen pääasiassa kunnille, kuntayhtymille ja muille ulkopuolisille tahoille myytyjen palvelujen määrän kasvamisesta 1,7 milj. eurolla, avopalveluille myytyjen palveluiden kasvamisesta 0,5 milj. eurolla sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirille (Pshp) kohdistuvan myynnin pienenemisestä 0,9 milj. eurolla. Myyntitulot tilaajalta kasvoivat 5,6 milj. euroa verrattuna vuoteen 2013, mistä Oriveden terveyskeskussairaalan ja kuvantamisen osuus on 2,5 milj, euroa. Materiaali- ja palvelukustannukset kasvoivat vuodesta 2013 1,3 milj. euroa, mutta alenivat vuosisuunnitelmaan verrattuna 0,8 milj. euroa. Merkittävinä tekijöinä kustannusten maltillisessa kasvussa suhteessa suoritemäärien kasvuun olivat lääke- ja hoitotarvikekustannusten 0,2 milj. euron kasvu sekä laboratoriokustannusten 0,2 milj. euron kasvu samaan aikaan kuin toiminnan volyymit kasvoivat merkittävästi kaikilla palvelulinjoilla. Säästöt saavutettiin kiinnittämällä erityistä huomiota hankintojen kokonaistaloudellisuuteen ja käyttämällä tarkkaa harkintaa hankintojen suhteen. Henkilöstökulut kasvoivat vuodesta 2013 2,5 milj. eurolla, mistä Oriveden terveyskeskussairaalan ja kuvantamisen osuus on 1,4 milj. euroa. Yleisten palkankorotusten taloudellisten vaikutusten lisäksi nousua aiheutti sijaiskustannusten kasvu 0,2 milj. eurolla. Poistot toteutuivat edellisen vuoden tasoisina ja miltei talousarvion mukaisina. Rahoituskulut toteutuivat 0,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempana johtuen vuosisuunnitelmaan tehdystä liian korkeasta arviosta rahoitettavien pääomien tasosta. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 189 Hyvinvointipalvelut - Erikoissairaanhoito talousarvion toteumavertailu (1 000 euroa) Rahoituslaskelma 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 Talousarvio 2014 3 838 344,19 1 379 634,60 268 088,26 5 486 067,05 2 480 141,34 1 407 994,95 29 051,18 3 917 187,47 1 720 1 420 -120 3 020 1 720 1 420 -120 3 020 2 118 -40 388 2 467 -1 376 268,51 -1 376 268,51 -863 781,77 -863 781,77 -1 056 -1 056 -1 233 -1 233 -143 -143 4 109 798,54 3 053 405,70 1 964 1 787 2 323 0 0 -1 964 -1 964 -1 787 -1 787 1 787 1 787 -5 341 751,44 -126 133,35 -9 528,15 1 367 614,40 -4 109 798,54 -3 604 553,51 9 911,74 -988,78 542 224,85 -3 053 405,70 0 0 -4 110 -4 109 798,54 -3 053 405,70 -1 964 -1 787 -2 323 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 0 0 0 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Investointien rahavirta Investointimenot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, 7 466 497,10 € *) Investointien tulorahoitus, % 398,6 Lainanhoitokate 407,7 Kassan riittävyys, pv 0 Quick Ratio 1,3 Current Ratio 1,3 * Tunnusluku laskettu taseyksikön perustamisesta alkaen vuodesta 2011 - Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointi Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin. Se kertoo siitä, kuinka paljon varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja käytettäväksi investointeihin ja rahoituksellisen aseman muuttamiseen. Tilikauden 2014 toiminnan rahavirta oli 5,5 milj. euroa, mikä on 1,6 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Muutosten taustalla oli edellisvuotta suurempi liikeylijäämä ja rahoitustuottojen kasvu 0,2 milj. eurolla. Ti- 190 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Muutettu TA 2014 Ero 2014 3 356 698,56 453,5 314,9 0 0,9 0,9 likauden 2014 toiminnan rahavirta kasvoi vuosisuunnitelmaan verrattuna 2,5 milj. euroa johtuen pääosin vuosisuunnitelmaa paremmasta tilikauden ylijäämästä. Investointien rahavirta kuvaa pysyvien vastaavien hyödykkeiden investointeihin käytetyn ja niiden myynnistä saadun rahan vaikutusta rahavaroihin. Vuoden 2014 investointimenot toteutuivat 1,4 milj. eurona ja kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 0,5 milj. euroa. Investointien rahavirta kasvoi vuosisuunnitelmaan verrattuna 0,1 milj. euroa johtuen pääosin vuoden 2014 alusta aloit- taneen Oriveden yhteistoiminta-alueen terveydenhuollon palvelujen mukana Orivedeltä siirtyneistä pysyvien vastaavien omaisuuseristä. Toiminnan ja investointien rahavirta toteutui yhteensä 4,1 milj. euroa positiivisena, eli toiminnan rahavirralla pystyttiin rahoittamaan investointi- ja pääomamenot. Toiminnan ja investointien rahavirran neljän vuoden kertymä on 7,5 milj. euroa positiivinen. Hyvinvointipalvelut - Erikoissairaanhoito Investoinnit ja niiden analysointi Vuoden 2014 investointimenot toteutuivat 1,4 milj. eurona ja ne kasvoivat edelliseen vuoteen nähden 0,5 milj. euroa. Investointimenot toteutuivat ilman Oriveden osuutta talousarvion suuruisina. Oriveden yhteistoiminta-alueen perustamisesta johtuen investoinneiksi kirjautui lisäksi Orivedeltä siirtyneet omaisuuserät. investoinnit Tase ja taseen analysointi Tase kuvaa omaisuus- ja pääomaeriä tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaisiin omaisuus- ja pääomaeriin. Erikoissairaanhoidon taseen loppusumma vuoden 2014 lopussa oli 17,6 milj. euroa. Taseen loppusumma kasvoi 5,4 milj. euroa eli 45 prosenttia. Taseen vastaavien muutokset johtuivat erityisesti saamisten kunnalta 5,3 milj. euron kasvusta. Taseen kasvu johtuu osaltaan Oriveden kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastopalvelujen ja kuvantamispalvelujen siirtymisestä erikoissairaanhoidon hoidettavaksi osana yhteistoiminta-alueena tuotettavia palveluita. Vastattavien muutokset johtuivat positiivisen oman pääoman 4,1 milj. euron kasvusta tilikauden ylijäämäisen tuloksen vuoksi. Erikoissairaanhoidon omavaraisuusaste kasvoi 21,1 prosentista 37,9 prosenttiin. Kertynyttä ylijäämää oli tilikauden lopussa 6,7 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluku kertoo, että käyttötuloista tarvittaisiin 14,2 prosenttia koko vieraan pääoman takaisin maksamiseen. Tase 1 000 euroa TP 2014 Muutettu TA 2014 Ero Alkuper TA 2014 Muutokset AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto -1 376 -1 376 -1 233 -1 233 -143 -143 -1 056 -1 056 -177 -177 INVESTOINNIT YHTEENSÄ -1 376 -1 233 -143 -1 056 -177 31.12.2014 31.12.2013 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset kunnalta Muut saamiset Siirtosaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ 77 718,72 3 145 195,88 3 222 914,60 135 134,55 3 091 146,14 3 226 280,69 1 037 365,22 12 948 205,47 355 266,39 3 216,25 14 344 053,33 968 115,74 7 606 454,03 296 958,02 4 640,75 8 876 168,54 17 566 967,93 12 102 449,23 2 551 749,64 4 106 432,45 6 658 182,09 42 557,12 2 509 192,52 2 551 749,64 1 862 964,89 42 287,18 791 262,65 8 212 271,12 10 908 785,84 1 582 419,82 51 815,33 711 089,66 7 205 374,78 9 550 699,59 17 566 967,93 12 102 449,23 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien alijäämä (ylijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat Korottomat velat kunnalta Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa Lainakanta, 1 000 euroa Lainasaamiset, 1 000 euroa 31.12.2014 31.12.2013 37,9 14,2 6 658 0 0 21,1 13,4 2 552 0 0 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 191 Hyvinvointipalvelut - Erikoissairaanhoito Tilinpäätöksen liitetiedot tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Tuloslaskelman ja/tai taseen esittämistavan muutos Taseen esittämistapaa on muutettu vuoden 2014 tilinpäätökseen. Aiemmin lyhytaikaisissa muissa veloissa esitettyjen henkilösivukuluvelkatilien esitystapaa on korjattu kuluneeseen vuoteen ja samalla korjattu vertailutiedon esitystapaa. Henkilösivukulujen velkatilit esitetään jatkossa lyhytaikaisissa siirtoveloissa. Tuloslaskelman liitetiedot Liikevaihto (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2014 Sisätautien palvelulinja Neurologian palvelulinja Yleislääketieteen ja geriatrian palvelulinja Leikkaustoiminnan palvelulinja Hallinto Kliiniset tukipalvelut Muut tukipalvelut Yhteensä 19 455 8 783 15 214 27 200 234 3 268 1 923 76 078 1.1. - 31.12.2013 19 146 8 135 11 707 27 169 -190 2 599 2 052 70 618 Liiketoiminnan muut tuotot (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2014 Työllistämistuki Korvaus työterveyshuollon järjestämisestä Muiden rakennusten vuokratulot Muut tulot Yhteensä 192 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 40 247 250 94 631 1.1. - 31.12.2013 18 208 270 141 638 Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Tilikauden 2014 toimintatuloja ja toimintamenoja kasvattivat Oriveden kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyminen yhteistoiminta-alueen hoidettavaksi (Oriveden terveyskeskussairaala ja kuvantamispiste). Hyvinvointipalvelut - Erikoissairaanhoito Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Pysyvien vastaavien hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat: 10 vuotta Tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto 3-5 vuotta Tasapoisto Hyödykkeet, joiden hyödykekohtainen hankintameno on alle 10 000 euroa on kirjattu pääsääntöisesti vuosikuluksi. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistoalaisten investointien vastaavuudesta (1 000 euroa) Suunnitelman mukaiset poistot Poistonalaisten investointien omahankintameno Poikkeama, euroa Poikkeama, % -1 500 -1 495 -5 0,4 Taseen vastaavien liitetiedot Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa) Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistamaton hankintameno 1.1. Lisäykset tilikauden aikana Vähennykset tilikaudella Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Poistamaton hankintameno 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. Enn.maksut ja keskeneräiset hankinnat Koneet ja kalusto Yhteensä 135 0 0 0 57 3 091 1 286 0 90 1 322 0 90 0 -90 0 3 226 1 376 0 0 1 380 78 3 145 0 3 223 78 3 145 0 3 223 Siirtosaamisten olennaiset erät (1 000 euroa) 31.12.2014 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Menoennakot Yhteensä 31.12.2013 3 3 5 5 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 193 Hyvinvointipalvelut - Erikoissairaanhoito Taseen vastattavien liitetiedot Oma pääoma (1 000 euroa) 2014 2013 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. Siirto edelliseltä tilikaudelta Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 43 2 509 2 552 -2 444 2 486 43 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 4 106 2 509 Oma pääoma yhteensä 6 658 2 552 Lyhytaikainen vieras pääoma (1 000 euroa) 31.12.2014 Korottomat velat kunnalta Ostovelat Yhteensä Muut velat Muut velat Yhteensä Siirtovelkojen olennaiset erät Palkkajaksotukset Eläkevakuutusmaksuvelat Lomapalkkajaksotukset Yhteensä 31.12.2013 42 42 52 52 791 791 711 711 902 653 6 657 8 212 375 569 6 262 7 205 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Leasingvastuiden yhteismäärä (1 000 euroa) 31.12.2014 Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Yhteensä 31.12.2013 13 2 15 1 0 1 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä 31.12.2014 Sisätautien palvelulinja Neurologian palvelulinja Yleislääketieteen ja geriatrian palvelulinja Leikkaustoiminnan palvelulinja Hallinto Kliiniset tukipalvelut Muut tukipalvelut Yhteensä 194 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 188 89 189 257 23 105 192 1 043 31.12.2013 198 84 146 252 19 98 185 982 Hyvinvointipalvelut - Varhaiskasvatus ja perusopetus Varhaiskasvatus ja perusopetus Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotantoalue tuottaa lakisääteistä päivähoitopalvelua ja perusopetusta. Varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista lapsilähtöisesti yhteistyössä perheen kanssa. Perusopetus vastaa perusopetuslain mukaisen opetuksen jär- jestämisestä sekä perusopetuksen kehittämisestä vuorovaikutuksessa huoltajien kanssa. naisuuksia ja tehostamalla hallinnon toimintaa. Varhaiskasvatuksessa päiväkodin johtajien määrä väheni kahdella. Yhteensä 13 tuotantoalueen kiinteistössä tehtiin korjaustöitä sisäilmaongelmista johtuen. Sisäilmaongelmien vuoksi palvelua ei voitu järjestää täysipainoisesti 6 koulussa ja 7 päiväkodissa ja palvelua siirrettiin väistötiloihin, mikä vaikutti osittain palvelun laatuun. lisäresurssia, kuten varhaiskasvatuslaki. Opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoitusten epävarmuus sekä koulu- ja päiväkotikiinteistöjen sisäilmaongelmista johtuvat kasvavat korjausinvestoinnit ovat riskitekijänä koko tuotantoalueella. Tuotantoyksikön palvelutilauksen riskitekijöinä ovat myös kunnallisen päivähoitopalvelun suoritemäärien ennakointi eri-ikäisten lasten määrän suhteen ja tuotannon reagointimahdollisuus kysynnän muutoksiin. Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palvelusopimusta tarkistettiin kerran vuoden aikana. Tarkistus koski esiopetuksen palvelutilauksen lisäämistä ja tuotehintojen korjaamista. Perusopetuksen sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan palvelusopimusta tarkistettiin kerran. Tarkistus koski opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksia sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan suoritehintaa ja -määrää. Tuotantoalueella toteutettujen CAF -itsearviointien pohjalta määriteltiin kehittämistavoitteet sekä aluetoiminnan henkilöstöjohtamisen että esi- ja alkuopetuksen toimintamallin osalta. Palveluverkossa tapahtui seuraavat muutokset: Keskussairaalan päiväkodin, Kyyhkysen päiväkodin, Virontörmän päiväkodin ja Teerikallion Kotkansiivet -yksikön päivähoitotoiminta lakkautettiin toimintakauden lopussa. Vastaavasti Virontörmän ja Kotkansiipien yksiköissä aloitti avoimen varhaiskasvatuksen kerhotoiminta elokuussa. Haukiluoman päiväkodin toiminta siirtyi Piiriniityn päiväkotiin. Männistön päiväkoti sulkeutui huhtikuussa. Toiminta siirrettiin ensin väliaikaistiloihin ja elokuun lopussa avautui uusi Niemenrannan päiväkoti. Toimintakauden alussa aloitti toimintansa Kalkunvuoren uusi pienten lasten yksikkö, jossa toimivat päiväkoti ja alkuopetus. Lokakuussa toimintansa aloitti Kuuselan päiväkoti, joka toimii seniorikeskuksessa. Päiväkodissa toimitaan yhteisöllisesti ikäihmisten kanssa. Tuotantoalueella tehostettiin toimintaa muodostamalla laajempia johtamiskoko- Palkallisten henkilötyövuosien kehitys Palkalliset henkilötyövuodet Arvio tulevasta kehityksestä Aluetoiminnan johtamista kehitetään osana kaupungin toimintamallin muutosta. Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen tuen palvelut, joihin kuuluvat koulupsykologit, koulukuraattorit sekä aluekoordinaattorit, uudelleen organisoidaan tukemaan oppilashuoltolain toteuttamista. Osana kehittämisen kokonaisuutta laaditaan osittain seudullinen opetussuunnitelma. Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotantoalueelle on rakennettu yhteistä toimintamallia lasten ja nuorten aktiivisen elämäntavan edistämiseksi. Liikuntamahdollisuuksia parannetaan varhaiskasvatus- ja kouluympäristössä erilaisia menetelmiä ja -rakenteita lisäämällä. Varhaiskasvatuksen ‘Luova, liikkuva lapsi’ -ohjelma ja ‘Liikkuva Koulu’ -ohjelma vahvistavat ennaltaehkäisevää toimintaa. Tuotantoalueen riskitekijöinä ovat kaupungin taloudellisen tilanteen vuoksi tuotteiden hintojen sopeuttaminen talousarvioon sekä nopealla aikataululla voimaan tulevat lakimuutokset, jotka edellyttävät TP 2013 3 380 Hesu 2014 3 360 Henkilöstö Palkalliset henkilötyövuodet toteutuivat 37 henkilötyövuotta alhaisempina kuin vuonna 2013. Vuoden 2014 henkilöstösuunnitelmaan verrattuna henkilötyövuodet ovat toteutuneet 17 henkilötyövuotta alhaisempina. Henkilötyövuosien väheneminen johtuu ennen kaikkea varhaiskasvatuksessa toteutetusta toiminnan tehostamisesta loma-aikoina sekä henkilöstön vuosilomien keskittämisestä näille ajoille. Tuotantoalueen sairauspoissaolot pienenivät 0,24 päivää/henkilötyövuosi. Lisäksi tuotantoalueen hallinnossa on etenkin sihteeri- ja suunnittelijatehtäviä organisoitu uudelleen. Sähköisten järjestelmien kehittymisen myötä ei ole ollut tarvetta rekrytoida uusia työntekijöitä eläköityneiden ja muualle siirtyneiden tilalle. Näistä seikoista johtuen myös sijaistarve on vähentynyt, mikä heijastuu henkilötyövuosimäärän pienempään toteumaan. Taloudellisiin syihin perustuneita palkattomia vapaita pidettiin tuotantoalueella yhteensä 9 651 päivää, joka vastaa 26,44 henkilötyövuotta. TP 2014 3 343 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 195 Hyvinvointipalvelut - Varhaiskasvatus ja perusopetus Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johtokunta hyväksyi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotantoalueen valmiussuunnitelman 6.6.2013 § 46. Suunnitelmassa on määritelty muun muassa häiriötilanteiden aikainen johtoryhmä ja kiinteistökohtaiset (koulu ja päiväkoti) turvallisuuspäälliköt. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotantoalue on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan osalta ja johtokunta käsittelee arvioinnin helmikuussa 2015. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotantoalueella on käytössä johtokunnan 9.4.2008 hyväksymä sisäisen valvonnan suunnitelma ja 13.12.2012 hyväksymä riskienhallintasuunnitelma. Kokonaisarviona päivähoidon ja perusopetuksen johto lausuu, että päivähoidon ja perusopetuksen tuotantoalueen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat: • Johtaminen: tuotantoalueen palkitsemisjärjestelmän ja tulostavoitteista palkitsemisen kehittäminen, nykyistä parempi henkilöstösuunnitelmasta tiedottaminen, talouden ja toiminnan tasapainon suunnittelun parantaminen sekä talousarvion ja tavoitteiden oikean suhteen varmistaminen sekä yksiköiden organisaatiorakenteen ja resursoinnin kehittäminen • Riskienhallinta: riskienhallintaan liittyvän koulutuksen järjestäminen yksiköiden esimiehille ja työsuojeluasiamiehille, tuotantoalueen tapaturmiin ja vaaratilateisiin johtaneiden syiden tutkiminen aiempaa kattavammin sekä kohdennetut työn vaarojen arvioinnit tehtäväkohtaisesti • Valvonta: sopimusten hallinnan ja hyväksymismenettelyn kehittäminen • Raportointi ja tiedonvälitys: raportointiin liittyvien tietojärjestelmien ja tiedon analysoinnin kehittäminen sekä häiriötilanneviestintään liittyvän tiedottamisen ja sisäisen viestinnän kehittäminen. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toiminnalliset tavoitteet Kortti Sitova tavoitetaso 2014 47 48 49 Palvelutuotannon tuottavuus on parantunut vuoteen 2013 verrattuna Henkilöstön vaihtuvuutta on hyödynnetty Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2013 verrattuna Henkilöstön mahdollisuuksia oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu Organisaation ja toiminnan itsearviointi toiminnan tehostamiseksi ja uudistamiseksi on tehty joustavan esi- ja alkuopetuksen toimintamallin sekä aluetoiminnan johtamisjärjestelmän osalta (CAF) 50 56 Toteuma + +/+ Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotantoaluekohtainen toiminnallinen tavoite toteutui suunnitellusti. Esi- ja alkuopetuksen toimintamallin sekä aluetoiminnan johtamisjärjestelmän itsearviointi toteutettiin toiminnan tehostamiseksi ja uudistamiseksi. Itsearvioinnit toteutettiin Caf-mallin yhdeksän arviointialueen kautta ja niiden perusteella määriteltiin kehittämistoimenpiteet vuodelle 2015. 196 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen asukaskohtaiset kustannukset kasvoivat 0,5 prosenttia. Henkilöstön vaihtuvuutta hyödynnettiin, ja palkalliset henkilötyövuodet vähenivät yli tavoitetason. Työhyvinvointi parani edellisvuoteen verrattuna perusopetuksessa, mutta ei varhaiskasvatuksessa. Tulosta selitti varhaiskasvatuksessa varhaiseläkemenoperusteisten maksujen nousu ja psykososiaalisten kuormitustekijöiden heikkeneminen. Perusopetuksessa työhyvinvoinnin paranemiseen vaikuttivat sairauspoissaolojen ja työtapaturmien vähentyminen ja kehityskeskustelujen hyödyllisyyden sekä ilmapiriin ja päätöksenteon oikeudenmukaisuuden kokemusten parantuminen. Vaikutusmahdollisuuksien oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämiseen ei koettu lisääntyneen perusopetuksessa eikä varhaiskasvatuksessa. Hyvinvointipalvelut - Varhaiskasvatus ja perusopetus talousarvion toteumavertailu ( 1 000 euroa) Tuloslaskelma 233 561 933,10 2 823 844,59 223 150 295,98 3 139 309,30 Talousarvio 2014 230 267 2 330 -4 626 676,51 -36 472 845,83 -4 363 990,77 -36 023 690,92 -4 392 -35 111 -4 690 -35 149 64 -1 324 -116 213 118,34 -116 253 632,03 -111 990 -114 497 -1 716 -26 852 278,40 -6 662 571,85 -25 900 827,42 -6 765 107,66 -26 079 -6 635 -26 025 -6 728 -827 65 -1 969 104,04 -41 991 126,71 1 598 056,01 -1 151 953,52 -39 154 275,99 -3 323 873,03 -1 721 -42 300 4 370 -1 721 -42 310 4 370 -248 319 -2 772 2 386 316,56 402,15 -2 730 165,21 -135,31 -129,70 1 254 344,50 1 831 676,62 869,08 -2 128 183,52 0 -723,1 -3 620 233,95 0 0 -270 0 0 4 100 0 0 -270 0 0 4 100 2 386 0 -2 460 -0 -0 -2 846 1.1. - 31.12.2014 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Muut rahoituskulut Tilikauden alijäämä (ylijäämä) Tuloslaskelman tunnusluvut 1.1. - 31.12.2014 Sijoitetun pääoman tuotto, % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % Voitto, % Taseyksikön talous ja talousarvion toteutuminen Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi Tilikauden tulos oli 1,3 milj. euroa ylijäämäinen, joka oli 4,9 milj. euroa edellisvuotta parempi ja 2,8 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi. Tilikauden 4,1 milj. euron ylijäämätavoitteesta saavutettiin 1,3 milj. euroa. Perusopetuksessa sidottu ryhmäkoko vaikeutti henkilöstösäästöjen toteuttamista. Varhaiskasvatuksessa asetetut tehostamistavoitteet saavutettiin lähes kokonaan. Vain kasvanut palvelutarve aiheutti henkilöstökulujen sekä materiaalien ja palvelujen ostojen ylityksen. Toiminnan luonteesta johtuen lakisääteiset palvelut on turvattava. Tuotantoalueen liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 10,4 milj. euroa päivähoitotoiminnan laajenemisen, perusopetuksen oppilasmäärän kasvun sekä ryhmäkokojen pienentämiseen ja koulutukselliseen tasa- -96,8 -96,8 0,5 1.1. - 31.12.2013 1.1. - 31.12.2013 negat. negat. -1,6 arvoon suunnattujen opetus- ja kulttuuriministeriön avustusten johdosta. Suoritemäärien kasvun vuoksi liikevaihto ylitti 0,5 milj. eurolla vuosisuunnitelman. Liiketoiminnan muut tuotot ylittyivät 0,4 milj. euroa johtuen työterveyshuolto-, työllistämistuki- ja koulutuskorvausten sekä hankerahoituksen ennakoitua suuremmista toteumista. Materiaalikulut kasvoivat edellisvuodesta 0,3 milj. euroa, mutta alittivat vuosisuunnitelman 0,1 milj. eurolla. Kasvu johtui tasa-arvoavustuksen merkittävästä suuntaamisesta kriteerit täyttävien koulujen oppimisympäristöihin. Palvelujen ostot kasvoivat edellisvuodesta maltillisesti 0,4 milj. euroa (1,2 prosenttia) ja ylittivät vuosisuunnitelman 1,3 milj. eurolla. Talouden tehostamisvelvoitteesta johtuen vuosisuunnitelma jouduttiin laatimaan 2,4 prosenttia, 0,9 milj. euroa, edellisvuoden toteumaa alhaisempana, eikä lapsi- ja oppilasmäärän kasvua pystytty huomioimaan riittävästi. Tampereen ulkopuolelle sijoi- Muutettu TA 2014 233 073 2 417 Ero 2014 489 407 tettujen lasten koulunkäyntikustannukset toteutuivat 0,2 milj. euroa arvioitua korkeampina. Toteumaa nostivat myös Sarka Oy:ltä hankitut avustajapalvelut sekä opetuksen kehittämishankkeisiin liittyvät palvelujen ostot. Majoitus- ja ravitsemuspalvelut ylittyivät 0,5 milj. euroa ja matkustus- ja kuljetuspalvelut 0,2 milj. euroa. Näiden yhteinen toteutuma oli 0,4 milj. euroa edellisvuotta korkeampi. Koneiden ja kaluston kunnossapitopalvelut ylittyivät 0,2 milj. euroa. Toiminta- ja oppimisympäristöjen teknistyminen sekä teknisen työn opetuksen turvallisuusvaatimukset lisäävät laitteiden huoltotarpeita. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ostot ylittyivät 0,3 milj. euroa johtuen pääosin henkilökunnan työterveyskuluista. Henkilöstökulut kasvoivat edellisvuodesta ainoastaan 0,8 milj. euroa (0,5 prosenttia). Tehostamistoimien ansiosta varsinainen palkkasumma henkilösivukuluineen aleni 0,2 milj. euroa, mutta opettajien VaEl -maksun 2,5 prosentin korotus nosti eläkekuluja 1,0 milj. euroa. Tehostamistoimenpiteiden takia henkilöstömenojen vuosisuunnitelmasta vähennettiin 3,6 milj. euroa. Vuosisuunnitelma ylittyi 2,5 milj. euroa. Tästä varhaiskasvatuksen osuus oli 0,6 milj. euroa ja perusopetuksen Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 197 Hyvinvointipalvelut - Varhaiskasvatus ja perusopetus 1,9 milj. euroa, josta VaEl -maksun vaikutus oli 0,6 milj. euroa. Päiväkoti- ja koulurakentamisesta ja niiden varustelusta johtuen poistot kasvoivat edellisvuodesta 0,8 milj. euroa ja ylittivät vuosisuunnitelmaan 0,2 milj. eurolla. Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat edellisvuodesta 2,8 milj. euroa johtuen maa-alueiden vuokrista sekä uusista päiväkoti- ja koulukiinteistöistä. Vuosisuunnitelma alittui 0,3 milj. euroa johtuen palveluverkossa tapahtuneiden tilamuutosten talousarvion toteumavertailu (1 000 euroa) Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Investointien rahavirta Investointimenot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. Rahoituslaskelman tunnusluvut 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 Talousarvio 2014 1 598 056,01 1 969 104,04 -343 711,51 3 223 448,54 -3 323 873,03 1 151 953,52 -296 360,92 -2 468 280,43 4 370 1 721 -270 5 821 4 370 1 721 -270 5 821 -2 772 248 -74 -2 597 -3 167 275,07 -3 167 275,07 -1 953 052,41 -1 953 052,41 -3 481 -3 481 -3 541 -3 541 374 374 56 173,47 -4 421 332,84 2 340 2 280 -2 224 -3 762,00 -3 762,00 3 762,00 3 762,00 -2 340 -2 340 -2 280 -2 280 2 276 2 276 -480 652,86 -219 910,77 199,10 647 953,06 -52 411,47 2 988 398,70 126 142,05 3 354,08 1 299 676,01 4 417 570,84 0 0 -52 -56 173,47 4 421 332,84 -2 340 -2 280 2 224 0,00 -0,00 0 0 0 0,00 467,73 467,73 0,00 467,73 467,73 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kerty-6 602 064,89 mä, € *) Investointien tulorahoitus, % 101,8 Lainanhoitokate 218,1 Kassan riittävyys, pv 0 Quick Ratio 0,7 Current Ratio 0,7 * Tunnusluku laskettu taseyksikön perustamisesta alkaen vuodesta 2012 - Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointi Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin. Se kertoo, kuinka paljon varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja käytettäväksi investointeihin ja rahoituksellisen aseman muuttamiseen. Tilikauden 198 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 vaikutuksista sisäisiin vuokriin. Yhdystilin korkokustannus ylittyi 0,1 milj. euroa johtuen vuosisuunnitelmaan tehdystä liian alhaisesta arviosta rahoitettavien pääomien tasosta. -6 658 238,36 -126,4 -16,0 0 0,6 0,6 2014 toiminnan rahavirta oli 3,2 milj. euroa ja se kasvoi edelliseen tilikauteen verrattuna 5,7 milj. euroa johtuen liikeylijäämän merkittävästä kasvusta. Tilikauden 2014 toiminnan rahavirta pieneni vuosisuunnitelmaan verrattuna 2,6 milj. euroa johtuen pääosin siitä, että vuosisuunnitelmassa asetettua tilikauden 4,1 milj. euron ylijäämätavoitetta ei saavutettu. Muutettu TA 2014 Ero 2014 Investointien rahavirta kuvaa pysyvien vastaavien hyödykkeiden investointeihin käytetyn rahan vaikutusta rahavaroihin. Vuoden 2014 investointimenot olivat 3,2 milj. euroa ollen 1,2 milj. euroa edellisvuotta suuremmat johtuen toteutetuista ensikertaisen kalustamisen hankkeista. Investointien rahavirta pieneni vuosisuunnitelmaan verrattuna 0,4 milj. euroa johtuen pääosin ensikertaisen kalustamisen säästöistä. Tilikauden toiminnan ja investointien rahavirta kääntyi lievästi positiiviseksi. Toiminnan ja investointien rahavirran kolmen vuoden kertymä on 6,6 milj. euroa negatiivinen edellisinä vuosina syntyneiden alijäämien vuoksi. Tuotantoalueen välitön maksuvalmius on parantunut hieman edellisvuodesta. Hyvinvointipalvelut - Varhaiskasvatus ja perusopetus Investoinnit ja niiden analysointi Investoinneista säästyi 0,4 milj. euroa. Suurin yksittäinen erä oli Vuoreksen koulutalon ensikertaisesta kalustamisesta säästynyt 0,3 milj. euroa, koska liikuntatilojen led-näytön hankkimista ei katsottu koulun toiminnan kannalta tarpeelliseksi. Hanketasolla sitovista investoinneista 0,1 milj. euroa siirtyy toteutettaviksi vuoden 2015 aikana. investoinnit 1 000 euroa TP 2014 Muutettu TA 2014 Alkup TA 2014 Ero Muutokset AINEELLISET HYÖDYKKEET Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto -3 167 -100 -3 067 -3 541 -100 -3 441 374 0 374 -3 481 -100 -3 381 -60 0 -60 INVESTOINNIT YHTEENSÄ -3 167 -3 541 374 -3 481 -60 Tase Tase ja taseen analysointi Tase kuvaa omaisuus- ja pääomaeriä tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaisiin omaisuus- ja pääomaeriin. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen taseen loppusumma vuoden 2014 lopussa oli 18,1 milj. euroa. Taseen loppusumma kasvoi 1,9 milj. euroa eli 11,7 prosenttia. Taseen vastaavien muutokset johtuivat erityisesti pysyvien vastaavien arvon 1,2 milj. euron kasvusta Vuores-talon ja useiden päiväkotien ensikertaisen kalustamisen johdosta. Vastattavien muutokset johtuivat negatiivisen oman pääoman 1,3 milj. euron pienenemisestä tilikauden ylijäämäisen tuloksen kautta sekä lyhtyaikaisen vieraan pääoman kasvusta erityisesti lyhytaikaisten ostovelkojen osalta. Tilikauden lopussa tuotantoalueen omavaraisuusaste oli edelleen negatiivinen johtuen edellisten vuosien alijäämästä. Suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluku kertoo, että käyttötuloista tarvittaisiin 9,1 prosenttia koko vieraan pääoman takaisin maksamiseen pois lukien ennakkomaksut. Vuonna 2013 suhteellinen velkaantuneisuus oli 9,3 prosenttia. 31.12.2014 31.12.2013 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 367 672,16 367 672,16 408 524,62 408 524,62 346 663,40 3 202 413,22 3 549 076,62 280 765,15 2 029 287,98 2 310 053,13 Rahat ja pankkisaamiset 169 430,23 13 616 838,14 389 281,50 517,17 14 176 067,04 467,73 102 141,97 13 136 185,28 234 119,30 3 056,86 13 475 503,41 467,73 VASTAAVAA YHTEENSÄ 18 093 283,55 16 194 548,89 -4 745 738,69 1 254 344,50 -3 491 394,19 -1 125 504,74 -3 620 233,95 -4 745 738,69 0,00 1 743 060,51 4 246,56 2 405 920,52 17 431 450,15 21 584 677,74 3 762,00 1 188 693,92 4 047,46 2 378 084,44 17 365 699,76 20 940 287,58 18 093 283,55 16 194 548,89 Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset kunnalta Muut saamiset Siirtosaamiset VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden alijäämä (ylijäämä) VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Lainat kunnalta Ostovelat Korottomat velat kunnalta Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa Lainakanta, 1 000 euroa Lainasaamiset, 1 000 euroa 31.12.2014 -19,3 9,1 -3 491 0 0 31.12.2013 -29,3 9,3 -4 746 4 0 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 199 Hyvinvointipalvelut - Varhaiskasvatus ja perusopetus Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Tuloslaskelman ja/tai taseen esittämistavan muutos Taseen esittämistapaa on muutettu vuoden 2014 tilinpäätökseen. Aiemmin lyhytaikaisissa muissa veloissa esitettyjen henkilösivukuluvelkatilien esitystapaa on korjattu kuluneeseen vuoteen ja samalla korjattu vertailutiedon esitystapaa. Henkilösivukulujen velkatilit esitetään jatkossa lyhytaikaisissa siirtoveloissa. Tuloslaskelman liitetiedot Liikevaihto (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2014 Päivähoito Perusopetus Yhteensä 93 058 140 504 233 562 1.1. - 31.12.2013 88 043 135 107 223 150 Liiketoiminnan muut tuotot (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2014 Maksutulot Työllistämistuki EU-tuki kehittämisporjekteille Korvaus työterveyshuollosta Muut tuet ja avustukset Vuokratulot Muut tulot Yhteensä 200 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 66 144 17 763 1 637 102 95 2 824 1.1. - 31.12.2013 47 68 48 765 1 997 108 107 3 139 Hyvinvointipalvelut - Varhaiskasvatus ja perusopetus Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Pysyvien vastaavien hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat: Aineettomat oikeudet 3 - 5 vuotta Tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 3 - 10 vuotta Tasapoisto Rakennukset 10 - 30 vuotta Tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet 10 - 40 vuotta Tasapoisto Koneet ja kalusto 3 - 20 vuotta Tasapoisto Soranottoalueet Käytön mukainen Hyödykkeet, joiden hyödykekohtainen hankintameno on alle 10 000 euroa on kirjattu pääsääntöisesti vuosikuluksi. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistoalaisten investointien vastaavuudesta (1 000 euroa) Suunnitelman mukaiset poistot Poistonalaisten investointien omahankintameno Poikkeama, euroa Poikkeama, % -2 962 -4 393 1 431 -32,6 Selvitys poikkeaman syistä Poistosuunnitelman tarkistaminen Tulevien vuosien koulu- ja päiväkotirakentaminen on kasvattanut olennaisesti investointimenoja. Poistojen taso tulee nousemaan pidemmällä aikavälillä. Poistosuunnitelma on päivitetty siten, että se noudattaa kaupungin poistosuunnitelmaa. Taseen vastaavien liitetiedot Aineettomat hyödykkeet (1 000 euroa) Muut pitkävaikutteiset menot Poistamaton hankintameno 1.1. Tilikauden poisto Poistamaton hankintameno 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. 409 41 368 368 Yhteensä 409 41 368 368 Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa) Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistamaton hankintameno 1.1. Lisäykset tilikauden aikana Tilikauden poisto Poistamaton hankintameno 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. 281 100 34 347 347 Koneet ja kalusto 2 029 3 067 1 894 3 202 3 202 Yhteensä 2 310 3 167 1 928 3 549 3 549 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 201 Hyvinvointipalvelut - Varhaiskasvatus ja perusopetus Siirtosaamisten olennaiset erät (1 000 euroa) 31.12.2014 31.12.2013 1 1 2 3 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Menoennakot Tulojäämät Yhteensä 1 Taseen vastattavien liitetiedot Oma pääoma (1 000 euroa) 2014 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. Siirto edelliseltä tilikaudelta Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. Tilikauden ylijäämä/alijäämä Oma pääoma yhteensä 2013 -1 126 -3 620 -4 746 0 -1 126 -1 126 1 254 -3 620 -3 491 -4 746 31.12.2014 31.12.2013 4 4 4 4 2 406 2 406 2 378 2 378 756 275 2 330 14 070 17 431 599 304 2 193 14 269 17 366 Lyhytaikainen vieras pääoma (1 000 euroa) Korottomat velat kunnalta Ostovelat Yhteensä Muut velat Muut velat Yhteensä Siirtovelkojen olennaiset erät Tuloennakot, lyhytaik. Palkkajaksotukset Eläkevakuutusmaksuvelat Lomapalkkajaksotukset Yhteensä Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä 31.12.2014 Päivähoito Perusopetus Yhteensä 202 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 1 842 1 826 3 668 31.12.2013 1 852 1 918 3 770 Hyvinvointipalvelut - Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus Tampereen toisen asteen koulutuksesta valmistuu aktiivisia kansalaisia, joilla on hyvät valmiudet työ- ja elinkeinoelämään, jatko-opintoihin ja elinikäiseen oppimiseen. Toisen asteen koulutus on alueellisesti ja valtakunnallisesti aktiivinen ja innovatiivinen kouluttaja ja työ- ja elinkeinoelämän kehittäjä. na uusista ja peruskorjatuista tiloista oli kohoavien pääomavuokrien ja ylläpitokustannusten kasvava osuus lukiokoulutuksen vuosisuunnitelman käyttökustannuksista. Lukiokoulutukselle asetettu ylijäämätavoite 0,6 milj. euroa asetti erityisen haasteen lukioiden toiminnan suunnittelulle ja opiskelijoiden valmistumiselle määräajassa sekä henkilöstön jaksamiselle. Taloudelliset tavoitteet saavutettiin ja ammatillisen koulutuksen voitollinen tulos antaa puskurivaraa tulevien rahoituskarsintojen varalle. sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Uudistuva rahoituslaki ja 1.8.2014 käyttöön otettu oppilas- ja opiskelijahuoltolaki asettavat opiskelijoiden ohjaukselle ja tavoiteajassa valmistumiselle suuria haasteita. Kiristyvän taloudellisen tilanteen ja valtionosuusrahoituksen vähenemisen vuoksi Tredun on sopeutettava koko toimintansa edelleen. Tämä edellyttää kriittistä tarkastelua erityisesti käytettävissä olevien tilojen suhteen, mutta myös työn alla olevan palveluverkkosuunnitelman toteutuksessa ja aikataulutuksessa. Samoin muun muassa kilpailuneutraliteetin ja muiden lakimuutosten edellyttämät muutokset sekä ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmauudistukset vaikuttavat suoraan toiminnan organisointiin, henkilöstön rekrytointiin sekä pedagogisiin järjestelyihin. Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Toisen asteen koulutus käsittää ammatillisen ja lukiokoulutuksen tuotantoyksiköt. Ammatillinen koulutus on toiminut maakunnallisesti vuoden 2013 alusta, kun Tampereen ammattiopisto ja Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä muodostivat Tampereen seudun ammattiopiston, Tredun. Ammatillinen koulutus toimii kaikkiaan 20 toimipisteessä 10 kunnan alueella. Muutoksen johdosta koko tuotantoalueen organisaatiota muutettiin ja vuoden 2014 aikana käynnistettiin organisaatiorakenteen arviointi. Vuoden aikana valmistuivat Hepolamminkadun toimipisteeseen uudet tilat sähköalan opetukselle sekä Koivistontien toimipisteessä tehtiin tilojen muutostöitä muun muassa vaatetusalan siirtyessä sinne kokonaisuudessaan. Rakentamisen ja perusparannuksen myötä tilojen vuokrakulut nousevat entisestään. Organisaation toiminnan kehittämistä suunniteltiin sekä tutkinnon uudistuksen että valtionosuusleikkauksien tuomien muutosten takia. Tampereen kaupungin ylläpitäminä toimi 6 päivälukiota ja aikuislukio. Tampereen teknillisen lukion uudisrakennus valmistui kevään aikana ja toiminta siirtyi uusiin tiloihin Hepolamminkadulle. Yhteistoiminta Tredun kanssa Hepolamminkadun kampuksella lisääntyi. Tampereen klassillisen lukion peruskorjaus jatkui ja yhdyskäytävän toteuttaminen uuden ja vanhan puolen välille hyväksyttiin. Uusien opiskelijoiden sisäänotto kasvoi klassillisessa lukiossa vielä 2014. Taloudellisena haastee- Palkallisten henkilötyövuosien kehitys Palkalliset henkilötyövuodet Arvio tulevasta kehityksestä Ammatillisen ja lukiokoulutuksen yksikköhintaa on leikattu, mikä asettaa huomattavan taloudellisen haasteen koko tuotantoalueelle. Maakunnan suotuisa väestökehitys ja valtionosuusperusteisten aloituspaikkojen lisäys ammatillisessa koulutuksessa pitävät yllä koulutuskysyntää ja hieman tasoittavat tilannetta. Lukiokoulutuksen puolella Tilaaja ja Tuottaja seuraavat opiskelijoiden hakeutumista lukiokoulutukseen ja sisäänottoa kasvatetaan tarpeen mukaan. Toiminnalliseen ja taloudelliseen haasteeseen voidaan vastata tarkistamalla palveluverkkoa, noudattamalla kriittistä henkilöstöpolitiikkaa, monimuotoistamalla toimintatapoja sekä kehittämällä ansaintakeinoja. Varsinaisen toiminnan sisältö muuttuu koko toisella asteella, kun sekä ammatillisen että lukiokoulutuksen opetussuunnitelmat uudistuvat ja siirrytään vaiheittain TP 2013 1 339 Hesu 2014 1 296 Henkilöstö Tuotantoalueen henkilöstömäärä 31.12.2014 oli yhteensä 1 422. Henkilöstömäärä väheni toimintavuoden aikana 34 henkilöllä. Henkilöstöstä 278 oli lukiokoulutuksen yksikössä ja 1 144 ammatillisen koulutuksen yksikössä (Tredussa). Palkallisten henkilötyövuosien määrä tuotantoalueella vuonna 2014 oli yhteensä 1 308. Palkallisten henkilötyövuosien määrä ilman palkkatuettua henkilöstöä pieneni edellisvuodesta 32,4 henkilötyövuodella, lukiokoulutuksessa vähennys oli 6 ja ammatillisessa koulutuksessa 26,4 henkilötyövuotta. TP 2014 1 308 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 203 Hyvinvointipalvelut - Toisen asteen koulutus Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Toisen asteen koulutus on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan osalta ja johtokunta on käsitellyt arvioinnin 20.1.2015. Toisen asteen koulutuksessa on käytössä johtokunnan 10.4.2008 hyväksymä sisäisen valvonnan suunnitelma ja 16.12.2014 hyväksymä riskienhallintasuunnitelma. Kokonaisarviona toisen asteen koulutuksen johto lausuu, että toisen asteen koulutuksen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat: • Irtaimistohallinto • Raportoinnin ja tiedonkeruun kehittäminen • Tietojärjestelmien tarkistaminen käyttövaltuuksien • Tiedonvälitysprosessin kehittäminen yksikön sisällä ja sidosryhmille Toisen asteen koulutuksen toiminnalliset tavoitteet Kortti Sitova tavoitetaso 2014 47 48 49 50 57 Palvelutuotannon tuottavuus on parantunut vuoteen 2013 verrattuna Henkilöstön vaihtuvuutta on hyödynnetty Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2013 verrattuna Henkilöstön mahdollisuuksia oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu Palvelurakenteen, palvelukokonaisuuksien ja palvelujen priorisointi ja työnjako on tehty Ammatillisen ja lukiokoulutuksen laatujärjestelmien kehittäminen toisen asteen koulutuksen toimintajärjestelmäksi on edennyt suunnitelman mukaisesti 58 Toteuma +/? + + Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Toisen asteen koulutuksen molemmat tuotantoaluekohtaiset toiminnalliset tavoitteet toteutuivat. Palvelurakenteen ja palvelukokonaisuuksien priorisointia ja työnjakoa tehtiin esimerkiksi toisen asteen koulutuksen toimintasäännön päivittämisen yhteydessä. Toisen asteen koulutuksen tuotantoalueen hallinnossa tehtiin selvitystä toimintojen ja tehtävien päällekkäisyyksistä. Lähikuntien kanssa 204 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 tehtiin suunnitelmia yritysyhteistyön lisäämisestä. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen laatujärjestelmien kehittämisessä toisen asteen koulutuksen toimintajärjestelmäksi edettiin suunnitellusti: Tampereen seudun ammattiopiston laatujärjestelmän rakentamistyö aloitettiin kaikkien suunniteltujen osa-alueiden osalta, ja lukiokoulutuksen ydinprosessien päivitys aloitettiin. Asukaskohtaiset kustannukset laskivat Tampereen seudun ammattiopistossa 1,4 prosenttia ja nousivat lukiokoulutuksessa 0,1 prosenttia. Työhyvinvointia ei saatu tavoitteen mukaisesti paranemaan edellisvuoteen verrattuna. Henkilötyövuosien vähennystavoite lähes saavutettiin. Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämiseen ei voitu arvioida organisaatiomuutosten vuoksi. Hyvinvointipalvelut - Toisen asteen koulutus talousarvion toteumavertailu (1 000 euroa) Tuloslaskelma 134 229 237,62 3 247 304,44 135 421 552,21 4 530 950,75 Talousarvio 2014 135 619 2 437 -5 291 204,76 -23 880 634,51 -5 296 458,93 -23 354 166,39 -5 529 -28 740 -5 432 -26 286 141 2 405 -60 540 768,44 -61 393 966,09 -59 061 -60 335 -206 -14 014 093,83 -3 434 759,84 -13 409 873,91 -3 540 026,43 -13 237 -3 438 -13 317 -3 507 -697 72 -2 157 339,66 -23 290 531,68 4 867 209,34 -2 427 068,32 -22 137 456,00 8 393 486,89 -2 949 -23 940 1 163 -2 899 -24 184 1 163 742 893 3 704 1 196 109,86 4 904,68 -657 161,42 -74,61 -4 117,06 5 406 870,79 496 799,25 2 383,09 -625 884,54 0,00 -4 465,49 8 262 319,20 0 0 -290 0 -1 872 0 0 -290 0 -1 872 1 196 5 -367 -0 -3 4 535 1.1. - 31.12.2014 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Muut rahoituskulut Tilikauden alijäämä (ylijäämä) Tuloslaskelman tunnusluvut 1.1. - 31.12.2014 Sijoitetun pääoman tuotto, % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % Voitto, % Taseyksikön talous ja talousarvion toteutuminen Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi Vuonna 2013 Tampereen ammattiopiston ja Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän toiminta yhdistettiin isäntä-kuntamallilla. Vuodesta 2013 alkaen saadaan ammatillisen koulutuksen talouden osuudesta ensimmäistä kertaa vertailukelpoista historiatietoa. Toiminnan yhdentyessä lähtökohtana oli ammatilliseen koulutukseen kanavoidun rahoituksen kohdentaminen täysimääräisenä koulutustoimintaan. Ensimmäisen uudella toimintamallilla toteutetun tilikauden tulos oli 8,3 milj. euroa ylijäämäinen. Vuoden 2014 tilikauden ylijäämä oli 5,4 milj. euroa, joka oli 2,9 milj. euroa edellisvuotta pienempi. Ammatillisen koulutuksen osuus ylijäämästä oli 4,6 milj. euroa ja 69,1 69,1 4,0 1.1. - 31.12.2013 Muutettu TA 2014 134 524 2 598 Ero 2014 -295 649 1.1. - 31.12.2013 234,1 234,1 6,1 lukion 0,8 milj. euroa. Tilikauden liikevaihto toteutui vuosisuunnitelman mukaisesti. Vuoteen 2013 verrattuna liikevaihto aleni 1,4 milj. eurolla ja liiketoiminnan muut tuotot 1,2 milj. eurolla. Liikevaihtoa alensi pääosin sisäisen liikevaihdon lasku. Muissa tuotoissa projektien tuet ja avustukset laskivat, koska projekteja alkoi vähemmän. Henkilöstökulut ylittivät vuosisuunnitelman 0,8 milj. eurolla, mutta olivat 0,3 milj. euroa edellisvuotta pienemmät. Henkilöstökulujen ylitys johtui ammatillisen koulutuksen eläkemenojen lisäyksestä. Vuosisuunnitelma laadittiin aiempien koulutuksen järjestäjien toteutumien perusteella. Siirtyneen henkilöstön osalta maksujen laskentaperuste muuttui työnantajan muutoksen vuoksi aiempaa korkeammaksi. Palvelujen ostot alittivat vuosisuunnitelman 2,4 milj. eurolla. Merkittävin yk- sittäinen tekijä oli oppisopimustoiminnan palvelujen oston alenema 0,7 milj. euroa. Palvelujen ostoja sopeutettiin oppisopimustoiminnan valtionosuuksien leikkaukseen. Poistot alittivat vuosisuunnitelman 0,7 milj. eurolla. Hankinnat toteutuivat suunniteltua myöhemmin, eikä kaikkia suunniteltuja investointeja voitu toteuttaa. Liiketoiminnan muut kulut alittivat vuosisuunnitelman 0,9 milj. eurolla. Rakennusten vuokrakulut alittivat vuosisuunnitelman 0,3 milj. eurolla, mutta kasvoivat edellisvuoteen 1,1 milj. euroa. Koneiden ja laitteiden vuokrakulut alittivat vuosisuunnitelman 0,5 milj. eurolla ollen samansuuruiset kuin vuonna 2013. Yhdystilin korkokustannus alittui 0,8 milj. euroa johtuen vuosisuunnitelmaan tehdystä liian korkeasta arviosta rahoitettavien pääomien tasosta. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 205 Hyvinvointipalvelut - Toisen asteen koulutus talousarvion toteumavertailu (1 000 euroa) Rahoituslaskelma Muutettu TA 2014 1.1. - 31.12.2013 4 867 209,34 2 157 339,66 539 661,45 -104 990,00 7 459 220,45 8 393 486,89 2 427 068,32 -131 167,69 0,00 10 689 387,52 1 163 2 949 -291 1 163 2 899 -291 3 704 -742 831 3 821 3 771 3 793 -3 172 615,86 50 501,26 114 493,00 -3 007 621,60 -2 583 593,63 215 217,12 0,00 -2 368 376,51 -3 139 0 0 -3 139 -3 517 89 0 -3 428 344 -38 114 420 4 451 598,85 8 321 011,01 682 343 4 214 -12 000,00 -12 000,00 -3 685 828,93 -3 685 828,93 -682 -682 -343 -343 331 331 254 850,76 112 778,23 -6 355 866,77 1 203 640,57 2 342,50 345 350,61 -4 436 904,10 36 752,81 -159 720,10 -10 466 003,73 -1 090 851,78 -2 134,90 7 030 262,65 -4 651 695,05 0 0 -4 437 -4 448 904,10 -8 337 523,98 -682 -343 -4 106 Rahavarojen muutos 2 694,75 -16 512,97 0 0 108 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. 2 694,75 36 338,25 33 643,50 -16 512,97 33 643,50 50 156,47 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahoituslaskelman tunnusluvut 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, € *) 9 403 961,90 Investointien tulorahoitus, % 242,3 1 250,9 Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv 0,1 Quick Ratio 1,4 Current Ratio 1,4 * Tunnusluku laskettu taseyksikön perustamisesta alkaen vuodesta 2012 - Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointi Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin. Se kertoo siitä, kuinka paljon varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja käytettäväksi investointeihin ja rahoituksellisen aseman muuttamiseen. Tilikauden 2014 toiminnan rahavirta oli 7,5 milj. euroa ja se aleni edelliseen tilikauteen verrattuna 206 Talousarvio 2014 1.1. - 31.12.2014 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 4 952 363,05 451,3 1 807,9 0,1 1,0 1,1 3,2 milj. euroa. Toiminnan rahavirran muutoksen taustalla on pääosin edellisvuotta pienempi liikeylijäämä. Merkittävimmät tekijät olivat liikevaihdon aleneminen 1,2 milj. eurolla ja liiketoiminnan muiden tuottojen aleneminen 1,3 milj. eurolla. Tilikauden 2014 toiminnan rahavirta kasvoi vuosisuunnitelmaan verrattuna 4,2 milj. euroa johtuen pääosin vuosisuunnitelmaa paremmasta tilikauden ylijäämästä. Ero 2014 Investointien rahavirta kuvaa pysyvien vastaavien hyödykkeiden investointeihin käytetyn ja niiden myynnistä saadun rahan vaikutusta rahavaroihin. Vuoden 2014 investointimenot toteutuivat 3,2 milj. eurona ja ne kasvoivat edelliseen vuoteen nähden 0,6 milj. euroa eli 22,8 prosenttia. Muutosta edellisvuoteen selittää lähinnä lukiokoulutuksen ensikertaisen kalustamisen määrärahan kasvu (Teknillinen lukio). Investointien rahavirta pieneni vuosisuunnitelmaan verrattuna 0,4 milj. euroa johtuen pääosin investointien säästöistä vuosisuunnitelmaan verrattuna. Toiminnan ja investointien rahavirta toteutui yhteensä 4,5 milj. euroa positiivisena. Toiminnan rahavirralla pystyttiin rahoittamaan investointi- ja pääomamenot. Toiminnan ja investointien rahavirran kolmen vuoden kertymä on 9,4 milj. euroa positiivinen. Hyvinvointipalvelut - Toisen asteen koulutus Investoinnit ja niiden analysointi Hanketasolla sitovat investoinnit, Teknillisen lukion ja Klassillisen lukion ensikertainen kalustaminen, toteutuivat suunnitellusti, yhteensä 1,2 milj. euroa. Muita merkittäviä hankintoja olivat Tredun uusien tilojen ja peruskorjattujen tilojen kalusto- ja laitehankinnat, joihin käytettiin yhteensä 1,3 milj. euroa. Opetuksen ajoneuvohankintoihin käytettiin 0,3 milj. euroa ja oppimisympäristöjen kehittämiseen 0,3 milj. euroa. Vuodelta 2013 uudelleen budjetoitiin 0,2 milj. euron määräraha Hepolamminkadun toimipisteen ensikertaiseen kalustamiseen sekä NaturaEcoDomus-projektin 0,2 milj. euron investointimääräraha. Hepolamminkadun toimipisteen ensikertaisesta kalustamisesta säästyi 0,1 milj. euroa ja projektin hankinnoista 0,1 milj. euroa. Muista oppimisympäristöön kehittämiseen tarkoitetuista hankinnoista säästyi 0,1 milj. euroa. Tase ja taseen analysointi Tase kuvaa omaisuus- ja pääomaeriä tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaisiin omaisuus- ja pääomaeriin. Toisen asteen koulutuksen taseen loppusumma vuoden 2014 lopussa oli 25,4 milj. euroa. Taseen loppusumma kasvoi 6,0 milj. euroa eli 31,0 prosenttia. Vastaavien muutokset johtuivat erityisesti saamisten 5,2 milj. euron kasvusta. Muutos saamisissa johtui kunnan sisäisten saamisten kasvusta. Vastattavien muutokset johtuivat pääosin positiivisen oman pääoman 5,5 milj. euron kasvusta tilikauden ylijäämäisen tuloksen kautta. Toisen asteen koulutuksen omavaraisuusaste on 45,3 prosenttia, johtuen kertyneestä ylijäämästä. Kertynyttä ylijäämää oli tilikauden lopussa 11,5 milj. euroa. Suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluku kertoo, että käyttötuloista tarvittaisiin 9,8 prosenttia koko vieraan pääoman takaisin maksamiseen pois lukien ennakkomaksut. Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueet ovat toimineet taseyksikköinä vuoden 2012 alusta lähtien. Taseyksiköiden talouden tasapainovaatimuksen mukaan taseyksiköiden tulee kattaa kertyneet alijäämät taloussuunnittelukaudella. Kuntien välisenä yhteistoimintana vuoden 2013 Tase 31.12.2014 31.12.2013 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 9 182,00 9 182,00 37 248,10 37 248,10 42 191,00 35 829,07 6 189 397,48 6 267 417,55 51 694,00 32 846,56 5 199 538,95 5 284 079,51 46 941,87 46 941,87 159 720,10 159 720,10 80 462,64 137 877,60 Rahat ja pankkisaamiset 1 435 599,39 16 821 870,50 461 440,92 201 558,13 19 000 931,58 36 338,25 1 687 670,38 10 466 003,73 612 415,49 944 738,18 13 848 705,38 33 643,50 VASTAAVAA YHTEENSÄ 25 360 811,25 19 363 396,59 6 072 523,79 5 406 870,79 11 479 394,58 -2 189 795,41 8 262 319,20 6 072 523,79 386 791,00 386 791,00 131 940,24 131 940,24 0,00 2 583 055,33 -3 547,39 2 167 207,14 8 747 910,59 13 494 625,67 12 000,00 2 040 463,00 -5 889,89 2 225 220,38 8 887 139,07 13 158 932,56 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 25 360 811,25 19 363 396,59 Taseen tunnusluvut 31.12.2014 31.12.2013 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Keskeneräiset tuotteet Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset kunnalta Muut saamiset Siirtosaamiset VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden alijäämä (ylijäämä) TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMA Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Lainat kunnalta Ostovelat Korottomat velat kunnalta Muut velat Siirtovelat Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa Lainakanta, 1 000 euroa Lainasaamiset, 1 000 euroa alusta toimineen Tampereen seudun ammattiopiston (Tredu) ei kuitenkaan tarvitse kattaa yksikköhintarahoituksellaan Tampereen ammattiopiston (Tao) vuoden 45,3 9,8 11 479 0 0 31,4 9,4 6 073 12 0 2012 tilinpäätöksessä syntynyttä alijäämää -2,0 milj. euroa, joka sisältyy vuoden 2014 tilinpäätöksessä taseen edellisten tilikausien ylijäämään (alijäämään). Yhteistoimin- Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 207 Hyvinvointipalvelut - Toisen asteen koulutus tasopimuksessa sopijaosapuolet sopivat, että valtiolta ammatillisen koulutuksen järjestämiseen saatava yksikköhintarahoi- tus käytetään kokonaisuudessaan ammatillisen koulutuksen järjestämiseen. investoinnit 1 000 euroa TP 2014 Muutettu TA 2014 Alkuper TA 2014 Ero Muutokset AINEELLISET HYÖDYKKEET Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto -3 173 -11 -3 162 -3 517 -12 -3 505 344 1 343 -3 139 -12 -3 127 -378 0 -378 INVESTOINNIT YHTEENSÄ -3 173 -3 517 344 -3 139 -378 51 89 -38 0 89 NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ -3 122 -3 428 306 -3 139 -289 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 114 0 114 0 0 Rahoitusosuudet Tilinpäätöksen liitetiedot tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Tuloslaskelman ja/tai taseen esittämistavan muutos Taseen esittämistapaa on muutettu vuoden 2014 tilinpäätökseen. Aiemmin lyhytaikaisissa muissa veloissa esitettyjen henkilösivukuluvelkatilien esitystapaa on korjattu kuluneeseen vuoteen ja samalla korjattu vertailutiedon esitystapaa. Henkilösivukulujen velkatilit esitetään jatkossa lyhytaikaisissa siirtoveloissa. Tuloslaskelman liitetiedot Liikevaihto (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2014 Ammatillinen koulutus Lukiokoulutus Ammatillisen koulutuksen maksullinen palvelutoiminta Yhteensä 1.1. - 31.12.2013 100 431 26 538 101 179 25 533 7 260 8 710 134 229 135 422 Liiketoiminnan muut tuotot (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2014 Ammatillisen koulutuksen projektitoiminta Toisen asteen koulutuksen muut tulot Lukiokoulutuksen projektitoiminta Ammatillisen koulutuksen maksutulot Lukiokoulutuksen maksutulot Vuokratulot Korvaus työterveyshuollosta Pysyvien vastaavien myyntivoitot Yhteensä 208 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 1 722 316 84 551 49 258 162 105 3 247 1.1. - 31.12.2013 2 843 534 114 444 55 262 255 24 4 531 Hyvinvointipalvelut - Toisen asteen koulutus Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Pysyvien vastaavien hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat: Aineettomat oikeudet 3 vuotta Tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet 10 vuotta Tasapoisto Koneet ja kalusto 3 - 12 vuotta Tasapoisto Hyödykkeet, joiden hyödykekohtainen hankintameno on alle 10 000 euroa on kirjattu pääsääntöisesti vuosikuluksi. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistoalaisten investointien vastaavuudesta (1 000 euroa) Suunnitelman mukaiset poistot Poistonalaisten investointien omahankintameno Poikkeama, euroa Poikkeama, % -2 490 -2 653 163 -6,2 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 105 105 24 24 Muut toimintatuotot Koneiden ja kaluston myyntivoitot Taseen vastaavien liitetiedot Aineettomat hyödykkeet (1 000 euroa) Poistamaton hankintameno 1.1. Tilikauden poisto Poistamaton hankintameno 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. Aineettomat oikeudet 37 28 9 9 Yhteensä 37 28 9 9 Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa) Maa- ja vesialueet Poistamaton hankintameno 1.1. Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikaudella Tilikauden poisto Poistamaton hankintameno 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. 52 0 0 10 0 42 42 Kiinteät rakenteet ja laitteet 33 11 0 0 8 36 36 Koneet ja kalusto 5 200 3 162 51 0 2 122 6 189 6 189 Yhteensä 5 284 3 173 51 10 2 129 6 267 6 267 Siirtosaamisten olennaiset erät (1 000 euroa) 31.12.2014 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Menoennakot Tulojäämät Muut siirtosaamiset Yhteensä 51 143 8 202 31.12.2013 67 877 945 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 209 Hyvinvointipalvelut - Toisen asteen koulutus Taseen vastattavien liitetiedot Oma pääoma (1 000 euroa) 2014 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. Siirto edelliseltä tilikaudelta Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 2013 -2 190 8 262 6 073 0 -2 190 -2 190 5 407 8 262 11 479 6 073 31.12.2014 31.12.2013 -4 -4 -6 -6 Muut velat Muut velat Yhteensä 2 167 2 167 2 225 2 225 Siirtovelkojen olennaiset erät Tuloennakot, lyhytaik. Palkkajaksotukset Lomapalkkajaksotukset Eläkevakuutusmaksuvelat Muut menojäämät, lyh. Yhteensä 949 536 6 063 1 138 61 8 748 1 050 349 6 220 1 125 143 8 887 Tilikauden ylijäämä/alijäämä Oma pääoma yhteensä Lyhytaikainen vieras pääoma (1 000 euroa) Korottomat velat kunnalta Ostovelat Yhteensä Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Leasingvastuiden yhteismäärä (1 000 euroa) 31.12.2014 Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Yhteensä 31.12.2013 524 511 1 035 991 1 484 2 474 0 107 2 961 2 400 2 961 2 507 Muut taloudelliset vastuut (1 000 euroa) Yhteistyösopimus kauneudenhoitoalan opetuksesta ja kehittämisestä Yhteistyösopimus metsäkoneenkuljettajakoulutuksesta Yhteensä Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä 31.12.2014 Ammatillinen koulutus Lukiokoulutus Yhteensä 210 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 1 144 278 1 422 31.12.2013 1 156 300 1 456 Hyvinvointipalvelut - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut tarjoaa sivistystä ja elämänlaatua edistäviä hyvinvointipalveluja. Tuotantoalueen tuotanto- yksiköt ovat kirjastopalvelut, museopalvelut, kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut, työväenopistopalvelut sekä Sara Hildénin taidemuseo. Yksiköt tuottivat palveluja kolmelle tilaajalautakunnalle. ja kokoelman uushankintoja. Syksyllä oli ohjelmassa Marika Mäkelän retrospektiivinen näyttely. Vuoden kokonaiskävijämäärä oli 66 101 kävijää. Kulttuuripalvelut tuotti 1 306 tapahtumaa ja kävijöitä oli yhteensä 167 890. Vuoden teemana oli kulttuuritoimijoiden ja kuntalaisten verkostoitumisen sekä vuoropuhelun lisääminen. Keskeisessä roolissa oli ”Kulttuuriunelmia” –hanke, jossa kuntalaiset arvioivat olemassa olevia kulttuuripalveluita ja tekivät ehdotuksia uusista. Uudet palvelut otetaan käyttöön ja vuoropuhelua jatketaan 2015. Lastenkulttuurikeskusten valtakunnallisen verkoston koordinaatio henkilöresursseineen siirtyi kulttuuripalveluihin. Nuorisotyön alueellisissa palveluissa toimintaa järjestivät 12 nuorisotaloa, joissa kävi vuoden aikana 132 673 kävijää. Monitoimitalo 13:ssa vieraili yli 64 000 kävijää. Nuorten työllistämistä toteutettiin työkokeilupaikka Pajastolla. Kulttuurinen nuorisotyön toimintamuotoja olivat muun muassa ChillHouse, Ihmefilmi, Kult Tour ja Spark. Suuri ponnistus oli valtakunnallinen SottiisiMoves-tapahtuma kesäkuussa, jossa oli 1 200 esiintyjää ja katsojia 4 500. Tampere Filharmonia soitti vuonna 2014 perinteisten sinfoniakonserttien lisäksi monipuolisesti myös muun ohjelmistoa. Santtu-Matias Rouvali vakiinnutti suosionsa tamperelaisyleisön keskuudessa. Orkesteri esiintyi myös Aleksanterin kirkossa sekä Nokialla ja Hämeenlinnassa. George Enescun sinfonioiden kokonaislevytysprojekti saatiin päätökseen. Koululaiskonsertit ja erilaiset esittelytilaisuudet mukaan lukien tuotettiin kaikkiaan lähes sata erilaista tapahtumaa, joissa kävi lähes 75 000 kuulijaa. Vuosi huipentui suorana televisioituun Vuosi vaihtuu -konserttiin, jota seu- rasi enimmillään lähes 700 000 katsojaa. Liikuntapalvelut tuotti monipuolisia liikuntapalveluja kuntalaisille. Tampereen uintikeskuksen peruskorjauksen arvioitu valmistumisaika on kesäkuussa 2015. Tampereen stadionin kenttäalueen peruskorjaus alkoi Suomen Palloliitto ry:n kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti. Yhteistyössä eri järjestöjen kanssa järjestettiin muun muassa karaten EM-kilpailut, speedwayn GP osakilpailu, lentopallon maailmanliigan ottelut ja tyttöjen U19 lentopallon EM-kilpailut. Tampereen seudun työväenopiston, Tammerkosken lukion ja Sampolan kirjaston yhteistyötä jatkettiin Top School -hankkeen loputtua. Pirkanmaan vapaan sivistystyön Osaava-hankkeen rahoittamana jatkettiin koulutusten järjestämistä. Opiston kursseille osallistuneiden määrä kasvoi 4 361 opiskelijalla. Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Lielahti-keskuksessa avattiin toukokuussa uusi kirjasto. Terälahden kirjasto avattiin omatoimikirjastoksi, jonka palveluja voi käyttää myös aukioloaikojen ulkopuolella. Pääkirjasto Metson perusparannuksen sekä Tesoman uuden kirjaston suunnittelu alkoi. Suomalaiset kustantajat avasivat e-kirjamarkkinoita myös kirjastoille. PIKIverkkokirjaston kautta on käytettävissä jo yli 1 000 e-kirjaa. Kirjastokäyntejä oli yhteensä 2,5 miljoonaa ja lainoja tehtiin 4,7 miljoonaa. Museopalveluissa historiallisten kokoelmien muutot kokoelmakeskukseen jatkuivat. Kuvakokoelmat karttuivat 40 000 kuvalla. Vapriikissa järjestettiin muun muassa Afroditen valtakunta – rakkaus, kauneus ja erotiikka antiikin maailmassa sekä Revontuli – säkenöivää eleganssia Pohjolasta. Postimuseo avautui syyskuussa ja Kivimuseo joulukuussa. Näsilinnassa 2015 avautuvan Museo Milavidan suunnittelu eteni. Muumilaakson suunnittelutyö Tampere-talon tiloihin siirtymiseksi aloitettiin. Taidemuseossa järjestettiin muun muassa Suomen Gallupin naivistisen taiteen kokoelmaa esittelevä Kesän kaipuu, nykytaiteen katsaus Miehet puhuvat tunteistaan sekä Janne Nabbin ja Maria Teerin Vuoden nuori taiteilija 2014 -näyttely. Tampereen taidemuseo osallistui Tove Jansson 100 – vuotta juhlanäyttelyyn sekä tuotti Muumi-aiheisen kiertonäyttelyn Japaniin. TR1 taidehallissa järjestettiin kahdeksan näyttelyä. Museoiden kokonaiskävijämäärä oli 614 997. Sara Hildénin taidemuseon maaliskuussa avattu Andy Warholin näyttely oli menestys. Näyttelyssä kävi 42 000 katsojaa. Kokoelmien kesä -näyttelyssä olivat esillä Sara Hildénin säätiön kokoelman klassikot Arvio tulevasta kehityksestä Tampereen asema kulttuurin ja liikunnan kaupunkina on vahva ja kaupungin strategia tukee tämän aseman säilyttämistä. Laadukkaiden hyvinvointia edistävien peruspalvelujen ohella kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut tuottaa kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimaisia tapahtumia, näyttelyitä, festivaaleja, ynnä muita tapahtumia. Korkea laatu takaa palvelujen käytön kasvun sekä maksullisissa palveluissa myös riittävän omarahoitusosuuden. Säästötavoitteet ja viime vuosien varsin suuret henkilötyövuosivähennykset edellyttävät yhteistyössä tilaajan kanssa tehtävää palveluverkon arviointia sekä palvelujen priorisointia; tinkiminen kaikessa johtaa toiminnan lamaantumiseen ja asiakasmäärien laskuun. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 211 Hyvinvointipalvelut - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Henkilöstö Vuoden 2014 toteuman perusteella Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa henkilötyövuodet ovat vähentyneet 19,5 htv ilman palkkatuettua henkilöstöä verrattuna samaan ajankohtaan vuonna 2013. Henkilötyövuodet ovat vähentyneet muun muassa kulttuuripalveluissa 6,71 htv, liikuntapalve- Palkallisten henkilötyövuosien kehitys Palkalliset henkilötyövuodet pereen uintikeskuksen remontin vuoksi, ja esimerkiksi Tullikamarin Pakkahuoneen toimintojen järjestämisestä on luovuttu omalla henkilökunnalla. Kokonaishenkilötyövuosimäärään sisältyy kaupungin ulkopuolisella rahoituksella toteutettua määräaikaista projektityötä 23,3 htv. luissa 5,43 htv, Tampereen seudun työväenopistossa 4,89 htv, ja kirjastopalveluissa 3,3 htv, Suuri vaikutus on sillä, että vakansseja on lakkautettu ja jätetty täyttämättä, mutta myös määräaikaista työtä on tehty vähemmän. Liikuntapalveluissa henkilöstötarve on ollut normaalia pienempi Tam- TP 2013 955 Hesu 2014 951 TP 2014 936 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen tuotantoalue on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan osalta ja johtokunta käsittelee arvioinnin 3.3.2015. Kulttuuri- ja vapaa- aikapalveluissa on käytössä johtokunnan 20.5.2014 hyväksymä Kulttuuri- ja vapaaaikapalvelujen riskienhallintasuunnitelma. Kokonaisarviona kulttuuri- ja vapaa-aika- palvelujen johto lausuu, että tuotantoalueen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen toiminnalliset tavoitteet Kortti Sitova tavoitetaso 2014 47 48 49 Palvelutuotannon tuottavuus on parantunut vuoteen 2013 verrattuna Henkilöstön vaihtuvuutta on hyödynnetty Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2013 verrattuna Henkilöstön mahdollisuuksia oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu Organisaation ja toiminnan itsearvioinnin suunnitelma vuosille 2014-2015 toiminnan tehostamiseksi ja uudistamiseksi on laadittu ja toteutettu vuoden 2014 osalta (CAF) 50 59 Toteuma + + + + Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen tuotantoaluekohtainen toiminnallinen tavoite organisaation ja toiminnan itsearvioinnin suunnitelman laatimisesta ja toteuttamisesta toiminnan tehostamiseksi saavutet- 212 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 tiin vuoden 2014 osalta. Itsearviointityö jatkuu vuonna 2015. Kulttuuri- ja vapaaaikapalvelujen asukaskohtaiset kustannukset laskivat 2,4 prosenttia. Palkalliset henkilötyövuodet vähenivät yli tavoite- tason. Lisäksi työhyvinvoinnin koettiin parantuneen edellisvuoteen verrattuna. Sen sijaan vaikutusmahdollisuudet oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämiseen koettiin heikentyneen. Hyvinvointipalvelut - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut talousarvion toteumavertailu (1 000 euroa) Tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2014 Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Muut rahoituskulut Tilikauden alijäämä (ylijäämä) Tuloslaskelman tunnusluvut Talousarvio 2014 Muutettu TA 2014 Ero 2014 71 881 404,18 396 080,53 9 054 798,63 0,00 70 508 802,11 1 090 035,66 9 980 621,21 20 000,00 71 488 1 695 7 693 0 71 347 1 830 7 769 0 534 -1 434 1 286 0 -4 730 519,81 -10 360 309,35 -4 825 836,18 -11 228 931,57 -4 297 -10 267 -4 392 -10 875 -338 515 -28 107 720,98 -28 362 886,45 -28 138 -28 342 234 -6 754 660,05 -1 561 176,18 -7 034 003,42 -1 605 567,88 -7 207 -1 652 -7 129 -1 643 374 82 -2 341 931,55 -24 110 910,12 3 365 055,30 -1 891 008,99 -23 600 168,26 3 051 056,23 -2 421 -24 833 2 060 -2 421 -24 084 2 060 79 -27 1 305 27 631,94 21 533,88 -480 980,74 1,92 -3 087,37 2 930 154,93 0,00 20 157,25 -702 260,94 -202,80 -12 034,66 2 356 715,08 0 0 -760 0 0 1 300 0 0 -760 0 0 1 300 28 22 279 0 -3 1 630 1.1. - 31.12.2014 Sijoitetun pääoman tuotto, % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % Voitto, % 1.1. - 31.12.2013 56,4 56,4 4,1 1.1. - 31.12.2013 52,9 52,9 3,3 Taseyksikön talous ja talousarvion toteutuminen Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi Tilikauden tulos oli 2,9 milj. euroa ylijäämäinen budjetin ollessa 1,3 milj. euroa ylijäämäinen. Tulos oli 1,6 milj. euroa budjetoitua parempi. Syynä ylijäämään oli tuotantoalueen hyvä tulokertymä, mikä johtui asiakasmäärien kasvusta muun muassa liikuntapalveluissa ja työväenopistopalveluissa. Liiketoiminnan muut tulot toteutuivat 1,3 milj. euroa budjetoitua parempina. Laskua edellisvuoteen oli kuitenkin 0,9 milj. euroa, mikä johtuu vuoden 2013 poikkeuksellisen hyvästä tulokertymästä Terrakotta-näyttelyn ansiosta. Liikevaihto toteutui 0,5 milj. euroa budjetoitua parempana, mikä johtuu onnistuneesta omien palvelujen myynnistä. Henkilöstökulut alittuivat 0,7 milj. euroa, mikä selittyy henkilötyövuosien vähennyksillä. Henkilöstösäästöjen aikaansaamiseksi on pitänyt toteuttaa tiettyjä toimenpiteitä, joilla tähdätään jo vuoden 2015 säästöpaineisiin. Edellisvuoteen 2013 verrattuna henkilöstökulut laskivat 0,6 milj. euroa. Materiaalit ja palvelut alit- tuivat 0,2 milj. euroa, mikä johtuu muun muassa liikuntapalvelujen menosäästöistä auraus- ja kunnossapitopalveluissa. Sisäiset rahoituskulut alittuivat 0,3 milj. euroa ja poistot 0,1 milj. euroa. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti 56,3 oli erinomainen johtuen ylijäämäisestä tuloksesta. Tilinpäätöksessä 2013 vastaava tunnusluku oli 53,2. Voittoprosentti oli 4,1, kun se edellisellä tilikaudella oli 3,3. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 213 Hyvinvointipalvelut - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut talousarvion toteumavertailu (1 000 euroa) Rahoituslaskelma 1.1. - 31.12.2014 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät 1.1. - 31.12.2013 Muutettu TA 2014 Ero 2014 3 365 055,30 2 341 931,55 -434 900,37 50 987,68 5 323 074,16 3 051 056,23 1 891 008,99 -694 341,15 0,00 4 247 724,07 2 060 2 421 -760 0 3 721 2 060 2 421 -760 0 3 721 1 305 -79 325 51 1 602 -2 172 216,52 0,00 -3 061 395,18 80 000,00 -3 762 0 -3 920 0 1 748 0 36 290,32 0,00 0 0 36 -2 135 926,20 -2 981 395,18 -3 762 -3 920 1 784 3 187 147,96 1 266 328,89 -41 -199 3 386 -2 359 408,05 -2 359 408,05 -2 392 026,58 -2 392 026,58 41 41 199 199 -2 558 -2 558 -256 207,46 -2 588,45 -567 808,31 -826 604,22 -49 733,28 -3 827,74 1 181 943,41 1 128 382,39 0 0 -827 -3 186 012,27 -1 263 644,19 41 199 -3 385 Rahavarojen muutos 1 135,69 2 684,70 0 0 1 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. 1 135,69 27 817,10 26 681,41 2 684,70 26 681,41 23 996,71 Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahoituslaskelman tunnusluvut 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen 3 050 394,93 kertymä, € *) Investointien tulorahoitus, % 242,7 Lainanhoitokate 1 196,1 0 Kassan riittävyys, pv Quick Ratio 0,1 Current Ratio 0,1 * Tunnusluku laskettu taseyksikön perustamisesta alkaen vuodesta 2012 - Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointi Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin. Se kertoo siitä, kuinka paljon varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja käytettäväksi investointeihin ja rahoituksellisen aseman muuttamiseen. Tilikauden 2014 toiminnan rahavirta oli 5,3 milj. euroa ja se kasvoi edellistilikauteen verrattuna 1,0 milj. euroa. Toiminnan rahavirran kasvun taustalla on edellisvuotta suurempi 214 Talousarvio 2014 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 -136 753,03 142,5 704,7 0 0,1 0,1 liikeylijäämä. Tilikauden 2014 toiminnan rahavirta kasvoi vuosisuunnitelmaan verrattuna 1,6 milj. euroa johtuen pääosin vuosisuunnitelmaa paremmasta tilikauden ylijäämästä. Investointien rahavirta kuvaa pysyvien vastaavien hyödykkeiden investointeihin käytetyn ja niiden myynnistä saadun rahan vaikutusta rahavaroihin. Vuoden 2014 investointimenot toteutuivat 2,2 milj. eurona ja laskivat edellisvuoteen verrattuna 0,9 milj. euroa. Laskua selittää muun muassa investointien kirjauskriteerien uudelleen arviointi ja sen johdosta tehdyt siirrot käyttötalouteen, muun muassa liikuntapalveluissa 0,4 milj. euroa. Investointien rahavirta pieneni vuosisuunnitelmaan verrattuna 1,8 milj. euroa johtuen pääosin vuosisuunnitelmaa pienemmistä investoinneista, jota selittää paitsi rakennushankkeiden viivästymiset myös liikuntapaikkojen perusparantamisesta, ulkoilureittien perusparantamisesta, kansainvälisistä ja kansallisista kisoista sekä suurtapahtumista tehdyt siirrot käyttötalouteen, yhteensä 0,4 milj. euroa. Nämä siirrot tehtiin osana pysyvien vastaavien aktivointikriteerien uudelleentarkasteltua. Toiminnan ja investointien rahavirta toteutui yhteensä 3,2 milj. euroa positiivisena, mikä tarkoittaa, että toiminnan rahavirralla pystyttiin rahoittamana investointi- ja pääomamenot. Toiminnan ja investointien rahavirran kolmen vuoden kertymä on 3,1 milj. euroa positiivinen. Hyvinvointipalvelut - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Investoinnit ja niiden analysointi Investoinneista säästyi 1,7 milj. euroa. Suurin yksittäinen erä oli Ratinan peruskorjauksesta säästynyt 0,7 milj. euroa. Hanketasolla sitovista investoinneista säästyi yhteensä 1,1 milj. euroa mukaan lukien Ratina. Investointien säästöjä selittävät paitsi eri rakennushankkeiden viivästymiset myös liikuntapaikkojen perusparantamisesta, ulkoilureittien perusparantamisesta, kansainvälisistä ja kansallisista kisoista sekä suurtapahtumista tehdyt siirrot käyttötalouden puolelle, yhteensä 0,4 milj. euroa. Nämä siirrot tehtiin osana pysyvien vastaavien aktivointikriteerien uudelleentarkasteltua. Tase ja taseen analysointi Tase kuvaa omaisuus- ja pääomaeriä tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaisiin omaisuus- ja pääomaeriin. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen taseen loppusumma vuoden 2014 lopussa oli 15,1 milj. euroa. Loppusumma oli sama kuin edellisvuonna. Merkittäviä muutoksia taseen erissä ei ollut. Vastaavien muutosten osalta pysyvät vastaavat pienenivät 0,3 milj. euroa, mikä johtui investointien säästöstä. Vaihtuvat vastaavat kasvoivat 0,3 milj. euroa, mikä johtui lyhtyaikaisten myyntisaamisten 5,2 milj. euron kasvusta. Vastattavien muutokset johtuivat positiivisen oman pääoman 3,0 milj. euron kasvusta tilikauden ylijäämäisen tuloksen kautta sekä lyhtyaikaisen vieraan pääoman pienentymisestä erityisesti kunnan sisäisten lainojen osalta. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen omavaraisuusaste on 34,5 prosenttia, johtuen kertyneestä ylijäämästä. Kertynyttä ylijäämää oli tilikauden lopussa 5,2 milj. euroa. Suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluku kertoo, että käyttötuloista tarvittaisiin 12,2 prosenttia koko vieraan pääoman takaisin maksamiseen pois lukien ennakkomaksut. investoinnit 1 000 euroa TP 2014 Muutettu TA 2014 Alkuper TA 2014 Ero Muutokset AINEELLISET HYÖDYKKEET Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet -2 172 -495 -1 516 -160 -3 920 -1 830 -1 915 -175 1 748 1 335 399 15 -3 762 -1 695 -1 892 -175 -158 -135 -23 0 INVESTOINNIT YHTEENSÄ -2 172 -3 920 1 748 -3 762 -158 NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ -2 172 -3 920 1 748 -3 762 -158 36 0 36 0 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Tase 31.12.2014 31.12.2013 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet 61 200,00 147 160,46 7 418 258,03 2 652 759,70 3 484 058,03 13 763 436,22 61 200,00 166 420,69 7 664 831,54 2 804 323,27 3 323 653,75 14 020 429,25 8 514,00 8 514,00 8 514,00 8 514,00 Rahat ja pankkisaamiset 1 051 126,91 279 209,06 1 336,25 1 331 672,22 27 817,10 802 444,74 254 559,28 18 460,74 1 075 464,76 26 681,41 VASTAAVAA YHTEENSÄ 15 131 439,54 15 131 089,42 2 297 737,72 2 930 154,93 5 227 892,65 -58 977,36 2 356 715,08 2 297 737,72 1 106 452,57 1 214 498,72 -414,82 594 933,92 6 988 076,50 9 903 546,89 3 465 860,62 1 722 041,07 2 173,63 617 440,74 7 025 835,64 12 833 351,70 15 131 439,54 15 131 089,42 Sijoitukset Muut saamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden alijäämä (ylijäämä) VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Lainat kunnalta Ostovelat Korottomat velat kunnalta Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 215 Hyvinvointipalvelut - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Taseen tunnusluvut 31.12.2014 Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa Lainakanta, 1 000 euroa Lainasaamiset, 1 000 euroa 34,5 12,2 5 228 1 106 0 31.12.2013 15,2 15,9 2 298 3 466 0 Tilinpäätöksen liitetiedot tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Tuloslaskelman ja/tai taseen esittämistavan muutos Taseen esittämistapaa on muutettu vuoden 2014 tilinpäätökseen. Aiemmin lyhytaikaisissa muissa veloissa esitettyjen henkilösivukuluvelkatilien esitystapaa on korjattu kuluneeseen vuoteen ja samalla korjattu vertailutiedon esitystapaa. Henkilösivukulujen velkatilit esitetään jatkossa lyhytaikaisissa siirtoveloissa. Tuloslaskelman liitetiedot Liikevaihto (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2014 Kirjastopalvelut Museopalvelut Sara Hildénin taidemuseo Kulttuuripalvelut Tampere Filharmonia Liikuntapalvelut Työväenopisto Yhteensä 13 944 13 844 1 906 7 732 6 966 23 785 3 705 71 881 1.1. - 31.12.2013 13 365 13 900 1 751 7 854 6 904 23 093 3 642 70 509 Liiketoiminnan muut tuotot (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2014 Maksutuotot Muut tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot Yhteensä 216 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 5 800 1 006 969 1 280 9 055 1.1. - 31.12.2013 6 603 883 1 038 1 456 9 981 Hyvinvointipalvelut - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Pysyvien vastaavien hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat: 3 - 5 vuotta Tasapoisto Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot 3 - 10 vuotta Tasapoisto 10 - 30 vuotta Tasapoisto Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet 10 - 40 vuotta Tasapoisto Koneet ja kalusto 3 - 20 vuotta Tasapoisto Soranottoalueet Käytön mukainen Hyödykkeet, joiden hyödykekohtainen hankintameno on alle 10 000 euroa on kirjattu pääsääntöisesti vuosikuluksi. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistoalaisten investointien vastaavuudesta (1 000 euroa) Suunnitelman mukaiset poistot Poistonalaisten investointien omahankintameno Poikkeama, euroa Poikkeama, % -2 460 -3 425 965 -28,2 Selvitys poikkeaman syistä talousarvioon lisättiin viime vaiheessa myös Ratinan peruskorjaus, 1 milj. euroa, jonka vaikutusta ei huomioitu poistoarviossa. Viime vuosina on ollut myös useita ensikertaisen kalustamisen kohteita tilahankkeiden etenemisestä johtuen. Muiden maa- ja vesirakenteiden osuus on viime vuosina kasvanut. Muiden maa- ja vesialueiden käyttöomaisuusluokkaan budjetoidaan muun muassa liikuntapaikkojen perusparantaminen. Poistoaika on 15 vuotta, jolloin vuosittainen poistosumma jää pieneksi. Vuoden 2014 Poistosuunnitelman tarkistaminen Kaupungin poistosuunnitelma on tarkistettu vuoden 2013 alusta lukien. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2014 Muut toimintakulut Koneiden ja kaluston myyntitappiot 1.1. - 31.12.2013 51 51 0 0 Taseen vastaavien liitetiedot Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa) Maa- ja vesialueet Poistamaton hankintameno 1.1. Lisäykset tilikauden aikana Vähennykset tilikaudella Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Poistamaton hankintameno 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. 61 0 0 0 0 61 61 Rakennukset 166 0 0 0 19 147 147 Kiinteät rakenteet ja laitteet 7 665 0 0 495 742 7 418 7 418 Koneet ja kalusto 2 804 1 504 87 12 1 581 2 653 2 653 Enn.maksut Muut ja keskenaineelliset eräihyödykkeet set hankinnat 3 324 160 0 0 0 3 484 3 484 0 507 0 -507 0 0 0 Yhteensä 14 020 2 172 87 0 2 342 13 763 13 763 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 217 Hyvinvointipalvelut - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Siirtosaamisten olennaiset erät (1 000 euroa) 31.12.2014 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Menoennakot Tulojäämät Yhteensä 31.12.2013 1 0 1 2 16 18 Taseen vastattavien liitetiedot Oma pääoma (1 000 euroa) 2014 2013 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. Siirto edelliseltä tilikaudelta Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. -59 2 357 2 298 0 -59 -59 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 2 930 2 357 Oma pääoma yhteensä 5 228 2 298 31.12.2014 31.12.2013 -0 -0 2 2 595 595 617 617 376 258 5 772 560 22 6 988 430 229 5 743 550 74 7 026 Lyhytaikainen vieras pääoma (1 000 euroa) Korottomat velat kunnalta Ostovelat Yhteensä Muut velat Muut velat Yhteensä Siirtovelkojen olennaiset erät Tuloennakot, lyhytaik. Palkkajaksotukset Lomapalkkajaksotukset Eläkevakuutusmaksuvelat Muut menojäämät, lyhytaik. Yhteensä Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä 31.12.2014 Hallinto- ja tukipalvelut Kirjastopalvelut Museopalvelut Sara Hildénin taidemuse Kulttuuripalvelut Tampere Filharmonia Liikuntapalvelut Työväenopisto Yhteensä 218 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 31.12.2013 3 213 140 26 111 108 262 36 899 3 223 149 24 127 112 257 36 931 Pirkanmaan pelastuslaitos Pirkanmaan pelastuslaitos Pirkanmaan pelastuslaitos huolehtii Pirkanmaan alueen 22 kunnan pelastustoimesta. Palvelutasopäätöksen mukaan pelastuslaitoksen keskeiset tehtävät ovat onnettomuuksien ennaltaehkäisy, ihmisten ja omaisuuden pelastaminen, ympäristön suojaaminen sekä normaaliajan häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin va- rautuminen. Pelastuslaitos tuottaa myös ensihoitopalveluita Tampereen, Pirkkalan, Nokian, Lempäälän ja Valkeakosken kuntien alueella sekä vastaa osaltaan ensivastetoiminnasta lähes koko Pirkanmaalla. euron säästötavoite, joka tulee saada valmiiksi vuoden 2017 loppuun mennessä. Sisäministeriö asetti seurantaryhmän, joka seuraa säästöjen toteutumista ja raportoi valtioneuvostolle. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto päätti 29.9.2014 ensihoidon palvelutasopäätöksestä vuosille 2015 - 2016. Palvelutasopäätös astuu voimaan 1.1.2015. Valtuusto päätti muuttaa voimassa olevaa palvelutasopäätöstä ainoastaan Tampereen osalta. Tehdyt päätökset edellyttivät Pirkanmaan pelastuslaitoksen nykyisen henkilöstörakenteen muuttamista. ja terveystoimen muutokset keskeisenä, saattavat vaikuttaa sekä pelastustoimen sisältöön että rakenteisiin. Vuoden 2014 aikana käyty valtakunnallinen keskustelu ja muutoshanke muun muassa pelastuslaitosten lukumäärästä jatkunevat vuoden 2015 aikana. Toimintakertomus Pelastusjohtajan katsaus Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Pirkanmaan pelastuslaitos kehitti vuoden 2014 aikana työnjohdollista ja operatiivista johtamisjärjestelmää. Viesti- ja johtokeskus muutti keväällä keskuspaloasemalta valtion hätäkeskuslaitokselta vapautuneisiin tiloihin Kauppiin. Samalla tiloissa 1.6.2014 käynnistyi pelastuslaitoksen tilannekeskus. Osana organisaatiomuutosta yhdistettiin kaksi pelastusaluetta. Eteläinen pelastusalue aloitti 1.10.2014 alkaen. Organisaatiomuutoksen yhteydessä vahvennettiin varautumisen yksikön henkilöstömäärää ja tarkennettiin tehtävävastuita yksikön sisällä. Palomestarijärjestelmää uudistettiin siten, että seitsemän palomestaria toimii vastaisuudessa aluepalomestareina vastaten paloasemiensa toiminnasta ja niiden päivittäisestä johtamisesta. Tilannekeskukseen sijoitettiin kuusi päivystävää palomestaria. Loput palomestareista jatkoivat päivystävän palomestarin tehtävissä. Kokonaisuutena taloudenpitoon ja erityisesti henkilöstöön liittyviin osioihin kiinnitettiin huomiota mukaan lukien oikea tehtäväresursointi ja työhyvinvoinnin eri osa-alueet. Osana maan hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa marraskuussa 2013 päätettiin vähentää pelastusalueiden lukumäärää nykyisestä 22:sta 11:een. Vuoden 2014 keväällä oli tarkoitus tehdä päätös laitosten yhdistämisestä siten, että uudet laitokset aloittaisivat vuoden 2016 alusta. Pelastusalueiden lukumäärän vähentämisajatuksesta kuitenkin luovuttiin, mutta pelastustoimelle asetettiin 7,5 miljoonan Arvio tulevasta kehityksestä Sisäministeriössä on käynnissä hanke, joka valmistelee pelastustoimen strategian vuoteen 2025. Hankkeen toimikausi on 9.12.2014 - 31.10.2015. Pelastustoimen kehittämiseen liittyvät toimenpide-ehdotukset valmistuvat 15.4.2015 mennessä. Strategiatyön tavoitteena on pelastustoimen toimintakyvyn turvaaminen ottaen huomioon julkisen talouden haasteet ja muut toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset. Tämä ja muut käynnissä olevat valtakunnalliset hallinnolliset muutokset, sosiaali- Palkallisten henkilötyövuosien kehitys Palkalliset henkilötyövuodet Henkilöstö Pelastustoimen palkkarakenteen muutosohjelmaa jatkettiin vuonna 2014 palomiesten tehtäväkohtaisten palkkojen korjauksilla. Muutosohjelman lisäksi tarkennettiin erillislisien määräytymisperusteita. Organisaatiomuutoksen yhteydessä lakkautettiin neljä ja perustettiin kolme päällystövirkaa. Osa palomestareista siirtyi poikkeusluvan mukaisesta työajasta yleistyöaikaan. Vuoden 2013 lopulla aloitettiin ensihoitopalvelujen tuottaminen Lempäälässä ja tämä lisäsi ensihoitohenkilöstön lukumäärää. Uuden palvelutasopäätöksen myötä ensihoidon henkilöstörakenne muuttui siten, että hoitotason ensihoitajien määrää lisättiin. Yhteensä palomiesten sekä ensihoitajien nimikkeellä toimivien henkilöiden määrän lisäys oli 11 henkilöä vuonna 2014. TP 2013 566 Hesu 2014 581 TP 2014 584 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 219 Pirkanmaan pelastuslaitos Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Pirkanmaan pelastuslaitos on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan osalta 21.1.2015. Pirkanmaan pelastuslaitoksella on käytössä pelastusjohtajan 8.12.2011 hyväksymä sisäisen valvonnan suunnitelma ja 23.3.2012 hyväksymä riskienhallintasuunnitelma. Kokonaisarviona Pirkanmaan pelastuslaitoksen johto lausuu, että Pirkanmaan pelastuslaitoksen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Pa- Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Pirkanmaan pelastuslaitoksen toiminnalliset tavoitteet Kortti Sitova tavoitetaso 2014 44 Palotarkastukset on suoritettu valvontasuunnitelman mukaisesti Toimintavalmiusaikavaatimus on saavutettu pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen mukaisesti Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2013 verrattuna 45 46 Toteuma + + + 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % Voitto, % 220 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Pelastuslaitoksen kaikki kolme toiminnallista tavoitetta saavutettiin vuonna 2014 suunnitellusti. Palotarkastukset suoritettiin valvontasuunnitelman mukaisesti ja toimintavalmiusaikavaatimus saavutettiin pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen mukaisesti. Lisäksi pelastuslaitoksen työhyvinvointi parantui edelliseen vuoteen verrattuna. talousarvion toteumavertailu (1 000 euroa) Tuloslaskelma Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut Tilikauden ylijäämä (alijäämä) rantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat: uhka- ja väkivaltatilanteiden kohtaaminen ensihoito- ja pelastustehtävissä, pelastuslaitoksen oman toimintakyvyn muutokset häiriötilanteissa sekä henkilöstön osaamiseen ja saatavuuteen sekä työturvallisuuteen liittyvä riskienhallinta. Talousarvio 2014 Muutettu TA 2014 Ero 2014 43 629 562,84 0,00 271 867,09 41 728 205,29 2 422,61 557 643,82 43 990 0 400 45 225 0 390 -1 595 0 -118 -2 558 099,79 -4 956 300,79 -2 291 668,71 -5 171 736,52 -2 183 -5 694 -2 170 -5 165 -388 209 -24 905 925,82 -23 850 057,55 -25 465 -26 094 1 188 -4 646 682,79 -1 666 944,37 -1 801 722,59 -3 366 928,64 -1 174,86 -4 574 106,69 -1 384 511,08 -1 691 499,66 -3 186 087,03 138 604,48 -4 739 -1 546 -1 600 -3 163 0 -4 921 -1 913 -1 600 -3 752 0 274 246 -202 385 -2 1 614,55 -218,36 221,33 1 364,51 -105,94 139 863,05 0 0 0 0 0 0 2 0 0 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 0,0 0,0 0,0 1,8 1,8 0,3 Pirkanmaan pelastuslaitos Pirkanmaan pelastuslaitoksen talous ja talousarvion toteutuminen Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi Pirkwanmaan pelastuslaitoksen liikevaihto vuoden lopussa oli 43,6 milj. euroa, 4,6 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Liikevaihtoon kirjataan pelastustoimen maksuosuustuottojen ja ensihoidon tuottojen lisäksi myös ensivastetuotot, ERHEmaksut eli maksut erheellisistä paloilmoituksista sekä palotarkastusmaksut. Sopimukseen perustuvia pelastustoimen maksuosuustuottoja kertyi 33,5 milj. euroa, muutos edelliseen tilinpäätökseen oli 3,8 prosenttia. Maksuosuustuottojen toteuma talousarviosta oli 95,2 prosenttia. Maksuosuuksia kirjattiin palautettavaksi sopimuskunnille yhteensä 1,7 milj. euroa. Lopullinen maksuosuus, euroa/asukas oli 66,47 euroa, muutos edelliseen vuoteen oli 3,1 prosenttia. Ensihoitotuottoja kertyi yhteensä 9,0 milj. euroa, muutos edelliseen vuoteen oli 9,4 % ja toteuma talousarviosta oli 101,4 prosenttia. Tuotoista 6,3 milj. euroa kertyi sopimuslaskutuksesta ja sopimuslaskutustuottojen toteutuma talousarviosta oli 97,6 prosenttia. Sopimuslaskutustuottoja kirjattiin palautettavaksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirille yhteensä 0,2 milj. euroa. Muut liikevaihtoon kirjattavat ensihoitotuotot olivat 2,8 milj. euroa, muutos edelli- seen vuoteen 9,1 %. Pelastuslain mahdollistamia palotarkastuksista ja muista valvontatoimenpiteistä perittäviä maksuja kertyi talousarvion mukaisesti 0,3 milj. euroa. ERHE-maksujen toteuma oli vuoden lopussa 0,4 milj. euroa ja ensivastetuottojen toteuma 0,4 milj. euroa. Sekä ERHE-maksutuotot että ensivastetuotot jäivät arvioitua pienemmiksi. Kokonaisuudessaan toimintatuotot olivat tilinpäätöskauden lopussa 43,9 milj. euroa, muutos edelliseen vuoteen oli 3,8 prosenttia. Tuloarvio toteutui 96,2 prosenttisesti. Pirkanmaan pelastuslaitoksen toimintakulut olivat tilinpäätöksessä 42,1 milj. euroa, mikä oli 4,1 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Toimintakulujen toteuma talousarviosta oli 95,7 prosenttia. Toimintakuluista 79,9 prosenttia oli pelastustoiminnan kuluja, loput ensihoidon kuluja. Henkilöstökuluja kertyi yhteensä 31,2 milj. euroa, 4,7 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna ja henkilöstökulujen toteuma talousarviosta oli 95,7 prosenttia. Maltillista kulukertymää selittävät kuitenkin seuraavat tekijät. Osa vakansseista oli täyttämättä osan vuotta, osittain organisaatiomuutoksesta johtuen. Myös vuonna 2014 käynnistetty senioriohjelma vaikutti siihen, että joitakin eläköityvien vakansseja ei heti täytetty, ja hyödynnettiin osaamisen siirtämistä vakanssista toiseen. Myös erillislisien määräytymisperusteita tarkennettiin. Säästölomakertymää on pyritty vähentämään. Lomapalkkavelan muutos kääntyi lopulta pienentämään lopullisia henkilöstökuluja, johtuen säästölomapäivien huomattavasta laskusta. Systemaattista työhyvinvoinnin edistämistä, etenkin esimieskoulutusta sekä työsuojelun prosessien tehostamista, on tehty kolmen vuoden ajan ja sekä lopulliset varhaiseläkemaksut että työtapaturmavakuutusmaksut toteutuivat arvioitua merkittävästi pienempinä. Muiden toimintakulujen kuin henkilöstökulujen toteuma talousarviosta oli 98,1 prosenttia, yhteensä 10,9 milj. euroa ja muutos vuoden 2013 tilinpäätökseen oli 2,2 prosenttia. Suunnitelman mukaisten poistojen, 1,8 milj. euroa, toteuma talousarviosta oli 112,6 prosenttia ja muutos edellisvuoteen 6,5 prosenttia. Pirkanmaan pelastuslaitoksen tilikauden tulos näyttää vuoden lopussa 0,0 milj. euron ylijäämää ja on talousarvion mukainen. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 221 Pirkanmaan pelastuslaitos talousarvion toteumavertailu (1 000 euroa) Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, € Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv Quick Ratio Current Ratio Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointi Vuoden 2014 toiminnan ja investointien rahavirta muodostui positiiviseksi kuten vuotta aiemminkin. Suunnitelman mukaiset poistot ovat kasvaneet investointimenoja suuremmaksi. 