. - Päijät-Hämeen Kylät ry

Immilä-Metsäkylän
KYLÄSUUNNITELMA 2015-2017
Immilä-Metsäkylän kyläyhdistys ry teki talven 2013 ja
kevään 2014 aikana kylälle tulevaisuuden suunnitelman.
Suunnitelmaa varten järjestettiin kyläiltoja ja kyläkysely.
KAHDEN KYLÄN YHTEINEN SEUTU
Immilän kauniista kylämiljööstä myllyineen
Metsäkylään Arrajärven rannoille ulottuva kyläalue
kunnan koillisosassa. Kylien peltoaukeat, vesistöt
sekä runsaat metsävyöhykkeet leimaavat aluetta.
2
Metsäkylällä ja Immilällä on pitkä historia. Yhdessä kylät ovat eläneet ja toimineet yhdessä jo vuosikymmenten ajan.
Immilä-­‐Metsäkylän kyläyhdistyksen kotipaikka on Metsäkylän kylätalo, vanha kylän koulu.
Kylätalo sijaitsee kauniissa ja rauhallisessa maalaisympäristössä luonnon keskellä. Talossa oleva toimiva keittiö, kolme suurta luokkahuonetta ja avara piha. Kyläyhdistys vuokraa sitä kokous-­‐ ja tapahtumakäyttöön.
Kylällä on yritystoimintaa ja palveluita, joista tunnetuimpia ovat mm. käsitöitä tekevä Vakkamari ja Kiviniemen lomamökit. Auto-­‐ ja maanrakennusyrityksiä kylällä on myös muutamia.
AKTIIVINEN IMMILÄ
Immilän puolella maamerkkinä toimii Immilän mylly. Immilän nuorisoseura toimii tahollaan, järjestäen mm. lentopalloiltoja talvella Immilän seuratalolla sekä lähes legendaarisiksi muodostuneita jalkapallopelejä Immilän nurmistadionilla. Immilän seurataloa isännöi maamiesseura.
Talvikaudella Immilässä on kyläladut, on latukone sekä moottorikelkan perässä vedettävä latukelkka. Immilän kylälatu, jonka sijoitus on sovittu maanomistajien kesken, on harvinainen siitä, ettei siinä ole ollenkaan tasaista ja sijoittuu koko ajan kulttuurimaisemaan.
Hiihtokilpailut on pidetty vuosittain ja talvella 2013 hiihdettiin perheviestin 50 v. juhlahiihto. Karjumäessä on hypitty mäkeä 1930-­‐luvulta alkaen, ensimmäiset kilpailut järjestettiin 1969.
Immilän seurataloa hallinnoi maamies-­‐
seura. Kylässä toimii aktiivisesti lisäksi Miten Metsäkylä syntyi?
Kalmbergin kartastosta vuiodelta
1855 maastokartta Nastolan
alueelta.
Nastola on lähellä Suomen vanhimpia asuinpaikkoja, nykyisiä Porvoojoen latvavesiä ja luultavasti aluetta on asuttu yli 10 000 vuotta. Arkeologisesti eniten tutkittuja ovat Ruuhijärvi arkeologiapolkuineen sekä Kilpisaari Arrajärvessä, joissa molemmissa on ollut asutusta kivikaudelta alkaen.
Keskiajalla ja uuden ajan alussa Nastolan talonpoikainen väestö asui suurkylissä. Aatelisväestöä saatiin 30-­‐vuotisen sodan seurauksena ja syntyivät Koiskalan, Seestan, Villähteen sekä Arrajoen kartanot sekä Orrilan pappiskartano. Nastolan alueen vanhin keskus on Ruuhijärvi, neljänneskunnan nimikkokylä. Uudenajan alussa Uusikylä hyvien liikenneyhteyksien varressa ja nimismiehen asuinpaikkana sai hallinto-­‐ ja käräjäpaikan roolin. Nastolan perinteiset kylät ovat: Nastola, Uusikylä, Ahtiala, Immilä, Koiskala, Pyhäntaka, Ruuhijärvi, Vanaja ja Villähde. Lisäksi kartanokylät Arrajoki ja Seesta erotettiin usein emäkylistään samaten Järvisten ja Kalkkolan kulmakunnat. 3
Taloryhmät olivat kooltaan melko suuria ja erittäin tiiviisti rakennettuja iso-­‐ ja uusjakoihin asti. Näiden jakojen seurauksena asutettiin metsäkulmat ja syntyi Metsäkylä Immilän ja Ruuhijärven maille sekä Arola itäiseen Uuteenkylään.
