ja taloussuunnitelma vuosille 2016–2018 ja talousarvio vuodelle 2016

Transcription

valmisteluversio 31.8.2015
Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016–2018
ja talousarvio vuodelle 2016
Me muutamme maailmaa.
Yhtymähallitus 28.9.2015 § xxx
Yhtymäkokous 26.10.2015 § xxx
Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä
KOULUTUSKESKUS SALPAUS
www.salpaus.fi
Sisällysluettelo
Sisällysluettelo
1
Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut ___________________________________________ 3
1.1
Katsaus suunnitelmakauteen _____________________________________________________ 3
1.2
Toimintaympäristökatsaus________________________________________________________ 4
1.3
Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat _____________________ 6
1.3.1 Koulutuskeskus Salpauksen rakenne _____________________________________________ 7
1.3.1.1
Koulutuskeskus Salpauksen toimintamalli 1.8.2015 _____________________________ 8
1.3.2 Talousarvion yhteenveto ja sitovuustasot __________________________________________ 9
1.3.3 Tuloperusteet _______________________________________________________________ 9
1.3.4 Menoperusteet _____________________________________________________________ 10
1.3.5 Toimitilastrategia ____________________________________________________________ 10
1.3.6 Suunnitelman mukaiset poistot omaisuudesta _____________________________________ 12
1.3.7 Tuottojen ja kulujen jakautuminen sitovuustasoittain (käyttötalous) _____________________ 14
1.3.8 Talousarvion tuotto- ja kululajeittainen jakauma (käyttötalous) ________________________ 15
2
1.4
Henkilöstösuunnitelma _________________________________________________________ 16
1.5
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä katsaus riskienhallinnan tilanteeseen ___ 17
1.6
Kestävä kehitys ja ympäristö _____________________________________________________ 18
Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuosille 2016–2018 ____________________________________ 19
2.1
Strategia vuosille 2016–2020 __________________________________________________ 19
2.1.1 Strategiset kehitysohjelmat __________________________________________________ 20
2.1.1.1
Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen -kehitysohjelma _________ 21
2.1.1.2
Pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen toteuttaminen -kehitysohjelma _______ 22
2.1.1.3
Taloudellinen perusta -kehitysohjelma _______________________________________ 23
2.1.2 Toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet ____________________________________ 25
2.1.2.1
Opiskelijoiden yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaminen ____________________ 26
2.1.2.2 Koulutusalojen ja ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen ________________ 27
Johtamisen ja lähiesimiestyön vahvistaminen ______________________________ 28
2.1.2.3
3
2.2
Tuloskortti ___________________________________________________________________ 29
2.3
Henkilöstön koulutussuunnitelma _________________________________________________ 29
Tuloslaskelmaosa _________________________________________________________________ 30
3.1
Taloudelliset lähtökohdat________________________________________________________ 30
3.2
Tuloslaskelma ________________________________________________________________ 31
3.3
Tuloslaskelma erittelyt __________________________________________________________ 32
3.3.1 Toimintatuotot ja kulut ________________________________________________________ 32
3.3.2 Tulorahoituksen kehitys ______________________________________________________ 33
3.3.3 Korkotuotot ja -kulut _________________________________________________________ 33
3.3.4 Vuosikate _________________________________________________________________ 34
3.3.5 Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista _____________________ 34
3.3.6 Poistoeron vähennys ________________________________________________________ 34
4
Investointiosa _____________________________________________________________________ 35
4.1
Investointien yhdistelmä ________________________________________________________ 35
4.2
Kiinteistöinvestoinnit rakennuksittain ja hankkeittain __________________________________ 36
4.2.1 Kiinteistöinvestointien perustelut________________________________________________ 37
4.2.2 Käyttötaloudesta rahoitettava kunnossapito _______________________________________ 37
4.3
5
Irtaimistoinvestoinnit ___________________________________________________________ 38
Rahoitusosa ______________________________________________________________________ 41
5.1
Rahoituslaskelma _____________________________________________________________ 41
5.2
Rahoituslaskelman erittelyt ______________________________________________________ 41
5.2.1 Vuosikate _________________________________________________________________ 42
5.2.2 Investoinnit ________________________________________________________________ 42
5.2.3 Lainakannan muutokset ______________________________________________________ 42
5.2.4 Kassavarojen muutos ________________________________________________________ 43
1
Sisällysluettelo
5.2.5
6
Leasing-vuokraus ___________________________________________________________ 43
Liiteosa __________________________________________________________________________ 44
6.1
Tuloskorttimittarien selitykset ja laskentakaavat ______________________________________ 44
6.2
Talousarvion muut taulukot ______________________________________________________ 45
2
Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut
Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat
1
1.1
Katsaus suunnitelmakauteen
Vuoden 2015 alusta Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän toiminta on Koulutuskeskus Salpauksen toimintaa sekä yhteisten tietohallinto-, ravintola- ja hallintopalveluiden
tuottamista myös Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle. Lisäksi kuntayhtymä omistaa kahdeksan jäsenkuntansa puolesta ammattikorkeakoulu yhtiötä. Palveluidemme piirissä on vuosittain
yli 20 000 eri henkilöä, henkilöstöä kuntayhtymässä on noin 850, josta opettajia ja opiskelijapalveluhenkilöstöä on henkilötyövuosina noin 615 ja noin 235 muuta henkilöstöä ja ennustettu
toiminnan laajuus toimintatuotoilla mitattuna on noin 83 miljoonaa euroa.
Uusi hallitusohjelma ei yllättänyt annetuista vaalilupauksista huolimatta. Olemme haastavassa
julkisen talouden ja koko kansantalouden tilanteessa. Tehoja ja laatua on haettava yhtä aikaa
kaikista niistä julkisista palveluista, joihin yhteisiä resursseja käytetään. Olimme pakotettuja
aloittamaan koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut heti kesälomien päätyttyä,
jotta lain edellyttämä neuvotteluaika täyttyy ennen sopeuttamistoimenpiteitä ja –tavoitteita sisältämän vuosien 2016–2018 toiminta- ja taloussuunnitelma -esityksen tekemistä yhtymäkokoukselle. Käytämme aiempina tilikausina taseeseen saatua ylijäämää, jotta saamme aikaa
toiminnan sopeuttamiseen. Seuraavat viisi tilikautta tulevat nykytiedon valossa olemaan alijäämäisiä.
Ammatilliseen koulutuksen on kohdistunut ja kohdistuu vuosina 2014–2018 yli 440 miljoonan
euron leikkaukset, mitkä tarkoittavat lähes 30 prosentin vähennystä rahoitukseen. Suurin yksittäinen 190 miljoonan euron suuruinen leikkaus on tulossa vuodelle 2017. Miten säästöt käytännössä toteutuvat, on vielä auki. Leikkausten mittakaavasta johtuen poliittiset päätökset
ammatilliseen koulutuksen reformista on tehtävä mahdollisimman nopeasti, jotta koulutuksen
järjestäjät voivat sopeuttaa ja muuttaa toimintaansa. Absurdein toteutustapa olisi leikata vain
yksikköhintoja ilman lainsäädännön muutoksen mahdollistamaa todellisen muutoksen toteuttamista.
Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä tulee kehittää. Ongelma on, että uusi lainsäädäntö ei
ehdi suurimpien säästöjen kanssa samaan aikatauluun vuoden 2017 alussa. Tämän hetken
aikataulun mukaan uusi, erilliset nuoren ja aikuistenkoulutuksen lainsäädännöt korvaava ammatillisen koulutuksen laki tulee voimaan vasta vuonna 2018. Toisen asteen koulutuksen lainsäädäntöä tulisi jatkossa kehittää ja tarkastella kokonaisuutena sekä mahdollistaa osatutkinnot ja siten nopeampi siirtyminen työelämään myös nuorille. Nykyisin työllistyminen kesken
kolme-vuotisen tutkinnon tulkitaan negatiiviseksi keskeytykseksi, joka on haitallista sekä opiskelijalle että koulutuksenjärjestäjälle. Ammatillisen koulutuksen jatko-opintokelpoisuuden turvaavan yleissivistävän koulutuksen suorittaminen sekä työn ja opintojen vuorottelun tulisi
muodostua aidoksi vaihtoehdoksi osana toisen asteen koulutuskokonaisuutta. Purkamalla
sääntelyä mahdollistetaan yhteistyö yli tutkintorajojen ja tarvittaessa koulutuksenjärjestäjien
kesken. Samalla lisätään opiskelijan mahdollisuuksia räätälöidä ammatillisista tutkinnon osista
ja yhteisistä, yleissivistävistä opinnoista koostuvia henkilökohtaisia oppimisen polkuja. Hallitusohjelman mukaisesti nykyiset nuorten ja aikuisten ammatillinen koulutus, rahoitus ja ohjaus
rakennetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Tämä on oikea, mutta vielä kuitenkin kovin vanhoihin toimintamalleihin tukeutuva tavoite, ellei sitä lakien valmisteluvaiheessa uudisteta riittävän rohkeasti.
Kuntayhtymä ja Koulutuskeskus Salpaus on sopeuttanut toimintaansa vuosina 2013 ja 2014.
Vuoden 2013 tasosta Salpauksen perusrahoitus on pienentynyt lähes 10 miljoonalla eurolla,
mikä on tarkoittanut 14 prosentin leikkausta. Talous on kuitenkin kyetty pitämään kunnossa,
eikä lähiopetuksen määrää ei ole vähennetty. Koko kuntayhtymän henkilöstökuluja on sopeutettu 7,4 miljoonalla eurolla vuosina 2013 ja 2014. Vuoden 2015 tulos tulee olemaan alijäämäinen. Hallitusohjelman säästöt vuosille 2016 ja 2017 merkitsevät toisen 10 miljoonan euron
leikkausta Salpauksen tuloista. Vuodelle 2016 leikkaus on arvioitu 3,7 miljoonaksi euroksi, jolloin tilikauden tulos jää lähes vastaavan summan alijäämäiseksi. Vuonna 2017 leikkausvauhti
kiihtyy ja on peräti 6,5 miljoonaa euroa.
Kun toiminnan rahoitusta leikataan vuodesta 2013 vuoteen 2017 lähes 30 %, on toimintaa
uudistettava kaikilla keinoilla perustehtävän laadun ja vaikuttavuuden turvaamiseksi. Tehoja
tulee löytää pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen keinoin, koulutustarjontaa ja palveluverkkoa kehittämällä, toimitilojen ja toimipisteiden määrää vähentämällä, toimintamalleja
3
ja organisaatiota sekä yhteistyötä alueella on uudistettava ja lisättävä. Turvatakseen koulutuksen laadun sekä opetuksen ja ohjauksen riittävyyden Koulutuskeskus Salpauksessa Yhtymähallitus käynnisti palveluverkkoselvityksen siitä mitä koulutuksia Salpauksen tulee tarjota
nuorille suoraan peruskoulusta hakeville ja mitä aikuisille sekä millä paikkakunnilla sen on
vaikuttavuuden ja talouden tasapainon kannalta mahdollista tulevaisuudessa toimia.
Keskeiset muutosehdotukset talousarviossa 2016 ja vuosien 2016–2018 toiminta- ja taloussuunnitelmassa perustuvat hallitusohjelman rahoitusleikkauksiin ja niihin varautumiseen. Ehdotus sisältää lukion ylläpidon ja toiminnan siirtämisen Lahden kaupungille 1.8.2016 lukien
sekä palveluverkkoselvitykseen ja hallitusohjelman rahoitusleikkauksiin perustuen toimipisteiden lakkauttamisesitykset koskien Nastolan ja Orimattilan toimipisteitä siten, että opiskelijoiden sisäänottoa niissä ei enää toteuteta v. 2016. Esitetty toimipaikkojen lakkautus toteutetaan
kuitenkin kaventamatta Päijät-Hämeen alueen koulutustarjontaa suhteessa alueen työelämän
tarpeisiin opetuksen pedagogisia toteutuksia uudistamalla. Mikäli kiinteistömäärää ei onnistuta
vähentämään esitetyn/suunnitellun mukaisesti kohdistuu mm. opetuksen ja ohjauksen henkilöstöresurssien vähentämiseen niin suuri paine, että se ei voi olla vaikuttamatta perustehtävän
toteuttamiseen.
1.2
Toimintaympäristökatsaus
Päijät-Hämeen maakuntaohjelman 2017 toimintalinjat ovat globaali elinkeinoelämä ja osaaminen, hyvinvoiva väestö sekä kestävä ympäristö. Ohjelmassa korostetaan kansainvälisiä
osaamisen verkostoja ja kilpailukykyisen osaamisen varmistamista Päijät-Hämeen tarpeisiin.
Toimintalinjojen tavoitteiden toteutuminen edellyttää alueen toimijoilta uusia työskentelytapoja.
Kansainväliset kriisit vaikuttavat myös Päijät-Hämeen kehitykseen. Venäjä on Suomelle erittäin tärkeä kauppakumppani, jonka talouden vaihtelut vaikuttavat Suomeen viennin ja tuonnin,
matkailun sekä suorien investointien kautta. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kesäkuussa julkaiseman pakolaisraportin mukaan vuoden 2014 lopussa pakolaisia oli maailmanlaajuisesti
