docNaantalin ikääntymispoliittinen suunnitelma vuoteen 2020
download 
Report Transcription
Naantalin ikääntymispoliittinen suunnitelma vuoteen 2020
Luonnos Naantalin ikääntymispoliittinen suunnitelma vuoteen 2020 16.1.2015 1 Sisällysluettelo Saate ....................................................................................................................................................... 2 1. Palveluiden kehittämistarpeet .......................................................................................................... 3 2. Naantalin vanhustyön linjaukset ....................................................................................................... 4 2.1. Visio .............................................................................................................................................. 4 2.2. Toiminta-ajatus ............................................................................................................................ 4 2.3. Vanhuskäsitys............................................................................................................................... 4 2.4. Arvot ja eettiset periaatteet ........................................................................................................ 4 2.5 Tavoitteet Naantalin vanhustyössä............................................................................................... 5 3. Palvelurakenteen kehittäminen vuoteen 2020 mennessä ............................................................... 7 3.1. Painopisteet ................................................................................................................................. 7 3.2. Avaintehtävät ............................................................................................................................... 7 3.2.1. Ennaltaehkäisevä vanhustyö..................................................................................................... 7 3.2.2 Kotihoito .................................................................................................................................... 8 3.2.3 Kuntouttava lyhytaikaishoito ..................................................................................................... 8 3.2.4 Muistiongelmaisten palvelut ..................................................................................................... 8 3.2.5 Omaishoito ................................................................................................................................. 9 3.2.6 Hoiva-asuminen (tehostettu palveluasuminen) ........................................................................ 9 3.2.7 Vuodeosaston ja saattohoidon kehittäminen ........................................................................... 9 3.2.8 Vapaaehtoistoiminta.................................................................................................................. 9 3.2.9 Muu kehittäminen ................................................................................................................... 10 4. Henkilöstö......................................................................................................................................... 10 5. Rakennushankkeet ........................................................................................................................... 12 6. Kustannukset .................................................................................................................................... 12 7. Seuranta ja arviointi ......................................................................................................................... 13 8. Yhteistyö ........................................................................................................................................... 13 9. Osallistuminen, vaikuttaminen ja tiedottaminen ........................................................................... 14 10. Lopuksi ............................................................................................................................................ 14 Liitteet ja tausta-aineisto: Liite 5: Naantalin vanhustyön kehittämisen lähtökohdat vuonna 2014 Liite 6: Vanhusneuvoston kannanotot Liite 7: Ikäihmisten palvelurakenne ja –tarve Naantalissa 2014-2025 Liite 8: Ohjaus- ja asiantuntijaryhmien kokoonpano 2 Saate Kunnan on vanhuspalvelulain mukaan laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Suunnitelma on laadittava osana kunnan strategista suunnittelua. Suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se on tarkistettava valtuustokausittain. Naantalin ikääntymispoliittisen suunnitelman laadinta käynnistyi sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksellä loppuvuodesta 2013. Vanhuspalvelujen turvaaminen on kirjattu yhdeksi painopistealueeksi Naantalin valtuustokauden 2013 – 2016 strategiaan. Kaupungin strategiassa tavoitteena on tulevaisuuden haasteista huolimatta säilyttää ikäihmisten palveluissa hyvä palvelutaso, jota arvioidaan asiakastyytyväisyys mittauksin, jonotusaikoja seuraamalla sekä tarkastelemalla Maisema -mallin antamia vertailutietoja. Suunnitelman lähtökohdaksi kuvattiin Naantalin ikäihmisten elinolosuhteita, terveydentilaa ja toimintakykyä, ikääntyvien osuuden kasvua, vanhustyön nykytilaa ja kehittämishaasteita. Kehittämisen tavoitteet ja painopisteet linjattiin. Linjausten pohjalta valittiin avaintehtäviä, jotka toisivat uutta vaikuttavuutta ikäihmisten palvelurakenteeseen. Suunnitelma eli strategia sai täydennykseksi konkreettisen toimenpideohjelman, jossa on keskeisten vanhuspalveluiden osalta määritelty palvelukohtaiset lähivuosien tavoitteet, toimenpiteet, mittarit ja vastuutahot. Toimenpideohjelmaa päivitetään vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä. Ikäihmisten palveluille asetetut tavoitteet pohjaavat valtakunnallisiin ikäihmisten palveluja koskeviin määrällisiin ja laadullisiin suosituksiin ja ohjeistuksiin, kehittämis- ja valvontaohjelmiin sekä luonnollisesti vanhuspalvelulakiin ja muuhun sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön. Ikäihmisten hyvinvoinnista ja arkiselviytymisestä vastaavat sosiaali- ja terveystoimen lisäksi myös muut hallintokunnat ja yhteistyötahot. Asuin- ja elinympäristön toimivuus on arkiselviytymisen edellytys. Yhdyskuntasuunnittelun ja asuntopolitiikan tulee mahdollistaa ikäihmisen aktiivinen osallistuminen. Omatoimisuutta edistämään tarvitaan liikunta-, sivistys- ja kulttuurisektoria, seurakuntaa sekä kolmatta sektoria. Eri organisaatioiden edustajia on strategiaa laadittaessa kuultu, ja ympäristö- sekä sivistysviraston ja vanhusneuvoston edustajat ovat kuuluneet ikääntymispoliittisen suunnitelman ohjausryhmään. Ohjaus- ja asiantuntijaryhmien kokoonpanot on esitetty liitteessä 8. Ohjausryhmä esittää, että Naantalin ikääntymispoliittinen suunnitelma vuoteen 2020 käsitellään vanhuspalvelulain 5 §:n edellyttämällä tavalla sosiaali- ja terveyslautakunnassa, kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa. Työryhmä esittää lisäksi, että toimenpide ehdotukset otetaan huomioon tulevien vuosien talous- ja toimintasuunnitelmia laadittaessa. Lisäksi työryhmä esittää, että suunnitelman tavoitteiden ja toimenpide ehdotusten toteutumista seurataan 3 sosiaali- ja terveyslautakunnassa, ja ohjelmien tarkistus ja ajanmukaistaminen tehdään valtuustokausittain. 1. Palveluiden kehittämistarpeet Hoito- ja vanhuspalvelujen palvelurakennetta on kehitetty vuosien ajan ja rakenne noudattaa tällä hetkellä sille asetettuja määrällisiä valtakunnallisia tavoitteita. Seuraavien vuosien kehittämistarpeet liittyvät 65-74 -vuotiaiden määrän huomattavaan kasvuun lähitulevaisuudessa (ennaltaehkäisevät palvelut) ja erityisesti 85 vuotta täyttäneiden elinolosuhteiden turvaamiseen. Kokonaisuudessaan ikääntyvän väestön terveyden ja toimintakyvyn, sekä arkiselviytymisen tukemiseen on kiinnitettävä riittävästi huomiota. (Naantalin vanhustyön kehittämisen lähtökohdat v.2014). Palveluiden kysyntään vaikuttaa normaalipalveluiden saatavuus ja käytön helppous. Eri palveluiden sijoittuminen kunnan alueella ja joustavat liikenne yhteydet turvaavat omatoimista selviytymistä. Ikääntyvän oma, aktiivinen rooli korostuu entisestään ja tulevaisuuden asiakas odottaa palveluilta yksilöllisyyttä ja laatua. Vanhuspalvelujen tuottamiseen keskittyvän yritystoiminnan lisääntyminen, yrittäjien ja kunnan viranomaisten yhteistyön tiivistäminen sekä ikääntyvän väestön huomioon ottaminen vaativat kehittämistä. Keskustaajaman ulkopuolelle, saaristoalueille, syntyvä normaalipalveluiden vajaus toisi vanhustyölle uusia tehtäviä, kuormittaisi taajamassa sijaitsevia palveluja sekä vaatisi kokonaan uusia ja innovatiivisia toimintamalleja. Arkiselviytymisen turvaamiseksi myös asunnon on oltava toimiva ja turvallinen. Kotihoidon työntekijöille ikäihmisen koti on myös hoitoympäristö. Avohuollon henkilöstön tiedossa on asuntojen kunnostustarpeita. Lisäksi taajaman kerrostaloissa on hissi- ja oviongelmia liikkumista vaikeuttamassa. Asumiseen liittyvät ongelmat vaativat laajaa yhteistä suunnittelua ja seurantaa. Kuten valtakunnallisesti, myös Naantalissa vanhustenhuollon yhtenä keskeisenä haasteena on turvata kotihoidon riittävyys. Kotihoidon resurssin optimoimiseksi on välttämätöntä ottaa käyttöön kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä. Omaishoidon kehittäminen on niin ikään välttämätöntä sekä inhimillisistä että kuntataloudellisista syistä. Erityisesti tehostettua palveluasumista tulee lisätä yli 85 -vuotiaiden osuuden voimakkaasti kasvaessa, ja koska ympärivuorokautisen hoivan osuus on v. 2014 lähes suosituksen alarajassa (Liite: 7). Vuodeosastohoito on tarkoitettu sairaalatasoista hoitoa vaativille, ei pitkäaikaista hoivaa ja huolenpitoa tarvitseville potilaille. Iäkkäiden terveyden- ja sairaanhoito vaativat erityistä huomiota ja riittäviä paikallisia resursseja. Vanhusten sairauksien ehkäisy ja hoito on erityisesti avoterveydenhuollossa mittava tehtävä. 4 Kaikissa työyksiköissä tarvitaan jatkuvaa toimintatapojen kehittämistä ja yhteen sovittamista tehokkaiksi palveluketjuiksi eri palvelutuottajien yhteistyönä, tästä esimerkkinä palvelusetelit, jotka on jo otettu käyttöön kotihoidossa ja jotka ovat laajennettavissa myös tehostettuun palveluasumiseen. Välttämätöntä on, että sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi kaikki keskeiset kuntatoimijat sekä yksityiset palveluntuottajat ja kolmas sektori toimivat kotona asumista edistävällä tavalla. 