Teolliset ympäristöt

Varkauden teollinen kulttuuriperintö
Mitä on kultuuriperintö?
Kulttuuri-identiteetti?
Aineeton kulttuuriperintö?
Kulttuuriperintö, mitä se on?
• Kulttuuriperintö on ihmisen toiminnan vaikutuksesta syntynyttä
henkistä ja aineellista perintöä. Aineellinen kulttuuriperintö voi olla
joko irtainta (esim. kirjat ja esineet) tai kiinteää (ks. esim.
rakennusperintö).
• Kulttuuriperintö tarjoaa ihmiselle mahdollisuuden paikallistaa itsensä
ajallisesti, tilallisesti ja sosiaalisesti.
• Kulttuuriperintö kertoo ihmisten elämästä eri aikoina ja antaa meille
mahdollisuuden oppia tuntemaan sekä omaa että muiden yhteisöjen
kulttuureja.
• Kulttuurimme ja sen konkreettiset ilmaukset ovat jatkuvassa
muutoksessa. Kulttuuriperintö päivittää historiaa nykypäivään, sillä
huomisen kulttuuriperintö on meidän nykyisyyttämme.
Kulttuuri-identiteetti
•
•
•
•
Kulttuuri-identiteetti on jatkuvan muutoksen alla; se juontaa menneisyydestä, mutta
suuntaa tulevaisuuteen.
Kulttuurisesti kestävä kehitys on tasapainoilua pysyvän ja muutoksen välillä. Kulttuurisen
identiteetin ja jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että kulttuurissa säilyy joitakin pysyviä
ominaispiirteitä, mutta kulttuurin muuttuminen on hyväksyttävä. Kulttuuri-identiteetti on
yhteisöä yhdistävä voima muutosten ja haasteiden keskellä.
Yksilön oikeus omaan kulttuuriperintöönsä ja tätä kautta oikeus tuntea positiivista ylpeyttä
itsestään ja ympäröivästä yhteisöstään.
Yksilön oikeus osallistuvuuteen ja aktiivisuuteen tulevaisuuden yhteisön rakentamisessa.
Identiteetti + Yhteisöllisyys + Kuuluminen ”sukupolvien ketjuun”
=
Positiivinen minäkuva
”Tähän minä kuulun, minä olen osa tätä kokonaisuutta”
Aineeton kulttuuriperintö
Lähde: Leena Marsio, 2015
Varkauden teolliset ympäristöt
Onko niitä muita?
Kulttuuriympäristö?
• Ympäristö, jonka ominaispiirteet ilmentävät kulttuurin vaiheita,
sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta.
• Kulttuuriympäristöön liittyy myös ihmisen suhde
ympäristöönsä ennen ja nyt; sille annetut merkitykset,
tulkinnat ja sen erilaiset nimeämiset.
• kulttuurimaisema ja rakennettu kulttuuriympäristö (myös
muinaisjäännökset ja perinnebiotoopit)
• Kerroksellisuus, monimuotoisuus
• Yksittäiset todistuskappaleet
• Varkaus – kulttuuriympäristöjen tihentymä
1800-luvun ruukki
Huruskoski, vas. saha (valm. 1896), sähkölaitos ja
oik. valssilaitos
1800-luvun ruukki
Ämmäkosken konepaja 1880-l, vas. valimo, kesk. nikkariversta,
oik. konepaja/ höyrykattilarakennus
1800-luvun ruukki
Pirtinniemen laivavarvi, 1880-luku
Mähölä-nimistä asuinrakennusta puretaan, oik.
suutari Mönkkösen talo ja Leunanmäki I ja II,
virran toisella puolella Luhtalinna ja Paloharju II
1800-luvun ruukki
Asuinrakennuksia Huruskosken varrella.
1800-luvun ruukki
1800-luvun ruukin säilynyttä rakennuskantaa:
- Villa (virkamiesklubi)
- Keskuskonttori
- Tyyskä
- Teollisuuden paikat, kadut jne.
Lehtoniemen teollisuusyhdyskunta
Etualalla insinööri Albert Kranckin "älypaja". Sitten sauna,
taustalla vasemmalta saha, laivaveistämö ja konepaja.
Lehtoniemen teollisuusyhdyskunta
Lehtoniemen "pääkatu" 1890-luvulla. Taustalla teollisuusalue, vaal. rak.
