Säästöjä tehostamalla ja rakenteita uudistamalla ilman että

Transcription

Säästöjä tehostamalla ja rakenteita uudistamalla ilman että
Säästöjä tehostamalla ja rakenteita
uudistamalla ilman että laatu kärsii –
utopia?
Professori Teemu Malmi
Aalto-yliopisto
Laskentatoimen laitos
19.3.2015
AGENDA
• Taloustilanne: Miksi julkisin varoin rahoitettu SOTEsektori ei voi enää kasvaa?
• Miksi lääkäreiden ja sairaanhoitajien tulisi olla
kiinnostuneita taloudesta?
• Suomen terveydenhuollon mitoitus ja kustannukset
– Suomi OECD-maiden joukossa
– Suomen alueelliset erot
• Mistä erot johtuvat ja mitä niille voitaisiin tehdä?
Sote-sektorin kasvu on ollut selvästi
nopeampaa kuin bkt:n kasvu
Professori Teemu Malmi
2015
TALOUSTILANNE
• Valtion ja kuntien talous riippuu pitkälti yksityisen
sektorin kilpailukyvystä, joka tällä hetkellä on heikko
• Kun vienti ei vedä, valtio velkaantuu ja tämä näkyy myös
kuntien ja kuntayhtymien velkaantumisena
• Talouskasvusta ei voi lähitulevaisuudessa odottaa
pelastusta, menokehitykselle on tehtävä jotain, vaikka
menojen reaalinen kasvu onkin saatu osin taitettua
• Kun kuntien menoista karkeasti ottaen noin puolet on
SOTE-menoja, lienee selvää, että toiminnan
sopeuttaminen talouden realiteetteihin vaatii toimia
myös sosiaali- ja terveydenhuollossa
MIKSI LÄÄKÄREIDEN JA
SAIRAANHOITAJIEN TULISI OLLA
KIINNOSTUNEITA TALOUDESTA?
• Talouden ymmärtäminen auttaa tekemään taloudellisesti parempia
valintoja = rajallisilla resursseilla enemmän terveyshyötyjä
• Rahan käytöstä ja siten taloudesta päätetään vastuualueilla
päivittäisen hoitotoiminnan yhteydessä sekä silloin, kun tehdään
investointeja rakennuksiin, koneisiin, yms.
• Taloudesta ovat vastuussa kaikki johtavassa asemassa olevat, ei
yksin SHP:n tai sairaalan johtaja tai talousjohto
• Lääkärit ja sairaanhoitajat ovat käytännössä ainoa ryhmä, joka voi
aidosti muuttaa terveydenhuollon toimintatapoja
Professori Teemu Malmi
SUOMEN TERVEYDENHUOLLON
MITOITUS JA KUSTANNUKSET
SUOMI OECD-MAIDEN JOUKOSSA
Professori Teemu Malmi
2015
Suomessa sosiaali- ja terveyspalveluissa
on runsaasti henkilökuntaa
• Suomessa 72,7 henkilöä / 1000 asukasta
• Esimerkiksi Sveitsissä 69,8 ja Englannissa 63,1
henkilöä / 1000 asukasta
• Erot eivät isoja? Kolme henkilöä enemmän tuhatta
asukasta kohden tarkoittaa Suomessa 16.000 henkilöä
enemmän kuin millä Sveitsi tulee toimeen
• Jos yhden henkilön palkka lisineen ja sivukuluineen on
45.000 euroa vuodessa, puhutaan yli 700 miljoonasta
eurosta
• Kymmenen henkilön ero on euroissa yli 2 mrd
Professori Teemu Malmi
2015
Henkilökunnan määrän ja eliniän
odotteen välillä ei yhteyttä OECD:n hyvin
voivissa valtioissa
Professori Teemu Malmi
2015
Suomessa on myös paljon
sairaalapaikkoja ja hoitopäiviä suhteessa
väkilukuun
Sairaalapaikat:
–Suomi 6,6 sairaansijaa / 1000 asukasta
–Sveitsi 5,2; UK 3,4
–Tanska 3,6; Norja 3,5; Ruotsi 2,8
Hoitopäivät:
–Suomi 2017 hoitopäivää /1000 asukasta
–Sveitsi 1492; UK 996
–Ruotsi 968; Tanska 786; Norja 779
Professori Teemu Malmi
2015
Professori Teemu Malmi
2015
Eri sairauksien hoitopäivissä on isoja
eroja maiden välillä
Professori Teemu Malmi
2015
SUOMI
ALUEELLISET EROT
Professori Teemu Malmi
2015
Professori Teemu Malmi
2015
HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ:
ALUEELLISET EROT SUURIA
• Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän
henkilökuntamäärä vaihtelee Kymenlaakson 62,0:sta
Pohjois-Savon 77,1:een per 1000 henkilöä.
