docSnellmangroup.fi Vuosikertomukset Sne
download 
Report Transcription
Snellmangroup.fi Vuosikertomukset Sne
2014 VUOSIKERTOMUS Annamme ihmisille mahdollisuuden parempaan SISÄLLYS SNELLMAN-KONSERNI Konsernijohtajan katsaus.................... 4 Snellman lyhyesti............................... 6 Konserniorganisaatio Konsernin johtoryhmä Tapahtumia vuodelta 2014................ 8 LIHANJALOSTUS VALMISRUOKA Toimitusjohtajan katsaus................. 11 Toimitusjohtajan katsaus................. 17 Avainluvut....................................... 12 Avainluvut....................................... 18 Case ............................................. 13 Case ............................................. 19 Alkutuotanto................................... 14 Yhteistyökumppanit: Viestintäsalot Oy Solid Media Forsberg Oy Kuvat: Studio Petteri Kitti Oy Kansikuva: Jaakko Vähämäki Vastavalo.fi TILINPÄÄTÖS Konsernin avainluvut...................... 50 Konsernin IFRS-tilinpäätös.............. 51 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot.... 54 Emoyhtiön tase ja tuloslaskelma (FAS) ............................................. 70 Tilintarkastuskertomus.................... 72 Snellman-konsernin hyvä hallintomalli.................................... 74 Yhteystiedot.................................... 82 FOOD SERVICE ELÄINRUOKA Toimitusjohtajan katsaus................. 20 Toimitusjohtajan katsaus................. 29 Avainluvut....................................... 22 Avainluvut....................................... 30 Case ............................................. 23 Case ............................................. 31 HALLINTO Henkilöstö...................................... 33 Henkilöstöcase................................ 35 Vastuullisuus................................... 37 Vastuullisuuscase............................. 39 Tunnusluvut.................................... 40 Hallituksen toimintakertomus......... 44 PANINI Toimitusjohtajan katsaus................. 24 Avainluvut....................................... 26 Case ............................................. 27 Annamme ihmisille mahdollisuuden parempaan 4 KONSERNIJOHTAJA KONSERNIJOHTAJAN KATSAUS KASVUA HAASTAVASSA MARKKINATILANTEESSA Vuonna 2014 Snellman keskittyi toiminnassaan nykyisten liiketoimintojen perusasioiden kehittämiseen ja kasvun hakemiseen. Kehitimme kustannustehokkuutta ja systemaattisuutta sekä tiivistimme yhteistyötä konsernin sisällä. Paransimme kilpailukykyämme hyödyntämällä konsernissa olevaa osaamista entistä tehokkaammin. Vuosi 2014 alkoi tiukassa markkinatilanteessa, jossa yleinen PITKÄJÄNTEISTÄ TYÖTÄ talouden kehitys oli vaisua ja kuluttajien luottamus talouteen Tutkimukset osoittavat, että Snellmania pidetään vastuullise- matalalla. Olosuhteista huolimatta haimme kasvua. Tämän na yrityksenä ja brändejämme arvostetaan. Hyvä maineemme mahdollisti lisääntynyt tuotantokapasiteetti erityisesti lihan- on pitkäjänteisen työn tulosta, työn, johon on aina liittynyt jalostuksessa. Tämän lisäksi panostimme tuotekehitykseen ja rohkeus olla edelläkävijä. Tämä kantoi hedelmää myös vuon- tiiviiseen asiakasyhteistyöhön kaikilla konsernin toimialoilla. na 2014 vaikeasti ennakoitavissa olosuhteissa, joissa toimintaympäristö oli niin tuottajille, elintarviketeollisuudelle kuin Investoinnit olivat selkeästi edellisiä vuosia matalammalla ta- vähittäiskaupalle haasteellinen. solla – keskityimme hyödyntämään jo tehtyjä tehdas- ja IT-investointeja. Lisäksi paransimme lihanjalostuksen prosessien Markkinoilta ei ole odotettavissa vetoapua vuodelle 2015. kustannustehokkuutta muun muassa kehittämällä proses- Omissa käsissämme olevia asioita osaamme kuitenkin nyt sien johtamista ja lean-ajattelun mukaista toimintaa. fokusoida entistä tarkemmin ja olemme valmiita vastaamaan alkaneen vuoden haasteisiin. Meneillään on useita hankkei- Loppuvuosi 2013 ja ensimmäinen kvartaali 2014 olivat talou- ta, joilla parannamme kilpailukykyämme entisestään. Tär- dellisesti raskaita. Emme kyenneet riittävän nopeasti rea- keimpiä niistä ovat vuonna 2015 edelleen jatkuva hankinnan goimaan muuttuneeseen markkinatilanteeseen – viennin kehittäminen sekä konsernin toiminnanohjausjärjestelmän supistumiseen, kotimarkkinoiden ylitarjontaan ja hintata- täysimääräinen hyödyntäminen, mikä mahdollistaa muun son laskuun – joka koetteli erityisesti päätoimialaamme li- muassa konsernilaskennan kehittämisen. Tulemme myös hanjalostusta. Konsernin tulosta heikensivät osaltaan myös päivittämään kuluvan vuoden aikana tuotestrategiamme. kansainvälistymiseen liittyneet panostukset MUSH:ssa ja Mr. Paninissa. Parannamme edelleen kustannustehokkuutta ja toiminnan systemaattisuutta muun muassa ottamalla käyttöön uuden Tuloskehitys saatiin käännettyä paremmaksi toiselta kvartaa- tuotannonsuunnittelujärjestelmän. Tiivistämme lisäksi yh- lilta alkaen. Teimme korjaavia toimenpiteitä kannattavuuden teistyötä tuotannossa ja tuotekehityksessä sekä myynnissä varmistamiseksi. Onnistuimme useissa kampanjoissamme, ja markkinoinnissa. Tässä kehitystyössä asiakkaillamme on pienensimme varastojamme, kehitimme koko konsernin avainrooli. Jatkamme edelleen vahvasti henkilöstön hyvin- hankintatoimintaa sekä paransimme katetasoamme. Erityi- vointiin ja osaamiseen liittyviä ohjelmia. sen hyvin menestyimme valmisruokatoimialalla sekä food service -toimialalla Suomessa. AIDOSTI PAREMPAA Me Snellmanilla olemme iloisia siitä, että tuotteemme Vuoden lopussa saatoimme todeta, että myyntimme on kas- ovat kuluttajien keskuudessa yhä halutumpia ja pide- vanut ja olemme vahvistaneet markkina-asemaamme kaikilla tympiä. Olemme kiitollisia siitä, että tuottajamme ja asi- toimialoillamme. Tulostasomme jäi tavoitteesta ollen hie- akkaamme pitävät meitä luotettavana yhteistyökumppa- man vuotta 2013 korkeampi. nina. Haluamme olla avoimia ja helposti lähestyttäviä ja KONSERNIJOHTAJA täten heijastaa sitä kulttuuria, joka on meille ominaista. Olemme kasvaneet reilussa 60 vuodessa pietarsaarelaisesta makkaratehtaasta kansainväliseksi monitoimialayritykseksi. Arvopohjamme ja yrityskulttuurimme avulla pyrimme lisäämään ja vaalimaan toimialojemme välistä yhteistyötä. Konsernin muodostavat kaikki toimialat yhdessä. Niiden avulla valjastetaan valtava määrä tietoa ja osaamista yhteiseksi hyödyksi. Vuoden 2015 alussa käynnistyi vuoteen 2018 ulottuvan strategiajakson suunnittelu. Tarkastelemme samalla myös pitemmän aikavälin tavoitteita. Säilytämme uteliaisuutemme ja uudistumme jatkuvasti. Olemme entistä notkeampia ja ketterämpiä ja samalla tehokkaampia. Uskomme edelleen niihin arvoihin, joihin toimintamme on perustunut koko sen olemassa olon ajan. Pyrimme tekemään asiat oikeasti paremmin ja uskomme, että se maistuu tuotteissamme. Olen nyt toiminut reilun vuoden konsernin toimitusjohtajana: se on ollut hieno vuosi hyvässä yrityksessä. Haluankin lämpimästi kiittää koko henkilökuntaa vuonna 2014 hienosti tehdystä työstä, tuottajia sitoutuneesta yhteistyöstä sekä asiakkaita, omistajia ja yhteistyökumppaneita luottamuksesta. Leena Laitinen konsernijohtaja Oy Snellman Ab Menestymme tekemällä kuluttajille parempia tuotteita. Strategiamme painopisteitä ovat kannattava kasvu sekä vahva asiakaslähtöisyys kaikilla toimialoillamme, konsernijohtaja Leena Laitinen sanoo. 5 6 SNELLMAN LYHYESTI SNELLMAN LYHYESTI TOIMINTA YHTIÖ BRÄNDI HENKILÖSTÖ 31.12.2014 LIIKEVAIHTO milj. € Yhteensä Yhteensä 1275 301,3 milj. € 943 224,0 milj. € 191 47,0 milj. € 25 38,8 milj. € 41 6,5 milj. € 46 6,4 milj. € KONSERNI Snellman-konserni muodostuu emoyhtiöstä Oy Snellman Ab ja viidestä toimialasta: lihanjalostus, valmisruoka, food service, panini ja eläinruoka. LIHANJALOSTUS Lihanjalostus valmistaa korkealaatuisia liha- ja leikkeletuotteita. Toimintaan kuuluvat alkutuotanto, teurastoiminta sekä monipuolinen kokolihan ja lihajalosteiden valmistus. VALMISRUOKA Ruokatehdas, joka haluaa antaa ihmisille mahdollisuuden parempaan valmisruokaan. Oy Snellman Ab Snellmanin Lihanjalostus Oy S-Frost Oy Figen Oy Snellmanin Kokkikartano Oy Carolines Kök AB FOOD SERVICE Food Service tarjoaa korkealaatuisia tuote- ja palveluratkaisuja ammattikeittiöille. Icecool Oy Snellman Trading AB PANINI Konseptoitu fast food -tuote, tuoreesta kotimaisesta leivästä. Mr. Panini Oy Mr. Panini NUF ELÄINRUOKA 100-prosenttisesti luonnollista, korkealaatuista raakaravintoa koirille ja kissoille. Oy MUSH Ltd MUSH GmbH KONSERNIORGANISAATIO SNELLMAN LIHANJALOSTUS VALMISRUOKA FOOD SERVICE PANINI ELÄINRUOKA SNELLMAN-KONSERNIN JOHTORYHMÄ Takarivissä vasemmalta John Aspnäs, Tommy Snellman, Henrik Snellman, Magnus Pettersson, Stefan Snellman. Istumassa vasemmalta sihteeri Johanna Skytte, konsernijohtaja Leena Laitinen, Timo Ylilauri, Kati Rajala, Jussi Salmi. MISSIOMME Annamme ihmisille mahdollisuuden parempaan LIIKETOIMINTAMALLIMME Menestys ansaitaan tekemällä hyvää ARVOMME Kohtele toisia kuten toivoisit itseäsi kohdeltavan Kohtele alaisiasi, kuten toivoisit itseäsi työntekijänä kohdeltavan. Kohtele työkaveriasi, kuten toivoisit hänen kohtelevan sinua. Tee ihmisille niin hyviä tuotteita kuin itsellesi ja läheisillesi tekisit. Kohtele esimiestäsi, kuten toivoisit itseäsi esimiehenä kohdeltavan. Tee työtäsi, kuten itsellesi tekisit. Kohtele itseäsi hyvin ja vaadi myös itseäsi kohdeltavan hyvin. 8 TAPAHTUMAT TAPAHTUMIA VUODELTA 2014 ICECOOL SIIRTYY KESTÄVIIN KUNNON LENKKIMAKKARA LAATUVASTUUMERKINTÄ KALAKANTOIHIN VOITOSTA VOITTOON TUORELIHATUOTTEISIIN Osa Icecoolin kalatuotteista saa MSC-ympäristömerkin. Merkki myönnetään kalalle, joka on peräisin terveestä kalakannasta ja pyydystetty kestävällä, kalakannan jatkuvuuden turvaavalla tavalla, jonka jäljitettävyys pystytään takaamaan. Kunnon lenkkimakkara saa kaksi merkittävää tunnustusta lanseerauskampanjastaan. Se palkitaan AdProfit 2013 -kilpailussa, jossa mitataan mainonnan tuloksellisuutta. Kunnon lenkkimakkara nappaa ykkössijan myös Grand One -kilpailussa, joka on Suomen suurin digitaalisen markkinointiviestinnän kilpailu. Evira myöntää Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:n ylläpitämälle sikojen terveydenhuoltorekisterille eli Sikavalle kansallisen laatujärjestelmän aseman. ALKUTALVI 2014 Asiasta viestitään alalla uuden pakkauksiin tulevan merkinnän avulla. KEVÄT UUTTA PAKASTAMOTILAA MUSH NORJAN ELÄIN- MYÖS KISSAT KUUSISAAREEN RUOKAMARKKINOILLE BARFFAAMAAN Lihapakastamo saa lisätilaa kokonaisuudessaan 600 neliömetriä. Uusi spiraalipakastin, jonka kapasiteetti on 3 500 kiloa tunnissa, mahdollistaa nopean pakastamisen. Käyttöön pakastamo otetaan heinäkuussa. MUSH aloittaa myynnin Norjassa. Kiinnostus BARF-ruokintaan kasvaa kaikkialla Euroopassa. MUSH lanseeraa Suomessa ja Ruotsissa BARF-sarjan kissoille. Tähän asti kissoille suunnattuja BARF-ruokia ei ole juurikaan ollut tarjolla. VIESTINTÄ GM-VAPAUDESTA ALKAA PANINI ON NYT KOTIMAINEN Helmikuussa Snellmanin Lihanjalostuksen maustamattomat tuorelihatuotteet merkitään logolla "gm-vapaa". Lanseerauksen mahdollistaa Snellmanin gm-vapaa alkutuotanto, joka tarkoittaa, että eläimet eivät ole syöneet geenimuunneltua rehua. Mr. Panini korvaa Belgiasta tuodun pakasteleivän tuoreella kotimaisella leivällä. Panini-leivät leipoo nyt paikallinen yhteistyökumppani Porin Leipä. TAPAHTUMAT ÖLJY VAIHTUU BIOKAASUUN Kuusisaaren lihanjalostustehdas siirtyy elokuussa täysin öljyttömään lämmitykseen ja höyryn tuotantoon. Tehtaan tarvitsema energia tuotetaan vastaisuudessa Jepuan biokaasulaitoksella lihanjalostuksen toimittamasta lietteestä. Snellmanin Lihanjalostus on Suomen ainoa biokaasua käyttävä elintarviketehdas. HISTORIAN ENSIMMÄINEN PANINI PILOTOI VÄHITTÄIS- TOIMITTAJASEMINAARI KAUPPAMARKKINOILLA Lokakuussa järjestetään seminaari, johon osallistuu yli 90 Snellmanin suurinta tavaran- ja palveluntoimittajaa Suomessa. Tilaisuus on osa hankintojen kehittämisprojektia, jonka tavoitteena on toimialojen hankintavolyymien yhdistäminen ja ostotoimien optimointi. Mr. Panini tuo ensimmäiset uunissa lämmitettävät paninit kuluttajille vähittäiskauppaan. 9 PIKKUPURTAVAA KOIRILLE MUSH tuo uuden Snacks-tuotevalikoimansa kauppoihin. Tarjolla on yhdeksän erilaista tuotetta koirille. LOPPUTALVI 2014 KESÄ SYKSY TARKKUUTTA TUOTANNON KOKKIKARTANO LANSEERAA SUOMALAINEN POSSU SUUNNITTELUUN UUDEN TUOTEPERHEEN KIINNOSTAA Uusi tuotannonsuunnitteluohjelma saadaan testikäyttöön Lihanjalostuksessa. Uuden ohjelman ottaa ensimmäisessä vaiheessa käyttöön Lihanjalostuksen lisäksi Kokkikartano. Myöhemmin tulevat mukaan myös MUSH ja Mr. Panini. Syyskuussa kauppoihin tulevaan kastikesarjaan kuuluvat makkarakastike, jauhelihakastike ja lihapullat kermakastikkeessa. Ne saavat hyvän vastaanoton, kuten myös lisäkkeeksi valmistettu perunamuusi. Snellmanin joulukinkkukampanja ylittää kaikki odotukset, kun myynti yli kolminkertaistuu edellisestä vuodesta. Kampanjan ytimessä on Snellmanin oma Kunnon maatiaispossu, jolla on yli 100-vuotinen suomalainen jalostusperinne takanaan. 10 LIHANJALOSTUS Maaliskuussa 2014 käyttöön otettu Kuusisaaren koekeittiö on kuin pienoismalli tuotannosta. Uusi koekeittiö tuo tuotekehitykseen tehokkuutta ja joustavuutta. Vasemmalta Roger, Ove ja Tore Snellman valmistamassa grillimakkaraa. LIHANJALOSTUS SNELLMANIN LIHANJALOSTUS AITOA JA LUONNOLLISTA Lihanjalostus on Snellman-konsernin päätoimiala, josta koko yritys sai alkunsa yli 60 vuotta sitten. Snellmanin Lihanjalostus on Suomessa toimialallaan kolmanneksi suurin ja viemme tuotteitamme myös ulkomaille. Vuonna 2014 vahvistimme edelleen markkina-asemaamme ja ylsimme positiiviseen tulokseen. Lisäksi Pietarsaaressa vuonna 2013 valmistuneen tehdaslaajennuksen toiminta ylitti sille asetetut tuotantotavoitteet vuoden 2014 aikana. Suomalainen lihanjalostusteollisuus elää poikkeuksellisia aikoja. Venäjän tilanne on vaikuttanut lihamarkkinoihin koko Euroopassa. Pakotteet kinoilla. Haasteelliseen tilanteeseen Myyntimme arvo kasvoi vuoden 2014 ai- kuluttajien osoittamasta Koko markkina puolestaan pysyi vuoden luottamuksesta Herra ovat synnyttäneet ylitarjontaa niin kotimaisilla kuin ulkomaisilla mark- "Olemme kiitollisia Snellman-brändiä kohtaan.” on vuoden aikana vaikuttanut lisäksi muun muassa kaupan kova hintakilpailu, private label -tuotteiden ja tuontilihan osuuksien kasvu sekä li- Henrik Snellman toimitusjohtaja Snellmanin Lihanjalostus Oy hateollisuuden kiristynyt kilpailu. kana laskeneista hinnoista huolimatta. 2013 tasolla, mikä tarkoittaa markkinaosuuskasvua ja asemamme vahvistumista tietyissä tuotesegmenteissä kuten esim. ruokamakkaroissa. Strategiamme perustuu arvoistamme johdettuihin valintoihin. Haluamme tehdä arjen tuotteet entistä paremmin. Tämä tarkoittaa tuotteidemme kohdalla parempaa makua, korkeaa laatua ja luon- Kaupan alan toimijat supistavat merkkituotteiden valikoi- nollisuutta. Korkea lihapitoisuus, gm-vapaus ja lisäaineetto- mia tehdäkseen valintatilanteet kuluttajille helpommaksi. muus ovat valintoja, joita olemme tehneet ja joiden takana Tämä tarkoittaa, että tuotteidemme on joka päivä lunastet- seisomme. Toteutamme strategiaamme hyvässä yhteistyös- tava asiakkaiden luottamus. Pyrimmekin jatkuvasti laajen- sä edistyksellisten ja eettisesti toimivien suomalaisten tuot- tamaan jakelukanaviamme ja käymään päivittäistä dialogia tajien kanssa. Näitä asioita arvostavat myös asiakkaamme ja niin kaupan kuin kuluttajien kanssa. yhä useammat kuluttajat, joille kerromme toiminnastamme avoimesti. HERRA SNELLMAN TUNNETAAN Snellmanin Lihanjalostuksen kivijalka on Herra Snellman ONNISTUMISIA KUUSISAARESSA -brändi, jolla on tutkitusti hyvä maine ja jonka preferointi Kaikkien aikojen suurin investointimme, Kuusisaaren lihan- kuluttajien keskuudessa on liha-alan korkein. Vaikka kulut- jalostustehtaan laajennus, pääsi vuonna 2014 täyteen vauh- tajien ostovoima on heikentynyt, Herra Snellmanin tuottei- tiin. Tehdas on Suomessa ainoa laatuaan, kun saman katon den kysyntä on kasvanut. alle on yhdistetty kaikki lihanjalostuksen vaiheet teurastuksesta varastointiin ja logistiikkaan. 11 12 LIHANJALOSTUS Panostimme vuoden aikana vahvasti tuotekehitykseen ja tuotannon prosessien kehittämiseen, mihin osallistui koko henkilökuntamme. Toimme markkinoille lukuisia uusia tuotteita, joista esimerkkinä Herra Snellmanin kokonaisista fileistä ja paisteista tehdyt leikkeleet. Pyrimme myös jatkuvasti parantamaan nykyisten tuotteiden laatua ja makua. Onnistuimme lukuisissa kampanjoissamme, vaikka haasteellisesta markkinatilanteesta johtuen hieman supistimme markkinointipanostustamme. Sianlihasta valmistettujen gril- Vappu ja uusi vuosi ovat todellisia nakkisesonkeja. Snellmanin kunnon nakkimakkaralla oli vuonna 2014 Suomen suurin ostajamäärä. lituotteiden kesämyynti oli menestys, kuten myös joulukinkkukampanjamme, jossa kolminkertaistimme myyntimme edelliseen vuoteen verrattuna. Kotimaan markkinoiden lisäksi tuotteitamme viedään 16 eri maahan, joista uusin vientikohde on Kanada. ENEMMÄN VÄHEMMÄLLÄ Vuosi 2015 tulee jatkumaan haasteellisena, mutta merkkejä markkinoiden positiivisesta kehittymisestä on jo nähtävissä. Katsomme tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Käynnissä on monta hyvää hanketta niin myynnin kuin tuotekehityksen puolella. Toimimme matalalla organisaatiolla, toteutamme lean-ajattelun periaatteita ja työsken- Joulukinkkuja valmistettiin vuonna 2014 ennätysmäärä, noin 800 tonnia Herra Snellmanin kinkkujen myynti kolminkertaistui edellisestä vuodesta. telemme yhdenmukaisesti toinen toistamme auttaen, sillä tehokkaat prosessit syntyvät tiimityöllä. Uskomme ihmisten tahtoon tehdä hyvää. Jos joskus epäonnistumme, otamme opiksi ja jatkamme eteenpäin. AVAINLUKUJA LIHANJALOSTUS 224,0 MILJOONAA E U R O A LIIKEVAIHTO M U U T O S 7,6% 943 HENKILÖSTÖ LIHANJALOSTUS Gm-vapaa pakkausmerkintä kertoo Snellmanin tekemästä valinnasta luonnollisemman tuotannon puolesta. CASE GM-VAPAA KIINNOSTAA Geenimuuntelusta vapaa (gm-vapaa) "Olemme saaneet kuluttajilta pal- "Eläimille syötetään koko niiden tuotanto sopii saumattomasti arvo- jon myönteistä palautetta merkinnäs- elinkaaren ajan rehuja, joiden valmis- pohjaamme. tä, joka helpottaa valintojen tekemis- tuksessa ei ole käytetty geenimuun- "Luonnollisen tuotannon tavoit- tä. Hyvästä menekistä johtuen myös neltuja raaka-aineita. Avainasemassa teet lähtevät ajatuksesta tehdä niin kauppa on yhä kiinnostuneempi näis- ovat tuottajat, jotka ovat sitoutuneet kuin itselle ja perheelle tehtäisiin. tä tuotteista", Tommi Fors toteaa. toimimaan näin." Luonnollisemmilla tuotteilla on yhä Mitä tämä paljon puhuttu, kiivas- Vuoden 2014 lopussa meillä oli 2100 enemmän kysyntää", lihanjalostuksen takin keskustelua aiheuttanut geeni- gm-vapaaseen tuotantoon sitoutu- markkinointipäällikkö Tommi Fors muuntelu tarkoittaa? nutta nautatilaa ja 265 sikatilaa. kertoo. "Geenimuuntelussa kasvin geenei- "Tuottajien henkinen sitoutumi- Gm-vapaasta tuotannosta on ha- hin siirretään jokin ominaisuus, jota nen on tärkeintä, mutta toki valvon- luttu viestittää myös kuluttajille. siinä ei luontaisesti ole. Tavoitteena taakin tarvitaan erehdysten välttämi- Käynnistimme 2014 ovat esimerkiksi parempi torjunta-ai- seksi. Merkittävä osa omavalvontaa kampanjan ja toimme kauppoihin helmikuussa neiden sietokyky ja sitä kautta suu- ovat tilojen auditoinnit, missä tarkis- gm-vapaa -logolla merkityt tuoreliha- remmat sadot. Taustalla on tällöin tetaan tilakohtainen rehukirjanpito. tuotteet. Leikkelepakkauksiin vastaa- pyrkimys massiiviseen tehotuotan- Tiloilla rehun gm-vapaus tarkistetaan vat merkinnät saatiin alkuvuodesta toon, mikä ei sovi tapaamme toimia", jo, kun rehut tilataan ja uudelleen en- 2015. Tuorelihakampanja herätti erit- lihanjalostuksen rehupäällikkö Kirsi nen kuin rehut otetaan käyttöön", Kir- täin suurta mielenkiintoa ja käynnisti Partanen kertoo. si Partanen jatkaa. vilkkaan keskustelun sosiaalisessa mediassa. Entä mitä geenimuuntelusta vapaa tuotanto käytännössä tarkoittaa? 