docTilinpäätös 2014
download 
Report Transcription
Tilinpäätös 2014
0 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Y-tunnus 0176975-1 os. Sivulantie 11, 43100 Saarijärvi TASEKIRJA 2014 VUODEN 2014 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 1 Sisällys 1. TOIMINTAKERTOMUS ......................................................................................................................................... 3 1.1. Tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevat säännökset............................................................................... 3 1.2. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa ........................................................................................... 3 1.2.1. Kaupunginjohtajan katsaus .......................................................................................................................... 3 1.2.2. Kaupungin hallinto....................................................................................................................................... 5 1.2.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys .............................................................................................. 8 1.2.4. Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa ..................................................................... 11 1.2.5. Arvio kaupungin todennäköisesti tulevasta kehityksestä ............................................................................ 14 1.2.6. Kaupungin henkilöstö ................................................................................................................................ 15 1.2.7. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista ............................................................................................................................................... 15 1.3. Kunnan sisäisen valvonnan järjestäminen ...................................................................................................... 16 1.4. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus ........................................................................... 18 1.4.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen ......................................................................................................... 18 1.4.2. Toiminnan rahoitus.................................................................................................................................... 19 1.5. Rahoitusasema ja sen muutokset .................................................................................................................. 20 1.6. Kokonaistulot ja –menot................................................................................................................................ 21 1.7. Kuntakonsernin toiminta ja talous ................................................................................................................. 22 1.7.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä ....................................................................... 22 1.7.2. Konsernin toiminnan ohjaus ja konsernivalvonnan järjestäminen .............................................................. 22 1.7.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat ja tavoitteiden toteutuminen ................................................. 23 1.7.4. Konsernitilinpäätös .................................................................................................................................... 23 1.8. 2. Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet ......................................................... 26 Talousarvion toteutuminen ............................................................................................................................... 27 2.1. Tavoitteiden toteutuminen hallintokunnittain ja vastuuryhmittäin ................................................................ 27 2.1.1. Kaupunginvaltuusto ................................................................................................................................... 27 2.1.2. Tarkastuslautakunta .................................................................................................................................. 28 2.1.3. Omistajaohjaus .......................................................................................................................................... 28 2.1.4. Kehittäminen ja hallinto............................................................................................................................. 