Uusin lehti 4/2015 - Matkailu

Transcription

Uusin lehti 4/2015 - Matkailu
F.
Y.
YR
SM
F
ÖR
Radion sinfoniaorkesteri
– Lue lisää sivut 10-11
TF
IS T
FR
1 • 2015
4
ILIJAYHDIST
TKA
YS
MA
T UR
Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti
SUO
ME
N
Matkailu lehti
EN I
N GE N I FINLA
ND
2
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
Kuopion Musiikkikeskus –
mukana arjessa ja juhlassa
Vuonna 1985 Kuopionlahden rannalle, parin korttelin päähän ”mualiman
navalta” eli Kuopion torilta valmistui Kuopion Musiikkikeskus.
N
yt 30 vuotta myöhemmin talo on yksi Suomen merkittävimmistä konsertti- ja kongressikeskuksista,
maakunnan musiikkielämän sydän ja Kuopion kaupunginorkesterin koti. Juhlasyksynä estradilla vierailevat suomalaisten suosikkiartistit iskelmästä poppiin, rockista stand
uppiin sekä klassisen musiikin ja tanssin kansainvälisen tason
taiteilijat.
Iskelmän juhlaa ja nostalgian sävyjä
Tänä vuonna on 100 vuotta Toivo Kärjen ja Olavi Virran syntymästä. Kuopion kaupunginorkesteri yhdessä vibrafonisti Pa-
nu Savolaisen trion kanssa tuo Kärjen iskelmät tähän päivään.
Tangokuninkaalliset tulkitsevat laulajalegenda Virran unohtumattomia sävelmiä ja supernaiset Vieno Kekkonen, Pirkko
Mannola ja Marjatta Leppänen vievät matkalle vuosikymmenten taa. Samettiäänisen Jorma Kääriäisen uraan vaikuttaneet
kappaleet Elviksestä Suomi-iskelmään saavat uusia sävyjä
kaupunginorkesterin säestyksellä.
Sinfonisessa syksyssä soivat mm. Sibeliuksen 150v-juhlavuoden kunniaksi kansallissäveltäjän teokset, unohtamatta
juhlivia aikalaissäveltäjiä, Carl Nielseniä ja Alexander Glazunovia. Virtuoosimaiseten taiteilijavieraiden tulkinnat puhuttelevat musiikin kansainvälisellä kielellä.
Valokeilassa kansan suosikit
Monipuolinen artistikavalkadi tarjoaa valinnanvaraa – ja vaikeutta. Tunnetiloista ja musiikkityyleistä toiseen kutsuvat
mm. Samuli Edelmann, Ismo Alanko, Kaija Koo, Apocalyptica, Waltteri Torikka, Riku Niemi Orchestra & Amadeus, Club
For Five, Johanna Kurkela, Antti Tuisku, Tuliset tenorit Jyrki Anttila, Pentti Hietanen ja Tomi Metsäketo sekä sanasepot
Teemu Vesterisestä Sami Hedbergiin.
www.kuopionmusiikkikeskus.fi
www.facebook.com/KuopionMusiikkikeskus
www.youtube.com/KuopioMusiikkikeskus
www.kuopiotahko.fi
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
3
Kolumni
Aino Rimppi
Aurinkoa
etsimässä
L
omat loppuivat Weekend-festivaalien merkeissä, lisäksi Helsingissä riehaannutti Taiteiden
yö. Molempiin tapahtumiin otti osaa myös aurinko. Suurin osa kesän tapahtumista taisi sitten mennäkin sateisen ja kolean sään merkeissä.
Moni lähti tankkaamaan D-vitamiinia lämpöisiin maihin,
ja matkatoimistoissa oltiin tyytyväisiä. Kesä-heinäkuun
koleudessa odottelin minäkin kärsimättömänä matkaani
ystävien luokse Müncheniin, sillä eteläisessä Euroopassa lähes käristyttiin helteessä. Onneksi aurinko pääsi
pilvien läpi sentään pohjoisellekin taivaalle. Koulujen ja
töiden alettua! Auringosta pääsivät kuitenkin nauttimaan
Suomeen lomailemaan saapuneet ulkomaalaiset.
Majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset vähenivät
kesäkuussa 2,5 % edellisvuodesta. Miinus (-6,2 %) tuli
pääosin ulkomailta, kertoo Art-Travel -uutiskirje. Vähemmän kuin tänä vuonna kesäkuussa ulkomaisia yöpymisiä kirjattiin edellisen kerran 2010. Nyt väheneminen
johtui ennen kaikkea venäläisyöpymisten 39 prosentin
pudotuksesta. Eniten yöpymisiä kirjattiin Saksasta.
***
Vantaalla moni lomailija kolusi läpi Kivistön asuntomessutalot. Messutalot pitivät ainakin vettä. Messujen
kynnyksellä avattiin liikenteelle myös Kehärata. Voin
kuvitella, että junaan nousseiden tunnelma oli kuin
lomareissulla. Reissuun kannattaa aina lähteä, vaikka
sateisellakin säällä ja vaikka aivan lähelle, sillä jo pelkkä
lähteminen auttaa unohtamaan arjen.
Ylen uutiset keräsi kesäkuun alussa vinkkejä lukijoilta
vähän tunnetuista lähipaikkakunnan nähtävyyksistä. Saalis oli päätähuimaava. Jokioisten rautatien tai Rapolan
Linnavuoren ohella Suomessa on kymmenittäin yhden
päivän pistäytymispaikkoja. Monien naapurustossa! Nuo
vaatimattomalta tuntuvat paikat voisivat toki sytyttää
ulkomaalaisenkin sielun.
Itse kävin Pirunpesällä eli Jalasjärven hiidenkirnulla,
4
jonka Spede Pasanen toi kansan tietoisuuteen. Mutta kävin myös Orivedellä katsomassa Aimo Tukiaisen Purnun
säätiön näyttelyn, joka lepää luonnon helmassa. Sateen
yllättäessä Purnussa pääsee livahtamaan seuraavaan
näyttelyhalliin ja taas seuraavaan, sekä lopuksi saunomaan savusaunaan ja kahville kodikkaasti kalustettuun
aittaan. Eräs tuntemani pariskunta pakkaa laukkunsa ja
lähtee Purnuun aina juhannuksena – miellyttävä traditio!
Musiikkifestivaali kuuluu tietenkin suomalaiseen lomareissuun. Itse suuntaan joka toinen kesä Savonlinnaan.
Onneksi Olavinlinnan katsomo on katettu – sateen ropina vai joskus sekoittuu musiikkiin. Tänä vuonna tosin
kastuin vain kaupungin edustalla välkkyvän Pihlajaveden aalloissa, sillä aurinko paistoi viime kesänä Itä-Suomessa ahkerammin kuin läntisessä.
***
Katsoin televisiosta Simon Reeven vaellusta Euroopan pyhiinvaellusreiteillä – valaiseva ohjelma. Sveitsin
Alpeilla sijaitseva yöpymispaikka hämmästytti, sillä
luostaria – jos paikkaa luostariksi voi kutsua – pitävät
yllä mormonit joogan ja karman lakien varjeluksessa.
Vierailijoita piisaa lähes tungokseen asti. Italialaiseen 30
000 asukkaan St. Giovannin pikkukaupunkiin puolestaan
saapuu vuodessa miljoonia ”pyhiinvaeltajia” kaikkialta
maailmasta. Vierailijat yöpyvät ennen maanviljelyksestä
toimeentulonsa saaneiden asukkaiden rakentamassa 120
loistohotellissa.
”Matkailuala Suomessa ei pelkää taantumaa” otsikoi 21.
elokuuta Helsingin Sanomat ja jatkoi: ”Alan yritykset
rakentavat palveluja kolmen vuoden aikana ainakin 550
miljoonalla eurolla”. Maailmanpyörä Katajanokalla jo
on, mutta sinne on kaavailtu myös merikylpylää satamaaltaineen. Lisäksi Suomeen on suunnitteilla uusia uljaita
hotelleja ja loma-asuntoja. Ilman kummempia miettimisiä Etelärantaan näillä näkymin myös Guggenheimtaidemuseo! Eivätköhän kävijämäärät n silloin meilläkin
kasvaisi parin vuoden sisällä miljooniin?
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
ILIJAYHDIST
TKA
YS
MA
PÄÄKIRJOITUS
F
ÖR
TF
IS T
FR
T UR
F.
4 • 2015
Y.
YR
SM
Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti
SUO
ME
N
Matkailu lehti
EN I
Julkaisija/kustantaja:
Maaseutuyrittäjät MSY ry/
Matkailu-lehti
Viljontie 3, 21570 Sauvo
puh. (02) 470 2315, fax (02) 470 2314
[email protected]
Päätoimittaja:
Torsti Rekola, puh. (02) 470 2315/050 571 1303
[email protected]
Avustavat toimittajat: Aino Rimppi puh. 050 547 1545
Seppo J. Partanen puh. 050 512 1951
Seppo Aho puh. 0400 804 563
Ilmoitusmarkkinointi:
Toimisto, puh. (02) 470 2315
[email protected]
Raija Kivinen puh. 040 824 3820
[email protected]
Merja Helander puh. 040 414 3800
[email protected]
Aineistojen toimitus:
Matkailu -lehti puh. 050 571 1303
[email protected]
Sivunvalmistus:
SiistitSivut, Tarja Välimäki
[email protected]
Verkkolehti:
Sivuteollisuus Oy
[email protected]
Painopaikka:
Eura Print Oy
N GE N I FINLA
ND
TÄSSÄ NUMEROSSA
“Lomien siirto ei kannata”
Laaja, mm kesälomien siirtoa koskeva artikkeli (HS 8.8.2015) ”Ekonomistit: Lomien siirto ei kannata” oli sinänsä ansiokas ja siinä tuotiin esille eri sektoreita
edustavien henkilöiden näkemyksiä sekä henkilökohtaisia mielipiteitä asiasta.
Kukin tarkasteli asiaa omasta näkökulmastaan.
Artikkelissa viitattiin elinkeinoelämän järjestöjen pari vuotta sitten tekemään
selvitykseen koulujen kesälomien siirtämisestä. Siinä todettiin, että “yritysten
toiveita kysyttäessä lomien siirtoa ajoi lähinnä matkailuala”. Kommentti antaa
syyn käsitellä asiaa vähän yksityiskohtaisemmin.
Suomen Matkailualan Seniorit ry sekä Suomen Matkailijayhdistys SMY ry tekivät aloitteen selvityksen aikaansaamiseksi. Toimin asiaa pohtineen ryhmän
kokoonkutsujana ja tässä roolissa pääsin seuraamaan EK:n, Suomen Yrittäjien
ja KKK.n toteuttamaa selvitystä jäsenyritystensä parissa.
Selvityksessä ei kysytty, mitä yritykset haluaisivat tai toivoisivat. Kysymyksillä
pyrittiin selvittämään lomien siirrosta aiheutuvia hyötyjä tai haittoja vastaajien edustaman yrityksen, yrityksen toimialan, aluekehityksen ja koko maan
elinkeinoelämän kannalta. (Tulokset julkistettiin tammikuussa 2013 EK:n ja
SY:n toimesta.)
Tässä yhteydessä tuloksia ei ole mahdollista referoida yksityiskohtaisesti, mutta yleisesti ottaen koulujen kesäloma-ajan siirtäminen kahdella viikolla myöhäisemmäksi nähtiin tuovan selvästi enemmän hyötyjä kuin haittoja! Yrittäjien, ei ainoastaan matkailualan yrittäjien, näkemys näyttäisi eroavan ekonomistien näkemyksistä.
Maamme elinkeinoelämän kannalta asiaa kysyttäessä puolet vastaajista näki
muutoksen tuovan hyötyjä. Vain n. 6 % oli sitä mieltä, että muutoksesta olisi
enemmän haittaa. Vastaajan omaan toimialaan tai yritykseen liittyen runsaat
40 % näki muutoksen tuovan hyötyjä ja n. 10 % näki asian haitallisena.
Lehdessä olleeseen kommenttiin ”lähinnä matkailuala ajaa tätä asiaa” on todettava, että toistaiseksi näin näyttäisi olevan. Tehty tutkimus kuitenkin osoittaa, että lähinnä matkailun alalla, mutta myös sitä lähellä toimivien yrityssektorien laajemmissa piireissä, ymmärretään tämän muutoksen mahdollisuus.
Radion sinfoniaorkesteri
6-7 Jokioisten kartanon pitkä
juustohistoria
10-11 Radion sinfoniaorkesteri
12-13 Helsingin Barokkiorkesteri, Helsingin ylipisto
22-23 Forssan seutu
32-33 Ruukin Patruuna –
Varkauden teatteri
38-39 Evon luonto
40-41 Jyväskylä iloa koko
perheelle
46-47 Lux Gratiae tapahtuma Naantalissa
48-50 Turkulaista nukketeatteria Turun Kirjamessut
52-53 Ähtäri Eläinpuisto, pikku-
panda ja lumileopardeja
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
Kyselyyn vastanneista yrityksistä vain n. 5 % edusti matkailualaa ja vain n. 13
% läheisesti matkailuun liittyviä yrityksiä. Yli 80 % vastaajista ei mitenkään liittynyt matkailuun. Matkailuun tai läheisesti matkailuun liittyvissä yrityksissä n.
63 % vastaajista näki muutoksen tuovan hyötyjä ja vain n. 6 % piti muutosta
haitallisena!
Yllämainitun artikkelin julkaisemisen jälkeen asia otettiin esille Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulla (12.8.2015) otsikolla “Koulujen loma-ajoista pitäisi tehdä laaja kyselytutkimus”. Kirjoitus loppuu matkailuelinkeinon kannalta
merkittävään toteamukseen: “Olisi myös hyödyllistä arvioida, minkälainen
ratkaisu tukee matkailuelinkeinoa, joka työllistää väkeä eri puolilla maata.
Ovatko perinteet niin tärkeitä, ettei tilannetta tarvitse päivittää?” – Haluan
uskoa, ja toivon, että eivät olisi.
Matti Orama
Suomen Matkailijayhdistys SMY ry:n
hallituksen puheenjohtaja
Suomen Matkailualan Seniorit ry:n
hallituksen jäsen
5
Jokioisten kartanon rakennusten arkkitehtuuri huokuu historiaa. Meijeritalo on uudemmasta päästä.
Anna juustonenän johdattaa
herkkukierrokselle
Kuvat ja teksti: Lassi Lähteenmäki
Suomessa on kymmeniä pienjuustoloita, joiden tuotteita saa yleensä vain juustolan lähiympäristöstä. Herkkuja arvostavalle ryhmälle kierros suomalaisissa pienjuustoloissa
on antoisa kokemus.
J
okioisten Kartanon Meijerin toimitusjohtajan Risto
Sirénin työpaikka huokuu historiaa. Kartanon päärakennus on komea, sen takana siintää kartanon kirkko sekä
maneesi. Meijerin kiviseinien sisällä on toinen maailma, siellä
rosteri kiiltää: maito muokataan juustoksi turvallisesti nykyaikaisin laittein. Muutaman kilometrin päässä Jokioisten leivän
kahvilassa on Jokioisten juustojen tehtaanmyymälä.
– Juustoja valmistetaan 100 000 kiloa vuodessa, mutta pienillä investoinneilla tuotantoa olisi helppo kasvattaa, Sirén sanoo.
Juustokauppa käy hyvin lähiseudulle. Myös Helsinkiin ja
Turkuun juustoa toimitetaan säännöllisesti.
Jokioisten juustovalikoima laajenee kaiken aikaa. Salmiakilla maistettu cheddar on yksi uusimmista. Oluella ja punaviinillä maustetut juustot ovat myös Jokioisten erikoisuuksia.
Matkailijat ovat myös löytäneet Jokioisten juustovalikoiman.
– Ryhmiä on käynyt, paikkoja on esitelty ja juustoja maistatettu, Sirén sanoo.
6
Kartanon Meijerin juustoja varastoidaan oikeaoppisesti juustokellarissa, esittelee Risto Sirén.
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
Matkailumielessä pienjuustoloissa vierailu on Sirénin mukaan mielenkiintoista, sillä yleensä näitä juustoja saa vain
juustoloiden lähiseudulta.
Pitkä juustohistoria
Jokioisten kartanolla ja sen juustolla on pitkä historia. Kartanorakennus nousi maille 1600-luvulla. Seuraavan vuosisadan
aikana kartano kasvoi reippaasti ja siellä toimi myös sahalaitos, kehräämö ja kankipaja.
Meijeritoimintaa kartanossa tiedetään olleen hyvin varhain,
ainakin vuodesta 1865 lähtien. Perinteisten kartanonmeijereiden tapaan aluksi meijerissä jalostettiin vain kartanon itsensä
tuottama maito, mutta 1880-luvulla meijeriin alettiin vastaanottaa myös talonpoikien tuottamaa maitoa.
Sata vuotta sitten kartano siirtyi valtiolle ja sinne perustettiin koemeijeri ja meijerikoulu. Valtio väistyi kartanon meijeristä vuonna 2012 mutta juustojen valmistus jatkui Jokioisten
leivän vuokrattua meijeritilat.
Vuonna 2014 perustettiin Jokioisten Kartanon Meijeri, joka
jatkaa kartanon vanhaa juustoperinnettä. MTT:n aikaisia juustoja eli Fuugaa ja Festivoa tehdään edelleen ja siinä rinnalla
syntyy uusia tuotteita.
meen ammatti-instituutti Hämeenlinna, Juusto- ja matkailutila
Heikkilä Laitikkala, Tuomisen tila Ruovesi, Herkkujuustola
Oy Sastamala, Jokilaakson Juusto Oy Jämsä, Kainuun Contry
Food Sotkamo, Miettilän Juustola Sulkava, Saloniemen Juustola Laitila, Jokioisten Kartanon Meijeri Oy Jokioinen, Mäkelän tilajuustola Artjärvi, Naaskon kotijuusto Kantomaanpää,
Pitkäsen Maalaisjuustola Kuusamo, Helsingin Meijeriliike Oy
Helsinki, Jukolan Juusto Oy, Leivonmäki.
Juustopaikkoja löytyy ympäri Suomea
Pienjuustoloita alkaa olla jo joka puolella Suomea. Tuotteissa on houkuttelevaa kirjoa ja erikoisuuksia löytyy. Esimerkiksi
Saloniemen juustola tekee Laitilassa juustoa lampaanmaidosta.
Pienjuustoloiden oma yhdistys on Suomen pienjuustolayhdistys, joka järjestää koulutusta, edunvalvontaa ja neuvontaa.
Pari vuotta sitten käynnistyi hanke, jonka tavoitteena on helpottaa juustoloiden perustamista.
Seuraavat juustolat ovat yhdistyksen jäsenjuustoloita.
Veikkolan Perinnejuusto Ky Lohja, Koivulan Kotijuustola
Muhos, Kosken Kotijuusto Koski TL, Kolatun Juustola Oy
Somero, Rantakallion juustola Kristiinankaupunki, Polven
Juustola Savero, Mäkiahon Juustola Leivonmäki, Peltolan
Juustola Suonenjoki, Paavolan Kotijuustola Elimäki, Ahti Kerkelän Juustola Kemijärvi, Vaalan Juustola Vaala, Hä-
Kartanon juustovalikoimassa on myös punaviinillä, oluella ja
salmiakilla maustettuja juustoja.
Juuston valmistus on tarkkaa ja puhdasta työtä, esittelee Risto Sirén.
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
7
Akustiikka syntyy puusta
ja ovaalista muodosta
Teksti Aino Rimppi, kuvat Lahden Sibeliustalo
S
uomalainen metsä oli Lahden
Sibeliustaloa suunnitelleiden
arkkitehtien innoittaja. Tuo
innoituksen synnyttämä lahtelaisten
kongressi- ja konserttikeskus täytti keväällä 15 vuotta.
Puu on jo luonnostaan suomalainen
rakennusmateriaali, mutta suurten rakennusten rakennusmateriaalina se on
ollut kauan unohduksissa. Hannu Tikka
ja Kimmo Lintula uskalsivat palata puuhun, ja Lahden Sibeliustalo oli valmistuessaan lähes sataan vuoteen Suomen
suurin julkinen rakennus.
Sibeliustalo valmistui vuonna 2000.
Suunnittelevista arkkitehdeistä keräsi
voiton kaksikko Hannu Tikka ja Kimmo Lintula. Hannu Tikka on professori
Tampereen yliopistossa, Kimmo Lintula kuuluu voittoisaan kolmikkoon nuoria, suomalaisia arkkitehtejä.
Sibeliustalo on nyt palvelut viisitoista
vuotta kongressi- ja konserttikeskuksena. Se on herättänyt huomattavaa kiinnostusta ja niittänyt kansainvälistä kiitosta. Akustiikka on yksi maailman parhaimpia.
Vakiinnuttanut paikkansa
Akustiikaltaan ylistetty yleisö- ja esiintymistila Sibeliustalossa muodostavat
yhdessä ovaalin kehän – suomalainen
metsä sananmukaisesti vastaa niin kuin
siellä soitetaan. Puu antaa pehmeän kaikupohjan. Ohjelmatarjontaa on vuoden
parhaimpina aikoina lähes jokaisena
päivänä.
Erityyppiset, erilaista yleisöä kiinnostat ohjelmat vuorottelevat Sibeliustalon
ohjelmistossa ja sulautuvat toisiinsa kuten myös rakennuksen muoto ja materiaali vuorottelevat ja sulautuvat yhdeksi,
käyttökelpoiseksi kokonaisuudeksi. Viime keväänä 15 vuotta täyttänyt konserttitalo on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisessa kulttuurielämässä.
Illan pimetessä – varsinkin Vesijärven suunnalta – Sibeliustalo loista korun lailla. Kuultavuuden rakennus toki
saa lasista ja sadoista valoista, mutta
myös lasin sisäpuolen vaaleista puupinnoista ja valkoisista parvista ja portaikoista. Vanha tiili sisääntulon ympärillä ikään kuin tukee keveitä materiaaleja, yhdistää vanhan teollisen ja uuden
ilmavan.
Syksy on täyttynyt Sibelius-aiheisista
konserteista. Mestarille omistettu vuoden viimeinen konserttikokonaisuus
on ohjelmistossa 8. joulukuuta, hänen
150-vuotissyntymäpäivänään. Sitä ennen Sibeliustaloon voi mennä kuuntelemaan ja näkemään mm. Toivo Kärjen
100-vuotiskonserttia, Jorma Uotisen
esityksen 28. lokakuuta ja hyväntekeväisyyskonserttiin 2. marraskuuta.
