Tilinpäätös ja toimintakertomus 1.5.2014 - 30.4.2015

Transcription

Tilinpäätös
ja
toimintakertomus
1.5.2014 - 30.4.2015
2
Sisällysluettelo
Toimintakertomus ......................................................................................................... 4
Toimintaympäristö ....................................................................................................... 4
Konsernin keskeiset tunnusluvut ................................................................................. 6
Kehitys liiketoimintasegmenteittäin .............................................................................. 7
Liikevaihto segmenteittäin ........................................................................................ 7
Liiketulos segmenteittäin .......................................................................................... 7
Turvetuotteet ............................................................................................................ 8
Puupolttoaineet ........................................................................................................ 8
Lämpö ja sähkö ........................................................................................................ 9
Kekkilä-konserni ..................................................................................................... 10
Vapo Timber Oy ..................................................................................................... 11
Muut toiminnot........................................................................................................ 11
Kassavirta, investoinnit ja rahoitus............................................................................. 11
Muutokset organisaatiossa ........................................................................................ 12
Konsernirakenteen muutokset ja sisäiset yritysjärjestelyt .......................................... 13
Toimintaan sisältyvä luontainen kausivaihtelu ........................................................... 13
Henkilöstö .................................................................................................................. 14
Tutkimus- ja kehitystoiminta ...................................................................................... 14
Ympäristövastuu ........................................................................................................ 16
Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät ....................................................................... 17
Tulevaisuuden näkymät ............................................................................................. 20
Vapo Oy:n osakepääoma ja omistus ......................................................................... 21
Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä ................................................................... 21
Konsernitilinpäätös 2015, IFRS .................................................................................. 22
Konsernin laaja tuloslaskelma ................................................................................... 22
Konsernitase .............................................................................................................. 23
Konsernin rahavirtalaskelma ..................................................................................... 24
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista ..................................................... 25
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS .................................................................... 26
Yhtiön perustiedot ...................................................................................................... 26
1. Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet ............................................................ 27
2. Segmentti-informaatio............................................................................................ 33
3. Myydyt toiminnot .................................................................................................... 35
4. Yrityshankinnat ...................................................................................................... 36
5. Liiketoiminnan muut tuotot ..................................................................................... 37
6. Materiaalit ja palvelut ............................................................................................. 37
7. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut.................................................................... 37
8. Poistot ja arvonalentumiset .................................................................................... 38
9. Liiketoiminnan muut kulut ja tilintarkastajien palkkiot ............................................. 39
10. Rahoitustuotot ja –kulut ....................................................................................... 39
11. Tuloverot .............................................................................................................. 40
12. Aineettomat hyödykkeet ...................................................................................... 40
13. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ................................................................ 43
14. Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä ............................................................... 45
15. Myytävissä olevat sijoitukset ................................................................................ 46
3
16. Pitkäaikaiset saamiset ......................................................................................... 46
17. Muut pitkäaikaiset sijoitukset ............................................................................... 46
18. Laskennalliset verot ............................................................................................. 47
19. Vaihto-omaisuus .................................................................................................. 48
20. Myyntisaamiset ja muut saamiset ........................................................................ 48
21. Rahavarat ............................................................................................................ 49
22. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot ..................................................................... 49
23. Rahoitusvelat ....................................................................................................... 49
24. Pitkäaikaiset korottomat velat .............................................................................. 50
25. Varaukset ............................................................................................................ 51
26. Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat .................................................................... 51
27. Rahoitus- ja hyödykeriskien hallinta..................................................................... 52
28. Rahoitusvarojen ja –velkojen käyvät arvot ........................................................... 55
29. Tytäryhtiöt ja olennaiset määräysvallattomien omistajien osuudet ...................... 56
30. Vastuusitoumukset .............................................................................................. 57
31. Lähipiiritapahtumat .............................................................................................. 58
Emoyhtiön tilinpäätös 2015, FAS ............................................................................... 60
Emoyhtiön tuloslaskelma ........................................................................................... 60
Emoyhtiön tase .......................................................................................................... 60
Emoyhtiön rahavirtalaskelma ..................................................................................... 61
Emoyhtiön liitetiedot................................................................................................... 62
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet ............................................................................ 72
Konsernin tunnusluvut 2010-2015 ............................................................................. 73
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus ............................................... 74
Tilinpäätösmerkintä.................................................................................................... 74
4
Toimintakertomus
Toimintaympäristö
Vapo on monipuolinen energiayhtiö, joka tuottaa vastuullisesti energiaa muun muassa
turpeesta ja puupolttoaineista. Yrityksen tavoitteena on olla toimitusvarmin, vastuullisin
ja osaavin paikallisia, kotimaisia polttoaineita tarjoava ja näitä lämpöratkaisuissa
hyödyntävä yritys. Vapo on tärkeä osa paikallista energiainfrastruktuuria Suomessa,
Ruotsissa ja Virossa. Sahayhtiö Vapo Timber Oy ja Kekkilä-konserni ovat osa Vapokonsernia.
Alla on esitetty Vapo-konsernin tilikauden tärkeimmät tunnusluvut. Vertailun
helpottamiseksi toimintakertomuksen tekstiosassa on esitetty edellisen vuoden
vastaavan ajanjakson tilintarkastamattomat tiedot 12 kuukaudelta. Vapon edellinen
tilintarkastettu tilikausi oli 16 kuukauden mittainen.
Tilikausi lukuina:
 Konsernin liikevaihto tilikaudelta 1.5.2014-30.4.2015 oli 486,9 milj. euroa (596,2 milj.
euroa 1.5.2013-30.4.2014).
 Käyttökate (EBITDA) oli 74,7 milj. euroa, 15,3 prosenttia liikevaihdosta (76,5 milj.
euroa, 12,8 %).
 Liiketulos oli 36,9 milj. euroa, 7,6 prosenttia liikevaihdosta (25,8 milj. euroa, 4,6 %).
Liiketulos sisältää kertaluonteisia eriä 2,5 milj. euroa (-13,0 milj. euroa).
 Sijoitetun pääoman tuotto ennen veroja (pre-tax ROIC, ed. 12 kk) oli 5,4 prosenttia
(3,8 %).
 Vapaa kassavirta ennen veroja oli -25,1 milj. euroa (19,4 milj. euroa).
 Bruttoinvestoinnit olivat 88,4 milj. euroa, suhde poistoihin 2,3 (49,7 milj. euroa, 1,0).
 Nettoinvestoinnit olivat 67,1 milj. euroa, suhde poistoihin 1,7 (14,8 milj. euroa, 0,3).
 Omavaraisuusaste 30.4.2015 oli 37,9 prosenttia (40,2 %).
 Korolliset nettovelat 30.4.2015 olivat 393,1 milj. euroa (329,0 milj. euroa).
 Korollisten nettovelkojen suhde käyttökatteeseen (net debt / EBITDA, ed. 12 kk)
30.4.2015 oli 5,3 (4,4).
 Energiaturvetta toimitettiin 10,5 TWh (10,4 TWh).
Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny päättyneestä tilivuodesta: vastuullisuus ja
asiakaslähtöisyys päättyneen tilivuoden pääteemat
Vapon päättynyt tilivuosi oli haastava, mutta mielenkiintoinen. Vuoden 2014 aikana
toteutetut yritysjärjestelyt, muun muassa pellettiyhteisyritys Lantmännen Agroenergi
AB:n kanssa ja Hankasalmen sahan myynti, näkyvät konsernin liikevaihdon
supistumisena 486,9 milj. euroon (596,2 milj. euroa 1.5.2013-30.4.2014). Vapon
liiketulos, 36,9 milj. euroa kuitenkin vahvistui edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan
verrattuna (25,8 milj. euroa), kun kaikki liiketoiminnot tekivät positiivisen liiketuloksen.
5
Vapo uudisti strategiaansa viime vuoden aikana ja yhtiön tavoitteena on tulla maailman
parhaaksi osaajaksi lähienergian arvoketjussa. Vapon keskeinen asiakaslupaus
energialiiketoiminnassa on toimitusvarmuus. Tämä näkyi Vapossa tietoisena
päätöksenä nostaa polttoaineiden varmuusvarastoja, mikä tekee Vaposta alan
toimitusvarmimman yrityksen. Vapo panostaa myös kasvuun erityisesti
lämpöliiketoiminnassa, ja tätä tavoitetta tuki viime tilikauden liiketoimintakaupat, joilla
yhtiö osti Etelä-Ruotsissa Åstorpin ja Suomessa Tuusulan ja Karkkilan
kaukolämpöliiketoiminnat sekä Sysmän kaukolämpöverkon. Nämä strategiset
panostukset toimitusvarmuuteen ja lämpöliiketoiminnan kasvuun näkyivät myös
tilikauden vapaassa kassavirrassa (ennen veroja), joka oli -25,1 milj. euroa (19,4 milj.
euroa).
Viime kesän turvetuotantokausi oli supistuvista pinta-aloista huolimatta hyvä. Suomessa
saavutettiin yli 80 prosenttia turvetuotannon tavoitteesta, mikä tarkoitti noin 15 miljoonaa
kuutiometriä turvetta. Kun sähkön hinta pysyi alhaisena ja lämmityskausi oli
keskimääräistä lämpimämpi, on Vapolla tilikauden päättyessä polttoainevarastoja noin
puolentoista vuoden kulutusta vastaava määrä.
Energiaturpeen polttoainevero laski vuoden 2015 alussa 4,9 eurosta 3,4 euroon
megawattitunnilta. Metsähakkeen sähköntuotannon tuki nousi vastaavasti.
Samanaikaisesti tuontipolttoaineiden verotus kiristyi. Verojen ja tukitasojen muutosten
kokonaisvaikutus markkinoihin ja yhtiön tulokseen näkyy selvemmin vasta seuraavalla
lämmityskaudella. Yhtiö odottaa uudelta hallitukselta konkreettisia toimenpiteitä
energiaomavaraisuuden kehittämiseksi ja energiaturpeen veron alentamista
suunnitellusti vuonna 2016 1,9 euroon megawattitunnilta eli vuoden 2012 tasolle.
Vastuu ympäristöstä on tärkeä osa Vapon jokapäiväistä liiketoimintaa. Yhtiö sitoutui
kolme vuotta sitten kansainvälisestikin ainutlaatuiseen ympäristöohjelmaan.
Tiikerinloikka-nimellä toteutetun hankkeen yksi tavoitteista oli parhaan
vesienkäsittelyteknologian (BAT) käyttöönotto kaikilla turvetuotantoalueilla vuoden 2014
loppuun mennessä. Tässä onnistuttiin erinomaisesti ja nyt alkavalla tuotantokaudella
turvetta tuotetaan ainoastaan alueilla, joissa vesienkäsittely on parasta BAT-tasoa.
Muita ohjelman tavoitteita olivat muun muassa ympäristötarkastusten tehostaminen ja
entistä aktiivisempi tiedottaminen turpeen käytön kokonaisvaikutuksista. Suomme
Netissä -verkkosivusto on yksi toteutetuista palveluista, missä jokainen voi seurata
Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden tilaa ja eri maankäyttömuotojen kuormitusta
vesistöalueittain.
Kaiken kaikkiaan Vapo on investoinut lähes 30 milj. euroa ympäristöohjelman
toteuttamiseen vuosina 2012–2014. Lisäksi Vapo on asettanut lähivuosien tavoitteeksi
kiintoaine- ja humuskuormituksen pienentämisen uusilla turvetuotantoalueilla siten, että
kuormitus on turvetuotannon aloituksen jälkeen pienempi kuin saman suon
lähtötilanteessa ennen turvetuotantoa. Vapo jatkaa myös investointejaan voima- ja
lämpölaitoksiin ilmastolle haitallisten päästöjen pienentämiseksi, energiatehokkuuden
parantamiseksi ja öljyn käytön vähentämiseksi.
6
Konsernin keskeiset tunnusluvut
1-4/2015
1-4/2014
5/20144/2015
1/20134/2014
1-12/2012
Liikevaihto
Liikevoitto (EBIT)
% liikevaihdosta
Liikevoitto (EBIT) ennen arvonalentumisia
% liikevaihdosta
Tilikauden tulos
195,1
26,0
13,3
26,8
13,8
19,6
230,7
18,4
8,0
21,5
9,3
5,4
486,9
36,9
7,6
37,6
7,7
19,8
847,4
50,0
5,9
53,9
6,4
22,7
652,9
9,1
1,4
9,7
1,5
6,1
Käyttökate (EBITDA)
+/- Käyttöpääoman muutos
- Nettoinvestoinnit
Vapaa kassavirta ennen veroja
Bruttoinvestoinnit
Sijoitetun pääoman tuotto % *
Sijoitetun pääoman tuotto % ennen arvonalentumisia *
Oman pääoman tuotto % *
35,5
0,7
-31,1
5,1
33,6
32,1
18,4
14,1
64,7
10,3
74,7
-32,7
-67,1
-25,1
88,4
5,4
5,5
6,6
110,8
-27,4
-21,6
61,9
57,5
3,8
4,4
1,3
52,1
39,1
-26,9
64,4
48,0
1,3
1,4
2,1
838,2
305,4
393,1
37,9
5,3
128,7
786,9
305,2
329,0
40,2
4,4
110,3
801,2
294,7
355,9
37,7
6,8
120,7
961
1091
1154
MEUR
Taseen loppusumma
Oma pääoma
Korolliset nettovelat
Omavaraisuusaste %
Korolliset nettovelat/käyttökate
Nettovelkaantumisaste %
Henkilöstö, keskimäärin
*) Edelliset 12 kuukautta
Emoyhtiön keskeisimmät tunnusluvut päättyneeltä tilikaudelta olivat liikevaihto 244,8
milj. euroa (377,0 milj. euroa), käyttökate 70,1 milj. euroa (77,2 milj. euroa), liikevoitto
46,2 milj. euroa (48,3 milj. euroa) sekä omavaraisuusaste 33,5 % (34,1 %).
Vertailutiedot ovat edellisen tilintarkastetun 16 kuukauden pituisen tilikauden tiedot.
7
Kehitys liiketoimintasegmenteittäin
Liikevaihto segmenteittäin
1-4/2015
1-4/2014
Muutos %
5/2014 4/2015
5/20134/2014*
Muutos %
1/20134/2014
Turvetuotteet
76,8
77,7
-1,2
171,7
175,1
-1,9
264,2
Energiaturve
68,8
75,2
-8,5
150,1
148,6
1,0
235,5
MEUR
Ympäristöturve
9,4
8,7
7,6
25,4
26,6
-4,4
34,9
Puupolttoaineet
29,6
47,9
-38,2
75,8
119,2
-36,4
182,1
Metsäpolttoaineet
16,5
18,6
-11,5
40,1
48,0
-16,4
69,5
Pelletti
13,1
29,3
-55,2
35,8
71,4
-49,9
113,0
Lämpö ja sähkö
40,9
42,5
-3,8
94,2
95,5
-1,3
143,9
Kekkilä-konserni
35,0
35,7
-2,1
87,1
95,7
-9,0
125,7
Vapo Timber
29,5
40,6
-27,5
89,0
140,4
-36,6
179,7
0,4
2,8
-86,3
8,6
10,7
-19,3
13,4
0,0
0,0
0,0
2,8
-26,4
13,4
0,4
0,0
Segmenttien välinen liikevaihto
-17,1
-16,6
Yhteensä
195,1
230,7
Muut
Forest BtL
Mustankorkea
Konsernihallinto ja Liiketoimintojen
yhteiset
0,0
0,0
7,8
10,6
0,8
0,1
-2,5
-39,6
-40,4
2,1
-61,6
-15,4
486,9
596,2
-18,3
847,4
-100,0
0,0
0,0
Segmentin liikevaihto sisältää sisäisen myynnin toiselle segmentille. * Vertailutiedot 5/2013-4/2014 ovat tilintarkastamattomat.
Liiketulos segmenteittäin
1-4/2015
1-4/2014
Muutos %
5/2014 4/2015
5/20134/2014*
Muutos %
1/20134/2014
Turvetuotteet
16,2
16,7
-3,1
33,7
35,7
-5,6
56,7
Energiaturve
14,8
16,1
-7,7
30,0
32,1
-6,6
52,0
Ympäristöturve
1,3
0,6
114,4
3,8
3,7
2,6
4,7
Puupolttoaineet
MEUR
3,4
2,8
22,1
2,7
2,1
29,3
2,8
Metsäpolttoaineet
0,4
1,5
-73,1
0,9
1,0
-13,5
1,2
Pelletti
3,0
1,3
132,0
1,8
1,0
71,0
1,5
7,8
4,7
67,5
6,7
2,3
186,8
9,3
Lämpö ja sähkö
Kekkilä-konserni
3,3
1,7
100,6
1,1
0,9
22,3
1,7
Vapo Timber
-0,1
-0,3
70,7
0,6
-3,0
120,2
-5,2
Muut
-4,7
-8,2
43,0
-12,7
-14,4
11,6
-17,0
0,0
-4,1
100,2
-0,6
-5,0
88,3
-5,5
0,0
0,7
-100,0
1,8
2,7
-34,8
2,9
-4,7
-4,8
2,4
-13,9
-12,1
-15,0
-14,4
0,1
1,1
-94,3
4,8
2,2
123,8
1,6
26,0
18,4
41,6
36,9
25,8
42,8
50,0
Forest BtL
Mustankorkea
Konsernihallinto ja
Liiketoimintojen yhteiset
Eliminoinnit
Yhteensä
Segmentin liiketuloslaskennassa konsernin sisäiset liiketapahtumat on arvostettu markkinahintaisina. * Vertailutiedot 5/2013-4/2014 ovat tilintarkastamattomat.
8
Turvetuotteet
Liiketoiminta-alue koostuu energiaja ympäristöturveliiketoiminnoista ja käsittää
Suomen, Ruotsin ja Baltian liiketoiminnat.
Turvetuotteet -liiketoiminta-alueen liikevaihto tammi-huhtikuussa oli 76,8 milj. euroa
(77,7 milj. euroa), josta energiaturpeen osuus oli 68,8 milj. euroa (75,2 milj, euroa) ja
ympäristöturpeen 9,4 milj. euroa (8,7 milj. euroa). Kauden liiketulos oli 16,2 milj. euroa
(16,7 milj. euroa). Liiketulokseen sisältyy kertaluonteisia eriä -0,9 milj. euroa.
Energiaturvetta toimitettiin yhteensä 4,76 TWh (4,87 TWh). Tästä Suomen toimitukset
olivat 4,31 TWh, Ruotsin 0,36 TWh ja Baltian 0,09 TWh.
Liiketoiminta-alueen liikevaihto koko tilikaudelta oli 171,7 milj. euroa (175,1 milj. euroa),
liiketulos oli 33,7 milj. euroa (35,7 milj. euroa). Tilikauden energiaturvetoimitukset olivat
yhteensä 10,5 TWh (10,4 TWh). Tästä Suomen toimitukset olivat 9,5 TWh, Ruotsin 0,8
TWh ja Baltian 0,2 TWh.
Kesän 2014 turvetuotanto onnistui kokonaisuutena hyvin, minkä johdosta hyvälaatuista
energiaja ympäristöturvetta on tarjolla riittävästi. Alhainen sähkön hinta,
keskimääräistä lämpimämpi lämmityskausi sekä kilpailevien polttoaineiden, etenkin
kivihiilen, alhainen hinta heikensi turpeen kysyntää. Turveveron muutos vuoden 2015
alussa ei vielä vaikuttanut tilikauden myyntiin.
Puupolttoaineet
Liiketoiminta-alue koostuu metsäpolttoaineet- ja pellettiliiketoiminnoista Suomessa,
Ruotsissa ja Virossa.
Liiketoiminta-alueen liikevaihto oli tammi-huhtikuussa 29,6 milj. euroa (47,9 milj. euroa).
Kauden liiketulos oli 3,4 milj. euroa (2,8 milj. euroa). Koko tilikauden liikevaihto oli 75,8
milj. euroa (119,2 milj. euroa) ja liiketulos 2,7 milj. euroa (2,1 milj. euroa).
Metsäpolttoaineiden ja sahateollisuuden sivutuotteiden liikevaihto oli tammi-huhtikuussa
16,5 milj. euroa (18,6 milj. euroa) ja liiketulos 0,4 milj. euroa (1,5 milj. euroa).
Metsäpolttoaineita myytiin tammi-huhtikuussa 764 GWh (908 GWh). Suomessa
metsäpolttoaineita myytiin kyseisenä aikana 640 GWh (788 GWh), Baltiassa ja