13 14 LIHANJALOSTUS ALKUTUOTANTO AIDOSTI SUOMALAISTA Snellmanin 100-prosenttisesti kotimaiset naudan- ja sianlihatuotteet tulevat 2 365 suomalaiselta perhetilalta. Arvojemme mukaisesti liputamme luonnollisuuden puolesta ja haluamme pitää huolta niin ihmisistä, eläimistä kuin ympäristöstä. Strategiamme on kehittää lihantuotantoketjua läheisessä yhteistyössä Maatilan Parhaat -laatuohjelmaan sitoutuneiden perhetilojen kanssa. Maataloustuotanto keskittyy Euroopas- ”Haluamme osoittaa, sella toiminnalla pärjäämme kilpailussa että sitoutuminen vas- Edelläkävijyys vaatii määrätietoisuutta tuulliseen tuotantoon ja tamme paljon tutkimukseen ja tuote- sa ja maailmanlaajuisesti. Vallalla on massatuotanto, jossa tärkein arvo on tehokkuus. Ulkomainen halpatuonti lisääntyy jatkuvasti myös Suomessa, ja ulkomailta tuotuja raaka-aineita käytetään runsaasti suomalaisessa elintarviketeol- koko lihantuotantoketjun lisuudessa. eurooppalaista tehotuotantoa vastaan. ja jatkuvaa kehittämistyötä. Siksi panoskehitykseen. Tuotantoketjumme tekee esimerkiksi ainoana Suomessa sikarotu- yhteiseen kehittämiseen jen jalostusta ja tutkimusta. Gm-vapaus on kannattavaa.” ruokintatutkimusta niin naudan- kuin Haluamme antaa kuluttajille mahdollisuuden ostaa Suomessa luonnollisella puolestaan edellyttää pitkän tähtäimen siankasvatuksessa. tavalla tuotettua laadukasta lihaa, josta Tomas Gäddnäs valmistetut tuotteet ovat myös hinnal- alkutuotannon johtaja Tuottajien sitoutuminen ja tyytyväisyys taan kilpailukykyisiä. Luonnollinen koti- Snellmanin Lihanjalostus Oy yhteistyöhön kanssamme on ollut koko mainen tuotanto on tehokasta ja laadukasta silloin, kun teemme tavoitteellista 2000-luvun sangen korkealla tasolla. Lupaamme myös jatkossa kuunnella tuot- ja pitkäjänteistä yhteistyötä tuottajien kanssa. tajiemme toiveita ja tarpeita. Yhteistyö tarkoittaa integroitua tuotantoketjua tiloilta li- HYVÄT KASVATUSTULOKSET hanjalostukseen ja myyntiin saakka. Olemme yhdessä tuot- Suomessa siantuotanto väheni vuonna 2014 noin 9 miljoo- tajien kanssa pitkään kehittäneet tähän tähtäävää toimintaa naa kiloa naudantuotannon pysyessä edellisvuoden tasolla. – Maatilan Parhaat -laatuohjelmamme luotiin jo 1990-luvul- Samaan aikaan sikojemme teurasmäärät kasvoivat 11 % ja la. Olemme myös tehneet selkeitä valintoja luonnollisuuden nousivat 31,3 miljoonaan kiloon. Nautojemme teurasmäärät puolesta. Kaikki perhetilamme ovat muun muassa kirjalli- kasvoivat 18 % ollen 13,2 miljoona kiloa. sesti sitoutuneet gm-vapaaseen tuotantoon. Tuottajatiimimme on kyennyt kaksinkertaistamaan sianYhteistyössä perhetilojen kanssa olemme asettaneet pää- lihantuotantonsa kahdeksassa vuodessa ja naudanlihan määräksemme olla edelläkävijöitä. Osaamisella ja vastuulli- tuotantonsa kahdessatoista vuodessa. Vahva markkina-ase- LIHANJALOSTUS 16,5% 2 365 Snellmanin osuus suomalaisesta lihantuotannosta Snellmanin sopimustilojen määrä ma on saavutettu suhteellisen lyhyessä ajassa, mistä kiitos tuottajillemme. Jatkossa pääpanostuksemme on jalostusasteen nostamisessa ja koko tuotantoketjun prosessien jatkuvassa tehostamisessa. Viime vuonna sikatilojen tuotantotulokset paranivat merkittävästi, mikä lisää tuotannon kannattavuutta ja kilpailukykyä. Lihasikojen keskipaino vuonna 2014 oli 96 kiloa ja lihaprosentti 60,5. Tuottajien kasvatustulokset paranivat kaikilla tärkeillä mittareilla mitattuna, kuten kasvu, rehuhyötysuhde ja kuolleisuus, edellisvuoteen 2013 verrattuna. Hyvään siankasvatustulokseen vaikuttaa ennen muuta ruokinnan tarkka suunnittelu ja seuranta. Kehitämme yhteistyötä sekä maitotilojen että erikoistuneiden naudantuottajien kanssa jo pitkään jatkuneiden Maatilan Parhaat Maitotila - ja Sonni plus -ohjelmien avulla. Myös naudankasvatuksen tulokset paranivat vuonna 2014. Pidämme jatkuvasti yhteyttä sopimustiloihimme ja osallistumme aktiivisesti erilaisiin maataloustapahtumiin kuten näyttelyihin, messuihin ja seminaareihin. Syksyllä 2014 järjestimme omat Kunnon tuottajamessut nyt kolmannen kerran. Messuille saapui yli tuhat kävijää. Messuilla lanseerattiin oma maatiaispossurehumme, joka on kehitetty yhdessä yhteistyökumppaniemme kanssa. 11 5 milj. euroa Teuras- ja välityseläintilit yhteensä + 21 % Vasikanvälitys + 22 % Porsasvälitys SUOMALAISEN POSSUN SELVIYTYMISTARINA Jo sadan vuoden ajan suomalaiset perhetilat ovat kehittäneet possua, joka pärjäisi kotimaisissa olosuhteissa sekä olisi lihakas, terve ja hyvinvoiva. 1990-luvulla Suomen liha-ala yritti yhteistyössä tehostaa rodunjalostusta. Hanke ei onnistunut, ja niinpä 2000-luvun alussa suomalainen possu eli uhanalaisia aikoja. Snellman Lihanjalostus, tuottajat sekä jalostusyhtiö Faba Sika Oy päättivät kuitenkin jatkaa jalostustoimintaa. Tavoitteeksi nostettiin suomalaisen maatiaispossun pelastaminen ja sen säilyttäminen geneettisesti puhtaana. Vuonna 2010 Snellmanin Lihanjalostus osti haltuunsa koko jalostustoiminnan ja syntyi Figen Oy. Figenin Längelmäellä toimiva koe- ja jalostusasema on erittäin nykyaikainen. Snellmanin Lihanjalostuksen omistuksessa jalostustoimintaa on viety eteenpäin pitkin harppauksin. Tämä on ollut mahdollista, koska tuottajat ovat kiitettävällä tavalla sitoutuneet jalostusohjelmaan. Juuriltaan ja genetiikaltaan täysin suomalainen maatiaispossu, jonka sukupuu tunnetaan, kasvatetaan Snellmanin Lihanjalostuksen tuotantoperiaatteiden mukaisesti. Porsasmääriä ei maksimoida terveyden kustannuksella. 15 16 VALMISRUOKA Kokkikartanossa kokoonnutaan joka aamu maistamaan tuotteita ja arvioimaan niiden makua sekä laatua. Tällä kertaa aamumaistossa mukana (edessä vas.) tuotekehittäjä Päivi Lepomäki, tuotantotyöntekijä Mika Asikainen, tuoteassistentti Veronica Koverola, tuotantotyöntekijä Jenna Pensas (takana vas.), tuotepäällikkö Janne Sorjonen sekä tuotantoassistentti Iivo Rouhiainen. VALMISRUOKA SNELLMANIN KOKKIKARTANO VALMISRUUAN VUOSI Valmisruokatoimiala on kehittynyt yhdeksi Snellman-konsernin tukijaloista. Haluamme palauttaa kuluttajien uskon valmisruokaan tekemällä siitä entistä maukkaampaa ja laadukkaampaa. Tärkeimpiä asiakkaitamme ovat suuret kauppaketjut. Snellmanin yritykset toimialalla ovat Snellmanin Kokkikartano Oy Suomessa ja Carolines Kök AB Ruotsissa. Vuonna 2014 myyntimme kasvu jatkui. Lisäksi kasvatimme markkinaosuut- tamme suomalaisilla valmisruokamarkkinoilla. Myynnin kasvun taustalla on paitsi onnistunut markkinointi ja tuotemerkin vahvistaminen, ennen kaikkea korkeatasoiset tuotteet ja pitkäjänteinen tuotekehitys. Keväällä lanseerasimme Suomessa ”Uskomme avoimuuteen ja laatuun sekä perinteisiin KUIN ITSELLE TEKISI Haluamme antaa ihmisille mahdollisuuden parempaan valmisruokaan ja suomalaisiin parantaa suomalaisen valmisruuan mai- makuihin” ten mikäkin annos valmistetaan. Vies- Kati Rajala ruokaa kuin itsellemme kotona, mutta netta. Kerromme avoimesti, mistä ja mitimme kuluttajille on: valmistamme toimitusjohtaja vain isommissa kattiloissa. Uskomme Snellmanin Kokkikartano Oy perinteisiin suomalaisiin makuihin, jot- uusiin läpinäkyviin rasioihin pakatut ka ovat kuluttajille tuttuja ja rakkaita. annosateriat. Syksyllä valikoimaan tuotiin täysin uudenlainen kastikesarja, jonka kehittäminen Vajaalle kolmannekselle kuluttajista hinta on ensisijainen oli pitkä ja vaativa prosessi. Kysynnän perusteella molem- valintakriteeri valmisruuissa. Me Kokkikartanolla uskom- missa on aineksia uusiksi volyymituotteiksi. Vuonna 2015 me laatuun. Vuonna 2014 Suomen valmisruokamarkkinassa annosaterioiden valikoima kasvaa, ja niiden rinnalle kaupan eniten myyntiään menettivät halvimmat tuotteet, kun sen hyllylle saadaan lisää muun muassa maukkaita perisuoma- sijaan laadukkaat ja hyvin markkinoidut valmisruuat pärjä- laisia keittoja. sivät. Onnistuimme haastavasta markkinatilanteesta huolimatta kasvattamaan myyntiämme. Me Kokkikartanossa olemme kiitollisia siitä luottamuksesta, jonka olemme asiakkailtamme ja kuluttajilta saaneet. Vuosi 2015 tulee olemaan alalla edelleen haastava. Odotuk- Tunnettuutemme on jatkuvasti parantunut ja olemme en- semme ovat kuitenkin toiveikkaat. Jatkamme tinkimättö- tistä useammalle kuluttajalle ensisijainen valinta valmis- mästi työtämme ja tuotekehitystämme maku ja laatu edellä. ruokahyllyn edessä. Tämä on mahdollista sitoutuneen ja ammattitaitoisen henkilökunnan ansiosta. Kaupan kanssa yhteistyö on sujunut joustavasti muun muassa hyvän toimitusvarmuutemme ansiosta. Olemme RUOTSISSA KASVUMAHDOLLISUUKSIA päässeet yhä näkyvämmin esille suurten suomalaisten Ruotsi on perinteisesti ollut pakasteruokamaa. Tuoreen kauppaketjujen valikoimiin. valmisruuan kysyntä on viime vuosina lisääntynyt, joten 17 18 VALMISRUOKA mahdollisuutemme kasvattaa Carolines Kökin myyntiä ovat hyvät. Tällä hetkellä markkina on kuitenkin erittäin voimakkaasti kilpailtu. Vuonna 2014 jäimme hieman liikevaihtotavoitteestamme, mutta kannattavuus säilyi hyvänä. Erityisesti premium private label -tuotteet saivat hyvän vastaanoton markkinoilla. Keväällä 2015 tulemme jatkamaan kasvustrategiamme toteuttamista. Vahvistamme myyntiorganisaatiota ja tiivistämme yhteistyötä kaupan keskusliikkeiden kanssa entisestään. Kokkikartanon valmisruuat tehdään laadukkaista ja aidoista raaka-aineista. Esimerkiksi Oikeissa lihapullissa on 91%lihaa. AVAINLUKUJA VALMISRUOKA 4 7, 0 MILJOONAA E U R O A LIIKEVAIHTO M U U T O S 4,6% 191 HENKILÖSTÖ VALMISRUOKA Näin syntyvät Kokkikartanon uudistetut annosateriat, joita Rahman MD. Mahmudur ja MD Saiful Topu pakkaavat läpinäkyviin rasioihin. CASE SE ON SITÄ MILTÄ SE NÄYTTÄÄ Arvoihimme kuuluu rehellisyys. Haluamme kertoa ja näyttää kaiken, minkä teemme, avoimesti asiakkaillemme ja kuluttajille. Annosaterioiden uudistuksen eräänä lähtökohtana oli tämä ajattelu. Miksi emme näyttäisi annosta juuri sellaisena kuin se on, sen sijaan, että peitämme sen pahvikuvalla? ”Suomessa läpinäkyvät pakkaukset ovat uutta, vaikka Ruotsissa ne ovat arkipäivää. Toki uusi pakkaustekniikka toi haasteita. Kävimme eräänlaista taistelua painovoimaa vastaan. Esimerkiksi perunamuusin koostumusta piti kehittää niin, ettei se valu, kun rasia nostetaan kaupan hyllyllä pystyasentoon”, Kokkikartanon tuotekehitys- ja laatupäällikkö Kati Häyhä kertoo. Annosateriat kootaan Kokkikartano Pietarsaaren yksikössämme. Koko henkilökunta osallistui tuotekehitystyöhön. Keväällä tuoteperhe saa lisäystä, kun kauppoihin tulevat kaalikääryleet ja muusi sekä lasagne. 19 20 FOOD SERVICE FOOD SERVICE ASIAKKAANA AMMATTIKEITTIÖT Food Service on Snellman-konsernissa toimiala, joka on keskittynyt ravintolaja teollisuusmyyntiin. Tavoitteenamme on tarjota korkealaatuisia tuote- ja palveluratkaisuja ammattikeittiöille. Suurimpia asiakkaitamme ovat ravintolaketjut ja horeca-alan tukkuliikkeet. Snellmanin yritykset Food Service -toimialalla ovat Icecool Oy Suomessa ja Snellman Trading AB Ruotsissa. Vuosi 2014 oli toimialallamme vahvaa sisäisen toiminnan kehittämisen aikaa. Osana liiketoimintastrategian terävöittämistä tarkastelun alla olivat niin prosessit, organisaatio kuin osto- ja myyntilogistiikka. ”Tulevaisuudessa yhä yhteistyötä, joka alkaa tarpeiden tun- useamassa suomalaisessa konseptien ja reseptiikan kehitykseen ja ravintolassa kerrotaan Snellmanin tarinaa tuot- nistamisesta, etenee tuotevalikoiman, päättyy tuotekoulutukseen. RESEPTIMME MENESTYKSEEN Viimeiset kaksi vuotta ovat olleet ra- teidemme kautta.” vintola-alalla todella vaikeita. Alaa ovat avaintuoteryhmät ja painopistealueet Jussi Salmi tovoima, veroratkaisut sekä kustannus- sekä karsimalla tuottamattomat tuote- toimitusjohtaja tason nousu. Matkailu- ja ravintola-alan rivit – mottonamme määrästä laatuun. Icecool Oy yritysten myynti on kahtena perättäise- Erityishuomiota kiinnitimme valikoimien hallintaan määrittelemällä selkeät Avaintuoteryhmäksi valikoitui luontaisesti liha. Lisäksi kala, pakastekasvikset ja -marjat sekä hedelmät, olivat tärkeissä rooleissa. rasittaneet kuluttajien heikentynyt os- nä vuonna supistunut. Näissä olosuhteissa olemme menestyneet suhteellisen hyvin. Icecoolin myynti päätyi vuonna 2014 pienelle plussalle ja tulos parani selvästi edellisvuodesta. Organisaatiomme muodostuu nyt kolmesta osastosta: ostot, logistiikka ja laadunhallinta, markkinointi- ja tuote- Vuosi 2015 tulee olemaan ravintola-alalla vähintään yhtä hallinta sekä myynti ja asiakaspalvelu. haastava kuin edellinen. Meidän on kuitenkin katsottava pidemmälle tulevaisuuteen. Uskomme, että ravintolasyö- Kaikilla vuoden aikana tekemillämme uudistuksilla täh- minen Suomessa yleistyy vielä huomattavasti ja nousee täämme entistä asiakaslähtöisempään ja palvelukykyisem- yleiseurooppalaiselle tasolle. pään toimintaan. Menestyminen tänä päivänä edellyttää, että ymmärrämme asiakkaidemme liikeideoita, prosesseja Menestymme, kun toimimme joustavasti ja ketterästi, ja bisneslogiikkaa mahdollisimman hyvin. Meidän on kyet- osaamme reagoida trendeihin nopeasti, meillä on alan pa- tävä yhdessä asiakkaidemme kanssa kehittämään tuotteita, ras henkilökunta, panostamme korkeaan laatuun ja toi- jotka ovat haluttavia ja tuovat heille lisäarvoa. Parhaimmil- mimme kaikin tavoin vastuullisesti. Merkittävä osa strate- laan tämä tarkoittaa asiakkaiden kanssa tehtävää tiivistä giaamme on integroida Icecool yhä kiinteämmäksi osaksi FOOD SERVICE ”Tuotekehityksen lähtökohtana Icecoolissa ovat asiakkaidemme tarpeet ja toiveet. Kuuntelemme, autamme tarvittaessa ja teemme ehdotuksia. Kun asiakkaamme menestyy, myös me menestymme”, Icecoolin markkinointipäällikkö Pia Vähäkangas ja keittiömestari Atte Kuuskoski toteavat. 21 22 FOOD SERVICE Snellman-konsernia. Samanaikaisesti teemme parhaillaan työtä oman identiteettiimme luomiseksi sekä vahvojen ravintoloihin suunniteltujen tuotteiden rakentamiseksi. RUOTSISSA EDESSÄ MUUTOKSIA Ruotsissa Snellman Trading AB:n myynti on kehittynyt hyvin, mutta tuloksen kanssa on vielä haasteita. Mahdollisuutemme myynnin kasvattamiseen ja toiminnan kehittämiseen ovat kuitenkin hyvät jo siitäkin syystä, että Ruotsissa horeca-toimiala voi paremmin kuin Suomessa. Myynnin kehittämisessä avainasemassa ovat Snellmanin Lihanjalostuksen tuotteet. Hyviä Food Service kasvatti Snellmanin lihajalosteiden myyntiä ravintola- jakelukanavaratkaisuja on jo löytynyt. Keinoja entistä tiiviimpään yhteistyöhön asiakkaiden kanssa suunnitellaan parhaillaan. Kannattavuuden saavuttaminen Ruotsissa edellyttää, että uudistamme myös yhtiön liiketoiminta- asiakkaille 22 % edelliseen vuoteen verrattuna. mallia. Keskeistä tällöin on logistiikan tehostaminen uusilla toimitusketjuratkaisuilla. AVAINLUKUJA FOOD SERVICE 38,8 MILJOONAA E U R O A LIIKEVAIHTO M U U T O S 7, 9 % 25 HENKILÖSTÖ FOOD SERVICE Yhteistyö on voimaa, uskovat Atte Kuuskoski Icecoolista ja Kai Meyer lihanjalostuksesta. Icecool tuntee horeca-markkinan kuin omat taskunsa, ja Snellmanin Lihanjalostus pystyy toimittamaan sille juuri oikeanlaiset, korkealaatuiset tuotteet. CASE YKSI PLUS YKSI ON ENEMMÄN KUIN KAKSI Yrityskulttuuriimme ja arvomaail- kivijalkana Snellmanin Lihanjalostuk- ruoka? Onko se kenties joku näistä maamme kuuluu, että otamme op- sen tuotanto", kertovat tuotekehitys- maailmalla jo vaikuttavista trendeis- pia toinen toisiltamme ja autamme päällikkö Kai Meyer lihanjalostukses- tä? Sitä parhaillaan arvioimme niin toinen toistamme. Yhteistyötä Food ta ja keittiömestari Atte Kuuskoski yhdessä kuin myös asiakkaidemme Service -toimialan ja Snellmanin Li- Icecoolista. kanssa. Tavoitteenamme on kehittää hanjalostuksen kesken tiivistetään Yhteisen tuotekehityksen helmi jatkossa entistä enemmän tuotteita, nyt määrätietoisesti. Päämääränä on on ollut pulled pork eli ylikypsä pos- joista tulee valtavirtaa: jotka sopivat kasvattaa Snellmanin lihatuotteiden su, joka nopeasti nousi todelliseksi monenlaisiin osuutta Icecoolin liikevaihdosta. Tällä hittituotteeksi. Pulled pork -hampuri- ostoympäristöihin ja mahdollisim- hetkellä se on noin 40 prosenttia. käyttötarkoituksiin, laisia myydään ravintoloissa edelleen man useille asiakkaillemme", Meyer ja "Icecool haluaa olla entistä mer- tiuhaan tahtiin, ja ylikypsien tuottei- Kuuskoski toteavat. kittävämpi ”lihatalo” suurten ra- den kysyntä jatkaa kasvuaan. Vuonna Innovatiivisuus on nopeasti syk- vintolaketjujen kumppanina, mikä 2014 myyntiennätyksiä kirjattiin myös kivällä ja alati trendejään vaihtavalla luonnollisesti palvelee myynninkas- sous vide -tuotekategoriassa. ravintola-alalla kilpailuetu. vutavoitteitamme. Avainasemassa on Mikä on seuraava hittituote? yhdessä tekemämme tuotekehitys ja "Street food? Casual dining? Aito 23 24 PANINI ”Mr. Panini ja Porin Leipä tekivät pitkään tuotekehitysyhteistyötä luodakseen leivän, joka sopii nimenomaan panineihin. Tässä meillä on käsissämme lopputulos, jota kelpaa maistella: kotimainen ja maukas leipä”, Panini Chef Janne Ikonen ja leipurimestari Olli Sarpila kertovat. PANINI PANINI PAREMPAA JA KOTIMAISTA Panini on konseptoitu fast food -tuote, jota Snellman-konserniin kuuluva Mr. Panini Oy valmistaa Ulvilassa. Tuotantoa on lisäksi Ruotsissa, josta myymme panineja myös Norjan markkinoille. Suomessa tärkeimmät asiakkaamme ovat liikennemyymälät, kahvilat ja kioskit. Parhaillaan pilotoimme myyntiä vähittäiskaupoille. Vuosi 2014 oli meille lukuisten muutosten aikaa. Ulvila up! -projektissa olemme uudistaneet sekä tuotettamme että tuotantoamme. ”Pilotointi suomalaisessa entistä laadukkaammista raaka-aineista. vähittäiskaupassa on nin volyymin päätyessä edellisen vuo- onnistunut hyvin.” Tärkein tuoteuudistus oli Belgiasta tuodun pakasteleivän korvaaminen vastapaistetulla, kotimaisella, Porin Leivän leipomalla leivällä. Takanamme on kah- Tommy Snellman toimitusjohtaja Mr. Panini Oy Myös tuloksemme on parantunut myynden tasolle. BRÄNDI – ARVOKKAIN PÄÄOMAMME Kuluttajien heikentynyt ostovoima näkyy vähentyneenä ulkona syömisenä. den vuoden