Avaa tästä Tiistenjoen kirkon esite

Tiistenjoen
kyläkirkko
Tiistenjoen kirkko sijaitsee Lapuan
Tiistenjoen kylässä kauniilla mäkitöyräällä Lapuanjoen varrella. Oma
kirkko on itsellisten kylien tunnuskuva. Kirkko on rakennettu merkittävältä osin ”kökällä” eli talkootyöllä
ja lahjoitusten turvin.
Kirkkorakennuksen ja sen vieressä
sijaitsevan seurakuntatalon omistaa
kyläkirkkoyhdistys. Jumalanpalvelukset ja muut seurakunnalliset tilaisuudet järjestää Lapuan tuomiokirkkoseurakunta. Seurakunta tukee
kyläkirkkoyhdistyksen toimintaa
vuosittaisella avustuksella.
Tiistenjoen kirkko toimii kesäisin
tiekirkkona ja on avoinna ohikulkijoille ja matkailijoille.
ate
Tiistenjoen ensimmäinen kirkko 1915-1941
Perimätiedon mukaan kirkonrakentamishanke on virinnyt ensimmäisen kerran
jo 1800-luvun alkupuolella. Erilaisia pyrkimyksia kirkon saamiseksi oli ollut jo
useaan otteeseen, kunnes vuonna 1912 perustettiin Tiistenjoen Rukoushuoneyhdistys, nykyiselta nimeltään Tiistenjoen kyläkirkkoyhdistys. Yhdistyksen
toiminnan päätarkoituksena oli kyläkirkon rakentaminen ja toimeen ryhdyttiin
rivakasti. Kyläläisten työn tuloksena vihittiin käyttöön kaunis puurakenteinen
kirkko vuonna 1915.
Ensimmäinen kirkko tuhoutui ankarassa tulipalossa toukokuussa 1941 ja samalla paloi suuri osa Topparinmäellä sijainneista taloista. Ensimmäisestä kirkosta
saatiin pelastettua kuori-ikkunan alttaritaulu, joka sijaitsee nykyisen kirkkosalin sivuseinällä. Vain muutama päivä kirkon palamisen jälkeen pidettiin rauniolla kokous, jossa yksimielisesti päätettiin ryhtyä suunnittelemaan uuden kirkon rakentamista. Mutta heti kesäkuussa kylän asekuntoiset miehet kutsuttiin
isänmaataan puolustamaan. Moni heistä sai viimeisen leposijansa kotikirkkonsa
palaneittein raunioiden vieressä olevalta sankarihautausmaalta.
Nykyinen kirkko valmistui 1953
Kovista ajoista huolimatta kylällä oltiin sitä mieltä, että kirkko rakennetaan uuujjjuu olleiden miesten sanotaan päättäneen ”että jos taistelujen
delleen. Rintamalla
tieltä joskus päästään palaamaan, kirkko on nouseva Topparinmäelle”. Rakennustoimintaa ei sota-aikana voitu aloittaa, mutta vuodesta 1945 lähtien ryhdyttiin vähitellen hankkimaan rakennustarvikkeita. Tämä ei ollut helppoa, koska
sodan jälkeen monet tarvikkeet olivat tiukan säännöstelyn alaisena. Varoja hankintoihin kartutettiin mm. viljankeräyksillä, ompeluseuroilla, maatalousnaisten
myyjäisillä ja saaduilla lahjoituksilla.
Vuonna 1949 Rukoushuoneyhdistys valitsi rakennustoimikunnan, jonka johdolla kirkonrakennustyöt käynnistyivät keväällä 1950. Rakennuspiirrustukset
laati lapualainen rakennusmestari Eero Ojaniemi. Kivijalka tehtiin talkootyönä.
Puurakenteet teetettiin urakalla ja tekijöinä olivat kuortanelaiset Takasen veljekset. Välillä varoja hankittiin lisää keräyksin ja tehtiin taas talkootyötä. Uuden
kirkon vihkiäisiä vietettiin 27.9.1953.
