Lue kotouttamisohjelma

Käännös
Kemiönsaaren kunnan kotouttamisohjelma
Hyväksytty kunnanvaltuustossa 5.10.2015
0
Sisältö
Johdanto .................................................................................................................................................. 2
Keskeisiä käsitteitä .................................................................................................................................. 4
Suomen kotouttamispolitiikka ................................................................................................................ 5
Maahanmuuttajien tuki Kemiönsaaren kunnassa................................................................................... 6
Kemiönsaaren kunnan kotouttamisohjelman tavoitteet ................................................................ 6
Vastaanottaminen ja ohjauspalvelut............................................................................................... 6
Tulkkaus- ja käännöspalvelut .......................................................................................................... 6
Asuminen ......................................................................................................................................... 7
Terveydenhuoltopalvelut ................................................................................................................ 7
Sosiaalihuollon palvelut................................................................................................................... 7
Lasten päivähoito ............................................................................................................................ 8
Opetustoimi ..................................................................................................................................... 8
Urheilu ja vapaa-aika ....................................................................................................................... 8
Kulttuuritoiminta ja kirjastot ........................................................................................................... 8
Aikuiskoulutus, työllistyminen ja muut palvelut ..................................................................................... 9
Kotoutumissuunnitelma .................................................................................................................. 9
Aikuiskoulutus ja kielikurssit ......................................................................................................... 10
Muut tukipalvelut .......................................................................................................................... 11
Kehityslinjoja ......................................................................................................................................... 12
1
Johdanto
Kotouttamisohjelma on kunnan maahanmuutto- ja pakolaispolitiikan keskeinen työkalu.
Ohjelma sisältää suunnitelman kotoutumista edistävistä ja tukevista toimenpiteistä,
palveluista, yhteistyöstä ja vastuusta. Tämä on Kemiönsaaren kunnan ensimmäinen
kotouttamisohjelma.
Kotoutumisen edistäminen tulee ottaa huomioon kunnan yleisessä suunnittelussa,
toiminnassa ja seurannassa. Lisäksi kotoutumisen edistäminen tulee huomioida kunnassa
laadittavissa strategia-asiakirjoissa.
Kemiönsaaren valtuusto päätti kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta 13.4.2015. Dragsfjärdin
kunta vastaanotti pakolaisia vuosina 1991 ja 1993. Vuonna 1991 saapuneet pakolaiset olivat
korkeasti koulutettuja pakolaisia Iranin miljoonakaupunki Teheranista. Vuonna 1993 saapui
27 Jugoslavian sotaa paennutta Kosovon albaania. Lisäksi Taalintehtaalle sijoitettiin 100
Romaniasta saapunutta romanitaustaista turvapaikanhakijaa Perniön vastaanottokeskuksesta
vuonna 1999. Kaikilla kerroilla heille järjestettiin asunnot Taalintehtaan Klockbergan ja
Trollbergan kuusikerroksisista kerrostaloista. Punaisen Ristin paikallisosasto hoiti suuren
osan työstä vapaaehtoistyönä. Lähes kaikki tarvittavat tavarat, kuten huonekalut, saatiin
lahjoituksina yksityishenkilöiltä ja tukiperheiltä.
Kokemukset 90-luvun pakolaisryhmistä osoittavat, että suurin osa muuttaa paikkakunnalta
pois parin vuoden sisällä. Osa pakolaisista olisi mieluummin halunnut opetella suomea, jos he
olisivat saaneet valita. Toisten mielestä taas oli vaikea sopeutua niin pieneen paikkakuntaan
suurkaupungissa asumisen jälkeen.
Kunta ei ole vastaanottanut kiintiöpakolaisia 2000-luvulla eikä kunnassa ole tällä hetkellä
maahanmuuttoasioiden koordinoinnista vastaavaa työntekijää, vaan Kemiönsaarella asuvat
ulkomaalaiset käyttävät kunnan peruspalveluja lakiin perustuvien oikeuksiensa ja
oleskelulupansa mukaisesti.
Vuonna 2013 Kemiönsaaren kunnassa asui 200 ulkomaalaista, mikä on 2,1 prosenttia
kokonaisväestöstä. Reilu kolmannes heistä on kotoisin Virosta (73) ja vajaa kolmannes
Ruotsista (64). Muut pienemmät ryhmät ovat Thaimaasta (7 henkilöä), Venäjältä (5),
Yhdysvalloista (4), Norjasta (3), Saksasta (3) ja Isosta-Britanniasta (3). Syy Kemiönsaaren
kuntaan muuttamiseen on useimmiten joko avioliitto tai työ.
