Keskustelu Technopolis Groupin suosituksista Suomen

Transcription

Keskustelu Technopolis Groupin suosituksista Suomen
Keskustelu Technopolis Groupin suosituksista
Suomen korkeakoulujärjestelmän kehittämiseksi
- kooste raportista keskustelun taustaksi
Ylijohtaja Tapio Kosunen 23.3.2015
Finland
Strengths
Weaknesses
Several important reforms have
already been made, including an
autonomy reform and new acts for
universities and for UAS
•
Few internationally top-ranked HEIs
•
Existence of barriers towards transfer
across the dual system for students
•
An important step towards a more
transparent funding stream for UAS
has been taken with the recent reform
for UAS
Low level of foreign recruitment of
academic staff at HEIs
•
•
Scattered
HEI
landscape
with
comparatively many HEIs, some of
which are quite small
Strengthened academic
through the reforms
•
Small subjects exist at many HEIs
•
Increased
connection
to
the
surrounding society through inclusion
of external members of the HEI boards
•
Low level of internationalisation in the
system as a whole
•
A few mergers between HEIs have
contributed to slightly fewer HEIs
Underdeveloped level of cooperation
between universities and UAS
•
The merger that resulted in the
establishment of Aalto University has
received
significant
attention
internationally and is generally seen as
a success
Legal
barriers
towards
deeper
cooperation and mergers between
universities and UAS
•
Well-developed innovation system; an
innovation
leader
according
to
Innovation Union scoreboard
The innovation system does not
contribute
sufficiently
to
commercialisation of knowledge and
creation of new jobs
•
Long study times
•
•
•
•
•
leadership
•
High performance of the schooling
system; highly raked in international
tests
•
Strong connection between UAS and
regional business
•
The regional coverage of UAS, and to
a lesser extent universities, is good
Technopolis Groupin suositusten taustaa
• Suomen korkeakoulujärjestelmä toimii sinänsä hyvin – ja muutoksia tarvitaan
• Korkeakoulujärjestelmän kehittämiselle on Suomessa ja korkeakouluissa
vahva tilaus: hyvä lähtökohta jatkotyölle
• Duaalimallista luopumisen osalta näkemykset jakautuvat, mutta toiminnan
kehittäminen koetaan välttämättömäksi (työnjako, yhteistyön tiivistäminen)
• Kehittäminen edellyttää aktiivisia toimia yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta:
korkeakoulujen on profiloiduttava ja vastattava opetuksensa ja tutkimuksensa
laadusta ja ulkoisesta yhteistyöstään
• Ministeriön toimintaan kohdistuu toiveita työnjaon ja yhteistyön
mahdollistamiseksi: esteet yhteistyöhon sektorirajojen yli ja koulutusohjelmien
tasolla on poistettava ja valtion on kannustettava tähän
Technopolis Groupin suositusten taustaa
• Kansainvälisesti ja pohjoismaisesti vertaillen Suomessa on
korkeakouluja paljon/liikaa – suurin ongelma samassa kaupungissa
operoivien yliopistojen ja AMKien yhteistyöhaluttomuus -> sektorirajat
ylittävää yhteistyötä tarvitaan enemmän yhteiskunnan palvelemiseksi
paremmin
• Aluetehtävä korkeakoulun olemassaolon perusteena ei ole riittävä –
kaikkien korkeakoulujen toiminnan keskiössä on oltava laadukas
opetus ja tutkimus, joiden kautta rahoitus muodostuu
• Kansainvälistymisen ohutta - kansainvälistymistä on lisättävä ja
tehostettava
• Opetuksen laatu; jatkuva opetusmenetelmien ja koulutusohjelmien
kehittämisen tarve ja digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen
• Koko innovaatiojärjestelmä on tarpeen päivittää ja vahvistaa erityisesti
tiedon siirtoa
Technopolis Groupin suositusten teemat
• Technopolis-suositus 1: Yliopistojen ja
ammattikorkeakoulujen täytettävä samat laatukriteerit
• Technopolis-suositus 2: Opetuksen ja tutkimuksen laatu
keskiöön AMK:ssa – aluevaikuttavuus ei erillinen
”tulostavoitteensa”
• Technopolis-suositus 3: Yhteistyön esteet purettava
• Technopolis-suositus 4: Opintopolkujen joustavuus
• Technopolis-suositus 5: Opetus- ja oppimismetodien
modernisointia vauhditettava
• Technopolis-suositus 6: Kansainvälistymistä vahvistettava
• Technopolis-suositus 7: KARVI:a tulisi hyödyntää
enemmän järjestelmänkehittäjänä
Figure 1 Number of HEIs, per country
No. of
No. of
No. of
No. of HEI
No. of
No. of HEIs
universi polytechnic inhabitants students (in HEIs per
per
ties
s
(in million) thousands,
million
thousand
2012)
inhabitant students
s
Finland
14
24
5.5
308.9
6.9
0.12
Denmark
8
16*
5.7
27 5.0
4.2
0.09
Ireland
7
14**
4.6
192.6
4.6
0.11
Netherlands
14
37
16.9
7 93.7
3.0
0.06
Switzerland
12
9***
8.2
269.6
2.6
0.08
Source: Country case studies. *University Colleges and Academies of Higher Education;
**Institutes of Technology; ** seven public, two private
Technopolis-suositus 1: Yliopistojen ja
ammattikorkeakoulujen täytettävä samat laatukriteerit
• Toteutettu ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistus on askel
oikeaan suuntaan
• Mahdollistettava ammattikorkeakouluille vastaavat
rahoituselementit ja laadunvarmistus kuin yliopistoillekin
• Molempien korkeakoulusektorien toiminnan kehittäminen ja
profiloituminen (painoalojen määrittäminen) tärkeää
Technopolis-suositus 2:Opetuksen ja
tutkimuksen laatu keskiöön AMKssa –
aluevaikuttavuus ei erillinen ”tulostavoitteensa”
• AMK:jen alueellisen roolin vahvistamiseksi opetuksen ja tutkimuksen
laadun oltava keskiössä -> laadukas tiedontuottajaorganisaatio voi
palvella aluettaankin paremmin
• Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla sama olemassa olon peruste;
laadukas opetus ja tutkimus
Technopolis-suositus 3: Yhteistyön esteet
purettava
• AMK ja YO yhteistyön esteet purettava - mahdollistettava allianssit tai
sektorit ylittävät yhdistymiset.