59,5 miljoonaa, eli enemmän kuin koskaan aiemmin YK:n tilastohistoriassa. Kasvua tuli vuodessa yli kahdeksan miljoonaa, joka sekin on vuositasolla suurin koskaan rekisteröity lukema.
Myös Suomeen saapuvien pakolaisten määrän oletetaan nousevan tänä vuonna suuremmaksi kuin koskaan aiemmin.
Maailmantalouden positiivisen vireen uskotaan heijastuvan vähitellen myös Suomeen, mikä
näkyy teollisuuden uusien tilauksien lisääntymisenä. Lisäksi yritysten vientiodotukset ovat
nousseet ja heikentynyt euro tukee Suomen vientiä tänä vuonna etenkin Yhdysvaltoihin. Kotimaista talouskasvua rasittavat nouseva työttömyys, investointien vähäisyys ja julkisen sektorin säästöt.
Alueella on vahva teollinen perinne ja vientitoimintaa harjoittavia menestyviä pk-yrityksiä on
poikkeuksellisen paljon. Perinteisen teollisuuden rakennemuutos kuitenkin jatkuu edelleen, ja
elinkeinorakenteen monipuolistuminen on alueen elinvoimaisuuden säilymisen kannalta tärkeää. Potentiaalisia kehittämiskohteita on muun muassa hyvinvointisektorilla. Alueella on
esimerkiksi monipuoliset mahdollisuudet tapahtuma-, liikunta- ja luontomatkailuun.
Yritysten tilauskanta on Lahden seutukunnassa alkuvuonna 2015 joiltakin osin vahvistunut.
Kasvunäkymät ovat kuitenkin edelleen varsin epäyhtenäisiä: toisaalta näkymät ovat heikkenemässä, toisaalta erityisesti joidenkin merkittävien kansainvälisten metallituote- ja koneenrakennusalan yritysten tilausten kasvu näyttäisi jatkuvan vahvana. Toimintansa lopettamista
harkitseville elinkelpoisille yrityksille/yrittäjille ei ole helppo löytää jatkajia. Aloittavien uusien
yritysten määrä on viime aikoina ollut laskussa.
Valtakunnalliset telakka-alan järjestelyt vaikuttavat Päijät-Hämeessä positiivisesti alueen kalusteteollisuuteen, etenkin Nastolassa ja Lahdessa. Kalustealan tilauskanta on muutenkin selkeästi viime vuotta parempi. Muoviteollisuudessa on ollut jonkin verran uusia investointeja.
Linja-autokorien valmistus ja tuotekehitys jatkuu Lahden seudulla myönteisissä merkeissä.
Viljaklusteritoimialalla on jatkettu investointeja vähittäiskaupan haasteista huolimatta. Tuotannollisten yritysten investoinnit palveluliiketoiminnan kehittämiseen jatkuvat edelleen. Maakunnan uusina kehittyvinä toimialoina nähdään ympäristöosaaminen, teollinen muotoilu ja hyvinvointiin liittyvä liiketoiminta.
4
Kaupan alan kasvunäkymät eivät lyhyellä aikavälillä ole erityisen hyvät, joskaan ala ei ole kovin suhdanneherkkä. Julkisten terveyspalvelujen murros jatkuu, mikä avaa tulevaisuudessa
mahdollisuuksia yksityisille palveluntuottajille. Kansainvälisillä markkinoilla Lähi-Itä on kiinnostava alue, jonka kanssa Lahden seutukunnan terveyssektorin toimijat ovat tehneet pitkäjänteistä yhteistyötä.
Yritysten rekrytoinnit ovat Päijät-Hämeessä vähäisiä heikon taloustilanteen vuoksi. Työsuhteet
ovat lisäksi usein määräaikaisia tai osa-aikaisia. Teollisuuden ja kaupan alalla työvoiman kysyntänäkymät ovat aiempaa heikommat. Teollisuusammattien häviäminen aiheuttaa kohtaanto-ongelmia: työttömänä olevien osaamistaso ei vastaa työmarkkinoiden vaatimuksia. Ammatillinen ja alueellinen liikkuvuus tulevat siten korostumaan nykyistä enemmän etsittäessä uusia
työmahdollisuuksia.
OKM:n nimeämä työryhmä julkaisi kesäkuussa 2015 raportin, jossa esitetään ehdotus tutkintotavoitteista 2020-luvulle (Suomi osaamisen kasvu-uralle. Ehdotus tutkintotavoitteista 2020luvulle, OKM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2015:14). Raportin mukaan Suomen elinkeinorakenteen kasvupotentiaaleja ovat erityisesti teollinen internet, bio- ja kiertotalous, cleantech, luovat alat sekä hyvinvointiklusteri. Panostuksia tarvitaan myös tällä hetkellä vahvojen
toimialojen työvoimapoistuman korvaamiseen ja osaamisen kehittämiseen. Tämä koskee
esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan, rakennusalan, maatalouden, kuljetusalan ja useiden teollisuuden alojen riittävän koulutustarjonnan turvaamista ja koko työvoimareservin hyödyntämistä.
Työryhmä esittää nuorille suunnatun koulutuksen tutkintomäärän lisäystä tekniikan ja liikenteen alalle, luonnontieteiden alalle, luonnonvara- ja ympäristöalalle, humanistiselle ja kasvatusalalle sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalle. Tutkintomäärän vähennystä ehdotetaan kulttuurialalle, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalle sekä hieman matkailu-, ravitsemis- ja talousalalle. Kouluasteittain tarkasteltuna tutkintotarve kasvaa yliopistokoulutuksessa, vähenee ammattikorkeakoulutuksessa ja myös hieman ammatillisessa peruskoulutuksessa. Työryhmä esittää lisäksi ammatillisen aikuiskoulutuksen ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tutkintomäärien lisäämistä.
Työryhmä suosittaa, että alakohtaisten työvoima- ja koulutustarpeiden tavoitteiden ohella tulisi
keskittyä turvaamaan elinkeinoelämälle ja sen uudistumiselle parhaat mahdolliset toimintaedellytykset osaamistasoa nostamalla, metatason osaamista vahvistamalla ja toimialarajat
ylittävien osaamiskokonaisuuksien hallintaa parantamalla. Lisäksi elinkeino- ja koulutuspolitiikassa olisi tarpeen tavoitteellisen elinkeinorakenteen tukemisen ohella vahvistaa kokeiluja,
joilla luodaan rohkeasti edellytyksiä uusien, vielä kehitysvaiheessa olevien alojen kasvulle.
(Suomi osaamisen kasvu-uralle. Ehdotus tutkintotavoitteista 2020-luvulle, OKM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2015:14.)
Digitaalisuus synnyttää uusia palveluita ja tuotteita, mutta myös muuttaa oleellisesti toimintatapoja nykyisissä työtehtävissä. Esineiden internet lähentää ihmistä ja koneellista ympäristöä
toisiinsa. Tämä kehitys edellyttää jokaiselta uudenlaista osaamista. Robotisaation ja automaation kehitys muuttaa ammatteja ja rutiiniluonteisia työtehtäviä on kadonnut. Sosiaalista älykkyyttä, moraalia, tunneviestintää, oivaltamista ja luovuutta sisältävät työtehtävät säilyvät pisimpään ihmisen työnä.
Oppimista tapahtuu kaikkialla, kun oppiminen ja opetus siirtyvät rajatuista fyysisistä tiloista virtuaalisiin tiloihin ja muokattaviin yhteisöllisiin tiloihin osaksi ympäröivää yhteiskuntaa. Fyysisten ja virtuaalisten oppimisympäristöjen käyttöä on kehitettävä saumattomaksi.
Sähköisten oppimis- ja työympäristöjen kehittäminen tulisi nostaa vielä selkeämmin yhdeksi
kehittämisen painopisteeksi.
Työn tekemisen tavat muuttuvat, ja yrittäjämäinen työskentely korostuu tulevaisuudessa entistä vahvemmin. Monitaitoisuus ja eri alojen osaamisen yhdistäminen joustavasti tutkinnoiksi on
tulevaisuudessa entistä tärkeämpää.
Keskeinen väestöön liittyvä tekijä on yli 65-vuotiaiden absoluuttisen määrän ja suhteellisen
osuuden nopea kasvu lähivuosina. Seniorikuluttajien kysyntä ja ostovoima muovaavat tuotantorakenteita. Toisaalta vanhusten määrän lisääntyessä heidän käyttämiensä palveluiden merkitys kasvaa edelleen, ja palveluiden tuottaminen vaatii tekniikan kehityksestä huolimatta paljon ihmistyövoimaa.
5
Työurien pidentyminen sekä työelämän ja osaamistarpeiden nopea muutos korostavat elinikäisen oppimisen merkitystä. Painopiste siirtyy entistä enemmän vähän koulutettujen nuorten
aikuisten osaamistason nostoon, työelämässä olevien aikuisten täydennys- ja uudelleenkoulutukseen sekä mm. maahanmuuttajien koulutukseen.
Työelämän, työmarkkinoiden ja osaamistarpeiden nopea muuttuminen, väestön ikääntyminen
sekä julkisen talouden kestävyysongelmat ja tuottavuuspaineet edellyttävät, että ammatillinen
koulutus tuottaa joustavasti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti työelämän edellyttämää
korkeatasoista osaamista. Salpauksen on jatkuvasti kehitettävä uusia koulutustuotteita ja palveluita sekä toteutettava niitä entistä joustavammin, yhteistyössä työelämän ja muiden
kumppaneiden kanssa. Joustavia ja monipuolisia oppimispolkuja luodaan työelämän ja yksilön
tarpeiden ja edellytysten mukaisesti niin työelämään siirtymiseen kuin työuran eri vaiheissa
tapahtuvaan osaamisen kehittämiseen.
Työelämän ja koulutusorganisaatioiden yhteistyön tavoitteena tulee olla jatkuva ja tuloksellinen oppimis-kehittämiskumppanuus, jonka tuloksena yritysten toimintatavat kehittyvät ja työelämä saa tarvitsemiaan osaajia. Parhaimmillaan elinkeinoelämän, julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden, eri koulutusasteiden opiskelijoiden sekä opetus- ja tutkimushenkilöstön yhteistyö erilaisissa kehittämishankkeissa on luonnollinen osa työ- ja oppimisprosesseja.
Ammatillisesta koulutuksesta valmistuvilta opiskelijoilta edellytetään kansainvälisen toiminnan
valmiuksia ja osaamisvaatimuksissa painottuvat entistä enemmän kielitaito, sosiaaliset taidot
sekä vieraiden kulttuurien ja muiden maiden työelämän tuntemus. Tulevaisuuden työyhteisöt
ovat entistä monikulttuurisempia, mikä asettaa haasteita osaamiselle.
Keskeiset lähteet:
Alueelliset kehitysnäkymät 1/2015 (TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu)
Danske Bankin suhdannekatsaus, 16.6.2015
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan tulevaisuusselonteko
Suomi osaamisen kasvu-uralle. Ehdotus tutkintotavoitteista 2020-luvulle, OKM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä
2015:14
1.3
Kuntalain 65 §:n talousarvion rakennetta koskevalla säännöksellä määritellään, että
kuntien ja kuntayhtymien talousarviossa tulee olla käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä
investointi- ja rahoitusosa. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumisvertailussa. Lisäksi tarvitaan yleisperustelut ja liitteet.
Talousarviolla ja taloussuunnitelmalla on kaksi näkökulmaa, jotka määräävät suunnitelmien rakenteet:
a) kokonaistalouden näkökulma
• tuloslaskelmaosa
• rahoitusosa
b) toiminnan ohjauksen näkökulma
• käyttötalousosa
• investointiosa.
Kuntayhtymän kokonaistaloutta kuvataan talousarvion ja -suunnitelman tuloslaskelma- ja
rahoituslaskelmaosissa. Tuloslaskelmaosassa esitettävät kokonaistalouden keskeiset
erät ovat varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut, rahoituskulut sekä suunnitelman mukaiset
poistot. Muodollista tulojen ja menojen tasapainottamista eli pyrkimistä nollatulokseen ei
kuntalaki edellytä vuositasolla. Hallitusohjelman merkittävä rahoituksen lasku aiheuttaa
suunnitelmakaudella 2016–2018 merkittäviä alijäämiä, joiden kattamiseen käytetään taseen ylijäämiä.
Rahoitussuunnitelmalla osoitetaan, kuinka kuntayhtymän menot rahoitetaan. Sen avulla
kootaan tulorahoitus ja pääomarahoitus sekä investointien hankintamenot ja muut pääomamenot yhteen laskelmaan. Kuntayhtymän toiminnan häiriötön jatkuminen edellyttää,
että rahan lähteiden on katettava rahan käyttö. Jos tulorahoitus ei riitä menoihin, kuntayhtymän on rahoitusosassa osoitettava tarvittava pääomarahoitus. Pääomarahoitusta
ovat lainanotto ja lisäksi mahdolliset jäsenkuntien oman pääoman ehtoiset sijoitukset.
6
Suunnittelukaudella 2016–2018 lainamäärä lisääntyy ja maksuvalmius laskee suunnitellusti.
Kuntayhtymän eli Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelmaosa 2016
(2016–2018) sisältää:
•
•
•
Strategia ja kehitysohjelmat 2016–2020
Tuloskortti
Henkilöstön koulutussuunnitelma
Investointiosassa esitetään kuntayhtymän investointien kokonaisuus sekä kiinteistöinvestointien yhdistelmä rakennuksittain.
Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tulkinnan mukaisesti sellainen lahjoitettu omaisuus,
joka ei lisää luovuttajan äänivaltaa tai omistusosuutta uudessa yhteisössä, on käsiteltävä
arvostuseränä taseessa. Tällaista omaisuutta konsernissa on kaikki valtion luovuttama
omaisuus. Arvostuseristä ei voi tehdä kirjanpitolain mukaisia poistoja. Päijät-Hämeen
koulutuskuntayhtymältä, Lahden kaupungilta, Heinolan koulutuskuntayhtymältä ja Nastolan kunnalta tullut omaisuus on lisännyt kuntien omistusosuutta konsernissa. Näin ollen
talousarvio sisältää suunnitelmapoistot vain Lahden kaupungin, Päijät-Hämeen koulutuskuntayhtymän, Heinolan koulutuskuntayhtymän ja Nastolan kunnan luovuttamasta
omaisuudesta sekä vuoden 1996 jälkeen hankitusta käyttöomaisuudesta.
Kaikkien konsernin tulosalueiden talousarviot on laadittu samassa aikataulussa noudattaen samoja periaatteita. Konsernin sisäinen laskutus sisällytetään menoihin ja tuloihin.
Tähän ryhmään kuuluvat mm. yhteisten palveluyksiköiden maksuosuudet tulosalueille.
1.3.1
Koulutuskeskus Salpauksen rakenne
Vuoden 2015 alusta Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän toiminta on Koulutuskeskus Salpauksen toimintaa sekä yhteisten tietohallinto-, ravintola- ja hallintopalveluiden
tuottamisen myös Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle. Lisäksi kuntayhtymä omistaa kahdeksan jäsenkuntansa puolesta ammattikorkeakouluyhtiötä. Kuntayhtymän nimenmuutos ”Koulutuskeskus Salpaus –kuntayhtymäksi” olisi perusteltua, koska erillistä kuntayhtymäorganisaatiota ei ole olemassa vuoden 2015 alun jälkeen.