Valtioneuvosto on hyväksynyt etnisen syrjinnän ja rasismin vastaisen toimintaohjelman.
Toimintaohjelmassa katsotaan, että tällainen työ toteutuu parhaiten alueellisella tasolla, koska
ihmiset kohtaavat juuri kunnan arjessa. Maahanmuuttopolitiikan onnistuminen edellyttää
maahanmuuttajien
kotouttamista
yhteiskuntaan
parhaalla
mahdollisella
tavalla.
Kotouttamisohjelmaan kirjattujen toimenpiteiden, maahanmuuttajien oma-aloitteisuuden ja
laaja-alaisen yhteistyön avulla voidaan luoda edellytykset etnisesti tasa-arvoiselle,
suvaitsevaiselle ja monikulttuuriselle kunnalle, joka palvelee kaikkia kuntalaisia. Tasa-arvolain
tavoitteena on yhdenvertaisuuden toteutumisen edistäminen ja turvaaminen.
Kotoutumisen edistämistä koskevan lain (1386/2010) mukaan kunnalla on yleis- ja
yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä sekä sen
2
suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan
palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille. Lisäksi kunnan on huolehdittava oman
henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä kotouttamisessa.
Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja
monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma, joka hyväksytään valtuustossa ja
tarkistetaan vähintään joka neljäs vuosi. Ohjelma otetaan huomioon talousarviota ja
-suunnitelmaa laadittaessa.
Ohjelman on laatinut työryhmä, johon kuuluvat peruspalvelujohtaja Maria Wallin,
sosiaalipäällikkö Lilian Nordell, hoitotyön päällikkö Carita Backas, sivistysjohtaja Mats
Johansson sekä hankekoordinaattori Sven Ivars.
3
Keskeisiä käsitteitä
Seuraavassa määritellään maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä.
UNHCR: Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun virasto, jonka tehtävänä
on johtaa ja sovittaa yhteen kansainvälisiä toimia pakolaisten suojelemiseksi ja pakolaisten
ongelmien ratkaisemiseksi pakolaissopimuksen mukaisesti eri puolilla maailmaa.
Maahanmuuttaja: Yleiskäsite, jolla tarkoitetaan kaikkia maasta toiseen eri perustein muuttavia
henkilöitä.
Ulkomaalainen: Henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen.
Siirtolainen: Henkilö, joka muuttaa maasta toiseen rakentaakseen siellä itselleen uuden
elämän. (Myös maahanmuuttaja tai maastamuuttaja.)
Pakolainen: Ulkomaalainen, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun,
uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen
mielipiteen vuoksi. Pakolaisaseman saa henkilö, jolle jokin valtio myöntää turvapaikan tai
jonka UNHCR toteaa olevan pakolainen. Suomessa kutsutaan pakolaiseksi myös henkilöä,
joka on saanut jäädä maahan suojan tarpeen takia tai humanitaarisista syistä.
Turvapaikanhakija: Henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskelulupaa vieraasta maasta.
Turvapaikkamenettelyn yhteydessä tutkitaan ja ratkaistaan myös, voidaanko turvapaikka ja
siten pakolaisasema tai oleskelulupa myöntää jollain muulla perusteella.
Kiintiöpakolainen: Henkilö, jolle UNHCR on myöntänyt pakolaisaseman ja jolle on
myönnetty maahantulolupa valtion budjetissa vahvistetun pakolaiskiintiön puitteissa.
Paluumuuttaja: Ulkosuomalainen, joka palaa Suomeen. Suomessa käsitettä sovelletaan entisiin
ja nykyisiin Suomen kansalaisiin sekä entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin oleviin
henkilöihin kuten inkerinsuomalaisiin, jotka ovat syntyperältään suomalaisia. Muita ryhmiä
ovat paluumuuttajat esimerkiksi Ruotsista.
Ulkosuomalainen: Ulkomailla asuva entinen tai nykyinen Suomen kansalainen ja hänen
jälkeläisensä, jotka pitävät itseään suomalaisina.
