lausuntojen ja muistutusten tiivistelmät sekä vastineet

31.3.2015
Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaavan II ehdotusvaiheen lausuntojen ja
muistutusten tiivistelmät sekä vastineet
Käsittely:
alueidenkäytön työryhmä 13.3.2015
maakuntahallitus 23.3.2015
viranomaisneuvottelu 25.3.2015
maakuntahallitus 13.4.2015
maakuntavaltuusto 23.4.2015
Sisältö:
Kuntien lausunnot, 2 kpl.................................................................................................................................... 3
Aluehallintoviranomaisten ja naapurimaakuntien lausunnot, 6 kpl .................................................................. 6
Muiden viranomaisten ja yhteisöjen lausunnot, 2 kpl ..................................................................................... 13
Yksityishenkilöiden ja -tahojen muistutukset, 3 kpl........................................................................................ 15
Yhteenveto lähetetyistä lausuntopyynnöistä ................................................................................................... 32
Liite 1 Alkuperäiset lausunnot erillisenä pdf -asiakirjana
Yleisvastine: Keski-Pohjanmaan liitto kiittää lausunnon ja muistutusten antajia saamastaan
palautteesta 4. vaihemaakuntakaavan II ehdotuksesta. Maakuntakaavaehdotus oli
muutettuna ja täydennettyjen selvitysten myötä 19.1.–17.2.2015 nähtävillä
toistamiseen ja saatu palaute oli vähäisempää. Lausuntoja annettiin 10 ja muistutuksia
kolme, joista yhdessä oli kuusi allekirjoittajaa.
Valmisteilla oleva vaihemaakuntakaava käsittelee mannertuulivoimaa sekä maisemaja kulttuuriympäristöä lukuun ottamatta arkeologista perintöä. Valtakunnallisten
alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti tavoitteena on osoittaa tuulivoiman
hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Vaihemaakuntakaavassa tutkitaan KeskiPohjanmaalle tarkoituksen mukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen mukaisesti
keskitetty sijaintipaikka tuulivoimarakentamiselle ottaen samalla huomioon myös
varautuminen parin vuosikymmenen kehitykseen. Maisema- ja kulttuuriympäristön
osalta Keski-Pohjanmaan maakuntakaava päivitetään vastaamaan voimassa olevia
valtakunnallisia inventointeja, jotka kaavaprosessin aikana ovat Valtioneuvoston
periaatepäätös maisema-alueista ja maisemanhoidon kehittämisestä (VNpp 5.1.1995)
ja Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2009 (VNpp
22.12.2009).
Maakuntakaavalla sovitetaan yhteen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
mukaiset, koko maan kannalta merkittävät, alueidenkäytön kysymykset ja kuntien
alueelliset tavoitteet. Sillä ratkaistaan niitä alueidenkäytön kysymyksiä, joilla on
vaikutusta useamman kunnan alueelle ja se ohjaa ja mahdollistaa kuntatasolla
yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti Keski-
2(32)
Pohjanmaan maakuntakaavassa on tavoitteena osoittaa tuulivoiman hyödyntämiseen
parhaiten soveltuvat alueet. Valmisteltu kaavaratkaisu perustuu alueelta kerättyihin
lähtötietoihin, laadittuihin selvityksiin sekä niiden perusteella tehtyihin
vaikutusarvioihin. On huomattava, että maakuntakaavalla ohjataan seudullisissa
kysymyksissä kuntien alueidenkäytön suunnittelua ja varsinaista tuulivoimaloiden
rakentamista ohjataan yleiskaavoilla, asemakaavoilla tai suunnittelutarveratkaisuilla,
joiden nojalla tietyin edellytyksin voidaan myöntää rakennuslupa tuulivoimalalle.
Maakuntakaavan tulee sitä ohjaavan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 9 §:n
mukaisesti perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen
edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Tavoitteena on kyetä tarpeellisessa määrin
tunnistaa, ennakoida ja ottaa huomioon kaavan toteutumisen vaikutukset kaavaa
laadittaessa, hyväksyttäessä ja vahvistettaessa. Maakuntakaavaa laadittaessa on MRL
28 §:n mukaisesti otettava huomioon maakuntakaavan sisältövaatimuksissa mainitut
seikat ja näiden edellyttämät selvitykset siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä
yleispiirteisenä suunnitelmana edellyttää. Lähtötiedot ja selvitykset antavat
lähtökohdan ratkaistavien alueidenkäyttökysymysten määrittelylle ja kaavan
laatimiselle sekä perustelevat kaavassa tehtävää alueidenkäyttöratkaisua. Vaikutusten
arvioinnin avulla haetaan puolestaan parasta mahdollista suunnitteluratkaisua.
Maakuntakaavan suunnittelumääräyksissä, kaavaselostuksessa ja selvityksissä tuodaan
esille alueiden ja kohteiden erityisominaisuuksia, jotka tulee huomioida
aluekohtaisesti yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Tuulivoima-alueet tarkentuvat
ja tuulivoimaloiden sijainnit määrittyvät aluekohtaisen suunnittelun ja
yksityiskohtaisemman vaikutustenarvioinnin kautta.
Maakuntakaavassa osoitettaviin tuulivoimaloiden alueisiin ei sisälly MRL 33 §:n
mukaista ehdollista rakentamisrajoitusta. Tuulivoima-alue osoitetaan kaavaan
erityisominaisuutta kuvaavalla osa-aluemerkinnällä, jolloin alueen pääasiallinen
käyttötarkoitus voi edelleen olla muu kuin tuulivoima. Keski-Pohjanmaan
maakuntakaavan tuulivoima-alueet sijoittuvat enimmäkseen maakuntakaavan
valkoiselle alueelle. Päällekkäisten merkintöjen osalta on tutkittu mahdollinen
ristiriita. Lähtökohtaisesti tuulivoima-alueet on sijoitettu ei-analyysikartan avulla
aikaisempien selvitysten kautta valikoituneiden suojavyöhykkeiden etäisyydelle
tarkastelluista luontokohteista, maisema- ja kulttuuriympäristön kohteista sekä
asutuksesta ja muista yhdyskuntarakenteen kohteista.
Maakuntakaavaratkaisun vaikutuksia arvioivat selvitykset perustuvat pääsääntöisesti
lukuisista tietolähteistä kerättyyn olemassa olevaan tietopohjaan ja karttapohjaiseen
paikkatietotarkasteluun. Maastokäyntejä kohteisiin on tehty vain erityistapauksissa.
Tuulivoima-alueiden osalta maakuntakaavan selvityksiä ja niiden tietopohjaa on
suunnitteluprosessin aikana pysytty vertailemaan ja täydentämään meneillään olevien
hankesuunnitelmien
tuulivoima-aluekohtaisesti
tehtyihin
maastokäynteihin
perustuviin tarkempiin selvityksiin ja päivitettyyn tietovarantoon. Maakuntakaavaan
esitettävien tuulivoima-alueiden osalta vuoden 2015 alussa osayleiskaavahankkeina
ympäristövaikutusten arviointi (YVA) oli valmis ja kaavaehdotus tulossa viiden
tuulivoima-alueen osalta (217_701, 217_702, 421_702, 421_703 ja 421_704), YVA
selostus ja kaavaluonnos oli tulossa viiden tuulivoima-alueen osalta (849_701,
849_702, 849_703, 849_704 ja 421_701) ja YVA ohjelma oli valmisteilla kolmen
tuulivoima-alueen osalta (74_701, 74_702 ja 74_704). Edellisten lisäksi hanketoimijat
ovat osoittaneet kiinnostusta kolmesta tuulivoima-alueesta.
3(32)
Kuntien lausunnot, 2 kpl
1.
Halsuan kunta (saapunut 21.2.2015)
Lausunto:
Halsuan kunta esittää yksimielisesti kunnanhallituksessa hyväksyttynä lausuntonaan 4.
vaihemaakuntakaavasta Keski-Pohjanmaan liitolle seuraavaa:
Lausunnolla olevassa tuulivoimaa koskevassa vaihemaakuntakaavassa on poistettu
Halsuan kunnan esittämät alueet ja laajennettu Kanniston tuulivoimapuistoaluetta.
Laajennettunakaan Kanniston alue ei kuitenkaan ole esitetyn suuruinen. Myös
Honkakangas A ja B osalta maakuntakaava ei ole tekeillä olevan osayleiskaavan
laajuinen. Tämän johdosta maakuntakaavassa tulee selkeästi ja muita viranomaisia
sitovasti esittää, että tuulivoimalle esitettyjä alueita voidaan yksityiskohtaisemmilla
kaavoilla laajentaa tai muuttaa.
Viranomaiskeskustelussa esiin tulleiden maakotkien ja metsäpeurojen reviirien osalta
tulee laatia ministeriön hyväksymällä tarkkuudella tehtävät lisäselvitykset. Näiden
selvitysten osalta tulee ministeriöltä saada hyväksyntä ennen kaavan hyväksyntää
maakuntavaltuustossa.
Vastine:
27.10.2014 antamaansa vastineeseen viitaten Keski-Pohjanmaan liitto toteaa Halsuan
kunnan alueella tutkitun maakuntakaavan valmistelun aikana useita seudullisesti
merkittävän kokoluokan tuulivoima-alueiden sijoitusvaihtoehtoja. Vuoden 2013
kaavaluonnoksesta tuulivoima-alueet ovat muuttuneet vuoden 2014 kaavaehdotuksen
tuulivoima-alueisiin, josta edelleen nyt nähtävillä olleeseen II kaavaehdotukseen on
kunnan toiveesta poistettu keskustaajaman läheisimmät tuulivoima-alueet ja tutkittu
jäljelle jäävien tuulivoima-alueiden laajenemismahdollisuus.
Maakuntakaavaehdotuksessa esitetyt rajaukset perustuvat ei-alueanalyysin mukaisiin
suojavyöhykkeisiin ja maakuntakaavaselvityksissä kerättyyn tietopohjaan. Alueen
74_704 Kannisto rajausta on laajennettu aluekohtaisten vaikutusarviointien ja alueiden
yhteisvaikutusten mahdollistamissa rajoissa. Yhteisvaikutusten osalta Kannisto alueen laajenemismahdollisuuteen on vaikuttanut tuulivoima-alueille tehty Naturaalueisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi huomioiden varovaisuusperiaate
maakotka- ja metsäpeurakantojen elinvoimaisuuden suhteen. Etelä-Pohjanmaan ELYkeskus yhteysviranomaisena on ottanut 12.11.2014 päivätyssä lausunnossaan kantaa
tehtyyn Natura-alueille kohdistuvien vaikutusten arviointiin suhteessa maakotkiin ja
metsäpeuroihin ja aihetta käsiteltiin viranomaisneuvottelussa 13.11.2014, jonka
jälkeen asiasta on keskusteltu ja Natura-arvioinnin täydentämisen periaatteista sovittu
työneuvottelussa 27.11.2014. ELY-keskus on antanut 4.3.2015 Naturavaikutusarvioinnin täydennyksestä lausunnon, joka huomioidaan maakuntakaavan
käsittelyssä.
Keski-Pohjanmaan liitto ei voi muita viranomaisia sitovasti esittää, että
tuulivoimaloille esitettyjä alueita voidaan yksityiskohtaisemmilla kaavoilla laajentaa
tai muuttaa. Maakuntakaavassa osoitettu tuulivoima-alue ja sen rajaus täsmentyy
kuntakaavassa tarkempien selvitysten perusteella. Maakuntakaavassa osoitettujen
tuulivoima-alueiden laajuutta ja sijaintia voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavassa
muuttaa edellyttäen, että maakuntakaavan keskeiset ratkaisut eivät vaarannu. Tulkinta
yksityiskohtaisempien kaavojen maakuntakaavan mukaisuudesta perustuu paitsi
4(32)
maakuntakaavan taustalla olevaan tietopohjaan, myös tuulivoima-aluekohtaisissa
hankesuunnitelmissa laadittaviin täydentäviin ja tarkentaviin selvityksiin.
Maakuntakaavan laadinnassa on huomioitu vireillä olevia hankkeita sikäli, kun ne
ovat olleet siinä vaiheessa, että rajaus on jo täsmentynyt selvitysten ja
viranomaislausuntojen kautta. Halsuan ko. alueiden suunnittelu on alkuvaiheessa eikä
esitettyjä rajauksia ole käytettävissä olevan tiedon varassa voitu siten suoraan
huomioida maakuntakaavassa. ELY-keskuksen Natura-alueiden vaikutusten
arvioinnista antamien lausuntojen ja ELY-keskuksen lausunnon nro 3 s. 6 perusteella
on paineita edelleen rajata/poistaa Halsualle sijoittuvia tuulivoima-alueita.
ELY-keskuksen lausuntojen, viranomaisneuvottelussa 25.3.2015 käydyn keskustelun
ja lisäselvityksen jälkeen Keski-Pohjanmaan liitto on päätynyt supistamaan alueen
74_704 Kannisto II ehdotukseen laajennettuna tutkittua rajausta pohjoisosista
vastaamaan aiemmin tutkittua aluerajaa. Rajauksella vähennetään tuulivoima-alueen
mahdollisia vaikutuksia Suutarin Iso-Pohjan luonnon suojelualueelle sekä pyritään
pienentämään metsäpeurojen vasomisalueisiin aiheutuvaa häiriötä sekä maakotkan
reviirille aiheutuvaa törmäysriskivaikutusta.
2.
Toholammin kunta (saapunut 16.2.2015)
Lausunto:
Kunnanhallitus uudistaa 6.10.2014 § 222 antamansa lausunnon. Lisäksi
kunnanhallitus toteaa, että Natura 2000 -alue ja Lestijokilaakso valtakunnallisesti
arvokkaana maisema-alueena rajoittaa liikaa kehitystä Toholammin kunnan alueella.
Kunnanhallituksen lausunnon mukaisena alueenakaan tuulivoimalat eivät häiritsisi
eivätkä vaarantaisi Natura 2000 -alueen eikä arvokkaan maisema-alueen olemassa
oloa.
6.10.2014 § 222 mukainen lausunto:
Toholammin kunnanhallitus toteaa lausuntonaan, että Toholampi itäisen
tuulivoima-alueen rajausta tulee siirtää n. 500 metriä länteen oheisen
karttaliitteen mukaisesti. Kunnanhallitus toteaa, että kyseinen
aluerajauksen siirto ei aiheuta tuulivoimaloiden toteutuessa merkittävää
haitallista
maisemavaikutusta
verrattuna
kaavaehdotuksen
aluerajaukseen. Riittävän väljä aluevaraus maakuntakaavassa antaa
mahdollisuuden lopputulokseltaan paremman yleiskaavan laatimiseen.
Voimaloiden paikat mm. voidaan suunnitella maiseman kannalta
edullisemmin. Alueelle toteutuvien tuulivoimaloiden määrällä on
merkittävä myönteinen vaikutus kunnan ja alueen maanomistajien
talouteen. Tällä on vuorostaan välillisesti myönteistä vaikutusta myös
maisemaan. Arvokkaan maisema-alueen laajat peltoalueet voivat pysyä
viljeltyinä ja maiseman arvo säilyy.