Ruotsissa yhteensä 124 GWh (120 GWh).
Pelletin liikevaihto oli viimeisellä vuosikolmanneksella 13,1 milj. euroa (29,3 milj. euroa)
ja liiketulos 3,0 milj. euroa sis. kertaeriä 0,5 milj. euroa (1,3 milj. euroa). Eroa
vertailuvuoden liikevaihtoon selittää Ruotsin pellettiliiketoiminta, joka yhdistettiin
liiketoimintasiirtona Lantmännen Agroenergin vastaavien liiketoimintojen kanssa
kesäkuussa 2014. Suomen pellettiliiketoiminnan tammi-huhtikuun liikevaihto oli 11,5
milj. euroa (13,4 milj. euroa) ja liiketulos 1,1 milj. euroa (0,7 milj. euroa). Tammi-
9
huhtikuussa pellettiä toimitettiin Suomessa yhteensä 68 000 tonnia (81 000 tonnia).
Tästä vientiä ja konsernin sisäistä myyntiä oli 31 000 tonnia (35 000 tonnia).
Lämmin talvi vähensi metsäpolttoaineiden kysyntää, jonka seurauksena
polttoainehankintaa on vastaavasti supistettu. Myös sahojen sivutuotteiden tarjonnan
kasvu on omalta osaltaan vähentänyt metsäpolttoaineiden kysyntää. Vientimarkkinoiden
tukkeutumisen, lämpimän talven ja kotimaisen pellettikulutuksen oletettua hitaamman
kasvun seurauksena puupellettien toimitusmäärät jäivät jälkeen vertailuvuodesta.
Lämpö ja sähkö
Liiketoiminta-alue tuottaa asiakkailleen lämpöä, höyryä ja sähköä Suomessa, Ruotsissa ja
Baltiassa.
Liiketoiminta-alueen liikevaihto oli tammi-huhtikuussa 40,9 milj. euroa (42,5 milj. euroa). Kauden
liiketulos oli 7,8 milj. euroa (4,7 milj. euroa). Liiketulos sisältää kertaluonteisia eriä -0,6 milj.
euroa (-3,0 milj. euroa).
Lämmön ja höyryn toimitukset asiakkaille olivat yhteensä 696 GWh (702 GWh). Sähkön myynti
oli 51 GWh (56 GWh). Suomessa lämpöä ja höyryä toimitettiin yhteensä 509 GWh (523 GWh)
ja sähköä myytiin 51 GWh (56 GWh). Ruotsissa lämpöä ja höyryä toimitettiin yhteensä 175
GWh (166 GWh) ja Virossa 12 GWh (13 GWh).
Liiketoiminta-alueen edelleen jatkuneet investoinnit energiatehokkuuteen näkyivät tertiaalin
tuloksessa, joka oli vuodentakaista jaksoa parempi, huolimatta alhaisemmasta liikevaihdosta.
Energiatehokkuusinvestoinnit yhdessä turveveron laskun kanssa mahdollistivat osaltaan
kaukolämmön hinnan laskemisen osassa Vapon kaukolämpöverkoista.
Liiketoiminta-alueen liikevaihto koko tilikaudella oli 94,2 milj. euroa (95,5 milj. euroa). Kauden
liiketulos oli 6,7 milj. euroa (2,3 milj. euroa). Liiketulos sisältää kertaluonteisia eriä -0,6 milj.
euroa (-2,7 milj. euroa). Lämmön ja höyryn toimitukset asiakkaille olivat yhteensä 1 572 GWh
(1 501 GWh). Sähkön myynti oli 90 GWh (109 GWh).
Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alueen tuottamasta lämmöstä, höyrystä ja sähköstä 52 prosenttia
(58 %) tuotettiin puupolttoaineilla, 42 prosenttia (34 %) turpeella ja 6 prosenttia (8 %) fossiilisilla
polttoaineilla.
Yhtiön uudistetun strategian mukaisesti Vapo jatkoi tilikaudella lämpöliiketoiminnan
kasvattamista ostamalla Ruotsissa Åstorpin ja Suomessa Tuusulan ja Karkkilan
kaukolämpöliiketoiminnat sekä Sysmän kaukolämpöverkon.
10
Kekkilä-konserni
Kekkilä-konserni valmistaa ja markkinoi puutarha-alan korkealaatuisia kasvualustoja ja
lannoitteita kuluttajille, ammattiviljelijöille ja viherrakentajille. Yhtiöillä on tuotantoa
Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Norjassa.
Kekkilä-konsernin liikevaihto oli tammi-huhtikuussa 35,0 milj. euroa (35,7 milj. euroa).
Kauden liiketulos oli 3,3 milj. euroa (1,7 milj. euroa). Vertailuvuoden liiketulokseen
sisältyy kertaluonteisia eriä yhteensä -1,5 milj. euroa.
Kuluttajaliiketoiminnan liikevaihto tammi-huhtikuussa oli 19,9 milj. euroa (20,5 milj.
euroa). Ammattiviljelijä-liiketoiminnan liikevaihto kasvoi 0,4 milj. eurolla ollen 10,9 milj.
euroa (10,5 milj. euroa). Viherrakentamisliiketoiminnan liikevaihto säilyi 2,1 milj. eurossa
(2,1 milj. euroa) haastavasta markkinatilanteesta huolimatta.
Ympäristöhuoltoliiketoiminnan liikevaihto oli 1,1 milj. euroa (1,7 milj. euroa).
Liikevaihdon laskuun on vaikuttanut Varkauden kompostointiliiketoiminnan myynti sekä
kiristynyt kilpailu jätteidenkäsittelymarkkinalla.
Kekkilä-konsernin koko tilikauden liikevaihto oli 87,1 milj. euroa (95,7 milj. euroa).
Kuluttajaliiketoiminnan osuus liikevaihdosta oli 40,6 milj. euroa (48,6 milj. euroa),
ammattiviljelysegmentin 27,0 milj. euroa (26,1 milj. euroa), viherrakentamisliiketoiminnan 12,9 milj. euroa (14,2 milj. euroa) ja ympäristöhuoltoliiketoiminnan 4,4
milj. euroa (5,5 milj. euroa). Liikevaihdon laskuun vaikutti ennen kaikkea kahden
myyntisesongin ajoittuminen vertailutilikaudelle kuluttajaliiketoiminnassa. Lisäksi
talouden taantuma näkyy kuluttajakysynnän sekä viherrakentamisinvestointien laskuna.
Ammattiviljelyliiketoiminnassa liikevaihto kasvoi erityisesti Latinalaisessa Amerikassa,
Keski-Idässä ja Aasiassa, missä myös kokonaismarkkinanäkymät ovat hyvät. Euroopan
markkinatilanne on haastava. Kekkilä-konsernin koko tilikauden liiketulos oli 1,1 milj.
euroa (0,9 milj. euroa sisältäen kertaeriä -1,5 milj. euroa).
Tilikauden aikana Kekkilä-konsernin liiketoimintaa suunnattiin ydinliiketoimintoihin
myymällä pakkaamattomien ammattiviljelytuotteiden liiketoiminta Ruotsissa Weibuls
Horto AB:lle. Kekkilä-konsernin ruotsalainen tytäryhtiö, Hasselfors Garden AB jatkaa
tuotteiden valmistusta sopimusvalmistajana. Suomessa Kekkilä Oy möi Mikkelin
kompostointilaitoksen Metsäsairila Oy:lle, mutta jatkaa kompostointilaitoksen
operaattorina.
11
Vapo Timber Oy
Vapo Timber Oy:n liiketoimintaan kuuluu Lieksan ja Nurmeksen sahat.
Vapo Timberin liikevaihto oli tammi-huhtikuussa 29,5 milj. euroa (40,6 milj. euroa).
Kauden liiketulos oli -0,1 milj. euroa (-0,3 milj. euroa). Koko tilikauden liikevaihto oli 89,0
milj. euroa (140,4 milj. euroa) ja liiketulos 0,6 milj. euroa (-3,0 milj. euroa). Vertailuluvut
sisältävät vielä Hankasalmen sahan, joka myytiin tammikuussa 2014.
Lieksan ja Nurmeksen sahoilta toimitettiin sahatavaraa tammi-huhtikuussa yhteensä
127 000 kuutiometriä (138 000 m3). Koko tilikauden toimitukset olivat 376 000
kuutiometriä, mikä oli 3 prosenttia vähemmän kuin edellisen 12 kuukauden aikana.
Muut toiminnot
Konsernihallinnon ja muiden liiketoimintojen vaikutus tilikauden liiketulokseen oli
-12,7 milj. euroa (-14,4 milj. euroa). Liiketulos sisältää kertaluonteisia eriä 3,1 milj. euroa
(-7,0 milj. euroa).
Muihin liiketoimintoihin sisältyy joulukuussa myyty Mustankorkea Oy sekä Forest BtL
Oy, jonka operatiivinen toiminta lakkautettiin vuoden 2014 aikana. Mustankorkean
osuus tilikauden liiketulokseen oli 1,8 milj. euroa (2,7 milj. euroa) ja Forest BtL:n
-0,6 milj. euroa (-5,0 milj. euroa).
Kassavirta, investoinnit ja rahoitus
Vapaa kassavirta ennen veroja oli -25,1 milj. euroa (19,4 milj. euroa). Käyttökate
(EBITDA) oli 74,7 milj. euroa (76,5 milj. euroa), käyttöpääoma lisääntyi pienentäen
kassavirtaa 32,7 milj. eurolla (vertailukauden käyttöpääoma lisääntyi 33,5 milj. euroa).
Päättyneen tilikauden bruttoinvestoinnit olivat 88,4 milj. euroa eli 225 prosenttia
poistojen määrästä (49,7 milj. euroa 100 %). Tilivuoden merkittävimmät investoinnit
kohdistuivat lämpöliiketoiminnan kasvattamiseen Suomessa ja Ruotsissa,
energiatehokkuusinvestointeihin sekä turvetuotannon vesistöpäästöjen vähentämiseen
ja uusien tuotantoalueiden valmisteluun ja hankintaan. Bruttoinvestointeja kasvatti
myöskin 50 prosentin osuus Ruotsin uudesta pellettiyhtiöstä Agroenergi Neova Pellets
AB:stä, johon sijoitettiin Vapon tytäryhtiön Neova AB:n pellettiliiketoiminta. Turvetuotteet
-liiketoiminta-alueen bruttoinvestoinnit olivat 32,4 milj. euroa, Puupolttoaineet liiketoiminta-alueen 18,3 milj. euroa, Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alueen 31,3 milj.
euroa, Vapo Timber Oy:n 0,5 milj. euroa ja Kekkilä-konsernin 4,2 milj. euroa. Konsernin
muut investoinnit olivat 1,7 milj. euroa. Nettoinvestoinnit olivat 67,1 milj. euroa (14,8 milj.
euroa).
12
Korolliset nettovelat olivat tilikauden lopussa 393,1 milj. euroa (329,0 milj. euroa).
Korolliset nettovelat sisältävät Vapon tytäryhtiössä olevan 5 milj. euron pääomalainan.
Korollisten nettovelkojen suhde käyttökatteeseen (net debt/EBITDA) 30.4.2015 oli 5,3
(4,4). Lyhytaikainen korollinen velka oli 112,4 milj. euroa (92,0 milj. euroa). Vapon
pitkäaikaisista korollisista veloista 51,6 % on omavaraisuuteen sidotun kovenanttiehdon
piirissä, jonka ehdot täyttyivät katsauskauden lopussa. Omavaraisuusaste oli tilikauden
lopussa 37,9 prosenttia (40,2 %) ja nettovelkaantumisaste 128,7 prosenttia (110,3 %).
Konsernin taseen loppusumma oli 838,2 milj. euroa (786,9 milj. euroa). Konsernin
nettorahoituserät olivat -13,5 milj. euroa (-17,2 milj. euroa tilikaudella 1.1.2013 –
30.4.2014). Nettorahoituserät olivat 2,8 prosenttia liikevaihdosta (2,0 %).
Muutokset organisaatiossa
Vuoden 2015 alussa Vapo uudisti organisaatiorakennettaan. Yhtiö pyrkii uudistetun
strategian mukaisesti parantamaan asiakaspalvelua ja tehostamaan toimintaansa koko
energia-arvoketjussa. Tämän johdosta aikaisemmin erilliset turve- ja puupolttoaineet liiketoiminta-alueet on Vapo Oy:ssä yhdistetty yhdeksi Polttoaineet -liiketoimintaalueeksi, jota johtaa Pasi Koivisto. Markus Hassinen jatkaa Lämpö ja sähkö
-liiketoiminta-alueen johtajana ja Jyrki Vainionpää Vapo Oy:n operatiivisena johtajana
vastaten Suomen ja Viron alueorganisaatioista.
Uuden Vapo Ventures -liiketoiminta-alueen tavoitteena on kehittää ja kaupallistaa
innovatiivisia liiketoimintaratkaisuja yhtiön vahvuuksien pohjalta. Vapo Ventures liiketoimintaa johtaa Mia Suominen.
Konsernin organisaatiorakennetta on vuonna 2015 uudistettu holding-mallin mukaisesti
ja operatiivista toimintaa tukevia hallinnollisia tehtäviä on viety lähemmäksi
liiketoimintoja. Vapon johtamismallin mukaisesti konsernin tytäryhtiöitä johtavat niiden
omat hallitukset. Vapon energialiiketoiminta muodostaa tiiviin kokonaisuuden, jota
ohjataan eri maayhtiöissä yhtenäisenä toimintana liiketoimintojen väliset synergiat
maksimoiden. Tämän seurauksena Vapo muuttaa raportointiaan tilivuodesta 2016
alkaen ja raportointisegmentit muodostavat jatkossa erillisyhtiöt nykyisten liiketoimintaalueiden sijaan.
13
Konsernirakenteen muutokset ja sisäiset yritysjärjestelyt
Vapo Oy osti 8.5.2014 Urjalassa sijaitsevan Hanhisuon Kasvuturve Oy:n. Hankinta
kasvatti Lounaan alueen tuotantopinta-alaa 190 hehtaarilla vastaamaan alueen energiaja ympäristöturpeen kysyntään.
Vapon tytäryhtiö Neova AB hankki 2.6.2014 solmitulla sopimuksella 50 prosentin
osuuden Ruotsissa toimivan Lantmännen AB:n omistamasta Agroenergi AB:stä
sijoittamalla siihen apportina pellettiliiketoimintansa. Agroenergi AB:n nimi muutettiin
Agroenergi Neova Pellets AB:ksi. Uusi yhtiö on puupellettien markkinajohtaja Ruotsissa.
Yhtiön tulos yhdistellään Vapo-konsernin tilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä.
Vapo Oy sopi jo vuonna 2012 Mustankorkea Oy:n myynnistä Jyväskylän kaupungille ja
kauppa saatiin päätökseen joulukuussa 2014.
Ruotsissa turvetuotantoyhtiö Torvförädling i Sverige AB fuusioitiin emoyhtiö Hasselfors
Garden AB:hen joulukuussa 2014. Norjassa vuonna 2013 ostettu Höstekompaniet AS
fuusioitiin osaksi Hasselfors Garden AS:ää helmikuussa 2015.
Vapo Timber Oy toteutti 31.12.2014 liiketoimintasiirron, jolla Pohjois-Karjalan
sahausliiketoiminta eriytettiin yhtiön muusta toiminnasta. Sahausliiketoiminta jatkui
1.1.2015 alkaen Vapo Timber Oy:n nimellä. Alkuperäinen yhtiö jäi Vapo Oy:n kokonaan
omistamaksi tytäryhtiöksi nimellä Kuuhanka Timber Oy. Yhtiö on fuusioitu emoyhtiöön
huhtikuussa 2015.
Vapon Puolan yhtiö lopetettiin keväällä 2015.
Toimintaan sisältyvä luontainen kausivaihtelu
Vuodenaikojen mukaan vaihteleva lämmitystarve tuo syklisyyttä Vapon
energialiiketoimintaan. Ensimmäinen vuosikolmannes toukokuusta elokuuhun keskittyy
polttoaineiden tuotantoon ja hankintaan, kun taas tilivuoden toinen vuosikolmannes
käynnistää varsinaisen lämmityskauden ja polttoainetoimitusten määrä kasvaa.
Tilikauden viimeinen kolmannes on yhtiön lämmön, sähkön ja polttoaineiden myynnin
kannalta vahvin jakso.
Kekkilän ja Vapo Timberin liiketoiminnat ovat myös alttiita kausivaihteluille parhaimman
kysynnän ajoittuessa kevääseen. Lisäksi yleinen taloudellinen tilanne heijastuu sekä
kuluttajien ostokäyttäytymiseen että rakentamisinvestointeihin tuoden vaihtelua
molempien yhtiöiden tulokseen.
14
Henkilöstö
Vapo-konsernin henkilöstö keskimäärin:
5/2014 4/2015
1/2013 4/2014
1.1.31.12.2012
Suomi
707
759
770
Muut maat
254
332
384
Yhteensä
961
1 091
1 154
Vapo-konsernin henkilöstö segmenteittäin, keskimäärin:
5/2014 4/2015
Turvetuotteet
1/2013 4/2014
1.1.31.12.2012
290
305
369
Puupolttoaineet
78
149
128
Lämpö ja sähkö
113
108
115
Kekkilä-konserni
248
227
217
Vapo Timber
107
170
185
Muut
125
132
140
Yhteensä
961
1 091
1 154
Konsernin YT-neuvottelukunta kokoontui tilikauden 1.5.2014-30.4.2015 aikana yhden
kerran. Yhtiökohtaiset Vapo Oy:n ja Kekkilä Oy:n YT-neuvottelukunnat kokoontuivat
kaksi kertaa tilikauden aikana. Vapo Timber Oy:n YT-neuvottelukunta kokoontui viisi
kertaa tilikauden aikana.
Vapo Oy myi Mustankorkea Oy:n Jyväskylän kaupungille jo vuonna 2012, mutta kauppa
saatiin lopulliseen päätökseen joulukuussa 2014. Kaupan mukana siirtyi 20 työntekijää,
joista 19 vakituista.
Tutkimus- ja kehitystoiminta
Konsernin tutkimus- ja kehitystoiminnan panostukset tilikaudelta 1.5.2014-30.4.2015
olivat yhteensä 1,3 milj. euroa (7,3 milj. euroa 1.1.2013-30.4.2014), mikä on 0,3
prosenttia liikevaihdosta (0,8 %).
15
Turvetuotannon tutkimus- ja kehitystoiminnassa tilivuoden painopistealueina olivat
turvetuotannon ympäristöasioiden kehittäminen sekä turvetuotantomenetelmien
operatiivinen kehittäminen. Luonnonmukaisia puhdistusprosesseja hyödyntäviä
vesienkäsittelymenetelmiä kehitettiin, tärkeimpänä esimerkkinä MOF-projekti
(Minimized Water Outflow). Projektissa aloitettiin tutkimus jalostettujen pajujen
haihdunnan hyödyntämisestä turvetuotannon vesienkäsittelyssä. Lisäksi selvitettiin ja
kokeiltiin myös muita luonnonkasvillisuutta hyödyntäviä vesienpuhdistusmenetelmiä.
Vapon vuonna 2011 käynnistämä energiapuun aktiivituotantoprojekti yhteistyössä
Luonnonvarakeskuksen (ent. METLA), VTT:n, Suomen ympäristökeskuksen ja
Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa päättyi alkuvuodesta 2015. Projektin
tavoitteena oli tehokkaan ja ympäristöystävällisen energiapuun
aktiivituotantomenetelmän kehittäminen osaksi puupolttoaineiden raaka-ainereserviä,
jossa yhdistyvät suonpohjien hyötykäyttö ja tuhkan hyödyntäminen lannoitteena.
Projektissa saatuja lupaavia tuloksia on jo päästy ottamaan osaksi päivittäistä toimintaa.
Vapo oli mukana VTT:n toteuttamassa Humusvesihankkeessa, joka päättyi vuoden
2014 lopussa. Hankkeen tavoitteena oli kehittää menetelmiä turvemaiden humusvesien
puhdistamiseksi maamineraaleja käyttäen.
Kuluneelle kaudella päättyivät myös monivuotiset SulKa- ja SuHE-hankkeet, joissa
tutkittiin kuormituksen muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä ja kuormituksen
hallintamenetelmiä sekä happamien sulfaattimaiden vaikutuksia turvetuotannossa.
Yhteistyökumppaneina hankkeissa olivat muun muassa VTT, Suomen
ympäristökeskus, Oulun yliopisto, Åbo Akademi ja Metsäntutkimuslaitos sekä alan
konsulttitoimistot.
Bioenergia ry:n tilauksesta valmistuivat uudet selvitykset turvetuotannon
ominaiskuormituksesta sekä ylivirtaamatilanteiden vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu.
Molempien selvitysten tekijänä oli Pöyry Finland Oy. Vapo osallistui molempien
selvitysten ohjausryhmätyöhön ja toimitti molempiin kattavasti aineistoa.
Uutena tutkimusaiheena päättyneellä tilikaudella aloitettiin turpeen ja valumavesien
raskasmetallipitoisuuksien selvittämishanke. Projekti toteutetaan turvealan
yhteisprojektina. Hankkeeseen on saatu myös rahoitusta Energiateollisuus ry:n
Ympäristöpoolilta vuosille 2015 ja 2016.
Vedenlaadun seuraamiseksi Vapo on hankkinut jatkuvatoimisen mittauksen
kokonaispalvelun Valmetilta. Tavoitteemme on asentaa 30 automaattista mittalaitetta
vuoden 2015 loppuun mennessä. Tällä hetkellä mittareita on asennettu
turvetuotantoalueille 30 eri kohteeseen ja 3 mittaria vertailukohteille ympäri Suomea.
Kaikkiaan 21 mitta-aseman tulokset ovat jo saatavilla verkkopalvelussa, joista kaksi
tuottaa vertailutietoa kohteista, joissa turvetuotantoa ei ole. Jatkuvatoimiset mittalaitteet
mittaavat vedenlaatua tunneittain ja niiden tuottama data on nähtävissä Valmetin
verkkosivuilla (www.valmet.com/ymparistodatapalvelu).
16
Turvetuotantomenetelmien sääriippuvuuden vähentämiseksi ja kuivatustehokkuuden
parantamiseksi kehitettiin tuotantoalueiden ojitus- ja ojienpuhdistusmenetelmiä.
Menetelmät parantavat tuotannon tehostumisen ohella vesienkäsittelyn tehokkuutta.
Palaturpeen tuotannossa tutkittiin palaturpeen kuivaustapoja ja aloitettiin uuden
kokoojavaunun kehittäminen yhteistyössä Peatmax Oy:n kanssa. Uusi PMK-15kokoojavaunu parantaa pinta-aloiltaan pienten tuotantoalueiden
hyödyntämismahdollisuuksia.
Vuoden 2015 alussa käynnistyi Vapo Ventures -yksikkö, jonka tavoitteena on kehittää
uusia liikeideoita yhtiön olemassa olevien vahvuuksien pohjalta. Uudet
liiketoimintaratkaisut liittyvät luonnonvarojen kestävään käyttöön jalostusasteen
nostamiseksi energiatuotteiksi tai uusiksi käyttöhyödykkeiksi. Uuden Ventures -yksikön
alla toimii myös Clean Waters -liiketoiminta, joka kehittää uusia luonnonmukaisia
vesienkäsittelyratkaisuja muun muassa maa- ja metsätalouteen sekä kaupunkien
hulevesien hallintaan.
Ympäristövastuu
Tilikaudella 1.5.2014-30.4.2015 Vapo jatkoi investointeja turvetuotannon
ympäristösitoumusten toteuttamiseksi.
Vapo sai vuonna 2014 päätökseen kolmen vuoden hankkeen
vesienkäsittelymenetelmien tehostamiseksi, jonka seurauksena kaikki yhtiön
turvetuotantoalueet ovat parhaimman käytettävissä olevan teknologian (BAT) mukaisia
tulevalla tuotantokaudella. Lisäksi noin 2 000 hehtaarin alueella päätettiin lopettaa
turvetuotanto. Turvetuotantoalueiden omaehtoisia ympäristötarkastuksia jatkettiin
tehostetusti. Urakoitsijat tarkastivat vesienkäsittelyrakenteet tuotantokaudella kahden
viikon välein, minkä lisäksi yhtiön 23 tarkastajaa tarkastivat säännöllisesti kaikki
tuotantoalueet. ELY-keskukset tekevät tarkastuksia neljän vuoden välein. Vuonna 2014
viranomaistarkastuksia toteutettiin noin 150 tuotantoalueella.
Vapo jatkoi luontoarvoltaan merkittävien soiden myyntiä suojelutarkoituksiin.
Neuvotteluja käytiin Ympäristöministeriön ja Metsähallituksen kanssa. Sopimukseen
menneen tilikauden aikana päästiin 422 hehtaarin osalta. Neuvotteluja jatketaan.
Vapo on sitoutunut luvituspolitiikassaan siihen, että uusia tuotantoalueita haetaan vain
ojitetuille turvemaille. Lisäksi Vapo on sitoutunut siihen, että vuoden 2016 jälkeen
avattavien uusien tuotantosoiden alapuolisiin vesistöihin kohdistuva kiintoaine- ja
humuskuormitus on alhaisempi verrattuna ennen turvetuotantoa olleeseen tilanteeseen.
Tavoitteena on, että tuotannon päätyttyä tuotantoalueet siirretään seuraavaan
maankäyttömuotoon tai ennallistetaan mahdollisimman pian. Näiden sitoumusten
toteuttamiseksi Vapo käynnisti Puhdas vesi- ja Tarkkailut 100 -projektit, joiden aikana
tarkkaillaan noin 100 kohteessa uusien tuotantoalueiden vesistövaikutuksia ennen
mahdollista turvetuotannon aloittamista. Maankäyttösuunnitelmat vuosille 2013-2014
17
laadittiin 7 200 hehtaarille, joissa toimenpiteet on vuoden 2014 loppuun mennessä
pääosin toteutettu.
Vuonna 2014 jatkettiin logistiikan ympäristöturvallisuuskortti -koulutuksia, jonka
kohderyhmänä on Vapon kuormaus- ja kuljetusyrittäjät sekä logistiikkapuolen oma
henkilöstö. Koulutuksen suoritti tilikauden aikana 47 henkilöä. Koulutus on osa Vapon
kolmivuotista ympäristökoulutusohjelmaa 2012-2014.
Konsernin ympäristöinvestoinnit olivat 10,5 milj. euroa (13,1 milj. euroa), jotka