kehitystyö, johon on mahtu- Jopa fast food -markkina on viime vuo- nut yli 30 tuotekokeilua. sina supistunut. Toisaalta kilpailu alalla kiristyy, sillä ns. street foodin sekä side made foodin (esim. Panineissa on nyt 10 makuvaihtoehtoa. Majoneesin valmis- paikan päällä täytetyt patongit) kysynnän ennakoidaan ai- tuksen siirsimme Keravalta Ulvilaan ja Snellmanin Lihan- kojen parantuessa kasvavan. jalostukselta tulevan lihan leikkauksen omaan tuotantolaitokseemme, mikä lisää tuoreutta ja vähentää hävikkiä. Kilpailuvalttimme ja arvokkain pääomamme on Mr. Panini Uudistimme myös brändin ilmettä ja pakkauksia. brändi. Olemme rakentaneet sitä systemaattisesti aina vuodesta 2008, jolloin Snellman-konserni osti tuotemerkin ja Tuotannossa pyrimme joustavuuteen, tuoreuteen ja ko- tuotantolaitoksen. Brändimme tunnettuus on jatkuvasti pa- timaisuusasteen nostoon sekä ennen kaikkea aitoon, rantunut ja oli viime vuonna 57 prosenttia. Viiden prosentin hyvään makuun. Keväällä 2014 otimme käyttöön uuden parannus edelliseen vuoteen oli hieno saavutus. Tulevaisuu- tuotantolinjan, joka mahdollistaa entistä suuremmat val- den strategiamme on brändimme tunnettuuden edelleen mistusmäärät. Ulvilan tilojen osastointi, järjestys- ja hy- lisääminen sekä jakelukanavien laajentaminen. gieniatason parantaminen entisestään sekä työskentelytapojen systematisointi ovat tehostaneet toimintaamme. Vuonna 2014 myynnistämme 70 prosenttia tuli liikenne- Kiitos kuuluu esimiehille ja henkilökunnalle, joilla on ollut myymälöistä. Niiden määrä Suomessa tuskin enää kasvaa, tärkeä rooli muutoksessa. joten myyntiä on tehostettava liikennemyymälöiden sisällä. Tulevaisuuden merkittävä mahdollisuus on vähittäis- Vuoden 2014 aikana toteutettujen muutosten myötä myyn- kauppa. Olemme pilotoineet tuotteitamme kymmenessä tikatteemme on parantunut. Valmistamme tuotteemme nyt eri kokoisessa marketissa, ja vastaanotto on ollut erittäin 25 26 PANINI hyvä. Kuluttaja voi lämmittää paninin kotona joko uunissa tai parilassa. PANINI RUOTSIN JA NORJAN MARKKINOILLA Ruotsissa ylsimme vuonna 2014 selkeään myynnin kasvuun, mutta tuloksen kanssa on vielä haasteita. Keväällä 2015 tulemme myös Ruotsissa vaihtamaan leivän paikallisen leipomon valmistamaan. Kastikkeet toimitamme Ulvilasta. Näin Ruotsin suhteellisen pieni tuotantolaitoksemme voi keskittyä paninien tehokkaaseen kokoamiseen. Norjassa olemme edistyneet hitaammin kuin Ruotsissa. Myyntiä vauhdittaaksemme aloitamme keväällä 2015 yhteistyön paikallisen myyntiyhtiön kanssa. Olemme jo saaneet tuotteitamme tukkuliikkeiden valikoimiin. Tulevaisuudessa pyrimme tihentämään Ruotsista Norjaan meneviä toimituksiamme. Tanskassa toimintaympäristö osoittautui erittäin vaikeaksi. Koska emme yltäneet asettamiimme myynti- ja tulostavoitteisiin, lopetim- Mr. Panini valmistaa Ulvilassa keskimäärin 55 000 paninia viikossa. Vuodessa tämä merkitsee 3,5 miljoonaa paninia. me toimintamme siellä keväällä 2014. AVAINLUKUJA PANINI 6,5 MILJOONAA E U R O A LIIKEVAIHTO M U U T O S -9,9% 41 HENKILÖSTÖ PANINI Työskentely uudella tuotantolinjalla sujuu jouheasti. Paninin teko on osittain käsityötä. Kuvassa vasemmalta Heli Virtanen ja Riikka Huhtala täyttävät paninia Snellmanin Lihanjalostuksen kebab-lihalla. CASE UUSI LINJA TEHOSTAA TUOTANTOA Jatkuvan parantamisen periaate on keskeinen osa yrityskulttuuriamme ja tapaamme toimia. "Tähän me Mr. Paninissa pyrimme Ulvila up! -projektissa. Se on tarkoittanut työskentelyolosuhteiden kokonaisvaltaista kehittämistä, johon henkilökuntamme on hienosti osallistunut", Panini Chef Janne Ikonen kertoo. "Olemme tehostaneet toimintaa muun muassa ottamalla käyttöön uuden tuotantolinjan. Se on entistä käytännöllisempi, läpäisykykyisempi ja hygieenisempi, hän kertoo. Iso, päivittäistä työskentelyä helpottava uudistus on se, että työpisteet ovat kiinteät. Työntekijät voivat itse vaikuttaa työskentelykorkeuteen, mikä parantaa ergonomiaa." Suomalaisen paninin teko alkaa, kun Porin Leivän toimitus saapuu illalla Ulvilaan. Levättyään yön yli uudessa leipäkylmiössä leivät saapuvat tuotantolinjalle, jossa ne leikataan ja täytetään. Ennen lähetyslaatikoihin siirtämistä tarkistetaan vielä, että jokainen pakkaus on ehjä. Lähettämöstä paninipakkaukset ajetaan Keravalle, jossa ne keräillään eri asiakkaille meneviin kuljetuksiin. Kiireisimpinä sesonkeina valmistamme linjalla jopa 20 000 paninia päivässä. 27 28 MUSH Brändi- ja markkinointijohtaja Petri Tapion 11-vuotias Molly-koira on hyvä esimerkki siitä, kuinka BARF-ruokinta edistää koiran hyvinvointia. Molly käy edelleen aktiivisesti metsällä ja on hyvässä kunnossa. Tämän toteaa myös eläinlääkäri Anna Hielm-Björkman, joka on tehnyt tutkimusta raakaruokinnan hyödyistä Helsingin yliopistossa. MUSH MUSH RAVITSEVAA RAAKARUOKAA Kasvavat eläinruokamarkkinat ovat tulevaisuuden mahdollisuus. Huomattavaa potentiaalia löytyy niin Suomesta kuin kansainvälisesti. Oy MUSH Ltd on edelläkävijä koirien ja kissojen luonnonmukaisten BARF-raakaruokintatuotteiden valmistuksessa. BARF-raakaruokintatuotteet ovat ravintoa, jota koirat ja kissat luonnontilassa söisivät. Tuotteet koostuvat pääosin raa´asta lihasta, luista ja sisäelimistä. Raakaruokinnan suosio kasvaa maailmanlaajuisesti ja odotamme sen lopullista läpimurtoa myös Suomessa. Viime vuodet olemme valmistautuneet kysynnän kasvuun. Vuonna 2013 investoimme vahvasti tuotantolaitteisiin. Vuonna 2014 kehittämisen painopiste ”Luonnollisuus ja raakaruokinta kiinnostavat universaalisti yhä useampia lemmikkieläinten omistajia.” Magnus Pettersson listuneet. Tutkimukset osoittavat, että raakaruokinta on koirille terveellistä ja parantaa niiden hyvinvointia. Sosiaa- lisen median kautta tämä tieto leviää niin Suomessa kuin maailmalla, ja raakaruokinnan osuus koiranruuan kokonaismyynnistä kasvaa. STRATEGIANA EROTTUMINEN Suomessa koiranruokamarkkinoita hal- toimitusjohtaja litsevat kansainväliset toimijat, joiden Oy MUSH Ltd valmistamat tuotteet ovat pääasiassa oli prosessien sujuvoittamisessa ja do- kuivamuonaa. Noin 55 miljoonan kilon kumentoinnissa sekä henkilökunnan koiranruokamyynnin kokonaiskakusta koulutuksessa. Nyt tuotannon tehokkuus on parantunut ja ne lohkaisevat 45 miljoonan kilon osuuden. Kotimaisten val- hävikki pienentynyt. Koulutettu henkilökunta on motivoi- mistajien osuudeksi jää siten noin 10 miljoonaa kiloa, josta tunut työskentelemään strategisten tavoitteidemme eteen. osuutemme on noin 40 prosenttia. Kokonaismyyntimme vuonna 2014 ei Suomessa yltänyt Kotimainen kilpailu on nyt kiristymässä, ja raakaruokin- asetettuihin kasvulukemiin private label -valikoimaan koh- tatuotteita on tulossa markkinoille lisää. Hintakehitys distuneiden markkinamuutosten vuoksi. MUSH B.A.R.F Suomen markkinoilla on vahvasti kaksijakoinen. Erikois- -brändituotteiden myynti sen sijaan kasvoi budjetoituakin liikkeissä kilpaillaan tuotteiden laadulla ja asiantuntevalla paremmin. Vuoden tulosta rasittivat Saksaan tehdyt panos- palvelulla. Päivittäistavaramarketeissa sen sijaan hintakil- tukset. pailu on kovaa. Vahvuutemme on erottuminen kilpailijoista vahvan brändin avulla. Sitoudumme 100-prosenttisesti tuo- Uskomme kasvavaan myyntiin, joka saa vahvistusta niistä temerkkimme lupaukseen luonnonmukaisesta ja korkealaa- tutkimuksista, joita muun muassa Helsingin yliopistossa tuisesta eläinruuasta. Olemme lisäksi avoimesti kertoneet on raakaruokinnasta tehty ja joihin itsekin olemme osal- kaikkien tuotteidemme reseptit ja valmistustavan. 29 30 MUSH SAKSA ON SUURI MAHDOLLISUUS Vuonna 2014 teimme avauksen Saksan markkinoilla, kun allekirjoitimme tavaratoimittajasopimuksen yli 800 myymälää kattavan ketjun kanssa. Myynti käynnistyy sitä mukaan, kun kauppoihin saadaan hankittua sopivia pakastinkalusteita. Odotukset vuodelle 2015 ovat suuret. Ruotsissa myyntimme on kasvanut tasaisesti ja toimintamme on vakiintumassa. Nyt olemme mukana jo yli 340 myymälän valikoimissa. Vuonna 2015, joka on kolmas vuotemme Ruotsin markkinoilla, tavoitteenamme on yltää positiiviseen tulokseen. MUSH-brändillä on Facebookissa jo 92 000 seuraajaa. Yli 90 % MUSH-markkinoinnista toteutetaan internetissä ja sosiaalisessa mediassa. AVAINLUKUJA ELÄINRUOKA 6,4 MILJOONAA E U R O A LIIKEVAIHTO M U U T O S 4,8% 46 HENKILÖSTÖ MUSH CASE ASIAKASLUPAUKSENA LUONNOLLISUUS "Uskomme, että raakaruoka ei ole lyhytkestoinen kupla, vaan pitkän ajan kasvava trendi. Pyrimme rakentamaan suomalaista menestysbrändiä markkinoille", sanoo brändi- ja markkinointijohtaja Petri Tapio. Vaikka olemme moniin suuryrityksiin verrattuna pieni, olemme eläinten raakaruokien valmistajana Pohjoismaiden suurin ja myös koko Eurooppa huomioiden eräs suurimmista. Meillä on Ruotsissa ja Saksassa tytäryhtiöt sekä Norjassa myyntikenttää kiertävä edustaja. "Uskomme, että asiakaslupauksemme: ”kyllä luonnollisuudelle, avoimuudelle ja raakapakastetulle lihalle, mutta ei lisä- ja säilöntäaineille sekä viljalle”, ovat universaaleja ja puhuttelevat yhä useampia lemmikkieläinten omistajia. Markkinointistrategiamme on samanlainen Suomessa ja muissa maissa. Käytämme markkinoinnissamme lähes yksinomaan internettiä ja sosiaalista mediaa", Petri Tapio kertoo. "Nettivideoilla ja verkkosivuilla kerromme, mistä raaka-aineet tulevat ja kuinka tuotteet valmistetaan." 31 32 HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖ TAVOITTEENA HYVINVOIVA HENKILÖKUNTA Snellman on arvojohdettu yritys. Tämä tarkoittaa, että arvot ohjaavat kaikkea toimintaamme. Hyvä snellmanlainen työpaikka ja työyhteisö rakentuu neljän peruspilarin varaan. Niitä ovat yhtenäinen henkilöstöpolitiikka, työhyvinvoinnista huolehtiminen ja työkyvyn ylläpito, osaamisen kehittäminen sekä hyvä ja oikeudenmukainen johtaminen ja esimiestyö. Snellmanlainen arvomaailma ja tapamme toimia on vuosikymmenten kuluessa testattu ja kestäväksi todettu. Arvojemme vaaliminen edellyttää, että käymme säännöllisesti keskustelua meille tärkeistä perusasioista. Vuosina 2013–2014 koko henkilökuntamme osallistui arvokeskusteluihin yli 40 eri tilaisuudessa. Pidämme aihetta yllä myös vuosittaisissa kehitys- ”Inhimillisyys ja välttämi- sitoutuminen ja halu jatkuvaan paran- nen ne vasta kovaa johta- jokaisen ideoiden ja työpanoksen arvos- mista ovatkin.” Timo Ylilauri henkilöstöjohtaja Oy Snellman Ab keskusteluissa. tamiseen, yhdessä tekemisen meininki, taminen, matala organisaatio ja ketteryys reagoida nopeasti. Voimme ilolla todeta, että snellmanlaiset ovat työpaikkaansa tyytyväisiä. Tästä kertoo muun muassa työtyytyväisyystutkimus, jonka olemme toteuttaneet jo 16 vuotta peräkkäin. Vuonna 2014 ylsimme Tärkeintä on, miten arvomme näkyvät ja toteutuvat, kun kaikkien aikojen parhaaseen tulokseen kokonaisarvosanan teemme työtä yhdessä henkilökuntamme, asiakkaidemme ja ollessa 3,66 (asteikolla 1–5). yhteistyökumppaneidemme kanssa. Uskomme, että menestys ansaitaan tekemällä hyvää. Toimimme arvojemme mukai- Henkilökunnan vaihtuvuus on meillä 4,4 prosenttia vuodes- sesti, kun kohtelemme toisiamme ystävällisesti ja inhimilli- sa. Sen sijaan hyviä työnhakijoita meillä on aina tilaisuuden sesti, välitämme toisistamme ja autamme aina tarvittaessa. tullen runsaasti. Kiinnostamme myös kesätyöpaikkana. Vuonna 2014 kesätöihin haki yli 700 nuorta, joista pystyimme VAHVUUTENA YRITYSKULTTUURI työllistämään noin 200. Henkilöstöpolitiikan tärkeimpänä tavoitteena on koko henkilökuntamme tasa-arvoinen kohtelu. Henkilöstöpolitiikka tuo TYÖHYVINVOINNIN EDELLÄKÄVIJÄKSI koko konsernin toimintaan yhdenmukaisuutta ja läpinäky- Työskentely elintarviketeollisuudessa on fyysisesti kuormit- vyyttä. tavaa ja työympäristö tapaturma-altis. Kiinnitämme Snellmanilla paljon huomiota niin työturvallisuuteen kuin työhyvin- Yhteiset linjaukset ovat tärkeitä, kun konsernimme on kas- vointiin ja pyrimme näissä alan edelläkävijäksi. vanut ja laajentunut uusille toimialoille. Vaikka henkilökuntamme määrä kasvaa ja toimintamme monipuolistuu, emme Liikuntasetelit, oma kuntosali ja kuntoilupisteet, taukojum- kuitenkaan halua luoda jäykkiä rakenteita ja byrokratiaa. Ha- pat, seisomapöydät, fysikaaliset hoidot, ergonomiavalmen- luamme säilyttää yrityskulttuurimme vahvuudet, joita ovat nukset ja monet liikkumaan kannustavat kampanjat ovat Yhteiset tavoitteet ja yhteishengen kohottaminen ovat fokuksessa liiketoiminta-alueiden kehityspäivillä. Kuvat Kokkikartanon kesäisiltä strategiapäiviltä. HENKILÖSTÖ 33 34 HENKILÖSTÖ käytännön esimerkkejä työhyvinvointia lisäävistä toimenpi- Perinteinen koulutusmuoto elintarviketeollisuudessa on teistämme. Kuntotestit tehdään kaikille uusille työntekijöil- oppisopimuskoulutus, jota me Snellmanilla olemme toteut- le ja aina niin haluttaessa myös pitempään työskennelleille. taneet vuodesta 1996 lähtien. Oppisopimuskoulutuksiimme Yksin lihanjalostuksen toimialalla kuntotestejä ja lihaskun- liittyy mahdollisuus suorittaa tutkinto, joko elintarvikealan totestejä tehtiin viime vuonna yhteensä lähes nelisensataa. perustutkinto tai - ammattitutkinto. Vuosittain näihin koulutuksiin osallistuu noin 30 henkilöä. Vuonna 2014 tutkinto- Lihanjalostus otti myös ensimmäisenä käyttöön ns. Well- todistuksen sai 26 perustutkinnon ja 9 ammattitutkinnon ness-kellon, johon on koottu terveyttä, työkykyä ja -mo- suorittanutta henkilöä. tivaatiota tukevia aktiviteetteja. Niitä on ideoinut Pietarsaaren oma Wellness-tiimi. Tarjolla on nyt muun muassa ESIMIESTYÖ PUNTARISSA kuntonyrkkeilyä, ulkojumppaa, kahvakuulailua, vesijump- Esimiestyötämme ja johtamiskulttuuriamme luonnehtivat paa, kuntosaliharjoittelua, selkäkoulu sekä hiihtokoulu. sanat oikeudenmukaisuus, reiluus ja kannustavuus. Kuten Konttorihenkilöstön työkykyä tukeva Aslak-ryhmä kokoon- kaikkia työtaitoja, myös esimies- ja johtamistaitoja voi ke- tui toiselle kuntoutusjaksolleen syyskuussa. hittää. Keväällä 2014 käynnistimme konsernin johtoryhmän toiminnan arvioinnin ja kehittämisen. Projekti jatkuu vuon- Olemme systemaattisesti tehneet työtä tapaturmien ja na 2015. sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Työterveyshuollossa painopisteemme on yhä enemmän ennaltaehkäisevässä toi- Esimiestoimintaa koko konsernissa kehitetään ns. 360 astet- minnassa. ta -johtamisanalyysin avulla. Pilotointi aloitettiin vuonna 2014 ja siihen tulevat osallistumaan kaikki esimiehemme. OSAAMISELLA KILPAILUETUA 360-johtamisarviointi toteutetaan käytännössä niin, että Yrityskulttuuriimme olennaisesti kuuluva lean-ajattelu täh- esimiehenä toimivan henkilön johtamistaitoja arvioivat hä- tää paitsi toiminnan jatkuvaan parantamiseen, myös työssä nen oma esimiehensä, kollegansa ja alaisensa. Arviointien oppimiseen. Osaamisen kehittäminen luo meille kilpailuky- tuloksia verrataan henkilön omaan itsearvioon. Analyysin kyä. Haluamme huolehtia siitä, että henkilökunnallamme pohjalta esimiehille laaditaan henkilökohtainen johtamisen on halutessaan mahdollisuus myös vaihtaa työtehtäviään: kehittämissuunnitelma. Tavoitteenamme ovat nykyistä rää- opetella uusia asioita, saada vaihtelua ja jakaa omaa osaa- tälöidymmät esimieskoulutukset kunkin yksikön ja yksilön mistaan työtovereilleen. tarpeisiin. AVAINLUKUJA HENKILÖSTÖ HE N K I L Ö STÖ KO N SE R N I SSA HEN K I L Ö S T Ö K E S K IM Ä Ä R IN vu osi na 2010–2014 890 31. 12 . 2 014 IS 1235 1185 1027 1120 191 LM E IC V ER S D O FO INI 25 PAN A 41 RUOK ELÄIN VA 46 29 EMOYHTIÖ 943 2 010 KA O RU 2 011 2 012 2 013 2 014 LIHANJALOSTUS HENKILÖSTÖ CASE PYÖRÄ KULKEE, KUNTO KOHENEE Kannustamme henkilökuntaa pitämään huolta itsestään. Terveyttä, työkykyä ja jaksamista edesauttaa säännöllinen liikunta. Kesällä 2014 jo toistamiseen toteutettu Kunnon pyörä -kampanja innosti yli 300 snellmanlaista hankkimaan polkupyörän. Moni jätti auton kotiin tai vaihtoi bussin pyörään. Yksi heistä on Kokkikartanon työnjohtaja Micael Saranpää, jonka päivittäinen 30 kilometrin edestakainen työmatka taittuu vikkelästi pyöräillen ulkoilmassa – satoi tai paistoi. Micael myöntää hurahtaneensa pyöräilyyn tosissaan. "Vuositasolla kilometrejä on kertynyt noin 12 000. Olen alkanut kilpailla ja osallistun aktiivisesti Järvenpään pyöräilijöiden toimintaan." Liikunta on palannut tärkeäksi osaksi Micaelin vapaa-aikaa. Nyt 36-vuotias mies harrasti nuorempana kamppailulajeja ja kehonrakennusta, mutta kun ne jäivät, painoa alkoi pikku hiljaa kertyä. Liikuntakipinän myötä kiloja on pudonnut huimat 30. "Eivätpä meinaa kaikki kaveritkaan tunnistaa", Micael nauraa. "Ennen muuta harjoittelu on minulle stressinhallintaa ja hyvä vastapaino työlle. On ollut kiva huomata, että Kokkikartanon pihassa polkupyörien määrä on lisääntynyt." Jatkamme Kunnon kampanjoiden merkeissä. Talvella henkilökunnalla on mahdollisuus ostaa kampanjahintaan sukset sekä talviurheiluvaatteita. Micael Saranpää löysi Kunnon pyörä -kampanjan myötä liikunnan ilon uudelleen. H EN KI L Ö S T Ö N IK Ä J A K AU M A ti l apäi st y öntekijä t muka a n la s kettu n a >60 v 50–59 v 10% 40–49 v 3% HE N K I L Ö STÖ N SU K U PU O L I JA K AU MA ti l apäi styö n teki j ät m ukaan l askettu na <20 v 12% 17% 20–29 v 35% 24% 30–39 v NAISIA 37% MIEHIÄ 63% 35 36 VASTUULLISUUS Kuva: vastavalo.fi VASTUULLISUUS VALINTANA VASTUULLISUUS Me Snellmanilla ajattelemme, että menestys ansaitaan tekemällä hyvää. Näin vastuullisuudesta tulee osa yritystoimintaamme. Kerromme toiminnastamme avoimesti, rehellisesti ja nou- VASTUULLINEN HANKINTA datamme yrityksen johtamisessa Hyvää Hallintomallia. Hankintamme noudattaa toiminnassaan arvojamme, eetti- Omistajille raportoimme toiminnasta ja taloudellisesta ke- siä periaatteita ja strategisia linjauksia. Edellytämme myös hityksestä sekä näkymistä neljä kertaa vuodessa. Lisäksi jul- yhteistyökumppaneiltamme vastaavaa sitoutumista eetti- kaisemme vuosikertomuksen omistajille, henkilökunnalle, seen toimintaan. Kohtelemme toimittajia kunnioittavasti tuottajakumppaneille ja muille tärkeimmille sidosryhmille. ja tasavertaisesti ja noudatamme hyvää liiketoimintamallia. Asetamme samat korkeat vaatimukset omille toimittajillem- Korkea laatu ja tuotteiden luonnonmukaisuus sekä hyvä me ja heidän mahdollisille alihankkijoille kuin itsellemme. maku ovat asioita, joihin perustamme toimintamme. Meille ne eivät ole hetken trendi tai markkinointikeino, vaan pitkän Huomioimme hankinnassa raaka-aineiden turvallisuuden ja ajan investointeja. jäljitettävyyden. Yhteistyössä toimittajien kanssa pyrimme vähentämään ympäristön kuormitusta mm. pakkausmateri- Olemme järjestelmällisesti kehittäneet yhteistoimintaa yli aalien käyttöä ja logistiikkaa tehostamalla. Arvioimme sään- 2 000 tuottajakumppanimme kanssa. Maatilan Parhaat -laa- nöllisesti valittujen toimittajien toimintaa ja varmistamme tuohjelmamme korostaa muun muassa eläinten hyvinvoin- uusien toimittajien hyväksymisen auditoimalla. tia osana tehokasta ja eettisesti toimivaa tuotantoketjua. Lihanjalostuksen alkutuotannon kaikki raaka-aineet ovat SÄÄSTÄMME YMPÄRISTÖÄ 100-prosenttisesti kotimaisia ja tulevat pääosin pohjanmaa- Tuotannossa kiinnitämme erityistä huomiota ympäristöys- laisilta ja keskisuomalaisilta perhetiloilta. Varmistamme tävällisiin menetelmiin ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin. aina, että hankintaketju kokonaisuudessaan on läpinäkyvä ja Nämä asiat huomioimme jo investointien suunnitteluvai- jäljitettävissä. heissa pyrkimällä hyödyntämään uusinta ja parasta teknologiaa. Vuodesta 2007 energiankulutuksemme on vähentynyt Snellmanin Lihanjalostukselle myönnettiin vuoden 2014 25 prosenttia, vaikka samanaikaisesti tuotantopinta-alamme alussa FSSC 22 000 sertifikaatti osoituksena siitä, että tuot- on yli nelinkertaistunut. teemme täyttävät nyt myös kansainväliset elintarviketurvallisuuden standardit. Lisäksi osa Icecoolin kalatuotteista sai Energiatehokkuutta parantavia ja ympäristöä säästäviä in- MSC-ympäristömerkin kuluneena vuonna. Merkki myönne- vestointeja olemme tehneet muun muassa ilman- ja veden- tään kalalle, joka on peräisin terveestä kalakannasta ja on puhdistuksessa, lämmön talteenotossa ja kierrätyksessä pyydystetty kestävällä, kalakannan jatkuvuuden turvaavalla sekä kiintojätteen talteenotossa. Lisäksi olemme kiinnittä- tavalla. Jatkossa siirrymme kokonaan ympäristömerkittyyn neet paljon huomiota melu- ja hajuhaittojen vähentämiseen. kalaan. 