5(32)
A
B
Kuva A Toholammin kunnanhallituksen lausunnosta 6.10.2014 ja B II ehdotuksen mukainen rajaus.
Vastine:
27.10.2014 antamaansa vastineeseen viitaten Keski-Pohjanmaan liitto toteaa
Toholammin kunnan alueen 849_703 Toholampi itäinen osalta maakuntakaavassa
tutkitun eri rajausvaihtoehtoja suhteessa läheiseen Lestijokilaakson valtakunnallisesti
arvokkaaseen maisema-alueeseen, viereiseen Kivinevan Natura-alueeseen sekä
hankesuunnitelmana etenevään Toholampi–Lestijärvi tuulivoimapuistohankkeeseen
huomioiden myös läheisten tuulivoima-alueiden yhteisvaikutukset.
Maakuntakaavan valmistelussa Keski-Pohjanmaan liitto on täydentänyt aikaisemmin
tehtyjä selvityksiä keskeisiltä osilta vastaamaan II kaavaehdotuksessa esitettyjä
tuulivoima-aluerajauksia. Tuulivoima-alueet maisemassa selvityksessä vaikutusten
arvioinnissa hyödynnettyjen näkyvyysanalyysien päivitys vastaamaan selvityksen
aikaisesta aluerajauksesta II kaavaehdotuksen mukaista aluerajausta osoittaa
merkittävää vähenemistä lähivaikutusalueen (0–6 km) näkyvyydelle altistuvissa
asutuksessa ja jokilaakson molemmille puolille sijoittuvien tuulivoima-alueiden
yhteisvaikutuksissa.
Maisemaselvitystä
täydentäneen
Tuulivoima-alueiden
maisemavaikutusten arvioinnin mukaan maisemalliset vaikutukset alueella ovat
merkittävyydeltään suuret, mutta eivätkä esimerkiksi arvokkaalla maisema-alueella
kuitenkaan vaikuta maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden
ominaispiirteiden tunnistettavuuteen tai säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi
eivätkä niin ollen nouse erittäin suureksi. Merkittävyydeltään suurille tuulivoimaalueille on annettu aluekohtainen suunnittelumääräys ohjaamaan yksityiskohtaisempaa
kaavoitusta. Ks. myös Museoviraston lausunto nro 7 s. 10.
Tehtyjen selvitysten perusteella Keski-Pohjanmaan liitto yhtyy kunnan hallituksen
näkemykseen siitä, että Toholammille voidaan sijoittaa tuulivoima-alueita
vaarantamatta Natura 2000 -alueen suojeluperusteita tai Lestijokilaakson arvokkaan
maisema-alueen olemassa oloa. Tuulivoima-alueiden ympäristöstä on kuitenkin
tunnistettu reunaehtoja, jotka tulee ottaa suunnittelussa huomioon.
ELY-keskuksen lausunnon nro 6 s. 3 ja viranomaisneuvottelussa 25.3.2015 käydyn
keskustelun perusteella Keski-Pohjanmaan liitto jakaa 849_703 Toholampi itäinen
alueen 849_703 Toholampi itäinen A ja 849_704 Toholampi itäinen B alueeksi.
Aluejaon myötä aluekohtaiset suunnittelumääräykset kohdistuvat alueille tarkemmin.
6(32)
Aluehallintoviranomaisten ja naapurimaakuntien lausunnot, 6 kpl
3.
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (saapunut 4.3.2015)
Lausunto:
Viranomaisyhteistyö
ELY-keskus on aikaisemmin ottanut kantaa vaihekaavan 4:n laadintaan 5.10.2012 ja
13.11.2014 pidetyissä viranomaisneuvotteluissa ja 28.9.2012 osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheesta sekä 12.6.2013 kaavan luonnosvaiheesta ja 9.10.2014
ehdotusvaiheesta antamissaan lausunnoissa. Lisäksi vaihekaavan laadintaan on
sisältynyt muuta viranomaisyhteistyötä. Viranomaisyhteistyö on ollut hyvin
järjestettyä.
Maakuntakaavehdotukseen on saatujen lausuntojen perusteella tehty korjauksia ja
korjattu ehdotus on laitettu uudelleen nähtäville ja siitä pyydetään nyt lausuntoa.
ELY-keskuksen aikaisempi lausunto maakuntakaavaehdotuksesta on pääosin
huomioitu. Muutamaan jäljempänä mainittavaan kohtaan ELY-keskus vielä kiinnittää
huomiota.
Luonnonsuojelu:
Maakuntakaavaehdotuksesta on jätetty pois Halsuan Järvineva 74_703 ja Akkainaho
74_705 sekä Kokkolan Hilli 272_701. Järvinevan katsottiin Natura-arviossa
merkittävimmin vaikuttavan metsäpeuran vasomiseen. ELY-keskus esitti Naturalausunnossaan joidenkin tuulivoima-alueiden poistamista metsäpeuran vuoksi. Myös
Kannisto 74_704, Honkakangas A (74_702) ja B (74_701) sekä Lestijärvi 2
(421_702) ja 3 (421_703) mainittiin lausunnossa, koska ne arvion mukaan voivat
vaikuttaa useiden vaatimien vasontaan.
Kanniston aluetta on aiempaan nähden kuitenkin jopa laajennettu. Aluetta on
laajennettu pohjoiseen niin, että ulottuu kielekkeenä Suutarin Iso-Pohjan
luonnonsuojelualueen (YSA103617) itäpuolelle. ELY-keskuksessa on vireillä
maanomistajan hakemus luonnonsuojelualueen laajentamiseksi METSO-kohteena itäkaakkoon jossa määräaikaiset ympäristötukisopimukset ovat umpeutumassa. YSAalueen koillispuolelle on lisäksi ehdolla soidensuojeluohjelman täydennyskohde.
Tämän
vuoksi
YSA-alueen
kaakkois-koillispuolinen
alue
ei
sovellu
tuulivoimapuistoalueeksi.
Toholampi itäinen 849_703 rajausta on muutettu niin, että ei enää ulotu Natura- eikä
YSAISSO-alueelle (Matoneva). Maakuntakaavan tuulivoimapuistoalue jakautuu
tämän vuoksi käytännössä kahteen erilliseen osa-alueeseen, joista eteläisempää ELYkeskus on aiemmin esittänyt poistettavaksi (maakotkan pesään vain 3,5 km).
Tuulivoima-alue on syytä rajata käsittämään vain pohjoisempi osa-alue.
ELY-keskus
esitti
aiemmassa
lausunnossaan
linnustoon
ja
luonnon
monimuotoisuuteen kohdistuvien heikentävien vaikutusten vuoksi erityisesti
tuulivoima-alueen Honkankangas B 74_701 poistamista maakuntakaavasta.
Tuulivoima-alue käsittää Ärmätinnevan sekä Hautanevan pohjoisosan (SSOtäydennyksen valmistelukohteita) ja rajautuu Lullonnevaan ja Ahvenlamminnevaan
(maakuntakaavan LUO-alueita). Natura-arvion mukaan Honkakangas B olisi myös
maakotkan kannalta riskialttein tuulivoima-alue. ELY-keskus katsoo, että
7(32)
Honkakangas B ei sovellu maakunnallisesti merkittäväksi tuulivoima-alueeksi ja
esittää sen poistamista kaavasta. Myös Honkakangas A 74_702 soveltuu huonosti
tuulivoima-alueeksi,
koska
sekin
käsittää
maakunnallisesti
merkittävän
linnustokohteen ja SSO-täydennyksen valmistelukohteen (Hautaneva). Tuulivoimaalue sijaitsee myös niiden kannalta riskialtteimmaksi todetulla Tynnyrisalon
maakotkareviirillä.
ELY-keskus piti aiemmassa lausunnossaan tärkeänä sääksen kannalta, että pesiin jää
riittävä suojavyöhyke, ja että tuulivoima-alueita ei sijoiteta pesien ja
ravinnonhakualueiden väliin. Lestijärven tuulivoima-alueiden Kalliolampi 421_704,
Lestijärvi 2 421_702 ja Lestijärvi 3 421_703 vaikutuksista katsottiin tarvittavan tältä
kannalta vielä lisäselvityksiä. ELY-keskus katsoi lausunnossaan, että tuulivoimaalueen osoittaminen näille alueille voi olla mahdollista, mikäli hankkeiden YVAarviointiselostus ja yhteysviranomaisen lausunto sitä tukevat.
Lestijärven tuulivoimapuiston (käsittää maakuntakaavan tuulivoima-alueet
Kalliolampi, Lestijärvi 2 ja Lestijärvi 3) YVA-selostuksessa todettiin, että sääksen
pesäpaikan ja Lestijärven (oletettu saalistusalue) väliin sijoittuu (Kalliolammen)
tuulivoima-alueella hankevaihtoehdoista riippuen useita tuulivoimaloita. Ne
muodostavat esteen lintujen vakiintuneiden saalistuslentojen alueelle ja aiheuttavat
sääksille riskin törmätä voimaloihin. Siivennevan reviirin kohdalla alle 2 km:n
etäisyydellä sijaitsevat tuulivoimalat lisäävät sääksien (etenkin nuorten lintujen) riskiä
törmätä tuulivoimaloihin. ELY-keskuksen lausunnossa YVA-selostuksesta pidetään
perusteltuna poistaa voimaloita vakiintuneilta saalistuslentoreiteiltä sekä
poistaa/siirtää voimalat, jotka sijoittuvat alle 2 km:n etäisyydelle pesäpaikasta. Lisäksi
pidettiin tarpeellisena sääksien saalistuslentoseurannan täydentämistä, jotta pesien ja
reviirien käytöstä saadaan parempi kuva, koska tähänastinen seuranta ei antanut
kokonaiskuvaa saalistuslennoista. Myös oletettujen saalistuspaikkojen seurannan
pienpoikasaikana katsottiin olevan paikallaan saalistusalueiden varmistamiseksi.
Maakuntakaavaan sisältyvän Kalliolammen alueen 421_704 suunnittelumääräyksen
toteutumiseen osayleiskaavoituksen laadinnan yhteydessä on kiinnitettävä erityistä
huomiota.
ELY-keskus on erikseen antanut lausuntonsa Natura-arvioinnin täydennyksestä, mikä
tulee huomioida maakuntakaavan käsittelyssä.
Maakuntakaavan tulkinta
ELY-keskus pitää edelleen tärkeänä, että maakuntakaavan ohjausvaikutuksesta tai sen
tulkinnasta alempiasteiseen kaavoitukseen ei tule kaavakartalla esittää ohjeita tai
tavoitteita. Maankäyttö- ja rakennuslain 18§:n mukaisesti ELY-keskus edistää ja ohjaa
kuntien alueidenkäytön suunnittelua ja myös valvoo valtakunnallisten
alueidenkäyttötavoitteiden huomioimista kaavoituksessa, rakentamisessa ja muussa
alueiden käytössä. Tähän tehtävään liittyen ELY-keskuksen tulee tehdä tulkinta
yksityiskohtaisempien kaavojen maakuntakaavan mukaisuudesta myös tuulivoiman
sijoittumisen osalta. Vastaavasti ELY-keskuksen on ohjattava ja valvottava myös sitä,
miten valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille sijoittuvat
hankkeet huomioivat maisema-arvot.
Vastine:
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen esittämät näkökohdat sekä 4.3.2015 päivätty
lausunto Natura-arvioinnin täydennyksestä on otettu huomioon maakuntakaavan
8(32)
käsittelyssä. Keski-Pohjanmaan liitto toteaa, että maakuntakaavavalmistelu on
perustunut käytettävissä olevaan aineistoon. Maakunnan liitolla ei ole ollut käytössä
tietoa soidensuojeluohjelman täydennyksen valmistelukohteista eikä ko. kohteiden
aluerajauksia ole määritelty, joten niitä ei ole voitu huomioida suunnittelussa.
Viranomaisneuvottelussa 25.3.2015 käydyn keskustelun ja jatkoselvitysten perusteella
ELY-keskuksen lausuntoihin perustuvina muutoksina maakuntakaavan ehdotukseen
alue 74_704 Kannisto rajausta supistetaan (ks. vastine lausuntoon nro 1 Halsua s. 3) ja
alue 849_703 Toholampi itäinen jaetaan A ja B alueisiin (ks. vastine lausuntoon nro 2
Toholampi s. 5). Tuulivoima-alueiden suunnittelua ohjaavista aluekohtaisista
suunnittelumääräyksistä on määräystä: ”Tuulivoima-alueiden… …tarkemmassa
suunnittelussa tulee turvata riittävä etäisyys metsäpeurojen vasomisalueisiin”
tarkennettu koskemaan myös alueita 421_701 Salmijärvi sekä 849_703 Toholampi
itäinen A. Uutena aluekohtaisena suunnittelumääräyksenä lisättiin ”Tuulivoimaalueiden 74_701, 74_702, 74_704, 421_702 ja 421_703 tarkemmassa suunnittelussa
tulee turvata läheisten maakotkan reviirien säilyminen”.
ELY-keskuksen lausunnossa esittämä 849_703 Toholampi itäinen alueen 3,5 km
etäisyys maakotkan pesään on virheellinen etäisyyden lähimpään pesään tuulivoimaalueen maakuntakaavassa esitetystä aluerajauksesta ollessa yli 7 km. Lestijoen
yläjuoksu ja Paukaneva FI1001005 Natura-alueen suojeluperustaksi tultaneen
lisäämään metsäpeura, joten kyseisen alueen läheisyydessä sijaitsevat 849_703
Toholampi itäinen A ja 421_701 Salmijärvi sisällytettiin metsäpeuran vasomisalueita
koskevaan aluekohtaiseen suunnittelumääräykseen.
ELY-keskus on Natura-arviointia (12.11.2014) ja sen täydennystä (4.3.2015)
koskevissa lausunnoissaan kritisoinut arvioinnissa käytettyä reviirikohtaista riskirajaa
törmäysvaikutuksille (0,2 törmäystä/vuosi) sen mahdollistaessa ajoittaisen pesinnän
estymisen ja sitä kautta poikastuoton menetyksen. Kuitenkin toistamiseen nähtävillä
olleen ehdotuksen mukaisilla tuulivoima-alueilla riski on suurimmillaankin 0,08–0,06
ja yksittäiseen maakotkareviiriin kohdistuva riski enimmillään 0,12. Suurimman
yksittäisen maakotkareviiriin kohdistuvaa riskiä edelleen pienentää alueen 74_704
Kannisto rajauksen supistaminen. Korkeimman riskin reviirin ympärillä oleviin
tuulivoima-alueisiin
lisättiin
aluekohtainen
suunnittelumääräys
läheisten
maakotkareviirien säilymisen turvaamiseksi.
ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti johtoajatus poistetaan kaavakartalta.
4.
Etelä-Pohjanmaan liitto (saapunut 20.2.2015)
Lausunto:
Etelä-Pohjanmaan liitto toteaa lausuntonaan seuraavaa. Kaavaehdotus ja siihen
liittyvät selvitykset on laadittu kattavasti ja asiantuntevasti. Täydennettyjen selvitysten
tulokset sekä kaavaehdotuksesta saatu palaute on huomioitu hyvin kaavaratkaisussa.