Palveluiden osalta rakennettiin kansakoulut kaikkiin Nastolan kyliin ja kauppoja oli tyypillisesti useita jokaisessa. Uuteenkylään syntyi ensimmäinen Nastolan liikekeskus, mutta sen raitti oli ahdas ja tasoristeyksien poistamisen jälkeen vaikeasti saavutettavissa.
Uusi liikekeskus rakennettiin 1980-­‐luvulla Rakokiveen, joskin palveluita syntyi myös Nastonharjulle, Kirkonkylään sekä Villähteelle. Maalaiskylistä kaupat ja koulut on hiljalleen lopetettu, mutta matkailijoiden sekä kesäasukkaiden palvelusten järjestäminen koetaan tulevaisuuden toiminnaksi.
Nastola-­seura/Matti Oijala
www.nastori.net
KYLÄSUUNNITELMAA POHTIMAAN
4
Tulevaisuusillassa kylätalolla myös kylän nuorimmat
visioivat kotiseudun tulevaisuutta.
“Kyläsuunnitelma on mainio väline, kun
kyläyhteisö suunnittelee tulevaisuuttaan
määrätietoisesti. Se on myös oivallinen
kylädokumentti, sillä parhaimmillaan se
taltioi kylän nykyhetken myös tuleville
polville nähtäväksi”, kertoo kyläasiamies
Timo Taulo Päijät-Hämen kylät ry:stä.
Kyläasiamiehen johdolla ImmiläMetsäkylän kyläyhdistyskin tarttui työhön ja
päätti kerätä kyläläisten mielipiteitä siitä,
millaiseksi nastolalaista kylää tulisi kehittää
lähivuosien aikana.
YHDESSÄ POHTIMISTA
Kyläsuunnittelu alkoi kyläyhdistyksen
hallituksen suunnittelukokouksella, jossa
pohdittiin kyläsuunnitelman tavoitteet ja
aikataulu. Sovittiin, että Immilä-Metsäkylän
tehdään mahdollisimman käytännöllinen
kyläsuunnitelma.
Kyläsuunnitelma on koko kylän yhteinen
tahto. Siksi sananvalta annettiinkin jokaiselle
kyläläiselle kyläkyselyn muodossa ja sitä
jatkettiin internetissä.
Nettikysely ei tuottanut toivottua tulista,
mutta printtikyselyyn saatiin muutamia
kymmeniä vastauksia.
Tulevaisuusillassa 9.1.2014 päästiin
vauhtiin. Keskusteltiin ja pohdittiin
millainen on kyläseudun tulevaisuus.
Kartoitettiin vahvuuksia ja heikkouksia,
uhkia ja mahdollisuuksia. Vahvuudet
löytyivät helpostikin.
Kyläilloissa keskustelemassa ja
ideoimassa oli noin kaksikymmentä
metsäkyläläistä ja immiläläistä.
Kesän 2014 aikana kerättiin vielä viimeisiä
näkemyksiä ja kun kesälomat oli pidetty,
niin koottiin kyläsuunnitelma kansiin.
Yhteisessä kokouksessa 14.9.2014 sitten
lyötiin lukkoon suunnitelman sisältö.
Kyläsuunnitelmaa päivitetään vuosittain,
katsotaan onko tuloksia syntynyt, ja
millaisia uusia tarpeita ja toiveita on
ilmestynyt kylän kehittämisen tiellä.
