Yksi, kaksi vai kolme miljardia? - KUUMA

Transcription

Yksi, kaksi vai kolme miljardia? - KUUMA
KUUMA-seutu liikelaitos
Yksi, kaksi vai
kolme miljardia?
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistusta
koskevan selvitystehtävän raportti, Keski-Uusimaa
Rolf Paqvalin, Johanna Viita ja Päivi Flinkman
26.6.2015
Yhteenveto
Keski-Uudenmaan kunnat Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja
Tuusula antoivat maaliskuussa 2015 selvityshenkilölle tehtäväksi arvioida
valtakunnallisen sote-uudistuksen vaihtoehtoja ja toteuttamistapoja sekä niiden
vaikutuksia Keski-Uudenmaan sote-palveluihin. Tämän pohjalta selvityshenkilön tuli
esittää suositukset siitä, miten Keski-Uudenmaan kuntien tulee toimia sote-uudistuksen
valmistelussa ja toteuttamisessa. Selvitysryhmään kuului selvityshenkilön lisäksi
projektipäällikkö ja projektityöntekijä, kaikki kolme osa-aikaisina selvittäjinä.
Työn etenemistä ohjasi poliittinen ohjausryhmä sekä keskeisistä viranhaltijoista
muodostunut hankkeen johtoryhmä. Keski-Uudenmaan tulevan soten toiminnallisen
mallin suunnittelun tekivät varsin pitkälle kuntien sote-johtajat ja sairaanhoitoalueen
johtaja. Uudistukseen liittyvää kustannuslaskentaa tehtiin yhteistyössä Nordic
Healthcare Group Oy:n kanssa
Pääministeri Sipilän hallitusohjelma julkaistiin 27.5.2015. Ohjelma vaikutti oleellisesti
selvityksen arvioihin ja suosituksiin. Selvityksessä on haettu tapaa, jolla Keski-Uusimaa
tukee parhaalla tavalla hallitusohjelman tavoitteiden toteutumista sote-uudistuksessa.
Hallitusohjelman keskeisenä tavoitteena on tervehdyttää julkinen talous. Siinä
merkittävänä keinona on toteuttaa sote-uudistus. Tarkoituksena on, että hallituskauden
aikana sote-vuosimenoja voidaan säästää noin yksi miljardi euroa ja sen jälkeen soteuudistuksella vielä vuoteen 2030 mennessä lisää kolme miljardia euroa. Kun Uusimaa
on asukasmäärältään suurin (1.6 miljoonaa asukasta) maakunta, niin sen osuus on
asukasluvun mukaan laskettuna jo 1.2 miljardia euroa. Uudellamaalla on kuitenkin
muuta maata enemmän säästöpotentiaalia ja mahdollisuuksia, joten maakunnalla on
mahdollisuus kantaa suurempaakin osuutta. Koko sote-uudistuksen toteutuksessa on
Uusimaa aivan ratkaisevassa asemassa.
Sote-uudistus perustuu kuntaa suurempiin itsehallintoalueisiin, joita maassa on
enintään 19. Itsehallintoalue järjestää palvelut, jotka se voi tuottaa itse tai ne voivat
käyttää palvelujen tuottamiseen yksityisiä ja kolmannen sektorin palvelujen tuottajia.
Kun maassa on 18 maakuntaa ja 19 sairaanhoitopiiriä, Uudenmaan jakaminen
useampaan sote-itsehallintoalueeseen ei ole mahdollista ilman, että muualla maassa
joudutaan vastaavasti muodostamaan sote-alueita yhdistäen ne useasta maakunnasta.
Kun Uudenmaan sote-alueella työskentelee yli 50.000 työtekijää ja sillä on satoja, ehkä
tuhansia toimipisteitä, sen johtaminen ja hallinta edellyttää palvelujen tuottamisesta
vastaavia alueyksiköitä. Ainakin Keski-Uudellamaalla alueyksikkö on luontevinta
järjestää HUS:n sairaanhoitoalueen pohjalta, jolloin alueella oleva asukasmäärä vastaa
maan keskimääräistä sairaanhoitopiirin kokoa.
1
HYKS:n ja osaamiskeskusten asemaa eikä toimintaedellytyksiä ei saa vaarantaa.
Samoin lääkinnällisiä ja muita tukipalveluja koko alueelle tuottavat HUS:n yksiköt ovat
tärkeitä koko alueen kustannustehokkuudelle. Uudistuksen päätavoitteet ovat
taloudellisia. Niiden toteuttaminen edellyttää sote-itsehallintoalueen poliittisen ja
virkamiesjohdon määrätietoista taloudellista otetta koko organisaatiosta. Tätä
tukemaan tarvitaan sote-alueella myös vahva esikunta.
Selvityksessä on tarkasteltu Uudenmaan sote-itsehallintoalueen sisäistä organisaatiota
kahden pääasiassa johtamiseen ja toimivallan jakoon liittyvästä näkökulmasta. Sen
perusteella on päädytty siihen, että vahvoihin alueyksikköihin perustuva
organisaatiomalli olisi ainakin uuden sote-itsehallintoalueen ensimmäisten vaalikausien
aikana parempi vaihtoehto kuin vahvaan keskusorganisaatioon perustuva malli.
Uuden sote-itsehallintoalueen perustaminen on sinänsä jo teknisesti vaativa
johtamistehtävä. Sote-itsehallintoalueen tavoitteiden toteuttaminen on jaettava osiin
siten,
että
Uudellamaalla
ensivaiheessa
integroidaan
sosiaalitoimi,
perusterveydenhuolto ja perustason erikoissairaanhoito, harmonisoidaan palvelut sekä
toteutetaan muutama todella merkittävä kärkikehityshanke.
Uudenmaan sote-alueen kuntien palvelurakenne ja kustannukset eroavat merkittävästi
toisistaan. Helsingin kustannustaso on niin korkea, että se tulee saattaa muun
Uudenmaan tasolle, jolloin koko Uudellamaalla on vasta mahdollisuus siirtyä
yhtenäiseen kapitaatioperusteiseen rahoitukseen. Uudistuksen ensimmäisessä
vaiheessa kunnat rahoittavat sen alueyksikön menot, jonka alueella ne sijaitsevat.
Tukipalvelujen rahoitus tapahtuu niiden käyttöön perustuen. Sote-itsehallintoalueen
muut menot mukaan lukien erityisen vaativaa hoitoa tarjoavien yksiköiden menot
rahoitetaan kapitaatioperusteella, joka perustuu alueen erityisen vaativan hoidon ikäja sairastuvuusrakenteeseen ja palvelutarvelaskelmaan.
Alueyksiköiden sekä niiden rahoituksen järjestäminen siten, että alueyksikön
kustannuksista vastaavat yksikön alueen kunnat, on kansalaisten osallistumisen ja
vaikuttamisen kannalta paras vaihtoehto. Samalla, jos alueyksikön johtokunta valitaan
alueen asukkaista, uudistuksen edellyttämä lainsäädäntö on ehkä helpommin
laadittavissa ilman perustuslain muutosta.
Keski-Uudenmaan kuntien tavoitteita toteuttaa parhaiten alueyksiköihin perustuva
organisaatioratkaisu, vaikka sote-itsehallintoalueiden päätöksiin ja toimintaan kunnat
eivät voi suoraan vaikuttaa. Kunnille oleellista on hyvä yhteistyö sote-alueyksikön
kanssa erityisesti palvelujen rajapinnassa sekä kuntien sote-menojen kehityksen
pysyminen kohtuullisena. Kuntien sote-asiantuntemus siirtyy uudistuksessa lähes
kokonaan sote-alueyksikköön. Tästä syystä kuntien tulee yhdessä panostaa sote2
asiantuntemukseen, jos ne aikovat jatkossa vaikuttaa mm. itsehallintoalueen
ratkaisuihin. Tämän ne voivat tehdä kuntaliitoksen avulla, KUUMA-seutu liikelaitoksen
toimintaa kehittämällä tai muilla erityisjärjestelyillä.
Sote-uudistus toteutunee vuonna 2020. Keski-Uudellamaalla aloitetaan kuntien välinen
yhteistyö, jonka avulla on mahdollista saavuttaa jo vuosina 2016 – 2020 ainakin osa
niistä hyödyistä, joita oletetaan koko sote-uudistuksella saatavan. Jos KeskiUudellamaalla tapahtuu suunniteltu kuntaliitos, nämä hyödyt on saavutettavissa
yhdistyneessä kunnassa. Nurmijärven kunnan päätökset suhteessa kuntaliitokseen ja
alueyksikköön on huomioitava erikseen. Jos kuntaliitos ei toteudu, yhteistyö olisi
tarkoituksenmukaisinta toteuttaa väliaikaisella kuntayhtymällä tai vastaavalla
hallitusohjelman mukaisella kokeiluorganisaatiolla.
Siirtymäkauden ajan kuntien tulee kehittää sote-palveluja siten, että palvelu- ja
hallintorakenne kehittyy ennakoiden viimeistään vuonna 2020 toteutettavaa
kokonaisuudistusta. Kuntien tulee osallistua aktiivisesti tämän uudistuksen
valmisteluun Uudellamaalla. Alueellista valmistelua ja yhteistyötä tulee jatkaa eri
toimijoiden ja sidosryhmien välillä siten, että Keski-Uudenmaan alueyksikkö voisi
aloittaa toimintansa 1.1.2017.
Järjestämällä palvelut samaan alueyksikköön Keski-Uudellamaalla on mahdollista
saavuttaa jo vuosina 2015 - 2020 merkittäviä kustannussäästöjä. Mittakaavaetua
hyväksikäyttäen on saavutettavissa 3 – 7 %:n vuosittainen sote-kustannusten säästö
keskittymällä muutamiin toimintatapamuutoksiin. Seitsemän prosentin säästöt
edellyttävät tiukkaa johtamista, mikä kuitenkin on asetettava tavoitteeksi. Palvelujen
digitalisointi ja olemassa olevien hyvien käytäntöjen laajamittainen hyödyntäminen
antavat lisämahdollisuuksia, joiden kustannusvaikutusta selvitystyössä ei kyetty
tarkasti arvioimaan. Kustannusvaikutusta arvioitiin karkealla tasolla vertailemalla
Keski-Uudenmaan kuntien sote-menojen säästöpotentiaalia. Sen tuloksena voidaan
arvioida, että alueyksikössä palvelut voitaisiin harmonisoida ainakin kolme prosenttia
nykyistä matalammalle menotasolle.
Vuosina 2015 – 2020 Keski-Uudellamaalla palveluprosessit kehitetään yhä enemmän
asiakaslähtöisyyteen perustuviksi. Rajapinta kunnan vastuulle jääviin terveyden
edistämisen ja hyvinvoinnin tehtäviin – etenkin lasten, nuorten ja perheiden palveluihin
ja sivistystoimeen - vaatii jatkoselvittelyä, mutta selvitystyössä kyettiin tunnistamaan
merkittävimmät kunnan vastuulle jäävät kokonaisuudet; työterveyshuolto, taloudelliset
tuet ja avustukset, työllisyyden hoito, nuoriso- ja koulutustakuu, kotouttamispalvelut,
yritysten, järjestöjen ja seurakunnan kanssa tehtävä terveyden ja hyvinvoinnin
edistäminen ja palvelujen kehittäminen, kuntalaisten saamat tukipalvelut (esim. ateriaja siivouspalvelut), kunnan palveluohjaus ja neuvostojen työ.
3
Lähiajan toimenpiteinä kuntien tulee jatkaa Keski-Uudenmaan poliittisen soteohjausryhmän toimintaa ja uudistuksen valmistelua. Kuntien sote-johtajat tulee
valtuuttaa jatkamaan palvelurakenteiden uudistamista osana Keski-Uudenmaan
kuntien yhdistymisprosessia ja Nurmijärven päätökset huomioiden. Jos kuntien
yhdistyminen ei toteudu, valmistelu tapahtuu osana väliaikaisen kuntayhtymän tai
vastaavan kokeiluorganisaation perustamista.
Selvitystyö on ollut vaativa projekti. Työtä on tehty hallitusohjelman linjauksien
selvittyä varsin nopeassa aikataulussa ja muuttuvassa toimintaympäristössä liittyen
myös meneillään olevaan Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitykseen.
Toivomme, että selvitys ja sen ehdotukset vauhdittavat sote-uudistuksen valmistelua
ja toteutumista Uudellamaalla.
Selvitysryhmä haluaa lämpimästi kiittää kaikkia työhön osallistuneita ja tämän raportin
julkaisua edesauttaneita henkilöitä heidän tekemästään arvokkaasta työstä.
Mäntsälässä, kesäkuun 26. päivänä 2015
Rolf Paqvalin
Johanna Viita
Päivi Flinkman
4
Sisällys
Yhteenveto .................................................................................................... 1
1 Lähtökohtana hallitusohjelma ......................................................................... 7
2 Keski-Uudenmaan sote-selvityksen laatiminen ................................................ 10
2.1 Selvityksen tavoitteet ............................................................................ 10
2.2 Selvityksen organisointi ......................................................................... 10
2.3 Selvityksen toteuttaminen ...................................................................... 11
3 Keski-Uudenmaan sote-palvelujen nykyinen järjestely ...................................... 13
3.1 Tarkasteltavien sote-tehtävien ja palvelujen määrittely ............................... 13
3.2 Sote-palvelujen tuottajat ja niiden välinen työjako ..................................... 14
3.3 Keski-Uudenmaan kuntien sote-palvelujen kustannukset ja säästöpotentiaali.. 16
3.3.1 Alueen vertailu muuhun maahan ........................................................ 16
3.3.2 Vertailu Uudenmaan alueiden ja kuntien välillä ..................................... 18
4 Selvitykset sote-palvelujärjestelmän uudistamiseksi......................................... 21
4.1 K8-selvityksen ehdotukset ...................................................................... 21
4.2 Keski-Uudenmaan kuntien suunnitelmat kuntaliitoksiksi .............................. 22
4.3 Muut viimeaikaiset esitykset sote-palvelujärjestelmän uudistamiseksi............ 23
4.3.1 Valtakunnalliset uudistukset ................................................................. 23
4.3.2 Sote-palvelujen kehitystyö Keski-Uudellamaalla ...................................... 24
4.3.3 Tietotekniikan laajeneva käyttö ............................................................ 25
5 Keski-Uudenmaan sote-uudistuksen tavoitteet ................................................ 27
5.1 Sote-uudistuksen valtakunnalliset tavoitteet .............................................. 27
5.1.1 Kustannukset ja rahoitus .................................................................. 27
5.1.2 Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet .................................................. 29
5.2 Keski-Uudenmaan kuntien tavoitteet ........................................................ 30
5.3 Organisaatiouudistuksen tavoitteet ja johtaminen ...................................... 31
5.4 Sote-uudistuksen etenemisen tavoitteet ................................................... 33
6 Tarkasteltavat sote-palvelujen organisointivaihtoehdot ..................................... 35
7 Sote-palvelujen tuottamisen organisointivaihtoehtojen vertailu .......................... 37
7.1 Tarkasteltavat vaihtoehdot valtakunnallisen sote-uudistuksen tavoitteiden
kannalta ................................................................................................... 37
7.1.1 Kustannustehokkuus ........................................................................ 37
5
7.1.2 Vaihtoehtojen vaikutus kansalaisten ja kuntien demokraattiseen
vaikuttamiseen........................................................................................ 40
7.2 Tarkasteltavat vaihtoehdot Keski-Uudenmaan kuntien tavoitteiden kannalta ... 41
7.3 Tarkasteltavat vaihtoehdot organisaation johtamisen edellytysten kannalta .... 43
8 Keski-Uudenmaan alueyksikön toiminta ja talous ............................................. 44
8.1 Alueyksikön toiminta-ajatus ja rooli osana sote-palvelujärjestelmää .............. 45
8.2 Alueyksikön tehtävät ............................................................................. 46
8.2.1 Työnjako ja yhteistyö kuntien kanssa.................................................. 46
8.2.2 Työnjako ja yhteistyö HUS:n/HYKS:n kanssa ....................................... 48
8.2.3 Tukipalvelujen käyttö ....................................................................... 48
8.2.4 Työnjako ja yhteistyö yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin kanssa . 49
8.3 Toimijoiden välisten rajapintojen hallinta .................................................. 50
8.4 Asiakkaiden profilointi ja segmentointi ...................................................... 52
8.5 Henkilöstö ........................................................................................... 53
8.6. Alueyksikön talous ............................................................................... 54
8.6.1 Säästöpotentiaali verrattuna nykytilaan ............................................... 54
8.6.2 Muut taloudelliset vaikutukset............................................................ 56
8.7 Alueyksikön toiminnalliset edut ja haitat verrattuna nykytilanteeseen ............ 57
8.8 Alueyksikön perustamisen arvio .............................................................. 58
9 Sote-palvelujen organisointi ja jatkovalmistelu Keski-Uudellamaalla ................... 59
9.1 Uudenmaan itsehallintoalueen organisaatio ............................................... 59
9.2 Jatkovalmistelu ..................................................................................... 60
10 Ehdotukset ja suositukset .......................................................................... 62
10.1 Sote-ratkaisu Uudellamaalla.................................................................. 62
Suositus nro 1, toiminnan organisointi, rahoitus ja yhteistyö ........................... 63
10.2 Sote-palvelujen järjestäminen ja tuottaminen vuosina 2016 – 2019 ............ 64
Suositus nro 2, siirtymäkauden toimenpiteet ................................................ 64
10.3 Keski-Uudenmaan kuntien yhteistyöfoorumit ja lähiajan tehtävät ................ 65
Suositus nro 3, yhteistyöfoorumit ............................................................... 65
Suositus nro 4, lähiajan toimenpiteet Keski-Uudellamaalla.............................. 65
Keskeiset käsitteet ........................................................................................ 66
Lähteet ....................................................................................................... 68
Liitteet ........................................................................................................ 72
6
1 Lähtökohtana hallitusohjelma
Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja -valtion sosiaali- ja terveyden hoito perustuu
1. Kansalaisten pääasiassa työstään ja yrittämisestään saamiin tuloihin
ja vastuuseen omasta ja oman lähiyhteisönsä hyvinvoinnista
2. Yhteiskunnan järjestämiin tulonsiirtoihin, oikeudenmukaisesti järjestettyyn
verotukseen sekä julkisesti järjestettyihin ilmaisiin tai alihinnoiteltuihin
hyvinvointipalveluihin.
Huolimatta julkisten sote-palvelujen jatkuvasta kehittymisestä sekä siihen ja
tulonsiirtoihin käytettävien panostusten kasvusta eri väestöryhmien väliset terveys- ja
muut hyvinvointierot ovat kasvaneet. Viimeisten vuosien aikana tapahtunut kehitys on
johtanut siihen, että sinänsä kehittyvien ja monipuolistuneiden palvelujen
saatavuudessa on alueittain ja yhteiskuntaryhmittäin vaihtelua, joka asettaa
kansalaiset eriarvoiseen asemaan.
Samaan aikaan maan ja julkisen talouden kehitys jäänyt niin heikoksi, että
yhteiskunnan mahdollisuudet panostaa kansalaisten hyvinvointiin eivät ole riittäviä
vastaamaan sosiaali- ja terveydenhoidon palvelulupauksia ja -tarpeita, joita
aikaisempaan talouskehitykseen perustuvien arvioiden vallitessa tehtiin.
Pääministeri Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa julkisen hallinnon tärkeimpänä
uudistuksena on sote-uudistus. Sen ensimmäisessä vaiheessa tehdään julkisten sotepalvelujen integraatio ja rakenneuudistus. Näin taataan välitön kehittämistyö ja uusien
itsehallintoalueiden toiminnan aloittaminen mahdollisimman pian. Vaiheessa kaksi
siirrytään yksikanavaiseen rahoitusratkaisuun, jossa palvelutuotannon kannalta
keskeistä on työterveyshuollon sisältö ja palvelut. Uudistuksen kolmas vaihe pitää
sisällään asiakkaan valinnanvapauden ja tuotannon monipuolistumisen.
Sote-uudistukseen liittyy erityisvastuualueen toiminnan vahvistuminen hallituksen
määritellessä ne erikoissairaanhoidon tehtävät, jotka annetaan erityisvastuualueiden
tehtäväksi. Hyvinkään sairaanhoitoalueella on HUS/HYKS -yhteistyössä toteutettu
varsin pitkälle kehittynyt volyymeihin, ammattiosaamiseen, tiloihin ja laitteisiin
perustuva erityisvastuualueen toiminta.
Hallitusohjelmassa julkisten menojen sopeuttamistoimina sote-palvelujen tehtäviä
vähennetään ja tuloja lisätään niin, että kuntien nettomenot pienenevät 0,4 miljoonaa
euroa. Tämän lisäksi tehtäviä vähennetään vielä niin, että valtionosuuksien
indeksitarkistusten poisjäännit korvautuvat. Hallitusohjelmassa on lukuisa määrä
7
toimenpiteitä, joilla on vähentäviä vaikutuksia sote-palveluista aiheutuviin menoihin,
kun säädösohjausta vähennetään, kolmannen sektorin osallistumista lisätään ja
digitaalisten palvelujen käyttöä tehostetaan.
Jos yhteiskuntasopimus syntyy hallitusohjelmassa määritellyllä tavalla niin, että
vuotuisen työajan pituus lisääntyy viidellä prosentilla, se laskisi myös sote-palvelujen
tuottamiskustannuksia 3 - 4 prosenttia.
Hallituskaudella käynnistyy kärkihankkeita myös hyvinvoinnin ja terveyden asiaalueella, joiden toteuttamista Keski-Uudenmaan kunnat voivat olla tekemässä
vapaakuntamuotoisena kuntien yhteisinä hankkeina. Kärkihankkeina ovat
-
palvelujen asiakaslähtöisyys
terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen
lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma
ikäihmisten
kotihoidon
kehittäminen
ja
kaikenikäisten
omaishoidon
vahvistaminen
luoda osatyökykyisille väyliä työhön.
Nämä kärkihankkeet vaikuttavat pääosaltaan aikaisintaan keskipitkällä aikavälillä sotepalvelujen vaikuttavuuteen ja kustannustehokkuuteen. Joiltakin osin ne vaikuttavat jo
hallituskaudella ja muiden toimenpiteiden kanssa ne vähentävät kuntien sote-menoja
noin 1 miljardilla eurolla. Tämä edellyttää kuitenkin kunnissa koko hallituskauden
jatkuvaa palvelujen ja palvelurakenteen kehittämistä.
Hallitus toteuttaa toimikaudellaan sote-palvelujen uudistuksen. Sen tavoitteena on
saavuttaa yhdessä ja muiden rakenneuudistusten tuloksena kuntien vuotuisten
menojen pieneneminen 3 miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä. Jos tämä
toteutetaan pääasiassa sote-uudistuksella, tämä merkitsee noin 20 prosenttia
matalampaa sote-palvelumenojen tasoa.
Vuosina 2015 - 2030 on siten tarkoitus vähentää sote-menoja lähes 30 prosentilla
verrattuna siihen, miten ne muutoin kehittyisivät, ottaen huomioon ikärakenteen
muutos. Tällöin palvelujen tuottavuutta ja tarjontaa tulee kehittää niin, että sotepalvelujen tuottavuus nousee vuosittain keskimäärin kahdella prosentilla
Sote-uudistus
perustuu
hallitusohjelman
mukaan
kuntaa
suurempiin
itsehallintoalueisiin, joita maassa on enintään 19. Itsehallintoalue järjestäisi palvelut,
jotka se voi tuottaa itse tai ne voivat käyttää palvelujen tuottamiseen yksityisiä ja
kolmannen sektorin palvelujen tuottajia. Kun maakuntia on 18 ja sairaanhoitopiirejä
19, niin Uudenmaan alueen jakaminen useampaan sote-alueeseen on vaikeasti
toteutettavissa. Tällöin vastaavasti useita toimivia sairaanhoitopiirejä tulisi yhdistää yli
maakuntarajojen sote-alueiksi. Kun lisäksi hallitusohjelma ei rajaa sote-alueiden
8
määrää alaspäin ja jättää sen jatkoarvioinnin varaan, voi niiden määrä olla nykyisestä
huomattavasti vähäisempikin. Tällöin Uudenmaan jakaminen useaksi sote-alueeksi on
vieläkin vaikeammin toteutettavissa.
Hyväksytyn hallitusohjelman mukaan tulevien itsehallintoalueiden palvelujen
rahoituksesta vastaavat ensi vaiheessa kunnat ja valtio ainakin valtionosuuksien
verran.
Itsehallintoalueiden korkein päättävä elin on vaaleilla valittava valtuusto.
Itsehallintoalueelle ei ole tarkoitus antaa verotusoikeutta. Jos Uudellemaalle
perustetaan vain yksi, koko maakuntaa kattava itsehallintoalue, sen erityisenä
haasteena ovat suuri asukasmäärä ja alueen eri osien erilaiset olosuhteet ja
lähtökohdat. Tällöin sille on muita maakuntia vaikeampi löytää ratkaisu, jolla säilytetään
kuntien perustuslain mukainen itsehallinto ja kuntalaisten demokraattiset
vaikuttamismahdollisuudet.