- Periaatteemme on tarjota kulttuurinystävälle kaiken kattavaa ohjelmaa, lupaa markkinointi- ja viestintäpäällikkö
Petra Peltovako ja jatkaa, mm. Finlandia-klubi on perheystävällinen Rockklubi, jonka tarjonta on tarkoitettu kaikenikäisille.
Alkutaival on
muuttunut ylistykseksi
Itsestään selvää Sibeliustalon voittoisa
kulku ei ole, sillä 1990-luvulla Lahdessa ei ollenkaan oltu yksimielisiä esityksestä rakentaa Vesijärven rannalle kongressi- ja konserttikeskus. Puoltavana
enemmistönä valtuuston äänestyksessä
voitti ainoastaan yksi ääni.
Nyt kunniamainintoja tulee monelta
taholta, kiittelee Petra Peltovako.
- Tämän vuoden alussa sali nimettiin
viiden parhaan konserttisalin joukkoon
Guardia-lehdessä. Sitä ennen Sibeliustalo on päässyt maailman 10 parhaan
konserttitalon joukkoon Australian The
Sydney Morning Herald -lehdessä.
8
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
Kaksi veistäjää aloittaa
Hyvinkään taidemuseon
näyttelysyksyn
Maija Helasvuo 11.9-8.11.2015 veistoksia
Laura Könönen 11.9-8.11.2015 installaatio
Puu on ollut Maija Helasvuon (s. 1968) koko veistäjänuran
ajan keskeinen työskentelymateriaali. Hänen veistoksensa
syntyvät lepästä, haavasta, koivusta, kuusesta ja männystä,
vain harvoin materiaalina on jokin jalopuu. Helasvuon huolella rakennetut teokset kunnioittavat käsityötä. Ilmaisussaan
hän on kuitenkin hyvin tietoinen nykytaiteen ilmiöistä ja tulkitsee niitä aina vahvasti oman näkemyksensä kautta. Arkipäivän elämään tai sukupuoleen liittyvät aiheet ja merkitykset
ovat aina kiinnostaneet taiteilijaa.
Maija Helasvuolla on tuo joillekin kuvanveistäjille maaginen kyky saada uudet ja kokeelliset usein perinteen kannalta
hämmentävät materiaalit hengittämään kuten lasi ja epäortodoksisesti työstetty keramiikka. Voiko mikään materiaali olla
triviaali modernissa kuvanveistossa, koska niillä ei välttämättä enää ole arvolähtökohtaa. Jälleen kerran Maija Helasvuo
tuo tuttuihin materiaaleihin uudenlaisia näkökulmia.
Kuvanveistäjä Laura Könönen (1980) on tunnettu vähäeleisistä kivestä veistetyistä ja huolellisesti työstetyistä teoksista. Aiheensa hän ottaa usein arkipäivän elämästä veistäen
kovasta dioriitista esim. puhelinkoppeja kaiutinkaappeja.
Teoksille on ominaista selkeä yksinkertaisuus ja usein sen
vastakohtana yllättävää koristeellisuutta ja pirstaleisuutta.
Kovan kiven, usein dioriitista huolellisesti hakatutut teokset
arkisine aiheineen käyvät myös usein vuoropuhelua arkkitehtonisen tilan kanssa.
www.hyvinkaantaidemuseo.fi
Maija Helasvuo, Juurekset, 2015, lasi, poltettu puu. Kuva:
Helena Eslon
Maija Helasvuo, Riippuvaa lihaa, 2014, puu ja poltettu puu.
Kuva: Ella Tommila
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
9
Orkesterimuusikon
kengissä
O
letko konsertissa istuessasi koskaan ihmetellyt, miksi kapellimestari osoittaa pasuunaryhmää sormellaan? Entä mitä tarkoittaa, kun sanotaan, että teos
soi? Mitä on harmonia – entä balanssi? Näihin kysymyksiin
saa vastauksen Radion sinfoniaorkesterin (RSO) Sinfoniaorkesteri tutuksi -konsertissa 23.4.2016, jolloin ylikapellimestari Hannu Lintu ja RSO avaavat yleisölle sinfoniaorkesterin
työskentelyä Modest Musorgskyn Näyttelykuvat -teoksen parissa. Orkesterimuusikon kenkiin voivat hypätä kaikki kiinnostuneet 7-vuotiaasta ylöspäin.
Kaudella 2015–2016 RSO on mukana myös Sibelius 150
-juhlavuoden huipennuksessa. Syksyn konserttien ohjelmassa
on lauluteoksia ja sävelrunoja sekä Sibeliuksen viidennen sinfonian ja viulukonserton alkuperäisversiot. Orkesterin itsenäisyyspäivän juhlakonsertissa solistina laulaa ruotsalainen huippumezzosopraano Anne Sofie von Otter, joka tulkitsee Aulis
Sallisen orkestroimia Sibeliuksen yksinlauluja. Ohjelmassa
on myös Sibeliuksen sävelruno Tapiola ja Sebastian Fagerlundin Stonework.
Maaliskuussa RSO esittää Felix Mendelssohnin harvoin
kuullun Elias-oratorion Musiikkitalossa. Teos kertoo tarinan
niin Raamatussa, Tanakissa kuin Koraanissakin esiintyvästä
profeetta Eliaasta, joka taistelee vääryyttä vastaan ja ratsastaa lopulta tulivaunuissa suoraan taivaaseen. Suurteoksen johtaa Hannu Lintu ja solisteina laulavat sopraano Soile Isokoski, mezzosopraano Karen Cargill, tenori Lothar Odinius sekä
basso Arttu Kataja. Kuorona teoksessa on Matti Hyökin valmentama Savonlinnan oopperajuhlakuoro.
10
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
SYKSY 2015
PE 25.9.
Sir Roger Norrington,
kapellimestari
Roope Gröndahl, piano
Beethoven – Schumann
MYÖHÄISILLAN KAMARIMUSIIKKI
KE 30.9.
Anna-Maria Helsing,
kapellimestari
PE 23.10.
Hannu Lintu, kapellimestari
Akiko Suwanai, viulu
Haydn – Stravinsky –
Lutoslawski
KE 11.11.
Olli Mustonen, piano
Prokofjev
Jeremy Denk, piano
PE 20.11.
Liszt – Bartók – Rahmaninov Olari Elts, kapellimestari
MYÖHÄISILLAN KAMARIMUSIIKKI Paavali Jumppanen, piano
Pärt – Pohjola – Brahms
PE 9.10.
MYÖHÄISILLAN KUOROTUOKIO
Daniel Blendulf,
kapellimestari
Tuomas Lehto, sello
Ilari Angervo, alttoviulu
Ravel – Tiensuu – Strauss
KE 25.11. ja TO 26.11.
Jukka-Pekka Saraste,
kapellimestari
MYÖHÄISILLAN KAMARIMUSIIKKI
Kari Kriikku, klarinetti
Auvinen – Chin – Sibelius
KE 14.10. ja TO 15.10.
SU 6.12.
Hannu Lintu, kapellimestari
Stephen Hough, piano
Zimmermann – Beethoven –
Brahms
RSO–syksyn15_kons_178x128_mm.indd 1
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
Hannu Lintu, kapellimestari
Anne Sofie von Otter,
mezzosopraano
Sallinen – Sibelius/Sallinen –
Fagerlund – Sibelius
KE 9.12.
Hannu Lintu, kapellimestari
Anne Sofie von Otter,
mezzosopraano
TULOSSA
KEVÄÄLLÄ 2016
Fagerlund – Sibelius/Sallinen LA 5.3.
– Sibelius
ELIAS-ORATORIO
PE 18.12. ja SU 20.12. Hannu Lintu, kapellimestari
Hannu Lintu, kapellimestari Soile Isokoski, sopraano
Karen Cargill,
Karita Mattila, sopraano
Anssi Karttunen, sello
Debussy – Lindberg –
Sibelius – Saariaho – Ravel
18.12. ENNEN KONSERTTIA:
Taiteilijatapaaminen
mezzosopraano
Lothar Odinius, tenori
Arttu Kataja, basso
Savonlinnan oopperajuhlakuoro
Mendelssohn
LA 23.4. klo 15
SINFONIAORKESTERI
TUTUKSI
Hannu Lintu, kapellimestari
Musorgsky / Ravel
Liput 8–43,50 € Lippupalvelusta.
Ryhmävaraukset myös [email protected]
9/17/15 3:08 PM
11
Helsingin Barokkiorkesteri, kuva Marco Borggreve.
Huippusolistit
Musiikkitalolla
H
Osta
lippusi
nyt!
12
elsingin Barokkiorkesteri, tuo elämäniloinen, vanhanaikaisin periodisoittimin musisoiva väriläikkä suomalaisessa musiikkielämässä, tarjoilee alkavalla syyskaudella taas kuulijoilleen
uskomattomia herkkuja. Sunnuntaina 15.11. klo 16 orkesterin kanssa Helsingin Musiikkitalon lavalle nousee yksi
kansainvälisen oopperataivaan kiinnostavimmista nuorista
laulajakomeetoista: kontratenori Valer Sabadus. Yleisölle tarjoillaan enkelimäistä laulua ja säteilevä lavapersoona,
joka ei jätä ketään kylmäksi. Huippusolisti-konsertti on todella nimensä veroinen.
Valer Sabaduksen ääni onkin poikkeuksellinen: se kohoaa
sopraanon korkeuksiin asti ja hurmaa herkkyydellään. Sabadus on kysytty esiintyjä maailman ooppera- ja konserttilavoilla juuri nyt ja hänen saamisensa Suomeen on sulka Helsingin Barokkiorkesterin hattuun. Kansainvälinen lehdistö
suitsuttaa Sabaduksesta mm. näin:
”Esityksen päänähtävys on Valer Sabadus, kontratenori, joka jo ulkomuotonsa ja säteilynsä voimasta on kuin Synti itse.”
(Last Desires) Kultura Extra
”I have never experienced a voice like this!” Musical America
Konsertin ohjelmassa kuullaan rakastettua Bachia ja loistokasta Purcellia. Helsingin Barokkiorkesteria johtaa vanhan
musiikin kansainvälinen huippunimi, cembalisti ja yhtyejohtaja Skip Sempé.
Lisätietoja: www.hebo.fi
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
Tutustu yliopiston tarinaan!
H
elsingin yliopistomuseon Ajattelun voimaa
-näyttelyssä voit tutustua paitsi yliopiston historiaan, myös opiskelijaelämään eri aikoina tai
vaikkapa siihen, miten ja milloin yliopiston ovet alkoivat
raottua naisille. Tämä tapahtui vuonna 1870, kun venäläisen kauppaneuvoksen tytär sai erivapauden ylioppilastutkinnon suorittamiseen. Erivapausmenettelyä vaadittiin
naisilta reilun kolmenkymmenen vuoden aikana. Yli 700
naista sai vapautuksen sukupuolensa aiheuttamasta esteestä ja pääsi ylioppilaaksi. Naiset teettivät myös oman ylioppilashatun!
Naisylioppilaat teettivät oman ylioppilaslakin ja se oli käytössä joitakin vuosia 1890-luvulla. Kuvassa kopio naisten käyttämästä lakista. Kuva: Timo Huvilinna.
Ajattelun voimaa - näyttelyssä kerrotaan myös tänä vuonna 150 vuotta täyttävästä valkolakista – miksi ylioppilasGalleria Academicaan kuuluvan keisari Nikolai II:n muotolakkimme on valkoinen? Tutustu myös lääketieteen saavukuvan maalasi Albert Edelfelt 1896. Kuva: Timo Huvilinna.
tuksiin ja opetuksen havaintovälineisiin kuten synnytysfantomiin tai pään anatomiseen malliin! Taideteoksista näyttävimmät ovat neljä keisarimuotokuvaa, jotka yliopisto hankki
muotokuvakokoelmaansa GalHELSINGFORS UNIVERSITETSMUSEUM HELSINKI UNIVERSITY MUSEUM
leria Academicaan 1800-luvulla – näyttely kertoo, miksi.
Ajattelun voimaa sijaitsee
Helsingin yliopiston päärakennuksessa (Fabianinkatu 33, 3.
krs). Vapaa pääsy. Avoinna mape 12-18, la 11-15. Poikkeusaukioloajat ilmoitetaan museon nettisivuilla.
www.museo.helsinki.fi
HELSINGIN YLIOPISTOMUSEO
AJATTELUN
VOIMAA
1640–2015
HELSINGIN YLIOPISTON
TARINA
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
13
Kuva Antti Kangassalo
Valovoimainen Tapiola
Sinfonietta ylittää rajoja
Tapiola Sinfoniettan konserttikausi on huippuvieraiden tähdittämä.
Orkesteri rikkoo perinteitä ja haastaa yleisönsä ennakkoluulottomalla ohjelmallaan. Luvassa on kaihoisaa kamarimusiikkia, mestarillisia orkesteriteoksia, romantiikkaa, rytmiikkaa ja inspiroivia
tulkintoja. Syksyn kohokohtina intendentti Helena Värri mainitsee
Kaamosfestivaalin Schumann à la Melnikov, maestro Osmo Vänskän vierailun ja Zappa-konsertin.
uuTuuS ryhmille!
TA P I O L A N
TA I D E H E L M ET
Tapiola SinfonieTTa & TaidemuSeo emma
opastettu taidemuseovierailu + iltapäiväkonsertti + keittolounas ja leivoskahvit
8.10. kLO 11.30-15.30: SchumANN & mOzArT
17.12. kLO 11.30-15.30: BeeThOveN & DvOřAk
35hlö€
/
Ryhmäkoko:
10-50 hlöä.
Varaukset:
040 514 0358 tai
[email protected]
14
Osmo Vänskä.
Kuva Greg Helgeson
T
apiola Sinfoniettan syyskaudella kuullaan mm. Schumannia, Dvorakia, Beethovenia ja Brahmsia, mutta
myös Zappaa. Monien tunnelmien teokset, konsertot,
kimarat ja serenadit tuovat valoa ja väriä syksyyn. Kolmipäiväisessä Kaamosfestivaalissa 5.-7.11. pianisti Alexander Melnikov vie kuulijansa Schumannin romanttiseen kamarimusiikkiin. Iltapäivä- ja iltakonserteissa 17.-18.12. kapellimestari Osmo Vänskä johtaa Antonín Dvorákin Uudesta maailmasta
-sinfonian, joka on ollut yleisön suosiossa ensiesityksestään
lähtien. Beethovenin ensimmäisen pianokonserton solistina
taituroi pietarilaissyntyinen pianovirtuoosi Jevgeni Sudbin.
Ehkä yllätyksellisin Tapiola Sinfoniettan ohjelmassa on
Zappa! Orkesteri esittää Frank Zappan omaperäistä tuotantoa 13.11. Jukka Iisakkilan johdolla, solistina kitaristi-laulaja Marzi Nyman. Helsingin Kamarikuoron 10-vuotisjuhlakonsertissa Religieuse kuullaan 30.10. ensi kertaa Suomessa
Cherubinin harvinainen messusävellys ja kanadalaissyntyisen
Matthew Whittallin The Return of Light.
Uudessa HETKIÄ-sarjassa Tapiola Sinfoniettan muusikot
esittelevät omia ohjelmistovalintojaan. Sellosalin iltapäivissä
kuullaan venäläissäveltäjien musiikkia, maalarin ja viulistin
vuoropuhelua sekä Suomijatsia. Yhteistyössä Unga Teaternin
kanssa toteutettu H.C. Andersenin klassikkosatu Pieni tulitik-
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
kutyttö saa 3.10. uuden ulottuvuuden kiehtovana koko perheen satukonserttina.
Suomalaisen laulun mestareiden, Virran, Kärjen ja Rautavaaran, syntymäpäivää juhlistetaan Ola, Topi & Tapsa 300
vuotta -konsertissa 17.11. Solisteina tuikkivat tähdet Paula
Koivuniemi, Tuure Kilpeläinen ja Maria Ylipää.
Syntymäpäivämalja Sibeliukselle nostetaan säveltäjämestarin 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi illalliskonsertissa 8.12.
Sibelius on teemana myös Tapiola Sinfoniettan syyskauden
vierailukonserteissa Järvenpää-talossa 21.10. ja Porvoon Taidetehtaassa 22.10., joissa kuullaan Sibeliusta ja pelimanneja
viulisti Pekka Kuusiston johtamana.
Kansainvälistäkin mainetta luonut Tapiola Sinfonietta – Espoon kaupunginorkesteri on tunnettu tinkimättömästä laa-
dustaan. Orkesteri esiintyy usein ilman kapellimestaria ja
työskentelee tiiviissä yhteistyössä taiteellisten partneriensa,
sveitsiläisen pianisti-kapellimestari Mario Venzagon, moskovalaissyntyisen pianisti Alexander Melnikovin ja kitaristi
Marzi Nymanin kanssa. Taiteellisista linjauksista vastaavat
vs. intendentti Helena Värri ja muusikkojäsenet Jaakko Luoma ja Mikko Kujanpää. Orkesterissa soittaa 41 muusikkoa ja
sen kotisali on Espoon kulttuurikeskuksen Tapiolasali.
Tapiola Sinfonietta on levyttänyt yli 60 teosta, joista arvostettu klassisen musiikin lehti Gramophone on valinnut tänä
vuonna levytetyn Veli-Matti Puumalan Anna Liisa -oopperan
Editor´s Choice -levyjensä joukkoon.
www.tapiolasinfonietta.fi
Lottakanttiini
– tunnelmallinen museokahvila pääkaupunkiseudun tuntumassa
T
ule kokemaan keskelle Tuusulan Rantatien kauneinta
kulttuurimaisemaa ainutlaatuinen elämys. Lottakanttiini tunnetaan monipuolisesta tuotevalikoimasta, ystävällisestä henkilökunnasta ja nostalgisesta tunnelmasta. Valikoimastamme löytyvät laadukkaat suolaiset ja makeat kahvilatuotteet sekä edullinen lounas. Lounaaseen sisältyy runsas
salaattibuffet ja jälkiruokakahvi.
Lottakanttiinin koekeittiössä tutkitaan 1930-luvun reseptiikkaa. Parhaista resepteistä jalostetaan ammattitaidolla perinteitä kunnioittaen Lottakanttiinin omat tuotteet. Lottakanttiinissa voi herkutella TV:stäkin tutulla kotijäätelöllä, ja kotiin
viemisiksi on mahdollisuus ostaa kahvinvastiketta, siemennäkkileipää, erilaisia hillokkeita sekä yrtti- ja teesekoituksia.
Lisäksi aina perjantaisin on myynnissä suuren suosion saavuttanut Lottakanttiinin oma erikoisuus, nokkoskauraleipä. Näitä omatekoisia herkkuja ei saa mistään muualta. Lottakanttiini
palvelee mielellään myös suurempia ryhmiä. Kysy tarjousta
ryhmäpalvelutuotteistamme.
www.lottamuseo.fi
Rajatoimiston raakakakku on suussa sulava yhdistelmä raikasta mustikkaa ja pehmeän täyteläistä kookosta.
Tällä kupongilla lounaan ostajalle
(lounaan hinta 7,5€)ilmainen
sisäänpääsy Lottamuseon näyttelyihin.
Tarjous voimassa 15.12.2015 asti.
Lottakanttiinin viihtyisässä tunnelmassa maistuvat sesongin
parhaat herkut.
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
Syväranta Rantatie 39
04310 Tuusula
09 274 1077
[email protected]
15
Pala palalta pois
Pala
K
pois
– Äiti, Tytär ja Alzheimer
ensi-ilta
15.9.2015
esitykset ajalla
14.9.–28.11.
rooleissa
Sinikka Sokka
Jukka Pitkänen
Hanna Seppä
Lipunmyynti (09) 4342 510
ti–pe klo 11–14
Erottajankatu 5, 00130 Helsinki
16
irjailija Anneli Kannon romaanista Pala palalta
pois – kertomuksia Alzheimerin taudista dramatisoitu näytelmä kertoo vahvasti ja kaunistelematta muistisairauden vaikutuksista niin sairastuneeseen kuin
häntä hoitavaan omaiseen. Aktiivinen ja terve Äiti (Sinikka
Sokka) on alkanut unohdella asioita. Sitten hän saa muistisairausdiagnoosin. Tytär (Hanna Seppä) aloittaa ponnistelun
taudin hidastamiseksi, mutta joutuu toteamaan vuoden kuluttua, että äiti ei pärjää ilman apua. Kun kutsumusammatissaan
työskentelevä hoitaja (Jukka Pitkänen) joutuu vanhustyön kehittämissuunnitelmien vuoksi jättämään Äidin hoidon, seuraa
romahdus.
Pala palalta pois ei ole sairaskertomus. Monien tarinoiden
muodossa eteemme avautuu muistisairaus kaikessa rajuudessaan. Esitys liikuttaa, naurattaa ja raivostuttaa, ottaa kantaa
äärimmilleen kilpailutetun kotihoidon tasoon ja omaishoitajan raskaaseen arkeen. Pala palalta pois perustuu kirjailija
Anneli Kannon omakohtaisiin kokemuksiin ja on siksi niin
tunnistettava ja viisas, kaikessa kirpeydessäänkin lämmin, humoristinen ja ihmistä kunnioittava.
www.avoimetovet.fi
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
Ullakko, kuva Patrik Lustig
Kurkistuslaatikko, kuva Heikki Suomi
Näyttämömuistoja
ja -unelmia
Teatterimuseossa
S
uomen ainoa teatteriin ja tanssiin erikoistunut museo sijaitsee Kaapelitehtaalla Helsingissä. Tunnelmallisten näyttelytilojen lisäksi Kaapelilta löytyvät
myös arkisto sekä tiedontarvitsijoita palveleva tutkijasali.
Teatterimuseon näyttelyissä pääset tutustumaan teatteriin lähietäisyydeltä. Kävijöille tarjotaan elämyksiä, iloa ja
oivalluksia. Itse tekeminen on osa museovierailua. Voit dubata elokuvaa, osallistua näytelmäkaraokeen, ohjata valoja ja ääniä sekä valita rooliasun pukuhuoneesta ja astua
näyttämön valokeilaan!
Syksyn vaihtuvissa näyttelyissä nähdään näyttämöpukuja ja lavastuspienoismalleja. Unelmien kuteita -näyttelyn
unelmoitavan ihanat puvut kuiskailevat muistojaan esityksistä ja näyttelijöistä viimeisten sadan vuoden ajalta.
Skenographia-näyttelyssä kymmenet Erik Salvesenin luomat pienoismaailmat kutsuvat kurkistelemaan ja ihastelemaan.