Kotouttamisprosessi: Prosessi, jossa maahanmuuttajat osallistuvat yhteiskunnan
taloudelliseen, poliittiseen ja sosiaaliseen elämään. Kotouttamisprosessi on yksilöllinen. Siihen
kuuluu myös oman etnisen identiteetin, kielen ja kulttuurin ylläpitäminen.
Kotouttamisprosessi on molemminpuolinen ja koskee myös kantaväestöä.
Kotouttaminen: Viranomaisten järjestämät toimenpiteet, joilla edistetään maahanmuuttajien
kotoutumista.
Kotouttamisohjelma: Kunnan laatima suunnitelma, johon kirjataan maahanmuuttajan
kotoutumista edistävät toimenpiteet.
Kotoutumissuunnitelma: Yksilöllinen suunnitelma, joka laaditaan maahanmuuttajille, jotka
ovat työttömiä työnhakijoita tai toimeentulotuen tarpeessa.
4
Suomen kotouttamispolitiikka
Maahanmuuttajien kotouttaminen ja kotoutumista edistävät toimenpiteet toteutetaan
Suomessa kolmella tasolla:



Valtakunnallinen maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikka ja sen linjaukset
Kunnan kotouttamisohjelma
Yksilö- ja perhekohtaiset kotoutumissuunnitelmat
Kotoutumislain (laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010)) tarkoituksena on tukea ja
edistää kotoutumista ja maahanmuuttajien mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti suomalaisen
yhteiskunnan toimintaan. Lisäksi lain tarkoituksena on edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaista
kohtelua sekä myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien välillä.
Lisäksi kotouttamislaissa esitetään erityisesti alueellisten ja paikallisten viranomaisten
työnjakoa kotouttamisen edistämisessä. Lain mukaan kunnan kotoutumisen edistämisen
tavoitteena on edistää hyviä etnisiä suhteita ja kulttuurien välistä vuoropuhelua ja
maahanmuuttajaryhmien osallisuutta sekä tukea mahdollisuuksia oman kielen ja kulttuurin
säilyttämiseen.
Lakia sovelletaan henkilöön, jolla on ulkomaalaislaissa (301/2004) tarkoitettu voimassa oleva
oleskelulupa Suomessa. Sisäasiainministeriö vastaa maahanmuutosta, maahanmuuttajien
kotouttamisesta, etnisen tasa-arvon edistämisestä sekä rasistisen ja etnisen syrjinnän
estämisestä. Sisäasiainministeriö johtaa Maahanmuuttovirastoa ja elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskuksia, joilla on alueellinen vastuu maahanmuutto- ja kotouttamiskysymyksistä.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) tehtävänä on vastata alueellisesti
maahanmuuttajien vastaanoton suunnittelusta, ohjauksesta ja seurannasta sekä
maahanmuuttajien kotouttamisesta yhteiskuntaan ja siirtymisestä työelämään. Työ- ja
elinkeinotoimistot vastaavat yhteistyössä ELY-keskusten kanssa työvoimapoliittisista
toimenpiteistä ja työvoimapalveluiden järjestämisestä.
Kunnalla on yleinen vastuu kotouttamispolitiikan koordinoimisesta, kehittämisestä,
suunnittelusta, ohjauksesta ja seurannasta. Kunnan tehtävänä on huolehtia maahanmuuttajien
asumis-, sosiaali- ja terveyspalveluista sekä muista kunnallisista palveluista, kuten kulttuuri-,
nuoriso- ja liikuntapalveluista. Lisäksi kunta vastaa maahanmuuttajien perusopetuksesta.
Työ- ja elinkeinotoimistolla on erittäin keskeinen rooli kotouttamisessa. Työ- ja
elinkeinotoimiston tehtäviin kuuluvat kotoutumislain piirissä olevien asiakkaiden
henkilökohtainen ohjaustyö, asiakkaiden motivointi sekä yksilöllisen kotoutumissuunnitelman
laatiminen ja seuranta suhteessa työllistymiseen yhdessä kunnan sosiaaliviranomaisten kanssa.
Työ- ja elinkeinotoimiston tehtäviin kuuluu myös keskeisen lainsäädännön asettamien
oikeuksien, velvollisuuksien ja niistä aiheutuvien seuraamusten henkilökohtainen
tiedottaminen. Aktivointitoimenpiteet ovat mahdollisia kotouttamisaikana. Näihin palveluihin
kuuluvat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, työkokeilu ja omaehtoinen opiskelu.