Voidaan perustellusti arvioida, että suunnitteilla oleva uudistus on kokonaisuudessaan
lähes ylivoimaisen haastava, ehkä julkisen hallinnon yksi vaikeimmin toteutettavista
uudistuksista. Erityisen vaativa uudistus on Uudellamaalla, kun uudistuksessa
organisoidaan yli 50.000 työtekijän ja satojen, ehkä tuhansien työyhteisöjen työ.
Uudistuksen valmistelussa on löydettävä toimiva organisaation rakenneratkaisu, joka
luo edellytykset sille, että edellä olevat mm. taloudelliset tavoitteet todella saavutetaan.
Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää uudenlaista poliittista ja virkamiesjohtamista
sekä päätöksentekokulttuuria. Organisaatiorakenneratkaisuun tuleekin vaikuttaa
keskeisesti se, millaisella ohjauksella ja johtamisella arvioidaan uskottavimmin ja
tehokkaimmin toteutuvan uudistukselle asetetut tavoitteet.
Kunnat ovat itsehallinnollisina yksikköinä kehittäneet sote-palveluitaan omista
lähtökohdistaan, arvoistaan ja mahdollisuuksistaan. Keski-Uudenmaan kuntien Hyvinkää, Nurmijärvi, Tuusula, Järvenpää, Mäntsälä ja Pornainen - asukkaat ovat olleet
maan muiden alueiden asukkaisiin verrattuna hyvässä asemassa. Alueen kunnilla on
ollut mahdollisuus panostaa sote-palveluihin enemmän kuin maassa keskimäärin, kun
vertailu tehdään tarvevakioituihin kustannuksiin. Keski-Uudenmaan kunnat ovat
Uudenmaan muihin kuntiin verrattuna hoitaneet sote-tehtävänsä ja palvelunsa sinänsä
kustannustietoisesti ja hyvin.
Sote-uudistus on hallituksen tärkein julkisen hallinnon uudistus. Sen
toteuttaminen
Uudellamaalla
tarvitsee
oman
ratkaisunsa,
koska
maakunnan asukasluku on ylivoimaisesti suurin 1.6 miljoona ja sotepalveluja julkisessa hallinnossa on tuottamassa yli 50.000 työtekijää
sadoissa organisaatioyksiköissä.
9
2 Keski-Uudenmaan sote-selvityksen laatiminen
2.1 Selvityksen tavoitteet
Tässä selvityksessä arvioidaan, miten Keski-Uudenmaan kunnat voivat parhaalla tavalla
tukea maan talouden ja kilpailukyvyn kannalta keskeistä sote-uudistusta sekä omalta
osaltaan vaikuttaa sen sisältöön alueen kuntien ja niiden asukkaiden parhaaksi.
Alueen kunnilla on tekeillä kuntien yhdistymistä koskeva selvitys, jossa valmistelussa
on Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Tuusulan ja Pornaisen kuntien välinen
yhdistymissopimus. Yhdistymissopimuksesta päätettäessä on oleellista, että soteratkaisu olisi riittävän pitkälle valmistelu ja vastaavasti sote-ratkaisuun vaikuttaa
kuntarakenne. Tämä selvitystyö hyödyntää kuntajakoselvityksen tietoaineistoa ja K8selvityksessä tehtyjä esityksiä sekä päivitettyä viiden selvityskunnan loppuraporttia.
2.2 Selvityksen organisointi
Selvityshenkilönä 1.3. - 30.6.2015 välisenä aikana on toiminut kaupunkineuvos Rolf
Paqvalin, projektipäällikkönä Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen
projektinjohtaja Johanna Viita sekä projektityöntekijänä Kiljavan Sairaala Oy:n
toimitusjohtaja Päivi Flinkman.
KUUMA-johtokunta asetti 5.3.2015 kokouksessaan sote-selvityksen poliittisen
ohjausryhmän. Ohjausryhmä valitsi 16.4.2015 keskuudestaan puheenjohtajat.
Ohjausryhmän kokoonpano on seuraava:
-
Irma Pahlman, Hyvinkää
Annika Kokko, Hyvinkää, puheenjohtaja
Leena Meri, Hyvinkää
Aki Korpela, Hyvinkää
Tarja Edry, Järvenpää
Helinä Perttu, Järvenpää
Ulla-Mari Karhu, Järvenpää
Maija-Liisa Pyykkönen, Järvenpää, varapuheenjohtaja
Mikko Taavitsainen, Järvenpää
Anna Helin, Mäntsälä
Tapio Havula, Mäntsälä
Erkki Laukkanen, Mäntsälä
Petri Kalmi, Nurmijärvi
Outi Mäkelä, Nurmijärvi
Seppo Yrtti, Pornainen
Janne-Pekka Nurmi, Pornainen
Arto Lindberg, Tuusula, varapuheenjohtaja
Sanna Kervinen, Tuusula.
10
Selvityksen johtoryhmänä on toiminut mukana olleiden kuntien kunta- ja sotejohtajat sekä Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtaja:
-
Jyrki Mattila, Hyvinkää
Pirjo Laitinen-Parkkonen, Hyvinkää
Erkki Kukkonen, Järvenpää
Tiina Salminen, Järvenpää
Esko Kairesalo, Mäntsälä, varapuheenjohtaja
Eija Rintala, Mäntsälä/Mustijoen perusturva
Kimmo Behm, Nurmijärvi, puheenjohtaja
Erja Pentti, Nurmijärvi
Markku Hyttinen, Pornainen
Hannu Joensivu, Tuusula
Pirjo Vainio, Tuusula
Asko Saari, HUS, Hyvinkään sairaanhoitoalue.
Ohjausryhmän kokouksia oli kaksi ja seminaareja em. aikana yksi. Johtoryhmän
kokouksia pidettiin yhteensä kolme.
Selvityshenkilö ja projektityöntekijä tapasivat sote-johtajat puheenjohtajansa Eija
Rintalan johdolla viisi kertaa. Näissä tapaamisissa purettiin K8-selvityksen
palvelukokonaisuuksia osiin ja pohdittiin näiden osa-alueiden rajapintoja, yhteistyötä
sekä optimaalista sijoittumista kunnan, Keski-Uudenmaan alueella toimivan sotealueyksikön ja muiden organisaatioiden välillä. Tähän työhön osallistui myös
sairaanhoitoalueen johtaja Asko Saari. Tämän työn tulos on luettavissa raportin luvussa
8.
Selvityksen kustannusvaikuttavuuden arviointi tehtiin yhteistyössä Nordic
Healthcare Group Oy:n (NHG) kanssa, joka oli vastannut myös K8-selvityksen sotetyöryhmän kustannuslaskelmista. NHG:n selvitykseen nimeämät asiantuntijat olivat Olli
Tolkki, Fredrik Herse ja Pekka Kallionpää.
2.3 Selvityksen toteuttaminen
Valmistelu perustui käytössä olevan aineiston käsittelyyn ja asiantuntijoiden
kuulemiseen. Näiden pohjalta selvityshenkilöt tekivät arvion tilanteesta, mutta myös
Keski-Uudenmaan kuntien mahdollisuuksista ja valmiuksista osallistua soteuudistuksen valtakunnalliseen ja Uudenmaan valmisteluun sekä näin vaikuttaa koko
sote-uudistukseen.
11
Tämän arvioinnin tueksi ja osaksi järjestettiin 28.4.2015 sote-seminaari, johon
osallistuivat poliittisen ohjausryhmän jäsenet, selvitystyössä mukana olevien kuntien
kunta- ja sote-johtajat sekä Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtaja.
Seminaarissa tutustuttiin selvitystyön sisältöön, ja ryhmätöin sekä keskusteluin
tunnistettiin sote-uudistuksen suurimpia valtakunnallisia haasteita, alueellisia
tavoitteita sekä kunnan, Keski-Uudenmaan sote-alueyksikön, HUS:n/HYKS:n ja muiden
palveluntuottajien välistä työnjakoa.
28.4.2015 toteutetun seminaarin jälkeen laadittiin sote-ohjausryhmän toimeksiannosta
jäsenten käyttöön hallitusohjelmamuistio, johon oli koottuna Keski-Uudenmaan kuntien
asukkaiden näkökulmasta valtakunnallisen sote-uudistuksen keskeiset tavoitteet ja
vaihtoehdot. Muistio on tämän raportin liitteenä (liite 1). Muistio ohjasi väliraportin
tapaan myös selvityksen suuntautumista ja painopisteitä.
Hallitusohjelma tuli julkiseksi 27.5.2015. Siinä määritettiin uudistuksen taloudelliset
tavoitteet sekä organisaatio- ja rahoitusratkaisu. Sen mukaisesti selvitystyössä otettiin
lähtökohdaksi, että Uudellamaalla sote-palvelut organisoidaan koko maakuntaa
kattavaan itsehallinnolliseen yksikköön. Selvityksessä rajauduttiin arvioimaan sen
toteuttamisen eri vaihtoehtoja Uudellamaalla kuitenkin niin, että jos uudistuksen
jatkovalmistelussa Keski-Uuttamaata käsittävä sote-alueen perustaminen tulee
mahdolliseksi, sen toteuttamisen valmistelu olisi selvityksen pohjalta mahdollista
vaivatta tehdä.
Keski-Uudenmaan sote-ratkaisun vaihtoehdoissa pelkistyy kysymys siitä, voidaanko ja
onko perusteltua perustaa alueelle oma alueellinen sote-alueyksikkö sekä kuinka
autonominen sen asema olisi. Tämän arvioimiseksi on selvitetty, miten tällainen yksikkö
toimisi ja miten se edistäisi sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumista mm. sotemenojen vähentämistä.
Selvitystyö sisältää arvion kunnan ja sote-alueyksikön välisestä työnjaosta sekä tämän
rajapinnan kuvauksen. Toinen tehtäväjako ja rajapinta muodostuu sote-alueyksikön ja
nykyisen esh-palvelutuotannon sekä tuki- ja ostopalvelujen välille. Tältä osin selvitystyö
perustuu mukanaolevien kuntien sote-johtajilta sekä Hyvinkään sairaanhoitoalueelta
saatuihin asiantuntija-arvioihin.
Vastaavasti NHG:n taloudelliset arviot perustuvat em. karkeisiin ja alustaviin
asiantuntija-arviointeihin. Tämän selvityksen laskelmat päivitettiin K8-selvityksessä
tehtyihin huomioiden seuraavat reunaehdot:
-
laskelmat koskevat vain tässä selvityksessä mukana olevia kuntia
tuottavuuslaskelmiin lisättiin alueelliset päihde- ja mielenterveyspalvelujen (ml.
psykiatria), suun terveydenhuollon ja lastensuojelun kustannukset
12
-
laskelmassa yhdistyneen kunnan tilalla oli sote-alueyksikkö (kuntayhtymä)
laskelmat tehtiin ylätasolla, samalla logiikalla kuin kuntien yhdistymisselvitys.
3 Keski-Uudenmaan sote-palvelujen nykyinen järjestely
3.1 Tarkasteltavien sote-tehtävien ja palvelujen määrittely
Kunnan järjestämisvastuulla olevilla peruspalveluilla tai perustason palveluilla
tarkoitetaan lakisääteisiä sote-palveluja (perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto) sekä
toisena tärkeimpänä sivistystoimen palveluja. Erityistason palveluilla puolestaan
tarkoitetaan mm. erikoissairaanhoidon tai kehitysvammahuollon palveluja.
Sote-uudistuksen linjauksissa palveluja ei enää jaotella edellä mainitusti.
Palveluprosesseja koskevassa kehittämisessä sote-uudistuksen tärkein tavoite on ollut
vahvistaa nykyisin kuntien järjestämisvastuulla olevia perusterveydenhuollon ja
sosiaalihuollon palveluja sekä niiden integraatiota erityistason palveluihin. Varsinaisten
perus- ja erityistason sote-palvelujen lisäksi palvelukokonaisuuteen kuuluvat kiinteänä
osana erilaiset tukipalvelut.
Kun organisaatiokeskeinen tarkastelunäkökulma muutetaan asiakaslähtöiseksi,
kunnan järjestämiin perustason hyvinvointipalveluihin kuuluvat sivistyspalvelut
etenkin varhaiskasvatus, perusopetus ja nuorisopalvelut. Keski-Uudenmaan sotetoiminnan
suunnittelussa
tämän
rajapinnan
suunnittelu,
vastuuja
tehtäväkokonaisuuksien kuvaus on keskeistä. Nykyisellään tämä rajapinta poikkeaa
selvityksessä olevien kuntien kesken jonkin verran. Järvenpää tuottaa palveluja
asiakasryhmien tarpeista käsin prosessimaista toimintatapaa hyödyntämällä. Lasten ja
nuorten palvelualue yhdistää kasvun ja vanhemmuuden tuen sekä perhesosiaalityön
osa-alueet yhdeksi palvelukokonaisuudeksi perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen
kanssa.
Mäntsälässä ja Pornaisissa (Mustijoen perusturva) toteutettavissa lasten, nuorten ja
perheiden palveluissa (PEPA=perhepalvelut) asiakkuuksien hallinta ja palvelut on
organisoitu siten, että moniammatillinen tiimi vastaa elämänkaaren mukaisesti eri
asiakasryhmistä (esim. murkkutiimi, pikkulapsitiimi). PEPA:n palvelut ovat ns.
matalankynnyksen palveluja. Lähetteitä ei tarvita. Hyvistä käytännöistä esimerkkinä on
myös
hyvinvointineuvolan
toimintamalli,
jossa
terveydenhoitajalla
on
koordinaatiovastuu. Huolen tilanteessa koko toimialan asiantuntijat ovat käytettävissä,
ja ratkaisut etsitään yhdessä perheen kanssa. Nuorten tukipiste tekee vastaavaa
perinteiset toimialat ylittävää yhteistyötä toimien mm. porttina erikoissairaanhoitoon ja
takaisin.
13
Tuusulan Perhelinkki tarjoaa moniammatilliselle verkostotyölle rakenteellisen
toimintatavan. Perhelinkin tavoitteena on verkosto, joka kattaa kaikki lasten, nuorten
ja perheiden palvelut. Verkosto on pysyvä vaikka työntekijät vaihtuisivat.
Moniammatillinen Esimieslinkki puolestaan kokoaa alueen lasten, nuorten ja perheiden
palveluista vastaavat esimiehet yhteisen pöydän ääreen.
Hyvinkäällä lapsiperheiden palvelut tuottaa yksi palvelupiste; NOPSA, joka tarjoaa
perheelle palvelutarpeen arvion, lyhytkestoisen tuen ja tarvittaessa ohjauksen muuhun
palveluun. NOPSAn käytössä olevia palveluita ovat mm. lapsiperheiden kotipalvelu,
perhetyö, tukiperhetyö ja perheneuvolan palvelut. NOPSA voi saattaa perheen myös
muun tarvitsemansa palvelun, esim. varhaiskasvatuksen tai järjestöjen palveluiden
piiriin.
Nurmijärvellä sote-palveluihin kuuluu kunnan myös liikuntatoimi (nk. soteli). Yhteisenä
tavoitteena on tuottaa terveyden ja hyvinvoinnin kokonaisuutta edistäviä
liikuntapalveluja kulloinkin tunnistetuille kohderyhmille. Yhteistyö mm. sivistystoimen
kanssa tapahtuu strategisesti yhdyspintatarkastelun, ennaltaehkäisevän työn
koordinoinnin, varhaisen yhteistyön ja asiakkaan osallistamisen avulla.
Edellä mainitut toimintamallit ovat esimerkkejä Keski-Uudenmaan kunnissa tehdystä
asiakaslähtöisestä peruspalvelujen integraatioista perinteiset toimialarajat ylittäen.
Esitys ei ole kattava, mutta kuvaa sitä kehittämistyötä ja hyviä käytäntöjä, joita
kunnissa on asiakaslähtöisyyden nimissä ja toimialojen rajat ylittäen toteutettu.
Tämän tapaisten hyvien kuntakohtaisten käytäntöjen pohjalta päästään KeskiUudenmaan alueyksikössä uusiin yhteisiin hyviin käytäntöihin, joilla toiminnan
vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta voidaan lisätä.
.
Keski-Uudenmaan kunnissa on kehitetty ja kehitteillä lukuisa määrä yhä
parempia käytäntöjä, joiden käyttöönotto alueen kunnissa vähentää sotepalvelujen kustannuksia ja lisää niiden vaikuttavuutta.
3.2 Sote-palvelujen tuottajat ja niiden välinen työjako
Kuntien omaa palvelutuotantoa täydennetään kuntayhtymiltä, yksityisiltä yrityksiltä ja
järjestöiltä hankituin ostopalveluin. Erikoissairaanhoidon järjestämiseksi kunnat
kuuluvat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään, HUS:iin.
Perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa alueella on pitkät yhteistoiminnan
perinteet.
Mäntsälän ja Pornaisten kuntien sote-palvelut on alueella järjestetty
14
vuodesta 2009 alkaen Mustijoen perusturvan toimesta. Isäntäkuntana toimii Mäntsälän
kunta. Alueellisen yhteistyön keskeiset asiantuntijaryhmät ovat johtavat lääkärit
(kunnat ja sairaanhoitoalue), vanhustyön johtajat ja sosiaalijohtajat. Tukipalvelujen
osalta kuntien välistä yhteistyötä on tehty osittain mm. yhteisen hankinta-, talous- ja
tietotekniikan palvelukeskuksen toimintana. Soten vastaavia tehtäviä (mm.
potilastietojärjestelmät ja laskutus) on hoidettu myös kuntien omana työnä vaikka
kunta muuten ostaisi ko. palveluja yhteisiltä palvelukeskuksilta.
Erikoissairaanhoidon osalta selvitykseen osallistuvat kunnat kuuluvat HUS:n Hyvinkään
sairaanhoitoalueeseen lukuun ottamatta Pornaista, jonka erikoissairaanhoidon järjestää
ja tuottaa HUS-Porvoon sairaanhoitoalue. Uudenmaan alueella toimiva HUS
(väestöpohja n. 1.6 miljoonaa asukasta) ja koko Etelä-Suomen alueella toimiva
Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) erityisvastuualue (n. 1.9 miljoonaa
asukasta)
poikkeavat
alueellisesti
ja
väestömäärältään
kaikkien
muiden
sairaanhoitopiirien ja erityisvastuualueiden toiminnasta. Hyvinkään sairaala järjestää ja
tuottaa palveluja pääosin ainoastaan selvityksessä mukana oleville kunnille.
Erikoissairaanhoitoa ja erityistason (esim. elinsiirrot) erikoissairaanhoitoa alueen
asukkaat saavat myös HYKS-sairaaloista.
Sote-palveluja tuottavia kuntayhtymiä on perustettu kehitysvammahuoltoon (Eteva),
ja päihdehuoltoon (Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä). Sosiaalipalvelujen
erityistehtävissä ja kehittämisessä yhteistyökumppanina toimii Sosiaalitaito Oy.
Selvityksessä mukana olevat kunnat (pois lukien Pornainen) omistavat yhdessä HUS:n
kanssa myös Nurmijärvellä sijaitsevan kuntoutussairaalan (Kiljavan Sairaala Oy).
Yhteistyötä alueen kunnat tekevät myös Hyvinkään, Keski- ja Länsi-Uudenmaan
yhteisessä lastensuojelun ja perhehoidon erityisyksikössä Pihlajassa (isäntäkunta
Hyvinkää). Isäntäkuntamallilla toimivat myös sosiaalipäivystys (Järvenpää) sekä
perheoikeudelliset yksiköt (Hyvinkää ja Järvenpää).
Tukipalveluja kuten tutkimuksia, laitos- ja kiinteistöhuoltoa, aterioita, henkilöstö-,
talous- ja tietohallintoa kunnat tuottavat itse omana toimintana, yhteistyössä tai
hankkivat ostopalveluina mm. HUS-liikelaitoksilta tai muilta yhteistyökumppaneilta.
Tässä selvityksessä mukana olevat kunnat muodostavat maantieteellisen ja
toiminnallisen yhteistyöalueen, ja kuuluvat monien julkisten palvelujen järjestämisessä
ja tuottamisessa samoihin kuntayhtymiin. Kunnat ovat pyrkineet löytämään yhteiset
tavoitteet näiden kuntayhtymien omistajapolitiikassa. Omistajapolitiikkaa luodessaan ja
sen mukaan toimiessaan nämä kunnat ovat toimineet yhteistyössä muiden KUUMAkuntien kanssa.
Yksityisiä palveluja ja kolmannen sektorin tuottamia palveluja kunnat käyttävät
nykyisin
erityisesti lasten,
nuorten
ja
perheiden palvelukokonaisuudessa,
15
lastensuojelussa sekä ikäihmisten palveluissa. Palvelusopimuksia kunnat ovat
kilpailuttaneet hankintalainsäädännön mukaisesti yksin ja yhdessä muiden kuntien
kanssa. Selvitykseen osallistuneiden kuntien sote-ostot yksityisiltä, kolmannelta
sektorilta ja seurakunnilta ovat yhteensä noin 87 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä
tarkoittaa noin 12 % osuutta alueen sote-menoista.
Työikäisen väestön terveyspalveluja tuotetaan merkittävässä määrin työnantajien
järjestämänä työterveyshuoltona. Lakisääteisen ja ennaltaehkäisevän toiminnan
lisäksi työnantajat vastaavat usein työikäisten perusterveydenhuollon palveluista ja
yleislääkäritasoisesta
sairauden
hoidosta.
Työterveyshuollon
osuus
perusterveydenhuollon avohoidon menoista vaihtelee 20 – 30 %:n välillä. Kunnittain
tarkasteltuna osuus voi olla suurempi, vuoden 2009 aineiston mukaan Järvenpäässä
jopa 40 %. (Hujanen ja Mikkola, 2013.)
Kolmannen sektorin ja voittoa tavoittelemattomiin (nk. non-profit) toimijoihin
voidaan lukea osuuskunnat, järjestöt ja säätiöt, kansalaisyhteiskunta ja jossakin määrin
myös seurakuntien työ. Näiden toimijoiden merkitys sote-palvelutuotannossa ja etenkin
ennaltaehkäisevässä työssä on kuntien kannalta huomattava.
3.3 Keski-Uudenmaan kuntien sote-palvelujen kustannukset ja
säästöpotentiaali
Tässä luvussa tarkastellaan Keski-Uudenmaan sote-palvelujen kustannuksia ja tehdään
vertailua muuhun maahan ja Uudenmaan kuntiin.
3.3.1 Alueen vertailu muuhun maahan
Kun tarkastellaan Keski-Uudenmaan sote-palvelujen nettomenoja, voidaan tehdä
johtopäätös, että sote-palvelut hoidetaan alueella maan muihin osiin verrattuna
tehokkaasti ja taloudellisesti. Kuitenkin, kun otetaan huomioon alueen ikä- ja
sairastuvuusrakenne, Keski-Uudenmaan palvelujen kustannusten tulisi olla maan
keskimääräisiä kustannuksia oleellisesti matalammat. Sote-palvelujen nettomenot
(2012) sekä terveyden ja vanhustenhuollon tarvevakioidut nettomenot (2012, viimeisin
saatavilla oleva aineisto) olivat asukasta kohti seuraavat (Kuntaliitto ja THL):
16
Kunta
Nettomenot
2012 (€)
Tarvevakioidut
nettomenot 2012 (€)
Sopeuttamispotentiaali (€)
Manner-Suomi
3.453
3.453
-
Hyvinkää
3.422
2.695
727
Järvenpää
3.137
2.372
765
Mäntsälä
3.125
2.390
735
Nurmijärvi
3.112
2.149
963
Pornainen
2.764
2.071
693
Tuusula
3.038
2.334
704
Helsinki
3.582
2.649
933
Espoo
3.076
2.115
961
Vantaa
3.180
2.329
851
Keski-Uusimaa (K6)
3.160
2.388
772
Koko Uusimaa
(HUS-Kuntayhtymä)
3.344
2.467
877
Taulukko 1
Huom. Nettomenoja ei voida pitää kunnan asukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksia
kuvaavana mittarina. Mm. työterveyshuollon ja asiakkaiden yksityissektorilta ostamien palvelujen
kustannukset eivät ole mukana näissä luvuissa.
Kustannuseroa selvittää palvelujen tuottamisen kustannustehokkuus, mutta sen lisäksi
tarjonnan laajuus ja laatu, joka luonnollisesti lisää myös palvelujen kysyntää. Muualla
maassa vallinnut tiukempi taloudellinen tilanne on ehkä motivoinut kuntia kehittämään
kustannustehokkaita työtapoja sekä asukkaiden laajempaa omavastuuta.
Keski-Uudenmaan kunnat ovat itsehallinnollisina kuntina voineet panostaa muuta
maata paremmin asukkaittensa sote-palvelujen tarpeeseen. Tähän on luonut
mahdollisuudet muuta maata keskimääräistä
-
suuremmat verotulot
asukasrakenne, jolla on muuta maata pienempi sairastavuus ja vähäisempi
palvelutarve
yksityisten mm. työterveydenhoidon palvelujen laaja käyttö
yksityisten palvelujen monipuolinen tarjonta.