34 2.1.5. Kiinteistöt ja maankäyttö ........................................................................................................................... 37 2.1.6. Omarahoitusosuudet ................................................................................................................................. 40 2.1.7. Tukipalvelut ............................................................................................................................................... 41 2.1.8. Sivistyslautakunta ...................................................................................................................................... 43 2 2.1.9. Viitasalo-opiston johtokunta ...................................................................................................................... 47 2.1.10. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta ............................................................................................................. 48 2.1.11. Ympäristölautakunta ................................................................................................................................. 52 2.1.12. Tekninen lautakunta .................................................................................................................................. 54 2.1.13. Jätelautakunta ........................................................................................................................................... 57 2.2. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen ................................................................................................ 60 2.2.1. Käyttötalouden toteutuminen ................................................................................................................... 60 2.2.2. Poikkeamat vuoden 2014 talousarvioon .................................................................................................... 61 2.2.3. Tuloslaskelmaosan toteutuminen .............................................................................................................. 61 2.2.4. Investointien toteutuminen (1000 euroa) .................................................................................................. 63 2.2.5. Rahoitusosan toteutuminen ...................................................................................................................... 67 3. Tilinpäätöslaskelmat.......................................................................................................................................... 68 3.1. Tuloslaskelma................................................................................................................................................ 68 3.2. Rahoituslaskelma .......................................................................................................................................... 69 3.3. Tase .............................................................................................................................................................. 70 3.4. Konsernilaskelmat ......................................................................................................................................... 72 4. Tilinpäätöksen liitetiedot................................................................................................................................... 75 4.1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 31.12.2014 ................................................................ 75 4.2. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT .................................................................. 76 4.3. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT ..................................................................................................................... 77 4.4. TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT ................................................................................................................... 79 4.5. VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT ...................................................................... 85 4.6. HENKILÖSTÖÄ JA TILINTARKASTAJAN PALKKIOITA KOSKEVAT LIITETIEDOT .................................................... 87 5. Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista............................................................................................................... 88 6. Eriytetyn liiketoiminnan tilinpäätöslaskelmat .................................................................................................... 