koostuivat pääasiassa turvetuotannon vesiensuojelurakenteiden
tehostamistoimenpiteistä. Tilikauden ympäristönsuojelukustannukset ilman oman
henkilöstön työpanosta olivat yhteensä 21,4 milj. euroa (20,7 milj. euroa). Ne koostuivat
pääasiassa turvetuotannon kustannuksista, kuten vesiensuojelurakenteiden ylläpidosta
ja kuormitustarkkailuista.
Tuotannossa ollut turveala oli Suomessa 41 000 hehtaaria kesällä 2014 (43 000 ha
kesä 2013). Uusia alueita saatiin tuotantoon 1 238 hehtaaria tilikauden loppuun
mennessä (1 242 ha). Tilikauden aikana tuotantoalueita poistui tuotannosta yhteensä
3 764 hehtaaria (3 195 ha).
Seuraavaan maankäyttömuotoon siirrettiin 4 185 hehtaaria (3 746 ha), josta 838
hehtaaria myytiin (1 299 ha). Alueita siirrettiin metsitettäviksi 1 174 hehtaaria (791 ha),
pelloiksi 146 hehtaaria (296 ha) ja kosteikoiksi tai lintujärviksi 250 hehtaaria (143 ha).
Maanomistajille alueita palautettiin 1 777 hehtaaria (1 217 ha). Tuotannosta
poistuneiden soiden ennallistamisesta aiheutuvien kustannuksiin varaudutaan
jälkikäyttövarauksella, jolla katetaan tuotannon päättymisen jälkeisten vesiensuojelun,
vesistön kuormituksen, maisemoinnin ja muiden ennallistamistoimenpiteiden
kustannukset.
Vuonna 2014 Vapossa jatkettiin omien voima- ja lämpölaitosten monivuotista
kehitysohjelmaa rikki- ja hiukkaspäästöjen alentamiseksi, energiatehokkuuden
parantamiseksi ja öljyn käytön vähentämiseksi. Vuoden 2014 merkittävin hanke oli
investointi Forssan voimalaitoksen savukaasupesuriin, joka otettiin käyttöön
syyskuussa. Seuraava merkittävä investointi toteutetaan Sotkamon voimalaitoksella,
jossa modernisoidaan kattila ja investoidaan savukaasupesuriin.
Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät
Regulaatioriskit
Poliittisella ja lainsäädännöllisellä ympäristöllä on selvä vaikutus Vapon liiketoimintoihin.
Vapon turveliiketoiminnan ja Suomen energiaomavaraisuuden kannalta merkittävä riski
on tiukentuvista tulkinnanvaraisista säädöksistä aiheutuva ympäristölupien saannin
epävarmuus. Tämä osittain jo toteutunut riski estää ja hidastaa turvetuotantoalueiden
käyttöönottoa asiakkaiden tarpeisiin riittävässä määrin. Vapo on toteuttanut viimeisten
18
kolmen vuoden aikana 30 milj. euron investointiohjelman tuotantoalueiden
ympäristönsuojeluun sekä tehostettuun vesienkäsittelyyn turvetuotannon
toimintaedellytysten turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. Vapo hakee ympäristölupia ja
avaa uusia tuotantoalueita valtioneuvoston hyväksymän suo- ja turvemaiden strategian
linjausten mukaisesti vain luonnontilaltaan muuttuneille ojitetuille turvemaille.
Jatkuvasti muuttuvat säännökset muodostavat regulaatioriskin, joka vaikeuttaa
energiasektorin investointeja ja pitkäjänteistä kehittämistä. Polttoturpeen vero laski
vuoden 2015 alussa 3,40 euroon megawattitunnilta samalla, kun metsähakkeen
tuotantotukea nostettiin 15,90 euroon megawattitunnilta. Suomen
energiaomavaraisuuden kasvattaminen kotimaisten polttoaineiden kysyntää tukemalla
edellyttääkin turveveron laskemista suunnitellusti vuoden 2012 tasolle eli 1,90 euroon
megawattitunnilta ensi vuonna.
Polttolaitosten päästörajoja tiukennetaan osin tulkinnanvaraisten säännösten
perusteella, jolloin viranomaisten lupapäätökset perustuvat parhaan saatavissa olevan
teknologian (BAT) vaatimuksiin. Nämä vaatimukset voivat syntyä asiantuntijatyön
tuloksena, joka ei perustu oikeisiin referenssilaitoksiin. Väärin asetetut BAT-vaatimukset
voivat vähentää kotimaisten polttoaineiden käyttöä merkittävästi.
Kiinteiden puuperäisten polttoaineiden kestävyyskriteerit ovat käsittelyssä EU:ssa ja
Suomessa. Riippuen tulevien säännösten sisällöstä, ne muodostavat uhkan
puuperäisen energian käytölle.
Markkinariskit
Vapon polttoaine-, sahaus-, ja sähkön tuotanto -liiketoimintoihin liittyy merkittäviä
markkinariskejä sekä lopputuotteen hinnan ja volyymin että raaka-aineen hinnan ja
saatavuuden osalta.
Pelletin kysyntä on kasvanut Euroopassa vuosi vuodelta energiayhtiöiden korvatessa
fossiilisia polttoaineita puulla. Kysynnän kasvu on lisännyt pelletin tuotantoa
Euroopassa. Myös tuonti Euroopan ulkopuolelta tulee kasvamaan, kun etenkin
Yhdysvaltojen arvioidaan lisäävän merkittävästi pellettituotantoaan. Markkinoiden
kasvaessa raaka-aineen saatavuus ja hinta ovat avainasemassa kilpailukyvyn
varmistamiseksi.
Puupolttoaineiden kannattavuusriskiä on pyritty hallitsemaan kehittämällä logistisia
prosesseja ja asiakkuuksien hallintaa. Erityistä painoa on laitettu polttoaineiden laadun
kehittämiseen ja varastoinnin aiheuttamien laatutappioiden vähentämiseen.
Euroopan taloustilanne vaikuttaa merkittävästi rakentamisinvestointeihin ja sitä kautta
sahatavaran kysyntään. Markkinoiden nopeaa elpymistä ei ole odotettavissa, minkä
vuoksi sahat hakevat kasvua myös päämarkkina-alueiden ulkopuolelta erityisesti
Aasiasta. Sahatavaran tuotantoa optimoidaan joustavasti puulajikohtaisen
markkinatilanteen mukaan. Taloustilanne vaikuttaa myös energian kysyntään.
19
Lämpö ja sähkö -liiketoimintaan vaikuttavat sähkö-, polttoaine-, sekä
lämmitysmarkkinoiden kehitykset. Sähkön hinta Suomessa säilyi matalalla tasolla
tilikauden ajan pienentäen sähkön myynnistä saatuja tuottoja. Polttoainemarkkinoilla
öljyn hinnan merkittävä aleneminen näkyi positiivisesti kustannusten laskuna, mutta
vaikutti heikentävästi myyntiin, kun asiakkaat lykkäsivät päätöksiä öljyn korvaamisesta
kotimaisilla polttoaineilla. Lämmitysmarkkinoilla kaukolämmön kanssa kilpailevien
lämmitysmuotojen kustannukset pysyivät pääosin entisellä tasollaan, ja kaukolämpö
säilytti kilpailukykynsä. Uudet lämmitysmuodot, eri lämmitysmuotojen yhdistelmät ja
energian säästö tulee ottaa huomioon kaukolämpöliiketoiminnan kehittämisessä.
Sääriskit
Vapon liiketoimintoihin laajasti vaikuttava yhteinen riski on sääolosuhteet. Talvella
lämpötila vaikuttaa ulkoisten ja sisäisten asiakkaiden polttoaineostoihin sekä omien
lämpö- ja voimalaitosten käyntiasteeseen. Keväällä sääolosuhteet ratkaisevat
puutarhakaupan myyntivolyymin. Kesäaikana sään vaikutus kohdistuu biopolttoaineiden
ja ympäristötuotteiden tuotantomääriin sekä laatuun.
Keväällä 2015 turvevarastot ovat ennätyksellisen korkealla tasolla hyvän
turvetuotantokesän 2014 ja odotettua alhaisemman kysynnän johdosta. Vapo
tavoittelee toimitus- ja huoltovarmuuden turvaavia varastoja, mutta tuottaa vain
ennakoitua kysyntää vasten. Tämä tarkoittaa joillakin alueilla tuotantotavoitteen
supistamista verrattuna vuoteen 2014. Tämän seurauksena turveurakoitsijoiden
hankkiminen tulevaisuudessa voi vaikeutua urakoitsijoiden poistuessa markkinoilta.
Tällä voi olla myös pitkän aikavälin vaikutuksia alan osaamisen kadotessa.
Vahinkoriskit
Vahinkoriskejä ovat työturvallisuus, omaisuus- ja keskeytysvahinkoriskit sekä
ympäristöriskit. Vahinkoriskien toteutumista pyritään estämään ennakoivilla
riskienhallintatoimenpiteillä ja nopealla reagoinnilla havaittuihin vaaroihin. Riskit, joita ei
voida hallita omin toimenpitein, vakuutetaan mahdollisuuksien mukaan.
Työturvallisuudessa tavoitteena on myönteisen työturvallisuuskulttuurin jatkuva
edistäminen läpi kaikkien toimintojen. Työturvallisuuden osalta riskihavaintojen
kokoaminen, turvallisuusohjeiden kuvaus ja toiminnan valvonta sekä
työsuojelupäälliköiden ja – valtuutettujen koulutus ovat olleet keskiössä. Painopiste on
siirtynyt paikallisen turvallisuusyhteistyön varmistamiseen sekä vieläkin
tinkimättömämpään johtamiseen turvallisuusasioissa.
Riskienhallinta on kaikkeen toimintaan sisällytettyä tiedostettua ja järjestelmällistä työtä.
Vapo-konserni jatkoi ”Vahinkoriskien hallinnan kehitysohjelmaa 2011-2016”
yhteistyössä vakuutusyhtiön ja vakuutusmeklarin kanssa. Kehitysohjelman
päätavoitteena on parantaa tietoisuutta olemassa olevista tuotantolaitosten ja
toimipisteiden vahinkoriskeistä, ennalta ehkäistä havaittujen riskien toteutumista ja
nostaa yleistä turvallisuustasoa Vapo-konsernin toimipaikoissa. Myös Kekkilä-konsernin
”Turvaa työpaikkasi” -projekti jatkui, jonka tavoitteena on yleinen turvallisuustason nosto
20
ja vahinkoriskien minimointi. Erityistä huomiota Kekkilässä on kiinnitetty toiminnan
korkean laadun varmistamiseen läpi koko tilaus-toimitusketjun.
Rahoitus- ja hyödykeriskit
Rahoitusriskien hallinnan pääasiallisena tavoitteena on minimoida valuuttojen, korkojen
ja hyödykkeiden markkinahintojen muutoksista aiheutuvat haitalliset vaikutukset
konsernin tulokseen ja kassavirtaan sekä varmistaa konsernin maksuvalmius.
Pääasialliset rahoitusriskit ovat valuutta-, korko- ja maksuvalmiusriski. Rahoitusriskien
tunnistamisesta ja hallinnasta vastaa konsernin keskitetty rahoitustoiminto, jota ohjaa
hallituksen hyväksymä rahoituspolitiikka. Konserni käyttää riskienhallinnassaan
valuuttatermiinejä ja -optioita, valuutanvaihtosopimuksia, valuuttalainoja,
koronvaihtosopimuksia sekä hyödykejohdannaisia.
Tulevaisuuden näkymät
Vapo-konserni on maailman suurin energiaja ympäristöturpeen tuottaja. Yhtiöllä on
merkittävä rooli energiaomavaraisuuden ja huoltovarmuuden turvaajana. Poliittiset
päätökset vaikuttavat olennaisesti liiketoiminnan kannattavuuteen ja kykyyn investoida.
Turpeen hintakilpailukyvyn odotetaan hieman paranevan hyvästä varastotilanteesta
johtuen. Öljyn ja kaasun maailmanmarkkinahinta on kuitenkin samaan aikaan laskenut,
samoin hiilen hinta on alhainen. Hallitusohjelma toteutuessaan parantaa turpeen ja
puun kilpailukykyä. Koko tilikauden tuloksen määrittää alkanut turvetuotantokausi,
talven lämmitystarve, sähkön hinta ja kilpailevien polttoaineiden hintakehitys. Turpeen
näkymät kotimaisena raaka-aineena ja merkittävänä kauppataseeseen vaikuttavana
tekijänä tukevat turpeen käyttöä tulevaisuudessa.
Puupolttoaineista ei myöskään ole odotettavissa niukkuutta alkavalla tilikaudella, ja
hintatason arvioidaan pysyvän ennallaan. Pellettien markkinatilanne Euroopassa tulee
jatkumaan haastavana runsaasta tarjonnasta johtuen. Kotimaassa pelletin käytön
uskotaan kuitenkin kasvavan tulevina vuosina.
Lämpö ja sähkö -liiketoiminnassa jatketaan tulevalla tilikaudella panostuksia
energiatehokkuuteen sekä tuotantorakenteen kehittämiseen korvaamalla
tuontipolttoaineita kotimaisilla polttoaineilla.
Kekkilän alkaneen tilikauden liikevaihdon ja liikevoiton arvioidaan pysyvän
vertailuvuoden tasolla. Kasvua haetaan tehostamalla sisäisiä toimintoja ja tarjoamalla
asiakaslähtöisiä ratkaisuja kansainvälisillä markkinoilla.
Sahatavaramarkkinoilla vallitsee jo vuosia jatkunut ylitarjontatilanne. Yhtiön
kannattavuuden kannalta olennainen tavoite on ajaa molempia sahoja
normaalikapasiteetilla, mutta samalla varmistaa kyky reagoida nopeasti muuttuvaan
21
markkinatilanteeseen. Raakapuuta uskotaan olevan saatavissa tarvetta vastaavasti ja
raakapuun hintojen oletetaan laskevan lievästi.
Vapo saavutti menestyksekkäästi vuonna 2011 annetut ympäristösitoumuksensa. Vapo
on sitoutunut siihen, että vuoden 2016 jälkeen avattavien uusien tuotantosoiden
alapuolisiin vesistöihin kohdistuva kiintoaine- ja humuskuormitus on alhaisempi
verrattuna ennen turvetuotantoa olleeseen tilanteeseen.
Vapo Oy:n osakepääoma ja omistus
Vapo Oy:llä on yksi osakesarja. Osakkeita on kaikkiaan 30 000 kappaletta. Osake
oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa, ja kaikki osakkeet oikeuttavat
samansuuruiseen osinkoon. Jos yhtiön osake siirtyy muulle kuin sellaiselle yhtiön
ulkopuoliselle taholle, joka on osakeyhtiölain 8 luvun 12 pykälän mukaisessa
konsernisuhteessa yhtiön osakkeenomistajaan, on yhtiön osakkeenomistajalla oikeus
lunastaa siirtynyt osake. Mikäli useampi osakkeenomistaja haluaa käyttää
lunastusoikeuttaan, osakkeet jaetaan lunastukseen halukkaiden kesken heidän
omistamiensa osakkeiden mukaisessa suhteessa. 30.4.2015 Vapo Oy:n osakepääoma
oli 50.456.377,90 euroa.
Vapo Oy on Suomen valtion ja Suomen Energiavarat Oy:n omistama yhtiö. Suomen
valtio omistaa osakkeista 50,1 prosenttia (15 030 osaketta) ja Suomen Energiavarat Oy
49,9 prosenttia (14 970 osaketta).
Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä
Hallitus ehdottaa 7.9.2015 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että Vapo Oy:n tilikauden
voitto, 26 264 414,52 euroa, kirjataan voittovarojen lisäykseksi, jonka jälkeen
yhtiökokouksen käytettävissä on voitonjakokelpoisia varoja 182 512 292,71 euroa.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle myös, että tilikaudelta 1.5.2014-30.4.2015 jaetaan
osinkoa 12,0 milj. euroa eli 400,00 euroa osakkeelta.
22
Konsernitilinpäätös 2015, IFRS
Konsernin laaja tuloslaskelma
1000 eur
Liitetieto
1.5.2014-30.4.2015
1.1.2013-30.4.2014
2
486 856
847 393
43 696
15 180
583
2 979
5
12 514
21 474
2 160
-2 767
Materiaalit ja palvelut
6
-268 506
-453 315
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut
7
-58 626
-86 474
Poistot
8
-39 263
-54 186
Arvonalentumiset
8
-736
-3 845
Liikearvon arvonalentuminen
8
0
-1 598
Liiketoiminnan muut kulut
9
-141 825
-234 830
36 854
50 011
LIIKEVAIHTO
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos
Valmistus omaan käyttöön
Liiketoiminnan muut tuotot
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista
LIIKEVOITTO
Rahoitustuotot
10
5 307
6 836
Rahoituskulut
10
-18 838
-23 995
23 322
32 904
VOITTO/TAPPIO ENNEN VEROJA
Tuloverot
-3 564
-10 155
19 758
22 697
Muuntoerot ulkomaisista yksiköistä
-1 353
-1 508
TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ
18 405
21 189
18 518
20 751
TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO
11
MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT:
Tilikauden voiton jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille
Määräysvallattomille omistajille
1 240
1 947
19 758
22 697
Emoyhtiön osakkeenomistajille
17 644
19 310
Määräysvallattomille omistajille
761
1 880
18 405
21 189
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
23
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos
Tulos/osake, euroa
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
617
692
30 000
30 000
Konsernitase
1000 eur
Liitetieto
30.4.2015
30.4.2014
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet
12
12 714
10 743
Liikearvo
12
5 842
10 060
Maa- ja vesialueet
13
46 263
44 415
Rakennukset ja rakennelmat
13
52 085
55 720
Koneet ja kalusto
13
130 955
125 289
Muut aineelliset hyödykkeet
13
203 384
182 355
Keskeneräiset hankinnat
13
57 988
59 377
Osuudet osakkuusyhtiöissä
14
24 459
3 934
Myytävissä olevat sijoitukset
15
7 595
7 621
Pitkäaikaiset myynti- ja muut saamiset
16
3 296
10 899
Muut pitkäaikaiset sijoitukset
17
346
346
Laskennalliset verosaamiset
18
1 759
547
546 686
511 305
Pitkäaikaiset varat yhteensä
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
19
182 068
140 132
Myyntisaamiset ja muut saamiset
20
103 419
97 938
1 857
803
4 147
303
291 491
239 176
0
36 396
838 177
786 878
Osakepääoma
50 456
50 456
Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot
30 099
30 152
Muuntoerot
-2 324
-1 565
Kertyneet voittovarat
225 921
221 160
Emoyhtiön osakkeenomistajien oman pääoman osuus
304 151
300 203
Tuloverosaamiset
Rahat ja pankkisaamiset
21
Lyhytaikaiset varat yhteensä
Myytävänä olevat varat
VARAT YHTEENSÄ
3
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma
24
Määräysvallattomat omistajat
1 210
4 987
22
305 362
305 191
Laskennalliset verovelat
17
16 773
16 377
Pitkäaikaiset korolliset velat
23
295 691
248 270
Muut pitkäaikaiset velat
24
5 735
3 933
Varaukset
25
10 349
10 997
328 548
279 577
Oma pääoma yhteensä
Pitkäaikaiset velat
Pitkäaikaiset velat yhteensä
Lyhytaikaiset velat
Lyhytaikaiset korolliset velat
23
112 439
91 969
Ostovelat ja muut velat
26
91 037
84 054
792
12 058
204 268
188 081
0
14 030
838 177
786 878
Tuloverovelat
Lyhytaikaiset velat yhteensä
Myytävänä olevat korolliset ja korottomat velat
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ
3
Konsernin rahavirtalaskelma
1000 eur
30.4.2015
30.4.2014
19 758
22 697
39 999
59 629
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos
Oikaisut tilikauden tulokseen
Poistot ja arvonalentumiset
Osuudet osakkuusyritysten tuloksista, voitoista(-) / tappioista (+)
-2 160
2 767
Rahoitustuotot ja -kulut
13 531
17 159
3 564
10 155
Tuloverot
Muut oikaisut
Oikaisut tilikauden tulokseen yhteensä
-5 522
-3 766
49 412
85 943
Käyttöpääoman muutos
Vaihto-omaisuuden muutos
-43 258
-18 046
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos
276
-9 552
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos
108
-3 107
Varausten muutos
Käyttöpääoman muutos yhteensä
Maksetut korot
Saadut korot
Muut rahoituserät
Maksetut verot
-526
-630
-43 401
-31 335
-7 909
-9 200
301
490
-262
-1 451
-16 443
-2 707
1 458
64 438
25
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot
Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla
Tytäryritysten myynti vähennettynä myyntihetken rahavaroilla
-67 819
-64 414
6 313
29 254
-362
-752
3 695
11 000
Ostetut osakkuusyhtiöosakkeet
Myydyt osakkuusyhtiöosakkeet
Investoinnit muihin sijoituksiin
-7 272
Luovutustulot muista sijoituksista
Myönnetyt lainat
Lainasaamisten takaisinmaksut
Saadut osingot
38
1 388
-22
-7 582
305
314
2 441
13
-55 413
-38 050
Rahoituksen rahavirta
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-)
-25 975
-13 802
Pitkäaikaisten lainojen nostot
144 594
104 484
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
-48 824
-113 740
-390
-1 341
-12 239
-11 265
57 166
-35 662
3 211
-9 275
Rahoitusleasing-velkojen takaisinmaksut
Maksetut osingot
Rahavarojen muutos
Rahavarat tilikauden alussa
Rahavarojen muutos
Valuuttakurssien muutosten vaikutus
Rahavarat tilikauden lopussa
303
8 674
3 211
-9 275
633
900
4 147
303
0
-5
Yritysjärjestelyjen rahavarat
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
1000 eur
Osakepääoma
OMA PÄÄOMA 1.5.2014
50 456
Käyvän
arvon
Muut Muuntorahasto rahastot
erot
0
30 153
-1 565
Yhteensä
Määräysvallatt.
omistajat
Yhteensä
221 159
300 203
4 987
305 191
-12 000
-12 000
-239
-12 239
18 405
17 645
761
18 406
52
52
-21
31
-1 080
-1 134
-616
-616
-4 278
-4 894
225 921
304 151
1 210
305 362
Voittovarat
Oman pääoman muutokset
Osingonjako
Laaja tulos yhteensä
-760
Muut muutokset
Laskennallisten verojen osuus
Muut muutokset
-54
Tytäryhtiöomistuksien muutokset
50 456
0
30 099
-2 325
-1 134
26
1000 eur
Osakepääoma
50 456
Käyvän
arvon
Muut Muuntorahasto rahastot
erot
0
29 936
-124
Voittovarat
210 502
-10 000
20 751
Yhteensä
Määräysvallatt.
omistajat
Yhteensä
290 771
3 967
294 738
-10 000
-860
-10 860
19 310
1 880
21 190
Oman pääoman muutokset
Osingonjako
Laaja tulos yhteensä
-1 441
Muut muutokset
Laskennallisten verojen osuus
Muut muutokset
218
50 456
0
30 153
-1 565
15
15
15
-110
108
108
221 159
300 204
4 987
Aikaisempia kausia koskeva ympäristövelvoitevarauksen muodostamisperiaatteen muutos
Vapo-konsernissa muutettiin kuluvalla tilikaudella turvetuotantoalueiden jälkihoitoa varten
muodostettavan varauksen laskentakäytäntöä. Aiemmin laskenta sisälsi pakollisten ympäristöluvista tai
muista sopimuksellisista velvoitteista aiheutuvien kulujen lisäksi myös vapaaehtoiset tuotannosta
poistuvien alueiden ennallistamiseen ja jälkikäyttöön liittyvät kustannukset. Uudistetun periaatteen
mukaisesti varaukseen sisällytetään pelkästään pakolliset jälkihoitokustannukset ja vapaaehtoiset
kustannukset investoidaan niitten toteutumishetkellä.
Konsernitilinpäätöksessä muodostetusta varauksesta lasketaan konsernin omistamiin maa-alueisiin
kohdistuva varauksen osuus, joka kirjataan IFRS-periaatteiden mukaisesti muiden aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeitten hankintamenon lisäykseksi. Kyseisestä lisäyksestä tehdään poistoja
jälkihoitotoimenpiteiden toteutumisen myötä.
Muutosten vaikutus näkyy avaavan taseen 1.1.2013 luvuissa: omassa pääomassa kertyneitä voittovaroja
on oikaistu 6.284 meur, pitkäaikaisia varauksia -6.746 meur, aineellisia hyödykkeitä 1.201 meur ja
