VAALIT

Transcription

VAALIT
12
Etätyöstä aito
vaihtoehto
Suomen
pohjoisimpana
kristillisdemokraattisena ehdokkaana Inarin valtuuustoon
pyrkivä Ensio Mäntykangas
on Suomen Tekniikkaopiston opettaja ja tervanpolttaja,
joka tuli aikoinaan käymään
Inarissa täällä kullankaivajana toimineen enonsa luona,
ja kun hänelle itselleen tuli
mahdollisuus saada töitä Inarista, hän muutti pohjoiseen
arvelematta.
Nyt Inarista on tullut kotikunta. Kristillisdemokraattien lehdessä Mäntykangas
kuvaa asennettaan uuteen
kotikuntaansa:
-Kyllä tämä suhde Inariin
oli rakkautta ensisilmäyksellä. Ja se on myös kestänyt, en
täältä pois muuttaisi.
Hän käy kuitenkin säännöllisesti
Kirkkonummella
kouluttamassa oppisopimusopiskelijoita kone- ja ajoneuvotekniikkaan liittyviin
ammatteihin.
KD-lehden haastattelusta
ilmenee, että Mäntykangas
viihtyy niin Lapin luonnon
kuin ihmistenkin kanssa:
-Molemmat liittyvät täällä
Lapissa niin erottamattomasti yhteen. Voi sanoa niinkin,
että Lapin luonto muokkaa
täällä asuvien luonnetta, eikä
huonon suuntaan. Täällä jokainen on oma itsensä, ei vedä
mitään roolia, eikä hötkyile
stressaantuneena paikasta toiseen niin kuin ruuhka-Suomessa moni tuntuu tekevän.
KD-lehden haastattelu
ja kuva: Risto Rasilainen
Tervanpoltto on yksi Enskan vapaa-ajan harrastuksista,
jolla hän haluaa elvyttää vanhaa työperinnettä. Viime satsi oli 500 litraa. Kaikki meni, kysyntää riittää.
Hyvinvointi ei ole unelma vaan
perusoikeus.
Peruspalveluista ei saa pihistää.
Koti on elämän keskusta
51
Inarin Vihreät mukaan vaaleihin
Nyt voi puhua
reilusti suojelusta
-Inarin suojeluasteesta annetaan jatkuvasti ristiriitaista ja jopa väärää tietoa, toteaa Maire
Puikko, joka on vastaperustetun
Pohjois-Lapin Vihreät ry:n puheenjohtaja ja yksi sen valtuustoehdokkaista.
-Puhutaan yli seitsemästäkymmenestä prosentista, vaikka
Metsähallituksenkin
tilastojen
mukaan maapinta-alasta on suojeltu 57,6 prosenttia. Metsähallituksen metsämaista on suojeltu
noin puolet ja yksityismaat mukaan lukien metsistä on suojeltu
vain noin 30%.
Valtakunnallinen
Vihreitten
metsäpoliittinen ohjelma on ehtinyt herättää melkoista kaplakkaa
Inarissa. Siinä kun esitetään, että Ylä-Lapin saamelaisten kotiseutualueella valtion metsät tulee
rauhoittaa hakkuilta kokonaan.
Maire Puikko on eri mieltä:
-Siitä on varmaan pudonnut
muutama sana pois. Pohjois-Lapin Vihreät pitävät lausetta ymmärrettävänä kun siihen lisää
sanat ”... tulee luonnontilaiset tai
luonnontilaisten kaltaiset valtion
metsät rauhoittaa hakkuilta kokonaan.”
-Ei tunnu järkevältä lopettaa
Perussuomalaiset rp
Kuntalaisen
suora ja
rehellinen
sotamies
ESA LINDHOLM
matkailupalveluopas,
ent. pienyrittäjä
26
INARIN
Äänestä 51, äänesi on tärkeä!
KD-ajatukset
sopivat
Ensio Mäntykangas on ensimmäinen Kristillisdemokraattien ehdokas Inarissa.
KD-lehden haastattelun mukaan puolueen ohjelmassa
kaikki asiat kävivät yksiin
hänen näkemystensä kanssa,
joten ehdokkaaksi oli helppo
lähteä.
Ensio Mäntykangas haluaa panostaa ihmisten peruspalveluihin,
erityisesti
mielenterveysongelmien ennakkoehkäisyyn.