89 7. Allekirjoitukset ja merkinnät.............................................................................................................................. 92 3 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevat säännökset Kuntalain 68 §:n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja rahoituksesta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja. Kuntalain 68 a §:n mukaan kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös tulee laatia samalta päivältä kuin kunnan tilinpäätös. Kuntalain 69 §:n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kunnan kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on sen lisäksi mitä kuntalaissa säädetään, soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään. 1.2. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.2.1. Kaupunginjohtajan katsaus Kaupunginjohtajan katsaus Saarijärven kaupungin toimintavuosi 2014 jatkui edelleen kuntakenttää koskettavien muutosvoimien keskellä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistus sekä kuntien valtionosuuksien epävarma tulevaisuus hallitsivat keskustelua. Saarijärven kaupunki osallistui uudistusprosessiin yhdessä maakunnan muiden kuntien kanssa Sote 2020- hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on rakentaa Keski-Suomeen asukas- ja asiakaslähtöinen tuotantorakenne ja toimintamalli, jolla turvataan alueen asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Vuoden 2014 aikana ei saatu aikaan uutta rakennelakia ja uudistus kariutui Eduskunnan perustuslakivaliokunnassa maaliskuussa 2015. Sote- uudistuksen aikataulun viivästyminen vaikutti myös kuntarakenneselvityksiin. Saarijärvi ei aloittanut selvityksen tekemistä Äänekosken ja Konneveden kanssa. Kunnanhallitusten yhteisessä kokouksessa 7.10.2014 sovittiin, että kuntajakoselvityksessä otetaan aikalisä, siihen saakka, kunnes on selvillä sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistuksen lopputulos. 4 Työttömyysaste kasvoi loppuvuonna huolestuttavan korkealle, 21,8 %:iin. Toisaalta Saarijärvellä perustettiin uusia yrityksiä vuonna 2014 yhteensä 45 kpl. 15 yritystä lakkautti toimintansa, joten nettolisäys oli vuoden lopussa 30 yritystä. Rekisteröityjä majoitusvuorokausia kertyi noin 4 % edellistä vuotta vähemmän eli noin 128 000. Osasyynä tähän oli Venäjän tilanteen muutokset ja ruplan kurssin voimakas lasku. Toimintavuoden 2014 taloudellinen tulos oli heikko, mutta parempi kuin ennustettiin. Suunnitelmallista talouden tasapainotustyötä jatkettiin ja siinä myös onnistuttiin. Vuoden 2014 talousarvio oli lähtökohtaisesti alijäämäinen 1,5 miljoonaa euroa. Talousarvion muutosten jälkeen ennakoitu alijäämä oli 2 miljoonaa euroa. Tilinpäätöksessä päästiin kuitenkin 0,574 miljoonan euron alijäämään. Verotulot toteutuivat talousarvion mukaisesti ja kasvua vuoteen 2013 verrattuna oli 390 000 euroa eli 1,3 %. Talousarvioon verrattuna tilivuoden toimintatulot ylittyivät 170 000 eurolla ja toimintamenot alittuivat noin1 milj. eurolla. Henkilöstömenot alenivat 427 000 euroa eli 2,2 % edellisvuoteen verrattuna. Kaupungin taseen kumulatiivinen ylijäämä on tappiollisen tuloksen jälkeen 5,9 miljoonaa euroa. Kaupungin on toimittava määrätietoisesti kohti tasapanoista taloutta. Uusien investointien sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen menokasvun myötä ylijäämä on helposti kulutettu loppuun. Kaupungin poliittinen ja virkamiesjohtaminen sujuivat vakiintuneilla toimintatavoilla. Kaupunginhallituksen päätöksistä ei jätetty vuoden aikana yhtään oikaisuvaatimusta. Uusi kaupunginjohtaja aloitti virassaan 15.2.2014. Valtuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet saavutettiin valtaosin ja kaupungin peruspalvelutuotanto pystyttiin turvaamaan kohtuullisella tasolla. Toimintaympäristön muutokset ja talouden tasapainottamisvaateet ovat edellyttäneet henkilöstöltä joustavuutta ja kykyä sietää epävarmuutta. Koko kaupunkikonsernin henkilöstö ansaitsee suuret kiitokset tilikauden ennakoitua paremmasta tuloksesta. Julkisen talouden muutokset kohdistuvat Saarijärven kaupunkiin myös jatkossa. Eduskuntavaalien 2015 jälkeen Suomessa aloittaa uusi hallitus, jonka tavoitteena tulee olemaan kestävyysvajeen pienentäminen. Tällä tulee olemaan vaikutusta myös kuntien toimintaan. Saarijärven kaupunki varautuu vuosien 2015– 2016 aikana siihen, että valtionosuudet vähenevät n. 0,98 miljoonaa euroa vuoden 2014 tasoon