Yhteistyöllä perheiden hyvinvointia, JIK ky ja Kuntayhtymä

Yhteistyöllä perheiden
hyvinvointia
Vaikuttavuuden jäljillä
- Mitä tarvitaan tulevaisuuden
perhekeskus- ja lapsiperhepalveluilta?
24.9.2015 Seinäjoki
www.jikky.fi
www.kaksineuvoinen.fi
Mitä perhekeskus
on vuonna 2020
• Jokaisella työntekijällä oma osaamisalueensa, työn painopisteenä
asiakkaan asian hoitaminen mahdollisimman laaja-alaisesti
monialaista verkostoa hyödyntäen.
• Työntekijät on perehdytetty monialaiseen työskentelyyn ja se on
erityinen painopistealue johtamisessa.
• Perustason ja erikoissairaanhoidon välinen konsultaatiorakenne on
toimiva ja palvelee kaikkia osapuolia.
• Tietyt matalan kynnyksen palvelut organisoidaan monialaisesti.
• Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden johtamisverkoston työskentely on entistä tiiviimpää, yhteisistä
toimintatavoista on sovittu ja sopimuksiin on sitouduttu.
• Perhekeskus on paikka, johon perheet voivat hakeutua
mahdollisimman matalalla kynnyksellä ja jossa palvelut
käynnistetään perheiden tarpeen mukaan:
yleinen, varhainen tuki, korjaava.
• Yhteydenotto perhekeskukseen monikanavaisesti:
puhelin, kasvokkainen asiointi, sähköinen asiointi.
• Henkilöstö osaa ottaa luontevasti pienen ja isonkin huolen
puheeksi.
• Tarvittava tukiverkosto kootaan perheen tueksi perusterveydenhuollosta, sosiaalitoimesta, varhaiskasvatuksesta ja tarvittaessa
myös kouluilta esim. lapsen siirtyessä neuvolan ja varhaiskasvatuksen piiristä kouluun sekä mahdollisuuksien mukaan erityissairaanhoidosta.
• Palveluita koordinoidaan joustavasti: perheen ei tarvitse kertoa
tilannettaan moneen kertaan eri toimijoille, vaan perheen luvalla
asiantuntijat jakavat asiantuntemustaan yhteisesti perheen eduksi.
• Koko perhe huomioidaan tuen tarvetta arvioitaessa/palveluja
sovittaessa.
• Palvelut räätälöidään perheiden tarpeisiin, että perheen saama
terveys-/hyvinvointihyöty on riittävä ja palveluiden kustannusvaikuttavuus on mahdollisimman korkea.
• Pysyvät palaute-/keskustelufoorumit (esim. käyttäjäneuvostot ja
asiakasraadit) mahdollistavat jatkuvan vuoropuhelun perheiden/
työntekijöiden/johdon välillä palvelujen kehittämistarpeista.
• Järjestöjen rooli vahvistunut, lisää vapaaehtoistoimintaa ja
vertaistukea.
• Toiminnan painopistettä ja resursseja siirretty korjaavasta ehkäisevään
toimintaan ja varhaiseen tukeen: perhetyön resursseja lisätty,
palvelukoordinaattoreita ja palveluohjaajia palkattu, lapsiperheiden
kotipalvelua on tarjolla kysyntää vastaavasti.
• Korjaavan työn kustannusten nousua pystytty hillitsemään?
• Sote-uudistuksessa muodostettava perhepalveluiden organisoituminen/hallinnollinen rakenne tukee perhekeskustoiminnan
kehittämistä, ylisektorisen johtamisen rakenteet toiminnassa
-> vähentää osaoptimointia ja päällekkäisyyksiä sekä vahvistaa
moniammatillista/monialaista tiimityötä.
• Tiedolla johtaminen ja strateginen johtaminen vahvistuneet,
yhteinen ylisektorinen perhepalveluiden visio määritelty ja strategia
luotu, joiden mukaan työyksiköt toteuttavat toimintaansa.
Mitä muutokseen tarvitaan?