laskennallista verosaamista -1.663 meur. Vertailutilikauden tiedot on muutettu vastaavasti, eli
vertailutilikauden muutos 274 teur tulee tuloslaskelman laajan tuloksen kautta. Muutos pienentää
liiketulosta 51 teur ja vähentää tilikauden laskennallisia veroja 326 teur.
Vertailutiedot on oikaistu tilinpäätöksen lopussa olevaan tunnuslukutaulukkoon.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS
Yhtiön perustiedot
Vapo-konserni on Itämeren alueella toimiva paikallisten ja uusiutuvien polttoaineiden, lämmön ja sähkön,
sahatavaran sekä ympäristöliiketoimintaratkaisujen toimittaja.
Vapo-konserni koostuu viidestä liiketoiminta-alueesta: Vapo Turvetuotteet, Vapo Lämpö ja sähkö, Vapo
Puupolttoaineet, Vapo Timber ja Kekkilä-konserni. Vapolla on tytäryhtiöitä sekä Suomessa että
ulkomailla.
Konsernin emoyhtiö Vapo Oy on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu osakeyhtiö, jonka
kotipaikka on Jyväskylä ja rekisteröity osoite Vapo Oy, Yrjönkatu 42, PL 22, 40101 Jyväskylä. Yhtiön
www-osoite on www.vapo.fi.
Vapo Oy:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 16.6.2015 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi.
305 191
27
Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen
julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä
päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta www.vapo.fi tai konsernin
emoyrityksen pääkonttorista.
1. Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet
1.1 Yleistä
Vapo Oy:n konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten
tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa
on noudatettu 31.12.2014 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja.
Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa
säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa
sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Vapo-konserni siirtyi IFRStilinpäätöskäytännön mukaiseen raportointiin vuoden 2006 alussa. Aiemmin konserni noudatti
suomalaista tilinpäätöskäytäntöä (Finnish Accounting Standards, FAS).
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja
yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja ne
perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laadintaperiaatteissa ole muuta kerrottu. Esittämistä
varten yksittäiset luvut ja loppusummat on pyöristetty täysiksi tuhansiksi, mikä aiheuttaa pyöristyseroja
yhteenlaskuissa.
Koska konsernin edellinen tilikausi oli pidennetty (1.1.2013-30.4.2014), kyseisen tilikauden kauden luvut
eivät ole täysin vertailukelpoisia.
1.2. Konsolidointiperiaatteet
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön, Vapo Oy:n, sekä kaikki tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on yli 50
prosentin osuus osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai joissa emoyhtiöllä on muutoin määräysvalta.
Piipsan Turve Oy, jossa Vapon omistusosuus on 48 prosenttia, on yhdistelty sopimusrakenteen
perusteella tytäryhtiönä Vapon konsernitilinpäätökseen. Osakkuusyhtiöt, joissa Vapon osuus
äänimäärästä on 20-50 prosenttia ja joissa Vapolla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa,
on konsolidoitu pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista
ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä
tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen.
Hankitut tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut
määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Konserniyhtiöiden
keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Hankintameno on kohdistettu hankitun
kohteen hankintahetkellä yksilöidyille varoille ja veloille niiden käypään arvoon silloin, kun arvo on voitu
määritellä luotettavasti. Hankintamenon kohdistuksista on kirjattu laskennalliset verot voimassa olevan
verokannan mukaan, ja jäljelle jäävä osuus on merkitty taseeseen liikearvoksi.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, realisoitumattomat katteet sekä sisäinen voitonjako
eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja
määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien
osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomien omistajien osuus esitetään myös omana eränään
osana omaa pääomaa. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät
johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.
28
Ennen 1.1.2006 tapahtuneet hankinnat on käsitelty silloin voimassa olleiden säännösten mukaisesti.
1.3. Yhteenveto käytetyistä merkittävistä laskentaperiaatteista
Uusien IFRS-standardien tai IFRIC-tulkintojen soveltaminen
IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä ja siihen tehdyt muutokset
(sovellettava EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): IFRS 12 kokoaa yhteen tilinpäätöksessä
esitettäviä tietoja koskevat vaatimukset, jotka liittyvät erilaisiin osuuksiin muissa yhteisöissä, ml.
osakkuusyhtiöt, yhteisjärjestelyt, strukturoidut yhteisöt ja muut, taseen ulkopuolelle jäävät yhteisöt. Uusi
standardi laajensi liitetietoja, joita konserni esittää omistuksistaan muissa yhteisöissä. Muilla uusilla tai
muutetuilla standardeilla ei ollut vaikutusta Vapo-konsernin tilinpäätökseen.
Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden
lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa
tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.
Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen
laatimisperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamista. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa
voimassaolevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja.
Merkittävimmät osa-alueet, joissa johto on käyttänyt edellä kuvattua harkintaa, liittyvät varausten määriin,
arvonalentumistestauslaskelmien laatimiseen ja niissä käytettyihin oletuksiin sekä rahoitusvarojen ja velkojen käypien arvojen määrittelyyn.
Tuloutusperiaatteet
Suoritteiden myynti tuloutetaan, kun myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut
ovat siirtyneet ostajalle eikä Vapo-konsernilla ole tosiasiallista määräysvaltaa myytyihin tavaroihin.
Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu. Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan
välillisillä veroilla ja alennuksilla.
Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot silloin, kun oikeus osinkoon on
syntynyt.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat
Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on
kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (”toimintavaluutta”). Konsernitilinpäätös on
esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen
tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muutettu
toimintavaluutan määräisiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen.
Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuttamisesta syntyneet voitot ja
tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti. Sekä liiketoiminnan että lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät
rahoitustuottoihin ja –kuluihin.
Ulkomaisten konserniyritysten tilinpäätösten muuntaminen
Ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi tilikauden keskikurssin ja taseet
tilinpäätöspäivän kurssin mukaan. Tuloslaskelman ja taseen eri valuuttakursseista aiheutuva
keskikurssiero on kirjattu kertyneiden voittovarojen muuntoeriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai
osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi osana myyntivoittoa tai -tappiota.
1.1.2006 lähtien ulkomaisten yksikköjen hankinnasta syntyvä liikearvo ja kyseisten ulkomaisten
yksikköjen varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käypien arvojen oikaisut
on käsitelty kyseisten ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina. Ne muunnetaan euroiksi
29
raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Ennen 1.1.2006 tapahtuneiden hankintojen
liikearvot ja käypien arvojen oikaisut on kirjattu euromääräisinä.
Tutkimus- ja kehittämismenot
Tutkimusmenot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolloin ne syntyvät. Kehittämismenot, jotka aiheutuvat
uusien tai merkittävästi parannettujen tuotteiden suunnittelusta, aktivoidaan taseeseen aineettomiksi
hyödykkeiksi siitä lähtien, kun kehittämisvaiheen menot ovat luotettavasti määritettävissä, tuote on
teknisesti toteutettavissa ja kaupallisesti hyödynnettävissä, tuotteesta odotetaan saatavan vastaista
taloudellista hyötyä ja konsernilla on aikomus ja resurssit saattaa kehitystyö loppuun.
Liikearvo
Yrityksen hankinnasta syntynyt liikearvo muodostuu hankintamenon sekä hankittujen käypiin arvoihin
arvostettujen yksilöitävissä olevien nettovarojen erotuksena. Liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville
yksiköille ja se testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Osakkuusyritysten osalta liikearvo
sisällytetään osakkuusyhtiösijoituksen arvoon. Mikäli kyseisen liikearvon voidaan katsoa kohdistuvan
hankitun osakkuusyhtiön varoihin tai muihin aineettomiin oikeuksiin, se poistetaan taloudellisena
vaikutusaikanaan. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla
Muut aineettomat hyödykkeet
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että
hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva
odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Muita aineettomia
hyödykkeitä ovat patentit, tekijänoikeudet, tavaramerkit, ohjelmistolisenssit sekä asiakassuhteet. Ne
arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena
vaikutusaikanaan, joka voi vaihdella viidestä kahteenkymmeneenviiteen vuoteen.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Konserniyhtiöiden hankkima aineellinen käyttöomaisuus arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon.
Hankittujen tytäryhtiöiden aineellinen käyttöomaisuus arvostetaan hankintahetken käypään arvoon.
Aineellinen käyttöomaisuus esitetään taseessa hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja
arvonalentumistappioilla. Jos käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joilla on eripituiset
taloudelliset vaikutusajat, osat käsitellään erillisinä hyödykkeinä.
Poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin pitoaikoihin:
Koneet ja laitteet
15-40 vuotta
3-25 vuotta
5-30 vuotta
Maa-alueista ei tehdä poistoja ja turvevarat poistetaan substanssipoistoin arvioituna taloudellisena
käyttöaikanaan. Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi tilikaudella, jolloin ne ovat
syntyneet. Kooltaan merkittävien uudistus- ja parannushankkeiden menot kirjataan taseeseen, jos on
todennäköistä, että ne lisäävät yritykselle koituvaa taloudellista hyötyä. Aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden luovutuksista ja käytöstä poistamisesta johtuvat voitot ja tappiot lasketaan
saatujen nettotuottojen ja tasearvojen erotuksena. Myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät tuloslaskelmassa
liikevoittoon. Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä
olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti, poistojen kirjaaminen
lopetetaan.
Turvevarat
Vapon turveliiketoimintoihin liittyvät turvevarat sisältyvät tase-erään aineelliset hyödykkeet. Turvevaroista
tehdään poisto käytön mukaan. Turvevarojen lisäykseksi kirjataan uusien tuotantoalueiden hankinnan
yhteydessä turvevarojen arvioitua määrää vastaava osuus maksetusta kokonaiskauppahinnasta.
Turvevarojen hankintamenon lisäyksenä käsitellään lisäksi ns. turvetuotannon valmistelumenot, jotka
aiheutuvat turvetuotantoalueiden tuotantokuntoon saattamisesta. Konsernin tuotannossa olevien
30
tuotantoalueiden turvevarojen m 3-määriä seurataan mittauksin. Mittaustulosten perusteella ei kirjata
tasearvojen muutoksia, mutta niiden perusteella tarkennetaan tarvittaessa suunnitellun käytön ja jäljellä
olevan turpeen määriin perustuvaa poistosuunnitelmaa.
Saadut avustukset
Valtioilta tai muilta tahoilta saadut avustukset tuloutetaan tuloslaskelmaan systemaattisella tavalla, jolloin
ne tulevat kirjatuksi niiden menojen kohdalle, joita ne on tarkoitettu kattamaan.
Käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaan liittyvät avustukset on kirjattu aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne
tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot. Avustukset tuloutetaan omaisuuden
taloudellisen käyttöajan mukaan.
Arvonalentumiset
Omaisuuden tasearvoja arvioidaan jokaisen raportointikauden lopussa mahdollisten arvonalentumisten
selvittämiseksi. Ennakoivina arvonalentumisviitteinä seurataan tunnuslukujen lisäksi viranomaispäätöksiä,
energiamarkkinamuutoksia, ja -säätelyä sekä kilpailijoiden toimenpiteitä. Arvonalentumisen arviointia
varten konsernin omaisuus jaetaan rahavirtaa tuottaviin yksiköihin sille alimmalle tasolle, joka on muista
yksiköistä pääosin riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa. Arvonalentumisen määrä lasketaan
vertaamalla omaisuuserän tasearvoa kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Kerrytettävissä oleva
rahamäärä perustuu pääsääntöisesti tulevaisuuden diskontattuihin nettokassavirtoihin, jotka
omaisuuserän avulla ovat saatavissa.
Turvetuotantoalueiden mahdollisten arvonalentumisten selvittämiseksi Vapo-konsernissa seurataan
tekijöitä, jotka vaikuttavat turvetuotantoalueiden tulontuottamiskykyyn kuten, turvevarojen määrä ja
lämpösisältö, suon logistinen sijainti, suon maantieteelliset olosuhteet, suon ympäristöluvallinen tilanne,
hankintahinta ja valmistelukustannus ja elinkaaren vaihe.
Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon.
Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty
arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteuttamiseksi välttämättömät
menot. Vaihto-omaisuuden arvo on määritelty FIFO -menetelmää käyttäen ja se sisältää kaikki
hankinnasta aiheutuneet menot sekä muut välilliset kohdistettavat menot. Valmistetun vaihto-omaisuuden
hankintamenoon luetaan materiaalien ostomenon, välittömän työn ja muiden välittömien menojen lisäksi
myös normaalituotantoastetta vastaava osuus tuotannon yleiskustannuksista, mutta ei yleishallinnon,
myynnin tai rahoituksen kustannuksia. Turvetuotannon vaihto-omaisuus sisältää kesäaikana tuotetun eli
suosta irrotetun turpeen myyntivaraston. Vaihto-omaisuuden arvoa on alennettu epäkurantin omaisuuden
osalta.
Rahavarat
Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista erittäin
likvideistä rahamarkkinasijoituksista, joiden maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta.
Rahoitusvarat
Rahoitusvarat on luokiteltu IAS 39 perusteella seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat varat, myytävissä olevat rahoitusvarat ja lainat ja muut saamiset. Luokittelu tapahtuu
rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan
yhteydessä. Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä
on erä jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit
kirjataan kaupantekopäivänä, joka on päivä jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään
rahoitusinstrumentin. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on
menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja
tuotot konsernin ulkopuolelle.
31
Myytävissä olevat rahoitusvarat sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
arvostetaan käypään arvoon käyttäen noteerattuja markkinahintoja ja -kursseja. Ne listaamattomat
osakkeet, joiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, kirjataan hankintamenoon
arvonalennuksilla vähennettynä. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan
suoraan omaan pääomaan. Kun tällainen omaisuuserä myydään, kertyneet käyvän arvon muutokset
kirjataan omasta pääomasta tulokseen.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät
tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä konserni pidä niitä
kaupankäyntitarkoituksessa tai alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä nimenomaisesti luokittele
myytävissä oleviksi. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno efektiivisen koron menetelmää
käyttäen. Ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi
mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.
Konserni kirjaa myyntisaamisista luottotappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista
ei saada perityksi täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin
todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen viivästyminen yli 90 päivää ovat näyttöä
todennäköisestä luottotappiosta.
Rahoitusvelat
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Rahoitusvelkoihin liittyvät
transaktiomenot kirjataan kuluksi. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja,
arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin.
Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua
vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä.
Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta
Kaikki johdannaiset arvostetaan ja kirjataan käypään arvoon kaupanteko- ja tilinpäätöspäivänä. Käyvän
arvon määrittely perustuu noteerattuihin markkinahintoihin ja -kursseihin. Konserni ei sovella
suojauslaskentaa. Johdannaisten realisoituneet ja realisoitumattomat voitot ja tappiot kirjataan
tuloslaskelman rahoituseriin.
Päästöoikeudet
Päästöoikeuksien laskentaperiaatteet perustuvat voimassa oleviin IFRS-standardeihin. Päästöoikeudet
ovat aineettomia oikeuksia, jotka arvostetaan hankintamenoon. Vastikkeetta saadut päästöoikeudet
arvostetaan nimellisarvoonsa, eli niiden arvo on nolla. Varaus päästöoikeuksien palautusvelvoitteen
täyttämiseksi kirjataan, elleivät vastikkeetta saadut päästöoikeudet riitä kattamaan todellisten päästöjen
määrää. Täten mahdollinen tulosvaikutus aiheutuu toteutuneiden päästöjen ja saatujen päästöoikeuksien
erosta.
Varaukset ja ehdolliset velat
Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva
oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää
taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen ja velvoitteen määrä on luotettavasti
arvioitavissa. Varausten määriä arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan
vastaamaan parasta arviota tarkasteluhetkellä. Varausten muutokset merkitään tuloslaskelmaan samaan
erään kuin varaus on alun perin kirjattu. Varaukset voivat liittyä toimintojen uudelleenjärjestelyihin,
tappiollisiin sopimuksiin ja ympäristö- tai eläkevelvoitteisiin.
Ympäristövelvoitevaraus
Ympäristövelvoitteista kirjataan varaus silloin, kun konsernilla on ympäristölainsäädännön ja konsernin
ympäristövastuuperiaatteiden perusteella velvoite, joka liittyy tuotantolaitoksen käytöstä poistamiseen,
ympäristövahingon korjaamiseen tai laitteiston paikasta toiseen siirtämiseen. Turvetuotannon
aloittaminen suoalueella edellyttää ympäristölupaa. Luvassa määritellään mm. alueen
jälkihoitotoimenpiteet turvetuotannon päätyttyä. Jälkihoitotoimenpiteisiin varautumiseksi Vapokonsernissa kerrytetään vuosittain tuotantomäärän mukaan muuttuvaa ns. jälkikäyttövarausta, joka
32
kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan ja samalla kerrytetään varauksen määrää taseessa. Omien maiden
osalta muodostettu jälkihoitovaraus kirjataan käyttöomaisuuteen muiden aineellisten hyödykkeitten
hankintamenoksi. Jälkikäyttövarausta puretaan vuosittain jälkihoitotoimenpiteistä aiheutuneiden
kustannusten perusteella ja omien maiden osalta varauksen purku kirjataan poistoksi.
Eläkevelvoitevaraus
AS Tootsi Turvas on sitoutunut maksamaan 17 työntekijälleen eläkekorvausta kiinteästi ennalta
määrätyillä ehdoilla. Korvauksen perussumman muodostaa Viron keskimääräinen bruttokuukausipalkka
vuonna 2001. Tätä summaa tarkistetaan vuosittain elinkustannusindeksin muutokseen sekä henkilön
työsuhteeseen liittyvään tekijään verraten. Eläkekorvauksen maksuvelvoite syntyy kun korvaukseen
oikeutettu työntekijä täyttää 65 vuotta. Velvoite diskontataan perustuen siihen arvioon, että