Kuntayhtymässä on yksi tulosalue, Koulutuskeskus Salpaus, joka jakautuu neljään toimialaan:
Oppimis- ja koulutuspalvelut
• Ammatillisen peruskoulutus
• Ammatillisen aikuiskoulutus
• Lukiokoulutus
• Valmistava koulutus
• Toimialan hallinto
Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut
• Oppimisen kehittämispalvelut
• Opiskelijapalvelut
• Työelämäpalvelut
• Toimialan hallinto
Oppilaitospalvelut
• Tietohallintopalvelut
• Kiinteistöpalvelut
• Ravintolapalvelut
Rehtorintoimisto ja hallinto
7
1.3.1.1
Koulutuskeskus Salpauksen toimintamalli 1.8.2015
8
1.3.2
Talousarvion yhteenveto ja sitovuustasot
1000 euroa
Sitovuus 1)
Talousarvio
2016
KÄYTTÖTALOUSOSA (toimintakate)
- Oppimis- ja koulutuspalvelut
- Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut
- Oppilaitospalvelut
- Rehtorintoimisto ja hallinto
Yhteensä
N
N
N
N
-2 890
50
8 305
71
5 536
TULOSLASKELMAOSA (rahoitustuotot ja -kulut)
Yhteensä
N
N
N
N
0
0
-200
19
-182
INVESTOINTIOSA
Yhteensä
N
N
N
N
-545
-190
-9 945
-310
-10 990
RAHOITUSOSA (kassavirtaan vaikuttavat erät)
- Lainojen lisäykset
- Lainojen lyhennykset
Yhteensä
N
N
2 500
-4 755
-2 255
TALOUSARVION LOPPUSUMMA
1)
-7 891
N = nettositovuus, B = bruttomääräraha , K = kassavaikutus
Käyttötalousosassa määrärahojen käyttö edellyttää tuloarvioiden toteutumista. Tulosalueiden
vaikutus kassavarojen muutokseen, lisää kohdassa 5.2.4
1.3.3
Tuloperusteet
Kaikki tuotot kirjataan lyhentämättöminä toimialoille ja tulosyksiköille. Perusrahoitus (yksikköhintarahoitus) käsitellään tulosyksikkötasoisesti.
Koulutuksen järjestämisluvan mukaiset muutokset huomioidaan opiskelijamäärissä ja perusrahoituksen laskennassa. Koulutuskeskus Salpaus on ottanut arvioissaan huomioon
perusrahoituksen OKM:n linjaukset vuodelle 2016.
Yksikkökohtaisia tuloja ovat työtoiminnan tulot, opetuspalveluiden myynti (aikuiskoulutus)
sekä hankekohtaiset, kuten harjoittelun ja kansainvälisen toiminnan valtionosuudet.
Opiskelijoilta ei peritä lukukausimaksuja. Pieniä tuloja saadaan tarvikkeiden ja materiaalien myynnistä opiskelijoille.
9
1.3.4
Menoperusteet
Henkilöstömenot
Talousarviossa 2016 henkilösivukuluihin on varattu vuoden 2015 toteutuneen tason mukaisesti 28,653 % palkkamäärärahoista. Sosiaaliturva- ja vakuutusmaksuja varten on varattu 5,495 % palkkasummasta ja eläkevakuutusmaksuja varten 23,158 %.
Palkat on laskettu maaliskuun 2015 tason mukaisesti ottaen huomioon 1,0 %:n varaus
kokemuslisä- ja muihin sopimuskorotuksiin. Lomapalkka- ja lomarahavaraukset on myös
otettu huomioon.
Arvonlisävero
Määrärahat on varattu arvonlisäverottomina. Koulutustoimintaan saatava valtion perusrahoitus ei myöskään sisällä arvonlisäveron osuutta, koska kuntayhtymä saa ostoihin sisältyvän arvonlisäveron palautuksena ja vähennyksenä.
Sisäiset erät
Sisäiset erät ovat merkityksellisiä niin yksittäisen yksikön kuin toimialan talousarviota
suunniteltaessa ja sen toteutumista arvioitaessa. Koulutuskeskus Salpauksen yhteisten
resurssien kustannukset kohdennetaan sisäisillä kuluilla toiminnalle. Tästä aiheutuu sisäisiä menoja ja vastaavasti tuloja. Näitä kustannuksia on yhteensä 18.564.011 euroa ja
ne koostuvat Rehtorintoimiston ja hallinnon, Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelujen sekä Oppilaitospalveluiden kustannuksista.
1.3.5
Toimitilastrategia
Koulutuskeskus Salpauksen toimitilastrategian päivittäminen aloitettiin maaliskuussa
2014 yhteistyössä Haahtela-yhtiöiden kanssa. Tavoitteena oli löytää tavoitetila toimitilojen määrälle ja toimintojen sijoittamiselle siten, että Lahdessa Salpaus toimisi kolmella
kampukselle keskustassa, Vipusenkadulla ja Jokimaalla. Toteutus tarkoittaa Kujalan,
Teinintien, Sammonkadun, Katsastajankadun ja Kannaksenkadun toimipisteistä luopumista, joista Katsastajankadusta luopuminen ajoittuisi vuoden 2018 syksylle. Kaiken
kaikkiaan toimitilastrategian toteutusaika olisi noin 10 vuotta.
Toimitilastrategian toteuttaminen edellyttää tutkintojen uudistuksen kautta todellista opetuksen toteutuksen muutosta. Iso kuva Salpaus-tasolla valmistelussa on se, että kun lähtötilanne Salpauksen vastuulla olevien tilojen määrässä v. 2013 oli noin 163 000 m 2, olisi
tavoitetila 2025 noin 100 000 m2 (noin -40 prosenttia).
Koulutuskeskus Salpauksen tavoitteena on keskustakampuksen maksimaalinen käyttö,
koska se on sijaintina koulutuksen vetovoiman, opiskelijoiden saavutettavuuden ja kaupunkikuvan elävänä pitämisen näkökulmasta paras. Salpauksen on mahdollisuus käyttää keskustakampuksen tilat kokonaisuutena mukaan luettuna Lahden ammattikorkeakoululta vapautuvat tilat. Vipusenkadulle sijoitettaisiin lähinnä raskasta logistiikkaa ja
työpajoja vaativat toiminnot. Nämä eivät mahdu keskustakampukselle eivätkä sijoitu
luontevasti ja toiminnallisesti keskusta-alueelle. Näitä ovat kuljetus ja logistiikka, rakentaminen sekä kone- ja metalliala.
Keskustakampus on ulkoasultaan suojeltu ja kaavassa koulutuskäyttöön määritelty. Keskustakampuksen mahdollisuuksien täysimääräinen käyttäminen vähentää myös uudisrakentamisen tarvetta Vipusenkadulle. Osin vanhan purkaminen ja uudisrakentaminen on
Vipusenkadulla kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu ja tuo mukanaan myös muuntojoustavat tilat pitkälle tulevaisuuteen.
Yhtymähallituksen pyysi Lahden kaupungilta kannanottoa siihen, miten Salpauksen toimintoja suunnitellaan sijoitettavan Lahden alueen kampuksille. Täytetäänkö keskustakampus ja supistetaan Vipusenkadun kiinteistöjen ja toiminnan määrää tarvittavilta osin?
Vai vaihtoehtoisesti sijoitetaanko Vipusenkadulle toimintoja enemmän siten, että PikkuVesijärven puoleisesta päästä lukien keskusta-kampuksen tiloja vapautuisi muuhun käyttöön, mukaan luettuna Lahden ammattikorkeakoululta vapautuvat tilat?
10
Lahden kaupungin kannanotto tarvitaan syyskuun 2015 alkuun mennessä, koska Vipusenkadulla nykyisen A-talon tekninen kunto pakottaa aloittamaan uudisrakennuksen
suunnittelun syksyllä 2015, jotta kiinteistö olisi käyttöönotettavissa syksyllä 2017. Nykyisen A-talon purkutyöt alkaisivat saman vuoden kesällä. Uudisrakennuksen suunnittelun
ja mitoituksen näkökulmasta tarvitaan näkemys toiminnoista, jotka Vipusenkadulle tulevaisuudessa sijoittuvat.
Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016–2018 sisältää esityksen, että Nastolan toimipisteen
ammatillinen koulutus lakkautetaan siten, että sisäänottoa ei ole enää vuonna 2016.
Nastopoli-kiinteistö tuli kuntayhtymään kokonaisuutena samassa yhteydessä, kun lukio
siirtyi Nastolan kunnalta kuntayhtymän ylläpidettäväksi. Järjestelyyn liittyen esitys tulee
olemaan Lahden kaupungille, että Lahti ottaa Nastopoli–kiinteistöstä vastuun. Lukiotoiminta jatkaa kiinteistössä Lahden ylläpidossa, ja kiinteistöä voi mahdollisesti käyttää
Nastolan alueen muun kouluverkon käyttöön.
Lisäksi esityksenä on, että Orimattilan Koulutien toimipisteen ammatillinen koulutus lakkautetaan siten, että sisäänottoa ei ole enää vuonna 2016. Kiinteistöä tarjotaan Orimattilan kaupungin käyttöön tai laitetaan myyntiin.
Lahdessa Katsastajankadun toimipiste on tarkoitus lakkauttaa vuonna 2018, jolloin Vipusenkadun tilat on saatu järjestelyn edellyttämälle tasolle. Kannaksenkadun kulta- ja hopeaseppäkoulutus siirretään Ståhlberginkadun kampukselle osana järjestelyjä. Kaikkiaan
Lahden toimipisteiden määrää on tavoitteena vähentää kahdeksasta (8) kolmeen (3), jolloin jäädään Ståhlberginkadun ja Vipusenkadun kampuksille sekä Jokimaalle. Lahden
ulkopuolella Salpauksen toimintaa olisi esitysten toteutuessa Heinolassa yhdessä rakennuskokonaisuudessa Opintie 1:ssä ja Asikkalan toimipisteessä. Heinolan Opintie 2:n rakennusta on tarjottu Heinolan kaupungille lukiokäyttöön.
Kiinteistöhallinta
Päijät-Hämeen koulutuskonsernin kiinteistöasioiden hoito on keskitetty Kiinteistöpalveluille. Uudessa organisaatiomallissa Kiinteistöpalvelut on osa Salpauksen Oppilaitospalveluita yhdessä Ravintolapalveluiden ja Tietohallintopalveluiden kanssa. Toimitusjohtaja
johtaa kiinteistöpalveluiden toimintaa.
Kiinteistöjen käytöstä on jo mittavasti luovuttu (Lahdessa Kujala, Teinintie ja Sammonkatu, Hollolassa Kukonkoivu, Kuhmoisissa Tanhua). Lahdessa Kujala ja Teinintie sekä
Kuhmoisissa Tanhua on myyty. Sammonkadun luovutus Lahden kaupungille on vielä valituksesta johtuen kesken.
Orimattilan Heinämaantien kiinteistöstä tehty kauppa purkautui kosteusvaurioiden takia.
Kiinteistön mahdollista purkamista tai tyhjillään säilyttämistä valmistellaan. Näiden lisäksi
lähivuosien aikana on tavoitteena luopua kiinteistöstä osoitteessa Svinhufvudinkatu 7-11,
Lahti. Hollolan Kukonkoivun kiinteistö on edelleen myynnissä.
Salpauksen käytöstä poistuvien kiinteistöjen jatkokäytön onnistumisessa on ensiarvoisen
tärkeää yhteistyö sijaintikuntien kanssa. Näin omistajakunnat voivat omalta osaltaan
mahdollistaa toiminnan sopeuttamisen Salpauksessa julkisen laskevan rahoituksen mukaiseksi.
Päijät-Hämeen koulutuskonsernin omistusosuuden luovutuksesta Kiinteistö Oy Lahden
Sammonkatu 8:n tiloihin oikeuttavista B-osakkeista on valitettu Hämeenlinnan hallintooikeuteen. Tästä johtuen näiden tilojen omistus säilyy toistaiseksi Päijät-Hämeen koulutuskonsernilla ennen kuin hallinto-oikeus on käsitellyt ja tehnyt päätöksen asiasta. Osakkeiden luovutus oli tarkoitus toteuttaa alentamalla Päijät-Hämeen koulutuskonsernin peruspääomaa sekä edellisten vuosien ylijäämää sekä Lahden kaupungin osuutta PäijätHämeen koulutuskonsernin peruspääomaan sekä edellisten vuosien ylijäämään. Siihen
saakka kunnes osakkaiden luovutus on saanut lainvoiman, Sammonkadun tilojen käyttöä kehitetään ja tiloja vuokrataan kuntayhtymän toiminnan puitteissa.
Tavoitteeksi asetettiin, että Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen myötä jäljelle
jäävä kuntayhtymä vapautuu Hoitajankadun, Kannaksenkadun ja Kirkkokadun kiinteistövastuista vuonna 2015, jolloin näiden osalta kiinteistöjen taloudellinen vastuu siirtyy Lah11
den ammattikorkeakoululle. Kirkkokadun osalta Päijät-Hämeen koulutuskonsernin omistusosuuden siirto Osaamiskiinteistöjen osakkeista toteutui suunnitelman mukaisesti. Hoitajankadun ja Kannaksenkadun kiinteistöjen omistuksen siirrosta on kuitenkin valitettu
2014 hallinto-oikeuteen. Tämän johdosta Hoitajankadun ja Kannaksenkadun tilojen
omistus säilyy Päijät-Hämeen koulutuskonsernilla entisellään siihen saakka kunnes hallinto-oikeus on käsitellyt ja tehnyt päätöksen asiasta. Siihen saakka Lahden ammattikorkeakoulun on tarkoitus säilyä näissä tiloissa vuokralaisena.
Osa Lahden ammattikorkeakoulun opetustoiminnoista jatkaa konsernin omistamissa kiinteistöissä keskustan kampusalueella ja myös maksaa näistä tiloista normaalisti vuokraa
koulutuskonsernille. Lahden ammattikorkeakoulun toiminta Päijät-Hämeen koulutuskonsernin omistamissa tiloissa kampusalueella päättyy nykysuunnitelman mukaan asteittain
vuoden 2017 kesään mennessä. Kiinteistöpalvelut tarjoaa edellisen lisäksi ammattikorkeakoululle omia isännöinti- ja postinkuljetuspalveluita erillisen palvelusopimuksen mukaisesti.
Kiinteistöpalveluiden talousarvioon on sisällytetty kiinteistöjen kaikki ylläpito- ja pääomakustannukset, jotka se perii edelleen tilojen käyttäjiltä sisäisinä tai ulkoisina vuokrina.
Käyttökuluvuokra (ylläpitovuokra) muodostuu kiinteistöjen todellisista käyttökuluista.
Budjetoidut kiinteistöjen käyttökulut vuonna 2016 ovat keskimäärin 6,43 €/ m 2/kk, ja ne
sisältävät myös käyttötalouden määrärahoilla toteutettavien rakennushankkeiden osuuden.
Kiinteistökohtainen pääomavuokra määräytyy suoritetun ”salkutuksen” (4 salkutusryhmää) pohjalta siten, että määräävinä tekijöinä ovat kiinteistön ikä, suoritetut peruskorjaukset sekä tilojen tehokkuus. Pääomavuokra konsernissa vuonna 2016 pysyy eri salkutusryhmissä vuoden 2013 tasolla pääomavuokran vaihdellessa 3,62–5,82 €/m2/kk välillä keskimääräisen pääomavuokran ollessa 4,10 €/m2/kk kaikki sisäisen vuokran piirissä
olevat kiinteistöt mukaan lukien.
Päijät-Hämeen koulutuskonsernin ylläpitämiä tiloja vuoden 2016 alussa on talousarvion
mukaan yhteensä noin 136 604 m2, joista Koulutuskeskus Salpauksen vuokrien piirissä
on 123 566 m2. Kiinteistöpalveluiden ylläpitämiä tiloja on vuokrattu vuoden 2016 alussa
Työhönvalmennus Valma Oy:lle (ent. Tuoterengas) 2112 m2, sekä Lahden ammattikorkeakoululle 10 956 m2. Edellisten lisäksi tyhjinä toimitiloina Salpauksella on vuonna 2014
käytöstä luovuttu Kukonkoivun toimipiste, jonka jatkokäyttöä parhaillaan selvitetään.