Edellä oleva laskelma antaisi perusteita arvioida, että vertaamalla toteutuneita
nettomenoja tarvelaskelmaan Keski-Uudellamaalla olisi mahdollisuuksia vähentää
menoja vuositasolla 24 % eli noin 150 miljoonaa euroa. Tarvevakioitujen nettomenojen
ja säästöpotentiaalin arvion vaikeutta kuvaa se, että verrattuna koko maan
keskimääräiseen sairastavuuteen ja ikärakenteeseen, Keski-Uudellamaalla olisi
asukasta kohti liitteenä olevan NHG:n arvion mukaan 440 euron säästöpotentiaali.
Tämä tarkoittaisi 14 %:n eli 85 miljoonan euron säästöpotentaalia koko KeskiUudellamaalla. Todellisuudessa kustannusero on pienempi, koska sairastavuudella ei
17
ole vaikutusta kaikkiin kustannuksiin. Lisäksi sairastavuusindeksi ei ole suoraan
verrannollinen sote-kustannusten kanssa. (Liite 2, dia 4.)
Koko maan tasolla palveluerojen tasaaminen ja säästöpotentiaalin täysimittainen
hyödyntäminen on kuntayhteisöissä vaikea tehtävä. Sitä ei voi tehdä vain
palvelurakenteita ja -tapoja uudistamalla. Se edellyttäisi monessa tapauksessa myös
sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutason madaltamista siltä tasolta, johon kunnat
ovat itsehallinnollisina yhteisöinä tähänastisissa päätöksissään perustellusti päätyneet.
Kuitenkin joissakin osissa maata se vaatii myös palvelutason nostamista
palvelurakenteita ja -tapoja uudistamalla.
Kuitenkaan linjausta siitä, miten sote-palvelujen erot maan eri osien välillä poistetaan
tai niitä edes oleellisesti vähennetään, ei ole selkeästi tehty.
. Keski-Uudenmaan kuntien sote-menot ovat maan keskimääräisiä menoja
matalampia.
Kun
otetaan
huomioon
asukkaiden
ikäja
sairastavuusrakenne, menot ovat eri laskentatavoilla arvioituna 10 - 25 %
muuta maata korkeammat.
3.3.2 Vertailu Uudenmaan alueiden ja kuntien välillä
HUS-alueella sairaanhoitopiireittäin tarkasteltuna tarvevakioitu kustannus vaihtelee
Hyvinkään sairaanhoitoalueen (Keski-Uudenmaan kunnat*) 2.397 eurosta LänsiUudenmaan sairaanhoitoalueen 3.165 euroon asukasta kohden. Tässä korostuu se
merkittävä
ero,
joka
vallitsee
HUS:n
sairaanhoitoalueiden
asukasja
yhteiskuntarakenteiden välillä.
Tämä puolestaan vaikuttaa siihen tapaan, jolla kunnat ovat nähneet tehokkaimmaksi
tavaksi järjestää sosiaali- ja perusterveyspalvelujen hoidon. Se on vaikuttanut myös
siihen, millä tavoitteilla kunnat ovat yrittäneet vaikuttaa niiden yhteisen kuntayhtymän
HUS:n tapaan palvella maakunnan eri alueilla asuvia asukkaita.
Kuitenkin, tarvevakioidut, asukkaiden palvelutarvetta kuvaavat luvut ovat
Uudellamaalla melko samalla tasolla, Länsi-Uuttamaata lukuun ottamatta. Edellä olevan
taulukon (taulukko 1) mukaan Keski-Uudenmaan kuntien tarvevakioitu kustannus on
matalampi kuin HUS-alueella keskimäärin, mutta ei eroa niistä merkittävästi.
* Pornainen kuuluu tässä laskelmassa Porvoon sairaanhoitoalueeseen
18
Vertailtaessa toteutuneisiin nettomenoihin Helsingin tarvevakioitu nettomeno (2.649 €)
on asukasta kohti metropolialueen muita kuntia korkeampi, mutta vielä korkeammat
ovat toteutuneet nettomenot. Helsingissä säästöpotentiaali on 161 euroa/asukas ja
Espoossakin 189 euroa suurempi asukasta kohti laskettuna kuin Keski-Uudellamaalla.
(Taulukko 1, 3.3.1.)
Edellä olevat kuntien erot palvelujen nettomenoissa näkyvät myös vuoden 2014 lopussa
julkaistuissa sote-uudistuksen kuntalaskelmissa. Niiden mukaan kunnat olisivat
kapitaatioperusteella joutuneet rahoittamaan sote-palveluja asukasta kohti laskettuna
nykyistä enemmän seuraavasti:
Kunta
Muutos €/asukas
Hyvinkää
+22
Järvenpää
+75
Mäntsälä
+206
Nurmijärvi
+119
Pornainen
+367
Tuusula
+115
Keski-Uusimaa (ka)
+102
Helsinki
- 241
Espoo
+126
Vantaa
+44
Taulukko 2
Tämä laskelma perustuu eteläisen sote-alueen keskimääräisiin sote-menoihin, joita on
korjattu kuntakohtaisesti valtionosuusuudistuksessa käytetyillä kuntien ikä- ja
sairastavuusrakenteeseen perustuvilla tarvekertoimilla. Taulukko 2 kuvaa, miten
kuntien
sote-menot
Uudenmaan
kunnissa
muuttuisivat,
jos
palvelujen
rahoitusperusteeksi tulisi näin laskettu Uudenmaan sisäinen kapitaatioperiaate.
Taulukko 2 kuvaa myös, että Uudellamaalla palvelujen ylivoimaisesti merkittävin
säästöpotentiaali on Helsingissä. Laskennallisesti tarkastellen Helsingin sote-palvelu- ja
menorakenteiden saaminen Uudenmaan nykyiseen keskimääräisen tasoon merkitsisi
150 miljoonan euron vuosimenojen supistumista.
Keski-Uudenmaan kuntien sote-kustannukset eroavat toisistaan, vaikka kuntien
toimintaympäristö ei eroa toisistaan merkittävästi. Vertailu (toteutuneet nettomenot
suhteessa
tarvevakioidut
nettomenot)
antaa
karkean
kuvan
palvelujen
kustannustehokkuudesta ja sopeuttamispotentiaalista, kun kuntien palvelutasoissa ei
ole todella merkittäviä eroja.
19
Keski-Uudenmaalla Mäntsälä ja Pornainen ovat parhaiten kyenneet sopeuttamaan sotemenonsa palvelujen tarpeeseen. Jos alueen muut kunnat pääsisivät samaan
tilanteeseen, niin säästöpotentiaalia olisi alueella keskimäärin 100 euroa asukasta kohti.
Tämä tarkoittaisi, että sopeuttamispotentiaali olisi noin 20 miljoonaa euroa, jos koko
alueella toteutettaisiin hyvin sopeutuneen Mäntsälän kunnan mukaiset käytännöt ja
palvelutaso. Kun kaikilla kunnilla on omia hyviä ja tehokkaita käytäntöjä, voidaan
arvioida, että kuntien yhdistäessä palvelutoimintansa saadaan aikaan oleellisesti
suurempiakin menosäästöjä.
Keski-Uudenmaan kustannusten kilpailukykyisyyteen
hallintorakenteella vaikuttavat mm.
sote-palvelujen
nykyisellä
1. Kuntien kokoluokka keskisuurina kuntina, jolloin niillä on voimavarat järjestää
taloudellisesti itse suuri osa sosiaali- ja perusterveyspalveluista sekä kyky
kilpailuttaa ja hankkia niitä kolmannelta sektorilta ja yksityisiltä yrityksiltä.
2. Kuntien muut hyvinvointipalvelut ovat riittävän vahvoja, jotta ne voivat antaa
panoksensa myös sote-palvelujen tarpeen ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen
puuttumiseen. Kuntien kokoluokka on kuitenkin niin pieni, että yhtä perhettä
palvelevat henkilöt usein tuntevat hyvin toistensa tavan toimia, jolloin eri
sektorien yhteistyö on helpompi järjestää kuin suurissa kunnissa. Tästä saatava
hyöty tulee myös suoraan kunnan talouteen ja palveluihin.
3. Erikoissairaanhoidon Keski-Uudenmaan kunnat saavat HUS:lta, joka on maan
kustannustehokkain erikoissairaanhoidon kuntayhtymä (nettokustannus/
asukas). (THL; Kinnula, Malmia ja Vauramo 2014.)
a. Erityisen vaativan erikoissairaanhoidon kunnat saavat HYKS:ltä, jossa on
maan johtavat osaamiskeskukset.
b. Muut erikoissairaanhoidon palvelut kunnat saavat HUS:n Hyvinkään
sairaanhoitoalueelta, joka on osa HUS:ia ja osallistuu koko HUS:n
palvelujen ja asiantuntemuksen kehitystyöhön. Hyvinkään
sairaanhoitoalueen johtokunnassa alueen kuntien edustajilla on suora
mahdollisuus vaikuttaa erikoissairaanhoidon palvelujen kehittämiseen
Hyvinkään sairaanhoitoalueella.
c. Kustannustehokkaat lääkinnälliset ja muut tukipalvelut saadaan HUS:n
liikelaitoksista.
4. Yhdyskuntarakenne, joka mahdollistaa pieniä haja-asutukseen perustuvia kuntia
tehokkaamman palvelurakenteen.
20
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö soten laajemmalla uudistuksella mm.
sosiaalipalveluja, perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa asiakaskeskeisesti
integroimalla voida lisätä sote-palvelujen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta.
Helsingin sote-menojen nykyinen taso on korkea verrattuna maakunnan
muihin kuntiin. Tämän takia Uudenmaan muiden kuntien kannalta on
kohtuutonta, jos Uudenmaan sote-menot katettaisiin kapitaatioperiaatteella.
Tällöin muiden kuntien sote-menot oleellisesti nousisivat ja Helsingin
laskisivat.
4 Selvitykset sote-palvelujärjestelmän uudistamiseksi
4.1 K8-selvityksen ehdotukset
K8-selvityksen mukaan Keski-Uudenmaan kaupunki on uudistuva, verkostomainen
metropolialueen kaupunki. Verkostomaisuus mahdollistaa optimaalisen palveluverkon
mitoituksen investonti- ja käyttökulujen sekä palvelujen saavutettavuuden kannalta.
Selvityksen lopputuloksena esitettiin älykkään kaupunkirakenteen luokittelu. Palvelut
jaotellaan niiden saavutettavuuteen perustuen seuraavasti:
1. lähipalvelu
2. kaupunkialueen palvelut
3. keskitetyt palvelut.
Sote-palvelujen osalta raportissa todettiin, että em. saavutettavuuteen perustuva
suunnitelma on toteutettavissa riippumatta siitä, missä muodossa sote-uudistus
toteutuu.
Keskitetyt palvelut tarkoittavat seudullisia, vaativia sote-palveluja, joiden tuottamisesta
vastaa yksi palveluyksikkö, ja joita on saatavilla vain yhdestä palvelupisteestä koko
kaupungissa. Kaupunkialuepalvelut ovat akuutteja ja elektiivisiä palveluja, joita on
jokaisella kaupunkialueella (ts. nykyiset kuntarajat ylittävällä, uuden kaupungin osaalueella) vähintään yksi. Lähipalveluja on jokaisella kaupunkialueella puolestaan useita,
ja ne tuotetaan yhteensä 10 – 15 keskitetysti johdetusta palveluyksikössä, joiden
painopiste on suhteellisen kevyessä, helposti saavutettavissa olevassa ja
ennaltaehkäisevässä työssä.
21
Yhdistyneen kunnan keskitetyt sote-palvelut, kuten erikoissairaanhoidon palvelut
uuden kunnan asukkaat saisivat nykyiseen tapaan HUS:sta pääasiassa Hyvinkään
sairaalasta sekä mm. ETEVA:sta.
K8-selvityksessä uuden kunnan sote-kustannusten arvioitiin olevan vuositasolla 26 –
39 miljoonaa euroa matalammat verrattuna siihen, että kunnat jatkaisivat itsenäisinä
kuntina.
Merkittävimmät
sopeuttamismahdollisuudet
tunnistettiin
ikäihmisten
palvelukokonaisuudessa (sopeuttamispotentiaali 10–20 miljoonaa euroa/vuosi),
akuuttihoidossa ja vastaanottopalveluissa (sopeuttamispotentiaali 10 – 15 miljoonaa
euroa/vuosi), vammaispalveluissa ja kehitysvammahuollossa (sopeuttamispotentiaali 2
– 5 miljoona euroa/vuosi) sekä lastensuojelussa (sopeuttamispotentiaali 3 - 5 miljoonaa
euroa/vuosi).
4.2 Keski-Uudenmaan kuntien suunnitelmat kuntaliitoksiksi
K8-selvityksen jälkeen Sipoo, Kerava ja Nurmijärvi katsoivat, ettei selvitys anna
perusteita kuntaliitokseen. Tämän jälkeen viisi jäljelle jäänyttä kuntaa on jatkanut
selvitystä ja on valmistelemassa kuntien yhdistymissopimusta.
Viiden kunnan yhdistymisselvityksen loppuraportti päivitetään yhteistyössä KeskiUudenmaan sote-projektin kanssa. Päivitetty loppuraportti sisältää sote-projektin
suositukset ja toimenpide-ehdotukset sekä sote-projektin yhteydessä päivitetyt
kustannuslaskelmat.
Tarkoitus on, että syyskuussa 2015 selvityksen poliittinen ohjausryhmä esittää
valtuustoille, että ne jatkavat yhdistymissopimuksen valmistelua yhdessä muiden
kuntien kanssa, kuulevat kuntalaisiaan yhdistymisestä ja tämän jälkeen, helmikuussa
2016, käsittelevät yhdistymissopimuksen valtuustoissaan. Sote-uudistukseen liittyvät
ratkaisut esim. alueyksikön tai vastaavan perustamiseen liittyvät toimenpide-esitykset
on tarkoituksenmukaista käsitellä samanaikaisesti syyskuussa 2015. Nurmijärven
kunnan asema yhdistyssopimuksen valmisteluun kuulumattomana kuntana on
huomioitava erikseen.
Sote-uudistus vähentää kuntien tehtäviä kustannuksilla mitattuna noin 50 %:lla. Tämä
tapahtuu arviolta vuoden 2020 alusta alkaen. Sote-uudistuksella on merkittävä vaikutus
kuntien tilanteeseen ja tarpeeseen toteuttaa kuntaliitos. Sote-uudistuksessa syntyy
uusi kuntien asukkaiden elämiseen vaikuttava toimija, jonka toiminta rahoitetaan
kuitenkin kuntien (asukkaiden) verovaroin. Tällöin kunnilta katoaa käytännössä suorat
mahdollisuudet vaikuttaa asukkaiden saamiin itsehallinnollisen sote-alueen järjestämiin
sote-palveluihin. Haasteena on hallita myös kunnan oma talous. Kun sote-henkilöstö
siirtyy lähes kokonaan uudelle sote-itsehallintoalueelle, tässä edunajossa tarvittava
kunnan oma asiantuntijuus heikkenee, lähes häviää.
22
Kuntien yhdistymisen tarve riippuu myös siitä, miten uuden sote-alueen palvelujen
tuotanto järjestetään ja tuotetaan. Jos palvelujen tuotanto perustuu alueellisiin
yksiköihin, niin vastaavasti olisi, näiden yksikköjen ja kuntien palvelujen rajapinnalla
helpoin varmistaa palveluketjujen jatkuvuus, jos alueyksikkö ja kunta olisivat rajoiltaan
samat. Toisaalta, jos sote-alue organisoidaan palveluittain, niin alueellinen edunajo olisi
tehokkaampi hoitaa yhdessä tai jopa yhdestä suuresta kunnasta.
Sote-uudistuksen toteuttaminen itsehallinnollisena sote-alueena vie
kunnilta suorat mahdollisuudet vaikuttaa asukkaittensa sote-palveluihin.
Samalla tulee haasteelliseksi hallita kuntataloutta, kun puolet kuntien
talousarviosta on rahoitusosuutta sote-itsehallintoalueelle.
Jotta kunnat voivat arvioida kuntaliitoksen perusteita ottaen huomioon
sote-uudistuksen, on sote-uudistusta ja kuntien yhdistämistä käsiteltävä
samanaikaisesti. Nurmijärven kunnan asema on tässä huomioitava
erikseen.
4.3 Muut viimeaikaiset esitykset sote-palvelujärjestelmän uudistamiseksi
4.3.1 Valtakunnalliset uudistukset
Maassamme on käynnissä useita varsinaisesta sote-uudistuksesta riippumattomia
perusterveydenhuollon, sosiaalipalvelujen ja erikoissairaanhoidon yhdistämistä
koskevia hankkeita. Tavoitteena on kaikkia sote-palveluja koskeva toiminnallinen
integraatio. Sairaanhoitopiirin laajuisia kuntayhtymiä on perusteilla mm. Etelä-Savossa,
Pohjois-Savossa, Päijät-Hämeessä sekä Pohjois-Karjalassa. Lapin sairaanhoitopiirin
alueella on käynnissä kaksi hanketta, joista toinen koskee Länsi-Pohjan aluetta. KeskiSuomessa on laadittu Keski-Suomen Sote 2020 -hankesuunnitelma, jossa kuvataan
alueellista terveydenhuollon palvelukonseptia.
Eksote (Etelä-Karjalan sote-piiri) on saavuttanut hyviä tuloksia yhdistämällä alueelliset
sote-palvelut yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Tämä on toteutettu mm.
aikuisten päihde-, mielenterveys- ja sosiaalityö sekä kuntoutuksen osa-alueilla.
Tavoitteena on yhteiskunnallisen syrjäytymisen ehkäiseminen, osallisuuden lisääminen,
perheiden tukeminen ja sukupolvien yli siirtyvän syrjäytymisen välttäminen. Malli
perustuu ennaltaehkäisyyn, matalan kynnyksen palveluihin ja palveluohjaukseen.
Keskeinen käsite on pärjäävyys; asiakkaan selviytyminen omassa elämässään.
Työvälineinä Eksoten aikuisten psykososiaaliset palvelut -yksikkö käyttää
tavoitteellisuutta ja toiminnan fokusointia, vakioitua arviointiprosessia ja yhteisesti
sovittuja mittareita, palveluvalikoimaa ja puuttuvien palvelujen (mitä asiakas tarvitsisi,
23
mutta mitä ei ole tarjolla) tunnistamista sekä verkostomaista yhteistyötä. Asiakastiimi
räätälöidään asiakkaan tarpeesta käsin. Tavoitteena on yhteiskunnallisen osallisuuden
tukeminen, motivaation painottaminen, rinnalla kulkeminen sekä asiakkaan oman
toiminnallisuuden tukeminen.
Eksoten toteuttamassa palvelujen uudistuksessa on ollut keskeistä palveluohjaus.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa tällä tarkoitetaan työtapaa, jossa vastuutyöntekijä ottaa
huolehtiakseen asiakkaan palvelukokonaisuudesta, suunnittelee kokonaisuuden
yhdessä hänen kanssaan sekä huolehtii, että asiat etenevät suunnitellusti. Käsitteenä
palveluohjaus tarkoittaa asiakastyön menetelmää (case management) sekä palvelujen
yhteensovittamista organisaatioiden tasolla (service coordination). Etenkin paljon
palveluja käyttävät asiakkaat hyötyvät palveluohjauksesta. Kuntien sote-menoihin
palveluohjaus tuottaa säästöä kun resurssien käyttö tehostuu ja päällekkäisten
toimenpiteiden määrä vähenee.
Suuret kaupungit ovat ottaneet varaslähdön sote-uudistukseen siirtämällä kunnallista
erikoissairaanhoitoa sairaanhoitopiirin tehtäväksi tai päinvastoin. Esimerkkejä näistä
on Tampereelta, Oulusta, Turusta ja Kuopiosta. Esimerkkinä voidaan mainita, että
Turun yliopistollisen keskussairaalan lääkäri pitää kaupungin ihotautilääkärin
vastaanottoa. Suunnitteilla on psykiatrian palvelujen yhdistäminen. Päällekkäisyyksien
karsimisella säästetään kustannuksista ja tehostetaan hoitoketjujen toimintaa. Myös
HUS
perustaa
parhaillaan
kumppanuusvirkoja
Helsingin
kaupungin
perusterveydenhuollon tukemiseksi ja lähetemäärien hillitsemiseksi. Helsingin
kaupungin fysiatrit siirtyvät HYKS:n palvelukseen, ja kaupungin lääkehuolto siirtyy
HUS-Apteekin hoitoon.
Joissakin
maakunnissa
sairaanhoitopiiri
hoitaa
jo
nyt
kuntien
sosiaalitoimen ja perusterveydenhoidon tehtävät. Lisäksi on meneillään
kehityshankkeita, joiden tavoitteena on muodostaa sairaanhoitopiiristä
sote-alue ja toteuttaa se odottamatta sote-järjestämislakien säätämistä.
4.3.2 Sote-palvelujen kehitystyö Keski-Uudellamaalla
Viimeaikaiset esitykset Keski-Uudenmaan sote-palvelujärjestelmän uudistamiseksi ovat
liittyneet mm. kuntien ja Hyvinkään sairaalan yhteistoiminnan kehittämiseen.
Keski-Uudenmaan kuntien terveyskeskuksen yöpäivystys on toiminut Hyvinkään
sairaalassa vuodesta 1997 saakka, ja päivystystoiminnan keskittäminen Hyvinkään
sairaalaan jatkuu kaikissa kunnissa.
Hyvinkään kaupungin ja Hyvinkään sairaalan välinen yhteistyö kehittyy voimakkaimmin
johtuen erityisesti maantieteellisen sijainnin mahdollistamasta monipuolisesta
24
synergiasta. Synergia toteutuu erityisesti yhteisten toimitilojen, hoito- ja
tutkimusprosessien sekä tukipalvelujen hyödyntämisessä. Henkilöstövoimavarat ovat
yhdistettävissä asiantuntijoiden ammattiosaamisen, sijaisuuksien ja esim. yöaikaan
käytössä olevien resurssien osalta. Yhteistyötä varten on perustettu yrityksiä; Kiinteistö
Oy Hyvinkään Sairaalanmäki on yhteisyritys, jonka vastuulla on terveyskeskussairaala
ja 2015 aloitettavan lisärakennuksen rakentaminen. Kaupungin ja sairaalan yhteisistä
ateriapalvelusta vastaa Hyvinkään ravitsemuspalvelut Oy. Asiakaslähtöisyys ja
palvelujen saumattomuus toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla silloin kun asiakas ei
huomaa palvelun yhteydessä ylittävänsä jonkin organisaatiorajan.
Kuntien keskinäinen yhteistyö kehittyy erityisesti alueellisen palveluverkon
toiminnallisten ratkaisujen työstämisessä esim. akuuttihoidon ja päivystyksen
järjestämisessä,
puolikiireellisen
hoidon
järjestelyissä,
kuntoutuksessa
ja
terveyskeskuksissa tarjottavan osastohoidon suunnittelussa.
Luvussa 4.3.1 esitelty palveluohjaus on myös Keski-Uudellamaalla yleisesti käytössä
oleva työmenetelmä. Tiimissä sovitaan, kenellä on kokonaisvastuu asiakkaan
prosessista. Vastuutyöntekijä saattaa määräytyä myös sen mukaan, mistä
palvelupisteestä asiakas palvelujen piiriin kulloinkin hakeutuu (päiväkoti, koulu,
mielenterveyspalvelut). Vastuutyöntekijä saattaa vaihtua kun palvelukokonaisuuteen
tulee mukaan uusia osapalveluja. Myös monitoimijuus työtapana nostaa asiakkaan ja
hänen lähipiirinsä tasavertaiseksi toimijaksi ammattilaisten rinnalle.
4.3.3 Tietotekniikan laajeneva käyttö
Sote-palveluissa on meneillään merkittävä teknologinen muutos, jonka kaikkia
vaikutuksia palvelujärjestelmän kysyntään, laatuun, vaikuttavuuteen, kustannuksiin ja
tuottavuuteen ei voida vielä ennakoida. Vastaava tilanne on myös muualla LänsiEuroopassa. Muutoksesta esimerkkeinä ovat sähköisen asioinnin ja alueellisten
palveluportaalien kehittäminen, liittymät kansallisiin järjestelmiin sekä sähköiset
päätöksenteon tukijärjestelmät. Hyväksyttyyn hallitusohjelmaan on kirjattu vaatimus
järjestämisvastuussa olevien itsehallintoalueiden tietojärjestelmien yhtenäistämisestä
sekä kokonaisarkkitehtuurin kehittämisestä, jotta voidaan taata kansallinen
palveluväylä. Julkisten palvelujen digitalisointi on yksi hyväksytyn hallitusohjelman
kärkihankkeista. Digitalisaation mahdollisuudet tunnistetaan, mutta sähköisten
palvelujen käyttöönotto vaatii myös merkittäviä investointeja.
Terveysteknologian ala on kasvanut maassamme noin 6 % vuosittaista vauhtia.
Terveysteknologiayritysten lähes koko tuotanto menee kuitenkin vientiin.
Terveysteknologian käyttöönottoa hidastaa EU-lainsäädännön laitteille ja ohjelmistoille
asettamat tiukat turvallisuusvaatimukset, henkilötietolain mukainen yksityisuuden
suoja, hankintalaki sekä innovatiivisuuden puute julkisen sektorin ostoissa.