verrattuna. On tärkeää huomata ne kohdat, joissa itse voimme vaikuttaa Saarijärven tulevaisuuteen. Tarvitsemme sekä aktiivista elinkeinopolitiikkaa että myös palvelurakenteen karsimista ja toimintojen supistamista. Huomio tulee kiinnittää sosiaali- ja terveydenhoitomenojen kasvun hidastamiseen tarkan taloudenpidon ja uusien toimintatapojen kautta. Saarijärvi voi vahvistaa omaa asemaansa ja houkuttelevuuttaan uusien yritysten sijoittumispaikkana, mikäli kaupunki jatkaa yritysmyönteistä elinkeinopolitiikkaa ja kykenee reagoimaan notkeasti toimintaympäristön muutoksiin. Biotalouden ennustettu nousukausi antaa uusia mahdollisuuksia. Saarijärvellä tarvitaan hyvää yhteistyötä niin yrityselämän, yhdistysten, kaupungin henkilöstön kuin luottamushenkilöidenkin kesken. Tässä mielessä Saarijärvellä edettiin hyvään suuntaan vuoden 2014 aikana. Avoimuuden ja luottamuksen ilmapiirissä kaupungin elinvoimaisuuden lisääminen ja talouden tasapainoon saattaminen ja on mahdollista. Hyvä yhteistyö mahdollistaa kaupungin vision saavuttamisen: Saarijärvi on vetovoimainen, terveen elämän kasvuympäristö – yrittämisen, osaamisen ja kulttuurin seutukeskus Timo Rusanen Kaupunginjohtaja 5 1.2.2. Kaupungin hallinto PERUSTIETOA SAARIJÄRVEN KAUPUNGISTA Kaupungin perustaminen Saarijärven kunta perustettiin vuonna 1866. Kaupunkioikeudet Saarijärvi sai v. 1986. Pylkönmäen kunta liittyi Saarijärven kaupunkiin vuoden 2009 alusta. Kaupungin sijainti ja koko Saarijärven kaupunki sijaitsee Keski-Suomen maakunnan luoteisosassa. Alueen tärkeimmät etäisyydet maanteitse mitattuna kaupungin pääkeskuksesta ovat: - Helsinki 340 km - Jyväskylä 65 km - Lähin reittiliikenteen lentokenttä Jyväskylä 45 km - Lähin merisatama, Kokkola 178 km - Lähin rautatieasema, Saarijärvi 1 km - Lähin valtatie, Vt 13 0 km Saarijärven keskusta on rakentunut Saarijärven, Pienen Lumperoisen ja Herajärven väliselle saarekkeelle. Kaupungin pinta-ala 1422 km2 1255 km2 167 km2 - kokonaispinta-ala - maapinta-ala - vesipinta-ala Väestö Asukasluku 31.12. 1970 10.703 1980 10.489 1990 10.734 2000 10.494 2005 10.041 2006 9.959 2007 9.848 2008 9.787 2009 10.666 2010 10.580 2011 10.380 2012 10.258 2013 10.165 2014 10.091 Väestö 31.12.2013 Ikäryhmä 0-14 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65Yhteensä Miehiä Naisia 762 519 446 488 750 933 1158 5056 723 446 406 446 718 855 1515 5109 Yhteensä 1485 965 852 934 1468 1788 2673 10165 6 LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO KAUPUNGINVALTUUSTO 35 jäsentä TARKASTUSLAUTAKUNTA 4 jäsentä KAUPUNGINHALLITUS 9 jäsentä OMISTAJAOHJAUKSEN JAOSTO 7 jäsentä PÄÄLAUTAKUNNAT LAIN EDELLYTTÄMÄT TOIMIELIMET KUNTIEN YHTEISET LAUTAKUNNAT SIVISTYSLAUTAKUNTA 9 jäsentä KESKUSVAALILAUTAKUNTA 5 jäsentä KULTTUURI- JA VAPAAAIKALAUTAKUNTA 7 jäsentä VIITASALO-OPISTON JOHTOKUNTA 8 jäsentä VAALILAUTAKUNNAT 2 kpl, 5 jäsentä SAARIJÄRVEN SEUDUN JÄTELAUTAKUNTA 5 jäsentä TEKNINEN LAUTAKUNTA 7 jäsentä YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 7 jäsentä VAALITOIMIKUNTA 2 kpl, 3 jäsentä 7 SAARIJÄRVEN KAUPUNGINVALTUUSTO 2014 NIMI Puheenjohtajisto v. 2014 Tuominen Sami, pj Honkonen Petri, I vpj Nuopponen Kari, II vpj Jäsenet Hackzell Asko Harju Eija Hyytiäinen Raimo Hänninen Kati Järvinen Esa Kallio Mikko Kankaanpää Tapani Kettunen Tuire Kinnunen Eero (9.12.2014 alk.) Koskenlahti Arja Kotamäki Gunnar Kuorelahti-Juntunen Pulmu Lahtinen Aaro Lehtinen Harri Luotola Martti Mäenpää Pekka Ollikainen Hannu Patama Seppo Piesanen Anu Pirttiniemi Riitta Rautjoki Jorma Rissanen Arto Ruunaniemi Jukka Siikaranta Antti Sironen Maarit Sneck-Ruotsalainen Ritva Suomäki Marjatta Talaskivi Seija Tannermäki Matti Tuomi Pentti Varismäki Piia Vilkkilä Tuomo (8.12.2014 saakka) Vuori Olavi VALTUUSTON VOIMASUHTEET Keskusta SDP Kokoomus Perussuomalaiset Kristillisdemokraatit Sitoutumattomat Vasemmistoliitto Vihreät Yhteensä 16 9 3 3 1 1 1 1 35 PUOLUE AMMATTI SDP Kesk. Kesk. robotinkäyttäjä hankekoordinaattori osteopaatti Sit. Kesk. SDP SDP Kok. Kesk. PS Kesk. Kesk Kesk. SDP Vihr. SDP Kok.. Kesk.. KD SDP Kesk PS Kesk. Kesk. Vas Kesk. SDP SDP SDP Kesk. Kesk. Kesk. PS Kok. Kesk. Kesk. vanhempi konstaapeli emäntä nuohooja koulunkäyntiohjaaja liikkeenharjoittaja, toimitusjohtaja maatalousyrittäjä vanerityöntekijä työnohjaaja, kotitalousopettaja aluepäällikkö agronomi eläkeläinen/vahtimestari TaM, kuvataidelehtori eläkeläinen DI maanviljelijä tietojärjestelmäpäällikkö metsätyöntekijä maanviljelijä lähihoitaja terveydenhoitaja koneyrittäjä lähihoitaja agronomi, maatalousyrittäjä varustelija myyntineuvottelija