• Jos katsotaan vain terveydenhuollon henkilöstöä,
Pohjois-Savossa on n. 1,5 kertainen määrä henkilöstöä
asukkaita kohden kuin Kymenlaaksossa.
• Jos Pohjois-Savo kykenisi toimimaan samalla
mitoituksella kuin Kymenlaakso, säästöä
henkilöstökulujen osalta syntyisi arviolta 160 miljoonaa
Professori Teemu Malmi
2015
Itä-Savon
Pohjois-Karjalan
Lapin
Päijät-Hämeen
Etelä-Savon
Länsi-Pohjan
Vaasan
Etelä-Karjalan
Pohjois-Savon
Korea
Etelä-Pohjanmaan
Germany
Satakunnan
Pirkanmaan
Austria
Varsinais-Suomen
Czech Republic
FINLAND
Kainuun
Hungary
Keski-Pohjanmaan
Kanta-Hämeen
Pohjois-Pohjanmaan
Ahvenanmaan
Keski-Suomen
Kymenlaakson
Switzerland
Helsingin ja Uudenmaan
Greece
Slovak Republic
Luxembourg
Estonia
Slovenia
Belgium
Israel
Italy
United Kingdom
Sweden
France
Iceland
Australia
Denmark
Norway
Ireland
Spain
Portugal
Netherlands
Canada
United States
Turkey
Chile
Mexico
3 278
2 863
2 835
2 804
2 720
2 565
2 505
2 471
2 433
2 417
2 399
2 271
2 256
2 153
2 133
2 098
2 060
2 017
1 991
1 973
1 943
1 826
1 746
1 746
1 733
1 728
1 493
1 488
1 351
1 341
1 304
1 303
1 257
1 160
1 129
997
996
968
944
818
788
786
779
760
698
668
647
628
598
576
555
Sairaaloiden
hoitopäivät 1000
asukasta kohti OECD
maissa ja Suomen
sairaanhoitopiireissä
OECD Health data
2013 ja THL 2012
197
Valkoinen viiva =
Italian, Britannian.
Ruotsin ja Ranskan
taso
HOITOPÄIVÄT: ALUEELLISET EROT
SUURIA
• Ruotsi selviää sairaaloiden 1 000 hoitopäivällä tuhatta
asukasta kohti, Tanska ja Norja noin 800 hoitopäivällä.
• Itä-Savon sairaanhoitopiirin väestön 3 278 hoitopäivää
1 000 asukasta kohti on todella poikkeuksellinen
• Tällainen ylikäyttö osoittaa vakavia puutteita
terveydenhuollon ohjausjärjestelmässä
Professori Teemu Malmi
2015
ALUEELLINEN VUODEOSASTOJEN KÄYTTÖ
ERIKOISALOITTAIN, ESIMERKKEJÄ
Hoitopäivät / 1 000 asukasta vuonna 2012
silmätaudit
knk- taudit
syöpät. Ja sädehoito
psykiatria
nuorisopsykiatria
KOKO MAA
10,7 KOKO MAA
12,7 KOKO MAA
12,8 KOKO MAA
223 KOKO MAA
17
Etelä-Savon shp 16,8 Pohjois-Karjalan19,7
shp Kymenlaakson shp
32,3 Pohjois-Karjalan302
shp Kainuun shp
34
Pohjois-Savon shp
16,3 Satakunnan shp 19,0 Etelä-Karjalan shp
28,0 Kainuun shp
296 Kymenlaakson shp28
Itä-Savon shp 15,9 Pohjois-Savon shp
17,9 Vaasan shp
25,5 Pohjois-Pohjanmaan
288shp
