docluonnosvaiheen palaute ja vastineet
download 
Report Transcription
luonnosvaiheen palaute ja vastineet
Siilinjärvi Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava Yleiskaavaluonnos nähtävillä 24.4 – 25.5.2015 Mielipiteiden ja lausuntojen huomioonottaminen kaavaehdotuksessa Asukkaat, maanomistajat, yhteisöt ja yritykset Osapuoli, pvm Kannanotto 1. maanomistaja Alueelle on tehty liito-oravaselvitys toukoPotentiaali liito-orava alue poistetaan kaavasta. kuussa 2015. Siinä ei havaittu merkkejä Yleiskaavan luo 3 - merkinnälle alueelle ei ole laillisia liito-oravasta. Luo-3 -merkintä poistetaan. perusteita Pohjalampi tilan osalta, koska liito-oravan esiintymistä Pohjalampi-tilalla ei ole näyttöä. Maanomistajan Pohjalampi-tilalla on 6,7 ha metsämaata, josta taimikoita 4 ha ja päätehakkuukelpoista metsää 2,7 ha. Yleiskaavan mukaan kaikki maanomistajan hakkuukelpoiset metsät laitettaisiin potentiaaliseksi liito-oravan suojelualueeksi. Tämä on kohtuutonta maanomistajan perustuslaillisia oikeuksia kohtaan. mielipide 25.5.2015 Vastine ja/tai vaikutus kaavaan Luo-3 merkinnän poistumisen myötä tontTonttien paikat siirrettävä metsään pois pellolta. tien paikat voidaan siirtää. Kunnanhallituksen pöytäkirjassa 20.4.2015 todetaan, että kunta neuvottelee maanomistajien, YARA:n ja Elykeskusten kanssa. Allekirjoittaneeseen maanomistajaan ei ole otettu mitään yhteyttä, vaikka kyseessä on merkittävät taloudelliset arvot maanomistajalle. Kunta asetti näin maanomistajat eriarvoiseen asemaan jo kaavan valmisteluvaiheessa. Kyseessä oleva metsäalue on sovelias tonttien paikaksi. Maanomistaja esitti tämän toiveen Siilinjärven kunnan kaavoitusviranomaiselle kesäkuussa 2014. Kaavoittajan kaavaluonnoksessa esittämää paikkaa pellolla maanomistaja ei pidä hyvänä ratkaisuna. 2. maanomistaja mielipide 20.5.2015 Pyydämme, että Juurusvesi- Kuuslahti yleiskaavan aineistoa muutetaan siten, että Tauno Toivasen perikunnan omistamalle maa-alueelle, Lamminsalmi 19:51, on mahdollista rakentaa toinen omakotitalo talousrakennuksineen. Tämä rakennuspaikka pyydämme merkitsemään tilan Kuuslahden puoleiselle kumpareelle, jolloin sillä ei ole häiritsevää osaa rantarakentamisen suhteen eikä maisemallisesti muutenkaan. Todettakoon, että tieliittymisen suhteen, ei tarvita uusia liittymiä, vaan se tulisi luonnollisena osana valmiina olevan omakotitalon tienjatkeena Pajukosken tieltä. Perustelut: 1. Aikanaan olleeseen kantatilaan nähden rakennuspaikkoja on vähän ja se käsityksiemme mukaan mahdollistaa lisärakentamisen. 2. Maisemallisesti uusi omakotitalo ei tulisi rikkomaan kokonaisuutta, vaan pikemminkin korostamaan aluetta asuttuna kokonaisuutena. Naapuri, joka on esittämämme uuden omakotitalon lähinnä, tien toisella puolella suosittelee muutoksen hyväksymistä. 3. Tila on nyt perikunnan omistuksena. Perikuntaan kuuluu... Uusi omakotitalo mahdollistaisi sen, että leskellä olisi mahdollisuus asua pidempään kotona, koska omakotitalo olisi tarkoitus rakentaa samalle suvulle. 4. Toinen omakotitalo mahdollistaisi myöhemmässä vaiheessa, että molemmilla lapsilla olisi mahdollisuus palata synnyntilalleen ja siilinjärveläisiksi. Tila sijaitsee kantatien varrella Iso-Koikan ranta-alueella. Tilan pinta-ala on noin 1.2 ha ja sille on jo aikaisemmin rakennettu omakotitalo. Kyseisen emätilan (sama kuin nykyinen tila) ns. kylärakennusoikeus on jo käytetty. Lisäksi esitetty uusi rakennuspaikka sijaitsisi kantatien liikennemelualueella. Esitetylle uudelle rakennuspaikalle ei ole mitoituksellisia tai muitakaan hyväksyttäviä perusteita. Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava – mielipiteiden ja lausuntojen huomioonottaminen kaavaehdotuksessa 3. maanomistajat 2(17) Pyydämme. että kaavaan loma-asuntotontiksi merkitty tonttimme Niemelä 10:32 muutettaisiin tontiksi, jolle voi rakentaa pysyvän omakotitalon. Muutoksen perustelut: Tontti on ollut hallussamme vuodesta 1969 saakka. Vuonna 1988 rakensimme nykyisen talviasuttavan mökkimme, jossa on sähköt, vesiosuuskunnan vesijohto ja viemäri. Asunnon rakensimme vanhuuden asunnoksi. Vuonna 2003 muutimme ympärivuotisiksi asukkaiksi tähän mökkiin. Kun anoimme rakennuslupaa, ei mainittu mitään rajoituksia kunnan puolelta. Tontille on tieoikeus (rasite) ja postikin tulee omaan laatikkoon. Meillä ei ole muuta paikkaa, jonne tulemme kuin kotiimme. Juurettomia ihmisiä on muutoinkin paljon ja siksi ajattelemme tämän paikan tarjoavan turvasataman minun ja mieheni lisäksi lapsillemme ja lapsenlapsillemme myöskin tulevaisuudessa. 4-vuotias lapsenlapseni on tehnyt tarhassaan selväksi, ettei maailmassa ole parempaa paikkaa kuin Savisalo (saari). Lapsia 3 ja lapsenlapsia neljä. Mieheni halvaantui 2004, toistaiseksi hän on pystynyt liikkumaan mökissä ja ulkona. Rakennustarvetta tullenee ikääntymisen myötä lisää. Rissalan lentokoneet eivät häiritse, vaikka olemme olleet vaikutuspiirissä kohta 50 vuotta. Lentokoneen äänet kuulunevat kaikkiin alueella oleviin rakennuksiin ja ulkona liikkuville ihmisille. Ääni ei erottele kesämökkiläisiä ja pysyväisasukkaita. Luonnon monimuotoisuus antaa iloa joka päivä. Kurjet, joutsenet, lokit. lumikot jne. ovat tuttuja jo pienimmille lapsenlapsillemme. Peruskorjaus tai uuden rakentaminen on lähiajan tavoite. Kun otetaan huomioon, että alueella on jo yksittäisiä asuintontteja ja vesi- ja viemäriverkosto, tontti voidaan osoittaa asuintontiksi (AO). Muutoksen edellytys on, että tonttia laajennetaan siten, että pinta-ala on vähintään 3000 m2. 4. maanomistajat mielipide 18.5 2015 Omistamme kiinteistön Siilinjärvi (749) Hakkarala (401) Onkiranta Rn:o 10:45 Kiinteistötunnus 749-401-10-45. Haluamme rakentaa omakotitalon kiinteistölle. Omakotitalon rakentamisen ajankohta on 5-10 vuoden sisällä ja kooltaan rakennettava talo olisi 100–110 neliötä, tontin koko on 3600m2. Tontilla on jo osuuskunnan vesiliittymä ja olemassa oleva kesämökki ja varastorakennus. Entinen kesämökki purettaisiin uuden tieltä. Kun otetaan huomioon, että alueella on jo yksittäisiä asuintontteja ja vesi- ja viemäriverkosto, tontti voidaan osoittaa asuintontiksi (AO). Tontin koko on jo riittävä. 5. maanomistajat mielipide 17.5.2015 Vastustamme loma-asunnon/asuntojen rakentamista vastarannalle Urimonlahdessa, koska sitten lomaasunnot olisivat liian lähellä toisiaan ja siitä seuraisi haittamelua. Loma-asuntomme on Kaaraslahti/Kuivaniemi Katajikko/1 4:39/5. Maanomistaja haluaa säilyttää ko. uuden loma-asunnon rakennuspaikan luonnoksen mukaisella paikallaan. Paikalle on jo tie- ja sähköliittymäkin. mielipide 25.5.2015 Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava – mielipiteiden ja lausuntojen huomioonottaminen kaavaehdotuksessa 6. maanomistaja mielipide 5.5.2015 Kuuslahdessa kaavaluonnoksen at-alueella sijaitsevalla tilani rn:o 1:211 lohkomaton määräala noin 9,4 ha on rakennuspaikka oikeutta 2kpl. Lohkominen tapahtuu kesällä 2015. Parhaat ajateltavissa olevat tonttipaikat tilallani sijaitsivat Harvalaisentien varressa, jossa sijaitsee jo paljon asutusta ja valmista yhdyskuntatekniikkaa (viemäri, sähköt ja vesi). Kuitenkin juuri ajateltujen tonttipaikkajeni yli kulkee sv2 rajaus ja näin ollen en ole saanut tonttivarausta kaavaehdotukseen. Katson kuitenkin, että olen oikeutettu tonttivarauksiin sv-2 linjauksesta huolimatta, koska tontit sijaitsisivat at-kyläalueen keskeisellä alueella. Sv2 alueen rajaus limittyy mielivaltaisesti at-alueen päälle. Kun kyseessä on likimääräinen mihinkään tarkkaan selvitykseen perustumaton rajaus, olisi sitä syytä siirtää kaivokseen päin pois at-alueen päältä. Nykyinen rajaus estää oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun maanomistajien kesken rajoittaen tonttisijoittelun mahdollisuuksia maanomistajien haluamalla tavalla. Yleisenä lähtökohtana yleiskaava selostuksessa on että, rakentaminen voi olla määrältään voimakkainta perinteisellä kyläkeskusalueella, johon ehdottamani tontit juuri kuuluisivat. Ko. kaavamääräyksissä Sv-2 alueella ei kielletä rakentamista vaan todetaan vaadittavan pelastusviranomaisen ja toiminnanharjoittajan lausunnot. Mielestäni rakennuspaikat olisi syytä merkitä ja merkittyjen alueiden päälle jäisi mainittu lausunto merkintä. YIeiskaavaselostuksessa maankäytöllisissä suunnitteluperiaatteissa mainitaan kohdassa 3.5 vyöhykejaossa seuraavaa. "Kartalla esitetyt vyöhykerajaukset ovat likimääräisiä ja niille osoitetut mitoitusperusteet periaatteellisia. Keskeistä on tarkastella kylärakennetta ja ranta-alueita kokonaisuutena -rakentamisen sijoittamisessa pyritään kehittämään kyläkuvaa ja toisaalta turvaamaan luonnon ympäristön tai maiseman kannalta tärkeitä alueita". Yllämainittuun viitaten sv-2 alueen rajaus ei voi olla sitova/ estävä alueeni tonttialueita määritettäessä. Oma näkemykseni tonttien sijoittelusta on yhtenevä Siilinjärven kunnan maankäyttöpoliittisten tavoitteiden kanssa. - maaseuturakentamista kohdistetaan erityisesti aktiivisten kyläkeskustojen läheisyyteen. - asukasmäärän kasvu kylärakennetta täydentäen saattaa mahdollistaa myös uusien palveluiden saamisen kylille elinkeinotoimintojen kautta. Tilallani olisi mielekästä hyödyntää vain Harvalaisentien varressa olevaa aluetta tonttivaraukseen eikä tonttien siirtäminen muualle ole mahdollista kunnallistekniikan puuttuessa ja maaston märkyydestä johtuen. Karttaliite tonttivaraus ehdotuksineen. 