palveluvastaava opettaja emäntä, eläkeläinen maaseutuyrittäjä herastuomari, eläkeläinen kauneusalan yrittäjä tuotanto- ja toimitusvastaava rovasti 8 KAUPUNGINHALLITUS 2014 NIMI Puheenjohtajisto PUOLUE AMMATTI Vuori Olavi, pj. Pyykkinen Pasi, I varapj. Koskenlahti Arja, II varapj. Jäsenet Pirttiniemi Riitta Ruunaniemi Jukka Sironen Maarit Ollikainen Hannu Marjoniemi Nina Tuomi Pentti Varajäsenet Vilkkilä Tuomo Viitanen Jorma Leipälä Suvi Miettinen Kirsi Kallio Mikko Raitanen Anna Ingman Lasse Lehtinen Harri Taipale Jaana Kesk. SDP Kesk. rovasti palomies, eläkeläinen agronomi Kesk. Kesk. SDP SDP Kok. PS terveydenhoitaja agronomi, maanviljelijä myyntineuvottelija metsätyöntekijä suunnitteluinsinööri herastuomari, eläkeläinen Kesk. SDP Kesk. Kesk. Kesk. SDP SDP Kok. PS tuotanto- ja toimitusvastaava opetusneuvos maatalouslomittaja, yrittäjä sosionomi YAMK maatalousyrittäjä nuorisotyöntekijä sähköasentaja DI sosionomi Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kokoukset 2014 8 19 Pykälät/kpl 2014 53 232 1.2.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Kansantalouden kehitys vuonna 2014 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi supistui 0,1 prosenttia vuonna 2014. Kansantalouden tuloja kuvaava kansantulo supistui reaalisesti 0,5 prosenttia. Kansantalouden kysyntää vähensi viime vuonna erityisesti yksityisten investointien ja viennin supistuminen. Yksityiset investoinnit vähenivät 6,5 prosenttia, mutta julkiset investoinnit kasvoivat 0,6 prosenttia. Yksityisen kulutuksen volyymi väheni 0,2 prosenttia, mutta julkinen kulutus kasvoi 0,2 prosenttia. Viennin volyymi väheni 0,4 prosenttia ja tuonnin volyymi 1,4 prosenttia. Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä kasvoi nimellisesti 1 prosentin. Yritysten arvioidaan maksaneen osinkoja 5 prosenttia enemmän ja veroja 17 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Yritysten rahoitusasema oli 6,2 miljardia euroa ylijäämäinen. Ylijäämä kasvoi edellisestä vuodesta myös sen takia, että investoinnit supistuivat 6 prosenttia. Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli kuudetta vuotta peräkkäin alijäämäinen, 7 miljardia euroa. Edellisenä vuonna alijäämä oli 5,1 miljardia euroa. Alijäämä oli 3,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä ylittää EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 3 prosentin kynnysarvon, ensimmäistä kertaa vuoden 1996 jälkeen. 9 Kotitalouksien reaalitulot supistuivat kolmatta vuotta. Käytettävissä oleva nettotulo väheni reaalisesti 1,1 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu reaalitulo supistui 0,7 prosenttia. Palkkatulot kasvoivat nimellisesti 0,6 prosenttia. Sen sijaan sosiaalietuudet kasvoivat 4,5 prosenttia muun muassa eläkeläisten ja työttömien lukumäärän kasvun takia. Omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 0,9 prosenttia.Kotitalouksien maksamat välittömät verot kasvoivat 5,8 prosenttia eli selvästi enemmän kuin tulot. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 1,4 prosenttia, mutta investoinnit supistuivat 5,2 prosenttia, koska uudisrakentaminen väheni. (Lähde: Kansantalouden tilinpito. Ennakkotietoja, vuosi 2014 ja 4. neljännes. Tilastokeskus) Keski-Suomen alueella väestönkasvu hiipui vuosien 2013 ja 2014 aikana, 2013 kasvu oli 159 henkilöä ja 2014 enää 67 henkilöä. Maan sisäisessä muuttoliikkeessä Keski-Suomi on menettänyt väestöä viimeiset kolme vuotta. Yksi merkittävä tekijä on maakunnan heikko työllisyystilanne. Toisaalta työvoiman saatavuus on pääsääntöisesti hyvää – alueellisia eroja on kuitenkin huomattavasti. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työnhakijoista oli Keski-Suomessa ELY-keskusten korkein. EK:n suhdannebarometrin mukaan Keski-Suomen teollisuuden ja rakentamisen suhdannetilanne hiipui vuoden 2014 lopussa normaalia heikommaksi. Samoin Keski-Suomen yksityisten palvelujen suhdannetilanne pysyi vaisuna vuoden2014 lopulla. Äänekosken biotuotetehdas on pitänyt yllä positiivista odotusta kuluneen vuoden aikana, ja laitetoimituksia koskeva aiesopimus on tehty. Laajasti tulkiten biotalous nähdään toimintana, joka on tekemisissä uusiutuvien luonnonvarojen kanssa joko tuottajana, käyttäjänä, jalostajana, markkinoijana tai kuluttajana. KeskiSuomessa biotalous nähdään tekijäksi, jolla voidaan kehittää paitsi kaupunkialueiden, myös maaseudun ja harvaan asutun maaseudun työllistämismahdollisuuksia ja turvata maaseudun infrastruktuuria ja asuttuna pitämistä. Tämä tekee kyseisen hankkeen etenemisen erityisen merkittäväksi myös Saarijärven seudun näkökulmasta. (Lähteet; Alueelliset kehitysnäkymät 2015, TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu, EK:n suhdannebarometri helmikuu 2015) Kuntatalous v. 2014 Kuntatalouden ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 yhteenlaskettu tulos oli lähes edellisvuoden tasolla, kun ei huomioida kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisen tuomia kertaluonteisia tuottoja. Heikko talouskehitys ja kasvava työttömyys hidastivat kuntien verotulojen kasvua sekä lisäsivät menoja. 