Kyläkyselyssä haluttiin,
toivottiin ja
vähän pelättiinkin
“Immilän
jalkapallokenttä pitäisi
saada kunnalta
nuorisoseuralle.”
“Yhdistystoiminta
pitää kylän
hengissä.”
“Kylästä edustus
kunnan päättäjiin.”
puuttuu
ä
t
s
lä
y
k
ä ja
“Ehkä
hdistäv
y
´
in
k
´se jo
ainen
omaleim ai hanke?”
t
perinne
“Painottaisin omaperäistä ja
suosittua Myllykahvilaa, joka on
vuosittain pärjännyt maan paras
kesäkahvila -kilpailuissa sekä
muutama vuosi sitten aloitettua
lähiruokatoria, joihin lähinnä
tarvitaan lisää myyjiä.”
“Uudenkylän
osayleiskaavan
valmistumista
seurattava!”
Onko täällä mitään
muita palveluja kuin
kirjastoauto?
“Tie
hita to leviä
taju asti, v ä
aa h
ä
itaa ki
sti.”
“Pitää olla
kärsivällinen! Ei
lannistuta heti, jos ei
saada kaikkea.”
“Kunta
voisi olla
enemmän mukana
ja tukena kylän
kehittämisessä,”
“Pano
olema stetaan
s
vahvu sa oleviin
uksiin,
on vai
keaa s uutta
aa
luoda. da ja
”
“Yhteen hiileen
puhaltamista
enemmän!”
ää
llylle lis
y
m
n
ä
“Immil a ja yhteisiä
a
ohjelm misia.”
tapaa
Sana on vapaa...
Kylillä kuultua ja pohdittua
“On totuttu olemaan
omatoimisia.
Keskustelufoorumi on
olemassa.”
KYLÄN YHTEISET TAVOITTEET
Sisäiset vahvuudet, joiden varaan kylää
rakennetaan
Rauhallisuus, luonnonkauneus, sijainti antavat
kyläalueelle voimaa. Aktiiviset kyläläiset ja
kesäasukkaat yhdessä voivat tehdä paljon –
naapuriapu ja talkoohenki elävät.
Tulevaisuuden mahdollisuudet, joita
hyödynnetään
Kylä on luonnonkaunis ja sen monet järvet
tarjoavat vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksia:
kalastus, retkeily, lomailu. Tonttimarkkinoinnin
kehittäminen tuo lisää asukkaita.
Matkailukohteita voidaan kehittää.
6
Sisäiset heikkoudet, joita poistetaan
Yhteishengen ja yhdessä tekemisen puute
passivoittaa. Liikenneyhteydet ovat hankalat,
asuminen perustuu autoiluun.
Tietoliikenneyhteydet ovat heikot.
Tulevaisuuden uhat, joita torjutaan
Väestö vanhenee ja vähenee. Maataloudella on
entistä vaikeammat elinmahdollisuudet –
kulttuurimaisema katoaa kun maanviljelys loppuu.
KESKEISET TAVOITTEET
Yhteistyöllä, ottaen mukaan koko kylä vauvasta vaariin, rakennetaan ImmiläMetsäkylää, jossa kyläläiset välittävät toisistaan.
* Kylään toivotetaan tervetulleiksi uusia perheitä ja asukkaita, vakituisiksi asukkaiksi tai
lomaa viettämään.
* Tehdään asioita yhdessä ja pidetään huolta siitä, että Immilä-Metsäkylässä on hyvä
asua, ja että se on viihtyisä ja turvallinen kylä.
LÄHIAJAN TOIMET
1. Kylätalon toiminnan
kehittäminen
Kylätalon hallinta pyritään saamaan kunnalta
kyläyhdistykselle.
Samalla talon toimintaa kehitetään ja sen
kunnostamiseen haetaan Leader-tukea.