Konttori, etualalla työläisten asuntorakennuksia.
Lehtoniemi
Lehtoniemen säilynyttä rakennuskantaa:
- Sauna
- Poronsarvi
- Niemi
- Kivijalkoja, rakennusten paikkoja, hyrisyttäviä
kokemuksia
- Huom. Muistomerkki!
Ahlströmin suuret rakennusvuodet
Ahlströmin suuret rakennusvuodet
Voimakanava 1912
Kellotorni ja voima-asema 1913
Puuhiomo ja vesitornit 19131915
Selluloosatehdas 1916-1918
Saha 1919
Paperi I 1921
Paperi II 1926
Vaneri 1926
Ahlströmin suuret rakennusvuodet
Laivanveistämö 1920, Kattilapaja 1912-1913, Konepaja 1919
Ahlströmin suuret rakennusvuodet
Tienvarret 1920
Tienhaarat 1915
Tienkorvat 1913
Koivulat n. 1915
Peltolat 1917
Niittylät 1916-1921
Korpela 1919
Tehtaan koulu 1924 (laaj.
1930)
Yhteiskoulu 1921
Savontien varren asutus
1920 ->
Ahlströmin suuret rakennusvuodet
Ahlströmin suuret rakennusvuodet
Kirkon tornista Kosulanniemeen, rivitalo Onnela
Taustalla Kosulanniemen virkamiestalot Vaahtera, Vaapukka,
Varpu, Vuokko, Vanamo ja Pohjola
Rantala, tehtaan paikallisjohtajan asuinrakennus.
Arkkitehtitoimisto Fagerholm & Nordman 1912, muutokset: Gunnar
Aspelin 1931, Alvar Aalto 1942-1945.
Ahlströmin suuret rakennusvuodet
Rakennusvuodet, säilynyttä:
- kaava, lähes suunnistettavissa
- Päiviönsaari (RKY)
- Tehdasalue (RKY)
- ”Vanha Varkaus-alue” ja Kosulanniemi (RKY)
- Teollisuusyhteisö => palvelut, järjestöt, lehti
jne.
Omakotiaate:
Kasarmeista omiin koteihin
Alvar Aalto ja Varkaus
•
•
•
•
•
•
•
•
Kaavoitus (1936–1939 asemakaavat
Päiviönsaaren, Pirtinniemen, Kosulanniemen,
Kommilan, Kankunharjun ja Savonmäen alueille)
Savonmäen asemakaavasuunnitelma 1940
Savonmäen tyyppitalot (primitiivinen alkurakennus),
neljä erilaista
AA-järjestelmä: Alvar Aalto 1940
Könönpellon asuinalue 1940-luku
•
•
•
•
Pikku Paratiisi 1942-1943 (rivitalojen
koekenttä
Huvilat (VOK 1941), tehtaan johtajan
asuntosuunnitelma Corps de logis 1942
Kinkamo 1937
Yksittäiset rakennukset (saha, valimo,
keskuskonttorin suunnitelma, Rantalan ja
virkamiesklubin muutokset jne.)
A-talojärjestelmä
Paul Bernoulli, Henno Kamppuri ja Kalevi Väyrynen 1943
Pientaloasuminen ja teollinen
talotuotanto
Säilynyttä:
- Köpe (rakennukset ja kaava) (RKY)
- Savonmäen kaava
- Pikku-Paratiisi
- Alueet muualla: Kauttua, Karhula, Pori,
Tampere
1950-luku, kaupungistuminen
1950-luku, kaupungistuminen
Kalevi Väyrynen kauppalanarkkitehdiksi 1948
Modernin kaupungin rakentaminen
Kulttuuri(ympäristö)n lukutaito
• Kulttuurisella lukutaidolla tarkoitetaan kulttuurista
havaintokykyä ja päättelytaitoa
• oman ja toisten merkitysten tiedostaminen ja
ymmärrys
• Kulttuuriympäristön lukutaito on kykyä havainnoida ja
tulkita ympäristössämme jälkiä tapahtumista, jotka
ovat muokanneet kulttuuriamme aikojen kuluessa.
• Esimerkkejä: Olet tässä
• Mitä sinä haluaisit nostaa tähän?