Teatterimuseo tarjoaa erilaisia ohjattuja työpajoja ja
opastuksia ryhmille. Myös yllättävät ja teatterintunnelmaiset juhlat järjestyvät museossa. Etsitpä sitten tietoa teatterihistoriasta tai teatteritaiteesta tänään, puvuista tai lavastamisesta, halusitpa heittäytyä improon tai vaihtaa roolia,
Teatterimuseo on juuri oikea paikka!
www. teatterimuseo.fi
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
17
Lucy Kirkwoodin näytelmä
KokoTeatterissa
Brittiläisen
tähtikirjailijan
näytelmä
ensimmäistä
kertaa
suomenkielisenä
Lucy Kirkwood,
pressphoto.
M
onikulttuurinen työryhmä valmistaa uutta
draamaa suomalaisessa ammattiteatterissa.
Eri tiloihin rakennettu esityskokonaisuus on
kokemuksellista teatteria. KokoTeatteri esittää ensimmäisenä Suomessa brittiläisen näytelmäkirjailija Lucy Kirkwoodin näytelmä: ”Ensin tuntui tyhjyys kun sydän otettiin pois
mutta nyt on kaikki hyvin”. Kirkwood on kirjoittanut tekstin
2009. Suomennoksesta ja ohjauksesta vastaa teatterinjohtaja Anna Veijalainen.
Näytelmä kertoo paperittomista seksityöläisistä. Nuori
Dijana on matkannut suurien unelmien siivittämänä länteen,
tavannut miehen, rakastunut ja huomannut pian olevansa
raskaana. Se tavallinen tarina? Hän on joutunut väärään seuraan, ollut hyväuskoinen, ajatellut katsovansa vähän sormien läpi - ja löytänyt itsensä osana poikaystävän pyörittämää tyttöbisnestä, siivoamasta samaisten tyttöjen asuntoja,
päätyen lopulta itse tytöksi, joka odottaa samassa huoneessa
seuraavaa asiakastaan. Se tavallinen tarina? Miten Dijana
on sotkeutunut omaan elämäntilanteeseensa ja mikä pitää
hänen toivonsa yllä? Näytelmä antaa kasvot yhteiskunnassamme olemassa olevalle, usein piilotetulle ja kasvottomalle ilmiölle - prostituutiolle. Saadessaan ympärilleen lihaa ja
verta, muuttuu ilmiö tarinaksi ihmisestä. Ja silloin, se on aina erilainen.
Lucy Kirkwood (s. 1984) haastatteli näytelmän kirjoitusvaiheessa seksityöläisiä, niin maahanmuuttaneita kuin
syntyperäisiä brittejä. KokoTeatterin esityksessä yhteistyökumppanina toimiva Pro-Tukipiste järjestää esityskauden
aikana keskustelutilaisuuksia ja juhlistaa näin 25-vuotista
taivaltaan seksityöntekijöiden oikeuksien puolestapuhujana.
KokoTeatterin esitys rakentuu teatterin sisällä eri tiloihin,
joiden läpi katsojat kulkevat. Tästä syystä paikkamäärä on
rajattu 40 henkilöön. Esitys on suomenkielinen ja lisäksi
käytämme venäjän sekä edon kieltä. Itä-eurooppalaisen Dijanan roolissa nähdään vastikään Pietarin valtiollisesta teatteritaiteen akatemiasta valmistunut suomalais-venäläinen
Anna Andersson. Länsi-afrikkalaisen Glorian roolia näyttelee Nigeriasta Suomeen muuttanut Blessing Osemwegie.
www.kokoteatteri.fi
18
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
Tapahtumistaan
Ilmailumuseo tunnetaan
S
uomen Ilmailumuseon tapahtumavuosi 2015 on jo
kirkkaasti yli puolimatkan ja matkanteko helpottui
huomattavasti Kehäradan avajaisten ansiosta, Aviapolis-aseman Pohjoisen sisäänkäynnin sijaitessa 150 metriä
museon ovelta, helpottaen museon saavutettavuutta merkittävästi.
Matkalla on ollut Kevään kirjallisuuspäivää, lasten päivää,
museon yötä, Model Expo-tapahtuma, mutta yksi on tänä
vuonna ylitse muiden ja se on tietysti Vantaan Asuntomessut
Kivistössä. Klassisen DC-3 ”Lokki”- koneen tuominen tapahtuman vetonaulaksi ja sen yhteydessä oleva museon PopUpnäyttely/museokauppa osaston 31 messupäivää olivat vertaansa vailla oleva tapahtuma.
Kesän lentonäytöksistä on kierretty Suomen Ilmailuliiton
päänäytös Turussa, Karhulan lentokerhon ilmailupäivä, Kymin kentällä ja lentonäytöskauden kruununa Finland International Airshow Helsingin omalla Malmin lentoasemalla.
Hieman hirvittää kun selviää, että syksyllä on vielä yhdeksän erilaista Ilmailumuseon tapahtumaa, Saksalainen hävittäjälentäjä Hugo Broch avaa syyskauden omaa nimeään
kantavassa seminaarissa. Perinteinen Lennokki 2015 kunnioittaa 60 vuotta täyttävää Suomen Lennokki yritystä ja sen
omistajaa Lentokapteeni Olavi Lumesta. Lokakuussa ollaan
”Liikkeellä” Suuri Snadi ja hyvinvointimessut-tapahtumissa
ja lokakuussa tapahtuu museollakin Ilmailuharrastuspäivän
kerätessä alan harrastajat esittelemään ilmailun eri muotoja.
Marraskuun avaa syksyn kirjallisuuspäivä uutuuskirjaesittelyillä, huutokaupalla ja myyntipöydillä.
Joulukuun ja koko vuoden tapahtumat kruunaavat perinteiset joulumyyjäiset 12.12 ja Finnair Pilots Big Bandin konsertti 19.12
Lisätietoa tapahtumista
www.ilmailumuseo.fi
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
Matkailu 86x128_Museo 12.5.2015 12.28 Sivu 1
Tervetuloa
Suomen Ilmailumuseoon
Suomen Ilmailumuseo on ilmailun
valtakunnallinen erikoismuseo.
Museon kokoelmissa on 80 lentokonetta sekä runsaasti
muita ilmailuun liittyviä esineitä. Elämyspalveluiden
simulaattoreissa koet lentämisen riemun, turvallisesti
ilman aiempaa lentokokemusta. Tule tutustumaan
ilmailun kiehtovaan maailmaan!
Tietotie 3, 01530 Vantaa, puh. (09) 8700 870
www.ilmailumuseo.fi
19
Epookki herää eloon
Sinebrychoffin kotimuseossa
Heti valmistuessaan vuonna 1842 Bulevardi 40:een noussut rakennus noteerattiin yhdeksi Helsingin merkittävimmistä yksityistaloista. Talon viimeiset
asukkaat, Paul ja Fanny Sinebrychoff
olivat intohimoisia taiteenharrastajia
ja keräsivät kotiinsa kauneinta eurooppalaista taidetta ja esineistöä. Kun
kokoelmat lahjoitettin valtiolle 1921,
ne sisälsivät jo yli 900 teosta. Ne riittäisivät jo yksin syyksi poiketa Helsingin
matkalla Sinebrychoffin kotimuseossa, mutta modernejakin yllätyksiä on
luvassa.
1700-luvun hittejä kosketusnäytöltä
Museonjohtaja Kirsi Eskelinen ideoi ennakkoluulottomasti
uusia keinoja vierailukokemuksen elävöittämiseksi. Esimerkiksi viime hiihtolomaviikolla 10-14-vuotiaat nuoret opettelivat taidemuseon kellarissa rummunsoiton alkeita Jussi 69:n
johdolla.
Tuorein projekti liittyy Besckin pöytäkelloon, jonka Paul
Sinebrychoff osti joululahjaksi vaimolleen vuonna 1900.
Soittorullilla varustettu kello oli vaienneena vuosikymmeniä,
mutta tästä syksystä lähtien vierailijat voivat kuunnella sen
sävelmiä kosketusnäytöltä.
Älytekniikka otetaan avuksi myös paljastamaan kotimuseon yhden kiehtovimpiin lukeutuvan kalusteen salaisuuksia.
Tämä mahonkinen, intarsiakoristeltu kirjoituslipasto kuului
alun perin Kustaa III:n sisarelle Sofia Albertinalle. Syksyn aikana toteutettavan kosketusnäyttötekniikan kautta vierailijat
pääsevät kurkistamaan prinsessalipaston sisälle.
Kirjoituslipasto, G. A. Ditzinger.
Kuva: Kansallisgalleria /
Janne Mäkinen.
Pöytäkello, Zacharias Besck.
Kuva Kansalligalleria/
Hannu Aaltonen.
Ovet avoinna kaikille
Tuhansien taulujen ja teosten ohella kävijä kohtaa aikoinaan
näissä huoneissa vietetyt hetket. Opastetuilla kierroksilla Sinebrychoffien kotielämä herää eloon ja esineet kertovat omat
tarinansa. Kotimuseossa järjestetään maksuttomia opastuksia
syyskuussa lauantaisin ja 11. lokakuuta lähtien sunnuntaisin
kello 14.
Paulin ja Fannyn toive avata kaikille ovet keräämiensä taideaarteiden äärelle on kirjattu testamenttiin lähes sata vuotta
sitten. Sama henki elää museossa edelleenkin. ”Tänne tulemiseen ei saisi olla mitään esteitä tai kynnyksiä. Poistimme
niistä suurimman, kun sisäänpääsystä tuli maksuton viime
toukokuussa”, Eskelinen kertoo.
www.siff.fi
20
Museojohtaja Kirsi Eskelinen. Kuva Pia Inberg.
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
Vesihelmi –
koko perheen
vesiliikuntakeskus
Sukella iloiseen
Forssan Vesihelmeen
V
iihdeuimala Vesihelmi on koko perheen iloinen vesiliikuntakeskus Forssan keskustassa. Se on nautiskelijoiden kylpylä ja kuntoilijoiden uimahalli. Lasten
suosikkeja ovat liukumäet, hyppytorni ja aaltoallas. Vanhemmat
nauttivat porealtaista, hierovista suihkuista, kuntouintialtaasta
(25 metrin 6-ratainen) ja terapia-altaan lämmöstä. Vesihelmestä löytyvät kaksi kuntosalia monipuolisine laitteineen ja lisäksi
kaksi kuntoilutilaa, ne ovat myös käytössä sisäänpääsyn hinnalla.
Vesihelmessä uinti ja kuntoilukausi jatkuu koko vuoden, allasvesi on aina lämmintä ja kuntosalilla ei säät vaihtele. Vesihelmessä onnistuvat myös kokoukset, illanvietot ja muut kokoontumiset.
Lisätietoja vesihelmestä sekä
ryhmäretkipaketeista löydät
www.vesihelmi.fi
AVOINNA
ma, ke, pe 6-21
ti, to
10-21
la
10-18
su
12-18
EDULLISET HINNAT
Eteläinen Puistokatu 2, 30420 Forssa
Puh. (03) 41 41 5640
Aikuiset
9€
Lapset (4-14v.) 6€
Perhelippu
20€
(2 aik. + 1 lapsi, seur. 5€/ lapsi)
Uudenvuoden juhlakonsertit
Helsingin Musiikkitalossa
H
elsingin Barokkiorkesterin suosittu Uudenvuoden
juhlakonsertti on vetänyt
täysiä saleja Helsingin Musiikkitaloon
jo useita vuosia. ”Siksi päätimme tällä kertaa esittää konsertin kaksi kertaa:
Uudenvuoden aattona to 31.12. klo 19
ja Uudenvuoden päivänä 1.1. klo 16”,
kerto orkesterin toiminnanjohtaja Elina
Aho-Kuusama.
Tämänkertaiset Uudenvuoden juhlakonsertit on otsikoitu vetävästi FADO
BAROCCO, sillä barokkiorkesterin
kanssa lavalle nousee ryhmä maailmankuuluja portugalilaisia fado-muusikoita. Kombinaatio on jännittävä. Se viihdyttää, yllättää ja riemastuttaa yleisönsä
kutomalla yhteen barokkimusiikkia ja
portugalilaista kansanperinnettä. Täydellinen konsertti juhlia vuoden vaihtumista!
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
Fadista Riccardo Ribeiro on yksi
tämän hetken tunnetuimpia ja arvostetuimpia fado-laulajia. Hänen äänessään
sykkii koko perinteisen fadon tunnekirjo ja intohimo. Sopraano Ana Quintas tekee upeaa uraa kansainvälisellä
vanhan musiikin kentällä, mutta tuntee
läpikotaisin myös kotimaansa fadokulttuurin. Perinteisiä, portugalilaisia
kitaroita konsertissa soittavat Miguel
Amaral ja Marco Oliveira. Helsingin
Barokkiorkesterin elämäniloinen musisointi kruunaa juhlatunnelman cembalisti Marcos Magalhãesin johdolla.
Fado-laulaja (fadista) Ricardo Ribeiro,
joka on Portugalin tunnetuimpia ja arvostetuimpia fadon esittäjiä, kuvaaja
Rita Carmo
21
S
yysretkelle kannattaa
suunnata Forssan seudulla, jossa on koettavaa ympäri vuoden. Erinomaisen sijaintinsa vuoksi seudulle
on helppo saapua myös julkisilla
kulkuneuvoilla.
Tule tutustumaan Forssan
Kehräämöalueeseen
museoineen, retkelle Torronsuon ja
Liesjärven kansallispuistoihin,
hevosvaellukselle,
shoppailemaan …näkemistä ja tekemistä
riittää. Vierailun aikana herkutellaan hämäläisellä lähiruualla,
saunotaan ja päivän päätteeksi
majoitutaan mukavasti.
Forssan Teatteri on ammattijohteinen
harrastajateatteri,
jonka 35-vuotisjuhlaukaudella
2015-2016 on tarjolla peräti seitsemän erilaista esitystä; lastennäytelmää, farssia, tummanpuhuvaa komediaa, draamaa, stand
up-showta ja suoraa improa. Teatteriretken voi kruunata illallinen, majoittuminen ja seuraavan
päivän rentoutuminen Viihdeuimala Vesihelmessä. www.forssanteatteri.fi
Paikallisesta matkailuneuvonnasta saat tietoa seutukunnan
nähtävyyksistä, tapahtumista,
ravintoloista, majoitus-, kokoussekä erilaisista oheispalveluista.
Matkailuneuvonta tuottaa ryhmille myös erilaisia retkipaketteja ja välittää paikallisoppaiden
palveluja. Pankais tullen si!
www.forssanseutu.fi
22
Yllätyksellinen
Forssan seutu
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
Kirjavan
kankaan
kaupunki
O
lipa kerran ruotsalainen värjärimestari Axel Wahren
(1814-1885). Hän syntyi saksalaiseen juutalaisperheeseen Tukholmassa, oli oppipoikana värjäyslaitoksessa, kiersi kisällinä Eurooppaa ja palattuaan toimi värjärinä kotikaupungissaan. Johonkin muualle hän halusi ja lähti
etsimään onneaan Suomesta, Lounais-Hämeestä. Hän perusti puuvillakehräämön vuonna 1847. Pian kehräämö sai seurakseen kutomon, lankavärjäämön ja kankaanpainolaitoksen.
Työnjohtajia tuli Ruotsista, Englannista ja Saksasta. Tehtaiden nimeksi tuli Forssa.
Kansainvälisten tehtaiden ympärille kasvoi kylä ja myöhemmin kaupunki, johon virtasi ihmisiä. Koreissa kretongeissa keimailevat forssalaistytöt olivat kuuluja kauneudestaan.
Vielä 1960-luvulla kaupungin ompelimoissa oltiin muodissa
muita edellä. Nykypäivän Forssassa käsityöharrastus ja kierrätysaate kukoistavat.
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
Parasta Forssassa on Kehräämöalue, josta Forssan museon
lisäksi löytyy mm. kaksi putiikkia, kahviloita, Luonnonhistoriallinen museo, keilahalli ja upea puisto. Katso Internetistä
citynomadi.com > Forssan Kehräämöalue.
www.forssanmuseo.fi
23
PESULAN LIKAT
– Hyväntuulinen musiikillinen draamakomedia
hauskuuttaa Valkeakosken kaupunginteatterissa
M
usiikilla höystetty skotti Tony Roperin Pesulan likat vie katsojat 1950-luvun kuviteltuun
yhteispesulaan, joka tällä kertaa on sijoitettu
Pirkanmaalla. On uudenvuodenaatto, mutta neljä eri-ikäistä
ja hyvin erilaista naista on ehtinyt ennen illan juhlintaa kokoontua pyykinpesuun. Kaikilla on kiire ja työntouhu kovaa,
mutta siinä sivussa ehditään käydä läpi omaa elämää, mutta
erityisen tarkkaan setvitään muiden edesottamuksia. Juoruilu
on elämän suola, sen avulla omat ongelmat näyttäytyvät vähäpätöisempinä.
Pesulan likat on hulvattomalla huumorilla höystetty kuvaus naisten kovasta elämästä, mutta se kuvaa myös ilonaiheita,
joita tavallinen arki tarjoaa. Erityisen sykähdyttävästi se kuvaa naisten välistä solidaarisuutta ja keskinäistä avuliaisuutta.
Se ristivalottaa humoristiset ja vakavat ainekset ja synnyttää
näin yllättävän monivärisen ja syvän draamallisen kuvion.
Oman hupaisan lisänsä naisten tarinaan tuo remonttimies,
jonka pomottelulle naiset eivät vaivaudu panemaan mitään
painoa, päinvastoin he höynäyttävät tätä mennen tullen. Toden paikan tullen naiset myös auttavat ja ymmärtävät miestä.
Pesulan likat on nostalginen kuva ajasta, jolloin monien
elämä oli kovaa, mutta näytelmä esittää, miten ihmisillä oli
kaiken kiireenkin keskellä aikaa olla toisiaan kohtaan sitäkin
pehmeämpi.
Yhteispesulassa pyykkien keskellä ahertaa neljä iloista
naista: nuori Elli (Henna Valkeamäki), suorapuheinen Margit
(Titi Kruus), hyväntuulinen Hanna (Pia Vaittinen) sekä viisas rouva Syrjänen (Marjut Sariola). Iloista joukkoa täydentää konemekaanikko Antti ( Juhani Fredriksson) Musiikkinäytelmässä kuullaan ihania ikivihreitä kappaleita mm ”Kaunis Pesijätär” ja ”Sateenkaaren tuolla puolen”.
Syyskaudella teatterissamme nähdään myös joka kuun ensimmäinen perjantai Naapurit Show joka on kokoillan improvisaatio show. Lisäksi ohjelmistossa on Lasse Kanerva –estradilla, Madame Pompadourin päiväkirja -Aavekierros teatteritalossa ja kulisseissa, Noora Karma Magic Night, Olavi Virta
– Romanttisia säveliä valkokankaalla sekä Pirre ja Hansu.
Helmikuussa 2016 teatterimme päänäyttämön valtaa Grease
Musikaali yhteistyössä Marco Bjurströmin kanssa.Valkeakosken kaupunginteatteriin asiakkaita saapuu pitkänkin matkan
takaa nauttimaan esityksistämme ja ihastelemaan idyllistä ja
elinvoimaista teatteritaloamme.
www.valkeakoskenteatteri.fi
24
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
Sibeliusta, klassikoita
ja uutta musiikkia
Y
likapellimestari Santtu-Matias Rouvali ja 97 muusikon Tampere Filharmonia ovat viime aikoina vetäneet Tampere-talon yli 1800-paikkaisen Ison salin
täyteen useana iltana. Hannu Lintu nosti nelivuotiskaudellaan orkesterin Suomen musiikkielämän kärkikaartiin, ja tästä
Rouvalin on ollut hyvä jatkaa.
Tänä syksynä Tampereella soi 150-vuotias Sibelius. Lisäksi ohjelmassa on paljon uutta musiikkia, laulua ja perinteisiä
saksalaisia suuruuksia Brahmsista Straussiin. ”Mun tehtävä
ylikapellimestarina on varmistaa, että meillä soitetaan aina
myös niitä klassikoita”, Rouvali korostaa. Vierailijoiden joukkoon lukeutuvat muun muassa kapellimestarit Leif Segerstam
ja Eliahu Inbal sekä solistit sopraano Tiina-Maija Koskela ja
viulisti Sirkka-Liisa Kaainen-Pilch. Kuoromusiikkiakin kuullaan useaan otteeseen.
Lapsiperheille Filharmonialla on hyviä uutisia! Syksyllä 2015 kaikkien orkesterin iltakonserttien yhteydessä järjestetään toiminnallinen Lapsiparkki, jossa ammattitaitoiset
työpajaohjaajat johdattelevat muun muassa kuvasävellyksen
pariin hauskalla tavalla. Lapsiparkin ohjelma on suunniteltu
3­­–12-vuotiaille ja sen hinta on 8 euroa lasta kohden.
www.tamperefilahrmonia.fi
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
Tampereen Filharmonia. Kuva Kaapo Kamu.
Konserttiin Tampereelle!
Koe suuri sinfoniaorkesteri Suomen suurimmassa
konserttisalissa. Sinfoniakonserttien liput alk.
23/18/10/6 €, ryhmäalennukset 10–20 %,
Tampere-talon lipputoimiston ryhmämyynti
(03) 243 4501, [email protected]
www.tamperefilharmonia.fi
25
Lokomon tehdasalue 1920-luvulla, kuva EAM
Emil Aaltosen museon
erikoisnäyttely Lokomo
- 100 vuotta konepaja- ja terästeollisuutta esittelee vuonna 1915
Tampereen Hatanpäälle perustetun yhtiön vaiheita ja tuotantoa
O
y Lokomo Ab perustettiin höyryveturitehtaaksi.
Olosuhteiden pakosta tuotantoa vähitellen laajennettiin. Historiansa aikana yhtiö on valmistanut satoja
erilaisia metalliteollisuuden tuotteita kuten vetureita, murskaimia, alasimia, kirkonkelloja, maansiirtokoneita, tykinputkia, nostureita, metsäteollisuuden koneita, sukellusaluksia…
EMIL AALTOSEN MUSEO
Näyttelyt 13.12.2015 asti:
LOKOMO - 100 vuotta
konepaja- ja terästeollisuutta
Emil Aaltonen 1869-1949
Emil Aaltosen taidekokoelma
Emil Aaltosen museo, Pyynikinlinna
Mariankatu 40,Tampere
avoinna ke 12-18, la-su 12-16
www.pyynikinlinna.fi, puh (03) 212 4551
pääsymaksu 3 € / 2 €
26
Osaava konepaja ja edistyksellinen terästehdas ovat olleet
keskeiset tekijät yhtiön menestyksessä.
Tehdasrakennukset eri vuosikymmeniltä muistuttavat pitkästä historiasta. Myös henkinen perintö elää. Vieläkin kuulee
puhuttavan Lokomon hengestä, jota toimitusjohtaja Armas T.