• Yhteistyön tuloksena harmonisoidut ja yhteiset koulutusohjelmat eri
toimijoiden kesken
– yhteistyö päällekkäisyyksien ja kilpailevien ohjelmien vähentäjänä
• Korkeakoulujen rationalisointitoimien ja profiloitumisen oltava
korkeakoululähtöistä
• Valtion velvollisuus on varmistaa, ettei lainsäädännöllisiä esteitä
korkeakoululähtöiselle kehittämiselle ole
• Tampere 3 – hankkeen kaltaisia hankkeita tarvitaan ja ministeriön
tulisi tukea niitä
Technopolis-suositus 4: Opintopolkujen
joustavuus
• Opintopolut yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä
mahdollistettava – nykyään aikaa vievä prosessi, jossa siirtymä yoamk välillä edellyttää siltaopintoja
• Järjestelmä tällä hetkellä joustamaton – luo nuorille ihmisille
opintopolun profiloimisen tai alan vaihdon esteitä mahdollisuuksien
sijaan
• Koulutusohjelmat yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa liian erillään
toisistaan – näitä etäisyyksiä kavennettava
Technopolis-suositus 5: Opetusmenetelmien
modernisointia vauhditettava
• Tarvitaan ripeää opetus- ja oppimismetodien uudistamista, ml.
digitalisaatio
• Korkeakoulujen tulisi kokeilla innovatiivisia ja vaihtoehtoisia tapoja
koulutuksen järjestämiseen
• Ministeriön tulisi käynnistää prosessi opetus- ja oppimismetodien
uudistamisen vauhdittamiseksi
Technopolis-suositus 6: Kansainvälistymistä
vahvistettava
• Tarvitaan avoimuutta globaalin tiedeyhteisön suuntaan – henkisen
muutoksen ohella tarvitaan yksilöille ja korkeakouluille suunnattuja
konkreetteja tukikeinoja kansainväliseen vaihtoon ja vuorovaikutukseen.
• Kansainvälistymisen tukitoimet tulee kohdentaa nuoriin, erityisesti
tohtoriopiskelijoihin ..
– Ministeriön luotava hyvä mahdollisuudet ja velvoittavuutta tohtoriopiskelijoiden 1-2
lukukauden pakolliselle vierailulle ulkomaisessa korkeakoulussa
– Rahoittajaorganisaatioiden osoitettava tähän tarkoitukseen rahoitusjärjestely
– Systeemitason vaikuttavuuden vuoksi n. 100 tohtoriopiskelijaa/vuosi liikkumaan
• …ja post-doc tutkijoihin.
– Tutkijanurajärejstelmään kansainvälistymisjakso pakolliseksi ja tälle tukimuodot
• Kv-rekrytoinnit korkeakoulujen asia ja ministeriön tulisi harkita keinoja
edesauttaa suomalaisen akateemisen yhteisön kansainvälistymistä sekä
ohjata korkeakouluja tarkistamaan rekrytointipolitiikkansa aidosti
kansainvälisesti markkinoiduksi ja läpinäkyväksi
Technopolis-suositus 7: KARVI:a tulisi
hyödyntää enemmän järjestelmänkehittäjänä
• Ministeriön tulee harkita, voiko Kansallisen koulutuksen
arviointikeskuksen (KARVI) roolia vahvistaa korkeakoulujen tai
korkeakoulujärjestelmän kehittämisessä
• KARVI voisi saada nykyisten tehtäviensä rinnalle mandaatin arvioida
korkeakoulujärjestelmän relevanssia ja innovaatiokapasiteettia
– Nykytilassa KARVI:lla ei näyttäisi olevan näkemystä siitä, miten yrittäjyyttä ja
koulutuksen relevanssia voisi parantaa
• KARVI:n täytyy muokata laadun parantamisen instrumenttejaan ja
lähestymistapaansa jotta se voisi saada aikaan todellista muutosta
korkeakoulujen laatutyöhön
– Nyt näkökulma on puhtaasti koulutuksen laadussa pohtimatta lainkaan sitä, mihin
koulutus valmistaa nuoria