Toimitilat, jotka ovat tyhjentyneet käytöstä tai muuten luovuttavien listalla, kerätään erilliseen resurssipankkiin, jossa niistä kertyviä kustannuksia seurataan siihen saakka, kunnes tiloista on saatu luovuttua. Näiden tyhjien tilojen vuosikustannus on koulutuskeskus
Salpaukselle vuoden 2016 talousarviossa 178 500 euroa.
1.3.6
Suunnitelman mukaiset poistot omaisuudesta
Kirjanpitolautakunnan suositusten mukaisesti poistosuunnitelmaan on tehty muutos vuodesta 2013 lukien. Rakennusten ja kiinteistöjen poistoaika on 20 vuotta aiemman 30
vuoden sijasta ja atk-laitteiden 3 vuotta aiemman 5 vuoden sijasta. Talousarvioon sisältyy kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaisesti lasketut suunnitelmapoistot,
jotka ovat seuraavat:
Talousarvion poistot vuonna 2016 ovat (arvioitu toteutuvien investointien vaikutus).
Poistonalainen omaisuus
Poistoaika
Tietoliikenneohjelmat
Muut pitkävaikutteiset menot
Rakennukset ja rakennelmat
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Yhteensä
3 v.
3 v.
5 - 20 v.
menoj. 25 %
3 - 10 v.
Om.arvo *
1.1.2015
217 135
0
85 424 668
65 037
3 144 048
88 850 889
*) Luvut evät sisällä talousalueen Lahdenammattik ork eak oulun arvoa
12
Poistot
v. 2016
72 378
0
7 322 100
16 259
1 561 362
8 972 100
Poistot jakauma kiinteistö- / irtaimistoinestoinnit
Rakennukset
Muu omaisuus
Yhteensä
7 322 100
1 650 000
8 972 100
Rakennukset
1 650 000
Muu omaisuus
7 322 100
13
1.3.7
Tuottojen ja kulujen jakautuminen sitovuustasoittain (käyttötalous)
Sisältää ulkoiset ja sisäiset erät
1000 euroa
Tuotot ja kulut sitovuustasot 31.12.2014 asti
TP 2014
TA 2015
TA 2016
TUOTOT
Koulutuskeskus Salpaus
Lahden ammattikorkeakoulu
Tuoterengas
Yhteiset palvelut
TUOTOT YHTEENSÄ
79 567
38 713
6 118
35 346
159 745
93 691
91 178
-2,68
0,00
0,00
0,00
93 691
91 178
-2,68
KULUT
Tuoterengas
Yhteiset palvelut
77 640
37 060
5 952
26 058
86 560
85 642
-1,06
0,00
0,00
0,00
146 710
86 560
85 642
-1,06
SUUNNITELMAPOISTOT
Tuoterengas
Yhteiset palvelut
1 059
441
275
8 192
9 312
8 972
-3,65
0,00
0,00
0,00
SUUNNITELMAPOISTOT YHTEENSÄ
9 967
9 312
8 972
-3,65
156 677
95 872
94 615
-1,31
3 068
-2 181
-3 436
57,58
TP 2014
TA 2015
TA 2016
69 503
1 185
22 146
858
66 961
1 507
21 994
716
-3,66
27,16
-0,68
-16,47
93 691
91 178
-2,68
KULUT
Oppimis- ja koulutuspalvelu
Oppilaitospalvelut
Rehtoritoimisto ja hallinto
56 186
8 103
18 871
3 400
55 548
8 404
18 289
3 401
-1,13
3,72
-3,09
0,02
KULUT YHTEENSÄ
KULUT YHTEENSÄ
KULUT YHTEENSÄ
NETTO
Tuotot ja kulut sitovuustasot 1.1.2015 alkaen
TUOTOT
Oppilaitospalvelut
TUOTOT YHTEENSÄ
Muutos%
Muutos%
86 560
85 642
-1,06
SUUNNITELMAPOISTOT
Oppilaitospalvelut
1 150
18
8 116
28
1 135
50
7 697
90
-1,30
177,78
-5,16
216,90
SUUNNITELMAPOISTOT YHTEENSÄ
9 312
8 972
-3,65
KULUT YHTEENSÄ
95 872
94 615
-1,31
NETTO
-2 181
-3 436
57,58
14
1.3.8
Talousarvion tuotto- ja kululajeittainen jakauma (käyttötalous)
1000 euroa
Sisältää ulkoiset ja sisäiset erät
TP 2014
TA 2015
TA 2016
52 Myyntituotot
55 Maksutuotot
58 Tuet ja avustukset
63 Vuokratuotot
67 Muut toimintatuotot
68 Valmistus omaan käyttöön
131 967
252
7 218
20 067
177
64
74 174
16
1 776
17 726
0
0
70 128
22
3 409
17 588
32
0
-5,46
36,71
91,94
-0,77
0,00
0,00
TUOTOT YHTEENSÄ
159 745
93 691
91 178
-2,68
61 165
12 624
2 981
30 393
12 263
-506
1 433
24 375
1 183
800
37 034
8 120
1 987
12 216
8 663
-571
963
16 683
998
467
35 797
8 291
2 117
12 117
8 222
-571
1 069
17 193
936
471
-3,34
2,11
6,55
-0,81
-5,08
0,00
11,08
3,06
-6,24
0,89
146 710
86 560
85 642
-1,06
13 035
7 132
5 536
-22,37
9 967
9 312
8 972
-3,7
Tuotot ja kulut
Muutos%
TUOTOT
KULUT
01 Palkat
02 Sosiaalivakuutusmaksut
57 Henkilöstökorvaukset
06 Muiden palveluiden ostot
14 Aineet, tarvikkeet, tavarat
15 Varastojen muutos
18 Avustukset
19 Vuokrat
20 Verot
27 Muut kulut
KULUT YHTEENSÄ
NETTO
16 Suunnitelmapoistot
15
Henkilöstösuunnitelma
1.4
Henkilöstösuunnitelma
Henkilöstösuunnitelmataulukko valmistuu osana käytäviä yhteistoimintaneuvotteluja
ja se täydennetään talousarviokirjaan yhtymähallituksen käsittelyyn 28.9.2015.
16
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä katsaus riskienhallinnan tilanteeseen
1.5
Päijät-Hämeen koulutuskonsernin yhtymäkokous on hyväksynyt 31.3.2014 kokouksessaan sisäisen valvonnan ja riskihallinnan perusteet. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje on
hyväksytty yhtymähallituksen kokouksessa 15.12.2014.
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoituksena on edistää strategisten, toiminnallisten ja
taloudellisten tavoitteiden saavuttamista, toiminnan lainmukaisuutta, hyvän hallintotavan toteutumista sekä niihin liittyvien riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat olennainen osa konsernin toimintaa, eivätkä ne ole muista toiminnoista ja
prosesseista erillisiä toimintoja.
Päijät-Hämeen koulutuskonsernin ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous. Yhtymäkokous
päättää kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista ja linjauksista. Yhtymäkokous edellyttää, että kuntayhtymän toiminnot on järjestettävä siten, että kaikilla organisaation tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta ja riskienhallinta.
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat kiinteä osa päätöksentekoa ja niiden on oltava tehokasta ja systemaattista sekä tulevaisuuteen katsovaa.
Yhtymähallitus vastaa hyvän hallintotavan, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistamisesta ja asianmukaisesta järjestämisestä, sekä toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta. Yhtymähallitus on velvollinen antamaan toimintakertomuksessa selonteon sisäisestä
valvonnasta ja riskienhallinnasta. Selonteossa tulee kuvata sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen, valvonnassa havaitut puutteet, keskeiset johtopäätökset kehittämiskohteista sekä toimenpiteet niiden korjaamiseksi.
Toimitusjohtaja, rehtori, johtajat ja sekä esimiehet vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja tuloksellisuudesta vastuualueillaan. He raportoivat valvonnasta seuraavalle vastuussa olevalle taholle. Yhtymähallituksen ja johdon tulee reagoida, mikäli raportointi sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta ei osoita järjestelmän toimeenpanoa annetun
ohjeistuksen mukaisesti.
Henkilöstö sitoutuu toimimaan hyväksyttyjen tavoitteiden, sääntöjen ja tehtyjen päätösten mukaisesti, kehittämään toimintatapoja sekä ylläpitämään ja jatkuvasti kehittämään ammatillista
osaamistaan.
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintatapoja kehittämällä ja niistä viestimällä tulee
varmistaa henkilöstön riittävä osaaminen.
Sisäinen tarkastus tukee organisaatiota tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan organisaation riskienhallinta-, valvonta-, johtamis- ja hallintoprosessien
tuloksellisuuden arviointiin ja toiminnan kehittämiseen. Sisäinen tarkastus arvioi yhtymähallituksen hyväksymään suunnitelmaan perustuen objektiivisesti ja riippumattomasti sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ja tuloksellisuutta sekä antaa suosituksia eli esittää
toimenpide-ehdotuksia hallintojärjestelmän jatkuvaksi kehittämiseksi. Hallinnon ja talouden
tarkastuksesta määrätään yhtymäkokouksen hyväksymässä tarkastussäännössä.
Katsaus riskinhallinnan tilanteeseen
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistusta viedään osaksi päivittäistä johtamista ja
esimiestyötä. Johdon ja esimiesten osaamista aihealueella kehitetään ja sisäisen valvonnan
ja riskienhallinnan toimintatapoja viedään käytäntöön laaditun ohjeen ja yhtymäkokouksen hyväksymien perusteiden mukaisesti.
Ammatillisen koulutuksen rahoituksen heikkeneminen sekä opetussuunnitelmien muutos edellyttää toimintatapojen muuttamista erityisesti pedagogisten ratkaisujen osalta. Näihin haasteisiin vastaaminen on riskienhallinnan osalta keskeisinä painopisteinä vuosina 2015 ja 2016.
Vuoden 2015 aikana käynnistetään koulutusaloilla tapahtuva perustehtävään painottuva riskienarviointi. Tavoitteena on arvioida uudistettujen opetussuunnitelmien vaikutuksia ja kartoittaa onnistumisen kannalta keskeiset huomioitavat asiat. Riskienarvioinnin tulokset kootaan
yhteen muun riskienhallinnan aineiston kanssa ja niistä muodostetaan dokumentti riskienhal17
linnan kokonaisuudesta Lahden kaupungin konserniohjeen mukaisesti. Samalla riksienhallinnan prosessia tehdään näkyvämmäksi osaksi muuta toimintaa.
1.6
Kestävä kehitys ja ympäristö
Päijät-Hämeen koulutuskonsernin toiminnassa pyritään huomioimaan kestävän kehityksen tavoitteet sekä toiminnan ympäristövaikutukset. Kestävä kehitys on olennainen osa opetusta ja
kuntayhtymän toimintakulttuuria. Kestävän kehityksen ja ympäristövastuun tavoitteet huomioidaan muun muassa hankintojen suunnittelussa sekä energiansäästötavoitteissa.
Opetus- ja koulutustyön osalta kestävän kehityksen tavoitteena on lisätä opiskelijan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Opiskelijoilla tulee olla
omalla alallaan vahva kestävän kehityksen osaaminen ja sitoutuminen vietäväksi työelämään.
Päämääränä on kouluttaa ammattilaisia, jotka osaavat rakentaa tulevaisuutta ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille.
Kestävän kehityksen toimintakulttuurin ja ympäristövastuun vahvistamiseksi kuntayhtymän
prosesseja arvioidaan ja kehitetään aktiivisesti. Kehittämistavoitteissa painopisteinä ovat
muun muassa toimitilojen energiatehokkuuden kasvattaminen sekä käytettävän paperimäärän
vähentäminen. Uudis- ja korjausrakentamisen suunnittelussa huomioidaan energiatehokkaat
ratkaisut ja pyritään vähentämään toimitilojen energiankulutusta. Paperinkulutuksen vähentämiseksi kuntayhtymän tulostusjärjestelmä uudistetaan. Uudistuksella tavoitellaan kopiopaperin käytön puolittamista. Tavoitetta tukee sähköisen opetusmateriaalin entistä laajempi käyttö.
18
Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2016 (2016–2018)
Strategia ja strategiset ohjelmat vuosille 2016–2020
2
2.1
Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuosille 2016–2018
Strategia vuosille 2016–2020
Salpauksen strategiavalmistelu vuosille 2016–2020 käynnistyi keväällä 2014
hallituksen lähetekeskustelulla. Strategia tarkoittaa Salpauksen tietä kohti haluttua tulevaisuutta. Henkilöstö, opiskelijat ja sidosryhmät ovat osallistuneet
strategiavalmisteluun.
Syksyllä 2014 toteutettiin arvoprosessi ja Salpauksen arvoiksi vahvistettiin:
oppimisen rohkeus, tekemisen ilo ja reilu asenne
ja sloganiksi:
”Me muutamme maailmaa”.
Arvot ohjaavat päätöksentekoa ja muodostavat perustan koko Salpauksen toiminnalle: opiskelijoille, henkilöstölle, esimiestyölle ja johtamiselle. Arvot otettiin
käyttöön vuoden 2015 alusta alkaen.
Salpauksen perustehtävä:
"Uudistavaa osaamista työhön ja yrittäjyyteen".
Salpauksen visio 2020:
"Salpaus - enemmän kuin koulu – opiskelijoiden ja työelämän kohtaamispaikka".
Strategiset kehitysohjelmat konkretisoivat toimenpiteet vision saavuttamiseksi:
• Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen
• Pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen toteuttaminen
• Taloudellinen perusta
Kuva 1. Salpauksen strategia 2016–2020
Osana strategiaprosessia on määritelty tavoiteltava toimintakulttuuri. Salpauksen tavoitteena on yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentaminen.
Toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet ovat:
• Opiskelijoiden osallistuminen
• Koulutusalojen ja ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen
• Johtamisen ja lähiesimiestyön vahvistaminen
Kehitysohjelmille ja toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueille
19
on nimetty vastuuhenkilöt ja työryhmät, jotka suunnittelevat konkreettiset tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit sekä vastaavat tavoitteiden toteutumisesta. Strategiset kehitysohjelmat on esitetty luvussa 2.1.1. ja toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet on esitetty luvussa 2.1.2.
Brändilinjausten valmistelu ja brändin kehittämistyö etenevät osana strategiavalmistelua. Brändikäsikirja, joka sisältää Salpauksen brändin määrittelyn sekä
linjaukset toimintatavoista ja visuaalisesta ilmeestä, julkaistaan elo-syyskuussa
2015.
Salpauksen strategiset painopisteet tukevat myös valtakunnan hallituskauden
tavoitteita koulutukselle:
·
Oppimisympäristöjä on modernisoitu, digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksia hyödynnetään oppimisessa.
·
Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentynyt. Koulutuksen keskeyttäneiden määrä on laskenut.
·
Koulutuksen ja työelämän välinen vuorovaikutus on lisääntynyt.
2.1.1
Strategiset kehitysohjelmat
Strategiset painopisteet ja kehitysohjelmat konkretisoivat toimenpiteet vision