5
Maahanmuuttajien tuki Kemiönsaaren kunnassa
Vaikka Kemiönsaaren kunta ei ole moneen vuoteen vastaanottanut kiintiöpakolaisia, kunnassa
on 200 ulkomaalaistaustaista asukasta. Syy Kemiönsaaren kuntaan muuttamiseen on
useimmiten joko avioliitto tai työ. Osalla maahanmuuttajista on mukanaan perhe. Kunnan
tulee huolehtia uusien kuntalaisten tarpeista tasapuolisesti näiden etnisestä taustasta
riippumatta.
Kemiönsaaren kunnan kotouttamisohjelman tavoitteet
Kotouttamisohjelman tavoitteena on edistää maahanmuuttajien kotoutumista Kemiönsaaren
kuntaan joustavalla tavalla, niin että maahanmuuttajat pääsevät osallistumaan
yhteiskuntaelämään. Kotouttamisohjelma ja sen sisältämät paikalliset tavoitteet ja
toimenpiteet tukevat kotouttamislain ja hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman
tavoitteita.
Kotouttamisohjelma on Kemiönsaaren kunnan monikulttuurisuutta edistävä työkalu. Tässä
ohjelmassa keskitytään erityisesti niihin yleisiin palveluihin, jotka uusilla kuntalaisilla on
käytettävissään. Erityistä huomiota kiinnitetään myös lapsille ja nuorille tarkoitettuihin
kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin.
Kotouttamisohjelma vaatii tarkentamista, kun kunta päättää uudelleen ottaa vastaan
pakolaisia tai kiintiöpakolaisia. Tuolloin vaaditaan myös tarkennusta siihen, millaisia resursseja
vastaanottaminen edellyttää.
Vastaanottaminen ja ohjauspalvelut
Maahanmuuttajat voivat kääntyä kunnantoimistossa toimivan yleisen palveluneuvonnan
puoleen. Neuvontapiste tarjoaa yleistä tietoa kunnasta ja sen palveluista ja sieltä saa myös
erilaisia lomakkeita. Palveluneuvonta ohjaa myös tarvittaessa eteenpäin oikeaan paikkaan.
Kunnan verkkosivut (www.kemionsaari.fi) ovat kaksikieliset. Suomessa asuville ulkomaalaisille
tarkoitetussa kansallisessa tietoportaalissa (www.infopankki.fi) on tarjolla perustietoa
suomalaisesta yhteiskunnasta usealla eri kielellä.
Ohjauspalvelut ovat tärkeitä sekä kuntaan asettumisen kannalta että siksi, että uudet
kuntalaiset löytäisivät kunnan tarjoamat palvelut.
Tulkkaus- ja käännöspalvelut
Toimivat
tulkkausja
käännöspalvelut
antavat
tasavertaiset
mahdollisuudet
viranomaisasiointiin maahanmuuttajille, jotka eivät osaa ruotsia tai suomea. Tulkkauspalvelu
takaa sekä asiakkaan että viranhaltijan oikeusturvan ja on lisäksi edellytys
kotouttamisprosessin
onnistumiselle.
Kielipalvelujen
järjestämisestä
säädetään
maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa,
hallintolaissa, hallintolainkäyttölaissa sekä potilaan asemaa ja oikeuksia koskevassa laissa.
6
Tulkkaus- ja käännöspalveluja tarjoaa Turun seudun tulkkikeskus. Tulkkaus voi tapahtua joko
paikan päällä tai puhelimitse. Kunta korvaa sosiaali- ja terveydenhuollon tulkkauskulut yleisen
taksan mukaan. Kunnan tulee varata riittävästi resursseja tätä tarkoitusta varten.
Asuminen
Kunnan vuokra-asuntoja hallinnoivat kunnan tytäryhtiöt Dalsbostäder Oy Ab ja Fastighets Ab
Kimitobacken Kiinteistö Oy. Maahanmuuttajat voivat hakea asuntoa Dalsbostäder Oy Ab:lta
ja Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy:ltä sekä kunnan vapailta vuokraasuntomarkkinoilta.
Kunnalla on asuntoyhtiöidensä kautta hyvä kapasiteetti pakolaisten vastaanottamiseen.