• Asiakaslähtöisyyttä ja tietoisuutta perustehtävästä
•
oivallus ehkäisevän työn hyödystä perheen/lapsen tulevaisuuden kannalta
sekä talouden näkökulmasta
• Yhteistä tahtotilaa ja asenteiden muutosta
•
•
•
uskallusta ja rohkeutta tarkastella omaa toimintaa ja tarvetta muuttaa sitä
oivallusta yksin tekemisen kulttuurin toimimattomuudesta
toisten ja oman ammattitaidon arvostusta
• Innostusta, uskoa muutoksen mahdollisuuteen
• Luottamusta lähityöyhteisöön ja johtoon, sitoutumista
muutostyöskentelyyn
• Henkilöstö-, koulutus- ja hankkeiden tarjoamia
resursseja ja muutostyön tuki
• Hyviä yhteistyökumppaneita ja koulutusta
• Yhteinen visio, kehittämistyön painopisteet
Systemaattiseen, sitkeään ja pitkäjänteiseen
kehittämiseen tarvitaan:
•
•
•
Muutoksen työläyden sietämistä, päätöksiin sitoutumista,
perustehtävän muistuttelua
Koettua hyötyä ja palautetta asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta
Onnistumisen iloa siitä, että yhdessä tekemällä luodaan
uutta ja löydetään paremmin räätälöityjä uusia ratkaisuja
Johtamisen rakenteet, tulokset
ja tutkimustoiminta
• Perhekeskuksen palvelut ovat JIK ky:n toimintaa.
Perhekeskukset toimivat Jalasjärvellä, Ilmajoella ja Kurikassa.
Väestöpohja on n. 35 000 asukasta
(Jalasjärvi 7 834, Ilmajoki 12 173, Kurikka 14 083).
• Perhekeskuksessa toimivat:
- terveydenhoitajat, lääkärit, neuvolan perhetyöntekijät ja -ohjaajat,
lapsiperheiden kotipalvelu
- psykologit, sosiaalityöntekijät (perheneuvola), toimintaterapeutti,
puheterapeutit
Samassa talossa sosiaalitoimen palvelut Jalasjärvellä ja Kurikassa.
Varhaiskasvatus ja koulutoimi ovat kuntien omaa toimintaa.
• Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen on nähty tärkeäksi Kurikan
kaupungissa ja se on JIK ky:n strateginen painopiste (2009)
• Janana historian oleelliset kohdat (seuraavassa diassa)
• Kaikkeen kehittämistyöhön on liitetty tutkimustoimintaa
2000-luvun alusta lähtien
• Kehittämistyön tuloksena: Joustavat ja nopeat peruspalvelut,
aktiivinen koko perheen huomioiva palveluohjaus, moniammatillinen
tiimityö sekä kattavammat kotiin vietävät palvelut mm. perhekeskuksen perhetyö. Kuntalaiset ovat mukana palvelujen
kehittämisessä.
Perhekeskuksen kehittämiseen
liittyvät hankkeet
Lastemme
huominen
alkaa tänään
2000-2002
Akkula
1997-2000
Meidän
porukat
yhyres
2007-2009
Porukalla
palvelua
perheen
parhaaksi
2010-2011
Kaste II
Palmikko-hanke 2013-2016
Sosiaali- ja terveystoimen,
varhaiskasvatuksen, koulu- ja vapaaaikatoimen, seurakuntien ja
kolmannen sektorin yhteistoiminta
Johtamisen rakenteet, tulokset
ja tutkimustoiminta
• Ky Kaksineuvoinen vastaa kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä Evijärven, Kauhavan ja
Lappajärven alueella noin 23 500 asukkaan väestöpohjalla.
Toiminnan lähtökohtana on integroidut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, jotka tuotetaan saman tasoisina ja yhtenevin
toimintamallein kaikkien jäsenkuntien alueella.
• Lapsiperhepalveluissa on painopistettä pystytty
suuntaamaan entistä enemmän ennaltaehkäisyyn
ja varhaisen tuen palveluihin. Korjaavan työn osuus
ja siitä aiheutuvat kustannukset ovat vähentyneet.
• Muutos on tuonut lapsiperheille aikaisempaa monipuolisemmat,
yksilöidyt ja perheen tarvetta vastaavat palvelut.
• Työntekijöillä on ollut mahdollisuus erikoistumiseen ja oman
ammatillisen osaamisen syventämiseen.
• Prosessien kehittämistyö on ollut jatkuvaa. Vaikuttavien
tekijöiden esille nostaminen vaatii lisää tutkimuksellista tietoa.