2. Naantalin vanhustyön linjaukset 2.1. Visio Naantalin hoito- ja vanhuspalvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti, laadukkaasti, taloudellisesti ja alueelliset näkökohdat huomioon ottaen, yhteistyössä kolmannen sektorin ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. Hoito- ja vanhuspalveluissa työskentelee palvelun käyttäjien mielipiteet huomioiva ammattitaitoinen, motivoitunut ja kehittämismyönteinen henkilöstö. 2.2. Toiminta-ajatus Tehtäväalueen palveluilla tuetaan ikäihmisten itsenäistä ja esteetöntä asumista kodeissaan, jonne heillä on mahdollisuus saada oikea-aikaisesti tarvitsemansa palvelut. Niille henkilöille, jotka eivät kykene selviytymään kotona, varataan riittävästi ympärivuorokautisia palveluja tarjoavia hoitopaikkoja. Omia palveluja täydennetään kolmannen sektorin ja yksityisten palveluntuottajien tarjoamilla palveluilla. 2.3. Vanhuskäsitys Naantalin vanhuspolitiikassa korostetaan aktiivista vanhuskäsitystä joka perustuu ikääntyvien omiin voimavaroihin, osaamiseen ja yksilöllisyyteen. Lisäksi arvostetaan iäkkään ihmisen elämänkokemusta ja omia näkemyksiä. 2.4. Arvot ja eettiset periaatteet Vanhustyön toimintaa ohjaavat yhteisesti hyväksytyt arvot ja toimintaperiaatteet jotka on johdettu kaupungin toimintaa ohjaavista arvoista. Eettisenä periaatteena on vanhuksen kuuleminen ja itsemääräämisoikeuden toteutuminen. Palveluiden saannissa noudatetaan oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta. Osallisuuteen ja vaikuttamiseen kannustetaan. Ikääntyvällä kuntalaisella on oikeus määrätä omasta elämästään. Yksilöllisyyttä ja elämäntapaa kunnioitetaan palvelupäätöksiä tehtäessä. Hoivassa ja huolenpidossa keskitytään voimavarojen ylläpitämiseen ja toimintakyvyn säilymiseen. Vanhuksilla on oikeus arvokkaaseen kuolemaan. 5 2.5 Tavoitteet Naantalin vanhustyössä Strategiset tavoitteet: 1. Toimintakyvyn huolellinen seuranta, sairauksien varhainen toteaminen ja palveluohjaus 2. Tasapainoinen, monipuolinen ja valtakunnallisen tavoitetason mukainen palvelurakenne 3. Palvelut tuottaa moniammatillinen ja osaava, sekä riittävä henkilökunta 4. Suunnitelmallinen yhteistyö Yleiset tavoitteet: 1. Iäkkäät henkilöt asuvat mahdollisimman pitkään omassa kodissaan 2. Asuin- ja elinympäristöä kehitetään esteettömäksi ja turvalliseksi 3. Ikäihmisten toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tuetaan ja osallisuutta vahvistetaan 4. Oikea-aikaiset, laadukkaat ja kustannustehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään niitä tarvitseville. 5. Niille, jotka eivät selviydy omassa kodissaan, varataan riittävästi ympärivuorokautiset palvelut tarjoavia hoitopaikkoja 6. Vuodeosastolla hoidetaan sairaalatasoista hoitoa vaativia potilaita 7. Kaupungin omia palveluja täydennetään kolmannen sektorin ja yksityisten palveluntuottajien tarjoamilla palveluilla. Palvelurakenteelle asetetut määrälliset tavoitteet v. 2017 mennessä 75+: (STM:n julkaisu 2013:11 Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi) 91-92% kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet % vastaavanikäisestä väestöstä 13-14% säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat % vastaavanikäisestä väestöstä 6-7% omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana % vastaavanikäisestä väestöstä 6-7% ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12. % vastaavanikäisestä väestöstä 2-3% vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12.% vastaavanikäisestä väestöstä Naantalin ikäihmisten palvelurakenne ja palvelujen määrällinen lisäystarve vuodesta 2015 vuoteen 2025 on esitetty säännöllisen kotihoidon, omaishoidon, tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon osalta suunnitelman liitteessä nro 7. Arvio perustuu vuoden 2014 palvelujen kattavuuksiin, joita on väestöennuste huomioon ottaen verrattu kattavuuksille asetettuihin valtakunnallisiin tavoitteisiin eri vuosina 75+ vuotiaiden osalta. 6 Määrällinen palvelujen lisäystarve vuoteen 2020 (tilanne 31.12.2014): · säännöllistä kotihoitoa saavien osuus · omaishoidon tukea saavien osuus 29-51 henkilöä · 24/7 hoivan piirissä olevat 42-86 henkilöä Laadulliset tavoitteet: Asiakaslähtöisyys on keskeinen periaate hoito- ja palveluprosesseja suunniteltaessa ja toteutettaessa. Asiakas ja omainen/läheinen osallistuvat palveluiden suunnitteluun ja päätöksentekoon. Palvelutuotannossa huomioidaan vanhuspalvelulain 3 luvun säädökset koskien iäkkään henkilön palvelutarpeiden arviointia ja niihin vastaamista. Palvelut tuotetaan tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti ja palveluja seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Vanhuksille turvataan arvokas kuolema kotona ja hoitopaikassa. Palvelut kehittyvät jatkuvasti luotettavan tutkimustiedon ja koettujen hyvien käytäntöjen mukaisesti. 2.6. Toimintapolitiikka palveluiden tuottamisessa Ikääntyneet kuntalaiset käyttävät ensisijaisesti samoja palveluja kuin muutkin kuntalaiset. Vasta kun niiden käyttäminen toimintakyvyn heiketessä ei onnistu, turvaudutaan erikseen ikääntyneille tarkoitettuihin palveluihin. Naantalin kaupunkistrategiassa peruspalvelujen järjestämisen osalta painotetaan päätöksentekokykyä ja vahvaa yhteisöllisyyttä, hallintorajat ylittävien toimintaprosessien kehittämistä ja ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä. Sosiaali- ja terveysviraston voimassa olevaan palvelustrategiaan on hoito- ja vanhuspalvelujen osalta linjattu eri palvelujen tavoitteelliset tuottamistavat strategia kaudella. Palvelutarpeen kasvusta johtuen on kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen osalta varauduttu ottamaan käyttöön palveluiden eri tuottamistavat, ostopalvelut ja palvelusetelit, kaupungin oman palvelutuotannon rinnalle. Avohuollon palvelurakennetta on laajennettava ja monipuolistettava erityisesti ennaltaehkäisevien palvelujen suuntaan. Tehostetun palveluasumisen ostopalvelut on seudullisesti kilpailutettu vuoteen 2017. Ostopalveluita ja palvelusetelien käyttöä kotihoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa lisätään palvelutarvetta vastaavaksi, mikäli kaupungin oma palvelutuotanto ei riitä. Tehostetun palveluasumisen palveluita voidaan tuottaa myös kumppanuusperiaatteella, esim. siten, että Naantalin Aurinkosäätiö rakennuttaa kiinteistön ja kaupunki tuottaa tehostetun palveluasumisen palvelut yksikköön. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelu ja yhteistyö on sosiaali- ja terveysvirastossa vakiintunutta. Eri hallintokuntien yhteistyötä lisätään ja aktivoidaan ne mukaan kehittämään ikäihmisten palveluja. Omaisten antamaa hoitoa tuetaan Kansallisessa omaishoidon kehittämisohjelmassa esitettävien periaatteiden suuntaisesti. Hoito- ja vanhuspalveluissa voimavaroja lisätään palvelutarvetta vastaavaksi, vanhuspalvelulain hengen mukaisesti ( § 9). 7 3. Palvelurakenteen kehittäminen vuoteen 2020 mennessä 3.1. Painopisteet Vanhustyön palveluita on tarkasteltava kokonaisuutena jonka eri osat vaikuttavat toisiinsa ja samalla palveluiden kysyntään. Tasapainoinen, suositusten mukainen palvelurakenne vastaa paikallisen väestön tarpeisiin ja perustuu käytettävissä oleviin voimavaroihin, joita hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti. Resurssien niukkuuden johdosta tulee palveluiden kiireellisimmät kehittämistarpeet arvioida. Palvelurakennetta on kehitettävä pitkäjänteisesti. Naantalin hoito- ja vanhuspalvelujen kehittämisen painopistealueiksi on valittu seuraavat asiat: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Terveys ja hyvinvointi sekä arkiselviytyminen Kotona asumista tukeva palvelukokonaisuus Muistiongelmaisten palvelut Omaishoito Hoiva-asuminen Vuodeosaston toiminta ja saattohoito Oman kodin ja elämäntavan säilyttäminen uudenlaisia toimintamalleja hyödyntämällä 3.2. Avaintehtävät Painopistealueista on johdettu seitsemän avaintehtävää jotka ovat: · · · · · · · Ennaltaehkäisevän vanhustyön kehittäminen Kotihoidon optimointi ja kuntouttavan lyhytaikaishoidon kehittäminen Muistisairauksien varhainen diagnostisointi ja hoitoon ohjaus Omaishoidon tukeminen (Kansallisen kehittämisohjelman mukaisesti) Hoiva-asumisen kehittäminen Ryhmäkoti -mallin mukaisesti Vuodeosaston toiminnan ja saattohoidon kehittäminen Yhteistyön vahvistaminen yhdistysten ja vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa 3.2.1. Ennaltaehkäisevä vanhustyö Ennaltaehkäisevän vanhustyön osuutta palvelujärjestelmässä on lisätty mm. terveyttä edistävien kotikäyntien muodossa, jotka alkoivat pilottina vuoden 2014 maaliskuussa Merimaskun kotihoidon alueelta laajentuen sieltä Rymättylään ja myöhemmin keskustan alueelle. Terveyttä edistävät kotikäynnit tehdään vuosittain samana vuonna 80 -vuotta täyttäville henkilöille. Käynneillä kerätään tietoa tulevasta palvelutarpeesta ja ohjataan asiakkaita varhennetusti palvelujen piiriin. Matalan kynnyksen palvelut (avovastaanotot, Senioripysäkki -toiminta ja erilaiset ryhmätoiminnot) ovat tärkeä osa ennaltaehkäisevää vanhustyötä. Palveluja kohdennetaan matalan kynnyksen palveluna myös erilaisiin riskiryhmiin kuuluville ikäihmisille. 8 Vanhusneuvolan perustamisen mahdollisuudet ja hyödyt selvitetään laatimalla neuvolatoimintaa koskeva toimintasuunnitelma ja kustannuslaskelma vuoden 2016 talousarviokäsittelyn yhteyteen. Säännöllisellä ikäihmisille suunnatulla päivätoiminnalla tuetaan kotona selviytymistä. Päivätoiminnan laajentamisen vaihtoehtoja selvitetään v.2016. Kuntoutus näkökulma otetaan huomioon kotihoidossa, palveluasumisessa ja vuodeosastolla annettavassa hoidossa ja huolenpidossa. Ikäihmisten yksilö- ja ryhmäkuntoutusta suunnitellaan yhteistyössä, eri ammattilaisten osaamista hyödyntäen. ikäihmisten kuntoutussuunnitelmat liitetään osaksi hoito- ja palvelusuunnitelmia. 3.2.2 Kotihoito Kotihoito toimii viitenä alueellisena tiiminä. Kotihoidon toimintaprosessit on kuvattu ja henkilöstön vastuita ja työnjakoa on selkiytetty. Vuoden 2015 keskeisin kehittämiskohde kotihoidossa on toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto ja integrointi osaksi kotihoidon arkea. Uutta tieto- ja hoivateknologiaa hyödyntämällä voidaan helpottaa ja tehostaa työskentelyä. Toiminnanohjausjärjestelmä optimoi henkilöstöresurssin käytön suunnittelemalla henkilökunnan työnjaon ja reitit asiakkaiden luokse sekä toimistolle. Järjestelmä mahdollistaa kirjaamisen mobiili -laitteilla asiakkaiden kotona, mikä puolestaan vapauttaa työaikaa toimistolla tapahtuvasta kirjaamisesta välittömään asiakas työhön. Järjestelmä huomioi muutokset asiakkaiden työtilauksissa, aikakriittiset asiakkaat sekä henkilökunnan poissaolot ja työrajoitteet. Järjestelmän avulla lisätään hoitajien välittömän asiakastyön osuutta ja tasataan työntekijöiden kuormittumista. 