Kanta-Hämeen shp24
Satakunnan shp 15,4 Varsinais-Suomen
17,2
shp Pohjois-Savon shp
23,0 Kymenlaakson shp
2 78 Päijät-Hämeen shp24
Länsi-Pohjan shp14,3 Itä-Savon shp 17,1 Varsinais-Suomen
20,9
shp Helsingin ja Uudenmaan
240 Keski-Pohjanmaan
shp
23
shp
Kymenlaakson shp
13,9 Länsi-Pohjan shp15,6 Pirkanmaan shp 18,8 Vaasan shp
233 Helsingin ja Uudenmaan
20
shp
Päijät-Hämeen shp
13,3 Keski-Pohjanmaan
15,0
shpKeski-Suomen shp
18,5 Pohjois-Savon shp
227 Pohjois-Karjalan shp
20
Varsinais-Suomen
13,0
shp Pirkanmaan shp 14,2 Pohjois-Pohjanmaan
12,6shp
Kanta-Hämeen shp
227 Pohjois-Pohjanmaan
19shp
Pohjois-Karjalan11,4
shp Pohjois-Pohjanmaan
14,2shp
Kainuun shp
12,5 Etelä-Pohjanmaan214
shp Etelä-Karjalan shp 18
Kainuun shp
11,0 Päijät-Hämeen shp
13,2 Lapin shp
11,3 Pirkanmaan shp 207 Lapin shp
18
Etelä-Karjalan shp
10,6 Keski-Suomen shp
13,1 Ahvenanmaa
9,1 Satakunnan shp 203 Pohjois-Savon shp15
Pirkanmaan shp 10,5 Kanta-Hämeen shp
12,9 Etelä-Pohjanmaan9,0
shp Keski-Pohjanmaan
201
shpAhvenanmaa
15
Keski-Suomen shp
10,2 Etelä-Pohjanmaan
11,9
shp Kanta-Hämeen shp
7,6 Etelä-Savon shp 201 Etelä-Savon shp 15
Lapin shp
9,7 Kymenlaakson shp
11,9 Etelä-Savon shp 7,5 Lapin shp
194 Etelä-Pohjanmaan 14
shp
Etelä-Pohjanmaan9,6
shp Etelä-Savon shp 11,5 Länsi-Pohjan shp 7,4 Länsi-Pohjan shp193 Satakunnan shp 13
Pohjois-Pohjanmaan
9,3shp
Lapin shp
11,1 Pohjois-Karjalan shp
7,3 Keski-Suomen shp
174 Keski-Suomen shp 12
Kanta-Hämeen shp
9,0 Vaasan shp
10,9 Keski-Pohjanmaan6,5
shpVarsinais-Suomen
170
shp Vaasan shp
11
Vaasan shp
8,8 Ahvenanmaa
8,9 Satakunnan shp 6,4 Päijät-Hämeen shp
167 Varsinais-Suomen 11
shp
Helsingin ja Uudenmaan
8,4 Etelä-Karjalan
shp
shp 8,7 Helsingin ja Uudenmaan
6,0 Ahvenanmaa
shp
157 Itä-Savon shp
11
Keski-Pohjanmaan7,4
shpKainuun shp
8,5 Päijät-Hämeen shp
5 ,8 Itä-Savon shp
155 Pirkanmaan shp
9
Ahvenanmaa
1,8 Helsingin ja Uudenmaan
8,4 Itä-Savon
shp
shp
4,4 Etelä-Karjalan shp151 Länsi-Pohjan shp 2
Professori Teemu Malmi
2015
ALUEELLISET EROT SUURIA
• Erikoissairaanhoidon vuodeosastopäivien määrä 1 000
asukasta kohti vaihtelee Itä-Savon 1 114 päivästä KeskiSuomen 687 päivään
• Erot ovat suuria myös erikoisaloittain
Professori Teemu Malmi
2015
Toimenpiteelliset jaksot / 1 000 as
naistent.ja
sisätaudit
kirurgia
Neurokirurgia
synnyt.
