docKehitysvammaisten yksilöllinen asuminen ja palvelujen
download 
Report Transcription
Kehitysvammaisten yksilöllinen asuminen ja palvelujen
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kehitysvammaisten yksilöllinen asuminen ja palvelujen turvaaminen/ Alueellinen suunnitelma vuosille 2012 – 2020 Päivitetty 17.08.2015 2 (14) Sisällys 1 JOHDANTO 3 2 NYKYTILANNE 5 2.1 Vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä osallisuuden ja oikeuksien varmistaminen 5 2.2 Vammaisten lasten oikeuksien varmistaminen 5 2.3 Palvelujen kehittäminen 7 2.4 Laitospaikkojen lakkauttaminen 8 2.5. Osaamisen varmistaminen ja hallinnonalojen välinen yhteistyö 9 3 TOIMENPITEET ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ALUEELLA VALTAKUNNALLISEN SUUNNITELMAN TOIMEENPANEMISEKSI VUOSILLE 2012-2020 10 3.1 Vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä osallisuuden ja oikeuksien varmistaminen 10 3.2 Vammaisten lasten oikeuksien varmistaminen 11 3.3 Palvelujen kehittäminen 12 3.4. Laitospaikkojen lakkauttaminen 13 3.5 Osaamisen varmistaminen ja hallinnonalojen välinen yhteistyö 14 3 (14) 1 JOHDANTO Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriin (Eksote) kuuluvat Imatra (erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon osalta, täysjäsenenä 1.1.2016 alkaen), Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. Perussopimuksen mukaisesti Eksote järjestää jäsenkuntien puolesta kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977) tarkoitetun erityishuollon. Etelä-Karjalan väkiluku vuoden 2014 lopussa oli 131 764 asukasta. Asukasluku kunnittain 2014 Maakunnan ikärakenne % Imatra Lappeenranta Luumäki Lemi Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari 0-14 v. 15-64 v. 65- v. 28 037 72 794 4 949 3 116 5 373 3 626 5 404 3 667 4 798 14 % 62 % 24 % Väestö on vähentynyt vuosien 2004–2014 välisenä aikana Etelä-Karjalassa -2,2 % ja ennuste vuoteen 2024 väestön vähenemisestä on -1,6 %. Väestöllinen huoltosuhde 2014 lopussa oli 0,62 (koko Suomi 0,57) ja ennuste 2024 on 0,77 (koko Suomi 0,68). Kehitysvammaiset asiakkaat 2014 Asiakkaat Laitosasuminen osto Laitosasuminen oma Asumispalvelut osto Asumispalvelut oma Tuettu asuminen Pitkäaikainen perhehoito Eksote Imatra Yhteensä 6 3 9 6 81 45 126 64 21 85 73 16 89 1 1 2 6 Itsenäisesti tai vanhempien kanssa asuvat 257 76 333 Yhteensä 488 162 650 Etelä Karjalan erityishuoltopiirin johtoryhmä kokosi maaliskuussa 2010 työryhmän laatimaan valtioneuvoston periaatepäätöksen (21.1.2010) ja sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannon mukaista alueellista suunnitelmaa kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi vuosille 2010 - 2015. Periaatepäätöksen tavoitteena on vähentää laitospaikkoja nopeasti, suunnitelmallisesti ja hallitusti sekä mahdollistaa muuttaminen lapsuudenkodeista tuottamalla kehitysvammaisten henkilöiden tarpeita ja toiveita vastaavia asumisratkaisuja ja tarjoamalla yksilöllisiä palveluja ja tukea. 4 (14) Työryhmään koottiin mahdollisimman laaja-alainen asiantuntemus. Edustettuina olivat yksityiset palveluntuottajat, kehitysvamma-alan järjestöt, rakennuttajat ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote). Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 16.11.2010 kehitysvammaisten asumisen ohjelmalle valtakunnallisen ohjausryhmän, jonka tehtävänä oli tukea ja ohjata kehitysvammaisten asumisohjelman mukaisen valtakunnallisen suunnitelman valmistelua ja etenemistä sekä seurata ja organisoida asumisohjelman toimeenpanoa, toimia yhteistyöverkostona, olla yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön valmistelun kanssa, huomioida kunta- ja palvelurakenneuudistuksen mukanaan tuomat muutokset, kuulla eri intressiryhmiä ja tehdä tarvittaessa aloitteita ohjelman tarkistamiseksi. Valtakunnallinen suunnitelma ”Laitoksista yksilölliseen asumiseen: Valtakunnallinen suunnitelma palvelujen kehittämiseksi lähiyhteisöön” julkaistiin 8.11.2012 (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:5). Kehitysvammaisten asumisohjelma toteuttaa kansallisesti ja kansainvälisesti hyväksyttyjä linjauksia vammaisten henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksista sekä yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja itsenäisen elämän turvaamisesta. Asumisen esteettömyys ja turvallisuus, saavutettavat elinympäristöt ja toimivat palvelut ovat vammaisten henkilöiden itsenäisen elämän edellytyksiä ja turvaa heidän oikeutensa samanlaiseen yksilölliseen elämään ja oikeuteen tehdä valintoja kuten muutkin ihmiset. 