Kiintiöpakolaisten kotoutumisen onnistumiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että
asuinpaikkakunnalla on tarkoituksenmukaiset joukkoliikenneyhteydet. Pakolaisten tulee voida
hoitaa viranomaisasioita, osallistua koulutuksiin ja päästä kunnan lähipalveluihin
mahdollisimman sujuvasti.
Terveydenhuoltopalvelut
Jatkuvan oleskeluluvan saaneilla henkilöillä, jotka ovat saaneet kotikunnan, kuten
kiintiöpakolaisilla, on oikeus samoihin terveydenhuoltopalveluihin kuin muillakin kuntalaisilla.
Kemiönsaaren kunnan terveydenhuoltoyksikkö tuottaa perusterveydenhuollon palveluita
avohoitona, vuodeosastohoitona ja hammashuoltona. Kemiönsaaren terveysasemat sijaitsevat
Kemiössä ja Taalintehtaalla, joista Kemiön terveysasema toimii pääterveysasemana.
Molemmilla terveysasemilla on lääkärin ja terveydenhoitajan vastaanotto, neuvola,
työterveyshuolto, vuodeosasto sekä hammashuollon toimipiste. Molemmilla terveysasemilla
on myös laboratorio ja fysioterapia. Sen sijaan terveyskeskuksen röntgen sijaitsee Kemiössä.
Kiireellinen ja kiireetön vastaanotto palvelee arkisin klo 8–16. Muina aikoina voi kiireellisissä
tapauksissa kääntyä Salon terveyskeskuksen/sairaalan tai Tyksin EPLL:n yhteispäivystyksen
puoleen Turussa.
Sosiaalihuollon palvelut
Maahanmuuttajien/pakolaisten sosiaalihuoltopalvelut järjestetään samansisältöisinä ja laajuisina kuin kunnan muidenkin asukkaiden sosiaalihuoltopalvelut ottaen kuitenkin
huomioon kotoutumisen edistämistä koskevan lain säännökset kunnan tehtävistä ja
maahanmuuttajien oikeudesta kotoutumissuunnitelmaan ja kotoutumistukeen.
Maahanmuuttajilla, joilla on kotikuntaoikeus Kemiönsaaren kunnassa, on oikeus lainmukaisiin
sosiaalipalveluihin, ja heitä palvellaan peruspalvelujen piirissä.
7
Lasten päivähoito
Kemiönsaaren kunnan lasten päivähoitoa ohjaavat valtakunnalliset linjaukset ja Kemiönsaaren
kunnan varhaiskasvatuksen linjaukset, joihin on koottu toiminnan keskeiset periaatteet ja
kehityslinjat.
Kemiönsaaren kunnassa lasten päivähoitoa tarjotaan päiväkodeissa ja perhepäivähoitajilla.
Maahanmuuttajataustaiset lapset integroidaan päiväkotien tai perhepäivähoitajien ryhmiin.
Päivähoidon käytössä on jo tällä hetkellä useita tarkoituksenmukaisia menetelmiä, joita
voidaan
hyödyntää
maahanmuuttajalasten
kohdalla,
kuten
pienryhmätoiminta,
ulkoilmapedagogiikka, kuvien käyttö tukena jne.
Opetustoimi
Perusopetus
Perusopetuslain 4 §:n mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville
oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna
esiopetusta. Opetussuunnitelman perusteissa on määritelty, miten maahanmuuttajien ja
maahanmuuttajataustaisten lasten valmistava opetus tulee järjestää. Valmistava opetus on
tarkoitettu niille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden suomen tai ruotsin kielen taito
ja/tai muut valmiudet eivät riitä esi- tai perusopetuksen ryhmässä työskentelemiseen.
Valmistavaa opetusta annetaan 4–10 oppilaan ryhmissä. Valmistavaan opetukseen
osallistuvalla oppilaalla on oikeus siirtyä perusopetukseen, kun hän kykenee seuraamaan
perusopetusta. Siirtymistä perusopetukseen valmistellaan valmistavan opetuksen aikana
integroimalla lapsi osaamisensa mukaisesti perusopetukseen.
Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus
Oppilaat hakevat ammatilliseen koulutukseen tai lukioon yhteishaun kautta.
Ulkomaalaistaustaisille oppilaille voidaan tarvittaessa järjestää valmistavaa opetusta
ammattikoulua varten. Ammattiin valmistavaa opetusta järjestetään toisella paikkakunnalla.