Autoalan miehenä hän toteaa, että autokin viedään huoltoon ensimmäisen sivuäänen
kuuluessa eikä odoteta sen
lopullista hajoamista – niin
pitäisi toimia myös ihmisten
suhteen.
Mäntykankaalle on tärkeää
myös alueen asuttuna pitäminen. Hän uskoo jo omankin
kokemuksensa perusteella siihen, että etätyö on aito vaihtoehto pohjoisessa:
-Kun muutoinkin on ongelma saada ihmiset pysymään
täällä, pitäisi työpaikkaomavaraisuuden suhteen miettiä ihan uusia toimintatapoja.
Eräs tällainen olisi etätyön
vieminen haja-asutusseudulle
niin, ettei työn perässä enää
olisi tarvis lähteä etelään, toteaa KD-lehden haastattelussa Mäntykangas.
hakkuita kokonaan, koska aikaisemmin hakatuilla alueilla on
harvennustarvettakin, pohdiskelee Maire Puikko.
Ylä-Lapin Vihreät haluaisi
muuttaa Metsähallituksen roolia:
-Metsähallituksesta on tullut kiistojen osapuoli. Vihreiden visio on, että se tulisi
vastaisuudessa olemaan metsän
monikäyttökiistojen ratkaisuelimenä, ei enää osapuolena, kiteyttää Maire Puikko.
Tieto
toiminnaksi
Marja-Riitta Lukkari on ehtinyt jo kokeilla kunnallisen
päätöksenteon kiemuroita pari
vuotta Utsjoen kunnanhallituksessa. Muutto Inariin kuitenkin
pakotti luopumaan vanhoista kuvioista, ja Vihreistä löytyi uusi
poliittinen koti.
Marja-Riitta painottaa kriittisen ajattelun ja toiminnan merkitystä vihreiden poliittisessa
toiminnassa:
-Ei riitä, että vain puhutaan ja
ajatellaan kriittisesti. Mikäli todella halutaan vaikuttaa asioihin, on myös kyettävä toimimaan
Vihreät tulevat. Tie
Yläsaliin on Marja-Riitta
Lukkarin (vas.) ja Maire
Puikon mukaan tasaisempi kuin koskaan.
niiden hyväksi. Toisten arvosteleminen kovalla äänellä ilman
muutoksen vaatimaa toimintaa
ei edistä asioita. Samalla tavalla
käytännön vihreys vaatii sitä, että luonnon suojelusta puhumisen
lisäksi toimitaan jokapäiväisessä elämässä asian edistämiseksi. Se tarkoittaa muun muassa
kierrättämistä, julkisen liikenteen suosimista, sekä esimerkiksi
kunnallisten hankintojen suorittamista kestävän kehityksen ja
eettisten periaatteiden mukaisesti.
Maire Puikon ja Marja-Riitta Lukkarin mukaan vihreät
etsivät uusia luovia keinoja ihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäämiseksi: terveyteen
satsaaminen on halvempaa kuin
sairauksien hoito, perheistä huolehtiminen on edullista koko yhteiskunnalle.
Kunnan tulee pystyä investoimaan myös tärkeimpään voimavaraansa, ihmisiin, toteavat Maire
Puikko ja Marja-Riitta Lukkari
valmistautuessaan historiallisiin
kunnallisvaaleihin: Vihreät ovat
ensimmäistä kertaa ehdolla omana ryhmänään Inarissa.
Juuret syvällä kotikunnan päätöksenteossa
- Omaishoitajien hoitopalkkioihin
korotus ja vapaus valita omaiselleen
lomapaikka. Kunnan lisättävä hoivakotipaikkoja.
- Nuorten toisen asteen koulutusmahdollisuuksia lisättävä.
- Kuntalaisten peruspalveluiden
turvaaminen ja lisääminen
mieluummin veroprosenttia
korottamalla kuin lainavaroin.
- Edesautettava pitkäaikaistyöttömien
ja vaikeasti työllistyvien henkilöiden
terveydenhuoltoa ja psyykkistä
hyvinvointia
- Revontulisäätiön ja sen työpajojen
toiminnan vahvistaminen
13
INARINVAALIT2008
INARINVAALIT2008
54
Sisko-Mirja Jefremoff
puutarha-alan yrittäjä
040 754 8415
Yhteisöllisyys ja perus-arvot
kunniaan.
Ritva Hirvelä
eläkeläinen
VAALIT
2008
Seuraava lehti ilmestyy
vaaliviikolla ti 21.10. myös Internetissä.