8.11.2012 valtioneuvosto antoi uuden periaatepäätöksen kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palvelujen turvaamisesta. Periaatepäätös perustuu sosiaali- ja terveysministeriön johdolla laadittuun edellä mainittuun valtakunnalliseen suunnitelmaan. Periaatepäätöksessä on lueteltu ne toimenpiteet, joilla kehitysvammaisten henkilöiden oikeudet turvataan kuntien peruspalveluiden piirissä. Periaatepäätöksen mukaisesti alueelliset suunnitelmat tuli päivittää 31.12.2012 mennessä. Tuolloin päivitystyö tehtiin samoin kuin aiemminkin laaja-alaisesti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin, palveluntuottajien ja kuntien edustajien kanssa. Kehitysvammaisten yksilöllisen asumisen ja sitä tukevien palvelujen turvaamiseksi ja kehittämiseksi mahdollisemman laaja-alaisesti, Etelä-Karjalan kuntien palvelujohtajia pyydettiin keskusteluttamaan kuntiin jääneet toimialat valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisten toimenpiteiden osalta ja näin myös kirjaamaan ylös ne toimenpiteet, joita periaatepäätös eri toimialoilta edellyttää (liite 1). Eksoten omien tulosalueiden, perhepalveluiden, lastensuojelun, aikuisten sosiaalipalveluiden ja terveyspalveluiden osalta toimittiin samoin. Muita yhteistyökumppaneita on tavattu suunnitelman päivittämisen yhteydessä eri työryhmissä, osa heistä on osallistunut myös Etelä-Suomea koskeneeseen alueelliseen työpajaan ja sen jälkeen pidettyyn yhteiseen tapaamiseen. Alueellisen suunnitelman seuranta sovittiin erityishuollon johtoryhmän tehtäväksi. Sosiaali- ja terveysministeriö on 14.4.2015 esittänyt pyynnön alueellisten suunnitelmien päivittämisestä 15.9.2015 mennessä. Päivitystä tehtäessä päädyttiin siihen, että päivitys tehdään pienemmällä virkamiestyöryhmällä hyväksi käyttäen Stm:n kyselyä kehitysvammahuollon nykytilasta, kehityksestä 2010– 2015 ja kehas-ohjelman vaikutuksista, joka oli toimitettu vastattavaksi kuntien kasvatus- ja opetustoimille, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n alueyhdistyksille, avoterveydenhuollon ja perhepalveluiden edustajille sekä alueen vammaisneuvostoille. Valmisteltu päivitys laitettiin lausuntokierrokselle perhepalveluille, kotihoitoon, kuntoutukseen, avoterveydenhuoltoon, aikuisten psykososiaalisiin palveluihin, jäsenkuntiin, yksityisten palvelukotien edustajille sekä tukiyhdistyksiin ennen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin hallituskäsittelyä. 13.8.2015 mennessä suunnitelmaa kommentoivat Lemin kunta, Ruokolahden kunta, Parikkalan kunta, Lappeenrannan Asuntopalvelu, Lappeenrannan kasvatus- ja opetustoimi, Lappeenrannan tekninen toimi, Eksoten aikuisten psykososiaaliset palvelut ja perhepalvelut, KVPS Tukena Oy. Suunnitelman toteutumista seurataan neljännesvuosittain kuntaraportoinnin yhteydessä sekä erityishuollon johtoryhmässä. 5 (14) 2 NYKYTILANNE Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin tavoitteena on ollut edistää erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon integraatiota ja poistaa erillisistä organisaatioista aiheutuvia rajaaitoja. Eksoten strategiana on tarjota palvelut ensisijaisesti peruspalveluina, jonka osaamista vahvistetaan erityispalveluilla. Strategisena tavoitteena on se, että asiakkaiden tarpeet ohjaavat palveluiden tuottamista. Tämä edellyttää sitä, että painopistettä siirretään raskaammista kevyempiin palveluihin ja laitoshoidosta avohoitoon. Asiakkaiden tarpeisiin pystytään näin vastaamaan varhaisemmin ja oikea-aikaisemmin. Asiakaslähtöisyys näkyy asiakkaan palvelutarpeiden mukaisena palvelujen tuottamisena ja asiakkaan osallisuutena omien palvelujensa suunnittelussa. Eksoten visiota ” Toimintakykyisenä kotona” tukevia tavoitteita ovat mm. asiakkaan omatoimisuuden tukeminen, palvelujen saatavuuden helpottaminen ja sosiaalisen osallisuuden lisääminen. Edellä mainittu Eksoten strategia tukee jo sinällään kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja sitä tukevien palvelujen turvaamista. Kehitysvammaisten yksilöllistä asumista ja palvelujen turvaamista suunniteltaessa tulee muistaa, että kyseessä on jatkuva ja kehittyvä prosessi, joka tekee alueellisesta suunnitelmasta tarpeiden mukaan tarkistettavan ja elävän asiakirjan. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä on vuoden 2010 ja 2012 annettujen periaatepäätöksen jälkeen toteutettu seuraavia toimenpiteitä kehitysvammaisten asumisen ja sitä tukevien palvelujen edistämiseksi. Toimenpiteet on jaoteltu valtioneuvoston periaatepäätöksen toimenpidealueiden mukaisesti. 