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2014. Kunnallisverotulot kasvoivat kuitenkin vain 1,3 %. Kiinteistö- ja yhteisöverot kasvoivat yli 10 %. Kiinteistöverouudistus selittää ison osan kiinteistöverojen kasvusta. Kuntien toimintamenot kasvoivat erittäin maltillisesti, alle puoli prosenttia. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin vuonna 2014 noin 360 miljoonan euron lisäleikkaus. Tällä vaalikaudella tehtyjen valtionosuusleikkausten yhteismäärä oli viime vuonna 1,2 mrd euroa. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,74 miljardia euroa, jossa oli kasvua 2 % edellisvuodesta. Vuosikate oli negatiivinen 14 kunnassa, kun edellisvuonna näitä kuntia oli 28. Vuosikate jäi poistoja pienemmäksi 133 kunnassa. Valtionosuusleikkauksista ja heikosta verotulokehityksestä johtuen kuntien tulorahoitus ei riittänyt kattamaan investointeja, mikä selittää lähes kokonaan kuntien velkaantumisen kasvun. Käyttötalousmenojen katteeksi velkaa ei juuri oteta. 10 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi edelleen 7 %. Kunnilla on nyt lainaa 2733 euroa jokaista asukasta kohti. Kuntakokoluokittain asukaskohtainen velka jakaantuu tasaisesti. (Lähde Kuntaliiton tiedote 11.2.2015) Liitetaulukko: Manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviotietoja 2014, milj. euroa Kunnat Kuntayhtymät 2014, milj. € Muutos, % 2014, milj. € Muutos, % Tuloslaskelma: = Toimintakate (+ tai -) -27 473 1,5 817 13,1 Verotulot 21 066 2,5 Valtionosuudet 8 148 -1,3 Korkotuotot 218 6,5 5 -25,0 Muut rahoitustuotot 332 -4,9 13 -5,4 Korkokulut 223 11,2 98 1,4 Muut rahoituskulut 46 14,7 26 -4,5 = Vuosikate (+ tai -) 2 029 -1,6 711 14,8 Poistot ja arvonalentumiset 2 017 -2,0 554 -0,2 = Tilikauden tulos (+ tai -) 1 694 357,8 172 172,8 6 883 80,3 841 -3,2 Rahoitusosuudet investointimenoihin 193 -8,2 19 -20,4 Investointihyödykkeiden myyntitulot 3 984 329,0 18 -31,0 14 883 7,9 2 923 0,5 Investoinnit: Investointimenot yhteensä Lainat: Lainakanta 31.12. 1) Liikelaitokset yhdistettynä sekä kunnan/kuntayhtymän sisäiset erät eliminoituna Lähde: Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain, 4. neljännes 2014, Tilastokeskus 1) 11 1.2.4. Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Toiminnan strategiset tavoitteet Vuoden 2014 talousarvion tavoitteet perustuvat kaupunginvaltuuston joulukuussa 2013 vahvistamaan kaupunkistrategiaan: SAARIJÄRVI ON TERVEEN ELÄMÄN KASVUYMPÄRISTÖ – YRITTÄMISEN, KULTTUURIN JA OSAAMISEN SEUTUKESKUS ARVOT • Avoimuus • Aloitteellisuus • Oikeudenmukaisuus • Luottamus • Rehellisyys TOIMINTA-AJATUS • Kaupungilla on toimivat ydinpalvelut, jotka tukevat kaupunkilaisten omatoimisuutta ja yhteisvastuullisuutta • Kaupunki huolehtii ympäristöstä ja yhdyskuntarakenteesta ja luo edellytyksiä elinkeinoelämän kehittymiselle • Kaupunki sitoutuu myönteisen kuntakuvan ja yhteishengen luomiseen sekä edistää seudullista yhteistyötä. VISIO • Saarijärvi on vetovoimainen, terveen elämän kasvuympäristö yrittämisen, osaamisen ja kulttuurin seutukeskus 12 Strategiaan sisältyvässä valtuuston tavoitekortissa on vahvistettu näkökulmat ja strategiset linjaukset ja näiden pohjalta ne konkreettiset valtuustotason tavoitteet, joilla strategian visiota tullaan toteuttamaan. NÄKÖKULMAT PROSESSIT JA RAKENTEET VAIKUTTAVUUS TALOUS HENKILÖSTÖN UUDISTUMINEN JA TYÖKYKY Prosessit ovat yksinkertaisia. Kehittäminen lisää yhteistyökykyä ja tuottavuutta. Palvelut ja kannustava ilmapiiri luovat edellytyksiä yrittäjyydelle, työllisyydelle ja koulutukselle. Päätöksissä huomioidaan yritys- ja työllisyysvaikutukset. Kaikessa toiminnassa vahvistetaan positiivista kaupunkikuvaa kannustamalla kuntalaisia luovuuteen ja innovatiivisuuteen sekä huolehtimalla asumista ja yrittämistä palvelevasta yhdyskuntarakenteesta ja maankäytöstä. Palveluverkko ja toimialojen yhteistyö ovat tehokkaita. Toimialat ovat kustannustietoisia ja ymmärtävät toiminnan taloudelliset vaikutukset. Palvelutuotanto kannustaa kuntalaisia omaehtoisuuteen ja ennaltaehkäisyyn. Toimitilat