Esittelemme taas uusia,
mielenkiintoisia
ehdokkaita. Jos Sinä
haluat mukaan,
ota yhteyttä, sovitaan
haastattelusta.
Pasi Ruotsalainen
040 5745 310
Perussuomalaiset
eivät vapise
Uutena vaihtoehtona Inarin
Perussuomalaiset rp:n paikallisosasto Inarin perussuomalaiset, jonka pieni mutta sinnikäs
perustajajoukko haluaa suoruutta, selkärankaa ja oikeudenmukaisuutta kunnalliseen
päätöksentekoon.
Periaatteiltaan isänmaallinen, mutta ei
rasistinen puolueliike onkin monien kuntalaisten mieleen, sillä
edustaahan perussuomalainen
yhteiskuntakatsomus kaikkea
sitä mitä isien ja äitien kasvatus
on halunnut.
Muutamia viikkoja vanhan
inarilaishistoriansa aikana perussuomaiset ovatkin saaneet
runsaasti kannustavia mietteitä
ja puolueen paikallisyhdistykseen on littynyt jo lähes kolmekymmentä paikallisaktiiviakin.
47-vuotias
matkailupalveluopas Esa Lindholm on Perussuomalaiset rp:n ainoa ehdokas.
Hän tuli Inariin parikymmentä
vuotta sitten ja aloitti pienyritystoiminnan Inarin kirkonkylällä matkailun piirissä. Hän on
viimeiset 14 vuotta toiminut
ensin matkailuyrittäjänä Saariselällä ja sittemmin uuvuttuaan
yrittämisen kiroihin tehnyt matkailupalveluoppaan ja logistiikkapomon töitä palkollisena.
Esa Lindholm, miksi olet
lähtenyt ehdokkaaksi kunnallisvaaleihin Perussuomalaisten
riveissä?
- Olen asiaa miettinyt ja tullut
siihen johtopäätökseen, että jos
maailmassa haluaa oikeudenmukaisuutta ja asiat oikein hoidettuksi, niin ne pitää sitten itse
tehdä.
Voiko yksi mies tehdä mitään
konkreettista vaikka tahtoa
olisikin?
- Inarin kunnan päätöksenteon keskeinen ominaisuus on
itsekeskeisyys ja ylhäältä alaspäin johtaminen. Diktatuurin,
kuten myös oman napanöyhtän
aika on maailmassa jo päättynyt, mutta jotenkin sama ralli on
Inarissa jatkunut vuosista toisiin
ja kymmeniin. Inhoan tuota asioiden epäoikeudenmukaista hoitoa, valtuutetut puhuvat ja ajavat
pääsääntöisesti vain niitä asioita
joista itse ovat kiinnostuneita,
tai asioita jotka he hallitsevat.
Kuitenkin kuntalaisen edustajan on pystyttävä ajattelemaan
objektiivisesti ja tasa-arvoisesti kaikkia kunnan ihmisiä kaikissa heitä koskevissa asioissa,
vaikka siinä samassa oma etu
vaarantuisi tai tuhoutuisi. Perussuomalainen linjaus on juuri
tämä: ”Sotamies tekee parhaansa tehtävä kirkkaana mielessä.
Jos tehtävää suoritettaessa kaadutaan, on se kunniakas ja ylpeä
kohtalo.”
Perussuomaiset edustavat yksinkertaista suorapuheista kansaa, ehdokkaamme Suomessa
ovat tavallisia arkipäivässä taistelevia ihmisiä jotka ovat suoria
ja rehtejä ja ennenkaikkea oikeudenmukaisia. Tarkoitan siis
sitä että kunnallinen perussuomalainen tiedostaa luottamuksen merkityksen ja ymmärtää
lähtiessään ehdokkaaksi miten
haasteellinen, työläs ja loppumaton valtuutetun tehtävä on.
Mitä Perussuomalaiset täällä
Inarissa tahtovat?
- Älykästä ja tehokasta kunnan
kehittämistä ihmisten kotikuntana. On useitakin perusasioita
joita ei näe ja kuule edes näin
vaalitaistelujen keskellä. Yksi
tärkeimmistä on inarilaisten tulevaisuus. Miten kunta voi tarjota nuorille ja varhaisaikuisille
sellaisen ympäristön että he voisivat halutessaan jäädä kuntaan
töihin ja asumaan.