3.2.3 Kuntouttava lyhytaikaishoito Lyhytaikaishoitojaksoilla ylläpidetään ja parannetaan ikäihmisten toimintakykyä. Säännölliset lyhytaikaishoitojaksot sisältävät ikäihmisen hyvän perushoidon lisäksi kuntouttavia toimenpiteitä ja ohjelmaa, sekä lääkehoidon, terveydentilan ja ravitsemuksen seurannan. Hoitojaksojen turvin ikäihminen selviää kotonaan pidempään ennen varsinaista pysyväissijoitusta. Kuntouttavan lyhytaikaishoidon avulla palvelujärjestelmä pystyy vastaamaan varsin laajan asiakasryhmän palvelutarpeeseen ja siirtämään mahdollisen pysyväissijoituksen ajankohtaa myöhemmäksi. 3.2.4 Muistiongelmaisten palvelut Muistisairaille on kehitetty ns. ensitietoryhmän palveluja. Terveyskeskuksessa työskentelee muistihoitaja. Myös avosairaanhoidon terveydenhoitajien lääkejakoja-, muistitutkimuksia- ja ennaltaehkäisevää palveluohjausta kohdennetaan erityisesti muistisairaille ja heidän omaisilleen. Asiakkaille jaetaan myös informaatiota lähikuntien palveluista muistisairaille ja heidän omaisilleen. 9 Kotihoidon sairaan-/terveydenhoitajat tekevät tarvittaessa muistitestejä asiakkaiden kotona toimien yhteistyössä terveyskeskuksen muistihoitajan, avosairaanhoidon terveydenhoitajien ja lääkäreiden kanssa. 3.2.5 Omaishoito Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman mukaisesti omaishoitajien palveluiden tarve ja tukeen oikeutettujen määrä kartoitetaan systemaattisesti määräajoin. Omaishoidon palveluketjun monipuolistamiseksi ja tarvittavien tukien ja apujen saannin varmistamiseksi laaditaan suunnitelma. Lyhytaikaishoito omaishoitajien lakisääteisten vapaiden aikana järjestetään ensisijaisesti kaupungin omissa yksiköissä. Omaishoitajien vertaistukiryhmän toimintaa jatketaan ja omaishoidon tueksi myönnetään myös palveluseteleitä. 3.2.6 Hoiva-asuminen (tehostettu palveluasuminen) Naantalin hoito- ja vanhuspalveluissa on laitoshoito lähes kokonaan korvattu hoivaasumisella. Laitoshoidon yksikkönä toimii vuodeosaston lisäksi vain 15 -paikkainen Jannela Katavakodilla. Laitoshoidon osuus yli 75-vuotiaiden keskuudessa oli v.2014 1,42% (tavoite 2-3%). Laitoshoidon osuus pieneni, ja vastaavasti hoiva-asumisen osuus lisääntyi, kun vanhainkoti vuoden 2014 alusta muutettiin tehostetun palveluasumisen yksiköksi (Birgittakoti). Hoiva-asuminen toteutetaan kodinomaisissa ryhmäkodeissa joita ovat: Viialan, Myllynkiventien, Kummelin, Onnelan sekä Birgittakodin kuusi ryhmäkotia. Peruslähtökohtana on asukkaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, toiminnan kodinomaisuus sekä kuntouttava hoitotyö. 3.2.7 Vuodeosaston ja saattohoidon kehittäminen Vuodeosasto palvelee sairaalatasoista hoitoa antavana laitoshoidon yksikkönä. Akuuttihoito kattaa pääosan vuodeosaston toiminnasta. Vuosina 2015-2016 selvitetään kotisairaala/kotiinkuntoutus -yksikön toimintamallin soveltuvuus Naantalin ikäihmisten palvelurakenteeseen. Uusi toimintamallin tavoitteena on tukea iäkkäiden kotihoitoa, kotikuntoutusta ja selviytymistä tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Valmiutta saattohoidon toteuttamiseen lisätään tehostetun palveluasumisen yksiköissä ja Jannelassa. Kotisaattohoitoa kehitetään kouluttamalla kotihoidon henkilökuntaa toteuttamaan saattohoitoa kotisairaala mallin mukaisesti. 3.2.8 Vapaaehtoistoiminta Vanhusneuvoston ja vapaaehtoisten toiminta ikääntyvien parissa on mittavaa, työtä tehdään kaupungin ja seurakunnan myötävaikutuksella. Toiminta on monipuolista ja laajaa, siksi kehittämisessä on avainasioina yhteistyö, tiedonkulku ja koordinointi. Yhteistyön vahvistamiseksi vanhusneuvosto suunnittelee yhteistä tapahtumakalenteria ja esitteitä toiminnasta sekä tiedottamisen monipuolistamista. 10 3.2.9 Muu kehittäminen Ympäristö ja ns. normaalipalvelut on suunniteltava sellaisiksi, että myös niillä tuetaan ikäihmisten arkiselviytymistä. Esteetön ympäristö ja asuminen sekä riittävät asuntojen muutos- ja kunnostuspalvelut tukevat merkittävästi kotona selviytymistä. Ikäihmisille soveltuvia asuntoja tuottamaan tarvitaan myös kolmatta sektoria ja yrittäjiä. Lisäksi tarvitaan perheen, ystävien ja lähiverkoston tarjoamaa epävirallista apua. Kotona asuminen ja sosiaalisten kontaktien säilyttäminen vaikeutuvat mikäli julkinen liikenne tai kuljetuspalvelut eivät toimi. Kulttuuripalveluja ja erityisliikuntaa tuottavat sekä kunta, että kolmas sektori. Toimintaa voidaan edelleen tehostaa suunnitelmallisella yhteistyöllä julkisen ja kolmannen sektorin, sekä hoivayrittäjien kanssa. Naantalin vanhusneuvosto järjestää ikääntyneelle väestölle lukuisia sosiaalista kanssakäymistä ja hyvinvointia, sekä kuntoutumista edistäviä tilaisuuksia vuosittain. Palveluohjaus sekä vanhussosiaalityö edellyttävät vahvistamista ja avohuollon palvelurakennetta on kokonaisuudessaan vahvistettava ja monipuolistettava. Hoito- ja vanhuspalvelujen esimiestyöryhmän tavoitteena on vastata tehtäväalueella toteutettavasta riittävästä kehittämistyöstä, vastuu kehittämistyöstä ja ikääntymispoliittisen suunnitelman laadinnasta ja päivittämisestä on hoito- ja vanhuspalvelujen johtajalla. Vanhustyöjohtajien ja kotihoidon esimiesten seudulliset verkostot ja yhteistapaamiset tähtäävät ikäihmisten palveluiden kehittämiseen synergiaetuja hyödyntämällä. Esimerkiksi hoito- ja vanhuspalveluissa on seudullisesti kilpailutettu ikäihmisten tehostettu palveluasuminen, otettu käyttöön palvelusetelit, sekä suunniteltu toiminnanohjausjärjestelmän hankintaa ja käyttöönottoa kotihoidossa. Avaintehtävien osalta kehittäminen on tarkemmin kuvattu erillisessä toimenpideohjelmassa. 4. Henkilöstö Henkilöstö on hyvän vanhustenhuollon tärkein voimavara. Naantalin vanhustyön visiossa sanotaan, että Naantalin vanhuspalvelut tuottaa palvelun käyttäjien mielipiteet huomioiva, ammattitaitoinen, motivoitunut ja kehittämismyönteinen henkilöstö. Henkilöstömitoitus on erityisesti pienissä hoitoyksiköissä haavoittuva, kun työvuoroissa on ilta- ja yöaikana vain yksi työntekijä. Tällöin henkilöstörakenne ei kaikilta osin vastaa palveluiden hyvää laatua ja riittävyyttä. Lisäksi kaikkia avoimia vakansseja ei ole saatu täytettyä vakinaisilla työntekijöillä. Henkilöstöä on tarpeen lisätä myös kotihoidossa, jossa toiminnanohjausjärjestelmän avulla selvitetään todellinen henkilöstön lisäystarve. Henkilöstön ikääntyminen ja eläköityminen tuo tullessaan monenlaisia haasteita. Vuoteen 2020 mennessä tehtäväalueelta jää eläkkeelle yhteensä 46 ammattilaista. Ensimmäinen huippuvuosi on 2017 jolloin eläkkeelle jää 13 alan ammattilaista. 11 Rekrytointiin, työssä jaksamiseen ja työkykyä ylläpitäviin toimenpiteisiin on panostettava yhteistyössä työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa. Työkiertoa toteutetaan soveltuvin osin. Henkilöstön jaksamista tuetaan monipuolisella Tyhy -toiminnalla. Johtamistyö on tavoitteellista ja kannustavaa, välineenä koulutus ja kehityskeskustelut, sekä keskusviraston toimesta myöhemmin toteutettava työn vaativuuden mukainen kannustavan palkkauksen malli. Henkilöstörakenne vuoteen 2020: Hallinto 1 hoito- ja vanhuspalvelujen johtaja 1 sosiaalityöntekijä (lisäys 0,5) 0,5 tietojärjestelmäasiantuntija Kotihoito 1 osastonhoitaja 1 avohuollonohjaaja ? sairaan-/terveydenhoitajaa (v.2014 yht. 8,4) ? hoitajaa (hoitajat v.2014 yht. 38,6) 3 hoitajaa varahenkilöinä 1 kotiavustaja Lisäys: sairaan-/terveydenhoitajat ja hoitajat, lisäystarve osoitetaan toiminnanohjausjärjestelmällä vuodesta 2015 alkaen Ryhmäkodit 1 palvelukodin johtaja 1 osastonhoitaja 0,4 (työsuojelupäällikkö 0,6) 3 sairaanhoitajaa 34 perus-, lähi-, kodinhoitajaa 2 laitosapulaista Lisäys: Aurinkosäätiön laajennushankkeen toteutuessa v. 2016 -17 alkaen uusi hoivayksikkö, 38-hoitopaikkaa: 1 vastaava sairaanhoitaja 20,5 hoitajaa 2 sairaanhoitajaa) (mitoitus 23,5:38 = 0,61 / vaikeasti muistisairaiden hoitoyksikkö) Birgittakoti 1 palvelukodin johtaja 1 vastaava sairaanhoitaja 2 sairaanhoitajaa 1 päivätoiminnanohjaaja 1 kuntoutusohjaaja 1 fysioterapeutti 41 hoitajaa 12 Vuodeosasto 1 osastonhoitaja 1 apulaisosastonhoitaja 1 osastonlääkäri 2 hoitajaa varahenkilöinä 12 sairaanhoitajaa 13 hoitajaa 4 laitosapulaista 0,5 osastosihteeri Terveyskeskus Johtava hoitaja 3 terveydenhoitajaa 1 toimintaterapeutti 1 Fysioterapeutti 0,5 sosiaalityöntekijä Erillisistä kehittämishankkeista (kotisairaala/ kotiin kuntoutusyksikkö, vanhusneuvola, päivätoiminnan laajentaminen) mahdollisesti aiheutuva henkilöstön lisäystarve päätetään erikseen. 5.Rakennushankkeet Muistisairaiden hoitoyksikön perustaminen Aurinkosäätiön uudisrakennukseen Aurinkosäätiön toteuttama rakennushanke johon kaupungin omana toimintana perustetaan n. 40 hoitopaikkaa käsittävä tehostetun palveluasumisen yksikkö. Yksikön palvelut on tarkoitettu vähintään keskivaikeaa muistisairautta sairastaville, tai henkilöille, joilla on huomattava fyysisen toimintakyvyn alentuma. Velkuan Kummeli Velkuan Kummeli peruskorjataan vuosina 2015 -2016. Peruskorjauksessa huomioidaan ikäihmisten osalta ryhmäkodin ja yhteisten tilojen viihtyisyys ja toimivuus sekä ympäristön esteettömyys ja soveltuvuus ikäihmisille. Asukasturvallisuuden lisäämiseksi ryhmäkotiin asennetaan nykyaikainen kulunvalvonta- ja potilaskutsujärjestelmä. Potilaskutsujärjestelmä uusitaan vuodeosastolla v. 2015 ja Katavakodilla v. 2016. Rymättylän ja Merimaskun vanhusten rivitaloista laaditaan tarveselvitys v. 2016 Kaupunki omistaa lisäksi 1/3:n As. Oy. Maarianrinteestä, joka on ikäihmisille rakennettu rivitalo. Talo on remontoitu vuosina 2009-2010. 6.Kustannukset Vanhuspalvelulaki § 9: Sen lisäksi, mitä terveydenhuoltolain 4 §:n 1 momentissa säädetään voimavarojen osoittamisesta terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä terveydenhuollon palveluihin, kunnan on osoitettava tämän lain 5 §:ssä tarkoitetun suunnitelman toteutta- 13 miseksi riittävät voimavarat ikääntyneen väestön toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseen sekä iäkkäille henkilöille järjestettäviin sosiaalipalveluihin, jotka ovat kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena. Lisäksi kunnan on tuettava ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista osoittamalla voimavaroja muihinkin kuin 1 momentissa tarkoitettuihin toimintoihin. Naantalin hoito- ja vanhuspalveluiden kustannukset ovat tällä hetkellä keskimääräistä edullisemmat. Palveluiden ulkopuolella on 75 vuotta täyttäneistä kuntavertailussa keskimääräistä hieman enemmän vanhuksia, vaikka iäkkäämpien (85+) osuus on merkittävä. Myös 65 -74 -vuotiaiden osuus on vertailun muihin kuntiin nähden suuri. Edellä mainittujen väestöryhmien mahdollinen siirtyminen palveluiden piiriin vaikuttaa tulevien vuosien kehitykseen palvelutarvetta ja kustannuksia lisäävästi. (Maisema -raportti 2013). Suunnitelmassa ja toimenpideohjelmassa esitettyjen kehittämistoimien mahdolliset kustannukset selvitetään erikseen vuotuisen talousarviokäsittelyn yhteydessä. Väestöennusteen muutoksista johtuva määrällinen säännöllisen kotihoidon, omaishoidon ja ympärivuorokautisten hoivapalvelujen lisäystarve vuoteen 2020 on esitetty suunnitelman sivulla 5 ja liitteessä nro 7. 