7. maanomistajat 1.Pyydämme seuraavia tilakohtaisia toiveita kaavasuunnitelmaan. Kaavoituksen pitäisi tasa-arvoistua niin, että siinä osallisille myönteisten näkökohtien painoarvo kasvaa. Rakennusoikeuden käsittelyssä pitää poiketa yleisistä periaatteista niissä tapauksissa, joissa muuten ei voida saavuttaa maanomistajakohtaista riittävää tasapuolisuutta ja hyväksyttävää oikeudenmukaisuutta. A-B toiveet esitimme kesäkuussa 2014 kaavasuunnittelijalle. Suunnitelmassa ei ole toiveitamme huomioitu. A. Esitämme Uitonniementilalle 24:50 AM-alueelle AOrakennuspaikkaa sukupolvenvaihdostilanteen vuoksi. Uudeksi rakennuspaikaksi ehdotamme nykyisestä pihapiirin reunasta pohjoiseen päin 110–120 m pää- mielipide 22.5.2015 3(17) Esitetyt 2 uutta asuinpaikkaa olisivat mitoituksellisesti perusteltavissa, mutta kuten mielipiteessäkin todetaan, niitä ei ole mahdollista osoittaa rajatun s-2 eli kaivosalueen suojavyöhykkeen sisäpuolelle. S-2 -vyöhykkeelle ei kaavassa ole osoitettu kenellekään uusia asumiseen tarkoitettuja rakennuspaikkoja. Rakennusoikeuden määrittelyyn perustuvat periaatteet ovat tasapuolisia ympäristöllisesti samankaltaisilla alueilla. ”Tasapuolistaminen” siten, että joku maanomistaja saisi enemmän kuin muut, ei ole perusteltua. Yleiskaavamääräys sallii kaavaan rajatun maatilan pihapiirin AM-alueen sisällä enintään kaksi kaksiasuntoista asuinrakennus- Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava – mielipiteiden ja lausuntojen huomioonottaminen kaavaehdotuksessa jatkuu… hän. Hiekkainen peltokumpu. Oikein rakennettuna korkeammalle tehty rakennus on vahvempi ja terveempi kuin alavalle maalle. AM maatila-alueella on etelä- ja länsi- suunnassa suomaisemaa ja ainoa suunta on pohjoispuoli nykyisestä pihapiiristä. Kolme rakennuspaikkaa on myyty rannalle Uitonniemen tilalla 15.10.1969 jälkeen. Toiveemme mahdollistaisi mieleisen rakennuspaikan toteutumisen. Asiasta on neuvoteltu alustavasti 11.5.15. B. Esitämme Alapiha 24:48 nimiselle tilalle yhtä Rapaikkaa. Ko. tilalla on yksi uusi rakennuspaikka lohkaistu 15.10.1969 jälkeen. Savon Voiman suurjännitelinjan vuoksi on jouduttu käyttämään kohtuuttomasti rantaviivaa kesämökkitontteja lohkaistessa 60-luvulla. Sähkölinjalle ei saanut ostaja rakennuslupaa. Sähkölinja on myöhemmin poistettu rannalta. Sähkölinjan vetäminen tilan halki oli yhteinen etu kylälle, mutta ei saa olla tilan rasitteena edelleen. Joten esitämme yhtä Ra-paikkaa tonttien 24:40 ja 24:28 väliin siten, että tonttien rajojen väliin jää metsämaata. Tontti voi olla suorakaiteen muotoinen ja rakennuspaikka ylempänä ranta-alueella. Tontti sijaitsee ison järven rannalla. C. Esitämme, että kesämökkipaikkamme Uitonniementilalla muutetaan kaavassa AO -paikaksi. Seuraavalla sukupolvella on mahdollisuus rakentaa vakituinen asunto. Kaavaluonnoksessa on merkitty muillekin tiloille AO-rantapaikkoja 2. Mitoitusperiaatteista Emätilaperiaatteen käyttäminen mitoitusperusteena ei täytä maanomistajien yhdenvertaista kohtelua. Emätilan tarkastelun sijaan mitoituksen tulisi perustua riittäviin selvityksiin ja maanomistajien kuulemisiin. Maanomistajien tasapuolisuuden toteutuminen varmistetaan riittävillä kuulemisilla. Emätilaperiaatteen pitäisi olla vain suuntaa antava. Maankäyttö-ja rakennuslain 62 §:ssä edellytetään vuorovaikutusta kaavaa valmisteltaessa. Osallistuvalta kaavoituksella vähennetään valitukset minimiin ja kaavasuunnitelmassa olevat virheet poistuvat. Yleiskaavaan on Saarikylän R-alueelle suunniteltu 5 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohti. Katsomme, että sen luvun pitäisi olla suurempi, sillä tasapuolisen kohtelun ja kaavan hyväksyttävyyden kannalta on tärkeää, että alueen maanomistajat saavat tilansa pinta-alaan, olosuhteisiin nähden haluamansa määrän rakennuspaikkoja. Vähäinen ylimitoitus on perusteltua myös siksi, etteivät kaikki rakennuspaikat maaseudulla toteudu. Kaavoittaminen ei saa tehdä kohtuutonta haittaa kenellekään maanomistajalle. Kylä- ja rantavyöhykkeiden ulkopuolella hajaasutusluonteinen rakentamisen mitoituksellisena ohjeena esitämme 3-4 rak. paikkaa/ 10 ha emätilakohtaisesti tarkasteltuna. Ja mieluummin käytetään mitoituksen yläpäätä, jos ei ole esim. rantarakennusoikeutta tilalla. 4(17) ta. Esitetty uusi rakennuspaikka ei ole sijainniltaan AM-alueeseen sisältyvää rakentamista. Toisaalta se sijoittuisi selkeästi ranta-alueelle. Kyseisen emätilan rantarakennusoikeus on jo käytetty; mitoituslaskelmien mukaan emätilan oikeus on yhteensä 5 rantarakennuspaikkaa. Emätilalle on jo muodostettu maatilan lisäksi 6 loma-asunnon rakennuspaikkaa. Kylä- ja ranta-alueiden ulkopuolella voidaan sallia haja-asutusluonteinen rakentaminen yleiskaavan yleisten perusteiden pohjalta tapauskohtaisesti harkiten suoraan rakennuslupamenettelyllä. Niitä ei ole tarkoituksen mukaista osoittaa nyt laadittavassa yleiskaavassa. Emätilalle, josta tila 24:48 on osa, on 15.10.1969 jälkeen jo muodostettu 2 rantarakennuspaikkaa; tilat 24:34 ja 24:53. Mitoituksen mukaan ko. emätilan rakennusoikeus on yhteensä 2 rantarakennuspaikkaa eli esitettyä uutta rakennuspaikkaa ei voida osoittaa. Mainittu sähkölinja ei ole vaikuttanut mitoitukseen millään tavalla. Esitetty oleva RA-rakennuspaikka voidaan muuttaa AO-rakennuspaikaksi. Emätilaperiaatteen käyttäminen mitoitusperusteena on vakiintunut käytäntö jo useamman vuosikymmenen ajalta. Periaate on myös oikeuskäytännössä todettu tarkoituksenmukaiseksi ja oikeudenmukaiseksi perusteeksi. Emätilaperiaate on hyvä erityisesti sen takia, että tarkasteltava aluekokonaisuus on aina sama, kiinteä ja pysyvä. Pelkästään maanomistajakohtainen tarkastelu ei voi teoreettisestikaan olla oikeudenmukainen menettely, koska maanomistajuus on vaihtuva ominaisuus. Ei ole perusteltua, että esim. aina maanomistajan vaihtuessa mm. sitä edeltävät emätilalle myönnetyt rakennusoikeudet vaikutuksiltaan ”mitätöitäisiin”. Tällä periaatteella rakennuslupia pitäisi aina myöntää, kun maanomistaja vaihtuu tai tilasta lohkotaan pienempiä tilayksiköitä uusille omistajille. Maankäytön kohtuullisuuden arviointi tulee kohdentaa myös kokonaisuuteen. Nyt kyseessä olevilta emätiloilta on toteutettu rakennusoikeuksia tontteineen jo aikaisemmin jopa enemmän kuin mitoitusperusteet sallisivat. Lisäksi jäljelle jääneillä ko. maanomistajan alueilla on ns. omassa Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava – mielipiteiden ja lausuntojen huomioonottaminen kaavaehdotuksessa Rakennuspaikan muodostamisajankohta, milloin se katsotaan tapahtuneeksi, vaikuttavat olennaisesti rakennuspaikkojen lukumäärään. Esimerkiksi 1962 myyty tontti oli määräalana, jolle oli ostaja hakenut rakennusluvat Sitten kun tämä määräala on lohkaistu seitsemän vuoden päästä, kesällä 1969, niin muodostamisajankohdaksi katsottiin rekisteriin kirjaamisen aika marraskuussa1969. Joten ehdotamme ko. asiaan muuta harkintaa Tontin kaupantekemishetki ja sen vahvistaminen pitäisi olla muodostumisajankohdan perusteena myöskin. Määräalan ostaja on voinut pitkittää lohkomista. 3. Tarkasteluajankohdan yhdenvertaisuus Nilsiässä Juurusveden- ja Etelä-Siilinjärven yleiskaavoissa lukee; rantakaavasäännösten 15.10.1969 voimaantulon jälkeen muodostetut rakennuspaikat luetaan käytetyksi rakennusoikeudeksi. Kuuslahden kaavasuunnitelmassa todetaan, että tarkastelu voidaan myös ulottaa 15.10.1969 ajankohtaa kauemmaksikin. Kohtelun tulisi olla yhdenvertaista saman vesialueen, Juurusveden, rannalla ja kunnan sisällä. 