silmätaudit
KOKO MAA
2,8 KOKO MAA
58 KOKO MAA
1,6 KOKO MAA
38 KOKO MAA
18
Päijät-Hämeen 7,1
shp Itä-Savon shp 70 Pohjois-Savon shp
3,2 Pohjois-Pohjanmaan
54 Itä-Savon
shp
shp 32
Pohjois-Pohjanmaan
4,1 Kainuun
shp
shp
70 Etelä-Savon shp2,4 Länsi-Pohjan shp
53 Etelä-Savon shp 30
Pohjois-Savon shp
3,9 Kymenlaakson shp
69 Itä-Savon shp 2,2 HUS
49 Länsi-Pohjan shp
28
Länsi-Pohjan shp
3,6 Kanta-Hämeen shp
65 Pohjois-Pohjanmaan
2,0 Itä-Savon
shp
shp 48 Päijät-Hämeen shp
25
Kainuun shp 3,4 Päijät-Hämeen shp
65 Pohjois-Karjalan
1,8shp
Ahvenanmaa
38 Pohjois-Savon shp
24
Etelä-Savon shp3,3 Länsi-Pohjan shp
64 Pirkanmaan shp1,7 Päijät-Hämeen shp
36 Pohjois-Karjalan
22shp
Varsinais-Suomen
3,2 shp
Etelä-Karjalan shp
63 Kymenlaakson shp
1,6 Kainuun shp
35 Kymenlaakson shp
22
Pirkanmaan shp2,4 Pohjois-Savon shp
63 Päijät-Hämeen 1,6
shp Varsinais-Suomen
35 shp
Etelä-Karjalan shp
21
Keski-Pohjanmaan
2,4 shp
Vaasan shp
61 Etelä-Pohjanmaan
1,5 shp
Kanta-Hämeen shp
34 Kainuun shp
20
Vaasan shp
2,4 Lapin shp
58 Varsinais-Suomen
1,5 shp
Lapin shp
34 Etelä-Pohjanmaan
20 shp
HUS
2,4 Satakunnan shp57 Etelä-Karjalan shp
1,5 Vaasan shp
34 Vaasan shp
20
Kanta-Hämeen 2,4
shp Etelä-Pohjanmaan
57 shp
Keski-Suomen shp
1,5 Keski-Pohjanmaan
33 shp
Pirkanmaan shp19
Lapin shp
2,3 Etelä-Savon shp 56 HUS
1,4 Pohjois-Karjalan
31shp
Pohjois-Pohjanmaan
18 sh
Itä-Savon shp 2,2 HUS
56 Kanta-Hämeen 1,4
shp Etelä-Pohjanmaan
31 shp
Keski-Pohjanmaan
16 shp
Pohjois-Karjalan
2,2shp
Pirkanmaan shp56 Lapin shp
1,4 Etelä-Karjalan shp
31 Keski-Suomen shp
16
Etelä-Pohjanmaan
2,1 shp
Pohjois-Karjalan
55shp
Ahvenanmaa 1,3 Pirkanmaan shp29 Kanta-Hämeen shp
16
Kymenlaakson shp
2,0 Keski-Suomen shp
53 Länsi-Pohjan shp
1,3 Keski-Suomen shp
29 Lapin shp
16
Keski-Suomen shp
2,0 Keski-Pohjanmaan
52 shp
Satakunnan shp1,3 Kymenlaakson shp
28 Ahvenanmaa
15
Satakunnan shp1,9 Pohjois-Pohjanmaan
50 Vaasan
shp
shp
1,2 Pohjois-Savon shp
26 HUS
14
Ahvenanmaa 1,6 Varsinais-Suomen
49 shp
Kainuun shp 1,1 Etelä-Savon shp 21 Satakunnan shp14
Etelä-Karjalan shp
1,6 Ahvenanmaa
48 Keski-Pohjanmaan
1,0 shp
Satakunnan shp19 Varsinais-Suomen
12 shp
Prof. Teemu Malmi 2014
Toimenpiteelliset jaksot / 1 000 as
Hammas ja
Knk-taudit
suusairaudet
iho- ja sukupt.