7.Seuranta ja arviointi Muutoksia vanhusväestön määrässä, toimintakyvyssä ja hyvinvoinnissa sekä palvelujen tarpeessa seurataan. Terveyttä ja hyvinvointia edistävien kotikäyntien yhteydessä kerättyä tietoa käytetään hoidon ja palveluiden suunnittelussa ja palveluiden kehittämisessä. Samoin hyödynnetään tulosyksiköissä säännöllisesti kerättävää asiakas- ja omaispalautetta. Henkilökunta arvioi yhdessä esimiesten kanssa kehityskeskustelujen yhteydessä sekä omaa työskentelyään yksikössä, että oman työyhteisönsä toimivuutta. Suuremmista kehittämishankkeista laaditaan hanke- tai projektisuunnitelma, jonka toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Vanhuspalvelulaki edellyttää, että palveluiden jonotusaikoja seurataan ja jonotusajat julkaistaan säännöllisesti. Palveluketjun toimivuutta arvioidaan käyttämällä arvioinnin pohjana hoitoon ohjaamisen kriteereitä ja hoitopäivätilastoja. Talousarvion toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Maisema mallin raportit laaditaan säännöllisin väliajoin ja niiden avulla seurataan tehtäväalueen toiminnan muutoksia ja talouden kehittymistä. Vertailukohteena on yhteensä 17 kuntaa. Tiedot asiakaspalautteista ja talousarvion toteutumisesta raportoidaan luottamushenkilöille ja esimiehille ja henkilökunnalle annetaan palautetta. TAK -kyselyn tulokset tiedotetaan omaistenilloissa asiakkaille ja omaisille. 8.Yhteistyö Vanhuspalvelulain 4 §:ssä edellytetään, että kunnan eri toimialat toimivat yhteistyössä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi. Lisäksi kunnan on tehtävä yhteistyötä kunnassa toimi- 14 vien julkisten tahojen, yritysten sekä ikääntynyttä väestöä edustavien järjestöjen ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi. Sosiaali- ja terveystoimen yhdistymisen ja vuoden 2009 kuntaliitoksen jälkeen sektoreiden yhteistyön mahdollisuudet ovat lisääntyneet. Yhteistyö on luontevaa sosiaali- ja terveystoimen välillä ja tulevaisuudessa osataan hyödyntää moniammatillisuutta enenevässä määrin myös yli sektorirajojen. Yhteistyötä tehdään paljon myös seudullisesti. Vanhusneuvoston ja kunnan viranhaltijoiden välinen yhteistyö on nykyisellään toimivaa. Vanhusneuvoston jäsenistö koostuu paikkakunnan eläkeläis- ja vammaisjärjestöjen edustajista. Lisäksi vanhusneuvostossa on edustaja seurakunnasta ja Aurinkosäätiön palvelutalosta. Työryhmän sihteerinä toimii kaupungin viranhaltija. 9. Osallistuminen, vaikuttaminen ja tiedottaminen Vanhusneuvosto osallistuu ikäihmisten palveluiden suunnitteluun ja sen työskentelyä tuetaan. Vanhusneuvosto järjestää ikäihmisille suunnattua toimintaa ja tilaisuuksia joilla tuetaan ikäihmisten osallisuutta ja sosiaalisia verkostoja. Kuntalain mukaisesti vanhustyön palveluiden kehittämisestä tiedotetaan kuntalaisille ja tarjotaan mahdollisuus ideoiden ja palautteen välittämiseen suunnittelusta vastaaville. Kaupungin nettisivujen Kysymystorilla on kuntalaisten mahdollista esittää kysymyksiä viranhaltijoille, joiden vastaukset julkaistaan internet sivuilla. Paikallislehden (Nasta) ja Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan kuntatiedotteiden mahdollisuuksia palveluista tiedottamiseen hyödynnetään. Kotihoidosta ja ympärivuorokautisista palveluista kertovaa opasta jaetaan senioreille. 10. Lopuksi Naantalin vanhustyössä on monen vuoden ajan ollut vahva kehittämisote ja palvelurakenteen kehittämisessä on edetty. Nykyinen palvelurakenne yli 75-vuotiaille noudattaa ympärivuorokautisen hoivan, sekä omaishoidon osalta uusimpia valtakunnallisia suosituksia. Palvelurakenne on avopainotteinen laitoshoidon osuuden ollessa vuodesta 2014 lukien jopa alle suosituksen. Yhteenlaskettu ympärivuorokautisen hoivan osuus oli v. 2013 8% (tavoite 8-10%), omaishoidon 5,2% (tavoite 5-6%) ja säännöllisen kotihoidon osuus 9,9% (tavoite 1314%). Naantalissa kotihoitoa kohdennetaankin paljon apua ja hoitoa tarvitseville asiakkaille. (Kotihoidon asiakkaat marraskuussa 2013, 26.6.2014 THL, Sotkanet). Naantalin hoito- ja vanhuspalvelujen palvelurakenne tulee säilyttää valtakunnallisten tavoitteiden ja suositusten tasolla yli 75 vuotiaiden määrän kasvusta huolimatta. Tämä tarkoittaa että ympärivuorokautisia hoitopaikkoja on lisättävä, joko omana palvelutuotantona, kumppanuus periaatteella, ostopalveluina tai palveluseteleillä tuotettuna, sosiaali- ja terveysviraston palvelustrategian linjausten mukaisesti. 15 Avopainotteinen palvelurakenne tulee säilyttää kaupungin omaa kotihoitoa lisäämällä sekä tuottamalla kotihoidon tarvitsemia lisäpalveluja palveluseteleillä ja ostopalveluin. Terveyttä edistäviä kotikäyntejä jatketaan, jotta saadaan ajoissa ohjattua toistaiseksi ei palvelujen piirissä olevat henkilöt heitä hyödyttävien varhaispalvelujen piiriin. Palveluja kohdennetaan vanhimmalle (85+) ja nuorimmalle (65-74v) ikäluokalle etupainotteisesti ja eri palvelun tuottajia hyödyntäen. Vanhimman ikäluokan lisäksi myös 65–74v ikäluokka kasvaa jo vuoteen 2020 mennessä voimakkaasti. Ammattilaisten tulee antaa palveluohjausta sekä välittää tietoa mm. kaupungissa harjoitettavasta monipuolisesta vapaaehtois- ja yhdistystoiminnasta. Kaikissa työyksiköissä voidaan edelleen kehittää toimintatapoja ja tehostaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä sekä paikallisesti että seudullisesti. Toimivat palveluketjut varmistetaan tiivistämällä tiedonvaihtoa ja yhteistä suunnittelua. Liite 5 Naantalin vanhustyön kehittämisen lähtökohdat v. 2014 14.1.2015 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto ..............................................................................................................................................................2 2. Naantalin ikäihmisten väestöennuste ja eliniänodote ........................................................................................2 3. Ikäihmisten terveydentila Naantalissa ................................................................................................................3 3.1 Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu ..........................................................................................................4 3.2. Kansantauti-indeksi ......................................................................................................................................4 3.3. Ikäihmisten yleisimmät sairaudet.................................................................................................................5 3.3.1. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutetut..........................................................5 3.3.2. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutetut ..................................................................6 3.3.3. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin sepelvaltimotaudin vuoksi oikeutetut .......................................................6 4. Elämänlaatu ja hyvinvointi ..................................................................................................................................7 4.1. Sosioekonominen asema .............................................................................................................................. 7 4.1.1. Koulutus .....................................................................................................................................................7 4.1.2. Tulotaso .....................................................................................................................................................8 4.2 Sosiaaliset verkostot ja elinolosuhteet ..........................................................................................................9 4.3 Toimintakyky ...............................................................................................................................................10 SPPB-testien tulokset ........................................................................................................................................11 MMSE-testien tulokset ...................................................................................................................................... 11 5. Saaristoisuus, etäisyydet ja liikenneyhteydet ...................................................................................................11 6. Tiivistelmä ..........................................................................................................................................................12 7. Nykyiset palvelut ...............................................................................................................................................13 7.1 Kehittäminen, palvelujen koordinointi ja yhteistyö ....................................................................................13 7.2 Kotona selviytymistä tukevat palvelut ........................................................................................................14 8. Henkilöstö v. 2014 .............................................................................................................................................15 8.1. Hoito- ja vanhuspalvelut............................................................................................................................. 15 8.2. Terveyskeskus .............................................................................................................................................16 8.3. Henkilöstön koulutus .................................................................................................................................. 