4. Rantavyöhykkeiden arviointi Siilinjärven kunnan maankäyttöpoliittisessa ohjelmassa todetaan: yleiskaavoitetaan suurimpien vesistöjen rantavyöhykkeet Juurusveden rannalla. Kaavasuunnitelmassa puhutaan monessa kodin rantavyöhykkeestä ja ranta-alueesta. Rantavyöhykkeen leveyttä ei ole lainsäädännössä määritelty, se pitäisi arvioida tapauskohtaisesti. Rantavyöhykkeen leveyteen vaikuttavat kasvillisuus, maaston muodot, luonnonolosuhteet, tiet, rakennukset jne. Voidaan katsoa rantavyöhykkeen ulottuvan n. 50–100 m korkeintaan 200 m päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta huomioiden vyöhykkeeseen vaikuttavat asiat. Ranta-alue ulottuu rannalla kauemmaksi kuin rantavyöhyke. Ei ole sama asia puhua rantavyöhykkeestä ja ranta-alueesta yhtä aikaa, varsinkin kun on päätetty kunnassa rantavyöhykkeen kaavoittamisesta. Esim. mitoitusperusteissa ja maa-ja metsätalousalueissa sekä rakennusoikeuden määrittämisessä puhutaan rantavyöhykkeestä ja ranta-alueesta. 5. Rakentaminen maa- ja metsätalousalueille MT-peltoalueille myös rantavyöhykkeen jälkeen hajaasutusluonteinen rakentaminen sallittava ja MA -peltoalueella pitäisi olla maa- ja metsätalousrakentaminen sallittua. On väärin, ne tilat, jotka hoitavat ympäristöään ja pitävät suurella ahkeruudella rannat ja pellot puhtaina puista ja pensaista, niiltä kielletään rakentaminen MA -peltoalueella. Kauniilta pelto näyttää, mutta voi olla peltoalueita, jotka eivät sovellu hyvin maanviljelyyn esim. kivisyyden, maalajien vuoksi, niitä pitäisi saada käyttää rakennuspaikkoina. Rakennukset kaunistavat maisemaa maaseudulla, jos rakennukset suunnitellaan maisemaan ja maaseudulle sopiviksi. 5(17) käytössään olevia rakennuspaikkoja. Tilannetta ei voida tällöin pitää maanomistajan kannalta missään muodossa kohtuuttomana. Mielipiteessä esitetään rajatun tiiveimmän kyläalueen ulkopuolelle samaa rakentamistehokkuutta kuin varsinaisella kyläalueella. Tämä ei ole perusteltua mm. yhdyskuntarakenteellisista syistä johtuen. On perusteltua, että rakentaminen on runsainta esim. kyläpalveluiden läheisillä alueilla. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää mm. yhdyskuntarakenteellisten tekijöiden huomioon ottamista. Jos rakentamisen määrää ei olisi tarve mitenkään rajata tai arvioida keskenään eriluonteisilla alueilla, ei maankäyttöä ohjaavaa yleiskaavaakaan olisi tarpeen laatia. Pääsääntöisesti viitatulla lauseella ei ole erityistä merkitystä ns. normaalisti hajarakentamisluonteisesti rakennetuilla alueilla. Lähinnä ajallisen ulottuvuuden merkitys saattaa vaikuttaa kaavaratkaisuun, mikäli jollekin osa-alueelle on jo muodostunut tai on muodostumassa taajamaluonteinen rakentamisen tiivistymä. Näissä tapauksissa tulee pohdittavaksi onko yleiskaava riittävä väline ohjaamaan ko. alueen rakentamista vai tulisiko aluetta tarkastella jo asemakaavatasoisilla suunnitelmilla. Käytännössä ns. normaalit maastolliset korkeuserot ja rakentamisen vaikutuksien ulottuvuudet omaavilla rannoilla rantavyöhyke on sama kuin ranta-alue. Molemmat kuitenkin sisältyvät käsitteen ranta sisälle. Kaikissa rantayleiskaavoissa sovelletaan mainittuja maastollisia tekijöitä määriteltäessä, onko esim. jokin rakentamispaikka rantarakentamista vai ei. Rantarakentamisen mitoitukseen luetaan yleensä sekä ranta-alueelle että rantavyöhykkeelle sijoittuvat rakentamispaikat. Nyt ko. kaavan laadinnan kannalta kyseessä olevilla ”käsite-eroilla” ei ole mitään ns. mitoituksellista merkitystä. Sekä MT- että MA- alueilla on sallittu maaja/tai metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Merkinnöissä mainittu rakentamisrajoitus (eli asuin- tai loma-asuntojen rakentamisrajoitus) kohdentuu MT-alueilla rannoille ja MA-alueilla kokonaisuudessaan. Rakentamisrajoituksesta ranta-alueen ulkopuolella voidaan perustelluilla syillä poiketa. Esim. jos tilalla ei muualla ole, muutoin mahdolliselle, rakentamiselle soveltuvaa paikkaa. 6. Yleiskaavan määräykset kohta 5.11 Rantavyöhykkeelle ja ranta-alueelle rakentamisesta on Mainitut poikkeukset voivat olla perustelolemassa poikkeuksia. Ranta-alueiden suunnittelutar- luilla syillä mahdollisia. Nämä ratkaistaan kuitenkin kuten muutkin poikkeamisratkaive ei koske maa- ja metsätalouden tai kalatalouden Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava – mielipiteiden ja lausuntojen huomioonottaminen kaavaehdotuksessa 8. maanomistaja mielipide 6(17) harjoittamista varten tarpeellista rakentamista. Tämän lain puitteissa on mahdollista rakentaa asuin-, talous-, että tuotantorakennuksia. Esimerkiksi maatilan sukupolvenvaihdostilanteessa on lain mukaan oltava mahdollista rakentaa tilalle toinen asuinrakennus. Olemassa olevan asuinrakennuksen kanssa samaan pihapiiriin kuuluvan talousrakennuksen rakentaminen on mahdollista. Saunat muodostavat oman talousrakennusten ryhmänsä. Samoin vanhan asuinrakennuksen korjaaminen on mahdollista. Poikkeuksista pitäisi olla kaavasuunnitelmassa. sut kaavasta erillisissä poikkeamislupamenettelyissä. Todettakoon kuitenkin, että olevasta pihapiiristä erilliset asunnot tai saunat muodostavat aina oman rakennuspaikkansa, jotka lasketaan mukaan kokonaismitoitukseen. Mainittujen oikeuksien toteuttaminen on usein mahdollista mitoituksen puitteissa ja mahdollisuuksien mukaan toteutettavissa myös rantojen ulkopuolella. Ko. oikeuksien toteuttaminen ei siten aina tarkoita tai edellytä muista periaatteista luopumista. Onko huomioitu punaisella merkityssä kohdassa oleva venevalkama ja tie rantaan asti joka on lohkottu virallisella maanmittaustoimituksella Oikurin saaren käyttöön. Kyseinen tieyhteys ja venevalkama merkitään yleiskaavaan. Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava – mielipiteiden ja lausuntojen huomioonottaminen kaavaehdotuksessa 7(17) Viranomaiset Osapuoli, pvm 1. Liikennevirasto Lausunto 27.4.2015 Siru Koski, Jani Koiranen Kannanotto Vastine ja/tai vaikutus kaavaan Pohjoisemman kaavakartan alueella kulkevat vesiväylät ovat kokonaisuudessaan esitetty kaavakartalla, mutta osa olemassa olevista vesiväylistä puuttuu etelänpuoleiselta kaavakartalta, johon puuttuvat väylät tulisi lisätä. Väylien sijaintitiedot ovat saatavissa veloituksetta Liikenneviraston meri- väyläyksiköstä (yhteyshenkilönä Jani Koiranen, [email protected], p. 0295 34 3355). Mahdolliset puuttuvat vesiväylät merkitään kaavakartalle. Mainittua RA-ryhmää siirretään hieMerenkulun kiinteät turvalaitteet sijoittuvat kaavaman pohjoiseen, niin varmistetaan alueella pääosin M- ja MY -alueille. Kaavassa on riittävät näkyvyydet ko. linjataululle. esitetty Laajalahden eteläkärkeen loma- asuntojen aluetta (RA 4 -kaavamerkintä), joka sijoittuu Liikenneviraston linjataulun välittömään läheisyyteen. Liikennevirasto huomauttaa, että rakenteilla tai rakennuksilla ei saa estää vesiliikenteen kiinteiden turvalaitteiden näkyvyyttä vesiväylille. Kaavoitettaessa ranta-alueita vesiväylien läheisyyteen, rakennusten ja muiden rantarakenteiden suunnittelussa, sijoittamisessa sekä toteuttamisessa tulee huomioida vesiliikenteen aiheuttama aallokko ja rantaeroosio. Rautateiden osalta Liikennevirastolla ei ole huomautettavaa. 2. Metsäkeskus Lausunto 19.5.2015 Seppo Niskanen Ei huomautettavaa kaavasta. Suomen metsäkeskus kiittää lausuntopyynnöstänne. Metsäkeskuksella ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksen sisällöstä. Kaavaluonnos ohjaa näkemyksemme mukaan lähinnä kaavoitettavan alueen pientalo-, ranta- ja lomarakentamista ja sillä ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen metsätalouteen. Ehdotus turvaa metsätalouden harjoittamisen kaavaalueella metsätaloutta ohjaavan metsälainsäädännön mukaisesti. Ranta-alueiden metsänkäsittelyssä metsänhoitosuositukset tukevat osaltaan kaavan tavoitteita. Näemme myönteisenä, että kaavamääräyksissä ei edellytetä toimenpidelupia metsien käsittelyssä. Mikäli kyseessä oleville alueille rakennetaan teitä tai sähkölinjoja, olisi tärkeää, että tiet palvelevat osaltaan myös metsätaloutta ja että sähkölinjojen yhteydessä tehdään tarvittavilta osin esimerkiksi varastopistoja. Metsäkeskus pitää tärkeänä, että Pohjois-Savossa on mahdollisimman hyvät puitteet kannattavan metsätalouden ja kilpailukyisen metsäteollisuuden harjoittamiselle myös tulevaisuudessa. Erilaisissa stretegioissa, suunnitelmissa, ohjelmissa - myös maankäytön suunnittelussa - on tärkeää huomioida vaikutukset metsäalan tuleviin mahdollisuuksiin. Yleiskaavojen osalta toivomme mm. seuraavia asioita: • Metsätaloudelle ei aseteta liikaa rajoitteita (esim. toimenpidelupa). Metsätalous- alueilla voinee tukeutua lähinnä metsälakiin ja erityistapauksissa Hyvän metsän- hoidon suosituksiin. • Kaavamerkinnät ja –määräykset ovat selkeitä, yliselitteisiä ja yhdenmukaisia • Kaavat ovat metsätoimijoiden käytössä digitaalisessa muodossa • Kaavojen sisältö ja esimerkiksi Metsäkeskuksen paikkatieto mm. luontokohteista vastaavat toisiaan. Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava – mielipiteiden ja lausuntojen huomioonottaminen kaavaehdotuksessa 3. Tukes Lausunto 19.5.2015 Leena Ahonen, Aki Ijäs 8(17) Kaavamuutoksen kohteena oleva alue sijaitsee osittain Ei huomautettavaa kaavasta. Yara Suomi Oy:n Siilin- järven kaivosalueen läheisyydessä sekä Yara Suomi Oy:n Siilinjärven tuotantolaitoksen Seveso II -direktiivin (96/82/EY) mukaisella konsultaatioalueella (yleiskaavaluonnoksessa merkintä SV-1). Yara Suomi Oy:n Siilinjärven tuotan- tolaitos on turvallisuusselvityslaitos siellä varastoitavien terveydelle ja ympäristölle vaarallisten sekä palo- ja räjähdysvaarallisten kemikaalien perusteella. Tuotantolaitoksen turvallisuusselvityksessä on arvioitu mm. ammoniakki- ja rikkidioksidionnettomuuden sekä ammoniumnitraattipitoisen lannoitteen humahduksesta tai leimahduksesta aiheutuvan onnettomuuden vaikutuksia. Tuotantolaitoksen mahdollisten suuronnettomuuksien ERPG-3- tai IDLH- arvojen mukaisten kaasupitoisuuksien on arvioitu yltävän enimmillään noin 500 - 2000 metrin päähän päästä lähteestä mm. sääolosuhteista riippuen. ERPG-3 ja IDLH -arvojen mukaisia suojaetäisyyksiä voidaan käyttää arvioitaessa etäisyyttä pientaloihin tai muihin kohteisiin, joissa oleskelee kerrallaan vain pieni määrä ihmisiä. Herkkien ja hitaasti evakuoitavien suojaetäisyydet ovat edellä mainittuja arvoja suurempia. Yara Suomi Oy:n kaivosalueen toimintojen (mm. matriisin, ammoniumnitraatin ja räjähteiden varastointi) ei arvioida aiheuttavan vaaraa kaivosalueen ulkopuolelle tai yleiskaavaluonnoksen alueelle. Tukes katsoo, että Yara Suomi Oy:n tuotantolaitoksen suuronnettomuusvaarat tulee huomioida yleiskaavasuunnittelussa ja suhtautuu varauksella asuinrakennusten sijoittamiseen alle 2000 metrin etäisyydelle tuotantolaitoksesta. Tukes voi arvioida tuotantolaitoksen konsultointivyöhykkeelle tulevia muutoksia tarvittaessa tarkemmin mahdollisessa asemakaavavaiheessa. 4. Viranomaislautakun- Kaavaselostuksen mukaan yleiskaavan keskeisimmät ta tavoitteet liittyvät rakentamisen ohjaukseen Kuuslahden kylä- ja ranta-alueilla. Kaava-alue on jaettu rakenlausunto 19.5.2015 tamisen määrää ohjaaviin vyöhykkeisiin. Tiheintä rakentamista ohjataan Kuuslahden kyläalueelle (AT). Yleiskaavalla pyritään osoittamaan myös riittävä määrä rakentamattomia alueita luonnossa liikkumiselle ja vesiliikenteelle. Luonnonympäristön suojelun kannalta tavoitteena on turvata arvokkaiden alueiden ja erilliskohteiden säilyminen riittävän laajoilla aluevarauksilla ja kaavamääräyksillä. Tavoitteena on myös ohjata rakentamista siten, että Yara Suomi Oy:n tuotantolaitokset ja kaivosalueet sekä muut rakentamista rajoittavat toiminnot (erityisesti lentokentän ja tiestön melualueet) otetaan yleiskaavaratkaisussa huomioon. Viranomaislautakunta yhtyy kaavaselostuksessa esitettyihin tavoitteisiin erityisesti luontoympäristön ja rakentamista rajoittavien tekijöiden huomioon ottamisen osalta. Lautakunta pitää myös rakentamisen painopisteen ohjaamista Kuuslahden kyläalueelle kannatettavana huomioiden kuitenkin Yaran kaivosalueen läheisyyden aiheuttamat rajoitukset. Myös rantarakentamisessa rakennuspaikat tulee sijoittaa keskittäen siten, että rannoille jää myös täysin rakentamattomia alueita. Kaavassa on ko. alueella todettu oleva Lautakunta korostaa, että yleiskaava-alueella on ratilanne. Kaavarajauksen muuttamiselle kentamista rajoittavia ympäristöhaittoja. Kaava-alue sijoittuu etelässä osittain lentokentän melualueelle (lme ei ole perusteita. 55) sekä pohjoisempana Yaran tuotantolaitosten suoja-alueelle (sv-1) ja kaivoksen suojavyöhykkeelle (sv2). Lisäksi kaava-alueen läpi kulkee rautatie ja kantatie 75, joiden melualue (me) rajoittaa rakentamista. Alueiden rajaukset pohjautuvat aikaisempiin selvityksiin (mm. lentokentän meluselvitys, Yaran YVA- ja ympäristölupaselvitykset sekä tie- ja rautatiealueiden meluselvitykset). Lautakunta pitää selvityksiä sinänsä Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava – mielipiteiden ja lausuntojen huomioonottaminen kaavaehdotuksessa Viranomaislautakunta jatkuu…. 9(17) riittävinä, mutta toteaa, että mm. lentokentän melualue voi tulevaisuudessa lisääntyvän sotilaslentotoiminnan myötä laajentua ja Yaran kaivostoimintojen aiheuttamat ympäristöhaitat määrittyvät kaivostoiminnan laajenemissuuntien mukaisesti. Maakuntakaavassa osoitettu kaivostoimintojen suojavyöhyke (sv-2) ei todennäköisesti ole riittävä jo toteutumassa olevien sivukiven läjitysalueiden laajennuksien (erityisesti ns. Itäläjitys) kohdalla. Viranomaislautakunta pitää tärkeänä periaatteena, että ympäristöhaitta-alueille ei osoiteta uutta asumista tai muita herkkiä toimintoja. Erityisen hankala alue on Yaran kaivostoimintojen vaikutusten kannalta Kortteisen alue, jonka pohjoispää sijoittuu lähes kiinni tulevaan sivukiven läjitysalueeseen. Kortteisen alueen osalta tulisi harkita alueen rajaamista yleiskaava-alueen ulkopuolelle, jolloin alueen maankäyttö tarkasteltaisiin tulevassa Yaran kaivosalueen yleiskaavassa. Viranomaislautakunta toteaa, että luonto- ja maisemaarvojen selvittäminen on tehty kaavatyössä kattavasti. Luontoselvityksessä on selvitetty suunnittelualueen luonnon kannalta arvokkaat alueet. Luonnonarvoiltaan merkittäviä alueita ovat mm. tulvarannat, luonnontilaiset suot, kalliokasvillisuus, jokien suualueet, lähteet ja lähteiköt, rehevät lahdet ja ruohikot. Kaavaluonnoksessa luonto- ja maisemakohteet on huomioitu ja osoitettu alue- ja rajausmerkinnöillä. Lautakunta toteaa, että luontoarvoiltaan merkittäville alueille ei tule osoittaa uusia rakennuspaikkoja. Huomioita kaavakartasta ja kaavamääräyksistä: - lautakunta katsoo, että maisemallisia tai erityisiä ympäristöarvoja omaavien alueiden (MU ja MY) sisälle saariin sijoittuvat loma-asuntoalueet (RA) tulisi pääsääntöisesti osoittaa RA-2-merkinnällä Yaran toimintojen melualueelle (tme 45) sijoittuvien loma-asuntoalueiden osalta tulisi selvittää niiden osoittaminen RA-1 -merkinnällä. Tämä koskee erityisesti Kortteisen pohjoispäähän sijoittuvia RA-alueita, joissa Yaran kaivosalueen ns. Itäläjityksen laajentamisen melu- ja pölyvaikutukset ovat merkittäviä - lautakunta esittää Aittosaaren saaristokokonaisuuden (luontoselvityksen kohde 4, luo-1-rajaus) merkitsemistä kokonaisuudessaan (myös vesialue) perustettavaksi luonnonsuojelualueeksi (SL). Vesialueella on linnustollisia arvoja erityisesti saarten keskelle jäävällä karikkoisella vesialueella (4b). 5. Terveydensuojeluviranomainen Lausunto 22.5.2015 Aili Heikkinen Ympäristöterveydenhuollon näkökulmasta yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on järkevää, koska silloin ympärivuotista asutusta voidaan ohjata alueille, joilla on tai tulee olemaan vesi- ja viemäriverkosto. Suunniteltu yleiskaava-alue on osittain tällä hetkellä järjestetyn vesi- ja viemärihuollon piirissä, mutta vesihuoltolaitosten toiminta-aluetta on rakentamisen toteutuessa laajennettava joiltakin osin mm. Kiukonmäessä ja Marjomäentiellä. Viranomaislautakunnan 19.5.2015 § 27 antamassa lausunnossa todetaan, että kaivostoimintojen suojavyöhyke ei todennäköisesti ole riittävä ja sen vuoksi viranomaislautakunta esittää suojavyöhykkeen laidalla olevan Kortteisen alueen rajaamista pois yleiskaavasta. Lisäksi viranomaislautakunta esittää, että Yaran toimintojen melualueelle (tme 45) sijoittuvien loma-asuntoalueiden osalta tulisi selvittää niiden osoittaminen RA-1 –merkinnällä alueella esiintyvien pöly- ja meluhaittojen vuoksi. Terveydensuojeluviranomainen suosittelee RA-1 –merkinnän käyttöä ko. lomaasuntoalueella. RA-rakennuspaikat eteläosan saarissa kuten Rahvo ja Otus ja muuallakin pienissä saarissa osoitetaan merkinnällä RA-2. tme 45 -melualueelle sijoittuvat RArakennuspaikat osoitetaan RA-1 merkinnällä. Esitetyn mukaisesti ko. vesialue osoitetaan SL-alueen osaksi. Kaavassa on ko. alueella todettu oleva tilanne. Kaavarajauksen muuttamiselle ei ole perusteita. tme 45 -melualueelle sijoittuvat RArakennuspaikat osoitetaan RA-1 merkinnällä. Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava – mielipiteiden ja lausuntojen huomioonottaminen kaavaehdotuksessa 6. Pohjois-Savon liitto lausunto 19.5.2015 Paula Qvick Suvi Jousmäki 7. Metsänhoitoyhdistys Lausunto 22.5.2015 Pekka Sahlman, Jukka Hujala 10(17) Ei huomautettavaa kaavasta. Valmisteilla oleva yleiskaava on voimassa olevien maakuntakaavojen mukainen. Osayleiskaavaratkaisussa on huomioitu Pohjois-Savon maakuntakaavassa osoitettu, Yaran kaivosalueen ympärille sijoittuva suojavyöhyke. Kaivostoiminnasta aiheutuvien vaikutusten vuoksi on hyvä, ettei suojavyöhykkeen alueelle ole yleiskaavaluonnoksessa osoitettu uutta asumista. Jatkosuunnittelussa olisi hyvä huomioida Varan kaivosalueen mahdollinen kehittyminen ja sen vaikutukset lähialueen maankäyttöön. Lausuntonamme toteamme, että maa- ja metsätaloudelle ei ole syytä asettaa tarpeettomia rajoitteita kaavoituksen yhteydessä. Pidämme oikeana ratkaisuna sitä, että metsäalueille ei ole esitetty MRL 128 pykälän mukaista maisematyölupaa. Huomautamme myös, että metsälain tarkoittamat elinympäristöt eivät metsälain mukaan ole laaja-alaisia ja nämä elinympäristöt otetaan metsätalouden toimenpiteissä huomioon ilman kaavamerkintääkin. Kaavaluonnokseen on merkattu luo 3 -alueita, joista todetaan, että ne ovat potentiaalisia liito- oravan lisääntymis- tai levähdysalueita. Tällaisia merkintöjä ei kaavaan tule tehdä eikä erityisiä toimenpidelupia edellyttää, sillä niille ei ole luonnonsuojelulain mukaan tai muutoinkaan mitään perustetta. Liito-orava on osoittautunut hyvin joustavaksi elinympäristönsä valinnassa. Kunta kaavoittajana on astumassa erittäin heikoille jäille, jos se ryhtyy merkitsemään kaavoihin potentiaalisia kohteita. Vaarana on epätasa-arvoinen maanomistajien kohtelu ja kunnalle myös korvausvelvollisuuden syntyminen ilman että on mitään näyttöä suojeltavan lajin olemassaolosta. Luonnonsuojelulaki turvaa liito-oravan suojelun riittävästi myös kaava-alueilla. Metsätalouden toimenpiteiden yhteydessä esiin tulevat liito-oravahavainnot otetaan toiminnassa lain ja ohjeitten mukaisesti huomioon. Kaavoitus on pitkän aikavälin maankäytön suunnittelua ja siihen liito-oravan suojelu yleensäkin soveltuu huonosti. Naaras elää pesäpuussa 3-4 vuotta ja jos tilalle ei tule uutta liito-oravaa, tulisi parin vuoden päästä eläimen lähdöstä suojelustatus poistaa ja muuttaa myös kaavaa siltä osin. Potentiaalisiksi merkityille alueille on tehty liito-oravaselvitys toukokuussa 2015. Selvityksessä ei havaittu merkkejä liito-oravasta millään alueella. Tehtyjen selvitysten perusteella luo-3 merkinnät voidaan poistaa tästä yleiskaavasta. Rakentamisen mitoitukseen emme ota kantaa, mutta on hyvä, että maa- ja metsätalous valtaisille alueille ei suunnitelmallisesti kohdenneta uutta rakentamista ja että kaavalla ei ole tarkoitus missään määrin rajoittaa maa- ja metsätalouden kannalta tarpeellista rakentamistoimintaa. 8. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Lausunto 25.5.2015 Tapio Laaksonen 9. Puolustusvoimat Lausunto 25.5.2015 Rakennettu kulttuuriympäristö on kaavaluonnoksessa vielä puutteellisesti huomioitu. Kaava-alueella on tarkoitus tehdä vuoden 2015 aikana rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin täydennys. Kaavaluonnoksessa on osoitettu SR- merkinnällä rakennuskohteita ja km-merkinnällä 4 kulttuurimaisema-aluetta. Yksittäisten rakennuskohteiden lisäksi rakennusinventoinnin täydennyksessä on aiheellista tarkastella myös kulttuurimaisema-alueita. Rakennetun kulttuuri-inventoinnin täydennys on valmistumassa. tältä osin yleiskaavaa tullaan täydentämään. Todetaan lausunto. Meluhaitta on Karjalan lennoston toiminta aiheuttaa kaava-alueelle meluhaittaa. Kaavaluonnoksessa on huomioitu Kuopi- otettu kaavaratkaisussa huomioon. on lentoaseman lentotoiminnan aiheuttama melualue ja melualueen rajoitukset. Lentotoiminnan aiheuttaman meluhaitan lisäksi satunnaista melua aiheuttaa myös varusmiesten ja henkilökunnan koulutukseen liittyvä ampumatoiminta. Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava – mielipiteiden ja lausuntojen huomioonottaminen kaavaehdotuksessa Puolustusvoimat jatkuu… 10. MTK Siilinjärvi ry Lausunto 25.5.2015 Hanna-Liisa Nousiainen Puolustusvoimat esittää, että kaavakartan yleiskaavamääräyksiin lisätään kaikkia alueita koskien seuraavat lauseet: ”Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista tulee aina pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta koko kunnan alueella. Yksittäisiä alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeita pientuulivoimaloita saa rakentaa, mikäli ne eivät rajoitu puolustusvoimien vakituisessa käytössä oleviin alueisiin. Tuulivoimahankkeisiin liittyen puolustusvoimat antaa erikseen pyydettäessä yleensä omat erilliset lausuntonsa tutkavaikutuksien tarkemmasta selvitystarpeesta ja tuulivoimahankkeiden hyväksyttävyydestä puolustusvoimien kannalta.” 11(17) Tällä yleiskaavalla ei ratkaista tuulivoimaloihin liittyviä rakentamismahdollisuuksia eikä - rajoituksiakaan. Esitettyjä määräyksiä ei ole perusteltua kirjata tähän yleiskaavaan. 1. Siilinjärven kunta on pinta-alaltaan pieni ja etäisyyk- Yleiskaavaratkaisu tukee kuntastratesiltään lähellä kaikkea. Joka puolelta kuntaa on keski- giaan kirjattua tavoitetta monipuolisista asumismahdollisuuksista. määrin vain 7-15 km keskustaan ja yhtälailla matkat kaupunkiin ovat lyhyet. Matkat eivät ole este asumiselle Siilinjärven kunnan perimmässäkään nurkassa. Tämän hetken trendi on edelleen asua maaseudulla hyvien kulkuyhteyksien varrella. Siilinjärven kunta kokonaisuudessaan edustaa tällaista trendikuntaa. Tätä profiloitumista voidaan vahvistaa yleiskaavaratkaisuilla, jolloin lapsiperheetkin ovat aidosti tervetulleita joka puolelle kuntaa. Tällä strategialla saadaan myös ympäristökunnat mukaan aitoon yhteistyöhön. 2. Emätilaperiaatteen käyttö rakennusoikeuksien määrittelyssä Emätilatarkastelu ei saisi saada painoarvoa rakennuspaikkojen määrittelyssä, koska se ei ole MRL:n mukainen eikä sitä ole asetuksessakaan. Sen rooli voisi olla vain hyvin ohjeellinen. Haluamme tuoda myös keskusteluun seikan että Suomessa aina uusi sukupolvi joutuu ostamaan tilan vaikka kauppa tapahtuisi vanhempien ja lapsen välillä. Siten sama maatila tai muu maaalue tulee maksetuksi moneen kertaan. Tähän seikkaan vedoten tuntuu kohtuuttomalle että jollain tilalla/maa-alueella aiempi sukupolvi on voinut käyttää jo tulevien sukupolvien rakennusoikeudet. Siksi emätilaperiaate joutaisi romukoppaan vanhentuneena käytäntönä. Jokaisella maanomistajalla on oltava täysi oikeus päättää omistamansa maan kohtalosta. Lisäksi Siilinjärven kunnanvaltuusto on hyväksynyt v.2013 rakennusjärjestyksen, jossa on määritelty suunnittelutarvealueita ja ranta-alueiden yleisiä reunaehtoja. Miksi pitää olla useita päällekkäisiä rakentamista rajoittavia ohjeistuksia? Halutaanko näin ohjailla kunnalle täydellinen määräysvalta kunnan rajojen sisällä olevien maiden käytöstä ja siten määrätä jopa maanomistajan puolesta? 3. YARAn suoja-alueiden vaikutus maanomistajien rakennusoikeuksiin YARAN kemianteollisuuden vaatimat suoja-alueet, suojavyöhykkeet ja melualueet aiheuttavat maanomistajille rajoitteita. Maaomistajien oikeus heille kuuluviin rakennuspaikkoihin tulee edelleen varmistaa suojaalueiden ulkopuolelta rakennuspaikkojen siirtoina tai jopa korvausmaana muualta. Emätilaperiaatteen käyttäminen mitoitusperusteena on vakiintunut käytäntö jo useamman vuosikymmenen ajalta. Periaate on myös oikeuskäytännössä todettu tarkoituksenmukaiseksi ja oikeudenmukaiseksi maankäytön suunnittelun perusteeksi. Se toteuttaa MRL:n kaavoitukselle asettamia sisältövaatimuksia. Emätilaperiaate on hyvä juuri sen takia, että tarkasteltava aluekokonaisuus on aina sama, kiinteä ja pysyvä. On luonnollista, että alueella jo tapahtunut rakentaminen tulee ottaa huomioon. Pelkästään maanomistajakohtainen tarkastelu ei voi olla oikeudenmukainen menettely, koska maanomistajuus on vaihtuva ominaisuus. Ei ole perusteltua, että esim. aina maanomistajan vaihtuessa mm. sitä edeltävät emätilalle myönnetyt rakennusoikeudet vaikutuksiltaan ”mitätöitäisiin”. Tällä periaatteella rakennuslupia pitäisi aina myöntää, kun maanomistaja vaihtuu tai tilasta lohkotaan pienempiä tilayksiköitä uusille omistajille. Rakennusjärjestystä sovelletaan alueilla joille ei ole laadittu esim. maankäyttöä kokonaisuudessaan ohjaavaa yleiskaavaa. Rakennusjärjestys ja kaava eivät siis ole päällekkäisiä vaan toisiaan täydentäviä. Laskennallisia rakennuspaikkoja on mahdollisuuksien mukaan kohdennettu, ns. rajoitealueilta, toisaalle saman maanomistajan omistamille alueille. Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava – mielipiteiden ja lausuntojen huomioonottaminen kaavaehdotuksessa MTK jatkuu…. Lopuksi: Ihannetilanne olisi että ainakin viljelyalueet säilytettäisiin aina viljelykäytössä ja turvattaisiin maaseutuelinkeinojen jatkuvuus, kuten kaavavalmisteluaineistossakin on hyvin huomioitu. 11. Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta toteaa lausuntonaan seuraavaa: • yleiskaavalla osaltaan toteutetaan ja tarkennetaan Pohjois-Savon maakuntakaavaa, ja sillä on mahdollistettava uutta rakentamista alueelle • tekninen lautakunta katsoo, että suunnittelualue on jatkossakin pidettävä maaseutumaisena eikä alueelle saa muodosteta asemakaavaa vaativia taajamia • sijoittuvan asutuksen on tukeuduttava jatkossakin nykytilanteen mukaisesti kylän omien palveluiden (mm. koulu, työväentalo) ohella erityisesti Siilinjärven keskustaajaman palveluihin. Kuuslahden koulun toiminta on turvattava myös jatkossa osoittamalla alueelle uusia rakennuspaikkoja. • kyläalueelta on hyvät liikenneyhteydet (valtion tiet, yksityistiet) kirkonkylälle, myös kevyenliikenteen osalta. Tähän kohtaan teknisellä lautakunnalla ei ole huomauttamista. • alueella on siirtoviemäri ja yhdysvesijohto sekä vesiosuuskuntien valmiit ja tulevaisuudessa rakennettavat verkostot, joten alueen asukkailla on mahdollisuus siirtyä keskitetyn vesihuollon piiriin. Yleiskaavalla on osoitettava keskitetyn vesihuollon piiriin tulevat alueet (erityisesti rantarakentamisen alueet). • tekninen lautakunta pitää yleiskaavaa merkityksellisenä kunnan kehittämisen kannalta. lausunto 19.5.2015 12. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lausunto 5.6.2015 12(17) Vesi- ja viemäriverkoston toimintaalueet määritellään erikseen. Lisätään toiminta-alueet kaavaselostukseen Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue (jäljempänä ELY-keskus) pitää hyvänä, että Siilinjärven kunnan yleiskaavoitus etenee ja esittää lausuntonaan: Neuvottelutarve: Kaavasta on pidetty jo useita viranomais- ja työneuvotTyöneuvottelu pidetty 7.10.2015. Muisteluja. Ainakin työneuvottelu on tarpeen pitää ennen tio. kaavaehdotuksen nähtäville asettamista. Yleiskaavaluonnos noudattaa keskeisillä osiltaan Kuopion seudun maakuntakaavaa. Melu ja tärinä: Merkittävät vaikutukset valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden näkökulmasta on vielä kaavaselostuksessa tunnistettava ja arvioitava esimerkiksi melu- ja tärinävaikutuksia niiden näkökulmasta. "Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa." Kantatien melualue on osoitettu kaavakartalla, mutta kaavaselostuksesta ei käy ilmi mihin tietoihin merkintä perustuu. Melualueen määritysperusteet (nykytilanne, ennuste, liikennemäärät?) tulee esittää kaavaselostuksessa. Kaavassa käytettyjen meluselvitysten laatimisajankohta, tavoitevuosi ja laatija on tarpeen kertoa kaavaselostuksessa. Melutarkastelu on kantatien osalta tehty, mutta se on syytä tehdä myös radan osalta. Vähintään on tarpeen ilmoittaa nykyinen ja arvioida tuleva liikennemäärä radalla. Uusien lomarakennuspaikkojen osoittaminen saariin lentomelualueelle ei tässä laajuudessa ole hyväksyttävää (vrt. Valtioneuvoston päätös n:o 993/1992 melutason ohjearvoista) Lentomelualueilla saarissa tulee harkita huomattavasti maltillisemman mitoituksen käyttämistä ja rakennuspaikkojen poistamista kokonaan tai ainakin sijoittamista mahdollisimman kauas meluläh- Melu- ja tärinävaikutusten arviointia lisätään kaavaselostukseen. Uusia rakennuspaikkoja ei sijoitu tie- tai raideliikenteen melu- ja tärinäalueille. Lisätään selvityksen tiedot ja määritysperusteet kaavaselostukseen. Luonnoksen muuttamiselle ei ole perusteita. 55 dBA:n lentomeluvyöhyke sopii hyvin myös vapaa-ajan asumisen tarkasteluun, koska lomakaudella (kesä-elokuu) ja viikonloppuisin sotilaslentoliikenteen operaatiomäärät ovat pieniä. (vrt. Lentokonemeluselvi- Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava – mielipiteiden ja lausuntojen huomioonottaminen kaavaehdotuksessa ELY-keskus jatkuu… 13(17) teestä. Vaikutusten arvioinnin ja selvitysten perusteella tys 2010) pitää pystyä todentamaan rakennuspaikkojen kelvolliLentomelun osalta ELY:n lausunnon suus. tulkinta on uusi, eikä sitä ole aikaisemmin käytetty (oppaat, LIMEErityishuomio tulee kiinnittää siihen, että lentomelu mietintö, aikaisemmat yleiskaavat, häiritsee loma-asutusta voimakkaammin kuin pysyvää STR- ja poikkeamisluvat) asutusta. Koska eteläosan saariin sijoittuu nyt runsaasEsitetty siirto tarkoittaisi esim. Isoti uutta loma-asutusta, on melualueet merkittävä vapaa-ajan asutuksen raja-arvoista lähtien. Suunnittelun Männyn saaren osalta 500 m siirtoa 4 km:stä 4,5 kilometriin kiitotien päästä, lähtökohtana tulee olla, että lentomelualueelle ei pääjolla ei lentomelun vähenemisen kansääntöisesti voi sijoittaa uusia vapaa-ajan asuntoja ja nalta ole olennaista merkitystä. Ratältä osin yleiskaava vaatii vielä uudelleen tarkastelun. kennuspaikkojen sijainnit ja ilmanRakennuspaikat tuleekin pyrkiä siirtämään alueille, suunnat huononisivat oleellisesti ja jossa valtioneuvoston ohjearvot alittuvat. lentomelu tulisi ilman mahdollista näköhavaintoa yllättävämmin. Saarissa on jo ennestään pienempi mitoitus 3-4 rakennuspaikkaa / muunnettu rantakilometri, kun mantereessa on 5-6. Lisäksi osassa saarissa ei ole lisärakentamista osoitettu lainkaan. Kaivostoiminta: Kaavatyö jatketaan loppuun lausuntoYaran kaivoksen vaikutusalue on laaja ja maankäyttöä jen ja kannanottojen perusteella rajoittavia vaikutuksia tulevaisuudessa ei ole tiedossa, Yleiskaava perustuu maakuntakaamikä aiheuttaa epävarmuutta kaavoitukseen ja vaikutusten arviointiin. Turvallisempi vaihtoehto Kuuslahden vaan ja valmiisiin selvityksiin kaivostoiminnan vaikutuksista ja kaavaosalta olisi ollut odottaa suunnitelmia Yaran tulevasta alueelta. Kaivostoiminta ei laajene maankäytöstä. Kuuslahden kylälle, koska malmio ei jatku siihen suuntaan. Yleiskaava ei myöskään sulje pois mitään vaihtoehtoja uusille valtateiden liikennejärjestelyille. Yleiskaavatyö on tarkoituksen mukaista saattaa loppuun, tulevaisuuden laajennussuuntiin varautuen. Kaivosalueen pitkän tähtäimen suunnitelmien valmistuttua päivitetään ensin maakuntakaava, jonka jälkeen laaditaan Yaran kaivos- ja tehdasalueen yleiskaava. Kaavaratkaisu ja -arviointi perustuvat kaivostoimintaa varten tehtyihin selvityksiin. Tiedossa on, että malmio jatkuu pohjoisen suuntaan, jonka ympärillä tulee varautua riittäviin kaivosalueisiin. Kaavassa on varauduttu Yaran tulevaisuuden laajenemiseen sijoittamalla uudisrakentaminen arvioidun tulevaisuuden vaikutusalueen ulkopuolelle. Esitetyt uudisrakentamisen alueet on läpikäyty yhdessä toiminnanharjoittajan kanssa. Kulttuuriympäristö: Laadittu rakennuskulttuuri-inventoinnin Kulttuuriympäristöt ja luonnonympäristöt tarvitsevat päivitys on ollut kaavaehdotuksen tarkempia tarkasteluja ja Siilinjärven kunta onkin niitä ratkaisun perusteena. Selvityksessä nyt tekemässä. on tarkasteltu myös nuorempi rakennuskanta. Kuuslahden aluetta on inventoitu vuosina 1990-91: Kaavaehdotukseen tulee selvitykseen Siilinjärven rakennuskulttuuri, osa 2 Maaseutu. Julkaiperustuen kaksi suojelutasoa, maasuun on otettu 12 kohdetta, jotka ovat nyt merkittynä yleiskaavaan SR -merkinnällä. Kaava määräystä tulee kunnallinen ja paikallinen, aikaisempien yleiskaavojen tapaan ja sanamuokuitenkin muuttaa siten, että epäselvä sanamuoto doin. "ilman pakottavaa syytä" poistetaan. lnventoituja kohteita on enemmän kuin nuo julkaisussa olevat nyt kaavaan otetut kohteet. Kaavaselostuksessa mainitaan, että inventointia tullaan täydentämään keväällä ja kesällä 2015. Myös 1960- ja 1970-lukujen rakennuskantaa tulee olla mukana inventoinneissa. Kulttuurimaisema-alueen km- merkinnän selostuksessa sanotaan "Miljöön yhtenäisyyden kannalta tärkeitä rakennuksia tai rakennusryhmiä ei saa purkaa eikä Muutetaan sanamuotoa siten, purkamiskielto poistuu ja että kulttuuriympäristön huomioiminen alueella on tär- Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava – mielipiteiden ja lausuntojen huomioonottaminen kaavaehdotuksessa ELY-keskus jatkuu… 14(17) niiden ulkoasua saa muuttaa." Epäselväksi jää, onko esimerkiksi Nilsiän tien varrella Keikkajärven alueella olevat omakotitalot em. tärkeitä rakennuksia? keintä. AT- merkinnällä olevalla kyläalueella AO-kortteleissa sallitaan tiivistä uudisrakentamista osin olemassa olevien omakotitalojen joukkoon. MRL 44.2 §:n mukaan kyläyleiskaavan tulee ohjata riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä alueella. Kun kaava näiltä osin korvaa asemakaavan, voi tämä asettaa vaatimuksia myös kaavan ohjaustavoitteille ja -tarkkuudelle. Epäselväksi jää millä menettelyllä pystytään riittävän tarkasti ohjaamaan rakentamista niin että kukin tiivis alue tulee jollakin lailla