Kaavaselostuksessa on tunnistettu ja huomioitu riittävällä tavalla vaikutukset EteläPohjanmaan osalta. Osa laadituista selvityksistä on myös tehty yhteistyössä
molempien maakuntien osalta. Etelä-Pohjanmaan liitto näkee vastaavan menettelyn
hyväksi toimintatavaksi myös jatkossa, mikäli käsiteltävät teemat ja aikataulut sen
mahdollistavat.
9(32)
Etelä-Pohjanmaan liitto kiittää avoimesta ja kiinteästä vuorovaikutuksesta
kaavaprosessin aikana. Etelä-Pohjanmaan liitolla ei ole kaavaehdotuksesta muuta
lausuttavaa.
Vastine:
Lausunto merkitään tiedoksi.
5.
Liikennevirasto (saapunut 16.2.2015)
Lausunto:
Liikennevirasto viittaa kaavaehdotuksesta aiemmin 1.10.2014 antamaansa lausuntoon.
Liikennevirasto esitti sanotussa lausunnossa muutettavaksi tuulivoimaloiden alueiden
(tv) suunnittelumääräystä siten, että tuulivoimaloiden alueiden suunnittelussa otetaan
huomioon myös vaikutukset liikenneväyliin ja liikennejärjestelyihin ja ehkäistään
merkittävien haitallisten vaikutusten muodostuminen. Liikennevirasto esitti myös
muutoksia Kokkolaan satamaan johtavan väylän takia en-1- ja tv-kaavamerkintöihin.
Nämä kysymykset on muutetussa vaihemaakuntakaavaehdotuksessa ratkaistu
Liikennevirastoa tyydyttävällä tavalla.
Liikennevirasto kiinnittää vielä vastaisen varalle Keski-Pohjanmaan liiton sekä
maakuntakaavan perusteella tapahtuvan suunnittelun toimijoiden huomiota seuraaviin
seikkoihin, joihin Keski-Pohjanmaan liiton vastineissa on annettu Liikennevirastoa
tyydyttävä vastaus:
Kokkolan satamaan johtavan vesiväylän kehittäminen ja ylläpito ei saa vaarantua
maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaan maisema-aluemerkinnän takia.
Tuulivoimaloiden ja maantien välinen riittävä etäisyys on varmistettava tarkemmassa
suunnittelussa
Liikenneviraston
tuulivoimalaohjeen
mukaisesti,
johon
kaavaselostuksen luvussa 8.4.4 (vaikutukset liikenteeseen) viitataan.
Eräiden aiemmassa lausunnossa mainittujen tuulivoimaloiden alueiden tarkempaa
suunnittelua varten tarvitaan tarkempia liikenteellisiä selvityksiä ja tarkempaa
suunnittelua niiden toteutettavuuden varmistamiseksi.
Vastine:
Lausunto merkitään tiedoksi. Keski-Pohjanmaan liitto toteaa, että Akkainaho
tuulivoima-alue Halsualla, jonka Liikennevirasto totesi 1.10.2014 antamassaan
lausunnossa puuttuneen tuulivoima-alueille tehdystä erikoiskuljetusselvityksestä, on
Halsuan kunnan esityksestä poistettu II kaavaehdotuksen tuulivoima-alueista. Muiden
tuulivoima-alueiden osalta Liikenneviraston esittämät huomiot tulevat ilmi
kohdekuvauskorteissa.
6.
Metsähallitus (saapunut 26.2.2015)
Lausunto:
Metsähallitus suhtautuu myönteisesti tuulivoimarakentamiseen ja pyrkii edistämään
tuulivoimatuotannon
edellytyksiä
sille
soveltuvilla
valtion
mailla.
Tuulivoimatuotannolle soveltuvat alueet perustuvat monipuolisiin selvityksiin, joissa
on pääosin otettu hyvin huomioon luonnon kannalta arvokkaimmat alueet. Selvityksiä
on täydennetty kaavaprosessin aikana mm. Natura-arvioinnin osalta. Kaava-aineiston
mukaan tuulivoima-alueiden kokonaismitoitus on suunniteltu siten, ettei merkittäviä
vaikutuksia muodostuisi tarkasteltuihin maisema-alueisiin ja luontoarvoihin, kuten
maakunnan maakotka- ja metsäpeurakantaan.
10(32)
Metsähallituksen pyrkimyksenä on varmistaa maakuntakaavoituksen yhteensopivuus
maakunnan valtion maiden ekologisten arvojen kanssa sekä vastuullaan olevien
uhanalaisten lajien kantojen suotuisa kehitys kaavan voimassaoloaikana. Metsähallitus
on vastuussa valtion mailla sijaitsevien Natura-alueiden suotuisan suojelutilan
säilyttämisestä. Metsähallituksella on myös erityisvastuu maakotkapopulaation
turvaamisessa. Lisäksi Metsähallituksen on osaltaan varmistettava, että
maakunnallinen
maankäytön
suunnittelu
ja
toteutus
kokonaisuutena
tuulivoimarakentamisen ohella on mahdollista ekologisten rajojen asettamissa
puitteissa. Erityisesti maakotkan ja metsäpeuran osalta Metsähallitus toteaa
kaavaehdotuksesta seuraavaa:
Kaavaehdotuksessa esitetty tuulivoimarakentamisen kokonaisvolyymi perustuu Keskija Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavojen Natura-arvioissa (Tikkanen ja Tuohimaa
2014 a ja b) arvioon, jonka mukaan maakotkakannat kääntyisivät laskuun noin 0,5–1
yksilön lisäkuolleisuudella vuodessa kymmentä paria kohden. Metsähallitus
muistuttaa, että lajiston ja luontotyyppien suotuisan suojelutason tarkastelu tulee tehdä
Natura-aluekohtaisesti hankkeiden tarkemmassa suunnittelussa. Käytännössä tämä
tarkoittaa, että tuulivoimarakentamisesta aiheutunut Natura-alueella pesivän
yksittäisenkin maakotkan kuolema rikkoisi kyseisen alueen suojeluperusteita. Tilanne
ei ole vastaavalla tavalla kriittinen runsaslukuisempien lajien osalta.
Kaavaehdotuksesta on tehty Natura-arviointi, jonka täydennettyyn versioon (Tikkanen
ja Tuohimaa 2015) päivitetty kaavaehdotuksen ympäristövaikutusten huomioiminen
osaltaan perustuu. Natura-arviossa esitetty maakotkalle ja metsäpeuralle aiheutuvien
merkittävästi haitallisten vaikutusten välttäminen on kuitenkin, maakunnan
maankäytön suunnittelun kokonaistilanne huomioon ottaen, erittäin vaativaa.
Kokonaisvolyymiltään suuri, maantieteellisesti laaja kaavoitusratkaisu nostaa
luontoarvoihin kohdistuvat riskit hyvin lähelle merkittävän haitan rajaa, ja kuten
kaavaselostuksessa mainitaankin, tuulivoimarakentamisen laajoja vaikutuksia
esimerkiksi metsäpeuran ja maakotkan kantoihin ei voida etukäteen tarkasti tietää
Ekologisen riskitason alentaminen jätetään kaavaehdotuksessa monilta osin
jatkokaavoituksen ja tuulivoimarakentamisen suunnitteluprosessien varaan. Valtaosa
tuulivoimarakentamisen ekologisista riskeistä on, voimala-alueiden sijainnin ohella,
seurausta rakentamisen volyymistä. Jatkokaavoituksessa sekä tuulivoimahankkeiden
toteutuksen yhteydessä on mahdollista huomioida tuulivoimaloiden sijoitteluun ja
toteutuksen yksityiskohtiin liittyviä tekijöitä ja seurantojen kautta tuottaa tarkentavaa
tietoa arvioiduista ekologisista riskeistä. Maakotkan törmäysriskien hallinta edellyttää
Metsähallituksen näkemyksen mukaan sitä, että riskien hallinnan konkreettiset keinot
esitetään jo maakuntakaavatasolla. Kokonaisekologisia riskejä voidaan hallita
hanketasolla, jos jo maakuntakaavatasolla esitetään riittävän yksityiskohtainen
suunnitelma jatkototeutuksen konkreettisista keinoista (tekninen toteutus,
seurantamenetelmät jne.). Maakotkan kannalta erityisen tärkeää olisi seurata
törmäyskuolleisuutta ja saalistusalueiden laajuutta maankäytön muuttaessa maakotkan
reviirikäyttäytymistä.
Edellä esitettyyn viitaten Metsähallitus toteaa seuraavaa:
Metsähallitus ehdottaa, että tuulivoimapuistojen yleisissä suunnittelumääräyksissä
kuvattaisiin, miten mahdollisiin ekologisiin riskeihin tullaan varautumaan
11(32)
prosessitasolla. Prosessin kuvauksesta tulisi käydä ilmi 1) ympäristö- ja
luontovaikutusten seurantamenetelmät, 2) seurantatulosten kriittiset raja-arvot, joiden
jälkeen ryhdytään konkreettisiin toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten
minimoimiseksi sekä 3) esimerkinomainen valikoima näistä konkreettisista
toimenpiteistä. Seurannan tulisi huomioida riskit sekä Natura-aluetasolla että
maakunnallisesti. Metsähallituksen ylempänä mainittujen vastuualueiden kannalta
olennaisinta olisi pystyä seuraamaan linnustovaikutuksia ja erikseen erityisesti maa- ja
merikotkan esiintymistä sekä metsäpeurakantaa. Natura-alueiden maaperään,
vesistöön ja kasvillisuuteen kohdistuvat vaikutukset on mahdollista huomioida
erikseen jatkokaavoitusvaiheessa. Seurantatuloksista johdettavissa olevat konkreettiset
toimet tiedostamalla on myös mahdollista välttää turhaa seurantaa (”seurantaa
seurannan vuoksi”) ja keskittää resurssit tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.
Vastine:
Metsähallitus nostaa lausunnossaan esille hyvin tuulivoimarakentamisen riskejä
luonnolle. Suunnittelumääräykseksi esitettyä riskeihin prosessitasolla varautumista
voidaan tutkia kaavaselostukseen. Suunnittelumääräysten tulee maakuntakaavassa
ohjata alempiasteista suunnittelua yleisellä tasolla. Metsähallituksen kuvaamaa
prosessin kuvausta ei voida antaa suoraan suunnittelumääräyksenä, koska kaavan
luonteesta johtuen maakuntakaavaa koskevissa selvityksissä ei tule esille aluekohtaisia
erityisominaisuuksia riittävällä tarkkuudella konkreettisien raja-arvojen tai ympäristöja luontovaikutusten toimenpiteiden määrittelemiseksi.
7.
Museovirasto (saapunut 20.2.2015)
Lausunto:
Museovirasto arvostaa sitä, että 4.vaihekaavan toisesta ehdotuksesta on poistettu tvalue 272_701 Kokkolasta ja tv-alueet 74_703 sekä 74_705 Halsualta. Koska tv-alueen
849-703 supistaminen on suhteellisen pieni, on sitä tärkeämpää noudattaa
yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa suunnittelumääräystä: “Tuulivoima-alueiden
849-701 ja 849-703 suunnittelussa on varmistettava maisema-arvojen säilyminen
Lestijokilaakson valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella.”
Vaihekaavan 4 suhdetta arkeologiseen kulttuuriperintöön on täsmennetty kahdella
tavalla. Kaavan otsikko, joka oli “Mannertuulivoima, maisema ja kulttuurihistoria” on
muutettu muotoon “Mannertuulivoima, maisema ja kulttuuriympäristö (pois lukien
arkeologinen
kulttuuriperintö)”,
koska
kaavavalmistelussa
arkeologista
kulttuuriperintöä koskevaa tietoa ei ole päivitetty. Selostukseen on ainoastaan lisätty
ajantasainen (1/2015) kartta Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin kirjatuista
tunnetuista muinaisjäännöksistä.
Menettelyyn ei ole sinänsä huomauttamista vaikka se ei hyvältä tunnukaan.
Museovirasto on pahoillaan siitä, ettei arkeologista kulttuuriperintöä ole integroitu
ajantasaisesti maakunnan kulttuuriympäristön kokonaisuuteen. Keski-Pohjanmaalle
ominaisimman ja merkittävimmän arkeologisen kulttuuriperinnön määrittely on
tekemättä ja jatkossa siihen kannattaa kiinnittää enemmän huomiota.
Vastine:
Keski-Pohjanmaan liitto toteaa 27.10.2014 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskukselle antamaansa vastineeseen viitaten, että rakennettua
kulttuuriympäristöä ja maisema-alueita on tarkoitus tarkastella päivitettävien
maakunnallisten selvitysten kautta maakuntakaavassa lähivuosina. Samalla tullaan
huomioimaan nyt valmistelussa oleva valtakunnallisten maisema-alueiden
inventoinnin mukainen tuleva valtioneuvoston päätös sekä ajantasaistamaan
12(32)
maakuntakaava muinaisjäännösrekisterin mukaisten muinaismuistokohteiden osalta.
Samassa yhteydessä Keski-Pohjanmaan liitto jatkaa mielellään Museoviraston kanssa
keskustelua Keski-Pohjanmaan ominaisimman ja merkittävimmän arkeologisen
kulttuuriperinnön määrittelyn mahdollisuuksista.
8.
Pohjanmaan liitto (saapunut 13.2.2015)
Tiedoksianto: Pohjanmaan liitto ei anna uutta lausuntoa kaavaehdotuksen päivityksen myötä.
Vastine:
Merkitään tiedoksi.
9.
Pohjois-Pohjanmaan liitto (saapunut 20.2.2015)
Lausunto:
Pohjois-Pohjanmaan liitto on antanut 13.10.2014 lausunnon Keski-Pohjanmaan 4.
vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta, jossa käsitellään manneralueen tuulivoimaa ja
arvokkaiden kulttuuriympäristöjen päivityksiä. Lausunnossa todettiin, että kaavan
tuulivoima-alueiden ratkaisut ovat linjassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan
kanssa ja maakuntarajalle sijoittuvien alueiden Pohjois-Pohjanmaalle suuntautuvat
vaikutukset ovat vähäisiä.
Vaihemaakuntakaavan ehdotusta on saadun palautteen ja 13.11.2014 käydyn
viranomaisneuvottelun perusteella tarkistettu tuulivoima-alueiden osalta ja
kaavaselostusta ja Natura-arviointia on täydennetty, minkä vuoksi ehdotus on
uudelleen nähtävillä. Pohjois-Pohjanmaan rajalle sijoittuvan Toholammin itäisen
tuulivoima-alueen rajausta on supistettu. Muut muutokset eivät koske PohjoisPohjanmaan aluetta, joten liitolla ei ole kaavaehdotuksesta huomautettavaa.
Vastine:
Lausunto merkitään tiedoksi.
13(32)
Muiden viranomaisten ja yhteisöjen lausunnot, 2 kpl
10.
Fingrid Oyj (saapunut 23.2.2015)
Lausunto:
Fingridillä ei ole lausuttavaa laaditusta kaavaehdotuksesta.