37 38 VASTUULLISUUS Vuonna 2014 siirryimme kaikessa savustamisessa käyttä- Logistiikassa ja kuljetuksissa etsimme mahdollisimman te- mään luonnonsavua eli savustamaan puulla. Kaikki ulos- hokkaita ja hiilijalanjälkeämme pienentäviä ratkaisuja. Tuo- menevä savu puhdistetaan, joten ilmaan ei pääse haitallisia tantolaitoksemme ovat keskitettyjä tehdaskokonaisuuksia, hiukkasia. Maaperää ja vesistöjä suojelemme estämällä ke- joissa pyrimme mahdollisimman tehokkaiden prosessien mikaalien valumat. Vuonna 2014 asfaltoimme Kuusisaaren avulla suoraviivaiseen tuotantoon ilman turhia vaiheita ja tehtaan koko suuren piha-alueen, mikä osaltaan palvelee tätä välivarastointeja. Kuusisaaren tehdaslaajennuksen valmis- tarkoitusta. tuminen vähensi merkittävästi kuljetusten määrää. Kun toiminta teurastuksesta jakeluun on saman katon alla, vältäm- Elokuussa 2014 otimme Kuusisaaressa ensimmäisenä suo- me kokonaan yhden kuljetusvaiheen. malaisena elintarvikealan yrityksenä käyttöön biokaasun, jota käytämme lämmitykseen ja höyryn tuottamiseen. Je- VALMISTAMME TURVALLISIA TUOTTEITA puan biokaasulaitoksella valmistettavalla biokaasulla kor- Vastuu turvallisuudesta ja laadusta kuuluu jokaiselle työn- vataan Snellmanin Lihanjalostuksessa noin miljoona kiloa tekijällemme. Hygieniatasovaatimuksemme ovat erittäin öljyä vuosittain. Samalla tehtaamme hiilidioksidipäästöt korkeat ja niitä valvotaan jatkuvasti. Turvallisuuden valvonta vähenevät 3 000 tonnia vuodessa. Biokaasun ansiosta Kuu- lähtee jo alkutuotannostamme. Kaikilla tuotantotiloilla teh- sisaaren lietteenkäsittely on parantunut entisestään, kun dään eläinlääkärin tarkastuksia vähintään neljä kertaa vuo- saamme lietteen hyötykäyttöön biokaasulaitokselle. dessa ja suurimmilla tiloilla jopa kuukausittain. Keväällä 2014 otimme lihanjalostuksessa käyttöön uuden IMS-laadunhallintajärjestelmän. Sen käyttöön siirtyy asteittain koko konserni. Tämän lisäksi osana tuotannollista TUNNUSTUSTA SNELLMANILLE prosessia toimii oma laadunvalvontaorganisaatiomme. Lihanjalostuksessa teemme omassa laboratoriossamme vuosittain 20 000 ravintosisältö ja mikrobiologista analyysiä sekä Snellmanin vastuullinen toiminta on saanut tunnustusta. Suomalaisten yritysten joukosta se valittiin vuonna 2014 viidenneksi vastuullisimmaksi TNS Gallupin vuosittain toteuttamassa Yrityksen maine ja vastuullisuus -tutkimuksessa. ta-lehden Brändien arvostus 2014 -tutkimuksessa Snellman nousi ensimmäistä kertaa sadan arvostetuimman suomalaisen brändin joukkoon. Tutkimuksessa selvitettiin yli tuhannen brändin arvostusta suomalaisten keskuudessa. Samassa tutkimuksessa Kokkikartano nousi kolmanneksi arvostetuimmaksi valmisruokabrändiksi. Luottamuksesta Kokkikartanoa kohtaan kertoo myös se, että yritys nousi kolmannelle sijalle Valittujen Palojen vuosittaisessa Luotetuin Merkki -tutkimuksessa. Luonnonsuojeluliiton puolisessa, puolueettomassa laboratoriossa. TYÖTURVALLISUUS KESKIÖSSÄ turmille alttiissa työympäristöissä. Pyrimme jatkuvasti parantamaan työturvallisuutta työympäristöä, työvaiheita ja työskentelymenetelmiä kehittämällä. Olemme edistyneet huomattavasti, sillä erityisesti vakavien työtapaturmien ja pitkien sairauspoissaolojen määrät ovat vähentyneet. Kehittämistä löytyy kuitenkin yhä, sillä työtapaturmien suhteen meillä on nollatoleranssi. Varaudumme ennakkoon kriisitilanteisiin kouluttamalla henkilökuntaamme. Järjestämme muun muassa evakuointi- ja pelastusharjoituksia sekä huolehdimme ensiapu- ja alkusammutusvalmiuksista. Teemme säännöllistä yhteistyötä Pohjanmaan piiri myönsi loppusyksystä Snellmanille ympäristöpalkinnon biokaasun käyttöönotosta. omaisten edellyttämät näytteet teetämme yrityksen ulko- Henkilökunnastamme neljä viidesosaa työskentelee tapa- Taloustutkimus Oy:n sekä Markkinointi & Mainon- Suomen tutkimme satoja tuhansia raaka-ainenäytteitä. Lisäksi viran- pelastusviranomaisten kanssa. Avainsana kaikessa turvallisuutta edistävässä toiminnassa on ennaltaehkäisy. VASTUULLISUUS CASE PUHTAASTI BIOKAASULLA Biokaasulla korvataan Elokuussa 2014 Snellmanin Lihanjalos- ”Onhan se hienoa, että lietteestä, lannas- tus siirtyi ensimmäisenä elintarvikealan ta ja useista muistakin jätteistä voidaan yrityksenä täysin öljyttömään lämmityk- nykyisin tehdä puhdasta ja ympäristöys- seen ja höyryn tuotantoon. Lämmitys ja tävällistä energiaa. Tämä on tulevaisuu- vesihöyryn tuotanto tapahtuu Jepuan den tie, jota haluamme kulkea”, lihan- Samalla hiilidioksidi- biokaasulaitokselta tulevalla biokaasul- jalostuksen tekninen päällikkö Markus la. Vuositasolla taloudellisten säästöjen Snellman toteaa. päästöt vähenevät noin arvioidaan kipuavan noin 200 000 euroon. 3 000 Biokaasu säästää myös ympäristöä, kos- teettia tuottaa vuodessa niin paljon bio- ka se on täysin hiilidioksidineutraali kaasua, että määrä vastaa kahta miljoo- tonnia vuodessa. Lisäk- energianlähde. Vuosittaiset hiilidioksi- naa kiloa öljyä. si taloudellisia säästöjä dipäästömme vähenevät noin 3 000 ton- ”Biokaasu sopii myös liikennepolttoai- nia. Biokaasulaitoksen ansiosta olemme neeksi. On hyvinkin mahdollista, että saaneet Kuusisaaressa syntyvän lietteen tulevaisuudessa osa kuljetuksistamme hyötykäyttöön. Lietteen lisäksi biokaa- ajetaan biokaasulla”, Markus Snellman sulaitos ottaa vastaan kiinteää raaka- visioi. miljoona kiloa öljyä vuodessa. saavutetaan arviolta 200 000 euroa vuodessa. Jepuan Biokaasulaitoksella on kapasi- ainetta, esimerkiksi lantaa paikallisilta tuottajatiloilta. Snellmanin lihanjalostuksen tekninen päällikkö Markus Snellman esittelee Jepuan biokaasulaitosta, josta biokaasu tuodaan lihanjalostuksen tehdasalueelle kaasukonteissa. 39 40 SNELLMANIN LUVUT SNELLMAN-KONSERNIN LUVUT 2014 LIIKEVAIHTO, M€ 232,6 264,1 282,8 301,3 191,1 M€ 2 010 2 011 2 012 2 013 2 014 LIIKETULOS, M€ 14,8 13,8 11,9 M€ 2 010 2 011 2 012 6,6 6,7 2 013 2 014 SNELLMANIN LUVUT LIIKETULOS, % 2,2 2 014 2,3 2 013 5,2 2 012 5,1 TULOS ENNEN VEROJA, M€ 2 011 7,7 12,9 12,5 10,5 % 2 010 M€ 2 010 2 011 2 012 4,4 4,0 2 013 2 014 41 42 SNELLMANIN LUVUT SNELLMAN-KONSERNIN LUVUT 2014 TUOTANNOLLISET INVESTOINNIT, M€ 25,2 19,8 17,2 10,0 M€ 7,6 2 010 2 011 2 012 2 013 2 014 HENKILÖSTÖ K AUD EN LOPUSSA 930 2 010 1087 1104 2 011 2 012 1231 1275 2 013 2 014 SNELLMANIN LUVUT OMAVARAISUUS, % 31,6 2 014 31,8 2 013 35,0 2 012 SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO, ROI % 36,5 18,4 2 011 14,1 40,3 % 2 010 14,1 6,3 % 2 010 2 011 2 012 2 013 5,5 2 014 43 44 HALLITUS SNELLMAN-KONSERNIN HALLITUS Takarivi vasemmalta: sihteeri Stefan Snellman, Ole Snellman, Krister Snellman, Peter Fagerholm. Eturivi vasemmalta: konsernijohtaja Leena Laitinen, hallituksen puheenjohtaja Martti Vähäkangas, Johanna Tidström, Erkki Järvinen. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS HALLITUS KONSERNIKATSAUS Vuosi 2014 oli lihanjalostuksessa isojen investointien käyt- Snellman-konsernin toiminta on jaettu viiteen toimialaan: töönoton vuosi, joka onnistui erittäin hyvin. Tuotannolli- lihanjalostus, valmisruoka, food service, panini ja eläinruo- nen tehokkuus on noussut myös prosessien kehittämisen ka. Hallinnolliset tukitoiminnot kaikille toimialoille tuottaa ansiosta. Myös tuotekehitys on jatkanut voimakasta kehi- emoyhtiö Oy Snellman Ab. tystyötään uusiintuneessa tuotantoympäristössä. Useita uusia tuotteita lanseerattiin kuluneen vuoden aikana mark- Vuoden aikana liiketoimintarakenteessa tapahtui vain pie- kinoille. niä muutoksia. Eläinruokatoimialalla Saksaan loppuvuodesta 2013 perustettu myyntiyhtiö MUSH GmbH aloitti toi- VALMISRUOKA mintansa. Lisäksi Mr. Panini lopetti toimintansa Tanskassa. Toimialan liikevaihto vuonna 2014 oli 47 milj. euroa, missä kehitystä edelliseen vuoteen oli 5 %. Vahvistimme asemaam- Vuonna 2014 konsernin liikevaihto oli 301 milj. euroa. Liike- me Suomen valmisruokamarkkinoilla selvästi niin kuluttaji- vaihto kasvoi 17 milj. euroa (6 %) edelliseen vuoteen verrat- en mielikuvissa kuin markkinaosuuksissa. tuna. Konsernin liikevoitto oli 6,7 (6,6) milj. euroa eli tulos parani hiukan edellisen vuoden tasosta. Tuotekehitys oli vilkasta myös valmisruokatoimialalla. Uusista, hyvän vastaanoton saaneista tuotelanseerauksista esi- TOIMINTAYMPÄRISTÖ merkkejä ovat läpinäkyviin rasioihin pakatut annosateriat Venäjän kriisi sekä afrikkalainen sikarutto ja sitä seuran- sekä uusi kastiketuotteiden sarja. nut vientikielto Venäjälle muuttivat nopeasti tilannetta lihamarkkinoilla koko Euroopassa ja aiheuttivat vaikeuksia Ruotsissa toimiva tuotantolaitoksemme Carolines Kök ylsi kaikille alan toimijoille Suomessa. Ylitarjonta on johtanut niin ikään hyvään tulokseen. Brändin asema markkinoilla hintatason laskuun, mikä heijastuu koko tuotantoketjuun. on vahvistunut ja tehtaan kapasiteetti mahdollistaa valmistusmäärien kasvattamisen. Suomalainen vähittäiskauppa käy parhaillaan läpi rakennemurrosta, kun kuluttajien ostovoima heikkenee ja sa- FOOD SERVICE manaikaisesti verkkokauppa muuttaa ostokäyttäytymistä. Food service -toimialan liikevaihto kotimaassa vuonna 2014 Hinnan merkitys ostokriteerinä on kasvanut. Kaupan suu- oli 37 milj. euroa. Kehitystä edelliseen vuoteen oli 7 %. Yl- ret toimijat supistavat valikoimiaan tavoitteenaan niiden simme selkeään tulosparannukseen huolimatta siitä, että selkiyttäminen ja rinnakkaistuotteiden karsinta. Jatkossa horeca-alalla kysyntä on laskenut jo kahden vuoden ajan. valikoimiin pääsevät vain parhaat merkit, ja kaupan omien Tiivistynyt yhteistyö lihanjalostuksen kanssa luo mahdolli- merkkien, ns. private label -tuotteiden, osuus valikoimissa suuksia nykyistäkin aktiivisempaan tuotekehitykseen sekä kasvaa. ravintola- ja suurkeittiömyynnin kasvattamiseen. Kuluttajien mielenkiinto Snellmanin tuotteita kohtaan on Ruotsissa toimiva tytäryhtiö Snellman Trading AB kasvatti yhä lisääntynyt. Myyntimme kasvu on ollut selvästi mark- myyntiään selvästi saavutettuaan entistä paremman jalan- kinakehitystä nopeampaa, mikä näkyy suoraan parantunee- sijan Ruotsin suurimman horeca-alan tukkuliikkeen valikoi- na markkinaosuutena. TNS Gallupin syksyllä 2014 tekemän missa. tutkimuksen mukaan sekä Herra Snellman - että Kokkikartano-brändit ovat edelleen vahvistuneet. PANINI Toimialan liikevaihto Suomessa vuonna 2014 oli 6 (6) milj. TOIMINNAN KEHITYS euroa. Toiminnan kannattavuus oli hyvä. Ruotsissa sen sijaan emme vielä ole saavuttanut break even -tasoa eli nol- LIHANJALOSTUS latulosta. Toimialan liikevaihto vuonna 2014 oli 224 milj. euroa, jossa kehitystä edelliseen vuoteen oli 8 %. Alkuvuodesta toimiala Vuosi 2014 oli Mr. Paninissa tuotannon ja tuotteen uudis- kärsi kovasta hintakilpailusta, ja epätasapaino teurastus- ja tamisen aikaa. Myös jakelukanavaa laajennettiin. Liiken- myyntimäärien välillä kasvatti pakastevarastomme suurek- nemyymälöiden lisäksi panineja myydään entistä useam- si. Varasto alkoi purkautua maaliskuussa, ja loppuvuonna massa kioskissa ja kahvilassa. Lisäksi tuotteiden pilotointi tilanne oikeni. Kolmannesta kvartaalista lähtien ylsimme jo vähittäiskaupassa on aloitettu. selvästi kannattavaan toimintaan. 45 46 HALLITUS ELÄINRUOKA Snellmanilla kaikkien toimialojen suurimmat riskit kartoi- Eläinruokatoimialalla koettiin takaisku koskien private label tetaan ja toimintasuunnitelmat eri skenaarioiden varalle valmistusmääriä. MUSH-brändituotteiden myynti sen sijaan laaditaan vuosittain. kehittyi hyvin. Toimialan kokonaisliikevaihto vuonna 2014 oli 6 milj. euroa, missä kehitystä edelliseen vuoteen oli 5 %. YMPÄRISTÖ Snellman pyrkii tuotannossaan ympäristöä säästävään ja Kansainvälistyminen on toimialan suuri mahdollisuus. kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan. Kaikissa inves- Ruotsissa myynti kasvaa tasaisesti. Saksassa myynti käyn- toinneissa tärkeitä lähtökohtia ovat energiatehokkuus ja nistyy sitä mukaan, kun kauppoihin saadaan hankittua so- ympäristön säästäminen. Merkittävin ympäristöteko vuon- pivia pakastinkalusteita. na 2014 oli Kuusisaaren tehtaan siirtyminen öljyttömään höyryn ja lämmön tuotantoon. Öljy korvattiin biokaasulla, INVESTOINNIT joka toimitetaan Oy Snellman Ab:n 22,5 % omistamasta Je- Suurten investointien jälkeen vuosi 2014 oli Snellmanilla puan Biokaasu Oy:stä. välivuosi, jolloin keskityttiin sisäisen toiminnan kehittämiseen. Merkittävä uusi investointi oli Kuusisaaren lihapakas- Snellmanin vastuullinen toiminta niin talouden, sosiaalisen tamon laajennus. Tiloihin sijoitettiin entistä nopeamman vastuullisuuden kuin ympäristövastuun saroilla on huomi- pakastuksen mahdollistava spiraalipakastin. oitu. Nousimme suomalaisten yritysten joukossa viidennelle sijalle TNS Gallupin vuosittain toteuttamassa Yrityksen Ulvilassa Mr. Paninin tuotantotiloja uudistettiin ja käyttöön maine ja vastuullisuus -tutkimuksessa vuonna 2014. otettiin täysin uusi tuotantolinja. TALOUS JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT Kokonaisinvestoinnit tilikaudella olivat 10 milj. euroa. Konsernin tilinpäätös on tehty IFRS-raportoinnin mukaisesti. Liikevaihto oli 301 (285) milj. euroa. Liiketulos oli 6,7 (6,6) KEHITTÄMISHANKKEITA milj. euroa. Omavaraisuusaste laski 31,6 (31,8) prosenttiin. Merkittävimmät koko konsernia koskevat vuonna 2014 käynnistetyt kehittämishankkeet olivat hankinnan tehosta- Tulos on suhteellisen tyydyttävä ottaen huomioon kulu- minen sekä uusi tuotannonsuunnittelujärjestelmä. neen vuoden vaikean toimintaympäristön. Päätoimialojemme markkina-asema on vuoden aikana vahvistunut. Meillä Hankintojen kehittämisellä tuetaan konsernin liiketoimin- on hyvät edellytykset toteuttaa strategiaamme ja saavuttaa tojen strategisia tavoitteita ja toimintaedellytyksiä pitkäl- asetetut tavoitteet. Myös pitkän tähtäimen näkymät ovat le tulevaisuuteen. Tavoitteena on muun muassa parantaa hyvät. Tulevaisuudessa toimintaa tullaan edelleen tehos- kustannustehokkuutta, luoda yhtenäisiä toimintatapoja ja tamaan, kapasiteetin käyttöastetta nostetaan ja kannatta- synergioita toimialojen välille, kehittää toimittajayhteistyö- vuutta parannetaan. tä ja hyödyntää mahdollisuuksien mukaan koko konsernin hankintavolyymia. On todennäköistä, että matalasuhdanne ja taloudellinen epävarmuus maassamme jatkuvat vielä pitkään. Tämä hei- Uusi tuotannonsuunnitteluohjelma otettiin ensimmäiseksi kentää yritysten toimintaedellytyksiä yleisesti ja vaikeuttaa käyttöön Snellmanin Lihanjalostuksessa ja Kokkikartanos- muun muassa rahoitusta. Näkymistä huolimatta uskomme, sa. Ohjelman avulla pystytään entistä paremmin optimoi- että Snellmanin tuloksentekomahdollisuudet vuonna 2015 maan puolivalmisteiden ja valmiiden tuotteiden tuotanto ovat edellistä vuotta paremmat. Nyt osaamme paremmin sekä lihatase. ennakoida ja sopeuttaa toimintaamme markkinoiden tilanteeseen. RISKIT Yrityksen merkittävimmät riskit liittyvät elintarvikealaan. Hallitus on laatinut vuoteen 2020 asti ulottuvat pitkän täh- Se on erityisen herkkää globaalin elintarviketurvallisuuden täimen tavoitteet toiminnalle. Strategiaa tarkistetaan kol- näkökulmasta sekä äkillisten markkinahäiriöiden suhteen. men vuoden välein; uusi strategiakierros käynnistyy vuonna Lisäksi kuluttajien ostovoima ja kaupan kilpailu vaikuttavat 2015. omilta osiltaan riskeihin. Pitkittynyt taantuma ja Venäjän viennin vaikeudet lisäsivät riskiä Snellmanille kuten muillekin alan toimijoille Suomessa. HALLITUS HENKILÖKUNTA, HALLITUS JA Hallitus ehdottaa, että yhtiökokous jakaa jaettavissa olevat TILINTARKASTAJAT varat seuraavalla tavalla: Snellman-konsernissa työskenteli vuoden 2014 lopussa 1275 henkilöä (1231). Konsernin kirjatut palkat ja palkkiot olivat Osinkoa maksetaan 4,0 euroa per osake, tai yhteensä 41,7 (39,2) milj. euroa. Konsernijohtajana on 1.1.2014 alkaen toiminut Leena Laitinen. Omaa vapaata pääomaa jätetään 31 944 194,64 euroa Yhteensä 33 419 314,64 euroa 1 475 120,00 euroa Hallitukseen kuuluivat vuonna 2014 puheenjohtajana 1.1. - 14.3. Felix Björklund ja tämän jälkeen puheenjohtajana Martti Vähäkangas, varapuheenjohtajana Erkki Järvinen YHTIÖN OSAKKEIDEN MÄÄRÄ OSAKELUOKIT- sekä muina jäseninä Peter Fagerholm, Krister Snellman, Ole TAIN JA YHTIÖJÄRJESTYKSEN PÄÄASIALLISET Snellman ja Johanna Tidström. Tilintarkastajana on toimi- OSAKELUOKKIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET nut tilintarkastusyhtiö Ernst & Young vastaavana tilintarkastajana Kjell Berts, CGR. 31.12.201431.12.2013 A-osakkeet HALLITUKSEN ESITYS VOITONJAOSTA JA 240 000 kpl 240 000 kpl 129 000 kpl 129 000 kpl (10 ääntä / osake) EHDOTUS MUUN OMAN VAPAAN PÄÄOMAN MAHDOLLISESTA MAKSAMISESTA B-osakkeet Jaettavissa olevat varat ovat emoyhtiön tilinpäätöksessä 33 (1 ääni / osake) 419 314,64 euroa, josta kauden voitto on 1 550 429,92 euroa. Yrityksen taloudellisessa tilassa ei ole tapahtunut huomattavia muutoksia laskentakauden päätyttyä ja OYL 13:2 § mukainen maksukykytesti ei myöskään vaikuta jaettavissa oleviin varoihin. SUHDELUVUT Konserni IFRS -14 Konserni IFRS -13 Emoyhtiö FAS -14 Emoyhtiö FAS -13 Liikevaihto M € 301 284,8 5,0 4,3 Liikevaihdon muutos % 6% +8 % +16 % +19 % Liiketulos M € 6,7 6,6 -0,4 -0,2 Liiketulos % 2,2 % 2,3 % -7,7 % -4,4 % Tulos ennen tilinpäätöseriä ja veroja 4,0 4,4 2,2 1,0 Laskentakauden tulos M € 3,7 3,8 1,6 0,2 Oman pääoman tuotto % 6,8 % 7,1 % 3,7 % -3,2 % Sijoitetun pääoman tuotto % 5,5 % 6,3 % 4,3 % 1,8 % Omavaraisuus % 31,6 % 31,8 % 24,7 % 25,2 % Nettovelkaantuminen 134,1 % 136,8 % 205,4 % 205,8 % Nettovelka / Käyttökate 4,1 4,3 188 169 47 TILINPÄÄTÖS 2014 50 TILINPÄÄTÖS KONSERNIN AVAINLUVUT IFRS 31.12.2014 IFRS 31.12.2013 IFRS 31.12.2012 IFRS 31.12.2011 IFRS 31.12.2010 