2.1 Vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä osallisuuden ja oikeuksien varmistaminen Vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä osallisuutta on varmistettu työotteen muutoksella, jossa asiakas ja hänen mielipiteensä ovat nousseet keskiöön hänen palveluidensa suunnittelussa. Yksilölliset tukisuunnitelmat ja/tai tukiprofiilit on otettu käyttöön niin asumisyksiköissä kuin toiminnallisissa palveluissakin. Avopalveluiden osalta asiakassuunnitelmia laadittaessa asiakkaan ja hänen omaistensa näkemykset pyritään saamaan esille sekä kunnioittamaan niitä. Suunnittelun tukena käytetään erilaisia kommunikaatiokeinoja sekä Yksilökeskeistä suunnitelmatyöskentelyä mallia (YKS), jossa keskeistä on uusien mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen tarjoaminen, asiakkaan omien vahvuuksien ja voimavarojen löytäminen sekä uusien toimintavalmiuksien saavuttaminen. Näin turvataan asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutumista. Itsemääräämisoikeuslainsäädäntöön liittyvä työ on aloitettu. Henkilökohtainen budjetointi on otettu yhdeksi vammaispalvelujen pysyväksi palvelujen järjestämistavaksi Imatraa lukuun ottamatta. Tämä on tuonut joustoa asiakkaiden palvelujen järjestämiseen ja samalla lisännyt itsemääräämisoikeuden toteutumista. Imatralla henkilökohtainen budjetointi otetaan käyttöön Imatran liittyessä Eksoteen 1.1.2016 alkaen. 2.2 Vammaisten lasten oikeuksien varmistaminen Vammaisella lapsella on ensisijaisesti oikeus asua omien vanhempiensa kanssa ja tämä on pyrittävä toteuttamaan kotiin annettavalla tuella ja avulla, perhettä tukevilla palveluilla ja erilaisilla yleispalveluilla. Jotta vammaiselle lapselle saataisiin mahdollisimman tavallinen lapsuus ja kasvuympäristö, on erilaisia tukipalveluita kehitettävä. Perhepalvelut ensisijaisina palveluina kuuluvat kaikille lapsille. Kehitysvammaiset lapset kuuluvat neuvolan ja kouluterveydenhuollon piiriin. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä lasten asumista kotona pyritään tukemaan palveluilla, joita ovat muun muassa lyhytaikainen huolenpito (t. tilapäishoito), tukihenkilötoiminta, koululaisten aamu-, iltapäivä- ja lomaajan hoito, lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö sekä kuntoutus. Eksoten alueella tärkeimmät kuntoutusmuodot ovat sosiaalinen ja lääkinnällinen kuntoutus. 6 (14) Ensitiedolla on tärkeä osa perheen selviytymisessä uudesta elämäntilanteesta, sen päämääränä on tukea ja ohjata perhettä löytämään omat voimavaransa. Perhe tarvitsee monenlaista tukea uudessa elämäntilanteessa ja ensitietoon liittyvillä palveluilla voidaan auttaa varmistamaan läheisten osallisuus ja voimavarojen lisääminen alusta lähtien. Näitä palveluja ovat kotisairaalatoiminta (6 sairaanhoitajaa ja lisäksi yksi vauvaperhetyöntekijä), neuvolaperhetyö (ennaltaehkäisevät kotikäynnit ja nopeaan tarpeeseen vastaava ja lyhytkestoinen ennaltaehkäisevä moniammatillinen perhetyö) ja Kehitysvammaisten tukiliiton toiminta (tukihenkilöt/yhteyshenkilöt/vertaistoiminta/sopeutumisvalmennuskurssit). Ohjauksellinen työ kuten kuntoutusohjaus, erityishuollonohjaus, avohuollonohjaus ja palveluohjaus tarjoavat apua, tietoa, ohjausta ja tukea kehitysvammaisuuteen liittyvissä erityiskysymyksissä. Lisäksi Eksotessa on aloitettu ensitukiryhmäistunto-toiminta. Ensitukiryhmäistunnon eli ETRI:n tavoitteena on tukea perhettä siinä tilanteessa, kun lapsen erityisyys todetaan - raskauden aikana, synnytyksen jälkeen tai myöhemmin leikki/kouluiässä. ETRI tarjoaa perheelle mahdollisuuden keskustella perheen ehdoilla lapsen erityisyydestä ja sen herättämistä tunteista yhdessä läheisten kanssa. Ensitukiryhmäistuntoa ohjaavat ETRI-koulutetut työntekijät ja koulutuksen käynyt vertaisvanhempi. Istunnossa toivotaan olevan mukana kätilö, lääkäri tai muu perheen ja lapsen tilanteen tunteva terveydenhuollon ammattilainen. Vertaistuen merkitys perheen ja kehitysvammaisen henkilön tärkeänä tukimuotona on noussut esille perheiden kanssa käydyissä keskusteluissa. Pienten lasten vertaistukikerhotoiminta on muuttunut Eksoten vammaispalveluiden vetämästä kerhotoiminnasta perheiden omaksi kerhotoiminnaksi. Lisäksi Etelä-Karjalan alueella kokoontuu pienten, alle kouluikäisten Down-lasten perheiden vertaisryhmä, joka on järjestänyt toimintansa itsenäisesti. Imatran Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry:llä on äitipiiri, joka kokoontuu kerran viikossa toimintakeskuksen tiloissa. Se on tärkeä vertaistukifoorumi. Yhdistyksen miehet järjestävät vertaistoimintaa, johon ovat tervetulleita isät myös Imatran lähikunnista. Avohuollonohjaus on kehitysvammaisen henkilön ja hänen perheensä sekä läheistensä tukemista ja ohjaamista. Tuki ja ohjaus eivät välttämättä ole säännöllistä tai viikoittaista vaan se voi olla myös esim. kerran kuukaudessa tai harvemmin tapahtuvaa. Avohuollon ohjaus on tärkeä kehittämiskohde. Aikuisten kohdalla ohjaus tulee asumisen ohjaajien kautta, mutta lapsiperheiden ohjaukseen haetaan toimivaa ja uudenlaista ratkaisua. Tällä hetkellä lapsiperheiden avohuollon ohjausta toteuttavat palveluohjaajat ja kehitysvammapoliklinikan erityishuollon ohjaaja. Lasten lyhytaikaista huolenpitoa järjestetään pääosin perhehoidossa ja ostopalveluna. Erityislasten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä vastaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiriin alueella vammaispalvelut, mikäli toiminta on kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaista erityishuollon toteuttamiseksi tarpeellista toimintaa. Lappeenrannan alueella palvelu toteutetaan pääasiassa toimintakeskus Taiskassa Taipalsaarella, jossa järjestetään myös erityislasten loma-ajan hoito Lappeenrannan osalta. Lappeenrannassa erityislasten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään lisäksi ryhmätoimintana kolmella koululla. Muutamien lasten kohdalla on haasteellisuuden johdosta hankittu aamu- ja iltapäivähoitoa sekä loma-ajan hoitoa myös ostopalveluna. Muissa kunnissa hoito järjestetään räätälöiden tarpeen mukaan. Imatralla erityislasten iltapäivähoidon järjestää opetus- ja sivistystoimi, aamuhoidon vammaispalvelut ja loma-ajan hoidon opetus- ja sivistystoimi ja vammaispalvelut yhdessä. Lastensuojelun tehtävänä on aina tarvittaessa arvioida lapsen lastensuojelun tarve riippumatta siitä, onko kyse kehitysvammaisesta vai vammattomasta lapsesta. Tämän kaltaiset arviointitilanteet voivat joskus olla haasteellisia ja niissä tehdään yhteistyötä vammaispalvelun kanssa. Kuitenkin tulee muistaa, että lapsen sairaus, vammaisuus tai terveydentila ei sinällään saa olla lastensuojelun asiakkuuden tai sijoituksen peruste. 7 (14) 2.3 Palvelujen kehittäminen Palvelujen kehittämistä tehdään Eksoten omien toimialojen, peruskuntien sekä muiden yhteistyökumppanien kanssa. Yhtenä tärkeimmistä kehittämiskohteista on ollut päiväaikaisten toimintojen kehittäminen. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä vammaisten henkilöiden päiväaikaista toimintaa järjestetään sekä omana toimintana että ostopalveluna. Eksoten kaikki omat yksiköt tarjoavat sekä päivä- että työtoimintaa asiakkaan tarpeen ja toimintakyvyn mukaisesti. Työvalmentajan palkkaus kesällä 2012 on osaltaan edistänyt vammaisten työllistämiseen tähtäävää työtä. Avotyöpaikat ovat lisääntyneet lähes puolella. Panostusta on lisätty tuettujen työpaikkojen saamiseksi ja avoimille työmarkkinoille sijoittumiseksi. Avoimille työmarkkinoille on työllistynyt 8 henkilöä palkkasuhteiseen työhön ja useita neuvotteluja on käynnissä. Harrastustoimintaa, retkiä ja tapahtumia järjestävät kuntien liikunta- ja kulttuuritoimet sekä alueen kehitysvammaisten tukiyhdistykset. Harrastuksiin liittyvän toiminnan monipuolistaminen ja kehitysvammaisten henkilöiden osallistumismahdollisuuksien varmistaminen on vielä tarkemmin kartoitettava ja selvitettävä yhteen sovitettaessa muihin palveluihin esim. asumispalvelut, tulkkipalvelut, kuljetuspalvelut, tukihenkilöpalvelut ja henkilökohtainen apu. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri järjestää vuosittain omana toimintana kolme kesäleiriä kehitysvammaisille henkilöille. Omien kesäleirien lisäksi Eksoten kunnat ostavat yksilölliseen harkintaan perustuvaa leiri- ja lomatoimintaa. Leirien merkitys leireille osallistuville henkilöille on kesän kohokohta ja heidän perheilleen hengähdystauko hoivatyöstä. Kesäleirit ovat tärkeä osa toimintaa. Leiritoiminta koskee koko maakuntaa. Sosiaali- ja terveyspiirin myötä on luotu palvelujärjestelmä, jossa on mahdollista tarjota erilaisia kuntoutuspalveluja tasapuolisesti koko Eksoten alueella. Tästä yhtenä esimerkkinä mm. tehostettu kotikuntoutus, jonka kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä. Toiminta on kohdentunut tällä hetkellä ehkä enemmän vaikeavammaisiin henkilöihin, mutta palvelu on käytössä myös kehitysvammaisilla henkilöillä tarvittaessa. Kehitysvammaisten osalta sosiaalinen ja lääkinnällinen kuntoutus ovat tärkeimpiä kuntoutusmuotoja. Sosiaalista kuntoutusta toteutetaan kehitysvammaisen henkilön elinympäristössä oman kodin lisäksi kaikissa hänelle suunnatuissa tukitoimissa kuten asumispalveluissa, päiväkodissa, koulussa, päivä- ja työtoiminnassa. Lääkinnällistä kuntoutusta toteutetaan terveydenhuollon yksiköissä, mm. terveysasemilla, sairaaloiden osastoilla ja poliklinikoilla sekä yksityisen sektorin terapiahenkilöstön toimesta. Eksotessa kuntoutuskeskuksen henkilöstö tuottaa konsultaatio-, tutkimus-, hoito-, terapia-, apuväline- ja kuntoutusohjauspalveluja koko Etelä-Karjalan maakunnan asukkaille. Lääkinnällisen kuntoutuksen tulee pohjautua yksilölliseen kuntoutussuunnitelmaan, joka laaditaan julkisessa terveydenhuollon yksikössä hoitovastuun mukaisesti. Kehitysvammaisten henkilöiden lääkinnällisestä kuntoutuksesta kantavat vastuuta erityisesti kehitysvammapoliklinikka ja lasten neurologian yksikkö. Kehitysvammapoliklinikka Vuoden 2010 alusta Eksoten kehitysvammapoliklinikka on tarjonnut palveluita koko Etelä-Karjalan alueella silloin kun tarvitaan kehitysvammaisuuteen liittyvää erityisosaamista. Kehitysvammainen saa tarvitsemansa palvelut ensisijaisesti peruspalveluista. Poliklinikalla tarjotaan kehitysvamma-alan asiantuntemusta, ohjausta ja neuvontaa sekä tehdään tutkimuksia, kehitysseurantaa ja kuntoutustarpeen arviointia. 