Muun muassa alueen ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa on tarjolla korkean asteen
koulutuksen koulutusohjelmia ruotsiksi, suomeksi ja englanniksi. Oppilaanohjaus ja
ammatillinen ohjaus järjestetään peruskoulussa tavallisen oppilaanohjauksen puitteissa.
Urheilu ja vapaa-aika
Kunnassa on monipuolinen vapaa-aika- ja kulttuuritarjonta. Tarvittaessa voidaan järjestää
myös räätälöityä toimintaa. Lisäksi eri yhdistyksillä on toimintaa, johon uudet jäsenet ovat
erittäin tervetulleita. Kemiönsaarella harrastetaan aktiivisesti urheilua, ja seuratoiminta on
monipuolista. Kunnan nuoriso- ja liikuntatoiminta on suunnattu kaikille kunnassa asuville
nuorille. Saaristomeren kansallispuisto tarjoaa hyvät mahdollisuudet virkistykseen ja
luontoelämyksiin.
Kulttuuritoiminta ja kirjastot
Kulttuuritoimella on tärkeä rooli maahanmuuttajien kotoutumisprosessin tukemisessa.
Maahanmuuttajilla on käytettävissään samat kulttuuripalvelut kuin muillakin kuntalaisilla.
8
Kemiönsaaren kulttuuritarjonta on monipuolinen ja laaja. Kemiönsaarella toimii useita
kuoroja, musiikkiopisto, taidekerhoja ja harrastelijateattereita. Lisäksi kunnan
kulttuuritarjontaan kuuluu konsertteja, museoita, näyttelyitä jne.
Kirjastolla on mahdollisuus ja resurssit hankkia aineistoa eri kielillä toiveiden mukaan, ja
lisäksi käytettävissä on sähköinen Pressdisplay-palvelu, joka sisältää yli 300 lehteä noin 60 eri
maasta 35 eri kielellä. Kirjasto voi myös lainata kirjallisuutta Helsingin monikielisestä
kirjastosta. Monikielisen kirjaston valikoimiin kuuluu kirjallisuutta yli 80 kielellä.
Aikuiskoulutus, työllistyminen ja muut palvelut
Koulutuksen alussa laaditaan yksilöllinen opetussuunnitelma, jossa huomioidaan muun muassa
opiskelijan luku- ja kirjoitustaito, aiempi koulutus, ammatillinen kokemus, kielitaito ja
yleistiedot. Kotouttamiskoulutuksen tavoitteena on antaa aikuisille maahanmuuttajille sellaiset
kielelliset, yhteiskunnalliset, kulttuurilliset ja elämäntilanteeseen sopivat valmiudet, että hän
selviää arkipäivän tilanteista uudessa ympäristössä. Koulutuksen tavoitteena on luoda sellaiset
taidot ja valmiudet, että maahanmuuttajat voivat löytää tekemistä ja töitä, hakeutua jatkoopintoihin, toimia työelämässä ja olla suomalaisen yhteiskunnan aktiivisia, täysivaltaisia ja tasaarvoisia jäseniä.
Kemiönsaaren kunnan hallinto-osasto, peruspalveluosasto, työllisyyskoordinaattori ja
nuorisotyöpaja osallistuvat työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin. Sosiaaliyksikön henkilöstö
on yhdessä työ- ja elinkeinotoimiston kanssa ja työllisyyskoordinaattorin avulla vastannut
lähinnä niiden henkilöiden, joiden työmarkkinatuen kunta maksaa osittain, aktivoimisesta ja
työllistämistoimenpiteistä sekä sosiaalitoimen asiakkaiden aktivoimisesta. Kunta on järjestänyt
kuntouttavaa työtoimintaa, työkokeiluja ja palkkatuettua työtä työttömille sekä kesätöitä
nuorille.
Kotoutumissuunnitelma
Kotoutumisen edistämistä koskevan lain piiriin kuuluville asiakkaille tehdään henkilökohtainen
kotoutumissuunnitelma. Suunnitelma laaditaan joko kunnan sosiaalitoimessa tai mikäli henkilö
on työtön työnhakija, yhteistyössä työ- ja elinkeinotoimiston kanssa.