yhtenäiseksi ja viihtyisäksi ilman asemakaavaa? Kaavassa osoitetut uudet rakennuspaikat on tutkittu mm. naapurusto, maastonmuodot, luonnonympäristö, maataloustoiminta, ilmansuunnat, liikenneyhteydet ja ympäristöhäiriöt huomioiden. Uudet rakennuspaikat on osoitettu kylämäisellä väljyydellä; uusien pihapiirien väliset etäisyydet tulevat toteutuessaan olemaan vähintään noin 50 m. Kyläkaavan ohjausvaikutus ja –tarkkuus ovat kyläkaavan tarkoitus huomioiden riittävällä tasolla. Luonto: Kaavan luontoselvitykseen on valikoitunut mukaan kohtuuttoman suuri kohdejoukko erilaisia luontokohteita. Kaikki kohteet eivät ole kaavaan merkitsemisen arvoisia, vaikka yleiskaava-alue onkin laaja. Näin suuri kohdemäärä ei noudata yleensä yleiskaavoissa ollutta käytäntöä ja tärkeimmät kohteet hukkuvat pitkien listojen joukkoon. Osa kohdekuvauksista on myös epätäsmällisiä, eikä tekstistä pysty aina varmistumaan siitä, onko kyseessä metsälain 10 § tai vesilain tarkoittama noro, lähde tai Iampi. Rajanveto näiden lakikohteiden ja muuten ympäristöstään eroavien luontokohteiden tai jopa maastonkohtien välillä jää usein epäselväksi. Kohdemäärä on turhan suuri, vaikka luo-kohteilla kaavaselostuksen mukaan vain suositellaankin todettujen arvojen huomioon ottamista. Seuraavaan listaan on koottu käytettävissä olleen aineiston pohjalta ELY -keskuksen kommentteja, mikäli kohteeseen on muutostarpeita. Listaus perustuu vain käytettävissä olevaan tietoon ja mahdolliset uudet inventoinnit voivat vielä vaikuttaa ELY- keskuksen johtopäätöksiin asiassa. kohde 1, 13, 14, 16, 18, 19b, 20,21,22, 24,26,30, 35,35, 36,40,42 ei tarvetta osoittaa kaavassa. kohde 3 ja 15, 25 on epäselvää onko kyseessä metsälain 10 §, kohde. Poistetaan tai inventoitava maastossa tarkemmin. kohde 4 ja 4a, luo-1 merkintä tarpeeton koska kaavassa osoitettu SL-alueeksi. Kohteelta puuttuu yhdeltä luodolta maakuntakaavassa oleva SL-merkintä. kohde 5a, kyseessä ei ole metsälain 10 § kohde, ei ole tarpeen osoittaa kaavassa muuten kuin MY merkinnällä. kohteet 5b ja 5c, ei ole tarpeen osoittaa luomerkinnällä. kohde 5e, mainittava kaavaselostuksessa että rajaukseen kuuluu myös SL-merkinnällä yksi luoto. Toisesta luodosta puuttuu seutukaavaan perustuva SL-merkintä. kohde 51, korjattava kaavaselostukseen että saari on SL -merkinnällä kaavassa. kohde 5g, korjattava selostukseen että Lehtosaari on kaavassa SL-merkinnällä. kohde 7, on epäselvää onko kyseessä metsälain 10 §, kohde. Poistetaan tai inventoitava maastossa tarkemmin. kohde 11, luo on kohteelle parempi merkintä kuin luo-1 (lakikohde). kohde 19a, luo olisi kohdekuvauksen perusteella sopiva merkintä kaavaan. kohde 32, parempi merkintä kuin MY olisi luo. kohde 39, epäselväksi jää mikä on luo merkinnän peruste. lnventoitava tai poistetta- Korjataan luontokohdemerkintöjä ELY:n lausunnon ja Antti Lammin myöhemmin toimittamien lisähavaintojen pohjalta. Lisäksi luontokohteiksi osoitetaan Metsäkeskuksen paikkatietojärjestelmän mukaiset metsälain 10 §:n kohteet (2 kpl). Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava – mielipiteiden ja lausuntojen huomioonottaminen kaavaehdotuksessa ELY-keskus jatkuu… 15(17) va kaavasta. kohde 43, kyseessä ei ole noro vaan puro, jolle oikea merkintä on luo (ei luo-1). kohde 45, oikea merkintä kaavaselostukseen olisi luo-1 kuten kartalla onkin eikä MY. Liito-oravainventointi on tehtävä vuonna 2015 keväällä ainakin kaavaluonnoksessa potentiaalisiksi osoitetuilta alueilta, jonka jälkeen voi vasta todeta lajin asuttamat kohteet ja laittaa ne kaavakartalle asianmukaisella merkinnällä. Inventointi tehty keväällä 2015 – kaikki liito-oravakohteet poistetaan, koska ei merkkejä liito-oravasta. SL- määräyksestä toivotaan poistettavan 5 vuoden toteuttamisen aikarajoitus. Määräystä ei muuteta,koska samaa kuin muissa yleiskaavoissa ja suojelukohteet tulee kohtuullisessa ajassa suojella ympäristönsuojelulain tarkoittamalla tavalla. Kyläalue: Kylä-alueella tulisi mitoituksen olla alueen olosuhteista johtuen maltillisempi ja asutuksen voimakasta lisäämistä esimerkiksi ilman kevyenliikenteenyhteyksiä olevan Marjomäentien alueelle tulee vielä tarkkaan harkita. Vaikutusten arviointia ei tältä osin voida pitää riittävänä. Rakennuspaikkoja vähennetään 7 Marjomäentien varressa; sovittu mo:n kanssa. Mitoituksen mukaista määrästä jää osoittamatta yhteensä noin 20 rakennuspaikkaa mm. kaivosalueen suojavyöhykkeen ja liikenteen melualueiden takia.Vaikutusten arviointia täydennetään. Maankäyttö- ja rakennuslain 44.2 §:n muutoksen (1129/2008) tavoitteena oli laajentaa yleiskaavan käyttömahdollisuuksia suoraan rakentamista ohjaavana kaavana siten, että rakennusluvan erityisten edellytysten täyttyminen voidaan selvittää yleiskaavassa ja tästä annetaan yleiskaavassa erityinen määräys. Kylällä tarkoitetaan MRL 44.2 §:n yksityiskohtaisten perustelujen (HE 102/2008) mukaan useista rakennuksista koostuvaa kylämäistä maaseudun taajamaa. Kyläalueen laajuus on ratkaistava kunkin yleiskaavan yhteydessä erikseen, jolloin osoitetaan ne kaavaan sisältyvät alueet, joita MRL 44.2 §:n määräys koskee. Yleiskaavan tulee alueen olosuhteet sekä suunnitellun rakentamisen määrä ja tehokkuus huomioon ottaen olla riittävä ohjaamaan rakentamista ja muuta maankäyttöä. Yleiskaavassa suoraan rakennuslupamenettelyyn sallittavan rakentamisen tulee sekä määrältään että laadultaan ja mittakaavaltaan olla kyläasutuksen tyyppistä. Määräys voidaan ottaa sellaiseen yleiskaavaan, jossa rakennuspaikkojen likimääräinen sijainti ja niiden lukumäärä on osoitettu kiinteistökohtaisesti. Kevennetyn menettelyn laajennuksella pyritään helpottamaan pienimuotoista asuntorakentamista kylien yhteyteen ja vahvistamaan maaseudun kylämuotoista asumista. Tällainen yleiskaava soveltuu alueille, joilla asuntorakentamisen paine ei ole niin suurta, että sen järjestäminen edellyttäisi erityisiin toimenpiteisiin ryhtymistä. Sen sijaan yleiskaavaa ei voida käyttää suoraan rakennuslupaan oikeuttavana kaavana esimerkiksi taajamien tai kasvavien kaupunkiseutujen lievealueilla, joissa rakentamisen määrä ja tehokkuus edellyttää asemakaavan laatimista. Kyläyleiskaavaoppaassa todetaan, että rakentamispaineen merkittävyyttä tulee aina arvioida tapauskohtaisesti. Eri puolilla Suomea merkittävän rakentamispaineen määrällinen "kynnys" voi vaihdella paljonkin. Rakennuslupaan oikeuttavaa määräystä voidaan käyttää, jos alueeseen ei kohdistu merkittävää rakentamisen painetta. Asuntorakentamisen paineen tulee alueella olla sillä tasolla, ettei se anna aihetta ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin. Säännöksestä seuraa, että kaava-asiakirjoissa on syytä selvittää sekä kyläalueen laajuutta että rakentamisen paineen merkittävyyttä. Kyläkaava sopii kaavamuotona hyvin Kuuslahden kylälle. Siilinjärven kokonaisväestökasvun näkökulmasta Kuuslahden kylän alueelle vuosittain rakennettavat 3-4 omakotitaloa eivät ole merkittäviä. Yksittäisten rakennuspaikkojen tutkiminen kaavassa ja suora luvittaminen kohtuullisessa määrin vähentää byrokratiaa ja turhia lupavaiheita. Jos rakentamisen määrä nousee ennakoidusta, kaavaan asetettu yläraja, 40 uutta rakennuspaikkaa, tulee nopeammin vastaan ja uutta rakentamista aletaan käsitellä STR-lupina. Kyläkaavan mukaisen rakentamisen on tarkoitus säilyttää koulupalvelut kylällä, jotka nykyisellä 1-2 asuinrakennuksen vuotuisella rakentamisella kuihtuisivat nopeasti pois. Kokonaisuudessaan emätilojen (joille on voitu osoittaa uusia rakennuspaikkoja) keskimääräinen mitoitus jää alle 4 rak.paikkaa / 10 ha. Tätä ei voida pitää liian tiiviinä rakentamisen määränä kylämäisillä alueilla. Ratkaisua voidaan pitää myös varsin maltillisena, varsinkin kun otetaan huomioon, että tiiveimmillään ko. kyläalueella emätilan rakentamistehokkuudeksi on jo aikaisemmin ilman kaavoitusta voinut muodostua jopa 13 rp/10 ha. Uudet rakennuspaikat on myös sijaintinsa puolesta osoitettu kylämäisellä väljyydellä; uusien pihapiirien väliset etäisyydet tulevat toteutuessaan olemaan vähintään noin 50 m. Kaavaselostuksessa on tuotu esille oleva kylärakenne. Kyseistä rakennetta nimenomaan täydennetään eikä juurikaan laajenneta. Tulee huomioida, että kyseessähän on nimenomaan kylämäinen rakenne - ei taajama - eikä Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava – mielipiteiden ja lausuntojen huomioonottaminen kaavaehdotuksessa 16(17) kaavallakaan nyt tavoitella tiivistyvää taajamaluonteista rakennetta. Toisaalta kylätarkasteluun keskeisesti liittyy emätilakohtainen tarkastelu, mikä osaltaan