Liikevaihto, milj. euroa 301 285 264 233 191 Liikevaihdon muutos % 6% 8 % 14 % 22 % 10 % Liikevoitto, milj. euroa 6,7 6,6 13,8 11,9 14,8 2,2 % 2,3 % 5,2 % 5,1 % 7,7 % 4,0 4,4 12,5 10,5 12,9 1,3 % 1,6 % 4,7 % 4,5 % 6,8 % 3,7 3,8 9,4 7,9 9,6 1,2 % 1,3 % 3,6 % 3,4 % 5,0 % Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) % 5,5 % 6,3 % 14,1 % 14,1 % 18,4 % Oman pääoman tuotto (ROE) % 6,8 % 7,1 % 18,9 % 17,2 % 23,9 % 31,6 % 31,8 % 35,0 % 36,5 % 40,3 % 134,1 % 136,8 % 108,4 % 95,6 % 67,0 % 4,1 4,3 2,5 2,2 1,3 Investoinnit koneistoon ja laitokseen, milj. euroa 10,0 19,8 25,2 17,2 7,6 Korolliset velat, milj. euroa 82,2 77,6 61,5 47,6 39,3 Henkilötyövuodet (FTE) 894 869 807 742 645 Henkilöstö vuoden lopussa * 1275 1231 1104 1087 930 22 25 32 35 18 % liikevaihdosta Voitto ennen veroja, milj. euroa % liikevaihdosta Tilikauden tulos, milj. euroa % liikevaihdosta Omavaraisuus % Nettovelkaantuminen Nettovelka / Käyttökate * josta vuokratyövoimaa Nettotulos Oman pääoman tuotto (ROE-%) SELITYS Liiketulos - rahoitustuotot ja -kulut - verot Nettotulos * 100 Oma pääoma (keskimäärin tilikaudella) Sijoitetun pääoman tuotto (ROI-%) (Nettotulos + rahoituskulut + verot) * 100 Sijoitettu pääoma keskimäärin Omavaraisuus (%) Oma pääoma Taseen loppusumma - saadut ennakot Nettovelkaantuminen (%) (Korollinen vieras pääoma - kassa ja pankki - rahoitusarvopaperit)*100 Oma pääoma Nettovelka / Käyttökate (Korollinen vieras pääoma - kassa ja pankki - rahoitusarvopaperit) Käyttökate TILINPÄÄTÖS KONSERNIN IFRS-TILINPÄÄTÖS KONSERNITASE 1000 euroa VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Liikearvo Muut aineettomat hyödykkeet Osuudet osakkuusyrityksissä Muut rahoitusvarat Laina- ja muut saamiset Laskennalliset verosaamiset Liite 31.12.2014 31.12.2013 1 2 2 3 4 5 6 79 446 23 331 7 860 399 157 4 060 1 642 116 895 81 772 23 331 7 857 390 229 3 376 799 117 754 7 8 21 100 27 107 1 831 0 8 191 58 229 21 795 22 488 2 271 0 4 407 50 961 175 123 168 714 627 -3 486 -13 52 169 3 242 52 538 627 −3 675 257 51 454 3 720 52 384 2 669 1 159 55 208 53 543 12 13 6 48 609 3 871 3 606 56 086 55 888 4 189 2 888 62 964 14 29 239 489 488 33 613 63 830 29 665 354 442 21 745 52 207 119 915 115 171 175 123 168 714 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat Rahoitusarvopaperit Rahavarat 9 10 VARAT YHTEENSÄ 16 OMA PÄÄOMA JA VELAT Oma pääoma Osakepääoma Käyvän arvon rahasto Muuntoerot Kertyneet voittovarat Kauden voitto 11 Vähemmistön osuus Oma pääoma yhteensä Pitkäaikaiset velat Korolliset velat Muut rahoitusvelat Laskennalliset verovelat Lyhytaikaiset velat Ostovelat ja muut velat Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat Korolliset velat 15 12 Velat yhteensä OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 16 51 52 TILINPÄÄTÖS KONSERNITULOSLASKELMA 1000 euroa Liite 2014 2013 Liikevaihto 17 301 290 284 756 Liiketoiminnan muut tuotot 18 1 600 1 297 -2 554 4 033 33 125 -176 554 -51 896 -11 463 −169 556 −48 534 −10 415 -53 797 −55 131 6 658 6 577 707 -3 339 9 1 213 −3 337 −4 4 035 4 449 169 -522 −25 −651 3 682 3 774 3 242 440 3 682 3 720 54 3 774 1000 euroa 2014 2013 Tilikauden voitto 3 682 3 774 -358 188 -270 647 -108 3 242 4 313 2 802 440 3 242 4 259 54 4 313 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos Valmistus omaan käyttöön Aineiden ja tarvikkeiden käyttö Henkilöstökulut Poistot Liikearvon alentuminen Liiketoiminnan muut kulut 19 20 21 21 22 Liikevoitto Rahoitustuotot Rahoituskulut Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta 24 24 3 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Laskennalliset verot Tuloverot 25 25 Tilikauden voitto Tilikauden voiton jakautuminen Emoyhtiön omistajille Vähemmistölle Yhteensä KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA Muut laajan tuloksen erät Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden uudelleenarvostus Rahavirran suojaukset Muuntoerot Tilikauden laaja tulos yhteensä Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen: Emoyhtiön osakkeenomistajille Vähemmistölle Yhteensä TILINPÄÄTÖS LASKELMA OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA 1000 euroa Oma pääoma 1.1.2013 Yritysosto Muutos vähemmistöosuudessa Muut muutokset Osingonjako Tilikauden laaja tulos Oma pääoma 31.12.2012 Yritysostot Muutos vähemmistöosuudessa Muut muutokset Osingonjako Tilikauden laaja tulos Oma pääoma 31.12.2014 Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma Osake Käyvän arvon MuunKertyneet Yhteensä Vähemmistön Oma pääoma pääoma rahasto toerot voittovarat osuus yhteensä 627 627 627 -4 322 647 -3 675 188 -3 486 365 54 811 51 481 -108 257 -286 -120 3 720 55 174 -286 -120 4 259 52 384 -270 -13 -1 070 -102 -1 475 2 884 55 411 -1 070 -102 -1 475 2 802 52 538 1 202 52 683 -383 286 -383 54 1 159 -120 4 313 53 543 1 070 440 2 669 -102 -1 475 3 242 55 208 KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA 1000 euroa Liiketoiminnan rahavirta Liikevoitto Liikevoiton korjaukset Käyttöpääoman muutokset Maksetut korot Saadut korot Saadut osingot Muut rahoituserät Maksetut verot Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Luovutusvoitto aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä Myönnetyt lainat Pitkäaikaiset saamiset IFRS Lainasaamisten takaisinmaksut Investoinnit muihin sijoituksiin Luovutusvoitot muista sijoituksista Tytäryhtiöiden ostetut osakkeet Rahoituksen kassavirta Omien osakkeiden ostot Lyhytaikaisten lainojen muutos Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen maksut Pitkäaikaiset velat IFRS Lahjoitukset Osinkojen maksut Rahavarojen muutos Rahavarat 1.1. Valuuttakurssien muutos Rahavarat 31.12. Lyhytaikaisien saamisien muutokset Vaihto-omaisuuden muutokset Lyhytaikaisien velkojen muutokset 2014 2013 6 658 11 091 -4 482 -1 341 515 2 -1 808 -738 9 897 6 319 10 692 −5 727 −1 015 349 1 −1 460 −463 8 697 -9 972 1 001 -1 123 8 -8 802 −19 759 264 −807 −340 4 −228 0 −383 −21 249 278 32 912 -28 601 68 -120 -1 475 3 063 0 1 198 26 055 −11 145 −370 −120 −2 950 12 667 4 158 4 407 -374 8 191 115 4 437 −146 4 407 -4 849 695 -328 -4 482 −2 825 −5 601 2 699 -5 727 39 53 54 TILINPÄÄTÖS KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT KONSERNIN PERUSTIEDOT Osakkuusyhtiö Snellman-konsernin emoyhtiö, Oy Snellman Ab, on suomalainen, perheomistuksessa oleva osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Pietarsaari. Yhtiön osakkeet eivät ole noteerattuja. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internetsivuilta www.snellmangroup.fi tai 1.4.2015 lähtien konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Kuusisaarentie 1, PL 113, 68600 PIETARSAARI. Konsernin tytäryhtiöt valmistavat ja markkinoivat elintarvikkeita, erityisesti liha-alan tuotteita, lihavalmisteita, valmisruokaa, erilaisia elintarviketuotteita suurkeittiösektorille sekä eläinruokaa erikoisliikkeille ja kasvattajille. Konsernin markkina-alue on Suomi ja Ruotsi, osa viedään myös Skandinavian ulkopuolelle. Konsernilla on toimintakauden aikana ollut toimintaa myös Tanskassa, Norjassa ja Saksassa. Konserni jakaantuu viiteen liiketoiminta-alueeseen: Lihanjalostus, Valmisruoka, Food Service, Panini ja Eläinruoka. Julkaistava tilinpäätös on vahvistettu emoyhtiön hallituksen kokouksessa 19.3.2015. Osakkuusyhtiö on yhtiö, jossa konsernilla on merkittävä vaikutusvalta. Merkittävä vaikutusvalta syntyy kun konserni omistaa enemmän kuin 20 % äänioikeudesta. Osakkuusyhtiöt konsolidoidaan pääomaosuusmenetelmällä. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Laatimisperusta Konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti. Sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2014 voimassa olevia IAS- ja IFRS- standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina, ellei ole muuta kerrottu. Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa koskien laatimisperiaatteita. Tieto johdon käyttämästä harkinnasta koskien tilinpäätöstä on esitetty kohdassa ”Johdon tekemät tilinpäätöksen laatimisperiaatteet”. Tytäryritykset Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Oy Snellman Ab ja sen kaikki tytäryhtiöt. Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä lähtien. Keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ym. on eliminoitu konsernitilinpäätöksestä. Tilikauden voitto on jakautettu emoyhtiön omistajille ja vähemmistölle tuloslaskelmassa ja vähemmistölle kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Tytäryhtiön hankinnoissa hankintamenon ja hankitun oman pääoman välinen erotus kirjataan liikearvoksi. Ulkomaan rahan määräisten erien muuttaminen Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on emoyhtiön toimintavaluutta. Ulkomaisten konserniyritysten tilinpäätösten muuttaminen Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muutettu euroiksi käyttäen tilikauden keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan omaan pääomaan. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan omaan pääomaan. Ulkomaisten yksiköiden hankinnasta syntyvä liikearvo ja kyseisten ulkomaisten yksikköjen varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käyvän arvon oikaisut on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet esitetään alkuperäisten hankintahintojen ja kertyneiden poistojen erotuksena vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla. Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eri pituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Poistot lasketaan tasapoistoina arvioidun taloudellisen vaikutusajan mukaan seuraavasti: • Rakennukset20 vuotta • Rakennustekniikka15 vuotta • IT-laitteisto 4 vuotta • Kulkuneuvot 5 vuotta • Kevyet rakenteet, koneet ja laitteet 4-15 vuotta • Muut aineelliset omaisuudet 20 vuotta • Maa-alueetEi poistoja TILINPÄÄTÖS Aineettomat hyödykkeet Arvonalentumiset Liikearvo IFRS 3 -standardin sääntöjen mukaan, konserni on ottanut kantaa hankintamenojen kohdistamiseen tytäryhtiöiden hankinnoissa, jotka ovat tapahtuneet 1.1.2007 jälkeen. Hankintamenon ja vastaanotetun nettovarallisuuden ero on kirjattu liikearvoksi. Liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on laskettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, jotka pääasiassa seuraavat liiketoiminta-alueiden rajoja kyseisissä maissa. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla Aineelliset ja aineettomat omaisuuserät Konserni arvioi tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Siinä tapauksessa lasketaan kerrytettävissä oleva rahamäärä ja omaisuuserän arvo alennetaan. Kerrytettävissä oleva rahamäärä lasketaan vuosittain liikearvosta. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla. Tutkimus- ja kehittämismenot Tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Vuoden aikana aloitetun kehitysprojektin kuluja on yhteensä kirjattu 220 t€ (kumulatiivisesti 1208 t€). Muut aineettomat hyödykkeet Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan mukaan. Poistoajat ovat: • Know how 10 vuotta • ERP-järjestelmä 10 vuotta • Muut IT-ohjelmat 4 vuotta Aktivoidut palkat Suorat työpalkkiot, jotka kuuluvat rakennuksen rakentamiseen on aktivoitu ja poistetaan rakennuksen taloudellisen elinkaaren mukaan. Epäsuorat palkat on siirretty tuloslaskelmaan. Vieraan pääoman menot Vieraan pääoman menot on kirjattu kuluksi tilinpäätökseen, paitsi hankinnat, joiden toteutuminen kestää yli vuoden, jolloin menot aktivoidaan ko. hankintaan. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan arvioituun myyntihintaan. Hankintameno määritellään FIFO-menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, muuttuvista menoista sekä pysyvistä menoista. Biologiset hyödykkeet Konsernin omistuksessa olevat elävät eläimet on hinnoiteltu arvoon, joka on lähellä markkinahintaa. Välityseläimet, joiden elinikä on 1-2 vuotta ja joiden myyntiarvo on matala, on kirjattu vuosikuluna. Rahoitusvarat ja rahoitusvelat Rahoitusvarat Konserni luokittelee rahoitusvaransa seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Tähän ryhmään on sisällytetty ns. basis-swap, johdannainen ei ole suojaava, valuuttajohdannaiset sekä noteeratut osakkeet. Julkiset avustukset Muihin laajaan tulokseen kirjattavat rahoitusvarat Tähän ryhmään on sisällytetty korkoswapit, jotka muodostavat korkosuojan konsernin lainasalkkua vastaan. Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvaukseksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. Konserni ei ole vastaanottanut investointitukea laskentakaudella. Lainat ja muut saamiset Tähän ryhmään kuuluvat rahoitusvarat jaetaan lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin; pitkäaikaisiin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Vuokrasopimukset Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin. Vuokrasopimukset, joissa riskit jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Näiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan. Rahavarat Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja pankkitalletuksista. Käytetty limiitti tilinpäätösajankohtana on kirjattu korollisiin velkoihin. Rahoitusvelat Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Rahoitusvarojen arvonalentuminen Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa näyttöä arvon alentumisesta. 55 56 TILINPÄÄTÖS Myyntisaamisista kirjataan arvonalentumistappio, kun on arvioitavissa, että myyntisaaminen on menetetty. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella, ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti. Johdannaissopimukset Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Konserni on osittain soveltanut IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa ja osittain käyttänyt koronvaihtoa varten hankittuja johdannaissopimuksia (ns. basis swap -sopimukset). Tuloutusperiaatteet Liikevaihto sisältää tuotteiden ja palveluiden sekä raaka-aineiden ja tarvikkeiden myynnistä saadut tuotot oikaistuna välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla. Tavarat ja palvelut Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu. Korot ja osingot Korkotulot ja -kulut kirjataan tulokseen vaikuttavasti voimassa olevalle laina-ajalle. Saadut osingot kirjataan tuloina kun osingot maksetaan. nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut oikaistuna valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Johdon tekemät tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden soveltamisessa. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla. Konsernissa ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset tilinpäätöspäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, ovat seuraavat: Yritysten yhteenliittymissä hankittujen hyödykkeiden käyvän arvon määrittäminen Merkittävissä yritysten yhteenliittymissä konserni on käyttänyt ulkopuolista neuvonantajaa arvioitaessa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista. Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi. Tuloverot Arvonalentumistestaus Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verokulu kirjataan tuloslaskelmaan, paitsi suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien osalta, jotka lähinnä koostuvat suojauslaskennassa olevista johdannaissopimuksista. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla. Konsernissa testataan vuosittain kirjattu liikearvo ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Nämä laskelmat edellyttävät arvioiden käyttämistä. Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Liikevoitto IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on Uusien tai muutettujen IFRS-standardien ja IFRIC- tulkintojen soveltaminen IASB on julkistanut alla luetellut standardit ja tulkinnat, joiden soveltaminen on pakollista vuonna 2015. Konserni on päättänyt olla soveltamatta näitä standardeja aikaisemmin ja ottaa ne käyttöön tulevina tilikausina. Konserni ottaa käyttöön vuonna 2015 seuraavat IASB:n julkistamat standardit: • IAS 19 Työsuhde-etuuksia. Vuosittaisten IFRS-standardien parannukset 2010-2012 ja 2011-2013. Konserni tulkisee, että muutoksilla ei ole merkityksellistä vaikutusta tulevaan konsernitilinpäätökseen. TILINPÄÄTÖS 1. AINEELLISET HYÖDYKKEET 1000 euroa Hankintameno 1.1. Lisäykset Siirto ryhmien välillä Kurssierot Vähennykset Hankintameno 31.12. Maa-alueet Rakennukset Koneet ja kalusto 1 332 160 79 226 2 543 2 581 -84 2 009 82 257 71 532 5 844 560 -119 1 285 76 531 31 482 -18 1 895 3 860 33 429 43 179 -50 774 6 392 48 748 3 66 719 48 828 40 022 27 783 25 225 757 761 38 1 454 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. Kurssierot Vähennykset Laskentakauden poistot Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. Arvonkorotukset 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12.2014 Kirjanpitoarvo 31.12.2013 1 454 1 332 Muut Keskeneräiset aineelliset hankinnat hyödykkeet 1 416 65 6 1 475 3 247 518 -3 141 624 655 Yhteensä 156 753 9 129 -203 3 337 162 341 75 317 -68 2 671 10 318 82 896 624 14 432 79 446 81 772 Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuus sisältyy Koneet ja kalusto -ryhmään. Omaisuuden kirjainpitoarvo oli 5,9 milj. euroa. 2. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 1000 euroa Hankintameno 1.1. Lisäykset Siirto ryhmien välillä Kurssierot Vähennykset Hankintameno 31.12. Aineettomat oikeudet Konserniliikearvo Ennakkomaksut Yhteensä 11 153 840 12 -20 33 11 952 23 419 1 000 220 -12 35 573 1 059 23 419 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. Kurssierot Vähennykset Laskentakauden poistot Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. 4 297 -5 83 1 091 5 300 88 Kirjanpitoarvo 31.12.2014 Kirjanpitoarvo 31.12.2013 6 652 6 857 23 331 23 331 1 208 88 4 385 -5 83 1 091 5 388 1 208 1 000 3. OSUUDET OSAKKUUSYHTIÖSSÄ Osuudet osakkuusyhtiössä 1000 euroa Tilikauden alussa Osuus tilikauden tuloksesta Kasvu Tilikauden lopussa Osakkuusyhtiö Kotipaikka Varat Velat Liikevaihto Tilikauden voitto/tappio Omistusosuus 2014 390 9 -20 33 36 579 399 2013 166 -4 228 390 Jeppo Biogas Ab Uusikaarlepyy 2014 8 099 6 584 1 166 41 22,5 % 2013 9 074 7 603 117 -17 22,5 % 31 191 31 188 57 58 TILINPÄÄTÖS 4. MUUT RAHOITUSVARAT 1000 euroa 2014 2013 157 157 229 229 Lainat ja muut saamiset (noteeraamattomia osakkeita ja osuuksia), EUR Yhteensä 5. LAINASAAMISET JA MUUT SAAMISET 1000 euroa 2014 2013 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Pitkäaikaiset johdannaissopimukset ei suojauslaskennassa Johdannaissopimukset suojauslaskennan piirissä Lainasaamiset asiakkailta, EUR Lainasaamiset, muut, EUR Yhteensä 21 1 3 232 806 4 060 0 2 562 814 3 376 Kirjattu Kirjattu tu- muuhun laajaan los-laskelmaan tulokseen 31.12.2014 6. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT Laskennallisten verojen muutokset vuonna 2014, 1000 euroa Laskennalliset verosaamiset: Käyvän arvon muutokset Muut erät Yhteensä Laskennalliset verovelat: Käyvän arvon muutokset Poistoerot Muut erät Yhteensä Laskennallisten verojen muutokset vuonna 2013, 1000 euroa Laskennalliset verosaamiset: Käyvän arvon muutokset Muut erät Yhteensä Laskennalliset verovelat: Käyvän arvon muutokset Poistoerot Muut erät Yhteensä 1.1.2014 770 29 799 142 -2 678 -352 -2 888 1.1.2013 1 396 -314 1 083 0 -2 548 -116 -2 665 -15 871 -13 742 901 1 642 -34 -34 108 -3 208 -505 -3 606 Kirjattu Kirjattu tu- muuhun laajaan los-laskelmaan tulokseen 31.12.2013 -530 -153 -684 0 343 -130 -236 -366 -626 770 29 799 143 143 142 -2 678 -352 -2 888 2014 2013 13 799 1 217 6 084 21 100 11 965 1 648 8 183 21 795 7. VAIHTO-OMAISUUS 1000 euroa Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet Yhteensä TILINPÄÄTÖS 8. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET 1000 euroa Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä 2014 25 448 195 353 1 021 27 018 2013 20 395 105 838 1 079 22 416 89 71 Yhteensä 27 107 22 488 Lyhytaikaiset saamiset jakautuivat valuuttoihin seuraavasti: EUR SEK DKK NOK NZD Yhteensä 2014 23 907 2 809 0 14 376 27 107 2013 19 267 2 824 30 12 354 22 488 2013 18 894 Luottotappiot Johdannaissopimukset - suojauslaskennassa Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa Myyntisaamisten ikäjakauma ja luottotappioksi kirjatut erät: Per 31.12.2012 Erääntymättömät Erääntyneet Alle 7 päivää 7-14 päivää 15-21 päivää 22-45 päivää Yli 45 päivää Per 31.12.2013 Erääntymättömät Erääntyneet Alle 7 päivää 7-14 päivää 15-21 päivää 22-45 päivää Yli 45 päivää 403 216 215 296 371 20 395 2013 23 713 817 314 140 130 334 25 448 141 141 Luottotappiot 252 252 Netto 2013 18 894 403 216 215 296 512 20 535 Netto 2013 23 713 817 314 140 130 559 25 672 9. ARVOPAPERIT 1000 euroa Lainat ja muut saamiset Yhteensä 2014 2013 0 0 0 0 59 60 TILINPÄÄTÖS 10. RAHAVARAT 1000 euroa 2014 2013 Käteinen raha ja pankkitilit Yhteensä 8 191 8 191 4 407 4 407 11. OMA PÄÄOMA Ulkona olevat osakkeet A-osakkeet B-osakkeet 20142013 239 780 239 780 129 000 129 000 Emoyhtiön omien osakkein osakemäärä 31.12.2014 on 220 osaketta. Osakkeiden hankinnalla ei ole merkittävää vaikutusta omistuksen ja äänioikeuden jakautumiseen. Emoyhtiön voitonjakokelpoinen oma pääoma, 1 000 euroa 2014 2013 31 869 1 550 33 419 33 225 239 33 464 Tilikaudella jaettu osakekohtainen osinko 2014 2013 Osinko/osake, EUR Emoyhtiön jakama osinko, 1 000 euroa 4,00 1 475 8,00 2 950 Voitto edellisiltä tilikausilta Tilikauden voitto Yhteensä Hallitus on ehdottanut 27.3.2015 pidettävälle yhtiökokoukselle osinkoa jaettavaksi 4 euroa osakkeelta, yhteensä 1 475 120 euroa. 12. KOROLLISET VELAT Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat, 1000 euroa Lainat rahoituslaitoksilta Eläkelainat Rahoitusleasingvelat Yhteensä Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat 2014 2013 45 965 53 116 2 644 48 609 2 772 55 888 2014 2013 Lainat rahoituslaitoksilta Eläkelainat Muut velat Rahoitusleasingvelat Yhteensä 30 340 14 385 2 021 1 252 33 613 5 805 1 555 21 745 Korolliset velat yhteensä 82 223 77 633 Kiinteäkorkoisia Vaihtuvakorkoisia Keskikorko laskentakauden lopussa 0% 100 % 1,41 % 0% 100 % 1,58 % TILINPÄÄTÖS 61 13. MUUT RAHOITUSVELAT 1000 euroa 2014 2013 Johdannaissopimukset suojauslaskennassa 3 871 4 189 Ostovelat Saadut ennakot Muut velat Siirtovelat Yhteensä 2014 17 915 581 1 911 8 832 29 239 2013 18 393 396 2 307 8 570 29 665 Lyhytaikaiset velat jakautuivat valuuttoihin seuraavasti: EUR SEK GBP USD NOK DKK Yhteensä 2014 26 649 2 505 18 4 60 4 29 239 2013 26 855 2 552 17 2 165 74 29 665 2014 2013 Johdannaissopimukset suojauslaskennassa 488 405 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa Yhteensä 488 37 442 14. OSTOVELAT JA MUUT VELAT Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat, 1000 euroa Olennaisimmat erät siirtovelkojen joukossa muodostavat henkilöstökulut ja velkojen korkojen jaksottaminen. 15. MUUT LYHYTAIKAISET RAHOITUSVELAT 1000 euroa 16. HANKITUT LIIKETOIMINNOT Laskentavuosi 2014 Konserni ei ole hankkinut liiketoimintoja. Laskentavuosi 2013 Konserni on hankkinut lisäomistusta seuraavissa yhtiöissä: Vähemmistöosuuksien hankinta Hankinta % Omistus -% Oy MUSH Ltd 16,0 97,3 Suomen Sianjalostus Oy 2,6 100,0 17. LIIKEVAIHTO 1000 euroa Liikevaihto, tuotteet Liikevaihto, palvelut Yhteensä 2014 301 107 184 301 290 2013 284 640 116 284 756 62 TILINPÄÄTÖS 18. LIIKETOIMINNAN MUUT TULOT 1000 euroa Vuokratuotot Käyttöomaisuuden myyntituotot Tuotot tehdystä työstä Myyntivoitto henkilöstöravintolasta (netto) Muut Yhteensä 2014 60 534 207 215 584 1 600 2013 46 90 144 507 510 1 297 2014 175 251 -1 902 3 204 176 554 2013 171 265 -4 668 2 959 169 556 Työsuhde-etuuksista johtuvat kulut Palkat Eläkekulut Muut henkilösivukulut Yhteensä 2014 41 688 7 151 3 057 51 896 2013 39 188 6 443 2 903 48 534 2014 894 1 275 22 2013 Henkilötyövuodet (FTE) Henkilöstön määrä vuoden lopussa * * josta vuokratyövoimaa 2014 2013 3 929 6 433 66 10 428 3 376 6 156 66 9 597 1 035 1 035 817 817 11 463 10 415 2014 59 48 107 2013 53 83 135 19. AINEIDEN JA TARVIKKEIDEN KÄYTTÖ 1000 euroa Raaka-aineet ja tarvikkeet Varaston muutos Ostetut palvelut Yhteensä 20. HENKILÖSTÖKULUT 21. POISTOT JA ARVONALENTUMISET Poistot, 1000 euroa Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Rakennukset Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Yhteensä Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Yhteensä Poistot yhteensä 22. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT Tilintarkastajien palkkiot, 1000 euroa Tilintarkastuspalkkio Muut palkkiot Yhteensä TILINPÄÄTÖS 23. TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT 1000 euroa Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja Yhteensä 2014 826 826 2013 732 732 2014 2013 92 76 283 541 2 515 12 10 707 2014 1 396 10 -19 1 213 2013 -1 341 -354 -1 480 -1 015 -656 -1 292 -99 -65 -3 339 -243 -54 -77 -3 337 Tuloslaskelman verot, 1000 euroa Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero Vero edellisiltä tilikausilta Laskennalliset verot Yhteensä 2014 -521 -1 169 353 2013 -657 6 -25 675 Tuloslaskelman verojen täsmäytys voittoon ennen veroja Voitto ennen veroja 4 035 4 449 -807 -1 090 666 30 12 -39 -260 24. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot, 1000 euroa Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Valuuttakurssivoitot Muutokset käypään arvoon, kasvu Lainat ja muut saamiset Osinkotuotot Korkotuotot Johdonnaissopimukset suojauslaskennassa, tulot Kurssierot, voitto Yhteensä Rahoituskulut, 1000 euroa Rahoitusvelat arvostettu jaksotettuun hankintamenoon Korkokulut Muut rahoituskulut Johdonnaissopimukset suojauslaskennassa, kustannuksia Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Valuuttakurssitappiot Muutokset käypään arvoon, vähennyksiä Kurssierot, tappio Yhteensä 25. TULOVEROT Verot laskettuna emoyhtiön 20 %:n verokannalla (2013: 24,5 %) Laskennallisten verojen vaikutus emoyhtiön verokantojen muutokseen 24,5 %:sta 20 %:iin. Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat verokannat Verovapaiden tulojen vaikutus Verotuksessa vähennyskelvottomien kulujen vaikutus Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset Aiemmin kirjaamattomien laskennallisten verosaamisten käyttö Verot edellisiltä tilikausilta Yhteensä 67 10 20 0 359 -2 353 6 675 63 64 TILINPÄÄTÖS RAHOITUSRISKIEN HALLINTA R ahoitusriskien hallintaa hoitaa konsernin talousosasto. Konsernin sisäisten riskien suojauksesta sopivat liiketoiminta-alueiden johtajat ja talousosasto keskenään. Konsernin rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on vähentää hintavaihteluista ja muista epävarmuustekijöistä aiheutuvia tulos-, tase- ja rahavirtavaikutuksia sekä varmistaa riittävä maksuvalmius. Pääasialliset rahoitukseen liittyvät riskit ovat korko-, valuutta-, luotto- ja raaka-aineriski. Hallitus ylläpitää taloudellisten riskien suojaustasoa. Korkoriski Korkoriskit suojataan korkojohdannaisella. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli velkoja suojaavia johdannaissopimuksia 83,4 milj. euron arvosta (31.12.2013: 70,0 milj. euroa). Konsernin korollinen velka 31.12.2014 oli 82,2 milj. euroa (31.12.2013: 77,6 milj. euroa), josta kiinteäkorkoista oli 0,2 milj. euroa (31.12.2013: 0,2 milj. euroa) eli 0 % (31.12.2013: 0 %). Lisäksi konsernilla on ollut johdannaissopimus, jolla velkojen korkoperustetta on muutettu tilapäisesti (ns. basis swap -sopimukset). Johdannaissopimuksen arvo 31.12.2013 oli 3,1 milj. euroa mutta on laskentakauden aikana päättynyt. Viimeksi mainittu on kirjattu tulosvaikutteisesti kun taas muut korkojohdannaiset on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin. Rahoitusinstrumenttien korkoriskin IFRS 7:n mukainen herkkyysanalyysi Korkoriskianalyysi perustuu seuraaville olettamuksille: Herkkyysanalyysissa on käytetty kohtuullisena ja mahdollisena pidetyn 1 %:n korkotason muutosta, joka lasketaan vuoden lopun korollisen vaihtuvakorkoisen nettovelan määrälle. Vaihtuvakorkoinen nettovelka 31.12.2014 oli 82,0 milj. euroa (31.12.2013: 77,3 milj. euroa). Vuoden 2014 lopussa korkotason 1 %-yksikön nousu merkitsisi 0,0 milj. euron vähennystä konsernin korkokustannuksissa per vuosi (2013: kasvu 0,3 milj. euroa). Valuuttariski Toiminnasta aiheutuu konsernille toisaalta transaktioriskejä ja toisaalta ulkomaisiin tytäryhtiöihin liittyviä tase-erien muuntoeroriskejä (translaatioriski). Suurin osa konsernin kaupallisista liiketapahtumista liittyy ulkomaan liiketoimintaan ja lihatuotteiden vientiin sekä raaka-aineiden ostoihin, jotka suojataan valuuttajohdannaisilla. Suojausstrategia edellyttää, että väliaikaiset, oleelliset transaktioriskit suojataan, kun taas juoksevat transaktioriskit ja translaatioriskit, konsernin sisäisiä lainoja lukuunottamatta, ei suojata. Rahoitusinstrumenttien valuuttariskien herkkyysanalyysi IFRS 7:n mukaan Valuuttojen herkkyysanalyysi perustuu muissa kuin kunkin konserniyhtiön omassa toimintavaluutassa tilinpäätöshetkellä taseessa oleviin rahoitusinstrumentteihin ja niistä johtuviin riskeihin. Valuuttamääräiset erät, jotka eivät ole rahoitusinstrumentteja, kuten ennustetut todennäköiset ostot tai myynnit eivät ole mukana herkkyysanalyysissa. 31.12.201431.12.2013 1 000 euroa SEK SEK Nettopositio 500040 Valuuttakurssin 5 %:n vahvistumisen vaikutus tulokseen ennen veroja -230 0 Herkkyysanalyysissa on oletettu kohtuulliseksi mahdolliseksi valuuttakurssimuutokseksi 5 %:n muutos. Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski Nostamattomia sitovia luottolimiittejä oli vuoden lopussa 9,4 milj. euroa (31.12.2013: 4,8 milj. euroa). Tilinpäätöshetkellä konsernin lainojen keskimaturiteetti oli noin 4,1 vuotta. Viereisen sivun taulukko kuvaa rahoitusvelkojen ja johdannaisinstrumenttien maturiteettianalyysia (luvut diskonttaamattomia). TILINPÄÄTÖS Rahoitusvelvoitteiden eräpäiväanalyysi 1000 euroa Lainat Leasingvelka Johdannaisvelat ja -varat Muut velat Ostovelat Yhteensä 1000 euroa Lainat Leasingsvelka Johdannaisvelat ja -varat Muut velat Ostovelat Yhteensä Lyhennykset Lyhennykset Pääomamaksut Lyhennykset/maksut Maksut Maksut < 1 vuotta 30 340 1 250 1 770 12 385 17 915 63 659 Lyhennykset Lyhennykset Pääomamaksut Lyhennykset/maksut Maksut Maksut < 1 vuotta 14 385 1 243 1 681 12 009 18 393 47 711 Eräpäivä 31.12.2014 1-5 vuotta > 5 vuotta 38 333 9 082 2 647 2 589 0 43 569 9 082 Eräpäivä 31.12.2013 1-5 vuotta > 5 vuotta 43 054 15 483 2 674 410 2 949 1 48 678 15 894 Yhteensä 77 755 3 897 4 359 12 385 17 915 116 310 Yhteensä 72 923 4 327 4 631 12 009 18 393 112 283 Luottoriski Pääomarakenteen hallinta Luottoriski on suhteellisen pieni, koska suurin osa tuotteista myydään suurille kauppaketjuille. Talousosasto valvoo muita luottoja ja perintä hoidetaan yhteistyössä perintätoimiston kanssa. Vakavaraisuusasteen pitkäaikainen tavoite on 40 %, mutta se voi laskea tilapäisesti mittavia investointeja ja strategisia hankintoja tehtäessä. Raaka-aineriski Vuodenvaihteessa oli suojaus sähkön sekä öljyn hinnalle lähivuosiksi. Liharaaka-aineen hintamuutokset pyritään siirtämään myyntihintoihin mahdollisimman tehokkaasti. 65 66 TILINPÄÄTÖS Rahoitusvarojen ja -velkojen arvot luokittain 1000 euroa 2014 Pitkäaikaiset varat Muut rahoitusvarat Johdannaissopimukset Pitkäaikaiset myyntisaamiset Lyhytaikaiset varat Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Arvopaperit Johdannaissopimukset Rahavarat Rahoitusvarat yhteensä Pitkäaikaiset velat Korolliset velat Johdannaissopimukset Lyhytaikaiset velat Korolliset velat Ostovelat Muut velat Siirtosaamiset Johdannaissopimukset Rahoitusvelat yhteensä 1000 euroa 2013 Pitkäaikaiset varat Muut rahoitusvarat Johdannaissopimukset Pitkäaikaiset myyntisaamiset Lyhytaikaiset varat Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Arvopaperit Johdannaissopimukset Rahavarat Rahoitusvarat yhteensä Pitkäaikaiset velat Korolliset velat Johdannaissopimukset Muut velat Lyhytaikaiset velat Korolliset velat Ostovelat Muut velat Siirtosaamiset Johdannaissopimukset Rahoitusvelat yhteensä Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja Liite -velat 4 5 5 8 8 8 8 9 8 10 Lainat ja muut saamiset Rahoitusvelat 157 4 039 25 448 195 353 1 021 25 448 195 353 1 021 31 213 89 8 191 39 514 1 89 12 13 48 609 12 14 14 14 15 33 613 17 915 2 491 8 832 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja Liite -velat 4 5 5 Lainat ja muut saamiset 3 871 48 609 3 871 111 461 488 4 359 33 613 17 915 2 491 8 832 488 115 820 Rahoitusvelat Johdannaissopimukset suojauslaskennassa Tasearvo yhteensä 229 229 3 376 3 376 20 395 105 838 1 079 20 395 105 838 1 079 26 022 71 4 407 30 500 71 71 12 13 13 55 888 12 14 14 14 15 21 745 18 393 2 702 8 570 37 37 Tasearvo yhteensä 157 21 4 039 21 110 8 8 8 8 9 8 10 Johdannaissopimukset suojauslaskennassa 107 299 4 189 55 888 4 189 405 4 593 21 745 18 393 2 702 8 570 442 111 929 TILINPÄÄTÖS Johdannaissopimukset 1000 euroa Johdannaissopimukset, nimellisarvot Valuuttajohdannaiset - valuuttatermiinit Korkojohdannaiset - koronvaihtosopimukset - korko-optiot Hyödykejohdannaiset - öljytermiinisopimukset - sähkötermiinisopimukset Johdannaissopimukset, käyvät arvot Valuuttajohdannaiset - valuuttaswapit - valuuttatermiinit Korkojohdannaiset - koronvaihtosopimukset Hyödykejohdannaiset - öljytermiinisopimukset - sähkötermiinisopimukset Johdannaissopimukset suojauslaskennassa Korkojohdannaiset - koronvaihtosopimukset Hyödykejohdannaiset - öljytermiinisopimukset - sähkötermiinisopimukset 2014 2013 5 151 3 960 83 575 69 991 3 094 1 200 3 285 1 600 3 699 2014 2014 2013 2013 Positiiviset käyvät arvot Negatiiviset käyvät arvot Positiiviset käyvät arvot Negatiiviset käyvät arvot 49 22 -14 -18 110 1 -3 818 -3 888 -9 -531 -44 -668 2014 2014 2013 2013 Nimellisarvo Käypien arvojen tehokas osuus Nimellisarvo Käypien arvojen tehokas osuus 83 575 -3 818 66 897 -3 882 1 200 3 285 -9 -530 1 600 3 699 -44 -668 Konserni on sopinut kahdesta korkovaluuttaswapista, jotka täydellisesti muuntavat lainan ulkomaisesta valuutasta euroksi ja koron euriboriksi. Näiden korkovaluuttaswapien markkina-arvo oli 31.12.2014 713 t € (31.12.2013: 660 t €), jota ei ole otettu esille taseessa koska sitä ei tulla milloinkaan realisoimaan ja laina on kirjattu euroissa. 67 68 TILINPÄÄTÖS VASTUUSITOUMUKSET 1000 euroa Vastuut, joille asetettu vakuuksia Velat rahoituslaitoksille (ei vakuuksia) Velat rahoituslaitoksille (kiinnitykset) Velat rahoituslaitoksille (pantit) Velat rahoituslaitoksille (kiinnitykset ja pantit) Eläkelainat (kiinnitykset) Toimittajavelat (kiinnitykset) Muut velat (kiinnitykset) Siirtosaamiset (kiinnitykset ja pantit) Muut vastuudet kuin velat (kiinnitykset) Vastuut, joille asetettu vakuuksia yhteensä Annetut vakuudet Kiinteistökiinnitykset Yrityskiinnitykset Pantit Annetut vakuudet yhteensä Muut vastuusitoumukset, jotka eivät ilmene taseesta Arvonlisäverovastuu kiinteistöinvestoinneissa* Takuu muiden puolesta Operationaalinen leasing Erääntyy maksettavaksi 1 vuodessa Erääntyy maksettavaksi 1-5 vuodessa Erääntyy maksettavaksi 5 vuodessa Operationaalinen leasing yhteensä Muut vastuusitoumukset, jotka eivät ilmene taseesta yhteensä 2014 2013 310 76 493 2 179 239 70 740 3 094 21 23 12 824 91 516 13 324 87 180 50 003 33 589 6 742 90 334 50 003 33 989 7 666 91 657 6 918 7 332 316 1 231 1 444 802 1 055 2 675 1 856 9 593 9 504 *Konserni voi tulla takaisinmaksuvelvolliseksi johtuen aikaisemmin tehdyistä arvonlisäverovähennyksistä kiinteistöinvestointeihin, mikäli arvonlisäverovelvollisuutta koskeva osa kiinteistön hyödyntämisestä muuttuu vastuuaikana. TILINPÄÄTÖS LÄHIPIIRITAPAHTUMAT Konserniyritykset Kotipaikka Omistus-% Osuus äänivallasta % Oy Snellman Ab, emoyhtiö Pietarsaari Snellmanin Lihanjalostus Oy Pietarsaari 100 100 Figen Oy Ilmajoki 100 100 S-Frost Oy Pietarsaari 100 100 Snellmanin Kokkikartano Oy Kerava 100 100 Carolines Kök AB Tukholma, Ruotsi 75 75 Icecool Oy Helsinki 75 75 Snellman Trading AB Tukholma, Ruotsi 75 75 Mr. Panini Oy Pori 100 100 Mr.Panini ApS Herlev, Tanska 100 100 Oy MUSH Ltd Pedersöre 97 97 MUSH Gmbh Hamburg, Saksa 97 97 Konserniyhtiöiden lainan korko vuodenvaihteessa oli 3,4 %. Osakkuusyritykset Jeppo Biogas Ab Kotipaikka Uusikaarlepyy Johdon työsuhde-etuudet, 1000 euroa Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet Hallituksen palkkiot Omistus-% 23 Osuus äänivallasta -% 23 2014 1 294 90 2013 1 327 135 TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT Yhtiön johdolla ei ole tiedossa sellaisia olennaisia tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet esitettävään tilinpäätökseen. 69 70 TILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TASE JA TULOSLASKELMA (FAS) TASE € 31.12. 2014 31.12. 2013 5 094 339,63 652 445,17 5 145 373,73 794 450,70 44 612 540,20 422 066,92 45 034 607,12 44 612 540,20 422 066,92 45 034 607,12 50 781 391,92 50 974 431,55 2 461829,20 83 623178,54 5 317 115,34 1 246 112,10 82 222 728,10 2 729 834,54 91 402 123,08 86 198 674,74 142 183 515,00 137 173 106,29 OMA PÄÄOMA Osakepääoma Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto 627 300,00 31 868 884,72 1 550 429,92 627 300,00 33 224 957,98 239 046,74 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 34 046 614,64 34 091 304,72 KERTYNEET TILINPÄÄTÖSERÄT 1 302 978,93 675 821,10 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma 45 661 819,47 61 172 101,96 53 111 452,83 49 294 527,64 106 833 921,43 102 405 980,47 142 183 515,00 137 173 106,29 Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä Muut sijoitukset PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Kassa ja pankki VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ Vastaavaa yhteensä Vastattavaa VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ Vastattavaa yhteensä TILINPÄÄTÖS TULOSLASKELMA 1.1 - 31.12. 2014 1.1 - 31.12. 