korvausvelvollisuus tulee jatkumaan vuoteen 2042 saakka ottaen huomioon tilastollisen eliniän
odotuksen.
Muut varaukset
Muut varaukset sisältävät AS Tootsi Turvaksessa kirjatun pysyvän terveyshaitan korvausvelvoitteen sekä
niin ikään AS Tootsi Turvaksessa kirjatun varauksen brikettitehtaan lopettamiskustannuksia varten.
Vuokrasopimukset
Aineellisen käyttöomaisuuden vuokrasopimukset, joissa konsernille siirtyy olennainen osa omistukselle
ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella
hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkaessa varoiksi määrään, joka vastaa
vuokrakohteen käypää arvo tai tätä alempaa vähimmäisvuokrien nykyarvoa.
Rahoitusleasingsopimuksella vuokratut omaisuuserät poistetaan joko taloudellisena pitoaikana tai sitä
lyhyemmän leasingsopimuksen keston mukaan. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja
velan vähennykseen. Vastaavat leasingvuokravastuut on kirjattu korolliseen vieraaseen pääomaan
jaoteltuna lyhyt- ja pitkäaikaisiin velkoihin. Käyttöomaisuuden vuokrasopimukset, joissa olennainen osa
omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista jää vuokralle antajalle. luokitellaan muiksi
vuokrasopimuksiksi. Muun vuokrasopimuksen mukaan määräytyvät vuokrat merkitään tuloslaskelmaan
kuluiksi.
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot ja laskennalliset verot
Verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot
kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin tai muihin
laajan tuloksen eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva
vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista
eroista tilinpäätöshetkellä voimassaolevia verokantoja käyttäen. Tytäryrityksiin ja osakkuusyrityksiin
tehdyistä sijoituksista kirjataan laskennallinen vero, paitsi milloin konserni pystyy määräämään
väliaikaisen eron purkautumisajankohdan eikä väliaikainen ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa
olevassa tulevaisuudessa. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät tilinpäätössiiroista, hankittujen
yhtiöiden nettovarallisuuden arvostamisesta käypään arvoon, myytävissä olevien rahoitusvarojen
arvostamisesta käypään arvoon, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista sekä sisäisistä katteista.
Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että se voidaan
hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Laskennallisen verosaamisen
kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.
Konserni netottaa laskennalliset verosaamiset ja –velat, mikäli ne liittyvät samaan verovelvolliseen ja
samaan veronsaajaan ja laskennallinen verovelka on laskennallista verosaamista suurempi.
Myytävänä olevaksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot
Pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmä) ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät
omaisuuserät ja velat luokitellaan myytävinä olevaksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee
kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä olevaksi luokittelun
edellytyksien katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä (tai luovutettavien
erien ryhmä) on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin, kun johto
33
on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta. Välittömästi
ennen luokittelua myytävänä olevaksi kyseiset omaisuuserät tai luovutettavien erien ryhmän varat ja velat
arvostetaan niihin sovellettavien IFRS-standardien mukaisesti. Luokitteluhetkestä lähtien myytävänä
olevat omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmä) arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä
aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Poistot näistä
omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä. Luovutettavien erien ryhmään kuuluvat omaisuuserät, jotka
eivät kuulu IFRS 5 -standardin arvostussääntöjen soveltamisalaan, ja velat arvostetaan niitä koskevien
IFRS-standardien mukaan myös luokitteluhetken jälkeen.
Liikevoitto
IAS1 Tilinpäätöksen esittäminen –standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määritellyt sen
seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut
tuotot, vähennetään hankintakulut oikaistuna valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen
muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla, vähennetään työsuhde-etuuksista
aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut
kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella.
2. Segmentti-informaatio
Vapo-konserni raportoi vielä tässä tilinpäätöksessä segmenttitiedot tuoteryhmäperusteisesti. Konsernin
organisaatiorakennetta on vuonna 2015 uudistettu holding-mallin mukaisesti ja operatiivista toimintaa
tukevia hallinnollisia tehtäviä on viety lähemmäksi liiketoimintoja. Vapon johtamismallin mukaisesti
konsernin tytäryhtiöitä johtavat niiden omat hallitukset. Konsernin organisaatiorakennetta on vuonna 2015
uudistettu holding-mallin mukaisesti ja operatiivista toimintaa tukevia hallinnollisia tehtäviä on viety
lähemmäksi liiketoimintoja. Vapon energialiiketoiminta muodostaa tiiviin kokonaisuuden, jota ohjataan eri
maayhtiöissä yhtenäisenä toimintana liiketoimintojen väliset synergiat maksimoiden. Tämän seurauksena
Vapo muuttaa raportointiaan tilivuodesta 2016 alkaen ja raportointisegmentit muodostavat jatkossa
erillisyhtiöt nykyisten liiketoiminta-alueiden sijaan.
Segmenttien väliset liiketapahtumat perustuvat markkinahintoihin tai niissä tapauksissa kun
markkinahintaa ei ole olemassa käypiin arvoihin. Kaikki segmenttien väliset myynnit ja muut
liiketapahtumat eliminoidaan konsernin konsolidoinnin yhteydessä. Segmenttien raportoitava tulos on
liiketulos. Segmentin varoihin sisältyvät kaikki segmenttiin kuuluvien yksiköiden varat pois lukien
rahoitukseen ja verotukseen liittyvät varat. Tytäryhtiöiden hankinnasta syntyneet liikearvot on allokoitu
liiketoimintasegmenteille. Segmentin velkoihin sisältyvät kaikki segmenttiin kuuluvien liiketoimintojen
juoksevat velat pois lukien rahoitukseen ja verotukseen liittyvät velat. Pääsegmenttien ulkopuolelle
kuuluvat toiminnot raportoidaan segmentissä muu toiminta.
Turvetuotteet: Segmentin tuotot muodostuivat turvetuotteiden myynnistä, hankinnasta ja tuotannosta.
Päätuotteet olivat energiaturve ja ympäristöturve. Ympäristöturvetuotteet soveltuvat muun muassa
eläinten kuivitukseen, peltojen maanparannukseen, jätevedenpuhdistamoille imeytykseen ja
kompostointiin. Toimintaa harjoitettiin Suomessa, Ruotsissa ja Virossa.
Lämpö ja sähkö: Segmentin tuotot muodostuivat lämmön ja sähkön myynnistä, hankinnasta ja
tuotannosta joko yksin tai yhdessä yhteistyökumppanin kanssa. Energiantuotannossa käytettiin pääosin
paikallisia ja uusiutuvia biopolttoaineita. Toimintaa harjoitettiin Suomessa, Ruotsissa ja Virossa.
Puupolttoaineet: Segmentin tuotot muodostuivat puupolttoaineiden ja pelletin myynnistä ja tuotannosta.
Toimintaa harjoitettiin Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa.
Vapo Timber Oy: Segmentin tuotot muodostuivat sahatavaran ja jalosteiden myynnistä ja tuotannosta.
Toimintaa harjoitettiin Suomessa.
34
Kekkilä-konserni: Segmentti koostui kasvualustojen, kasviravinteiden ja ympäristöpalveluiden
myynnistä, kehittämisestä ja tuotannosta. Ympäristöpalvelut koostuvat biojätteiden ja lietteiden
käsittelystä, kompostointilaitosten toimituksista sekä alueellisesta jätteenkäsittelystä. Tuotantoa oli
Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa ja Virossa.
Muut
Muut–ryhmässä raportoidaan niiden Vapon erillisyhtiöiden tilikauden tulos, jotka eivät kuulu yllä oleviin
tuoteryhmäperusteisiin segmentteihin. Näitä erillisyhtiöitä ovat mm. Forest BtL ja Mustankorkea Oy.
Lisäksi Muut-segmentissä raportoidaan tuloslaskelmaan sisältyvät allokoimattomat konsernin
kustannukset. Segmenteille kohdentamattomat varat sisältävät pääasiassa konserniin liittyviä eriä,
verosaamisia, lainasaamisia, osakkeita ja osuuksia. Segmenteille kohdentamattomat velat sisältävät
konserniin liittyviä eriä, pitkä- ja lyhytaikaiset lainat ja veroihin liittyvät erät.
Segmenttitiedot 5/2014-4/2015
Turvetuotteet
Puupolttoaineet
Lämpö ja
sähkö
Ulkoinen liikevaihto
155 903
60 303
91 483
85 324
85 496
8 346
0
486 856
Sisäinen liikevaihto
15 817
15 539
2 690
1 771
3 476
283
-39 576
-0
171 719
75 843
94 174
87 095
88 972
8 629
-39 576
486 856
33 710
2 663
6 659
1 097
603
-12 703
4 825
36 854
1000 eur
Liikevaihto
Segmentin liikevoitto/tappio
Kekkiläkonserni
Vapo
Timber
Muut
Eliminoinnit
Konserni
yhteensä
-13 531
Tuloverot
-3 564
Tilikauden tulos
19 758
Segmentin varat
Osuudet
osakkuusyhtiöissä
388 295
77 865
154 068
117 409
35 212
22 456
-6 965
788 340
45
22 196
58
682
1 405
0
0
24 386
Kohdistamattomat varat
25 452
Varat yhteensä
Segmentin velat
838 177
32 108
7 509
12 983
11 317
15 705
1 473
-1 804
79 291
Kohdistumattomat velat
453 524
Velat yhteensä
532 815
Investoinnit
32 428
18 283
31 252
4 178
504
1 515
201
88 362
Poistot
15 792
2 472
11 547
6 474
1 756
2 694
-736
39 999
35
Segmenttitiedot 1/2013-4/2014
1 000 eur
Turvetuotteet
Ulkoinen liikevaihto
241 979
153 715
141 109
Sisäinen liikevaihto
22 180
28 376
264 159
56 746
Liikevaihto
Segmentin liikevoitto
Puupolttoaineet
Lämpö ja
sähkö
Kekkiläkonserni
Vapo
Timber
Muut
123 353
173 947
13 289
0
847 393
2 784
2 314
5 783
119
-61 555
0
182 091
143 893
125 666
179 730
13 409
-61 555
847 393
2 754
9 271
1 747
-5 158
-16 968
1 620
50 011
Eliminoinnit
Konserni
yhteensä
/ tappio
0
-17 159
Tuloverot
-10 155
Tilikauden tulos
22 697
-
Segmentin varat
Osuudet
osakkuusyhtiöissä
356 772
84 121
135 077
110 209
53 035
24 606
-1 580
762 240
40
1 570
70
683
1 570
0,0
0,0
3 934
Kohdistamattomat varat
20 705
Varat yhteensä
Segmentin velat
786 878
37 289
17 121
14 055
16 049
23 251
7 413
-1 580
113 598
Kohdistumattomat velat
368 090
Velat yhteensä
481 688
Investoinnit
38 645
1 306
15 098
6 296
3 183
3 667
-3 197
64 998
Poistot
18 234
5 096
13 869
9 730
4 297
6 968
-4 007
54 186
3. Myydyt toiminnot
Vapo Oy sopi 7.5.2012 Mustankorkea Oy:n myynnistä Jyväskylän kaupungille. Konsernilaskennassa
Mustankorkea Oy:n poistot peruutettiin kyseisestä ajankohdasta alkaen ja konsernitaseessa
Mustankorkea Oy:n ulkoiset varat ja velat on IFRS5:n mukaisesti erotettiin myytävänä oleviksi varoiksi ja
veloiksi. Valitusten jälkeen kauppa toteutui lopullisesti joulukuussa 2014.
Vapo Oy:n tytäryhtiö Neova AB sekä ruotsalainen Lantmännen -–konserni sopivat 5.2.2014
pellettiliiketoimintojensa yhdistämisestä. Uusi yhtiö pitää sisällään Neovan pelletti- ja
biopolttoainetoiminnot Ruotsissa sekä Lantmännenin vastaavat toiminnot Ruotsissa ja Latviassa. Fuusion
jälkeen kumpikin osapuoli omistaa yhtiöstä 50 %. Fuusio sai kilpailuviranomaisten hyväksynnän tilikauden
päättymisen jälkeen toukokuun lopulla, jonka jälkeen kauppa saatettiin päätökseen 2.6.2014.
Tilinpäätöshetkellä 30.4.2014 Neova AB:n pellettiliiketoiminnan ulkoiset varat ja velat oli IFRS5:n
mukaisesti erotettu myytävänä oleviksi varoiksi ja veloiksi.
Agroenergi Neova Pellets AB:n taloudellinen informaatio on esitetty kohdassa 14 ”Osuudet osakkuus- ja
yhteisyrityksissä”
Myytyjen yksiköiden toimintojen tulos, niiden luovutuksesta johtuvat voitot sekä osuus rahavirroista olivat
seuraavat:
36
Voitto konsernissa Mustankorkea Oy:n myynnistä 3.076 teur, sisältyy tuloslaskelman erään
Mustankorkea Oy:n myynnistä saatu rahavastike oli 8.300 teur, yrityksen rahavarat myyntihetkellä olivat
4.605 teur.
Mustankorkea Oy:n varat ja velat
1000 eur
Varat
Käyttöomaisuus
Vaihto-omaisuus
Myynti- ja muut saamiset
Varat yhteensä
2015
2014
8 564
184
166
792
9 707
8 458
0
94
1 167
9 719
Velat
Ostovelat ja muut korottomat velat
Varaukset
Velat yhteensä
43
1 792
1 706
3 541
347
1 276
1 620
3 243
2015
2014
0
10 405
11 529
4 743
26 678
0
10 787
10 787
Neova AB pelletin varat ja velat
1000 eur
Varat
Käyttöomaisuus
Vaihto-omaisuus
Varat yhteensä
Velat
Ostovelat ja muut korottomat velat
Velat yhteensä
4. Yrityshankinnat
Vapo Oy osti 8.5.2014 Urjalassa sijaitsevan Hanhisuon Kasvuturve Oy:n koko osakekannan. Hankinnalla
saatiin Vapo-konserniin lisää turvetuotantopinta-alaa 190 hehtaaria kasvattaen Lounaan alueen
tuotantopinta-alaa vastaamaan paremmin alueen energiaja ympäristöturpeen kysyntään.
Seuraavat tiedot liiketoimintojen yhdistämistä esitetään yhteenlaskettuna, sillä ne eivät ole yksittäin
tarkasteltuina olennaisia:
1000 eur
Vaikutukset varoihin (+)
Yhdistymises- Yhdistymisessä kirjatut
sä kirjatut
käyvät arvot
käyvät arvot
2015
Aineelliset hyödykkeet
149
296
2014
1 015
Vaihto-omaisuus
1
1
301
4
Vaikutukset varoihin
747
1 020
37
Vaikutus vähemmistöosuuteen
Vaikutukset velkoihin (-)
2015
2014
-84
-143
Varaukset
Pitkäaikaiset korolliset velat
-131
Lyhytaikaiset korolliset velat
Ostovelat ja muut velat
Vaikutukset velkoihin
-84
-274
Vaikutukset nettovaroihin
663
747
Hankintahinta
663
747
Hankitun tytäryrityksen rahavarat
301
4
Rahavirtavaikutus
362
742
2015
2014
663
747
Hankinnasta syntynyt liikearvo
Kauppahinnan erittely
Rahavaroina maksettu osuus
5. Liiketoiminnan muut tuotot
1000 eur
Vuokratuotot
2015
2014
932
1 794
Avustukset ja julkiset tuet
1 080
2 009
3 514
10 868
Myyntivoitot pysyvistä vastaavista
6 989
6 803
12 514
21 474
Vapon tytäryhtiö Suo Oy sai julkista tukea peltoenergian tuotantoon yhteensä 0,4 milj. euroa.
6. Materiaalit ja palvelut
1000 eur
Ostot tilikauden aikana
Varastojen lisäys tai vähennys
2015
2014
-166 163
-315 013
6 938
-1 831
Ulkopuoliset palvelut
-109 281
-136 471
-268 506
-453 315
7. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
1000 eur
Palkat ja palkkiot
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt
Eläkekulut, vapaaehtoiset
Eläkekulut yhteensä
2015
2014
-45 710
-67 868
-6 853
-9 789
-681
-1 036
-7 534
-10 825
38
Muut henkilösivukulut
-5 381
-7 781
-58 626
-86 474
Toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen
975
1 657
Hallituksen jäsenet
223
340
22
26
1 220
2 023
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut yhteensä
Johdon palkat ja palkkiot
Hallintoneuvoston jäsenet
Johdon palkat, palkkiot ja luontoisedut yhteensä
Vapaaehtoiset eläkkeet ovat kokonaisuudessaan johtotehtävissä toimivien henkilöiden lisäeläkkeitä
Johdon palkoista ja palkkioista 242 teur on työsuhteen päättymisen yhteydessä suoritettuja kertakorvauksia
Lisätietoja hallituksen, hallintoneuvoston, toimitusjohtajan, johdon ja henkilöstön palkitsemisesta
vuosikertomuksessa ja www-sivuilla.
Henkilöstö keskimäärin
2015
2014
290
304
Puupolttoaineet
78
149
Lämpö ja sähkö
113
108
Vapo Timber
107
170
Kekkilä-konserni
248
227
Muut toiminnot
125
132
Yhteensä
961
1 090
2015
2014
-3 588
-4 777
Turvetuotteet
8. Poistot ja arvonalentumiset
1000 eur
Suunnitelman mukaiset poistot
Aineettomat oikeudet
-4 514
-7 280
Koneet ja kalusto
-18 457
-26 745
-12 703
-15 384
Yhteensä
-39 263
-54 186
Arvonalentumiset
Liikearvo
-1 598
Maa-alueet
-116
-297
Rakennukset
-299
-1 121
Konet ja kalusto
-246
-2 168
Muista aineellisista hyödykkeistä
Yhteensä
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä
-74
-259
-736
-5 443
-39 999
-59 629
39
9. Liiketoiminnan muut kulut ja tilintarkastajien palkkiot
1000 eur
2015
2014
Vuokrat
-12 266
-17 838
Myyntirahdit
-62 844
-106 479
-1 467
-3 037
Tilintarkastusmenot, varsinainen tilintarkastus
-291
-315
Tilintarkastusmenot, muut asiantuntijapalvelut
-87
-249
Tilintarkastusmenot, veroneuvonta
-26
-91
-403
-655
Vieraat palvelut
-17 413
-29 342
Muut kulut
-47 432
-77 478
-141 825
-234 830
2015
2014
214
7
0
0
135
25
Luovutustappiot pysyvistä vastaavista
Tilintarkastusmenot
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä
10. Rahoitustuotot ja –kulut
1000 eur
Osinkotuotot myytävissä olevista sijoituksista
Luovutusvoitot, myytävissä olevista sijoituksista
Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista
- korkojohdannaiset, ei suojauslaskenta
- valuuttajohdannaiset, ei suojauslaskenta
- hyödykejohdannaiset, ei suojauslaskenta
0
8
0
451
499
Valuuttakurssivoitot jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoituslainoista
1 516
3 324
Muut valuuttakurssivoitot
2 981
2 806
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Rahoitustuotot yhteensä
Korkokulut
2
176
5 307
6 836
-8 878
-11 642
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista
0
0
Luovutustappiot, myytävissä olevista sijoituksista
0
0
-3 195
-3 900
Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista
- korkojohdannaiset, ei suojauslaskenta
- valuuttajohdannaiset, ei suojauslaskenta
-576
- hyödykejohdannaiset, ei suojauslaskenta
Valuuttakurssitappiot jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoituslainoista
-77
-600
-642
-684
Muut valuuttakurssitappiot
-4 234
-7 092
Muut rahoituskulut
-1 313
0
Rahoituskulut yhteensä
-18 838
-23 995
Rahoitustuotot ja kulut yhteensä
-13 531
-17 159
40
11. Tuloverot
1000 eur
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta
2015
2014
-4 271
-13 643
73
-425
Aikaisempien tilikausien verot
Muut välittömät verot
0
-4
635
3 917
-3 564
-10 155
Laskennalliset verot
Yhteensä
Veron täsmäytyslaskelma
1000 eur
2015
2014
Kirjanpidon tulos ennen veroja
23 322
32 904
Laskennallinen vero emoyhtiön 20 %:n verokannalla (24,5% 2014)
-4 664
-8 061
205
-342
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutukset
Verovapaiden erin vaikutus yksikön verokannalla
Vähennyskelvottomien erien vaikutus yksikön verokannalla
-939
135
1 939
-751
73
-425
-186
-3 807
Aikaisempien tilikausien vero
Tilikauden tappioista kirjaamaton vero
Verokannan muuttumisen vaikutus tilikauden veroihin
Verokulu tuloslaskelmassa
Taseeseen kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset
Liiketoiminnan tappio
8
2 771
-3 564
-10 481
2015
2014
3 009
2 771
12. Aineettomat hyödykkeet
1000 eur
Hankintameno 1.5.2014
Muuntoerot (+/-)
Liikearvo Kehittämismenot
11 658
8
-21
Ennakkomaksut
Yhteensä
27 507
0
676
39 849
-5
108
Lisäykset
596
Vähennykset
-2 317
Siirrot erien välillä
-1 879
Kertyneet arvonalennukset 1.5.2014
Muut
aineettomat
hyödykkeet
-38
Tytäryritysten hankinta
Aineettomat
oikeudet
1 713
550
2 858
-32
-3 096
-8
-739
708
6 497
-708
4 617
7 441
0
28 141
8 209
482
44 273
-1 598
-8
-17 440
0
0
-19 047
Muuntoerot (+/-)
7
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
8
Tilikauden poisto
7
211
-2 300
-2 081
-3 216
-1 381
-4 597
Arvonalennukset
Kirjanpitoarvo 30.4.2015
-64
108
0
-1 598
0
-20 438
-3 681
0
-25 717
5 843
0
7 703
4 528
482
18 556
41
1000 eur
Muuntoerot (+/-)
Aineettomat
oikeudet
Liikearvo
11 886
8
-228
Muut
aineettomat
hyödykkeet
24 246
Ennakkomaksut
Yhteensä
326
36 466
-25
-253
1 015
1 015
Lisäykset
1 739
Tytäryritysten myynti
Vähennykset
-73
-73
-502
-1 280
-4
676
40 019
-170
11 658
8
27 507
-8
-12 838
Muuntoerot (+/-)
Yritysmyyntien kertyneet poistot
Tilikauden poisto
Arvonalennukset
3 370
-502
1 276
Siirto myytävänä oleviksi luokit.pitkäaik.varoihin
1 630
0
-12 846
0
0
10
10
165
165
-4 777
-4 777
-1 598
-1 598
Siirto myytävänä oleviksi luokit.pitkäaik.varoihin, kert. Poistot
-1 598
-8
-17 440
0
0
-19 047
10 060
0
10 066
0
676
20 802
Liikearvoa sisältävien rahavirtaa tuottavien yksikköjen arvonalentumistestaus
Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet, jotka eivät vielä ole käyttövalmiita, testataan vuosittain
arvonalentumisen varalta. Arvonalentumistestaus tehdään myös aina, jos on viitteitä siitä, että
omaisuuserän arvo on alentunut. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan siltä osin, kun tasearvo
ylittää omaisuuserän kerrytettävissä olevan rahamäärän. Omaisuuserän kerrytettävissä oleva rahamäärä
on joko nettomyyntihinta tai käyttöarvo riippuen siitä, kumpi niistä on korkeampi. Muuhun kuin
rahoitusvaroihin kuuluvaan omaisuuserään, paitsi liikearvoon, tehtyjen arvonalentumisten perusteet