222 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 Talousarvio 2014 -1 174,86 1 801 722,59 1 396,19 0,00 1 801 943,92 138 604,48 1 691 499,66 1 258,57 -102 407,10 1 728 955,61 -0 1 600 0 -100 1 500 0 1 600 0 -100 1 500 -2 202 1 100 302 -1 532 735,56 68 216,00 -1 780 287,89 89 876,00 -1 450 0 -1 450 0 -83 68 0,00 201 762,31 200 200 -200 -1 464 519,56 -1 488 649,58 -1 250 -1 250 -215 337 424,36 240 306,03 250 250 87 952 235,73 -560 918,76 1 048,15 -729 789,48 -337 424,36 -2 915 926,66 127 360,25 1 171,53 2 547 088,85 -240 306,03 -250 -250 -87 -337 424,36 -240 306,03 -250 -250 -87 0,00 0,00 0 0 0 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 136 347,15 -201 077,21 123,0 0 1,1 1,1 108,3 0 1,0 1,0 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viiden vuoden ajalta kääntyi positiiviseksi. Rahavirrassa tapahtui muutos negatiiviseksi vuonna 2012 johtuen laskentatavan muutosten aiheuttamasta alijäämäisestä tuloksesta, mutta on nyt suunnitelman mukaisten poistojen kasvun sekä maltillisten investointien myötä kääntymässä positiiviseksi. Muutettu TA 2014 Ero 2014 Pirkanmaan pelastuslaitos Investoinnit ja niiden analysointi Pirkanmaan pelastuslaitoksen vuoden 2014 investoinnit koostuivat pääosin raskaiden ajoneuvojen, sairaankuljetusajoneuvojen sekä henkilöpaloautojen hankinnoista. Vuonna 2014 kalustettiin myös uusi tilanne- ja johtokeskus sekä jatkettiin investointeja paloasemien valmiuden parantamiseen. Varushuollon siirtohanke keskuspaloasemalta Hervantaan käynnistettiin. Investointien osalta Pirkanmaan pelastuslaitokselle on sitovaa investointien bruttomenot vähennettynä rahoitusosuuksilla ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloilla. Tarkastelutasona on siten rahoituslaskelman investointien rahavirta. Pelastuslaitoksen bruttoinvestoinnit olivat 1,5 milj. euroa ja rahoitusosuuksia saatiin 0,1 milj. euroa. Pysyviin vastaaviin kirjattuja henkilöpaloautoja ei myyty lainkaan vuonna 2014. Talousarviossa ja vuosisuunnitelmassa investointeihin varauduttiin 1,5 milj. eurolla ja luovutustuloihin 0,2 milj. eurolla. Sitovuustason mukainen investointien rahavirta ylittyi siten yhteensä 0,2 milj. eurolla. Ylitys johtui siitä, ettei pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloja syntynyt. Tase ja taseen analysointi Vuoden 2014 tilinpäätöksessä taseen omavaraisuusaste oli 46,3 prosenttia, 1,9 prosenttiyksikköä vuoden 2013 tunnuslukua vahvempi. Suhteellinen velkaantuneisuus oli 20,6 prosenttiyksikköä. Taseen loppusumma oli 16,8 milj. euroa, 4,2 prosenttia pienempi kuin vuoden 2013 tilinpäätöksessä. Pysyviin vastaaviin kirjattavat aineelliset hyödykkeet vähenivät, koska poistomäärä kasvoi enemmän kuin investoitiin. Saamisten ja velkojen määrät vähenivät edellisvuodesta. investoinnit 1 000 euroa TP 2014 Muutettu TA 2014 Alkuper. TA 2014 Ero Muutokset AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat -1 533 -675 -1 450 -1 450 -83 775 -1 450 -1 450 0 0 -858 0 -858 0 0 INVESTOINNIT YHTEENSÄ -1 533 -1 450 -83 -1 450 0 68 0 68 0 0 NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ -1 465 -1 450 -15 -1 450 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0 200 -200 200 0 Rahoitusosuudet Tase 31.12.2014 31.12.2013 VASTAAVAA Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 157 393,76 6 135 541,14 800 319,76 7 093 254,66 210 123,52 6 623 078,34 597 255,83 7 430 457,69 3 671,00 3 671,00 1 008 525,42 8 101 431,98 447 796,89 161 844,57 9 719 598,86 614 945,79 9 053 667,71 385 557,16 56 745,17 10 110 915,83 16 816 524,52 17 545 044,52 7 793 620,92 221,33 7 793 842,25 7 653 757,87 139 863,05 7 793 620,92 1 458 774,22 -989,75 588 054,10 6 976 843,70 9 022 682,27 1 441 002,18 58,40 577 830,31 7 732 532,71 9 751 423,60 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 16 816 524,52 17 545 044,52 Taseen tunnusluvut 31.12.2014 31.12.2013 Sijoitukset Muut saamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset kunnalta Muut saamiset Siirtosaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Lyhytaikainen Ostovelat Korottomat velat kunnalta Muut velat Siirtovelat Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa Lainakanta, 1 000 euroa Lainasaamiset, 1 000 euroa 46,3 20,6 7 794 0 0 44,4 23,1 7 794 0 0 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 223 Pirkanmaan pelastuslaitos Tilinpäätöksen liitetiedot tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Taseen esittämistavan muutos Taseen esittämistapaa on muutettu vuoden 2014 tilinpäätökseen. Aiemmin lyhytaikaisissa muissa veloissa esitettyjen henkilösivukuluvelkatilien esitystapaa on korjattu kuluneeseen vuoteen ja samalla korjattu vertailutiedon esitystapaa. Henkilösivukulujen velkatilit esitetään jatkossa lyhytaikaisissa siirtoveloissa. Tuloslaskelman liitetiedot Liikevaihto (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2014 Kuntien maksuosuustuotot PSHP:n valmiuskorvaus ensihoidosta Muut liikevaihtoon kirjattavat ensihoitotuotot Ensivastetoiminnan tuotot ERHE-maksut Palotarkastusmaksut Muut liikevaihtoon kirjattavat erät Yhteensä 1.1. - 31.12.2013 33 472 6 264 32 250 5 717 2 777 2 546 436 402 278 1 43 630 508 437 270 0 41 728 Liiketoiminnan muut tuotot (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2014 Korvaus työterveyshuollosta Muut tuet ja avustukset (Öljynsuojarahasto, Palosuojelurahasto) Muut liiketoiminnan muut tuotot Koulutus Työllistämistuki Oppilaitosharjoittelu Paineilmalaitehuolto Pysyvien vastaavien myyntivoitot Ateriakompensaatio Sairaaloiden puhelinvälitys Yhteensä 224 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 1.1. - 31.12.2013 130 125 45 94 40 27 14 9 7 0 0 0 272 120 40 2 11 6 102 40 18 558 Pirkanmaan pelastuslaitos Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat sekä poistomenetelmät ovat: Kiinteät rakenteet ja laitteet tasapoisto 10 vuotta Koneet ja kalusto tasapoisto 3 - 10 vuotta Hyödykkeet, joiden hyödykekohtainen hankintameno on alle 10 000 euroa, on kirjattu pääsääntöisesti vuosikuluksi. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta (1 000 euroa) Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno Poikkeama, euroa Poikkeama, % -1 711 -1 621 -90 5,5 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2014 Muut toimintatuotot Koneiden ja kaluston myyntivoitot 1.1. - 31.12.2013 0 102 Taseen vastaavien liitetiedot Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa) Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistamaton hankintameno 1.1. Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikaudella Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Poistamaton hankintameno 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. Enn.maksut ja keskeneräiset hankinnat Koneet ja kalusto 210 0 0 0 0 53 157 157 6 623 675 10 0 597 1 749 6 136 6 136 597 858 58 0 -597 0 800 800 Yhteensä 7 430 1 533 68 0 0 1 802 7 093 7 093 Pysyvien vastaavien sijoitukset (1 000 euroa) Hankintameno 1.1. Muut saamiset Saamiset muilta Hankintameno Kirjanpitoarvo 31.12. 31.12. 4 4 4 Siirtosaamisten olennaiset erät (1 000 euroa) 31.12.2014 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät, lyhytaikaiset Tapaturmavakuutusmaksusaamiset Muut siirtosaamiset Yhteensä 161 1 162 31.12.2013 0 0 0 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 225 Pirkanmaan pelastuslaitos Taseen vastattavien liitetiedot Oma pääoma (1 000 euroa) 2014 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. Siirto edelliseltä tilikaudelta Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 2013 7 654 140 7 794 8 859 -1 206 7 654 0 140 7 794 7 794 Tilikauden ylijäämä/alijäämä Oma pääoma yhteensä Lyhytaikainen vieras pääoma (1 000 euroa) 31.12.2014 Muut velat Ennakonpidätysvelka Sosiaaliturvamaksuvelka Ay-jäsenmaksuvelka Yhteensä Siirtovelkojen olennaiset erät El.vak. maksuvelka (työnantaja) El.vak. maksuvelka (työntekijä) Tuloennakot, lyhytaikaiset Pelastustoimen maksuosuuden palautukset (ei Tre) Ensihoidon valmiuskorvauksen palautus (PSHP) Palkkajaksotukset Lomapalkkajaksotukset Yhteensä 31.12.2013 523 43 22 588 517 40 21 578 339 120 322 107 948 1 042 23 699 735 4 811 6 977 777 4 785 8 888 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä Hallintopalvelut Onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja kehittäminen Pelastustoiminta ja valmiussuunnittelu Ensihoitopalvelut Yhteensä 31.12.2014 31.12.2013 17 59 374 147 597 16 60 370 142 588 Organisaatiorakenne muuttunut. Vertailuvuoden tiedot ilmoitettu uudella rakenteella. 226 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Liikelaitokset - Tampereen Vesi Tampereen Vesi Liikelaitos Tampereen Vesi tuottaa toiminta-alueensa vesihuoltopalvelut liiketaloudellisin peri- Toimintakertomus aattein johtokunnan vuosille 2010 - 2020 hyväksymän strategian mukaisesti. Vesihuoltoyhteistyötä edistetään laadittavien seudullisten yhteistyöselvitysten ja vireillä olevien strategisten hankkeiden kautta. sen saneerauksessa päästiin asentamaan ensimmäisen allaslinjaston koneistoja. Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen energiamittarointihanke käynnistettiin. Toiminnalliset tavoitteet saavutettiin pääosin. Vesijohtoveden laatu säilyi hyvänä. Putkirikkojen määrä runkojohdoissa kasvoi hieman, niitä sattui 42 eli 8 edellisvuotta enemmän. Laskuttamaton vedenkulutus sen sijaan väheni edelleen ollen 13,9 % edellisvuoden 17,1 % sijasta. Jätevedenpuhdistamoiden lupaehdot saavutettiin lukuun ottamatta yhtä Raholan puhdistamon lievää neljännesvuosiylitystä fosforin pitoisuuden osalta. Vesi- ja jätevesimaksujen vertailuhinta oli toiseksi halvin viidestätoista suurimmasta laitoksesta ja selvästi alle niiden keskihinnan. Taloudellinen tulos oli selvästi tavoitetta parempi. Liikevaihto toteutui 2,2 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempana, käyttömenoissa säästettiin 0,4 milj. euroa ja poistojen määrä alittui 0,2 milj. eurolla. Liikeylijäämää jäi 19,6 milj. euroa eli 2,8 milj. euroa vuosisuunnitelmaa enemmän. Investointien kokonaismäärä puolestaan oli 29,0 milj. euroa eli 2,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempi, johtuen pitkäaikaisten projektien ennakoitua suuremmasta toteutumasta toimintavuoden lopulla. Vuoden 2013 investoinnit vastaavasti alittuivat 1,6 milj. euroa. Vesihuoltoverkostojen rakentamisessa kehitetään rakennuttamis- ja urakointimenettelyjä sekä rakentamiskustannusten seurantaa niin, että kaupungin kasvun edellyttämä verkostojen uudisrakentaminen, uusien runkojohtoyhteyksien mittava rakentaminen kantakaupungin verkoston sisällä ja nykyisten verkostojen riittävä saneeraus kyetään myös tulevaisuudessa toteuttamaan kohtuullisin kustannuksin. Tampereen Veden toimintamuodon muutosta koskevat selvitykset saatetaan päätökseen toimintavuoden aikana Konsernihallinnon liiketoiminnan ohjauksen kanssa. Seudullisen yhteistyön ensisijaisena tavoitteena on saada aikaan seudullinen vesihuoltolaitos, joka kattaa laajimmillaan myös vireillä olevat vedenhankinnan ja jäteveden käsittelyn suurhankkeet vaihtoehtona erillisille yksiköille. Henkilöstön ammattitaitoa ja työkykyä pidetään yllä täydennyskoulutuksella, aktiivisella tyky-toiminnalla ja tarjoamalla mahdollisuuksia tehtäväkiertoon. Tiedonkulku säilytetään avoimena ja yhteistyöhakuisena. Tampereen Veden suurimpia haasteita ovat kasvavien investointitarpeiden rahoitus, jätevedenpuhdistuksen tiukentuneiden lupaehtojen saavuttaminen nykyisillä laitoksilla ilman merkittäviä laajennuksia keskuspuhdistamon käyttöönottoon saakka ja meneillään olevien seudullisten kehityshankkeiden toteuttaminen. Kasvavat investointitarpeet ja samanaikainen käyttökustannusten nousu sekä varautuminen suurhankkeiden toteutukseen aiheuttavat lähes ennallaan pysyvän vedenmyynnin myötä inflaatiotasoa korkeamman taksankorotuspaineen, jota vähennetään omaa toimintaa jatkuvasti tehostamalla. Toimitusjohtajan katsaus Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Tampereen Vesi osallistui aktiivisesti vesihuollon seudullisten hankkeiden – Pirkanmaan keskusjätevedenpuhdistamon ja seudullisen vesihuolto-organisaation – valmisteluun. Tampereen kaupunginvaltuusto teki 17.2.2014 periaatepäätöksen puhdistamon sijoituspaikasta Sulkavuoreen. Kaupunginhallitus päätti 10.11.2014, että keskuspuhdistamon organisaatiomallina tavoitellaan Jätevesi Oy:tä. Nokian mahdollinen mukaantulo keskuspuhdistamoon ratkaistaan vuoden 2015 alkukuukausina. Päätökset uudesta organisaatiosta on tarkoitus tehdä mukana olevissa kunnissa vuoden 2015 aikana. keskuspuhdisSuunnittelutarjoukset tamon yleissuunnitelman tarkistuksesta ja toteutussuunnittelusta pyydettiin syyskuun alussa ja suunnittelijavalinnat tehtiin hankintaprosessin valmistuttua tammikuussa 2015. Yleissuunnitelma tarkistetaan 30.6.2015 mennessä ja toteutussuunnittelu valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä. Keskuspuhdistamohankkeessa ovat mukana vuonna 2010 toteutetun osallistumistiedustelun perusteella Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi, joiden jätevesistä 96 % puhdistetaan jo nykyisin Tampereella. Uusi yhteinen keskusjätevedenpuhdistamo on tarkoitus saada käyttöön 2020-luvun alkuvuosina. Tampereen Vesi osallistui myös toimintavuoden aikana valmistuneen Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman laadintaan. Verkostojen uudisrakentaminen ja saneeraus sekä uusien runkoyhteyksien rakentaminen jatkuivat vilkkaina eri puolilla kaupunkia. Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen uusi tulopumppaamo saatiin harjakorkeuteen ja vedenpuhdistuslaitok- Arvio tulevasta kehityksestä Vesihuollon toimintavarmuutta ja veden laatua parannetaan saneeraamalla vesihuoltoverkostoja järjestelmällisesti, tehostamalla vedenkäsittelylaitosten puhdistusprosesseja, lisäämällä automaatiota ja turvaamalla varavoiman saanti toiminnan kannalta tärkeimmissä kohteissa. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 227 Liikelaitokset - Tampereen Vesi Henkilöstö Tampereen Veden vakinainen henkilökunta väheni toimintavuoden aikana yhdellä henkilöllä ollen vuoden lopussa 129. Palkallisten henkilötyövuosien määrä puolestaan väheni 5,5:llä. Eläkkeelle jäi toimintavuoden aikana 3 henkilöä. Uusia henkilöitä Palkallisten henkilötyövuosien kehitys Palkalliset henkilötyövuodet palkattiin 5. Henkilökunnan määrä on viime vuosina alentunut selvästi muun muassa automatisoinnin, vuorotyöjärjestelyjen muutosten ja eläkkeelle jäämisiä hyödyntäneiden toiminnallisten muutosten avulla. Organi- TP 2013 Hesu 2014 141 141 saation toimintavolyymi kasvaa jatkuvasti muun muassa verkostojen laajentuessa ja liittyjämäärän kasvaessa, mikä edellyttää toimintojen jatkuvaa tehostamista nykyiselläkin henkilöstön määrällä. TP 2014 136 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tampereen Vesi Liikelaitos on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan osalta ja johtokunta on käsitellyt arvioinnin 19.2.2015. Tampereen Vedessä on käytössä johtokunnan 13.6.2006 hyväksymä sisäisen valvonnan suunnitelma ja 18.12.2014 hyväksymä riskienhallintasuunnitelma. Hyvä johtamis- ja hallintotapa ja sisäinen val- vonta -ohjeen päivitys on käsitelty johtokunnassa 15.3.2012. Kokonaisarviona Tampereen Veden johto lausuu, että Tampereen Veden sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat: SAP:n BW- sovelluksen käyttöä investointien ja käyttötalouden yksikkökohtaisen toteutuman seurantaan kehitetään edelleen ja toiminnan kannalta riittävien järjestelmänvalvojaoikeuksien saaminen Tietohallinnolta Windows 7 -tietokoneiden Tampereen Veden omassa käytössä olevien erillisohjelmien asentamiseen ja päivitykseen. Tampereen Vesi Liikelaitoksen toiminnalliset tavoitteet Kortti Sitova tavoitetaso 2014 60 61 62 63 Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2013 verrattuna Hinnat ovat suurten kaupunkien keskitason alapuolella Pirkanmaan keskuspuhdistamohanke on edennyt Liikelaitos on edesauttanut päätöksentekoa liittyen seudullisen vesihuollon tulevaisuuden ratkaisuihin yhdessä liiketoiminnan ohjauksen kanssa 64 Toteuma + + + + + Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tampereen Vedessä kaikki kolme liikelaitoskohtaista toiminnallista tavoitetta saavutettiin. Liikelaitos osallistui seudullisen vesihuollon tulevaisuuden ratkaisujen valmisteluun. Kaupunginvaltuusto päätti helmikuussa Pirkanmaan keskuspuhdistamon 228 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 sijoituspaikaksi Sulkavuoren. Hankkeen jatkosuunnittelu oli käynnissä ja päätös tavoiteorganisaatiosta tehtiin kaupunginhallituksessa marraskuussa. Vesilaitosyhdistyksen taksakyselyn tulosten mukaan Tampereen Veden hinnat olivat tavoitteen mukaisesti suurten kaupunkien keskitason alapuolella: Tampereen Veden vertailuhinta oli 15 suurimmasta laitoksesta toiseksi halvin. Tampereen Vedessä liikevaihto kasvoi henkilötyövuotta kohden ja työhyvinvointi parantui edellisvuoteen verrattuna. Liikelaitokset - Tampereen Vesi talousarvion toteumavertailu (1 000 euroa) Tuloslaskelma Talousarvio 2014 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % Voitto, % Liikelaitoksen talous ja talousarvion toteutuminen Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi Vuoden 2014 liikevaihto oli 52,9 milj. euroa eli 7,6 prosenttia edellisvuotta suurempi. Myyty vesimäärä pysyi ennallaan ja laskutettu jätevesimäärä nousi 1,1 prosenttia. Vettä myytiin 15,1 milj. m3 ja jätevettä laskutettiin 20,2 milj. m3. Liikeylijäämä oli 19,6 milj. euroa, kun se vuotta aiemmin oli 16,1 milj. euroa. Käyttömenot alittuivat vuosisuunnitelmaan nähden 0,8 milj. euroa. Tilikauden ylijäämä ennen varauksia oli 9,1 milj. euroa, kun se vuonna 2013 oli 5,6 milj. euroa. Peruspääomasta maksettu korvaus toteutui talousarvion mukaisesti 10,5 milj. eurona. Muutettu TA 2014 Ero 2014 52 909 938,67 7 282 433,85 81 951,89 49 152 039,40 21 735 378,72 67 144,63 50 700 26 500 0 50 700 26 500 0 2 210 -19 218 82 -7 293 446,88 -14 234 929,01 -10 611 526,23 -25 235 723,04 -12 150 -28 137 -12 150 -28 137 4 857 13 902 -5 627 558,26 -5 621 216,59 -5 990 -5 990 362 -1 675 829,78 -321 409,36 -10 110 129,21 -1 411 664,13 19 599 357,78 -1 850 322,47 -324 929,83 -9 462 179,54 -1 754 137,55 16 094 527,50 -2 013 -360 -10 300 -1 500 16 750 -2 013 -360 -10 300 -1 500 16 750 337 39 190 88 2 849 12 092,31 -106,00 -10 500 000,00 -8 374,22 9 102 969,87 143 516,79 13 599,35 0,00 -10 500 000,00 -3 266,21 5 604 860,64 143 516,79 0 0 -10 500 0 6 250 0 0 0 -10 500 0 6 250 0 12 0 0 -8 2 853 144 -2 000 000,00 -2 000 000,00 -2 000 -2 000 0 7 246 486,66 3 748 377,43 4 250 4 250 2 996 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 16,0 16,0 17,2 14,0 14,0 11,4 investoinnit Investoinnit (1 000 euroa) TP 2014 Muutettu TA 2014 Alkuper TA 2014 Ero Muutokset AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat -29 009 0 -5 788 -28 -26 500 -8 650 -17 750 -100 -2 509 8 650 11 962 72 -26 500 0 -26 400 -100 0 -8 650 8 650 0 -23 193 0 -23 193 0 0 INVESTOINNIT YHTEENSÄ -29 009 -26 500 -2 509 -26 500 0 -40 0 -40 0 0 -29 049 -26 500 -2 549 -26 500 0 Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 229 Liikelaitokset - Tampereen Vesi talousarvion toteumavertailu (1 000 euroa) Rahoituslaskelma 1.1. - 31.12.2013 Talousarvio 2014 19 599 357,78 10 110 129,21 -10 496 387,91 -604 000,00 18 609 099,08 16 094 527,50 9 462 179,54 -10 489 666,86 596 900,00 15 663 940,18 16 750 10 300 -10 500 0 16 550 16 750 10 300 -10 500 0 16 550 2 849 -190 4 -604 2 059 -29 008 466,06 -40 445,00 -29 048 911,06 -21 394 843,74 0,00 -21 394 843,74 -26 500 -26 500 -26 500 -26 500 -2 508 -40 -2 549 -10 439 811,98 -5 730 903,56 -9 950 -9 950 -490 -3 348,00 -4 713,00 - - - -52 257,53 9 509 846,91 -2 538 010,93 15 840,00 3 507 741,53 10 443 159,98 -72 927,75 444 322,39 1 169 678,13 73 915,20 4 120 628,59 5 735 616,56 9 950 9 950 493 10 439 811,98 5 730 903,56 9 950 9 950 490 0,00 0,00 0 0 0 1.1. - 31.12.2014 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset kunnalle Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, € Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv Quick Ratio Current Ratio Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointi Rahoituslaskelma kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä toiminnan ja investointien kattamiseen. Toiminnan rahavirta kertoo siitä, kuinka paljon varsinainen toiminta on tuottanut rahavaroja käytettäväksi investointeihin ja rahoituksen aseman muuttamiseen. Tilikauden 2014 toiminnan rahavirta oli 18,6 milj. euroa ja se kasvoi edelliseen tilikauteen verrattuna 2,9 milj. euroa. Muutoksen taustalla on vahvistunut liikeylijäämä. Investointien rahavirta kuvaa pysyvien vastaavien hyödykkeiden investointeihin 230 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 -23 657 316,22 -12 026 621,48 66,2 0 1,2 1,2 70,4 0 2,5 2,6 käytetyn rahan vaikutusta rahavaroihin. Vuoden 2014 investointimenot toteutuivat 29,0 milj. euron suuruisina ja kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 7,6 milj. euroa. Vuosisuunnitelmaan nähden investoinnit toteutuivat 2,5 milj. euroa suurempina. Viiden vuoden toiminnan ja investointien rahavirta vuonna 2014 on 21,3 milj. euroa. Kumulatiiviseen rahavirtaan vaikuttaa vuotuiset investoinnit, jotka ovat vaihdelleet merkittävästi tarkasteluvälillä. Alimmillaan investoinnit olivat vuonna 2011 14,7 milj. euroa ja suurimmillaan vuonna 2014 29,0 milj. euroa. Muutettu TA 2014 Ero 2014 Investoinnit ja niiden analysointi Investointeja tehtiin 29,0 milj. eurolla. Investointibudjetti ylittyi 2,5 milj. euroa johtuen monivuotisten projektien ennakoitua suuremmasta toteutumasta toimintavuoden lopulla. Tampereen Veden investoinnit ovat pääasiassa kuukausia kestäviä projekteja ja siksi investointien toteutumat ovat keskeneräisten omaisuusluokassa. Investointien kokonaismäärä ei ole Tampereen Veden sitova tavoite. Investoinneista käytettiin 16,9 milj. euroa verkostojen rakentamiseen ja 12,1 milj. euroa laitosrakentamiseen. Suurimpia verkostotöitä tehtiin Kaupinojalla (2,7 milj. euroa), Niemenrannan alueella (1,0 milj. euroa) ja Lamminpäässä (0,7 milj. euroa). Suurimmat laitosrakennuskohteet olivat Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksella jatkunut saneeraus (9,5 milj. euroa), Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon esikäsittelyn saneeraus (0,8 milj. euroa) ja Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen valmistunut LVIJAS-saneeraus (1,0 milj. euroa). Liikelaitokset - Tampereen Vesi Tase ja taseen analysointi Tampereen Vesi Liikelaitoksen tase on vuoden lopussa 150,8 milj. euroa. Oma pääoma on 106,6 milj. euroa, edellisten tilikausien ylijäämä 29,0 milj. euroa ja tilikauden ylijäämä 7,2 milj. euroa. Aineellisten hyödykkeiden kiinteät rakenteet ja laitteet kasvoivat 4,5 milj. eurolla edellistilikauteen nähden. Samaan aikaan keskeneräiset hankinnat kasvoivat edellistilikauteen nähden 9,6 milj. eurolla. Omavaraisuusasteeksi muodostui 84,1 prosenttia, mikä ylittää kuntatalouden keskimääräisen hyvän omavaraisuuden tavoitetason 14,1 prosenttiyksiköllä. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tilikauden ylijäämä ennen varauksia on 9,1 milj. euroa. Tampereen Vesi liikelaitoksen johtokunta esittää, että tuloksesta tehdään 2,0 milj. euron investointivaraus keskuspuhdistamon toteuttamista varten ja aikaisemmin toteutettuihin investointeihin liittyvää poistoeron vähennystä kirjataan 143 516,79 euroa, ja että tilikauden ylijäämä, 7 246 486,66 euroa, siirretään taseen oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämä -erään. Tase 31.12.2014 31.12.2013 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut saamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset kunnalta Muut saamiset Siirtosaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Korottomat velat kunnalta Muut velat Lyhytaikainen Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa Lainakanta, 1 000 euroa Lainasaamiset, 1 000 euroa 8 661 352,05 99 123 603,03 137 832,55 31 136 608,54 139 059 396,17 9 211 609,67 94 588 657,08 179 215,72 16 140 532,28 120 120 014,75 1 610 000,00 44 079,00 1 654 079,00 1 610 000,00 40 731,00 1 650 731,00 603 013,71 550 756,18 8 669 004,59 656 238,42 0 127 031,25 9 452 274,26 6 148 649,52 10 166 208,71 59 681,88 49 693,51 16 424 233,62 150 768 763,14 138 745 735,55 70 341 207,56 29 002 078,82 7 247 072,26 106 590 358,64 70 341 207,56 25 253 701,39 3 748 377,43 99 343 286,38 532 999,40 19 689 000,00 20 221 999,40 676 516,19 17 689 000,00 18 365 516,19 88 800,00 0,00 88 800,00 92 800,00 600 000,00 692 800,00 178 345,61 15 470 758,13 15 649 103,74 162 505,61 13 597 350,53 13 759 856,14 5 949 702,46 523 861,71 1 744 937,19 8 218 501,36 4 749 868,99 120 394,39 1 714 013,46 6 584 276,84 150 768 763,14 138 745 735,55 31.12.2014 84,1 45,0 36 249 0 0 31.12.2013 84,8 41,3 29 002 0 0 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 231 Liikelaitokset - Tampereen Vesi Tilinpäätöksen liitetiedot tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Pysyvien vastaavien aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Taseen esittämistavan muutos Taseen esittämistapaa on muutettu vuoden 2014 tilinpäätökseen. Aiemmin lyhytaikaisissa muissa veloissa esitettyjen henkilösivukuluvelkatilien esitystapaa on korjattu kuluneeseen vuoteen ja samalla korjattu vertailutiedon esitystapaa. Henkilösivukulujen velkatilit esitetään jatkossa lyhytaikaisissa siirtoveloissa. Oikaisut edellisen tilikauden tietoihin kuntajaoston Kirjanpitolautakunnan (2011/101) lausunnolla on täsmennetty valmistus omaan käyttöön -erän kirjauskäytännön periaatetta. Valmistus omaan käyttöön -tilien käyttötarkoitus on esittää kaupungin omana työnä tehtyjen investointihankkeiden osuus aiheutuneista tilikauden kuluista ja näin ollen tuloslas- Tuloslaskelman liitetiedot Liikevaihto (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2014 Vesilaitostoiminta Viemärilaitostoiminta Yhteensä 22 599 30 311 52 910 1.1. - 31.12.2013 20 153 28 999 49 152 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat sekä poistomenetelmät ovat: Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet 3 vuotta Tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 3 vuotta Tasapoisto 30 vuotta Tasapoisto Hallinto- ja laitosrakennukset Vedenjakeluverkosto 20 vuotta Tasapoisto Viemäriverkko 20 vuotta Tasapoisto Sähkö-, vesi- yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet 10 vuotta Tasapoisto Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet 10 vuotta Tasapoisto Viestintälaitteet 5 vuotta Tasapoisto Muut laitteet ja kalusteet 3 vuotta Tasapoisto Hyödykkeet, joiden hankintameno on korkeintaan 10 000 euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. 232 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 kelman kuluryhmien toteuma sisältää myös sellaiset kulut, jotka kohdistuvat tilikauden aikaisiin investointihankkeisiin. Tuloslaskelmasta on siten nähtävissä kaupungin tilikauden aikaisesta toiminnasta aiheutuneet henkilöstökulut. Valmistus omaan käyttöön -erän kautta on kaupunki aktivoinut myös sellaisten hankkeiden kulut, jotka on ostettu suoraan kaupungin ulkopuolisilta toimijoilta. Menettelytapa ja kirjauskäytäntö on oikaistu vuoden 2014 tilinpäätökseen ja tuloslaskelman vertailutietoa on muutettu vuoden 2013 osalta vastaamaan tilikauden 2014 käsittelyä. Liikelaitokset - Tampereen Vesi Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta (1 000 euroa) Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot 11 194 Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno Poikkeama, euroa Poikkeama, % 33 397 -22 202 -66,5 Selvitys poikkeaman syistä Vuosittaiset investoinnit ovat viime vuosina olleet poistoja suuremmat. Tampereella on toteutettu uusia asuntoalueita (muun muassa Vuores), joiden kynnyskustannukset ovat kunnallistekniikan osalta olleet aiempaa korkeammat pitkistä etäisyyksistä johtuen. Verkostojen jatkuva saneeraustarve ja uusien runkoyhteyksien ohjelmoitu rakentaminen kantakaupungin verkostoon kasvattavat myös investointeja. Investointisummaan sisältyy 2017 keskuspuhdistamon rakentamiseen 66,7 milj. euroa. Vuosina 2012-2015 toteutettavat, Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen lisääntyneet saneerausinvestoinnit, tulevat aikanaan poistetuksi poistosuunnitelman mukaan. Pakollisten varausten muutokset (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2014 Pakolliset varaukset 1.1. Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Pakollinen varaus 31.12. 1.1. - 31.12.2013 600 0 600 0 0 600 0 600 Taseen vastaavien liitetiedot Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa) Rakennukset Poistamaton hankintameno 1.1. Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Poistamaton hankintameno 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. 9 212 0 0 0 550 8 661 8 661 Kiinteät rakenteet ja laitteet 94 589 5 788 0 8 229 9 482 99 124 99 124 Koneet ja kalusto 179 28 0 8 78 138 138 Enn.maks. ja kesk. er. hankinnat 16 141 23 193 -40 -8 238 0 31 137 31 137 Yhteensä 120 120 29 009 -40 0 10 110 139 059 139 059 Pysyvien vastaavien sijoitukset (1 000 euroa) Hankintameno 1.1. Osakkeet ja osuudet Tytäryhteisöosakkeet ja -osuudet Muut saamiset Saamiset tytäryhteisöiltä Sijoitukset yhteensä Hankintameno 31.12. Lisäykset Kirjanpitoarvo 31.12. 1610 0 1610 1610 41 3 44 44 1651 3 1654 1654 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 233 Liikelaitokset - Tampereen Vesi Taseen vastattavien liitetiedot Oma pääoma (1 000 euroa) 2014 2013 Peruspääoma 1.1. Peruspääoma 31.12. 70 341 70 341 70 341 70 341 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. Siirto edelliseltä tilikaudelta Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 25 254 3 748 29 002 20 836 4 417 25 254 7 247 3 748 106 590 99 343 31.12.2014 31.12.2013 89 0 89 93 600 693 31.12.2014 31.12.2013 178 163 31.12.2014 31.12.2013 321 1 163 261 1 745 218 1 109 387 1 714 Tilikauden ylijäämä/alijäämä Oma pääoma yhteensä Pakolliset varaukset (1 000 euroa) Muut pakolliset varaukset Eläkevaraus Pakollinen varaus asuinrakennuksen korjausvelvoitteesta Yhteensä Pitkäaikainen vieras pääoma (1 000 euroa) Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Korottomat velat kunnalta Lyhytaikainen vieras pääoma (1 000 euroa) Siirtovelkojen olennaiset erät Palkkajaksotukset Lomapalkkajaksotukset Muut menojäämät Yhteensä Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä 31.12.2014 Liiketoimintojen tuki Investoinnit ja kehitys Veden tuotanto Jäteveden puhdistus Verkostot Yhteensä 234 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 21 15 25 22 51 134 31.12.2013 21 15 25 25 51 137 Liikelaitokset - Tampereen Kaupunkiliikenne Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen toiminta-ajatus on tuottaa korkealuok- kaisia paikallisia joukkoliikennepalveluja kestävän kehityksen mukaisesti, jousta- vasti, taloudellisesti ja turvallisesti. minnan laatua osaltaan indikoiva sanktiomaksujen määrä putosi selvästi edellisvuodesta. Tästä on johdettavissa myös toimintavarmuuden ja palvelun laadun paraneminen. Jo useamman vuoden jatkunut talouden taantuma on vaikuttanut myös joukkoliikenteen matkustajamääriin. TKL:n operoiman liikenteen osalta matkustajamäärien muutoksiin on osaltaan vaikuttanut myös oman tuotannon ajettavaksi kohdennettujen reittien muutokset ja ajettavan suoritteen vähentyminen. Kuljetettujen matkustajien kokonaismäärä vähenikin noin 1,7 miljoonaa. Suhteutettuna ajettuihin linjakilometreihin matkustajamäärän lasku edellisvuoteen oli runsaat 6 prosenttia. Linjaliikenteen ohella TKL tuotti vuonna 2014 pienessä määrin hetkellistä ylikapasiteettia purkamaan tarkoitettuja tilausajoja, sekä muun muassa jäähallille ja Särkänniemen huvipuiston pysäköintipaikalle kohdennettuja ajoja. Myös koululaisia kuljetettiin Tampereen koulujen välillä. Vaikka joukkoliikenteen tilaajan tilausmäärä jäi selkeästi annetusta budjetista, kompensoivat muut liiketoiminnan tuotot merkittävästi tätä vajetta. Kalustoon tulivat vuoden lopulla uudet erittäin tiukat päästönormit täyttävät Euro6-moottorein varustellut linja-autot, yhteensä 8 kappaletta. Näiden ajoneuvojen päästöt eivät juurikaan ylitä sähkökäyttöisten ajoneuvojen päästöjä. Lisäksi hankittiin käytettynä yksi turistivarusteltu bussi koulujen väliseen kuljetustarpeeseen. Laskeneen suoritteen vuoksi samanaikaisesti poistettiin käytöstä 4 autoa enemmän. Linja-autokaluston keski-ikä laski hivenen, ollen vuoden lopussa 8,0 vuotta. Linja-autojen ohella uusittiin autojen harjapesukone. Investointien kokonaisarvo oli vajaat 2,1 milj. euroa. Suunnitelman mukaisten tasapoistojen lisäksi kirjattiin tilikauden aikana asiantuntijalausunnon perusteella eräiden vanhempien linja-autojen osalta ylimääräisiä poistoja. Näin kirjanpitoarvo vastaa myös niiden osalta todellista käypää arvoa. Tilikauden kokonaistulos muodostui edellisvuosia paremmaksi, vahvistaen edelleen TKL:n toimintakykyä. Toimintakertomus Toimitusjohtajan katsaus Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen toiminnan edelleen kehittämistä ja tehostamista, kaupunginvaltuuston hyväksymien linjausten mukaisesti, jatkettiin menestyksekkäästi vuonna 2014. Toiminnan taloudellinen kannattavuus on edelleen parantunut ja tilaajalle annetuista alennuksista huolimatta tulostavoitteet selkeästi ylittyneet. Keskeisiä tekijöitä tässä ovat olleet työvuorosuunnittelun tehostamisen ohella polttonesteen suotuisa hinnan muutos ja sen hankintaprosessin uudelleen järjestely, sekä sairauspoissaolojen määrän selkeä lasku. Kustannustehokkuutta on pystytty parantamaan myös polttoainetehokkaamman kaluston ja ajotapakoulutuksen myötä. Kesällä 2014 tehtiin Tampereen joukkoliikenteessä merkittäviä uudistuksia. Seudullisen joukkoliikenneyhteistyön myötä TKL:n operoimat linjat ulottuivat Tampereen ohella niin Pirkkalaan, Kangasalle kuin Nokialle. Samassa yhteydessä myös tariffirakenne muuttui ja käyttöön otettiin vyöhykehinnoittelu. Nämä muutokset vaativat luonnollisesti operaattoreilta merkittävää panostusta henkilöstön koulutukseen niin reittilinjaston kuin rahastusjärjestelmän suhteen. Hyvällä valmistautumisella TKL osaltaan pystyi joustavasti toteuttamaan muutosprosessin ja mukautumaan Tampereen seudullisen joukkoliikenteen uuteen toimintamalliin. Muutosprosessin yhteydessä lakkautettiin aiemmin numerolla 16 ollut linja Leinolasta Lentävänniemeen. Tämän linjan korvasi pääosin uusi linja 1, jonka operointi siirtyi yksityiselle sektorille. TKL:n liikenteen volyymi laskikin prosessin yhteydessä tapahtuneiden muutosten vuoksi. Joukkoliikenteen tilaaja on perinteisesti teettänyt vuosittain useampia asiakastyytyväisyysmittauksia. Vuoden 2014 aikana mittauksia ei kuitenkaan tehty, mutta toi- Arvio tulevasta kehityksestä TKL:n toiminta jatkuu tilaajan kanssa tehdyn, vuoteen 2020 ulottuvan tuotantosopimuksen mukaisesti. Lähivuosien kehityksen nähdään toteutuvan maltillisena. Seudullisen liikenteen kehittyminen tuo omat haasteensa niin liikennekentän kuin tariffijärjestelmien uudistusten myötä. Oman tuotannon rooli uudistus- ja kehityshankkeita pilotoivana operaattorina näyttäytyy myös muun muassa selvitettäessä mahdollisuuksia sähköbusseilla operoimiseen. TKL onkin vahvasti mukana sähköisten joukkoliikennejärjestelmien kehittämistyössä. Vuoden 2015 aikana Tampereen kaupunginhallituksen on tarkoitus uudelleen arvioida oman tuotannon toimintaa, sen kehittymistä ja tämän pohjalta tehtäviä strategisia ratkaisuja. Henkilöstö Kertomusvuoden lopussa Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen palveluksessa oli kaikkiaan 335 henkilöä, mikä on 19 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Samanaikaisesti henkilötyövuosien määrä on laskenut kolmellatoista tasolle 326. Henkilötyövuosia on näin pystytty vähentämään vuosisuunnitelmaa alemmalle tasolle. Samanaikaisesti on pystytty edelleen vähentämään työaikapankin velkasaldoa. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 235 Liikelaitokset - Tampereen Kaupunkiliikenne Sairauspoissaolojen määrän lasku ja työhyvinvoinnin kehittyminen oli asetettu keskeisiksi henkilöstöä koskeviksi Palkallisten henkilötyövuosien kehitys Palkalliset henkilötyövuodet tavoitteiksi vuodelle 2014. Kummassakin tavoitteessa onnistuttiin erinomaisesti. Sairauspoissaolojen määrä laski noin 10 TP 2013 339 Hesu 2014 prosenttia ja työhyvinvointimatriisissa saavutettiin lähes kaikilla osa-alueilla parannusta, kokonaispistemäärän noustessa huimat 47 prosenttia. TP 2014 339 326 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan osalta ja johtokunta on käsitellyt arvioinnin 18.2.2015. TKL:llä on käytössä johtokunnan 27.11.2013 hyväksymä sisäisen valvonnan suunnitelma ja 22.10.2014 hyväksymä riskienhallintasuunnitelma. Kokonaisarviona Tampereen Kaupunkiliikenne Liike-laitoksen johto lausuu, että Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä jatketaan päivittämällä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan suunnitelmia myös seuraavalla tilikaudella. Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen toiminnalliset tavoitteet Kortti Sitova tavoitetaso 2014 60 61 Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2013 verrattuna Kapasiteetti on mukautettu tilaajan kilpailuttamissuunnitelmaan siten, että kustannukset pienenevät Asiakastyytyväisyys on kehittynyt positiivisesti edelliseen vuoteen verrattuna 65 66 Toteuma + + + ? Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tampereen Kaupunkiliikenteen kahdesta liikelaitoskohtaisesta toiminnallisesta tavoitteista toinen saavutettiin tavoitteen mukaisesti. Toisen tavoitteen saavuttamista ei voitu arvioida vuoden loppuun 236 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 mennessä, koska tavoitteen mukaista asiakastyytyväisyysmittausta ei tehty vuonna 2014. Kaupunkiliikenne Liikelaitos mukautti henkilöstö- ja kalustokapasiteettiaan tilaajan tarpeiden mukaisesti. Onnistuneen mukautumisen ansioista toiminta oli taloudellisesti kannattavaa ja tilaajalle voitiin antaa kaksi ylimääräistä hinnanalennusta tuotantohintoihin. Tampereen Kaupunkiliikenteen liikevaihto kasvoi henkilötyövuotta kohden ja työhyvinvointi parantui edellisvuoteen verrattuna. Liikelaitokset - Tampereen Kaupunkiliikenne talousarvion toteumavertailu (1 000 euroa) Tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % Voitto, % Talousarvio 2014 Muutettu TA 2014 Ero 2014 28 145 905,51 370 526,71 3 475 000,00 28 721 367,26 431 545,31 3 475 000,00 28 750 250 3 475 28 750 250 3 475 -604 121 0 -4 800 537,14 -3 971 757,54 -5 265 439,00 -4 375 543,60 -5 843 -4 308 -5 843 -4 308 1 042 336 -11 344 988,99 -11 551 128,03 -12 210 -12 210 865 -5 256 712,28 -641 721,69 -2 489 854,69 -443 776,50 3 042 083,39 -5 888 752,30 -667 298,34 -2 578 855,97 -384 813,50 1 916 081,83 -6 155 -716 -2 335 -408 500 -6 155 -716 -2 335 -408 500 898 74 -155 -36 2 542 320,42 -36,4 3 042 367,41 155,3 -7,96 1 916 229,17 0 0 500 0 0 500 0 -0 2 542 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 13,6 13,6 10,8 9,6 9,6 6,7 Liikelaitoksen talous ja talousarvion toteutuminen Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos toimii liikelaitoksena ja kaupungin kirjanpidollisena taseyksikkönä tuottaen yhdyskuntapalveluiden tilaajayksikön tilauksen mukaisia liikennöintipalveluita. Liikevaihto vuonna 2014 oli 28,1 milj. euroa, kun se aiempana vuonna oli ollut 28,7 milj. euroa. Kokonaistulot laskivat 0,6 milj. euroa eli 1,9 prosenttia. Edellisvuoteen verrattuna tilatut linjakilometrit vähenivät niin ikään 1,9 prosenttia, mutta matkus- tajamäärä laski 7,9 prosenttia. Ajokilometrejä kohden laskettuna kustannukset laskivat 4,2 prosenttia vuonna 2014. Toiminnan tehostaminen mahdollisti tilaajalle annettavan erillisen hinnanalennuksen heti vuoden 2014 alusta. Vuoden lopussa alennuksen määrää vielä korotettiin. Kulut korkoineen ja poistoineen olivat 28,9 milj. euroa, mikä on 5,7 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Suurin kuluerä, henkilöstömenot, laski edellisvuo- desta noin 4,8 prosenttia, ollen 17,2 milj. euroa. Palkkakulujen ohella pienenivät eläkemenoista aiheutuvat kulut. Kalustosta tehdyt poistot olivat vajaat 2,5 milj. euroa. Investointien määrä jäi tätä noin 0,4 miljoonaa euroa pienemmäksi. Tilikauden voitollinen kokonaistulos, 3,0 miljoonaa euroa, oli edellisvuosia selkeästi parempi ja ylitti TKL:lle asetetun tulostavoitteen. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 237 Liikelaitokset - Tampereen Kaupunkiliikenne talousarvion toteumavertailu (1 000 euroa) Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 Talousarvio 2014 3 042 083,39 2 489 854,69 284,02 -4 045,70 -25 800,00 1 916 081,83 2 578 855,97 147,34 -47 219,24 -4 045,70 500 2 335 0 0 2 835 500 2 335 0 0 2 835 2 542 155 0 -26 2 671 -2 122 290,96 -2 161 200,00 -2 050 -2 050 -72 13 000,00 14 805,00 0 0 13 -2 109 290,96 -2 146 395,00 -2 050 -2 050 -59 3 397 131,14 2 344 644,44 785 785 2 612 -3 519 742,67 -123 685,76 43 491,31 -3 396 343,09 -2 583 325,20 198 164,95 742 240,42 -2 341 668,94 - - - -3 396 343,09 -2 341 668,94 -785 -785 -2 611 788,05 2 975,50 0 0 1 788,05 86 968,55 86 180,50 2 975,50 86 180,50 83 205,00 Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. Rahoituslaskelman tunnusluvut 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, € Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv Quick Ratio Current Ratio 13 523 695,03 13 790 837,87 260,7 1 4,4 4,4 208,0 1 3,7 3,7 1 000 euroa TP 2014 Ero Muutokset AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto -2 122 -2 122 -2 050 -2 050 -72 -72 -2 050 -2 050 0 0 INVESTOINNIT YHTEENSÄ -2 122 -2 050 -72 -2 050 0 13 0 13 0 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot 238 Alkuper. TA 2014 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Ero 2014 Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointi Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen rahoituslaskelmassa toiminnan ja investointien rahavirta kasvoi edellisvuodesta yli 1,0 milj. euroa. Kasvun taustalla oli parantunut liikeylijäämä. Toiminnan ja investointien rahavirran viiden vuoden kertymä laski vajaat 0,3 milj. euroa. investoinnit Muutettu TA 2014 Muutettu TA 2014 Investoinnit ja niiden analysointi Vuonna 2014 investoinnit muodostuivat kahdeksasta kaupunkiliikenteen teliautosta, joista 5 kappaletta Volvo- ja 3 kappaletta Solaris-merkkisiä, ja yhdestä turistivarustellusta linja-autosta sekä Tammermaticin valmistamasta harjapesukoneesta. Vuoden 2014 aikana käytöstä ja kirjanpidosta poistettiin yhteensä 12 bussia. Liikelaitokset - Tampereen Kaupunkiliikenne Tase Tase ja taseen analysointi Tilikauden 2014 päättyessä Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen taseen oma pääoma oli vahvistunut edellisvuodesta 3,0 milj. euroa. Samalla konsernitilillä olevat varat kasvoivat 3,5 milj. euroa ollen nyt lähes 17,0 miljoonaa. Tilintarkastajat ovat aiemmin suosittaneet konsernitilillä olevien varojen käyttämistä liikelaitoksen peruspääoman laskemiseen. Peruspääoman huomattavaan palauttamiseen on myös tilinpäätöksen 2014 valmistuttua selkeät perusteet. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen johtokunta esittää, että syntynyt tilikauden ylijäämä 3 042 367,41 euroa siirretään taseeseen omaan pääomaan edellisten tilikausien ylijäämän lisäykseksi. 31.12.2014 31.12.2013 10 583 021,33 10 950 585,06 4 186,00 4 186,00 Rahat ja pankkisaamiset 63 665,15 16 972 303,76 172 364,83 17 803,64 17 226 137,38 86 968,55 78 479,70 13 452 561,09 31 442,43 20 225,73 13 582 708,95 86 180,50 VASTAAVAA YHTEENSÄ 27 900 313,26 24 623 660,51 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Sijoitukset Muut saamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset kunnalta Muut saamiset Siirtosaamiset VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa Lainakanta, 1 000 euroa Lainasaamiset, 1 000 euroa 15 216 439,14 5 651 367,00 3 042 367,41 23 910 173,55 15 216 439,14 3 735 137,83 1 916 229,17 20 867 806,14 59 800,00 72 600,00 768 277,44 263 409,58 2 898 652,69 3 930 339,71 475 748,35 235 070,51 2 972 435,51 3 683 254,37 27 900 313,26 24 623 660,51 31.12.2014 31.12.2013 85,7 12,3 8 694 0 0 84,7 11,3 5 651 0 0 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 239 Liikelaitokset - Tampereen Kaupunkiliikenne Tilinpäätöksen liitetiedot tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Pysyvien vastaavien aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Taseen esittämistavan muutos Taseen esittämistapaa on muutettu vuoden 2014 tilinpäätökseen. Aiemmin lyhytaikaisissa muissa veloissa esitettyjen henkilösivukuluvelkatilien esitystapaa on korjattu kuluneeseen vuoteen ja samalla korjattu vertailutiedon esitystapaa. Henkilösivukulujen velkatilit esitetään jatkossa lyhytaikaisissa siirtoveloissa. Tuloslaskelman liitetiedot Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat sekä poistomenetelmät ovat: Koneet ja kalusto 3 - 10 vuotta Tasapoisto Hyödykkeet, joiden hankintameno on korkeintaan 10 000 euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta (1 000 euroa) Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno Poikkeama, euroa Poikkeama, % Selvitys poikkeaman syistä Tilaaja-tuottaja -malliin siirtymisen jälkeen kaluston määrää ja investointeja on sopeutettu merkittävässä määrin, mikä on laskenut myös 2 214 2 637 -423 -16,0 suunnitelman mukaisten poistojen määrää. Stabiloituneen tilanteen myötä lähivuosien investointitarpeet palautuvat sopeutusvuosia hieman korkeammalle tasolle. Pakollisten varausten muutokset (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2014 Eläkevastuu 1.1. Vähennykset tilikaudella Eläkevastuu 31.12. 1.1. - 31.12.2013 72,6 -12,8 59,8 75,9 -3,3 72,6 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2014 Muut toimintatuotot Koneiden ja kaluston myyntivoitot Muut toimintakulut Koneiden ja kaluston myyntitappiot 240 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 1.1. - 31.12.2013 13 11 0 10 Poistosuunnitelman tarkistaminen Tällä hetkellä ei ole tarvetta päivittää nykykäytännön mukaista poistosuunnitelmaa. Liikelaitokset - Tampereen Kaupunkiliikenne Taseen vastaavien liitetiedot Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa) Koneet ja kalusto Poistamaton hankintameno 1.1. Lisäykset tilikauden aikana Tilikauden poisto Poistamaton hankintameno 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. 10 951 2 122 2 490 10 583 10 583 Olennaiset lisäpoistot aineellisista hyödykkeistä Linja-autojen arvontarkistuksista johtuvia lisäpoistoja tehtiin 538 969,22 eurolla. Pysyvien vastaavien sijoitukset (1 000 euroa) Hankintameno 1.1. Hankintameno 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. 4 4 4 Muut saamiset Saamiset muilta Taseen vastattavien liitetiedot Oma pääoma (1 000 euroa) 2014 Peruspääoma 1.1. Peruspääoma 31.12. 2013 15 216 439 15 216 439 15 216 439 15 216 439 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. Siirto edelliseltä tilikaudelta Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 3 735 1 916 5 651 3 013 722 3 735 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 3 042 1 916 23 910 20 868 Oma pääoma yhteensä Lyhytaikainen vieras pääoma (1 000 euroa) 31.12.2014 Muut velat Muut velat 31.12.2013 263 235 Siirtovelkojen olennaiset erät (1 000 euroa) 31.12.2014 Henkilösivukuluvelka Palkkajaksotukset Lomapalkkajaksotukset Muut menojäämät (laatupalkkiojaksotus) Yhteensä 216 476 2 192 15 2 899 31.12.2013 192 505 2 264 12 2 972 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä 31.12.2014 Koko henkilöstö 335 31.12.2013 354 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 241 Liikelaitokset - Tullinkulman Työterveys Tullinkulman Työterveys Liikelaitos Tullinkulman Työterveys on työterveyden ja työhyvinvoinnin asiantuntijaorgani- saatio. Tavoitteenamme on yhteistyössä asiakasyrityksiemme kanssa terveellisen ja turvallisen työympäristön edistäminen, työyhteisön toimivuuden kehittäminen sekä työhön liittyvien sairauksien ehkäisy. 2013 20 henkilöä. Tehty työaika 2014 oli 102 henkilötyövuotta, kun se vuonna 2013 oli 91 henkilötyövuotta. Palkallisista henkilötyövuosista vakinaisessa työsuhteessa oli 88,54, määräaikaisessa 4, sijaisena 7,8 ja työllistettynä työskenteli 1,6. Toimintavuoden aikana Tullinkulman Työterveys perusti avustavia tehtäviä ja loi siten mahdollisuuden työskentelyyn 5 pitkäaikaistyöttömälle. Toimintavuoden aikana valmistauduttiin asiakasmäärän kasvuun, lisätiloja vuokrattiin ja työterveyspsykologit muuttivat omiin tiloihinsa joulukuun lopulla. Vuoden loppupuoliskolla hankittiin myös oma ultraäänitutkimuslaite. Tutkimukset tekevät ammatinharjoittajana työskentelevät radiologit. Laitteen hankinnalla ultraäänitutkimuksiin jonotusaika lyheni merkittävästi, tällä on myös sairauslomia lyhentävä vaikutus. Yhteistoiminta Tampereen kaupungin henkilöstöyksikön kanssa tiivistyi. Kevään ja syksyn aikana henkilöstöyksikön ja Tullinkulman edustajat tapasivat kaikkien tuotantoalueiden johtajat työhyvinvoinnin tavoitteiden asettamiseksi. Vuoden aikana Tullinkulman Työterveys osallistui myös sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hankkeeseen Osatyökykyiset työssä. Hankkeen aikana järjestettiin laaja henkilöstökoulutuksien sarja, vuoden lopussa tullinkulmalaiset saivat työkykykoordinaattorin nimityksen. Palvelutarjontaa kehitettiin asiakasyrityksien toiveiden mukaisesti. Toiminnan painopiste oli ennaltaehkäisevässä työterveystoiminnassa, oman hankkeensa ansioista erityisesti osatyökykyisten työskentelyn tukemisessa. Yhteistyötä asiakasyrityksien kanssa tiivistettiin. Avokuntoutustoiminnan merkitys yhtenä ennaltaehkäisevänä toimintamuotona kasvoi, vuoden aikana avokuntoutuskurssille osallistui 1000. kuntoutuja. Liikevaihto kehittyi hyvin, vuoden toteutuma oli 10,3 milj. euroa, vuoden 2013 toteutuman ollessa 9,4 milj. euroa. Tilikauden ylijäämä oli 0,268 milj. euroa, ylijäämä alitti budjetoidun 0,145 milj. eurolla. Ylijäämä oli budjetoitua pienempi, koska vuoden lopussa jouduttiin tekemään muutostöitä ja hankintoja asiakasmäärän kasvusta johtuen yhteensä 0,03 milj. eurolla. Alitukseen vaikutti myös Tullinkulman Työterveyteen vuoden alusta liitetyn Oriveden toimipisteen liikevaihdon jääminen budjetoidusta 0,279 milj. eurolla. Toimintavuoden aikana Oriveden toimipisteen henkilökuntamäärää suhteutettiin työmäärään; yksi työterveyshoitaja siirrettiin Tampereen toimipisteeseen ja työterveyspsykologin sekä työfysioterapeutin työajasta osa siirrettiin Tampereen toimipisteeseen. Tehdyistä toimenpiteistä huolimatta Oriveden toimipisteen tilikauden alijäämä oli 0,1 milj. euroa. Erikoissairaanhoito nosti vuoden alusta kuvantamistutkimuksiensa hintoja keskimäärin 40 prosentilla. Ilman Oriveden toimipisteen alijäämän vaikutusta ja kuvantamisen hintojen nousua ylijäämä olisi 0,447 milj. euroa, joka on budjetoitua suurempi. Liikevaihdon kasvu on saatu tehdyllä työllä ja toimintojen kehittämisellä. Toimintakertomus Toimitusjohtajan katsaus Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Vuoden 2014 aikana henkilöstötilanne pysyi hyvänä. Rekrytointi oli sujuvaa ja vapautuville vakansseille saatiin ammattitaitoiset, osaavat työntekijät. Rekrytoinnin sujuvuuteen vaikutti merkittävästi tullinkulmalaisten oma työpanos kuin myös joustavaksi koettu työpaikka. Loma- ja ruuhkakausien sairausvastaanottotoimintaa tasoittamaan sekä viikonlopun vastaanottotoiminnassa käytettiin kuitenkin ostopalvelulääkäreitä. Tullinkulman oman laatujärjestelmän rakentaminen jatkui ja suoritettiin ensimmäinen itsearviointi. Hansel valitsi Tullinkulman Työterveyden yhdeksi Tampereen alueen valtion yksiköiden työterveyspalveluiden tuottajaksi. Tampereen alueen valtionhallinnon 21 yksiköistä Tullinkulman valitsi lopulta 8 yksikköä. Suurimmat yksiköt olivat Tampereen Yliopisto, Sisä-Suomen poliisilaitos Tampereen toimipiste ja Verohallinnon Tampereen toimipiste. Tullinkulman Työterveyden palveluiden käytön aloitti 3500 uutta valtion palveluksessa olevaa henkilöasiakasta. Vuosi oli vilkas myös pk-asiakkaiden osalta. Toimintavuoden aikana yli 200 yritystä/yrittäjää teki sopimuksen työterveyspalveluiden ostosta. Pääosa uusista asiakasyrityksistä on 1-2 hengen yrityksiä, joukossa on kuitenkin muutamia yli 10 hengen yrityksiä. Uusien pk-yritysten tuoma asiakasmäärä on noin 1000 henkilöasiakasta. Yritysasiakkaiden asiakasrakenne pysyi tilikauden aikana lähes entisellään painottuen pieniin, alle kymmenen työntekijän yrityksiin. Asiakasmäärän ja siten myös työmäärän kasvu on ollut hyvin positiivista haasteellisena taloudellisena aikana. Asiakaskunnan lisäys antaa hyvän toiminnallisen ja taloudellisen pohjan toiminnan kehittämiselle. Vuoden 2014 lopussa Tullinkulmassa työskenteli 127 henkilöä, lisäystä vuodesta 242 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Arvio tulevasta kehityksestä Vuonna 2015 liikevaihto tulee kasvamaan yli miljoonalla eurolla uusien asiakkaiden vaikutuksesta. Toimintavuoden kustannuksia lisää lisääntyneet vuokra- ja palkkakustannukset. Toiminnan tehostamista jatketaan ja Oriveden toimipisteen henkilökuntamäärä ja toimitilat saatetaan vastaamaan asiakaskunnan tarvetta. Vuoden aikana Tullinkulman Työterveys investoi myös potilastietojärjestelmään ja siirtyy earkiston käyttöön. Tehtävät toimenpiteet ja asiakaskunnan määrän positiivinen kehitys mahdollistaa liikeylijäämän kasvattamisen. Liikelaitokset - Tullinkulman Työterveys Henkilöstö Vuoden 2014 lopussa Tullinkulman Työterveyden palveluksessa oli 127 henkilöä, palkallisten henkilötyövuosien määrän ollessa 102,04. Lisäystä vuodesta 2013 on 20 henkilöä ja 11 palkallista henkilötyövuotta. Sairauspoissaolojen määrä kasvoi vuoden Palkallisten henkilötyövuosien kehitys Palkalliset henkilötyövuodet 2013 8,11 päivästä per henkilötyövuosi 10,26 päivään per henkilötyövuosi. Kasvu johtui pitkistä sairauspoissaoloista, jotka kuitenkin päätyivät työhönpaluuseen. Perhevapaisiin käytettiin vuonna 2014 6,79 henkilötyövuotta. Henkilöstössä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Merkit- TP 2013 91 Hesu 2014 103 tävää oli, että kaikki vakanssit olivat täytettynä osaavalla, ammattitaitoisella henkilökunnalla. Vakituisen henkilökunnan vaihtuvuus oli vähäistä. Toimintavuoden aikana eläkkeelle siirtyi yksi henkilö, muut irtisanoutumiset johtuivat paikkakunnalta muutosta. TP 2014 102 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tullinkulman Työterveys on tehnyt itsearvioinnin vuoden 2014 sisäisen valvonnan osalta ja johtokunta on käsitellyt arvioinnin 17.2.2015. Tullinkulman Työterveydessä on käytössä johtokunnan 24.9.2014 hyväksymä sisäisen valvonnan suunnitelma ja 24.9.2014 hyväksymä riskienhallintasuunnitelma. Kokonaisarviona Tullinkulman Työterveys Liikelaitoksen johto lausuu, että Tullinkulman Työterveys Liikelaitoksen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Mer- kittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat: Laatujärjestelmän kehittäminen on johdonmukaista ja toiminnan vaikuttavuuden arvioimiseksi kehitetään mittareita. Tullinkulman Työterveys Liikelaitoksen toiminnalliset tavoitteet Kortti Sitova tavoitetaso 2014 60 61 Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2013 verrattuna Sidosryhmäanalyysin ja henkilöstökyselyn pohjalta on luotu suunnittelupohja ja luotettavat mittarit toiminnan vaikuttavuuden mittaamiseksi Sairauspoissaoloja ja ennenaikaista eläköitymistä on vähennetty yhteistyössä yksiköiden johdon kanssa. Vuonna 2014 järjestetään vähintään kaksi yhteistyökokousta kunkin yksikön johdon kanssa 67 68 Toteuma + + + Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tullinkulman Työterveyden molemmat liikelaitoskohtaiset toiminnalliset tavoitteet saavutettiin. Suunnittelupohja ja toiminnalliset mittarit toiminnan vaikuttavuuden mittaamiseksi luotiin sidosryhmäanalyysin ja muun kehitystyön pohjalta. Sairauspoissaolojen ja ennenaikaisen eläköitymisen vähentämiseksi järjestettiin kaksi yhteistyökokousta kunkin yksikön johdon kanssa, ja kokouksissa asetettiin tavoitteita työhyvinvoinnille. Sekä sairauspoissaolot että ennenaikainen eläköityminen väheni vuoden 2014 aikana. Tullinkulman Työterveydessä liikevaihto ei kasvanut henkilötyövuotta kohden johtuen Tullinkulmaan vuoden alusta liitetystä Oriveden yksiköstä ja työllistämistyön tarjoamisesta. Sen sijaan työhyvinvointi parantui Tullinkulman Työterveydessä edellisvuoteen verrattuna. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 243 Liikelaitokset - Tullinkulman Työterveys talousarvion toteumavertailu (1 000 euroa) Tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot Korvaus peruspääomasta Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % Voitto, % Liikelaitoksen talous ja talousarvion toteutuminen Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi Tullinkulman Työterveyden liikevaihto vuonna 2014 oli 10,3 milj. euroa, kun se vuonna 2013 oli 9,3 milj. euroa. Toiminnan muut tuotot vuonna 2014 olivat noin 0,162 milj. euroa; muihin tuottoihin sisältyvät korvaukset lääkärien erikoistumiskoulutuksen järjestämisestä sekä henkilöasiakkaiden itse maksamat palvelut. Kokonaistuotot vuonna 2014 olivat 10,5 milj. euroa, kun ne vuonna 2013 olivat 9,5 milj. euroa. Toiminnan kulut vuonna 2014 olivat kaikkiaan noin 10,2 milj. euroa, 9,1 milj. euroa vuonna 2013. Henkilöstökulut olivat yhteensä noin 6,5 milj. euroa, vuotta aiemmin ne olivat 6 milj. euroa. Henkilöstökulujen nousua selittää ns. laskuttavan henkilökunnan kasvanut määrä, erityisesti Oriveden toimipisteen liittäminen Tullinkulman Työterveyden yhteyteen vuoden 2014 alusta. Liikevaihto tehtyä henkilötyövuotta (htv) kohden laski ollen vuonna 244 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Talousarvio 2014 Muutettu TA 2014 Ero 2014 10 314 243,61 161 783,00 9 377 045,51 153 228,86 10 715 70 10 715 70 -401 92 -246 314,08 -2 694 131,83 -192 875,11 -2 221 084,01 -238 -2 223 -238 -2 223 -8 -471 -5 162 030,51 -4 777 251,74 -5 618 -5 618 456 -1 017 362,00 -295 742,46 -5 708,08 -740 427,35 314 310,30 -921 875,17 -276 806,52 -33 926,76 -713 228,15 393 226,91 -1 041 -326 -15 -855 469 -1 041 -326 -15 -855 469 24 30 9 115 -155 1480,99 -48 000,00 267 791,29 298,49 -48 000,00 345 525,40 0 -48 421 0 -48 421 1 0 -153 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 19,3 19,3 2,6 29,8 29,8 3,7 2014 101 000 euroa, lasku vuodesta 2013 on 2000 euroa. Laskuun on syynä Tullinkulmaan vuoden alusta liitetty Oriveden yksikkö, joka tehtäväjärjestelyistä huolimatta tuotti alijäämää 0,1 milj. euroa. Oriveden yksikkö jäi budjetoidusta liikevaihdosta 0,279 milj. euroa. Negatiiviseen kehitykseen vaikutti myös Tullinkulman toteuttama kaupungin ohjeistus tarjota työllistämistyötä. Tullinkulman Työterveys loi avustavia tehtäviä, joissa vuoden aikana työskenteli 5 työllistettyä henkilöä (1,62 htv), heidän työpanoksellaan ei kuitenkaan ole vaikutusta liikavaihdon kehitykseen. Mikäli työllistettyjen henkilötyövuodet jätetään huomioimatta, Tullinkulman Työterveys saavutti liikevaihto per htv tavoitteen. Palveluiden ostot olivat 2,7 milj. euroa, kun niiden toteutuma oli 2,2 milj. euroa vuonna 2013. Palveluiden ostoihin sisältyy muun muassa ostolääkäripalvelut, laboratoriopalvelut, kuvantamispalvelut ja atkpalvelut. Palvelujen oston ylitystä selittää kuvantamispalveluiden hinnan korotus sekä vuokralääkärien suurempi käyttö eri- tyisesti ilta- ja viikonloppuvastaanotoilla. Toiminnan rahoituskuluihin sisältyy Tampereen kaupungille maksettava korvaus peruspääomasta 48 000 euroa, mikä on 6 prosenttia peruspääoman suuruudesta. Tilinpäätöksen tulos muodostui 0,267 milj. euroa ylijäämäiseksi eli 0,078 milj. euroa edellisvuotta huonommaksi. Ylijäämä oli budjetoitua pienempi, koska vuoden lopussa jouduttiin tekemään muutostöitä ja hankintoja asiakasmäärän kasvusta johtuen yhteensä 0,03 milj. eurolla. Alitukseen vaikutti myös Tullinkulman Työterveyteen vuoden alusta liitetyn Oriveden toimipisteen liikevaihdon jääminen budjetoidusta. Toimintavuoden aikana Oriveden toimipisteen henkilökuntamäärää suhteutettiin työmäärään; työterveyshoitaja siirrettiin Tampereen toimipisteeseen, työterveyspsykologin ja työfysioterapeutin työajasta osa siirrettiin Tampereen toimipisteeseen. Tehdyistä toimenpiteistä huolimatta Oriveden toimipisteen tilikauden alijäämä oli 0,1 milj. euroa. Erikoissairaanhoito nosti vuoden alusta kuvantamistutkimuksiensa hintoja keskimäärin 40 prosentilla. Ilman Oriveden toimipisteen alijäämän vaikutusta ja kuvantamisen hintojen nousua ylijäämä olisi 0,447 milj. euroa, joka on budjetoitua suurempi. Liikelaitokset - Tullinkulman Työterveys talousarvion toteumavertailu (1 000 euroa) Rahoituslaskelma Talousarvio 2014 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Muutettu TA 2014 Ero 2014 314 310,30 5 708,08 -46 519,01 273 499,37 393 226,91 33 926,76 -47 701,51 379 452,16 469 15 -48 436 469 15 -48 436 -155 -9 1 -163 Investointien rahavirta Investointimenot -29 500,00 -28 500,00 -42 -42 13 Toiminnan ja investointien rahavirta 243 999,37 350 952,16 394 394 -150 22 222,27 0,00 0 0 22 -206 056,21 -349 333,83 60,50 289 107,90 -266 221,64 -458 854,18 -8 033,12 -129,70 116 064,84 -350 952,16 -394 -394 128 -243 999,37 -350 952,16 -394 -394 150 0,00 0,00 0 0 0 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahoituslaskelman tunnusluvut 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, € Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv Quick Ratio Current Ratio 695 801,60 661 244,40 907,8 0 2,1 2,1 1 212,4 0 2,2 2,2 investoinnit 1 000 euroa AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot Muutettu TA 2014 TP 2014 Alkuper. TA 2014 Ero Muutokset TA 2014 0 -42 42 -42 0 0 -42 42 -42 0 AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto -30 0 -30 0 0 INVESTOINNIT YHTEENSÄ -30 -42 13 -42 0 Investoinnit ja niiden analysointi Vuoden 2014 budjettiin oli varattu 42 000 euroa potilastietojärjestelmän e-arkisto ominaisuuteen. Investointi ei kuitenkaan toteutunut ja johtokunta päätti kohdistaa budjetoidut varat ultraäänitutkimuslaitteen hankintaan. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 245 Liikelaitokset - Tullinkulman Työterveys Tase ja taseen analysointi Tullinkulman Työterveyden taseen loppusumma oli noin 3,3 milj. euroa, 2,8 milj. euroa vuonna 2013. Taseen vastaavat koostuivat potilastietojärjestelmän ja ultraäänilaitteen jäljellä olevasta poistamattomasta hankintamenosta sekä lyhytaikaisista saamisista. Taseen vastattavaa koostui omasta pääomasta ja lyhytaikaisesta vieraasta pääomasta. Oma pääoma perustui aloittavaan taseeseen, joka on Tampereen kaupunginvaltuustossa hyväksytty voimaantulleeksi 1.1.2007 lukien. Peruspääoma on 0,8 milj. euroa. Tilikauden 2014 loppuun mennessä kertynyt ylijäämä oli 0,96 milj. euroa. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tullinkulman Työterveys Liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden ylijäämä, 267 791,29 euroa, siirretään taseeseen oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään ja että varauksia tilikauden ylijäämästä ei tehdä. Tase 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset kunnalta Muut saamiset Siirtosaamiset 24 189,86 29 491,92 47 981,78 309 832,27 2 331 546,39 35 684,69 55 000,00 2 732 063,35 3 335 435,17 2 756 253,21 800 000,00 692 673,46 267 791,29 1 760 464,75 800 000,00 347 148,06 345 525,40 1 492 673,46 22 222,27 248 181,19 314,15 126 161,63 1 178 091,18 1 574 970,42 0,00 158 598,27 253,65 116 366,73 988 361,10 1 263 579,75 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 3 335 435,17 2 756 253,21 Taseen tunnusluvut 31.12.2014 31.12.2013 VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa Lainakanta, 1 000 euroa Lainasaamiset, 1 000 euroa Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 18 489,86 662 030,38 2 537 602,60 37 820,41 50 000,00 3 287 453,39 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Lainat kunnalta Ostovelat Korottomat velat kunnalta Muut velat Siirtovelat 246 31.12.2013 VASTAAVAA 52,8 15,0 960 0 0 54,2 13,3 693 0 0 Liikelaitokset - Tullinkulman Työterveys Tilinpäätöksen liitetiedot tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Pysyvien vastaavien aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Taseen esittämistavan muutos Taseen esittämistapaa on muutettu vuoden 2014 tilinpäätökseen. Aiemmin lyhytaikaisissa muissa veloissa esitettyjen henkilöstösivukuluvelkatilien esitystapaa on korjattu kuluneeseen vuoteen ja samalla korjattu vertailutiedon esitystapaan. Henkilöstösivukulujen velkatilit esitetään jatkossa lyhytaikaisissa siirtoveloissa. Tuloslaskelman liitetiedot Liikevaihto (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2014 Työterveyshuolto Avokuntoutus Yhteensä 1.1. - 31.12.2013 10 244 70 10 314 9 214 163 9 377 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat sekä poistomenetelmät ovat: Aineettomat oikeudet 3 vuotta Tasapoisto Koneet ja kalusto 10 vuotta Tasapoisto Hyödykkeet, joiden hyödykekohtainen hankintameno on alle 10 000 euroa, on kirjattu vuosikuluksi. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta (1 000 euroa) Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno Poikkeama, euroa Poikkeama, % Selvitys poikkeaman syistä Vuoden 2013 ja 2014 investoinneilla varmistetaan tietojärjestelmien ajantasaisuus ja nykyaikaisuus. Vuoden 2014 budjettiin oli varattu 42 000 euroa potilastietojärjestelmän e-arkisto ominaisuuteen. Investointi ei kuitenkaan toteutunut ja johtokunta päätti kohdistaa budjetoidut varat ultraäänitutkimuslaitteen hankintaan. Vuoden loppupuoliskolla hankittiin myös oma 27 32 -4 -14,2 ultraäänitutkimuslaite. Tutkimukset tekevät ammatinharjoittajana työskentelevät radiologit. Laitteen hankinnalla ultraäänitutkimuksiin jonotusaika lyheni merkittävästi, tällä on myös sairauslomia lyhentävä vaikutus. Poistosuunnitelman tarkistaminen Kaupungin poistosuunnitelma on tarkistettu vuoden 2013 alusta lukien. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 247 Liikelaitokset - Tullinkulman Työterveys Taseen vastaavien liitetiedot Aineettomat hyödykkeet (1 000 euroa) Muut pitkävaikutteiset menot Poistamaton hankintameno 1.1. Lisäykset tilikauden aikana Tilikauden poisto Poistamaton hankintameno 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. 24 0 6 18 18 Aineelliset hyödykkeet (1000 euroa) Koneet ja kalusto Poistamaton hankintameno 1.1. Lisäykset tilikauden aikana Tilikauden poisto Poistamaton hankintameno 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. 0 30 1 29 29 Taseen vastattavien liitetiedot Oma pääoma (1 000 euroa) 2014 2013 Peruspääoma 1.1. Peruspääoma 31.12. 800 800 800 800 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. Siirto edelliseltä tilikaudelta Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 347 346 693 182 165 347 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 268 346 1760 1493 Oma pääoma yhteensä Lyhytaikainen vieras pääoma (1 000 euroa) 31.12.2014 Siirtovelkojen olennaiset erät Palkkajaksotukset Lomapalkkajaksotukset Muut siirtovelat Yhteensä 83 997 98 1 178 31.12.2013 46 859 84 988 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä 31.12.2014 Työterveyshuolto Avokuntoutus Yhteensä 248 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 31.12.2013 125 2 105 2 127 107 Liikelaitokset - Tampereen Infra Tampereen Infra Liikelaitos Tampereen Infra Liikelaitos tarjoaa rakentamis- ja kunnossapitopalveluja, kuljetusja korjaamopalveluja sekä yhdyskuntatekniikan suunnittelua ja paikkatietopalveluja Tampereen kaupungin sisäisille asiakkaille. Liikelaitoksessa on viisi tulosyksikköä: Kunnossapitopalvelut, Rakentamispalvelut, Kalustopalvelut, Suunnittelupalvelut ja Paikkatietopalvelut. Hallinto-, henkilöstö-, talous- ja kehittämisasioissa sekä viestinnässä ja markkinoinnissa yksiköiden toiminnan tukena ovat Tukipalvelut ja Kehittäminen. pienentyneet eläkemeno- ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut. Parina aikaisempana vuonna alkanut myönteinen kehitys asiakkaiden ja henkilöstön tyytyväisyydessä jatkui myös viime vuonna. Asiakkaiden tyytyväisyys Infran palveluihin parani vuonna 2014 Infran historian korkeimmalle tasolle, vaikka edelleen toiminnan keskeisissä tekijöissä riittää kehitettävää. 2016 - 2020 liiketoiminnan suunnittelu ja strategian valmistelu. Tavoitteena on, että johtokunta hyväksyisi uuden strategian syksyllä 2015. Toimintakertomus Toimitusjohtajan katsaus Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Tampereen Infra Liikelaitos on läpikäymässä valtuuston päättämää kunnianhimoista viiden vuoden kehittämisohjelmaa, josta neljä vuotta on takana. Ohjelmassa kannattavuustavoite nousee vuosittain. Vuodelle 2014 liikeylijäämätavoite nousi edellisestä vuodesta miljoonalla eurolla. Vuoden 2014 liikeylijäämätavoite oli 1,05 milj. euroa. Infra on merkittävästi parantanut taloudellista tulostaan vuonna 2014. Infran liikeylijäämäksi muodostui 3,6 milj. euroa, mikä tarkoittaa 2,6 milj. euroa tavoitetta parempaa tulosta. Edellisestä vuodesta 2,1 milj. euroa parantunut tulos tehtiin 1,5 milj. euroa pienemmällä liikevaihdolla. Liikevaihdoksi muodostui 59,4 milj. euroa, mikä on 4,8 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempi. Rakentamispalvelujen liikevaihto toteutui selvästi vuosisuunnitelmaa suurempana. Tulostaan eniten paransivat liikelaitoksen suurimmat yksiköt Kunnossapitopalvelut ja Rakentamispalvelut. Liikelaitoksen kehittämisohjelman näkökulmasta Infra ylitti jo kolmantena vuonna peräkkäin sille asetetut taloustavoitteet. Parantunut tulos on merkinnyt myös tuottavuuden jatkuvaa myönteistä kehitystä. Työt on tehty pienemmällä henkilömäärällä, eivätkä ulkopuoliset ostot ole kasvaneet suhteessa liikevaihtoon. Kannattavuuden parantamiseksi tehdyt toimenpiteet ovat onnistuneet. Hyvään tulokseen vaikuttivat myös loppuvuonna pitkään jatkunut rakentamiskausi ja kunnossapidon aurauslähtöjen vähyys vähälumisen alku- ja lopputalven ansioista. Hyvään tulokseen ovat lisäksi vaikuttaneet Palkallisten henkilötyövuosien kehitys Palkalliset henkilötyövuodet Arvio tulevasta kehityksestä Vuosi 2015 on valtuuston päättämän kehittämisohjelman viimeinen vuosi. Liikeylijäämätavoite on noussut ohjelman mukaisesti miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. Kun vuoden 2014 tuloksesta vähennetään eläkemeno- ja varhaiseläkemenoperusteisten maksujen muutokset ja sääolosuhdetekijät, niin vuoden 2015 tavoitteeseen pääsemiseksi on liikelaitoksessa jatkettava määrätietoista kannattavuuden parantamista. Erityisenä painopisteenä jatketaan vuonna 2014 aloitettua hankintojen kehittämistä. Vuoden 2015 työkannan näkymät ovat lupaavat, koska kaikkien asiakkaiden kanssa on solmittu isot perussopimukset jo vuoden 2014 puolella. Toiminnan laajuudeksi on suunniteltu vuoden 2014 vuosisuunnitelmaa pienempi liikevaihto. Liikevaihdon suhteen avainasemassa on rakentamisen tuleva volyymi. Kaupungin kiristynyt taloustilanne tulee kuitenkin vaikuttamaan Infran asiakkaisiin, mikä on oma haasteensa kiristyneelle liikeylijäämätavoitteelle. Koska liikelaitoksen kehittämisohjelma päättyy vuoden 2015 lopussa, on Infran johtokunnan johdolla käynnistetty vuosien TP 2013 477 Hesu 2014 455 TP 2014 460 Henkilöstö Kehittämisohjelman mukaista henkilöstömäärän sopeuttamista on jatkettu luonnollisen vaihtuvuuden hyödyntämisellä. Liikelaitoksen vakituisen henkilöstön määrä vuoden 2014 lopussa oli 414 henkilöä, mikä on 32 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2013. Palkallisten henkilötyövuosien määrä, johon lasketaan vakituisten lisäksi määräaikainen ja palkkatuettu henkilöstö, oli 460, mikä on 17 henkilötyövuotta pienempi kuin edellisenä vuonna. Henkilöstösuunnitelmassa arvioitu 455 henkilötyövuoden tavoite ylittyi, koska Kunnossapitopalvelujen kausihenkilöstön määrä oli ennakoitua suurempi Henkilöstön määrä saadaan kehittämisohjelman mukaiselle tavoitetasolle vuoden 2015 aikana, vaikka rekrytointeja tehdään aiempaa enemmän. Henkilöstömäärän vähentäminen on merkinnyt työn kuormittavuuden lisääntymistä, mikä on haaste jaksamiselle ja työhyvinvoinnille. Tästä haasteesta Infran henkilökunta on hienosti suoriutunut, mikä näkyy taloudellisen suorituskyvyn paranemisena. Samaan aikaan keskeiset työhyvinvoinnin mittarit näyttävät myönteistä kehitystä: työilmapiiri on parantunut ja henkilöstö on arvioinut esimiestyön parantuneen. Vuosina 2012 ja 2013 aikaansaatu sairauspoissaolojen vähenemä on pysähtynyt: vuoden 2014 poissaolot toteutuivat edellisen vuoden tasolla. Tapaturmien määrä väheni hieman edellisestä vuodesta, mutta tavoitteeksi asetetusta puolittamisesta jäätiin kauas. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 249 Liikelaitokset - Tampereen Infra Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tampereen Infra Liikelaitos on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan osalta ja johtokunta on käsitellyt arvioinnin 18.3.2015. Infrassa on käytössä johtokunnan 21.3.2012 hyväksymä sisäisen valvonnan vonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat toiminnan hinta-laatusuhde ja kilpailukyky sekä hankintojen tehostaminen. suunnitelma ja 29.1.2014 hyväksymä riskienhallintasuunnitelma. Kokonaisarviona Infran johto lausuu, että Infran sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen val- Tampereen Infra Liikelaitoksen toiminnalliset tavoitteet Kortti Sitova tavoitetaso 2014 60 61 Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2013 verrattuna Tampereen Infra Liikelaitoksen organisointitavan selvittämisestä seuraavia päätöksiä on toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen kanssa Liikelaitoksen hankintoja on tehostettu ja hankintojen osuus liikevaihdosta pienenee 69 70 Toteuma + + + + Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tampereen Infran molemmat liikelaitoskohtaiset toiminnalliset tavoitteet toteutuivat. Liikelaitoksen organisointitavan selvittämisestä seuraavia päätöksiä to- 250 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 teutettiin suunnitellusti, ja liikelaitoksen hankintoja tehostettiin kiinnittäen huomiota hankintaprosessin kaikkiin vaiheisiin. Vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaan hankintojen osuus liikevaihdosta pienenee. Tampereen Infrassa liikevaihto kasvoi henkilötyövuotta kohden ja työhyvinvointi parantui edellisvuoteen verrattuna. Liikelaitokset - Tampereen Infra talousarvion toteumavertailu (1 000 euroa) Tuloslaskelma Liikevaihto Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % Voitto, % Liikelaitoksen talous ja talousarvion toteutuminen Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi Infran liikeylijäämä toteutui 3,6 milj. eurona, mikä on 2,6 milj. euroa tavoitetta parempi ja 2,1 milj. euron parannus vuoteen 2013 verrattuna. Vuosi 2014 oli Infran kehittämisohjelman neljäs vuosi ja liikeylijäämä on toteutunut kolmena peräkkäisenä vuonna tavoitetta parempana. Liikevaihdon ennakoitiin pienenevän edelliseen vuoteen verrattuna, koska vuositasolla noin 5,5 milj. euron polttoaineen myynti Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitokselle päättyi. Rakentamiskohteiden tilausmäärä kasvoi kuitenkin huomattavasti suunniteltua suuremmaksi, joten kokonaisuudessaan liikevaihto jäi vain 1,5 milj. euroa edellistä vuotta pienemmäksi eli 59,4 milj. euroon. 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 Talousarvio 2014 59 407 657,58 60 926 311,64 61 027 54 591 4 817 -141 727,25 344 892,88 -130 320,00 486 565,63 0 325 0 325 -142 20 -8 997 812,14 -19 715 996,48 -13 245 291,09 -17 167 251,27 -13 891 -17 373 -8 298 -17 145 -700 -2 571 -15 545 875,63 -16 523 469,88 -15 939 -15 765 219 -5 985 179,32 -878 453,67 -1 086 726,54 -3 779 652,89 3 621 126,54 -6 864 610,10 -955 233,03 -1 254 728,82 -3 748 362,20 1 523 610,88 -6 741 -928 -1 129 -4 351 1 000 -6 712 -919 -1 113 -3 914 1 050 727 40 26 134 2 571 705,63 -890 000,00 -237,93 2 731 594,24 1 364,32 -890 000,00 -379,26 634 595,94 0 -890 0 110 0 -890 0 160 1 0 -0 2 572 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 19,9 19,9 4,6 9,2 9,2 1,0 Suuria uudisrakentamiskohteita olivat Niemenranta, Vuores, ja Ruskon Huppionmäki, jotka onnistuivat myös taloudellisesti hyvin. Kunnossapitopalvelut paransi eniten tulostaan, johon toiminnan tehostumisen lisäksi vaikuttivat leuto ja vähäluminen alku- ja loppuvuosi. Rakentamispalvelujen toiminnan volyymin kasvu lisäsi rakennusmateriaalien sekä erityisesti kuljetus- ja konepalvelujen ostoja. Materiaalien ostot toteutuivat 0,7 milj. euroa ja palvelujen ostot 2,6 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina. Myös kaluston vuokrakustannukset kasvoivat, joten liiketoiminnan muut kulut toteutuivat 0,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina. Työt on toteutettu aiempaa pienemmällä henkilömäärällä, eivätkä ulkopuoliset ostot ole kasvaneet suhteessa liikevaihtoon. Henkilöstökulut toteutuivat 1,0 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä, koska Muutettu TA 2014 Ero 2014 eläkkeelle siirtymisiä ja irtisanoutumisia oli arvioitua enemmän. Rekrytointeja toteutettiin maltillisesti. Eläkemeno- ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut pienentyivät 0,8 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Vuosien 2009-2014 aikana liikelaitoksen henkilöstökulut ovat pienentyneet yhtensä 11,1 milj. euroa. Vuoden 2011 alusta Infran hinnoittelu muutettiin markkinahintaiseksi, jonka vuoksi liikevaihto laski 10 milj. euroa. Infran raskaan kulurakenteen vuoksi toiminta oli alijäämäistä vuosien 2011-2012 aikana. Kannattavuuden parantamiseksi tehdyt suunnitelmalliset toimenpiteet henkilöstön, kaluston, tilojen sekä hankintojen osalta ovat kasvattaneet sijoitetun pääoman tuottoa sekä voittoprosenttia. Korvausta 11,3 milj. euron peruspääomasta maksettiin 7,9 prosenttia eli 0,9 milj. euroa. Tilikauden ylijäämä oli 2,6 milj. euroa. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 251 Liikelaitokset - Tampereen Infra talousarvion toteumavertailu (1 000 euroa) Rahoituslaskelma 1.1. - 31.12.2014 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, € Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv Quick Ratio Current Ratio 252 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 1.1. - 31.12.2013 Talousarvio 2014 Muutettu TA 2014 Ero 2014 3 621 126,54 1 086 726,54 -889 532,30 -107 181,72 3 711 139,06 1 523 610,88 1 254 728,82 -889 014,94 -169 383,88 1 719 940,88 1 000 1 129 -890 -120 1 119 1 050 1 113 -890 -120 1 153 2 571 -26 0 13 2 558 -922 632,86 -294 240,97 -800 -800 -123 159 582,96 225 434,19 120 120 40 -763 049,90 -68 806,78 -680 -680 -83 2 948 089,16 1 651 134,10 439 473 2 475 132 893,30 -2 836 796,87 56 298,70 -1 123,60 -299 360,69 -2 948 089,16 206 783,21 -1 759 116,73 249 742,50 -1 002,10 -347 540,98 -1 651 134,10 -439 -473 -2 475 -2 948 089,16 -1 651 134,10 -439 -473 -2 475 0,00 0,00 0 0 0 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 4 514 217,14 5 362 804,25 413,9 3,3 3,4 642,1 2,7 2,9 Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointi Tilikauden 2014 toiminnan rahavirta oli 3,7 milj. euroa, joten kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 2,0 milj. euroa. Kasvun taustalla on liikeylijäämän merkittävä parantuminen. Toiminnasta saadulla rahavirralla pystyttiin kattamaan reilusti 0,9 milj. euron investointimenot. Lisäksi kaluston myynnistä saatiin 0,2 milj. euron luovutustulot. Toiminnan ja investointien rahavirta oli yhteensä 2,9 milj. euroa. Tunnusluku toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viideltä vuodelta pieneni edelliseen vuoteen verrattuna, mutta investoinnit on Infran toiminnan ajan pystytty kattamaan omarahoituksella. Investointien tasoa on Infran kehittämisohjelman mukaisesti laskettu. Liikelaitokset - Tampereen Infra Investoinnit ja niiden analysointi Kone- ja kalustoinvestointeihin käytettiin 0,9 milj. euroa, joten investointeihin varattu 0,8 milj. euroa ylittyi 0,1 milj. eurolla. Ylitys aiheutui Tampereen Veden käyttöön hankitun kuorma-auton valmistuksen viivästymisestä, joten vuoden 2013 ohjelmaan kuulunut investointi toteutui vasta vuonna 2014. Infran omaa toimintaa varten hankittiin tienhoitoauto, kaksi taajamatraktoria, vaakatasoleikkuri, lumenkuormain sekä takymetri. Lisäksi asiakkaiden käyttöön hankittiin kaksi kuorma-autoa, kaksi kevyt kuorma-autoa, trukki ja iskuvasara. Pysyviin vastaaviin kuuluvaa kalustoa myytiin 0,2 milj. eurolla. Tase ja taseen analysointi Taseen loppusumma vuoden 2014 tilinpäätöksessä oli 26,0 milj. euroa ja se kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 2,4 milj. euroa eli 10,2 prosenttia. Taseen vastaavien suurin erä oli saamiset kunnalta 19,8 milj. euroa, joka muodostuu liikelaitoksen kassavaroista. Aineellisiin hyödykkeisiin kuuluva koneet ja kalusto pienenivät Infran kehittämisohjelman mukaisesti 0,2 milj. eurolla. Taseen vastattavien suurin erä on oma pääoma 19,6 milj. euroa, joka vahvistui 2,7 milj. euroa hyvän tilikauden tuloksen vuoksi. Vakavaraisuutta ja alijäämän sietokykyä mittaava omavaraisuusaste oli 75,3 prosenttia. Tunnusluku suhteellinen velkaantuneisuus tarkoittaa, että 10,5 prosenttia Infran vuoden 2014 käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman maksuuni. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden ylijäämä, 2 731 594,24 euroa, siirretään taseeseen oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään ja että varauksia tilikauden ylijäämästä ei tehdä. investoinnit 1 000 euroa TP 2014 Muutettu TA 2014 Alkuper. TA 2014 Ero Muutokset AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto -923 -923 -800 -800 -123 -123 -800 -800 0 0 INVESTOINNIT YHTEENSÄ -923 -800 -123 -800 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 160 120 40 120 0 Tase 31.12.2014 31.12.2013 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset kunnalta Muut saamiset Siirtosaamiset 4 473 416,28 4 715 911,20 936 407,38 1 069 300,68 467 872,27 19 836 411,79 257 431,68 51 819,95 20 613 535,69 484 272,21 16 999 614,92 303 741,40 45 408,99 17 833 037,52 26 023 359,35 23 618 249,40 11 275 000,00 5 594 837,14 2 731 594,24 19 601 431,38 11 275 000,00 4 960 241,20 634 595,94 16 869 837,14 150 194,00 176 194,00 1 459 200,06 0,00 286 177,02 4 526 356,89 6 271 733,97 1 667 843,99 1 123,60 297 098,53 4 606 152,14 6 572 218,26 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 26 023 359,35 23 618 249,40 Taseen tunnusluvut 31.12.2014 31.12.2013 VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat Korottomat velat kunnalta Muut velat Siirtovelat Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa Lainakanta, 1 000 euroa Lainasaamiset, 1 000 euroa 75,3 10,5 8 326 0 0 71,4 10,7 5 595 0 0 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 253 Liikelaitokset - Tampereen Infra Tilinpäätöksen liitetiedot tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO-periaatteen mukaisesti käyttäen painotettua keskihintaa. Taseen esittämistavan muutos Taseen esittämistapaa on muutettu vuoden 2014 tilinpäätökseen. Aiemmin lyhytaikaisissa muissa veloissa esitettyjen henkilösivukuluvelkatilien esitystapaa on korjattu kuluneeseen vuoteen ja samalla korjattu vertailutiedon esitystapaa. Henkilösivukulujen velkatilit esitetään jatkossa lyhytaikaisissa siirtoveloissa. Tuloslaskelman liitetiedot Liikevaihto (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2014 Kunnossapitopalvelut Rakentamispalvelut Paikkatietopalvelut Suunnittelupalvelut Kalustopalvelut Tukipalvelut Yhteensä 1.1. - 31.12.2013 18 039 28 782 2 884 1 951 7 744 8 59 408 19 034 22 880 3 171 1 983 13 844 15 60 926 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenopista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat sekä poistomenetelmät ovat: Koneet ja kalusto 3 - 10 vuotta Tasapoisto Hyödykkeet, joiden hankintameno on korkeintaan 10 000 euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta (1 000 euroa) Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno Poikkeama, euroa Poikkeama, % 254 1 046 823 222 27,0 Selvitys poikkeaman syistä Poistosuunnitelman tarkistaminen Ennen Tampereen Infra Liikelaitoksen perustamista investointitaso on ollut Infraan kuuluvissa yksiköissä korkeampi kuin vuosina 20132017. Poistosuunnitelmaa ei ole tarvetta tarkistaa, koska kyse on suunnitellusta investointitason muutoksesta. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Liikelaitokset - Tampereen Infra Pakollisten varausten muutokset (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2014 Pakollinen varaus, maisemointivaraus 1.1. Vähennykset tilikaudella Pakollinen varaus maisemointivaraus 31.12. 1.1. - 31.12.2013 176 26 150 176 0 176 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 Muut toimintatuotot Koneiden ja kaluston myyntivoitot 86 185 Muut toimintakulut Koneiden ja kaluston myyntitappiot 5 15 Taseen vastaavien liitetiedot Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa) Koneet ja kalusto Poistamaton hankintameno 1.1. Lisäykset tilikauden aikana Vähennykset tilikaudella Tilikauden poisto Poistamaton hankintameno 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. 4 716 923 78 1 087 4 473 4 473 Taseen vastattavien liitetiedot Oma pääoma (1 000 euroa) 2014 Peruspääoma 1.1. Peruspääoma 31.12. 2013 11 275 11 275 11 275 11 275 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. Siirto edelliseltä tilikaudelta Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 4 960 635 5 595 5 676 -715 4 960 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 2 732 635 19 601 16 870 Oma pääoma yhteensä Pakolliset varaukset (1 000 euroa) 31.12.2014 Muut pakolliset varaukset Maisemointivaraus 150 31.12.2013 176 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 255 Liikelaitokset - Tampereen Infra Lyhytaikainen vieras pääoma (1 000 euroa) 31.12.2014 Korottomat velat kunnalta Ostovelat Siirtovelkojen olennaiset erät Eläkevakuutusmaksuvelka (työnantaja) Eläkevakuutusmaksuvelka (työntekijä) Palkkajaksotukset Lomapalkkavelka Yhteensä 31.12.2013 0 1 188 69 771 3 499 4 526 193 67 705 3 641 4 606 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Leasingvastuiden yhteismäärä (1 000 euroa) 31.12.2014 Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Yhteensä 873 2 977 3 850 31.12.2013 686 2 459 3 144 Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt (1 000 euroa) 31.12.2014 Sopimusvastuut Sopimusvastuu materiaali- ja palveluhankinnoista 3 470 31.12.2013 5 243 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä 31.12.2014 Kunnossapitopalvelut Rakentamispalvelut Paikkatietopalvelut Suunnittelupalvelut Kalustopalvelut Tukipalvelut Yhteensä 256 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 146 71 48 28 123 22 438 31.12.2013 159 63 51 27 131 25 456 Liikelaitokset - Tampereen Ateria Tampereen Ateria Liikelaitos Tampereen Ateria on Tampereen kaupungin liikelaitos, joka vastaa kaupungin ateriapalveluiden järjestämisestä. Se huoleh- tii asiakkaiden hyvinvoinnista tarjoamalla täysipainoisia aterioita ja asiakasta tukevia ratkaisuja asiantuntevasti ja kumppanuuksia hyödyntäen. Muutokset Tampereen Aterian roolissa ja liiketoimintamallissa tähtäävät toiminnan tehostumiseen ja kannattavuuden parantumiseen pitkällä aikavälillä, joten muutokset eivät vielä päättyneellä tilikaudella heijastuneet talouteen merkittävänä kannattavuuden kasvuna. Liikeylijäämä 0,8 milj. euroa oli asetetun tavoitteen mukainen. Liikevaihdon kehitys edelliseen vuoteen verrattuna oli 5 prosenttia, mikä antaa hyvän pohjan strategian mukaiselle kannattavalle kasvulle. Kasvu on seurausta palvelujen järjestämisvastuun laajenemisesta. Työn tuottavuus parani 4 prosenttia työvoiman paremman hallinnan ja henkilöstön parantuneen työvireyden ansiosta. Elintarvikekustannuksia hallittiin hyvin vahvan tuotannonohjauksen ansioista. Sirpaleinen tuotantoverkko aiheuttaa edelleen haasteita kiinteiden kustannusten hallintaan. tajan päätökset Tampereen Aterian uudesta roolista tukipalvelujen järjestäjänä parantavat liikelaitoksen riskienhallintaa edelleen. Siivoustoiminnan keskittyessä monipalvelutyön laajentamismahdollisuudet uusiin asiakaskohteisiin vahvistuvat, jolloin toimintavarmuus asiakaskohteissa paranee ja sopimusasiakas voi keskittyä omiin ydintehtäviinsä. Toiminnan laajentuessa uusiin palveluihin liikelaitoksen henkilöstömäärä kasvaa ja liikelaitoksen nimen päivittäminen tulee ajankohtaiseksi. Toisaalta tuleva sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus vaikuttaa myös tukipalvelujen organisointiin ja tarve tukipalvelujen seudulliselle järjestämiselle kasvaa. Toimintakertomus Toimitusjohtajan katsaus Tampereen Aterian uusi strategia ’Huolehdimme hyvinvoinnista’ hyväksyttiin. Strategiassa korostuu ateriapalvelujen merkitys kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä, Tampereen Aterian uusi rooli tukipalvelujen järjestäjänä, toiminnan tehostaminen liiketoimintamallia uudistamalla ateriatuotannon keskittämisen ja monipalvelutyön keinoin sekä asiakaslähtöinen liiketoimintaosaaminen. Toimintavuonna keskityttiin liiketoimintamallin uudistamisen ja entistä keskitetympään tuotantoon siirtymisen suunnitteluun sekä kaupungin siivoustoiminnan selvittämiseen. Ateriakeskuksen tarveselvitys hyväksyttiin johtokunnassa ja hankesuunnitelma on tarkoitus hyväksyä alkuvuonna 2015. Uusi ateriakeskus keskittyy aterioiden valmistamiseen lasten ja nuorten palveluihin. Kaupunginhallitus päätti kaupungin siivoustoiminnan keskittämisestä Tampereen Ateria liikelaitokseen, joten uuden roolin haltuunotto etenee vahvasti. Tampereen Ateria liikelaitoksen toiminta ja Tilakeskuksen siivoustoiminta yhdistyvät elokuussa 2015. Palkallisten henkilötyövuosien kehitys Palkalliset henkilötyövuodet Arvio tulevasta kehityksestä Tukipalvelujen laajemman järjestämisvastuun ja liiketoimintamallin uudistamisen talous- ja asiakastavoitteiden odotetaan toteutuvan pidemmällä tähtäimellä. Omis- TP 2013 463 Hesu 2014 457 Henkilöstö Tampereen Aterian henkilöstömäärä väheni edellisestä vuodesta 22 henkilötyövuodella. Myös työvoiman tarve kokonaisuutena, sisältäen sekä oman että ulkopuolisen työvoiman, väheni. Muutos näkyy työn tuottavuuden parantumisena. Suunnitelmavuoden vertailuun vaikuttaa henkilöstösuunnittelun painotus omaan työvoimaan. TP 2014 441 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 257 Liikelaitokset - Tampereen Ateria Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tampereen Ateria liikelaitos on tehnyt sisäisen valvonnan itsearvioinnin ja johtokunta on käsitellyt arvioinnin 17.2.2015. Tampereen Ateria liikelaitoksessa on käytössä johtokunnan 28.10.2014 hyväksymä sisäisen valvonnan suunnitelma ja 24.9.2013 hyväksymä riskienhallinta- suunnitelma. Kokonaisarviona Tampereen Ateria liikelaitoksen johto lausuu, että Tampereen Ateria liikelaitoksen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat: liiketoimin- tamallin uudistaminen ja tuotantoverkon kehittäminen tehtyjen päätösten mukaisesti toiminnan tuloksellisuuden varmistamiseksi sekä tiedon hallinnan ja hyödyntämisen kehittäminen. Tampereen Ateria Liikelaitoksen toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Kortti Sitova tavoitetaso 2014 60 61 71 Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2013 verrattuna Asiakastyytyväisyys on kehittynyt positiivisesti edelliseen vuoteen verrattuna Tampereen Aterian organisointitavan selvittämisestä seuraavia päätöksiä on toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen kanssa 72 Toteuma + + + + Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tampereen Aterian molemmat liikelaitoskohtaiset toiminnalliset tavoitteet toteutuivat. Liikelaitoksen organisointitavan selvittämisestä seuraavia päätöksiä toteutettiin yhdessä liiketoiminnan ohjauksen kanssa. Vuonna 2014 keskityttiin suunnittelemaan liiketoimintamallin uudistamista 258 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 ja keskitetympään tuotantoon siirtymistä. Ateriakeskuksen tarveselvitys hyväksyttiin liikelaitoksen johtokunnassa ja kaupunginhallitus päätti, että kaupungin siivoustoiminta keskistetään Tampereen Ateria liikelaitokseen 1.8.2015 alkaen. Tampereen Aterian asiakastyytyväisyys parantui edel- liseen vuoteen verrattuna yhden prosenttiyksikön verran. Tampereen Ateriassa liikevaihto kasvoi henkilötyövuotta kohden ja työhyvinvointi parantui edellisvuoteen verrattuna. Liikelaitokset - Tampereen Ateria talousarvion toteumavertailu (1 000 euroa) Tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % Voitto, % Talousarvio 2014 Muutettu TA 2014 Ero 2014 40 398 239,22 295 981,04 39 172 797,72 397 548,30 42 761 300 42 945 270 -2 546 26 -11 088 717,79 -8 354 905,76 -11 419 924,61 -7 349 398,49 -11 415 -9 152 -11 330 -9 221 241 866 -11 862 315,27 -12 281 426,05 -12 805 -12 834 972 -2 389 115,54 -677 399,87 -242 731,69 -5 260 000,70 819 033,64 -2 539 640,12 -714 777,57 -207 712,94 -4 811 901,20 245 565,04 -2 531 -743 -252 -5 364 800 -2 610 -748 -252 -5 421 800 221 70 9 161 19 680,90 -222 000,00 -18,73 597 695,81 419,39 -222 000,00 0,00 23 984,43 0 -222 0 578 0 -222 0 578 1 0 -0 20 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 9,2 9,2 1,5 2,9 2,9 0,1 Liikelaitoksen talous ja talousarvion toteutuminen Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi Analysoinnissa on huomioitu tilinpäätöksen laskentaperiaatteissa kuvatut asiat siten, että tiedot ovat vertailukelpoisia. Liikeylijäämä oli 0,8 milj. euroa ja se toteutui asetetun tavoitteen mukaisena. Liikevaihto jäi vertailukelpoisesta vuosisuunnitelmasta 1,0 milj. euroa (-2 prosenttia), mihin vaikutti merkittävimmin lukiokoulutuksen ruokailija-asteen toteutuminen arvioitua pienempänä ja palvelukeskuskorttien myöntämisperusteisiin tehdyt muutokset palvelukeskuksissa. Myös henkilöstöateriapalvelujen ateriamäärät toteutuivat suunniteltua pienempinä. Toiminta pystyttiin sopeuttamaan suunniteltua pienempään myyntiin toimintaprosesseja tehostamalla, työvuorosuunnittelua parantamalla ja elintarvikekulujen hyvällä hallinnalla. Liikevaihdon kehitys edelliseen vuoteen verrattuna oli 5 prosenttia, mikä antaa hyvän pohjan strategian mukaiselle kannattavalle kasvulle. Kasvu on seurausta palvelujen järjestämisvastuun laajenemisesta. Laajeneminen näkyy sekä liikevaihdon että palvelujen ostojen kehityksessä. Kokonaiskustannusten kehitys oli maltillinen ja osoittaa tehtyjen toimenpiteiden vaikutukset. Työvoiman hallintaa kehittämällä ja työvireyteen panostamalla työvoimakustannusten (sis. vuokratyövoiman kustannukset) osuus liikevaihdosta pieneni, mikä vaikutti myös työn tuottavuuden paranemiseen 4 prosenttia. Myös varhaiseen tukemiseen panostettiin, mikä näkyi eläke- ja varhe-maksujen kehityksessä. Elintarvikekustannusten osuus liikevaihdosta pysyi edellisen vuoden tasolla hintatason noususta huolimatta, mikä on seurausta hankinta- ja ruokaohjeistuksen paremmasta noudattamisesta, onnistuneista kilpailutuksista ja tuotevalinnoista. Sirpaleinen palveluverkko aiheuttaa edelleen haasteita kiinteiden kustannusten hallintaan. Tilikauden ylijäämä oli 0,6 milj. euroa, millä tuotettiin edellistä vuotta enemmän arvoa omistajalle sijoitetun pääoman tuotto- ja voittoprosenteilla mitattuna. Tulevat muutokset Tampereen Aterian roolissa ja liiketoimintamallissa tulevat vaikuttamaan toiminnan tehostumiseen ja kannattavuuden kasvuun pitkällä aikavälillä. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 259 Liikelaitokset - Tampereen Ateria talousarvion toteumavertailu (1 000 euroa) Rahoituslaskelma Talousarvio 2014 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Muutettu TA 2014 Ero 2014 819 033,64 242 731,69 -221 337,83 840 427,50 245 565,04 207 712,94 -221 580,61 231 697,37 800 252 -222 830 800 252 -222 830 19 -9 1 11 Investointien rahavirta Investointimenot -178 670,41 -98 117,43 -350 -315 136 Toiminnan ja investointien rahavirta 661 757,09 133 579,94 480 515 147 -705 566,64 -167 097,48 1 715,40 210 236,73 -660 711,99 -265 957,51 67 445,62 728,05 63 220,25 -134 563,59 -480 -515 -661 -660 711,99 -134 563,59 -480 -515 -146 Rahavarojen muutos 1 045,10 -983,65 0 0 1 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. 1 045,10 4 541,70 3 496,60 -983,65 3 496,60 4 480,25 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, € Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv Quick Ratio Current Ratio 3 651 337,33 3 521 661,10 470,4 0 2,8 2,8 236,1 0 2,8 2,8 investoinnit 1 000 euroa AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot 260 TP 2014 Muutettu TA 2014 Alkuper TA 2014 Ero Muutokset -7 -85 78 -95 10 0 -25 25 -50 25 -7 -60 53 -45 -15 AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat -172 -175 -230 -230 58 55 -220 -220 -10 -10 3 0 3 0 0 INVESTOINNIT YHTEENSÄ -179 -315 136 -315 0 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointi Toiminnan rahavirta kasvoi edellisestä vuodesta 0,6 milj. euroa johtuen tuloslaskelman analysoinnissa kuvatusta onnistuneesta toiminnan sopeuttamisesta suunniteltua pienempään liikevaihtoon. Kone- ja laiteinvestointeihin panostettiin edellisvuotta enemmän, mutta ne pystyttiin kattamaan tulorahoituksella. Saamisten ja velkojen muutos seurasi liikevaihdon kehitystä ja toiminnan laajenemista, jonka vuoksi rahavarojen muutos pysyi positiivisena. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viiden vuoden osalta on 3,7 milj. euroa, joka kehittyi edellisen vuoteen nähden nousevasti 0,1 milj. euroa. Kertymän ennakoidaan laskevan lähitulevaisuudessa keskitettyyn tuotantoon tehtävien investointien seurauksena. Liikelaitokset - Tampereen Ateria Tase Investoinnit ja niiden analysointi Investoinnit toteutuivat 0,1 milj. euroa suunniteltua pienempinä, mikä johtui ICTinvestointien siirtymisestä ja hankintojen kohdistamisesta käyttötalouteen. Kone- ja laitehankinnat painottuivat suunnitellusti ensikertaisen kalustamisen kohteisiin Hervannan Tredun ja Lielahtikeskuksen toimipisteissä, Kalkunvuoren yksikössä ja Niemenrannan päiväkodissa, joiden toiminta käynnistyi. Tase ja taseen analysointi Taloudellinen asema on pysynyt vastaavana kuin edellisenä vuonna. Tätä kuvaa omavaraisuusasteen ja suhteellisen velkaantuneisuuden pysyminen edellisvuoden tasolla. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tampereen Ateria liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden ylijäämä, 597 695,81 euroa, siirretään taseeseen oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään ja että varauksia tilikauden ylijäämästä ei tehdä. 31.12.2014 31.12.2013 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot 1 086,60 15 445,96 16 532,56 5 505,47 12 102,72 17 608,19 21 393,59 242 806,33 0,00 264 199,92 24 216,25 299 890,82 3 078,50 327 185,57 Rahat ja pankkisaamiset 209 171,24 13 152 392,03 352 500,14 59 240,91 13 773 304,32 4 541,70 180 481,36 12 446 825,39 212 912,63 60 420,82 12 900 640,20 3 496,60 VASTAAVAA YHTEENSÄ 14 058 578,50 13 248 930,56 3 700 000,00 4 905 611,21 597 695,81 9 203 307,02 3 700 000,00 4 881 626,78 23 984,43 8 605 611,21 1 795 381,88 2 443,45 206 558,27 2 850 887,88 4 855 271,48 1 511 110,17 728,05 254 888,35 2 876 592,78 4 643 319,35 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 14 058 578,50 13 248 930,56 Taseen tunnusluvut 31.12.2014 31.12.2013 Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset kunnalta Muut saamiset Siirtosaamiset VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat Korottomat velat kunnalta Muut velat Siirtovelat Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa Lainakanta, 1 000 euroa Lainasaamiset, 1 000 euroa 65,5 11,9 5 503 0 0 65,0 11,7 4 906 0 0 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 261 Liikelaitokset - Tampereen Ateria Tilinpäätöksen liitetiedot tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Taseen esittämistavan muutos Taseen esittämistapaa on muutettu vuoden 2014 tilinpäätökseen. Aiemmin lyhytaikaisissa muissa veloissa esitettyjen henkilösivukuluvelkatilien esitystapaa on korjattu kuluneeseen vuoteen ja samalla korjattu vertailutiedon esitystapaa. Henkilösivukulujen velkatilit esitetään jatkossa lyhytaikaisissa siirtoveloissa. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Vuoden 2013 tilinpäätöksen tiedot eivät ole vertailukelpoisia läpilaskutuksesta johtuen. Liikevaihto sisältää palvelujen ostojen hyvitykseksi kuuluvaa henkilöstöravintolapalvelujen läpilaskutusta 0,7 milj. euroa. Tuloslaskelman analysointi on tehty vertailukelpoisilla tiedoilla. Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat tuotot ja kulut Vuoden 2014 tilinpäätöksen liikevaihtoon sisältyy 0,1 milj. euroa edellisille vuosille kohdistuvia tuottoja. Tuotot on kirjattu yhteisiin eriin. Tuloslaskelman analysointi on tehty vertailukelpoisilla tiedoilla. Tuloslaskelman liitetiedot Liikevaihto palvelutuotteittain (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2014 Lasten ja nuorten ateriapalvelut sekä puhdistuspalvelut Hoitoalan ja vanhusten ateriapalvelut Henkilöstöravintolapalvelut Hallinto ja tukipalvelut Yhteensä 1.1. - 31.12.2013 26 415 24 728 11 913 1 971 99 40 398 11 299 3 139 6 39 173 Liiketoiminnan muut tuotot (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2014 Maitotuki Muut tuet ja avustukset Muut liiketoiminnan muut tuotot Yhteensä 262 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 129 151 16 296 1.1. - 31.12.2013 139 130 128 398 Liikelaitokset - Tampereen Ateria Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat sekä poistomenetelmät ovat: 3 - 5 vuotta Tasapoisto Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot 3 vuotta Tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet 10 vuotta Tasapoisto Koneet ja kalusto 3 - 10 vuotta Tasapoisto Hyödykkeet, joiden hankintameno on korkeintaan 10 000 euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta (1 000 euroa) Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno Poikkeama, euroa Poikkeama, % 230 521 -291 -55,8 Selvitys poikkeaman syistä Poistosuunnitelman tarkistaminen Vuosittainen investointitaso tulee nousemaan vuodesta 2016 alkaen johtuen tuotannon keskittämiseen liittyvien poikkeuksellisen suurten investointien myötä. Poistosuunnitelman tarkistaminen ei ole suunnitelmissa. Taseen vastaavien liitetiedot Aineettomat hyödykkeet (1 000 euroa) Aineettomat oikeudet Poistamaton hankintameno 1.1. Lisäykset tilikauden aikana Tilikauden poisto Poistamaton hankintameno 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. Muut pitkävaikutteiset menot 6 0 4 1 1 12 7 4 15 15 Yhteensä 18 7 8 17 17 Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa) Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistamaton hankintameno 1.1. Lisäykset tilikauden aikana Tilikauden poisto Poistamaton hankintameno 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. 24 0 3 21 21 Koneet ja kalusto 300 175 232 243 243 Enn.maksut ja keskeneräiset hankinnat 3 -3 0 0 0 Yhteensä 327 172 235 264 264 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 263 Liikelaitokset - Tampereen Ateria Taseen vastattavien liitetiedot Oma pääoma (1 000 euroa) 2014 2013 Peruspääoma 1.1. Peruspääoma 31.12. 3 700 3 700 3 700 3 700 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. Siirto edelliseltä tilikaudelta Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 4 882 24 4 906 4 184 698 4 882 598 24 9 203 8 606 Tilikauden ylijäämä/alijäämä Oma pääoma yhteensä Lyhytaikainen vieras pääoma (1 000 euroa) 31.12.2014 Siirtovelkojen olennaiset erät Eläkevakuutusmaksuvelka (työnantaja) Eläkevakuutusmaksuvelka (työntekijä) Palkkajaksotukset Lomapalkkajaksotukset Yhteensä 31.12.2013 162 59 56 2 575 2 851 158 54 52 2 613 2 877 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Leasingvastuiden yhteismäärä (1 000 euroa) 31.12.2014 Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Yhteensä 31.12.2013 18 8 26 24 23 47 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä 31.12.2014 Lasten ja nuorten ateriapalvelut sekä puhdistuspalvelut Hoitoalan ja vanhusten ateriapalvelut Hallinto ja tukipalvelut Yhteensä 264 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 31.12.2013 350 357 115 24 119 25 489 501 Liikelaitokset - Tampereen Logistiikka Tampereen Logistiikka Liikelaitos Tampereen Logistiikka Liikelaitos on vuodesta 2007 lähtien toiminut liikelaitos, jonka päätöksenteosta vastaavat ja tilivel- vollisia ovat johtokunta ja toimitusjohtaja. Sen toiminta-ajatuksena on asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen ja niihin vas- taaminen laadukkailla ja kilpailukykyisillä palvelukokonaisuuksilla hankintojen, materiaalihuollon, henkilöliikenteen ja konevuokrauksen osa-alueilla. velujen kotilogistiikasta. Vuonna 2014 aloitettiin tilaajaryhmän vetämänä ja Logistiikan tekemänä kehitystyö kotiin tapahtuvien kuljetusten järkeistämisestä. Materiaalipuolella vuonna 2014 teetetyllä diplomityöllä sähköisestä ostamisesta on tavoitteena kaupungin sähköisten ostojen lisääminen. Materiaalihuollon toiminta on edelleen tehostunut työn tuottavuudella mitattuna. Hyllytyspalvelu KÄTSY laajeni ja mukana on nyt 107 osastoa. Sähköisen kauppapaikan OSTARI:n ja KÄTSY:n kautta tehdyt tilaukset ovat 92 prosenttia varaston tilauksista. Kaupungin postin frankeeraus ja lajittelun kokonaisvastuu siirtyivät Logistiikan varastolle joulukuussa 2014. Henkilöliikenteessä kuljetustenohjauskeskuksen uudeksi asiakkaaksi vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisten matkojen osalta tuli vuoden 2014 alusta Vesilahti. Myös Teiskon asiointiliikenne siirtyi Logistiikan hallinnoimaksi. Uusi palveluliikenteen linja 18 aloitti 30.6. ja korvaa muutokset joukkoliikennelinjalla 27. Kehitysvammaisten työ- ja päivätoimintamatkat siirtyivät vuoden 2014 alusta Tampereen Logistiikan hallintaan myös kaupungin käyttämien yksityisten palvelulaitosten osalta. Palveluliikenteessä kokeiltiin vapaehtoisuuteen perustuen vammaispalvelulain mukaisten matkojen korvaamista palveluliikennettä käyttäen. Henkilöliikenteen palveluliikennelinjat, päiväkeskus-, päiväkoti- ja koulukuljetukset sekä kehitysvammaisten työ- ja päivätoimintakuljetukset palvelevat koko Tampereen alueella ja osin myös naapu- rikunnissa. Vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisten matkojen välitys- ja yhdistelypalvelua käyttävät nyt Tampereen lisäksi Ikaalinen, Kangasala, Nokia, Pirkkala, Sastamala, Ylöjärvi, Orivesi, Punkalaidun ja Vesilahti. Henkilöliikenteessä välitetään vuodessa jo hieman yli miljoona matkaa. Tampereella vammaispalvelumatkoista yhdisteltiin 23,1 prosenttia vuonna 2014 (23,5 vuonna 2013). Kuljetustenohjausjärjestelmän ryhmäkuljetusominaisuutta on rakennettu vuoden 2014 aikana. Vuoden 2014 aikana tehdyn pienimuotoisen varikkoselvityksen jatkoksi Tampereen Logistiikan toiminnalliseksi tavoitteeksi vuodelle 2015 asetettiin vähintään Tampereen kaupungin aluetta koskevan varikkoratkaisun valmistelu. Tavoitteena on varikkojen keskitetty hallinnointi ja taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevä sijainti. Toimintakertomus Toimitusjohtajan katsaus Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Tampereen Logistiikan toimintaa ja organisointia koskeva selvitystyö aloitettiin vuoden 2014 alkupuolella ja nykytilan kuvaus saatiin valmiiksi ennen kesää. Sen yhteydessä tutustuttiin laajasti muihin vastaaviin toimijoihin Suomessa. Työ jatkui syksyllä Tampereen Logistiikan ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyötä koskevana selvityksenä. Päätökset jatkotoimenpiteistä siirtyivät vuodelle 2015. Hankintojen johtaminen ja vaikuttavuus olivat esillä kaupunkitasolla. Kaupunkistrategiaan liittyvässä organisaation toimintakykysuunnitelmassa nostettiin vuoden 2015 painopisteeksi hankintojen strateginen johtaminen. Logistiikka teetti keskitetyn hankintatoimen vaikuttavuudesta diplomityön, jossa keskeisiksi näkökulmiksi nousivat hankintojen taloudellinen vaikuttavuus ja vaikuttavuus kaupunkilaisten hyvinvointiin. Ulkoinen auditointi tehtiin vuoden 2014 aikana kahdelle toimittajalle. Uusia yhteishankittavia tuoteryhmiä kilpailutettiin yhdeksän. Vuonna 2014 tulivat uusiksi Logistiikan palvelujen käyttäjiksi Tredea Oy, Kiinteistö Oy Opintanner, Pirkan Opiskelijaasunnot Oy, Tampereen Vuokra-asunnot Oy, Finnpark Oy, Finnpark Tekniikka Oy, TREDU-Kiinteistöt Oy ja Tampereen Syke Oy. Logistiikan palveluja käyttää jo yli puolet konserniin kuuluvista tytäryhtiöistä ja yhteisöistä. Tampereen Logistiikka teetti vuonna 2012 diplomityön Tampereen avopal- Arvio tulevasta kehityksestä Vuoden 2014 aikana tehtyjen toimintamalli- ja yhteistyöselvitysten pohjalta omistaja tulee linjaamaan Tampereen Logistiikan toimintamallin. Logistiikan henkilöstöä edustava kahdenkymmenen hengen visiointiryhmä näki syksyllä 2013 Logistiikan edustavan vuonna 2019 vahvaa logistista asiantuntemusta Pirkanmaalla. Vuoden 2014 aikana keskusteluja leimasivat tulossa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus ja sen vaikutukset tukipalvelujen organisointiin. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 265 Liikelaitokset - Tampereen Logistiikka Henkilöstö Henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 79 vähentyen kahdella edellisestä vuodesta. Palkallisia henkilötyövuosia kertyi 72,5 vastaavan luvun ollessa 73,1 vuonna 2013. Vuokratyövoimaa käytettiin kuljetustenohjauksessa 2,0 henkilötyövuotta. Kunta 10 -kyselyssä vuoden 2014 lopulla työilmapiiri sai arvosanan 3,10, kun se Palkallisten henkilötyövuosien kehitys Palkalliset henkilötyövuodet vuonna 2012 oli 3,18. Työn ja työaikojen hallintaa kuvaavat mittarit paranivat hieman edellisestä kerrasta. Kahdella kolmasosalla mittareista tulokset laskivat eikä myöskään kaupungin keskiarvoon päästy. Tuloksia analysoidaan yhdessä henkilökunnan kanssa. Työhyvinvointisuunnitel- TP 2013 73 Hesu 2014 77 man mukaisesti esimiestyön tukena toimiva esimiesfoorumi kokoontui neljä kertaa vuoden 2014 aikana. Strategia jalkautettiin pienissä ryhmissä keskustellen ja jokaisen omia vaikutusmahdollisuuksia miettien. Sairauspoissaolot laskivat 14,0 päivästä 12,2 päivään/henkilötyövuosi. TP 2014 73 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tampereen Logistiikka on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan osalta ja johtokunta on käsitellyt arvioinnin 17.3.2015. Tampereen Logistiikassa on käytössä johtokunnan 18.3.2014 hyväksymät sisäi- sen valvonnan suunnitelma ja riskienhallinta-suunnitelma. Kokonaisarviona Tampereen Logistiikan johto lausuu, että Tampereen Logistiikan sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasol- la. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Tampereen Logistiikka Liikelaitoksen toiminnalliset tavoitteet Kortti Sitova tavoitetaso 2014 60 61 73 Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2013 verrattuna Yhteishankintojen osuus kaupungin hankinnoista kasvaa Tampereen Logistiikan organisointitavan selvittämisestä seuraavia päätöksiä on toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen kanssa 74 Toteuma + + - Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tampereen Logistiikan liikelaitoskohtaisista toiminnallisista tavoitteista toinen toteutui ja toinen jäi toteutumatta. Yhteishankintojen osuus kaupungin hankinnoista kasvoi edellisestä vuodesta tammi-marraskuun 2014 tietojen perusteella. Tavoite liikelaitoksen organisointitavan selvittämisestä seuraavien päätösten toteuttaminen 266 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 eteni niin, että kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto käsitteli liikelaitoksen organisointitavan selvittämisen tilannekatsausta kesäkuussa, ja selvitys Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Tampereen kaupungin hankinta- ja logistiikkapalvelujen toimintamallista oli esillä liiketoimintajaos- ton kokouksessa joulukuussa. Päätöksiä asian etenemisestä ei vielä tehty. Tampereen Logistiikassa liikevaihto kasvoi henkilötyövuotta kohden, mutta työhyvinvointi ei parantunut edellisvuoteen verrattuna. Työtapaturmien lisääntyminen heikensi työhyvinvointia. Liikelaitokset - Tampereen Logistiikka talousarvion toteumavertailu (1 000 euroa) Tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2014 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % Voitto, % 1.1. - 31.12.2013 Talousarvio 2014 Muutettu TA 2014 Ero 2014 21 966 042,91 182 953,27 20 193 804,33 236 919,16 19 241 130 19 651 130 2 315 53 -7 716 657,60 -9 347 991,22 -7 069 107,16 -8 456 553,22 -6 384 -8 104 -6 384 -8 514 -1 333 -834 -2 409 888,06 -2 434 121,54 -2 634 -2 634 224 -498 731,09 -136 453,70 -32 046,60 -454 014,04 1 553 213,87 -523 293,04 -140 378,23 -114 661,49 -468 744,18 1 223 864,63 -567 -172 -160 -480 870 -567 -172 -160 -480 870 68 36 128 26 683 142,18 -93 000,00 -201,72 1 460 154,33 210,88 -93 000,00 -84,69 1 130 990,82 0 -93 0 777 0 -93 0 777 0 0 -0 683 1.1. - 31.12.2014 21,6 21,6 6,6 1.1. - 31.12.2013 20,7 20,7 5,6 Liikelaitoksen talous ja talousarvion toteutuminen Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi Vuoden 2014 liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta 8,8 prosenttia ja oli 2,3 milj. euroa suurempi kuin muutettu talousarvio. Kasvua syntyi henkilöliikenteessä kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta- matkojen siirryttyä Tampereen Logistiikan hoidettaviksi ja materiaalihuollon lisääntyneestä myynnistä hyvinvointipalveluille, erityisesti avopalveluille. Liikeylijäämä kasvoi edellisestä vuodesta 0,3 milj. euroa ja ylitti muutetussa talousarviossa asetetun tavoitteen 0,7 milj. eurolla. Logistiikan toiminnan kannattavuus parani edellisestä vuodesta voittoprosentilla mitattuna. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 267 Liikelaitokset - Tampereen Logistiikka talousarvion toteumavertailu (1 000 euroa) Rahoituslaskelma 1.1. - 31.12.2014 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät Talousarvio 2014 1.1. - 31.12.2013 Muutettu TA 2014 Ero 2014 1 553 213,87 32 046,60 -93 059,54 -2 800,00 1 489 400,93 1 223 864,63 114 661,49 -92 873,81 -2 200,00 1 243 452,31 870 160 -93 0 937 870 160 -93 0 937 683 -128 -0 -3 552 -54 867,50 0,00 -200 -200 145 Toiminnan ja investointien rahavirta 1 434 533,43 1 243 452,31 737 737 698 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta -52 983,16 -1 424 053,31 -107 056,68 149 559,72 -1 434 533,43 -13 606,47 -1 306 876,07 -112 536,16 36,00 189 530,39 -1 243 452,31 -737 -737 -698 Rahoituksen rahavirta -1 434 533,43 -1 243 452,31 -737 -737 -698 0,00 0,00 0 0 0 Investointien rahavirta Investointimenot Rahavarojen muutos Rahoituslaskelman tunnusluvut 1.1. - 31.12.2014 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, € Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv Quick Ratio Current Ratio 1.1. - 31.12.2013 5 380 075,77 4 158 155,00 2 719,6 0 3,8 4,0 0 3,5 3,6 Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointi Tampereen Logistiikan toiminnan ja investointien rahavirta on positiivinen tilinpäätösvuodelta 2014 samoin kuin sitä edeltäneiltä neljältä vuodelta. investoinnit 1 000 euroa AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto INVESTOINNIT YHTEENSÄ 268 Muutettu TA 2014 TP 2014 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Alkuper. TA 2014 Ero Muutokset -55 -120 65 -120 0 -55 -120 65 -120 0 0 0 -80 -80 80 80 -80 -80 0 0 -55 -200 145 -200 0 Investoinnit ja niiden analysointi Tampereen Logistiikka investoi vuoden 2014 aikana SAP-järjestelmän kuljetusohjausosion käyttöönottoon. Henkilöliikenteen kuljetustenohjausjärjestelmän laajentaminen ryhmäkuljetusominaisuudella on edelleen työn alla. Liikelaitokset - Tampereen Logistiikka Tase ja taseen analysointi Taseen pysyvät vastaavat ovat pienet viime vuosien vähäisten investointien vuoksi. Vaihto-omaisuus koostuu myytävistä hoito-, toimisto- ja rakennustarvikkeista. Lyhytaikaiset saamiset muodostuvat myynneistä ja saamisista kunnalta. Omaa pääomaa kasvattavat vuosittaiset ylijäämät. Lyhytaikainen vieras pääoma koostuu lähinnä vuoden vaihteen ostoveloista ja lomapalkkajaksotuksista. Taseen loppusummaa kasvattavat vuosittaiset ylijäämät, jotka lisäävät saamisia kunnalta. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tampereen Logistiikka liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden ylijäämä, 1 460 154,33 euroa, siirretään taseeseen oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään ja että varauksia tilikauden ylijäämästä ei tehdä. Tase 31.12.2014 31.12.2013 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset kunnalta Muut saamiset Siirtosaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ 44 094,43 6 423,83 4 022,59 18 872,29 465 552,22 412 569,06 1 078 534,87 8 675 277,35 302 980,85 40 000,00 10 096 793,07 1 076 414,93 7 251 224,04 238 044,11 0,00 8 565 683,08 10 610 462,31 9 003 548,26 1 550 000,00 4 922 060,44 1 460 154,33 7 932 214,77 1 550 000,00 3 791 069,62 1 130 990,82 6 472 060,44 54 700,00 57 500,00 2 014 707,81 47 180,23 561 659,50 2 623 547,54 1 869 727,59 46 089,99 558 170,24 2 473 987,82 10 610 462,31 9 003 548,26 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa Lainakanta, 1 000 euroa Lainasaamiset, 1 000 euroa 31.12.2014 74,8 11,8 6 382 0 0 31.12.2013 71,9 12,1 4 922 0 0 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 269 Liikelaitokset - Tampereen Logistiikka Tilinpäätöksen liitetiedot tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Pysyvien vastaavien aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen käyttäen pohjana painotettua keskihintaa. Taseen esittämistavan muutos Taseen esittämistapaa on muutettu vuoden 2014 tilinpäätökseen. Aiemmin lyhytaikaisissa muissa veloissa esitettyjen henkilösivukuluvelkatilien esitystapaa on korjattu kuluneeseen vuoteen ja samalla korjattu vertailutiedon esitystapaa. Henkilösivukulujen velkatilit esitetään jatkossa lyhytaikaisissa siirtoveloissa. Tuloslaskelman liitetiedot Liikevaihto (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2014 Hankintapalvelut Henkilöliikenne Materiaalihuolto Konevuokraamo Rakennustarvikevarasto Yhteensä 1 063 9 752 10 308 620 223 21 966 1.1. - 31.12.2013 1 040 8 822 9 508 611 212 20 194 Liiketoiminnan muut tuotot (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2013 Tuet Muut liiketoiminnan tuotot Yhteensä 32 151 183 1.1. - 31.12.2012 20 217 237 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat sekä poistomenetelmät ovat: Aineettomat oikeudet 3 vuotta Tasapoisto Koneet ja kalusto 3 - 10 vuotta Tasapoisto Hyödykkeet, joiden hankintameno on korkeintaan 10 000 euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. Selvitys poikkeaman syistä Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta (1 000 euroa) Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno Poikkeama, euroa Poikkeama, % Todelliset investoinnit ovat olleet vuosittain huomattavasti budjetoitua pienemmät. 68 131 Poistosuunnitelman tarkistaminen -63 -48,1 Poistosuunnitelman tarkistamiselle ei ole tarvetta. Pakollisten varausten muutokset (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2014 Eläkevastuu 1.1. Vähennykset tilikaudella Eläkevastuu 31.12. 270 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 58 3 55 1.1. - 31.12.2013 60 2 58 Liikelaitokset - Tampereen Logistiikka Taseen vastaavien liitetiedot Aineettomat hyödykkeet (1 000 euroa) Aineettomat oikeudet Poistamaton hankintameno 1.1. Lisäykset tilikauden aikana Tilikauden poisto Poistamaton hankintameno 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. 6 55 17 44 44 Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa) Koneet ja kalusto Poistamaton hankintameno 1.1. Tilikauden poisto Poistamaton hankintameno 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. 19 15 4 4 Taseen vastattavien liitetiedot Oma pääoma (1 000 euroa) 2014 2013 Peruspääoma 1.1. Peruspääoma 31.12. 1 550 1 550 1 550 1 550 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. Siirto edelliseltä tilikaudelta Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 3 791 1 131 4 922 2 743 1 048 3 791 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 1 460 1 131 Oma pääoma yhteensä 7 932 6 472 Lyhytaikainen vieras pääoma (1 000 euroa) 31.12.2014 Siirtovelkojen olennaiset erät Lomapalkkajaksotus Palkkajaksotukset Eläkevakuutusmaksuvelka (työnantaja) Eläkevakuutusmaksuvelka (työntekijä) Yhteensä 31.12.2013 506 10 34 12 562 509 7 32 10 558 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä 31.12.2014 Hankintapalvelut Materiaalihuolto Henkilöliikenne Konevuokraamo Johto ja hallinto Yhteensä 17 29 20 6 7 79 31.12.2013 18 30 20 6 7 81 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 271 Liikelaitokset - Tampereen Tilakeskus Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Tampereen Tilakeskus Liikelaitos on kunnan ja kuntalaisten toimintaa tukeva palveluorganisaatio, jonka tila- ja kiinteistöpalveluilla luodaan edellytykset hyville kunnallisille palveluille. Toiminnan lähtö- kohtana on tilojen tarkoituksenmukaisuus ja elinkaariajattelu. Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia tilojen ja rakennuskannan monikäyttöisyydestä, tarkoituksenmukaisesta käytöstä ja ar- von säilymisestä ja kehittämisestä. Lisäksi Tampereen Tilakeskus Liikelaitos ohjaa ja koordinoi koko kaupungin tilankäyttöä ja sen tehokkuutta. pötalon myyntipäätös Pohjola Pankki Oyj:lle. Satamakadulla sijaitsevasta SOTEtalosta järjestetyn tontinluovutuskilpailun perusteella on sovittu kiinteistön myynnistä Tampereen Vuokratalosäätiölle ja Lujatalo Oy:lle. Eräiden muiden kiinteistöjen osalta on myyntiin tähtääviä neuvotteluita käynnissä. Tilojen olosuhteisiin liittyvät ongelmat ovat olleet edelleen keskeisessä roolissa koko vuoden ajan. Kouluissa on jatkettu sisäilmaan liittyviä teknisiä tarkastuksia ja toimenpiteitä ongelmien ehkäisemiseksi. Sisäilmaohjeistus Tampereen kaupungin palvelurakennuksiin on päivitetty ja menettelytavat kuvattu. Päiväkotien sisäilmaongelmien vuoksi tarvitsemia väistötiloja on toteutettu useita ja päiväkotien perusparannusten toteutusjärjestystä ja aikataulua tullaan arvioimaan osana sisäilmatyötä. Energiansäästö on otettu yhdeksi keskeisimmistä kehittämistavoitteista. Keskeinen tavoite on saavuttaa energiatehokkuussopimuksen mukainen 9 %:n säästötavoite vuoteen 2016 mennessä vuoden 2005 tasosta. Tampereen Tilakeskus Liikelaitos on mukana useissa energiatehokkuuteen tähtäävissä kehittämishankkeissa. Vuonna 2014 energiansäästötavoite saavutettiin lämmön kulutuksen osalta. Lämmön kulutus laski 2 prosenttia vuodesta 2013. Syynä tähän olivat tuloksekas energiatehokkuustyö ja leuto syksy. Sähkön kulutuksen osalta tavoitetta ei saavutettu, vaan sähkön kulutus kasvoi 2 prosenttia. Pääsyy sähkönkulutuksen kasvuun oli palvelurakennuksissa lisääntynyt ilmanvaihtokoneiden käyttö, sisäilman laadun ylläpitämiseksi. Yhteensä lämmön ja sähkön kulutukset kaupungin omissa kiinteistöissä laskivat 0,7 pro- senttia vuodesta 2013 vuoteen 2014, eikä säästötavoitetta energioiden kokonaiskulutuksen osalta siten saavutettu. Kuitenkin rakennustilavuus kasvoi samana ajanjaksona yli 4 prosenttia. Ominaiskulutuksina (kWh/m³) ilmoitettuina lämmön kulutus laski lähes 7 prosenttia ja sähkön kulutus lähes 2 prosenttia. Investointien toteuttamista on jatkettu asiakkaiden kanssa tilaseurantaryhmissä määritellyn toteutusjärjestyksen mukaisesti. Ensimmäinen kaupalliseen kohteeseen sijoitettu palvelutilakokonaisuus otettiin käyttöön kesällä 2014 Lielahtikeskuksesta vuokratuissa tiloissa. Neuvotteluja samankaltaisesta konseptista Tesomalla jatkettiin. Erityisryhmien, vanhusten, asunnottomien ja kehitysvammaisten asuttamisessa on Tilakeskus yhdessä palveluiden järjestäjien kanssa kehittänyt niin sanotun välivuokrausmallin. Malli mahdollistaa kiinteistöjen omistamisen ja palveluntuottamisen eriyttämisen toisistaan ja näin tuo joustavuutta palveluiden järjestämiseen. Vuonna 2014 Tilakeskus vuokrasi Pispanlinnan kohteen Kotilinnasäätiöltä sekä Kuuselan palvelutalon Tampereen Vanhuspalveluyhdistykseltä. Tilakeskuksen omana hankkeena jatkettiin Koukkuniemen alueen kehittämistä Toukola-nimisellä hankkeella. Tampereen seudun ammattiopiston Tredun tilapalvelut järjestetään kokonaisvastuumallilla Tilakeskuksen toimesta. Tilakeskus vuokraa Tampereen seudun ammattiopiston käyttöön tarvittavat tilat vuonna 2014 toimintansa aloittaneelta TREDU-Kiinteistöt Oy:ltä ja järjestää vuokrattujen tilojen ylläpitopalvelut. TREDUKiinteistöt Oy ja Tilakeskus ovat tehneet yhteistyösopimuksen koskien tilojen vuokrausta, ylläpitoa sekä rakennuttamista. Toimintakertomus Toimitusjohtajan katsaus Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen toimintaa ohjaa johtokunnan vuonna 2011 hyväksymä strategia. Strategiasta johdetaan vuosittaiset tavoitteet ja laaditaan vuosisuunnitelma. Strategiassa painotetaan toiminnan suuntaamista entistä tarkemmin koko kaupunkikonsernin kannalta merkittäviin ydintehtäväalueisiin. Strategian tavoitteiden toteuttaminen eteni suunnitellusti ja keskeiset vuodeksi 2014 asetetut tavoitteet saavutettiin. Organisaation kokonaisvahvuus on pitkän aikavälin tavoitteiden mukainen. Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen palveluksessa oli vuoden lopussa noin 420 henkilöä, joista osa oli osa-aikaisessa työsuhteessa. Kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna henkilömäärä oli vuoden 2014 lopussa noin 400. Liikelaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin mitattavilta osin. Kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailua muihin suuriin kaupunkeihin ei voida vielä arvioida vuoden 2014 osalta, koska tulokset on raportoitavissa vasta kesäkuussa 2015. Toimintakate oli noin 6,8 milj. euroa tavoitetta parempi. Omaisuuden myyntivoittojen merkittävä kasvaminen tavoitteeseen nähden nosti tilikauden ylijäämän 22,7 milj. euroon, joka on noin 3,7 milj. euroa tavoitetta parempi. Toimitilojen käyttöaste pysyi korkeana koko vuoden; käytännössä käyttökelpoista vapaata tilaa ei ollut. Kiinteistökehityshankkeita jatkettiin kaupunginhallituksen hyväksymän kehittämisohjelman mukaisesti. Vuoden aikana merkittävimmät realisoinnit olivat Pohjolankatu 25 rakennuksen myynti Koti-linnasäätiölle, FinnMedi Deltan osakkeiden myynti Tuberkuloosisäätiölle. Vuonna 2014 tehtiin myös Läm- 272 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Liikelaitokset - Tampereen Tilakeskus Arvio tulevasta kehityksestä Vuoden 2015 toimintanäkymät ovat vakaat. Tilojen olosuhteisiin liittyvät ongelmat pysyvät keskeisessä roolissa ja niiden hoito vie merkittävän osan sekä henkilöstön ajankäytöstä että taloudellisista resursseista. Olemassa olevan rakennuskannan perusparannus- ja korjausinvestointeja tulee jatkossa pystyä lisäämään nykyisestä ja tilankäytön tehokkuutta suhteessa palvelutoiminnan kustannuksiin tulee tarkastella yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Loppuvuodesta 2014 ilmeni, että varhaiskasvatuksen tilojen tarve kasvaa aiemmin ennustetusta nopealla vauhdilla ja nykyinen investointiohjelma ei lyhyellä aikavälillä pysty vastaamaan kasvavaan tarpeeseen ja joudumme turvautumaan vuokrauksella tai leasing-sopimuksin hankittuihin moduulitiloihin. Sisäilmaongelmat ja niiden aiheuttamat tilajärjestelyt voivat aiheuttaa ennalta arvaamattomia muutoksia suunnitelmiin. Siivouksen jär- jestäminen ja siivoustuotanto siirtyy Tilakeskuksesta Ateriaan 1.8.2015 alkaen. Siirron organisointi ja yhteisten toimintamallien luominen tehdään Tilakeskuksen ja Aterian yhteistyönä. Vuoden 2015 aikana jatketaan laitoshoidon teknisen yksikön ja Tilakeskuksen välisen yhteistyön kehittämistä päätösten mukaisesti. Palvelutuotannossa tarpeettomien kiinteistöjen kehittäminen realisointia varten jatkuu edelleen yhteistyössä kaupungin muiden toimialojen kanssa. organisoinnilla. Rekrytoinnit kohdentuivat pääosin asiantuntijatehtäviin. Uuden henkilöstön rekrytointia toteutetaan strategian mukaisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Rekrytointia tehdään korvaavan rekrytoinnin lisäksi uusiin tehtäviin lähinnä asiantuntijapuolella. Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja työhyvinvoinnin edistäminen ovat keskeisimpiä tavoitteita. Varhaisen tuen toimintamallin käyttöä tehostetaan esimiesvalmennuksen kautta ja käyttämällä kaupungin ohjeistamia toimenpiteitä. Lisäksi työturvallisuutta edistäviä toimenpiteitä ja niiden seurantaa tullaan edelleen kehittämään. Henkilöstö Henkilöstön määrällisten tavoitteiden osalta on pysytty strategian mukaisella tavoitetasolla. Henkilöstömäärään merkittävimmin vaikuttanut tekijä oli suuri eläköityneiden osuus. Kaikkia eläköityneiden johdosta vapautuneita tehtäviä ei täytetty, vaan ne korvattiin sisäisillä siirroilla tai tehtävien ja toimintojen uudelleen Palkallisten henkilötyövuosien kehitys Palkalliset henkilötyövuodet TP 2013 73 Hesu 2014 77 TP 2014 73 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tampereen Tilakeskus Liikelaitos on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan osalta ja johtokunta on käsitellyt arvioinnin 19.2.2015. Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksessa on käytössä johtokunnan 27.6.2013 hyväksymä sisäisen valvonnan suunnitelma ja 18.12.2014 hyväksymä riskienhallintasuunnitelma. Tilikauden aikana on raportoitu muutamista hankintojen oikaisuvaatimuksista ja vahingonkorvaushakemuksista. Mark- kinaoikeus antoi 25.2.2014 ratkaisunsa kumoten Tilakeskuksen toimitusjohtajan päätöksen koskien pääsuunnittelijan ja arkkitehdin hankintaa. Markkinaoikeuden 17.11.2014 ratkaisussa puolestaan hylättiin Tilakeskuksen puitejärjestelyillä suoritettavaa nostolaitehankintaa koskeva valitus. Lisäksi Pirkanmaan käräjäoikeudessa on riita-asia kesken koskien rakennusurakoita ja haaste koskien työturvallisuuslain rikko- mista. Kokonaisarviona Tilakeskuksen johto lausuu, että Tilakeskuksen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat sopimusvalvonnan tehostaminen, kustannusseurannan ja talouden seurantajärjestelmien kehittäminen (SAP ja Haahtelan kiinteistötietojärjestelmä) sekä sisäilmatyön vakiinnuttaminen. Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen toiminnalliset tavoitteet Kortti Sitova tavoitetaso 2014 60 61 75 76 Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2013 verrattuna Tilaomaisuuden kehittämisohjelmaa on toteutettu Kiinteistöjen ylläpitokustannukset ovat suurten kaupunkien edullisimmassa kolmanneksessa Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tampereen Tilakeskuksen toinen liikelaitoskohtainen toiminnallinen tavoite toteutui, ja toisen toteutumista ei voitu vielä arvioida. Tilaomaisuuden kehittämisoh- Toteuma jelmaa toteutettiin esimerkiksi myymällä Peltomäen retkeilykeskus ja FinnMedi Deltan osakkeet. Kiinteistöjen realisointien ja kehittämisen ohjelmointi tehtiin yhteistyössä Kiinteistötoimen kanssa. Tieto Tilakeskuksen kiinteistöjen ylläpitokus- + + + ? tannuksista verrattuna muiden suurten kaupunkien kustannuksiin vuoden 2014 osalta saadaan viimeistään kesällä 2015. Tampereen Tilakeskuksen liikevaihto kasvoi henkilötyövuotta kohden ja työhyvinvointi parantui edellisvuoteen verrattuna. Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 273 Liikelaitokset - Tampereen Tilakeskus talousarvion toteumavertailu (1 000 euroa) Tuloslaskelma Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % Voitto, % Liikelaitoksen talous ja talousarvion toteutuminen Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen liikevaihto tilikaudella 2014 on 166,7 milj. euroa. Liikevaihto on 5,3 milj. euroa talousarviota suurempi. Hätäkeskus maksoi vuokrasopimuksen purkamisesta kertakorvauksen ja välivuokraus oli ennakoitua suurempaa, mikä heijastuu vuokratulojen ylityksenä. Muita tuottoja saatiin 3,1 milj. euroa enemmän, koska tilaomaisuuden kehittämisohjelma eteni etenkin suurien kiinteistöjen osalta ja loppuvuodesta myytiin vielä FinnMedi Deltan osakkeita. Edelliseen vuoteen verrattuna liikevaihto kasvoi 6,5 prosenttia, mutta kulut kasvoivat vain 5,3 prosenttia panoshintojen nousus- 274 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 Talousarvio 2014 166 721 920,28 3 478 193,17 5 630 258,04 156 497 549,10 4 103 301,93 6 783 505,00 161 521 48 500 2 530 161 456 54 134 2 559 5 266 -50 656 3 071 -21 144 707,66 -21 448 950,80 -21 036 455,25 -24 449 651,52 -25 172 -63 031 -24 727 -69 623 3 582 48 174 -12 649 748,87 -12 893 758,40 -13 217 -12 794 144 -4 338 715,74 -714 851,25 -5 255 359,53 -745 638,85 -5 374 -775 -5 299 -750 960 35 -30 489 673,27 -36 873 097,52 48 170 626,38 -28 186 193,41 -28 494 013,98 46 323 285,09 -27 625 -34 395 42 962 -27 625 -33 049 44 282 -2 865 -3 824 3 889 3 687,37 -1 493 605,17 -24 162 000,00 -2 937,97 22 515 770,61 161 564,24 22 677 334,85 2 543,55 0,00 -24 162 000,00 -2 744,01 22 161 084,63 150 354,76 22 311 439,39 0 0 -24 162 0 18 800 195 18 995 0 -1 320 -24 162 0 18 800 195 18 995 4 -174 0 -3 3 716 -33 3 682 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 8,2 8,2 13,5 8,2 8,2 14,2 ta huolimatta. Tilikauden ylijäämä on ennen varauksia 22,5 milj. euroa, mikä on 3,7 milj. euroa talousarviota suurempi ja hieman edellistä vuotta isompi, vaikka sisäisiä pääomavuokria ei korotettu. Positiivinen muutos sisältää edellä mainitun pysyvien vastaavien myyntivoiton ylityksen talousarvioon nähden eli 2,9 milj. euroa. Valmistus omaan käyttöön -erä toteutui 50,7 milj. euroa suunnitelmaa pienempänä. Tämä johtui pääosin kirjauskäytännön muutoksesta. Vuonna 2015 valmistus omaan käyttöön -erä sisältää vain omajohtoisen rakentamisen. Jotta vertailu eri vuosien välillä on mahdollista jo vuodesta 2015, oikaistiin vuoden 2013 ja 2014 valmistus omaan käyttöön toteuma vastaamaan uutta käytäntöä. Kulujen osalta kirjauskäytännön muutos pienentää pääosin palvelujen ostojen toteumaa. Oikaisu on tekninen, Muutettu TA 2014 Ero 2014 eikä vaikuta tilikauden tulokseen. Lauhan syksyn ja energiansäästötavoitteiden mukaisesti energiakuluissa talousarvio alitettiin koko Tilakeskus tasolla noin 13 prosenttia eli 2,6 milj. euroa ja ulkoalueiden hoito- ja puhdistuskulut alittavat talousarvion 0,5 milj. euroa muun muassa, koska talven vähälumisuuden vuoksi lumen katolta pudotukset olivat vähäiset. Kunnossapito ylitti talousarvion 1 milj. euroa. Sisäilmaongelmien hoitamiseen panostettiin merkittävästi. Sisäilmatutkimuksiin, kosteuskartoituksiin, ja korjaaviin toimenpiteisiin sisältäen vesivahingot käytettiin 1,5 milj. euroa. Koneiden ja laitteiden vuokrissa on näiden lisäksi erilaiset ilmanpuhdistuslaitteiden kulut 0,3 milj. euroa. Ennakoivan kunnossapidon lisäksi merkittävästi panostusta tarvittiin ennalta arvaamattomiin kunnossapitotoimenpiteisiin. Henkilöstökulut alittuivat 1,1 milj. euroa talousarvioon verrattuna, koska palkalliset henkilötyövuodet olivat 15 pienemmät kuin henkilöstösuunnitelma. Suurin alitus Liikelaitokset - Tampereen Tilakeskus tulee kuitenkin varhaiseläke- ja eläkemenoperusteisistä maksuista yhteensä. Kaikkia eläköityneiden johdosta vapautuneita tehtäviä ei täytetty ja varhaisen tuen toimintamallin käyttöä tehostamalla pienennettiin varhe-maksuja ja eläkemenoperusteisia maksuja. Poistot ovat 2,9 milj. euroa talousarviota suuremmat. Jatkuva muutos investointien tasossa, aikataulutuksessa ja uudelleen budjetointitarpeessa aiheutti poistojen ennustamisen vaikeuden. Muutos huomioitiin ennusteessa heti keväällä, kun asia selvisi. Tuloslaskelman tuoton analysointiin käytetään sijoitetun pääoman tuottoprosenttia. Sillä mitataan kannattavuutta eli sitä tuloslaskelman tuottoa, joka saadaan sijoitetulle pääomalle. Vuonna 2013 talousarvion toteumavertailu (1 000 euroa) Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset kunnalle Antolainasaamisten lisäykset muilta Antolainasaamisten vähennykset muilta Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, € Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv Quick Ratio Current Ratio se oli 8,2 prosenttia, samoin vuonna 2014 se on 8,2 prosenttia, koska kiinteistöomaisuuden myyntivoitto oli talousarviota suurempi. Kun huomioidaan talousarviota suurempi pysyvien vastaavien myyntivoitto 2,9 milj. euroa, niin Tilakeskuksen toteutunut ylijäämä ylittää tämän lisäksi talousarvion 0,7 milj. euroa. 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 Talousarvio 2014 Muutettu TA 2014 48 170 626,38 30 489 673,27 -25 654 855,77 0,00 -5 444 637,92 47 560 805,96 46 323 285,09 28 186 193,41 -24 162 200,46 11 998 374,87 -6 550 872,67 43 796 405,37 42 962 27 625 -24 162 12 345 -2 500 43 925 44 282 27 625 -25 482 45 678 -2 500 43 925 3 889 2 865 -173 33 333 -2 945 3 636 -58 415 799,02 552 570,00 -41 417 535,88 6 006 816,00 -49 020 1 300 -54 654 1 300 -3 762 -747 7 983 000,00 10 476 300,00 6 000 6 000 1 983 -49 880 229,02 -24 934 419,88 -41 720 -47 354 -2 526 -2 319 423,06 18 861 985,49 2 205 -3 429 1 110 -15 840,00 -57 121,00 0,00 -72 961,00 -23 990,40 -65 966,00 51 112,67 -38 843,73 0 0 0 0 0 0 0 0 -16 -57 0 -73 2 886,59 -1 045 513,09 5 913 855,40 4 506,55 -2 483 351,39 2 392 384,06 5 404,87 -20 354 728,69 -1 706 712,27 -6 112,21 3 239 006,54 -18 823 141,76 -2 205 3 429 -1 037 2 319 423,06 -18 861 985,49 -2 205 3 429 -1 110 0,00 0,00 0 0 0 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 112 346 835,42 131 764 367,91 91,6 3 648,8 0 9,4 9,4 142,2 0 8,4 8,4 Ero 2014 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 275 Liikelaitokset - Tampereen Tilakeskus Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointi Rahoituslaskelma kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä toiminnan ja investointien kattamiseen. Tilakeskuksen toiminta on tasevaltaista. Kiinteistöomaisuus kirjattiin taseeseen kirjanpitoarvoilla ja hankinnasta kirjattiin peruspääoma perustamisvaiheessa, jolle maksetaan vuosittain 6,7 prosentin korko konsernihallinnolle. Poistopohja on pieni verrattuna omaisuuden käypiin arvoihin. Toiminnan tuotto syntyy kiinteistöomaisuuden vuokrauksella. Vuokrahinnoittelussa pyritään seuraamaan markkinahinnoittelua. Tämä selittää rahavirtojen kertymän tasoa. Toiminnan ja investointien rahavirta vuonna 2014 on -2,3 milj. euroa. Toiminnan rahavirta on edellisien vuosien kaltainen, mutta investointien rahavirrassa näkyy suuria muutoksia vuosittain erilaisten Tampereen kaupungin ja TAO-Kiinteistöt Oy:n ja Tampereen kaupungin ja ammattiopiston (myöhemmin TREDU-Kiinteistöt Oy) välisistä omaisuusjärjestelyistä ja Tilakeskuksen vuosittaisten investointien tason vaihteluista johtuen. Alimmillaan investoinnit olivat vuonna 2010 27,3 milj. euroa. Sen jälkeen investointien määrä on kasvanut vuosittain. Vuonna 2014 investoinnit olivat 58,4 milj. euroa. Tämä selittää rahavarojen muutosta. Investointien tulorahoituksen prosent- tiosuus putosi edellisestä vuodesta. Viiden vuoden toiminnan ja investointien rahavirta on yhteensä 112,3 milj. euroa. Tilakeskuksen rahoitus on järjestetty kunnan sisäisellä yhdystilillä. Saamisten muutos kunnalta rivillä näkyy tulorahoituksen riittävyys toiminnan ja investointien kattamiseen. Kun tarkastellaan muutosta viiden vuoden tarkastelujaksolla, niin voidaan todeta, että rahavarat kasvavat maltillisesti vuoteen 2014 asti. Muutamien vuosien osalta rahavaroissa on kuitenkin merkittävää kasvua. Vuonna 2010 niihin vaikutti investointimenojen alhainen taso ja TAMK:n Teiskontien rakennusten luovutus konsernihallinnolle. Vuonna 2012 kasvua selittää ammattiopiston järjestelyt, vaikka vuotuiset investoinnit olivat suuret. investoinnit 1 000 euroa AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Muut aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Muutettu TA 2014 Ero Alkuper. TA 2014 Muutokset -4 685 -516 -4 169 -4 020 -520 -3 500 -665 4 -669 -520 -520 0 -3 500 0 -3 500 AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat -53 730 -399 -28 285 -664 -50 634 0 -50 634 0 -3 096 -399 22 349 -664 -48 500 0 -48 500 0 -2 134 0 -2 134 0 -24 382 0 -24 382 0 0 INVESTOINNIT YHTEENSÄ -58 416 -54 654 -3 762 -49 020 -5 634 553 1 300 -747 1 300 0 NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ -57 863 -53 354 -4 509 -47 720 -5 634 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 7 983 6 000 1 983 6 000 0 Rahoitusosuudet 276 TP 2014 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Investoinnit ja niiden analysointi Talonrakentaminen käsitti perusparannuksia ja muutostöitä sekä uudisrakentamista. Suurimmat hankkeet tilikaudella olivat Tampereen uintikeskuksen perusparannus, Tampereen kansainvälisen koulun perusparannus ja laajennus, Näsilinnan perusparannus, Niemenrannan päiväkoti ja Ratinan lämpötalo. Kokonaisuutena investoinnit toteutuivat 54,4 milj. eurona, joka alittaa talousarvion 0,2 milj. euroa, vaikka Ratinan lämpötalolle ei alkuperäisessä talousarviota määrärahaa ollut, koska se piti toteuttaa myyntiprojektina. Liikelaitokset - Tampereen Tilakeskus Tase ja taseen analysointi Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen tase on vuoden lopussa 613,8 milj. euroa, josta pysyvät vastaavat ovat 480,2 milj. euroa. Muihin pitkävaikutteisiin menoihin kirjattiin muun muassa moduulipäiväkodit ja -koulut. Tilikaudella toteutettiin edellä mainittujen kiinteistöjen ja osakkeiden myynnit, joiden kirjanpitoarvo myyntihetkellä oli yhteensä 8,0 milj. euroa ja luovutuskirjalla saatiin Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy:ltä Kuntokatu 4:n kiinteistö 3,9 milj. euroa. Oma pääoma on 597,4 milj. euroa, josta peruspääoma on 359,0 milj. euroa, edellisten tilikausien ylijäämä 215,8 milj. euroa ja tilikauden ylijäämä 22,7 milj. euroa. Tilakeskuksella ei ole lainarahoitusta, joten omavaraisuusaste on 97,6 prosenttia, mikä on edellisen vuoden kaltainen. Ostovelkojen määrä on hieman edellistä vuotta pienempi ja Tilakeskuksen suhteellinen velkaisuus on 8,5 prosenttia, mikä viime vuonna oli 10,5 prosenttia. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden ylijäämästä ennen varauksia 22 515 770,61 euroa, kirjataan poistoeron muutos 161 564,24 euroa ja että loput siirretään taseen oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään. Tase 31.12.2014 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut saamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset kunnalta Muut saamiset Siirtosaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen Ostovelat Korottomat velat kunnalta Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 € Lainakanta 31.12., 1 000 € Lainasaamiset 31.12., 1 000 € 31.12.2013 498 470,14 7 228 109,41 0 4 398 679,58 587 624,47 425 661 530,25 1 247 976,14 1 167 517,59 30 844 681,77 459 509 330,22 194 569,55 418 499 079,43 1 523 220,51 1 140 498,25 14 818 580,01 436 175 947,75 12 066 735,73 849 652,68 12 916 388,41 13 892 824,50 776 691,68 14 669 516,18 78 341,77 81 228,36 1 656 645,64 128 103 295,09 3 012 899,51 807 297,12 133 580 137,36 613 810 777,31 3 098 733,19 127 057 782,00 3 548 798,00 4 743 166,48 138 448 479,67 593 773 851,54 358 950 000,00 215 789 046,18 22 677 334,85 597 416 381,03 358 950 000,00 193 477 606,79 22 311 439,39 574 739 046,18 1 756 047,04 1 917 611,28 115 098,20 362 787,22 477 885,42 69 552,24 521 504,56 591 056,80 10 294 673,36 -726,98 238 627,57 3 627 889,87 14 160 463,82 613 810 777,31 12 958 813,85 -5 233,53 231 399,33 3 341 157,63 16 526 137,28 593 773 851,54 31.12.2014 97,6 8,5 238 466 0 0 31.12.2013 97,1 10,5 215 789 0 0 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 277 Liikelaitokset - Tampereen Tilakeskus Tilinpäätöksen liitetiedot tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Pysyvien vastaavien osakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon. Keskeneräisestä kohteesta kirjataan valmistunutta osuutta vastaava rahoitusosuus vähentämään keskeneräisten ryhmää kohdistamattomien rahoitusosuuksien tilille taseeseen. Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO -periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman todennäköisen hankintamenon määräisenä tai käyttäen hankinnan keskihintaa. Taseen esittämistavan muutos Taseen esittämistapaa on muutettu vuoden 2014 tilinpäätökseen. Aiemmin lyhytaikaisissa muissa veloissa esitettyjen henkilösivukuluvelkatilien esitystapaa on korjattu kuluneeseen vuoteen ja samalla korjattu vertailutiedon esitystapaa. Henkilösivukulujen velkatilit esitetään jatkossa lyhytaikaisissa siirtoveloissa. Oikaisut edellisen tilikauden tietoihin Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston (2011/101) lausunnolla on täsmennetty valmistus omaan käyttöön -erän kirjaus- Tuloslaskelman liitetiedot Liikevaihto (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2014 Vuokratuotot Muut tuotot Yhteensä 149 911 16 810 166 722 1.1. - 31.12.2013 138 339 18 159 156 498 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat sekä poistomenetelmät ovat: Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto 3 vuotta 3 - 20 vuotta 10 - 30 vuotta 10 vuotta 3 vuotta Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Hyödykkeet, joiden hankintameno on korkeintaan 10 000 euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. 278 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 käytännön periaatetta. Valmistus omaan käyttöön -tilien käyttötarkoitus on esittää kaupungin omana työnä tehtyjen investointihankkeiden osuus aiheutuneista tilikauden kuluista ja näin ollen tuloslaskelman kuluryhmien toteuma sisältää myös sellaiset kulut, jotka kohdistuvat tilikauden aikaisiin investointihankkeisiin. Tuloslaskelmasta on siten nähtävissä kaupungin tilikauden aikaisesta toiminnasta aiheutuneet henkilöstökulut. Valmistus omaan käyttöön -erän kautta on kaupunki aktivoinut myös sellaisten hankkeiden kulut, jotka on ostettu suoraan kaupungin ulkopuolisilta toimijoilta. Menettelytapa ja kirjauskäytäntö on oikaistu vuoden 2014 tilinpäätökseen ja tuloslaskelman vertailutietoa on muutettu vuoden 2013 osalta vastaamaan tilikauden 2014 käsittelyä. Liikelaitokset - Tampereen Tilakeskus Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta (1 000 euroa) Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno Poikkeama, euroa Poikkeama, % pitoaika on erittäin pitkä. Kuluvana vuonna kirjattiin kiinteistöomaisuuden myyntiä 5,6 milj. euroa. Tulevina vuosina Tampereen Tilakeskus liikelaitoksen pysyvät vastaavat kasvaa merkittävästi, koska investointitaso nousee etenkin vuosina 2016 ja 2017. 29 595 36 441 -6 846 -18,8 Selvitys poikkeaman syistä pitkäkestoisiin hallinto- ja laitosrakennuksiin, joiden poistosuunnitelma kaupungin ohjeen mukaisesti on noin 3,2 - 4 prosenttia vuodessa. Suurin osa aikaisemmistakin investoinneista koostuu rakennuksista, joiden taloudellinen Tampereen Tilakeskus liikelaitoksen pysyvät vastaavat koostuu rakennuksista ja rakennelmista. Tampereen kaupunki on investoinut ja investoi voimakkaasti suunnittelukaudella isoihin Poistosuunnitelman tarkistaminen Tampereen kaupungin poistosuunnitelmaa on muutettu vuonna 2013. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2014 Muut toimintatuotot Rakennusten myyntivoitot 1.1. - 31.12.2013 5 445 6 551 Erittely poistoeron muutoksista (1 000 euroa) 1.1. - 31.12.2014 Investointivaraukseen liittyvä poistoeron muutos 1.1. - 31.12.2013 162 150 Taseen vastaavien liitetiedot Aineettomat hyödykkeet (1 000 euroa) Aineettomat oikeudet Poistamaton hankintameno 1.1. Lisäykset tilikauden aikana Tilikauden poisto Poistamaton hankintameno 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. Muut pitkävaikutteiset menot Yhteensä 0 516 18 498 498 4 399 4 169 1 340 7 228 7 228 Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet 195 399 0 0 0 6 588 588 418 499 28 285 0 712 7 803 28 214 425 662 425 662 4 399 4 685 1 358 7 727 7 727 Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa) Poistamaton hankintameno 1.1. Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikaudella Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Poistamaton hankintameno 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. Olennaiset lisäpoistot aineellisista hyödykkeistä Hervannan kalliosuoja 2 jäähalli aktivoitu 1.1.1984 Korj.- ja hallirak. Nekala II pp aktivoitu 1.1.1984 1 523 0 0 0 0 275 1 248 1 248 Koneet ja kalusto 1 140 664 0 0 0 637 1 168 1 168 Enn.maksut ja keskeneräiset hankinnat 14 819 24 382 553 0 -7 803 0 30 845 30 845 Yhteensä 436 176 53 730 553 712 0 29 132 459 509 459 509 637 420,56 45 311,64 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 279 Liikelaitokset - Tampereen Tilakeskus Pysyvien vastaavien sijoitukset (1 000 euroa) Hankintameno 1.1. Osakkeet ja osuudet Tytäryhteisöosakkeet ja -osuudet Osakkuusyhteisöosakkeet ja -osuudet Muut osakkeet ja osuudet Yhteensä Muut saamiset Saamiset tytäryhteisöiltä Saamiset muilta Yhteensä Sijoitukset yhteensä Lisäykset Vähennykset 0 0 4 220 4 220 8 111 1 562 13 893 0 0 0 1 826 0 1 826 6 285 1 562 12 067 6 285 1 562 12 067 754 22 777 73 0 73 0 0 0 827 22 850 827 22 850 14 670 73 1 826 12 916 12 916 31.12.2014 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Menoennakot lyhytaikaiset Tulojäämät lyhytaikaiset Myyntiprojektit Muut siirtosaamiset Muut tulojäämät lyhytaikaiset Yhteensä 31.12.2013 4 1 751 4 668 52 807 74 4 743 Taseen vastattavien liitetiedot Oma pääoma (1 000 euroa) 2014 2013 Peruspääoma 1.1. Peruspääoma 31.12. 358 950 358 950 358 950 358 950 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. Siirto edelliseltä tilikaudelta Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 193 478 22 311 215 789 156 573 36 905 193 478 22 677 22 311 597 416 574 739 Oma pääoma yhteensä Erittely poistoeroista (1 000 euroa) 31.12.2014 Poistoero Investointivaraukseen liittyvä poistoero 280 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Kirjanpitoarvo 31.12. 4 220 Siirtosaamisten olennaiset erät (1 000 euroa) Tilikauden ylijäämä/alijäämä Hankintameno 31.12. 1 756 31.12.2013 1 918 Liikelaitokset - Tampereen Tilakeskus Lyhytaikainen vieras pääoma (1 000 euroa) 31.12.2014 Korottomat velat kunnalta Ostovelat Siirtovelkojen olennaiset erät Pitkäaikaiset Menojäämät, pitkäikaiset Lyhytaikaiset Eläkevakutuusmaksuvelka (työnantaja) Eläkevakutuusmaksuvelka (työntekijät) Palkkajaksotukset Lomapalkkajaksotukset Muut menojäämät, lyhytaikaiset (Sähkötaloon liittyvät kom-ostot) Yhteensä 31.12.2013 -1 -5 363 522 169 63 352 2 917 164 57 214 2 906 127 0 3 991 3 863 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Leasingvastuiden yhteismäärä (1 000 euroa) 31.12.2014 Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Yhteensä 31.12.2013 4 219 73 731 77 950 3 474 101 250 104 724 Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt (1 000 euroa) 31.12.2014 Toimitilavuokravastuut Konserni Muut Arvonlisäveron palautusvastuu Lunastusvastuut siirtokelpoisista rakennuksista Yhteensä 31.12.2013 240 258 79 498 0 3 219 322 975 205 538 97 290 922 3 219 306 969 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä Taloushallinto Tukipalvelut Omaisuudenhallinta ja tilapalvelut Kiinteistönpito Kiinteistökehitys Suunnittelu Siivoustuotanto Rakentaminen Metalli- ja puutekniikka Kiinteistötekniikka Henkilöstön lukumäärä yhteensä 31.12.2014 31.12.2013 9 10 7 23 19 11 160 73 29 77 418 10 10 6 22 18 11 170 72 29 79 427 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 281 Rahastot Rahastot Vahinkorahasto Vahinkorahasto on kaupungin ainoa riskirahasto. Sen tarkoituksena on korvata kaupungin vakuuttamattomalle kiinteälle ja irtaimelle omaisuudelle aiheutuneet vahingot. Rahastosta korvataan myös leasing-sopimuksin hankitulle omaisuudelle aiheutuneet vahingot ja eräitä muita vahinkoja. Vahinkorahaston sääntöjä muutettiin kaupunginvaltuuston päätöksellä 20.10.2014 (§176). Rahaston pääomaan ei tehdä lisäyksiä vuodesta 2014 alkaen yksiköiltä kerätyillä vakuutusmaksutuotoilla. Vahinkorahaston pääoma karttuu jatkossa vain erillisestä esityksestä kaupungin tuloksen niin salliessa. Koko kaupungin yhteisten vakuutuksien ja vakuuttamisesta aiheutuneet kulut on kirjattu aikaisemmin vahinkorahastosta, vuonna 2014 kyseiset kulut on kirjattu konsernihallintoon. Vertailutietoa ei ole muutettu tuloslaskelman osalta. Vahinkorahastoon on kirjattu vuonna 2014 vahingonkorvaustapaukseen liittyen satunnaisia kuluja 1,7 milj. euroa, josta 0,6 milj. euroa pakollista varausta tulevien vuosien maksuja varten. Tuloslaskelma Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Muut henkilösivukulut Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Satunnaiset tuotot ja -kulut Satunnaiset kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Rahastojen vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1.1. - 31.12.2014 15 326,80 1.1. - 31.12.2013 33 360,64 -45 063,88 -229 785,39 -30 145,16 -361 771,53 0,00 -5 767,50 0,00 -112 515,60 -372 038,07 -749,55 -74 423,52 -439 496,62 0,00 -372 038,07 992 927,92 553 431,30 -1 711 481,52 -2 083 519,59 2 083 519,59 0,00 0,00 0,00 553 431,30 472 857,26 -1 026 288,56 0,00 Tase 31.12.2014 31.12.2013 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset kunnalta Muut saamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ 22 506 627,22 5 367,32 22 511 994,54 23 982 000,28 5 477,61 23 987 477,89 22 511 994,54 23 987 477,89 21 903 958,30 23 987 477,89 608 036,24 0,00 22 511 994,54 23 987 477,89 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Muut omat rahastot PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Rahoituslaskelma 1.1. - 31.12.2014 -372 038,07 0,00 -1 711 481,52 608 036,24 -439 496,62 992 927,92 0,00 0,00 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 475 483,35 553 431,30 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta 1 480 850,67 -5 367,32 -547 953,69 -5 477,61 Rahoituksen rahavirta 1 475 483,35 -553 431,30 0,00 0,00 Rahavarojen muutos 282 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 1.1. - 31.12.2013 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 283 284 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 285 286 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Luettelot ja selvitykset Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 287 Luettelot ja selvitykset Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Säilytystapa Pääkirjanpito Kassanhallinta Käyttöomaisuuskirjanpito Myyntireskontra Omaisuudenhallinta Ostoreskontra Päiväkirja Pääkirja Asiakirjat säilytetään sähköisenä järjestelmässä Varastokirjanpito Hyvinvointipalvelujen kehittämisen varasto Korjaamopalveluiden varastot Logistiikkakeskuksen varastot Tampereen Tilakeskuksen varastot Tampereen Veden varasto Yhdyskuntatuotannon varastot Asiakirjat säilytetään paperimuotoisena Myyntireskontra, ulkoinen järjestelmä Vesilaskutus Antolainalaskutus Asuntotoimen vuokrareskontra Asiakirjat säilytetään paperimuotoisena Konsernikirjanpito Asiakirjat säilytetään sähköisenä järjestelmässä, tietopyyntölomakkeet sähköisessä arkistossa Palkkaluettelo Asiakirjat säilytetään sähköisessä arkistossa Henkilöstökassa kassakirja Asiakirjat säilytetään paperimuotoisina Maksuliikenne Tiliotteiden tiliöintiyhteenveto Asiakirjat säilytetään sähköisenä järjestelmässä Tasekirja Asiakirja säilytetään paperimuotoisena Tase-erittelyt Asiakirjat säilytetään paperimuotoisina Liitetietojen erittelyt Asiakirjat säilytetään sähköisessä arkistossa Säilytysaika Sidottu tasekirja säilytetään pysyvästi, palkkaluettelot 50 vuotta ja muut kirjanpitokirjat 10 vuotta tilikauden päättymisestä 288 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 Luettelot ja selvitykset Luettelo käytetyistä tositelajeista AA AB AF AN AZ CH DA DG DR DZ EU EX KA KG KN KP KR KZ ML PR RA RB RE RN RV SA SB SK SU UE WA WE WI WL WN ZP ZR ZS ZV 74 75 77 78 79 6A 6C Käyttöom.kirjaus Kirjanpitotosite Poistokirjaukset Käyttöom.kirj: netto Käyttöom.siirrot, työvaranto Sopimuksen selvitys Asiakastosite Asiakkaat - hyvitys Asiakkaat - lasku Asiakkaat - maksu Euro - pyöristysero Ulkoinen numero Toimittajatosite Toimittajat - hyvit. Toimittajat - netto Tilin ylläpito Toimittajat - lasku Toimittajat - maksu ML-tilitys Hinnanmuutos Hyvitys - nettosuor. Saatavien varaus Lasku - brutto Lasku - netto Laskun siirto Pääkirjatilitosite Pääkirjatilikirjaus Kassatosite Jälkikirjaustosite Tiedonsiirto Tavaranluovutus Tavaranvastaanotto Inventointitosite Varast.otto/toimitus Tav.vast.otto netto Maksukirjaus Pankki - täsmäytys Maksu per shekki Maksuselvitys Palvelukassa, Muumikauppa Palvelukassa, vesilaitos Työsuhdematkalippujärjestelmä Palvelukassa, sote koulukatu 1 Palvelukassa, sote koulukatu 2 Maksuliikenneohjelma, lira Tuntipalkat 61 6Q 6R 6S 6T 6T 6V 6W 6X 6Y 6Z 7A 7B 7C 7D 7E 7F 7G 7H 7I 7J 7K 7L 7N 7O 7P DV SV 7Q 7R 7S 7T 7U 7V 7W 7X 7Y 7Z TR YA YB ZA ZB ZC ZD DL Joli, spoint palvelukassa AQUA, Vesilaskutus, laskut Palvelukassa, kivimuseo Palvelukassa, rato2 Palvelukassa, Frenckell Facta ympäristövalv. (Myyntitilausliittymä ID117) Pk, Pyynikki aol ruok Palvelukassa, taidemuseo Palvelukassa, Työväenopisto Palvelukassa, Hatanpää3 Palvelukassa, Sara Hildénin taidemuseo Pegasos, kotihoito Iiris katuluvat Palvelukassa, Koukkuniemi Maksuliikenneohjelma, sote Nuohouslaskut Palvelukassat Frenckell 1-4 Rakennusvalvonta Pk, Hervanta aol kahv BP, postimaksut Pegasos, työterveyslaskutus Korjaamohuolto-ohjelma, Kohu Laskuliittymät Palvelukassa Työläismuseokortteli Palvelukassa, Rupriikki Pk, Pyynikki aol kahv Detaljivyörytys Summavyörytys Timmi, salivuokrat Kiila, maanvuokrat Iiris, venepaikat Effica,hammaslaskut Palvelukassa, Vapriikki-Info Palvelukassa, Vapriikki Valssi Palvelukassa, Vapriikki Vinssi Palvelukassa, Vapriikki-Info2 Palvelukassa, Amurin Helmi Palvelukassa, Muumimuseon lipun myynti Rahoitus Viitteelliset suoritukset Intrum Viitteelliset suoritukset perintäkarhusta Aloittava tase Aloittavan taseen korjaukset Välitilinpäätöstapahtumat Luottotappiointi, poisto Luottotappiointi Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 289 HALLINTO- JA TALOUSRYHMÄ PL 487, 33101 TAMPERE www.tampere.fi/hallintojatalous 20