Vastine:
Lausunto merkitään tiedoksi.
11.
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry (saapunut 18.2.2015)
Lausunto:
Taustaa: Keski-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavasta jätettiin lausunto 2.10.2014
jossa toimme esiin näkemyksiämme ja puutteita kaavaan liittyen.
Alueen ainutlaatuinen luonto muodostuu pääosin jokilaaksojen alueista ja jokien
alajuoksusta suistoineen. Lisäksi laajat metsä- ja suoalueet ja muutamat merkittävät
järvet ovat alueen tärkeimmät luontoelementit. Keski-Pohjanmaa on monin paikoin
hyvin harvaan asuttua seutua, joka korostaa alueen merkitystä luontoalueena. Iso osa
maakunnan alueesta onkin harvaan asuttua metsien ja soiden vaihtelemaa
maanselkäaluetta.
Kaavoituksesta: Maisemavaikutukset ovat merkittäviä, mikäli ne kohdistuvat
arvokkaiksi tai herkiksi luokiteltuihin alueisiin kuten valtakunnallisesti tai
maisemallisesti arvokkaisiin kulttuurimaisema‐alueisiin tai luonnonsuojelualueisiin
kuten suojeltuihin avosoihin.
Lestijokilaakso- ja Lestijärvi ovat valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti
arvokkaita maisema-alueita, mutta silti niiden lähialueelle on kaavoitettu lukuisa
määrä tuulivoimaa.
Tuulivoimasta: Tulee asettaa harkittavaksi useiden tuulivoimaan esitettyjen alueiden
poistamista, koska niillä on osoitettavissa jo heti luontovaikutuksia sekä
maisemahaittaa niin merkittävässä määrin, että niiden jatkosuunnittelu ei ole luonnon,
ympäristön ja asutuksen kannalta kaavatyön hengen mukaista. Hyvin monet
hankealueet aiheuttaisivat toteutuessaan voimakasta maisemahaittaa, heikentäisi
asumisviihtyvyyttä ja meluhaittaa sekä erityisesti heikentäisi alueen luonto-olosuhteita
sekä matkailullisia toimintaedellytyksiä.
Poistettavina alueina voidaan heti pitää hankkeita TV 421_702, 703, 704, jotka
sijoittuvat Lestijärven (421_141) ympärille. Lisäksi hanke 421_701 ja 849_703
haittaavat voimakkasti alueen luontoa sekä maisemaa. Valtakunnallista maisemaaluetta 849_140 häiritsee tuulivoimahankkeet 841_701 ja 702.
Muilta osin uudistamme jo aiemmin lausutut asiat ja edellytämme, että
maakuntakaava tuulivoiman osalta tulee laatia luontoa, maisemaa ja asutusta (ml.
vapaa-ajanasutus ja matkailu) kestävälle pohjalle, niin ettei yksityistä etua ajava
energiantuotanto jyrää alueen arvojen ylitse.
Vastine:
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin esittämät huomiot Keski-Pohjanmaan
4. vaihemaakuntakaavasta kohdistuvat Lestijokilaaksossa ja Lestijärven ympäristössä
sijaitseviin
tuulivoima-alueisiin,
joissa
kaikissa
on
meneillään
14(32)
maakuntakaavaprosessin ohella hankesuunnittelu ja siinä prosessissa
yksityiskohtaisempi kaava valmisteilla. Katso myös yleisvastine s. 1–2.
myös
4. vaihemaakuntakaavaan liittyvissä selvityksissä on käsitelty lausunnossa esiin
nostettuja
tuulivoimarakentamisen
maisemavaikutuksia,
jotka
kohdistuvat
valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaille kulttuurimaisema-alueille ja
suojeltuihin avosoihin. Maakuntakaavaan esitettävien tuulivoima-alueiden osalta on
tutkittu myös luontovaikutuksia ja vaikutuksia asutukseen. Keski-Pohjanmaan liitto
näkee, että tehtyjen selvitysten perusteella kaavaehdotuksessa esitettyjen tuulivoimaalueiden toteutuminen on Lestijokilaaksoon ja Lestijärven ympäristöön mahdollista
ympäristöstä tunnistetut reunaehdot huomioiden.
15(32)
Yksityishenkilöiden ja -tahojen muistutukset, 3 kpl
12.
Yksityishenkilön A:n plsta asianajaja Sakari Niemelä, Asianajotoimisto
Ympäristölaki Oy (saapunut 17.2.2015)
Muistutus:
1 Yleistä
Nähtävillä olevassa Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaavaa koskevassa
ehdotuksessa ei ole otettu huomioon aiemmassa muistutuksessani esittämiä
näkökohtia, joihin vetoan edelleen sellaisinaan myös tässä muistutuksessa. Nähtävillä
olevassa Keski-Pohjanmaan liiton (jälj. Liitto) 27.10.2014 päivätyssä lausuntojen ja
muistutusten ja vastineiden tiivistelmässä (jälj. vastine) esitetään sinänsä muistutusten
keskeinen sisältö pääosin, mutta niiden sisällöllinen kommentointi jää vastineissa
varsin pintapuoliseksi. Tässä muistutuksessa käsitellään vastineessa esitettyjä
näkökohtia vastineessa omaksutussa asiajärjestyksessä. Vastineiden keskeinen sisältö
tiivistyy viittauksiin maakuntakaavoituksen yleispiirteisyydestä, jolla pyritään
perustelemaan, tosin ilmeisen virheellisellä tavalla, kaavalta edellytettyjen selvitysten
(MRL 9 §) puutteellisuutta.
2 Maakuntakaavan ohjausvaikutuksesta
Maakuntakaava ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta ja viranomaisten on
suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden
toteuttamisesta otettava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja
katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista (MRL 32 §).
Maakuntakaavassa osoitettujen tuulivoima-alueiden laajuutta ja sijaintia voidaan
yksityiskohtaisessa kaavassa muuttaa vain edellyttäen, että maakuntakaavan keskeiset
ratkaisut ja tavoitteet eivät vaarannu. Tällöin yksityiskohtaisessa kaavoituksessa ei
voida aluevarauksin poiketa maakuntakaavoituksessa erityisesti tutkitusta
sijaintipaikasta (ks. esim. Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, ympäristöministeriö, s.
19).
Maakuntakaavoituksen yleispiirteisyydestä huolimatta maakuntakaavoituksessa
määritetään seudullisesti merkittävien tuulivoima-alueiden mahdolliset sijoituspaikat.
Kun tuulivoimaloiden vaikutusten perusteella määräytyvät puskurivyöhykkeet muuhun
maankäyttöön nähden jäävät riittämättömäksi, maakuntakaava sitoo tosiasiallisesti
tulevaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta, jossa tuota virhettä ei voida enää korjata
maakuntakaavan ohjausvaikutuksesta luopumatta. Riittävien puskurivyöhykkeiden
merkitystä korostaa myös maakuntakaavan tavoiteltu 20 vuoden aikajänne, mikä
edellyttää riittävien alueiden varaamista erilaisten maankäyttömuotojen myöhemmälle
yhteensovittamiselle. Aluetarpeisiin vaikuttaa osaltaan myös kehitys kohti suurempia
ja laajavaikutteisimpia tuulivoimaloita.
Toisin kuin vastineen sivuilla 59-60 todetaan, nyt tarkasteltava maakuntakaavaehdotus
ei varmista yksityiskohtaisemmalle kaavoitukselle tavoiteltua suunnitteluvaraa ja
kaava on siten omiaan aiheuttamaan vaikutusalueen muille käyttömuodoille
merkittäviä
käyttörajoituksia.
Vastineessa
korostetaan
toistuvasti,
että
maakuntakaavan perusteella tuulivoimaloita ei rakenneta eikä niiden sijaintia tai
lukumäärää määritellä. Tuulivoima-alueita koskevat merkinnät osoittavat kuitenkin
alueen, jolle tuulivoimarakentaminen ohjataan. Kun näiden alueiden suojaetäisyys
muusta maankäytöstä muodostuu mm. terveysviranomaisten suosittamia etäisyyksiä
olennaisesti vähäisemmiksi (ks. mm. lausunnot STM/2593/2013 ja STM/2592/2013),
16(32)
em. merkinnät ovat omiaan johtamaan maakuntakaavan ohjausvaikutus huomioon
ottaen laajoihin alueiden käytön rajoituksiin.
Melu- ja maisemavaikutusten sekä ympäristöä pirstovan vaikutuksen johdosta
tuulivoima-alueet vaikuttavat olennaisella tavalla ympäröiviin luonnon olosuhteisiin.
Näin ollen maakuntakaavaan merkityt tuulivoima-alueet ohjaavat ja rajoittavat
tosiasiallisesti muuta maankäyttöä, kuten haja-asutuksen tulevaa sijoittumista ja
alueiden retkeily-, metsästys-, luontomatkailu- ym. käyttöä laajalti myös itse
tuulivoima-alueiden ulkopuolella. Edellä todetuin perustein katson, että vastineessa
esitetty näkemys, jonka mukaan maakuntakaava ei rajoita muuta maankäyttöä on
virheellinen.
Vastine:
Vastineena edellä esitettyyn tulkintaan maakuntakaavan ohjausvaikutuksesta
viittaamme yleisvastineeseen s. 1–2. Osa-aluemerkintänä tuulivoimaloiden alue
mahdollistaa muun päällekkäisen aluevarausmerkinnän maakuntakaavassa silloin, kun
päällekkäisten merkintöjen tavoitteet eivät ole keskenään ristiriitaisia. Mikäli
esimerkiksi asutus laajentuisi nyt maakuntakaavassa tutkituille tuulivoima-alueille tai
niiden läheisyyteen ennen tuulivoima-alueen etenemistä rakentamista ohjaavaksi
osayleis- tai asemakaavaksi, tulisi yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa
maakuntakaavan valmistelusta muuttunut tilanne otettavaksi huomioon osana kaavaja vaikutustenarviointiprosesseja, jolloin mm. melumallinnusten kautta jouduttaisiin
toteamaan maakuntakaavan erityisominaisuutta kuvaava merkintä tarkentuvien
tietojen osalta mahdottomaksi toteuttaa. Maakuntakaava ohjaa vahvistuttuaan
yksityiskohtaisempaa suunnittelua, mutta ei rajoita maankäyttöä tuulivoimaloiden alue
merkintöjen osalta ennen yksityiskohtaisemman suunnittelun etenemistä.
Muistutus:
3 Selvitystarpeista
MRL 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin.
Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen
ympäristövaikutukset ja ne on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan
arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Edellä todetuista syistä on välttämätöntä, että
kaavan vaikutukset ennakoidaan ajoissa riittävällä tavalla, jotta maakuntakaava ei
johda sovittamattomiin ristiriitoihin yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa.
Kuten jo aiemmassa muistutuksessani on todettu, maakuntakaavan tulee
yleispiirteisyydestään huolimatta perustua riittäviin selvityksiin voidakseen ohjata
yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Maakuntakaavan yleispiirteisyys koskee vain
kaavassa osoitetun maankäytön esittämistarkkuutta, josta siitäkin tehdään
kohdesuojelussa tai muussa kohdekohtaisessa maankäytössä poikkeuksia. Sen sijaan
maakuntakaavan perustana olevat selvitykset eivät saa olla yleispiirteisiä ja
yleisluontoisia, vaan niiltä edellytetään paikkansapitävyyttä ja riittävää tarkkuutta (ks.
esim. teos Maankäyttö- ja rakennuslaki, Hallberg ym. 2006, s. 128-132). Liitto ei ole
kuitenkaan kommentoinut em. näkökohtia, vaan katsonut voivansa edelleenkin
perustella selvitysten puutteellisuutta kaavan yleispiirteisyyteen vedoten. Olennaista
on kuitenkin huomata, että nimenomaan maakuntakaava tarjoaa luontevan
tarkastelutason
nimenomaan
eri
tuulivoima-alueiden
yhteisvaikutusten
hahmottamiseen ja sääntelemiseen. Vastineessa ei kuitenkaan ole kommentoitu
lainkaan edellä mainittua periaatetta. Maakuntakaavaehdotusta koskevien selvitysten
puutteellisuudelle ei ole näin ollen annettu merkitystä MRL 9 §:n edellyttämällä
tavalla.
17(32)
Useat lausunnonantajat ovatkin kommentoineet selvitysten puutteellisuutta oman
vastuualueensa osalta, mihin viitataan tarkemmin jäljempänä.
Vastine:
Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaavan selvitykset eivät ole yleispiirteisiä ja
yleisluontoisia. Se perustuu kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun
ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Tuulivoimarakentamisen osalta
keskeistä on ollut muun muassa selvittää seudullisesti merkittävän tuulivoiman
kokoluokka sekä tutkitun kaavaratkaisun vaikutuksia linnustoon ja maisemaan.
Linnustoselvityksessä lähtötietona on käytetty valtakunnallisen aineiston ohella
paikallisten
lintutieteellisten
yhdistysten
keräämiä
lajistotietokantoja
ja
maisemavaikutusten arvioinnissa on esimerkiksi tuotettu näkyvyysanalyyseja eri
suunnitteluvaiheissa tarkastelluille tuulivoima-alueille ja tarkasteltu tuloksia suhteessa
väestön sijaintitietoihin, maisema- ja kulttuuriympäristökohteisiin sekä luonnon
erityispiirteisiin.
Keski-Pohjanmaan liitto ei ole perustellut selvitysten puutteellisuutta kaavan
yleispiirteisyyteen vedoten, eikä maakuntakaavan yleispiirteisyys oikeuta selvitysten
yleisluontoisuuteen. Selvitysten laajuutta, yksityiskohtaisuutta ja kohdentumista
arvioitaessa on kuitenkin tiedostettu maakuntakaavan sisältövaatimukset eikä tehty
selvityspohja riitä kaikkien rakentamista ohjaavien kysymysten ratkaisemiseen.
Maakuntakaavan selvitykset on tehty sille tarkoituksenmukaisella tietopohjalla
pääasiallisesti olemassa olevaa tietoa yhdistelemällä, kartta- ja paikkatietotarkasteluin.
Esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeistä kohteista, jotka
sijoittuvat osa-aluemerkintä tuulivoimaloiden alueen sisälle tai sen välittömään
läheisyyteen, on tehty maastokäyntejä tietopohjan täydentämiseksi. Maakuntakaavassa
on tehtyjen selvitysten osalta tarkasteltu eri tuulivoima-alueiden yhteisvaikutuksia ja
tarkastelu on vaikuttanut niin luonto- kuin maisemakysymysten osalta ehdotuksena
nähtävillä olleen kokonaisuuden muodostumiseen kaavaselostuksessa esitetyllä
tavalla.
