N-otto-ihopist vastasyntyneet 11-2015

Transcription

N-otto-ihopist vastasyntyneet 11-2015
VERINÄYTTEENOTTO-OHJEET
IHOPISTOSNÄYTTEET VASTASYNTYNEELTÄ
Välineitä
Mikronäytteenottoputkia (putkikartta:
http://www.vsshp.fi/fi/toimipaikat/tykssapa/laboratoriot/ammattilaisille/Sivut/default.aspx)
Kapillaareja ja muovitulppia näytekapillaarien
sulkemista varten
Viiltohaavan tekeviä turvalansetteja,
viiltosyvyys korkeintaan 1 mm, kun otetaan näyte alle
2,5 kg painavalta vauvalta ja 1,4 mm, kun vauvan paino
on yli 2,5 kg.
Ihonpuhdistusvälineet
Kertakäyttökäsineitä
Riskijäteastia käytettyjä lansetteja varten
Kylmävaraaja
Haavalaastaria
Tarvittavat putket ja näytemäärän voi tarkistaa Tykslab tutkimusohjekirjasta (http://ohjekirja.tykslab.fi/)
Vastasyntyneeltä ja ihan pieniltä lapsilta ihopistosnäyte otetaan kantapäästä (alle 3 kk tai alle 6 kk
syntymäpainoltaan alle 2,5 kg), muilta nimettömästä tai keskisormesta.
Näytettä ei saa ottaa infektoituneelta, kovettuneelta, aikaisemman pistoksen jäljiltä turvonneelta, mustelmalliselta
alueelta.
Valmistelu
Potilaan nimi ja henkilötunnus varmistetaan aina ennen näytteenottoa.
Näytteenottopaikka lämmitetään ennen pistoa esim. käärimällä lapsen jalkaterän ympärille +39ºC (ei yli
+42ºC) veteen kostutettu kangastaitos tai paperi muovipussissa noin kolmen minuutin ajaksi ennen
näytteenottoa. Sormenpäästä otettaessa käsi voidaan lämmittää juoksevan veden alla.
Näytteenottajan suositellaan käyttävän suojakäsineitä ihopistosnäytteenotossa, koska verikontaminaation
riski on suuri. Käsihuuhdetta käytetään aina ennen ja jälkeen potilaskontaktin.
Näytteenotto kantapäästä:
Kantapäästä otettaessa näyte otetaan kantapään
jalkapohjanpuoleisilta reunoilta (ks. kuva).
Kantaluun kohdalle ei saa pistää
.
N-otto-ihopist.vastasyntyneet ja pienet lapset.doc/8.10.2014/ katselmoitu 11.11.2015
Puhdistetaan iho 80% etanolilla ja annetaan kuivua
Vauvan kantapäähän tartutaan siten, että etusormella ja
peukalolla saadaan muodostettua ihosta ympyrä. Puristetaan
kevyesti niin, että iho täyttyy verellä ja painetaan lansetti
tukevasti ihoa vasten ennen pistoa. Näin saadaan kunnon pisto
oikeaan paikkaan ja kiputuntemus on pienempi. Huomioidaan
myös lansetin pistosuunta, pistetään niin, että ihoon tulevat
viillot ovat samansuuntaisia (kantapäästä– varpaisiin)
Sormenpäänäyte otetaan nimettömästä tai keskisormesta,
pistos tehdään sormenpään sivuun
Kuivataan ensimmäinen veripisara ihonpuhdistuslappuun
Otetaan tarvittavat näytteet huomioiden mahdolliset
tutkimuskohtaiset erityisohjeet. Veri saadaan puristamalla
kevyesti ja löysäämällä välillä, jotta verta kertyy pistokohtaan. Voimakasta puristamista tulee välttää.
Näytteitä sekoitetaan kapillaaria pyörittämällä tai putkea kääntämällä, tarvittaessa myös näytteenoton aikana.
Putkea ei ravisteta.
Pikatesteinä tehtävissä testeissä saattaa olla laitevalmistajan antamia testikohtaisia ohjeita.
Näytteenoton jälkeen
Välittömästi potilaan luona liimataan mikronäyteputkiin tai kapillaareihin tarrat, joihin on merkitty selvästi:
Näytteenottopäivä ja kellonaika
Pyytävä osasto/ tutkimuksen pyytäjä
Potilaan nimi
Henkilötunnus
Pyydetyt tutkimukset
Tai kirjataan vieritestinä saatu tulos potilaan tietoihin.
01.02.08 klo 12.30
123
Hirmuinen Harald
010208A1234
P-CRP
Näytteiden sairaalansisäinen kuljetus
Ihopistosnäytteet toimitetaan mahdollisimman nopeasti näytteenoton jälkeen laboratorioon.
Tutkimuskohtaiset erityisvaatimukset näytteen käsittelylle ja säilytykselle voi tarkistaa TYKSLAB ja
TYKS tutkimusohjekirjasta (http://ohjekirja.tykslab.fi/).
Näytteet kuljetetaan suljetussa näyteastiassa. Näytteet pakataan suljettuun kuljetuspakkaukseen siten,
etteivät ne vahingoitu kuljetettaessa ja suojataan valolta, välttäen näytteiden ravistelua.
Näytteet eivät saa jäätyä kuljetuksen aikana ja kesäaikaan voidaan käyttää kylmävaraajalla jäähdytettyä
kuljetuspakkausta. Kylmävaraaja ei saa olla suorassa kosketuksessa kokoverta sisältävien putkien kanssa.
Näytteiden pakkaus ja kuljetus postitse tai linja-autolla erillisen ohjeen mukaan.
Näytteenottotoiminnat
Tutkimustuloksiin vaikuttavat monet potilaan ateriointiin, rasitukseen, ruumiinasentoon jne. liittyvät
tekijät, jotka tulee ottaa huomioon ennen näytteenottoa.
Näytteenottotoimintoihin kuuluvat laboratoriotutkimusten tilaus, potilaiden esivalmistelu, potilaalle
annettavat ohjeet, näytteiden kuljettaminen sekä tartuntavaarallisten ja eristyspotilaiden näytteenotossa
noudatettavat ohjeet.
Kirjallisuutta:
TYKSLAB tutkimusohjekirja, http://ohjekirja.tykslab.fi/
TYKSLAB potilasohjeet, http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/
Tuokko, Rautajoki, Lehto 2008. Kliiniset laboratorionäytteet - opas näytteenottoa varten
VSSHP sairaalahygieniaohjeet, http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/2877
CLSI H04-A5 Procedures and devices for the collection of diagnostic capillary blood specimens
N-otto-ihopist.vastasyntyneet ja pienet lapset.doc/8.10.2014/ katselmoitu 11.11.2015