25
Teknologian käyttöönotto ei välttämättä vähennä kustannuksia, vaan se edellyttää
palvelurakenteen
muuttamista;
esimerkiksi
niiden
palveluiden
resursoinnin
vähentämistä, joiden käyttöä teknologia vähentää. Kehittämiskohteita ovat esimerkiksi
1. Asiakaslähtöisyyden näkökulmasta
- etäpalvelun lisääminen ja esimerkiksi vastaanottojen osittainen korvaaminen
etävastaanotoilla sekä sähköinen asiointi lääkärin tai hoitajan kanssa
- itsepalvelun ja omahoidon mahdollisuuksien lisääminen
- potilaiden monitoroinnin parantaminen; esim. kotiin vietävillä teknologioilla
voidaan parantaa ikääntyneiden turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta
- palvelujen koordinoinnin ja ohjauksen parantaminen erityisesti runsaasti
palveluja käyttävien asiakkaiden osalta.
2. Ammattihenkilöiden työn kehittämisessä
- henkilöstön välisen kommunikoinnin parantaminen; esim. terveyspalvelujen
konsultaatiot
- etädiagnostiikka; mahdollista potilaiden siirtojen vähentämisen ja
erityisosaamisen jakamisen nykyistä laajemmin
- potilas- ja lääkehoidon turvallisuuden seurannan ja raportoinnin parantaminen;
esimerkiksi lääkkeiden yhteisvaikutusten (interaktiot) automaattinen
kartoittaminen yhtenäisten tietojärjestelmien avulla.
3. Johtamisessa
- taloudellisen ja toiminnallisen raportoinnin parantaminen ja päätösten
kustannusvaikuttavuuden osoittaminen toiminnan kehittämiseksi.
Viimeksi mainitulla kehittämiskohteella tarkoitetaan tiedolla johtamista. Siihen
liittyvien alustojen ja palveluiden kehittämisen koetaan olevan yksi tekijä, joilla
organisaatioiden toimintakustannusten kasvua on mahdollista hillitä. HUS-alueen
kuntien asukkaiden perusterveydenhuollon ja HUS:n välinen potilastietojen tarkastelu
on mahdollista alueellisen viitetietokannan, Navitaksen avulla. Sosiaalipalvelujen tai
sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten asiakkaiden osalta Navitas ei kuitenkaan
toistaiseksi tarjoa merkittävää yhteistä tietokantaa. HUS-liikelaitosten tuottamien
tukipalvelujen
integraatiot
(esim.
tutkimuslähetteet
ja
-tulokset)
kuntien
potilastietojärjestelmiin ovat kattavat.
Akusti on Kuntaliiton koordinoimaa alueiden ja kuntien tietohallintoyhteistyötä sosiaalija terveydenhuollossa. STM puolestaan hallinnoi sosiaali- ja terveydenhuollon
tiedonhallinnan strategian Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 -toimeenpano-ohjelmaa.
Lisäksi HUS-alueella on käynnissä Apotti-hanke, jonka tavoitteena on yhdistää
sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kirjaukset yhteen
26
reaaliaikaiseen järjestelmään, tarjota sähköisen asioinnin palveluja sekä tukea
ammattilaisten osaamista.
5 Keski-Uudenmaan sote-uudistuksen tavoitteet
Tässä
luvussa
kustannuksia,
tarkastelemalla.
keskitytään
rahoitusta
Keski-Uudenmaan
sote-uudistuksen
tavoitteisiin
sekä
kansalaisten
vaikuttamismahdollisuuksia
5.1 Sote-uudistuksen valtakunnalliset tavoitteet
Sote-uudistuksen valtakunnalliset tavoitteet ovat pääosin taloudellisia, mutta myös
kansalaisten demokraattisten päätöksentekomahdollisuuksien sekä palvelujen
tasavertaiseen toteutumiseen tähtääviä.
5.1.1 Kustannukset ja rahoitus
Sote-uudistuksen avulla toteutettavaksi aiotuilla sote-palvelujen kustannusten
vähentämisellä vuosina 2016 - 2030 on Uudenmaan alueella aivan ratkaiseva asema.
Neljän miljardin euron vuosimenosäästöstä Uudenmaan osuus olisi asukasluvulla
jyvitettynä 1.2 miljardia euroa. Kun alueiden säästöpotentiaalia eri tavoin arvioidaan,
päädytään tuloksen, että Uudenmaalla sote-menojen säästämismahdollisuudet olisivat
muuta maata oleellisesti suuremmat, jolloin se voisi lisäksi kantaa asukasta kohti
arvioituna muuta maata huomattavasti raskaamman taakan. Tätä korostaa tavoite,
jossa maan eri osissa asuvien kansalaisten tulisi päästä yhdenvertaiseen asemaan sotepalvelujen osalta.
Hallitusohjelman taloudelliset tavoitteet voidaan karkeasti jakaa kunnittain ja alueittain
asukasluvun mukaan. Tällöin hallitusohjelman mukaan Keski-Uudenmaan kuntien tulisi
saavuttaa jo ennen sote-uudistusta (vuosina 2015- 2019) noin 200 euroa vuosimenon
säästöt asukasta kohden. Tämä tarkoittaa alueella noin 40 miljoonan menosäästöjä.
Mahdollisen yhteiskuntasopimuksen toteutuessa kunnat voivat tämän lisäksi vähentää
menojaan noin 20 miljoonaa euroa.
Edellisten lisäksi sote-uudistuksen toteuttamisella ja siihen liittyvillä palvelurakenteen
ja -toimintatapojen uudistuksella tehostetaan toimintaa siten, että vuonna 2030 menot
olisivat asukasta kohti laskettuna noin 800 euroa matalammat kuin ne olisivat nykyisellä
palvelutasolla ja muuttuneella ikärakenteella. Tämä tarkoittaisi Keski-Uudenmaan
kunnissa vastaavasti 160 miljoona matalampaa menotasoa.
27
Hallitusohjelman toteuttaminen merkitsee, että nykyisellä hintatasolla KeskiUudellamaalla kuntien menot olisivat vuonna 2030 noin 150 - 200 miljoonaa euroa
matalammat, kuin ne olisivat ottaen huomioon asukasluvun kasvun ja ikärakenteen
muutoksen, jos jatketaan nykyisellä tuottavuudella ja palvelutasolla.
Keski-Uudenmaan sote-menoissa on verrattuna muuhun maahan 10 – 25 %:n
sopeuttamispotentiaali, jos lähtökohtana on palvelutarve ja toteutuneet kustannukset.
Se, miten sote-uudistuksessa on tarkoitus tasoittaa eri kuntien palvelutasojen eroja ja
ehkä niistä aiheutuvia kustannuksia sote-alueiden sisällä ja välillä, määritetään soteuudistuksen jatkovalmistelussa. Sillä on suuri merkitys alue- ja kuntatalouteen sekä
luonnollisesti palvelutasoihin.
Rahoituksessa on tarkoitus luoda järjestelmä, jolla ohjataan koko toimialan
kokonaisrahoitusta ja siten myös kustannusten kehitystä. Periaatteessa sen pitäisi
motivoida sote-alueita, mutta myös kuntia toimimaan omassa sote-tehtävässään
mahdollisimman vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. Ainakin alkuvaiheessa kunnat
rahoittavat pääosan sote-alueen menoista. Näin kokonaisverorasitus ei lisäänny, mutta
palveluista ja rahoituksesta päättäminen erotetaan toisistaan. Jotta soteitsehallintoalueiden menot pysyvät tiukasti uudistuksen tavoitteiden mukaisina, se
edellyttää valtion vahvaa ohjausotetta itsehallintoalueiden ohjauksessa.
Neljän miljardin euron sote-kustannusten laskun toteuttamista voidaan pitää talouden
ja palvelujen saneerauksena. Kun muutos ajoitetaan noin viidelletoista vuodelle,
kustannusten laskutavoite on noin 2 prosenttia vuodessa. Se ei sinänsä olisi
ylivoimainen tuottavuuden kasvutavoite, mutta kun viime vuosina sote-kustannukset
ovat vuosittain reaalisestikin kasvaneet 1 – 2 %, se edellyttää ohjauksen ja johtamisen
oleellista muuttamista julkisen hallinnon kaikilla organisaatiotasoilla. Toisaalta, jos
Keski-Uudenmaan kunnat kykenevät hyödyntämään säästöpotentiaalinsa, niin
teknisesti ei edellä mainitun kahden prosentin vuotuisen tuottavuuden kehitysvaatimus
ole kohtuuton.
Hallitusohjelman
mukaisen
julkisen
talouden
tervehdyttämisen
toteuttaminen riippuu ratkaisevasti sote-uudistuksen toteutumisesta.
Tässä on avainasemassa uudistuksen toteutuminen Uudellamaalla.
Uudistuksen toteuttaminen edellyttää keskimäärin kahden prosentin
tuottavuuden nousua vuodessa, mikä ei ole mahdoton, mutta vaikea
johtamistehtävä niin poliittiselle kuin virkamiesjohtajille.
28
5.1.2 Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet
Itsehallinnollisilta kunnilta siirtyy noin puolet tehtävistä ja käytössä olevista tuloista
itsehallinnolliselle sote-alueelle. Se on syvällinen muutos perustuslain määrittelemään
hallintojärjestelmään. Sen toteuttaminen siten, että se ei vaadi tarvittavien
lakimuutosten toteuttamista perustuslakijärjestyksessä, on haastava tehtävä. Tämä luo
epävarmuutta asioiden valmisteluun ja vaikuttaa oleellisesti myös valintoihin eri
vaihtoehtojen välillä.
Kun
sote-palvelujen
järjestäminen
siirtyy
itsehallinnollisesta
kunnasta
itsehallinnolliselle sote-alueelle, kansalaisten demokraattiset kanavat muuttuvat
oleellisesti. Kansalaisten mahdollisuus sote-palveluja koskevaan päätöksentekoon tulee
olla sellainen, että se takaa kansalaisten hyväksymisen ja ymmärryksen toimenpiteille,
joilla muutetaan kunnassa päätettyjä palvelurakenteita ja -tapoja.
Tämä korostuu erityisesti kun sote-palveluissa tehdään sinänsä välttämättömiä
muutoksia ja ehkä palvelujen leikkauksiakin, jotka vaikuttavat merkittävästi
kansalaisten elämiseen. Asukkaiden kannalta muutosta on vaikea hyväksyä erityisesti,
jos kunnan rahoitusosuus oleellisesti kasvaa, ja samalla se vaarantaa kunnan muut
toiminnat ja palvelut. Muutosten ymmärtämistä tai hyväksymistä ei helpota, että uuden
sote-itsehallintoalueen
valtuustoon
valittavat
asukkaiden
edustajat
ovat
kunnanvaltuustojen jäseniä kauempana, heitä on vähemmän, eivätkä kansalaiset heitä
tunne tai tapaa heitä lähes päivittäin kuten Keski-Uudenmaan kunnissa on ollut
mahdollista.
Kun kuntien tehtävistä menojen mukaan arvioiden noin puolet siirtyy
itsehallintoalueelle, niin kuntien tai ainakin niiden asukkaiden vaikutusmahdollisuudet
on säilytettävä todellisina. Alle yhden prosentin edustus maakunnan tai sotealueyksikön korkeimmassa päättävässä elimessä eli valtuustossa ei ole riittävä.
Kun kuntien tuloista menee puolet sote-alueen rahoittamiseen, niillä tulisi olla
tosiasialliset mahdollisuudet vaikuttaa myös rahojen käyttöön. Itsehallinnolliseen
yksikköön voi vaikuttaa vain sopimalla siitä tämän yksikön kanssa. Sote-uudistuksen
jatkovalmistelussa selvitetään tapa, miten kuntien ja niiden asukkaiden
vaikuttamismahdollisuudet järjestetään perustuslain mukaisesti.
Kuntalaisten mahdollisuus vaikuttaa sote-palveluita koskevaan suunnitteluun ja
päätöksentekoon riippuu ainakin periaatteessa merkittävältä osalta siitä, onko hänen
tilannettaan ja näkökohtiaan ymmärtäviä henkilöitä päätöksenteossa mukana
itsehallintoalueen valtuustossa. Kuitenkin tärkeintä on, että näitä henkilöitä on myös
itsehallintoalueen hallituksessa tai muissa itsehallinnon elimissä, jossa valmistellaan ja
käytännössä pitkälle päätetään asukkaiden kannalta tärkeät päätökset.
29
Kansalaisten kannalta on oleellista, että päätöksenteko ja sen valmistelu on avointa ja
läpinäkyvää sekä selkeästi vastuutettua, jotta kansalainen voi siihen vaikuttaa. Kun
kansalaisten oman asuinalueen demokraattisesti valitut edustajat vähenevät soteuudistuksessa, niin se edellyttää muiden vaikutus- ja osallistumistapojen ja kanavien
kehittämistä ja lisäämistä.
Asukkaiden demokraattisten vaikutusmahdollisuuksien ja kuntien aseman
verovarojensa
käytöstä
päättämisessä
on
haasteellista
toteuttaa
Uudenmaan sote-itsehallintoalueella.
5.2 Keski-Uudenmaan kuntien tavoitteet
Keski-Uudenmaan kuntien kannalta on tärkeää, (perustuu 28.4. seminaariin) että
kansallinen sote-ratkaisu ja päätökset syntyvät. Sote-uudistusta tulee päästä
kuntatasolla konkreettisesti valmistelemaan, jotta uudistuksen hyötyjä voidaan
saavuttaa lähitulevaisuudessa. Erityisesti alueen kuntien kannalta on tärkeää
1. Rahoitusratkaisu on oikeudenmukainen. Keski-Uudenmaan kunnat ja niiden
asukkaat eivät joudu kantamaan nykyistä enempää muiden kuntien ja niiden
asukkaiden kustannuksia.
2. Alueen 193.000 asukkaalla olisi yhdenvertaiset demokraattiset
mahdollisuudet muiden vastaavan suuriin alueisiin (esim. Päijät-Häme)
verrattuna osallistua sote-palveluja koskeviin päätöksiin.
3. Organisaatiouudistus luo edellytykset ja päätösympäristön siihen, että
kustannustehokkuus todella aidosti paranee ja kuntien menot pienenevät.
4. Palvelukokonaisuudet ja -prosessit tehdään asiakaslähtöisesti ja niissä
huomioidaan riittävällä painolla sosiaalipalvelut sekä eri asiakasryhmät.
5. Palvelujen saatavuudessa toteutuu kansalaisten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.
6. Kolmannen
turvataan.
sektorin
ja
yksityisten
yritysten
asema
palveluntuottajina
Kuntien tavoitteena on, että ratkaisuna Uudenmaan erityisolosuhteet huomioon ottava
sote-organisointi, joka ei heikennä sote-palvelujen tuottamisen nykyisiä vahvuuksia,
erityisesti asukkaiden demokraattisia vaikutusmahdollisuuksia, kustannustehokkuutta
sekä palvelujen laatutasoa ja saatavuutta.
30
Ratkaisussa tulee taata sote-palvelujen hyvä ja toimiva integrointi, mutta myös niiden
saumattomuus kuntien muihin palveluihin, erityisesti sivistystoimeen. Viime kädessä
uuden organisoinnin tehokkuus arvioidaan kunnissa sen mukaan, miten sotepalveluverkko muuttuu maantieteellisesti ja mitkä palvelut ovat kansalaisten saatavana
eri palvelupisteissä tai liikkuvina.
Kuntien tavoitteet eivät ole sinänsä ristiriidassa valtakunnallisten tavoitteiden kanssa.
Kuntien mahdollisuus päättää jatkossa kuntalaistensa saamista sote-palveluista siirtyy
kuitenkin kuntien ulkopuolelle. Kuntien tavoitteena on järjestely, jossa ne voivat
vaikuttaa mahdollisimman hyvin siihen, miten sote-palvelujen ja -menojen leikkaukset
sekä palvelujen kehittämistoimenpiteet kohdistuvat kuntien asukkaisiin.
Kuntien tavoitteissa korostuu huoli siitä, että itsehallinnollisen sote-alueen
päätöksin palvelut siirtyvät kuntien keskuksista isojen kaupunkien
muutamiin keskuksiin ja kuntien sote-menot kuitenkin samalla kasvavat.
5.3 Organisaatiouudistuksen tavoitteet ja johtaminen
Eri
organisointivaihtoehdot
luovat
alustan
sote-palvelujen
johtamiselle
ja
kehittämiselle. Päivittäisessä johtamisessa on huolehdittava, että palveluprosessit
toimivat muutosvaiheessakin kaikissa palveluyksiköissä katkoitta ja häiriöittä. Lisäksi
on lukuisissa palveluyksiköissä työskentelevän henkilöstön työtilanne ja jaksaminen
sekä toiminnan menot pidettävä hallinnassa. Kun sote-palvelujen kirjo on erittäin laaja
ja monipuolinen, se tekee sote-organisaation ja sen lukuisten toimintayksiköiden
johtamisen erityisen vaativaksi. Tämä haastavuus korostuu organisaation rakenteita
uudistettaessa, mutta myös palvelujen jatkuvassa kehittämisessä.
Uudellamaalla haaste kertautuu, kun sitä kattavalla itsehallintoalueella on satoja,
todennäköisesti tuhansia toimintayksiköitä ja niissä työskentelee yli 50.000 työtekijää.
Yksiköiden ja henkilöstön määrä voi olla oleellisesti suurempikin, jos osa kuntien siitä
henkilöstöstä, joka nykyisin palvelee koko kunnan toimintaa, siirtyy uuteen soteitsehallintoalueen yksikköihin.
Erityisen haastavan reunaehdon johtamiselle asettaa talouden hallinta, kun menoja
jatkuvasti oleellisesti vähennetään ja kustannustehokkuutta lisäävien muutosten ja
kehityshankkeiden tulokset tulisi tiukasti hyödyntää. Tällöin on vaikea saada
perusteltuja kustannustehokkuuden lisäyksiä sote-palveluissa, jos paineet eri
asiakasryhmistä ja ammattikunnista palvelujen laatutason ja kustannusten
nostamiseksi jatkuvat nykyiseen tapaan.
31
Sote-palvelujen osalta vaaditaan lähivuosina muutoksia, jotka vaikuttavat palveluihin
tuottamistapaan syvällisesti ja ovat historiallisen vaativia. Organisaation rakenteen
muutoksen toteuttaminen näin suuressa organisaatiossa on jo sinänsä teknisesti
haastava johtamistehtävä. Vielä haastavampaa on toteuttaa uudistus siten, että
tuloksena toiminnan ja palvelujen kehittäminen on uudessa organisaatiossa jatkuvaa
sekä nykyistä järjestelmällisempää ja tuloksellisempaa. Sen on tapahduttava läpi koko
organisaation jakautuen karkeasti seuraavasti
-
-
-
ylätasolla päätetään kehittämisen tavoitteista rakenteesta mm. perustuen
valtakunnallisiin tavoitteisiin ja rahoituksen reunaehtojen tinkimättömään
noudattimiseen
alueyksiköissä, osaamiskeskuksissa ja toimialayksiköissä tutkitaan ja
kehitetään palveluja ja toimintatapoja sekä käytössä olevia työvälineitä osin
yhteistyössä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa
työyhteisötasolla sadoissa työyksiköissä tapahtuu omien palveluprosessien
jatkuva kehittäminen, mutta eturintaman työyksiköillä on myös tärkeä rooli
osallistua koko sote-aluetta koskeviin kehittämishankkeisiin sekä niiden
tulosten kokeiluun ja testaukseen.
Tavoitteena on löytää uusi organisointi, joka nykyistä paremmin takaa koko
organisaatiota koskevat palvelutapamuutokset, mutta takaa myös osallisten motiivin
kehittää jatkuvasti sote-palvelujen laatua, vaikuttavuutta sekä kustannustehokkuutta.
Tämän motiivin ylläpitäminen on keskeisen tärkeää, kun em. haasteisiin tulee vastata
tässä taloudellisessa tilanteessa, johon liittyy monenlaisia paineita myös kuntatasolla.
Jos tavoitteita ei saavuteta, kuntatasolla sote-menojen lisäys vastaavasti käytännössä
vähentää mahdollisuuksia panostaa kasvatukseen ja opetukseen, jos verot ja
valtionosuudet eivät kasva palkkatason kasvua nopeammin.
Jos kaikkien osallisten, erityisesti henkilöstön motiivia ei pystytä säilyttämään,
uudistuksesta tulee sote-palvelujen jatkuva saneeraushanke. Tällöin organisaation
ilmapiiri on sen mukainen, mutta myös johtamistavan ja siinä käytettävien välineiden
on oltava saneeraustilanteeseen sopivia. Jottei saneerauksessa tarvittavaan
johtamistapaan jouduta, vaaditaan niin poliittiselta kuin virkamiesjohtamiselta
osaamista ja taitoa.
Vaikka saneeraustyyppiseen asioiden hoitoon ei jouduttaisikaan ja voitaisiin nojata koko
henkilöstön laajaan osallistumiseen, uuden itsehallintoalueen poliittisen ja
virkamiesjohtamisen vaatimukset ovat kovat. Tällöin johtamisen edellytyksiä ei tule
tarpeettomasti vaarantaa. Hyvin toimivien organisaatioiden purkamista tulee välttää
ainakin sote-uudistuksen ensi vaiheen toimeenpanossa.
32
Jos valitaan tai joudutaan saneeraustyyppiseen palvelujen uudistustapaan, on
saneeraukset sitten myös tehtävä hyvin ja ammattimaisesti. Tähän tarvitaan omat
välineensä ja johtajia, joilla on näistä tilanteista käytännön kokemusta. Tällöin
poliittisessa ja virkamiesjohtamisessa tarvittavat osaamis- ja kestävyysvaatimukset
ovat erittäin kovia.
5.4 Sote-uudistuksen etenemisen tavoitteet
Sote-uudistuksen toteuttamisen aikataulun voidaan ennakoida etenevän siten, että
hallitusohjelman perusteella valmistellaan uudistus vuoden 2015 aikana, ja että
uudistuksen keskeiset periaatteet sekä niiden perusteella tehty yksityiskohtainen
suunnitelma voidaan hyväksyä vuoden 2016 alussa.
Tämän jälkeen voidaan tehdä hallituksen esityksen valmistelu siten, että hallituksen
esitys voidaan käsitellä eduskunnassa vuoden 2017 kevääseen mennessä. Sen rinnalla
voidaan jatkaa itsehallinnollisten alueiden perustamissuunnittelua ja jatkaa sitä vuoden
2018 aikana. Tällöin uudet itsehallintoalueet voidaan perustaa viimeistään vuoden
2019 alussa. Kun ne ensin suunnittelevat ja järjestävät toimintansa, ne voivat aloittaa
palvelutoimintansa viimeistään vuoden 2020 alusta.
Sote-uudistuksen tavoitteena on saavuttaa kolmen miljardin euron säästöt eli noin 20
%:n sote-kustannusten pienentyminen. Uudella organisoinnilla tulee saavuttaa jo
ensimmäisinä vuosina ainakin merkittävä osa, ehkä kolmannes tästä tavoitteesta.
Kahden ensimmäisen vuoden kehityshankkeet ja -toimenpiteet pitää mitoittaa tälle
tasolle. Tällöin sote-alueen käynnistyessä on sen strategian määrittelyssä rajauduttava
muutamaan keskeisen asian kehittämiseen.
Oleellista on, että tämän erittäin laajan muutoksen toteuttaminen jaetaan realistisesti
toteutettavissa oleviin osiin ja aikatauluun. Ensimmäisenä vaiheena Uudenmaan sotealueella vuosina 2019 - 2023 voitaisiin toteuttaa
1. Palvelujen alueyksikkökohtainen harmonisointi.
2. Toteutetaan ensin sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon sekä perustason
erikoissairaanhoidon integrointi.
3. Toteutetaan rajattu ja hallittavissa oleva määrä kehityshankkeita, joilla tuetaan
uuden toiminnan käynnistämistä. Hallitusohjelmassa mainittuja kärkihankkeita
koskeva kehittäminen aloitetaan jo vuonna 2015
4. Järjestetään johtaminen ja henkilöstöhallinto tilanteen vaatimalle tasolle.
33
5. Toteutetaan palkkojen harmonisointi koko sote-itsehallintoalueella.
Vastaavasti uuden organisaation johtaminen, hallinnointi sekä tapa toimia - erityisesti
henkilöstön ja osallisten mukana olo kehittämisprosessissa - tulee rakentaa tukemaan
näiden toimenpiteen toteutumista.
Kuitenkaan ei saa jäädä odottamaan, että uusi itsehallintoalue aloittaa uusien
toimintatapojen ja käytäntöjen kehittämistyön vasta vuonna 2019 tai 2020, jolloin
selkeimmätkin uudistukset ovat hyödynnettävissä täysimääräisesti vasta 5 - 10 vuoden
kuluttua. Tämä aikataulu olisi siten aivan liian hidas, jotta toteutuisi tarvittava
kustannustehokkuuden lisäys. Tällöin olisi uhkana, että tarvittaisiin keskitettyjä
saneeraustyyppisiä toimenpiteitä, jotta uudistuksen tavoitteet toteutuisivat. Samalla
tästä voisi tulla uudessa organisaatiossa vallitseva toimintatapa.