Nikander nostatti vuonna 1947: ”Niin kuin edelliset sukupolvet ovat sinulle raivanneet tietä, niin tulee sinunkin vuorollasi
raivata maaperää jälkeesi tuleville”. 13.12.2015 asti avoinna oleva näyttely esittelee Lokomon vaiheita ja tuotantoa esinein, pienoismallein, kuvin, kuulokuvin ja elokuvin.
Museon muut näyttelyt ovat Emil Aaltonen 1869–1949 –
teollisuusmies ja kulttuurin ystävä sekä Emil Aaltosen taidekokoelma.
www.pyynikinlinna.fi
Lokomon valmistama ensimmäinen veturi vuodelta 1920,
kuva EAM
Lokomolaisia yhteiskuvasa vuonna 1930, kuva EAM
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
Kimmo Pyykkö
-taidemuseo Kangasalla
K
uvanveistäjä, professori Kimmo Pyykön taiteeseen sekä
kutsunäyttelyihin keskittyvä
kolmikerroksinen taidemuseo avattiin
helmikuussa Kangasalla. Taidemuseo
Toisessa kerroksessa tulijaa odottaa
näyttelylle nimen antanut, tv-tuolissa
istuva isokokoinen rottahahmo, ”Jokin
meissä”. Kuva Jussi Koivunen.
toimii kulttuurin ja kuntademokratian
toimintoja yhdistävässä arkkitehtonisesti upeassa Kangasala-talossa.
Taidemuseon pysyvä näyttely ”Pitkän
matkan ateljee” kolmannessa kerroksessa esittelee läpileikkauksen Kimmo
Pyykön urasta ja elämästä osana suomalaista kulttuurielämää. Evakkomatkalla vuonna 1940 Lahdessa syntyneen
Kimmo Pyykön tie johti Kangasalla
vietetyn lapsuuden ja nuoruuden jälkeen taidekoulutukseen pääkaupunkiin
ja monimuotoiseen uraan suomalaisella taidekentällä. Näyttelyssä on esillä
taideteosten lisäksi myös taiteen tekemisen prosesseihin liittyvää esineistöä,
digitoitua arkistomateriaalia ja alkuperäisdokumentteja. Näyttelyssä kurkistetaan myös kuvanveistäjän yksityisempään puoleen, perhehistoriaan sekä suvun vaiheisiin.
Taidemuseon ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen ripustettu avausnäyttely ”Jokin meissä” esittelee Kimmo Pyykön 1970-luvun surrealismista ja poptaiteesta ammentavia alumiiniveistoksia
sekä 2000-luvun reliefejä. Näyttely on
avoinna 10.1.2016 saakka. Helmikuus-
sa 2016 vaihtuvien näyttelyiden tilassa
avataan ensimmäinen kutsunäyttely.
www.kimmopyykkotaidemuseo.fi
Turku äänestetty Suomen
parhaaksi kesäkunnaksi
T
urku on noussut CupoNationin Suomen paras
kesäkunta 2015 –äänestyksen voittajaksi. Cuponation.fi sivustolla parasta kesäkuntaa etsittiin
yhteensä 39 kunnan ja kesätapahtuman keskuudesta.
Äänestys järjestettiin osana CupoNationin kotimaan
matkaopasta, joka esittelee kesän parhaat tapahtumat ja
koko perheen vierailukohteet Suomessa. Kaikille avoin
yleisöäänestys oli kesän ajan käynnissä CupoNationin
verkkosivuilla.
- Lounais-Suomi tuntuu kiinnostavan kesälomalla
matkustelevia, sillä lounais-suomalaiset kunnat Turku
ja Rauma veivät äänestyksessä voiton kirkkaasti. Kolmanneksi toisaalta ylsi etelärannikolla sijaitseva Loviisa, kertoo CupoNationin Suomen markkinointipäällikkö
Simo Orpana.
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
Turun tapahtumista oppaassa nostettiin esille Ruisrock
ja koko perheen vierailukohteista Kupittaan seikkailupuisto. Heinäkuun 3.-5.päivä järjestetetyillä Ruisrockfestivaaleilla esiintyi sekä ulkomaisia että kotimaisia artisteja, kuten Jenni Vartiainen. Kupittaan seikkalupuisto
on puolestaan lapsiperheiden suosiossa oleva toimintapuisto, joka tarjoaa kävijöilleen liikennepuiston lisäksi
paljon ilmaista vapaa-ajan vietettä.
- Turku on upea matkailukaupunki, jossa riittää nähtävää ympäri vuoden. Sateesta huolimatta kävijöitä riitti
kaikissa matkailukohteissa ja muun muassa jo 46. kertaa
järjestetty Ruisrock teki uuden kävijäennätyksen huimalla 95 000 kävijällään. Seikkailupuisto puolestaan on
kaikenikäisten lasten kestosuosikki, sanoo Visit Turun
myynti- ja markkinointipäällikkö Satu Hirvenoja.
27
Etualalla
Moottorikuninkaan
elämä näyttämölle
Antti Tuurin näytelmä
tehtailija John Wickströmistä
Vaasan kaupunginteatteriin
Jorma Tommila (John Wickströmin
roolissa), oikealla Ville
Härkönen. Taustalla vas.
Lauri Kukkonen, Timo
Luoma, Jari Hietanen.
Kuvaaja: Jyrki Tervo
S
yksyn odotettu uutuus on Antti Tuurin kirjoittama
näytelmä vaasalaisen Wickström-veljesten Moottoritehtaan perustajasta John Wickströmistä ja hänen elämästään keksijänä ja teollisuusmiehenä. Näytelmä
John Wickströmin elämä sai ensi-iltansa 12. syyskuuta Vaasan kaupunginteatterissa. Ohjaus on Erik Kiviniemen. Tehtailija Wickströmin roolissa nähdään Jorma Tommila.
John Wickström (1870-1959) oli syntyjään Vaasan läheltä,
Koivulahdesta. Hän lähti nuorena Yhdysvaltoihin opiskelemaan ja rakensi siellä mm. yhden maailman ensimmäisistä
autoista, samaan aikaan kuin Henry Ford kehitti oman automallinsa. Wickströmin Caloric II- auto esiteltiin Chicagon
maailmannäyttelyssä 1901. John Wickström kuitenkin palasi Suomeen ja erikoistui autojen sijasta vene- ja maamoottoreihin. Hän perusti veljensä Jakobin kanssa 1906 Vaasan
Palosaarelle Onkilahden rannalle moottoritehtaan, joka sittemmin muutti Vaskiluotoon. Wickströmin venemoottorit
olivat maankuuluja ja niitä vietiin myös ulkomaille.
Näytelmä kertoo Wickströmin tehtaan synnystä ja sen eri
vaiheista. Tapahtumiin kietoutuu tiiviisti John Wickströmin
henkilökohtainen elämä, perheen onnen hetket ja avioliiton
karikot. Tarina kuljettaa 1900-luvun alusta 50-luvun lopulle saakka. ”Moottorikuningas” Wickström oli urallaan ennakkoluuloton keksijä ja visionääri. Hänen elämäänsä mahtui suuria riskinottoja, kovaa työntekoa, uskonnollisuutta
ja skandaaleja. Wickström vaati paljon sekä itseltään että
muilta; moottoriteollisuuden suurmiehenkin menestyksellä
oli hintansa.
Antti Tuuri on kerännyt näytelmää varten runsaasti taustaaineistoa, paitsi aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta ja lehtileikkeistä sekä maakunta-arkistosta, myös haastattelemalla
mm. Wickströmin sukulaisia ja tehtaan entisiä työntekijöitä.
Näytelmässä heijastuu Wickströmin elämäntyön suuri merkitys Vaasan seudun teollisuudelle.
www.vaasankaupunginteatteri.fi
28
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
Saamelaismuseo Siida
Tutustu saamelaiseen
kulttuuriin ja pohjoiseen
luontoon Inarissa, Siidassa
S
uomen saamelaisalueen sydämessä sijaitseva saamelaisten
kansallismuseo ja Metsähallituksen luontokeskus tarjoavat upean
elämyksen ja johdattavat sinut pohjoiseen elämään sekä sen vuodenkiertoon.
Siidassa on pysyvien näyttelyiden lisäksi useita vaihtuvia näyttelyitä. Lisäksi ryhmille on mahdollista tilata opastettu kierros pysyviin näyttelyihin tai
ulkomuseoalueelle. Historialliselle ul-
komuseolle on mahdollista tilata myös
teemaopastus, johon voidaan liittää pieni perinneaskartelu. Saamelaiseen kulttuuriin ja kieleen johdattaa Bures boahtin-opastustuokio, joka sisältää oppitunnin Siidan auditoriossa sekä opastetun
kierroksen näyttelyissä.
Inarista ja Siidan ympäristöstä löytyy
paljon päiväretkeilyyn sopivia merkittyjä reittejä. Retki historialliselle Pielpajärven erämaakirkolle onnistuu kesällä
patikoiden ja talvella hiihtäen merkittyä reittiä pitkin. Kesällä retkeen voi
yhdistää myös risteilyn Inarijärvellä.
Inarin kylätunturi Otsamo tarjoaa upeat
maisemat ympäristöönsä, Lemmenjoen
tuntureille sekä Inarijärven laajoille selille. Vinkit ja ajankohtaisimman tiedon
lähialueen reiteistä saa Ylä-Lapin luontokeskus Siidan retkeiluneuvonnasta.
www.siida.fi
www.siida.fi
Ikkuna saamelaiseen
kulttuuriin ja
pohjoiseen luontoon
Siida päänäyttely – lohidioraama
Saamelaismuseo & Luontokeskus
puh. 0400 898 212, 99870 Inari
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
29
Kemin teatterisyksyssä
on elämänmakua
Teksti: Mirja Lindgren
Kemin kaupunginteatteri avaa kautensa vahvoilla naisrooleilla. Se tuo näyttämölle
suloisenkatkeraa elämänmakua eri-ikäisten naisten unelmin ja pettymyksin. Lavalla nähdään Ihanat naiset rannalla, Käkikello ja Vielä ehtii, joita kaikkia yhdistää
avainsana elämänmuutos! Vierailijoina Suurelle näyttämölle nousevat Saamen
kansallisteatteri Beaivváš, Jope Ruonansuu ja KOM-teatteri. Luvassa on villiä menoa, herkkää tulkintaa, kauhutarinaa ja absurdia äärikomediaa.
K
auden suurin satsaus on teatterinjohtaja Sarianne
Paasosen mukaan musiikkinäytelmä Ihanat naiset rannalla, jonka kantaesitys näyttämöllä nähdään 26.9. – Halusimme luoda musiikkinäytelmän, jossa on
sisältöä, svengiä, särmää ja nostalgiaa. Ihanat naiset rannalla nerokkaana teoksena antoi siivet tavoitteellemme, sanoo
Paasonen. Näytelmä perustuu Monika Fagerholmin palkittuun esikoisromaaniin Underbara kvinnor vid vatten, joka on
ajankuva 60-luvun suomenruotsalaisen perheen lomanvietosta Suomenlahden saaristossa. Tarina kertoo lähentymisestä ja
Monika Fagerholm
IHANAT NAISET RANNALLA
Uusi musiikkinäytelmä svengaavalta 60-luvulta!
keminteatteri.com Lippukassa (016) 258 232
30
luopumisesta, kadottamisesta ja jonkin löytämisestä tilalle.
Näytelmän ohjaus on Riku Innamaan, dramatisointi Elisa Salon ja lavastus Kaisa Nivan.
Lokakuussa ensi-iltansa saavat Sarianne Paasosen ohjaamat Henri Kapulaisen Käkikello 1.10. ja Carin Mannheimerin
Vielä ehtii 24.10. Käkikello on tragikomedia toisistaan vieraantuneista keski-ikäisistä sisaruksista, jotka ajautuvat isänsä
sairasvuoteella tukevaan perintöriitaan. Vielä ehtii –näytelmä
puolestaan kertoo kahdeksankymppisistä ystävättäristä, joiden tunteita kuumentavat bridgeporukkaan ilmestyvä charmantti herrasmies ja Kotiavun Monitoimi-Tommi.
Kemissä 27.10. vierailevan Saamen kansallisteatterin
näytelmä Skoavdnji perustuu Inger Margrethe Olsenin kirjoittamaan, itäisessä Ruijassa kerrottuun kauhutarinaan.
Näytelmä sai ensiesityksensä Beaivváš teatterissa 1994,
ja palaa nyt näyttämölle uudessa muodossa. Musiikista vastaa
Frode Fjellheim uudella sävellyksellään.
Enkelten keittiössä sähköhellaa ihmettelemässä Rosa (Hanna Vähäniemi), Gabbe (Tomi Turunen), Helena (Maria Temonen), Johan (Sakari Tuominen), Bella (Inkeri Raittila),
Thomas (Jonas Kanto) ja Kajus (Kimmo Hirvenmäki). Ihanat
naiset rannalla kuva harjoituksesta. Kuvaaja: Ismo Perkkiö.
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
Jope Ruonansuu säestäjineen saapuu kaupunkiin ja heittää
hulvattoman Jope tien päällä -keikan 22.11. Luvassa on hurttia huumoria, mutta myös herkkiä tulkintoja.
KOM-teatterin absurdi äärikomedia Sattumia vie 16. ja
17.12. Neuvostoliiton kirjallisuuden radikaalin Daniil Harmsin tarinoihin. Ohjaaja Lauri Maijalan johdolla nähdään
Harmsin hulluimpia sattumia – ensimmäisenä ammattiteatterina Suomessa.
Hölmöläisten neuvokkuutta ihmetellään Kemin kaupunginteatterin nuorisolinjan koko perheen näytelmässä Hölmöläiset ja joulukortin arvoitus 10., 14. ja 15.12.
Suomen teatterimaailman kärkeen kuuluva Kemin kaupunginteatteri on Meri-Lapin ainoa ammattiteatteri.
Se toimii Kemin kulttuurikeskuksessa. – Tuotamme korkealaatuisia esityksiä minimihenkilöstön voimin. Vuosittaiset
katsojamäärämme ovat yli kaupungin asukasluvun, joten alueelliselta vaikuttavuudeltamme olemme suuri teatteri. Kaupunkilaiset ovat kiinnostuneita teatterista ja arvostavat monipuolista kulttuuritarjontaa, toteaa teatterinjohtaja Sarianne
Paasonen. Hän pitää Kemiä kulttuurimyönteisenä kaupunkina, joka tiukkoinakin taloudellisina aikoina näkee kulttuurielämän asukkaidensa arvokkaana hyvinvoinnin osa-alueena.
www.keminteatteri.com
Vakoilumuseo on
eurooppalainen harvinaisuus
Lassi Lähteenmäki
M
useoita löytyy joka lähtöön, mutta vakoiluun
keskittyvää museota saa hakea. Tampereen vakoilumuseo on tiettävästi ainut Euroopassa.
Salaisesta toiminnasta huolimatta vakoilusta tiedetään aika
paljon. Tästä on kiittäminen elokuvia ja televisiosarjoja.
Finlaysonin alueella Tampereen keskustassa sijaitsevassa
museossa kävijä törmää tuttuihin teemoihin: salakirjoitusta,
henkilöllisyyden muuttamista, optisia laitteita, agentin aseita,
kuulusteluhuoneita ja vastavakoilun tekniikkaa.
– Ehkäpä tarunhohtoisinta museossa on valheenpaljastuskone, esittelee näyttelypäällikkö Pirkka Turja.
– Varsnkin polttariryhmissä valheiden paljastaminen synnyttää hauskoja tilanteita, Turja jatkaa.
Agentin elämästä kiinnostuneille annetaan museossa myös
koulutusta. Ensin mitataan vakoojan taidot kahdeksassa tehtävässä. Muistoksi kirjoitetaan kullekin diplomi sopivan organisaation palvelukseen.
Vakoilumuseo seuraa kaiken
aikaa, mitä vakoilun maailmassa
tapahtuu. Uusia toimintoja kehitetään museolla näiden pohjalta.
Tampereen museo tunnetaan
myös ulkomailla. Suomen vakoilumuseossa on vuosittain
noin 20 000 kävijää. Puolet tulee
ulkomailta. Tänä vuonna ulkomaalaisten osuus on pienentynyt
venäläismatkailijoiden vähäisyydestä johtuen.
Ryhmät ovat museolle erittäin tärkeitä. Toukokuussa tulee
luokkaretkiä ja yritysten tykyryhmiä. Kesällä erilaiset yhdistykset pysähtyvät bussinsa kanssa museolle. Myös polttariporukoita on kesällä paljon.
Vakoilumuseolle on helppo
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
Elokuvista tuttuihin hahmoihin
törmää Vakoilumuseossa
Tampereella.
tulla ja museoon on esteetön pääsy myös pyörätuoleilla. Museo on auki ympäri vuoden kaikkina päivinä muutamia erikoispyhiä lukuun ottamatta. Talvikaudella museo on auki arkisin kello 12-18 ja sunnuntaisin kello 11-17. Museo löytyy
osoitteesta Satakunnankatu 18.
www. vakoilumuseo.fi
Suomen Pankin
rahamuseo
Kiehtova retki
rahan maailmaan
Avoinna
ti–pe 11–17
la–su 11–16
Snellmaninkatu 2
puh. 010 19 5702
www.rahamuseo.fi
31
Mekaanisen Musiikin Museo, kuva Minna Plihtari
Varkauden
200-vuotinen
teollinen historia elää
matkailutuotteissa
Tehtaan vanhat tornit, kuva Timo Heinonen
V
arkauden monimuotoinen teollisuus sai alkunsa
vuonna 1815, kun senaatti myönsi Gustaf Wredelle luvan perustaa ruukin Huruskosken rannalle.
Teollisuushistoria liittyy monella tapaa kaupungin nykyarkeen ja elää myös matkailupalveluissa.
Opastetut kierrokset Vanhassa Varkaudessa loihtivat esiin
menneisyyden elämänkirjon. Oppaaksi voi ilmestyä opettajatar Selma Samuelsson, insnyörskän pyykkäri Alma tai ruukinpatruunan piika Tilta.
Varkauden Museon Teollisuuden Tekijät –näyttely kertoo tarinoita tehtailta ja kääntää katseet työväestön rooliin
1800-luvulta nykypäivään. Aalto – Varkaus –näyttelyssä Ravintola Kaks Ruusussa esitellään Alvar Aallon suunnitelmia
Varkaudessa.
Ehdoton ykkösnähtävyys on Mekaanisen Musiikin Museo,
jossa vauhdikkaan shown, soiton ja laulun johdolla kuljetaan
läpi musiikin eri aikakausien. Nykyajan teollisuutta edustaa
paikallinen kaviaarin tuotanto. Tätä suussa sulavaa herkkua
voi Varkaudessa nauttia ravintolassa ja ostaa mukaan tuliaiseksi.
Valmis kulttuurimatkailupaketti ”Ruukin patruunan jalanjäljissä” sisältää parhaita ohjelmapaloja ryhmille historian
hengessä.
www.visitvarkaus.fi
32
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
Marja Sundgren näytelmästä Taivaan tulet
Itä-Suomen ilopillerin
syksyssä on säihkettä
V
arkauden Teatterin syksyn aloittaa kotimainen uutuus Taivaan tulet. Suomen suosituimpiin kuuluvan tv-sarjan ensimmäiseen tuotantokauteen pohjautuva näytelmä tulee ensi-iltaan 19.9.15.
Lokakuun lopulla räjähtää sitten pankki, kun lavan valloittaa Sugar – Piukat paikat. Tämä epäilemättä yksi maailman
hauskimmista musikaaleista perustuu Marilyn Monroen tähdittämään elokuvaan Some Like It Hot.
Tänä syksynä meillä hemmotellaan pikkujoulunjuhlijoita,
sillä 20.11.15 starttaa vielä uutuusshow Joulupotkuri. Tämä
musiikillinen ilottelu takaa ohituskaistan onnistuneisiin juhliinne.
Lokakuussa starttaavat teatterin ilmaiset Klubi-illat uuden
teatterinjohtajamme Kari Suhosen luotsaamina. Kerran kuussa koko kansalle avoimet Klubit tarjoavat musiikkia ja jutustelua vaihtuvilla sisällöillä.
Varkauden Teatterille on kunnia-asia tarjota laatuviihdettä
myös lapsille. Timo Parvelan Ella ja presidentti jatkaa ohjelmistossa 17.11. saakka.
Tässä on vasta osa Varkauden Teatterin tarjonnasta. Kannattaa vierailla internetsivuillamme ja tilata ilmainen ohjelmistolehti. Lehdestä ja netistä löydätte myös koko kattauksen
maanmainioista teatteripaketeistamme.
www.varkaudenteatteri.fi
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
33
Hotelli- ja
teatterilomaa
Varkaudessa
OSCAR
OSCAR • VARKAUS
OSCAR
34
OSCAR
OSCAR • VARKAUS
OSCAR
S
candic Oscar Savon sydämessä tarjoaa upeat puitteet viihtymiseen, rentoon yhdessäoloon ja onnistuneisiin tilaisuuksiin. Keskellä kaupunkia sijaitsevasta hotellista on helppo lähteä ostoksille tai ulkoilemaan
kauniissa järvi- tai koskimaisemassa.
Hotellin 166 huoneessa majoitustilaa on lähes 340 henkilölle. Remontoiduista, viihtyisissä huoneissa on tilaa isommallekin perheelle tai joukkueelle.
Kokouksille Warkaus-Sali ja Scandic Oscar tarjoavat useita
eri vaihtoehtoja. Valoisat ja nykyaikaiset kokoustilat soveltuvat erikokoisille ryhmille. Jokaisessa on tilakohtaisesti säädettävä ilmastointi/jäähdytys, kiinteä ja langaton internet –yhteys sekä nykyaikainen AV-välineistö.
Viihtyisä ruokaravintola tarjoaa annoksia niin pieneen kuin
isoonkin nälkään, jokaiselle jotakin, lapsille tietysti oma lista.
Ruokalistalle on keittiötiimi loihtinut kestosuosikkeja höystäen niitä omikseen ja kehittämällä uusia maistuvia annoksia,
joita täydentää maistuvat viinit, juhlistamaan vaikka arkipäivällistä.
Ravintolassa voi viihtyä kaksin tai isossakin porukassa.
Moneksi muotoutuvan ja tunnelmallisen ravintolasalin käyttöä rajoittaa vaan mielikuvitus. Minilomaa Varkaudessa voi
nauttia Skandic Oscarin teatteri- ja konserttipaketeista syysja kevät kaudella, kumppanin kanssa tai isommallakin ryhmällä.