vaikuttaa tarkasteltavaan kyläkokonaisuuteen. ELY-keskus jatkuu… Kunnan käyttämä mitoitus vaikuttaa liian korkealle, katsoipa kaavakarttaa, Kuuslahden kylärakenteen kehitystä, ympäristön häiriötekijöitä tai tulevia rakentamistavoitteita vuositasolla. Mitoitustarkastelussa kunta olisi syytä käyttää isommilla tiloilla pintaalaleikkuria (vrt. kyläyleiskaavaopas). Samainen maltillinen pinta-alaleikkuri palvelisi varmasti myös mietinnän alla olevissa hajarakentamisen mitoitusperiaatteissa eikä olisi tasapuolisen kohtelun vastaista. Tällöin jäisi paremmin myös tulevan mahdollisen asemakaavoituksen varaa. Lähes jokainen rakentamaton emätila saisi kuitenkin rakennusoikeutta. Kuuslahti näyttää YKR-Iuokituksen mukaan taajamoituneen 2000- luvulla ja tällä perusteella kyläkaavapykälällä on nimenomaan näissä oloissa vaikea osoittaa kyläalueelle tiiviitä asuinalueita ilman asemakaavaa. Kuuslahti kuuluu Kuopion kaupunkiseutuunkin, joka puolestaan kuuluu kasvaviin kaupunkiseutuihin. Jos alueelle tahdotaan runsaasti tontteja, niin nykylainsäädännön mukaan on järkevää turvautua keskeisen, tiiviimmän alueen asemakaavoitukseen tai sitten on tarpeen pitää mitoitusta riittävän matalalla rakennuspaikkamäärää vähentäen. Myös olemassa olevasta kylärakenteesta kauemmas sijoittuvat rakennuspaikkaryhmät esitetyssä laajuudessa vaikuttavat varsin vieraille. Esimerkiksi Marjomäentieltä, jonne on ajateltu tiivistä uudisrakentamista puuttuvat kevyen liikenteen yhteydet kokonaan ja vesihuollon järjestelyissäkin tarvittanee uusia järjestelyjä. Eli kylärakenteen laajuutta on vielä syytä tarkastella kriittisesti. Kaavassa osoitettu lisärakentaminen ei siten ole luonteeltaan pelkästään olemassa olevan kylärakenteen täydennysrakentamista, vaan merkitsee kyläalueen selvää laajentumista. Samalla kylän asukas- määrä kasvaa merkittävästi. Asukasmäärän lisäys ja hajasijoittuminen saattaa aiheuttaa ongelmia ja kunnalle merkittäviä kustannuksia esim. jätevesihuollossa ja liikennejärjestelyssä sekä palveluiden järjestämisessä. Toki laajassa kyläalueessa on myös omat etunsa, koska tällöin esimerkiksi on kyläalueelle sijoittuvien rakennuspaikkojen määrä ja sijainti yksikäsitteisesti määrätty. Kaavan mitoitus on Siilinjärven kunnan näkökulmasta juuri Kuuslahden kylälle sopiva ja maaseutumaista asumista tukeva. Kyläalueella on jo käytetty ns. pinta-alaleikkuria yli 20 ha emätilojen osalta. Kaavaratkaisu jättää runsaasti suunnitteluvaraa mahdolliseen asemakaavoitukseen, vaikka kunnalla ei pitkälläkään tähtäimellä ole tarvetta eikä halua asemakaavoittaa Kuuslahdella. Kylän jo aikaisemmin rakennetun tiiveimmän alueen asemakaavoittaminen ei ole vaihtoehtoinen ratkaisu luonnoksessa esitetylle. Juuri kyseiselle alueelle kohdentuvat maankäyttöä rajoittavat tekijät, kuten kantatien ja rautatien aiheuttamat melurajoitteet. Ko. alueelle ei siten ole perusteita osoittaa vielä nykyistäkin tiiviimpää maankäyttöä. Kyläalueen rakentamista ei voi verrata asemakaavalla toteutuvaan rakentamiseen. Mitoitus kyläkaavalla max 4 / 10 ha ja asemakaavalla 30–40 / 10 ha. Kun katsotaan kaavan mitoitusta ja millaisiin maankäyttöratkaisuihin se johtaa, niin HE 102/2008:n pohjalta vaikuttaa sille, että Kuuslahdessa ei ainakaan aivan näin korkealla mitoituksella voida poistaa 1.1.2009 voiman tulleen MRL 44.2 §:n muutoksen mukaisesti lain 16 §:n mukainen suunnittelutarvetta (asemakaavan laatimistarve). Siksi AT-alueen suunniteltua rakentamisen määrää on syytä vielä pienentää kyläalueella. Kaavaselostuksen mukaan kaavassa kyläalueelle on osoitettu 170 olemassa olevaa ja 90 uutta rakennuspaikkaa. Jos HE:ssä puhutaan pienimuotoisesta asuntorakentamisesta, joka vahvistaa maaseudun kylämuotoista asumista, ei kaavassa nyt osoitettu uudisrakentaminen esimerkiksi Marjomäentien varteen ole toistaiseksi määrältään ja mittakaavaltaan tällaista. Jos kunnan mitoitusperiaatteet mahdollistavatkin kaavaluonnoksen kaltaisen rakentamistehokkuuden myös suunnittelutarveratkaisuilla (siis ilman maankäytön suunnittelua), niin hajarakentamisen yleisissä mitoitusperiaatteissa lienee tarkentamistarvetta. Kaavalla mahdollistetaan vuositasolla maksimissaan n. 5% Siilinjärvellä rakennettavista omakotitaloista Kuuslahden kylälle. Siilinjärven mittakaavassa kyse ei ole merkittävästä rakentamisen määrästä, vaan rakentaminen tarjoaa mahdollisuuden kuntastrategian ja maankäyttöpoliittisen ohjelman mukaiseen monipuoliseen asumismahdollisuuteen. Hylätyissä maaseuturakentamisen mitoitusperiaatteissa Kuuslahden kyläalueen vyöhyke oli myös tiiveimmin rakennettavaa maaseutualuetta koulupalveluiden säilymisen turvaamiseksi. Epäselväksi jää, miksi joillekin maanomistajille on osoitettu sitovia rakennuspaikkoja sisämaahan ympyröillä kyläalueen ulkopuolella (suunnittelutarvealueel- Ns. kuivanmaan rakennuspaikkoja ei ole osoitettu kyläalueen ulkopuolelle. Kyläalueen ulkopuoliset sisämaa- Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava – mielipiteiden ja lausuntojen huomioonottaminen kaavaehdotuksessa ELY-keskus jatkuu… 17(17) la)? Pelkkä aluemerkintä rakentamiseen voi tällöin olla järkevämpi ratkaisu, koska suunnittelutarveratkaisuilla sitten aikanaan ratkotaan lopullinen määrä eli tasapuolista kohtelua ei liene kyläalueen ulkopuolella antaa tässä vaiheessa osalle esim. "lupauksena kolmesta paikasta", kun asian joutuu kuitenkin suunnittelutarveratkaisulla tutkimaan. alueet eivät ole ns. suunnittelutarvealueita. Mitoitusperuste on kaavassa määritelty näille alueille sellaiseksi, että mahdolliset rakennusluvat on mahdollista harkita ja ratkaista suorilla rakennuslupapäätöksillä. Hyvään kaavoitukseen kuuluu myös infran suunnittelun ja kaavoituksen vuorovaikutus. Kaavassa voisi nyt miettiä, tuleeko koko tiiviillä kyläalueella (AT) olla selkeä määräys viemäriverkostoon liittymisestä eikä vain viittaus toiminta-alueeseen (koska toiminta-alue ei juuri nyt välttämättä vielä ulotu kaikkialle). Nykyiset toimintaalueet on selkeyden vuoksi syytä liittää kaavaselostuksen liitteeksi ja huomioida vaikutusten arvioinnissa. Kyläalueilla tämä kaava korvaa asemakaavan, ja asemakaava-alueet ovat käytännössä automaattisesti toiminta-alueita (vaikka lain tasolla suora viittaus nykyään taitaakin puuttua). Kyse on eri lakiin perustuvasta päätöksenteosta ja tällaiset alueet tulisi nähdäkseni sitäkin kautta määrittää toiminta-alueiksi. Kaavassa ei määrätä viemäriverkkoon liittymisestä, vaan liittymisvelvollisuus tulee yleiskaava-alueella vesihuoltolain mukaisella toiminta-aluepäätöksellä. Kaavan voimaantulon jälkeen koko kyläalue on tarpeen osoittaa viemäriverkoston toiminta-alueeksi. Muilla ranta-alueilla toimitaan hajajätevesiasetuksen pilaantumiselle herkkien alueiden mukaisesti. Vesihuollon toiminta-alueet lisätään kaavaselostukseen. Vesihuollon osalta tulee muistaa, että noudatetaan ensisijaisesti YSL:n mukaan kunnan päättämiä ympäristösuojelumääräyksiä, koska niissä saattaa olla tiukemmat määräykset kuin asetuksessa, erityisesti ranta- ja pohjavesialueet. Tällä perusteella on myös kaavamääräystä tarkistettava. Siilinjärven kunnassa ei ole ympäristönsuojelumääräyksiä, joten kaavaalueella noudatetaan hajajätevesiasetusta. Kaavan keskeisenä tavoitteena maankäytön osalta on Lisätään kuvausta kaavaselostukseen. tukeutua olevaan tieverkostoon. Uusia rakennuspaikkoja ei ole myöskään osoitettu maanteiden melualueille. Tavoitteet on näiltä osin näennäisesti saavutettu, mutta muutoin liikenteellisten vaikutusten arviointi on jäänyt varsin suppeaksi, erityisesti ihmisten liikkumisen näkökulmasta. Kantatie 75 ja maantie 16341 (Marjomäentie) halkovat Kuuslahden hajanaista kyläaluetta. Liikenneturvallisuuden ja päätien sujuvuuden näkökulmasta ei ole tarkoituksenmukaista, että jokaisen kantatiehen lukeutuvan yksityistien varteen on osoitettu runsaasti uusia rakennuspaikkoja. Kevyen liikenteen olosuhteet ovat kantatien 75 varrella melko hyvät, mutta kaavaselostukseen olisi toivottavaa liittää vielä tarkempi analyysi alueen kevyen liikenteen väylien, alikulkukäytävien ja bussipysäkkien sijoittumisesta ja arvioitava ihmisten liikkumiseen, erityisesti koululaisten ja vapaa- ajan liikkumiseen, liittyviä liikenneturvallisuusvaikutuksia. Erityisesti kantatien pohjoispuolelle ja maantien 16341 sijoitettujen rakennuspaikkojen määrä on merkittävä. Esimerkiksi Marjomäentieltä (16341), jonne on ajateltu tiivistä uudisrakentamista puuttuvat kevyen liikenteen yhteydet koko- naan. Joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksia ei ole käsitelty myöskään lainkaan.