saavuttamiseksi:
·
Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen
·
Pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen toteuttaminen.
Taloudellinen perusta -kokonaisuudessa määritellään talouden suunta, tarvittavat muutokset ja päätökset, jotta toiminta on taloudellisesti kestävää ja kannattavaa.
Kehitysohjelmista ja taloudellisesta perustasta on laadittu matriisit, joissa on visio vuodelle 2020, tarvittavat toimenpiteet ja päätökset, tarvittavat hankinnat ja
vaikutukset budjettiin sekä mittarit vuositasolla vuosille 2016–2020.
20
2.1.1.1
Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen -kehitysohjelma
Koulutuskeskus Salpauksella on työelämän tarpeista lähtevä keskeinen rooli alueellisena kouluttajana, kehittäjänä ja verkostojen vahvistajana. Lisätään Salpauksen vaikuttavuutta paikallisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Luodaan lisäarvoa ja menestystä alueelle yhdessä työelämän ja opiskelijoiden
kanssa. Työelämän kumppanuuksia systemaattisesti syventämällä ja verkostoja vahvistamalla Salpauksesta kehittyy palveluintegraattori sekä ammatillisen elinikäisen oppimisen uudistaja ja vauhdittaja.
Kehitysohjelma
Vastuuhenkilö
Päivi Saarelainen
Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen
vahvistaminen
2016
Miten tavoiteltu tila saavutetaan?
2017
2018–2019
Työelämäyhteistyön ja verkostojen arviointi
Kumppanuusyhteistyön toteuttaminen työelämän toimijoiden ja
opiskelijoiden kanssa yhdessä
ammatti-/ toimialoittain
Suunnitelman ja sopimusten
mukainen uudistava kumppanuusyhteistyö
Kumppanuusohjelman
laadinta yhdessä työelämän kanssa
koko Salpauksen tasolla, toimialoittain jne.
Kumppanien henkilöstön osaamisen ja liiketoiminnan kehittäminen yhdessä
Toimintamallin käyttöönotto
Työelämäyhteistyön ja kumppanuusohjelman arviointi
Kumppanien henkilöstön osaamisen ja liiketoiminnan kehittäminen yhdessä
Työelämäyhteistyön ja kumppanuusohjelman arviointi ja kehittäminen jatkuu
2020
Mikä on tavoiteltu tila vuonna
2020?
Salpaus – enemmän kuin koulu –
opiskelijan ja työelämän kohtaamispaikka
Salpaus on palveluintegraattori
- tulokselliset toimintamallit
kumppanuuksien toteuttamiseen
verkostoissa
- koko henkilöstö osallistuu
toiminnan, tuotteiden ja palvelujen
kehittämiseen
Salpaus on ammatillisen elinikäisen oppimisen vauhdittaja
koko työuran ajan
Tarvittavat päätökset
Kumppanuusohjelman vahvistaminen ja toimeenpano
Tarvittavat hankinnat/
budjetti
Kumppanuusohjelman toimeenpanon kustannukset
Mittarit
Valmistuneiden työllistyminen
Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistamisen toimenpiteet
vaikuttavat läpäisyyn, opinnoista
eroamiseen jne.
Opettajien työelämäjaksot (ei tuloskorttimittari)
Sidosryhmätutkimuksen toteutus
Päätös kumppanuusohjelman kehittämisestä
Kumppanuusohjelman toimeenpanon ja arvioinnin kustannukset
Sidosryhmätutkimuksen toteutus
Valmistuneiden työllistyminen
Työelämän arvio Salpauksen toiminnasta
Opettajien työelämäjaksot (ei tuloskorttimittari)
21
2.1.1.2
Pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen toteuttaminen -kehitysohjelma
Pedagogiikan ja oppimisratkaisujen kehitysohjelmassa on asetettu tavoitetila opintojen henkilökohtaistamiseen, digitalisaatioon, aikaan ja paikkaan sitomattomaan
oppimiseen ja Salpauksen oppimismaisemaan: Jokaisen oppijan opiskelu suunnitellaan henkilökohtaisesti, opetuksessa ja ohjauksessa käytetään yhteisiä sähköisiä ympäristöjä, oppiminen on mahdollista 24/7 opiskelijan kanssa suunnitellussa oppimismaisemassa, jossa yhdistyvät hänen henkilökohtaiset ympäristönsä ja
Salpauksen tarjoamat muuntojoustavat aktiiviseen vuorovaikutukseen kannustavat oppimisympäristöt.
Matriisi täydennetään talousarviokirjaan ennen yhtymähallituksen käsittelyä 21.9.2015.
22
2.1.1.3
Taloudellinen perusta -kehitysohjelma
Koulutuskeskus Salpauksen talouden hallinta julkisen rahoituksen laskiessa lähes 30 prosenttia on toiminnan elinehto. Seuraavat vuodet ovat edelleen muutoksen
ja sopeuttamisen vuosia. Saamme lisäaikaa sopeuttamiselle käyttämällä aiempina vuosina kertyneitä ylijäämiä. Tästä huolimatta toiminnan sopeuttamistarve on 4
– 5 prosenttia vuosittain aina vuoteen 2019 asti. Tähän tavoitteeseen pääsemme muuttamalla pedagogiikka- ja oppimisratkaisuja, vahvistamalla ja toteuttamalla
palveluverkkoselvityksen ja toimitilastrategian toimenpiteet sekä muuttamalla ja kehittämällä koko organisaation toimintaa.
Vuonna 2020 tilikausi on jälleen hieman ylijäämäinen, taseessa on jäljellä 5 miljoonaa vanhoja ylijäämiä (ylijäämiä käytetty 16 milj. euroa 2016–2020 toiminnallisten alijäämien kattamiseen), kiinteistöinvestointeja on toteutettu 2016–2020 toimitilastrategian mukaisesti 45 milj. euroa, kiinteistöjä on käytössä
115 000 neliötä, lainapääoma on 20 milj. euroa, lainanhoitokate 3,1 ja maksuvalmius on vähintään 30 päivää.
Kehitysohjelma
2016
2017
2018
Talouden suunta
Muutokset ammatillisen koulutuksen rahoituksessa
Lähtötilanteessa talousarvion
2015 tilikauden alijäämä -2,1
milj.€
Hallitusohjelma
• Rakenteelliset uudistukset
-6,5 milj.€ (-190 milj.€, arviolta
3,4 %:n osuus Salpaukselle)
Hallitusohjelma
• Nuorten oppisopimuskoulutuksen laajentamisen erillisrahoitus (-19 milj.€)
Koulutusluvan mukainen paikkavähennys (-170), -1,7 milj.€
Tarvittavat muutokset/ päätökset
Salpauksessa
Muutokset TA:ssa
Hallitusohjelma
• Poistojen takuukorotuksen
päättymisen vaikutus rahoitukseen -3 %, n. -1,8 milj.€
Koulutustarjonnan ja palveluverkkoselvityksen vaikutusten
toimeenpano
Toimitilastrategian vahvistaminen ja toteuttaminen
• Heinämaantien purkaminen
• Hollolan Kukonkoivun rakennusten myynti
Talouden sopeuttaminen
• organisaation uudistaminen
• pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen keinoin
Kilpaillulla markkinoilla toimivan
ei tutkintoon johtavan aikuiskoulutuksen yhtiöittäminen v. 2017
(liikevaihto 2,5 milj.€ v.15)
Talous- ja palkanlaskentapalveluiden ulkoistaminen v. 2017
Tilikauden tulos ei heikkene
vuodesta 2015, kun otetaan
huomioon koulutuspaikkojen
vähentymä ja aikuiskoulutuksen
muutokset. Investointien takuukorotuksen vaikutus heikentää
2019
2020
Tutkintoon johtamattoman koulutuksen rahoituksen kehitys epävarmaa
Koulutustarjonnan muutokset
Toimitilavision toteuttaminen
• Nastolan ja Orimattilan toimipisteiden lakkauttaminen
• Katsastajankadun toimipisteen lakkauttaminen.
Talouden sopeuttaminen pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen keinoin
Talouden sopeuttaminen pedagogiikan ja oppimisratkaisujen
muutoksen keinoin
muutoksen keinoin
muutoksen keinoin
Tuloksen parantaminen. Hallitusohjelman edellyttämän sopeuttamisen toteuttaminen
Hallitusohjelman edellyttämän
sopeuttamisen toteuttaminen
Uudistettu organisaatio
Kiinteistöjen vähentäminen
-40 % vuodesta 2013 vuoteen
23
tulosta.
Oppimis- ja koulutuspalveluiden
sopeuttamistavoite -6 %
(vrt. 1. enn.15) -2,4 milj.€
Aikuiskoulutuksen kannattavuuden parantaminen osana yhtiöittämisen valmistelua
Mittarit
Tilikauden alijäämä -2,8 milj. €
Kulujen sopeuttaminen
-5,8%/-4,3 milj.€ (vrt. tot 15)
Tase: Ylijäämät 15,5 milj.€ Lainapääoma 3,4 milj.€
Lainanhoitokate 1,1 Kassan
riittävyys (pv) 39
Kiinteistöinvestoinnit
9,5 M€
Kiinteistömäärä 135 000 m2, (163
000 m2 v. 2013)
Kilpaillun aikuiskoulutuksen
yhtiöittäminen, yhteisen resurssikäytön varmistaminen markkinaperusteisesti hinnoitellen.
2020+ mennessä
• Katsastajankadun toimipisteen
lakkauttaminen, tulosvaikutus
1,0 milj.€.
2020+ mennessä
2020+ mennessä
-4,3 %/-3,5 milj.€
Tase: Ylijäämät 6 milj.€ Lainapääoma 25 milj.€
riittävyys (pv) 32
11,8 M€
Kiinteistömäärä 115 000 m2
Tilikauden ylijäämä -1,0 milj. €
-4,2 %/-3,3 milj.€
riittävyys (pv) 30
3,5 M€
Tilikauden ylijäämä +/- 0 milj. €
-1,9 %/-1,4 milj.€
riittävyys (pv) 30
4,5 M€
Kiinteistömäärä 115 000 m2,
(100 000 m2 vuonna 2023)
Talous- ja palkanlaskentapalveluiden ulkoistaminen
Kiinteistöjen vähentäminen - 40
% vuodesta 2013 vuoteen
2023 mennessä
• Nastolan ja Orimattilan toimipisteiden lakkauttaminen, tulosvaikutus 1,250 milj.€
Kulujen sopeuttaminen -4,8 %/4,1 milj.€
riittävyys (pv) 31
15,8 M€
24
2.1.2
Toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet
Salpauksen strategiatyössä on valmisteltu varsinaisen strategia-osan lisäksi
toimintakulttuurin vahvistamisen tavoitteita ja toimenpiteitä. Strategia painopisteineen ohjaa suunnan valinnoille ja kehittämistyölle. Toimintakulttuuri vahvistaa yhteistä tahtotilaa tehtyjen valintojen onnistumiselle. Toimintakulttuurin tehtävänä on tukea oppimisen rohkeutta, tekemisen iloa ja reilua asennetta sekä
vuorovaikutusta yhteisöissä.
Yhteisöllisen toimintakulttuurin piirteitä ovat esimerkiksi osaamisen jakaminen,
opiskelijoiden osallistaminen, sitoutuminen, avoin vuorovaikutus, luottamus,
kannustus ja kehittäminen sekä onnistunut esimiestyö ja johtaminen.
Salpauksen toimintakulttuuria tarkastellaan seuraavista näkökulmista:
·
opetussuunnitelman tavoitteet, opetus- ja ohjausmenetelmät, opetusmateriaali, opetuksen sisällöt, säännöt ja ohjeet,
·
koko henkilöstön vuorovaikutus oppimistilanteessa ja sen ulkopuolella,
·
tilat, kampus kokonaisuutena.
Salpauksen tavoitteena on yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentaminen.
Toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet ovat:
·
Opiskelijoiden osallistuminen
·
Koulutusalojen ja ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen
·
Johtamisen ja lähiesimiestyön vahvistaminen
Osa-alueista on laadittu matriisit, joissa on visio vuodelle 2020, tarvittavat toimenpiteet ja päätökset, tarvittavat hankinnat ja vaikutukset budjettiin sekä mittarit vuositasolla vuosille 2016–2020.
25
2.1.2.1
Opiskelijoiden yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaminen
Salpauksessa opiskelijat osallistuvat ja vaikuttavat aktiivisesti yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentamiseen. Hyvinvoivat opiskelijat oppivat ja viihtyvät moderneissa oppimismaisemissa entistä paremmin. Heidän toimintansa on kaikkien arvostamaa, tunnustamaa ja opintoja edistävää osallistumista yksilön ja yhteisön hyväksi.
Toimintakulttuurin
osa-alue
Vastuuhenkilö
Merja Tirkkonen
Opiskelijoiden yhteisöllisyyden ja osallisuuden
vahvistaminen
2016
Miten tavoiteltu tila saavutetaan
Opiskelijat osallistuvat hyvinvointia tukevan toiminnan
suunnitteluun ja toteutukseen. Toiminta organisoidaan,
vastuunjako määritellään ja resursoidaan.
Tutortoimintaa koordinoidaan, vastuutetaan ja resursoidaan. Tutorien tehtäväroolit täsmennetään
Aloittavien opiskelijoiden ryhmäyttäminen suunnitellaan
alakohtaisiksi toimintamalleiksi ja opiskelijoiden perehdytyskäytännöt selkeytetään.
Opiskelijatapahtumat monipulisiksi.
Hyvinvointia tukevan toiminnan
organisointi, vastuunjako ja resursointi vakiintuvat toimintatavaksi.
Tutortoiminta vakiinnutetaan.
Hyvinvointiryhmien toimintaa suunnitellaan.
Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen
Käynnistetään vuorovaikutteisen opiskelijaintran tai
vastaavan suunnittelu yhdessä opiskelijoiden kanssa.
Laaditaan toimintamalli virallisen opiskelijakuntatoiminnan käynnistämiseksi ja käynnistetään alakohtainen
opiskelijakuntatoiminta vähitellen.
Turvallisuusryhmiin nimetään opiskelijaedustus.
Tarvittavat hankinnat/budjetti
Mittarit
2017
Uuden opiskelijapalautejärjestelmän käyttöönotto ja
palautteiden hyödyntäminen koko Salpauksessa
Toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen nimetään
rehtorin toimesta työryhmät, joissa opiskelija- ja henkilöstöedustus.
Henkilöstön resursointi, tarvittava koulutus sekä opiskelijoiden matkakulut ja tarjoilut 10 000 e.
Opiskelijoiden antama suullinen palaute toiminnasta.
Vuosina 2015–2016 toteutettavalla toimintatutkimuksella
seurataan ja ohjataan yhteisöllisen toimintakulttuurin
rakentamista opiskelijoiden osallistumisen näkökulmasta.
Ryhmäyttämiskäytännöt toimivat
kaikilla aloilla.
2018 - 2019
2020
Toiminnan arviointi ja kehittäminen
Tavoiteltu tila on vuonna 2020
Toiminnan monipuolistaminen
Kampuskohtaiset tapahtumat ovat
vetovoimaisia
Opiskelijahuoltotyöryhmät korvataan hyvinvointiryhmillä.
Suunnittelua jatketaan ja toteutetaan vähitellen
Salpauksen opiskelijakunnan
perustaminen ja vastuiden määrittäminen. Vaikuttamismahdollisuuksien monipuolistaminen.
Toiminnan varmistaminen kaikissa
toimipisteissä ja kampuksilla
Palautteiden hyödyntäminen.
Toiminnan kehittäminen.
Kaikkien osapuolten sitoutuminen
toimintaan, johdon tuki ja tarvittava koulutus.
10 000 e
Sitoutuminen toimintaan,
johdon tuki ja tarvittava
koulutus.
10.000 e/v
Opiskelijoiden hyvinvointikysely.
Opiskelijoiden hyvinvointikysely.
26
Toiminnan vahvistaminen ja
kehittäminen
Palautteiden hyödyntäminen