Lisätietoja www.hoteloscar.fi
tai www.warkaussali.fi
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
Verlan upea kokonaisuus
jo 20 vuotta UNESCOn
maailmanperintökohteena
M
aailmanperintökohde Verlan puuhiomo ja pahvitehdas sijaitsee Pohjois-Kymenlaaksossa,
noin 30 km Kouvolasta. Tehdas perustettiin
Verlankosken äärelle vuonna 1882. Tämä vaaleaa puupahvia päätuotteenaan valmistanut tehdas sulki hiljalleen ovensa vuonna 1964. Kahdeksan vuotta myöhemmin se avautui
yleisölle Suomen ensimmäisenä tehdasmuseona. Tehdasrakennukset sekä niissä olevat laitteet ja irtaimistot jätettiin koskemattomina paikoilleen. Verlan tehtaan autenttisuus olikin
yksi tekijä sen maailmanperintökohteeksi hyväksymisessä,
vuonna 1996.
Verla ei ole ainoastaan paikallisesti merkittävä 1800-luvulle tyypillistä teollista toimintaa edustava kokonaisuus, vaan
se on myös koko Suomen mittakaavassa esimerkki tärkeän
elinkeinon, puunjalostusteollisuuden, varhaisesta kehityksestä. Kansainvälisesti Verla on merkittävä esimerkki PohjoisEuroopassa ja Pohjois-Amerikassa vuosisadan vaihteessa kukoistaneesta hiokkeen ja pahvin valmistuksesta. Tähän liittyy
myös uuden, tehdastyöläisten sosiaalisen luokan synty.
Niin rakennukset kuin tehtaan koneet ovat 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun ensimmäisiltä vuosilta. Pieni ja syrjäinen
tehdas säästyi laajennuksilta ja se edustaa 1800-luvun tekniikkaa. Verlassa upean kokonaisuuden täydentää tehdasta ympäröivää ruukkikylä, koski voimalaitoksineen ja myllyineen,
työväenasuntojen kokonaisuus sekä uitto- ja sahatoimintaan
liittyvät rakennukset ja rakennelmat.
2016 tulee kuluneeksi 20 vuotta Verlan valinnasta arvostetulle UNESCOn maailmanperintölistalle. Verla on siitä poikkeuksellinen maailmanperintökohde, että sen arvo on sen tyypillisyydessä. Verla on poikkeuksellinen, koska se on säilynyt
koskemattomana ja arvokas, koska se edustaa tyyppiesimerkkinä omaa aikakauttaan ja teollisuuden alaa.
Tänä päivänä Verlassa toimii aktiivinen ja mielenkiintoinen
museo, joka palvelee matkailijoita usealla kielellä. Tehdasmuseon lisäksi kannattaa varata aikaa laajaan maailmanperin-
Verlan maisemaa hallitsee tehtaan isännöitsijän asuinrakennus, patruunan pytinki. Kuvaaja Lassi Kujala.
töalueeseen tutustumiseen. Museon lisäksi Verlassa palvelevat lounaskahvila ja ruukkikylän puodit. Verlassa voi myös
majoittua, tunnelmallisissa 1890-luvun työläisten mökeissä.
www.verla.fi www.verlanmokit.fi
Naiset kiillottamassa kuusipuusta tehtyjä pahviarkkeja 1940
luvulla. Kuvaaja Tuomo Pitkänen.
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
35
Anttolanhovi kutsuu
virkistymään ja rentoutumaan
Eija Martikainen
A
US
JO SI
R
TA LLE
DÄ MÄ
Y
PY RYH
SYKSYYN
MAKUA
SAIMAAN RANNALTA
Syysloma alk.
164€
3 vrk/henkilö
puolihoidolla
Sydämellä tehtyä
lähiruokaa, monia
mainioita liikuntavaihtoehtoja järviluonnossa ja sisällä
sekä hemmottelevia
DaySpa-hoitoja
– niistä on hyvä
syysloma tehty.
Lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min,
matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. (alv 24 %)
[email protected]
020 757 5200
anttolanhovi.fi
36
nttolanhovi Saimaan rannalla Mikkelin kupeessa on ympäri vuoden auki oleva lomakohde, joka
houkuttelee sekä koti- että ulkomaisia asiakkaita
ja niin ryhmiä kuin yksittäisiäasiakkaita.
Anttolanhovissa on useita vaihtoehtoja majoittua - Rantahotellissa yhden ja kahden hengen hotellihuoneita sekä perheille soveltuvia väliovellisia yhdyshuoneita, Art & Design –
huvilat puolestaan tarjoavat arjen luksusta majoittumiseen hotellitason palveluiden äärellä. Huviloita on 19, ne ovat valmistuneet 2008 ja seitsemän huviloista on omarantaisia. Huvilat
soveltuvat niin yritys- kuin yksityiskäyttöön. Ne on sisustettu
suomalaisella designilla huonekaluja ja astioita myöten, ja jokaisella huvilalla on oma nimikkotaiteilijansa, jonka taidetta
on esillä huvilassa.
Keittiössä valmistetaan ruokaa käsityönä pientuottajilta
hankittuja raaka-aineita kunnioittaen ja myös kaikki leivät
ja kahvileivät ovat talon leipurin tekemiä. Viikonloppuisin
on tarjolla Makuja maalta -noutopöytä, jonka sisältö vaihtuu sesonkien mukaan. Perhejuhliin ja yritystilaisuuksiin on
varattavissa yksityiskäyttöön 60 -paikkainen tunnelmallinen
Kotaravintola. Kokouspalvelut räätälöidään tilaajan toiveiden
mukaisesti.
Liikuntaa on tarjolla kaikkina vuodenaikoina: kesäaikaan
pyöräilyreitit, melontaa, soutua, frisbeegolfia, talvella hiihtoa,
lumikenkäilyä ja pulkkamäki. Hotellivieraiden käytössä on
myös kuntosali, liikuntasali sekä sauna- ja allasosasto. Day
Spa tarjoaa monipuolisen kattauksen hemmotteluhoitoja. Tarjolla on myös yhden – viiden vuorokauden mittaisia kylpylälomia. Lomakausina kuten syys- ja talvilomat, joulu, pääsiäinen, juhannus, järjestetään teeman mukaista ohjelmaa.
Lisää tietoa www.anttolanhovi.fi.
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
Lahden kaupunginteatterissa suurta rakkautta
ja vauhdikkaita seikkailuja
M
yrskyluodon Maija on koskettava musikaali selviytymisestä ja elinikäisestä rakkaudesta. Nuori Maija naitetaan kalastaja Jannelle ja
nuori pari asettuu asumaan karulle Myrskyluodolle. Maijalla
on kuitenkin onnea; hän saa hyvän miehen. Jannen ja Maijan avioliitosta kehkeytyy suuri rakkaustarina, johon mahtuu
niin menetyksiä kuin onnen hetkiä. Musikaalin päärooleissa
nähdään nuorena Maijana Maiju Saarinen ja vanhana Maijana
Mirja Räty sekä Jannen roolissa Mikko Pörhölä. Teos perustuu Anni Blomqvistin romaaniin ja Matti Puurtisen säveltämään musiikkiin. Uudesta raikkaasta sovituksesta ja ohjauksesta vastaa Jukka Keinonen.
Huumoria, pukuloistoa ja juonittelua on luvassa puolestaan
syksyn toisessa, ison näyttämön ensi-illassa Kolme muskettisoturia. Barokkiajan ”Kauniit ja rohkeat” on täynnä kuninkaallisia rakastumisia, viettelyksiä ja hurjia taistelukoreografioita. Esityksen ohjaa Milko Lehto ja näyttävistä taistelukoreografioista vastaa Oula Kitti. Koko syksyn ohjelmisto:
www.lahdenkaupunginteatteri.fi
Kuvat: Johannes Wilenius
Blomqvist – Helminen - Puurtinen
Alexandre Dumas
Anna Krogerus
Koskettava musikaali
elinikäisestä rakkaudesta
Syksyn näyttävin ja vauhdikkain seikkailu!
ENSI-ILTA 26.9.2015
Humoristinen perhedraama
rakkauden kaipuusta
ENSI-ILTA 24.9.2015
MYRSKYLUODON MAIJA KOLME MUSKETTISOTURIA RAKKAUDESTA MINUUN
Esitykset ovat alkaneet
Ryhmämyynti (03) 752 6000 / Lippumyymälä 0600 30 5757 (1,53 €/min+pvm) / www.lahdenkaupunginteatteri.fi / www.lippu.fi
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
37
Päristelylle on porttikielto
Evon Luonnossa
Moottorikelkkoja tai mönkijöitä ei ole eikä tule Hämeenlinnan luontoelämyskohteeseen. Rauhaa ja yksityisyyttä suositusta Evon Luonnosta löytyy kaikille.
Lassi Lähteenmäki
M
Vesi ei ole kaukana Ruuhijärven majoituspaikoista.
etsähallituksen
mailla
Hämeenlinnan Lammilla toimiva Evon Luonto
tarjoaa rauhallisen ja luonnoltaan rikkaan paikan lomailijalle, matkailijalle,
kalastajalle, sukujuhlille sekä yritysten
henkilöstölle ja asiakkaille.
Evon Luonnon iskulause ”vuokraa
oma järvi” kertoo siitä, että rantamajoitusta on, eivätkä naapurit ole liian
lähellä.
Yleensä hiljaisuus ja rauha riittävät
vierailijoille. Muuta toimintaa ei juurikaan kaivata, vaikka sitäkin on listoilla.
Tarjolla on mm. opastettua patikointia
savottakauden hengessä, kalastusta ja
melontaa järvissä.
Evolla ei törmää liikenneruuhkiin eikä meluavaan elämään, mutta kaupalliset palvelut ovat silti lähellä. Kauppakeskus Tuulonen on 20 minuutin päässä. Sieltä löytyy mm. aidon Lammin
sahdin myyntipaikka.
Vettä, metsää, majavia
Syväjärvi on kalastajien suosiossa. Istutettu lohi tarttuu helposti pyydykseen.
38
Evon tuhansien hehtaarien suuruinen
alue on yksi metsähallituksen retkeilyalueista. Evo sijaitsee ympäristöään
korkeammalla vedenjakaja-alueella,
jolle ominaista on pikkujärvien ja
lampien runsaus sekä vähäravinteinen
maaperä.
Alueen kumpuilevat muodot ovat
jääkauden aikaansaannoksia. Alueen
korkeus merenpinnasta on ylimmillään
noin 160 metriä.
Evon metsissä liikkuu runsaasti hirviä etenkin talvisaikaan. Alueen tunnuseläimestä ilveksestä tehdään satunnaisia havaintoja Evolla. Alueelta tavattava majava suosii pienehköjä purovesistöjä. Liito-oravalle taas kelpaavat
Evon kuusisekametsät, joissa kasvaa
vanhoja haapoja.
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
Katon alle pääsee
isompikin ryhmä
Evolla on majoitustiloja moneen lähtöön. Ruuhijärven savottakartano rakennettiin 1920-luvulla metsurien tukikohdaksi. Ruuhijärven kämppä oli
monen jätkän ainoa koti ja työkaverit
ainoa perhe. Ruuhijärven savottahenki
hiljeni 60-luvulla, mutta 90-luvun lopulta alkaen Ruuhijärven rakennuksia
on saneerattu ja modernisoitu useita
kertoja matkailun ja kokoustoiminnan
käyttöön. Ruuhijärvelle mahtuu nyt jopa 60 hengen tilaisuudet.
Syväjärvellä on kaksi erillistä 8 hengen majoitusrakennusta. Erikoiseksi
tummavetisen Syväjärven tekee sen
kalaisuus: järveen istutetaan lohikaloja noin 2500 kg vuodessa. Tyypillisin
saaliskala on reilun kilon painoinen kirjolohi, mutta myös muita lajeja saattaa
kätkeytyä tumman veden syövereihin.
Perhejuhlia,
firman palavereja
– Evolla on viikonloppuisin perhejuhlia ja muita kekkereitä. Arkipäivinä
on yritysten tilaisuuksia, sanoo yrittäjä
Kaj Järvinen.
Ruuhijärven vanha savottakartano palvelee nyt matkailijoita.
Evo houkuttelee myös talvikaudella. Varsinkin Syväjärven jäälle kertyy
runsaasti pilkkijöitä. Joulu ja uusivuosi
houkuttelevat perheitä ja muita ryhmiä
kokoontumaan Evon luonnonrauhaan.
Evon kohteisiin järjestetään ruokailupalvelut tai vaihtoehtoisesti ryhmä
voi itse tuoda omat eväät paikalle.
Vilkastuvan
Hämeenlinnan imussa
Kaj Järvinen on innoissaan paikan suo-
siosta. Esimerkiksi ensi toukokuun viikonloput ovat jo miltei loppuunmyytyjä. Järvinen kaipailisikin kohteeseen
lisää majoitustiloja.
Kasvavan suosion taustalla on vilkastuva Hämeenlinna. Kantolan tapahtumapuiston avautuminen tuo väkeä
myös luonnon helmaan. Taannoisella
kuntaliitoksellakin on oma osuutensa.
– Kun Lammista tuli osa Hämeenlinnaa, kohde on paremmin kartalla,
selventää Järvinen.
RANTASIPI AULANKO - PALJON ENEMMÄN KUIN KYLPYLÄ
Kylpylä ja kahvila avoinna:
Maanantaisin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10-20
Tiistaista perjantaihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10-21
Lauantaisin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10-22
Sunnuntaisin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10-20
Kylpylän hinnat: (pins- tai Plussa-kortilla/ilman)
Eläkeläinen / opiskelija . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 €
Lapsi 4-14v . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 / 13 €
Aikuinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 / 18 €
Perhelippu (2 aik. + 2-3 lasta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 / 52 €
Rantasipi Aulangon kylpylä
Aulangonkuja 1 B, 13210 Hämeenlinna
Puh: (03) 658 8188
[email protected]
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
39
Jyväskyläilystä
iloa koko keholle
Peurunka tarjoaa matkailijalle yöpymispaikan, kylpyläelämää, liikuntaa, luontoelämyksiä ja viihdettä.
Lassi Lähteenmäki
Kulttuuria, liikuntaa, kaunista luontoa ja pehmeät yöunet. Siinä yhdistelmä, josta
hyvän matkan voisi rakentaa. Jyväskylän seutu tarjoaa tätä kaikkea.
N
oin 135 000 asukkaan Jyväskylä on paljon muutakin kuin
Alvar Aallon arkkitehtuurikattaus klassismista funktionalismiin.
Moderni Jyväskylä on lähiseutuineen
vireää matkailualuetta järvien keskellä.
Maria Lundin kirkas
lauluääni valloittaa
Jyväskylän teatterisyksyn mielenkiintoisin kappale on Jyväskylän kaupunginteatterin Jekyll & Hyde. Red Rat
-ilotalon Lucy Harrisia näyttelee tuttu
lahjakkuus, Tamaran tytär Maria Lund.
Hän esittää näytelmässä seitsemän laulunumeroa.
– Musikaalissa on hieno tarina ja uskomattoman upea musiikki, Lund tiivistää.
Muissa päärooleissa esiintyvät Saara
Jokiaho, Henri Halkola ja Joni Leponiemi.
40
Sokos Hotel Paviljonki avattiin Jyväskylässä kolme vuotta sitten.
Museoon nuorten ehdoilla
Suomen käsityön museon keksi ottaa
nuoret mukaan museon aktiviteettien
kehittämiseen. Tähän museo sai rahoituksen museovirastolta. Nyt syksyllä
museossa järjestetään matalan kynnyk-
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
sen työpajoja. Uusia materiaaleja ja tekniikoita hyödynnetään pienin osallistujakustannuksin.
Myöhään iltaan jatkuvia Late Nights
-tapahtumia järjestetään käsityön museossa, taidemuseossa ja Keski-Suomen
museossa. Luvassa on musiikkia, luentoja ja työpajoja.
Kulkeminen ja
yöpyminen sujuvat
Jyväskylä on hyvien yhteyksien kaupunki. Jyväskylä on keskellä Suomea ja
teitä on joka suuntaan. Jyväskylän moderni matkakeskus yhdistää luontevasti
bussi- ja junaliikenteen. Sulan veden aikaan veneellä pääsee hyvinkin pitkälle.
Aivan keskustassa on Sokoksella useampiakin hotelleja: Alexandra ja Jyväshovi ovat aivan keskustan palvelujen
tuntumassa ja Tripadvisorin arvosteluissa erinomaisesti pärjännyt uusi Paviljonki on radan toisella puolella.
Jyväskylän naapurissa Laukaassa sijaitseva Kylpylähotelli Peurunka on
varsinkin liikunnan ystäville tuttu paikka. Ulkoilumaastot ovat komeat ympäri
vuoden ja omat pelipaikkansa löytyvät
myös mm. golfille, frisbeelle ja curlingille.
Maria Lundin kanssa Jyväskylän kaupunginteatterissa tunnelmoi mm. Henri Halkola.
– Liikuntamatkailu on nousussa ja
kaiken ikäiset lähtevät nyt aktiivilomalle, sanoo markkinointipäällikkö Tiina
Björk.
Pari vuotta sitten valmistunut huoneistohotelli Peurantähti on Björkin
mukaan kasvattanut merkittävästi kohteen kävijämääriä.
Kaverit kainaloon ja virkistymään
JyväskylääN!
Syksy on Jyväskylässä suurten tunteiden, inspiraation ja
hemmottelun aikaa. Valitse sopivin tai vaikka kaikki!
• Jyväskylän kaupunginteatterin rosoisen romanttinen Jekyll & Hyde
-musikaali vie sinut sumuiseen Lontooseen seuraamaan hyvän ja pahan
taistelua.
www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri
• Kylpylähotelli Peurungan hemmottelulomalla pääset nauttimaan muun
muassa hyvästä ruoasta, kylpylästä, hieronnasta ja yrttiporekylvystä.
www.peurunka.fi
• Jyväskylän Sokos Hotellit ovat keskellä kaikkea, rakastitpa shoppailua,
kulttuuria, viihdettä, itsesi hemmottelua, hyvää ruokaa tai iloista juhlintaa.
https://www.sokoshotels.fi/fi/jyvaskyla
• Suomen käsityön museon Low Budget -työpajoissa luovuus
kukkii ja lantit säästyy.
www.craftmuseum.fi
Tustustu lisää syksyn ajankohtaisiin tarjouksiin:
visit.jyvaskyla.fi/ihannaiset
visit.jyvaskyla.fi
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
41
Rauman Kaupunginteatterin syksyssä Cabaret
ja Puhtaana käteen
Rauman Kaupunginteatterin syyskauden ohjelmiston rungon muodostavat
upea klassikkomusikaali Cabaret ja hulvaton Puhtaana käteen-farssi.
S
yyskauden avaa Berliiniin sijoittuva Cabaret, joka
sai ensi-iltansa 12. syyskuuta. Broadwaylla jo vuonna 1966 ensi-iltansa saanut musikaali on ehkä parhaiten tunnettu Liza Minellin tähdittämänä elokuvaversiona.
Tarina lähtee vauhtiin, kun amerikkalainen kirjailija Clifford
Bradshaw (Joni Kuokkanen) istuu vuoden 1929 viimeisenä
päivänä keskieurooppalaisessa junassa. Hän on kierrellyt ympäri Eurooppaa etsien inspiraatiota seuraavaan romaaniinsa.
Nyt määräpäänä on kiehtova ja kansainvälinen Berliini, aikakautensa kabaree- ja yökerhoelämän keskus. Clifford päätyy
vastaanottamaan uutta vuotta Kit Kat Clubille. Salaperäisen
seremoniamestarin (Lauri Ketonen) johtama show huipentuu, kun estradille ilmestyy häikäisevä Sally Bowles (Kirsi
Kärnä). Tuosta hetkestä alkaen Cliffordin vierailu saa aivan
uuden suunnan.
42
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
Musikaalin ohjaa teatterinjohtaja Iiris Rannio. Cabaret sisältää 20 upeaa musiikkinumeroa, joita säestää kapellimestari Perttu Suomisen johtama orkesteri. Koreografia on Sari
Loukon käsialaa, kun taas lavastuksen ja valosuunnittelun takana on Jukka Kuronen.
Syyskauden toinen ensi-ilta on Michael Cooneyn hillittömän hauska farssi Puhtaana käteen, jonka ensi-ilta nähdään
Rauman Kaupunginteatterissa 30. lokakuuta. Pääosissa nähdään ensimmäistä kertaa Raumalla vieraileva, muun muassa
MTV3:n Tuubi-ohjelmasta tuttu viihdetaiteilija Janne Kataja sekä Lauri Ketonen. Vauhdikkaan näytelmän keskushenkilö Erkki Lehtinen (Kataja) on jo kaksi vuotta elänyt sosiaaliturvahuijausten varassa. Hän on käyttänyt sekä omaansa,
vuokralaisensa Visa Muikun (Ketonen) että perheensä henkilöllisyyksiä mitä mielikuvituksellisimmissa yhteyksissä. Tähän asti kaikki on sujunut kuin tanssi. Mutta kun hän yrittää
päästä irti huijauskierteestä, se ei olekaan niin yksinkertaista.
Sekaannuksien sarja kasvaa lopulta uskomattomiin mittasuhteisiin! Esityksen ohjaa Iiris Rannio.
Ohjelmistoa täydentävät laadukkaat vierailuesitykset. Lokakuun lopussa Raumalle saapuu Mikko Kivisen 35-vuotista
taiteilijauraa juhlistava Kivinen tie. Esitykset Rauma-salissa
30.–31. lokakuuta.
Marraskuussa on luvassa valistusta ulkona leikkimisen ihanuudesta, kun pihaleikkien virallisten mallien asiantuntijat
Tatu ja Patu saapuvat Rauman Kaupunginteatteriin. Esitykset
16.–18. ja 23.–25. marraskuuta.
RAUMAN
KAUPUNGINTEATTERI
www.raumanteatteri.fi
LIPPUMYYMÄLÄ
Alfredinkatu 2, 26100 Rauma
[email protected]
puh. (02) 8376 9900
Kuvat: Cabaret – Sally Bowles
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
43
Rauman merenkulun
historia ja perinteet kohtaavat
Tallbo-ravintoloissa
Pitsihuvila
Raumanmeren rannalla
Villa Tallbo-pitsihuvila on rakennettu
laivanvarustajasuvun kesähuvilaksi v.
1901 ja se on kokenut historiansa aikana monenlaisia vaiheita.
Omistajina ovat olleet Rauman varakkaat apteekkarit ja liikemiehet, jotka
perheineen ovat viettäneet ihania kesäpäiviä Petäjäksen huvila-alueella. Sotavuosina -43 ja -44 huvila otettiin esikunnan käyttöön, kun satoja inkeriläisiä
sijoitettiin alueen muihin huviloihin.