16 9. Sote -uudistus ....................................................................................................................................................16 10. Palvelujen kustannukset ..................................................................................................................................18 Liitteitä Liite 1: Ikääntymispoliittisen suunnitelman valmisteluprosessi ja organisointi Liite 2: Liiteraportti Liite 3: Ikäihmisten palvelujen kuvaus Liite 4: Maisemamalli: Tilinpäätös v. 2013 2 1. Johdanto Naantalin vanhustyön kehittämisen lähtökohdat v. 2014 raportissa on lyhyesti esitetty Ikäihmisten väestöennusteita ja eliniänodotetta, terveydentilaa, elämänlaatua ja hyvinvointia kuvaavia taustamuuttujia. Laajempi tausta-aineistoa kuvaava raportti on liitteenä 2. Taustamuuttujien lisäksi raportti sisältää kuvauksen ikäihmisten nykyisistä palveluista ja henkilöstöstä sekä palveluiden kehittämisestä. Palvelujen kustannuksia on selvitetty Kuntamaisema -raportein. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan uudistuksen nykytilaa on kuvattu lyhyesti. Ikääntymispoliittisen suunnitelman valmisteluprosessi -, organisointi ja aikataulutus, löytyvät liitteestä 1. ja ohjaus- sekä asiantuntijaryhmien kokoonpanot liitteestä 6. 2. Naantalin ikäihmisten väestöennuste ja eliniänodote Väestöennuste kuvaa väkiluvun muutosta ajan kuluessa. Luvut ovat vuonna 2012 tehdystä Tilastokeskuksen väestöennusteesta. Koko Naantalin väestöennuste vuodesta 2014 vuoteen 2040 on kuvattu taulukossa 1. Väestön määrä Naantalissa näyttäisi taulukon mukaan kasvavan tasaisesti 19 221 asukkaasta 21 512 asukkaaseen. Taulukko 1. Väestöennuste 2012, koko Naantali. (2014-2040) Vuosi 2014 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Naantali 19 221 19 332 19 933 20 528 20 995 21 319 21 512 (Tilastokeskus, 2014) Taulukossa 2. on kuvattu Naantalin väestöennuste ikäluokittain vuosien 2014–2040 välisenä aikana. Taulukosta voidaan havaita miten tietyn ikäisten määrä vaihtelee ajan kuluessa. Tämä on tärkeä pohjatieto kun pyritään ennakoimaan ikäihmisten palvelutarvetta. Taulukosta 2. voidaan havaita, että ikääntyvät ovat Naantalissa kasvava väestöryhmä. Vuonna 2014 yli 65vuotiaiden määrä on yhteensä 4 181 ja vuonna 2040 vastaava luku on 7 642. 65–74-vuotiaiden määrä vaihtelee 2 518 ja 3 167 asukkaan välillä. Suurin muutos tässä ikäluokassa tapahtuu vuoteen 2020 mennessä, kun tämän ikäisten määrä nousee 3 167:ään. Muutos on yhteensä 649 henkilön lisäys vuoteen 2014 verrattuna. Tämän jälkeen ikäluokan koko pysyy suhteellisen tasaisena. (Johtopäätökset: ennaltaehkäisevät palvelut) 75–84-vuotiaiden määrä tulee lisääntymään, sillä ikäluokan vaihteluväli on 1 210-2 900. Taulukosta 2. voidaan havaita, että kasvua tapahtuu huomattavasti eniten vuosina 2020, 2025 ja 2030. Lähitulevaisuudessa kyseessä on 459 henkilömäärän kasvu vuosien 2014–2020 välillä. Taulukosta 2. selviää myös yli 85-vuotiaiden määrän kasvu. Vuodesta 2014 tämän ikäisten määrä kasvaa Naantalissa 453:sta 1 770:en vuoteen 2040 mennessä. Tämä tarkoittaa, että yli 85-vuotiaiden määrä lähes nelinkertaistuu. Suurin muutos sijoittuu vuosien 2025–2035 välille. 3 Taulukko 2. Väestöennuste 2012, Naantalilaiset iän mukaan 2014–2040 Naantali 2014 2015 2020 2025 2030 2035 2040 65–74 2 518 2 668 3 167 3 121 3 122 3 153 2 972 75–84 1 210 1 224 1 669 2 405 2 838 2 842 2 900 85- 453 488 546 698 989 1 479 1 770 (Tilastokeskus, 2014) Väestöennusteen yhteydessä on luonnollista tarkastella myös eliniänodotetta. Eliniänodote kuvaa sitä kuinka vanhaksi ihmisen ennustetaan elävän syntymähetkensä tilastollisen elinajanodotteen mukaan. On kuitenkin todennäköistä, että elämme eliniänodotettamme pidempään. Tämä johtuu siitä, ettei nykykuolleisuuteen pohjautuva arvio sisällä tietoa siitä, että väestön terveydentila paranee jatkuvasti. (Kustannus Oy Duodecim, 2014.) Suuriin ikäluokkiin katsotaan kuuluvan vuosien 1945–1949 välillä syntyneet lapset, sillä näinä vuosina Suomessa syntyi vuosittain 100 000 lasta. (Tilastokeskus, 2012.) Vuonna 2014 suuriin ikäluokkiin kuuluvat ovat iältään 65–69-vuotiaita ja heidän eliniänodotteensa on taulukon 3. mukaan noin 80 vuotta. Taulukko 3. Elinajanodote Suomessa (Tilastokeskus, 2013) 3. Ikäihmisten terveydentila Naantalissa Seuraava osio käsittelee naantalilaisten ikäihmisten terveydentilaa. Kappale sisältää sairastavuus-indeksin ja kansantauti-indeksin, sekä kuvauksen naantalilaisten ikäihmisten yleisimmistä sairauksista. 4 3.1 Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu Sairastavuusindeksin avulla havainnollistetaan, miten tervettä tai sairasta alueen väestö on verrattuna koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Indeksi on ikävakioitu. Vakioinnilla ikä- ja sukupuolirakenteen vaikutus indeksilukuun voidaan poistaa, mikä mahdollista alueittaisen vertailun alueiden välisistä ikä- ja sukupuolirakenteen eroista huolimatta. Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan, joita ovat kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuus väestöstä. Saatu indeksi on näiden kolmen keskiarvo (KELA 2012). Oheisessa taulukossa on vertailtu sairastavuusindeksiä viimeisen neljän vuoden aikana. Tuorein sairastavuusindeksi on vuodelta 2012. Lisäksi sairastavuusindeksiä on vertailtu Naantalin naapuri - ja lähikuntiin. Taulukko 4. Naantalin kaupungin sairastavuusindeksi 2009 -2012 2009 2010 2011 2012 93,0 91,7 90,7 90,3 Taulukko 5. Sairastavuusindeksin vertailua naapuri- ja lähikuntiin Turku Raisio Naantali Kaarina Masku Paimio Rusko 98,2 92,5 90,3 89,5 88,7 88,7 86,4 Naantalin sairastavuusindeksi on 90,3, luku on laskenut vuodesta 2009 2,7 prosenttiyksikköä. Laskua on tapahtunut joka vuosi vähän alaspäin. Indeksiä tarkastellessa, tulee huomioida, että työttömyys ja pitkäaikaissairauksien määrä pysyy vuodesta toiseen melko samana mutta kuolleisuus voi vaihdella paljonkin (THL). Naantalin sairastavuusindeksi on kolmanneksi korkein, kun sitä verrataan naapuri- ja lähikuntiin. 3.2. Kansantauti-indeksi Kansantauti-indeksi kuvaa kansantautien esiintymistä alueen väestössä suhteessa koko maan väestön keskiarvoon( =100). Indeksi on ikävakioitu, koska vakioinnilla ikä- ja sukupuolirakenteen vaikutus indeksilukuun voidaan poistaa, mikä mahdollista alueittaisen vertailun alueiden välisistä ikä- ja sukupuolirakenteen eroista huolimatta. Tarkasteltavina on seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta, joista tässä käytetään nimitystä kansantaudit. Kansantauti-indeksi on näiden seitsemän indeksin keskiarvo. Kansantauteja ovat: astma, diabetes, nivelreuma, psykoosit, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, verenpainetauti (KELA 2013). Taulukossa verrataan kansantauti-indeksiä viimeisen viiden vuoden aikana. Uusin kansantautiindeksi on vuodelta 2013. Ohessa kansantauti-indeksiä verrataan myös naapuri – ja lähikuntiin. 5 Taulukko 6. Naantalin kaupungin kansantauti-indeksi 2009 -2013 (KELA) 2009 2010 2011 2012 2013 79,9 79,5 80,7 81,0 81,2 Taulukko 7. Kansantauti-indeksin vertailua Naantalin naapuri- ja lähikuntiin (KELA) Paimio Kaarina Raisio Masku Naantali Turku Rusko 85,6 85,4 83,1 82,9 81,2 80,2 77,2 Naantalin kansantauti-indeksi on 81,2. Kansantauti-indeksi on vuodesta 2010 lähtien ollut nousussa. Vertailussa naapuri- ja lähikuntiin Naantalin kansantauti-indeksi on kolmanneksi matalin. 3.3. Ikäihmisten yleisimmät sairaudet Seuraavassa kappaleessa käsitellään Naantalin ikäihmisten yleisimpiä sairauksia. Yleisimmät sairaudet on valittu kansantauti-indeksin ja tilastokeskuksen yli 65-vuotiaiden kuolemansyytilaston 2012 perusteella. Tiedot on koottu käyttäen apuna tilastoja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetuista naantalilaisista ikäihmisistä. Raportissa on mukana ainoastaan sairaudet, joissa on tapahtunut merkittävimmät muutokset viimeisen viiden vuoden aikana eli verenpainetauti, diabetes ja sepelvaltimotauti. 3.3.1. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutetut Indikaattori ilmaisee erityiskorvattavaan verenpainelääkitykseen oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuuden ko. ikäryhmästä prosentteina kalenterivuoden lopussa (SOTKAnet 2013). Taulukossa on vertailtu indikaattorin osoittamia prosentteja viimeisen viiden vuoden ajalta. Uusin arvo on vuodelta 2013. Ohessa indikaattoria on myös vertailtu naapuri – ja lähikuntiin. Taulukko 10. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavan ikäisestä väestöstä Naantalissa 2009-2013 2009 2010 2011 2012 2013 29,3 29,1 28,4 27,3 25,9 Taulukko 11. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavan ikäisestä väestöstä verrattuna koko maahan sekä lähi - ja naapurikuntiin koko maa Rusko Paimio Naantali Masku Kaarina Raisio Turku 29,0 28,1 26,7 25,9 25,8 25,2 24,9 22.7 6 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden määrä on laskenut viimeisen viiden vuoden aikana 3,4 prosenttiyksikköä. Indikaattorin antama naantalilaisten ikäihmisten prosenttiluku on 3,1 prosenttiyksikköä pienempi kuin koko maan keskiarvo. Naapuri - ja lähikuntiin verrattuna Naantalissa esiintyy verenpainetautia kolmanneksi eniten. Verenpainetautia esiintyy enemmän vain Ruskolla ja Paimiossa. 3.3.2. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutetut Indikaattori ilmaisee erityiskorvattavaan (75 %) diabeteslääkitykseen oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuuden ko. ikäryhmästä prosentteina kalenterivuoden lopussa (SOTKAnet 2013.) Taulukossa on vertailtu indikaattorin osoittamia prosentteja viimeisen viiden vuoden ajalta. Uusin arvo on vuodelta 2013. Ohessa indikaattoria on myös vertailtu naapuri – ja lähikuntiin. Taulukko 12. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavan ikäisestä väestöstä vuosina 2009 - 2013 2009 2010 2011 2012 2013 11,2 11,8 13,0 13,6 14,3 Taulukko 13. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavan ikäisestä väestöstä koko maahan sekä naapuri- ja lähikuntiin verrattuna koko maa Paimio Rusko Masku Kaarina Naantali Raisio Turku 14,8 17,3 15,5 15,3 15,2 14,3 14,0 13,5 Diabeteksen vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut naantalilaiset yli 65-vuotiaat ovat lisääntyneet viimeisen viiden vuoden aikana. Nousua on tapahtunut vuodesta 2009 vuoteen 2013 3,1 prosenttiyksikköä. Verrattaessa indeksiä koko maahan Naantali on lähes samoissa lukemissa maan keskiarvon kanssa, vain hieman sen alapuolella. Naapuri - ja lähikuntiin verrattuna Naantalin prosenttiluku on kolmanneksi pienin. Pienemmät prosentit olivat vain Raisiolla ja Turulla. 3.3.3. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin sepelvaltimotaudin vuoksi oikeutetut Indikaattori ilmaisee erityiskorvattavaan sepelvaltimotauti lääkitykseen oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuuden ko. ikäryhmästä prosentteina kalenterivuoden lopussa (SOTKAnet 2013.) Taulukossa on vertailtu indikaattorin osoittamia prosentteja viimeisen viiden vuoden ajalta. Uusin arvo on vuodelta 2013. Ohessa indikaattoria on myös vertailtu naapuri – ja lähikuntiin. 