* Kyläläisten toivelistalla kylätaloon:
kerhoiltoja, toimintaa lapsille (sähly,
biljardi), terveyspalveluita,
eläkeläistoimintaa.
Kylätalo on kyläläisten oma kokoontumispaikka.
Kesätapahtumat luovat kylälle me-henkeä.
2. Yhteisten tapahtumien
kehittäminen
Immilä-Metsäkylän kesätapahtumien lisäksi
kehitetään kyläläisten yhteisöllisyyttä pienillä
tilaisuuksilla, tapahtumilla ja kokoontumisilla.
Elomarkkinat, juhannustapahtuma, uuden
vuoden ilotulitus, Naisten päivä vakiintuneet
tapahtumat.
Tehdään enemmän yhdistysten ja järjestöjen
välistä yhteistyötä.
* Kyläläisten toivelistalla: siivous- ja
raivaustalkoita, tanssipaikka.
3. Kyläkohteiden esiin tuominen
Pyöräilyreitistöä tehdään tunnetuksi.
Tiedottamista ja viestintää lisätään ja ohjataan
enemmän ulospäin.
Kartoitetaan ja hyödynnetään kylän eri osaajia
ja heidän taitojaan. Tonttimarkkinointia
kehitetään. Tienvarsimainontaa ja
suoramarkkinointia.
* Kyläläisten toivelistalla: ilmoitustaulut
kylällä, kylän nettisivut ja tiedonvälitystä
niissä, yhteinen lehti.
Immilän mylly on kyläseudun tunnetuin
matkailukohde.
7
KYLÄSUUNNITELMAN TOIMENPITEET
TAVOITE
TEHTÄVÄT
TOTEUTTAJA
AIKATAULU
1. ASUKASRAKENNE
8
Tiedotetaan tonttitarjonnasta ja rakennuspaikoista
Myynnissä olevien tonttien ja kiinteistöjen kartoitus. Tonttipörssin kokoaminen. Tiedottaminen kesätapahtumissa, kylän verkkosivuilla ja kylän ilmoitustauluilla.
Kyläyhdistys ja kyläläiset
Kesä 2015
Yleiskaavatyön seuranta ja vaikuttaminen
Seurataan Uudenkylän osayleiskaavan valmistumista ja sen vaikutuksia Immilä-­‐
Metsäkylään.
Kyläyhdistys ja kunta
2014-­‐2017
Loma-­‐asuntojen ympärivuotiseksi asunnoiksi muuttamisen edistäminen
Vaikuttaminen kunnan päätöksentekoon.
Kyläyhdistyk-­‐
sen hallitus
2015–2016
Uusien asukkaiden ja kesäasukkaiden huomioiminen
Kesätapahtumien yhteydessä tervetulopaketti (tervehdys, vauvaraha, kahvipaketti...)
Kesä 2015–
2. PALVELUT JA
YRITYKSET
Lisätään yhteistyötä Järjestetään yhdistysten ja yritysten ja kylien yrittäjien yhteistapaaminen välillä
myös naapurikylien (Uusikylä, Ruuhijärvi) kanssa.
Kyläyhdistyk-­‐
sen hallitus ja yrittäjät
Talvi 2015
Aktivoidaan yritystapahtumia
Kylätalolla järjestettäviä huutokauppoja, kirpputoreja ja markkinatapahtumia aktivoidaan.
Kyläyhdistys ja kyläläiset
Kevät-­‐kesä 2015–
Kyläapurekisteri
Kylän nettisivuille kootaan listaa kylän yrityksistä, osaajista ja avun tarjoajista.
Kyläyhdistys ja yritykset
Talvi 2014
Kyläavustajan palkkaaminen
Selvitetään mahdollisuudet kyläavustajan palkkaamiseen.