Muistutus:
4 Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT)
Aiemmassa muistutuksessani todettiin kaavaluonnoksen osalta, että siinä ei otettu
huomioon riittävällä tavalla kaavan vaikutuksia suunnittelualueen ominaispiirteisiin ja
varsinkaan ekologisesti ja virkistyskäytön kannalta merkittävien ja yhtenäisten
alueiden ja hiljaisten alueiden suojelutavoitteisiin. Nämä puutteet eivät ole
korjaantuneet myöskään kaavaehdotuksessa. Valitut tuulivoima-alueet sijoittuisivat
edelleen keskeisesti luonnon moninaiskäyttöön soveltuville laajoille metsäisille
alueille ja niiden korkeimpiin paikkoihin. Ehdotetut tuulivoima-alueet liikenne- ja
sähkönsiirtoyhteyksineen
pirstoisivat
väistämättä
ainutlaatuisen
erämaakokonaisuuden. Tämän ekologisen kokonaisuuden ja useiden suojeltavien
lajien elinpiirien vakavaa pirstoutumista ei ehdotetuilla suojavyöhykkeillä voida estää.
Tältäkin osin vastineessa tyydytään vain toteamaan selvityksissä olevan hyvin paljon
epävarmuustekijöitä, joiden katsotaan selittyvän suunnittelun yleispiirteisyydellä.
Selvää kuitenkin on, että juuri kaavan tuulivoimatavoitteesta johtuen esitettyjen
tuulivoima-alueiden määrä ja mitoitus johtavat väistämättä alueelliseen
pirstoutumiseen ja laajoihin vaikutusalueisiin VAT -tavoitteiden vastaisesti. Kuten
myös Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) lausunnosta (ks. vastine s. 29)
ilmenee, tuotantoalueiden elinympäristövaikutus on paljon suurempi kuin
18(32)
tuotantoalueden osuus maakunnan pinta-alasta, joka sekin tässä tapauksessa on jopa
lähes 5 %.
Keski-Pohjanmaan tuulivoimatuotanto tulisi heikentämään VAT -tavoitteiden
vastaisesti erämaa-alueiden yhtenäisyyttä ja luonnonarvoja ja siten vaikuttamaan myös
luonnon virkistyskäyttöön, mm. ulkoiluun, retkeilyyn, metsästykseen, marjastukseen
sienestykseen jne. voimakkaasti, mihin myös RKTL on kiittänyt huomiota
lausunnossaan.
Vastine:
VAT:n tarkoittamia hiljaisia alueita Keski-Pohjanmaalla ei ole, koska niitä ei
maakuntakaavan aikaisemmissa vaiheissa ole selvitetty. Ekologisien yhteyksien
säilyminen, virkistyskäyttö ja ”hiljaiset alueet” ovat kaikki olleet lähtökohtana
suunnitteluprosessissa kaavaehdotuksen tuulivoima-alueita tutkittaessa. KeskiPohjanmaan maakuntakaavassa ei harvaan asuttuna maakuntana ole toistaiseksi koettu
tarpeelliseksi
erillistä
hiljaisten
alueiden
tai
ekologisten
yhteyksien
paikkatietoperusteista selvitystä, mikä ei kuitenkaan tarkoita, ettei näitä aihepiirejä
käsitellä suunnitelmia laadittaessa. Tuulivoimarakentamisen suunnittelua ohjaavassa
kaavassa Salamajärven kansallispuiston ympäristö on laajalta alueelta jätetty
tuulivoimatuotannon ulkopuolelle, samoin maakunnan rannikko. Perhonjokilaaksoon
Kaustisen ympäristöön on muodostunut laaja alue, jolle seudullisesti merkittävän
kokoluokan tuulivoimarakentamista ei ole osoitettu.
Keski-Pohjanmaalla maaston korkeimmat kohteet sijoittuvat 4. vaihemaakuntakaavan
Tuulivoima-alueet maisemassa -selvityksen mukaan maakunnan kaakkoisimpaan
osaan läntiseen Perhoon Korkiakankaalle, Salmelanharjulle ja Taivaskalliolle, jossa
maasto nousee paikoin 215 m mpy. Kaiken kaikkiaan Keski-Pohjanmaan on siis
korkeussuhteiltaan varsin laakeaa ja tasaisesti rannikolta luode–kaakko suuntaisesti
sisämaahan kohoavaa. Väestö keskittyy esim. saman selvityksen mukaan rannikoille
ja vesistöjen tai maanteiden varsille nauhamaisiksi rykelmiksi. Keski-Pohjanmaa on
Kokkolan rannikkoseutua lukuun ottamatta varsin harvaan asuttu maakunta. Metsät
ovat kuitenkin suurimmaksi osaksi talousmetsäkäytössä ja erämaista metsäaluetta
esiintyy lähinnä suojelualueina luokitelluissa kohteissa. Varsinaista erämaa-aluetta
Keski-Pohjanmaalla ei ole. Metsähallitukset hoitamat 12 erämaa-aluetta Suomessa
sijaitsevat Lapin pohjoisosissa.
Tuulivoimarakentamisen tuulivoima-alueelle ja niiltä lähteville sähkönsiirtolinjoille
kohdistuvasta elinympäristöjä pirstovasta vaikutuksesta Keski-Pohjanmaan liitto on
muistutuksen jättäjän kanssa samaa mieltä. Tuulivoimarakentamista ohjaavalla
kaavalla ei VAT:n vastaisesti tarpeettomasti pirstota ekologisesti tai virkistyskäytön
kannalta merkittäviä ja yhtenäisiä luontoalueita, vaan osoitetaan keskitetty ratkaisu
seudullisesti merkittävän kokoluokan tuulivoimarakentamiseen. Maakuntakaavan
luontoselvitykset osoittavat muutoksen elinympäristöihin olevan todellinen, mutta
yhteisvaikutusten arviointi osoittaa kaavaehdotuksen mukaisen ratkaisun täyttävän
toteutumisen edellytykset. Luonnon virkistyskäyttöön ulkoiluun, retkeilyyn,
metsästykseen, marjastukseen, sienestykseen jne. maakuntakaavan ratkaisulla ei
puolestaan ole suoria eikä merkittävissä määrin välillisiäkään vaikutuksia.
Tuulivoima-alueet ovat toteutumisen jälkeen edelleen vapaasti hyödynnettävissä
luonnon moninaiskäyttöön.
19(32)
Muistutus:
5 Suunnittelumääräyksistä
Suunnittelumääräyksen mukaan tuulivoima-alueiden suunnittelussa on otettava
huomioon sekä hankekohtaiset että yhteisvaikutukset asutukseen, loma-asutukseen,
arvokkaisiin maisema-alueisiin, merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin
sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeisiin alueisiin ja ehkäistävä
merkittävien haitallisten vaikutusten muodostuminen.
Haitallisia
vaikutuksia
pyritään
kaavaehdotuksessa
ehkäisemään
suojavyöhykkein/puskurein. Puskurit muodostavat kaavan toteuttamiskelpoisuuden
kannalta ratkaisevan lähtökohdan erilaisten maankäyttötarpeiden yhteensovittamiselle.
Siltikään kaavaselostuksesta ei ilmene, millaiseen selvitykseen omaksutut
suojaetäisyydet perustuvat. Esimerkiksi taajamille, pienkylille ja yksittäisille
asunnoille em. alueiden ulkopuolella suojaetäisyydeksi on määritetty 1000 metriä
oletuksin, että tuulivoimaloiden teho tulee olemaan 3 MW ja korkeus 200 metriä.
Kaavan toteutuskausi huomioon ottaen tuulivoimaloiden koko kasvanee edelleen.
Kaavaehdotuksen mukaan taajaman tai pienkylän ulkopuolisten yksittäisten lomaasuntojen suojavyöhykkeeksi määritellään 500-1000 metriä. Virkistyskohteiden
suojaetäisyydeksi määritellään 500 metriä. Matkailualueiden osalta vyöhyke jätetään
toistaiseksi jopa määrittelemättä. Suojaetäisyyksien perusteena olevia selvityksiä ei
esitetä kaavamateriaalissa.
Kaavaehdotuksessa omaksuttu suojaetäisyys asutukseen poikkeaa olennaisesti
sosiaali-ja terveysministeriön esittämistä suosituksista, jotka ilmenevät mm. STM:n
antamista lausunnoista koskien Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavaa
(lausunto STM/2593/2013) sekä Pohjois-Savon tuulivoimavaihemaakuntakaavaa
(lausunto STM/2592/2013). STM:n molemmissa em. lausunnoissa, jotka on
valmisteltu yhteistyössä aluehallintoviranomaisten kanssa, esitetään tarkasteltujen 3
MW:n voimaloiden osalta johtopäätöksenä, että koska "tuulivoimaloiden tuottaman
pientaajuisen melun terveyshaitoista on vielä erittäin vähän tietoa, sosiaali- ja
terveysministeriö katsoo, että maakuntakaavoituksessa tuulivoima-alueiden
suojavyöhyke lähimpään asutukseen tulisi olla 2 km". STM on uudistanut huolensa
tuulivoimarakentamisen terveydensuojelullisista edellytyksistä artikkelissa: Jari
Keinänen, Vesa Pekkola, Tuulivoimarakentaminen terveydensuojelun näkökulmasta,
Ympäristö ja Terveys-lehti 4-2014 ss 8-1. Artikkelissa esitetään suurten
tuulivoimaloiden meluntorjunnan lähtökohtana kahden kilometrin suojaetäisyyttä, tai
etäisyyden tulisi olla vähintään noin 10 kertaa voimalan napakorkeus.
Huolimatta siitä, että suojavyöhykkeet olennaisella tavalla ohjaavat maakuntakaavan
rakennetta, ja niiden voidaan todeta poikkeavan mm. terveysviranomaisten esittämistä
suosituksista, vastineessa tyydytään vain viittaamaan kaavan yleispiirteisyyteen ja
tuulivoimarakentamisen erikseen edellyttämään "hankekohtaiseen vaikutusten
arviointiin." Näin ollen maakuntakaavaehdotuksen hyväksyminen johtaisi mitä
ilmeisimmin testiin, jossa jouduttaisiin ratkaisemaan, mikä merkitys terveydensuojelun
tavoitteille alueiden käytön suunnittelussa annetaan.
Vastine:
Suunnittelumääräyksen mukaan ”tuulivoima-alueiden suunnittelussa on otettava
huomioon sekä hankekohtaiset että yhteisvaikutukset asutukseen, loma-asutukseen,
maisemaan, rakennettuun kulttuuriympäristöön, luontoarvoihin sekä liikenneväyliin ja
20(32)
liikennejärjestelyihin ja ehkäistävä merkittävien haitallisten vaikutusten
muodostuminen. ...” Kaavaehdotuksessa osoitettavat tuulivoima-alueet sijoittuvat
kaavaselostuksessa esitetyn mukaisen ei-alueanalyysin valkoisille alueille
suojaetäisyyksille, jotka perustuvat aikaisemmin tehdyistä selvityksistä ja
kokemuksesta perustuvaan olemassa olevaan tietopohjaan.
Tuulivoimarakentamisen valtakunnallinen sääntely on kaavaprosessin kuluessa elänyt
käytettävissä olevan tietopohjan täydentymisen ja tarkentumisen myötä.
Muistutuksessa viitataan sosiaali- ja terveysministeriön suosituksiin lausunnoista
vuodelta 2013. Sosiaali- ja terveysministeriö on ollut mukana myös työryhmässä,
jossa on annettu esitys valtioneuvoston asetukseksi tuulivoimaloiden melutason
ohjearvoista. Asetusehdotus perustelumuistioineen on ollut ympäristöministeriöstä
luonnoksena lausunnoilla 17.11.–15.12.2014. Vahvistuessaan asetusta sovelletaan
ympäristönsuojelulain 142 §:n nojalla tuulivoimaloiden melusta aiheutuvien
terveyshaittojen sekä muun merkittävän ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi.
Asetusluonnoksessa ei määritellä kilometrimääräisiä etäisyyksiä pysyvän ja vapaaajanasutuksen, hoito- ja oppilaitosten tai virkistys- ja leirintäalueiden ja
luonnonkohteiden suojaetäisyydelle, vaan se perustuu dB mittaisille arvoille, joita
voidaan
hanketason
suunnitelmissa
tuulivoimalakohtaisesti
mallintaa.
Maakuntakaavassa parhaaksi koettu etenemismalli on ollut valita meluvaikutusten
ennakoimiseksi sopiva suojaetäisyys herkistä kohteista, eikä tuorein tieto ole
ristiriidassa valmistelussa valitun etenemistavan kanssa.
Muistutus:
6 Maisemavaikutuksista
Kaavaluonnosta koskevan muistutukseni täydennyksenä toimitetussa oheisessa
maisema-arkkitehti Emilia Weckmanin asiantuntijalausunnossa (1.10.2014), johon
tässäkin muistutuksessa kokonaisuudessaan viittaan, todettiin tuulivoimarakentamisen
voimakkaat vaikutukset maisemaan, jotka suurelta osin ilmenevät kaavan
maisemaselvityksistäkin. Ongelmaksi kaavoitusmenettelyssä lausunnossa todettiin
erityisesti se, että todettuja maisemavaikutuksia ei ole otettu riittävästi huomioon
aluerajauksia tehtäessä. Lausunnossa korostettiin erityisesti tuulivoima-alueiden
maisemallisten yhteisvaikutuksien merkitystä.
Weckman toteaa voimaloiden hallitsevan maisemaa varsin laajalla alueella (ks. esim.
panoraamat F (Halsua) ja B, C ja D (Toholampi) sekä E (Lestijärvi). Weckman
huomauttaa myös, että maisemavaikutuksia kuvittavia visualisointeja puuttuu jopa
maiseman arvoalueilta eikä maisemaselvityksissä ja visualisoinneissa osoitetuille
haitoille ole siis annettu riittävää merkitystä aluerajauksista päätettäessä.
Vastineessaan liitto katsoo, "että maisemalliset vaikutukset voidaan tuulivoimaloiden
sijoittelulla ottaa riittävästi huomioon yksityiskohtaisemman suunnittelun vaikutusten
arviointien kautta. Maakuntakaavalla mahdollistetaan tuulivoima-alueiden
tarkentuminen kuntakohtaisessa suunnittelussa." Katson, että edellä mainittu kanta on
virheellinen. Maakuntakaava tarjoaa mahdollisuuden erityisesti yhteisvaikutusten
tarkasteluun. Toisaalta ympäristöministeriön ohjeistusta, joka koskee tuulivoimaloiden
sijoittamista arvoalueiden lähelle, ei ole otettu huomioon riittävästi. On myös
huomattava, että hankevaiheessa pyritään tavanomaisesti tavoittelemaan vielä
maakuntakaavan rajauksia laajempia alueita osayleiskaavan tai yleiskaavan avulla,
kuten nyt esimerkiksi Lestijärvellä on tapahtumassa.
21(32)
Lisäksi viittaan maisemavaikutusten osalta myös Museoviraston lausumaan, jossa se
toteaa, että luonnosvaiheen jälkeen Halsualle lisättyjen tuulivoima-alueiden 74_703 ja
74_705 kielteisten vaikutusten vähentämiseksi, ko alueiden kokoa on pienennettävä
tai toinen alueista poistettava (ks. vastine s. 24).
Varaan mahdollisuuden
täydennyksellä.
Vastine:
täydentää
muistutustani
vielä
asiantuntijalausunnon
II kaavaehdotuksesta on poistettu Halsualta tuulivoima-alueet 74_703 ja 74_705.