Opiskelijalähtöinen toiminta
viihtyisissä ja turvallisissa
oppimismaisemissa, jotka
kehittyvät opiskelijoiden
osallisuuden ja yhteisöllisyyden myötä.
Opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuudet ovat systemaattisia ja tunnustettuja
organisoidun ja johdetun
opiskelijakuntatoiminnan ja
modernin opiskelijapalautejärjestelmän kautta.
2.1.2.2 Koulutusalojen ja ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen
Koulutusalat tekevät yhdessä opetussuunnitelmien, tutkintojen ja henkilöstökoulutusten suunnittelua ja toteutusta. Koulutusalat arvioivat yhdessä toimintaansa ja
jakavat hyviä käytäntöjä. Tavoitteena on että päällekkäisyys vähenee, osaamisen jakaminen lisääntyy ja henkilö- ja tilaresurssien käyttö tehostuu.
Koulutusalojen ja ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen tarjoaa Salpauksessa niin opetussuunnitelmaperusteisesti opiskeleville kuin näyttötutkintoon valmentautuville opiskelijoille erinomaisia mahdollisuuksia kartuttaa ja syventää ammatillista osaamista aidoissa työelämän tilanteissa. Oppilaitoksen omien toimintojen
opinnollistaminen rikastuttaa oppimisympäristöjämme, tarjoaa opiskelijoille uusia pedagogisia vaihtoehtoja sekä antaa mahdollisuuden tehostaa organisaation toimintaa.
Matriisi täydennetään talousarviokirjaan ennen yhtymähallituksen käsittelyä 21.9.2015.
27
2.1.2.3
Johtamisen ja lähiesimiestyön vahvistaminen
Salpauksessa on tavoitteena arvojen mukainen eettinen toiminta ja johtaminen. Eettisen johtamisen piirteitä ovat: oikeudenmukaisuus, laajojen kokonaisuuksien
hahmotuskyky, vastuunkantokyky, rehellisyys, rohkeus, päämäärätietoisuus, johdonmukaisuus ja onnistunut vuorovaikutus. Koko työyhteisö, lähiesimiestyö ja johtaminen vaikuttavat yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentamiseen ja toimintaan.
Toimintakulttuurin
osa-alue
Vastuuhenkilö
Lena Siikaniemi
Johtamisen ja
lähiesimiestyön
vahvistaminen
Johtaminen
Lähiesimiestyö
Työyhteisö
2016
2017
2018
2019
2020
Mikä on tavoiteltu tila vuonna 2020?
• Johdolla on yhteinen näkemys
siitä, mitä eettinen johtaminen
tarkoittaa käytännön tekemisinä
• Eettinen johtaminen omassa
työssä
• Johto- ja esimiesorganisaation
uudistaminen
• Esimiehillä on yhteinen näkemys
siitä, mitä eettinen johtaminen
tarkoittaa käytännön tekemisinä.
työssä > esimiesosaamisen vahvistaminen
uudistaminen
• Arvojen mukaisen toiminnan
esiin nostaminen (mm. palautteen, -/+ antaminen ja vastaanottaminen)
• Arvokeskustelut eri tilanteissa
• Palkitsemis- ja kannustamistapojen arviointi ja kehittäminen
työssä
uudistaminen
työssä
uudistaminen
työssä
uudistaminen
• Salpauksessa toteutuu eettinen, avoin ja
hyvähenkinen johtaminen.
• Johto näyttää organisaation suunnan
sekä työskentelee tuloksellisesti verkostoissa strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi yhdessä henkilöstön kanssa.
työssä > esimiesosaamisen
vahvistaminen
• Johto- ja esimiesorganisaation uudistaminen
vahvistaminen
jatkuva arviointi
vahvistaminen
jatkuva arviointi
• Lähiesimies toimii ihmisten kanssa eettisen johtamisen mukaisesti.
• Ammattitaitoinen lähiesimiestyö mahdollistaa ja tukee henkilöstön (myös esimiehen) onnistumisia asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa Salpauksen tavoitteiden
mukaisesti.
• Työyhteisössä toimimme kaikki vastuullisesti sekä vahvasti yhteisiin arvoihin ja
tavoitteisiin sitoutuen.
• Iloitsemme sekä yksilöiden että koko
työyhteisön onnistumisista ja kannustamme toinen toisiamme.
Palkitseminen ja kannustaminen
7000 e
Valmennus 10 000 e
10 000 e
Valmennus 10 000 e
10 000 e
Valmennus 10 000 e
Organisaatiorakenne (hallitus, tj,
rehtori)
Palkitsemis- ja kannustamistavat
(hallitus)
Tarvittavat hankinnat/budjetti
5000 e
Valmennus 10 000 e
Mittarit
valmistelussa johtamis- ja työhyvinvoinikyselystä
28
2.2
Tuloskortti
Tuloskortti täydennetään talousarviokirjaan ennen yhtymähallituksen käsittelyä
28.9.2015.
2.3
Henkilöstön koulutussuunnitelma
Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma vuodelle 2016 käsitellään yhteistyötoimikunnan kokouksessa 21.9.2015. Seuraavana ovat henkilöstö- ja koulutussuunnitelman osaamisen varmistamisen tarpeet vuodelle 2016:
Opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen varmistamisen tarpeet vuodelle 2016
o Uudistuneiden pedagogisten toimintamallien kehittäminen ja vakiinnuttaminen
o Uudistuneiden oppimisratkaisujen kehittäminen ja vakiinnuttaminen
Muun henkilöstön osaamisen varmistamisen tarpeet vuodelle 2016
o Oman ammattialan erityisosaamisen vahvistaminen oppilaitoskontekstissa
Esimiesten osaamisen varmistamisen tarpeet vuodelle 2016
o Eettinen johtaminen omassa työssä
o Esimiesten osaaminen strategian viestimisessä ja toiminnan johtamisessa oppilaitoskontekstissa
Koko henkilöstön osaamisen varmistamisen tarpeet vuodelle 2016
o Toimintakulttuurin vahvistaminen yhteistoiminnallisesti
o Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen
o Henkilöstön kyky hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia omassa työssään
Muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin vastaaminen edellyttää kaikilta kykyä uudistua ja
oppia pois vanhasta.
29
Tuloslaskelmaosa
3
3.1
Tuloslaskelmaosa
Taloudelliset lähtökohdat
Talousarvion laadinnan lähtökohtana on ollut opetuksen toteutuksen resursoinnin tarkastelu
osana tutkinnonuudistuksen toimeenpanoa ja tulevan lukuvuoden lukuvuosisuunnittelua. Oppimis- ja koulutuspalveluiden toimialalle asetettiin 6 %:n tuottavuustavoitteen nousu opetuksen toteutuksen resursseihin, verrattuna 2015 toteutuvaan tasoon. Lukuvuoden 170 opiskelijapaikan vähentyminen tuli huomioida täysimääräisesti eikä se sisältynyt asetettuun tuottavuuden nostotavoitteeseen.
Kokonaisuudessaan Salpauksen toimintatuotot laskevat -3,7 prosenttia (-2,9 milj. euroa) talousarviosta 2015. Vuoden 2015 toteuma tulee olemaan suurempi. Talousarvion 2016 todellinen tuottojen lasku on -6,9 miljoona euroa verrattuna vuoden 2015 tilinpäätösennusteeseen.
Kaikkiaan yksikköhintatulot laskevat -4,9 miljoonaa euroa (-8 %) vuoteen 2015 verrattuna.
Koulutusluvan mukaisia koulutuspaikkavähennyksiä (-170 paikkaa) kohdentuu vuodelle 2016.
Talousarviossa ei ole arvioitu saatavan tulosrahoitusta, koska sen saamisesta ei ole varmuutta.
Aikuiskoulutuksen tulokehityksen arvioiminen on vaikeaa. Valtion rahoittamasta työvoimakoulutuksesta osa perustuu kilpailutettuihin päivähintoihin ja osa monivuotisiin optiosopimuksiin.
Kilpailutilanne aikuiskoulutuksessa on kova. Yleinen taloudellinen ilmapiiri ja maailmantalouden kehittyminen vaikuttavat paljon yrityksen koulutustarpeisiin. Opiskelijoiden saamista mm.
työvoimakoulutukseen on vaikea arvioida ja toteutuvien opiskelijatyöpäivien määrä vaikuttaa
suoraan tulojen kertymiseen. Tuottojen varmuus budjetointivaiheessa ei ole samaa luokkaa
kuin nuorten koulutuksessa. Aikuiskoulutuksen tulo-odotuksissa on nuorten aikuisten ja aikuisten osaamisohjelman rahoitusta on budjetoitu 2 milj. euroa enemmän vuoden 2015 talousarvio tasoon verrattuna. OKM:n lisäkoulutuksen ja työvoimakoulutuksen ennustetaan 20
%:n laskua talousarviotasoon. Kokonaisuudessaan aikuiskoulutuksen tulojen odotetaan laskevan -1 % (-63.000 euroa) talousarvio 2015 tasosta.
Projektien tulot on huomioitu talousarviossa pääasiassa vain saatujen rahoituspäätösten mukaisesti. Projektihakuja tehdään avautuvien hakujen mukaan ja toteutuva projektitoiminta tulee olemaan talousarviossa arvioitua volyymia laajempi. Projektitoiminnan laajuuden arvioidaan kasvavan 9 % (+453.000 euroa) verrattuna vuoden 2015 talousarviotasoon.
Talousarvion toimintakulut laskevat -1,8 % (-1,3 milj. euroa) vuoden 2015 talousarviosta. Suurimmat laskut tapahtuvat henkilöstökuluissa -2,0 % ja aineiden ja tarvikkeiden hankinnoissa 5,4 % verrattuna 2015 talousarvioon. Henkilöstökulujen osuus toimintatuotoista on 60,8 %,
kun vuoden 2015 talousarviossa vastaava luku oli 60,1 %.
Toiminnan ja talouden sopeuttamiseen on reagoitu yhteisesti katettavien palveluiden osalta jo
aiemmin suunniteltujen sopeuttamistoimenpiteiden pohjalta. Sopeuttamistoimet näkyvät vuoden 2015 talousarviossa yhteisten toimintojen kustannusrakenteessa.
Vuoden 2016 talousarviossa koulutusaloille kohdistettavia tilakustannuksia 14,4 miljoonaa euroa, kun vuoden 2015 talousarviossa vastaava kulu on 15,2 miljoonaa euroa. Tilakustannusten osuus toimintatuotoista vuonna 2016 on 18,9 %, kun vastaava luku vuoden 2015 talousarviossa oli 19,3 % (muutos -0,4, %, 819.517 euroa).
Tietohallinnon toimintakulut kasvavat 4,1 % (141.378 euroa) verrattuna vuoteen 2015 turvatulostusratkaisun käyttöönoton myötä. Kokonaisuutena tavoitteena on laskea Salpauksen tulostuskustannuksia -250.000 euroa vuodessa tulostus- ja monitoimilaitemäärien vähentämisen
kautta. Muutos näkyy em. tavalla Tietohallinnon talousarviossa, mutta kustannus tullaan kohdentamaan tilikauden aikana käytön mukaan takaisin yksiköihin.
Opiskelijaruokailun talousarvion kustannusvarukset ovat kasvavat 77.501 eurolla verrattuna
vuoden 2015 talousarvion tasoon. Vuoden 2015 tulevaan toteumaan verraten määrärahat
opiskelijaruokailuun laskevat -37.600 euroa.
Hallinnon toimintakulujen laajuudessa ei tapahdu oleellisia muutoksia talousarviovuosien välillä (3.468.768 euroa v.2015 ja 3.475.887 euroa v.2016).
30
Tuloslaskelmaosa
3.2
Tuloslaskelma
Sisältää ulkoiset erät
1000 euroa
TP 2014
TA 2015
TA 2016
TS 2017
TS 2018
128 970
120 097
252
7 218
1 404
78 470
73 890
16
1 776
2 788
75 935
70 128
22
3 409
2 377
69 435
69 435
64
0
0
0
0
-116 000
-76 769
-19 019
-11 687
-1 432
-5 515
-1 577
-71 722
-47 142
-12 216
-8 092
-963
-1 846
-1 465
-70 399
-46 205
-12 117
-7 651
-1 069
-1 950
-1 406
-66 260
-62 737
13 035
6 748
5 536
3 175
6 698
-53
119
19
-168
-23
-259
35
-181
35
-115
20
-662
20
-278
-16
-200
-16
-135
-682
Vuosikate
12 981
6 489
5 355
3 060
6 037
Poistot ja arvonalentumiset
- Suunn. mukaiset poistot
-9 967
-9 312
-8 972
-9 162
-10 042
Toimintatuotot
- Myyntituotot
- Maksutuotot
- Tuet ja avustukset
- Muut toimintatuotot
Valmistus omaan käyttöön
Toimintakulut
- Henkilöstökulut
- Palvelujen ostot
- Aineet, tarvikkeet ja tavarat
- Avustukset
- Vuokrat
- Muut toimintakulut
Toimintakate
Rahoitustuotot ja -kulut
- Korkotuotot
- Muut rahoitustuotot
- Korkokulut
- Muut rahoituskulut
Satunnaiset erät
- Satunnaiset tuotot
- Satunnaiset kulut
1 060
-385
Tilikauden tulos
3 690
-2 823
-3 617
-6 102
-4 005
712
0
-13
712
784
784
784
4 389
-2 111
-2 833
-5 318
-3 221
10,1
8,6
7,3
4,6
9,6
8 196
158,4
24 280 *
5 346
121,4
22 169
10 990
48,7
19 336
18 585
16,5
14 019
14 640
41,2
10 798
Poistoeron lisäys(-), vähennys(+)
Varausten lisäys(-), vähennys(+)
Rahastojen lisäys(-), vähennys(+)
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ
Tavoitteet ja tunnusluvut
- Toimintakate %
- Poistoalaisten investointien
omahankintameno, tuhat €
- Vuosikate / nettoinvestointi, %
- Kertynyt yli- /alijäämä, tuhat €
*)
TP 2014 Kertyneessä ylijäämässä on huomioitu Lahdenammattikorkeakoulun talousalueen
yhtiöittäminen 1.1.2015
Toimintakate, % = 100 * Toimintakate / Toimintatuotot
Vuosikate/nettoinvestointi, % = 100 * Vuosikate / Poistoalaisten investointien omahankintameno
Kertynyt yli- /alijäämä, tuhat € = Edellisten tilikauden yli-/alijäämä + Tilikauden yli-/alijäämä
31
Tuloslaskelmaosa
3.3
3.3.1
Tuloslaskelma erittelyt
Toimintatuotot ja kulut
Kuntayhtymän toimintatuottojen pääosan muodostaa valtiolta saatava perusrahoitus eli
yksikköhintatulot, joiden osuus toimintatuotoista on noin 75,8 prosenttia (70,24 prosenttia
TA 2015).
Toiseksi suurimman tuottoerän muodostaa aikuiskoulutuksen myynti, jonka osuus on
10,5 miljoonaa euroa 14 prosenttia. Myyntituottoihin sisältyy työtoiminnasta saadut tuotot, yhteisten palveluiden myynti Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle sekä Tuoterenkaan
myyntitoiminta. Talousarviossa EU-osarahoitteisista projekteista huomioidaan vain hyväksytyn rahoituspäätöksen saaneet projektit. Talouden vuosikellon mukaisesti projektivolyymia tarkennetaan tilinpäätösennusteiden yhteydessä. Projektitoiminnan laajuus on
868 641 euroa.
Tuottorakenne TA 2016
Ulospäin myytävät
palvelut
5,9 %
Muut tuotot
7,6 %
Perus- eli
yksikköhintarahoitus
Opisk. ja
henk.ravintolat
4,0 %
Aikuiskoulutuksen laajuus
EU-projektit
EU-projektit
0,5 %
Opisk. ja henk.ravintolat
Aikuiskoulutuksen
laajuus
6,4 %
Ulospäin myytävät palvelut
Muut tuotot
Perus- eli yksikköhintarahoitus
75,8 %
Toimintakulujen suurimman erän muodostavat henkilöstökulut, joiden osuus on noin
65,6 prosenttia (65 % TA 2015) toimintakuluista. Palkat on laskettu maaliskuun 2015 tasoon ottaen huomioon 1,0 prosentin varaus arvion virka- ja työehtosopimusten mukaisista palkankorotuksista. Lomapalkka- ja lomarahavaraukset on myös otettu huomioon.