Huonoon kuntoon, ja kylmilleen jäänyt huvilavanhus peruskorjattiin ja palautettiin entiseen loistoonsa v. 1991 ja
kesällä -92 ravintola aloitti toimintansa.
Siitä lähtien Tallbo on tarjonnut ainutlaatuiset ja upeat puitteet ryhmäruokailuille, perhe- ja yritysjuhlille sekä yksittäisille lounasvieraille.
Tallbo-ravintoloiden seisova pöytä
onkin noutopöytien aatelia ja tunnettu
jo kautta matkailevan Suomen.
Kaupunkiravintola
Vanhassa Raumassa
Toiminta on laajentunut vuosien myötä
ja v. 1999 perustettiin Vanhan Rauman
sydämeen, keskelle Unescon maailmanperintöä, viehättävä lounasravintola Wähä Tallbo. Ruokaravintolassa on
päivittäin vaihtuva, herkullinen lounas
runsaine salaattipöytineen ja a la Cartelistan annokset.
Wähä Tallbo soveltuu myös erinomaisesti ryhmäruokailuihin sijaintinsa ansiosta. Ympärillä on Vanhan Rauman
idylliset puutalot ja mm. Rauman Teatteri ihan kulman takana.
Juhla- ja kokoustalo
v. 2009 syksyllä valmistui pitsihuvilan
pihapiiriin komea Juhla-Tallbo, jossa
on asiakaspaikkoja jopa 240 hengelle.
Tyylikkäät ja muuntautuvat tilat varustettuina laadukkailla kokous- ja AV-laitteilla, soveltuvat erinomaisesti juhla- ja
kokouskäyttöön. Oheispalveluna viih-
44
tyisä saunaosasto ja vilvoitteluverannan
lämmin kylpyallas.
Rehevässä, puistomaisessa pihapiirissä onnistuvat myös suuremmatkin grilli- ja kesäjuhlat.
Huvilan kummitus
Tällaisen monivaiheisen historian
omaavalla rakennuksella pitää tietysti
olla myös oma kummitus Niin myös
Villa Tallbo´ssa.
Tanskalainen lasitehtailija omisti huvilan v. 1920-1926. Tehtailijaparis-
kunnalla ei ollut lapsia ja rouva koki
elämänsä Raumalla kovin yksinäiseksi, koska aviomies vietti tehtaan johtamisen lisäksi aikaansa pelipöydissä ja
naisseurassa.
Kerrotaan, että rouva oli aina pukeutunut siniseen ja niinpä hän sinisessä
leningissään, kaikki kalliit korut koristeena, kiipesi huvilan torniin ja surmasi
itsensä ottamalla myrkkyä.
Illan hämärtyessä voi toisinaan aistia
sinisen leningin häivähdyksen huvilan
portaikossa tai käytävissä.
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
Laadukkaita ravintolapalveluja idyllisissä ja persoonallisissa Tallbo-ravintoloissa.
Ravintola Villa Tallbo
Ravintola Wähä Tallbo
Pitsihuvilan idyllisissä saleissa nautittu
ruhtinaallisen monipuolinen noutopöytälounas on retken ehdoton kohokohta.
Mahdollisuus ryhmä- ja edustusruokailuihin myös iltaisin sop. mukaan. Kysy lisää
[email protected]
Viihtyisä ruokaravintola
Wanhan Rauman sydämessä. Monipuolinen
lounas ja À la carte. Myös
iltaisin sop. mukaan.
Petäjäksentie 178, 26100 RAUMA
p. 822 0733
Vanhankirkonkatu 3, 26100 RAUMA
p. 822 6610
www.tallbo-ravintolat.com
Matkamessujen 2016
partnerimaa on Espanja
S
uomalaisten suosikkimatkakohde Espanja esittelee
Matkamessuilla lukuisten lomakohteidensa lisäksi
muun muassa maan kulttuuria sekä ruoka- ja juomaperinteitä.
Matkamessut järjestetään Helsingin Messukeskuksessa
21.–24.1.2016. Messujen partnerimaa Espanja toivoo suomalaisten turistien löytävän myös maan vähemmän tunnetut
alueet. Espanjassa voi aistia sekä modernia elämäntapaa että
historiallisia perinteitä.
– Espanjalla on tarjottavaa kaikenlaisille matkailijoille,
olipa kyseessä sitten perheet, nuoret matkailijat tai vaikkapa
seniorit. Espanjasta löytyy edullisia vaihtoehtoja budjettimatkailijoille, mutta myös korkealaatuisia kohteita luksusmatkailusta kiinnostuneille, sanoo Espanjan matkailutoimiston viestintäpäällikkö Irene Pérez Molina.
Partnerimaa on yksi Matkamessujen tärkeimmistä yhteistyökumppaneista. Messujen aikaan partnerimaa järjestää mm.
ohjelmanumeroita tapahtuman päälavalla. – Tavoitteenamme on saada messuilla näkyvyyttä Espanjalle ja muistuttaa suomalaisia olemassaolostamme. Toivomme
myös, että suomalaiset löytäisivät vähemmän tunnetut osat
maastamme. Meillä on toki aurinkoa ja rantoja, mutta Espanjasta löytyy myös sisämaan kohteita, joissa voi nauttia upeista
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
Matkamessut 2015, kuva Aino Rimppi
maisemista, luonnosta, kulttuurista ja gastronomiasta, Perez
Molina listaa.
– Olemme iloisia, että Espanja on messuilla mukana partnerimaana juuri 30-vuotisjuhlavuotenamme. Espanja on suomalaisten kestosuosikki, joten mikä olisikaan mukavampaa kuin
juhlistaa Matkamessujen pyöreitä vuosia pitkäaikaisen yhteistyökumppanimme kanssa, sanoo Matkamessujen myyntipäällikkö Marco Simonen.
45
Lux Gratiae valaisee
syksyisen Naantalin
Tuulahduksia Naantalin historiasta, musiikin iloa, runon taikaa ja älyn elämyksiä tuo taas Naantaliin ja saaristoon Lux Gratiae -tapahtuma 22.–25.10.2015.
L
ux Gratiae -tapahtuma sykähdyttää Naantalissa lokakuussa jo neljättä kertaa. Ohjelma levittäytyy
Naantaliin aina saaristoa myöten. Syksyn pimetessä
tapahtuma kutsuu - nauttimaan musiikista neljässä konsertissa - tutustumaan Pyhän Birgitan elämään musiikillisessa monologissa sekä taidenäyttelyssä - kuulemaan kansantajuista
luentoa digiajan ja ohjelmoinnin tarjoamista mahdollisuuksista - kokemaan Jaakobin kävelyllä liikunnan virkistävästä vaikutuksesta - sekä nauttimaan runoista vanhassakaupungissa.
Torstaina 22.10. tapahtuman käynnistää luovan alan
yrittäjä ja yritysvalmentaja Juhani Mykkäsen luento Koodaajat valloittavat maailman. Kansantajuinen
ja mukaansa tempaava esitys vastaa kysymyksiin, mitä ohjelmointi on, miten ohjelmoija luo maailmaa ja miksi meistä jokaisen on hyvä ymmärtää aiheesta jotain.
Perjantaina 23.10. klo 19 Naantalin Kylpylässä esiintyy upea
naisselloduo Absolute Girls, jossa soittavat sellistit Seeli Toivio ja Helena Plathán. Konsertissa kuullaan Seeli Toivion ainutlaatuisia, tyylikkäitä pop-sovituksia tunnetuista teoksista
kahdelle sähkösellolle. Perjantaina avautuu myös Naantalin
Taidehuoneella näyttely, jossa on esillä paikallisten taiteilijoiden Pyhä Birgitta -aiheisia töitä. Näyttely on auki tapahtuman
ajan päivittäin klo 12–17.
46
Absolute Girls
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
Lauantaina 24.10. Runokuppi tarjoaa runoja ja runoilijoiden esittämänä Naantalin vanhassakaupungissa. Klo 15
Naantalin Taidehuoneella esiintyy nuori runoilija Jonimatti
Joutsijärvi ja klo 16 Cafe Amandiksessa puolestaan Tuija
Välipakka. Runokuppiin on vapaa pääsy. Runojen lomassa
kävijöillä on mahdollisuus tutustua Pyhä Birgitta -näyttelyyn
Naantalin Taidehuoneella kuvataiteilija Pirjo Viitasen opastamana. Lauantaina klo 10 starttaa perinteinen Jaakobin kävely, jossa kuljetaan 25 kilometrin pyhiinvaellusreitti Naantalin
kirkolta Rymättylän kirkolle.
Tapahtuman pääkonsertti kuullaan lauantaina 24.10. Naantalin kirkossa klo 19. Ensiesityksensä saava Stella Splendens
– Loistava tähti on Naantalissa vaikuttaneesta Pyhästä Birgitasta kertova monologi, jota siivittää vanha keskiaikainen musiikki. Esiintyjinä teatteriammattilainen ja käsikirjoittaja Mirva Koivukangas sekä muusikko laulaja Uli Kontu-Korhonen.
Lauantain myöhäisillassa soi toinenkin konsertti, kun Merimaskun kirkossa eläydytään gospel-tunnelmaan klo 21 alkaen. Konsertissa saa nauttia nelihenkisen a cappella -kuoron
Liitto Enseblen laulusta.
Sunnuntaina 25.10. tapahtuma keskittyy Rymättylään, jolloin juhlitaan Rymättylän seurakunnan 680-vuotisjuhlavuotta
mm. juhlamessulla ja -esitelmällä sekä lasten ja nuorten esiintyjien konsertilla klo 16 Rymättylän kirkossa.
www.naantali.fi/luxgratiae
Järj. Naantalin kaupungin kulttuuripalvelut, Naantalin Matkailu Oy, Rymättylän ja Merimaskun seurakunnat sekä Naantalin musiikkijuhlat.
NAANTALI
KAUPUNKI, JOSSA
TARINAT JA HISTORIA
HERÄÄVÄT
HENKIIN
MAMSELLI KUPIAINEN JA PRESIDENTTIEN KULTARANTA
99 € / ryhmä (max 50 hlöä)
Laukauksia Kultarannassa? Intiaaneja puutarhassa?
Uusi faktaa ja fiktiota yhdistelevä teemaopastus, jossa kuullaan
mitä presidenttimme ovat Kultarannassa tehneet ja mitä kaikkea
kulissien takana onkaan tapahtunut. Oppaana toimii kaikkia
presidenttejä palvellut sympaattinen Mamselli Kupiainen, jolta
saattaa vahingossa lipsahtaa salaisuus jos toinenkin.
SALAKULJETTAJIEN SAARISTO
Leirintämatkailun
rahankäyttö lisääntynyt
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Talouden laskusuhdanteesta huolimatta leirintämatkailijoiden rahankäyttö ja palveluiden hyödyntäminen vieraspaikkakunnalla on kasvanut
positiivisesti vuodesta 2013. Suomen Leirintäalueyhdistys ry ja SF-Caravan ry ovat teettäneet
tutkimuksen leirintämatkailualan rahavirroista,
rakenteesta sekä tulo- ja työllisyysvaikutuksista.
Leirintämatkailun liikevaihto vuonna 2015 oli 197 miljoonaa euroa. Liikevaihto on kasvanut 26 % vuodesta
2013. Leirintämatkailuala on muun matkailun ohella ainoa vientiala joka maksaa Suomeen myös arvonlisäveron. Ala kerryttää yli 71 miljoonaa euroa veroja ja veroluonteisia maksuja.
Leirintäalueella majoittuva seurue käyttää rahaa vierailupaikkakunnallaan joka päivä keskimäärin 225 euroa.
Henkilöä kohden rahaa kuluu 90 euroa. Valtaosa leirintämatkailijoiden rahankäytöstä kohdistuu leirintäalueen ulkopuolelle. Suurimpia hyötyjiä leirintämatkailijoiden rahankäytöstä ovat elintarvikekauppa (26 % kulutuksesta),
kahvilat ja ravintolat (19 %), viihde- ja virkistyspalvelut
(17 %), huoltamokauppa (17 %) ja erikoistavarakauppa
(13 %).
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
49 € / hlö (min. 30 maksavaa osallistujaa, 2 vapaata, 4 h)
alk. 54 € / hlö (min. 30 maksavaa osallistujaa, 2 vapaata, 6 h)
alk.
Retki vie vieraat pirturetkelle, salakuljetuksen saaristonäyttämölle.
Retki suuntautuu joko Velkualle tai Rymättylään ja huikeita merimaisemia ihailtaessa kuullaan huimia tarinoita kieltolain ajoista,
pirtukuninkaista ja saariston historiasta. Retkellä opitaan mm.
että hauki ei välttämättä olekaan kala ja nautitaan myös kova
tee- paukut sekä maittava lounas. Pläkkipeltimuki jää osallistujille muistoksi. Velkualle suuntautuvalla matkalla päästään nauttimaan myös lossimatkojen tunnelmasta kahdella lossilla, kuullaan
Suomen sodasta, kadonneista kirkonkelloista ja tutustutaan Pyhän Henrikin saaristokirkkoon. Kesto Rymättylään 4 h, ja Velkualle
lossimatkoineen 6 h.
OI IHANA NAANTALI
alk.
31 € / hlö (min. 30 maksavaa osallistujaa, 2 vapaata)
Kiinnostava opastettu kierros Naantalin charmantissa vanhassa
kaupungissa ja tutustuminen Kultarannan puutarhaan oppaan
johdolla. Ruokailu maaseudulla tai vanhassa kaupungissa meren
äärellä. Opastetut kierrokset tehdään kävellen. Kesäkaudella
puutarha on suljettu maanantaisin. Voidaan toteuttaa myös
yöpymisellä Naantalin Kylpylässä, alk. 98 € / hlö.
Naantalin Matkailu Oy, p. 02 435 9800
[email protected], www.naantalinmatkailu.fi
Palvelumaksu on 15 € / ryhmä
47
Turkulaisesta nukketeatterista on leikki kaukana
Lassi Lähteenmäki
Nukketeatteri ei ole
pelkästään lasten
juttu. Tätä takoo
teatteriyleisöön
turkulainen Aura
of Puppets, joka
on tarttunut roisin
ottein Romeon ja
Julian klassikkotarinaan.
Roosa Halme ja Pamppu-nukke
esittelivät Aura of Puppetsin toimintaa Visit Turun järjestämässä
tapahtumassa Viking Linen Amorellalla.
R
omeo & Julia on nukketeatterin keinoin ryöpytettynä räikeän visuaalinen tulkinta. Näin lupaa
turkulainen Aura of Puppets. Yleisöllä on mahdollisuus marraskuun alkuun asti todistaa, että väite on totta.
Tehdasteatterin tiloissa toimiva Aura of Puppets on turkulainen nukketeatteriammattilaisten yhteistyöverkosto. Se
toimii Turun nukketeatterikentän yhteisenä tiedotus-, markkinointi- ja tuotantokoneistona.
Yhteistyössä on voimaa
AofP pyrkii kehittämään alan rakenteita ja toimintaa sekä
kasvattamaan nykynukketeatterin arvostusta paikallisesti,
kansallisesti ja kansainvälisesti. Lähes kaikki turkulaiset
nukketeatterit ovat verkostossa mukana. Tiimissä on mukana noin 30 nukketeatteritaiteilijaa.
– Viimeisen kolmen vuoden aikana verkosto on tuottanut
50 uutta esitystä, sanoo Turun taideakatemiasta valmistunut
nukketeatteritaiteilija ja säveltäjä Roosa Halme.
Auran nukketeatteriskaala on laaja: näyttämölle ilmestyy
pieniä ja isoja nukkeja, taikinamöykkyjä, saippuakuplia, erilaisia esineitä, naamioita, varjoja ja vaikka mitä.
Verkoston koti on viime aikoina ollut Tehdasteatteri. Se
sijaitsee Manillan kiinteistössä Aurajoen rannalla. Tarkoituksena ei Halmeen mukaan ole kuitenkaan pitää seiniä pystyssä, vaan nukkeja.
Teatteriverkoston nuket ovat esiintyneen Tehdasteatterin
lisäksi Ruisrockissa, kirjamessuilla, eri markkinoilla ja tyky-päivillä.
Joukkorahoitus teatterin tueksi
Monesti palkitun turkulaisen nukketeatteriverkoston Aura of
Puppetsin uusimpiin tempauksiin lukeutuu nukketeatterin
ensimmäinen joukkorahoituskampanja. Rahaa tuli riittävästi, joten Paleleva elefantti pyöri kevätkaudella koululaisnäytäntöinä.
Elefantti oli tositapaukseen perustuva nukketeatteriesitys
Lontoon kuninkaalliseen eläintarhaan vuonna 1255 tuodusta
elefantista. 48
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
Turun filharmonisen orkesterin juuret ulottuvat 1790-luvulle
Ylikapellimestari Leif Segerstam
luotsaa orkesteria vahvalla
luovalla näkemyksellä
Juhlavuosi
huipentuu
Teksti Paula Kahtola,
kuvat Seilo Ristimäki
T
urun filharmonisen orkesterin 225-juhlavuosi huipentuu orkesterin näyttävällä syyskaudella. Syksyyn
mahtuu kantaesityksiä, moderneja tuttavuuksia, taidemusiikin klassikoita sekä genrerajat ylittäviä konserttikokonaisuuksia. Turun filharmoninen orkesteri tarjoaa sinfoniamusiikin lisäksi mm. elokuva- ja pelimaailman soundtrackeja, monipuolisia kamarikonsertteja, jazzia sekä Sing Along
-elämyksen, jossa yleisö pääsee laulamaan mukana.
Sibelius fokuksessa
Orkesterin juhlavuosi saa arvokkaan päätöksen Sibeliusmaratonissa joka kunnioittaa säveltäjämestarin 150-vuotisjuhlaa. Sibelius-maratonissa esitetään kolmessa konsertissa
kaikki Sibeliuksen seitsemän sinfoniaa. Konsertin johtaa itseoikeutetusti ylikapellimestari Leif Segerstam. Syyskuussa
orkesteri esittää ennen esittämättömän, rekonstruoidun version Karelia-musiikista. Lokakuussa Sibelius soi Turun lisäksi Pietarissa, kun yhteistyö Mariinski-teatterin orkesterin
kanssa jatkuu. Näiden lisäksi Turun filharmoninen orkesteri
äänittää levy-yhtiö Naxoksen kanssa kokoelman Sibeliuksen
teoksia.
Uutta kohti
Vuosi 2016 alkaa vauhdikkaasti Taikahuilu-oopperaproduktiolla yhteistyössä Turun musiikkijuhlien ja Åbo Svenska
Teaterin kanssa. Tulevana vuonna katsotaan tulevaisuuteen
luoden uusia traditioita historiallista perinnettä kunnioittaen.
www.tfo.fi
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
49
Saamen kulttuuri
tekee matkan Turkuun
Lassi Lähteenmäki
Saamen kulttuuri on näkyvästi esillä Turun kirjamessuilla. Jalustalle nostetaan myös Kustavi ja Ruotsi. Turun kirjamessut järjestetään Turun messukeskuksessa 2.-4. lokakuuta.
S
aamenmaa-ohjelmaa on toteuttamassa iso joukko eri
toimijoita, organisaatioita ja yhdistyksiä Suomesta,
Ruotsista ja Norjasta. Useiden kymmenien esiintyjien joukossa ovat mm. Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon ehdokas Niillas Holmberg, rap-artistit Ailu Valle ja Amoc, elokuvantekijä Inger-Mari Aikio, kirjailija Rauni
Magga Lukkari, runoilija Rose-Marie Huuva, kirjailija Ante
Aikio ja Märistä Säpikkäistä tutut Suvi West ja Anne Kirste
Aikio. Messuilla jaetaan lisäksi Vuoden saamelainen -palkinto.
Suomen halki Turkuun ajelee myös yhteispohjoismainen
kirjastoauto ja messukeskuksen pihalle nousee Laavu / Lávvu
-ohjelmatila.
Kustavin Alastalo joka kouraan
Messuilla tehdään myös merkittävä kirjallinen lahjoitus. Kustannusosakeyhtiö Otava ja Turun Kirjamessut lahjoittavat sunnuntaina 4.10. kaikille messukävijöille Volter Kilven klassikkoteoksen Alastalon salissa. Lahjoituksella huomioidaan messuilla olevaa Kustavi-teemaa, 125-vuotiasta Otavaa, 25-vuotiaita Kirjamessuja sekä meneillään olevaa Kirjan vuotta 2015. Kustavin ohjelmakokonaisuus käynnistyy avajaisissa näyttävästi Cirque du soleil –sirkuksesta tunnetuttujen Pauliina
Räsäsen ja Slava Volkovin akrobatiaesityksellä. Kustavin
kultturelleista kesäasukkaista messuilla ovat mukana mm.
kirjailija Leena Krohn, elokuvaohjaaja Kanerva Cederström,
kuvataiteilija Inari Krohn sekä kirjailija Pertti Lassila.
Ruotsi tuo osastolleen Turkuun tunnettuja kirjailijoita ja
kulttuurielämän vaikuttajia.
Messuilla on yhteensä noin 700 esiintyjää. Mukana ovat
mm. uutuusteoksensa juuri messujen alla julkaiseva Sofi Oksanen, Katja Kettu, Kari Hotakainen, Matti Rönkä, Jukka
Paarma, Kaari Utrio, Siri Kolu sekä islantilainen huippusuosittu sarjakuvataiteilija Hugleikur Dagsson.
Messuilla esiintyvät myös oopperalaulaja Waltteri Torikka, muistelmansa julkaiseva laulaja Marion Rung ja muusikko Jukka Kuoppamäki. Palkintoja, tiedettä ja herkkuja
Turun Kirjamessujen yhteydessä jaetaan lukuisia palkintoja ja tunnustuksia. Suomen Kirjailijaliitto jakaa tunnustuspalkinnon ja Tirlittan-palkinnon sunnuntaina 3.10. klo 12.
Messuilla jaetaan myös mm. kaikkien aikojen ensimmäiset
Turun Kirjamessujen Hyvä henki- ja Hyvä hengetär -palkinnot. Palkinnot jakaa messujen päätoimikunnan puheenjohtaja Reetta Kettunen ja ohjelmapäällikkö Jenni Haukio
lauantaina 2.10.
Messuilla on myös runsaasti tieteeseen liittyvää ohjelmaa.
Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu ja Suomen Tiedetoimittajain liitto järjestävät messuohjelmaa Tieto-lavalle.
Kirjamessujen yhteydessä messukeskuksessa järjestetään
myös ruoka- ja viinimessut. Esille nousevat mm. Italia, katukeittiö, lähiruoka ja kansainväliset kokit.
Kirjamessujen uusien ja vanhojen opusten myyntipisteiden ympärillä saattaa törmätä tuttuihin.