yhteensä
KOKO MAA
10 KOKO MAA
2,7 KOKO MAA
3,3 KOKO MAA
135
Keski -Pohjanmaan
29 shp
Kai nuun shp
6,9 Itä-Savon shp 10,0 Ahvenanmaa 114
Länsi -Pohjan shp
16 Länsi -Pohjan shp
6,3 Päi jät-Hämeen 7,3
shp Etelä-Karjalan shp
135
Pohjoi s-Karjal an
15shp
Lapi n shp
6,1 Kanta-Hämeen 6,9
shp Etelä-Pohjanmaan
132 shp
Pohjois-Pohjanmaan
14 Vaasan
shp
shp
5,8 Keski-Suomen shp
5,7 Etelä-Savon shp
130
Kanta-Hämeen shp
14 Etelä-Pohjanmaan
4,1 shp
Pirkanmaan shp5,5 HUS
136
Pohjoi s-Savon shp
12 Etelä-Karjalan shp
4,0 Keski -Pohjanmaan
5,2 shp
Itä-Savon shp 180
Kai nuun shp
12 Itä-Savon shp 4,0 Pohjois-Pohjanmaan
4,7 Kai
shp
nuun shp 150
Varsi nai s-Suomen
11 shp
Kymenlaakson shp
3,9 Etelä-Savon shp4,7 Kanta-Hämeen143
shp
Etelä-Pohjanmaan
11 shp
Pohjois-Pohjanmaan
3,4 Etelä-Pohjanmaan
shp
3,4 shp
Keski -Pohjanmaan
140 shp
Itä-Savon shp 11 Pohjoi s-Savon shp
3,3 Etelä-Karjalan shp
3,1 Keski-Suomen 119
shp
Pirkanmaan shp10 Satakunnan shp2,8 Pohjoi s-Karjal an
3,1shp
Kymenlaakson 137
shp
Satakunnan shp10 Keski-Suomen shp
2,7 Vaasan shp
2,7 Lapi n shp
131
Kymenlaakson shp
10 Päi jät-Hämeen 2,6
shp Lapi n shp
2,6 Länsi -Pohjan shp
174
Lapi n shp
10 Pirkanmaan shp2,3 HUS
2,6 Pirkanmaan shp
1 26
Vaasan shp
9 Etelä-Savon shp2,2 Pohjoi s-Savon shp
2,2 Pohjoi s-Karjal 133
an shp
Etelä-Savon shp 9 Pohjoi s-Karjal an
2,0shp
Länsi -Pohjan shp
1,8 Pohjois-Pohjanmaan
152 shp
Keski-Suomen shp
9 Varsi nai s-Suomen
2,0 shp
Kai nuun shp
0,9 Pohjoi s-Savon 139
shp
Päi jät-Hämeen shp
8 Kanta-Hämeen 1,8
shp Satakunnan shp0,7 Päi jät-Hämeen154
shp
HUS
8 Ahvenanmaa 1,7 Kymenlaakson shp
0,1 Satakunnan shp
108
Ahvenanmaa
7 HUS
1,7 Varsi nai s-Suomen
0,0 shp
Vaasan shp
137
Etelä-Karjalan shp6 Keski -Pohjanmaan
1,3 shp
Ahvenanmaa 0,0 Varsi nai s-Suomen
115 shp
Prof. Teemu Malmi 2014
LEIKKAUKSET: ALUEELLISET EROT
SUURIA
• Leikkaustoimenpiteiden määrä vaihtelee
sairaanhoitopiireittäin merkittävästi
• Eniten leikkauksia tehdään Itä-Savossa (180 / 1 000as.)
ja vähiten Satakunnassa (108 / 1 000)
• Suomi on WHO EUROn leikkaustilastossa kärjessä,
joten voidaan olettaa, että Suomessa vähiten
leikkaavien taso on kohtuullinen
• Erityisesti väestöpohjaltaan pienissä piireissä
ylimitoitettu leikkauskapasiteetti voi selittää
”ylileikkaamista”
• Pitäisikö alueiden leikkaustoimintaa yhdistää?
Professori Teemu Malmi
2015
Alueelliset erot erikoissairaanhoidon avokäynneissä
Avohoitokäynnit / 1 000 as
lastent.
silmät.
knk -taudit
hammas ja suus.
iho ja sukup.