Kotoutumissuunnitelmaan kirjataan ne toimenpiteet ja palvelut, jotka edistävät
maahanmuuttajan mahdollisuuksia hankkia riittävä suomen tai ruotsin kielen taito, muita
yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä mahdollisuuksia osallistua
yhteiskunnan toimintaan.
Suunnitelman runkona on maahanmuuttajan kielitaidon arviointi alkukartoituksen yhteydessä,
suunnitelman laatiminen kielitaidon karttumiseksi, koulutustietojen ja työhistorian
selvittäminen, mahdollisuus hyödyntää etnistä taustaa tai kulttuuriin liittyvää erityisosaamista
työllistymistä edistävästi, harrastuksiin liittyvä osaaminen ja tietotekniset taidot sekä muu
erikoisosaaminen.
Kotoutumissuunnitelmassa osapuolet sopivat kotoutumista edistävistä toimenpiteistä. Nämä
voivat olla myös kunnan tai maahanmuuttajan omatoimisesti järjestämiä toimenpiteitä, jotka
voidaan rinnastaa työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen tai työmarkkinatoimenpiteisiin.
9
Kun yksilöllinen kotoutumissuunnitelma on allekirjoitettu, maahanmuuttaja voi
kotouttamisjakson aikana saada työmarkkinatukea kotoutumistukena. Kotouttamisjakson
pituus on kolme vuotta maahanmuuttajan ensimmäisen kotikunnan merkitsemisestä
väestörekisterijärjestelmään.
Oikeutta kotoutumissuunnitelmaan voidaan jatkaa harkinnanvaraisesti enintään kahdella
vuodella. Kotoutumissuunnitelmassa voidaan sopia suomen tai ruotsin kielen opiskelusta,
työvoimapoliittisesta
aikuiskoulutuksesta
tai
omaehtoisesta
koulutuksesta,
ammatinvalinnanohjauksesta, kuntoutuksesta, työharjoittelusta tai muista vastaavista
toimenpiteistä.
Kotoutumissuunnitelma tarkistetaan vähintään kerran vuodessa haastattelun sekä
kouluttajalta ja työnantajalta (koulutukseen liittyvä työharjoittelu) saadun palautteen
perusteella sekä jos maahanmuuttaja itse haluaa tarkistuttaa suunnitelmansa. Pidennetyn
kotoutumissuunnitelmakauden
aikana
myönnetään
myös
työmarkkinatukea
kotoutumistukena ja/tai toimeentulotukea.
Ulkomailla hankitun koulutuksen rinnastusta suomalaiseen vastaavaan tutkintoon haetaan
Opetushallitukselta. Rinnastamispäätöstä voidaan hakea EU/ETA-maiden ulkopuolella
suoritetuista korkeakoulututkinnoista tai ammatillisista tutkinnoista. Asiantuntijalausunto ei
anna kelpoisuutta viran hakemiseen. Työnantajat arvostavat usein myös Suomessa suoritettua
tai ainakin Suomessa tunnettua tutkintoa, joten tutkinnon rinnastaminen on hyödyllistä
muutenkin kuin virkakelpoisuuden saavuttamiseksi.
Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimiston koulutus- ja tietopalvelusta saa hakulomakkeita
ja neuvontaa.
Aikuiskoulutus ja kielikurssit
Kieltenopetus
Yksi tärkeimmistä kotoutumista edistävistä tekijöistä aikuiselle maahanmuuttajalle on riittävä
kielitaito, joka mahdollistaa aktiivisen osallistumisen yhteiskuntaelämään. Maahanmuuttajat,
jotka ovat oikeutettuja joko työvoimaviranomaisten tai kunnan sosiaalityöntekijän laatimaan
henkilökohtaiseen kotoutumissuunnitelmaan, voivat osallistua kotoutumista edistävään
koulutukseen, joka järjestetään työ- ja elinkeinotoimiston ja ELY-keskusten välisenä
yhteistyönä. Pääosa koulutuksesta koostuu kieli- ja yhteiskunnallisesta opetuksesta.
Kunnan aikuisopistolla on hyvät mahdollisuudet tarjota maahanmuuttajille räätälöityjä
kursseja suomeksi ja ruotsiksi sekä antaa tukea kotoutumiseen. Valtio tukee
maahanmuuttajille suunnattua kurssitoimintaa maksamalla ylimääräistä tukea. Aikuisopisto voi
tarjota/järjestää räätälöityjä kursseja maahanmuuttajille sillä edellytyksellä, että työ- ja
elinkeinotoimisto hyväksyy Aikuisopiston kursseja koskevan tarjouksen.