Kyläyhdistys ja yhdistykset
Kevät 2015
Kylän opastaulujen pystyttäminen Valtateiden sisääntulot, kylänraitti
Kyläyhdistys
2015-­‐2017
TAVOITE
TEHTÄVÄT
TOTEUTTAJA
AIKATAULU
3. VAPAA-AIKA
Immilän jalkapallokenttä kyläläisille
Vaikutetaan siihen, että jalkapallokentän hallinnointi siirtyy kunnalta kylälle.
Kyläyhdistys, nuorisoseura, kunta
Kesä
2015–2017
Kylätapahtumat koko kylälle
Vakiinnutetaan kylätapahtumat ja kehitetään uusia muotoja.
Kyläyhdistyk-­‐
sen hallitus
2015–
Lisää lasten ja nuorten toimintaa
Yhteistyössä kansalaisopiston, kunnan ja seurakunnan kanssa.
Kyläyhdistyk-­‐
sen hallitus
2014–2016
Koulutustilaisuuksia kylälle
Kyläyhdistys pyrkii järjestämään Kyläyhdistyk-­‐
tietokonekoulutusta, kansalais-­‐
sen hallitus
opisto mahdollisesti mukaan uusiin kursseihin.
2014–2016
Kylätalon toiminnan kehittäminen
Tehdään toimintasuunnitelma yhdessä muiden yhdistysten ja toimijoiden kanssa.
2015–2016
Kylän yhdistykset ja järjestöt
4. YMPÄRISTÖ
Järvialueiden ja rantojen kunnossapito
Tuetaan yhdistysten toimintaa ja Kyläyhdistys ja 2015–2016
tiedotetaan järvien kunnosta.
muut yhdistykset
Elämysmatkailu kehittelyyn
Laskupaikoista opasteet, lähiruokamahdollisuudet, elämysyrittäjyyttä, myllyn seutu.
Kyläyhdistys ja 2014-­‐2016
yhdistykset
Tuodaan luontoa esille
Esitellään kylän luontokohteita tapahtumissa ja netissä. Kyläyhdistys ja Kesä 2015–
kyläläiset
5.YHTEISÖLLISYYS
Lisätään yhdistysten, Järjestetään naapurikylien, kunnan ja kylien yhdistysten ja kunnan yhteistyötä
yhteistapaaminen.
Kyläyhdistys ja Kevät 2015
yhdistykset
Aktiivinen kylätiedottaminen
Kehitetään kylän nettisivuja. Ilmoitustauluja Arrajoki, Vehkosilta, Metsäkylä.
Kyläyhdistyk-­‐
sen hallitus
Yhteiset retket
Kohteina kulttuuri-­‐ ja kaupalliset Kyläyhdistys ja 2015–2017
palvelut.
kyläläiset
Kylähistorian dokumentointi
Kerätään kyläläisiltä valokuva-­‐ ja Kyläyhdistyk-­‐
muuta materiaalia. sen hallitus
Syksy 2014
Lisää vetäjiä kylätoimintaan
Innostetaan uusia kylätoiminta-­‐
aktiiveja mukaan.
2014–
Kyläyhdistyk-­‐
sen hallitus
2014–
9
Turvallisuussuunnitelma
TAVOITE
TEHTÄVÄT
TOTEUTTAJA
AIKATAULU
Asumisturvallisuus
Turvallinen koti
Palovaroittimet ja alkusammutus-­‐
välineet ja -­‐osaaminen, lukitukset sekä osoitemerkinnät kuntoon.
Asukkaat
2014
Asukkaat, kyläyhdistys, Oiva
2014
Jokainen kotitalous huolehtii kotivaran kuntoon.
Asukkaat, kyläyhdistys,
2014
Kylään nimetään turvallisuus-­‐
yhteyshenkilö pelastuslaitoksen ja kunnan suuntaan.
Erehdykset ja unohdukset salliva koti kylissä ja taajamissa-­‐
hanke
Laajakaistan kattavuutta ja nopeuden parantamista edistetään ottamalla yhteyttä operaattoreihin.