Vuokrakulut sisältävät koneiden ja laitteiden vuokria 1 313 176 euroa
(1 231 481 euroa TA 2015).
32
Tuloslaskelmaosa
Avustukset
2%
Vuokrat
3%
Aineet, tarvikkeet
ja tavarat
11%
Toimintakulut
TA 2016
Muut
toimintakulut
2%
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja
tavarat
Avustukset
Vuokrat
Palvelujen ostot
17%
3.3.2
Henkilöstökulut
66%
Tulorahoituksen kehitys
Taloussuunnitelman tavoite on asetettu siten, että vuonna 2020 toiminta- ja talous on
sopeutettu hallitusohjelman mukaiseen laskeneeseen rahoitukseen. Vuosina 2014–2017
Salpauksen koulutuksen rahoitus tulee laskemaan yhteensä 20 milj. euroa. Tilikaudet
2016–2020 tulevat olemaan suunnitelman mukaisesti alijäämäisiä, näin saadaan aikaan
toiminnan sopeuttamiseen noin 30 prosentin rahoituksen laskuun. Sopeuttamisen tavoiteasetanta perustuu noin 4,5 prosentin tehostamiseen vuosittain. Rahoitus ei laske nykyhallitusohjelman mukaisesti enää vuodesta 2018 alkaen, mutta sopeuttamistarve ulottuu myös vuosille 2018 ja 2019, jotta talous tasapainottuu lähes 30 prosentin rahoituksen
laskusta.
Toiminta- ja vuosikatteen kehitys
12,0 %
10,1 %
10,0 %
10,1 %
9,6 %
8,6 %
7,3 %
8,0 %
8,7 %
8,3 %
Toimintakate %
7,1 %
6,0 %
4,6 %
4,0 %
Vuosikate %
4,4 %
2,0 %
0,0 %
TP 2014
3.3.3
TA 2015
TA 2016
TS 2017
TS 2018
Korkotuotot ja -kulut
Korkotuottojen talousarviovaraus on 35 000 euroa.
Lainojen korkokulut on arvioitu -200 000 euroksi. Taloussuunnitelmassa on huomioitu taloussuunnittelukaudella nostettaviksi suunniteltujen lainojen korkokulut. Nostettavat lainat on budjetoitu 10 vuoden laina-ajalle 4 prosentin korkotasolla.
33
Tuloslaskelmaosa
3.3.4
Vuosikate
Kuntayhtymän vuosikate talousarviossa 2016 on 5 355 000 euroa (7,1 prosenttia). Vuonna
2017 Salpauksen tulot laskevat hallitusohjelman leikkauksista johtuen arviolta 6,5 milj. euroa,
jolloin vuosikate laskee 4,4 prosenttiin. Vuosikate nousee, kun sopeuttamista jatketaan edelleen vuonna 2018, vaikka julkinen rahoitus ei enää laske.
3.3.5
Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista
Suunnitelmapoistot on poistosuunnitelman mukaisesti huomioitu täysimääräisesti tulosvaikutteisina. Rakennusten poistoaika on 20 vuotta.
Tilikauden tulos muodostuu alijäämäiseksi -3 617 000 euroa. Koulutuskeskus Salpauksen julkisen rahoituksen lasku aiheuttaa tilikauden alijäämän.
3.3.6
Poistoeron vähennys
Poistoeron vähennyksenä käsitellään puretuista investointivarauksista muodostuneen
poistoeron vuosittain suunnitelman mukaisiin poistoihin kirjattava osuus.
34
Investointiosa
4
4.1
Investointiosa
Investointien yhdistelmä
1000 €
Hanke nimiyhdistelmä
Kokonaiskustannusarvio
MÄÄRÄRAHOJEN KÄYTTÖ
ilman ALV
TP
2014
TA
2015
TA
2016
TS
2017
TS
2018
46 500
6 419
3 081
9 450
15 750
11 800
10 114
634
2 266
1 540
2 835
2 840
1 525
545
2 000
2 000
180
190
275
275
447
495
460
465
114
310
100
100
KIINTEISTÖINVESTOINNIT
ylläpito- ja kehittämishankkeet
IRTAIN OMAISUUS
Tuoterengas
557
557
Yhteiset palvelut
415
172
415
172
Irtain osuus yhteensä
11 258
1 777
2 266
1 540
2 835
2 840
INVESTOINTI YHTEENSÄ
57 758
8 196
5 346
10 990
18 585
14 640
35
Investointiosa
4.2
Kiinteistöinvestoinnit rakennuksittain ja hankkeittain
1000 €
Kohde/
hanke
Hanketavoitteet
Tul/
Men
Hanke
yhteensä
TP
TA
TA
TS
TS
2014
2015
2016
2017
2018
Kiinteistö Stå. 2-6
rak ennus II m uutostyöt
M
-4 590
rak ennus V k unnostustyöt
M
-400
-400
rak ennus IX m uutostyöt
M
-2 500
-2 500
Ståhlberginkatu 2-6, Lahti
Menot yhteensä
Tulot yhteensä
-7 490
0
-4 590
-4 590
0
0
0
0
0
-2 900
0
0
0
0
0
0
0
-4 550
-4 550
-4 550
0
-4 550
0
Ståhlberginkatu 4 A
rak ennuk sen k unnostustyöt
M
Ståhlberginkatu 4 A, Lahti
Menot yhteensä
Tulot yhteensä
-500
-500
0
-500
0
0
0
0
-500
0
Ståhlberginkatu 8-10
k iinteistön m uutos- ja pk .työt
M
Ståhlberginkatu 8-10, Lahti
Menot yhteensä
Tulot yhteensä
-9 100
-9 100
0
0
0
0
0
0
0
0
Svinhufvudinkatu 2, Lahti
M
Menot yhteensä
Tulot yhteensä
-2 500
-2 500
0
-2 500
0
0
0
0
0
0
0
0
-2 500
0
-600
-650
0
0
-600
0
-650
0
0
0
0
0
0
0
0
0
-2 400
-2 900
Svinhufvudinkatu 6 F-G, Lahti
k iinteistön m uutostyöt
M
Svinhufvudinkatu 6 F-G, Lahti
Menot yhteensä
Tulot yhteensä
-1 250
-1 250
0
0
0
-809
-809
-809
0
-809
0
0
0
M
-131
-131
0
M
-5 300
A2-uudisrak ennus (k one- ja
m etallialan tilat)
M
-8 800
-4 400
-4 400
F-rak ennuk sen perusk orjaus
M
-700
-350
-350
C-rak ennuk sen m uutostyöt
M
0
Svinhyfvudinkatu 13, Lahti
M
Menot yhteensä
Tulot yhteensä
Kiinteistö Vipusenkatu 5
k iinteistöjen m uutos- ja pk .työt
A1-uudisrak ennus (liik untasali ja
ruok ala, sis. vanhan A-osan purk u)
Vipusenkatu 5, Lahti
Menot yhteensä
Tulot yhteensä
-14 931
0
-131
0
0
0
-2 400
0
-7 650
0
-4 750
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
-651
-1 631
0
0
0
0
0
0
0
-1 150
-5 950
-5 950
0
0
0
0
0
Vipusenkatu 3
k iinteistön m uutostyöt
0
M
Vipusenkatu 3, Lahti
Menot yhteensä
Tulot yhteensä
Kiinteistö Jokimaankuja 8-10
tallin uudisrak ennus
M
-651
m aneesin uudisrak ennus
M
-1 631
Jokimaankuja 8-10, Lahti
Menot yhteensä
Tulot yhteensä
-2 282
0
-1 631
-651
0
Opintie 1 Heinola
A-osan I - II vaihe
M
Opintie 1, Heinola
Menot yhteensä
Tulot yhteensä
-7 100
-7 100
0
0
0
-1 150
0
-538
-238
-300
-538
0
-238
0
-300
0
0
0
0
0
0
0
-46 500
0
-46 500
-6 419
0
-6 419
-3 081
0
-3 081
-9 450
0
-9 450
-15 750
0
-15 750
-11 800
0
-11 800
Laurellintie 55, Asikkala
k oulutustilat/sauna, oppilastyö
Laurellintie 55, Asikkala
Menot yhteensä
Tulot yhteensä
KIINTEISTÖINVESTOINNIT YHTEENSÄ
Menot yhteensä
Tulot yhteensä
Nettomenot
M
36
Investointiosa
4.2.1
Kiinteistöinvestointien perustelut
Päijät-Hämeen koulutuskonsernin toimitilastrategian mukaisesti tarkennetaan vuosittain
kuntayhtymän tulevien ratkaisujen vaikutus tilojen määriin ja sijaintiin. Sitovuustasona
kuntayhtymälle on rakennusinvestointien kokonaismäärä. Ennen hankkeiden aloittamista
esitetään suunnitelmat ja toteutuskustannusarviot normaalin käytännön mukaisesti hallituksen hyväksyttäväksi.
Prosessina etenevän kiinteistöselvityksen, tehtyjen tulosalueiden organisaatiomuutosten,
säästötavoitteiden, sekä Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n yhtiöittämisen aiheuttamien
muutosten pohjalta toteutetaan tulevina vuosina eri toimipisteiden uudelleensijoittelua ja
sijoittelun vaatimia muutostöitä. Koulutuskeskus Salpauksen toimitiloihin ja niiden laajuuteen liittyvät selvitykset valmistuivat vuoden 2014 lopussa, johon kiinteistöhankkeiden
jatkosuunnittelu pohjautuu. Supistuvien taloudellisten resurssien myötä tilasuunnittelussa
tilankäyttöä tehostetaan toimitilavision tavoitteiden mukaisesti. Kiinteistöinvestoinneissa
tullaankin keskittymään Ståhlberginkadun kampuksella Lahden ammattikorkeakoululta
vapautuvien tilojen uudelleenkäyttöön, samoin kuin Katsastajankadun kiinteistöstä luopumisesta johtuviin rakennushankkeisiin Vipusenkadulla. Kiinteistöinvestointistrategian
mukaan Vipusenkadun kampuksella toteutetaan tulevina vuosina uudisrakennushankkeita, jotka sisältävät uuden oppimisympäristön vaatimusten mukaisia muuntojoustavia ja
matalaenergisiä tiloja. Tulevat tilatarpeet toteutetaan osittain rakentamalla uusia ja osittain purkamalla vanhoja, peruskorjaukseen kelpaamattomia tiloja.
Tähän liittyen haetaan yhtenä vaihtoehtona uudenlaisia moduulipohjaisia koulurakentamisratkaisuja, jossa rakennusosia voidaan tulevaisuudessa lisätä ja purkaa tarpeen mukaan. Lisäksi pyritään standardirakentamiseen, jossa toteutuisi taloudellisesti järkevä,
toimiva, ja muuntojoustava opetustila, joka olisi kestävän kehityksen mukainen, ympäristöystävällinen sekä terveellinen.
Vuoden 2016 osalta kiinteistöinvestointien määräraha 9,45 miljoonaa euroa kohdistuu
Koulutuskeskus Salpauksen toimipisteissä tarvittaviin peruskorjaus ja muutostöihin toimitilastrategian mukaisesti. Hankekohtainen investointiohjelma vuodelle 2016 käsittää
Opintie 1 A-osan peruskorjauksen suunnittelun ja toteutuksen, jonka kustannusarvio on
suuruudeltaan yhteensä 5,95 miljoonaa euroa. Lisäksi suunnitellun kiinteistöinvestointiohjelman mukaan Vipusenkadun kampuksella toteutetaan vuosina 2016–2018 noin
14,8 miljoonan hankekokonaisuus, josta vuodelle 2016 kohdistetaan talousarviossa 2,4
miljoonaa euroa A-uudisrakennuksen suunnitteluun ja rakentamisen aloitukseen.
Vuonna 2016 on myös tarkoitus toteuttaa osoitteessa Ståhlberginkatu 4 A kiinteistön
vaippaan kohdistuvia kunnostustöitä 0,5 miljoonalla eurolla, samoin kuin aloittaa osoitteessa Svinhufvudinkatu 6 F-G tilojen käyttötarkoituksen muutoksista aiheutuvat rakennustyöt, jossa vuodelle 2016 kohdistuu 0,6 miljoonaa euroa.
4.2.2 Käyttötaloudesta rahoitettava kunnossapito
Lisäksi esitetään varattavaksi vuoden 2016 talousarvioon 1,0 miljoonan euron määräraha käyttötalouden rakennushankkeisiin, jonka turvin suoritetaan pieniä peruskorjaus- ja
muutostöitä. Esitykset näistä kohteista tulee tehdä kiinteistöpalveluille vuoden 2015 loppuun mennessä. Tehtävien töiden luonteesta johtuen käsitellään kustannuksia kiinteistöihin kohdistuvina käyttökuluina.
37
Investointiosa
4.3
Irtaimistoinvestoinnit
Kohde/
hanke
Hanketavoitteet
Tul/
Men
Hanke
yhteensä
TP
TA
TA
TS
2014
2015
2016
2017
IRTAIMISTOHANKINNAT
Hyvinvointitoimiala
Oppimisympäristön laite- ja ohjelmistohankinnat/Vaatetus
Svinhu 2
-95
M
-13
M
-10
M
-10
M
-25
M
-27
M
-10
Brodeerauskone, pesukone ja kuivausrumpu
värjäykseen, 3D mallinnus ohjelmisto
Kauko-ohjattavat pimennysverhot/Svinhu 13, sirkus
Pimennysverhot mahdollistavat pimeän
esiintymistilan, jolloin tilan antamat näyttämölliset
mahdollisuudet saadaan hyödynnettyä
Nouseva katsomo/Svinhu 13, sirkus
Tämän hetken katsomo on 50 henkilölle, ideaali
katsomo on 200 henkilölle.Yleisöturvallisuuden ja
näkyvyyden vuoksi nouseva katsomo on paras.
Oppimisympäristön kehittäminen/Vip 5, sosiaali- ja
terveysala
Kaluste- ja laitehankintoja osana pedagogista
kehittämistä
Oppimisympäristön kehittäminen/Opintie 1 Heinola,
sosiaali- ja terveysala
kehittämistä
Hius- ja kaudenhoitoalan oppimisympäristön
kehittäminen/Svinhu 17
kehittämistä
Luonto ja asuminen
Hiomakone
-130
M
-15
M
-15
M
-20
M
-40
M
-20
M
-20
Puualan opetusvälineistön uusiminen
Talotekniikka-alan opetusvälineistö
Työyksiköt asennusharjoituksien toteuttamisen
(kylmäala)
Laboratorioalan testauslaitteisto
Opetuskaluston uusiminen
Traktori
Hevosalan opetuskäyttöön Jokimaalle
Teollisuusompelukoneita 2 kpl
Verhoilu- ja sisustusalan opetuskäyttöön
Luonnonvara-alan opetusvälineet
Kaasumittari ja mikroskooppi ympäristöalan
opetuskäyttöön
38
1000 €
TS
2018
Investointiosa
Palveluala
AV-laitteen ja mobiilitekniikka
-50
M
-21
M
-29
Oppimisympäristön kehittäminen
Keittiölaitteen
Rikkoutuneiden tilalle ja muut yllättävät tarpeet
Teknologia
Kannettavien tietokoneiden säilytys- ja latauslaatikko + 22
kannettavaa tietokonetta
-250
M
-16
M
-30
M
-14
M
-11
M
-12
M
-12
M
-35
M
-120
Pyörillä liikuteltava kaappi tietokoneineen
mahdollistaa erilaisten oppimisympäristöjen
hyödyntämisen logistiikkakoulutuksessa
Auton väyläjärjestelmän testauslaite
Nykyaikaisten autojen testaukseen
Huoltovaunu kunnossapitokoulutukseen
Opetuksen kehittäminen ja nykyaikaistaminen
Särmäyksen simulointilaitteisto (ohjelmisto ja pieni
särmäyslaite)
Opetuksen kehittäminen ja nykyaikaistaminen.
Yleiskaapeloinnin mittalaite
Hankinta liittyy Määräys 65 A/2014M mukaisen
opetuksen järjestämiseksi sähköalan opetuksessa
Antennikaapeloinnin mittalaitteisto
Hankinta liittyy Määräys 65 A/2014M mukaisen
opetuksen järjestämiseksi sähköalan opetuksessa
Metallialan leikkauslaitteiston uusiminen, Heinola
Opetuksen kehittäminen ja nykyaikaistaminen
Hyvinvointiteknologian opetusvälineistön hankinta,
leikkaussalioppimisympäristön integroitu järjestelmä
(leikkauspöytä, valaisinjärjestelmä,
monitorointijärjestelmä)
Hankinta liittyy hyvinvointiteknologia-asentajan
koulutuksen erikoistumisopintojen sisältöjen
opetukseen paikallisen tutkinnonosan mukaisesti
Valmentava
Kielistudion uudinta, Svinhu 13
-20
M
-20
Kielistudion vanhentuneiden ja epävarmasti
toimivien laiteiden uusiminen
OPPIMIS- JA KOULUTUSPALVELUT YHTEENSÄ
-1 525
Oppimisen kehittäminen
-545
-2 000
-275
-275
-100
Opetusteknologian kehittäminen, Moodle
M
-50
Opetusteknologian kehittäminen, Peppi-järjestelmä
M
-50
Viestintä- markkinointipalvelut
Intranet-kehittäminen
-2 000
-90
M
-30
M
-60
Microsoftei enää 10/2015 jälkeen tue entistä
Sharepoint-palvelua.
www-kehittäminen
Microsoftei enää 10/2015 jälkeen tue entistä
Sharepoint-palvelua.
OPISKELIJA-, KEHITTÄMIS- JA TYÖELÄMÄPALVELUT
YHTEENSÄ
-180
39
-190
Investointiosa
-20
Kiinteistöpalvelut
Siivouskoneiden uusinta
M