8 (14) Kehitysvammapoliklinikan työryhmä jalkautuu asiakkaan arkeen ja toimintaympäristöön. Tällä työskentelyllä on voitu vahvistaa kehitysvammaisten henkilöiden erityisyyden ymmärtämistä ja kuntouttavaa työotetta arjessa. Keskeisemmäksi toimintamuodoksi on muotoutunut vaikeavammaisten asiakkaiden kuntoutussuunnitelmien laatiminen moniammatillisena toimintana sekä varhaiskuntoutustyö. Kehitysvammapoliklinikan asiakasmäärät: Vuosi 2010 2011 2012 2013 2014 Kontaktit 710 979 1179 1124 952 Asiakkaat 180 226 254 240 270 Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta (937/2005), jonka järjestämis- ja valvontavastuu on kunnalla. Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu, joka kohdennetaan eniten hoitoa ja huolenpitoa tarvitseville. Omaishoidon tuen myöntäminen perustuu hoidettavan toimintakykyyn sekä hoidon sitovuuteen ja vaativuuteen. Tulot eivät vaikuta omaishoidon tukeen. Omaishoidon tuki on verotettavaa tuloa. Lasten tuen tarvetta arvioitaessa yhtenä arviointikriteerinä on, että lapsella on sairaudesta tai vammasta aiheutuva erityisen hoidon tarve ikäkehitystasoon nähden. Arvioinnissa huomioidaan lapsen ikätasosta poikkeava päivittäisen hoivan, huolenpidon, ohjauksen ja valvonnan tarve. Lisäksi arvioidaan liikuntakykyä, kommunikaatiotaitoja sekä hoitotoimenpiteiden tarvetta. Omaishoidontuen päätöksenteon tukena käytetään lääkärinlausuntoja sekä muita hoitoisuuteen liittyviä lausuntoja. Hoitoisuutta arvioitaessa käytetään lisäksi kotikäynnillä tehtävää hoitoisuusarviomittaria. Hoidettavan hoidon ja huolenpidon tarve arvioidaan yksilökohtaisesti. Omaishoidontukea voi saada, kun äitiys- tai vanhempainrahakausi on päättynyt. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä järjestetään myös tukihenkilötoimintaa, jonka tavoitteena on itsenäisesti tai vanhempien luona asuvan vammaisen henkilön elämänlaadun, osallistumisen ja omatoimisuuden parantaminen ja mahdollistaminen ikään katsomatta. Tällä hetkellä Eksoten alueella on noin 52 henkilöä tukihenkilötoiminnan piirissä. Tavoitteena on pyrkiä kehittämään tukihenkilöiden/tukiperheiden rekrytointia sekä yhteistyön ylläpitämistä oppilaitosten kanssa. Tukihenkilötoimintaa kehitetään yhdessä perhepalvelujen kanssa. Avoterveydenhuolto Avoterveydenhuollon palvelut kehitysvammainen henkilö saa ensisijaisesti peruspalveluista. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Etelä-Karjalan kehitysvammahuollon alueellista strategiaa vuosille 2009–2013 laadittaessa nousi selkeästi esiin tarve kehitysvammaisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämiselle. Tarve on nähty myös kehitysvammapoliklinikan asiakaskäyntien yhteydessä. Palveluiden kehittämissä tarvitaan laajaa yhteistyötä avoterveydenhuollon, kehitysvammahuollon ja mielenterveyspalveluiden kesken. 2.4 Laitospaikkojen lakkauttaminen Kehitysvammaisten henkilöiden asumisohjelmaan liittyvät tavoitteet ovat Etelä-Karjalan alueella koskeneet ja koskevat pääasiassa muita asumisen ratkaisuja kuin laitoshoidon purkua. Tämä johtuu siitä, että Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella oli ensimmäisen valtioneuvoston periaatepäätöksen tultua ulos 50 laitoksissa asuvaa henkilöä. Tällä hetkellä laitospäätöksiä on Eksotessa 15, joista ostopalveluissa 9 ja omissa palveluissa 6. Omien palveluiden laitospäätökset johtuvat pääasiallisesti siitä, että aikanaan kuntien tekemiä asumisen ratkaisuja näiden henkilöiden kohdalla ei ole vielä pystytty muuttamaan uusien, pysyvien ja asiakkaan tarpeita palvelevien ratkaisujen vielä puuttuessa. 9 (14) Eksotella ei kuitenkaan ole vaikeutta toteuttaa Valtioneuvoston päätöstä siitä, että vuonna 2020 ei kehitysvammaisia henkilöitä enää ole laitospaikoilla. Asumisen ratkaisuja tarvitaan vaativaa hoitoa ja kuntoutusta sekä monialaista erityisosaamista vaativien, pienten erityisryhmien lisäksi koko Etelä-Karjalan maakunnan alueella lievemmin kehitysvammaisille kotoaan muuttaville nuorille sekä ikääntyville kehitysvammaisille henkilöille. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella on vuosien 2010-2015 toteutuneet seuraavat uudisrakennukset kehitysvammaisten henkilöiden asumisen tarpeisiin: Vuonna 2014 valmistui Pihlajakodin korvaava uusi yksikkö Hovinpellon alueelle. Vuonna 2015 Parikkalaan valmistui Petäjämäen asumisyksikkö ja rakenteilla on loppuvuodesta 2015 valmistuva Männikön asumisyksikkö Lappeenrantaan Armilan alueelle. Männikkö sekä Välskärintien asumisyksikkö korvaavat Taipalsaaren sairaalalla sijainneet asumisyksiköt. Lisäksi vuoden 2015 alusta toimintansa aloitti Arjen tukikeskus Arttu Lappeenrannan Leirissä. Artun palvelut kohdentuvat ensisijaisesti itsenäisesti asuville ja asumiseensa tukea tarvitseville asiakkaille. Artun palveluiden piirissä on 42 asiakasta. Kehitysvammaisen ihmisen muuttaessa uuteen kotiin muuttuvat ihmissuhteet ja lähiympäristö. Muuttajan elämänhistorian, avuntarpeiden ja toiveiden tunteminen edistävät kotiutumista. Vanhemmille kehitysvammaisen perheenjäsenen muutto lapsuudenkodista voi merkitä tunnemyllerrystä, muutoksia päivittäisessä elämässä ja kotiin jäävien ihmissuhteissa. Vanhempien ja muiden läheisten myötämielinen asenne muuttoa kohtaan auttaa muutoksessa. Asumisvalmennuksen tavoitteina ovat muuttajan ja hänen läheistensä valmistautuminen elämänmuutokseen ja pehmeä muutto uuteen kotiin. Muita tavoitteita ovat kehitysvammaisen muuttajan muuton onnistuminen ja kotiutuminen uuteen kotiin, elämänmuutokseen valmistautuminen ja itsenäistymisen tukeminen, muuttajan sopeutuminen uuteen elämäntilanteeseen, läheisten tukeminen elämänmuutoksessa sekä muuttajien, läheisten ja henkilökunnan tutustuminen toisiinsa ennen muuttoa. Asumisvalmennus on kiinteästi osa asumispalveluiden tuottamista. Omaiset toivovat muutoksen tapahtuvan turvallisesti ja luotettavasti, jotta he voisivat irrottautua hoivatehtävästään. Asumisvalmennusta toteutetaan pääasiassa omana toimintana Ester-hankkeen tuloksena mallinnetulla muuttovalmennuksella. Tarvittaessa asumisvalmennusta voidaan myös ostaa palveluntuottajilta. Imatran alueella asumisvalmennus on keskitetty Paajalan asuntolaan, jossa toteutetaan kotiin annettavaa tukea ja asumisvalmennusjaksoja. Asumisvalmennusta toteutetaan myös osana avohuoltoa kerhotoimintana ja avoimina opintopiireinä. Asumispalvelujen rakenteen muuttuessa, on Eksoten alueella päädytty lopettamaan pikku hiljaa asuntolamuotoinen asuminen. Kahden jo lopetetun asuntolan asukkaat ovat muuttaneet joko itsenäiseen asumiseen tuettuna tai ympärivuorokautiseen palveluun toimintakykynsä mukaisesti. Työntekijät ovat siirtyneet asumisen ohjaajiksi. Asumisen tukea ostetaan lisäksi myös yksityisiltä palveluntuottajilta pienissä määrin. 2.5. Osaamisen varmistaminen ja hallinnonalojen välinen yhteistyö Henkilöstön koulutusta on suunnattu ja edelleen suunnataan yksilökeskeiseen suunnitteluun, kehitysvammaisten henkilöiden itsenäistä elämää tukeviin työtapoihin, tuettuun päätöksentekoon ja itsemääräämisoikeuteen. Henkilöstön koulutukset on toteutettu suunnitelmallisesti osaamisen varmistamiseksi. 10 (14) Esimiehille suunnattu opintopiirityöskentely kuntouttavan ja ohjaavan työotteen ja sitä tukevien menetelmien käyttöön ottamiseksi sekä itsemääräämisoikeuden toteutumisen tukemiseksi ja vahvistamiseksi jatkuu edelleen. 3 TOIMENPITEET ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ALUEELLA VALTAKUNNALLISEN SUUNNITELMAN TOIMEENPANEMISEKSI VUOSILLE 20122020 Vuoden 2012 suunnitelmassa mainittujen kehittämistarpeiden ja yhteistyön tekeminen Eksoten eri vastuu- ja tulosalueiden sekä peruskunnissa olevien toimialojen kanssa jatkuu suunnitelman mukaisesti. Lähtökohtana ja ensisijaisena tavoitteena valtioneuvoston periaatepäätöksen toimeenpanossa on jokaisen asiakkaan oikeus palvelutarpeen arvioon, asiakassuunnitelmaan, yksilölliseen tukisuunnitelmaan, kuulluksi tulemiseen ja itsemääräämisoikeuteen omien tarpeenmukaisten palveluidensa suunnittelussa. Tällä suunnitelmalla täydennetään vuosille 2010–2015 tehtyä alueellista suunnitelmaa. Toimenpiteet kohdistetaan ajallisesti siten, että nykyiset laitospaikat poistuvat käytöstä vuoden 2017 loppuun mennessä. Aikaa on jatkettu vuodella edelliseen suunnitelmaan nähden, jotta uudet asumisen ratkaisut pohjoispään kuntien osalta saadaan toteutettua. Vuoden 2010 periaatepäätöksen jälkeen ei kehitysvammaisten henkilöiden uusia laitossijoituksia ole tehty. Tärkeänä osana työtä nähdään myös toiminen valtakunnallisessa vaikuttamis- ja kehittämistyössä. Valtakunnallisella toiminnalla varmistetaan kehitysvammaisten henkilöiden yhtenäinen asema suhteessa saataviin palveluihin ja yhteiskunnan jäsenenä toimimiseen riippumatta asuinpaikasta. Imatran kaupungin liittyminen Eksoten täysjäseneksi tukee koko alueen asumisrakenteen ja palvelujen kehittämistä palvelemaan paremmin kehitysvammaisia maakunnan asukkaita. EKSOTEN TÄMÄNHETKISET TOIMENPITEET PAINOTTUVAT ERITYISESTI SEURAAVIIN NELJÄÄN KOHTAAN: 1. Lapsiperheiden avohuollon ohjaus ja sen kehittäminen tarpeita vastaavaksi 2. Päiväaikaisen toiminnan kehittäminen, keskiössä erityisesti nuoret peruskoulun tai toisen asteen koulutuksen päättävät 3. Autismiosaaminen 4. Tiedottaminen 3.1 Vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä osallisuuden ja oikeuksien varmistaminen Asiakassuunnitelmat ja muuttosuunnitelmat laaditaan vammaisen henkilön tarpeiden ja toiveiden pohjalta yhdessä vammaisen henkilön ja hänen läheistensä kanssa. Asiakassuunnitelmien laadinnassa lähdetään asiakkaan tarpeista ja toiveista ja pääsääntöisesti asiakas määrittelee osallistujat, paikan jne. Asiakkaiden osallisuutta varmistetaan asiakasraadin toiminnalla. Asiakkaat osallistuvat palvelujen kehittämiseen työryhmätyöskentelyssä sekä pilotoinneissa. Henkilökohtaista budjetointia laajennetaan koko Etelä-Karjalan alueelle. Palveluiden tarve kartoitetaan asiakkaan itse tuottaman tukisuunnitelman kautta. 