ovat terveet, turvalliset ja tarkoituksenmukaiset. Palveluihin tyytyväinen kuntalainen. Palvelut sovitetaan tehokkaasti ja kustannustietoisesti käytettävissä oleviin voimavaroihin. Yritystoiminnan, työllistämisen ja yritysten osaamisen kehittämiseen kohdennetaan voimavaroja. Henkilöstön osaamiseen, työhyvinvointiin ja motivointiin panostetaan. Puhdas ja viihtyisä ympäristö. Monipuoliset asumisen, työnteon ja yrittämisen sekä vapaaajan ja kulttuurin mahdollisuudet. Myönteinen kaupunkikuva. Taloudellisten resurssien jaossa asetetaan etusijalle yhteisesti sovitut strategiset ja vetovoimaa lisäävät tekijät. Palveluasenne on hyvä. Tehtyihin päätöksiin sitoudutaan yhteisesti ja yksimielisesti. Kuntalaisia tyydyttävät peruspalvelut ja toimintaympäristö. Kuntataloudessa sitoudutaan ylijäämäisen tuloksen saavuttamiseen. Työssä kannustetaan aloitteellisuutta ja luovuutta. Henkilöstön toiminta ja resurssit määritellään joustavasti. Hyvinvoiva ja itsestään huolehtiva saarijärveläinen Harkinnanvaraiset avustukset kohdistetaan omaehtoiseen terveyden ja hyvinvoinnin vaalimiseen sekä yksilöiden omaa vastuuta tukevaan toimintaan. Työhyvinvointiin ja tarkoituksenmukaiseen työnjakoon panostetaan. Johtamiskulttuuri on kannustavaa ja innostavaa. Työntekijöitä tuetaan huolehtimaan itsestään. STRATEGIA LINJAUKSET TOIMIVAT YDINPALVELUT YRITYSTEN, TYÖLLISYYDEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN KAUPUNGIN VETOVOIMAISUUS KESTÄVÄ TALOUS ASUKKAIDEN OMAEHTOISUUDEN, HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN Yritysten ja työpaikkojen määrä. Tuetaan yritysten osaavan henkilöstön ja koulutuksen saatavuutta. 13 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Kaupungin väestö väheni vuoden 2014 aikana 74 henkilöllä. Väestörekisterikeskuksen ilmoittama virallinen asukasluku oli 31.12.2014 10 091 henkilöä. Syntyneiden ja kuolleiden välinen nettomuutos oli -57, kuntien sisäisen muuttoliikkeen nettovaikutus -30. Maahanmuuton vaikutus oli + 13. Työllisyystilanne Vuosi 2014 oli koko maassa kolmas peräkkäinen työttömyyden kasvuvuosi Saarijärvellä työttömyysaste oli joulukuussa 2014 21,8 % eli prosentin korkeampi kuin vastaavaan aikaan edellisvuonna. Eri palveluiden piirissä oli samaan aikaan 5,5 % työvoimasta. Keskimääräinen työttömyysaste koko vuonna oli 18,5 %. Keski-Suomen työttömyyden taso on korkea. Maakunta lukeutuu edelleenkin valtakunnan pahimpiin työttö-myysalueisiin. Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan joulukuun lopussa 23 008 työtöntä työnhakijaa, 1 251 enemmän kuin vuotta aiemmin. Yrityselämä Vuotta 2014 leimasi epävarma taloustilanne niin yritysten kehittämistyössä kuin kehittämishankkeiden toteuttamisessa. Vakavia talousvaikeuksia oli muutamassa saarijärveläisyrityksessä, mutta erityisesti rakennusalaa painoi jo pitkään jatkunut huonompi jakso. Myös bioenergia-alaa heikensi öljyn hinnan voimakas lasku. Positiivista on metallisektorin pienimuotoinen piristyminen sekä Saarijärven ja lähiseudun rakennusalalla tehtävät investoinnit. Metsä Group ilmoitti huhtikuussa 2014 suunnittelevansa miljardiluokan investointeja Äänekoskelle. Tämä uuden ajan biotuotetehtaan suunnittelu herätti toiveita siitä, että hanke työllistäsi myös Saarijärven alueella sekä tehtaan rakentamisaikana että sen jälkeen, erityisesti metsänhoidossa ja – korjuussa sekä logistiikassa. Biotalouden tulevaisuustyöhön liittyen Saarijärven kaupunki, SSYP Kehitys Oy, Jamk ja Poke allekirjoittivat aiesopimuksen Tarvaalan biotalouskampuksen kehittämiseksi. Saarijärvellä perustettiin uusia yrityksiä vuonna 2014 yhteensä 45 kpl. 15 yritystä lakkautti toimintansa, joten nettolisäys oli vuoden lopussa 30 yritystä. SSYP Kehitys Oy:llä oli vuoden aikana 320 yritysneuvontatapaamista. Rekisteröityjä majoitusvuorokausia kertyi noin 4 % edellistä vuotta vähemmän eli noin 128 000. Kesäkuussa 2014 päättyi vanhan EU-rahoituskauden rahoitus ja määrärahat ohjelmakauden lopulla olivat vähissä, mistä johtuen kaikki investoinnit eivät saaneet avustusta. Keski-Suomen ELY-keskus myönsi v. 2014 yritysten kehittämishankkeisiin tukea Saarijärvelle 248 120 euroa. Maatalouden rahoitustukipäätöksiä myönnettiin 3 kpl; 41.848,00€ tukea ja 124,170,00€ korkotukilainaa. Huolimatta pitkään jatkuneesta hitaasta talouskasvusta, suurin osa SSYP Kehitys Oy:n kyselyyn vastanneista yrittäjistä uskoi, että tulevaisuus on vähintään yhtä hyvä tai parempi kuin tämä vuosi. Yrityksissä on myös jonkin verran rekrytointipainetta ja erityisesti osa-aikaista työvoimaa tai alihankintaketjua rakentamaan tarvitaan