7 Taulukko 14. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin sepelvaltimotaudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä % vastaavan ikäisestä väestöstä vuosina 2009-2013 2009 2010 2011 2012 2013 12,0 11,0 10,6 10,1 9,6 Taulukko 15. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin sepelvaltimotaudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä (%) verrattuna koko maahan sekä naapuri- ja lähikuntiin koko maa Masku Rusko Naantali Paimio Raisio Kaarina Turku 13,7 9,9 9,8 9,6 9,3 9,3 9,1 8,8 Sepelvaltimotaudin vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen naantalilaisten yli 65vuotiaiden määrä on vähentynyt viimeisen viiden vuoden aikana tasaisesti. Vuodesta 2009 vuoteen 2013 indikaattori on laskenut 2.4 prosenttiyksikköä. Kun indikaattoria verrataan koko maahan, naantalilaisten ikäihmisten prosentti on pienempi kuin koko Suomen keskiarvo. Naapuri - ja lähikuntiin verrattuna Naantalin prosentti on kolmanneksi korkein. Enemmän sepelvaltimotautia esiintyy vain Maskussa ja Ruskolla. 4. Elämänlaatu ja hyvinvointi 4.1. Sosioekonominen asema Sosioekonomisella asemalla tarkoitetaan sekä hyvinvoinnin aineellisia, että välineellisiä ulottuvuuksia. Aineellisia ulottuvuuksia ovat esimerkiksi omaisuus, tulot ja asumistaso, joihin voidaan vaikuttaa välineellisillä ulottuvuuksilla kuten ammatilla, koulutuksella ja työelämän asemalla. Näillä tekijöillä on säännönmukainen yhteys terveyteen. (Kustannus Oy Duodecim, 2014.) Suomessa on suuria väestöryhmien välisiä terveyseroja. Juuri koulutukseen, tulotasoon ja ammattiin liittyvät terveyserot ovat suuria verrattuna muihin Euroopan maihin. (Kustannus Oy Duodecim, 2014.) Ikääntyvien sosioekonomista asemaa on haastavaa tarkastella, sillä tarjolla on vain rajattu määrä tähän sopivaa aineistoa. 4.1.1. Koulutus Tilastokeskuksen (2013) taulukko havainnollistaa millainen naantalilaisten ikäihmisten ja tulevien eläkeläisten koulutustaso on. Samalla se mahdollistaa ikäryhmien välisen vertailun koulutustasojen suhteen. Taulukosta 24. selviää, että keskiasteen koulutus on yleisempi alle 64vuotiailla ja suurimmalla osalla yli 70-vuotaista ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Alempi ja ylempi korkeakouluaste ja tutkijakoulutusaste ovat huomattavasti tasaisempia ikäryhmien kesken. 8 Taulukko 24. Naantalilaisten koulutustasot ikäryhmittäin (Tilastokeskus, 2013) 4.1.2. Tulotaso Tilastokeskuksen (2014) uusimmat tiedot kotitalouksien tuloista koskevat vuotta 2012. Taulukosta 25. selviää, että koko Suomessa kotitalouksien ja kulutusyksikköjen vuositulot pienenevät iän myötä. Kyseessä on useiden, lähes kymmenien tuhansien eurojen erot ikäryhmien välillä. Samassa taulukossa näkyy myös kuinka tulojen keskiarvo on usein suurempi kuin mediaani. Tämä viittaa siihen, että ikäryhmissä on suurituloisia, jotka nostavat keskiarvoa. Mediaani puolestaan kertoo, että puolet ihmisistä on pienempituloisia kuin mediaani ja vastaavasti puolet taas korkeampituloisia. Keskiarvoa ja mediaania on siis hyvä tulkita yhdessä, jotta ikääntyvien ihmisten tulotasosta saataisiin realistinen kuva. Kooltaan ja rakenteeltaan erilaisia kotitalouksia voidaan verrata toisiinsa kulutusyksikköä kohti lasketuilla tuloilla ja kulutusmenoilla. Kulutusyksikön voi laskea monilla tavoilla, mutta tulonjakotilastossa ja kulutustutkimuksessa on käytetty Eurostatin suosittelemaa OECD:n muunnettua kulutusyksikköasteikkoa vuodesta 2002 asti. (Tilastokeskus, 2014.) Taulukossa 25. kulutusyksikköä kohden lasketut vuositulot ovat lähes kaikissa ryhmissä alhaisempia kuin kotitalouksia kohden lasketut tulot. 9 Taulukko 25. Vuoden 2012 tulot kotitalouksia ja kulutusyksikköjä kohden Suomessa (Tilastokeskus, 2014) Verohallinnosta (2013) saadun tiedon mukaan vuonna 2012 yli 65-vuotiaiden naantalilaisten keskimääräinen verotettava ansiotulo oli 22 232 euroa. Tämä on suurempi kuin vastaava luku koko maassa, joka on 19 879 euroa. Myös naantalilaiset eläkkeen saajat ansaitsivat vuonna 2012 keskimääräisesti enemmän kuin muut suomalaiset eläkkeen saajat. Naantalissa keskimääräinen verotettava eläke oli vuodessa 20 132 euroa ja koko maassa 18 137 euroa. Keskiarvojen vertailussa tulee huomioida se, että keskiarvo muodostuu kaikista havaintoarvoista. Suuret arvot korottavat ja pienet arvot laskevat keskiarvoa. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi noin 2000 euron ero keskimääräisissä vuosituloissa on vaatinut suhteellisesti suuria tuloja naantalilaisilta, jotta keskimääräinen tulo nousisi korkeammalle kuin mitä se on koko maassa. 4.2 Sosiaaliset verkostot ja elinolosuhteet Alla olevasta taulukosta 26. selviää, että 65–74-vuotiaista naantalilaisista suurin osa elää aviopuolisonsa kanssa ilman lapsia. Saman ikäisistä toiseksi suurin ryhmä asuu yksin ja on perheeseen kuulumaton. Edellä mainitut luokat muodostavat kaksi lähes yhtä suurta luokkaa myös 75–84-vuotiaiden joukossa. Perheisiin kuulumaton ja yksin asuva on yleisin luokka yli 85vuotiaiden joukossa. Huomionarvoista on myös se, että laitosväestöön ja luokittelemattomiin kuuluu kaikista ikäluokista vain 111 henkilöä. Laitoshoidon osuus on kuitenkin todellisuudessa pienempi. Sillä vuoden 2014 alusta vanhainkoti muuttui tehostetun palveluasumisen yksiköksi, (54 hoitopaikkaa). 10 Ikääntyvien palveluita katsoen on kiinnostavaa tietää kuinka suuri osa asuu kotonaan ja kuinka moni asuu yksin. Vastaavan ikäiseen väestöön verrattuna naantalilaisista 75–84-vuotiaista noin 96 prosenttia asui vuonna 2012 omassa kodissaan (Sotkanet, 2012). Vuonna 2013 yli 75vuotiaista naantalilaisista 49 prosenttia vastaavan ikäisistä asui yksin (Sotkanet, 2013). Tämä luku on samansuuntainen taulukon 26. tietojen kanssa, jossa yli 75-vuotiaiden yksin asuvien määrä on suuri. Taulukko 26. Naantalilaisten asumismuoto ikäryhmittäin (Tilastokeskus, 2014) 4.3 Toimintakyky Toimintakyvyllä tarkoitetaan sitä, että henkilö selviytyy itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista siinä ympäristössä, jossa hän elää. Jotta henkilön toimintakyvystä saadaan riittävän laaja kuva palvelutarpeen selvittämisen perustaksi, on otettava huomioon henkilön toimintakyvyn eri ulottuvuudet: fyysinen toimintakyky, kognitiivinen toimintakyky, psyykkinen toimintakyky ja sosiaalinen toimintakyky. Toimintakyky heikkenee ikääntymisen myötä. Suomalaisten, yli 74-vuotiaiden naisten toimintakyky on keskimäärin heikompi kuin saman ikäisten miesten. Suomen eläke ikäisistä naisista 10 %:lla ja miehistä 8 %:lla on tunne siitä etteivät he pysty suoriutumaan arkielämän vaatimuksista läheskään aina tai usein. Vanhemmilla ikäluokilla tunne on yleisempi kuin nuorilla. Eläkeikäisen väestön toimintakyky on parantunut selvästi viime vuosikymmenten aikana kaikissa ikäryhmissä. Naantalin ikäihmisten toimintakyvystä on saatu tietoa hyvinvointia edistävien kotikäyntien yhteydessä. Hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä tehdään Naantalissa vuosittain ja niiden kohderyhmänä ovat samana vuonna 80 -vuotta täyttävät henkilöt. 11 SPPB-testien tulokset SPPB (Short Physical Performance Battery) eli lyhyt fyysisen suorituskyvyn testistö testaa iäkkäiden alaraajojen suorituskykyä. Alaraajojen suorituskyky määrittää iäkkään toiminta- ja liikkumiskykyä. Testin kokonaistulos on 0 –12 pistettä. Mitä suuremman pistemäärän henkilö saa testistä, sitä parempi liikkumiskyky hänellä on. Heikko tulos ennustaa liikkumiskyvyn heikkenemistä tulevaisuudessa. Saimme tietoa naantalilaisten vuonna 2014 80 vuotta täyttäneiden SPPB-testin tuloksista, joka siis kertoo heidän toiminta- ja liikkumiskyvystään. Testiin on osallistunut 66 yli 80-vuotiasta Naantalilaista. Pienin arvo tutkittavilla oli 2 ja paras tulos oli täydet 12. Keskiarvo tuloksista oli 10 pistettä. Melkein puolet (32 kpl) osallistuneista sai tulokseksi 12 pistettä. Tämä tarkoittaa, että suurimmalla osalla on hyvä tai melko hyvä toimintakyky. MMSE-testien tulokset MMSE (Mini-Mental State Examination) -testi on kehitetty muistin ja tiedonkäsittelyn arviointiin. Tämä testi soveltuu edenneen dementia-asteisen muistisairauden seulontaan ja seurantaan. MMSE: n tehtävät mittaavat kielellisiä kykyjä, orientaatiota, mieleen painamista ja palauttamista, tarkkaavaisuutta/toiminnanohjausta, laskutaitoa ja hahmotuskykyä. Kokonaispistemäärän ollessa 30, testistä saatuja pisteitä tulkitaan seuraavasti. Tulos on poikkeava jos henkilö saa 24 tai sitä vähemmän pisteitä. Jatkoselvittelyä tehdään muilla testeillä jos tutkittavalla on selvä muistioire ja hän on saanut 25-30 pistettä. MMSE: n tuloksiin vaikuttavat puhehäiriöt, koulutustaso ja sosiaalinen asema. 66 osallistui MMSE testiin ja pisteet sijoittuivat tässä joukossa välille 22-30. Tyypillisin testi arvo tutkittavilla on 24 ja 25. Testiin osallistuneista 22,7 prosenttia sai tulokseksi 24 tai sitä pienemmän pistemäärän. Pisteiden keskiarvo on 26,54 ja mediaani 26. 5. Saaristoisuus, etäisyydet ja liikenneyhteydet Naantali on kuntarakenteeltaan saaristoinen ja pitkien välimatkojen kunta, mutta samalla sen taajama-alue ja ydinkeskusta ovat melko lyhyiden välimatkojen päässä toisistaan. Suurin osa naantalilaisista ikäihmisistä, n. 3884 henkilöä ikäluokista 65 - 74, 75 - 84 ja 85 - asuu kantakaupungin tai taajaman alueella. Toisaalta taas saaristoisuudesta johtuen lähes tuhat ikäihmistä ikäluokista 65 - 74, 75 - 84 ja 85 - asuu taajama - alueen ulkopuolella. (Tilastokeskus 2012.) Naantalista kulkee vuoroväliltään tiheä linja-autoliikenne Turun ja naapurikuntien suuntaan ja kaupungin sisäiseen liikkumiseen voi käyttää täydentävää joukkoliikennettä, kuten palveluliikennettä tai kutsutaksia. Käytössä on edullinen Föli -seutulippu. Toisaalta taas esim. saariston suuntaan julkinen liikenne toimii lähinnä parhaiten vain arkena normaaliin työaikaan. Viikonloppuisin ja iltaisin julkinen liikenne kulkee melko harvakseltaan verrattuna keskusta alueeseen. Palveluliikenne on tarkoitettu kaikille ja on joustava joukkoliikenteen muoto. Se palvelee hyvin myös ikääntyvää väestöä Naantalissa, joille tavallisen joukkoliikenteen käyttäminen voi olla hankalaa. Palveluliikenteen käytössä on matalalattiaisia busseja, joissa on tilaa esim. pyörätuoleille ja rollaattoreille. 