Myöskään kunnissa ja kuntayhtymissä ei saa lykätä niissä tarvittavaa sote-palvelujen
kehittämistä mm. kustannustehokkuuden lisäämiseksi ja jäädä odottamaan uuden
organisaation syntymistä ja toiminnan käynnistämistä. Tällöin jäisi toteutumatta
hallitusohjelman vuosia 2015 -2019 koskevia tavoitteita.
Jos on mahdollista, niin kokeiluyksikköinä tulisi käynnistää jo vuoden 2017 alusta
yksiköitä, jotka muuttuvat vuonna 2019 sote-itsehallintoalueiksi tai niiden
alueyksiköiksi.
Sote-uudistukselle asetetut taloudelliset tavoitteet sekä tulevan yksikön mittakaava
edellyttävät itsehallintoyksikön perustamisessa erittäin taitavaa poliittista ja
virkamiesjohtamista. Tälle ei pidä luoda kohtuuttomia esteitä siten, että uudistuksen
tavoitteet eivät ole jatkuvasti selvät ja realistiset. Uudistusta ei pitäisi myöskään kytkeä
ainakaan ensi vaiheessa muihin uudistuksiin esim. maakuntauudistukseen.
Toteuttamistavan tulee taata osallisten aidon mukanaolon tai tiedon siitä, miten, missä
ja keiden toimesta uudistuksesta päätetään sekä osallisten mahdollisuuden vaikuttaa
tähän valmisteluun.
Uuden itsehallinnollisen sote-alueen valmistelu, toteuttaminen sekä sen
päivittäinen johtaminen vaatii hyvää ja ammattimaista johtamista ja
hallintaa. Kun Uudenmaan sote-alueen henkilöstö on erittäin suuri, se vaatii
johdolta erityisen paljon valmiuksia.
Uusien sote-itsehallintoalueiden valmistelu ja toiminnan suunnittelu on
tehtävä
etupainotteisesti
ja
mahdollisuuksien
mukaan
perustaa
kokeiluyksiköitä, jotka muuttuvat sote-itsehallintoalueiksi tai niiden
alueyksiköiksi vuonna 2019.
34
6 Tarkasteltavat sote-palvelujen organisointivaihtoehdot
6.1. Uudenmaan sote-palvelujen organisointivaihtoehdot
Hallitusohjelmaa voi tulkita siten, Uudenmaan sote-palvelujen järjestäminen ja
tuottaminen organisoidaan koko maakuntaa kattavaan itsehallinnolliseen yksikköön.
Uudenmaan sote-alueyksikkö voi itse tuottaa nämä palvelut, mutta voi hankkia niitä
kolmannen sektorin tai yksityisistä palveluyksiköistä.
Sote-palvelut tuotetaan Uudenmaan asukkaille sadoissa palveluyksiköissä, joita
ohjaamassa ja tukemassa on laaja joukko esikunta- ja tukipalveluyksiköitä. Riippumatta
organisaatiorakenteesta, kansalaisia eturintamassa palvelevat yksiköt muodostavat
organisaation perusrungon. Uudenmaan sote-alueen kokoisessa organisaatiossa on
vaikea nähdä, miten näiden eturintaman yksiköiden ohjaus voitaisiin tehdä vain
toimialayksiköihin perustuen.
Uudenmaan kokoisessa sote-organisaatiossa tarvitaan alueellisia yksiköitä, joiden
asukaspohja olisi kuitenkin samaa luokkaa kuin maakuntiin tai sairaanhoitopiireihin
perustuvissa sote-alueissa maan muissa osissa.
Uuden organisaation muodostamisessa ei ole tarkoituksenmukaista purkaa hyvin
toimivia rakenteita, koska rakenneuudistus aiheuttaa aina kustannuksia ja häiriöitä
palveluissa. Tällöin alueyksikkö olisi luontevinta tehdä erikoissairaanhoidon aluejaolla
eli Keski-Uudellamaalla Hyvinkään sairaanhoitoalueen pohjalta, mutta ei kuitenkaan
perustuen erikoissairaanhoidon hallinto- tai toimintatapaan.
Toimintaorganisaation harkinnan arvoisena perusratkaisuna voisi olla, että
1. Uudenmaan sote-palvelujen järjestämistä ja tuottamista hallinnoi sekä johtaa
erityisesti vahvaa talouden tavoitteiden toteuttamista ohjaava esikuntayksikkö.
2. Uudellemaalle perustetaan alueyksiköt (4 – 6 yksikköä), joiden tehtävänä on
järjestää ja tuottaa alueellaan perustason sote-palvelut sekä perustason
erikoissairaanhoito. Näistä yksi on Keski-Uudenmaan alueyksikkö, johon
kuuluvat Hyvinkään sairaanhoitoalueen kunnat ja Pornainen.
3. Itsehallintoalueelle muodostetaan myös toimialoihin perustuvia yksiköitä, joiden
tehtävänä on ohjata koko sote-itsehallintoalueella palvelujen tuottamista mm
osana järjestämissuunnitelman,
taloussuunnitelman,
talousarvion ja
toimintasuunnitelmien laadintaa sekä näiden seurantaa.
35
4. Erityisen vaativa erikoissairaanhoito, ja sitä palveleva tutkimustoiminta sekä
palvelujen kehittäminen keskitetään HYKS:iin ja sen osaamiskeskuksiin.
5. Sosiaalipalvelujen erityisen vaativaa hoitoa vaativien asiakkaiden tai pienten
asiakasryhmien hoito sekä näiden palvelujen kehittäminen keskitetään.
6. Lääkinnällisiä sekä muita tukipalveluja tuottavat omat yksiköt.
Organisoinnissa on tällöin kaksi perinteistä päävaihtoehtoa
a. Alueyksikköihin
perustuva
vaihtoehto,
jossa
korostetaan
alueyksiköiden johtavaa roolia ja niiden autonomista asemaa, jolloin mm.
toiminnan rahoitus tapahtuisi palveluyksiköittäin ja
b. Keskitetty vaihtoehto, jossa korostetaan keskitettyä johtamista ja jossa
toimialayksiköt ohjaavat alueyksiköitä yksityiskohtaisesti. Lisäksi
osaamiskeskukset ja talousyksikkö ohjaavat koko organisaatiota omilla
toimialoillaan koko sote-itsehallintoalueella.
Julkisessa palvelutoiminnassa kansalaisella on oikeus tietää, kuka on viime kädessä
vastuussa hänen saamastaan yksittäisestäkin palvelusta tai häntä koskevasta
päätöksestä. Näin ollen hän voi valittaa saamastaan palvelusta tai vaatia oikaisua
häneen kohdistuvaan päätökseen. Tällöin sote-alueen organisaatiota on vaikea
järjestää tasapainoisen matriisiorganisaation pohjalle, jossa vastuu palvelusta
jakaantuu kahdelle taholle.
Hallitusohjelman mukaan kunnat rahoittavat pääosan itsehallintoyksikköjen
toiminnasta ainakin alkuvaiheessa. Periaatteessa tämä rahoitus voidaan tehdä
a. Kunnan asukkaiden aiheuttamien kustannusten mukaan
b. Yleisrahoituksena, jonka perusteena voi olla
- asukasluku ehkä korjattuna ikä- ja sairausrakennekertoimella
- osuus kuntien verotuloista tai
- jakautuen muutamaan erilliseen yleisrahoituserään.
Periaatteessa asukkaiden kustannusten mukainen rahoitusperiaate on selkeä, kun
kunnat rahoittavat toiminnan. Jos yleisrahoitus voidaan hoitaa siten, että
lopputuloksena on lähes sama tulos kuin asukkaiden käyttämien palvelujen
palvelukohtainen laskuttaminen, niin yleisrahoitus on hallinnollisesti edullisempana
hyvä vaihtoehto.
36
Uudellamaalla sote-menojen yleisrahoitus nyt näkyvissä olevilla kapitaatioperiaatteilla
aiheuttaa kohtuuttoman suurena pidettäviä muutoksia kuntien talouteen. Osassa kuntia
niiden sote-menot kasvaisivat ja toisissa vastaavasti vähenisivät uudistuksen
toteutuessa. Tällöin erityisesti Helsingin sote-menot oleellisesti vähenisivät ja monien
muiden kuntien menot kasvaisivat.
Näiden kohtuuttomuuksien
päävaihtoehtoa
toteutumisen
estämiseksi
vähentämiseksi
on
kaksi
1. Kuntien sote-menojen muutokset tehdään vaiheittain usean vuoden aikana
olettaen, että palvelujen kustannustehokkuus lisääntyy koko alueella ja
erityisesti Helsingissä niin, että kunnat ovat yhdenvertaisessa asemassa.
2. Toiminnan ja palvelujen rahoitus kuntien osalta toteutetaan siihen saakka, kun
palvelujen palvelutaso- ja kustannustehokkuuserot Uudenmaan soteitsehallintoalueen eri osissa vähenevät riittävästi siten, että
- kunnat rahoittavat kapitaatioperusteella sen alueyksikön toiminnan menot,
johon ne kuuluvat
- eri yksiköt rahoittavat tukipalvelut käytön mukaan
- kunnat rahoittavat muut menot mukaan lukien erityisen vaativaa hoitoa
tarjoavien yksiköiden menot kapitaatioperusteella.
7 Sote-palvelujen tuottamisen organisointivaihtoehtojen vertailu
7.1 Tarkasteltavat vaihtoehdot valtakunnallisen sote-uudistuksen
tavoitteiden kannalta
Tässä luvussa vertaillaan organisointivaihtoehtoja niiden kustannustehokkuuden sekä
kansalaisten ja kuntien demokraattisten vaikutusmahdollisuuksien kannalta.
7.1.1 Kustannustehokkuus
Koko
Uuttamaata
kattava
sote-alue
on
ylätasoltaan
identtinen
muiden
yliopistosairaalamaakuntien kanssa. Se on luonnollisesti muita oleellisesti suurempi.
Uudenmaan eri osat eroavat kuitenkin toisistaan. Kolme suurinta kaupunkia ovat
asukasluvultaan muun maan maakuntien suuruisia. Länsi- ja Itä-Uudenmaan
sairaanhoitoalueilla on varsin pieniä kuntia, jotka jo nyt joutuvat nojautumaan oman
alueensa keskuskuntaan sekä maakunnan suurempien kuntien palveluihin. KeskiUudenmaan kunnat ovat tasasuuruisia ja ovat pystyneet Pornaista lukuun ottamatta
hoitamaan varsin itsenäisesti ja kustannustehokkaasti sote-palvelunsa.
37
Tarkasteltaessa kustannustehokkuustavoitteen toteutumista
1. Alueyksikköihin perustuvassa vaihtoehdossa samankaltaisten kuntien on
helpompi harmonisoida palvelunsa ja ottaa yhteiseen käyttöön kuntien parhaita
käytäntöjä. Esimerkiksi Helsingissä sovellettavia sote-palvelujen toiminta-,
järjestämis- ja johtamistapoja, jotka ovat sopivia Helsinkiin, ei olisi kuitenkaan
järkevää siirtää seudun keskikokoisiin ja pieniin kuntiin.
2. Alueyksikköihin perustuvassa vaihtoehdossa voidaan saada Helsingin
kustannustaso helpommin Uudenmaan muiden alueiden tasolle Helsingin omin
toimenpitein eikä kaupungin tarvitse jäädä odottaa erillistoimenpiteitä, joihin
tarvitaan kuitenkin vahvaa esikuntaa ja keskitettyä päätöksentekoa.
3. HUS:n nykyinen tehokkuus sairaanhoitoalueen sairaaloissa perustuu koko
kuntayhtymän osaamiseen ja palveluihin sekä niiden kehittämiseksi tehtävään
tutkimukseen ja hankkeisiin. Vain koko Uudenmaan kokoisella soteorganisaatiolla
on
riittävät
voimavarat
tehdä
todella
merkittäviä
menetelmämuutoksia,
joilla
voidaan
muuttaa
syvällisellä
tavalla
palvelumenetelmiä.
4. Alueyksikköihin perustuva vaihtoehto todennäköisesti lisää sairaaloiden
kilpavarustelua sekä voi vaarantaa erikoissairaanhoidon kustannustehokkuuden
nykyisen kehityksen.
5. Uudenmaan alueella alueyksiköt ovat riittävän suuria, jotta niillä saavutetaan
sosiaali-,
perusterveydenhuollon
ja
perustason
erikoissairaanhoidon
integraatiolla merkittävät kustannussäästöt. Tästä toimii esimerkkinä Eksotesta
saadut kokemukset.
6. Sote-uudistuksen ensi vaiheessa suurimmat hyödyt on saavutettavissa
sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon sekä perustason erikoissairaanhoidon
integroinnissa ja palvelujen harmonisoinnissa, jossa alueyksiköissä tehtävä
kehitystyö on avainasemassa.
7. Uudenmaan sote-itsehallintoalueen palvelujen ja kuntien hyvinvointipalvelujen
yhteensovittaminen on helpompaa ja kustannustehokkaampaan alueyksikköihin
perustuvassa vaihtoehdossa.
8. Vaihtoehdoista riippumatta sote-alue tarvitsee vahvan talousyksikön, kun sotepalvelujen taloutta ohjataan keskitetysti myös valtakunnallisesti. Jos
alueyksikössä ei kyetä saavuttamaan sille asetettuja tavoitteita, täytyy soteitsehallintoalueella olla välineet ja kyky ryhtyä erityistoimenpiteisiin. Se on
helpompi järjestää keskitetyssä vaihtoehdossa.
38
Taloudellisten tavoitteiden toteutumisen kannalta on oleellista, miten uudistus voidaan
toteuttaa siten, että uusi organisaatio on johdettavissa tehokkaasti. Vain tehokkaalla ja
taitavalla johtamisella ja koko henkilöstön yhteisillä ponnisteluilla voidaan saavuttaa
uudistukselle asetetut taloudelliset tavoitteet.
Jos rahoitus toteutetaan kunnilta kerättävällä yleisrahoituksella, se antaa
mahdollisuudet koko sote-alueen palvelujen suunnitteluun nykyisistä kuntarajoista,
rakennuksista sekä toimintaprosesseista riippumatta. Näin on mahdollista myös
saavuttaa toiminnan kustannustehokkuuden lisäämistä sekä kuntien välisen
rahoituskuorman tasaamista. Tämä edellyttää vahvaa keskushallintoa.
Jos sote-palvelujen rahoitus perustuu aiheutettuihin kustannuksiin, se motivoisi ainakin
ne kunnat uudistukseen, jotka ovat hoitaneet palvelunsa hyvin, mutta se motivoisi
myös koko sote-aluetta harmonisoimaan palvelut näiden hyvin palvelunsa hoitaneiden
mukaiseksi. Samalla palkittaisiin kuntien monimuotoinen toiminta, joilla ne ennalta
ehkäisevät sote-palvelujen käyttöä.
Uudistuksen päätavoitteet ovat taloudellisia. Päätavoitteena on saavuttaa Uudenmaan
alueella vuositasolla ainakin 1.2 miljardin euron menonvähennys vuoteen 2030
mennessä. Koko sote-uudistuksen tavoitteiden toteuttamisen kannalta on tärkeää, että
Uudellamaalla alkaa kehitystyö, jossa käyttöön tulevat kustannustehokkaimmin
palvelunsa järjestäneiden kuntien palveluprosessit.
Edellä olevan perusteella uudistuksen valtakunnallisten tavoitteiden toteuttamisessa
alueyksikköihin perustuva vaihtoehto ja rahoitusjärjestelmä on tehokas. Varakkaiden
kuntien - kuten Helsingin - on rahoitettava omat sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon
sekä perustason erikoissairaanhoidon kustannukset niin kauan kuin kustannukset ovat
Uudenmaan muiden kuntien tasoa korkeammat, vaikka otetaan huomioon Helsingin
asukas-, ikä- ja sairastavuusrakenne.
Uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa tulee korostaa Uudenmaan soteitsehallintoalueen vahvaa taloudellista ohjausta sekä alueyksikköjen
autonomista asemaa ja vastuuta talouden tavoitteiden toteuttamisessa
omalla alueellaan. Lisäksi alueyksikköjen toiminnan rahoitus on hoidettava
ko. alueen kuntien toimesta.
39
7.1.2 Vaihtoehtojen vaikutus kansalaisten ja kuntien demokraattiseen
vaikuttamiseen
Uusimaa on asukasluvultaan muita maakuntia ylivoimaisesti suurempi ja siellä on maan
kolme suurinta kuntaa, jotka yksin ovat asukasluvultaan useimpia maakuntia
suurempia. Uudenmaan asukkaille tulee periaatteessa järjestää yhdenvertaiset
demokraattiset mahdollisuudet maan muiden asukkaiden kanssa vaikuttaa alueensa
sote-palvelujen laatuun ja saavutettavuuteen sekä hänelle siitä mm. verotuksen kautta
syntyviin kustannuksiin.
Sote-palvelut organisoidaan Uudellamaalla itsehallinnolliseen yksikköön ja sen korkein
päättävä elin eli valtuusto valitaan vaalilla. Kun sote-valtuustossa päätetään noin
puolesta kuntien varojen käytöstä ja samalla vaikutetaan kunnan mahdollisuuksiin
tuottaa mm. sivistystoimen palveluja, tulisi kaikista kunnista olla edustaja sotevaltuustossa. Tämä on hoidettavissa kunnittaisella vaalipiirijaolla sekä sitä täydentävillä
menettelyillä, joilla taattaisiin myös kannatukseltaan pienempien puolueiden
oikeudenmukaisen edustuksen maakuntavaltuustossa.
On vaikea hahmottaa sellaista ratkaisua, jossa pienimpien kuntien alueelta valittujen
valtuutettujen äänivalta edes vaalipiirijärjestelyillä olisi merkittävästi yli 1 %, joudutaan
ratkaisun uudistuksen jatkovalmistelussa sen perustuslain mukaisuus arvioimaan
erikseen.
Sote-palvelujen tuottamisesta vastaaviin itsehallintoalueen alueyksiköihin voidaan
valita johtokunnat. Kun yksiköt perustuvat alueisiin, johtokunnan jäsenet voidaan valita
näiden alueiden kunnista perustuen kuntien alueella puolueiden sote-valtuustovaalissa
saamien äänien jakautumaan. Näille yksiköille tulisi antaa niin paljon valtaa, että se
täyttäsi perustuslain vaatimukset kuntien itsehallinnon ja kansalaisten demokraattisen
osallistumisen osalta.
Rahoitusvaihtoehto, jossa alueyksiköiden rahoituksesta vastaisivat vain ko. alueen
kunnat, tukee näiden yksiköiden asemaa. Se lisää myös kuntien mahdollisuutta
vaikuttaa siihen, että niiden kuntien asukkaiden tarpeet ja toiveet otetaan huomioon.
Kun lähtökohtana on sote-uudistuksen toteuttaminen itsehallinnollisena yksikkönä,
Kansalaisten demokraattisen vaikuttamisen ja kuntien itsehallinnon
jonka toiminnan kunnat rahoittavat, niin sen kaikkiin toteuttamisvaihtoehtojen
näkökulmasta alueyksikköihin perustuvan organisoinnin toteutuminen on
perustuslain mukaisuus on epävarmaa.
vähemmän epävarmaa kuin sote-itsehallintoalueen keskitettyyn ohjaukseen
perustuva organisointi.
40
7.2 Tarkasteltavat vaihtoehdot Keski-Uudenmaan kuntien tavoitteiden
kannalta
Keski-Uudenmaan kuntien kannalta on tärkeää, että sote-uudistus toteutuu ja se
etenee konkreettisiin uudistuksiin, jotta sote-palvelujen kustannustehokkuutta kyetään
lisäämään ja vähennetään kuntien talouteen kohdistuvaa painetta.
Keski-Uudenmaan kuntien kannalta ei ole perusteltua, että Uudenmaan soteitsehallintoalueen menot rahoitetaan kapitaatioperusteisella kuntien maksamalla
yleisrahoituksella. Tällöin syntyy järjestelmä, jolla tasataan kuntien välisiä sotepalveluista aiheutuvia kustannuksia. Ennen kuin sote-palvelut uudistetaan
kustannustehokkaiksi koko Uudellamaalla, lisääntyisivät kustannustehokkaasti
palvelunsa hoitavien, kuten Keski-Uudenmaan kuntien sote-menot. Samaan aikaan
tehottomammin palvelunsa järjestäneiden kuntien, erityisesti Helsingin sote-menot
laskisivat. Keski-Uudellamaalla tämä tarkoittaisi tinkimistä kunnan muista menoista
lähinnä varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta tai se merkitsisi kunnallisveron
nostamista.
Keski-Uudenmaan
tavoitteiden
kannalta
rahoitusjärjestelmän
tulisi
ainakin
ensivaiheessa perustua siihen, että kunnat rahoittaisivat kapitaatioperiaatteella
Uudenmaan sote-alueen kustannuksista vain vaativan erikoissairaanhoidon ja
sosiaalitoimen erikoispalvelut sekä keskushallinnon ja koko sote-aluetta koskevan
tutkimus- ja kehittämistoiminnan. Tämän lisäksi Keski-Uudenmaan kunnat
rahoittaisivat tarvittaessa kapitaatioperusteellakin oman alueen alueyksikön toiminnan
eli sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon sekä perustason erikoissairaanhoidon.
Ennen
kuin
sosiaalipalvelut,
perusterveydenhuollon
sekä
perustason
erikoissairaanhoidon palvelut saadaan koko sote-alueella kehitettyä tai saneerattua
kustannustehokkaiksi, kunta rahoittaisi niiden osalta vain sen sote-alueyksikön
toimintaa, johon kunta kuuluu tai minkä palveluja sen asukkaat käyttävät.
Kun näiden palvelujen kuntarahoitusta sitten jatkovaiheessa kehitetään, niin tulisi etsiä
rahoitustapa, joka edelleen motivoisi kuntia hoitamaan oman hyvinvointi- ja terveyden
edistämisen tehtävänsä siten, että niiden asukkaiden tarve käyttää sote-palveluja tätä
kautta vähenisi.
Alueen 193.000 asukkaan mahdollisuudet demokraattisesti osallistua ja vaikuttaa sotepalveluihin vähenevät kaikissa vaihtoehdoissa, mutta koko maakunnan sote-palveluja
hoitavissa organisointivaihtoehdoissa tämä väheneminen on aivan dramaattinen.
Verrattuna maan muihin alueisiin Keski-Uudenmaan 193.000 asukasta joutuvat
kohtuuttoman huonoon asemaan, jos heillä ei ole edustajia päättämässä sotepalvelujen kehittämisestä sekä mm. sijoittumisessa eri kuntiin. Yksittäisten Keski41
Uudenmaan kuntien asukkaiden osuus on vain 0.5 - 3 % koko Uudenmaan
asukasluvusta.
Keski-Uudenmaan asukkaiden kannalta sote-alueen organisointi siten, että se perustuu
autonomisiin alueyksikköihin, on selkeästi parempi kuin keskitetysti johdettu sote-alue.
Tällöin alueyksikön johtokunta, jonka jäsenet ovat Keski-Uudenmaan asukkaita, voi
päättää autonomisemmin sote-palveluista ottaen huomioon alueen erityisolosuhteet.
Jos palveluista päättäminen siirtyy kauaksi kansalaisista, on palvelujen
asiakaslähtöisyys sekä kansalaisten yhdenvertaisuus vaikea saavuttaa. Lisäksi KeskiUudenmaan kunnissa olevan kolmannen sektorin voimavaroja on tällöin vaikeampaa
saada käyttöön, koska ne perustuvat osin paikallisuuteen tai osin jopa pääasiassa
vapaaehtoiseen vertaistukeen. Samoin, paikallisen yksityisen palvelutuotannon
toimintaedellytykset ja tarjoamismahdollisuudet heikkenevät tilaajaorganisaation koon
ja tilausten volyymin kasvaessa.
Asukkaiden
hyvinvoinnin
edistämisessä
kunnan
tehtävänä
on
viihtyisän
asuinympäristön takaaminen ja erityisesti kasvatus- ja koulutuspalvelujen, mutta myös
monien muiden hyvinvointipalvelujen järjestäminen. Nämä tukevat usein sote-palveluja
sekä ovat tärkeä osa niiden tarpeen ennaltaehkäisyä. Kuntien universaalisissa
palveluissa saadaan usein signaalit, joiden avulla voidaan edesauttaa varhaista
puuttumista asukkaiden tilanteeseen, jolloin myös sote-palvelut vaikuttavat tehokkaasti
ja taloudellisesti. Toisaalta kuntien kannalta on tärkeää, että sote-palvelujen tuki
muiden hyvinvointipalvelujen tavoitteiden toteuttamisessa on saumatonta ja helposti
saatavissa.
Kuntien kannalta on tärkeää, että kansalliset ratkaisut ja päätökset vihdoin syntyisivät,
jotta sote-uudistusta päästään myös kuntatasolla ilman ylimääräistä viivettä
konkreettisesti ja rohkeasti valmistelemaan. Lisäksi se työ, jota on alueellisesti linjattu
esim.
terveydenhuoltopalvelujen
järjestämissuunnitelmassa
sote-palvelujen
kehittämiseksi Keski-Uudenmaan kunnissa, ei saisi uudistusta odoteltaessa keskeytyä.