Toinen on matkailuelinkeinon
saattaminen koko kunnan alueelle ja erityisesti Inarin kk:n
tukeminen ja kehittäminen tässä
asiassa siitä syystä, että Kirkonkylän kautta matkailun tarpeet
siirtyisivät myös syrjäkylien
alueille oheispalvelutarjonnan
kautta.
Kolmas on kuntalaisten yhdenvertaisuus
peruspalvelu-
Perussuomalaisten kannatus mitataan ensimmäistä kertaa Inarin kunnassa. Puolueen ainoa
ehdokas, Esa Lindholm, toivoo puolueen aatteille käyttöä Inarissakin.
jen saannissa, tässä erityisesti
ikääntyvä ja yhä enemmän sairasteleva asukasryhmä, jonka
tulotkin leikkaantuvat kaikkein rajuimmin eläköitymisen
myötä.
Esityksiäkin ratkaisuiksi on:
Kunnallinen rekrytointipalvelu Lapin matkailukeskuksiin
jotta saadaan enemmän Inarilaisia töihin Inarin kunnassa
toimiviin yrityksiin. Kunnalla
olisi suuri mahdollisuus aloittaa keskustelu esim. Saariselän
suurten yritysten kanssa siitä
miten saisimme inarilaiset töihin helsinkiläisten sijaan. Nythän Saariselän työntekijöistä
80 % tulee ulkopaikkakunnilta.
Kaavoituksessa tulisi ottaa
erityisesti huomioon nuorten
ja varhais-aikuisten ideat ja
tarpeet pienyritystoiminnan
aloittamiseksi.
Metsähallitukselle
tulisi
asettaa kuntalaisfoorumi, esim
rekisteröity yhdistys jonka tarkoitus olisi tuottaa suoraa vuorovaikutusta metsähallituksen
tuleviin päätöksiin. Tässä asiassa nimittäin Metsähallitus
on paljon vartijana. Inarilais-
ten koti on Inarin luonto. Tällä
tarkoitan että kaikkien meidän, niin lasten kuin nuorten
ja aikuisten mielenterveys ja
ymmärrys kotiseudusta liittyy
olennaisesti luontokokemuksiin. Luonto on meille erittäin tärkeä osa hyvinvointia,
ja tällä hetkellä Metsähallitus
käsittelee tuota ” sieluamme”
kuin kuollutta kauppatavaraa,
ja tekee päätöksiä kysymättä
puolestamme. Tässä olisi paljonkin työtä.
Sitten vielä mieleen tulee ainakin terveyspalvelut. Luulisin
että kunnan sisäinen työtehotutkimus voisi osoittaa useillakin kuntasekstoreilla sellaista
tyhjäkäyntiä ja tarpeettomuutta/päällekkäisyyttä, että budjettia ja veroa nostamatta
voitaisiin toisaalla irtisanoa
tai osa-aikaistaa ja toisaalla maksaa esim. lääkäreille ja
hoitohenkilökunnalle kunnon
liksaa. Toisin sanoen siirretään rahaa sinne missä tehdään
tukka märkänä hommia sieltä
missä aina ollaan kahvitauolla
ja perjantaisin työmatkalla.
Minkälaiset mahdollisuudet
mielestäsi teillä Perussuoma-
laisilla on ensinnäkin päästä
valtuustoon, ja minkälaiset
ovat vaikuttamismahdollisuutenne yhdellä miehellä?
- En tiedä. Näyttäisi siltä että Inarissa on jo pitkään ollut
tarvetta
perussuomalaiseen
vaihtoehtoon, mutta kukaan
ei ole ottanut asiakseen vetäistä mopoa käymään. Nyt kun
kone käy, on selvää että käy
kuntavaaleissa miten tahansa,
perussuomaiset ovat tulleet ja
jäävät kuntapolitiikkaan Inarin kunnassa.
Yksi mies voi vaikuttaa tekemällä hyviä aloitteita ja
pitämällä hyvää yhteyttä kuntalaisiin jotta heidän mielipiteilleen tulee arvo myös
valtuustossa. Esimerkiksi jos
kyläyhdistyksille anettaisiin
valtuustossa enemmän painoarvoa tai myös sananvaltaa,
tulisi kyläyhdistyksistä aktiivisempia, ja tällöin poliitikot
saisivat myös akuuttia tietoa
suuren kuntamme joka kolkasta kun suuria päätöksiä valmistellaan. Se olisi todellista
kansanvaltaa, sanoo Esa Lindholm.