tarkistetaan tilinpäätöspäivänä mahdollisen arvonalentumisen peruuttamisen toteamiseksi.
Liikearvo on kohdistettu arvonalennustestausta varten konsernissa määritetyille rahavirtaa tuottaville
yksiköille. Rahavirtaa tuottava yksikkö on alin sellainen taso, jota seurataan johdon raportoinnissa.
Rahavirtaa tuottavat yksiköt ovat liiketoiminta-alueita tai erillisiä seurantakohteita.
Käyttöarvo määritetään diskonttaamalla kyseisen omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön arvioidut
tulevat nettorahavirrat nykyarvoon. Rahavirtaennusteet perustuvat johdon hyväksymään viimeisimpään
budjettiin sekä lähivuosien ennusteisiin. Eksplisiittisen ennustekauden kassavirrat vastaavat johdon
näkemyksiä eri liiketoimintojen kannattavuuden kehityksestä sekä inflaation vaikutuksesta kassavirtoihin.
Eksplisiittisen ennustekauden jälkeen kassavirtojen uskotaan edelleen kehittyvän saman trendin
mukaisesti.
Ennakoitujen rahavirtojen laskenta-ajanjakso määritetään pääosin testattavan omaisuuserän
taloudelliseen vaikutusaikaan perustuen. Yleensä arviot vastaisista rahavirroista voidaan tehdä enintään
seuraaville viidelle vuodelle, mutta koska turvevarojen, voimalaitosten ja muiden merkittävien
omaisuuserien taloudellinen vaikutusaika on yli 20 vuotta, on yhtiön käyttämä ennakoitujen rahavirtojen
ajanjakso pidempi.
42
Arvonalennustestauksessa käytetyt merkittävimmät oletukset ja herkkyysanalyysi
Kassavirtaennusteiden laatiminen edellyttää johdolta arvioita tulevaisuuden rahavirroista. Arvioiden
luonne vaihtelee riippuen siitä, mihin liiketoimintaan testattavat käyttöomaisuushyödykkeet kuuluvat. Alla
on esitetty arvonalennustestauksessa käytetyt merkittävimmät oletukset Vapon eri liiketoiminnoissa sekä
herkkyysanalyysin tulos.
Polttoaineet:
Polttoaineet–liiketoiminta pitää sisällään sekä turpeen että puupolttoaineet. Turpeen kysyntä on laskenut
viime vuosina merkittävästi lähinnä kilpailevien fossiilisten polttoaineiden alhaisemman hinnan johdosta.
Energiapoliittisilla päätöksillä on merkittävä vaikutus turpeen kysyntään ja johdon näkemys on, että
turpeen kysyntä tulee säilymään nykyisellä tasolla tai jopa maltillisesti kasvavan tulevina vuosina. Myös
pelletin ja metsäpolttoaineiden kysynnän uskotaan kasvavan tulevaisuudessa. Poikkeuksellisen korkeat
polttoainevarastot tilikauden päättyessä on huomioitu tarkastelussa, eikä alaskirjaukseen nähty tarvetta
polttoaineiden osalta. Diskonttauskorkona on turvetuotteissa käytetty 5,6 % ja puupolttoaineissa 6,0 %
(post-tax wacc). Herkkyystarkastelussa arvioitiin diskonttokoron, myyntivolyymin ja -hinnan muutoksen
vaikutusta tuotto-odotuksiin. Kukin seuraavista muutoksista muiden tekijöiden pysyessä ennallaan johtaisi
siihen, että liiketoiminnan kirjanpitoarvo vastaisi siitä kerrytettävissä olevaa rahamäärää:
 Turvetuotteiden kysynnän lasku 33 %
 Turpeen myyntihinnan lasku 26 %
 Puupolttoaineiden myyntihinnan lasku keskimäärin 4 %
 Diskonttokoron muutos 3,4 prosenttiyksikköä (puupolttoaineet) ja 10,6 prosenttiyksikköä (turve).
Lämpö ja sähkö:
Liiketoiminnan käyttöarvon ennustamisessa käytetty 15 vuoden suunnitelma on johdettu johdon
näkemyksistä liiketoiminnan kehittymisestä seuraaville kolmelle vuodelle. Lämpöliiketoiminnan tasaisesta
luonteesta johtuen on perusteltua käyttää pitkän aikavälin ennusteita. Diskonttauskorkona on käytetty 3,9
% (post-tax wacc), joka on laskettu hyödyntäen alan yleisiä tuottoja riskioletuksia kaukolämpö- ja
teollisuussegmenteille. Lämpöliiketoiminnan liikevaihdon kasvun arvioidaan olevan keskimäärin 1 %
seuraavien kolmen vuoden aikana johtuen alhaisemmasta öljyn hinnasta. Tilivuodesta 2019 alkaen
liikevaihdon arvioidaan kasvavan 2 %:in vuosivauhdilla. Investointien määrä ja aikataulutus perustuu
olemassa olevien voima- ja lämpölaitosten sekä kaukolämpöverkkojen kuntoon ja niiden jäljellä olevaan
tekniseen elinikään. Merkittävimmät energiatehokkuusinvestoinnit saadaan päätökseen tilivuoteen 2017
mennessä. Herkkyystarkastelun perusteella kysynnän lasku -1 %:in ja kustannustason lasku -0,7 %:in
vuosivauhdilla tarkastelujaksolla johtaisi siihen, että liiketoiminnan kirjanpitoarvo vastaisi siitä
kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Samaan lopputulokseen päästään diskonttokoron muuttuessa 8,2 –
prosenttiyksikköä.
Kekkilä:
Liiketoiminnan kasvua haetaan erityisesti ammattiviljely- ja viherrakentamissegmenteissä, kun taas
kuluttajaliiketoiminnan kasvun arvioidaan pysyvän maltillisempana kiristyvän kilpailun myötä.
Ympäristöliiketoiminta tulee supistumaan päättyvien sopimusten myötä. Kilpailun kiristyminen,
kustannustehokkuus sekä kysynnän kausiluontoisuus vaikuttavat eniten tulevien kassavirtojen
toteutumiseen. Diskonttauskorkona on käytetty 4,4 % (post-tax wacc). Tilinpäätöshetki osuu Kekkilän
liiketoiminnassa keskelle vuoden parasta sesonkia, mikä näkyy erityisesti korkeana käyttöpääoman
määränä arvonalennustestauksessa. Kukin seuraavista muutoksista muiden tekijöiden pysyessä
ennallaan johtaisi siihen, että liiketoiminnan kirjanpitoarvo vastaisi siitä kerrytettävissä olevaa
rahamäärää:
 Kassavirran lasku 9 % ennustejaksolla
 Muuttuvien kustannusten (COGS) vuosittainen nousu 0,6 %
 Kiinteiden kustannusten vuositason nousu 2,4 %
 Diskonttokoron muutos 0,7 prosenttiyksikköä.
43
Timber:
Sahausliiketoiminnan tulevien kassavirtojen analyysi perustuu sahojen käyttöön normaalin kapasiteetin
mukaisesti. Tuotto-odotuksiin vaikuttaa eniten sahatavaran kysyntä Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa,
mihin yleisellä taloudellisella kehityksellä on merkittävä vaikutus. Toinen merkittävä tekijä on raakaaineen saatavuus ja hinta, mikä yleensä seuraa lopputuotteen kysyntä- ja hintakehitystä. Vapo Timberin
molemmat sahat ovat käyttövarmoja laitoksia, joissa tulevaisuuden investointitarve kohdistuu lähinnä
ylläpitoinvestointeihin. Diskonttauskorkona on käytetty 6,0 % (post-tax wacc). Herkkyystarkastelun
perusteella nykyinen tasearvo kantaa merkittävätkin muutokset sekä kassavirrassa että diskonttokorossa.
Kaikissa rahavirtaa tuottavissa yksiköissä laskelmat on tehty perustuen olemassa olevaan
tuotantokapasiteettiin jota ylläpidetään korvausinvestointien avulla.
Tilikauden 2015 lopulla tehdyt arvonalentumistestaukset eivät antaneet aihetta arvonalentumistappioiden
kirjaamiseen konsernin pääliiketoiminnoissa. Vapon Tanskassa olevan tytäryhtiön toimintaa on ajettu alas
jo useamman vuoden ajan johtuen pellettiliiketoiminnan heikosta kannattavuudesta ko. markkinoilla.
Yhtiön tulontuottamiskyky on johdon käsityksen mukaan sidottu ainoastaan siellä omistettavaan
kiinteistöön, joka on tällä hetkellä vuokrattu. Tämän seurauksena Vapo A/S:n osakkeisiin tehtiin
emoyhtiössä 7,5 milj. euron arvonalennus. Konsernissa yhtiön varat eivät ylitä yhtiön arvioitua
tulontuottamiskykyä.
Liikearvojen kohdistus rahavirtaa tuottaville yksiköille:
05/201404/2015
01/201304/2014
1 219
1 219
301
309
Kekkilä Group
4 322
4 335
Yhteensä
5 842
5 863
1 000 eur
Tootsi Turvas
Neova AB
Lämpö ja sähkö –liiketoiminnassa yhtiössä muutettiin käytäntöä päättyneellä tilikaudella koskien
liiketoimintakaupan myötä hankittujen kaukolämpöliiketoimintojen liikearvon käsittelyä. Mahdollinen
syntynyt liikearvo kohdistetaan hankitun liiketoiminnan asiakkuuksille ja tämän johdosta myös
aikaisemmin hankittujen kohteiden kohdistamaton liikearvo siirrettiin muihin aineettomiin hyödykkeisiin.
Kyseisistä kohteista kirjattiin tilikaudella poistoja tuloslaskelmaan 0,3 teur ja aikaisempien kausien poistot
1,0 meur kirjattiin suoraan voittovarojen oikaisuksi. Suomessa kohdistamatonta liikearvoa oli viidessä eri
kohteessa yhteensä 4,2 milj. euroa.
13. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
1000 eur
Muuntoerot
Koneet ja
kalusto
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Ennakkomaksut ja
keskeneräiset
hankinnat
115 774
372 288
352 370
59 377
944 756
-89
-485
-2 097
-1 193
-52
-3 916
2 847
1 053
10 843
16 891
34 867
66 501
Maa- ja
vesialueet
Rakennukset ja
rakennelmat
44 947
Lisäykset
149
149
Vähennykset
Yhteensä
0
-793
-5 813
-30 733
-1 770
-77
-39 187
1 267
15 390
19 471
-36 127
0
44
Kertyneet poistot 1.5.2014
46 912
111 795
365 839
385 769
-532
-60 054
-246 999
-171 302
Muuntoerot (+/-)
57 988
968 303
-478 886
212
1 565
226
2 003
4 945
29 252
1 468
35 666
0
Tilikauden poisto
-4 514
-18 457
-12 703
Arvonalennukset*
-116
-299
-246
-74
-736
-648
-59 710
-234 884
-182 385
-477 628
46 263
52 085
130 955
203 384
57 988
Maa- ja
vesialueet
Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Ennakkomaksut ja
keskeneräiset
hankinnat
45 757
140 790
404 855
351 671
40 540
983 612
-238
-1 992
-3 686
-2 843
-57
-8 816
1 928
111
10 232
3 735
44 959
60 879
-172
-1 010
-2 849
-8 210
-725
-12 965
-1 449
-19 858
-40 421
-4 430
-1 005
-67 163
1000 eur
Muuntoerot
Lisäykset
Vähennykset
-35 675
490 675
Yhteensä
Siirto myytävänä oleviksi
luokit.pitkäaik.varoihin
6
929
9 428
13 571
-23 929
4
-885
-3 196
-5 271
-1 037
-406
-10 796
44 947
115 774
372 288
352 370
59 377
944 756
-203
-64 777
-248 232
-160 868
-31
809
1 998
815
3 590
11 570
26 725
3 040
41 335
Muuntoerot (+/-)
746
1 422
1 355
3 523
-7 280
-26 745
-15 384
-49 409
-1 121
-2 168
-259
-3 845
-532
-60 054
-246 999
-171 302
-478 886
44 415
55 720
125 289
181 068
Tilikauden poisto
Arvonalennukset*
-474 080
-297
Siirto myytävänä oleviksi luokit.pitkäaik.varoihin, kert. Poistot
0
59 377
465 870
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenoon sisältyy rahoitusleasingsopimuksella
vuokrattuja hyödykkeitä seuraavasti:
30.4.2015, 1000 eur
Hankintameno
Rakennukset ja
rakennelmat
0
Koneet ja
kalusto
8 220
Yhteensä
8 220
Lisäykset
0
Vähennykset
0
Kertyneet poistot
-1 475
-1 475
45
Vähennysten kertyneet poistot
0
Kirjanpitoarvo
0
Rakennukset ja
rakennelmat
30.4.2014, 1000 eur
Hankintameno
6 744
Koneet ja
kalusto
968
8 241
6 744
Yhteensä
9 209
Lisäykset
0
Vähennykset
-968
-21
-989
Kertyneet poistot
-233
-1 092
-1 325
233
21
254
0
7 149
7 149
Vähennysten kertyneet poistot
Kirjanpitoarvo
14. Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä
1000 eur
Osuudet osakkuusyrityksissä
Osuudet yhteisyrityksissä
30.4.2015
30.4.2014
3 596
20 790
6 707
0
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä
Tiedot konsernin olennaisista osakkuus- ja yhteisyrityksistä:
Nimi
Pääasiallinen toimiala
Kotipaikka
Omistusosuus (%)
30.4.2015
30.4.2014
Agroenergi Neova Pellets AB, yhteisyritys
Harvestia Oy, osakkuusyritys
Kiinteiden puupolttoaineiden
valmistus ja myynti
Raakapuutukkukauppa
Jönköping
Helsinki
50
45
0
45
Taloudellinen informaatio osakkuus- ja yhteisyrityksistä
Taulukossa mainitut konsernin olennaiset osakkuus- ja yhteisyritykset on käsitelty konsernitilinpäätöksessä
pääomaosuusmenetelmällä. Yhtiöiden tuloslaskelmat on muunnettu vastaamaan konsernin emoyhtiön
tilikautta
1000 eur
Harvestia Oy
Agroenergi Neova Pellets AB
30.4.2014
30.4.2015
Lyhytaikaiset varat
30 779
41 938
30 957
1 096
1 046
Pitkäaikaiset varat
199
242
23 860
947
1 024
Lyhytaikaiset velat
24 730
35 202
14 866
14
56
4 035
338
309
Pitkäaikaiset velat
Liikevaihto
Tilikauden tulos
30.4.2014
Muut
30.4.2015
30.4.2015 30.4.2014
178 508
227 599
96 583
670
704
-731
349
2 626
-14
-22
6 247
6 978
35 916
1 691
1 705
Kauden aikana saadut osingot
Nettovarat
46
Konsernin omistusosuus
Konsernin osuus nettovaroista
45%
45 %
50 %
2 811
3 140
17 958
Liikearvo
3 265
Muuntoero
Osakkuus-/yhteisyrityksen tasearvo konsernin
taseessa
0%
-433
2 811
3140
20 790
15. Myytävissä olevat sijoitukset
Myytävissä olevat sijoitukset sisältävät noteerattuja sekä noteeraamattomia osakkeita. Noteeratut
osakkeet on arvostettu käypään arvoon. Noteeraamattomat osakkeet esitetään hankintahintaan, koska
niiden käypiä arvoja ei voida luotettavasti arvioida.
1000 eur
Hankintameno 1.1.
30.4.2015
30.4.2014
7 642
1 026
Lisäykset
Vähennykset
Hankintameno 30.4.
Kertyneet arvonalennukset 1.1.
Arvonalennukset kaudella
Kertyneet arvonalennukset 30.4.
7 272
-47
-656
7 595
7 642
-21
-21
21
0
-21
7 595
7 621
30.4.2015
30.4.2014
Lainasaamiset muilta
3 183
10 707
Yhteensä
3 183
10 707
113
191
3 296
10 898
30.4.2015
30.4.2014
346
665
0
-319
346
346
Kirjanpitoarvo 30.4.
16. Pitkäaikaiset saamiset
1000 eur
Pitkäaikaiset korolliset saamiset
Pitkäaikaiset korottomat saamiset
Muilta
Pitkäaikaiset myynti- ja muut saamiset yhteensä
17. Muut pitkäaikaiset sijoitukset
1000 eur
Hankintameno 1.1.
Vähennykset
Hankintameno 30.4.
47
18. Laskennalliset verot
Laskennallisia veroja määriteltäessä on sovellettu kunkin maan voimassa olevaa verokantaa. Kaikista tappioista ei ole kirjattu
laskennallista verosaatavaa, koska on arvioitu, ettei tappioita voi hyödyntää lähitulevaisuudessa.
1.5.2014
Muuntoero
Kirjattu
tuloslaskelmaan
Tappioista
2 078
-24
170
Muut jaksotuserot
1 098
1000 eur
Kirjattu
muihin
laajan
tuloksen
eriin
Kirjattu
omaan
pääomaa
n
Ostetut /
myydyt
yhtiöt
30.4.2015
Laskennallisten verosaamisten erittely
Yhdistelytoimenpiteistä
Yhteensä
1000 eur
2 224
90
184
27
3 203
1 372
27
-24
260
0
0
184
3 623
1.5.2014
Muuntoero
Kirjattu
tuloslaskelmaan
Kirjattu
muihin
laajan
tuloksen
eriin
Kirjattu
omaan
pääomaa
n
Ostetut /
myydyt
yhtiöt
30.4.2015
13 906
-28
490
Laskennallisten verovelkojen erittely
Poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset
Muut jaksotuserot
Käyvän arvon kohdistus hankinnoista
194
-235
4 421
-188
-224
Käyvän arvon rahastoon kirjatut
494
-11
-234
Muihin IFRS-rahastoihin kirjatut
0
Yhteensä
19 015
14 367
52
11
4 010
248
0
-227
-204
0
52
0
0
18 636
Laskennalliset verot taseessa
1 759
16 773
Nettoverovelka
15 013
Kirjattu
tuloslaskelmaan
Kirjattu
muihin
laajan
tuloksen
eriin
Kirjattu
omaan
pääomaa
n
Ostetut /
myydyt
yhtiöt
1.1.2013
Muuntoero
Tappioista
1 283
-114
894
Muut jaksotuserot
2 519
-22
-1 884
13
-1
14
3 816
-137
-975
0
15
483
3 203
1.1.2013
Muuntoero
Kirjattu
tuloslaskelmaan
Kirjattu
muihin
laajan
tuloksen
eriin
Kirjattu
omaan
pääomaa
n
Ostetut /
myydyt
yhtiöt
30.4.2014
-54
-20
194
-614
4 421
1000 eur
30.4.2014
Laskennallisten verosaamisten erittely
Yhdistelytoimenpiteistä
Yhteensä
1000 eur
15
2 078
483
1 098
27
Laskennallisten verovelkojen erittely
Poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset
19 364
-4
-5 455
Muut jaksotuserot
1 294
-1
-1 026
Käyvän arvon kohdistus hankinnoista
3 274
-166
1 928
753
-48
-211
Käyvän arvon rahastoon kirjatut
13 906
494
48
Muihin IFRS-rahastoihin kirjatut
Yhteensä
138
24 823
-219
-4 763
0
0
-138
0
-54
-772
19 015
Laskennalliset verot taseessa
1 884
16 377
Nettoverovelka
14 493
19. Vaihto-omaisuus
1000 eur
Aineet ja tarvikkeet
Keskeneräiset tuotteet
Valmiit tuotteet
Ennakkomaksut vaihto-omaisuudesta
Vaihto-omaisuus yhteensä
2015
2014
43 554
40 203
8 914
9 611
124 310
78 115
5 291
12 203
182 068
140 132
Vaihto-omaisuuden kirja-arvoon ei sisälly olennaisia erien nettorealisointiarvoon kirjauksia.
20. Myyntisaamiset ja muut saamiset
1000 eur
2015
2014
74 643
82 021
912
1 251
75 555
83 272
Myyntisaamiset
Myyntisaamiset (muilta)
Myyntisaamiset osakkuusyrityksiltä
Lyhytaikaiset muut saamiset ja siirtosaamiset
Lainasaamiset (muilta)
7 703
185
Muut lyhytaikaiset saamiset
6 598
5 482
12 112
7 425
Siirtosaamiset (muilta)
Siirtoaamiset osakkuusyrityksiltä
1 439
523
27 852
13 615
85
1 051
103 491
97 938
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahavarat
Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa
Myynti- ja muut saamiset yhteensä
Lyhytaikaiset myyntisaamiset jakautuvat valuutoittain seuraavasti:
1000 eur
2015
2014
Euro
51 411
56 118
USD
2 385
2 367
GBP
1 490
1 688
SEK
17 360
16 878
Muut valuutat
Yhteensä
2 909
4 969
75 555
82 021
49
Myyntisaamisten ikäjakauma ja luottotappioksi kirjatut erät
1000 eur
2015
2014
71 099
73 825
3 738
7 331
Erääntyneet 31-60 päivää
454
245
Erääntyneet 61-90 päivää
164
83
Erääntyneet yli 90 päivää
101
537
75 555
82 021
96
89
1000 eur
2015
2014
Käteinen raha ja pankkitilit
4 147
303
Erääntymättömät
Erääntyneet alle 30 päivää
Yhteensä
Luottotappiot
21. Rahavarat
22. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot
Oma pääoma
Vapo Oy:llä on yksi osakesarja. Osakkeita on kaikkiaan 30 000 kappaletta. Vapon osakepääoma
30.4.2015 oli 50.456.377,90 euroa. Osakkeen nimellisarvoa ei ole määritelty. Ulkona olevien osakkeiden
lukumäärä on 30 000 kappaletta.
Seuraavassa on esitetty oman pääoman rahastojen kuvaukset:
Käyttörahasto sisältää Vapo Oy:n yhtiöittämisen yhteydessä muodostetun vapaan käyttörahaston
perustuen lakiin Vapo Oy:n perustamisesta (1015/1983).
Muuntoerot muodostuvat ulkomaisten tytäryhtiöiden hankintahetken oman pääoman ja hankintahetken
jälkeisten voittovarojen valuuttamääräisistä muutoksista.
23. Rahoitusvelat
1 000 eur
2015
2014
Joukkovelkakirjalainat
158 848
109 997
Lainat rahoituslaitoksilta
125 410
126 437
5 000
5 000
Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat
Pääomalainat
Rahoitusleasing-velat
Yhteensä
6 434
6 835
295 691
248 270
96 007
49 574
Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat
Pankkitililimiitit
6
0
15 798
41 748
402
390
Velat osakkuusyrityksille
226
258
0
0
112 439
91 969
Yritystodistukset
Muut velat
Yhteensä
50
Pitkäaikaisten velkojen lyhennysohjelma (tilikausittain)
1000 eur
Pääomalainat
Rahalaitoslainat
2016
2017
2018
2019
2020
2021 - >
Yht
0
0
97 993
402
0
0
28 424
414
100 000
0
25 000
426
10 000
0
0
439
0
0
60 000
5 155
50 000
5 000
10 000
0
160 000
5 000
221 417
6 836
98 395
28 838
125 426
10 439
65 155
65 000
393 253
Korolliset pitkäaikaiset velat jakautuvat valuutoittain seuraavasti:
1000 eur
EUR
SEK
MUUT
Yhteensä
2015
2014
325 316
66 024
751
204 313
93 664
258
392 091
297 977
Korolliset velat on arvostettu tilinpäätöksessä nimellisarvoihinsa, koska ne vastaavat käypiä arvoja.
1 000 eur
2015
2014
Vähimmäisvuokrien kokonaismäärä
Alle yhden vuoden sisällä
Yhtä vuotta pitemmän ajan ja enintään 5 vuoden kuluttua
Myöhemmin kuin viiden vuoden sisällä
498
505
6 736
2 079
0
5 211
Vähimmäisvuokrat yhteensä
7 235
7 796
Rahoitusleasingsopimusten jäännösarvovastuu
4 856
4 856
Vähimmäisvuokrien nykyarvo
Alle yhden vuoden sisällä
402
390
6 434
1 680
Myöhemmin kuin viiden vuoden sisällä
0
5 155
Vähimmäisvuokrien nykyarvo yhteensä
6 835
7 226
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua
24. Pitkäaikaiset korottomat velat
1000 eur
2015
2014
Liittymismaksuvelat
4 768
2 869
967
1 064
0
0
5 735
3 933
Saadut ennakot
Muut velat
Yhteensä
51
25. Varaukset
Ympäristökuluvaraukset
Eläkevaraukset
Muut
varaukset
Yhteensä
8 636
2 124
237
10 997
Varausten lisäykset
1 119
401
7
1 527
Käytetyt varaukset
-1 669
-183
-27
-1 879
1000 eur
Varaukset 1.5.2014
Muuntoero
Käyttämättömien varausten peruutukset
0
-296
-296
Tytäryritysten osto/myynti
Varaukset 30.4.2015
0
7 790
2 342
217
10 349
Ympäristökuluvaraukset
Eläkevaraukset
Muut
varaukset
Yhteensä
9 336
2 191
183
11 709
-184
-1
Varausten lisäykset
1 410
201
104
1 715
Käytetyt varaukset
-1 897
-267
-51
-2 215
1000 eur
Varaukset 1.1.2013
Muuntoero
-185
Käyttämättömien varausten peruutukset
0
Diskonttokoron muutoksen vaikutus
Tytäryritysten osto/myynti
Varaukset 30.4.2014
0
-28
8 636
-28
2 124
237
10 997
26. Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat
1000 eur
2015
2014
Saadut ennakot
18 568
14 362
Ostovelat
25 216
26 881
Ostovelat osakkuusyrityksille
14 556
19 872
58 340
61 115
7 440
3 661
Korkovelat ja muut rahoitusvelat
3 047
2 078
Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset
11 694
8 810
7 198
7 735
3 317
655
91 037
84 054
Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat
Muut velat
Muut siirtovelat
Lyhytaikaiset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa
Yhteensä
Lyhytaikaiset ostovelat jakautuvat valuutoittain
1000 eur
Euro
2015
2014
32 107
39 864
USD
-2
32
GBP
84
144
SEK
6 821
5 687
761
1 026
39 772
46 753
Muut valuutat