10
Muut tukipalvelut
Seurakunnat
Seurakunnat pyrkivät kansainvälisessä toiminnassaan luomaan suvaitsevaisuutta ulkomaalaisia
kohtaan sekä tarjoamaan tietoa vieraista kulttuureista. Seurakunnat toimivat myös
yhdistävänä linkkinä kantaväestöön, ja siksi niillä on tärkeä rooli kotouttamisprosessissa.
Vapaaehtoisjärjestöt
Kemiönsaaren kunnassa toimii useita urheilu- ja nuorisoseuroja sekä kotiseutuyhdistyksiä.
Lisäksi kunnassa on poliittisia ja uskonnollisia yhdistyksiä sekä Folkhälsanin ja Punaisen ristin
paikallisosastot. Tällä hetkellä kunnassa ei ole maahanmuuttajayhdistystä, eikä mikään
yhdistyksistä järjestä erityistä toimintaa maahanmuuttajille. Kaikki kuntalaiset ovat
tervetulleita osallistumaan vapaaehtoisjärjestöjen toimintaan.
Kansaneläkelaitos
Tällä hetkellä Kemiön Kelan toimistossa ei ole erityistä asiakaspalvelua maahanmuuttajille.
Toimisto hoitaa sosiaalitukien rekisteröinnit. Yleisimpiä hakulomakkeita on saatavana eri
kielillä, mutta ei vielä kattavasti kaikille kieliryhmille. On tärkeää, että maahanmuuttajat käyvät
Kelan toimistossa mahdollisimman pian selvittääkseen sosiaaliturvansa ja oikeutensa.
Oikeudet määräytyvät alkuperämaan, oleskelustatuksen ja kotikuntaoikeuden perusteella.
Maahanmuuttajat saavat muutoin samaa palvelua kuin muutkin asiakkaat, eli he saavat tietoa
hakemuksista ja siitä, miten heidän tulee toimia jatkossa.
Poliisi
Poliisiviranomainen hoitaa asiat, jotka liittyvät eurooppalaisten maahanmuuttajien
oleskelulupiin ja kaikkien oleskelulupien pidennyksiin sekä työlupiin, kansalaisuushakemuksiin,
turvapaikkahakemuksiin sekä muihin matka-asiakirjoihin, kuten passiin. Poliisi tekee näissä
asioissa yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa. Poliisin verkkosivuilta löytyy tietoa poliisin
toiminnasta eri kielillä.
Maistraatti
Maistraatit ovat osa valtion paikallishallintoa, joka huolehtii väestökirjanpidosta. Maistraatti
antaa henkilötunnuksen ja merkitsee väliaikaisen tai pysyvän kotikunnan. Muuttoilmoituksen
voi tehdä maistraatissa tai postin kautta.
Verotoimisto
Verotoimistosta maahanmuuttaja saa verokortin tai lähdeverokortin, työn luonteesta
riippuen. Verotoimistosta saa myös tietoa eri maiden välisistä verosopimuksista.
11
Kehityslinjoja
Tällä hetkellä käynnissä on sekä alueellisia että kansallisia kehittämishankkeita ja -ohjelmia,
joiden tarkoituksena on kehittää uusia kotouttamis- ja yhteistyömalleja eri toimijoille,
parantaa maahanmuuttajien ensimmäisen vaiheen ohjausta, lisätä maahanmuuttajien
työllistymistä sekä kehittää monikulttuurista osaamista kuntien peruspalveluissa.
Tämän kotouttamisohjelman tekohetkellä Kemiönsaaren kunnalla on olemassa päätös
syyrialaisten kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta kuntaan. Päätös on tehty pakolaisten
vastaanottamista koskevan selvityksen perusteella. Selvityksessä todetaan muun muassa, että
kotoutumisen edistäminen Kemiönsaarella edellyttää toimenpiteitä vastaanottotoiminnan
osalta ja lisäresursseja peruspalveluihin. Selvitystä voidaan pitkälti hyödyntää konkreettisen
vastaanoton kotoutumissuunnitelmana valtuuston päätöksen mukaisesti.
Selvitys on tämän kotouttamisohjelman liitteenä.
12