50
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
Puttipajan kynttilässä
huokuu syksyn ruska
Lassi Lähteenmäki
Kynttilä on punainen; se on valkoinen tai raidallinen. Kynttilä
istuu ulkoruukussa, valaisee pöydän kunkkuna ja lymyilee
ikkunan takana. Kynttilä luo tunnelmaa monessa tilanteessa,
se tiedetään Puttipajassa Vaajakoskella.
S
uomalainen Puttipaja on valmistanut kynttilöitä liki 40 vuotta. Kynttilät tehdään käsityönä Jyväskylän
Vaajakoskella. Käsin valaminen varmistaa sen, että
kynttilät ovat tiiviitä, turvallisia ja pitkän paloajan tuotteita.
Yksi Puttipajan tunnetuimmista malleista on jalallinen pallokynttilä. Lisäksi löytyy myös tuoksukynttilöitä ja paljon muuta.
Tehtaalla on oma myymälä, suurin osa Puttipajan tuotannosta menee kuitenkin tukkumyynnin kautta eri puolille Suomea ja
myös ulkomaille. Puttipajan tuotteita myydään myös verkossa
yrityksen omien sivujen kautta, www.puttipaja.fi.
Ruska on syksyn väri
Puttipajan kynttilöissä hehkuu tavallisesti perinteinen sävykirjo, mutta uutuuksiakin tulee markkinoille.
– Esimerkiksi nyt syksyllä ruskan värit ovat suosittuja. Joulukynttilä on puolestaan syvän tumman punainen, esittelee Puttipajan toimitusjohtaja Terttu Kilpinen.
Joulukynttilän värimaailmaa voi rikastuttaa valkoisella tai
harmaalla kynttilällä. Uutta ilmettä saa kotiin hankkimalla raidallisen kynttilän. Nämä uudet raidalliset ovat olleen Kilpisen
mukaan hyvin suosittuja.
Puttipajasta löytyy sekä läpivärjättyjä, että pintavärjättyjä
kynttilöitä.
Syksy taittuu mukavasti ruskan sävyillä.
Naissaari koukuttaa matkailijoita
Noin kilometrin päässä kynttilätehtaasta sijaitsee yrityksen
myymälä ja outlet Wanha Paja. Tämä 1800-luvun lopulla Naissaareen rakennettu keltaiseksi rapattu talo oli ennen sahan höyryhuone. Naissaaren kahvi- ja juhlahuone on puolestaan liki
satavuotiaassa puutalossa.
Vaajakosken keskustan kupeeseen, Päijänteen ja Leppäveden
yhtymäkohtaan sijoittuva Naissaari on yksi Jyväskylän helmistä. Saari on kulttuurihistoriallinen kokonaisuus, jossa yhdistyvät luonto, nähtävyydet ja kulttuuri. Esimerkiksi kanava ja edelleen toimiva voimalaitos kuohuineen on monelle iso elämys.
– Varsinkin kesäisin väkeä on saarella paljon, kiittelee Kilpinen.
Oman tehtaan kynttilöiden lisäksi myymälässä on esillä sisuastustuotteita sekä iso joukko suomalaisten käsityöliikkeiden
tuotteita.
Puttipajan kakkoslaatuisia kynttilöitä myydään outlet-osastolla. Vaihtuvat tarjoustuotteet esitellään tarkemmin yrityksen
Facebook-sivuilla.
Wanhalta Pajalta löytyvät lisäksi iso nallemaailma ja ympäri
vuoden toimiva joulumaailma. Ryhmämatkalaisille Puttipajan
myymälä myy tuotteita alennettuun hintaan.
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
Wanha Paja on Puttipajan suurmyymälä Jyväskylän
Vaajakoskella kanavan varrella, mistä löytyy ihania
Vaajakoskella käsintehtyjä kynttilöitä, valloittavia
sisustus-ja kattausideoita, pörröinen nallemaailma,
Korvatunturin taikaa huokuva joulumaailma.
Puttipajalla on myös laaja Outlet-osasto, missä voi
tehdä mielenkiintoisia löytöjä mm.kynttiläkassi
täynnä Outletkynttilää 30 €
Wanhan Pajan valikoimasta löytyy myös upeita
kotimaisia käsityö-ja designtuotteita eri valmistajilta.
Tule poikkeamaan!
Avoinna joka päivä
Naissaarentie 1, VAAJAKOSKI
020 779 8682, www.puttipaja.fi,
[email protected],
4-tien varrella
51
Ähtäri Zoossa jokainen voi verrata omaa hyppytaitoaan eri eläinten hyppypituuksiin.
Pikkupandaa ja lumileopardeja bongaamaan
Teksti ja kuvat: Aino Rimppi ja Ähtäri Zoo
Ä
htäri Zoo on vanhin ja laajin luonnonmukainen eläinpuisto Suomessa. Puisto
esittelee pohjoismaiden havumetsissä
asuvia eläimiä, mutta löytyy muutama
poikkeuskin – lumileopardi ja pikkupanda sekä takini eli härkägemssi.
Nämä Himalajan vuoristossa luonnonvaraisena elävät eläinlajit ovat erittäin uhanalaisia ja kuuluvat globaalin
uhanalaisten eläinten suojeluohjelmaan,
jota Ähtäri Zoo noudattaa EAZA:n (Euroopan akvaarioiden ja eläintarhojen
kattojärjestö) jäsenenä.
Ähtärin kunnanjohtaja Väinö Jaakola
esitti 1970-luvun alussa rohkean ajatuksen perustaa kuntaan luonnonmukainen
eläintarha. Aluksi ajatus ei oikein ottanut tulta, mutta 17.6.1973 eläintarha
sitten avattiin ja ihmiset pääsivät ihmettelemään Köpi-hirveä. Tänä syksyllä
hirvien aitauksessa käyskentelee viisi
yksilöä, sillä naarailla on vasat.
Ähtärin Zoossa eläimillä on tilava,
luonnonmukainen elintila – eläinpuiston alue käsittää 60 hehtaaria. Tilaa saisi olla enemmänkin, ainakin linnuille.
Ähtäri Zoon jakaa tietoa pohjoisen ha-
52
Huuhkajat tuijottavat tiukasti takaisin.
vumetsävyöhykkeen metsäalueen villieläimistä.
Vesikosta lumileopardiin
Ähtäri Zoo on tehnyt pitkään menestyksekästä suojelutyötä vesikon kannan
turvaamiseksi. Tämä on ainutlaatuista Euroopan tasolla, joten Ähtäri Zoon
Mauno Seppäkosken sekä eläintenhoitajien työtä arvostetaan – vesikko on
saatu lisääntymään Ähtärin Elinpuistossa! Luonnosta suomalainen vesikko on
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
Lumileopardi, kuvan ottanut Johan Hagström.
Tiedän olevani komea ilves.
hävinnyt, ja syyllisen arvellaan olevan
minkin.
Lumileopardit ovat kookkaimpia uusia tulokkaita Ähtärin Eläinpuistoon.
Viimeisin saapui Silja Linen laivalla
Ruotsin Nordens Arkista 23. elokuuta.
Eläin on kaksivuotias naaras, nimeltään
Shyla, hindujen mytologian mukaan
”Vuorten tytär”. Uljaan eläimen kotikonnut sijaitsevat alun perin Himalajalla. Ähtäri Zoossa lumileopardien tarhat
ovat pääväylältä hiukan erillään, joten
kierrokselle kannattaa ottaa mukaan
kartta.
Toinen uutuuslaji on punakarvainen,
valko-punaraitahäntäinen pikkupanda –
kultapanda eli kissakarhu. Pikkupanda
on nokkela ja suunnilleen ketun kokoinen. Ujon punakarvaisen voi bongata
Ähtäri Zoossa sen oman tarhan kuusesta, mistä se on löytänyt mukavan makuuhuoneen.
Pikkupanda on saapunut Ähtäriin
Saksasta, Opel Zoosta. Se ei ole saanut
vielä nimeä. Nyt panda odottelee kaveria. Toinen pikkupanda saapuu Irlannista, Belfastista, kunhan eläimen siirtopaperit on saatu kuntoon – uhanalaisten
eläinten siirrot eri eläinpuistojen välillä
ovat luvanvaraista, tarkkaan säädeltyä ja
koordinoitua toimintaa.
Luonnossa pikkupandoja elelee vielä jonkin verran Himalajan vuoristossa,
Etelä-Kiinassa ja Myanmarissa, joissa
sitä salametsästetään ja sen elinympäristöä tuhotaan. Tuon erittäin uhanalaisen kissakarhun geneettisen perimän
säilyminen pyritään turvaamaan eläintarhojen välisillä siirroilla.
Joitain pienempiä eläimiä on luonnonmukaisessa tarhassa joskus vaikea
mistä löytyy siistit vessat ja muistomyymälä. Varsin mukava löytö kostean
päivän varalle oli ainakin viime kesänä
hyllystä bongaamani sadeponcho.
Ähtäri Zoon yhteyteen valmistui toukokuussa 2015 uusi kotieläintila, johon
kuuluu mm. päärakennus, talli, navetta,
luhtiaitta ja paja sekä puutarha ja laidunalueet. Eläinpuisto ja kotieläintila
on yleisölle avoinna myös talvisin, joten kotieläimet tarvitsevat omat suojatilat, joihin vierailijat pääsevät hoitamaan
eläimiä.
Aivan zoo-kierroksen alkupäässä,
puiden varassa, kiertelee Flowpark -kiipeilyrata, joka tarjoaa mainion taitomittelön oman itsen kanssa. Alueelta löytyy myös geokätköjä!
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
Pikkupanda eli kissakarhu viihtyy makuuhuoneessaan.
löytää niiden luonnollisessa elementissään. Noihin piiloutujiin kuuluu mm.
vesikko, piisami ja vesimyyrä. Usein
kuitenkin kärsivällisyys ja tarkka havaintokyky palkitaan.
Uusi kotieläinpiha
Kävelykierros Ähtärin Eläinpuistossa
on kolme kilometriä. Lapset voivat uupuessaan nousta eläinpuistolta lainattuihin vaunuihin. Kierroksen varrelta
löytyy pari grillipaikkaa ja puolenvälin
jälkeen suuren Kaakkolammen rannalta kahvi- ja ruokakioski. Lasten kanssa
tauot mukaan lukien kierroksella saa
helposti kulumaan puolikin päivää.
Pari vuotta sitten Ähtäri Zoo sai esittelyhallin kylkeen kahvilarakennuksen,
53
Oy Fincirk Ab,
Hållsintie 2, 10440 Bollsta
LY 1756976-2
Info-puhelin 0600 30006
(1,78 e/min + pvm)
[email protected]
Yritys- ja ryhmämyynti
050 344 7244
Find us on Facebook Badge
sirkusfinlandia.fi
CMYK / .ai
• Alle 3-vuotiaat maksutta
aikuisen sylissä
• 3–12 -vuotiaat ja eläkeläiset
lastenlipuilla
• Vain yksi alennus/pääsylippu
• Vapaaliput vaihdettava
lippukassassa
• Sirkuksen lippukassasta liput
ilman lisämaksuja
• Lippukassa avoinna klo 12–13
ja 2 tuntia ennen esitystä
Etu S-Etukortilla –3,50
myös perheenjäsenille
lippupalvelu.fi
Liput toimituskuluineen
alkaen 18,50 €
15.9.
VALKEAKOSKI
18.30
16.9.
HYVINKÄÄ
18.30
17.-18.9.
JÄRVENPÄÄ
18.30
19.-20.9.
PORVOO
LA 17.00, SU 13.00 ja 17.00
21.9.
SIPOO
18.30
22.9.
MÄNTSÄLÄ
18.30
23.9.
KERAVA
18.30
24.9.
TUUSULA
18.30
25.9.
NURMIJÄRVI
18.30
26.9.
LOHJA
14.00 ja 18.00
27.9.
KIRKKONUMMI
14.00 ja 18.00
29.9.
KAUNIAINEN
1.10.-1.11. HELSINKI
54
15.30 ja 18.30
TI-PE 18.30, LA-SU 13.00 ja 17.00
Veikkauskortilla –3,50
alennus sirkuslipusta
Muutokset mahdollisia
Tarkista Internetistä
www.sirkusfinlandia.fi
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
Teatteri Imatrassa
uusia tuulia
Timo Rissanen
T
eatteri Imatran syksy 2015 on
alkanut totutusta poiketen ilman vanhaa teatteritaloa ja
näin ollen väistötiloissa.
Toista vuotta sitten vanhan teatteritalon heikosta kunnosta käynnistyi keskustelu, joka johti siihen että tutkittiin erilaisia vaihtoehtoja teatterin säilyttämiseksi ja
toiminnan
turvaamiseksi
saatiin
myönteinen päätös, vanha rakennus
puretaan ja sen tilalle rakennetaan uusi
teatteri. Välittömästi käynnistyi arkkitehdin ja suunnittelijoiden etsiminen.
Vanha teatteritalo purettiin kesällä, ja
nyt tyhjä kenttä odottaa rakentajia lokakuussa 2015.
Teatterin entinen pieni näyttämö
avattiin uudestaan käyttöön 22.8., uudeksi lastenteatteritilaksi nimeltään
Pikku Hiisi. Ensimmäisenä ensi-iltana
nähtiin Mauri Kunnaksen ihastuttava
Herra Hakkaraisen seitsemän ihmettä.
Esitys soveltuu yli 3-vuotiaille, ja se
pyörii koko syksyn ohjelmistossa. Sadun ohjauksesta vastaa Maria Fomin,
ja nimiroolissa nähdään Kari Kinnari.
10.9. saa pohjoismaisen kantaesityksensä hurmaavan tunteikas komedia,
englantilaisen Ron Aldridgen Parempi
myöhään, joka niin ikään nähdään pienen näyttämön tiloissa. Sen pääroolissa hurmaa teatterin oma näyttelijä Ulla
Järnstedt, joka juhlii 17.10. 30-vuotistaiteilijajuhlaansa tässä
Susan Shawn roolissa 17.10. Miten
kamppailla aikaa vastaan kun se ei enää
ole puolellasi? Mistä löytää potkua uuden elämän alkuun silloin kun se ei ole
enää oma valintasi? Alridgen komedia
tuo näyttämölle Susanin, joka 58-vuotiaana joutuu kohtaamaan uuden elämän haasteet aviomiehen jätettyä hänet
nuoremman naisen vuoksi. Susan ottaa
ohjat käsiin tässä hulvattomassa komediassa.
Ohjauksesta vastaa teatterinjohtaja
Timo Rissanen.
Kävelykadulla sijaitsevan Center-hotellin ravintola Valentinoon valmistuu
30.10. pikkujoulujen riemuksi Pertti
Jarlan kaikkien tuntemaan sarjakuvaan
pohjaava musiikkinäytelmä Fingerpori.
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
Juhlaulla, Parempi myöhään, kuvassa Ulla-Maija Järnstedt. kuva Ari Nakari
Herra Hakkarainen (Kari Kinnari). Kuva Ari Nakari
Näytelmä sai kantaesityksensä muutamia vuosia sitten Espoon kaupunginteatterissa. Nyt se riemastuttaa imatralaisyleisöä aina jouluun saakka. Ohjauksesta vastaa Kimmo Virtanen.
Teatterin kevätnäytäntökauden suursatsaus on amerikkalainen maailmanmenestysmusikaali-komedia Hiprakkainen Esiliina, joka on voittanut lukuisia teatterimaailman palkintoja mm. paras musikaali, paras käsikirjoitus, paras
musiikki. Sen suomalainen kantaesitys
nähdään 13.2.2016 Kulttuurikeskus Virran Karelia-salissa, jossa ei isoa musi-
kaalia ole nähty viiteen vuoteen. Tämä
värikylläinen ja houkutteleva musikaali alkaa kun musiikkiteatterifanaatikko
esittelee suosikki- musikaaliaan 20-luvulta Hiprakkaista Esiliinaa. Kun levy
alkaa pyöriä lautasella, koko musikaali
herää äkisti ja yllätyksellisesti henkiin
loistavan henkilögallerian kera. Ohjauksesta vastaa Timo Rissanen, joka myös
nähdään lavalla. Hän viettää 20.2.2016
30-vuotistaiteilijajuhlaansa. Koreografian suunnittelee arvostettu Osku Heiskanen, jonka viimeisin työ on Kansallisoopperassa Oopperan kummitus.
55
F
ÖR
TF
IS T
FR
T UR
F.
SUO
ME
N
Y.
YR
SM
ILIJAYHDIST
TKA
YS
MA
EN I
N GE N I FINLA
ND
SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYS SMY RY
Turistföreningen I Finland TFF rf
Suomen Matkailijayhdistys SMY ry perustettiin keväällä 2001 vaalimaan vuonna 1887
perustetun Suomen Matkailijayhdistyksen ja sen seuraajan Suomen Matkailuliitto ry:n
perinnettä ja jatkamaan sen aatteellista työtä.
Kansainvälistyneessä maailmassa ja kehittyvässä Euroopassa on yksittäisen kansalaisen ja kansallisen identiteetin kannalta yhä tärkeämpää korostaa oman maan tuntemista
ja sen luonnon ja kulttuurin kokemista.
Tämän saavuttamiseksi tarvitaan myös vastuullista, ihmisen ja ympäristön arvot huomioon ottavaa matkailua.
Julkisen vallan ja yrittäjien toimenpiteiden ohella tarvitaan muutakin toimintaa, myös
kansalaisaloitteita, jotka tähtäävät monipuolisesti rikastuttavan matkailun kehittämiseen. Siihen työhön matkailijoina voimme ja meidän tuleekin itse vaikuttaa. Näin
SMY, sen jäsenyhdistykset ja henkilöjäsenet haluavat tehdä.
Suomen Matkailijayhdistys ry on useana vuonna valinnut kotimaan matkailun huippukohteet. Tämän vuoden kohde oli Serlachius –museot Mäntässä. Aikaisemmin huomioituja kohteita ovat olleet mm. Taidekeskus Salmela Mäntyharjulla, Kotkan Merimuseo Wellamo sekä Turku Euroopan Kulttuuripääkaupunki vuonna 2011.
Kutsumme kaikki Suomen matkailusta ja sen kehittämisestä kiinnostuneet mukaan tähän työhön. Tule mukaan!
Suomen Matkailijayhdistys SMY ry:n
puheenjohtaja
Matti Orama
56
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
IHMY tehostaa
toimintaansa
Jari Niemi, puheenjohtaja IHMY
H
artolan, Heinolan ja Sysmän alueella toimiva ItäHämeen matkailuyhdistys
(IHMY) on saanut uudet nettisivut sekä logon. Ne löytyvät osoitteesta www.
visititahame.fi, ja sivut on linkitetty ItäHäme-lehden sivuihin.
Nettisivujen uudistaminen liittyy
IHMY:n käynnissä olevaan muutosprosessiin. Yhdistys on saanut jäsenikseen
alueensa kuntien lisäksi useita keskeisiä, alueella vaikuttavia, matkanjärjestäjiä. Kunnat ja yrityskumppanit ovat
linkkilogoineen mukana nettisivuilla.
Kokonaisuuden tarkoituksena on saada uutta energiaa Hartolan, Heinolan ja
Sysmän matkailuun. Matkailutulon ennakoidaan kasvavan koko Suomen mittapuussa merkittävästi viiden seuraavan vuoden aikana ja Itä-Hämeen alue
on yksi potentiaalisista kasvupaikoista.
Vierumäki Country Club on jo laajentanut toimialaansa liikuntamatkailun
puolelle. Flowpark ajoi laakista itsensä
lapsiperheiden sydämiin.
Lisäksi Heinolan alueella odotetaan
Kimolan kanavan töiden alkamista.
Rakennuslupa on jo saatu ja Kouvola,
Iitti ja Heinola ovat varanneet hankkeen toteuttamiseen omarahoitusosuutensa.Kouvolan tarkoituksena on avata
jatkossa suora meriyhteys, mikä tosi
kokonaan uuden ulottuvuuden vesistömatkailuun. Mereltä pääsisi Kymijokea
pitkin seilaamaan Kimoalan kanavan
kautta aina Päijänteen latvavesistöihin
saakka. Tämän arvioidaan tuovan vähintäänkin kymmeniä uusia työpaikkoja Hartolan, Heinolan ja Sysmän alueen
matkailuun.
UPM hahmottelee samanaikaisesti
merkittävää matkailuhanketta Vierumäen kyljessä olevan Konniveden Tamppilahden alueelle. Peräti viisi suurta rakennusliikettä on julkisuudessa olleiden
tietojen mukaan ilmaissut kiinnostuksensa rakentaa aluetta. Uusi matkailukohde kätkisi sisälleen muiden muassa
surffauskeskuksen, joka perustuu Aalto
yliopiston kehittelemään tekniikkaan.
IHMY on kiinnostunut paitsi toimimaan alueensa kuntien ja matkailualan
yritysten nivelenä, myös edesauttaa
matkailun kehittymistä. Siksi yhdistys
on valmis osallistumaan EU-projektiin, joka suunnittelee matkailupaketteja alueelle. Vastaavista projekteista
on saatu runsaasti hyviä kokemuksia
ympäri Suomen.
Hartolan, Heinolan ja Sysmän alueella riittää paketoitavaa: tarjolla on
sekä upeaa luontoa että tapahtumia.
Lisäksi paketoinnissa voidaan huomioidaan lähialueen matkailukohteita.
IHMY:n hallitus on uudistunut merkittävästi. Heinolan kaupunki nimesi
edustajakseen elinkeinojohtaja Heikki
Mäkilän. Hartolan ja Sysmän kuntien
elinkeinotointa edustaa Raija Hänninen. Lisäksi uutena aloittivat hallituksessa Vierumäki Country Club
Oy:n toimitusjohtaja Heikki Hietanen
ja Itä-Häme-lehden päätoimittaja Jari
Niemi.
Heinolaan Hevossaareen rakennettu laivatelakka on kunnostanut jo 30 alusta. Kimolan kanavan valmistumisen ennakoidaan
lisäävään merkittävästi laivaliikennettä ja myös töitä telakalla.
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
57
Imatralaiset Ahvenanmaan
”Wunderlandissa”
B
ussilastillinen Imatran Matkailuyhdistyksen jäseniä sai
elokuussa mahdollisuuden
tutustua neljän päivän retkellä Ahvenanmaahan, saaristoon, ns. suursaareen ja sen ainoaan kaupunkiin, Maarianhaminaan.
Varhaisesta lähtöajasta huolimatta
joukko jaksoi seurata maisemia Kaakkois-Suomen kuivahkoista oloista Varsinais-Suomen osittain liiasta sateesta
kärsineeseen peltomaisemaan. Ennen
lounastaukoa tutustuimme Ahvenanmaahan tietovisan muodossa.