Toholammin kohdalla alueen 849_703 Toholampi itäinen pienentämisen mukaiseksi
täydennetty maisemaselvitys osoittaa asutukseen ja valtakunnallisesti arvokkaalle
maisema-alueelle kohdistuvien maisemavaikutusten merkittävän vähenemisen
lähivaikutusalueella 0–6 km. Keski-Pohjanmaan liitto toistaa näkemyksensä, että
maisemalliset vaikutukset voidaan yksityiskohtaisemman suunnittelun vaikutusten
arvioinnin kautta ottaa tuulivoimaloiden sijoittelulla riittävästi huomioon.
Keski-Pohjanmaan liitto vastaanottaa mielellään asiantuntijalausunnon täydennyksenä
muistutukseen.
Muistutus:
7 Luonnon arvoihin ja Natura 2000 -verkoston suojeluarvoihin kohdistuvien
vaikutusten arvioinnista
7.1 Metsäpeura- ja maakotkapopulaatioon ja alueen ekologiseen eheyteen
kohdistuvien vaikutusten arvioinnista
Kaavaselostuksessa enempää kuin nyt nähtävillä olevassa aineistossa ei juurikaan
käsitellä tuulivoimaloiden aluekokonaisuuksia pirstaloivaa vaikutusta luonnon
arvoihin. Voimala-alueiden ja niiden välittömän vaikutusalueen lisäksi
tuulivoimatuotanto vaatii uutta linjakäytävää noin 220 kilometriä, joka sijoittuu myös
mm. metsäpeuroille tärkeisiin elinympäristöihin. Maakotkien reviirille uutta 110 kV:n
linjaa todetaan sijoittuvan noin 60 - 70 kilometriä. Suomen luonnonsuojeluliiton
Pohjanmaan piiri ry:n lausumassa kaavaluonnoksesta todetaan mm., että erityisesti
alueen metsäpeurakannan ja suurpetojen suhde tuulivoimasuunnitelmiin on erityisen
arveluttava eikä sitä ole arvioitu suunnitteluvaiheessa riittävästi. Tämäkään puute ei
ole korjautunut kaavaehdotusvaiheessa.
Vastineessa katsotaan, että vaikutuksia metsäpeura- ja maakotkakantaan on selvitetty
Natura-arviossa. Liiton mukaan "arviointi pohjautuu riittäviin selvityksiin ja
arvioinnin tulokset on huomioitu maakuntakaavan kokonaismitoituksessa ja alueiden
rajauksessa." Vastineesta ei kuitenkaan ilmene, millä tavoin selvitysten
epävarmuustekijät ovat heijastuneet selvitysten riittävyyden arviointiin. Arvioinnin
puutteellisuuteen ovat viitanneet niin ELY-keskuksen kuin useat muutkin lausunnon
tai muistutuksen antajat. Katson, että alla viitatut lausunnot osoittavat, että
kaavaehdotus ei perustu riittäville selvityksille MRL 9§:n tarkoittamalla tavalla.
ELY-keskuksen 12.11.2014 päivätyssä Natura-arviointia koskevassa lausunnossa
(dnro EPOELY/507/07.01/2012) osoitetaan suoritetun Natura-arvioinnin lukuisia
puutteellisuuksia ja edellytetään arvioinnin täydentämistä monin kohdin. Arvioinnin
keskeiset puutteellisuudet liittyvät yhteisvaikutusten arviointiin, Natura-alueen
eheyden
merkityksen
huomioimiseen,
SCI-alueiden
lintudirektiivilajien
sivuuttamiseen jne. Yhteisvaikutusten tarkastelussa olisi mm. tullut arvioida
yhteisvaikutukset myös naapurimaakuntien tuulivoimahankkeiden ja -suunnitelmien
22(32)
kanssa. Arvioinnissa ei ole myöskään otettu luontodirektiivin edellyttämällä tavalla
huomioon luontotyyppiin tai suojeltuun lajiin kohdistuvia kokonaisvaikutuksia (ks.
ELY:n lausunto s. 8). Arvioinnissa ei ole lainkaan tarkasteltu Natura-alueille
todennäköisesti
sijoittuvien
voimalinjojen
vaikutuksia
Natura-alueiden
suojeluperusteisiin eikä arviointi myöskään sisällä yhteisvaikutustarkastelua
Ritanevan kotkareviirille sijoittuvien turpeenottohankkeiden kanssa. Arvioinnissa on
kuitenkin todettu metsäpeuran vasomisalueisiin kohdistuvien vaikutusten
"kohtalainen" merkittävyys.
Myös RKTL korostaa lausunnossaan, että emme tiedä, miten laajan alueen
pirstoutuminen vaikuttaa aluetasolla metsäpeuroihin, kun niiden elinalue jakaantuu
vuosikierron puitteissa erillisiin talvilaidun-, kesälaidun- ja vasonta-alueisiin.
Riittävää tietoa ei myöskään ole yleensäkään tuulivoimaloiden häiriövaikutuksista
metsäpeuroihin ja siitä, kuinka kauas vaikutus ulottuu.
Metsäpeura luokitellaan Suomen lajien uhanalaisuutta kuvaavassa ns. Punaisessa
kirjassa (2010) silmällä pidettäväksi. Kuten RKTL toteaa, status ei ole nyt
uhanalainen, koska Pohjanmaalle on onnistuttu luomaan elinvoimainen populaatio.
Mikäli Pohjanmaan metsäpeurakanta alkaa voimakkaasti vähetä, lajin status tulee
muuttumaan uhanalaiseksi. Näin ollen tuulivoima-alueiden mahdollisia vaikutuksia
metsäpeurakantaan on pidettävä vakavina. RKTL on lausunnossaan todennut, että
metsäpeuran osalta suoritettuihin vaikutusarviointeihin RKTL suhtautuu "erittäin
kriittisesti".
RKTL:lle antamassaan vastauksessa Piiri katsoo, että "käytettävissä ollut tietopohja on
kuitenkin ollut riittävä yleispiirteisen kaavatason tarpeisiin". Samalla Liitto myöntää
metsäpeurakantaan kohdistuvien vaikutusten arviointiin liittyvät epävarmuudet:
"Arvioon liittyy suurta epävarmuutta tiedon epätarkkuudesta johtuen,...". Liitto
katsoo, että vaikutusarvioilta vaadittavaa tarkkuustasoa voidaan madaltaa viitaten
kaavatason yleispiirteisyyteen, ja vieläpä silloinkin kun arvioinnin kohteena on
erityissuojeltu laji ja Natura 2000-alueen suojeluarvoihin kohdistuvat vaikutukset.
Katson, että Liiton em. tulkinta on olennaisella tavalla virheellinen.
Varovaisuusperiaatteesta johtuen tuulivoimavarauksia ei tule esittää Natura 2000- tai
muutoin luonnonarvoiltaan tärkeille alueille ennen kuin niiden vaikutukset kyetään
varovaisuusperiaatteen edellyttämällä tavalla hahmottamaan.
Myös Birdlife Suomi ry ja Keski-Pohjanmaan Lintutieteellinen yhdistys ry (jälj.
yhdistykset) toteavat lausunnossaan luontoarvojen puutteellisen huomioimisen
kaavaehdotuksessa. Yhdistykset katsovat, että maakuntakaava-aluetta koskeviin
yleismääräyksiin pitäisi lisätä seuraavat lintualueet, joille ei pidä sijoittaa tuulivoimaa:
IBA-, FINIBA- ja tulevat MAALI (maakunnallisesti tärkeät lintu-) -alueet. Näille
alueille on varattava myös riittävät puskurivyöhykkeet. Yhdistykset katsovat, että
linnuston- ja luonnonsuojelullisista syistä Halsuan tuulivoima-alueet Honkakangas
Aja B tulee poistaa kaavaehdotuksesta. Nämä alueet sijoittuvat maakunnallisesti
arvokkaiden (MAALI) lintusoiden alueelle (Ärmätinneva, Ahvenlamminneva,
Haudanneva), maakuntakaavan luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden
suokohteiden tuntumaan tai alueelle (Lullonneva, Ahvenalamminneva). Alueen
tuntumassa pesii myös maakotkia ja kalasääskiä sekä avosoilla mm. metsähanhia ja
kurkia. Tuulivoimarakentaminen aiheuttaa yhdistysten mukaan törmäysriskin ko.
lajeille. Tuulivoima-alueiden sijoittuminen isojen petolintujen ruokailualueiden ja
23(32)
pesäpaikan välille lisää törmäysriksiä. Vastineessaan Liitto ei ole juurikaan
kommentoitunut em. yhdistysten lausunnossa esitettyjä vaatimuksia tai näkökohtia.
Kaavan
vaikutusalueen
erityiset
ominaispiirteet
eivät
ole
välittyneet
kaavaehdotukseen, mikä ilmenee myös Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan
piiri ry:n (jälj. Piiri) lausunnosta, jossa se toteaa mm. seuraavaa:
"Keski-Pohjanmaan asumattomat alueet ovat merkittäviä monilta osin suurpetojen,
mutta myös metsäpeurojen elinalueina sekä uhanalaisten petolintujen reviireitä. Laajat
suojelusuot muodostavat suuren koskemattoman luonnon erämaiset vyöhykkeet eikä
tällaisille alueille voida sallia tuulivoimarakentamista. Tuulivoimarakentaminen on
vuosien mittainen häiritsevä prosessi, joka muuttaa alueita täysin luonteeltaan
energiantuotantoalueiksi tie- ja linjaverkkoineen. Sellaista ei voida hyväksyä herkille
alueille mitenkään."
Piiri korostaa myös tuulivoimarakentamisen yhteisvaikutuksia. Yhteisvaikutuksia
syntyy tuulivoimaloista voimansiirtoverkostoineen niin toteuttamisvaiheessa kuin em.
rakenteiden käyttökaudella. Yhteisvaikutukset kohdistuvat paitsi luontoarvoihin ja
alueiden muihin käyttömuotoihin, myös maisemaan. Piiri katsoo, että esimerkiksi
sellaisia maisemallisia yhteisvaikutuksia, jotka kohdistuvat mm. Halsuan Kanalan
kylään ja osin Lestijärven puolelle ei tule sallia. Piirin mukaan yhteisvaikutuksia ja
kaavan toteuttamisen kokonaisvaikutuksia on tutkittava tarkemmin. Liitto ei ole
vastannut Piirin esittämiin näkökohtiin sisällöllisesti vaan vedonnut jälleen
kaavoituksen yleispiirteisyyteen selvitysten yleispiirteisyyden perusteluna.
Samoin Suomenselän lintutieteellinen yhdistys SSLTY on todennut, että
"yhteisvaikutusten suunnittelun puute on johtamassa voimaloiden rakentamiseen
luontoja
ympäristöarvoja
heikentäviin
paikkoihin".
Tuulivoimaloiden
yhteissuunnittelua tulee laajentaa huomioimaan myös pienemmät puistot ja
maakunnan
rajojen
läheisyydessä
olevat
tuulivoima-alueet,
jotta
tuulivoimarakentaminen todella suunnataan luonto- ja ympäristövaikutuksiltaan
mahdollisimman haitattomille alueille.
Suomen riistakeskus on korostanut tuulivoimarakentamisen aiheuttamaa suo- ja
metsäalueiden pirstoutumista ja sen vaikutusta mm. metsäkanalintujen
elinympäristöjen laatuun. Liiton vastauksessa tyydytään toteamaan, että
Riistakeskuksen
viittaamissa
asiakohtia
ei
ole
maakunnallisissa
tuulivoimaselvityksissä Suomessa eikä tämänkään kaavan yhteydessä tarkasteltu.
Siltikin Liitto katsoo em. asioiden tulleen "riittävällä tavalla selvitetyksi". Tässäkin
yhteydessä
selvitysten
puutteellisuutta
pyritään
perustelemaan
kaavan
yleispiirteisyydellä.
Vastine:
Natura-alueille kohdistuvien vaikutusten arviointia on käsitelty työneuvottelussa
27.11.2014, jossa määritettiin Natura-vaikutusarvioinnin täydentämisen periaatteet.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut 4.3.2015 päivätyn lausunnon Naturaalueille kohdistuvien vaikutusten arvioinnista, joka huomioidaan maakuntakaavan
käsittelyssä (ks. vastine lausuntoon nro 3 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskus s. 6).
Keski-Pohjanmaan liitto on yhtä mieltä muistutuksen jättäjän kanssa
tuulivoimarakentamisen luontoalueita pirstovaan vaikutukseen, mutta muistuttaa
24(32)
edelleen, että kaavaratkaisulla ei tarpeettomasti pirstota luontoalueita vaan haetaan
keskitettyä ratkaisua seudullisesti merkittävän tuulivoimarakentamisen suunnittelun
ohjaamiseksi. Selvitysten perusteella maakuntakaavaehdotuksessa esitetyt tuulivoimaalueet on mahdollista toteuttaa suunnittelumääräyksissä ja niiden aluekohtaisissa
tarkennuksissa esitettävät reunaehdot huomioiden. Maakuntakaavaan tutkittavat
tuulivoima-alueet on lähtökohtaisesti sijoitettu suojaetäisyydelle tiedossa olleista
herkistä luontokohteista, muun muassa IBA- FINIBA- alueiden ulkopuolelle,
kaavaselostuksen taulukon s. 49 mukaisesti. Kohdekorteissa tarkastellaan tuulivoimaalueiden aluekohtaisia ominaispiirteitä.
Muistutus:
7.2 Ahmakantaan kohdistuvien vaikutusten arvioinnista
Varaan mahdollisuuden täydentää muistutustani kaavaehdotuksesta ahmakantaan
kohdistuvia vaikutuksia koskevalla selvityksellä.
Vastine:
Keski-Pohjanmaan liitto vastaanottaa mielellään ahmakantaan kohdistuvia vaikutuksia
koskevan selvityksen täydennyksenä muistutukseen.
Muistutus:
8 Päätelmät
Edellä mainituin perustein on ilmeistä, että nähtävillä oleva kaavaehdotus ei perustu
MRL 9:ssä § tarkoitetulla tavalla riittävän tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavassa ei ole
kiinnitetty MRL 28 §:ssä edellytetyllä tavalla riittävästi huomiota maakunnan oloista
johtuviin erityisiin tarpeisiin, maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja
yhdyskuntarakenteeseen; alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen, maiseman,
luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen, maakunnan elinkeinoelämän
toimintaedellytyksiin. Kaavaa laadittaessa ei ole myöskään pidetty riittävästi silmällä
alueiden käytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden
haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa.
Myöskään Natura 2000-alueiden valintaperusteina oleviin suojeluarvoihin kohdistuvia
vaikutuksia ei ole selvitetty riittävästi. Samoin vaikuttaa ilmeiseltä, että
suojeluarvoihin kohdistuvat kokonaisvaikutukset muodostuvat todennäköisesti
merkittäviksi, jolloin kaavaa ei voitaisi hyväksyä ilman LSL 66 §:ssä tarkoitettua
poikkeuslupaa.
Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen taikka hyväksyä tai
vahvistaa suunnitelmaa, jos LSL 65 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu arviointi- ja
lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä
luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää
Natura 2000 -verkostoon. Lupa voidaan kuitenkin myöntää taikka suunnitelma
hyväksyä tai vahvistaa vain, jos valtioneuvosto yleisistunnossa päättää, että hanke tai
suunnitelma on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä
eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole. Silloin kun alueella on luontodirektiivin liitteessä I
tarkoitettu ensisijaisesti suojeltava luontotyyppi tai liitteessä II tarkoitettu ensisijaisesti
suojeltava laji, on lisäksi edellytyksenä, että ihmisten terveyteen, yleiseen
turvallisuuteen tai ympäristölle muualla koituviin erittäin merkittäviin suotuisiin
vaikutuksiin liittyvä syy taikka muu erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottava
syy vaatii luvan myöntämistä taikka suunnitelman hyväksymistä tai vahvistamista.
Viimeksi mainitussa tapauksessa asiasta on hankittava komission lausunto.
25(32)
Kaavaehdotuksen, kaavamateriaalin ja kaavan valmistelun kuluessa annettujen
asiantuntijalausuntojen perusteella vaikuttaa ilmeiseltä, että kaavan hyväksyminen
edellyttäisi ns. poikkeusluvan myöntämistä, mutta poikkeusluvan oikeudellisten
edellytysten täyttymistä em. selvitys ei osoita.
Maakuntakaavan alueellinen laaja-alaisuus tarjoaa Suomen alueiden käytön
sääntelyssä käytännössä keskeisimmän suunnittelutason, jossa usean kunnan alueelle
sijoittuvien tuulivoimaloiden yhteisvaikutuksia ja vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja
voidaan tarkastella. Siksi varsinkaan yhteisvaikutusten arvioinnilta vaadittavien
selvitysten puutteellisuutta ei voitane oikeuttaa kaavan yleispiirteisyyteen vedoten.
Luonnonsuojelulaki ja Natura-sääntelyä ohjaava luontodirektiivi edellyttävät
varovaisuusperiaatteen huomioon ottamista vaikutusten arvioinnissa ja haitallisten
vaikutusten ehkäisyssä. Näin ollen kaavaehdotuksen peruslinjaukseksi omaksuttu
näkemys, jonka mukaan selvitysten puutteellisuutta perustellaan suunnittelutason
yleispiirteisyydellä, johtaa ilmeiseen ristiriitaan Euroopan yhteisöjen lainsäädännön ja
erityisesti luontodirektiivin kanssa.
Kun otetaan huomioon kaava-alueen poikkeukselliset luonnonarvot ja vaikutusten
kohteena olevien suojeluarvojen (metsäpeura, maakotka ja yleensä Natura-alueiden
suojeluperusteena olevat lajit) oikeussuojan vahvuus, ilmeisen perusteltua on, että jo
kaavan valmistelussa pohditaan toisaalta ehdotetun tuulivoimapotentiaalin todellista
tarvetta ja tuulivoima-alueiden vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja. Huomattakoon, että
poikkeusluvan edellytyksiä koskevan tarkastelun tulee EU:n oikeuskäytännön mukaan
ulottua jopa tarkasteltavaa kaava-aluetta laajemminkin.
Katson edellä mainituin perustein ja osin ELY-keskuksen kantaan viitaten, että
maakuntakaavaehdotuksen mukaisia alueita ei tule hyväksyä, mikäli niillä voi olla
merkittäviä vaikutuksia maakotkaan, metsäpeuraan tai muihinkaan luonto- tai
lintudirektiivin perusteella suojeltaviin lajeihin.
Katson ELY-keskuksen, Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:n ja
muiden edellä viitattujen lausunnonantajien lausumiin viitaten, että kaavasta tulisi
poistaa ainakin Kanniston, Honkakangas A:n, Honkakangas B:n sekä Lestijärvi 2:n ja
Lestijärvi 3:n varaukset. Maakuntakaavan ei tule merkitä myöskään muita sellaisia
tuulivoima-alueita, joiden vaikutusten selvittäminen on jäänyt puutteelliseksi, tai
joiden vaikutukset on katsottava lainvastaisiksi. Aluevarausten maisemallisten
edellytysten osalta viittaan Weckmanin em. selvitykseen.
Edellä esitetyn perusteella katson, että nähtävillä oleva Keski-Pohjanmaan 4.
vaihemaakuntakaavaehdotus ei perustu riittäville MRL 9 § tarkoittamalla tavalla
riittäville selvityksille eikä täytä MRL 28 §:ssä asetettuja sisältövaatimuksia eikä
luonnonsuojelulainsäädännön vaatimuksia eikä sen hyväksymiselle ehdotetussa
muodossa näin ollen ole edellytyksiä.
Vastine:
Edelle kirjattujen vastineiden mukaisesti ja viitaten yleisvastineeseen s. 1–2 KeskiPohjanmaan
liiton
näkemyksen
mukaan
maakuntakaavaehdotus
4.
vaihemaakuntakaavan osalta perustuu MRL 9 § mukaisesti kaavan merkittävät
vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin
sekä aluekohtaisesti että yhteisvaikutusten osalta. Se täyttää MRL 28 § mukaiset
sisältövaatimukset siinä määrin, kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä
26(32)
kaavana edellyttää. Natura-alueille kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu
varovaisuusperiaate huomioiden yhteisviranomaisen ja kaavaohjauksen edellyttämällä
tarkkuudella ja yhteysviranomaisen lausunto Natura-alueiden vaikutusten arviosta on
huomioitu maakuntakaavan käsittelyssä.
Täydennys:
Yksityishenkilö A:n muistutuksen täydennys: Lausunto liittyen Keski-Pohjanmaan
maakuntakaavan 4. vaihekaavaan (mannertuulivoima) maisemavaikutuksista annetun
lausunnon vastineeseen
/ Emilia Weckman (saapunut 19.2.2015)
Olen perehtynyt kaavaehdotuksen materiaaliin ja sen erillisselvityksiin ja laatinut
lausunnon kaavan maisemavaikutuksista (1.10. 2014). Lausunnosta on annettu vastine
(Keski-Pohjanmaan liitto, lausuntojen ja muistutusten tiivistelmät 27.10.2014) , jossa
todetaan mm. että maakuntakaavavaiheessa ei ole mahdollista visualisoida jokaista
maisema- ja rakennetun kulttuuri ympäristön kohdetta maakunnanlaajuisesti
kohtuullisin resurssein. Lisäksi todetaan että liitto näkee, että esitetyillä tuulivoimaalueilla maisemalliset vaikutukset voidaan tuulivoimaloiden sijoittelulla ottaa
riittävästi huomioon yksityiskohtaisemman suunnittelun vaikutusten arviointien kautta.
Maakuntakaavoituksella
vahvistetaan
tuulivoima-alueiden
tarkentuminen
kuntakohtaisessa suunnittelussa.
Edelliseen haluan todeta seuraavaa:
Maakuntakaavavaihe on tuulivoimala-alueiden suunnittelussa se vaihe, jossa voidaan
laajalla tarkastelulla tehdä vertailevaa selvitystä eri alueiden sopivuudesta
tuulivoimarakentamiseen. Maakuntakaavavaihe on erityisesti se vaihe, jossa on
mahdollista tarkastella voimala-alueiden yhteisvaikutuksia. Tätä tehtävää ei tule
luovuttaa yksityiskohtaisemman suunnittelun tasolle. Mikäli maakuntakaavassa ei
arvioida yhteisvaikutuksia riittävästi, se ei täytä tehtäväänsä.
Maakuntakaavan rajauksia käytetään kuntakohtaisessa suunnittelussa usein
"minimilähtökohtana". Valitettavasti on olemassa esimerkkejä siitä, että
yksityiskohtaisemman suunnittelun vaiheessa maakuntakaavassa rajattuja alueita
kyseenalaistetaan nimenomaan niitä laajentamalla. Keski-Pohjanmaan alueella
Lestijärvellä on syntynyt tämäntyyppinen tilanne. Muun muassa edellä mainitusta
syystä maakuntakaavan rajausten ei tulisi olla Ympäristöministeriön ohjeistuksen
vastaisia. Ohjeissa on todettu että tuulivoimarakentaminen ei lähtökohtaisesti sovellu
alueille, jotka ovat maisematyypiltään pienipiirteisiä ja jotka sisältävät historiallisia
arvoja. Tuulivoimaloiden sijoittamisen suunnittelussa tavoitteena tulisi olla että
voimalat asettuvat osaksi maisemakuvaa tai jäävät taustalle. Tällainen vaikutus
saavutetaan yleensä n. 5- 7 km etäisyydellä voimaloista.'
Käsittelyssä olevan vaihekaavan ongelmana on erityisesti tuulivoimala-alueiden
keskittyminen tietyille seuduille, jossa on runsaasti asutusta sekä maiseman
arvoalueita alle 5-7 km etäisyydellä rajauksista. Nykyisen tuulivoimarakentamisen
toteutustavat tuntien alueille sijoitettavissa hankkeissa tähdätään mahdollisimman
laajaan rakentamiseen ja alueiden hyödyntämiseen.
Maisemavaikutuksia ei ole otettu riittävästi huomioon aluerajauksia tehtäessä eikä
niitä ole riittävästi visualisoitu maiseman arvoalueiden osalta. Mikäli
maisemavaikutuksia ei maakuntakaavavaiheessa voida selvittää riittävästi, tulisi
27(32)
kaavasta poistaa TV aluerajaukset, jotka jäävät alle 7 km etäisyydelle asutuksesta ja
maiseman arvoalueista , erityisesti myös vesistöjen lähialueelle sijoittuvat (näkyvyys
korostunut). Lisäksi kaavasta tulisi poistaa alueet joilla yhteisvaikutukset nousevat
merkittäviksi tuulivoimala-alueiden saartaessa asutusalueita tai maiseman arvoalueita
monelta suunnalta. Edellä mainittuja ja siten kaavasta poistettavia TV alueita ovat
erityisesti seuraavat:
- HALSUA: 19 Akkainaho, 3 Järvineva , 2 Kannisto
- LESTIJÄRVI: 10 Lestijärvi 2, 11 Lestijärvi 3
- TOHOLAMPI: 7 Toholampi läntinen B, 14 Toholampi läntinen A ja 15 Toholampi
itäinen
Vastine:
Keski-Pohjanmaan liitto on päivittänyt II kaavaehdotusta varten jo tehtyjä selvityksiä
keskeisiltä osin vastaamaan kaavaehdotuksen tuulivoima-alueita sekä teettänyt
tuulivoima-alueiden
maisemavaikutusten
arvioinnin
asiantuntija-arviona
maisemavaikutusten arviointipohjan täydentämiseksi. Muistutusta täydentävässä
asiantuntijalausunnossa ei valitettavasti ole huomioitu tehtyjä muutoksia ja tyydytään
edelleen kommentoimaan syksyllä 2014 nähtävillä olleen aineiston mukaista
kaavaehdotusta.
Maakuntakaavassa on arvioitu tuulivoima-alueiden yhteisvaikutuksia, mitä tukemaan
valittiin nimenomaisesti tuulivoima-alueita mallintavat 360°-panoraamakuvien
kuvauspaikoiksi kohteet, joissa karttatarkastelun perusteella oli osoitettavissa
suurimmat yhteisvaikutukset herkimmille kohteille. Lisäksi maisemavaikutusten
arvioinnista tehty täydentävä selvitys antaa aluekohtaisen sanallisen herkkyys, suuruus
ja merkittävyys arvioinnin ohella yksityiskohtaisemmat arvioinnit arvokkaille
maisema-alueille Lestijokivarteen ja Lestijärven ympäristöön ja yhteenvedon
maisemallisista yhteisvaikutuksista.
Muistutuksen täydennyksessä viitataan Lestijärven tilanteeseen maakuntakaavassa
rajattujen alueiden laajentamisesta. Kyseinen olettama ei varsinaisesti ole paikkaansa
pitävä. On totta, että Lestijärven tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arvioinnissa
arvioitavan alueen rajaus oli huomattavasti maakuntakaavassa tutkittuja tuulivoimaalueita suurempi, mutta ympäristövaikutusten arvioinnin luonteena onkin kohdistua
alueelle, jonne rakentamisen vaikutukset ulottuvat. 30.1.–2.3.2015 nähtävillä olleiden
osayleiskaavaehdotusten aluerajaukset olivat huomattavan paljon yhtenäisemmät
maakuntakaavarajausten kanssa. Samoin on Keski-Pohjanmaan alueella käynyt
muidenkin pidemmälle edenneiden tuulivoimakaavojen kanssa.
Keski-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan maisemaselvityksissä on kuvattu
tuulivoima-alueiden sijoittumista suhteessa maisemallisilta arvoiltaan valtakunnallisiin
ja maakunnallisiin sekä historiallisia arvoja sisältäviin kohteisiin 0–6 km
lähivaikutusalueella sekä 0–10 km välivaikutusalueella. Tuulivoima-alueita ei osoiteta
maisemallisesti tai kulttuuriympäristöllisesti arvokkaisiin kohteisiin. Tehtyjen
selvitysten
osoittamalla
tavalla
tuulivoimarakentamisesta
aiheutuu
maisemavaikutuksia, mutta rakentamisen tuoman muutoksen ei tehtyjen tarkastelujen
mukaan arvioida vaikuttavan maiseman tai kulttuuriympäristön tärkeiden
ominaispiirteiden, kuten maisemarakenteen, asutusrakenteen tai vaihtelevien ja
avoimien maisematilojen tunnistettavuuteen tai säilymisen mahdollisuuksiin
heikentävästi.
28(32)
Keski-Pohjanmaalla asutus keskittyy rannikolle ja sijoittuu sisämaassa vesistöjen ja
teiden varsille. Lestijärvi ja Halsua ovat väestöltään pienimmät kunnat KeskiPohjanmaalla ja seuraaviksi sijoittuvat Perho, Veteli ja Toholampi. Asukastiheys
kyseisissä kunnissa vaihtelee 1,7–5,6 asukasta maapinta-alan neliökilometriä kohden
kun se koko maassa on 17,9 ja koko EU:ssa 117. Tuulivoima-alueita ei niin ollen ole
Keski-Pohjanmaalla osoitettu seuduille, joissa olisi runsaasti asutusta.
Keski-Pohjanmaan liitto toteaa, että muistutuksen täydennyksessä poistettaviksi
ehdotettavista tuulivoima-alueista 19 Akkainaho ja 3 Järvineva on jo poistettu II
kaavaehdotuksesta. Maisemaselvityksiä on täydennetty muuttuneiden alueiden osalta,
mikä koskee myös alueita 2 Kannisto ja 15 Toholampi itäinen ja yhteisvaikutusten
tarkastelun osalta kaikkia edellä mainittuja alueita.
13.
Yksityishenkilö B, C, D, E, F ja G (saapunut 17.2.2015)
Muistutus:
Emme hyväksy maakuntakaavaehdotukseen maakuntahallituksessa 25.8.2014
tehtyä aluerajauksen laajennusta kohteessa Veteli, Patanan tekojärvi 924_702.