Keski-Uudenmaan kuntien tavoitteita toteuttaisi parhaiten alueyksikköihin
perustuva vaihtoehto, joka perustuisi näiden kuntien osalta Hyvinkään
sairaanhoitoalueeseen.
42
7.3 Tarkasteltavat vaihtoehdot organisaation johtamisen edellytysten
kannalta
Sote-uudistuksen taloudelliset tavoitteet eli noin 2 % vuotuisen tuottavuuden kasvu ei
sinänsä edellyttäisi välttämättä saneeraustyyppisiä tai muita kertaluonteisia
erityistoimenpiteitä. Henkilöstön vaihtuvuus ja eläkkeelle siirtyvien osuus on vuosittain
suurempaa. Kun sote-menot ovat kasvaneet viime vuosina reaalisestikin lähes samaa
vauhtia, suunnan muuttamien ei ole helppo johtamistehtävä. Toisaalta Uudellamaalla
on menojen merkittävästi säästämispotentiaalia sekä ainakin Keski-Uudellamaalla on
menossa lukuisa määrä osin jo toteutusvaiheessa olevia kehittämishankkeita jotka
helpottavat tilannetta.
Sote-uudistuksen kannalta keskeisiä ydinkysymyksiä ovat
1. Miten
syntyy
uskottava,
hyvä
ja
tehokas
poliittinen
virkamiesjohtaminen, jolla uudistuksen taloustavoitteet toteutuvat?
2. Millaisen organisaatiorakenteen tämä johtaminen tarvitsee tuekseen?
ja
Uudistuksen valmistelun yhteydessä on arvioitava, mikä osa uudistuksesta on
toteutettava sote-alueella kertaluonteisten rajattujen saneerausten sarjana, jonka
toteuttajat toimivat keskushallinnon toimeksiannosta. Pääosassa uudistukset tehdään
pitkäjänteisenä kehittämisenä, johon osallistuu laajasti koko henkilöstö, asukkaat sekä
sote-alueen omat ja tarvittaessa ulkopuoliset asiantuntijat.
Pitkäjänteinen kehittäminen olisi monessa suhteessa lähes aina suositeltava vaihtoehto
kun eri sote-palvelut kytkeytyvät läheisesti toisiinsa. Tällöin yhden osan muuttaminen
vaikuttaa kaikkiin muihin osiin ja luonnollisesti palveluja saavien kansalaisten
elämiseen. Jos henkilöstöä ja sen vahvoja ammattikuntia ei saada uudistukseen
positiivisella tavalla mukaan, se vaikeuttaa osaltaan jatkossa tämän valtaisan
organisaation johtamista, joka jo kokonsa vuoksi on varsin haastava.
Uudistuksen ensi vaiheessa tulee korostumaan sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon
ja perustason erikoissairaanhoidon integrointi. Siinä vaiheessa ovat luonnollisesti
alueyksiköt avainasemassa, mutta kun koko sote-alueella tulisi hyödyntää parhaat
käytännöt, toimialayksikköjen asiantuntijarooli on vahva.
Uudistuksen valmistelun aikana tulee varmasti esille, onko mahdollista edetä riittävän
nopeasti ilman, että toteutetaan Uudellamaalla keskitetysti johdettu koko sotepalvelujärjestelmää koskeva suuri uudelleenjärjestely eli saneeraus. Tähän joudutaan,
jos poliittisen ja virkamiesjohdon eväät eivät riitä pitämään yllä koko henkilöstön
motivaatiota toteuttaa uudistus yhteisenä kehityshankkeena.
43
Jos
saneerauksiin perustuvaan uudistustapaan päädytään,
niin keskitetty
organisointivaihtoehto on parempi. Jos päädytään siihen, että organisointi perustuu
koko organisaation pitkäjänteiseen kehittämiseen perustuvaan johtamistapaan, niin
alueyksikköihin perustuva vaihtoehto on parempi.
Keski-Uudenmaan kuntien poliittisen ja virkamiesjohdon motivaatio toteuttaa soteuudistuksen tavoitteita jo vuosina 2015 - 2019 on suurempi, jos sote-alue perustuu
jatkossa alueyksikköihin ja alueyksikköjen rahoitus tulee omalta alueelta. KeskiUudenmaan kunnissa erikseen ja yhdessä on meneillään laaja määrä kehitystoimia,
joilla tähdätään sote-uudistuksen mahdollisuuksien hyödyntämiseen.
Sote-johtamisen
edellytysten
kannalta
on
vaikea
arvioida,
millaisella
organisaatiorakenteella ja sen mukaisella johtamisella sote-uudistuksen tavoitteet
varmimmin toteutuisivat. Kun uudistuksen ensi vaiheessa suurimmat hyödyt on
saatavissa sosiaalitoimen, peruspalvelujen ja perustason erikoissairaanhoidon
integroinnilla, niin ensi vaiheessa myös johtamisen pitäisi tukea tämän integroinnin
tehokasta toteuttamista ja hyödyntämistä kustannustehokkuuden lisäämisessä. Siinä
johdon tukena on paremmin alueyksikköihin perustuva organisaatiovaihtoehto.
Sote-uudistuksen tavoitteet on saavutettavissa sote-itsehallintoalueen
hyvällä ja jäntevällä poliittisella ja virkamiesjohtamisella, joka perustuu soteitsehallintoalueen alueyksiköihin ja niiden määrätietoiseen talousohjaukseen
sekä osaamiskeskuksiin. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää poliittiselta
ja viranhaltijajohdolta myös jämäköitä, ainakin joidenkin kansalaisryhmien
kannalta epämiellyttäviä muutos- ja säästötoimenpiteitä. Vasta käytäntö
osoittaa, muuttuuko johtaminen vastaamaan uudistuksen vaatimuksia.
8 Keski-Uudenmaan alueyksikön toiminta ja talous
Jotta hallitusohjelman sote-tavoitteet voidaan toteuttaa Keski-Uudellamaalla, se
edellyttää alueen kuntien hyvää keskinäistä yhteistyötä. Yhteisellä toiminnalla voidaan
saavuttaa mittakaavaetuja ja kunnat voivat ottaa yhteisesti käyttöön hyviä käytäntöjä,
jotka parantavat palvelujen kustannustehokkuutta.
Kun sote-uudistus toteutetaan joka tapauksessa viimeistään vuonna 2020, niin
yhteistyötavan ja -muodon pitää olla mahdollisimman pitkälle yhteensopiva tulevan
itsehallintoalueen organisaation kanssa. Tällöin se helpottaa koko Uudenmaan kattavan
sote-alueen perustamista, toiminnan käynnistämistä ja sen tavoitteiden toteuttamista.
44
Sote-yhteistyö voidaan käynnistää siten, että
1. Valmisteltava uusi alueyksikkö on osa perustettavaa Keski-Uudenmaan
kaupunkia Nurmijärvi huomioiden tai
2. Jos kaupunkia ei synny, on perustettava väliaikainen sote-kuntayhtymä tai
vastaava muu vapaakunta- tai kokeilulainsäädäntöön perustuva yksikkö
vuosiksi 2017 - 2020.
3. Jos sote-kuntayhtymää tai vastaavaa yksikköä ei ole mahdollista perustaa,
on selvitettävä sote-yhteistyön käynnistäminen osana Hyvinkään
sairaanhoitoalueen ja HUS:n toimintaa.
Keski-Uudenmaan sote-alueyksikön toiminnan jäsentämisessä hyödynnetään K8selvityksessä tunnistettuja palvelukokonaisuuksia, niiden jakamista osiin. Alueyksikön
toiminta perustuu Hyvinkään sairaanhoitoalueen kuntien, Pornaisten kunnan ja
Hyvinkään sairaalan toimintaan. Lisäksi tunnistetaan ne toiminnot, jotka
kustannustehokkuuden ja/tai osaamisen kehittämisen vuoksi hyvä tuottaa vielä
suuremmalla alueella kuin Keski-Uusimaa.
8.1 Alueyksikön toiminta-ajatus ja rooli osana sote-palvelujärjestelmää
Sote-alueyksikön toiminta-ajatus perustuu sote-uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa
siihen, että sosiaalitoimi, perusterveydenhuolto ja perustason erikoissairaanhoito
integroidaan. Toteutuessaan tämä tuottaa Keski-Uudellamaalla jo vuosina 2016 -2020
merkittäviä hyötyjä.
Sote-alueyksikön tavassa toimia on tavoitteena palveluverkko, joka perustuu
asiakasnäkökulmaan, jossa pysyvä hoitosuhde hajautuu lähipalveluksi ja kriisitilanteet
keskitetään tehokkaisiin ja korkeaa erityisasiantuntemusta omaaviin keskuksiin. Näihin
kuuluu hoitoprosessin mukainen jäsentely (akuutti, elektiivinen ja kuntoutus) sekä
palvelutarpeen hallinnan edellyttämät hoitosuhteet. (Auvinen 2013; Kinnula, Malmi &
Vauramo 2014.) Mallissa on yhtymäkohtia K8-selvityksen palvelurakenteeseen
(palveluverkko ja saavutettavuus) sekä palvelukokonaisuuksiin perustuvaan
luokitteluun.
45
Kuva 1, Älykäs kaupunkirakenne, palvelujen saavutettavuuteen perustuva luokittelu
(perustuu K8-kuntien yhdistymisselvitykseen)
Tavoitteena on luoda järjestely, jolla hoitosuhteet ja palveluverkko muodostavat
täydellisen horisontaalisen (sosiaalihuollon palvelut ja terveydenhuollon palvelut) ja
vertikaalisen (peruspalvelut ja erityispalvelut) integraation, joka on tasapainoinen ja
johdettavissa oleva. Tässä järjestelyssä tulee löytää luontevat roolit yksityisten ja
järjestöjen tuottamat palveluihin sekä seurakunnan toimintaan.
8.2 Alueyksikön tehtävät
Tuleva sote-järjestämislaki määrittelee järjestämiseen ja organisaatioon liittyvät
reunaehdot, mutta palvelun sisällön kannalta erillislainsäädäntö tulee todennäköisesti
edelleen olemaan se viitekehys, joka raamittaa palvelun.
Koko Uudenmaan kattavan sote-alueen organisaatiorakenne määrittelee sen tulevien
alueyksikköjen tehtävät ja toimivallan. Alueyksikön tehtävien määrittelyt perustuvat
sen toiminta-ajatukseen sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja perustason
erikoissairaanhoidon
integrointiin
sekä
palveluprosessien
muuttamiseksi
asiakaslähtöisiksi.
Alueyksikön tehtävänä on hoitaa sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja perustason
erikoissairaanhoidon niillä rajauksilla, joita on hahmotettu ja määritetty seuraavissa
luvuissa.
8.2.1 Työnjako ja yhteistyö kuntien kanssa
Kuntien rooli muuttuu sote-uudistuksen toteuduttua merkittävästi. Kunnan tehtävänä
on kuntalaisten hyvinvoinnista huolehtiminen, johon se vaikuttaa luomalla asukkailleen
viihtyisän elinympäristön ja tuottamalla julkisia palveluita. Näistä hyvinvoinnin kannalta
asukkaille ovat tärkeitä mm. sivistyspalvelut. Kunnat ovat tärkeässä roolissa sosiaali46
ja terveyspalvelujen tarpeen ennaltaehkäisyssä, mutta myös niiden tarpeen
havaitsemisessa, jotta ongelmiin voidaan puuttua riittävän aikaisessa vaiheessa.
Selvitystyössä tunnistettiin kuntien vastuulle jääviä tehtäviä:
-
Työterveyshuollon järjestäminen ja tuottaminen
Sosiaalinen luototus
Omaishoidon tukiavustukset
Toimeentulotuki
· perustoimentulotuki siirtyy Kelalle 2017, kunnan 50 %:n maksu
toteutuu mahdollisesti valtionosuusvähennyksenä
· täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki (lainsäädäntö ratkaisee)
-
Työllisyyden hoito ja siihen liittyvät toimenpiteet
· työmarkkinatuki
· työvoiman palvelukeskus
· kuntouttava työtoiminta (lainsäädäntö ratkaisee)
· nuoriso- ja koulutustakuu
Alueyksikkö tarjoaa kuitenkin näille asiakasryhmille kohdennettuja sotepalveluja
-
Kotouttamispalveluiden koordinointi
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tehtäväkentästä kuntien vastuulle jäävät
· Järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö ja avustukset
· Seurakunnan kanssa tehtävä yhteistyö
· Yritysten palvelujen kehittäminen
-
Kuntalaisen (erityisesti ikäihmiset) saamat tukipalvelut
· ateriapalvelu
· siivouspalvelu
· sauna- ja pesupalvelu
· pyykkipalvelu
-
Kunnan palveluohjaus
Neuvostojen toiminta
· vammaisneuvosto
· vanhusneuvosto
· lapsi- ja perheasioiden neuvosto.
Lisäksi kuntien tulee kyetä ohjaaman sote-alueyksikköä konserniohjauksensa ehkä
tärkeimpänä kohteena.
47
Merkittävin kunnan ja sote-alueyksikön välistä työjakoa koskeva asia, joka vaatii
jatkoselvittelyä, on lapsille, perheille ja nuorille suunnattujen sivistystoimen ja
perinteisten sote-palvelujen välillä. On määritettävä ja sovittava yhdessä sosiaali- ja
terveystoimen sekä sivistystoimen kesken, miten erottaa varhaiskasvatus, perusopetus
ja nuorisopalvelut perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palveluista, etenkin kun
kunnan vastuulla on edelleen asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Tosin
esim. oppilashuollon näkökulmasta tarkasteltuna organisaatiorajat eivät ole haaste
vaan se, että moniammatillisen tiimin jäsenten (opettajat, kouluterveydenhoitajat ja lääkärit, kuraattorit, psykologit) asiantuntijuus tulee olla organisaatiorakenteesta
riippumatta tarvittaessa ja viiveettä käytettävissä.
8.2.2 Työnjako ja yhteistyö HUS:n/HYKS:n kanssa
Sote-uudistuksessa rajapinta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä
katoaa.
Sote-alueyksikkö
tuottaa
jatkossa
integroidut
sosiaalija
perusterveydenhuollon palvelut. Uudistuksen ensivaiheessa työnjaossa ja yhteistyössä
hyödynnetään olemassa olevaa ja toimivaa HUS-Hyvinkään sairaanhoitoalue ja HYKStyönjakoa. Integraation edetessä alueyksikön vastuulle tulee myös osa niistä
perustason
erikoissairaanhoidon
palveluista,
joita
tehdään
Hyvinkään
sairaanhoitoalueen sairaaloissa. Tavoitteena on häivyttää nykyiset rajapinnat ja
mahdollistaa siten kevyempirakenteisia hoitoketjuja. Käytännössä tämä tapahtuu mm.
poistamalla päällekkäinen tekeminen, lisäämällä asiakkaan ja läheisten vastuuta
omasta hyvinvoinnistaan sekä kehittämällä ammattiryhmien välistä työnjakoa.
Erityisen vaativa erikoissairaanhoito tuotetaan edelleen HYKS:ssä ja sen
osaamiskeskuksissa. Lisäksi toiminnassa hyödynnetään nykyiset tukipalveluja tuottavat
yksiköt niiden välineistöön, volyymiin, osaamiseen ja erikoistumiseen perustuen. Paitsi
erikoissairaanhoitoon yhteisiä kuntayhtymiä, yhteisöjä ja yrityksiä on perustettu myös
muihin erikoisosaamista, tiloja tai laitteita vaativiin sote-palveluihin. Olemassa olevat
käytännöt arvioidaan, mutta hyvin toimivia rakenteita ei pidä sote-uudistuksen
ensivaiheessa lähteä muuttamaan.
8.2.3 Tukipalvelujen käyttö
Sote-palveluja koskevat tukipalvelut voidaan karkeasti jakaa kolmeen osaan
-
Sote-palvelun tuottamisen tarvitsemat tukipalvelut (mm. tutkimukset)
Siivous ja kiinteistöhuolto sekä ateriat
Hallinnolliset tukipalvelut; henkilöstö-, talous- ja tietohallinto.
Ydintoimintoja ja hoitoa palvelevien tukipalvelujen osalta sote-alueyksikön on
mielekästä
jatkaa/solmia
sopimuksia
HUS-Liikelaitosten
kanssa
(HUSLAB
HUS-Kuvantaminen, HUS-Apteekki, Apuvälinekeskus, HUS-Desiko ja HUS Logistiikka).
48
HUS kykenee takaamaan kattavan palveluverkon, ammattiosaamisen, henkilöresurssit,
analyysipalvelut
ja
olemassa
olevat
tiedonsiirron
järjestelmät
nykyisiin
potilastietojärjestelmiin.
Siivouksen, kiinteistöhuollon, aterioiden sekä hallinnollisten tukipalvelujen osalta sotealueyksikön on mahdollista tuottaa palveluja itse tai kilpailuttaa ne. Kuntien
mahdollinen yhdistyminen vaikuttaa myös näiden palvelujen tuotantoon ja
toteuttamiseen. Ydintoimintoja palvelevia tukipalveluja sote-alueyksikön tulee
todennäköisesti tuottamaan omana työnä, jolloin osa kuntien hallinnollisesta
henkilöstöstä siirtyy sote-alueyksikön palvelukseen.
Itsehallintoalueen toiminnan
alkaessa (mahdollisesti vuosi 2020) tukipalvelujen tuotanto ja organisaatioiden määrä
tulee uudelleen arvioitavaksi.
Siivous ja kiinteistöhuollon sekä aterioiden osalta K8-selvityksessä todettiin, että
ruokapalveluissa siirrytään keskuskeittiö-jakelukeittiö -malliin, jossa keittiöiden määrä
arvioidaan palveluverkon pohjalta. Kiinteistö- ja siivouspalvelujen osalta K8selvityksessä otettiin kantaa sopimusten hallinnointiin; palvelut kannattaa tuottaa
keskitettyinä palveluina.
Kuntien yhdistymisselvityksessä talous- ja henkilöstöpalvelut (ydintoiminnot) ovat
keskitettyjä palveluja, jotka sijoitetaan yhteen toimipisteeseen. Hallinnon
asiakaspalvelupisteitä on yksi tai useampia. Peruspalveluja (esim. laskutus) voidaan
ulkoistaa.
Tietohallinnon ja tiedonvälityksen osalta K8-selvityksessä todettiin, että ICT-palvelut
keskitetään kahden erillisen yksikön välille; tietohallinnon yksikköön ja tietoteknisten
palveluiden
yksikköön.
Tietohallinnon
osalta
sote-alueyksikön
toiminnan
aloitusvaiheessa syntyy merkittävässä määrin kustannuksia kun järjestelmien välisiä
yhteyksiä
rakennettaan.
Hallitusohjelman
mukainen
itsehallintoalueen
tietojärjestelmien yhtenäistäminen tulee Uudellamaalla todennäköisesti liittymään
jotenkin HUS-alueella käynnissä olevan Apotti-hankkeeseen.
8.2.4 Työnjako ja yhteistyö yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin
kanssa
Sote-alueyksikkö voi tuottaa palvelut itse ja niiden tuottamiseen voidaan käyttää
yksityisiä sekä kolmannen sektorin toimijoita. Hallitusohjelmaan on kirjattu myös
palvelusetelijärjestelmän laajentamiseen liittyvä kokeilu. Palvelujen laadun ja
tehokkuuden arvioimiseksi kehitetään yhteinen mittaristo.
Asiakasnäkökulma palveluprosesseissa tarkoittaa myös sitä, että asiakkaalla tulee olla
vaihtoehtoja valittavanaan. Tämä toteutuu kunnan, sote-alueyksikkö, HUS:n/HYKS:n,
49
järjestöjen, seurakuntien ja yksityisten palveluntuottajien voimavarat yhdistäen.
Tämän palvelutarjottimen suunnittelu tapahtuu osana sote-uudistusta.
8.3 Toimijoiden välisten rajapintojen hallinta
Julkisen sote-palvelun rajapinnat sijaitsevat etenkin perusterveydenhuollon,
sosiaalipalvelujen ja erikoissairaanhoidon välillä. Myös yksityisen palvelutuotannon
hyödyntäminen osana sote-palvelutuotannon kokonaisuutta aiheuttaa rajapintoja,
hoito- ja palveluketjujen katkoksia sekä mm. päällekkäisiä tutkimuksia tiedonsiirron
viivästyessä. Erilaiset organisaatiokulttuurit ja organisaatioiden tapa hahmottaa oma
tehtävänsä osana asiakkaan palvelu- ja hoitoketjua saattaa poiketa toisistaan.
Henkilötietolaki takaa asiakkaan yksityisyydensuojan, mutta erilaiset lupakäytännöt ja
tiedonsiirron tekniset puutteet aiheuttavat palveluketjuihin viiveitä tai pahimmassa
tapauksessa katkeamista.
K8-selvityksessä tunnistetut palvelukokonaisuudet on jaettu osapalveluihin. Nämä
osapalvelut puolestaan sijoitettiin palvelujen saavutettavuuteen perustuneeseen
jaotteluun.
Nämä
kuntien
sote-johtajien
asiantuntemukseen
perustuvat
palvelukokonaisuuksien ja osapalvelujen kuvaukset ovat tämän selvitysraportin
liitteenä (liite 3, diat 1 - 6). Mallin toimivuutta testattiin aluksi ikäihmisten
palvelukokonaisuudella (kuva 2).
Kuva 2, Ikäihmisten palvelukokonaisuus ja osapalvelut
50
K8-selvityksen palveluketjuista erikoissairaanhoito yhdistetiin vastaanotto- ja
sairaalapalvelut -kokonaisuuteen sote-uudistuksen vertikaaliset integraatiotavoitteet
huomioiden. Mukaan luettiin hoitoa ja tutkimusta palvelevat tukipalvelut.
Lastensuojelun
kokonaisuus
yhdistettiin
lasten,
nuorten
ja
perheiden
palvelukokonaisuuteen.
Eksoten
saavuttamiin
tuloksiin
perustuen
kuvattiin
mielenterveys- ja päihdepalvelut rinnalla aikuisten sosiaalipalvelut.
Huomioitavaa on, että palvelut eivät ole välttämättä sidottuja olemassa oleviin
rakennuksiin tai rakenteisiin. Palvelut voivat olla liikkuvia, asiakkaan elinympäristöön
tuotavia lähipalveluja vaikka niiden koordinaatio tapahtuisi esim. keskitettynä
palveluna. Rakennuksissa ja palvelukeskuksissa voi asioida ja työskennellä myös eri
palveluntuottajien (esim. julkinen ja yksityinen, järjestöt) asiakkaita ja henkilökuntaa.
Osapalvelujen avulla on hahmotettu valtaosa kunnan ja sote-alueyksikön välisestä
työnjaosta sekä niistä palveluista, jotka tulee tuottaa seudullisena erityisen vaativana
palveluna.
Kuvassa 3 on kuvattu palvelujen rajapintoja ja toimijoita. Kuvaan on yhdistetty
palvelujen saavutettavuus (lähipalvelut jne.), mutta myös palvelujen sisällön
luokittelua.
Primääritasolla tarkoitetaan ennaltaehkäiseviä ja kevyitä palveluja,
varsinaiseen palvelutarpeeseen (esim. sairaus) vastataan sekundääritasolla ja erityisen
vaativat palvelut tapahtuvat tertiääritasolla.
Kuva 3, Sote-palvelujen toimijat ja rajapinnat
51
Kunnan sivistystoimen ja sote-alueyksikön työnjaosta ei ole tässä vaiheessa ollut
mahdollista määritellä lasten, nuorten ja perheiden -palvelukokonaisuuteen liittyvien
osatehtävien sijoittumista näiden kahden toimijan välille. Liitteenä olevassa
talousarviolaskelmassa neuvolapalvelut sisältyvät kuntien talousarvioon, perinteisten
oppilashuollon palvelujen sisältyessä sote-alueyksikön (kuntayhtymän) talousarvioon
(liite 2, dia 6).
Perusterveydenhuollon
ja
erikoissairaanhoidon
(Hyvinkään
sairaanhoitoalue)
integraatio on tärkeää, mutta toteutukseen liittyy runsaasti kysymyksiä mm.
organisaatioiden autonomian ja käytettävien tietojärjestelmien osalta. Lopullisten sotealueiden määrä varmistuessa ja Uudenmaan alueen itsehallintoalueen muodostuessa,
näihin kysymyksiin saadaan ratkaisut.
Keski-Uudenmaan kuntien tulee joka
tapauksessa aktiivisesti vaikuttaa syntyvään itsehallintoalueeseen ja sen toimintaan.
Yksi sote-integraation toteutumisen keskeisistä haasteista liittyy siihen, kyetäänkö
erityisesti paljon palveluja käyttävien asiakkaan sosiaalitoimen palvelut yhdistämään
palvelukokonaisuuteen ja myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon
palveluihin.