11 (14) Vertaistukeen liittyvää toimintaa jatketaan ja kehitetään yhdenmukaiseksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella yhteistyössä järjestöjen kanssa. Tiedotusta tehostetaan ja palveluita esittelevissä materiaaleissa huomioidaan maahanmuuttajaperheet ja palvelutapahtumissa tarvittavan tulkkauksen järjestäminen, jotta kaikki osapuolet tulevat kuulluiksi ja ymmärretyiksi. Yhteistyötä järjestöjen kanssa tiivistetään toiminnan kehittämiseksi ja tiedottamisen lisäämiseksi. Järjestötyöstä vastaavan henkilön tehtäviin kuuluvat vammaisneuvostot, yhteistyön kehittäminen, tiedottaminen ja koordinointi. TOIMENPITEET Muuttovalmennuksen tueksi pilotoidaan KYKYRI-itsearviointimenetelmä Asiakasraati laajennetaan koko Etelä-Karjalan alueelle Vertaisasiantuntijuuden hyödyntäminen entistä laajemmin Oiva-vuorovaikutusmallin jalkauttaminen vaiheittain Eksoten asumisyksiöihin ja toimintakeskuksiin Selkokielinen vammaispalvelujen palveluopas päivitetään vuosittain Järjestötyön vastuuhenkilön nimeäminen Järjestötoiminnan palveluoppaan laatiminen myös Eksoten eteläiselle alueelle Henkilökohtaisen budjetoinnin laajentaminen koskemaan myös Imatran aluetta 3.2 Vammaisten lasten oikeuksien varmistaminen Perheiden jaksamisen tukeminen lasten oikeuksien varmistamisessa on ensiarvoisen tärkeää. Kotiin annettavien ja jalkautuvien palveluiden kehittäminen on yksi tärkeimmistä kulmakivistä. Lyhytaikaisen huolenpidon erilaisille ja joustaville ratkaisuille on lisätarvetta. Perhepalvelujen ja vammaispalvelujen yhteinen palveluohjaaja on ollut erittäin onnistunut ratkaisu lapsia ja heidän perheidensä tarpeita silmällä pitäen. Perhehoidon ensisijaisuus huomioidaan niissä tilanteissa, joissa lapsen hoito kotona ei ole mahdollista mittavienkaan tukitoimien avulla. Kyseessä voi olla myös lastensuojelun kanssa yhteiset asiakkaat, jolloin tehdään yhteistyötä perhepalvelujen kanssa perheen tukemiseksi. Perhehoidon kehittämistä tarvitaan ja sen suhteellista osuutta lyhytaikaisessa huolenpidossa lisätään. Yhteisenä kehittämiskohteena perhepalvelujen kanssa ovat myös tilanteet, joissa joudutaan miettimään koko perheen asumista, kun lapsen vanhemmilla on paljon tuen tarvetta kehityksellisestä viiveestä johtuen, mutta kuitenkin riittävä kyky huolehtia lapsesta/lapsista. Alle 18-vuotiaiden lyhytaikainen huolenpito on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella kilpailutettu. Palveluseteliä ei vielä tähän palveluun ole. Ryhmämuotoista viikonlopputoimintaa tarjoavat pääasiassa yksityiset palveluntuottajat. TOIMENPITEET Selvitetään tarve lyhytaikaista perhehoitoa ja asumisen tukea tarjoavalle kokoaikaiselle perhekodille Tiivistetään edelleen yhteistyötä perhepalvelujen kanssa Lasten ja nuorten kehitysvammaisten lyhytaikaisen huolenpidon tarjontaa alueella monipuolistetaan (palveluseteli, perhehoidon kehittäminen, lasten ja nuorten ryhmämuotoinen viikonlopputoiminta yms.) Koululaisten aamu- ja iltapäivähoidon tilajärjestelyjä Lappeenrannassa selvitetään 12 (14) 3.3 Palvelujen kehittäminen Palvelujen kehittämisen painopiste on asetettu erityisesti päiväaikaisten toimintojen sisällölliseen kehittämiseen. Palvelujen laadun kehittämistä tukee valtakunnallisten laatukriteerien käyttöönottaminen. Nuorten ja nuorten aikuisten tilanteeseen tulee päiväaikaisen toiminnan osalta saada lisää yksilöllisiä ja joustavia ratkaisuja. Peruskoulunsa ja toisen asteen opintonsa päättävien nuorten jatkomahdollisuuksiin kiinnitetään erityistä huomiota lähivuosina. Toiminnan sisällön kehittäminen, erityisesti nuorten asiakkaiden kohdalla, tulee saada vastaamaan nyky-yhteiskunnan tasoa esim. atk-painotteinen toiminta. Työtoiminnan monipuolistaminen ja ajantasaistamisella vaikutetaan asiakkaiden työelämäntaitojen kehittymiseen ja yhteiskuntaan integroitumiseen. Painopistettä on kahden viime vuoden aikana siirretty avotyön, tuetun työn ja palkkatyömahdollisuuksien lisäämiseen työvalmentajan työpanoksen avulla. Päiväaikaisen toiminnan asiakasmäärät ovat olleet kasvussa. Toiminnallisten palvelujen asiakkaiden palvelut suunnitellaan entistä yksilökeskeisemmin asiakkaan toimintakyky, vahvuudet ja omat mielenkiinnon alueet huomioon ottaen. Käytössä on asiakkaan mielipiteitä kartoittava lomake ja henkilökohtainen