Asumme vähän yli 0,5 km etäisyydellä kaavaehdotuksessa esitetystä laajennuksesta.
Kaavamuistutusten vastineessa on ilmeisen tarkoitushakuisesti väitetty asutuksen
olevan lähimmillään kilometrin etäisyydellä laajennusalueesta.
Lisäksi useampi muistutuksen allekirjoittajista omistaa merkittäviä alueita ja
laajennusalueella. Toteutuessaan tuulivoimalat rikkoisivat valtakunnallisestikin
arvokkaan maisema-alueen, kauniin Patanan kylän maaseutumaiseman ja alentaisivat
oleellisesti alueen kiinteistöjen arvoa.
Perustelut:
Melu on tuulivoimaloiden lähistöllä asuville asukkaille merkittävin objektiivisesti
mitattavissa oleva haitta ja myös sen terveyshaittoja voidaan tutkia ja mitata.
Tuulivoimarakentamisen muita haittoja ovat muun muassa lapojen aiheuttama
varjovälke, lentoestevalojen välke, maisemahaitat ja kiinteistöjen arvon lasku.
Tutkimusten ja mittausten perusteella tiedetään, että 2 MW:n tai sitä suurempien
tuulivoimaloiden melu on vahvasti matalataajuista eli "bassomelua", ja nopeasti
jaksollisesti vaihtelevaa, ja siksi erittäin häiritsevää. Matalatajuinen "bassomelu" ei
juurikaan vaimene ilmakehässä, ja kantautuu siksi kauas, ja tunkeutuu läpi asuntojen
ulkorakenteiden. Kyseessä on siis mittauksin todennettu terveyshaitta, joka on mm.
Naapuruussuhdelain 26/1920 ja STM:n Asumisterveysohjeen 1_2003 vastainen.
Tällaisessa tilanteessa terveysviranomaisten on ryhdyttävä toimenpiteisiin melusta
aiheutuvan terveyshaitan poistamiseksi.
Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut lausunnon 17.9.2013 STM/2593/2013
Varsinais-Suomen tuulivoimavaihekaavasta.
Lausunnossa sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että suunnittelussa pidetty
suojavyöhyke (600 - 700 m) on viimeinen tieto ja kehitys huomioon ottaen liian lyhyt
muun maussa seuraavin perustein:
Kunnan terveydensuojeluviranomaiset ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat
saaneet lukuisia kansalaisten valituksia olemassa olevien tuulivoimalaitosten
meluhaitoista. Tuulipuistoja on jouduttu sulkemaan melun häiritsevyyden takia,
vaikka lähimpään asutukseen oli matkaa 2 km.
29(32)
Ottaen huomioon edellä mainittu ja se, että tuulivoimaloiden melun terveyshaitoista
on vielä erittäin vähän tietoa sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että
maakuntakaavoituksessa tuulivoima-alueen suojavyöhyke tulisi olla 2 km.
Vaadimme, että maakuntahallituksessa 25.8.2014 tehty aluerajauksen laajennus
kohteessa Veteli, Patanan tekojärvi 924_702 poistetaan kaavasta
kokonaisuudessaan.
Vastine:
Keski-Pohjanmaan liitto kiittää saamastaan muistutuksesta. Muistutuksen
perusteluissa
luetellut
tuulivoimarakentamisen
haitat
ovat
luonteeltaan
yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tutkittavia tuulivoimatornien sijoittelusta
riippuvaisia tekijöitä, joihin maakuntakaavassa ei voida vastata.
Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä YKR:n ruututietokantaisen tarkastelun
perusteella Patanan tekojärvi 924_702 laajennuksesta alle yhden kilometrin
etäisyydelle sijoittuu kolme asuttua ruutua, joista kussakin sijaitsee yksi
asuinrakennus. Lähimmän yksittäisen asuinrakennuksen sisältävän ruudun etäisyys
tuulivoima-alueesta on 650 metriä. Aluerajauksia tehtäessä taustatietona on ollut
maastotietokantapohjalle laadittu suojavyöhykeperustainen ei-alueanalyysi. YKR
tarkastelussa kahden kilometrin etäisyydelle mallinnetulle tuulivoima-alueen
näkyvyysalueelle sijoittuu tarkastellun mukaisesti 98 asuintaloa ja 15 loma-asuntoa. II
kaavaehdotuksen tuulivoima-alueista esitetty laajennus nostaa Patanan tekojärven
alueen välittömällä lähietäisyydellä tarkasteltuna näkyvyysvaikutuksiltaan asutukseen
suurimmaksi maakuntakaavaehdotuksessa esitettävistä tuulivoima-alueista.
Patanan kylän maisema ei ole valtakunnallisissa inventoinneissa arvioitu
valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Keski-Pohjanmaalla vuonna 2001
valmistunut Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet, johon voimassa
olevassa maakuntakaavassa esitettävät maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet
perustuvat, ei myöskään ole tunnistanut Patanan kylän maisemallisia arvoja.
Lähivuosina tehtäväksi suunniteltu maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden
täydennysinventointi voidaan ulottaa Patanan kylään maiseman arvottamiseksi osana
maakunnallista inventointia.
Muistutuksessa viitataan sosiaali- ja terveysministeriön suosituksiin lausunnoista
vuodelta 2013. Sosiaali- ja terveysministeriö on ollut mukana myös työryhmässä,
jossa on annettu esitys valtioneuvoston asetukseksi tuulivoimaloiden melutason
ohjearvoista. Asetusehdotus perustelumuistioineen on ollut ympäristöministeriöstä
luonnoksena lausunnoilla 17.11.–15.12.2014. Vahvistuessaan asetusta sovelletaan
ympäristönsuojelulain 142 §:n nojalla tuulivoimaloiden melusta aiheutuvien
terveyshaittojen sekä muun merkittävän ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi.
Asetusluonnoksessa ei määritellä kilometrimääräisiä etäisyyksiä pysyvän ja vapaaajanasutuksen, hoito- ja oppilaitosten tai virkistys- ja leirintäalueiden ja
luonnonkohteiden suojaetäisyydelle, vaan se perustuu dB mittaisille arvoille, joita
voidaan
hanketason
suunnitelmissa
tuulivoimalakohtaisesti
mallintaa.
Maakuntakaavassa parhaaksi koettu etenemismalli on ollut valita meluvaikutusten
ennakoimiseksi sopiva suojaetäisyys herkistä kohteista, eikä tuorein tieto ole
ristiriidassa valmistelussa valitun etenemistavan kanssa. Asutuksen osalta yksi
kilometri on katsottu olevan riittävä varmistamaan kaavan toteutumisen mahdollisuus.
30(32)
14.
Yksityishenkilö H (saapunut 17.2.2015)
Muistutus:
Emme hyväksy maakuntakaavaehdotukseen maakuntahallituksessa 25.8.2014
tehtyä aluerajauksen laajennusta kohteessa Veteli, Patanan tekojärvi 924_702.
Asumme vähän yli 0,5 km etäisyydellä kaavaehdotuksessa esitetystä laajennuksesta.
Kaavamuistutusten vastineessa on ilmeisen tarkoitushakuisesti väitetty asutuksen
olevan lähimmillään kilometrin etäisyydellä laajennusalueesta.
Lisäksi useampi muistutuksen allekirjoittajista omistaa merkittäviä alueita ja
laajennusalueella. Toteutuessaan tuulivoimalat rikkoisivat valtakunnallisestikin
arvokkaan maisema-alueen, kauniin Patanan kylän maaseutumaiseman ja alentaisivat
oleellisesti alueen kiinteistöjen arvoa.
Perustelut:
Melu on tuulivoimaloiden lähistöllä asuville asukkaille merkittävin objektiivisesti
mitattavissa oleva haitta ja myös sen terveyshaittoja voidaan tutkia ja mitata.
Tuulivoimarakentamisen muita haittoja ovat muun muassa lapojen aiheuttama
varjovälke, lentoestevalojen välke, maisemahaitat ja kiinteistöjen arvon lasku.
Tutkimusten ja mittausten perusteella tiedetään, että 2 MW:n tai sitä suurempien
tuulivoimaloiden melu on vahvasti matalataajuista eli "bassomelua", ja nopeasti
jaksollisesti vaihtelevaa, ja siksi erittäin häiritsevää. Matalatajuinen "bassomelu" ei
juurikaan vaimene ilmakehässä, ja kantautuu siksi kauas, ja tunkeutuu läpi asuntojen
ulkorakenteiden. Kyseessä on siis mittauksin todennettu terveyshaitta, joka on mm.
Naapuruussuhdelain 26/1920 ja STM:n Asumisterveysohjeen 1_2003 vastainen.
Tällaisessa tilanteessa terveysviranomaisten on ryhdyttävä toimenpiteisiin melusta
aiheutuvan terveyshaitan poistamiseksi.
Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut lausunnon 17.9.2013 STM/2593/2013
Varsinais-Suomen tuulivoimavaihekaavasta.
Lausunnossa sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että suunnittelussa pidetty
suojavyöhyke (600 - 700 m) on viimeinen tieto ja kehitys huomioon ottaen liian lyhyt
muun maussa seuraavin perustein:
Kunnan terveydensuojeluviranomaiset ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat
saaneet lukuisia kansalaisten valituksia olemassa olevien tuulivoimalaitosten
meluhaitoista. Tuulipuistoja on jouduttu sulkemaan melun häiritsevyyden takia,
vaikka lähimpään asutukseen oli matkaa 2 km.
Ottaen huomioon edellä mainittu ja se, että tuulivoimaloiden melun terveyshaitoista
on vielä erittäin vähän tietoa sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että
maakuntakaavoituksessa tuulivoima-alueen suojavyöhyke tulisi olla 2 km.
Vaadimme, että maakuntahallituksessa 25.8.2014 tehty aluerajauksen laajennus
kohteessa Veteli, Patanan tekojärvi 924_702 poistetaan kaavasta
kokonaisuudessaan.
Vastine:
Keski-Pohjanmaan liitto kiittää saamastaan muistutuksesta. Muistutuksen
perusteluissa
luetellut
tuulivoimarakentamisen
haitat
ovat
luonteeltaan
yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tutkittavia tuulivoimatornien sijoittelusta
riippuvaisia tekijöitä, joihin maakuntakaavassa ei voida vastata.
31(32)
Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä YKR:n ruututietokantaisen tarkastelun
perusteella Patanan tekojärvi 924_702 laajennuksesta alle yhden kilometrin
etäisyydelle sijoittuu kolme asuttua ruutua, joista kussakin sijaitsee yksi
asuinrakennus. Lähimmän yksittäisen asuinrakennuksen sisältävän ruudun etäisyys
tuulivoima-alueesta on 650 metriä. Aluerajauksia tehtäessä taustatietona on ollut
maastotietokantapohjalle laadittu suojavyöhykeperustainen ei-alueanalyysi. YKR
tarkastelussa kahden kilometrin etäisyydelle mallinnetulle tuulivoima-alueen
näkyvyysalueelle sijoittuu tarkastellun mukaisesti 98 asuintaloa ja 15 loma-asuntoa. II
kaavaehdotuksen tuulivoima-alueista esitetty laajennus nostaa Patanan tekojärven
alueen välittömällä lähietäisyydellä tarkasteltuna näkyvyysvaikutuksiltaan asutukseen
suurimmaksi maakuntakaavaehdotuksessa esitettävistä tuulivoima-alueista.
Patanan kylän maisema ei ole valtakunnallisissa inventoinneissa arvioitu
valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Keski-Pohjanmaalla vuonna 2001
valmistunut Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet, johon voimassa
olevassa maakuntakaavassa esitettävät maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet
perustuvat, ei myöskään ole tunnistanut Patanan kylän maisemallisia arvoja.
Lähivuosina tehtäväksi suunniteltu maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden
täydennysinventointi voidaan ulottaa Patanan kylään maiseman arvottamiseksi osana
maakunnallista inventointia.
Muistutuksessa viitataan sosiaali- ja terveysministeriön suosituksiin lausunnoista
vuodelta 2013. Sosiaali- ja terveysministeriö on ollut mukana myös työryhmässä,
jossa on annettu esitys valtioneuvoston asetukseksi tuulivoimaloiden melutason
ohjearvoista. Asetusehdotus perustelumuistioineen on ollut ympäristöministeriöstä
luonnoksena lausunnoilla 17.11.–15.12.2014. Vahvistuessaan asetusta sovelletaan
ympäristönsuojelulain 142 §:n nojalla tuulivoimaloiden melusta aiheutuvien
terveyshaittojen sekä muun merkittävän ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi.
Asetusluonnoksessa ei määritellä kilometrimääräisiä etäisyyksiä pysyvän ja vapaaajanasutuksen, hoito- ja oppilaitosten tai virkistys- ja leirintäalueiden ja
luonnonkohteiden suojaetäisyydelle, vaan se perustuu dB mittaisille arvoille, joita
voidaan
hanketason
suunnitelmissa
tuulivoimalakohtaisesti
mallintaa.
Maakuntakaavassa parhaaksi koettu etenemismalli on ollut valita meluvaikutusten
ennakoimiseksi sopiva suojaetäisyys herkistä kohteista, eikä tuorein tieto ole
ristiriidassa valmistelussa valitun etenemistavan kanssa. Asutuksen osalta yksi
kilometri on katsottu olevan riittävä varmistamaan kaavan toteutumisen mahdollisuus.
32(32)
Yhteenveto lähetetyistä lausuntopyynnöistä
Lausunnon antaneet tahot esitetään alla tummennettuna, yhteensä 10/47.
Halsuan kunta
Kannuksen kaupunki
Kaustisen kunta
Kokkolan kaupunki
Lestijärven kunta
Perhon kunta
Toholammin kunta
Vetelin kunta
Kalajoken kaupunki
Kinnulan kunta
Kruunupyyn kunta
Reisjärven kunta
Sievin kunta
Alajärven kaupungin virasto
Evijärven kunta
Kivijärven kunta
Kyyjärven kunta
Lappajärven kunta
Luodon kunta
Vimpelin kunta
Etelä-Pohjanmaan liitto
Keski-Suomen liitto
Pohjanmaan liitto
Pohjois-Pohjanmaan liitto
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Liikennevirasto
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
Länsi-Suomen sotilasläänin esikunta
Metsähallitus
Museovirasto
Pääesikunta, Logistiikkaosasto
Bioenergia ry
Birdlife Suomi ry
Fingrid
Ilmailulaitos Finavia
Keskipohjalaiset Kylät ry
Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo
Keski-Pohjanmaan metsänomistajien liitto ry
Keski-Pohjanmaan yrittäjät
Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi
MTK Keski-Pohjanmaa
Pohjanmaan kauppakamari
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Suomen luonnonsuojeluliitto/Pohjanmaan piiri ry
Suomen metsäkeskus
Suomen riistakeskus Pohjanmaa
Muut lausuntopyynnöllä huomioidut tahot:
EPV tuulivoima Oy
EV Windpower Oy
Innopower Oy
PVO-Alueverkot Oy
PROKON Wind Energy Finland Oy
wpd Finland Oy
Ehdotusvaiheesta syksyllä 2014 muistutuksen jättäneet yksityishenkilöt