Sote-uudistuksen yksi tärkeimmistä tavoitteista on luoda järjestelmä, jossa nykyisten
organisaatioiden
väliset
rajat
voidaan
poistaa
siten,
että
asiakkaan
palvelukokemuksesta tulee saumaton. Asiakasta koskevan tiedon tulee olla
ajantasaisesti ja helposti käytettävissä kaikissa palveluja tuottavissa palvelupisteissä.
8.4 Asiakkaiden profilointi ja segmentointi
Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena tulee olla yksilön ja perheen vastuu omasta ja
läheistensä terveydestä ja hyvinvoinnista. Samalla tavalla yhteisöllä on vastuu
terveytensä edistämisestä. Etenkin kolmannen sektorin järjestöjen sekä yhdistysten
toiminnoilla sekä seurakunnalla on siinä keskeinen rooli. Mm. Nurmijärvellä käytössä
olevassa monitoimija-mallissa korostetaan useiden tahojen yhteistyötä. Monitoimijuus
poikkeaa moniammatillisuudesta siten, että se nostaa asiakkaan ja esim. järjestöjen
sekä vertaistuen tuottamat ei-ammatilliset palvelut palvelukokonaisuuden keskiöön.
Vastuutyöntekijän tehtävä asiakkaan rinnalla on varmistaa palvelukokonaisuuden
mielekkyys ja toiminta asiakkaan oman pärjäävyyden tukemisessa.
Tutkimusten mukaan ihmisten erilaiset arvot, asenteen ja elämäntavat tulisi ottaa
huomioon palveluja tuotettaessa. Tämä lisäisi koettua hyvinvointia ja eri toimijoiden
(julkinen/yksityinen) yhteistyötä. Käyttäjät tulisi ottaa mukaan suunnittelemaan
palveluja. Suurimmat säästöt saadaan tuomalla palvelut lähelle kotia tai lisäämällä
sähköisten palvelujen määrää. (Vuori ja Kylänen 2015.)
52
10 % asiakkaista aiheuttaa noin 80 % soten kustannuksista. Ainoastaan 5 % väestöstä
aiheuttaa jo 68 % toimialan kustannuksista. Kun eniten palveluja käyttävien 10 %:n
kustannusjakaumaa tarkastellaan perinteisten sote-palvelujen välillä, huomataan, että
62 % kustannuksista syntyy sosiaalipalvelujen asiakkaiden (päihde- ja mielenterveys,
vammais- ja kehitysvammapalvelut, lastensuojelu ja vanhuspalvelut) kustannuksista.
(NHG, K8-selvityksen tausta-aineisto 2014.)
Näiden sote-palvelujen suurkäyttäjien osalta ainoastaan tarkoituksenmukaisilla ja
perinteiset organisaatiorajat ylittävillä toimenpiteillä on mahdollista vaikuttaa näiden
suurkäyttäjien palvelujen
kustannuksiin.
Palvelukokonaisuuksia
tulee kyetä
suunnittelemaan ja ratkaisemaan asiakaslähtöisesti myös tietotekniikkaa hyödyntäen
siten, että asiakkaat ja palveluprosessit ovat yhteisiä. Tavoitteena tulisi olla
suurkäyttäjien palvelujen käytön syiden poistaminen, ei oireiden hoitaminen.
8.5 Henkilöstö
Henkilötyövuosia Keski-Uudenmaan sote-alueyksikössä toteutuisi noin 2.860 (kuntien
nykyinen sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö). Kun tähän liitettäisiin Hyvinkään
sairaalan toiminta, henkilötyövuodet kasvavat 1.331:lla. Henkilöstön osalta sotealueyksikön perustaminen tarkoittaa kunnan vastuulla olevan sote-palvelutuotannon
siirtämistä uuden organisaation tehtäväksi. Kysymyksessä on liikkeen luovutus.
Liikkeen luovutusta säätelee EY:n liikkeen luovutusdirektiivi 2001/23/EY. Säännöksiä
on myös työsopimuslaissa, kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa sekä muussa
lainsäädännössä.
Yksittäisen sote-palveluissa toimivan ammattihenkilön (esim. hoitajat, lääkärit,
sosiaalityöntekijät) osalta päivittäiset asiakaskontaktit ja työtehtävät tulevat säilymään
sote-alueyksikön
perustamisen
yhteydessä
pääosin
ennallaan.
Suurimmat
muutostarpeet tulevat kohdistumaan todennäköisesti toimialan ylimmän johdon,
keskijohdon sekä toimistohenkilöstön tehtäviin ja toimenkuviin.
Kun sote-uudistuksen tavoitteena on palvelujen kustannustehokkuuden lisääminen ja
asiakasnäkökulman
korostaminen
palveluprosessissa,
se
vaatii
henkilöstön
osallistumista
uudistustyöhön
entistä
oleellisesti
laajemmin
ja
omaan
asiantuntijuuteensa perustuen. Jotta tähän riittää henkilöstöltä voimaa ja motivaatiota,
se edellyttää työilmapiirin ja johtamisen tarvittavaa muuttumista ja kehittymistä.
Hyvinkään sairaalassa on saatu mm. hyviä kokemuksia Lean-menetelmin toteutetusta
käytännönläheisestä toiminnan kehittämisestä. Leanin perusperiaatteisiin kuuluu
työntekijöiden
osallistaminen
ja
asiakkaalle
tuotettava
lisäarvo
aidossa
toimintaympäristössä.
53
Käytettävästä menetelmästä riippumatta, henkilöstön osallistuminen oman työnsä
kehittämiseen ohjatusti tulee olla varmistettu. Kustannustehokkuutta ja laatua
varmistavat yhteiset toimintamallit ja -järjestelmät, ei toimipaikkakohtaiset
soveltamiset. Dokumentoidut toimintamallit edesauttavat henkilöstön saatavuutta,
liikkuvuutta ja sijaisuuksien hoitamista.
Yhteenvetona henkilöstön muodollisesta asemasta voidaan todeta, että kunnan
työtekijät siirtyvät alueyksikön (tai kuntaliitoksen tapahtuessa uuden kunnan)
palvelukseen nk. vanhoina työntekijöinä.
Palkkaharmonisointiin liittyy erityisesti tasa-arvolainsäädännöstä johtuvia merkittäviä
epävarmuustekijöitä, joita ei ole vielä valtiotasolta ratkaistu. Palkkaharmonisoinnista
syntyy todella merkittävä kuluerä, jos harmonisointi suoritetaan korkeimman,
tehtäväkohtaisen
palkkauksen
mukaan.
Harmonisoinnin
tavoitteena
ovat
tehtäväkohtaiset keskiarvopalkat, ja sen tulee perustua tehtävien vaativuuden
arviontiin. Mahdollisesti jäljelle jäävien palkkaerojen osalta voidaan hyödyntää
henkilökohtaisia palkanosia.
8.6. Alueyksikön talous
8.6.1 Säästöpotentiaali verrattuna nykytilaan
Selvitykseen osallistuneiden kuntien soten nettokäyttömenojen lähtötasoksi vuonna
2015 arvioitiin 731,3 miljoonaa euroa. Kustannukset jakautuisivat 51 % sotealueyksikön vastuulle (372,7 miljoonaa euroa), 32 % kunnille (234,6 miljoonaa euroa)
ja 17 % (124 miljoonaa euroa) erikoissairaanhoidolle. Yksityisen ja kolmannen sektorin
osuudet sisältyvät edellisiin kunnalle kuuluvan palvelujen järjestämisvastuun
perusteella. Rajapinnoista kunnan kustannuksiin on sisällytetty lastenneuvolan palvelut,
oppilashuollon
sisältyessä
sote-alueyksikön
vastuuseen.
Nykyisistä
erikoissairaanhoidon kustannuksista laskelmassa on siirretty 35 % sote-alueyksikön
tuotannoksi. (Liite 2, dia 6.)
Säästöpotentiaaliltaan suurimmiksi tunnistettuja, ensivaiheessa kehittämistyön
kohteeksi suositeltavia palvelukokonaisuuksia kutsutaan tässä selvityksessä
kärkihankkeiksi. 193.000 asukkaan mittakaavaetua käyttäen on mahdollisuutta
saavuttaa 3 – 7 %:n vuosimenojen säästö seuraavilla kärkihankkeilla:
1. Terveyspalvelut (säästöpotentiaali 6 – 17 m€)
- erikoissairaanhoidon palvelukäytön vähentäminen
- perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen rajapinnan
häivyttäminen
54
-
kevyempirakenteinen hoitoketju, tarkoituksenmukaisen
ohjautuvuuden parantaminen.
2. Vanhuspalvelut (säästöpotentiaali 12 – 17 m€)
- palvelurakenteen uudistaminen ja keventäminen
- keskitetty palveluneuvonta- ja ohjausjärjestelmä; yhtenäinen
arviointiyksikkö ja yhdenmukainen palvelukriteeristö
- lääkäripalvelukonseptin kehittäminen, vuodeosastojen toiminnan
profilointi
- kuntoutuspalvelut
- omaisten osallistaminen.
3. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen muodostama kokonaisuus
(säästöpotentiaali 1 – 4 m€)
- integraatio erikoissairaanhoidon psykiatriaan
- ”yhden oven” asiakaslähtöiset palvelut, puuttuvien palveluiden
kartoittaminen ja palvelutarjonnan kehittäminen
- resurssien yhdistäminen
- avopalveluihin
keskittyminen
ja
asumispalveluratkaisujen
keventäminen.
4. Lastensuojelu (säästöpotentiaali 3 – 11 m€)
- laitospalvelujen ja sijoitusten määrän vähentäminen
- ennaltaehkäisyn ja varhaisen toiminnan lisääminen
- perhehoidon lisääminen
- lastensuojelun alkuvaiheen asiakkuuteen panostaminen
asiakasta ja perhettä tukevat avohuoltoyhteistyö
- alueellinen yhteistyö ja erikoistuminen.
sekä
Palvelujen kehittämisen intensiivisyys vaikuttaa toteutuvaan säästöön. Maltillinen
kehittäminen tuottaa noin 3 % vuosimenojen vähenemisen. Aggressiivisemman
kehittämisohjelman mukaan Keski-Uudenmaan vuosimenojen väheneminen olisi 7 %,
joka vastaisi koko sote-menojen supistumiselle samalle ajanjaksolle asetettua
valtakunnallista tavoitetta. (Liite 2, diat 7 - 8.)
Selvitystyössä tunnistetuilla kärkihankkeilla on runsaasti yhteistä tartuntapintaa myös
hyväksytyn hallitusohjelman kärkihankkeisiin. Hyväksytyn hallitusohjelman
kärkihankkeista on edellä käsitelty palvelujen digitalisaatiota (luku 4.3.3). Sotepalvelujen osalta kärkihankkeille yhteistä on erityisesti asiakaslähtöisyyden lisääminen,
lapsi- ja perhepalvelujen kehittäminen, ikäihmisten kotihoidon ja omaishoidon
vahvistaminen sekä osatyökykyisten työllistäminen.
55
Sote-palvelujen kustannuskehitykseen tulee kyetä vastaamaan myös terveyden
edistämisen, palvelutarpeen ennaltaehkäisyn sekä palvelutuotannon rakenteellisin
muutoksin. Näiden kustannusvaikutusta on vaikea arvioida, mutta päihde- ja
mielenterveyspalvelujen kehittämispotentiaaliksi arvioitiin 9 % (1,1 – 4,2 miljoonaa
euroa), jos ko. palvelukokonaisuus järjestettäisiin Eksotessa toteutetun mukaisesti.
Keski-Uudenmaan kuntien alueella on kehitetty useita hyviä käytäntöjä, joita on
esimerkinomaisesti kuvattu tässä raportissa. Näiden käytäntöjen levittämisen
kustannusvaikutusta ei ole kyetty tässä selvitystyössä yksilöidysti arvioimaan.
Verrattaessa Keski-Uudenmaan kuntien sopeuttamispotentiaalia, todettiin, että jo
palvelujen kehittäminen vastaamaan alueen tehokkaimman kunnan mukaan säästäisi
vuositasolla noin 100 € asukasta kohti eli 20 miljoonaa euroa. Kun kaikilla kunnilla on
hyviä käytäntöjä, niitä soveltamalla koko alueella säästöt olisivat merkittävästi
suuremmat.
Tässä tilanteessa Keski-Uudenmaan kuntien on luonnollisesti pyrittävä etenemään
käyttäen hyväksi näkyvissä olevat sote-palvelujen kustannustehokkuutta lisäävät
mahdollisuudet.
8.6.2 Muut taloudelliset vaikutukset
Keski-Uudenmaan alueella on käynnissä merkittäviä kiinteistöhankkeita; Järvenpään
kaupungin Terveystalo -hanke (62 miljoonaa euroa, Järvenpään kaupungin
takaussumma kokonaisuudelle) sekä Hyvinkään Sairaalanmäen uudisrakennushanke
(63,9 miljoonaa euroa, josta HUS 40 % ja Hyvinkään kaupunki 60 %). Myös
Nurmijärvellä, Rajamäen terveysaseman rakentaminen käynnistyy (3,25 miljoonaa
euroa).
Järvenpään kaupungin omistaman Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalon toimesta
rakennetaan parhaillaan uutta sote-keskusta, joka korvaa seitsemän nykyistä
toimipistettä (Vanhankylänniemen ja Myllytien terveysasemat, työterveysaseman,
kaksi hammashoitolaa, mielenterveys- ja päihdeyksikön sekä aikuissosiaalityön
toimipisteen). Uusi terveystalo valmistuu vuonna 2016 ja otetaan käyttöön 2017 alussa.
Suunnittelussa tuotettiin sote-palvelutarpeeseen ja tuotantoprosesseihin pohjautuva
tilaohjelma, jossa huomioitiin siirtyminen uusiin ja innovatiivisiin palveluratkaisuihin.
Tilaratkaisun keskeisinä ajatuksina on ollut synergiaetujen saavuttaminen, toiminnan
tukeminen, terveyden edistäminen ja ennalta ehkäisevä toiminta. Ikääntyneiden osalta
hankkeessa on haluttu painottaa avopalveluja ja omaehtoista asumista. Hankkeessa
otettiin huomioon
myös
vaihtoehtoiskustannukset,
vanhojen terveystoimen
rakennusten peruskorjauskustannukset suhteessa uuteen rakennukseen. Tilojen
keskittäminen ja muunneltavuus mahdollistaa uudenlaisen ja tehokkaamman työn
organisoinnin. Keskitettyä palvelua Terveystalo-hankkeessa ovat puoltaneet
56
asiakasnäkökulma ja palveluiden helppo saatavuus ja saavutettavuus. Myös työvoiman
saatavuus on todennäköisesti turvattu asianmukaisilla työtiloilla.
Kiinteistö Oy Hyvinkään Sairaalanmäki rakennuttaa Hyvinkään sairaalan yhteyteen
Hyvinkään kaupungin ja HUS:n yhteishankkeena uuden sairaalarakennuksen, jossa
perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnat yhdistyvät asiakaslähtöisesti
mm. päihde- ja mielenterveyspalveluissa, kuntoutuksessa ja vuodeosastohoidossa.
Lisäksi on suunniteltu yhteiset tilat lääkehuollolle ja apuvälinekeskukselle omina
hankkeinaan. Uusi sairaala valmistuu vuonna 2018. Hanke ratkaisee Hyvinkään
kaupungin tilatarpeet ja mahdollistaa Hyvinkään sairaalan peruskorjauksen. Muutos
toimintakuluissa (Hyvinkään sairaala ja Hyvinkään kaupungin perusterveydenhuolto
yhteensä) vuosina 2013 - 2022 on hankeselvityksen mukaan + 9,7 miljoonaa euroa.
Toisaalta pelkästään potilaiden epätarkoituksenmukaisen siirtelyn vähentyminen
sairaalassa pienentää toimintakuluja noin miljoona euroa vuodessa. Hankkeessa on
parhaillaan käynnissä yhteisten toimintamallien työstäminen. Seuraava askel
kehittämisessä olisi saada yhteiset tilat ja toiminta myös yhteisen johdon ja talousarvion
alle, jotta suunniteltuja synergiaetuja voidaan käytännössä varmistaa.
Rajamäelle rakennettavan terveysaseman tiloihin on suunniteltu ajanvaraukseen
perustuvaa terveydenhuollon vastaanottotoimintaa, suun terveydenhuollon palveluja
sekä neuvolatoimintaa.
Uudishankkeissa on painotettu, että tilakustannukset ovat muutaman prosentin luokkaa
palveluiden kokonaiskustannuksista.
Jatkovalmistelussa on tarkistettava kuntien taloudelliset laskelmat, jotta voidaan
arvioida, mikä osa näin syntyvistä kiinteistöistä on taloudellisesti perusteltua ottaa
alueyksikön käyttöön. Sote-palvelujen käytössä olevan kiinteistöomaisuuden osalta on
mielekkäintä, että sote-alueyksikkö vuokraa toimitilat niiden nykyisiltä omistajilta
Kun alueyksikön ja jatkossa sote-alueen palvelurakennetta ei ole suunniteltu, tulisi
ainakin sote-uudistuksen alkuvaiheessa toimintatilat jättää kuntien omaisuudeksi.
Jatkossa uusien rakennushankkeiden käynnistäminen tulee arvioida huolellisesti ja
ennen sote-uudistusta uusia hankkeita ei tulisi käynnistää.
8.7 Alueyksikön toiminnalliset edut ja haitat verrattuna nykytilanteeseen
K8-selvityksessä on arvioitu varsin kattavasti sote-palvelujen etuja ja haittoja KeskiUudenmaan kaupungin tasolla toimittaessa. Sote-Keski-Uudenmaan osalta näiden
voidaan arvioida olevan pääosin ennallaan. Valtaosin vaikutusten arvioitiin olevan
myönteisiä. Suuri organisaatio kykenee järjestämään hoidollisesti haastavampien
asiakasryhmien (päihde-, mielenterveys- ja vammaispalvelut) palveluprosessit
57
tehokkaammin ja turvaamaan käytössä olevat henkilöresurssit sekä osaamisen.
Tukipalvelujen järjestäminen koettiin suuren organisaation vahvuutena, samoin
toiminnan suunnittelu ja kehittäminen. Toiminnan organisoitumisen arvioitiin tuovan
mukanaan volyymi- ja mittakaavaetuja.
Nykyjärjestelmän vahvuudet liittyvät pienemmän organisaation mahdollistamiin
palveluketjujen joustavuuteen, poikkihallinnollisen yhteistyön sujumiseen sekä
yhteistyökumppaneiden tuntemiseen.
Nykyinen sote-palvelurakenne koettiin
kustannustehokkaaksi matalan organisaation ja vähäisen byrokratian ansiosta.
K8-selvityksessä
arvioitiin
sote-palvelukokonaisuuksia
suhteessa
palvelujen
saatavuuteen ja tehokkuuteen, alueen kilpailukykyyn, yhdyskuntarakenteeseen ja
ympäristöön, sosiaaliseen eheyteen sekä hallinnon tehokkuuteen ja paikalliseen
vaikuttamiseen. Näiden osalta ei havaittu syntyvän lainkaan haittoja Keski-Uudenmaan
kokoisessa organisaatiossa. Joskaan aivan kaikkien edellä mainittujen arvioitavien
tekijöiden osalta ei tunnistettu syntyvän myöskään merkittävää etua nykyjärjestelmään
verrattuna.
8.8 Alueyksikön perustamisen arvio
Sote-alueyksikön tai vastaavan perustamisella on realistisesti mahdollista hyvällä ja
määrätietoisella johtamisella saavuttaa
1. Yhteensä 10 %:n tuottavuuden kehitys vuosina 2015 – 2020 eli
keskimäärin 2 % vuodessa. Tarvittaessa on edettävä aggressiivisella
tavalla ja hyödyntäen niitä hyviä käytäntöjä, joita jo sovelletaan alueen
kunnissa.
2. Lisäksi saavuttaa vuosina 2015 - 2016 hallitusohjelman mukaiset
tehtävien vähentämisestä sekä yhteiskuntasopimuksen toteuttamisesta
saatava kustannustason väheneminen.
3. Sote-alueen perustamisesta (vuosi 2020) lähtien tavoitteeksi asetetut
hyödyt ovat nopeammin saavutettavissa kuin tilanteessa, jossa niiden
valmistelu tehdään vuosina 2015 - 2019 yksittäisissä kunnissa.
4. Sote-alueyksikön perustamisen erilliskustannukset jäävät kohtuullisiksi,
kun otetaan huomioon, että samat kustannukset toteutuisivat sote-alueen
Keski-Uudenmaan alueyksikköä perustettaessa.
58
5. Jos Keski-Uudenmaan alueyksikön valmistelu toteutetaan osana uutta
Keski-Uudenmaan
kaupunkia,
hallinnon
kustannukset
jäävät
kuntayhtymän perustamista pienemmiksi.
Palvelujen järjestämisen ei arvioida aiheuttavan juuri haittaa,
saatavuuden ja laadun voidaan arvioida pysyvän vähintään ennallaan.
ja
palvelujen
Tällöin voidaan arvioida, että Keski-Uudenmaan sote-alueyksikön perustaminen olisi
järkevää ja sen perustamisen valmistelua tulisi jatkaa.
Keski-Uudenmaan alueyksikön perustaminen on erityisesti taloudellisin
syin järkevää. Alueyksikön perustamisen valmistelua tulee viivytyksettä
jatkaa. Sen avulla ja määrätietoisella johtamisella on mahdollisuus päästä
vuosina 2015 - 2020 keskimäärin kahden prosentin tuottavuuden kasvuun
vuodessa.
9 Sote-palvelujen organisointi ja jatkovalmistelu Keski-Uudellamaalla
9.1 Uudenmaan itsehallintoalueen organisaatio
Uudenmaan sote-palvelujen tuottamisen eri organisointivaihtoehtoja on tarkasteltu
edellisissä luvuissa. Niitä on arvioitu ensinnäkin sote-uudistuksen valtakunnallisten
talous- ja demokratiatavoitteiden kannalta. Toiseksi eri vaihtoehtoja on arvioitu
selvityksessä olevien kuntien ja niiden asukkaiden kannalta. Kolmanneksi on pohdittu,
millaiset edellytykset organisaatiouudistus luon sellaiselle johtamiselle, joka
uskottavasti voi toteuttaa sote-uudistuksen tavoitteet Keski-Uudellamaalla. Lisäksi
organisaatiovaihtojen soveltuvuutta arvioidaan uuden itsehallintoalueen johtamisen ja
sote-uudistuksen toteuttamisen kannalta.
Edellä olevien uudistuksen tavoitteista lähtevien tarkastelujen lisäksi on arvioitu, mitä
sote-uudistus käytännössä tarkoittaisi Keski-Uudenmaan sote-palvelujen käytännön
toiminnassa. Tämä on tehty hahmottamalla, kuinka sote-palvelut vuosina 2017 - 2020
järjestettäisiin aluksi alueyksikössä. Tässä tarkastelussa on määritetty KeskiUudenmaan alueen sote-alueyksikön sekä sen rajapinnat kuntiin jäävään sotetehtäviin. Tämän pohjalta arvioidaan sen konkreettisia mahdollisuuksia saavuttaa
omalta osaltaan sote-uudistukselle asetettuja tavoitteita.
Luvussa 7.1.2 arvioidaan, että organisaatio- ja rahoitusvaihtoehdoista on kansalaisten
osallistumisen ja vaikuttamisen kannalta parempi vaihtoehto se, jossa toteutuu
59
-
alueyksikköihin perustuva sote-itsehallintoalue
alueyksikköjen johtokunnan vahva asema sekä
alueyksiköiden kuntarahoituksen järjestäminen siten, että yksikön rahoituksesta
vastaavat vain alueyksikön alueen kunnat.
Lisäksi uudistuksen edellyttämän lainsäädännön säätämisessä ja perustuslaillisuuden
arvioinnissa on ehkä vähemmän epävarmuuksia alueyksiköihin perustuvassa mallissa
kuin keskitetyssä organisaatiovaihtoehdossa.
Uudistuksen päätavoitteet ovat taloudellisia. Niiden toteuttaminen edellyttää sotealueen poliittisen ja virkamiesjohdon tiukkaa taloudellista otetta koko organisaatiosta.
Luvuissa 7.1.1 ja 7.2 arvioidaan, että uudistuksen tavoitteet on Uudellamaalla helpompi
toteuttaa, jos Uudenmaan sote-itsehallintoalue organisoidaan vahvoihin ja autonomisiin
alueyksiköihin, jotka ovat kykeneviä itse jatkuvasti kehittämään yksikköään koko
henkilöstön tuella.
Luvussa 7.3 arvioidaan, millä organisaatiorakenteella luodaan parhaat edellytykset
sote-alueen poliittisille ja virkamiesjohtamiselle siten, että uudistuksen tavoitteet myös
toteutuvat. Johtamisen vaatimukset ovat varsin kovia riippumatta toteutettavista
organisaatiorakenne ja rahoitusvaihtoehdoista. Kuitenkin päädytään arvioon, että
autonomisiin alueyksikköihin perustuva rakenne tukee johtoa parhaiten toteuttamaan
uudistuksen
alkuvaiheen
tärkeimmän
muutoksen
eli
sosiaalitoimen,
perusterveydenhuollon ja perustason erikoissairaanhoidon integroinnin.