Yhteensä
52
27. Rahoitus- ja hyödykeriskien hallinta
Konsernin liiketoiminnot altistuvat useille eri rahoitusriskeille. Rahoitusriskien hallinnan pääasiallisena
tavoitteena on minimoida toimintaan liittyvien valuuttojen ja korkojen markkinahintojen haitalliset
vaikutukset konsernin tulokseen ja kassavirtaan sekä varmistaa konsernin maksuvalmius. Pääasialliset
rahoitusriskit ovat valuutta-, korko- ja maksuvalmiusriski. Rahoitusriskien tunnistamisesta ja hallinnasta
vastaa konsernin keskitetty rahoitustoiminto (group treasury), jota ohjaa hallituksen hyväksymä
rahoituspolitiikka.
Konsernirahoitus toimii konsernin tytäryhtiöiden vastapuolena ja hoitaa keskitetysti ulkoisen rahoituksen
hankinnan. Se myös vastaa rahavarojen ja -virtojen hallinnoinnista ja rahoituspolitiikan mukaisista
suojaustoimenpiteistä. Konserni käyttää riskienhallinnassaan valuuttatermiinejä ja -optioita,
valuutanvaihtosopimuksia, valuuttalainoja, koronvaihtosopimuksia sekä eri hyödykejohdannaisia.
Valuuttariski
Konserni toimii kansainvälisesti ja on siten alttiina valuuttariskeille, joita syntyy viennistä ja tuonnista,
konsernin sisäisestä kaupasta, valuuttamääräisestä konsernin sisäisestä rahoituksesta (transaktioriski)
sekä valuuttamääräisistä, ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehdyistä nettosijoituksista (translaatioriski).
Liikevaihdosta pääosa tulee euroalueelta. Euron lisäksi merkittävimpiä viennin laskutusvaluuttoja ovat
Englannin punta ja Yhdysvaltain dollari. Näiden valuuttojen vahvistuminen vaikuttaa positiivisesti
konsernin tulokseen ja vastaavasti heikkeneminen negatiivisesti. Konsernin merkittävimmät sisäiset
rahoitusvaluutat ovat Ruotsin ja Norjan kruunut.
Suojauspolitiikkana on suojata olennaiset valuuttapositiot täysimääräisesti, jotka syntyvät liiketoiminnan
valuuttamääräisistä saamisista, veloista ja tilauskannoista. Lisäksi suojataan konsernin sisäisen
rahoituksen eriä SEK:n ja NOK:n osalta. Suojaaminen on konsernin rahoituspolitiikan mukaista, mutta
näihin eriin ei sovelleta suojauslaskentaa. Konsernirahoitus tekee valuuttajohdannaissopimukset
markkinoille pääasiassa tytäryhtiön nimissä. Valuuttalainat ovat aina konsernin emon nimissä. Vapon
transaktioriski vuoden lopussa euroina tilinpäätöskurssiin muutettuna oli:
Milj. eur
2015
2014
Positio
Suojaus
Netto
Suojaus
%
Positio
Suojaus
Netto
Suojaus
%
DKK
GBP
NOK
RUB
SEK
USD
5,5
4,1
5,5
0,4
148,7
1,3
0,0
4,0
5,5
0,0
148,7
-1,3
5,5
0,2
0,0
0,4
0,0
2,6
0%
96 %
100 %
0%
100 %
-97 %
4,8
3,0
9,3
0,4
160,9
2,8
0,0
2,9
9,0
0,0
160,9
2,7
4,8
0,0
0,3
0,4
0,0
0,1
0%
100 %
97 %
0%
100 %
97 %
Yhteensä
165,6
156,9
8,7
95 %
181,1
175,5
5,6
97 %
Konsernilla on ulkomaisia nettosijoituksia ja se on siten altistunut riskeille, jotka syntyvät kun
valuuttamääräiset sijoitukset muunnetaan emoyrityksen toimintavaluuttaan (translaatioriski). Tytäryhtiöihin
tehtyjä valuuttamääräisiä nettosijoituksia ei suojata. Merkittävimmät translaatioriskit ovat Ruotsin, Norjan
ja Tanskan kruunuissa.
53
Tilinpäätöshetkellä konsernin nettosijoitukset euroina olivat:
Milj. euroa
2015
2014
DKK
NOK
PLN
SEK
14,7
8,9
0
36,7
14,7
5,8
5,7
36,7
Yhteensä
60,3
62,9
Alla olevassa taulukossa on esitetty euron vahvistuminen tai heikkeneminen konsernin päävaluuttoja
vastaan. Herkkyysanalyysiin ei sisällytetä nettosijoituksia tytäryhtiöihin. Valuuttariskin herkkyysanalyysin
perustana on konsernitason yhteenlaskettu valuuttapositio huomioiden tehdyt valuuttasuojaukset.
Seuraavassa yhteenlasketut vaikutukset huomioituna euron valuuttakurssin +/- 10 prosentin muutoksella
muita valuuttoja vastaan.
Milj. eur
Euro vahvistuu 10 %
Euro heikkenee 10 %
+/+/-
2015
2014
-11,4
11,4
-10,4
10,4
Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski
Konsernin maksuvalmius säilyi tilikauden aikana hyvänä. Rahoitusmarkkinat toimivat hyvin pitkittyneestä
talouden laskusuhdanteesta huolimitta, ja konsernin rahoitustarpeet saatiin hoidettua ongelmitta. Uusia,
pitkäaikaisia luottoja nostettiin yhteensä 145 milj. euroa, josta 25 milj. eur kahden vuoden, 60 milj. eur
viiden vuoden, 10 milj. eur 10 vuoden ja 50 milj. eur 15 vuoden maturiteetilla. Joukkovelkakirjamuotoisia
lainoja nostetuista luotoista oli 60 milj. euroa. Nostetuilla luotoilla jälleenrahoitettiin erääntyviä lainoja sekä
katettiin muita käyttöpääomatarpeita. 150 milj. euron suuruisesta yritystodistusohjelmasta oli tilikauden
vaihteessa käytössä 15,8 milj. euroa. Valmiusluotot (yht. 100 milj. eur) olivat kokonaan käyttämättä
tilikauden aikana.
Konsernissa seurataan aktiivisesti liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi
tarpeeksi likviditeettiä toiminnan rahoittamiseksi sekä kykyä hoitaa myös muut rahoitusvelvoitteet.
Maksuvalmiutta hallitaan tasapainottamalla lyhyt- ja pitkäaikaisten lainojen suhteellista osuutta sekä
pitkäaikaisten lainojen lyhennysaikatauluja. Lisäksi rahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvää riskiä
hallitaan hajauttamalla varainhankintaa eri pankkien ja markkinoiden välillä.
Tilikauden aikana Vapo täytti rahoitussopimuksiinsa liittyvät kovenantit ja muut ehdot. Konsernin
vakavaraisuusaste tilinpäätöshetkellä oli 37,9 prosenttia.
Vapon korollisiin velkoihin liittyvät lyhennysten ja rahoituskulujen sekä johdannaissopimusten kassavirrat
ovat seuraavat:
Milj. eur
Pitkäaikaiset lainat
Lyhennykset
Rahoituskulut
Lyhytaikaikaiset lainat
Lyhennykset
Rahoituskulut
Johdannaisvelat
Tulot
Menot
Yhteensä
<1v
1-5v
>5v
98,4
8,9
229,9
19,9
65,0
17,8
16,2
0,0
-
-
5,7
4,9
9,1
11,7
0,0
0,0
134,1
270,5
82,8
54
Korkoriski
Konsernin korollinen nettovelka tilinpäätöshetkellä oli 393,1 milj. euroa (329,0 milj. euroa). Konsernin
tavoitteena on suojautua koronmuutosten aiheuttamilta oleellisilta vaikutuksilta, jotka kohdistuvat taseen
korollisiin velkoihin ja saamisiin. Suojausinstrumentteina käytetään pääosin koronvaihtosopimuksia.
Korkoriskiä mitataan velkasalkun keskimääräisellä korkosidonnaisuusajalla (gap). Velkasalkun
keksimääräinen korkosidonnaisuusaika 30.4.2015 johdannaiset mukaan lukien oli 42 kuukautta (22 kk).
Pitkäaikaisten lainojen painotettu keskikorko suojauksineen oli 2,6 prosenttia (2,6 %).
Korkoriskin herkkyysanalyysin perusteena on yhteenlaskettu yhtiötason korkoriski, joka muodostuu
korollisista veloista ja johdannaisista, kuten korkoswapeista, jotka suojaavat korkoriskiltä. Korkojen nousu
yhdellä prosenttiyksiköllä muiden tekijöiden pysyessä samana nostaisi Vapon seuraavan 12 kuukauden
aikana uudelleen hinnoitteluun tulevien korollisten velkojen ja saatavien korkokustannuksia ilman
verovaikutuksia +1,6 milj. euroa.
Korkojohdannaiset arvostetaan täyteen markkina-arvoonsa ja muutosvaikutus kirjataan tuloslaskelmaan.
Sijoitustoiminnan markkinariski
Konserni altistuu toiminnassaan julkisesti noteerattujen osakkeiden markkinahintojen vaihtelusta
aiheutuvalle hintariskille. Tilikauden aikana konserni myi kaikki omistamansa noteeratut osakkeet.
Tulosvaikutus kirjattiin tuloslaskelman rahoituseriin.
Vastapuoli- ja luottoriski
Kassavarojen tallettamisen sekä rahoitus- ja hyödykejohdannaissopimuksiin liittyvät vastapuoliriskit
hallitaan tekemällä sopimukset ja transaktiot vain luottokelpoisten ja aktiivisesti markkinoilla toimivien
osapuolten kanssa.
Kaupallisiin saataviin liittyvistä luottoriskeistä vastaavat liiketoimintayksiköt. Liiketoimintaan liittyvää
luottoriskiä vähennetään esimerkiksi luottovakuutuksilla ja asiakaskohtaisesti määritellyillä luottolimiiteillä.
Konsernilla ei ole merkittävää luottoriskikeskittymää.
Päästöoikeuksien hintariski
Osa konsernin voimalaitoksista kuuluu EU:n päästökaupan piiriin. Konserni sai tilikaudelle vastikkeetta
päästöoikeuksia, joiden lisäksi markkinoilta hankittiin päästöoikeuksia vuoden 2014 velvoitteiden
täyttämiseksi. Lisäksi hyödynnettiin rahastoista saatuja päästövähenemiä (CER).
Kuluvalla päästökauppajaksolla 2013 – 2020 konserni ei saa kansallisissa alkujaoissa kaikkia
tarvitsemiaan päästöoikeuksia. Konserni hankkii pääosan tarvitsemistaan pääästöoikeuksista EU:n
päästöoikeusmarkkinoilta, jonka lisäksi konserni ostaa päästövähenemiä Nefco Carbon Fund –
rahastosta. Rahasto tuottaa päästövähenemiä (CER), joita voidaan rajoitetusti käyttää konsernin
päästövelvoitteiden kattamiseen EU:n päästökaupan piirissä kuluvan päästökauppakauden aikana.
Sähköenergian hintariski
Konsernin suomalaiset yhtiöt ostavat markkinoilta sähköenergiaa ja vastaavasti voimalaitosten tuottama
sähkö myydään markkinoille. Fyysisen sähkön hintariski suojataan johdannaisilla sähkökauppapolitiikan
mukaisesti. Sähkökaupan käytännön suojaustoimenpiteistä sekä selvityksistä vastaa
yhteistyökumppaniksi valittu sähkömeklariyhtiö. Tehdyt suojaukset erääntyvät 1 kuukaudesta 5 vuoteen.
Pääoman hallinta
Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on mahdollistaa liiketoimintojen strategian mukainen kasvu
optimoiden samalla pääoman kokonaiskustannus. Pääomarakennetavoitteena on säilyttää konsernin
omavaraisuus vähintään 37 prosentissa. 30.4.2015 omavaraisuusaste oli 37,9 prosenttia (40,2 %).
Osinkopolitiikan mukaan Vapo Oy pyrkii jakaa vuosittain keskimäärin 50 prosenttia konsernitilinpäätöksen
osoittamasta vuosivoiton määrästä mikäli rahoituksen reunaehdot eivät vaarannu.
55
Nettovelkaantumisasteet olivat seuraavat:
1000 eur
2015
2014
Korolliset velat
408 130
340 239
Korolliset saamiset
-10 886
-10 893
Rahavarat
-4 147
-303
Nettovelat
393 096
329 043
305 352
298 251
Nettovelkaantumisaste (gearing)
128,7 %
110,3 %
28. Rahoitusvarojen ja –velkojen käyvät arvot
1000 eur
30.4.2015
Sopimus
Korkojohdannaiset, ei-suojauslaskentaa
Valuuttajohdannaiset, eisuojauslaskentaa
Sähköjohdannaiset, ei-suojauslaskenta
Öljyjohdannaiset, ei suojauslaskentaa
Päästöoikeusjohdannaiset, eisuojauslaskenta
Lyhytaikaiset johdannaissopimukset
30.4.2014
Positiivinen
Negatiivinen
Käypä arvo
Käypä arvo
Netto
Käypä
arvo
Positiivinen
Negatiivinen
Käypä arvo
Käypä arvo
Netto
Käypä
arvo
5 788
-7 931
-2 144
6 986
-5 935
1 051
85
-581
-496
44
-99
-55
87
14
-739
0
-651
14
33
0
-664
0
-631
0
0
46
46
31
0
31
5 973
-9 206
-3 232
7 094
-6 698
396
Johdannaissopimusten nimellisarvot
1000 eur
2015
2014
Korkojohdannaisten nimellisarvo
Valuuttajohdannaisten nimellisarvo
Sähköjohdannaisten nimellisarvo
Öljyjohdannaisten nimellisarvo
Päästöoikeuksien nimellisarvo
319 883
95 151
6 690
317
289
323 068
74 940
6 950
0
383
Lyhytaikaiset
422 329
405 341
Käyvän arvon hierarkia
Vapo määrittää ja esittää rahoitusinstrumenttien käyvän arvon luokittelun seuraavan hierarkian mukaisesti:
- Taso 1. Rahoitusinstrumentit, joille on olemassa markkinoilla julkisesti noteerattu hinta
- Taso 2. Instrumentit, joiden arvonmäärityksessä on käytetty suoraan havainnoitavissa olevia markkinahintoja
- Taso 3. Instrumentit, joiden arvonmääritykseen suoria markkinahintoja ei ole käytettävissä.
Taso 1 sisältää pörssinoteeratut osakkeet, taso 2 johdannaiset ja taso 3 sijoitukset noteeraamattomiin osakkeisiin.
56
2015
1000 eur
2014
Yht.
Taso1
Taso2
Taso3
Yht.
Taso1
Taso2
Taso3
0
-
-
0
7 621
-
-
7 621
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät
85
Johdannaiset - ei suojauslaskentaa
85
-
1 051
-
1 051
-
Yhteensä
0
85
0
8 672
0
1 051
7 621
KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETUT
VELAT
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät
3 317
Johdannaiset - ei suojauslaskentaa
3 317
-
655
-
655
-
Yhteensä
3 317
0
655
0
655
0
KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETUT
VARAT
Myytävissä olevat rahoitusvarat
85
3 317
0
29. Tytäryhtiöt ja olennaiset määräysvallattomien omistajien osuudet
Seuraavassa taulukossa on esitetty tietoja konsernin tilinpäätöshetken mukaisesta rakenteesta
Kokonaan omistettujen tytäryritysten lukumäärä
Kotimaa
2015
2014
Energialiiketoiminta
Suomi
4
3
Ruotsi
2
2
Viro
1
1
Tanska
1
1
Puola
Kasvuturveliiketoiminta
Suomi
1
1
Ruotsi
1
2
Norja
1
2
Viro
1
1
Espanja
1
1
Venäjä
1
1
Suomi
1
1
Sahausliiketoiminta
1
Osittain omistettujen tytäryritysten
lukumäärä
Jätteenkäsittely
Kotimaa
2015
2014
Suomi
1
1
Norja
1
1
Suomi
1
Konsernilla on osakassopimukseen perustuen Piipsan Turve Oy:ssä todellinen määräysvalta, jonka perusteella yhtiö yhdistellään konserniin
tytäryhtiönä.
Luettelo konsernin kaikista tytäryrityksistä on esitetty liitetiedossa 31 "Lähipiiritapahtumat"
57
Erittely olennaisista määräysvallattomien omistajien osuuksista konsernissa
1000 eur
Määräysvallattomien omistajien
osuus voitosta/tappiosta
Tytäryritykset, joissa on määräysvallattomien
omistajien osuuksia, mutta jotka eivät yksittäin
ole merkittäviä
Määräysvallattomien omistajien osuus
omasta pääomasta
2015
2014
2015
2014
1 240
1 880
1 210
4 987
30. Vastuusitoumukset
1 000 eur
2015
2014
Omasta puolesta annetut vakuudet
Annetut kiinnitykset (velkojen vakuudeksi)
Takaukset
Annetut pantit
Yhteensä
7 442
7 544
26 197
24 954
4
5
33 644
32 503
14 429
8 297
Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta
Takaukset
Muut vastuusitoumukset
0
0
14 429
8 297
4 500
2 500
880
9
Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät vuokravastuut
3 470
3 473
1-5 vuoden sisällä erääntyvät vuokravastuut
5 716
7 162
Yhteensä
Vastuusitoumukset osakkuusyhtiöiden puolesta
Takaukset
Vastuusitoumukset muiden puolesta
Takaukset
Muut vuokravastuut
Myöhemmin erääntyvät vuokravastuut
Yhteensä
0
322
9 186
10 957
Konserni on vuokrannut koneita ja laitteita, ajoneuvoja sekä atk-laitteita. Merkittävimmän osan
sopimuksista muodostavat vuokratut tuotantokoneet ja -laitteet, joiden pääoma-arvot tilinpäätöshetkellä
olivat 10,9 milj. euroa. Hankinta-ajalla olevia sopimuksia ei ole. Vuokrasopimusten pituudet ovat kymmenen
vuotta. Sopimuksiin sisältyy mahdollisuus, mutta ei velvollisuutta jatkaa sopimusta alkuperäisen
päättymispäivän jälkeen.
58
31. Lähipiiritapahtumat
Liiketoimet ja avoimet saldot lähipiirin kanssa
Konsernin lähipiiriin kuuluvat osakkuus- ja yhteisyritykset. Lähipiiriin luetaan
johdon avainhenkilöinä hallintoneuvoston,
hallituksen ja johtoryhmien jäsenet mukaan lukien toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja
Konsernin emo- ja tytäryrityssuhteet ovat seuraavat:
Kotimaa
Omistusosuus
%
Osuus
äänivallasta %
Vapo Timber Oy
Suomi
100,00
100,00
Kekkilä Oy
Suomi
100,00
100,00
Suo Oy
Suomi
100,00
100,00
Piipsan Turve Oy
Suomi
48,00
48,00
Hanhisuon Turve Oy
Suomi
100,00
100,00
Forest BtL Oy
Suomi
100,00
100,00
Salon Energiantuotanto Oy
Suomi
100,00
100,00
Neova AB
Ruotsi
100,00
100,00
Viro
100,00
100,00
Tanska
100,00
100,00
Ruotsi
100,00
100,00
Hasselfors Garden AB
Ruotsi
100,00
100,00
Hasselfors Garden AS
Norja
100,00
100,00
Andöy Torv AS
Norja
60,00
60,00
Viro
100,00
100,00
Venäjä
100,00
100,00
Espanja
100,00
100,00
Emoyhtiö Vapo Oy
AS Tootsi Turvas
Vapo A/S
Neova AB:n omistamat tytäryhtiöosakkeet
Brostorpsmossen AB
Kekkilä Oy:n omistamat tytäryhtiöosakkeet:
Kekkilä Eesti Oü
Kekkilä Russia LLC
Kekkilä Iberia S.L.
Konsernilla on osakassopimukseen perustuen Piipsan Turve Oy:ssä todellinen määräysvalta, jonka perusteella yhtiö yhdistellään
konserniin tytäryhtiönä.
Luettelo konsernin olennaisista osakkuus- ja yhteisyrityksistä on esitetty liitetiedossa 14 "Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä"
Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet sekä lähipiirisaamiset ja -velat
1000 eur
2015
2014
Osakkuusyritykset
Myynnit
Ostot
Saamiset
Velat
11 264
24 780
-65 402
-132 520
1 344
1 774
14 064
20 189
Yhteisyritykset
Myynnit
Ostot
Saamiset
Velat
167
-3 115
1 007
745
59
Erittely johdon palkoista ja palkkioista on esitetty liitetietojen kohdassa 7 ”Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut”
Ylimmän johdon työsuhde-etuudet ja lainasaamiset
Ylin johto koostuu hallituksesta, toimitusjohtajasta sekä muusta johtoryhmästä.
Toimitusjohtajalle sekä Vapo Oy:n johtoryhmän jäsenillä on tulostavoitteisiin sidottu kannustepalkkio, joka
on maksimissaan 20-40 prosenttia vuosipalkasta. Hallituksen päätöksen mukaisesti palkkion pääasialliset
määräytymisperusteet on sidottu Vapo-konsernin liikevoittoon ja kassavirtaan.
Hallituksen irtisanoessa toimitusjohtajan irtisanomisaika on 6 kuukautta ja lisäksi hän on oikeutettu 12
kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen. Toimitusjohtajan irtisanoutuessa irtisanomisaika on 6
kuukautta.
Yhtiöllä ei ole käytössään optio-ohjelmia.
Toimitusjohtajan eläkeiäksi on sovittu 63 vuotta.
Konsernin johtoryhmän jäsenet mukaan lukien toimitusjohtaja kuuluvat työntekijäin eläkelain mukaiseen
eläkejärjestelmään. He ovat oikeutettuja maksuperusteiseen ryhmälisäeläkevakuutukseen, johon Vapo
maksaa vuosittain summan, joka vastaa 10 prosenttia vuotuisesta kokonaispalkasta (12 x kk-palkka)
ilman bonuksia. Yhtiö on tehnyt eläkeyhtiön kanssa sopimuksen mainituista lisäeläkeoikeuksista.
Ylimmältä johdolta ei ollut lainasaamisia 30.4.2015 ja 30.4.2014.
60
Emoyhtiön tilinpäätös 2015, FAS
Emoyhtiön tuloslaskelma
1000 eur
LIIKEVAIHTO
Liite
2
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos
Valmistus omaan käyttöön
1.5.2014-30.4.2015
1.1.2013-30.4.2014
244 831
377 005
33 189
12 434
29
1 111
3
27 449
13 183
4
-131 429
-180 034
Henkilöstökulut
5
-27 447
-34 158
6
-23 901
-28 967
Liiketoiminnan muut kulut
7
-76 506
-112 160
46 217
48 413
Liikevoitto
Rahoitustuotot
8
7 945
12 563
Rahoituskulut
8
-23 079
-29 692
31 083
31 284
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
Tilinpäätössiirrot
9
-1 846
5 236
Välittömät verot
10
-2 973
-11 794
26 264
24 726
30.4.2015
30.4.2014
TILIKAUDEN VOITTO
Emoyhtiön tase
1000 eur
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
11
7 352
7 915
Aineelliset hyödykkeet
12
329 366
305 456
Sijoitukset
13
144 060
146 005
480 778
459 376
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus
14
119 629
84 727
Pitkäaikaiset saamiset
15
126 553
99 090
Lyhytaikaiset saamiset
16
72 493
82 714
3 333
110
322 008
266 642
802 786
726 018
50 456
50 456
VASTAAVAA
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma
61
Muut rahastot
Edellisten tilikausien voitto
Tilikauden voitto/tappio
17
Tilinpäätössiirtojen kertymä
30 096
30 096
156 287
144 128
26 264
24 726
263 104
249 407
61 217
59 371
18
2 778
2 732
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma
19
283 829
236 172
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma
19
5 735
3 933
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma
20
139 791
122 628
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma
20
Pakolliset varaukset
Vieras pääoma
46 332
51 776
Vieras pääoma yhteensä
475 686
414 508
VASTATTAVAA
802 786
726 018
Emoyhtiön rahavirtalaskelma
1000 eur
30.4.2015
30.4.2014
26 264
24 726
23 901
28 967
15 134
17 129
2 973
11 794
Tilikauden voitto
Oikaisut tilikauden tulokseen
Tuloverot
Muut oikaisut
Oikaisut tilikauden tulokseen yhteensä
-23 693
-8 068
18 315
49 822
-34 902
-13 679
Käyttöpääoman muutos
Vaihto-omaisuuden lisäys(-) / vähennys(+)
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+)
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-)
Varausten muutos
Käyttöpääoman muutos yhteensä
Maksetut korot liiketoiminnasta
Saadut korot liiketoiminnasta
Muut rahoituserät liiketoiminnasta
Maksetut verot liiketoiminnasta
Rahavirta ennen satunnaisia eriä
-557
8 790
6 854
-8 155
-560
-1 280
-29 165
-14 324
-7 817
-8 977
4 276
5 427
366
-820
-15 575
-703
-3 335
55 151
-3 335
55 151
-48 798
-42 069
3 903
8 402
Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot
62
Ostetut tytäryhtiöosakkeet
-663
-1 903
Myydyt tytäryhtiöosakkeet
8 300
13 359
Investoinnit muihin sijoituksiin
Luovutustulot muista sijoituksista
25
-983
225
1 556
-37 008
-21 638
-28 719
448
Saadut osingot liiketoiminnasta
Pitkäaikaisten lainasaamisten lisäys (-) / vähennys (+)
Lyhytaikaisten lainasaamisten lisäys (-) / vähennys (+)
17 981
-743
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-)