Avun saanti
Naapuriavun tukeminen, tutustuminen muihin kyläläisiin. Kylävastetoiminta oman kylän näköisenä, autetaan kylässä avun tarvitsijoita nopeasti niillä mahdollisuuksilla kuin kylässä on.
Kylätalkkari tms. kylän työntekijä, jolta voisi ostaa asumista tukevia palveluita esim. lasten-­‐ ja kodin-­‐
hoitoa. (esim. Litti-­‐projekti PHLU:n kanssa)
Kotiavun saamisesta tarvittaessa neuvotellaan kunnan ja Oivan kanssa.
10
Kännykkäverkon kuuluvuutta edistetään ottamalla yhteyttä operaattoreihin.
Kylällä pyritään säilyttämään lankapuhelimia sähkökatkojen varalta. Kokoontumispaikoille, laavuille yms. laitetaan laminoidut sijaintitietolomakkeet.
Poikkeustilanteet
Poikkeaviin kulkijoihin kiinnitetään huomiota, kirjataan tuntomerkit kulkijoista ja kulkuneuvoista ylös, ilmoitetaan tarvittaessa poliisille.
Kyläläisten osaamista poikkeus-­‐
tilanteissa toimimiseen parannetaan mm. alkusammutus-­‐ ja hätäensiapu-­‐
koulutuksella.
VANHAA JA UUTTA IMMILÄSTÄ
JA METSÄKYLÄSTÄ
Immilässä on ollut asutusta jo varhain: vuoden 1571
maakirjan mukaan Immilässä oli 13 taloa.
Kylässä on ollut sahaustoimintaa 1700-luvulla.
Keskiajalla Immilässä toimi
kaksi ympärivuotista myllyä.
Nykyinen vesimylly on
1900-luvun alusta.
Immilä-Metsäkylästä on
suora tieyhteys Nastolan
kirkonkylälle, jonne on noin
15 km, lähimpään kaupunkiin
Lahteen 30 km.
Metsäkylässä asuu noin 130 asukasta ja
Immilässä 160. Kylälle tunnusomaista ovat
peltoaukeat, vesistöt sekä runsaat metsävyöhykkeet.
Kylissä on pienyritystoimintaa:
Vakkamari (käsitöitä), Kiviniemen
lomamökit, Kuljetus Virta Oy,
JR Myllykangas Ky (maanrakennusta), auto- ja pienkonekorjaamo
J. Kosola ja Erkki Tammelin (maansiirtoa).
Metsäkylän vanhan koulun tilat on
kunnostettu kylätaloksi. Taloa vuokrataan
juhla- ja kokouspaikaksi.
Immilä
Metsäkylä
Kylässä toimivat Immilän maamiesseura,
joka hallinnoi Immilän seurataloa,
Immilän nuorisoseura, Immilän Martat ja
metsästysseura AMI.
Kylän ykkösnähtävyys Immilän mylly on kotina
Maan paras kesäkahvila -kilpailussa pärjänneelle
Immilän Myllykahvilalle.
Kylällä harjoitetaan myös luomuviljelyä Oijalan
luomutilalla, jossa on kesäisin
myös lähiruokatori.
Maakunnan palveluiden
keskusverkkoselvityksessä
Metsäkylä sijaitsee
* 14-17 minuutin matkan
päässä päivittäistavarakaupasta, päiväkodista ja
peruskoulusta
* 23-35 minuutin päässä
keskiasteen koulusta ja
terveyskeskuksesta.
Päijät-Hämeen keskusverkossa
Metsäkylä on luokiteltu hajaasutuskyläksi. Ruuhijärven kylä
pohjoispuolella on paikalliskeskus,
eteläinen Uusikylä on aluekeskus.
Immilän länsipuolella sijaitsee Kumian
kyläalue.
Immilä-Metsäkylän kyläyhdistys ry | pj. Ulla Riuttala | puh. 0400 758 383 | www.phkylat.fi/immila
11
Millainen on mukava kylä?
Immilä-Metsäkylän tulevaisuusillan satoa.