-15
Vanhojen pesu- ja siivouskoneiden
ajanmukaistaminen ja päivittäminen
energiataloudellisemmaksi
Ravintolapalvelut
Suurkeittiölaitteet
-200
M
-150
M
-50
Vanhentuvien ja rikkoutuvien laitteiden tilalle
Suurkeittiölaitteet
Heinolan keittiöremontti
Tietohallintopalvelut
IDM/IAM järjestelmä
-275
M
-20
M
-50
M
-15
M
-15
M
-55
M
-30
M
-20
M
-20
M
-50
Henkilöstön ja opiskelijoiden tunnuksien
elinkaarenhallinta, oikeusien automaattinen
provisiointi ja prosessin nopeuttaminen, itsepalvelu
Tietoturva
IT-ympäristön tietotekninen tietoturva ja
käytettävyys: lokisuodatus, palomuuri ja
varmistusratkaisut (EU tietosuoja-asetus)
Palvelinvirtualisointi
Palvelinympäristöä on päivitettävä vastaamaan
asiakastarpeisiin
Viestintäpalvelut
Henkilöstön sähköposti- ja pikaviestin versio- ja
laiteympäristön uusinta
Tietoliikenne
langaton verkko, Byod-malli vaatii laajemman
Konesali
Konesaliympäristön laitevaihdot
Tietojärjestelmät
Tietovarasto- ja raportointiratkaisut,
integraatioratkaisut
Opetusteknologian kehitys
Opetuksen laitteiden, järjestelmien ja palveluiden
uusinta ja kehitys
Tallennusjärjestelmä
Tallennuskapasiteetin kasvatus
OPPILAITOSPALVELUT
-447
-495
-460
-465
Rehtorintoimisto ja hallinto
-114
-310
-100
-100
-2 835
0
-2 835
-2 840
0
-2 840
Dynasty kehittäminen
M
-10
M
-300
Versiopäivitysvaraus
Seudullinen yhteistyö / Calpro
Talous- ja henkilöstöpalvelut
IRTAIMISTOHANKINNAT YHTEENSÄ
Menot yhteensä
Tulot yhteensä
Nettomenot
-11 258
0
-11 258
40
-1 777
0
-1 777
-2 266
0
-2 266
-1 540
0
-1 540
Rahoitusosa
5
5.1
Rahoitusosa
Rahoituslaskelma
1000 euroa
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoitukseen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden
luovutustulot
Toiminnan ja investointien
nettokassavirta
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Oman pääoman muutokset
Vaikutus maksuvalmiuteen
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot
Toiminnan ja investointien rahavirran
kertymä
Lainahoitokate
Kassan riittävyys, pv
*
**
***
TP 2014
TA 2015
TA 2016
TS 2017
TS 2018
12 981
675
-759
6 489
5 355
3 060
6 037
-8 196
64
2 922
-5 346
-10 990
-18 585
-14 640
7 687
1 143
-5 635
-15 525
-8 603
0
-1 807
2 500
-4 755
14 000
-334
10 000
-1 734
* 10 223
** -14 144
-7 890
-1 859
-337
31 373
21 150
17 230
31 373
9 339
17 230
7 480
9 339
7 143
7 480
7 687
7,8
89
8 829
3,2
79
3 194
1,1
39
-12 331
6,8
32
-20 935
2,8
33
-37
***
-1 525
456
TP 2014 vaikutus maksuvalmiuteen sisältää 3 642 t.euroa muita maksuvalmiuden muutoksia
TA 2015 vaikutus maksuvalmiuteen sisältää -13 479 t. euroa LAMK Oy:n yhtiöittämisen yhteydessä luovutettu
apporttiomaisuus
TA 2015 lainojen nosto poistettu, talousarviomuutos YK 10/15
Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä, tuhat € = Edellisten tilikauden toiminnan ja investointien
nettokassavirta + Tilikauden toiminnan ja investointien nettokassavirta
Lainanhoitokate =
(vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset)
Kassan riittävyys (pv) =
365 * rahavarat varanhoitovuoden lopussa / kassasta maksut varanhoitovuonna
5.2
Rahoituslaskelman erittelyt
Rahoituslaskelmassa esitetään tarkemmin konsernin rahoitusasema, kuten rahoituksen
menot ja tulot sekä lainojen lyhennykset ja nostot.
41
Rahoitusosa
5.2.1
Vuosikate
Vuosien 2016–2018 toiminnan ja investointien nettokassavirta on 29,6 miljoonaa euroa
alijäämäinen. Syynä tähän on hallitusohjelman rahoitusleikkaukset ja toisaalta kiinteistöjen vaatimat investoinnit (peruskorjaukset, purut ja uudisrakentaminen) toimitilavision toteuttamiseksi. Tavoitteena on 40 % toimitilojen vähennys vuoteen 2023 mennessä.
5.2.2
Investoinnit
Investointien kokonaismäärä vuonna 2016 on 10 990 000 euroa. Toimitilastrategian toteuttaminen edellyttää merkittäviä investointeja ja taloussuunnitelman mukainen kokonaisinvestointimäärä onkin vuosina 2016–2018 kaikkiaan 44,2 milj. euroa. Irtaimistoinvestointisuunnitelmassa vuosille 2017 ja 2018 on varauduttu tilojen varustamiseen.
5.2.3
Lainakannan muutokset
Taloussuunnitelma-aikana 2016–2018 lainamäärä kasvaa noin 20 milj. euroa vuoden
2015 lopusta. Lainoja nostetaan erityisesti vuosina 2017 ja 2018. Vuonna 2016 lainoja
lyhennetään 4 755 000 euroa sisältäen voimassa olevan 10 vuoden lainan uudelleenrahoittamisen laina-ajan puolivälissä valuutta- ja korkosuojausjakson päätyttyä 4,5 miljoonalla eurolla. Lainan nostoa on budjetoitu vuodelle 2016 ainoastaan 2 500 000 euroa.
Lainamäärä laskee vuonna 2016 nettomääräisesti 2 255 000 euroa.
Uudet lainat on budjetoitu kymmenen vuoden maksuajalla ja neljän prosentin korkotasolla.
Lainapääoma, korot ja lyhennykset vuosina 2014–2020
Euroa
Laina po 31.12.
Korot
Lainojen lyhennykset
TP 2012
TP 2013
TP 2014
TA 2015
10 028 629
8 504 087
7 435 194
5 628 194
TS 2018
TS 2019
TS 2020
294 477
200 453
168 376
277 500
200 000
134 900
681 600
1 012 200
902 800
1 524 541
1 524 541
1 807 000
4 755 000
334 000
1 734 000
2 734 000
2 734 000
0
0
455 648
0
1 819 018
1 724 994
1 692 918
2 084 500
Vuosikate + korot
11 158 477 13 525 453 13 149 810
Lainojen muutos
-1 524 541
-1 524 541
-1 068 894
-1 807 000
6,1
7,8
7,8
3,2
Lainanhoitokate
Vuosikate
TS 2017
1 524 541
Lainojen nostot
Lainojen hoito yhteensä
TA 2016
3 373 194 17 039 194 25 305 194 22 571 194 19 837 194
10 864 000 13 325 000 12 981 433
6 766 212
6 488 712
2 500 000 14 000 000 10 000 000
0
0
3 746 200
3 636 800
4 955 000
468 900
2 415 600
5 554 726
3 194 872
6 718 132
-2 255 000 13 666 000
8 266 000
-2 734 000
2,8
2,7
1,1
5 354 726
6,8
3 059 972
6 036 532
9 971 892 11 383 152
8 959 692
-2 734 000
3,1
10 480 352
Lainapääoman kehitys
27 000
24 000
21 000
18 000
15 000
12 000
9 000
6 000
3 000
0
1 000 €
TP 2012
TP 2013
TP 2014
TA 2015
TA 2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
TS 2020
10 029
8 504
7 435
5 628
3 373
17 039
25 305
22 571
19 837
42
Rahoitusosa
5.2.4
Kassavarojen muutos
Talousarvion 2016 vaikutus kassavaroihin tulee olemaan -7 890 000 euroa. Taloussuunnitelmavuosina kassavarojen taso pyritään kokonaisuutena säilyttämään vähintään noin
kuukauden maksuvalmiutta vastaava määrässä.
5.2.5
Leasing-vuokraus
Leasingrahoituksella hankitaan it-laitteita ja ajoneuvoja.
43
Liiteosa
6
6.1
Liiteosa
Tuloskorttimittarien selitykset ja laskentakaavat
Täydennetään talousarviokirjaan ennen yhtymähallituksen käsittelyä 28.9.2015.
44
Liiteosa
6.2
Talousarvion muut taulukot
Yksikköhintarahoitteisten opiskelijoiden kotikuntajakauma
(tilanteen 20.9.2014 perusteella arvioitu)
OppisopimusAmmatillinen
Lukiokoulutus
koulutus
koulutus
(peruskoulutus*)
Päijät-Hämeen koulutuskonsernin jäsenkunnat:
Asikkala
153
16
Hartola
32
6
Heinola
431
33
Hollola
426
40
Hämeenkoski
28
6
Kuhmoinen
Kärkölä
54
26
Lahti
2 504
207
10
Nastola
342
25
71
Orimattila
314
24
2
Padasjoki
44
5
Pertunmaa
8
Sysmä
51
11
1
Jäsenkunnat yhteensä
4 387
398
84
KUNTA
Muut kunnat
Kaikki yhteensä
YHTEENSÄ
169
37
464
467
34
80
2 721
438
339
49
8
63
4 868
703
109
4
817
5 090
507
88
5 685
45
Liiteosa
Koulutuskeskus Salpauksen yksikköhintarahoitteinen koulutus koulutusaloittain
Valtion päätös 2014
Opisk.koht.
Opisk.
€
määrä yksikköhinta
Arvio toteutuvasta 2015
Opisk.Opisk.
koht.
€
TA 2016
Opisk.Opisk.
koht.
€
Ammatillinen koulutus:
47 105 362
3 966 655
1 168 687
1 451 673
204 971
1 098 863
751 029
4 526
563
30
138
10 284
55 747 240
5 257
1 349
4 632
6 246 581
Lukiokoulutus *)
160
7 071
Ammatillinen
lisäkoulutus
334
7 263
Nuorten koulutus
4 757
480
Aikuiskoulutus
32
Kaarisilta
151
Valmentava koulutus
Majoitus
Tulosrahoitus ja ka-hinnan vaikutus
Taitaja 2014 harkinnanvarainen lisä
Ammatillinen peruskoulutus
yht.
5 421
Oppisopimuskoulutus
SALPAUS YHTEENSÄ
44 115 969
4 563 398
1 090 294
1 306 742
115 310
1 466 664
4 367
552
30
141
10 017
52 658 377
5 090
9 507
48 391 323
1 402
4 505
6 316 591
1 389
4 389
6 096 866
1 129 655
151
6 753
1 022 427
88
6 603
577 739
7 638
2 551 086
332
7 666
2 545 143
332
7 430
2 466 767
9 043
65 674 562
7 142
8 757 62 542 538
6 899
*) Lukiokoulutus TA 2016 arvioitu 7 kk:n osuus
46
41 511 401
4 398 580
1 051 549
1 329 863
99 930
8 340 57 532 695
Liiteosa
Yksikköhintarahoitteinen koulutus koulutusaloittain TA 2016
lyhenteet: pt. = perustutkinto, oa. = osaamisala
tutk into/ammattinimik e k ursivoituna
Humanistinen ja kasvatusala
*Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen pt.
- nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja
61
Kulttuuriala
*Audiovisuaalisen viestinnän pt.
- media-assistentti
*Kuvallisen ilmaisun pt.
- kuva- ja mediataiteen oa./k uva-artesaani
*Käsi- ja taideteollisuusalan pt.
- tuotteen suunnittelun ja valmistuksen oa./artesaani
- ympäristön suunnittelun ja rakentamisen oa./artesaani
424
*Musiikkialan pt.
- musiikkiteknologian oa./musiik k itek nologi
- musiikin oa.(Kaarisilta)/muusik k o
*Sirkusalan pt.
- sirk usartisti
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala
*Liiketalouden pt.
- asiakaspalvelun ja myynnin oa./merk onomi
- talous- ja toimistopalvelujen oa./merk onomi
Luonnontieteiden ala
*Tieto- ja viestintätekniikan pt.
- käytön tuen oa./datanomi
- ohjelmistotuotannon oa./datanomi
594
89
Tekniikan ja liikenteen ala
*Autoalan pt.
- autotekniikan oa./ajoneuvoasentaja
*Logistiikan pt.
- kuljetuspalvelujen oa./autonk uljettaja, linja-autonk uljettaja, yhdistelmäajoneuvonk uljettaja
- varastopalvelujen oa./varastonhoitaja
*Elintarvikealan pt.
- leipomoalan oa./leipuri-k ondiittori
*Kiinteistöpalvelujen pt.
- kiinteistönhoidon oa./k iinteistönhoitaja
- toimitilapalvelujen oa./toimitilahuoltaja
*Kone- ja metallialan pt.
- automaatiotekniikan ja kunnossapidon oa./k unnossapitoasentaja
- valmistustekniikan oa./levyseppähitsaaja, k oneenasentaja, k oneistaja
*Laboratorioalan pt.
- laborantti
*Muovi- ja kumitekniikan pt.
- kumitekniikan oa./k umituotevalmistaja
- muovitekniikan oa./muovituotevalmistaja
*Pintakäsittelyalan pt.
- puutuotteiden pintakäsittelyjen oa./pintak äsittelijä
- rakennusten pintakäsittelyjen oa./maalari
*Puualan pt.
- puuseppä
*Rakennusalan pt.
- talonrakennuksen oa./talonrak entaja
- kivialan oa./k ivirak entaja
*Sähkö- ja automaatiotekniikan pt.
- automaatioasentaja, sähk öasentaja
*Talotekniikan pt.
- kylmäasennuksen oa./k ylmäasentaja
- ilmanvaihtoasennuksen oa./ilmanvaihtoasentaja
- putkiasennuksen oa./putk iasentaja
*Teknisen suunnittelun pt.
- suunnitteluassistentti
*Tieto- ja tietoliikennetekniikan pt.
- elek troniik k a-asentaja, ICT-asentaja, hyvinvointitek nologia-asentaja
*Turvallisuusalan pt.
- turvallisuusvalvoja
*Verhoilu- ja sisustusalan pt.
- verhoilun oa./verhoilija
47
1 937
Liiteosa
Luonnonvara- ja ympäristöala
*Hevostalouden pt.
- hevostenhoitaja
*Kalatalouden pt.
- k alanjalostaja, k alanviljelijä, k alastuk senohjaaja
*Luonto- ja ympäristöalan pt.
- luontoalan oa./luonto-ohjaaja
- ympäristöalan oa./ympäristönhoitaja
*Maatalousalan pt.
- eläintenhoidon oa./eläintenhoitaja
- maatilatalouden oa./maaseutuyrittäjä
301
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
*Hiusalan pt.
- parturi-k ampaaja
*Kauneudenhoitoalan pt.
- kosmetologin oa./k osmetologi
- kauneudenhoidon ja tuoteneuvonnan oa./k osmetiik k aneuvoja
*Sosiaali- ja terveysalan pt.
- ensihoidon oa./lähihoitaja
- kuntoutuksen oa./lähihoitaja
- lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen oa./lähihoitaja
- mielenterveys- ja päihdetyön oa./lähihoitaja
- sairaanhoidon ja huolenpidon oa./lähihoitaja
- suun terveydenhoidon oa./lähihoitaja
- vammaistyön oa./lähihoitaja
- vanhustyön oa./lähihoitaja
962
Matkailu-, ravitsemis- ja talousala
*Hotelli- ravintola- ja catering-alan pt.
- asiakaspalvelun oa./tarjoilija
- kokin oa./k ok k i
*Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pt.
- kotityöpalvelujen oa./k odinhuoltaja
- puhdistuspalvelualan oa./toimitilahuoltaja
*Matkailualan pt.
- matkailupalvelujen oa./matk ailupalvelujen tuottaja
- matkailupalvelujen myynnin ja tietopalvelujen oa./matk ailuvirk ailija
576
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus, VALMA
148
Lukiokoulutus
88
Oppisopimuskoulutus
1 389
Opiskelijoita yksikköhintarahoituksella TA 2016
6 567
48
49
Koulutuskeskus Salpauksen toimintamalli 1.8.2015
www.salpaus.fi

ja taloussuunnitelma vuosille 2016–2018 ja talousarvio vuodelle 2016

Transcription

Similar documents

Osavuosikatsaus Q1 - Koulutuskeskus Salpaus

Tekniikan erikoisammattitutkinnon esite

lihasrelaksaatio, monitorointi ja relaksaation purku

Viikko 38 - Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä

tästä - Lahden Rudolf Steiner

Semi 2014 tehtävä C vastaukset

104 Kuljetuslogistiikka

Tutustu myös Avoimet ovet

ANSIOLUETTELO - Kirjastot.fi

Pöytäkirja 16.3.2015 - Koulutuskeskus Salpaus