Koko maa
69 Koko maa
72 Koko maa
74 Koko maa
19 Koko maa
57
Ahvenanmaa 218 Ahvenanmaa 148 Ahvenanmaa 113 Länsi-Pohjan shp35 Pohjois-Savon shp
88
Vaasan shp
124 Etelä-Savon shp133 Itä-Savon shp 104 Vaasan shp
30 Kainuun shp
65
Keski-Suomen shp
102 Länsi-Pohjan shp
127 Varsinais-Suomen
99shp
Itä-Savon shp 28 HUS
63
Varsinais-Suomen
95shp
Pohjois-Savon shp
108 Länsi-Pohjan shp99 Varsinais-Suomen
28shp
Länsi-Pohjan shp60
Satakunnan shp 86 Itä-Savon shp 106 Pohjois-Savon shp
98 Pohjois-Savon shp
26 Varsinais-Suomen
60shp
Kainuun shp
76 Varsinais-Suomen
92shp
Etelä-Karjalan shp
9 7 Pohjois-Pohjanmaan
25 shp
Keski-Suomen shp
56
Pohjois-Savon shp
75 Päijät-Hämeen shp
91 Satakunnan shp 96 Kainuun shp
23 Pirkanmaan shp 55
Kymenlaakson shp
69 Kainuun shp
87 Kainuun shp
94 Pirkanmaan shp 22 Vaasan shp
55
Etelä-Karjalan shp
6 6 Pohjois-Pohjanmaan
77 shp
Keski-Pohjanmaan
94 shp
Keski-Suomen shp
21 Keski-Pohjanmaan
54 shp
Itä-Savon shp 63 Pohjois-Karjalan76
shpPirkanmaan shp 92 Keski-Pohjanmaan
21 shp
Satakunnan shp 54
Etelä-Pohjanmaan
63shp
Satakunnan shp 75 Pohjois-Karjalan85
shpSatakunnan shp 21 Pohjois-Pohjanmaan
53 shp
Pirkanmaan shp 61 Etelä-Pohjanmaan
74shp
Kymenlaakson shp
81 Etelä-Pohjanmaan
20shp
Pohjois-Karjalan50
shp
Pohjois-Pohjanmaan
60 shp
Lapin shp
71 Etelä-Savon shp 80 Lapin shp
19 Päijät-Hämeen shp
49
Kanta-Hämeen shp
59 Keski-Suomen shp
70 Kanta-Hämeen shp
74 Kymenlaakson shp
17 Kymenlaakson shp
48
Päijät-Hämeen shp
58 Pirkanmaan shp 70 Lapin shp
71 Pohjois-Karjalan16
shpItä-Savon shp 48
Keski-Pohjanmaan
57 shp
Vaasan shp
68 Päijät-Hämeen shp
71 Etelä-Savon shp 15 Etelä-Karjalan shp
46
HUS
56 Etelä-Karjalan shp
6 8 Vaasan shp
69 HUS
14 Etelä-Savon shp 43
Lapin shp
55 Keski-Pohjanmaan
64 shp
Pohjois-Pohjanmaan
69 shp
Päijät-Hämeen shp
12 Etelä-Pohjanmaan
43shp
Etelä-Savon shp 53 Kanta-Hämeen shp
63 Keski-Suomen shp
63 Kanta-Hämeen shp
11 Lapin shp
41
Pohjois-Karjalan53
shpKymenlaakson shp
60 Etelä-Pohjanmaan
54shp
Etelä-Karjalan shp
1 1 Kanta-Hämeen shp
41
Länsi-Pohjan shp49 HUS
49 HUS
52 Ahvenanmaa
1 Ahvenanmaa
2
Prof. Teemu Malmi 2014
ERIKOISSAIRAANHOIDON
AVOKÄYNNIT: ALUEELLISET EROT
SUURIA
• Manner-Suomessa erikoissairaanhoidon avokäynnit
1 000 asukasta kohti vaihtelevat Lapin 1 223 käynnistä
Itä-Savon 1 911 käyntiin
• Erikoisaloista erityisesti psykiatriassa alueelliset erot
ovat suuria
• Kymenlaaksossa psykiatrian avokäyntejä huomattavan
vähän 1 000 asukasta kohti (51, maan ka. 253), mutta
psykiatrian laitospäiviä keskimääräistä enemmän 1 000
asukasta kohti (278, maan ka. 223)
• Satakunnassa 391 psykiatrian avokäyntiä / 1000 as,
laitospäiviä 203 / 1000 as
Prof. Teemu Malmi 2014
Kuntien sosiaali- ja
terveydenhuollon
kustannukset eri
sairaanhoitopiirien
alueilla
”Paljonko palveluita ja
resursseja suhteessa
väestöön?”
Kuvantaminen
SHP 1
SHP 2
SHP 3
SHP 4
SHP 5
SHP 6
SHP 7
”Paljonko resursseja
käytetty palveluiden
tuottamiseksi?”