Tietoja kirkkorakennuksesta
- Puurakenteinen, istumapaikkoja n. 550
- Kirkontornin korkeus 42 m
- Alttaritaulun on maalannut taiteilija Kaarlo Lamminheimo. Taulun aiheena
on Raamatun lause: ”Tulkaa minun tyköni kaikki työtätekevät ja raskautetut,
minä annan teille levon”. Sivuseinällä nähtävissä olevan ensimmäisen kirkon
alttaritaulun on maalannut taiteilija Henry Erikson. Taulu esittää Kristuksen
ylösnousemusta ja sitä on kuori-ikkunassa ympäröinyt lasimaalaus.
- Urut ovat peräisin Impilahden kirkosta. Ne oli vuonna 1939 evakoitu sodan
jaloista Lapualle ja Rukoushuoneyhdistys osti ne Impilahden siirtoseurakunnalta. Alunperin urut oli rakentanut lahtelainen Albanus Jurwa ja ne olivat tällöin kaksisormioiset ja 16-äänikertaiset. Näiden urkujen kaikki pillit käytettin
uusiin, Kangasalan urkutehtaan vuonna 1937 rakentamiin urkuihin, joihin tuli
kolme sormiota ja 24 äänikertaaa. Urkuihin tehtiin jonkin verran muutoksia,
kun ne asennettiin Tiistenjoen kirkkoon. Vuonna 2002 urut on perinpohjin
kunnostettu säilyttävän periaatteen peruskorjauksella. Työn teki Urkurakentamo Martti Porthan. Urkujen korjauksen kokonaiskustannus oli 56 000 euroa, joista lahjoitus- ja keräysvaroilla katettiin 82 prosenttia.
- Kirkonkelloja on kaksi kappaletta ja niitä käytetään sähköisellä ohjauksella. Uudempi kello on saatu lahjoituksena Tiistenjoen osuuspankilta vuonna
1976. Vanhempi on peräisin Impilahden kirkosta.
Seurakunnallinen toiminta Tiistenjoen kirkonmäellä
Jumalanpalveluksia järjestetään säännöllisesti noin kaksi kertaa kuukaudessa.
Säännöllistä toimintaa ovat myös lasten päiväkerhot, eläkeläisten päiväpiirit ja
muistipiiri. Kirkossa järjestetään myös konsertteja ja erityismessuja.
Tietoa toiminnasta löytyy Lapuan Sanomista ja Lapuan tuomiokirkkoseurakunnan nettisivuilta.
Seurakuntatalo, hautausmaa ja ympäröivät alueet
Kirkon välittömässä läheisyydessä sijaitsee kyläkirkkoyhdistyksen omistama
seurakuntatalo. Myös sen on suunnitellut rakennusmestari Eero Ojaniemi.
Talo on rakennettu vuonna 1962 - jälleen suurelta osin talkootyönä. Seurakuntatalossa järjestetään mm. perhejuhlia ja kokouksia. Tilavarauksia ottaa
vastaan Tiistenjoen kirkon suntio. Juhlajärjestelyistä voi tiedustella myös
seurakuntatalon emännältä.
Kirkon vieressä oleva hautausmaa on otettu käyttöön vuonna 1928.
Kirkon pihapiirissä sijaitsevaa punaista rakennusta kutsutaan Jyväläksi. Se on
alunperin samalla mäellä suunnilleen nykyisen seurakuntatalon kohdalla sijainnut Tiistenjoen säästöjyvästön viljamakasiini. Rukoushuoneyhdistys osti makasiinin, kun säästöjyvästön toiminta lopetettiin vuonna 1941. Ensimmäisen
kirkon palamisen jälkeen Jyvälä toimi tilapäisenä siunauskappelina.
Lapuanjoen rannassa sijaitsee kyläkirkkoyhdistyksen rantasauna, joka on rakennettu vuonna 1970. Rantasaunan läheisyydessä sijaitsee kalastusseuran laavu
sekä ulkoilmateatteri. Rinteen yläosassa on grillikatos ja lentopallokenttä, joka
on kesäaikaan vilkkaassa käytössä. Vuonna 2014 sankarihaudan rinteeseen valmistui ns. ruumisvaunuvaja, johon tullaan laittamaan esille kyläkirkkoyhdistyksen entisöimät ruumisvaunut. Sinne tullaan myös rakentamaan joulu- ja pääsiäiskuvaelmia kävijöiden iloksi.
TerTervet