Asiakkaan polku palvelussa ja
asiakasosallisuus
Asiakas ei koskaan soita väärään paikkaan
Kolmiportaisen tuen malli
• Universaalit palvelut kaikille, varhainen tuki, kun huoli herää ja intensiivinen tuki
tarvittaessa
Aktiivinen huolen puheeksiottaminen ja dialoginen työote
• Palvelut räätälöidään yhdessä asiakkaan/perheen kanssa hyödyntäen tarvittaessa
tiimityötä
• Palvelujen hyötyä seurataan ja arvioidaan eri tavoin ja tehdään tarvittavat muutokset
tiimityötä hyödyntäen
Asiakasosallisuus
• Lapsiperhepalvelujen käyttäjäneuvosto
• Asiakkaat ovat mukana suunnittelemassa toimintaa
• Moniammatillisen perhetyön systemaattiset palautekyselyt
• Palautelaatikot
• Suora palaute asiakaskontakteissa
Asiakkaan polku palvelussa
ja asiakasosallisuus
• Asiakkaan polku palveluissa sisältää ohjausta ja neuvontaa,
tarpeen mukaan yhteisvastaanottoja ja kotikäyntejä muuttuvilla
kokoonpanoilla siten, että asiakkuudessa lähdetään kunkin
perheen yksilöllisistä tarpeista, joihin pyritään vastaamaan
monialaisella yhteistyöllä.
• Asiakkaan palvelun tarve voi nousta esille missä tahansa lasten
ja perheiden palveluissa ja jokaisen toimijan tehtävä on osata
ohjata asiakasta oikean palvelun ja tuen piiriin.
o
Eri työntekijöiden voimavarojen yhdistymisen kautta tapahtuva osaamisen kasvu
(asiakkaita voidaan auttaa enemmän yhteisen työn ja yhteisten työmuotojen kautta)
Kustannusten hillintä ja säästöt (asiakkaat saavat oikea-aikaisia ja riittäviä palveluita, jolloin
paine erityistason palveluihin vähenee)
Monialaisen perhekeskuksen
palvelukokonaisuus:
o
a) Kaksineuvoisen monialaisen perhekeskuksen malli
Alla olevassa kuviossa 2 on esitetty Inno-työryhmän näkemys perhekeskuksen palvelukokonaisuudeksi.
Kaksineuvoisen monialainen perhekeskus
Äitiysneuvola
Lastenneuvola
Lastensuojelu
Perhetyö
Perheneuvola
Kouluterveydenhuolto ja opisk.terv.huolto
Lasten- ja nuorisopsykiatria
(konsultaatiorakenteen kautta)
Varhaiskasvatus
Etsivä nuorisotyö
Nuorten työpajat
Aikuissosiaalityö
Erityispalvelut
Ikäneuvola - sukupolvityö
Kuvio 2. Monialaisen perhekeskuksen palvelukokonaisuus.
Yhdessä tehden perheen parhaaksi
(ylisektorinen yhteistyö)
• JIK ky:n perustaminen on mahdollistanut kehittämistyön yli kuntarajojen
• Yhteistyö on tiivistynyt hankkeiden tukemana
Tarvitaan eri toimijoiden yhteinen näkemys, että saadaan perheiden tueksi
hyvin toimivat palvelut.
Tarvitaan myös yhteisiä foorumeja keskusteluun, suunnitteluun ja toteutukseen.
Palmikko-hanke:
• Ylisektorinen ohjausryhmä: varhaiskasvatus, koulu, JIK ky:n johto, perhekeskus
ja sosiaalitoimi
• Tuloksina: mm. SoPeVa, Ponnari alkukartoitusmalli
Etuna eri ammattikuntien osaamisen hyödyntäminen, pois yksin ja oman talon
kesken tekemisen kulttuurista.
Muita yhteisiä foorumeja:
• Terveyden edistämisen työryhmä
• Perheliikunta- ja harrastustapahtumat (vuodesta 2011 alkaen)
• Ehkäisevän päihdetyön viikko
• Painovoimaa liikkeellä -hanke
• Perheruokailun teemavuosi
• Ryhmätoimintojen kehittäminen
jne.
Yhdessä tehden perheen parhaaksi
(ylisektorinen yhteistyö)
Evijärvi
* sivistystoimi
Kauhava
* sivistystoimi
Lappajärvi
*sivistystoimi
Yhtymähallitus
LNP-elinolojen
seuranta ja
arviointi
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden verkosto
* Varhaisen tuen palvelut
* Toimii lakisääteisenä nuorten
ohjaus- ja palveluverkostona
* Vastaa lasten ja nuorten
hyvinvointisuunnitelman laatimisesta
0-29v.
Yhteensovittava
johtaminen
Verkostot
Verkostot
Verkostot
Verkostot
Kuvio 1. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden verkosto.
Palveluiden
tarkoituksenmuk
ainen
koordinointi
Paremmat
palvelut
Verkostot
Verkostot
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden verkosto.
• Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden
johtamisverkosto
• Hyvinvointipoliittisen ohjelman seuranta
• Monialaisen yhteistyön foorumeita: Neuvokas-ohjausryhmä,
vauvatiimi, perhekoulu, erilaiset ryhmätoiminnot
• Nuorisolain mukainen verkosto