Tutkimukset/ Kustannus Tutkimukset/ Tutkimuksen Tutkimukset/
asukas
€/asukas
työntekijä
keski-hinta
m2
0,5
52
869
99
39
0,6
41
1624
68
86
0,6
33
1743
58
41
0,4
30
1081
71
28
0,3
45
1234
132
19
0,7
8
1835
12
54
0,8
36
1663
48
51
AGENDA
• Taloustilanne: Miksi julkisin varoin rahoitettu SOTEsektori ei voi enää kasvaa?
• Miksi lääkäreiden ja sairaanhoitajien tulisi olla
kiinnostuneita taloudesta?
• Suomen terveydenhuollon mitoitus ja kustannukset
– Suomi OECD-maiden joukossa
– Suomen alueelliset erot
• Mistä erot johtuvat ja mitä niille voitaisiin tehdä?
MISTÄ SUURET EROT SOTEKUSTANNUKSISSA JOHTUVAT?
• Palvelurakenteet erilaisia
• Tarjotuissa palveluissa eroja
• Nämä eivät liity suoraan kansalaisten palveluiden
tarpeeseen
• Toki osa varmasti selittyy sairastavuudella,
ikärakenteella ja haja-asutusalueilla tarvittavista
erilaisista toimintatavoista, mutta
=> Huomattavia säästöjä on saavutettavissa ilman että
palvelun laadun tarvitsee kärsiä, jos palveluiden
tuotantotapoihin ja -rakenteisiin puututaan
Professori Teemu Malmi
2015
TAVOITTEENA TEHOKAS JA OIKEUDENMUKAINEN
PALVELUJÄRJESTELMÄ
• Sairaanhoitopiirien palvelutuotanto vaihtelee liikaa, jotta
voitaisiin puhua yhtenäisestä terveydenhuollon
palvelujärjestelmästä
• Suomen terveyden hoitoon ja edistämiseen käytettävissä
olevat varat eivät kasva – kun niukkuutta jaetaan,
juustohöylä kohdistaa säästöt sekä tehokkaisiin että
tehottomiin toimijoihin
• Olisiko sittenkin fiksumpaa koittaa säästää sieltä missä
säästöt eivät aidosti laske laatua, ja ohjata näin saavutettu
hyöty sinne missä euroilla saadaan eniten / kiistatta
terveyshyötyjä
Prof. Teemu Malmi 2014
MILLÄ KEINOILLA SÄÄSTÖJÄ VOIDAAN
SAAVUTTAA?
• Laitospainotteisuuden purkaminen
• Uusien hoitokäytänteiden hakeminen ulkomailta (vrt. esim. Dementian
hoitopäivät)
• Henkilöstön mitoitus tehokkaimpien alueiden mukaan, edellyttänee
myös tehokkaimpien alueiden toimintamallien hyödyntämistä
• Erikoissairaanhoidon keskittäminen suuriin yksiköihin,
vuodeosastoista ei erikoisalakohtaisia pienemmissä yksiköissä
• Ylikapasiteetin purkaminen (vrt. Itä-Savon hoitopäivät)
• Käynti- ja leikkausmäärien pienentäminen maan sisällä lähemmäs
kansainvälistä tasoa / Suomen tehokkaimpien alueiden tasoa
• Vastaavasti sosiaalitoimen puolella löydettävissä varmasti parhaita
toimintatapoja, joita hyödyntämällä kustannuksiin voidaan vaikuttaa
Professori Teemu Malmi
2015
MIKSI TÄMÄ ON VAIKEAA?
• Harva meistä saneeraa itse itsensä
• Kullakin yksiköllä on taipumus puolustaa omia asemiaan
• Rakenteellisista ratkaisuista tulisi pystyä päättämään
keskitetysti (ellei toimivia markkinoita ole) -> aina joku
(kunta, yksikkö) voittaa ja joku häviää -> poliittisesti
vaikeaa, vaikka voittojen yhteissumma olisi
huomattavasti isompi kuin joidenkin kokemat tappiot
LOPUKSI
• Tilastot voivat valehdella ja niihin sisältyy aina
epätarkkuuksia
• Sen sijaan, että pyrkisimme keksimään, miksi edellä
esitetty ei pidä paikkansa tai missä siellä on virheitä,
voisiko olla niin, että olisi hedelmällisempää pysähtyä
miettimään, mitä asioille voisimme itse kukin tehdä jos
oletetaan että edes puolet on totta?
Prof. Teemu Malmi 2015