-29 303
-2 855
Pitkäaikaisten lainojen nostot
144 174
96 046
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
-48 568
-109 937
Maksetut osingot
-12 000
-10 000
Maksetut konserniavustukset
Rahavarojen muutos
Rahavarat tilikauden alussa
0
-6 400
43 566
-33 441
3 223
72
110
38
Rahavarojen muutos
3 223
72
Rahavarat tilikauden lopussa
3 333
110
Emoyhtiön liitetiedot
1. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
Vapo Oy:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti. Konserni on aloittanut kansainvälisten
tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisen raportoinnin 1.1.2006.
Ulkomaan rahan määräiset erät ja johdannaissopimukset
Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssein ja tilinpäätöshetkellä taseessa
olevat saamiset ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Kurssierot on kirjattu rahoituksen
kurssieroihin.
Valuuttariskien kattamiseksi tehdyt johdannaissopimukset on arvostettu tilinpäätöspäivän kurssiin.
Johdannaisiin sisältyvä korkotekijä on jaksotettu sopimusajalle, ja taseen velkoja tai saamisia suojaavien
sopimusten kurssierot on kirjattu rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmään kurssieroiksi.
Liikevaihto ja tuloutusperiaatteet
Tuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite. Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista on vähennetty
myynnin välilliset verot, myönnetyt alennukset ja reklamaatiokorvaukset.
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
Liiketoiminnan muihin tuottoihin on kirjattu käyttöomaisuuden myyntivoitot, vuokratuotot, tuotot myydyistä
päästöoikeuksista sekä saadut avustukset. Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät käyttöomaisuuden
myyntitappiot, päästöoikeuksien toteutuneet kulut sekä myynnin toimituskulut, luottotappiot ja maksetut
myyntiprovisiot sekä muut liiketoimintaan liittyvät kulut.
Tutkimus- ja kehitysmenot
Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan tulosvaikutteisesti niiden syntymisvuonna.
63
Käyttöomaisuus ja poistot
Käyttöomaisuuden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin vähennettynä vuosittaisilla
poistoilla ja arvonalennuksilla. Käyttöomaisuus poistetaan hyödykkeen taloudelliseen käyttöaikaan
perustuvin suunnitelman mukaisin tasapoistoin tai käytön mukaan lasketuin poistoin. Taloudelliset pitoajat
aineettomille hyödykkeille ovat 5-10 vuotta ja aineellisille hyödykkeille 3-40 vuotta.
Päästöoikeudet
Päästöoikeudet käsitellään aineettomina oikeuksina, jotka arvostetaan hankintamenoon. Vastikkeetta
saatujen päästöoikeuksien arvostushinta on nolla. Varaus päästöoikeuksiin palautusvelvoitteen
täyttämiseksi kirjataan, elleivät vastikkeetta saadut päästöoikeudet riitä kattamaan todellisten päästöjen
määrää. Täten mahdollinen tulosvaikutus aiheutuu toteutuneiden päästöjen ja saatujen päästöoikeuksien
erosta.
Leasing
Emoyhtiön tilinpäätöksessä leasingmaksut on kirjattu vuosikuluksi.
Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon, ellei todennäköinen jälleenhankintameno tai
luovutushinta ole sitä alhaisempi. Vaihto-omaisuuden arvo on määritelty FIFO-menetelmää käyttäen.
Vaihto-omaisuuden hankintamenoon sisällytetään myös siihen kohdistuva osuus hankinnan ja
valmistuksen kiinteistä menoista, jotka kohdistetaan tuotteille tuotantoyksikön normaalin toiminta-asteen
mukaisesti. Turvetuotannon vaihto-omaisuus sisältää myyntivalmiiksi muokatut turvevarat eli turpeen
myyntivaraston. Myyntikuntoon muokkaamattomat turvevarat käsitellään käyttöomaisuudessa
turvesubstanssina, joka poistetaan käytön mukaan.
Verot
Tuloverot on kirjattu Suomen verolainsäädännön mukaisesti. Laskennalliset verosaamiset on esitetty
liitetiedoissa.
2. Liikevaihto
1000 eur
1.5.2014-30.4.2015
1.1.2013-30.4.2014
Turvetuotteet
Lämpö ja sähkö
Puupolttoaineet
Yhteiset
Eliminoinnit
145 969
63 377
68 901
765
-34 181
217 802
92 771
106 133
57
-39 758
Yhteensä
244 831
377 005
Suomi
236 571
366 740
Ruotsi
5 968
5 602
Muut maat
2 292
4 662
244 831
377 005
Liikevaihto toimialoittain
Liikevaihto markkina-alueittain
Yhteensä
3. Liiketoiminnan muut tuotot
1000 eur
1.5.2014-30.4.2015
1.1.2013-30.4.2014
Vuokratuotot
673
948
Avustukset ja julkiset tuet
291
798
64
Myyntivoitot pysyvistä vastaavista
10 492
5 585
Muut tuotot
15 994
5 852
Yhteensä
27 449
13 183
1.5.2014-30.4.2015
1.1.2013-30.4.2014
-62 182
-89 757
4. Materiaalit ja palvelut
1000 eur
Ostot tilikauden aikana
Varaston muutos
5 933
-2 241
-75 180
-88 036
-131 429
-180 034
1.5.2014-30.4.2015
1.1.2013-30.4.2014
Palkat ja palkkiot
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
-22 094
-3 777
-1 576
-27 711
-4 871
-1 576
Yhteensä
-27 447
-34 158
Toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen
Hallituksen jäsenet
Hallintoneuvoston jäsenet
Muut johtoryhmän jäsenet
429
183
22
1 280
510
253
26
1 661
Yhteensä
1 915
2 449
Ulkopuoliset palvelut
Yhteensä
5. Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä koskevat liitetiedot
1000 eur
Henkilöstökulut
Johdon palkat, palkkiot ja luontoisedut
6. Poistot ja arvonalentumiset
1000 eur
1.5.2014-30.4.2015
1.1.2013-30.4.2014
Aineettomat oikeudet
-2 700
-4 114
-1 705
-2 345
-10 047
-12 424
Koneet ja kalusto
Suunnitelman mukaiset poistot
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä
Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset yhteensä
-8 732
-9 832
-23 184
-28 715
-716
-251
-23 901
-28 967
65
7. Liiketoiminnan muut kulut
1000 eur
1.5.2014-30.4.2015
1.1.2013-30.4.2014
-7 886
-10 307
-34 995
-55 198
-142
-2 811
Tilintarkastusmenot, varsinainen tilintarkastus
-64
-45
Tilintarkastusmenot, muut asiantuntijapalvelut
-35
-34
-9
-11
-108
-90
Vuokrat
Myyntirahdit
Luovutustappiot pysyvistä vastaavista
Tilintarkastusmenot, veroneuvonta
Tilintarkastusmenot
Muut kulut
-33 375
-43 753
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä
-76 506
-112 160
1.5.2014-30.4.2015
1.1.2013-30.4.2014
221
1 050
Osinkotuotot osakkuusyrityksiltä
0
6
Osinkotuotot muilta
4
4
225
1 060
3 453
5 805
8. Rahoitustuotot ja –kulut
1000 eur
Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä
Tuotot osuuksista
Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä
Muut rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä
Korkotuotot muilta
Muut rahoitustuotot muilta
0
13
69
129
627
0
Muut korko- ja rahoitustuotot
4 149
5 948
Korkokulut konserniyrityksille
-38
-59
Muut rahoituskulut konserniyrityksille
0
-14
Korkokulut veloista osakkuusyrityksille
0
0
-8 493
-9 697
Korkokulut muille
Muut rahoituskulut muille
-770
-1 008
Muut korko- ja rahoituskulut
-9 301
-10 777
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
-4 927
-3 769
Valuuttakurssivoitot
Valuuttakurssitappiot
Rahoituksen kurssierot
Konserniosakkeiden ja -saamisten arvonalentumiset
3 571
5 554
-4 028
-6 712
-457
-1 158
-9 750
-12 203
1.5.2014-30.4.2015
1.1.2013-30.4.2014
-10
579
9. Tilinpäätössiirrot
1000 eur
Poistoeron muutos
66
Koneet ja kalusto
214
451
-1 293
4 035
-756
170
-1 846
5 236
1.5.2014-30.4.2015
1.1.2013-30.4.2014
-2 946
-11 380
-27
-414
-2 973
-11 794
Yhteensä
10. Välittömät verot
1000 eur
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta
Aikaisempien tilikausien verot
Yhteensä
11. Aineettomat hyödykkeet
1000 eur
Lisäykset
Vähennykset
Aineettomat
oikeudet
Muut
aineettomat
hyödykkkeet
22 987
571
1 713
Ennakkomaksut
Yhteensä
430
23 416
353
2 636
-499
-499
493
23 551
-15 501
1 713
-493
0
290
25 553
-15 501
Tilikauden poisto
1000 eur
Lisäykset
Vähennykset
0
-2 678
-22
-2 700
-18 180
-22
0
-18 201
5 371
1 691
290
7 352
Aineettomat
oikeudet
Muut
aineettomat
hyödykkkeet
Ennakkomaksut
Yhteensä
20 591
246
20 837
1 384
1 457
2 841
-262
-262
1 274
-1 274
0
22 987
430
23 416
-11 426
-11 426
39
39
Tilikauden poisto
-4 114
-4 114
-15 501
0
-15 501
7 485
430
7 915
67
12. Aineelliset hyödykkeet
1000 eur
Lisäykset
Vähennykset
Maa- ja
vesialueet
37 596
1000 eur
Lisäykset
Vähennykset
606 322
6 658
9 100
27 337
46 176
-314
-104
-3 586
910
10 701
14 833
-26 445
0
39 657
53 430
222 324
282 051
51 450
648 912
-184
-29 924
-137 159
-133 600
953
1 422
145
0
2 521
-116
-1 705
-10 047
-8 732
0
-20 600
0
-600
0
-600
-299
-30 676
-146 384
-142 187
-319 547
39 358
22 754
75 940
139 864
Maa- ja
vesialueet
37 751
Rakennukset ja
rakennelmat
58 357
1 358
Koneet ja
kalusto
Muut
aineelliset
hyödykkeet
-300 866
51 450
Ennakkomaksut ja
keskeneräiset
hankinnat
329 366
Yhteensä
204 829
250 365
33 043
6 733
795
33 384
584 345
42 269
-9 620
-2 660
-783
-20 292
-1 512
-5 717
375
4 674
9 932
-14 981
0
37 596
53 015
206 616
258 432
50 662
606 322
-151
-30 700
-130 210
-124 763
0
-285 824
3 121
5 694
995
0
9 810
-2 345
-12 424
-9 832
0
-24 634
0
-219
0
-219
-184
-29 924
-137 159
-133 600
-300 866
37 413
23 092
69 457
124 832
-33
Arvonalennukset
50 662
-1 652
Tilikauden poisto
258 432
507
Yhteensä
206 616
-1 003
Arvonalennukset
Ennakkomaksut ja
keskeneräiset
hankinnat
-513
Tilikauden poisto
53 015
Koneet ja
kalusto
Muut
aineelliset
hyödykkeet
2 574
Rakennukset ja
rakennelmat
50 662
305 456
Osuudet
Muut
osakkuus- osakkeet ja
yhtiöissä
osuudet
Yhteensä
13. Sijoitukset
1000 eur
Lisäykset
Lisäykset konsernin sisäiset yritysjärjestelyt
Vähennykset
Osuudet
saman
konsernin
yrityksissä
137 397
7 962
646
663
11 949
146 005
663
7 272
19 221
-26
-26
68
Vähennykset yritysjärjestelyt
Vähennykset konsernin sisäiset yritysjärjestelyt
Arvonalentumiset
1000 eur
Lisäykset
Vähennykset yritysjärjestelyt
Arvonalentumiset
-463
-463
-11 941
-11 941
-9 400
128 205
Osuudet
saman
konsernin
yrityksissä
-9 400
7 962
7 892
144 060
Osuudet
Muut
osakkuus- osakkeet ja
yhtiöissä
osuudet
Yhteensä
149 413
7 962
7 033
0
-13 359
0
1 618
158 993
-972
-14 331
7 033
-5 690
137 397
-5 690
7 962
646
14. Vaihto-omaisuus
1000 eur
Aineet ja tarvikkeet
Keskeneräinen tuotanto
Valmiit tuotteet
Ennakkomaksut vaihto-omaisuudesta
Vaihto-omaisuus yhteensä
2015
2014
25 575
18 726
6 346
6 846
85 317
52 543
2 391
6 612
119 629
84 727
2015
2014
123 370
95 859
3 183
3 231
126 553
99 090
2015
2014
15. Pitkäaikaiset saamiset
1000 eur
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Lainasaamiset
Lainasaamiset muilta
Yhteensä
16. Lyhytaikaiset saamiset
1000 eur
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset
1 313
2 203
Lainasaamiset
28 766
47 481
Siirtosaamiset
491
964
Saamiset osakkuusyrityksiltä
Myyntisaamiset
63
243
452
523
Myyntisaamiset
21 655
22 903
Lainasaamiset
7 703
175
Siirtosaamiset
8 953
4 297
Muut saamiset
3 096
3 924
72 493
82 714
Siirtosaamiset
Saamiset muilta
Yhteensä
146 005
69
Siirtosaamisten olennaiset erät
Jaksotetut verot
1 423
0
Muut siirtosaamiset myynneistä
4 787
2 453
Muut siirtosaamiset kuluista
2 742
1 844
Yhteensä
8 953
4 297
17. Oma pääoma
Sidottu oma pääoma
1000 eur
2015
2014
Osakepääoma
50 456
50 456
SIDOTTU OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 30.4.
50 456
50 456
2015
2014
Vapaa oma pääoma
1000 eur
Muut rahastot
30 096
30 096
Voittovarat tilikauden alussa
168 287
153 561
Osingonjako
-12 000
-10 000
26 264
24 726
212 648
198 383
156 287
143 561
26 264
24 726
182 551
168 287
Suorat voittovarakirjaukset
Tilikauden voitto
VAPAA OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 30.4.
Laskelma voitonjakokelpoisista varoista
Edellisten tilikausien voitto
Tilikauden voitto/tappio
VOITONJAKOKELPOISET VARAT
Pakolliset varaukset
1000 eur
2015
2014
Ympäristövelvoitteista johtuva varaus
2 778
2 732
Yhteensä
2 778
2 732
Aikaisempia kausia koskeva ympäristövelvoitevarauksen muodostamisperiaatteen muutos
Vapo-konsernissa muutettiin kuluvalla tilikaudella turvetuotantoalueiden jälkihoitoa varten
muodostettavan varauksen laskentakäytäntöä. Aiemmin laskenta sisälsi pakollisten ympäristöluvista tai
muista sopimuksellisista velvoitteista aiheutuvien kulujen lisäksi myös vapaaehtoiset tuotannosta
poistuvien alueiden ennallistamiseen ja jälkikäyttöön liittyvät kustannukset. Uudistetun periaatteen
mukaisesti varaukseen sisällytetään pelkästään pakolliset jälkihoitokustannukset ja vapaaehtoiset
kustannukset investoidaan niitten toteutumishetkellä.
Koska vahvistettuja tilinpäätöksiä ei ole oikaistu, muutosten vaikutus näkyy avaavan taseen 1.1.2013
luvuissa: omassa pääomassa kertyneitä voittovaroja on oikaistu 6.471 meur, pitkäaikaisia varauksia
-6.471 meur, Vertailutilikauden muutos 137 teur tulee tuloslaskelman laajan tuloksen kautta.
70
18. Pakolliset varaukset
1000 eur
2015
2014
Ympäristövelvoitteista johtuva varaus
2 778
2 732
Yhteensä
2 778
2 732
2014 liitetieto on muuttunut edellisessä tilinpäätöksessä esitetystä johtuen kohdassa 18 selvitetystä laskentaperiaatteen
muutoksesta
19. Pitkäaikainen vieras pääoma
1000 eur
2015
2014
158 848
109 997
124 657
126 175
Lainat saman konsernin yrityksiltä
324
Liittymismaksut
4 768
2 869
Saadut ennakot
967
1 064
289 564
240 105
Yhteensä
Pitkäaikaisten korollisten velkojen lyhennysohjelma (tilikausittain)
1000 eur
Rahalaitoslainat
2016
2017
2018
2019
2020
2020 ->
Yht
0
97 693
0
27 961
100 000
25 000
10 000
0
0
60 000
50 000
10 000
160 000
220 654
97 693
27 961
125 000
10 000
60 000
60 000
380 654
20. Lyhytaikainen vieras pääoma
1000 eur
Eläkelainat
2015
2014
95 997
49 563
0
0
Saadut ennakot
18 343
13 933
Ostovelat
11 193
13 545
Ostovelat
1 145
918
Muut velat
28 399
31 487
Siirtovelat
27
3
893
873
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille:
Velat omistusyhteysyrityksille:
Ostovelat
Saadut ennakot
28
60
225
258
Muut velat
19 096
43 755
Siirtovelat
10 778
20 009
Yhteensä
186 123
174 403
Muut velat
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät
1000 eur
2015
2014
Jaksotetut henkilöstökulut
6 014
4 107
Jaksotetut korkokulut
2 489
1 773
0
11 178
2 271
2 946
Jaksotetut tuloverot
Siirtovelat kuluista
71
Siirtovelat tuotoista
Yhteensä
4
5
10 778
20 009
21. Vastuusitoumukset
1 000 eur
Muut omasta puolesta annetut vakuudet
Takaukset
Annetut pantit
Yhteensä
2015
2014
21 327
19 259
1
1
21 327
19 260
12 100
6 168
Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta
Takaukset
0
0
12 100
6 168
416 849
384 083
0
7
Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät vuokravastuut
2 663
2 736
1-5 vuoden sisällä erääntyvät vuokravastuut
4 987
6 464
0
312
7 649
9 512
Yhteensä
Johdannaissopimukset
Muiden puolesta annetut takaukset
Takaukset
Muut vuokravastuut
Myöhemmin erääntyvät vuokravastuut
Yhteensä
Muut taloudelliset vastuut
Yhtiö on velvollinen tarkistamaan valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistön verollinen käyttö vähenee tarkistuskauden aikana.
Vastuun enim-
Viimeinen
mäismäärä
tarkistusvuosi
1000 eur
Investointi valmistunut 2008
526
2017
345
2018
33
2019
194
2020
108
2021
Investointi valmistunut 012013-042014
81
2023
Investointi valmistunut 052014-042015
218
2024
Yhteensä
1 505
Yhtiö on sitoutunut hankkimaan Peatmax Oy:ltä tuotteita 19,5 milj. eurolla ja palveluja 8,6 milj. eurolla periodilla 1.9.2013-31.8.2018.
Tilikauden loppuun mennessä kertyneitä hankintoja oli yhteensä 11,7 milj. euroa.
72
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet
Tunnuslukujen laskentaperiaatteita on muutettu:
Keskimääräiset tasearvot on laskettu koko vuoden keskiarvona (5 pisteellä) entisen avaavan ja päättävän
taseen keskiarvon sijaan. Sijoitetun pääoman laskentakaava on muutettu.
EBITDA
Liikevoitto + Poistot ja arvonalentumiset +/- Osuudet osakkuusyhtiöiden tuloksista
Käyttöpääoma
Vaihto-omaisuus + Toimialojen korottomat saatavat - Korottomat velat
Sidottu pääoma
Toimialojen investoinnit + Käyttöpääoma
Sidotun pääoman kiertonopeus
Liikevaihto liukuva 12kk
Sidottu pääoma (keskimäärin)
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROIC)
Liikevoitto liukuva 12kk
X 100
Sidottu pääoma (keskimäärin)
Oman pääoman tuotto-%
Voitto ennen veroja liukuva 12kk - tuloverot
X 100
(Oma pääoma + määräysvallattomat omistajat) keskimäärin
Maksuvalmius
Lyhytaikaiset korottomat saatavat
Lyhytaikaiset korottomat velat
Omavaraisuusaste %
Oma pääoma + määräysvallattomat omistajat X 100
Taseen loppusumma – saadut ennakot
Korolliset velat – korolliset lainasaamiset - rahavarat
X 100
Oma pääoma + määräysvallattomat omistajat
EBITDA +/- käyttöpääoman muutos – nettoinvestoinnit
Tulos /osake
Emoyhtiön omistajien osuus tuloksesta / Osakkeiden lukumäärä
Oma pääoma / osake
Emoyhtiön omistajien oma pääoma / Osakkeiden lukumäärä
Osinko/osake
Tilikauden osingonjako / Osakkeiden lukumäärä
Osinko / tulos %
100 * osinko/osake / tulos/osake
73
Konsernin tunnusluvut 2010-2015
Milj. euroa
Liikevaihto
Kasvu %
Käyttökate EBITDA
% liikevaihdosta
Poistot
Arvonalentumiset
Liikevoitto EBIT
% liikevaihdosta
Liikevoitto ennen arvonalentumisia
% liikevaihdosta
Nettorahoituserät
Voitto/tappio ennen veroja
Verot
Tilikauden tulos
2010
719,5
25,4
91,1
12,7
-43,9
-6,3
41,2
5,7
47,5
6,6
0,8
42,0
-10,1
31,9
2011
705,0
-2,0
45,4
6,4
-46,2
-37,5
-38,4
-5,5
-1,0
-0,1
-8,3
-46,7
9,6
-37,1
2012
652,9
-7,4
52,1
8,0
-42,0
-0,6
9,1
1,4
9,7
1,5
-6,4
2,7
3,5
6,1
04/2014
847,4
29,8
110,8
13,1
-54,2
-3,8
50,0
5,9
53,9
6,4
-17,2
32,9
-10,2
22,7
04/2015
486,9
0,0
74,7
15,3
-39,3
-0,7
36,9
7,6
37,6
7,7
-13,5
23,3
-3,6
19,8
Sijoitetun pääoman tuotto %
Sijoitetun pääoman tuotto ennen arvonalentumisia %
Sidottu pääoma keskimäärin
Sidotun pääoman kiertonopeus (liikevaihto / sidottu pääoma
keskimäärin)
Käyttöpääoma keskimäärin
Käyttöpääoma keskimäärin % liikevaihdosta
Sidottu pääoma vuoden lopussa
Käyttöpääoma vuoden lopussa
Bruttoinvestoinnit
% liikevaihdosta
Bruttoinvestoinnit / poistot
5,7
6,6
722,1
-5,3
-0,1
728,9
1,3
1,4
680,6
3,8
4,4
671,4
5,4
5,5
687,0
1,0
181,9
25,3
772,5
212,4
80,9
11,2
1,8
1,0
165,7
23,5
713,7
156,0
94,5
13,4
2,0
1,0
125,6
19,2
667,7
116,9
48,0
7,4
1,1
0,9
130,4
21,9
659,4
144,2
65,0
7,7
1,2
0,7
164,3
33,7
713,2
176,9
88,4
18,1
2,3
Käyttökate
+/- Käyttöpääoman muutos
- Nettoinvestoinnit
91,1
-29,2
-74,6
-12,7
45,4
56,4
-81,2
20,6
52,1
39,1
-26,9
64,4
110,8
-27,4
-21,6
61,9
74,7
-32,7
-67,1
-25,1
Taseen loppusumma
Oma pääoma
Oma pääoma keskimäärin
Korolliset velat
Omavaraisuusaste %
Korollinen nettovelka/käyttökate
Maksuvalmius
Oman pääoman tuotto %
Osingonjako
Osinko % tuloksesta *
Henkilöstö keskimäärin
919,2
340,5
333,7
422,2
414,8
37,7
119,5
4,6
1,5
9,6
15,0
48,7
1 333
862,0
285,5
326,4
422,8
416,7
34,1
145,8
9,2
1,3
-11,4
0,0
0,0
1 226
801,2
294,7
296,8
368,2
355,9
37,7
120,7
6,8
1,1
2,1
10,0
187,5
1154
786,9
305,2
300,5
340,2
329,0
40,2
110,3
4,4
1,3
1,3
12,0
52,9
1091
838,2
305,4
297,4
408,1
393,1
37,9
128,7
5,3
1,4
6,6
0,0
0,0
961
Osakekohtaiset tunnusluvut
Osakkeiden lukumäärä
Tulos/osake, euroa *
Oma pääoma/osake, euroa
Osinko/osake, euroa
30 000
1 027
11 290
500
30 000
0
9 164
0
30000
178
9 483
333
30000
683
9 763
400
30000
617
10 138
0
* = emoyhtiön osakkeenomistajien osuus tuloksesta
04/2014 tilikausi oli poikkeuksellisesti 16 kk
74
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus
Vantaalla 16. päivänä kesäkuuta 2015
Vapo Oy:n hallitus
Juho Lipsanen
puheenjohtaja
Perttu Rinta
varapuheenjohtaja
Risto Kantola
Hannu Linna
Pirita Mikkanen
Minna Pajumaa
Tomi Yli-Kyyny
toimitusjohtaja
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Vantaalla . päivänä kesäkuuta 2015
KPMG Oy
Ari Eskelinen, KHT

Tilinpäätös ja toimintakertomus 1.5.2014 - 30.4.2015

Transcription

Similar documents

Turvetuotannon ympäristökonsultointi

4. Tmi Vesa Vakka Koneet ja kalusto 120 000 30 000 90 000 100

Toimintakertomus 2012 - Sivakka

Avaa liite

Keskisuomalainen Oyj:n pörssitiedote 18.2.2015

Tiivistelmä Taloustieteen oppikirjasta

Toimintakertomus ja tilinpäätös - Sivakka

Suomen Rahapaja -konsernin tilinpäätös ja hallituksen toiminta

Vuosikertomus 2010 - Kymenlaakson Sähkö

Avaa liite - Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj

Hallituksen kertomus säätiön toiminnasta Hoasin tilinpäätös 2010

Vapon vuosi