2013 4 965 099,24 139 404,92 0,00 -2 507 849,61 -763 720,71 -2 213 972,14 4 271 347,85 246 327,68 0,00 -2 295 069,70 -607 426,51 -1 801 896,73 LIIKETULOS -381 038,30 -186 717,41 Rahoitustuotot ja -kulut 1 655 592,85 -847 603,25 TULOS ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 1 274 554,55 -1 034 320,66 900 000,00 2 076 016,16 2 174 554,55 1 041 695,50 -627 157,83 3 033,20 -675 821,10 -126 827,66 1 550 429,92 239 046,74 € LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonaletumiset Liiketoiminnan muut kulut Satunnaiset erät TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Tuloverot TILIKAUDEN TULOS 71 72 TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUSKERTOMUS OY SNELLMAN AB:N YHTIÖKOKOUKSELLE Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastuse- Olemme tilintarkastaneet Oy Snellman Ab:n kirjanpidon, ti- videnssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakerto- linpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudel- mukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista ta 1.1.2014 – 31.12.2014. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon ja liitetiedot. sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakerto- HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VASTUU muksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toi- valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin näh- mintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilin- den asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä päätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hy- tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen väksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asian- oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilin- mukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten päätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toiminta- säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja va- kertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. rainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja va- perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa ti- rainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. lintarkastusevidenssiä. TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET LAUSUNTO KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkas- Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa tuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilin- EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätöss- päätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki tandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot kon- edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. sernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tulok- Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatet- sesta ja rahavirroista. tavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintar- Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta kastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintaker- tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuu- tomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja den siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mu- olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön halli- kaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön tuksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toiminta- laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvel- kertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. vollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Pietarsaari, 19.3.2015 Ernst & Young Oy KHT-yhteisö Kjell Berts KHT TILINPÄÄTÖS HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN ALLEKIRJOITUKSET TOIMINTAKERTOMUKSESTA JA TILINPÄÄTÖKSESTÄ Pietarsaari 19.3.2015 Martti VähäkangasPeter Fagerholm hallituksen puheenjohtaja Erkki Järvinen Johanna Tidström Krister SnellmanOle Snellman Leena Laitinen konsernijohtaja Tehdystä tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Pietarsaari 19.3.2015 Kjell Berts Ernst & Young Oy KHT-yhteisö 73 74 HALLINTOMALLI 2014 SNELLMAN-KONSERNIN HYVÄ HALLINTOMALLI 1. TAUSTA JA SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET suhteen ylimääräiseen yhtiökokoukseen. Tällöin kutsua Oy Snellman Ab on suomalainen listaamaton osakeyhtiö. koskevat käytännöt ovat samanlaiset kuin varsinaisen yh- Sen vastuut ja velvollisuudet määräytyvät Suomen lakien tiökokouksen suhteen. mukaisesti. Yhtiön kotipaikka on Pietarsaari. Konsernirakenteeseen kuuluu emoyhtiö Oy Snellman Ab ja sen tytäryh- Yhtiökokouksen asialistalla ovat yhtiöjärjestyksen mukai- tiöt. Päätöksenteossa noudatetaan ensisijaisesti Suomen set sekä hallituksen yhtiökokoukselle päätettäväksi tuomat osakeyhtiölakia ja yhtiöjärjestystä. Näiden lisäksi toimintaa asiat. Näistä merkittävimmät varsinaiselle yhtiökokoukselle ohjataan keskuskauppakamarin tammikuussa 2006 anta- kuuluvat asiat ovat: man kannanoton mukaisesti (”Listaamattomien yhtiöiden - yhtiöjärjestyksen muuttaminen hallinnon kehittäminen”) ja soveltuvin osin Hex Oyj:n, Kes- - osakeannista päättäminen kuskauppakamarin sekä Teollisuuden Työnantajain Keskus- - tilinpäätöksen hyväksyminen liiton joulukuussa 2003 antamaa suositusta listayhtiöiden - osakepääoman korottamisesta päättäminen hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governan- - yhtiön varojen jaosta, kuten voitonjaosta ja osakepää- ce). Ulkomaisissa yhtiöissä huomioidaan tähän hallinto- oman alentamisesta, päättäminen malliin ne poikkeukset, joita kyseisen maan lainsäädäntö ja - hallituksen jäsenten lukumäärästä ja palkkioista päättä- muut ohjeistukset velvoittavat. minen - kaikkien hallituksen jäsenten valinta - tilintarkastajan valinta 2. YHTIÖKOKOUS Snellmanin ylintä päätösvaltaa käyttävät yhtiön osakkeen- Yhtiökokouksesta laaditaan pöytäkirja. Yhtiökokouksen omistajat yhtiökokouksessa. Snellmanin operatiivisen toi- tekemät päätökset koskien nimityksiä ja voitonjakoa jul- minnan ylin päätösvalta on hallituksella, jonka alaisuudessa kaistaan yhtiökokousta seuraavassa, omistajille toimitetta- oleva konsernijohtaja (emoyhtiön toimitusjohtaja) johtaa vassa ns. pitkässä osavuosikatsauksessa. Yhtiökokouksen konsernin yhtiöiden operatiivista toimintaa organisaation- päätökset kokonaisuudessaan ilmenevät yhtiökokouksen sa välityksellä. pöytäkirjasta, josta kopio lähetetään pyynnöstä osakkeenomistajille. Snellmanin hallitus kutsuu vuosittain koolle varsinaisen yhtiökokouksen. Kokouskutsu lähetetään jokaiselle osak- Snellmanin hallituksen jäsenistä ainakin hallituksen pu- keenomistajalle henkilökohtaisesti sähköpostissa tai kirjeit- heenjohtaja on mukana yhdessä konsernijohtajan kanssa se vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta. Kutsun yhtiökokouksessa. Uudet hallituksen jäseniksi ehdolla ole- yhteydessä ilmoitetaan paikan ja ajan lisäksi yhtiökokouk- vat henkilöt kutsutaan mukaan valinnasta päättävään yhtiö- sessa käsiteltävät asiat. Osakkeenomistaja voi valtuuttaa si- kokoukseen. jaisen osallistumaan omasta puolestaan yhtiökokoukseen. Osakkeenomistajalla tai hänen valtuuttamallaan on oikeus Yhtiön tilintarkastajat eivät osallistu yhtiökokoukseen ellei ottaa tarvittaessa mukaansa yhtiökokoukseen yksi avustaja. käsittelyssä ole sellaisia asian luonteen vaatimia päätöksiä, Pääsääntöisesti varsinainen yhtiökokous pidetään maalis- joissa tilintarkastajien läsnäolo on perusteltua tai jos osak- kuun aikana. keenomistajista vähintään kaksi on esittänyt pyynnön tilintarkastajien läsnäolosta. Varsinaisen yhtiökokouksen lisäksi hallitus voi kutsua osakkeenomistajat yhtiötä koskevien merkittävien asioiden HALLINTOMALLI 2014 3. HALLITUS kirjattu emoyhtiön hallituksen työjärjestyksessä. Snellmanin hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan Työjärjestyksen mukaisesti hallitus käsittelee ja päättää aina vähintään neljä (4) ja enintään seitsemän (7) jäsentä. Yhtiö- yhtiötä koskevista taloudellisesti ja liiketoiminnallisesti tär- järjestyksen mukaan hallituksen jäsenen toimikausi on yksi keistä sekä kauaskantoisista asioista. (1) vuosi siten, että toimikausi alkaa vaalin suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy seuraavan varsinai- Hallituksen tärkeimpiin päätöksiin kuuluvat sen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus tekee vuosittain - konserni- ja toimialastrategiat yhtiökokoukselle ehdotuksen hallituksen kokoonpanosta - yritysjärjestelyt nimitysvaliokunnan valmistelun pohjalta. Yhtiökokouksen - yrityksen organisaatio tehtävänä on päättää hallituksen kokoonpanosta jokaisessa - investointipäätökset, rahoitus- ja muut vastuu- yhtiökokouksessa. sitoumukset - emo- ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajien nimitykset Corporate Governance -suosituksen mukaan hallituksen jä- - ylimmän johdon ja koko henkilökuntaa koskevat palkit- senten enemmistön tulee olla yhtiöstä riippumattomia. Yh- semis- ja kannustamisjärjestelmät tiöstä riippumattomuus jaetaan täydelliseen ja osittaiseen - muutokset konsernin ja toimialojen brändeihin ja pää- riippumattomuuteen. Täydellisesti riippumattomia ovat tökset uusista jäsenet, joilla ei ole omistusta yhtiössä eikä hallituksen jäsenyyden ohella muita riippuvuuksia yhtiöön. Tällaisia jäse- Hallitus käsittelee ja hyväksyy myös niä tulee Corporate Governance-suosituksen mukaisesti olla - tilinpäätökset hallituksen jäsenten enemmistössä vähintään kaksi henki- - budjetit löä. Osittain riippumattomiksi katsotaan jäsenet joilla on - vuosikertomukset omistussuhde yhtiöön, mutta heillä ei ole yhtiön hallituk- - operatiiviset organisaatiorakenteet sen jäsenyytensä ohella muita merkittäviä sidoksia yhtiön - ylimmän johdon nimitys ja palkkausasiat sekä hallintoelimissä eikä ole työsuhdetta yhtiössä. - konsernin johtoryhmän nimitykset Konsernijohtaja ei ole hallituksen jäsen, mutta valmistelee Hallituksen tehtäviin kuuluu myös vahvistaa tärkeimmät hallitukselle päätettäväksi tuotavat asiat ja toimii asioiden yrityksen toimintaa määrittelevät ohjeistukset ja politiikat, esittelijänä hallituksen kokouksissa. kuten - rahoituspolitiikka Hallitus valitsee vuosittain keskuudestaan varsinaista yh- - vakuutuspolitiikka tiökokousta seuraavassa perustavassa hallituksen kokouk- - riskienhallinta sessa itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. - yhtiössä noudatettavat arvot ja niihin liittyvät toiminta- Puheenjohtajan valinnassa pyritään huomioimaan riip- ohjeet puvuus yhtiöstä niin, että hallituksen puheenjohtaja olisi ensisijaisesti edellä kuvattu, osittain yhtiöstä riippumaton Hallituksen työjärjestyksessä on tarkempi kuvaus hyväksyn- (omistuksen lisäksi ei muita merkittäviä sidoksia yhtiöön) tämenettelystä ja muista hallitukselle kuuluvista tehtävistä hallituksen jäsen. Tällainen pyrkimys on sitä vahvempi, mi- ja niiden toteuttamisesta. käli konsernijohtajalla ei ole omistusta yhtiöön. Hallituksen puheenjohtajaksi ei voida valita henkilöä, jolla olisi saman- Hallitus kokoontuu vuosittain 6-8 kertaa vuosikohtaisesti aikaisesti operatiivisesti vastuullinen työ yhtiössä. Lisäksi laaditun aikataulun mukaisesti. Sen lisäksi hallitus kokoon- suositeltavana ei pidetä ratkaisua jossa sekä hallituksen tuu vuosittain strategiakokoukseen, jossa käsitellään konser- puheenjohtajalla että konsernijohtajalla on omistuksellinen nin tulevaisuuden suunnitelmia ja pitkän ajan strategioita. suhde yhtiöön. Varapuheenjohtajan valinnalle ei aseteta suosituksia riippuvuuden suhteen. Hallituksen kokousten koolle kutsumisesta ja hallituksen kokoustyöskentelystä vastaa hallituksen puheenjohtaja. Hallitus kutsuu itselleen sihteerin, joka voi olla hallitukseen kuulumaton henkilö. Hallituksen päätökseksi tulee aina enemmistön päätös. Mikäli äänestystilanteessa äänet menevät tasan, niin halli- Hallitus huolehtii yhtiölain mukaisesti hallinnon, toimin- tuksen päätökseksi tulee puheenjohtajan kannattama linja. nan ja kirjanpidon sekä varainhoidon valvonnan asianmu- Tätä periaatetta noudatetaan myös silloin, kun kyseessä on kaisesta järjestämisestä. Sen lisäksi hallituksen tehtävät on henkilövalinta. 75 76 HALLINTOMALLI 2014 4. VALIOKUNNAT Hallituksen puheenjohtaja ja konsernijohtaja käyvät infor- Snellmanilla on kaksi valiokuntaa. Valiokukunnat kokoon- matiivisia ja neuvoa antavia keskusteluja tämän ryhmän tuvat tarvittaessa valiokunnan puheenjohtajan kutsumana. kanssa. Keskusteluja voidaan käydä seuraavista aihepiireistä: 4.1. NIMITYSVALIOKUNTA (NIVA) • yrityksen valiokuntien työtehtäviin liittyvissä asioissa Valiokunnan tehtävänä on kartoittaa ehdokkaat hallituksen • omistajien tahtotila pitkällä aikavälillä jäseniksi, tiedottaa hallitusta ehdokkaista ennen yhtiöko- • suunnitteilla olevat yhtiörakenteeseen vaikuttavat mer- kousta ja tuoda esitys yhtiökokoukselle. Valiokunnalla ei ole itsenäistä päätösvaltaa. Valiokuntaan kuuluu enintään neljä kittävät muutokset • suunnitteilla olevat merkittävät yritysjärjestelyt, ostot (4) jäsentä. Omistajaneuvosto ehdottaa ja yhtiökokous valitsee vuosittain nimitysvaliokunnan jäsenet sekä nimittää tai myynnit • heistä puheenjohtajan. yhtiön pääomittamiseen tai muuten rahoituksen rakenteeseen liittyvät merkittävät toimenpiteet • omistajien riskiin vaikuttavat muut merkittävät muuValiokunta arvioi hallituksen jäsenten riippumattomuutta vuosittain Corporate Governance -suosituksen mukaisesti. tokset operatiivisessa tai hallinnollisessa toiminnassa • hallituksen yhtiökokoukselle tekemät päätösehdotukset 4.2. NIMITYS- JA PALKITSEMISVALIOKUNTA (NIPA) 6. TYTÄRYHTIÖHALLINTO Valiokunnassa on kolme (3) yhtiöstä riippumatonta halli- Emoyhtiön hallitus nimittää tytäryhtiön hallituksen. Pää- tuksen jäsentä, joista suositellaan että vähintään kaksi ovat linja on että tytäryhtiöiden hallituksen puheenjohtajaksi Corporate Governance säännösten mukaan kokonaan yhti- nimitetään tytäryhtiön omistaman emoyhtiön toimitusjoh- östä riippumattomia (ks. kohta 3 Hallitus). Konsernijohtaja taja ja muiksi jäseniksi ensisijaisesti konsernin talousjohtaja toimii asioiden esittelijänä sekä laatii kokouksista pöytäkir- ja joku muu tytäryhtiön toimintaa lähellä oleva operatiivi- jan, hän ei ole kuitenkaan valiokunnan jäsen. Hallitus valit- sen johdon edustaja. Tytäryhtiön toimitusjohtaja ei ole joh- see keskuudestaan nimitys- ja palkitsemisvaliokunta NiPa:n tamansa yhtiön hallituksen jäsen, mikäli hän ei ole vähem- vuodeksi kerrallaan. Valiokunnalla ei ole itsenäistä päätös- mistöomistajana tytäryhtiössä. valtaa. Tytäryhtiöiden hallitusten tärkeimpiä tehtäviä on huolehtia Valiokunnan tehtäviin kuuluu seuraavien asioiden valmiste- että tytäryhtiön hallinto, kirjanpito ja varainhoito on järjes- lu hallituksen päätettäväksi: tetty asianmukaisesti konserniorganisaation puitteissa ja yhtiölain vaatimusten mukaisesti. • konsernijohtajan nimittäminen ja erottaminen • konsernijohtajan ja hänen suorien alaistensa palkka ja • Tytäryhtiön strategiat, toimintasuunnitelmat, investoinnit, muut etuudet vastuusitoumukset ja muut kauaskantoiset päätökset alis- konsernijohtajan suorien alaisten nimitykset tetaan osina konsernia emoyhtiön hallituksen päätettäväk- • konsernijohtajan ja ylimpään johtoon kuuluvien henki- si. Muilta osin tytäryhtiön hallinnointia hoidetaan toimitus- löiden tulospalkkiot ja muut peruspalkan lisäksi tulevat johtajan, tytäryhtiön johtoryhmän ja konsernijohtoryhmän palkitsemiset toimesta. • lausunnon antaminen yhtiössä valmisteltuihin koko • henkilökuntaa tai sen osaa koskeviin palkitsemisjärjes- Kokonaan omistetussa yhtiössä tytäryhtiön toimitusjohta- telmiin ennen hallituksen päätöstä jan vastuu on hyvin operatiivinen ja näissä asioissa hän vas- lausunnon antaminen hallitukselle maksuun menevistä taa konsernijohtajalle. Hallitustason asiat käsitellään kon- tulospalkkioista sernin hallituksessa. Kokonaan omistetuissa tytäryhtiöissä toimiva hallitus on luonteeltaan emoyhtiön hallituksen alapuolinen organisaatio. 5. HALLITUKSEN LAAJENNETTU OMISTAJAKYTKENTÄ Alle 100 % omistetun tytäryhtiön toimitusjohtajan vastuu on Valiokuntien lisäksi hallituksella on käytettävissään laajen- operatiivisesti sama, mutta sisältää enemmän työskentelyä nettu omistajakytkentä hyvän omistajayhteistyön varmista- johtamansa yhtiön hallituksen kanssa. Tällöin hallitustason miseksi. Tätä tarkoitusta varten omistajat valitsevat keskuu- päätökset käsitellään ensin kyseisen tytäryhtiön hallituk- destaan omistajaneuvoston. sessa sen sijaan, että ne vietäisiin ilman tytäryhtiöhallituk- HALLINTOMALLI 2014 sen käsittelyä suoraan konsernin johtoryhmän kautta emo- Konsernijohtajan tehtävänä on järjestää tehokkaasti ja luo- yhtiön hallitukseen. Konsernin hallitus päättää vuosittain tettavasti yhtiön operatiivinen toiminta, sen hallinnointi ja tällaisten tytäryhtiöiden päätöskäsittelystä. Tytäryhtiön toi- varainhoito hallituksen antamien määräysten ja ohjeiden mitusjohtaja toimii asioiden valmistelijana. Konsernijohtaja mukaisesti. Konsernijohtaja vastaa hallitukselle liiketoimin- on tällaisissa hallituksissa puheenjohtajana tai jäsenenä. Vä- nasta ja sen tuloksesta, hallituksen päätösvaltaan kuuluvien hemmistöosakkailla on myös edustus kyseisessä hallituk- asioiden esittelystä, hallituksen päätösten toteuttamisesta sessa. Hallituksessa voi olla myös ulkopuolisia jäseniä ns. sekä liiketoimintojen lainmukaisuuden varmistamisesta. neuvoa antavassa roolissa. Toimialajohtajat ja emoyhtiön organisaatiossa olevat vasTytäryhtiön toimitusjohtaja vastaa tytäryhtiön omistavan tuuhenkilöt raportoivat konsernijohtajalle. Konsernijohta- emoyhtiön toimitusjohtajalle johtamansa tytäryhtiön liike- jalla on apunaan konsernin johtoryhmä, jonka kokoonpanon toiminnasta ja sen tuloksesta sekä tytäryhtiötä koskevien hän on valinnut ja hyväksyttänyt emoyhtiön hallituksella. päätösten toteuttamisesta. Vastuu liiketoimintojen lainmu- Hallitus valitsee konsernijohtajalle varamiehen. kaisuudesta on ensisijaisesti tytäryhtiön hallituksella, jossa omistavan emoyhtiön toimitusjohtaja on puheenjohtajana 9. KONSERNIJOHTORYHMÄ tai jäsenenä. Tytäryhtiön toimitusjohtajan tehtävänä on jär- Snellman-konsernissa on konsernijohtoryhmä, jonka pu- jestää tehokkaasti ja luotettavasti yhtiön operatiivinen toi- heenjohtajana on konsernijohtaja. Emoyhtiön hallitus ni- minta ja sen hallinnointi. meää johtoryhmän konsernijohtajan esityksestä. Konsernijohtoryhmällä ei ole lakiin tai yhtiöjärjestykseen perustuvaa Tytäryhtiön varainhoito on järjestetty konsernin emoyhtiön toimivaltaa. Konsernijohtoryhmän tehtävänä on konserni- toimesta. laajuisten kehityshankkeiden sekä konsernitasoisten periaatteiden ja menettelytapojen käsittely. Lisäksi konsernijohtoryhmässä käsitellään mm. konsernin ja toimialayhtiöiden 7. OSAKKUUSYHTIÖSSÄ TOIMIMINEN pitkän ajan strategioita, liiketoimintasuunnitelmia, tuloske- Snellmanin intressissä saattaa olla omistuksellinen vähem- hitystä ja Snellmanin hallituksessa käsiteltäviä asioita, joi- mistöosuus tiettyihin operatiivista toimintaa tukeviin yhti- den valmisteluun se myös osallistuu. Konsernijohtoryhmä öihin. Tällaisten yhtiöiden hallituksiin, yhtiökokouksiin tai kokoontuu säännöllisesti kuukausittain ja sen lisäksi tarvit- muihin toimielimiin osallistuminen tapahtuu Snellmanin taessa. operatiivisen johdon toimesta. Konsernin johtoryhmä päättää osallistumisesta ja henkilöstä. Tällöin operatiivisesta Konsernijohtoryhmä ei muodostu automaattisesti konser- johdosta valitaan Snellmanin edustajaksi sellainen henki- nijohtajan alapuolisesta organisaatiosta. Konsernijohtoryh- lö, jonka toimialueeseen osakkuusyhtiön toiminta lähinnä mä pyritään pitämään suppeana, jossa sen jäsenillä on koko kuuluu. konsernin toiminnan ja sen strategisen kehityksen näkökulmasta selkeä ja merkityksellinen vastuualue. Osakkuusyhtiön toimintaan osallistuva Snellmanin edustaja informoi asioista operatiivisissa hallintoelimissä ja tarvit- 10. TOIMIALAT taessa yhtiön hallitukselle. Konsernin toiminta muodostuu yhdestä tai useammasta toimialasta. Kullakin toimialalla on johtajana kyseisestä toi- Mikäli Snellmanin omistuksessa on osakkuusyhtiöitä, joi- mialasta vastaava toimialajohtaja. Silloin kun toimiala on den toiminta ei ole suoraan Snellmanin operatiiviseen toi- samalla juridinen osakeyhtiö, niin toimialan johtaja toimii mintaan kytkettyä, niin Snellmanin hallitus ottaa kantaa täl- myös kyseisen osakeyhtiön toimitusjohtajana toimitusjoh- laisten osakkuusyhtiöiden hallinnointiin osallistumisesta. tajasopimuksen valtuuttamana. Toimitusjohtajan vastuusta on määritelty enemmän koh- 8. KONSERNIJOHTAJA dassa 6 Tytäryhtiöhallinto. Emoyhtiön Oy Snellman Ab toimitusjohtaja toimii konsernijohtajana, jossa tehtävässä hän johtaa toimintaa emoyhtiön Tämän lisäksi toimialan päätösvaltaa ja velvollisuuksia on hallituksen alaisuudessa. Hallitus valitsee konsernijohtajan määritelty useissa Snellmanin operatiivisen toiminnan oh- ja erottaa konsernijohtajan nimitys- ja palkitsemisvaliokun- jeistuksissa. ta NiPa:n valmistelun pohjalta. Toimialajohtajan esimiehenä toimii konsernijohtaja. 