12 Palveluliikenne on joustava, mikä takaa joukkoliikenteen saatavuuden myös saaristossa ja auto voi pyydettäessä ajaa poikkeavaa reittiä ja muulloin kuin aikatauluun merkittynä aikana. Tästä ei peritä lisämaksua. Palveluliikenne kulkee saaristossa Merimasku, Rymättylän ja Velkuan reiteillä. Kutsutaksia on mahdollista käyttää täydentävänä liikkumisen muotona. Liikennettä täydennetään yhteysaluksilla, jotta kulkeminen saaristossa olisi mahdollisimman joustavaa ja helppoa. (Naantali 2014.) Palveluiden saatavuus saaristossa on tällä hetkellä hyvä. Niiden säilyttämistä ja kehittämistä tulisikin miettiä ennaltaehkäisevässä mielessä, koska väestö ikääntyy entisestään ja kotona asuvien ikäihmisten määrä lisääntyy tulevina vuosina. Jotta ikääntyvän väestön kotona asumista voidaan tukea, tulee palveluiden saatavuus taata myös taajama-alueen ulkopuolella. Palveluiden säilyttämistä on hyvä miettiä myös siltä kannalta, miten kävisi, jos saariston ja hajaasutusalueen ikäihmisten kotona pärjääminen ja palvelut heikkenisivät ja heidän täytyisi hakeutua kantakaupungin palveluiden piiriin? 6. Tiivistelmä Naantalin koko väestö kasvaa 2 291 henkilöllä vuosien 2014-2040 välillä. Huomion arvoista on väestön ikärakenteen muutos. Yli 65-vuotiaiden suhteellinen osuus kasvaa tänä aikana 22 prosentista 36 prosenttiin. Muutoksia tapahtuu myös ikäryhmien välillä siten, että yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa eniten. Tämä tukee myös elinajanodotteen tulkintaa, jonka mukaan on todennäköistä, että ihmiset elävät omaa elinajanodotettaan pidempään. Vanhin ikäluokka puolestaan tarvitsee usein palvelujen piiriin hakeutuessaan joko monia eri palveluja, tehostettua palveluasumista tai jopa laitos-/sairaalatasoista hoitoa. Näitä palveluja on vanhimmalle ikäluokalle kyettävä tarjoamaan riittävästi. Naantalilaisten 80-vuotiaiden toimintakyky on SPPB ja MMSE testien mukaan hyvä tai melko hyvä. Palveluita tulisikin suunnitella ja kohdentaa ennakoivasti myös tälle kohderyhmälle. Huomioitava on vuoteen 2020 mennessä yli 65–74-vuotiaiden määrän kasvu, jonka johdosta ennalta ehkäiseviin palveluihin on kiinnitettävä huomiota ja vahvistettava niitä. Sairastavuusindeksissä on tapahtunut laskua vuodesta 2009 vuoteen 2012 2,7 prosenttiyksikköä. Ikääntyneen väestön määrän kasvaminen ei aina tarkoita sairauksien lisääntymistä. Kansantauti-indeksi on kuitenkin nousussa. Vuodesta 2010 vuoteen 2013 indeksi on noussut 1,7 prosenttiyksikköä. Erikoiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden määrä oli laskenut viidessä vuodessa jopa 3.4 prosenttiyksikköä ja sepelvaltimotaudin vuoksi erikoiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden määrä laski 2.4 prosenttiyksikköä vuodesta 2009 vuoteen 2013. Huolestuttavin tulos oli erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden määrä. Vuonna 2009 luku oli 11,2 % vastaavan ikäisestä väestöstä ja vuonna 2013 jopa 14,3 %. Nousua on viidessä vuodessa tapahtunut huomattavasti, peräti 3.1 prosenttiyksikköä. Ohjauksen, neuvonnan ja terveyskasvatuksen keinoin tulee pyrkiä vaikuttamaan myös ikääntyvien terveyskäyttäytymiseen erityisesti diabeteksen osalta. 13 Yhtenä ikääntymisen ominaispiirteenä tulee esille yksinasumisen yleistyminen. Sosiaalisten verkostojen vahvistaminen on siten tärkeässä roolissa ikäihmisten hyvinvointia tuettaessa. Esimerkiksi kolmannen sektorin toimijoilla on tärkeä tehtävä ikääntyvien aktiivisuuden ja sosiaalisen kanssakäymisen lisäämisessä. Haasteena tausta aineiston selvittämisessä on ollut paikkakuntakohtaisen, ikääntyvää väestöä koskevan tiedon vähyys. Tämä korostuu erityisesti sosiaalisen toimintakyvyn osalta. Määrällisesti mitattavaa tietoa esimerkiksi terveydestä on sen sijaan jo olemassa, mikä johtunee siitä, että tilastoinnille on olemassa omat tietokannat ja käytännöt. Sosiaalisesta toimintakyvystä saisi tietoa esimerkiksi teemahaastatteluja tekemällä, mutta tällaista tutkimusta ikääntyvästä väestöstä ei Naantalissa toistaiseksi ole tehty. Edellä esitettyjä naantalilaisten ikäihmisten terveydentilaa, elämänlaatua ja hyvinvointia kuvaavia taustamuuttujia seurataan arvioitaessa ikäihmisten palveluita ja palvelurakennetta sekä päivitettäessä ikääntymispoliittista suunnitelmaa. 7. Nykyiset palvelut 7.1 Kehittäminen, palvelujen koordinointi ja yhteistyö Vastuu ikäihmisten palvelujärjestelmästä ja sen kehittämisestä on sosiaali- ja terveysviraston hoito- ja vanhuspalvelujen tehtäväalueella. Ikäihmisten peruspalveluja tuottavat sekä hoito- ja vanhuspalvelut, että terveyspalvelut avovastaanotto toiminnan puitteissa. Vanhustyötä johtaa ja koordinoi hoito- ja vanhuspalvelujen johtaja. Tukena hänellä on esimiestiimi, johon kuuluvat tehtäväalueen tulosyksikköjen lähiesimiehet. Kehittäminen on osa työyhteisöjen normaalia toimintaa. Tulosyksiköt kehittävät toimintaansa huomioiden myös koko palveluketjun toimivuuden. Hoitopolkuja erikoissairaanhoidosta vuodeosastolle tai kotihoitoon, sekä osastolta ikäihmisten hoitoyksiköihin pyritään jatkuvasti sujuvoittamaan ja tehostamaan. Kehittämistä tukemaan on perustettu eri tulosyksikköjen edustajista muodostetut yhteistyöryhmät, koulutus- ja sairaanhoitajatyöryhmät. Koulutustyöryhmä laatii koko henkilöstöä koskevan koulutussuunnitelman ja sairaanhoitajatyöryhmä mm. varmistaa, että koulutusten sisällöt siirtyvät yksikköjen yhteisiksi käytännöiksi. Kehittämistoimintaa linjaa, seuraa ja arvioi esimiestyöryhmä. Kehittämistyötä toteutetaan myös seudullisesti. Esimerkkinä uusimmista seudullisista yhteistyömuodoista ovat ikäihmisten tehostetun palveluasumisen kilpailutus, palvelusetelien käyttöönotto säännöllisessä ja tilapäisessä kotihoidossa sekä kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän hankinta ja käyttöönottoprojekti. Yhteistyötä asiakkaiden parhaaksi tehdään moniammatillisessa vanhustenhuollon asiantuntija ryhmässä ns. SAS -työryhmässä (Selvitä – Arvioi – Sijoita). Ryhmän tehtävänä on selvittää kattavasti asiakkaiden toimintakyky, arvioida tarkoituksenmukaisen hoidon ja hoitopaikan tarve ja kiireellisyys, sekä tehdä esitys tarvittavista palveluista ja/tai hoivapaikasta. Työskentely tukeutuu sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymiin hoitoon ohjaamisen kriteereihin. Ryhmän toimintaa on v.2014 kehitetty mm. jonotusaikojen seurannan, palvelutarpeiden selvittämisen sekä palveluja koskevien hallintopäätösten osalta. 14 7.2 Kotona selviytymistä tukevat palvelut Seuraavassa kaaviossa on kuvattu Naantalin ikäihmisten kotona selviytymistä tukeva palvelukokonaisuus kotihoidosta terveyskeskuksen vuodeosastolla annettavaan sairaalatasoiseen hoitoon. Palvelurakenne on kokonaisuus jossa eri osat vaikuttavat toisiinsa. Eri palveluille asetetut laadulliset ja määrälliset tavoitteet on esitetty Ikääntymispoliittisessa suunnitelmassa (kohta 2.5: Tavoitteet Naantalin vanhustyössä). Tarkempi palvelukohtainen kuvaus on Liitteessä 3: Ikäihmisten palvelujen kuvaus. Palvelutarpeen kokonaisvaltainen selvittäminen perustuu SAS työryhmän tilanne arvioon. Arvioinnin apuna käytetään erilaisia toimintakykymittareita (RaVa, MMSE, CERAD, GDS-15, SPPB ja sosiaalisen toimintakyvyn mittari). Hoitoon ohjaamisessa ja sijoituksissa huomioidaan hoitoon ohjaamisen kriteerien lisäksi jonotusajat, joita seurataan vanhuspalvelulain edellyttämällä tavalla. 15 Alla olevassa kaaviossa on kuvattu Naantalin ikäihmisten sosiaali- ja terveyspalvelut hoitoketjuna kevyimmistä terveyttä edistävistä kotikäynneistä ja avovastaanotto toiminnoista vuodeosastolla annettavaan sairaalatasoiseen hoitoon. Asiakkaalle nimetty vastuutyöntekijä auttaa asiakasta palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. 8. Henkilöstö v. 2014 Hoito- ja vanhuspalveluissa työskenneltiin v. 2014 yhteensä 173,7 henkilötyövuotta. Vakansseja oli yhteensä 171. Vuonna 2014 tehtäväalueen henkilöstö lisääntyi Kummelin ryhmäkodin henkilöstöllä, yhteensä 6,6 henkilötyövuodella, ja kotihoidossa yhdellä sairaan- ja yhdellä lähihoitajalla. 8.1. Hoito- ja vanhuspalvelut Kotihoidossa on vakinaisia vakansseja v.2014; 8,4 sairaan-/terveydenhoitajaa, 38,6 hoitajaa, 1 kotiavustaja, 1 avohuollonohjaaja ja 1 osastonhoitaja, Ryhmäkodeissa sekä Jannelassa yhteensä 39,6 työntekijää joista sairaanhoitajia 3,6, hoitajia 34, 2 laitoshuoltajaa, 1 palvelukodin johtaja, 16 Birgittakodissa yhteensä 48 joista 1 palvelukodin johtaja, kuntoutusohjaaja, 1 fysioterapeutti, 1 päivätoiminnanohjaaja, 3 sairaanhoitajaa ja 41 hoitajaa ja Vuodeosastolla 34,5 vakanssia, 1 osastonhoitajan, 1 apulaisosastonhoitajan 12 sairaanhoitajan, 15 perushoitajan, 4 laitoshuoltajan, 0,5 osastonsihteerin, 0,5 sosiaalityöntekijän vakanssia. Tulosyksiköiden yhteinen henkilöstö kattaa hoito- ja vanhuspalvelujen johtajan, lääkärin, tietojärjestelmäasiantuntijan (50 %) sekä vanhemman ammattimiehen (20 %) henkilötyövuodet. 8.2. Terveyskeskus Terveydenhoitajat Vastaanottotoiminta on jaettu eri terveydenhoitajille vastuualueiden mukaan. Avovastaanottotyötä tekee viisi eri alueilla toimivaa terveydenhoitajaa: Merimasku (1), Rymättylä (1), Velkua (1) ja Naantali (3). Diabeteshoitaja on kuudes hoitaja. Sosiaalityöntekijä Sosiaalityöntekijä kartoittaa potilaan fyysistä, psyykkistä- ja sosiaalista toimintakykyä moniammatillisen tiimin jäsenenä huomioiden myös asumisolosuhteet ja asunnon sijainnin. Kerätyn tiedon pohjalta sosiaalityöntekijä suunnittelee tarvittavat palvelut ja sosiaaliturva etuudet kotiin tai jatkohoitopaikkaan ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin suunniteltujen palvelujen toteuttamiseksi. Sosiaalityöntekijän työpanoksesta on 50 % terveyskeskuksen, ja 50 % hoito- ja vanhuspalvelujen käytössä. 8.3. Henkilöstön koulutus Hoito- ja vanhuspalvelujen henkilöstön koulutukset suunnitellaan koulutustyöryhmän toimesta. Koulutustyöryhmän esitys toteutettavista koulutuksista perustuu yksikköjen henkilökunnalta saatuun palautteeseen ja haastatteluun. Esimiestyöryhmä täydentää suunnitelmaa, tekee mahdolliset muutokset ehdotukseen ja hyväksyy suunnitelman. Vuosille 2014 -2015 laaditun koulutussuunnitelman tavoitteena on kehittää henkilökunnan hoitotyön osaamista empiirisen, eettisen ja esteettisen hoitotyön osa-alueilla sekä vahvistaa työssä jaksamista. 9. Sote -uudistus Sote-uudistuksen tarkoituksena on luoda uudenlainen palvelurakenne julkiselle sosiaali- ja terveydenhuollolle. Hallituksen esitys uudeksi sote-järjestämislaiksi annettiin eduskunnalle 4.12.2014. Eduskunta päättää laista maaliskuussa 2015. Ns. järjestämislailla säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, rahoituksesta sekä palvelujen tuottamisesta, kehittämisestä, ohjauksesta ja valvonnasta. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2015. Lain mukainen toiminta alkaa 1.1.2017. Tarkoituksena on luoda palvelurakenne, jossa ihmiset saavat yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut; väestön hyvinvointia edistetään ja vähennetään terveyseroja sekä pienennetään kestävyysvajetta. 17 Uusi palvelurakenne perustuu siihen, että maa jaetaan viiteen sosiaali- ja terveysalueeseen ja ne järjestävät kaikki julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Ne eivät itse tuota palveluja (paitsi mahdollisesti joitakin tukipalveluja alueen kuntayhtymille). Sote-alue on kuntayhtymä, johon kuuluvat kaikki alueen kunnat. Naantali ja koko Turun seutu tulisi kuulumaan ns. TYKS-erva alueeseen, jossa on yhteensä yli 60 kuntaa. Maantieteellisesti alue käsittäisi Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan keskussairaaloiden alueen. Sosiaali- ja terveysalueet päättävät tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät, jotka tuottavat palvelut ihmisille. Hallituksen esityksen mukaan sote-alueilla voi olla yhteensä enintään 19 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää. Halutessaan kunnat voivat sopia, että kuntayhtymän sijasta tuottamisvastuu toteutetaan vastuukuntamallilla. Naantalin sosiaali- ja terveyspalvelut tulisi todennäköisesti olemaan lakiesityksen mukaan osa Turun seudulle perustettavaa tuottajakuntayhtymää. Nykyisten kuntien ja kuntayhtymien sote-henkilöstö siirtyy hallinnollisesti tuotantovastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien palvelukseen. Sosiaali- ja terveydenhuollossa käytettävän omaisuuden järjestelyistä sovitaan kuntien kesken. Muuten omaisuus jää nykyisille omistajille. Sote-alueen ja palveluja tuottavien kuntayhtymien on kuultava asukkaiden näkemyksiä palvelujen laadusta ja toimivuudesta ja otettava ne huomioon suunnittelussa ja päätöksenteossa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen pitää olla lähellä palvelujen käyttäjiä. Se tarkoittaa, että palvelut sijaitsevat melko lähellä useimpia ihmisiä tai ne tuodaan ihmisten arkeen sähköisillä välineillä tai liikkuvina palveluina. Sote-alueen on määriteltävä järjestämispäätöksessään, miten lähipalvelut turvataan kaikille asukkaille yhdenvertaisesti ja mahdollisimman esteettömästi. Käytännössä lakiesitys tarkoittaisi sitä, että Naantalin soten palveluksessa oleva henkilöstö siirtyisi tuotantovastuullisen kuntayhtymän/vastuukunnan palvelukseen. Asukkaiden saamiin palveluihin ei tällä tulisi olemaan vaikutusta. Tuottamisvastuullisella pitää olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista, hoitavista, kuntouttavista ja muista sote-palveluista yhtenäisenä kokonaisuutena. Erityispalvelujen tuotannon työnjaosta tuottamisvastuullisten välillä voidaan kuitenkin sopia sote-alueen sisällä. Lisäksi joitakin palveluja tai hoitoja voidaan keskittää valtakunnallisesti, jos se on välttämätöntä esim. tehtävien harvinaisuuden tai suurten kustannusten perusteella. Sote-alue neuvottelee tuottamisvastuussa olevien kuntayhtymien kanssa ja laatii joka neljäs vuosi toimintaansa koskevan järjestämispäätöksen. Järjestämispäätöksessä sovitaan, miten alueen asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut toteutetaan asiakaslähtöisesti ja varmistetaan mm. palvelujen saatavuus, laadukkuus ja kustannustehokkuus. Järjestämispäätöksessä myös linjataan, mitä palveluja tuottamisvastuussa oleva kuntayhtymä tuottaa itse ja miltä osin se voi hankkia palveluja järjestöiltä, yrityksiltä ja käyttämällä palveluseteliä. Ostopalvelut kilpailutetaan hankintalain mukaisesti. Kunnat rahoittavat sote-alueen toiminnan. Kunnan rahoitusosuuteen vaikuttaa sen asukasluvun lisäksi asukkaiden ikärakenne ja sairastavuus. Sote-alue maksaa korvauksen niille kuntayhtymille, jotka tuottavat palveluja alueelle. Korvausten suuruuteen vaikuttavat asukasluku, palvelujen tarve sekä vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on jatkossakin kuntien tehtävä. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Vanhusten saamat sotepalvelut ovat pääsääntöisesti ns. lähipalveluja, joita edelleen tullaan myös uudessa palvelurakenteessa tuottamaan lähellä asiakasta. 18 10. Palvelujen kustannukset Palvelujen kustannusten seurantaan kehitetty Maisemamalli on sosiaali- ja terveysvirastossa ollut käytössä vuoden 2009 kuntaliitoksesta lähtien. Maisemaraportit antavat vertailutietoja lähes 20 kunnan palvelurakenteista ja kustannuksista. Maisema-tilinpäätösraportissa vuodelta 2013 todetaan Naantalin hoito- ja vanhuspalvelujen osalta seuraavaa: Naantalissa vanhuspalveluiden kustannukset ovat keskimääräistä edullisemmat. Palvelurakenne on vuoteen 2014 asti ollut laitospainotteinen, mutta vanhainkodin muutoksen myötä muuttuu avopainotteiseksi. Laitoshoidon osuus on v. 2014 alle 1,5 %. Palveluiden ulkopuolella on 75 -vuotta täyttäneistä keskimääräistä hieman enemmän vanhuksia, vaikka iäkkäämpien (+85-v) osuus on merkittävä. Myös 65 -74 vuotiaiden osuus on vertailun muihin kuntiin nähden suuri, joten tämän väestön mahdollinen siirtyminen palveluiden piiriin vaikuttaa tulevien vuosien kehitykseen. Ympärivuorokautisen hoidon (tehostettu palveluasuminen ja laitoshoito) yhteen laskettu peittävyys on matala muihin kuntiin nähden ja STM:n suosituksen mukaisella tasolla. Tehostetun palveluasumisen hoitopäivähinnat ovat hyvin lähellä vertailun keskitasoa, laitoshoidon osalta hoitopäivän hinta on vertailukuntiin nähden kallis. Laitoshoidon kustannus on kuitenkin laskenut vuoteen 2013. Vuodesta 2012 vuoteen 2013 hoito- ja hoivapalvelujen kokonaiskustannukset ovat hieman laskeneet (0,7 % eli noin 150 000€). Kotihoidon kustannukset ovat nousseet (4,5 %) ja pitkäaikaisen laitoshoidon kulut vähentyneet eniten. Vuonna 2013 oli ympärivuorokautisen hoidon yhteenlaskettu taso jopa hieman pienentynyt vuodesta 2012 (-0,4 %). Naantalissa on panostettu muita kuntia merkittävämmin omaishoidon tukeen, sekä kokonaisuudessaan että asiakasta kohden laskettuna kustannukset ovat korkeat. Kotihoidon panostukset ovat vertailun keskitasoa +75-v asukasta kohden laskettuna ja hieman nousseet. Hoitohenkilökuntaa on kotihoidossa kuitenkin vertailussa vähän. Päiväkeskustoiminta on pientä ja edullista muihin kuntiin nähden. Akuuttihoito eli lyhytaikais- ja kuntoutushoitojaksot yksiköissä sekä vuodeosaston akuuttihoito on määrältään runsasta ja hoitopäiväkustannuksiltaan edullista. Akuuttihoidon pitäminen lähellä n. 2 %:a 75 vuotta täyttäneiden määrästä näyttäisi olevan tasolla, jolla sisätautien käyttöä erikoissairaanhoidossa saadaan vähennettyä. Naantalissa sisätautien käyttö on vähentynyt samanaikaisesti akuuttihoidon lisäämisen kanssa. Hoitohenkilökuntaa on kokonaisuudessaan Naantalissa 75-vuotiasta asukasta kohden 0,03, mikä on keskitasoa (0,04) vähemmän. Yhteenlaskettuna hoito- ja hoivapalvelujen sekä ikäihmisten erikoissairaanhoidon sisätautien ja neurologian asukaskohtaiset kustannukset ovat laskeneet 1 %. Naantalin kustannukset ovat kokonaisuutena vertailukuntien keskitasoa edullisemmat. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) uusimman tutkimuksen mukaan Naantalin sosiaali- ja terveysmenot verrattuna Lounais-Suomen muiden kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden menoihin ovat varsin alhaiset. Naantali sijoittuukin listan kärkipäähän, koska se pystyy tuottamaan palvelunsa huomattavasti edullisemmin, kuin esim. muut lähialueen saaristokunnat. Saaristoisuus ei siten ainakaan Naantalin kohdalla ole palveluiden hintaan korottavasti 19 vaikuttava asia. THL:n mukaan menoista ei voi kuitenkaan vetää suoraa johtopäätöstä sosiaali ja terveydenhuollon tilasta. Pienet menot voi kertoa hyvin ja tehokkaasti tuotetuista palveluista kuin huonoista ja riittämättömistä palveluista. Alhaiset menot voivat selittyä Naantalin kohdalla esim. henkilöstön pysyvyydellä, omaishoitajien keskimääräistä suuremmalla määrällä ja ennaltaehkäisevällä työllä. (THL 2014.) Liite 6: Hei! Vanhusneuvoston lausunto avaintehtävistä ikääntymispoliittiseen suunnitelmaan. 1. Omaishoitoasioiden ja kotihoitopalvelujen kehittäminen. 2. Ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa mm. eläkkeelle jäävien terveyttä edistävä kuntotutkimus/terveystarkastus. Säännölliset terveystarkastukset. Vanhusneuvolan toteuttaminen, terveydenhoitajakäynnit ilman ajanvarausta. 3. Vapaaehtoistoiminnan ja toimintamahdollisuuksien tukeminen. Naantalin Vanhusneuvosto Raimo Laine, pj 31.3.2014 Liite: 6 Naantalin ikääntymispoliittisen suunnitelman ohjausryhmä Naantalin ikääntymispoliittisen suunnitelma Taina Lahtiola esitteli Naantalin ikääntymispoliittisen suunnitelman Vanhusneuvostolle 9.1.2015. Naantalin Vanhusneuvoston lausuntona esitämme seuraavaa: Suunnitelma on tehty ammattitaidolla. Sisältö on laaja ja kattava sekä hyvin valmisteltu toteutusten pohjaksi. Toteutuessaan suunnitelma antaa ikääntyville naantalilaisille laadukkaat palvelut. Naantalissa 15.1.15 Naantalin Vanhusneuvosto Raimo Laine Heikki Saarinen puheenjohtaja varapuheenjohtaja Liite 7 Vanhustenhuollon palvelutarve Naantalissa 2015 - 2025 Ikäihmisten palveluiden laatusuositukset 75-v täyttäneistä A B C D E kotona asuvien osuus säännöllistä kotihoitoa saavien osuus omaishoidontukea saavien osuus tehostetussa palveluasumisessa asuvien osuus vanhainkodissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien osuus 91 -92 % 13 -14 % 6-7% 6-7% 2-3% % 2015 2020 2025 A 91 - 92 1558 - 1575 2016 - 2038 2824 - 2855 91,38 % B 13 - 14 223 - 240 288 - 310 403 - 434 10,74 % 158 C 6-7 103 - 120 133 - 155 186 - 217 6,79 % 100 D 6-7 103 - 120 133 - 155 186 - 217 7,20 % 106 E 2-3 34 - 51 44 - 66 62 - 93 1,42 % 21 1712 2215 3103 ryhmä 75+ vuotiaita Naantali 13.8.2014 Naantali 31.12.2014 1471 (Kuntarekisteri Facta 1597 (Kuntarekisteri Facta 13.8.2014) 30.11.2014) Liite 8: Naantalin Ikääntymispoliittinen suunnitelma vuoteen 2020 Suunnitelman ohjausryhmä: Tellervo Hannula-Lehtinen Anna Harjulahti Mirva Laaksonen Taina Lahtiola Raimo Laine Jari Nordlund Iiro Pöyhönen Tarja Tuomi Riitta Ylipelkonen johtava hoitaja osastonlääkäri sihteeri hoito- ja vanhuspalvelujen johtaja vanhusneuvoston puheenjohtaja työpäällikkö, ympäristöviraston edustaja perusturvajohtaja, puheenjohtaja kirjastotoimenjohtaja, sivistysviraston edustaja sosiaalijohtaja Asiantuntijaryhmä: Tarja Hakunti Päivi Kallio Taina Lahtiola Riikka Levoranta Kirsi Peijonen Leena Purmonen-Merivirta Hannele Saarinen vuodeosaston osastonhoitaja vs. palvelukodin johtaja, Birgittakoti hoito- ja vanhuspalvelujen johtaja, puheenjohtaja, sihteeri sosiaalityöntekijä avohuollonohjaaja palvelukodin johtaja, ryhmäkodit kotihoidon osastonhoitaja