Luvussa 8 arvioidaan, että Keski-Uudenmaalla sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon
ja perustason erikoisairaanhoidon yhdistämisellä sote-alueyksikön toiminnaksi
saavutetaan suuruusluokaltaan 10 % menojen supistaminen.
Uudenmaan
sote-itsehallintoalue
tulisi
organisoida
itsenäisiin
alueyksikköihin niin, että yksi toimisi Järvenpään, Hyvinkään, Nurmijärven,
Mäntsälän, Pornaisten ja Tuusulan alueella.
9.2 Jatkovalmistelu
Seudulla on menossa kuntien yhdistymissopimuksen valmistelu ja käsittely. Kun sotemenot ovat noin puolet kuntien menoista, on tärkeää, että Keski-Uudenmaan soteratkaisu voidaan valmistella ja käsitellä kiinteästi kytkeytyen yhdistymissopimuksen
valmistelun ja käsittelyn kanssa.
60
Jos Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisprosessi edistyy, sote-palveluja koskeva
valmistelutyö kannattaa toteuttaa osana sitä. Jos yhdistymisprosessi ei etene, sotepalveluja koskeva valmistelutyö on parasta toteuttaa perustamalla väliaikainen
kuntayhtymä tai etsiä jokin muu yhteistyön muoto vuosiksi 2017 – 2020. Yhteistyön
organisaatiomuodolla tulee voida saavuttaa samat taloudelliset ja toiminnalliset edut
kuin kuntayhtymänä toimittaessa. Tarvittavat hallinnolliset järjestelyt on tehtävä
viimeistään vuoden 2016 alussa.
Luvussa 8.8 todetaan, että Keski-Uudenmaan sote-alueyksikön perustaminen on
erityisesti taloudellisin syin järkevää. Alueyksikön perustamisen valmistelua tulee
viivytyksettä jatkaa. Tällöin meneillään oleva Keski-Uudenmaan laaja yhteinen sotepalvelujen kustannustehokkuuden parantamiseen tähtäävä kehitystyö ei viivästy, eikä
jää odottamaan vuonna 2020 käynnistyvän uuden itsehallintoalueen toimintaa.
Samalla jatketaan Keski-Uudenmaan alueyksikön toiminnallista suunnittelua niin, että
siinä ovat mukana kaikki ne kunnat, joiden alueella tulee toimimaan Uudenmaan soteitsehallintoalueen Keski-Uudenmaan alueyksikkö. Työ on tehtävä siten, että siinä on
aidosti mukana koko sote-henkilöstö. Tällöin jatkovalmistelussa kuntien sote-johdolla
on keskeinen rooli, ja valmistelu on tehtävä mahdollisimman pitkälle myös heidän
johdollaan ja toimestaan. Tähän työhön on erityisesti panostettava riittävästi heidän
työaikaansa. Lisäksi on huomioitava yhteistyö kunnan muiden toimialojen kanssa,
erityisesti lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kokonaisuuteen osallistuvan
sivistystoimen kanssa.
Uudistukset, jotka edellyttävät lähes 200.000 asukasta palvelevan organisaation
panostukset sekä kuntien hyvien käytäntöjen nopeamman käyttöönoton, voivat
toteutua Keski-Uudellamaalla jo nykyisellä hallituskaudella. Näin ei tarvitse jäädä
odottamaan koko Uudenmaan sote-uudistusta. Kunnat voivat osaltaan saavuttaa
helpommin sote-palvelujen menokehitykselle hallitusohjelmassa vuosille 2016 -2019
asetut tavoitteet. Samalla luodaan edellytykset sille, että sote-alueen KeskiUudenmaan alueyksikön toiminta lähtee käyntiin tehokkaasti ja ilman hoito- ja
palveluketjuissa tapahtuvia häiriöitä.
Kun sote-ratkaisun valmistelu käynnistyy hyväksytyn hallitusohjelman mukaisesti, on
Keski-Uudenmaan kuntien oltava siinä aktiivisesti mukana. Tällöin on hyödynnettävä
vapaaehtoisen alueyksikön valmistelussa syntyvää konkreettista tietoaineistoa sekä
erityisesti palvelujen järjestämisen malleja. Kun Uudenmaan eri alueilla on
käynnistymässä vastaava valmistelu, on tärkeää, että sote-itsehallintoalueen kaikkia
alueyksiköitä voidaan valmistella vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Vastaavasti on
hyödyllistä olla yhteistyössä maan eri osissa osin jo pitkälle edenneiden lähinnä
sairaanhoitopiirien pohjalle sote-aluetta valmistelevien tahojen kanssa.
61
10 Ehdotukset ja suositukset
Valtakunnallinen sote-ratkaisu tehdään todennäköisesti vuoden 2016 alussa. Vaikka
olisi hyviä perusteluja muodostaa Keski-Uudestamaasta oma itsehallintoalue, tämän
raportin arviot ja suositukset on tehty olettaen, että Uudestamaasta tai eteläisestä
erityisvastuualueesta muodostetaan itsehallintoalue. Sen perustaminen tapahtunee
vuonna 2019, ja se toteuttaa hallintonsa järjestämisen sekä suunnittelee
palvelutoiminnan. Tämän valmistelun pohjalta varsinainen palvelutoiminta käynnistyisi
vuonna 2020. Lisäksi oletetaan, että syntyy rahoitustapa, joka perustuu merkittävältä
osaltaan kuntien rahoitukseen.
Uudenmaan alue on asukasmäärältään niin suuri, että sote-uudistuksen toteuttaminen
täällä on ratkaisevan tärkeää koko valtakunnallisen sote-uudistuksen tavoitteiden
toteuttamisessa. Tällöin Uudellemaalle tulee luoda yleisen uudistuslinjan mukainen,
mutta maakunnan suuren koon vuoksi oma ratkaisu.
Sote-uudistus on Suomen julkisen hallinnon yksi laajimmista uudistuksista. Erityisen
haastava se on Uudellamaalla. On tärkeää, että sille löytyy ratkaisu, joka luo hyvät
edellytykset uuden organisaation johtamiselle, mutta ennen kaikkea takaa maakunnan
asukkaille hyvät sote-palvelut. Tämä edellyttää ratkaisun tekemistä niin, että se tukee
vaativaa muutosprosessia, sen johtamista ja hallintaa.
10.1 Sote-ratkaisu Uudellamaalla
Tarkasteltaessa Uudenmaan itsehallintoalueen organisointia on olemassa kaksi
päävaihtoehtoa; keskitetty tai vahvoihin alueyksikköihin perustuva vaihtoehto.
Osa palveluista on mielekästä joka tapauksessa järjestää aluepohjaisiin yksikköihin ja
osa keskitettyihin yksikköihin perustuen.
Luvussa 9 on arvioitu, että alueyksiköiden vahvaa asemaa korostava vaihtoehto
toteuttaa Uudellamaalla paremmin sote-uudistuksen valtakunnalliset ja KeskiUudenmaan kuntien tavoitteet. Lisäksi luvussa 9 todetaan, että alueyksikkö voidaan
muodostaa säilyttäen toimivia rakenteita, ja sen pohjalta voidaan jo ennen soteitsehallintoalueen toiminnan käynnistymistä toteuttaa konkreettisia toimenpiteitä, joilla
saavutetaan jo lyhyellä aikavälillä sote-uudistuksen kustannustehokkuutta lisääviä
tavoitteita.
Keski-Uusimaan kuusi kuntaa on asukasluvultaan lähes 200.000 asukkaan alue. Tämän
suuruisella
alueella
on
saavutettavissa
ne
palvelujen
laatuja
kustannustehokkuustavoitteet, joita on reaalisesti saavutettavissa keskipitkällä
aikavälillä sosiaali- ja perusterveydenhuollossa sekä perustason erikoissairaanhoidossa.
Kun muualla maassa valmistellaan sote-itsehallintoalueiden perustamista, arvioidaan,
62
että suhteellisesti sama taso voidaan saavuttaa pienemmilläkin 100.000 – 150.000
asukkaan väestöpohjilla. Samaan johtopäätökseen tultiin myös K8-selvityksessä.
Edellä olevissa luvuissa on arvioitu, jos Keski-Uudenmaan kunnat yhdessä
muodostaisivat alueyksikön, niiden sote-kustannuksia olisi mahdollista hyvällä ja
määrätietoisella johtamisella vähentää 10 %. Toisaalta suurella 1.6 miljoonan asukkaan
alueen sote-organisaatiolla on riittävät voimavarat sote-palvelujen sekä niiden
rakenteiden voimakkaaseen kehittämiseen ja sen taustalla olevaan tutkimustyöhön.
Edellä mainituista kahdesta vaihtoehdosta vahvat alueyksiköt sisältävä vaihtoehto on
helpommin toteutettavissa, ja se sisältää vähemmän ratkaisun perustuslaillisuuteen
liittyvää epävarmuutta ja mahdollistaa myös sote-uudistuksen keskeisen tavoitteen;
sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraation.
Suositus nro 1, toiminnan organisointi, rahoitus ja yhteistyö
1a. Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula asettavat
tavoitteekseen, että Uudenmaan sote-itsehallintoalue organisoidaan sisäisesti
-
-
-
-
Uudenmaan sote-palvelujen järjestämistä ja tuottamista hallinnoivaan,
johtavaan sekä kehittävään esikuntayksikköön
toimialayksiköihin, joiden tehtävänä on ohjata palvelujen tuottamista osana
järjestämissuunnitelmaa,
taloussuunnitelmaa,
talousarviota
ja
toimintasuunnitelmien laadintaa sekä näiden seurantaa
vahvoihin alueyksikköihin, joiden tehtävänä on järjestää ja tuottaa alueellaan
sosiaali-, perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon palvelut lukuun
ottamatta erityisen vaativaa hoitoa
Keski-Uudellamaalla alueyksikön muodostaisi Hyvinkään sairaanhoitoalueen
kunnat ja Pornainen
HYKS:iin ja sen osaamiskeskuksiin, joiden tehtävänä on hoitaa erityisen
vaativa erikoissairaanhoito ja siihen liittyvä tutkimustoiminta sekä palvelujen
kehittäminen
Sosiaalipalvelujen erityisen vaativaan hoitoon tai pienten asiakasryhmien
hoitoon sekä niiden palvelujen kehittämiseen
Lääkinnällisiä sekä muita tukipalveluja tuottaviin yksiköihin.
1b. Toiminnan ja palvelujen rahoitus kuntien osalta toteutetaan siten, että
-
-
Kunnat rahoittavat kapitaatioperusteella sen alueyksikön toiminnan, jonka
alueeseen ne kuuluvat
Muiden yksiköiden menot rahoitetaan kapitaatioperusteella, joka perustuu
kunkin aluekeskuksen alueen erityisen vaativan hoidon ikä- ja
sairastuvuusrakenteeseen perustuvaan palvelutarvelaskelmaan
Tukipalvelujen käytön rahoittavat eri yksiköt käytön mukaan.
63
1c. Perustetaan alueellisten yksiköiden johtokunnat, joilla on
-
Merkittävä toimivalta palvelujen järjestämisen, tuottamisen sekä talouden
osalta
Jäsenet valitaan yksikön alueelta alueen poliittisten voimasuhteiden mukaan
Jäsenet valitaan alueen kuntien asukkaista.
1d. Yhteistyö sote-itsehallintoalueen eri alueyksiköiden ja kuntien välillä on avointa ja
toimivaa
-
-
Kuntien sote-asiantuntemus siirtyy suurelta osin alueorganisaatioon
Kunnat yhdessä panostavat asiantuntemukseen kuntaliitoksen avulla tai
perustamalla väliaikaisen kuntayhtymän tai vastaavan kokeiluorganisaation
vuosiksi 2017 - 2020
KUUMA-seutu liikelaitoksen toimintaa kehittämällä
Muilla erityisjärjestelyillä.
10.2 Sote-palvelujen järjestäminen ja tuottaminen vuosina 2016 – 2019
Sote-palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen vuosina 2016 – 2019 liittyvät KeskiUudenmaan kuntien toimenpiteet.
Suositus nro 2, siirtymäkauden toimenpiteet
Siirtymäkauden aikana Keski-Uudenmaan kuntien tulee
2a. Kehittää sote-palveluja tehokkaasti siten, että Keski-Uudellamaalla
-
Menosäästöt ja hallitusohjelmassa määritetyt uudistukset toteutuvat
mahdollisimman pian
Keski-Uudenmaan sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon sekä perustason
erikoisairaanhoidon integroinnilla saadaan merkittävät menosäästöt
Palvelu- ja hallintorakenne kehittyy ennakoiden vuonna 2020 toteutettavaa
sote-uudistuksen Uudenmaan ratkaisun sisältöä ja tavoitteita.
2b. Osallistua aktiivisesti sote-uudistuksen valmisteluun erityisesti koko Uuttamaata
koskien.
2c. Jatkaa alueellista valmistelua ja yhteistyötä, jotta Keski-Uudenmaan alueyksikkö
voi aloittaa toiminnan 1.1.2017.
64
10.3 Keski-Uudenmaan kuntien yhteistyöfoorumit ja lähiajan tehtävät
Keski-Uudenmaan kuntien on jatkettava aktiivisesti sote-uudistuksen valmistelua
omalta osaltaan. Keski-Uudenmaan kuntien tulee yhdessä
Suositus nro 3, yhteistyöfoorumit
3a. Ehdottaa STM:lle ja alueen muille kunnille, HUS:lle, Etevalle jne. yhteisen
valmistelun käynnistämistä.
3b. Jatkaa kuntien ja HUS:n sote-palvelurakenteiden ja johtamisen uudistamisen
valmistelua.
3c. Arvioida kuntien yhdistymissopimusta ja sote-uudistusta yhtenä kokonaisuutena.
Suositus nro 4, lähiajan toimenpiteet Keski-Uudellamaalla
Keski-Uudenmaan kuntien tulee osana sote-uudistukseen valmistautumista
4a. Jatkaa Keski-Uudenmaan poliittisen sote-ohjausryhmän toimintaa.
4b. Valtuuttaa kuntien sote-johtajat jatkamaan yhteistyössä kuntien muun johdon,
erityisesti talous- ja sivistystoimen johdon kanssa palvelurakenteiden uudistamista
siten, että se on käytössä osana Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisprosessia. Jos
kuntien yhdistyminen ei etene, niin valmistelu on osa väliaikaisen kuntayhtymän tai
vastaavan kokeiluorganisaation perustamista.
4c. Varmistaa Keski-Uudenmaan kuntien edunvalvonta valtakunnallisen ja koko
Uudenmaan sote-uudistuksen valmistelussa jatkamalla kuntien yhteistä sote-projektia
vuodelle 2015 varatun määrärahan puitteissa sekä varaamalla vuosiksi 2016 – 2019
riittävät resurssit.
65
Keskeiset käsitteet
Asiakas
Selvitystyössä käytetään palveluja käyttävästä henkilöstä käsitettä asiakas. Asiakkaalla
tarkoitetaan myös terveydenhuollon palveluja käyttävää potilasta.
Itsehallintoalue (sote-alue)
Hyväksytyssä hallitusohjelmassa tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisesta
järjestämisestä ja tuottamisesta vastaava organisaatio.
Sote-kuntayhtymä
Selvitysraportissa tai sen liitteissä käytetään sote-kuntayhtymä –työnimeä. Sillä
tarkoitetaan
kaikkia
Keski-Uudenmaan
alueyksikön
organisointivaihtoehtoja.
Ensisijaisena alueyksikön organisointivaihtoehtona on valmistelu osana uutta KeskiUudenmaan kaupunkia Nurmijärven kunnan päätökset huomioiden. Jos kuntaliitos ei
toteudu, alueyksikkö on tarkoituksenmukaista valmistella väliaikaiseen 2017 - 2020
kuntayhtymään tai vastaavan kokeiluorganisaatioon perustuen.
Kuntien yhdistymisselvitys
Viiden Keski-Uudenmaan kunnan (Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Pornainen ja
Tuusula) yhdistymisselvitys.
Kärkihanke
Säästöpotentiaaliltaan suurimmiksi tunnistetut, ensivaiheessa kehittämistyön kohteeksi
suositellut palvelukokonaisuudet.
(Huom. myös Sipilän hallitusohjelmassa on määritelty valtakunnalliset, toteutettavat
kärkihankkeet.)
K6
Yhdistymisselvitystä valmistelevien viiden kunnan (Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä,
Pornainen ja Tuusula) sekä Nurmijärven kunnan muodostama alue, jolle
selvitysraporttia tehdään.
K8-selvitys
K8-selvityksellä tarkoitetaan alkuperäistä kahdeksan Keski-Uudenmaan kunnan
(Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo ja Tuusula)
yhdistymisselvitystä.
66
Palvelukokonaisuus
Palvelukokonaisuudella tarkoitetaan K8-selvityksessä esiteltyjä sote-työryhmän
tuottamia strategisesti tärkeimpiä ja/tai kustannuksiltaan suurimpia sosiaali- ja
terveydenhuollon palveluja. Palvelukokonaisuudet ovat:
-
ikäihmisten palvelut
lastensuojelu
vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto
terveyskeskusten vastaanottopalvelu
erikoissairaanhoito
mielenterveys- ja päihdepalvelut
lasten, nuorten ja perheiden palvelut.
Sopeuttamis- ja säästöpotentiaali
Käsitteitä sopeuttamis- ja säästöpotentiaali on käytetty tässä selvityksessä
synonyymeina tarkoittamaan potentiaalista kustannusten (menojen) vähenemistä.
Sote
Sosiaali ja terveys
Sote-selvitys ja -projekti
Keski-Uudenmaan kuntien (Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja
Tuusula) tehtäväksi antama sote-tuotannon suunnittelu- ja valmistelutyö, jotta kyseiset
kunnat voivat vaikuttaa mahdollisimman paljon koko Uudenmaan alueen kattavan sotetuotantokuntayhtymän rakenteeseen ja toimintaan.
67
Lähteet
Artikkelit
”Helsingistä halutaan terveysteknologian pääkaupunki” (toimittaja Juha Kartano). Hoiva
& Terveys, numero 5/11.6.2015
”HUS perustaa kumppanuusvirkoja”. Mediuutiset 22.5.2015
”Näin löydät sisäisen motivaation”. Talouselämä & Fakta -internet-artikkeli (toimittaja
Virvamaria Toikka), perustuu Koski, Jussi T. tekemään tutkimukseen 2012
http://www.talouselama.fi/tyoelama/nain+loydat+sisaisen+motivaation/a2087436
”Rehula kehottaa tekemään toisin jo nyt - Uusi perhe- ja peruspalveluministeri haluaa
hoitajat ja lääkärit toteuttamaan sote-uudistusta”. Helsingin Sanomat 22.6.2015
(toimittaja Outi Pyhäranta)
”Suuret kaupungit vähentävät erikoissairaanhoitoa” (toimittaja Ilkka Jauhiainen)
Mediuutiset 8.5.2015
”Terveysteknologia on uusi ICT – ala houkuttaa mukaan pieniltäkin paikkakunnilta”
http://yle.fi/uutiset/terveysteknologia_on_uusi_ict__ala_houkuttaa_mukaan_pieniltak
in_paikkakunnilta/7850902, YLE
”Viisi erilaista terveysasiakasta” (toimittaja Janne Harju), perustuu PubPri –työryhmän
(Vuori, Jari Itä-Suomen yliopisto & Kylänen, Marika Tampereen yliopisto, 2015)
tekemään tutkimukseen
Internet-lähteet
Alueiden ja kuntien tietohallintoyhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollossa (AKUSTI)
http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/projektit/akusti/Sivut/default.aspx, Kuntaliitto
Apotti-hankkeen kuvaus
http://www.hel.fi/hki/apotti/fi/uutiset, Apotti
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveyshuollon järjestämiseksi ja
eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 324/2014)
https://www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen/valiokunnat/perustuslakivaliokunta/sot
elausunnot/Documents/VTV_Poysti_30012015_HE_324_2014vp.pdf, Eduskunta
68
Kunnan tehtävät
http://www.kunnat.net/fi/kunnat/kunnan-tehtavat/Sivut/default.aspx, Kuntaliitto
Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset euroa/asukas vuonna 2012
http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/soster/asiakasmaksut-talousrahoitus/talous/nettokustannukset/2013/Sivut/default.aspx), Kuntaliitto
Kuntaliiton sote-uudistuksen valmistelijakokousten materiaalit 13.3.2015, 6.5.2015 ja
4.6.2015
Liikkeen luovutus
http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/esimiehille/palvelutuotannon-muutokset/liikkeenluovutus/Sivut/default.aspx, Kuntatyönantajat
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja
eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (Perustuslakivaliokunnan lausunto 75/2014)
https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&doci
d=pevl+75/2014, Eduskunta
Pohjois-Karjalan sote-hanke, loppuraportti 2015. Siun Sote: Miten tähän on tultu ja
miten tästä eteenpäin
http://www.pkssk.fi/documents/601237/3592784/Loppuraportti+P-Ksotehanke+22.4.2015.pdf/c03afe22-6213-4ecb-a0c3-430fe523a8a8
Päätöksenteko, talous ja
tarvevakioidut menot 2012
palvelujärjestelmä.
Terveyden-
ja
vanhustenhuollon
https://www.thl.fi/fi/web/paatoksenteko-talous-ja-palvelujarjestelma/talous/tilastoja
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Ratkaisujen Suomi. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015
http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1427398/Ratkaisujen+Suomi_FI_YHDISTE
TTY_netti.pdf/801f523e-5dfb-45a4-8b4b-5b5491d6cc82, Valtioneuvosto
Sairaanhoitopiirien ja erityisvastuualueiden (erva) asukasluvut
http://www.kunnat.net/fi/kunnat/sairaanhoitopiirit/asukasluvut/Sivut/default.aspx,
Kuntaliitto
69
Sote-uudistus
http://www.stm.fi/vireilla/kehittamisohjelmat_ja_hankkeet/palvelurakenneuudistus
Sosiaali- ja terveysministeriö
Suomalaisten sairaanhoidon perusta, sairaanhoitopiirit
http://www.kunnat.net/fi/kunnat/sairaanhoitopiirit/Sivut/default.aspx, Kuntaliitto
Valtioneuvoston asetus erityistason sairaanhoidon erityisvastuualueista
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2012/20120812, Finlex
Vammaispalvelujen
käsikirja.
https://www.thl.fi/fi/web/vammaispalvelujenkasikirja/palvelujenjarjestamisprosessi/palveluohjaus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Lähteet tekijän mukaan
Auvinen, Satu 2013. Kuntoutuksen konsepti Uudessa sairaalassa –diaesitys. KeskiSuomen sote 2020 – Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti,
Hankesuunnitelma Kaste II –ohjelmassa
Haatainen Tuula 2014. Sote-uudistuksen toimeenpano – pykälistä toiminnaksi diaesitys. Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 3.2.2015
Hujanen, Timo & Mikkola, Hennamari 2013. Työterveyshuollon palvelujen kustannusten
alueelliset erot. Nettityöpapereita 42/2013, Kela
Hyvinkään sairaalan hankesuunnitelma 16.10.2014
Järvenpään kaupunginhallitus (KH 22.9.2009, § 135)
Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportti 2014
Nordic Healthcare Group Oy, K8-selvityksen tausta-aineisto 2014
Kinnula, Petra & Malmi, Teemu & Vauramo, Erkki 2014. Sisältöä sote-uudistukseen.
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön Tutkimusjulkaisu -sarjan tutkimus numero 78
Kinnula, Petra & Malmi, Teemi & Vauramo, Erkki (2014). ”Ikääntyvän yhteiskunnan
tarvitsemat palvelurakenteet”. Aalto yliopiston ja Tekesin projektitulokset
70
Kuopila, Antti 2015. Sote-valmistelutilanne -diaesitys. Kuntaliiton sote-uudistuksen
valmistelijakokous 4.6.2015
Meklin, Pentti 2015. Sote-uudistus – mistä uudistuksen hyödyt syntyvät? ARTTU2tutkimusohelman julkaisusarja nro 3/2015, Kuntaliitto
Mononen, Kirsi 2015. Sote-uudistus
valmistelijakokous 6.5.2015
-diaesitys.
Kuntaliiton
sote-uudistuksen
Pekurinen, Markku & Seppälä, Timo 2015. Sosiaali- ja terveydenhuollon menot ja
rahoitus 2012 –diaesitys, THL 6.3.2015
Saario, Minna 2015. Alueelliset valmistelun yhteistyömallit, case Akusti -diaesitys.
Kuntaliiton sote-uudistuksen valmistelijakokousten materiaalit 13.3.2015
Varhila, Kirsti 2015. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus -diaesitys. Eteläisen sotealueen perustamiseen liittyvä kokous 13.2.2015
Välimäki, Kari 2013. Kakkua jaettavaksi.
Polemia-sarjan julkaisu numero 89
KAKS-Kunnallisalan
kehittämissäätiö.
71
Liitteet
Liite 1
Väliraportti - selvittäjien suositukset
Liite 2
Sosiaali- ja terveystoimen rakenneselvitys Keski-Uudenmaan
K6-kunnissa, loppuraportti
Liite 3
Palvelukokonaisuudet ja niiden osapalvelut
72