päiväaikaisen toiminnan suunnitelma. Suunnitelmassa kartoitetaan asiakkaan, työntekijän ja asiakkaan omaisten näkemyksiä asiakkaan vahvuuksista ja tuen tarpeista sekä päiväaikaisen toiminnan järjestelyistä. Asumisen/avohuollon ohjauksen mahdollistaminen ja sen vahvistaminen erityisesti lapsiperheiden osalta on tarpeellista koko Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella. Yhteistyöllä eri toimijoiden kesken (mm. oppilaitokset, kunnat, seurakunnat, järjestöt) tuetaan kaikkien kehitysvammaisten henkilöiden mahdollisuutta harrastuksiin. Erityisesti oppilaitosyhteistyön tavoitteena on saada opiskelijoita ryhmien vetäjiksi ja tukihenkilöiksi harrastusryhmiin ja osallistumisen mahdollistajiksi. TOIMENPITEET Tukihenkilöiden rekrytointia ja tukihenkilötoiminnan kehittämistä jatketaan perhepalveluiden kanssa Lyhytaikaisen huolenpidon tarjonnan monipuolistaminen Ratkaisu Lappeenrannan alueen päiväaikaisen toiminnan tilajärjestelyihin sekä koululaisten aamu-, iltapäivä-ja loma-ajan hoidon osalta Seniori-ikäisten kehitysvammaisten päiväaikaisen toiminnan tarpeen kartoittaminen ja toiminnan kehittäminen Olemassa olevien toimintojen verkostoituminen ja oikea-aikaistaminen, jotta resursseja ei käytetä päällekkäiseen työhön Avohuollon ohjauksen uudet ratkaisut, yhteistyö kehitysvammapkl:n kanssa ohjaukseen liittyen Yhteistyö mielenterveyspalveluiden kanssa, mm. konsultaatiot asumisyksiköihin, toiminnallisten palveluiden yksiköihin ja kotiin annettavaan tukeen KEHITTÄMISTYÖ Liikkumisen tuen pilotointi Henkilökohtaisen avun arviointijaksot Vammaissosiaalityön kehittäminen 13 (14) 3.4. Laitospaikkojen lakkauttaminen Laitoshoidon lakkauttaminen on Etelä-Karjalassa hyvällä mallilla. Tällä hetkellä Etelä-Karjalassa ostopalveluissa 9 asiakasta ja omissa palveluissa 6 asiakasta. Omien palveluiden osalta uusia asumisen ratkaisuja odottaa Rautjärven / Ruokolahden ja Imatran alueet. TOIMENPITEET UUDISRAKENNUSKOHTEET / YMPÄRIVUOROKAUTINEN ASUMINEN: Armilan Männikkö valmistuu loppuvuodesta 2015. Korvaa Taipalsaaren sairaalalla sijaitsevan asumispalveluyksikön Vuodelle 2016 varataan mahdollisuus tarvittaessa hakea rahoitusta Ruokolahden ja Rautjärven alueelle tarvittavista kehitysvammaisten henkilöiden asumisratkaisuista laitoshoidon korvaamiseksi ja kevyempien asumisratkaisujen turvaamiseksi (rahoituksen haku myös peruskorjauskohteeseen) PERUSKORJAUSKOHTEET: Vuoden 2016 aikana suunnitteluun tulee Lappeenrannassa sijaitsevan Hovinkulman asumisyksikön pintaremontti ASUMISEN TUEN PALVELUT: Jalkautuvia palveluja ja ”resurssikeskusta” (Arjen tukikeskus Arttu) kehitetään itsenäisen asumisen ja arjen sujumisen tueksi Eksoten alueella Tukea pyritään kehittämään mm. toimintakeskusten järjestämänä MUUT TOIMENPITEET: Asumisvalmennuksen kehittäminen Mallinnetun muuttovalmennuksen laajentaminen Kotimäestä myös muihin yksiköihin Autismiosaamisen kehittäminen Asumisen ohjaajien työn sisältöä tarkennetaan vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeita Työ asumisratkaisujen löytämiseksi iäkkäiden vanhempien kanssa kotona asuville kehitysvammaisille on jatkuvaa KEHITTÄMISTYÖ Vahvaa, erityistä tukea tarvitsevien pienyksikkö Lasten lyhytaikaisen huolenpidon palvelut -> perhehoidon laajentaminen ja kehittäminen Lyhytaikaisen huolenpidon palvelujen monipuolistaminen (palvelusetelit) Yhteistyöllä uutta asumista – projekti yhdessä kehitysvammaliiton kanssa Asiakaskeskeinen tiimin johtaminen (Lean) 14 (14) 3.5 Osaamisen varmistaminen ja hallinnonalojen välinen yhteistyö Osaamisen varmistamiseksi kuntouttavan ja ohjaavan työotteen jalkauttaminen mm. opintopiirityöskentelyllä jatkuu. Eri toimialojen ja ammattiryhmien koulutukset kehitysvammaisen henkilön kohtaamiseen ja hänen kanssaan työskentelyyn nähdään tarpeelliseksi. Asenteisiin kohdistuvaa koulutusta tarvitaan, jotta kehitysvammainen kuntalainen opitaan näkemään tavallisena peruspalvelujen käyttäjänä. Hallinnonalojen välistä yhteistyötä on kehitetty mm. kuntoutuksen ja kotihoidon kanssa aktiivisesti (tehostettu kotikuntoutus, palvelujen analysointi ja kehittäminen yhdessä kotihoidon kanssa kotiin annettavien palvelujen osalta) Yhteistyö perhepalvelujen kanssa tiivistynyt yhteisen palveluohjaajan palkkauksen myötä. Kuntien palvelujohtajien kanssa perhe- ja sosiaalipalveluilla on säännölliset tapaamiset 4 x vuodessa. TOIMENPITEET Koulutuksen hankkiminen autismiosaamisen vahvistamiseksi yhdessä perhepalvelujen ja kuntoutuksen organisaatioiden kanssa Kehitysvammaisista henkilöistä koostuvan viestintäryhmän perustaminen Tiedonkulun varmistaminen asiakkaille ja yhteistyökumppaneille ajantasaisilla www-sivuilla ja verkostotapaamisilla Koulutustarjonnan ja henkilöstön tarpeiden yhteensovittaminen Yhteistyötä kasvatus- ja opetustoimen kanssa tiivistetään