58
Illan suussa saavuimme meren äärelle ja Kustavin Vuosnaisiin, josta virvottelutauon jälkeen jatkoimme saaristolaislautalla Brändöhön. Paikallinen
hotelli tarjosi illallisen ja oivan yösijan. Hyvin nukutun yön jälkeen matka
jatkui saaren eteläkärjestä Torsholmasta Kumlingen ja Enklingen kautta pääsaarelle Hummelvikiin.
Lähtösatamassa kolme kalastajaa
veteli Pietarin kalansaalista, ahvenia,
kaijan ja laivan välisestä raosta. Hummelvikistä saimme mukaamme paikallisoppaan. Kenellekään ei pitänyt jäädä
epäselväksi, missä kunnassa milloinkin
oltiin, onhan Ahvenanmaalla 16 kuntaa
ja jokaisessa oma kirkkonsa. Saimme
myös harvinaisen hyvän selostuksen
useimpien vain laulun muodossa tuntemaan Oolannin sotaan.
Tuon sodan varsinainen kulminaatiokohta oli Bomarsundin linnake,
jonka raunioilla vietimme hyvän tovin laatuaikaa aurinkoisessa kelissä. Sieltä matka jatkui Kastelholman
linnan läheisyydessä sijaitsevaan Jan
Karlsgården ulkoilmamuseoon. Siellä
oli niin paljon nähtävää, että aikatau-
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
lusyistä Kastelholman linnassa käynti
jäi seuraavaan kertaan. Matkalla Lounaspaikkaamme Getan vuorelle, saaren
korkeimmalle huipulle, mahtui paljon
nähtävyyksiä, joita oppaamme suvereenisti esitteli. Soltuna ravintolan ruoka meni tarpeeseen.
Lounastauon jälkeen oli vuorossa
vierailukäynti Taffelchipsin tehtailla.
Saimme maistaa tuoreita perunalastuja melkeinpä suoraan sipsipellosta eli
aivan lämpiminä – parhaita mitä ikinä
olen maistanut! Muistoksi saimme niitä pussillisen sekä aidon Taffell-lakin.
Matka jatkui Maarianhaminaan ja siellä bussilla kaupunkikierrokselle, joka
tarjosi hyvän kuvan kaupungista, sen
matkailutarjonnasta ja infrastruktuurista. Savoy-hotelliin majoittumisen
jälkeen porukka hajosi ympäri kaupunkia.
Aamiaisen jälkeen kaikilla oli mahdollisuus tutustua Merimuseoon ja
museolaivan Pommerniin tai toteuttaa omia juttujaan. Museossa ja Pommernissa olisi mennyt koko päivä! Iltapäivällä siirryimme Eckeröhön, ensiksi kirkkoon. Kirkko kalmistoineen
ja Marsalkan alkuperäisine päiväkäskyineen oli näkemisen arvoinen. Kirkollisessa mielessä maallikkona sain
myös henkilökohtaisen selvityksen
siitä, mikä on Taize-jumalanpalvelus.
Kirkolta jatkoimme postimuseoon,
jossa meille kerrottiin, että postin perille tulo ei ollut ennenkään ihan yksinkertaista. Postimuseolta jatkoimme kierrosta Kärringssundetin lomakylään ja sieltä lounaspaikkaamme,
Eckeröhotelliin.
Matkanvetäjämme järjestämä yllätys oli päästä tutustumaan Ålands
Postenin postimerkkien valmistamiseen ja julkaisuun. Ålands Postenhan
on ollut oma itsenäinen postilaitos
vuodesta 1993. Saimme mahdollisuu-
den lähettää postikortteja merkkeineen ja erikoisleimoineen sekä mukaamme pienet muistiaiset.
Kotimatkalla pyydetyistä ja saaduista kirjallisista palautteista yhdistyksen hallitus saa melkein valmiin
toimintasuunnitelman ensi vuodelle.
Autonominen Ahvenanmaa on mielenkiintoinen matkailukohde, joka
vaatii ainakin retkemme mittaisen
käynnin. Työttömyyttä tai turvattomuutta ei siellä koeta – meillä on oma
”Jersey-saaremme” ihan lyhyen laivamatkan päässä! Vastuullisena matkanjärjestäjänä oli Matkapojat, ja liikuimme Saimaan Turistiliikenteen bussilla,
oivallisena kuljettajana Sari. Matkan
vetäjänä kahdeksatta kertaa saarella
ollut Jouni Veijalainen. Kiitokset mukana olleelle säntilliselle porukalle!
Kertomuksen kirjoitti omasta näkökulmastaan ja aitiopaikalta Matti Niemeläinen
Imatran Matkailuyhdistys ry
Syksyn tapahtumia
Syyskokous, Center Hotel Imatran (entinen Cumulus) Inkeri-kabinetissa (käynti hotellin respan kautta 3. krs.)
perjantaina 6.11. klo 17.30
Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Kokouksen jälkeen mahdollisuus osallistua Teatteri Imatran uusissa väistötiloissa nähtävään Pertti Jarlan käsikirjoittamaan Fingerpori -teatterinäytökseen. Lipun
hinta 26 e. Ilmoittautumiset niin kokoukseen kuin teatteriin Ritva Happoselle 26.9. mennessä sähköpostilla ritva.
[email protected] tai p. 040 552 2160.
Pikkujoulu Valtionhotellissa, perjantaina 4.12. klo 18 .
Vietämme pikkujoulua näyttelijä-trubaduuri Matti Muhosen tahdittamana, Valtsun jouluisen buffetpöydän antimia
nautiskellen. ”Matti se luikauttaa välliin kivan kubletin, tuoksu on miehekäs ja meno mehevä”. Sen lisäksi, että Matti
on entinen imatralainen, hän on myös suomalaisen kupletti- ja laulelmaperinteen jatkaja ja alan ehdoton ykkösnimi.
Illalliskortin hinta on jäsenille 35 e, ei jäsenille 40 e. Ilmoittautumiset 20.11. mennessä Marja Lankiselle marja.
[email protected] tai p. 040 5740 433.
Joulupuuro Hiljan Pihassa, lauantaina 12.12. klo 14 – 18
Perinteisenä joulutervehdyksenä yhdistys tarjoaa jäsenistölle joulupuuron Hiljan Pihan tuvassa. Puuron saa jäsenkorttia näyttämällä.
Don Quijote-baletti, Kulttuuritalo Virrassa, perjantaina 1.1.2016 klo 17
Vuoden 2016 Imatralla aloittaa yksi klassisen baletin merkkiteoksista, Ludwig Minkunsen Don Quijote. Baletin esittää maailmalla tunnettu ja arvostettu St Petersburg Ballet Thetre, SPBT, Konstantin Tachkinin johdolla. Näytökseen
on varattu 60 lippua. Liput jäsenille 49 e permanto ja 44 e parvi, lapset alle 12 v. 35 e. Ei jäsenille lippujen hinnat
ovat 54 e/48 e. Ilmoittautumiset Marja Lankiselle 30.10. mennessä sähköpostilla [email protected] tai
p. 040 5740 433.
Yhdistyksen matkoista ja tapahtumista saa tietoa henkilökohtaisesti lähetettävistä jäsenkirjeistä, sekä Uutisvuoksen
seurapalstaa seuraamalla tai yhdistyksen kotisivuilta www.imatranmatkailuyhdistys.net. Mikäli haluat jäsenkirjeesi
sähköisessä muodossa, ilmoita oma sp-osoitteesi jäsenasioidenhoitaja Marja Lankiselle.
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
59
Turun Seudun
Matkailijat 40 vuotta!
T
urun Seudun Matkailijat ry aikaisemmin Turun Seudun Leirintämatkailijat ry täyttää tänä vuonna 40
vuotta. Tähän neljäänkymmeneen vuoteen mahtuu yllättävän paljon hyviä tapahtumia, joskus vähän huonompiakin
hetkiä. Näiden vuosien aikana yhdistys on kokenut menestystä, vastoinkäymisiäkin, mutta taistellut ja löytänyt paikkansa
toisten yhdistysten joukossa Ja jäsenet ovat löytäneet ja ystävystyneet ja viihtyneet ja tehneet työtä yhdistyksen hyväksi.
Yhdistysten kattojärjestönä oli vuonna 1887 perustettu Suomen Matkailijayhdistys SMY ry. joka myöhemmin muutettiin
Suomen Matkailijaliitto ry:ksi Vuonna 1971 Suomen Matkailuliiton hallitus päätti toimintansa uusista suuntaviivoista,
huomioon ottaen sen, että lisääntynyt vapaa-aika ja jatkuvasti
kohoava elintaso luovat sen ajan ihmisille entistä parempia
mahdollisuuksia vapaa-ajan viettoon. Tämän pohjalta liiton
hallitus määritteli tulevan toiminnan pääsuuntaviivat. Liiton
tarkoituksena on luoda sen toiminnan piirissä oleville suomalaisille mahdollisuuksia monipuoliseen, sisältörikkaaseen ja
tarkoitustaan vastaavaan vapaa-ajan viettoon ja järjestämällä mahdollisuuksia harrastusten toteuttamiselle. Niin alkoi
SML:n Leirintämatkailijat kerhon toiminta.
Vuonna 1971 ilmestyi Leirintäsanomat –lehden ensimmäinen numero. Parin vuoden kuluessa kerhon toiminta kehittyi
ja jäseniä oli jo n. 3000 eli jäsenmäärä 3-kertaistui vuoden
aikana. Yksi jäseneduista oli Leirintäsanomat, joka ilmestyi
jopa 8 kertaa vuodessa.
Järjestöjen paikallistoiminta käynnistyi tältä pohjalta vuoden 1974 ja Turun alueella päätettiin myös leirintämatkailija
yhdistys, niin perustettiin Turun Seudun Leirintämatkailijat
ry 26.10.1975. Yhdistys järjesti yhdessä muiden leirintämatkailijayhdistysten kanssa vaunutapaamisia, erilaisia luontoretkiä, teatteri- ja messumatkoja. Parhaimmillaan jäseniä oli
yli 600. Turun Seudun Leirintämatkailijat järjesti vuosittain
Kesäkauden avajaiset ja järjestöjen yhteinen juhannus vietettiin Ikaalisissa. Suomen Matkailuliitto ry järjesti kesäpäiviä ja
järjestöpäiviä. Vuonna 2001 Suomen Matkailuliiton toiminnan loputtua nimi muutettiin Turun Seudun Matkailijat ry:ksi.
Toiminta muuttui enemmän luonto-, kulttuuri- ja teatterimat-
60
Matka messuilla Turun Seudun Matkailijat ry ja Matkailu lehden toimitsijoita. Merja Helander, Leena Rekola, Torsti Rekola ja Raija Kivinen
koiksi. Kerran vuodessa tehdään ”ulkomaan matka” Viroon.
Matkailuliiton loppuessa otettiin vuonna 2001 nimeksi jälleen alkuperäinen Suomen Matkailijayhdistys SMY ry, johon
kuuluu alueellisia matkailuyhdistyksiä eri puolilta Suomea
ja myös Turun Seudun Matkailijat ry. Myös Matkailuliiton
kustantaman Matkailu –lehti herätettiin uudelleen henkiin ja
lehteä alkoi kustantamaan Maaseutuyrittäjät MSY ry, Torsti
ja Leena Rekolan toimesta vastanneet lehden toteutumisesta
ja julkaisemisesta. Lehti ilmestyy tällä hetkellä 5 kertaa vuodessa ja postitetaan kaikille Suomen Matkailijayhdistys SMY
ry:n jäsenjärjestöjen jäsenille koko maahan. Torsti Rekola on
myös toiminut Turun Seudun Matkailijat ry:n puheenjohtajana vuodesta 1995 lähtien. Häntä ennen puheenjohtajana toimi
Keijo Kaskinen 10 vuoden ajan. Vuosien varrella on ”vaunukansa” hiipunut, mutta tilalle olemme saaneet uusia jäseniä,
joille järjestämme kulttuuri-, teatteri ym. muita matkoja. Nyt
yhdistyksen täyttäessä 40 vuotta, toivomme suotuisan kehityksen jatkuvan ja voimme tehdä jäseniä tyydyttäviä matkoja.
Turun Seudun Matkailijat ry
puheenjohtaja, Torsti Rekola
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
Turun Seudun Matkailijat ry
Syksyn matkoja
La 7.11.15 Tampereen Työväen teatteri; Desiree – pieni yösoitto Näytelmä kertoo papiksi opiskelleen
pojan keski-iän kriissitä, joka huolimatta näennäisesti viettää hyvää elämää ja hänellä on kaunis vaimonkin.
Kaikki muuttuu kun hän näkee teatterin lavalla säteilevän entisen rakastettunsa vuosien takaa. Näytelmässä
luodaan visuaalisesti kaunis maailma 1900-luvun herrasväen ja heidän palvelusväkensä elämästä. Rooleissa mm. Veeti Kallio, Petra Karjalainen, Sari Havas ja Tuire Salenius. Näytös klo 13.00 – 15.30, jonka jälkeen ruokailu Ravintola Astrassa. Lähtö klo 9.00 Kupittaan Stadionin parkkipaikalta ja Linja-autoaseman
til.ajopysäkiltä 9.15. Hinta 95 e/hlö sisältäen matkan, teatterilipun ja ruokailun.
Tied./ilm. 29.9.menn. p. 050-571 1303 tai [email protected]
15.11. 40 –vuotisjuhla Viking Linella piknikristeilynä.
Tule juhlistamaan vuonna 1975 perustetun yhdistyksemme
40-vuotisjuhlaa. Lähdemme aamulla Viking Amorellalla ja
paluu illalla Viking Gracellä. Lähtöterminaalissa klo 8.10.
jaetaan matkakortit. Laivalla kokoonnumme klo 9.00 yhteiseen kokoustilaan. Menomatkalla kokoustilassa kahvia ja
kahvileipää, hedelmiä. Kokoustilassa esitellään yhdistyksen
historiaa suunnitellaan tulevaa ja muuta ohjelmaa. Paluumatkalla Buffet –ruokailu 13.30. ruotsin aikaa. Kaksi hyttiä käytössä matkatavaroille. Hinta 48 e/hlö sisältäen laivamatkan, kokoustilan ohjelman ja buffet –ruokailun.
Tied./ilm. 12.10. menn. p. 050 571 1303 tai [email protected]. Tervetuloa juhlistamaan 40 -vuotiasta yhdistystä!
5.3.2016 klo 14.00 Uudenkaupungin teatteri, Satavuotias,
joka karkasi ikkunasta ja katosi.
100-vuotias Allan karkaa syntymäpäivänään vanhainkodin ikkunasta ja siitä alkaa hurjan hauska ja valloittava seikkailu,
jossa kaikki menee niin kuin menee ihan vaan puolivahingossa. Mukaan tarttuu matkalaukku, jossa on rutkasti riihikuivaa
rahaa ja Allan huomaa olevansa elossa enemmän kuin aikoihin. Kansainväliseen menestysromaaniin ja huippusuosittuun
elokuvaan perustuva kantaesityksen on käsikirjoittanut ja ohjannut Raija ja Pentti Nokkala. Varaa aika kalenteriin. Ps.
Tarkemmat tiedot myöhemmin.
Turun Seudun Matkailijat ry Serlachius museossa Mäntässä.
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
61
Muistoja kesäpäivistämme
Virossa
Terje Suominen
K
esäkuun alkupuolella teimme matkan Viroon. Näimme
taas paljon uutta ja mielenkiintoista: Torstaina olimme
tutustumassa Eduskuntataloon Toompean linnassa. Siitä
jatkoimme matkaa ruokapaikkaan – Ruunaweren isäntä jo odotti
meitä. Ruoka oli hyvää, paikka mainio. Sinne tekisi mieli uudestaan... Samassa näimme ruplan muistomerkin, mielenkiintoisen
muiston menneestä ajasta. Pärnussa meille oli varattu pieni ja idyllinen hotelli Astra. Perjantai aamulla lossi vei meidät idylliselle
Kihnun saarelle. Kaksi kuorma-autoa satamassa säikäytti aluksi,
mutta kun jykevät raput lavan eteen rullattiin, hävisi pelko miltei
heti. Kuinka mielenkiintoinen olikaan päivä saarella! Mahtava folklooriryhmä lapsineen ja mummoineen, maittava keitto ja savukala,
pullaa niin pal että napa ritise... Ja taas meille paistoi aurinko koko
matkan ajan!
Lauantai oli Pärnumaan päivä: Aloitimme käsityöpuotista pajoineen, näimme Villa Andropofin palatsin, kuulimme Tõstamaan kartanon tarinan... Lounas Marian talossa oli sekin runsas. Ja nuoren
isännän vastaanotto vanhoine tarinoineen jää mieleen pitkäksi aika.
Iltavapaan olimme ansainneet, keitä väsytti, pääsivät lepäämään,
muut lähtivät vielä tutustumaan iltaiseen kaupunkiin ja grillifestivaaleihin. Jotkut ehtivät vielä käydä nykytaiteen museossa olevaan
todellakin mielenkiintoiseen ”Mees ja Naine: Mansikkapaikka”
-näyttelyyn, mikä ihmetytti ja puhutti vielä kotimaassakin.
Sunnuntaina alkoi kotimatka, pieni vesitihkusade ei bussissa istuen haitannut. Tallinnassa oli meillä aikaa tehdä ostoksia, tuliaisia
runsain mitoin... Ja sitten laivaan ja meidän yhteiseen, perinteiseen
puffettiin.
Ensi vuoden matka päätettiin tehdä Viljandiin ja ympäristöön,
26-29.5.2016. Laivana ensi vuoden reissulla Eckerö Line, majapaikkana ainoa keskikaupunkilla oleva hotelli Centrum. Aurinkokin tilattuna!
Turun Seudun Matkailijat ry kiittää osallistujia ja nähdään taas
ensi kesän matkalla!
Kihnussa kuorma-auton lavalta oli hyvä katsella maisemia
62
Neuvostovallan aikainen Antropovin palatsi
Tallinnan eduskuntatalossa
Kihnun naiset ja lapset esittelivät
kansantanssejaan ja käsitöitään.
Ruplan muistomerkki
Vanha zetori Kihnun saarella.
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
Matkasi varrella!
Halpa-Hallista nestekaasua edulliseen hintaan!
11 kg:n teräspullon täyttö
Muhos
Siilinjärvi
19
Nivala, Alahärmä Raahe, Iisalmi,
Kiiminki ja Kokkola
90
Alahärmä, Iisalmi, Kokkola,
Kiiminki, Liminka, Muhos,
Pietarsaari, Raahe, Saarijärvi,
Pori ja Vaasa
plo
Nestekaasua ei ole saatavilla
Pietarsaaren eikä Vaasan myymälöissä!
Kokkola
et.fi
www.HHn
/HalpaHalli
M A T K A I L U lehti
4 • 2015
63
Merkillisen reilu.
Aero-reelinkitaakkatelineet
Autoform-kattokotelot
Valmiiksi esikoottu ja heti käyttövalmis.
Tangon leveys 122 cm. Leveyden säätö
ilman työkaluja. Varkaussuojattu sylinterilukon avulla. Varmista sopivuus
autoosi myyjältä.
UUTUUS
Alumiininen
polkupyöräteline katolle
en ote.
ain
sal tutu
sak ty laa
n
e
t
sy
llin
rva yväk
- Tu sh -h
a
r
ty C
Ci
- paino 3 kg
- nopea ja helppo asentaa
- Sopii sekä neliön että ovaalin
muotoisiin tankoihin.
- Soveltuu kaikille pyörille
- Mahdollista asentaa
useampia rinnakkain
Laadukkaat Autoform-kattokotelot on valmistettu iskun-, pakkasen- ja UVsäteilynkestävästä ABS-termomuovista. Koteloita on saatavana useita eri
kokoja ja värisävyjä. Kattokotelot ovat City Crash-hyväksyttyjä ja niillä on 5
vuoden takuu. Esimerkiksi 430-sarjan kotelot on varustettu alumiinisilla Quick
Grip-pikakiinnikkeillä, joiden ansiosta kotelo voidaan kiinnittää kaikenmuotoisiin taakkatelinetankoihin. Kuormaamisen helpottamiseksi kotelo on mahdollista avata kummalta puolelta tahansa. Tilavuus 430 litraa, pituus 225 cm ,
leveys 80 cm, korkeus 34 cm. Saatavilla olevat värit harmaa, mattamusta tai
kiiltolakattu musta.
Westfalia- ja Monoflex -vetokoukut
Lähes jokaiseen automerkkiin.
Tyyppihyväksytyt (94/20/EC) vetokoukut
sopivat täydellisesti Suomen teillä liikkuviin
henkilö- ja pakettiautoihin.
Auton iän kattava katkeamattomuustakuu.
Akut
Testattua käynnistysvoimaa!
Kestäviä, huoltovapaita tai vähähuoltoisia akkuja, jotka on valmistettu
levymääristä tinkimättä. Sydäntalven
pakkasista aina heinäkuun helteisiin
Hankook-akut tarjoavat varmoja käynnistyksiä edulliseen hintaan.
Myös raskaalle kalustolle.
Paras tyrmäys
vetopulmiin...
OIKEA KOUKKU!
Varaosat kaikkiin matkailu- ja perävaunuihin
Exide Technologies toimii yli 80
maassa ja on yksi maailman suurimmista lyijy- akkujen valmistajista ja
kierrättäjistä. Exidellä on erittäin laaja
akkuvalikoima, joka kattaa henkilö- ja
kuorma-autojen, veneiden, moottoripyörien ja jopa golfkärryjen akut.
Laaja tuotevalikoima kattaa kaikki varaosat, matkailu- ja perävaunuihin. Valikoimassamme on jarrukenkäsarjoja sekä jarrujen ja vetoaisan osia, kuten
pyöränlaakereita, jousisarjoja, napasuojuksia, napatiivisteitä, pyöränpultteja, aisan vaimentimia, kuulakytkimiä ja jarruvaijereita. Valikoima
sisältää myös tavallisimmat kaasujousi- ja päätykappalemallit.
www.valeryd.fi
Boschin uusinta teknologiaa edustavasta mallistosta löytyy paras vaihtoehto niin henkilöautolle, kuin raskaalle
kalustolle.
SmartCharge älylaturit!
SmartCharge on turvallinen, tehokas ja
älykäs ratkaisu lähes kaikkiin lataustarpeisiin.
SmartCharge 4A ja 8A
Lähin myymäläsi:
fixus.fi
Tuotteet löytyvät ainutlaatuisella Internethakukoneellamme helposti ja nopeasti.
Tuotteita voidaan hakea syöttämällä
jarrun tunnistemerkintä, nimike,
tuotenumero tai mitat.