77 78 HALLINTOMALLI 2014 11. PALKITSEMINEN 11.5. ELÄKEPOLITIIKKA Konsernijohtajalla ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajilla on Konsernin eläkepolitiikka on noudattaa pääsääntöisesti voimassaolevat toimitusjohtajasopimukset. Muilla johtoon TEL:n mukaisia ehtoja. Yhtiössä on kuitenkin aikaisemmalta kuuluvilla henkilöillä on johtajasopimukset tai työsopimus- ajalta muutamia vapaehtoisia yhtiön maksamia eläkevakuu- lain mukaiset työsopimukset. Konsernijohtajan ja hänen tuksia. Tällaiset eläkevakuutukset käsitellään yhtenä osana alaisten palkat ja palkitsemiset on alistettu nimitys- ja pal- henkilön kokonaispalkkaa. Yhtiön maksamat vapaehtoiset kitsemisvaliokunta NiPa:n käsiteltäväksi ja hallituksen pää- eläkevakuutukset on käytettävä eläkeiän varhentamiseen tettäväksi. eikä rahastoon kertynyttä pääomaa voida nostaa lisäpalkkana. 11.1. PALKKIO- JA KANNUSTINJÄRJESTELMÄT Yhtiössä ei ole käytössä optio-ohjelmaa tai muuta kannus- Mahdolliset uudet yhtiön maksamat eläkevakuutukset tu- tinjärjestelmää, jossa yhtiö antaa johdolle omia osakkeita. lee olla palkitsemisvaliokunnan hyväksymiä. Sen sijaan yrityksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunta NiPa valmistelee vuosittain hallituksen päätettäväksi johdon palkitsemisen osana koko henkilökunnan palkkio- ja kannus- 12. SISÄINEN TARKASTUS, RISKIENHALLINTA, tinjärjestelmää. Henkilökunta on jaettu tarkoituksenmu- SISÄINEN VALVONTA kaisen palkitsemisen johdosta ryhmiin. Kullakin ryhmällä Yhtiöllä ei ole omaa yhtiön taloudellista toimintaa valvovaa on omat palkitsemisen kriteerinsä. Myös palkkioiden enim- sisäisen tarkastuksen funktiota. Nk. sisäisen tarkastuksen mäismäärät voivat vaihdella ryhmien välillä. ohjelma käydään konsernijohtajan esityksestä vuosittain läpi konsernin hallituksessa. Hallitus päättää sen yhteydes- Palkitseminen perustuu aina etukäteen konsernin hallituk- sä ohjelman sisällöstä sekä määrittelee ulkopuolelta ostetta- sessa päätettyihin palkitsemisen periaatteisiin. Maksu ta- van palvelun. Tähän kuuluvat myös määräajoin tilintarkas- pahtuu tilinpäätöksen yhteydessä, palkkiokauden umpeu- tusyhteisöltä tai joltakin ulkopuoliselta tarkastustoimintaa duttua. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta NiPa käsittelee ja harjoittavalta osapuolelta ostettavat ulkopuoliset palvelut. hallitus hyväksyy kaikki palkkiot, jotka menevät maksuun. Riskienhallinnasta yhtiöllä on hallituksen vuosittain hyväksymä riskienhallintapolitiikka. Sisäinen valvonta ja tarkas- 11.2. HALLITUKSEN JÄSENTEN PALKKIOT tus perustuvat suurimmalta osalta laatujärjestelmien mu- Nimitysvaliokunta NiVa valmistelee ja yhtiökokous päättää kaiseen toimintaan. Jokaisessa tytäryhtiössä on nimitetty vuosittain hallituksen jäsenten palkkiot. Esitys toimitetaan laatupäällikkö ja hänen alaisuudessaan toimivat valvonta- hallitukselle tiedoksi ennen yhtiökokousta. Kaikki palkkiot henkilöt. maksetaan rahasuorituksina eikä yhtiön jakokelpoisia osakkeita anneta palkkiona hallitustyöstä. Lisäksi korvataan kokouksiin liittyvät matka ja muut kustannukset. Hallituksen 13. SISÄPIIRI kokouksista maksettava päiväraha maksetaan verottajan hy- Listaamattoman yhtiön luonteesta johtuen Snellmanissa väksymän enimmäismäärän mukaisesti. ei ole käytössä sisäpiirirekisteriä eikä ohjeistusta sellaisesta toiminnasta. Sen sijaan pysyvään sisäpiiriin Snellmanis- 11.3. KONSERNIJOHTAJAN PALKITSEMINEN sa katsotaan kuuluvan Snellmanin hallitus ja konsernin Hallitus vahvistaa vuosittain nimitys- ja palkitsemisvalio- johtoryhmä kokonaisuudessaan. Sisäpiirillä Snellmanissa kunta NiPa:n ehdotuksesta konsernijohtajan palkan ja mah- tarkoitetaan luottamuksellista suhtautumista sellaisiin val- dollisen tulospalkkion määrän. Konsernijohtajan eläköity- mistelussa oleviin hankkeisiin, joissa julkisuus tai tiedon minen on työeläkejärjestelmän mukaan. leviäminen on vahingollista tai haitallista joko Snellmanille tai hankkeessa mukana olevalle sopimuskumppanille. 11.4. MUUN JOHDON PALKITSEMINEN Konsernin tytäryhtiöiden toimitusjohtajien kanssa on laa- Monissa tapauksissa Snellman tekee toisen ulkopuolisen dittu toistaiseksi voimassaolevat toimitusjohtajasopimuk- osapuolen kanssa salassapitosopimuksen kyseisen hank- set. Muulla johdolla on johtajasopimukset tai työlainsää- keen käsittelyn ajaksi. Tällaiset salassapitosopimukset vel- dännön alaiset työsopimukset. Kaikkien konsernijohtajan voittavat ilman erillistä sopimista aina tässä mainitun sisä- alaisten palkat ja palkkiot käsitellään nimitys- ja palkitse- piirin jäseniä. misvaliokunta NiPa:ssa ja päätetään hallituksessa. Perheyhtiön toimintamallista, yrittäjähenkisestä suvusta ja laajasta lähipiiristä johtuen yhtiöllä on poikkeuksellisen HALLINTOMALLI 2014 paljon mahdollisuuksia sisäpiirin keskeisen liiketoiminnan sena arvona käytetään verottajalta saatua viimeisintä laskel- harjoittamiseen. Tällaisesta on selvä liiketoiminnallinen maa, jota oikaistaan vastaamaan tilikauden tilannetta. etu, mutta siihen saattaa sisältyä myös riskejä liittyen arkaluontoiseen tietoon yrityksestä. Hallitus päättää yhtiökokoukselle vietävän osinkoehdotuksensa oman arvionsa ja teknisen laskelman suosituksen Snellmanin hallitus on ottanut kantaa ja linjannut toimin- pohjalta. taohjeet hallitustyölle ja ulkopuoliselle liiketoiminnalle. Snellmanin palveluksessa olevat henkilöt voivat halutes- Ennen yhtiökokoukselle annettavaa suositusta osingoksi, saan harjoittaa yksityistä yritystoimintaa tai hoitaa luotta- hallituksen puheenjohtaja tiedottaa Omistajaneuvostoa mustehtäviä Snellmanin ulkopuolisissa yrityksissä tietyin niistä tekijöistä, jotka ovat vaikuttaneet hallituksen osinko- rajauksin. Hallitustyöhön tarvitaan Snellmanilla yhtiön suositukseen. suostumus. Hallitustyöskentely ei saa olla ristiriidassa tai kilpailevaa Snellman konsernin liiketoiminnan kanssa. Ulkopuolinen työ ei myöskään saa ajallisesti häiritä henkilön 16. OSAKESARJAT varsinaista palkallista työtä Snellmanilla. Samat rajoitteet Yhtiöllä on A- ja B-osakesarjat, jotka eroavat toisistaan ai- koskevat myös sivutoimen harjoittamista tai omaa yksityis- noastaan osakkeiden tuottaman äänimäärän suhteen. tä tulonlähdettä. A-osake tuottaa yhtiökokouksessa kymmenen (10) ääntä ja B-osake yhden (1) äänen. Äänestettäessä yhtiökokouksen päätökseksi tulee osakeyhtiölain mukaisesti se esitys, jota 14. TILINTARKASTUS on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Yhtiöllä on tilintarkastajana Keskuskauppakamarin hyväk- Osakeyhtiölain mukaan on kuitenkin useita asioita, mm. symä tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastaja valitaan vuosit- yhtiöjärjestyksen muutos ja päätös suunnatusta osakean- tain yhtiökokouksessa. Tilintarkastajan toimikausi päättyy nista, jolloin päätöksen syntyminen edellyttää lain vaati- aina ensimmäisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiöko- man korotetun määräenemmistön suhteessa osakkeiden kouksen päättyessä. lukumäärään ja osakkeiden tuottamiin ääniin. Osakkeiden luovuttamisesta on yhtiöjärjestyksessä rajattu vain suoraan Tilintarkastajan pääasiallinen tehtävä on todentaa, että ti- alenevalle sukupolvelle. linpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot konsernin yhtiöiden tuloksista. Tilintarkastaja antaa suorittamastaan tarkastuk- Yhtiöjärjestyksessä on osakkeiden lunastusta koskeva lau- sesta tilintarkastuskertomuksen yhtiökokoukselle. Lisäksi seke. Sen mukaisesti hallitus esittää yhtiökokouksen pää- tilintarkastaja tarkastaa myös hallinnon lainmukaisuutta tettäväksi vuosittain osakkeiden lunastushinnan. ja toiminnan oikeellisuutta. Tilintarkastaja raportoi havainnoistaan kerran vuodessa hallitukselle. Yhtiöjärjestyksessä ei ole äänileikkureita. Emoyhtiössä Oy Snellman Ab ei myöskään ole osakassopimuksia. Yhtiö ilmoittaa vuosikertomuksessaan tilikauden aikana tilintarkastajalle maksetut palkkiot. 17. LUNASTUSVELVOLLISUUS JA OMIEN OSAKKEIDEN HANKINTA 15. OSINKOPOLITIIKKA Kun osake siirtyy uudelle osakkeenomistajalle, on yhtiöllä Osinkoehdotusta tehtäessä hallitus arvioi yrityksen talou- ensisijainen ja nykyisillä osakkeenomistajilla toissijainen dellista tilannetta ottaen huomioon ensisijaisesti yrityksen lunastusoikeus seuraavasti: soliditeetin, toimintavuoden tuloksen sekä hallituksen arvion yrityksen tulevaisuuden näkymistä ja soliditeetin kehityksestä. • Lunastettaessa vahvistetaan osakkeen hinta laskemalla substanssi- ja tuottoarvon painotettu keskiarvo, jonka tilintarkastajat ovat laskeneet viimeisen vuositilintar- Päätöksen tueksi yhtiöllä on tekninen laskentamalli osin- kastuksen yhteydessä ja jonka hallitus on hyväksynyt. gon määräytymisestä. Laskentamallin perusteella määri- Tuottoarvon laskelman korkona käytetään hallituksen tellään osakkeiden jako-osuus määräytyen korkoerästä ja vahvistamaa sisäistä korkoa. yrityksen taloudellisesta tilanteesta. Korkoerä on laskettu • Osakkeen siirtymisestä uudelle omistajalle on ilmoi- osakkeiden matemaattisesta arvosta. Hallitus päättää kor- tettava välittömästi yrityksen hallitukselle tai konser- kokantana käytettävän prosentin suuruuden. Matemaatti- nijohtajalle. Hallituksen on tämän jälkeen neljäntoista 79 80 HALLINTOMALLI 2014 päivän kuluessa ilmoituksen saapumisesta selvitettävä dote ja sitä voidaan tilata yhtiöltä ja se on luettavissa myös jos yritys aikoo lunastaa osakkeen. Ilmoitus osakkeen yhtiön kotisivuilla. siirtymisestä uudelle omistajalle sekä miten yritys aikoo käyttää lunastusoikeuttaan, on ilmoitettava nykyi- Yhtiössä on erilaisia henkilökunnalle, asiakkaille, tuottajille sille osakkeenomistajille kirjallisesti. Jos yritys ei käytä ja omistajille tarkoitettuja painettuja julkaisuja. Näissä ker- lunastusoikeuttaan on nykyisten osakkeenomistajien, rotaan yhtiön taloudellisesta tilanteesta lähinnä mennei- jotka aikovat käyttää omaa lunastusoikeuttaan, esitet- syyden ja nykyhetken valossa. tävä lunastusvaatimuksensa hallitukselle tai konserni- • johtajalle. Tämän on tapahduttava yhden kuukauden Kuukausittaista yhtiön tulosta ja toiminnan kehitystä seu- sisällä siitä, kun ilmoitus osakkeen siirtymisestä on saa- rataan erilaisin taloudellisin ja toiminnallisin raportein. tu. Hallituksen on tämän jälkeen yhden viikon kuluessa Kuukausikohtainen raportointi on vain operatiivisen organi- viimeksi mainitusta päivämäärästä ilmoitettava kenelle saation ja hallituksen käytettävissä. Organisaatio laatii myös osake on siirtynyt, mitä lunastusvaatimuksia on tehty ja lyhyen kuukausittaisen katsauksen, joka jaetaan operatiivi- kenen toimesta. selle organisaatiolle ja hallitukselle. Jos useammat osakkeenomistajat esittävät lunastusvaatimuksen on osakkeet jaettava heidän välillään suhtees- Yhtiön sisäisistä asioista tiedotetaan yhteisissä konsernijoh- sa heidän osakeomistukseensa luovutusajankohtana ja tajan tai toimialajohtajien vetämissä tiedotustilaisuuksissa mahdolliset loput arpomalla. Lunastushinta on suoritet- sen lisäksi mitä toimiva organisaatio kanavoi operatiivista tava neljäntoista päivän kuluessa lunastusvaatimuksen informaatiota. Tiedottaminen perustuu oman henkilökun- tekemisestä. nan luotettavuuteen ja sen mukaisesti isoista päätöksistä • Erimielisyyksissä koskien lunastusoikeutta tai lunastushintaa asian ratkaisee yrityksen tilintarkastajan ja tiedottamisesta huolehditaan aina ensin omalle henkilökunnalle. lausunto. Mahdolliset riita-asiat ratkaistaan välimiesmenettelyssä, jolloin välimiehen nimittää yrityksen ti- Konsernin ulkoinen tiedottaminen on ensisijaisesti kon- lintarkastaja. Selvityksen kustannukset maksaa yritys. sernijohtajan vastuulla. Konsernin ulkoisessa viestinnässä • Yritys voi jaettavilla varoilla hankkia omia osakkeita. konsernijohtajaa avustaa konsernin tiedottaja. Toimialakoh- Tällöin osakkeen lunastushinta lasketaan samoin kuin taisesta ulkoisesta viestinnästä vastaa jokaisen toimialan kohdassa 1 on kuvattu. toimitusjohtaja. Erityisasemassa olevat tiedottamiset, esim. • Yhtiön lunastusoikeus A- ja B-osakkeisiin ei synny siir- markkinointiin tai alkutuotantoon liittyvät asiat tiedote- rettäessä suoraan alenevassa sukupolvessa olevalle hen- taan omia ammatillisia kanavia hyväksikäyttäen. Ulkoisesta kilölle. tiedottamisesta on annettu erillinen ohjeistus. Yllämainittu ehto on kirjattava osaketodistukseen, osake- Kriisitilanteita varten konsernissa on myös CMT –ryhmä kirjaan ja mahdollisesti annettavaan väliaikaistodistukseen. (Crises Management Team). CMT –ryhmä kutsutaan koolle sellaisissa kriisitilanteissa, joita normaali liiketoiminta organisaatio ei kykene hoitamaan. Kriisitilanteissa ulkoisesta 18. TIEDOTTAMINEN ja sisäisestä viestinnästä vastaa CMT –ryhmä, jonka puheen- Snellmanin tuloksesta, toiminnasta ja lähiajan näkemyksis- johtajana toimii konsernijohtaja. Kriisin aikana ulkoisia tä raportoidaan kolmen kuukauden välein. Tällainen ns. pit- tiedotteita, lausuntoja tai haastatteluita ei yrityksessä saa kä kvartaaliraportti toimitetaan sähköpostitse tai pyynnös- antaa kukaan muu kuin CMT –ryhmän puheenjohtajan ni- tä postitse osakkeenomistajille. Kvartaaliraportista tehdään meämä henkilö. Kriisiviestinnästä on annettu erillinen oh- ns. lyhyempi versio, joka raportoidaan yhtiön sisäisesti koko jeistus. henkilökunnalle. Kvartaaliraporttia ei kuitenkaan julkaista yhtiön kotisivuilla, eikä julkisissa tiedotusvälineissä. Konsernin sisäisen viestinnän suunnittelu ja toteuttaminen on konsernin tiedottajan vastuulla. Tilinpäätökseen, talou- Yhtiö julkaisee tilikausittain tilinpäätöstiedotteen ja vuosi- dellisiin asioihin ja henkilöstöasioihin kohdistuva tiedon kertomuksen. Tilinpäätös lähetetään osakkeenomistajille jakaminen suoritetaan yhteistyössä talousosaston ja hen- yhtiökokouksen kutsun yhteydessä. Vuosikertomus postite- kilöstöosaston kanssa. Sisäisestä viestinnästä on annettu taan osakkeenomistajille noin kuukauden kuluessa yhtiöko- erillinen ohjeistus. kouksesta. Vuosikertomus on vapaasti jaettavissa oleva tie- HALLINTOMALLI 2014 19. OMISTAJIEN TOIMIELIMET Omistajat ovat muodostaneet omistustensa hoitamiseen kaksi osakeyhtiölain ulkopuolella olevaa toimielintä, perheneuvoston ja omistajaneuvoston. 19.1. PERHENEUVOSTO Perheneuvoston toiminnalla osakkeenomistajat edistävät aktiivista omistajuutta. Perheneuvoston rooli on olla yhtiön omistajuuteen sitouttava elin. Perheneuvostolla ei ole päätösvaltaa eikä hallinnointioikeutta yhtiön asioiden suhteen. Perheneuvosto kokoontuu puheenjohtajansa kutsumana muutamia kertoja vuodessa. Yhtiökokous voi hallituksen ehdotuksen mukaisesti siirtää yhtiön voittovaroista perheneuvoston jaettavaksi lahjoituksina hyväntekeväisyyteen tai muutoin yhtiön arvopohjaa tukevaan toimintaan. Perheneuvosto antaa lahjoituksista selvityksen yhtiön hallitukselle Perheneuvosto nimittää tarvittaessa eri komiteat hoitamaan mm. lahjoituksia, perheisiin liittyviä asioita tai muita omistajia yhdistäviä asioita. 19.2. OMISTAJANEUVOSTO Omistajaneuvosto seuraa läheltä yhtiön toimintaa ja voi tarvittaessa edustaa omistajien yhteistä näkemystä silloin kun hallitus tahtoo saada päätöksensä ankkuroitua vahvemmin omistajien kanssa. Tällaisista asioista on kuvaus kohdassa 5. Yhtiökokous päättää periaatteista, jonka mukaan Omistajaneuvoston jäsenet valitaan tai vaihtoehtoisesti valinta suoritetaan yhtiökokouksessa. 20. VOIMAANTULO Tämä ”Snellman-konsernin hyvä hallintomalli” astuu voimaan hallituksen hyväksymänä ensimmäistä kertaa 1.9.2008. Sen jälkeen hallitus vahvistaa sen ja hyväksyy siihen mahdollisesti tehdyt muutokset aina vuosittain hallituskautensa alussa. 81 KONSERNI FOOD SERVICE Oy Snellman Ab Kuusisaarentie 1 68600 Pietarsaari Puh. Fax Icecool Oy (06) 786 6111 (06) 786 6104 [email protected] LIHANJALOSTUS Jäspilänkatu 27 04250 Kerava Puh. Fax (09) 5657 680 (09) 5657 6868 www.icecool.fi [email protected] Snellmanin Lihanjalostus Oy Snellman Trading AB Kuusisaarentie 1 68600 Pietarsaari Puh. Fax (06) 786 6111 (06) 786 6104 Svärdvägen 11 C 182 33 Danderyd Sverige Myyntikonttori Jäspilänkatu 27 04250 Kerava Puh. Fax (09) 77495 620 (09) 2715 209 [email protected] www.snellman.fi [email protected] + 46 (0) 8 446 57 40 PANINI Mr. Panini Oy Figen Oy PL 319 60101 Seinäjoki Puh. Fax www.figen.fi [email protected] (06) 424 1000 (06) 424 1041 VALMISRUOKA Snellmanin Kokkikartano Oy Jäspilänkatu 27 04250 Kerava Puh. Puh. Fax (09) 77495 620 (09) 2715 209 Jäspilänkatu 27 04250 Kerava Puh. (09) 7749 5730 www.panini.fi www.mrpanini.se www.mrpanini.no [email protected] [email protected] [email protected] ELÄINRUOKA Oy MUSH Ltd Meijeritie 4 68600 Pietarsaari Puh. (06) 786 6111 [email protected] [email protected] Carolines Kök AB MUSH GmbH Svarvarvägen 4 B 132 38 Saltsjö-Boo Sverige Puh. Fax + 46 8 747 14 40 + 46 8 747 15 50 [email protected] Oberstrasse 88 DE-20149 Hamburg Saksa [email protected] Pietarsaari Tuomikylä Ulvila Längelmäki Kerava Tukholma Hampuri