jatkossa lisää toimenpiteitä SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUDEN KEHITYS Olennaisia muutoksia kunnan tuloperusteissa ja tehtävissä ei talousarviokaudella ole tapahtunut. Kaupungin tulos oli 0,574 M€ alijäämäinen. Suhteessa talousarvioon tulos yllätti positiivisesti, sillä talousarviossa ennustettiin 2 M€ alijäämää. Muutokseen syynä olivat käyttötalouden säästöt ja ennakoitua suuremmat toimintatuotot sekä verorahoituksen toteutuminen ennakoitua paremmin. Taseen kumulatiivin ylijäämä alenee kuitenkin tämän vuoden alijäämän johdosta 5,887 miljoonaan euroon, kun se vuoden 2011 tilinpäätök- 14 sessä oli vielä 9,8 M€. Vuodesta 2011 ylijäämää on kulutettu yhteensä 3,9 M€, mikä kehityssuuntana on kestämätön. Vuoden 2014 talousarviossa käyttötalouden määrärahat myönnettiin nettomääräisinä vastuuryhmittäin ja hallintokunnittain. Sitovuustasolla ainoa määrärahaylitys syntyi Viitasalo-opiston johtokunnan nettomenoissa, 18 t€ (6,2 %). Muut hallintokunnat pysyivät niille asetetuissa nettomeno- tai nettotuloraameissa. Käyttötalouden toteutuma hallintokunnittain on esitetty kappaleessa 2.2.1. Toimintatulot ylittyivät suhteessa talousarvioon 174 t€, toimintamenot puolestaan alittuivat 987 t€. Verorahoitus kokonaisuutena ylittyi 230 t€ talousarviossa ennakoituun nähden, minkä lisäksi rahoitustuotot ja – kulut alittuivat kokonaisuutena 68 t€. Lainakanta pysyi ennallaan vuoden 2013 tilinpäätöksen tasossa, kun talousarviossa ennakoitu lisälainan tarve oli 1,2 M€. Lainatarpeen vähenemiseen vaikutti käyttötalouden ennakoitua parempi toteutuma. Investointien toteutuma-aste oli 95 % - suurimpana investointina uuden päiväkodin suunnittelu – ja rakentamiskustannukset, 2,2 M€ vuonna 2014. Toimintakatteen kasvu 2013-2014 oli Saarijärvellä 0,7 %. Kuntien tilinpäätösennusteiden mukaan keskimääräinen toimintakatteen nousu 10 000-20 000 asukkaan kunnissa oli 0,4 % ja Keski-Suomen maakunnassa päästiin tältä osin jopa 0,6 % laskuun. Vuosikatteeksi Saarijärvellä muodostuu 372 €/askukas, kun vuosikate kaikissa Keski-Suomen kunnissa oli tilinpäätösennusteiden mukaan 374 €/asukas ja koko maassa 10000-20000 asukkaan kunnissa 344 €/asukas. 1.2.5. Arvio kaupungin todennäköisesti tulevasta kehityksestä Vuoden 2015 talousarvio on 1,491 M€ alijäämäinen. Tilinpäätös ei aiheuta merkittäviä muutostarpeita vahvistettuun talousarvioon. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa on huomioitu peruspalveluiden valtionosuuslainsäädäntömuutosten sekä kuntien valtionosuuksien leikkauspäätösten vaikutukset. Yksistään valtionosuuslainsäädännön muutokset merkitsevät kaupungille valtiovarainministeriön 9.4.2014 julkaisemien laskelmien mukaan vuosina 2015-2016 n. 0,98 M€ vähennystä valtionosuuksiin vuoden 2014 tasossa. Taloussuunnitelmaan 2015-2017 sisältyy sekä yksilöiden määriteltyjä että palvelurakenteen uudistusta edellyttäviä, vielä yksilöimättömiä tasapainottamiskohteita ja -tavoitteita. Talouden tasapainottaminen taloussuunnitelman mukaisesti edellyttää, että mainitut tasapainottamistoimenpiteet ja –tavoitteet pystytään toteuttamaan ja että myös perusturvaliikelaitos Saarikka saavuttaa sille asetetut säästötavoitteet. Kunnan talouden kehitykseen vaikuttaa olennaisesti sekä kansantalouden kehityssuunta että julkistalouden tilanne. Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 2012 toisesta neljänneksestä lähtien. Finanssialan keskusliiton kokoamien talousennusteiden (17.3.2015) mukaan ennusteet BKTmuutokseksi vuodelle 2015 ovat väliltä -0,1 % - 1,1 % ja vastaavasti vuodelle 2016 väliltä 1-1,8.% Työllisyystilanteen odotetaan kohenevan hitaasti. Julkisen talouden alijäämän ennakoidaan v. 2015 ja 2016 supistuvan hitaasti, mutta kuntien velkaantuminen jatkuu yhä. Erityistä epävarmuutta aiheuttaa paitsi kansainvälisen talouden kehitys, Suomen talouden rakennemuutos ja talouspolitiikan lähiajan valinnat. Kaupungin rahoitustilanteeseen vaikuttaa olennaisesti investointisuunnitelma ja edellytykset investointien omarahoitukseen. Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman mukaan investointitaso suunnitelmakaudella tulee selkeästi alenemaan ja tämä yhdessä talouden vakauttamistoimenpiteiden kanssa parantaa myös rahoitustilannetta. Keväällä 2015 selvitetty kouluverkon eri rakennusten kunto saattaa kuitenkin lisätä taloussuunnitelmasta ilmenevää investointitarvetta. Käyttötaloudessa yksittäinen kunnan menoja lisäävä tekijä on jo pitkään jatkunut erittäin korkea työttömyys. Sen vaikutukset ns. Kelan sakkomaksujen kasvuna sekä 15 välillisesti sosiaali- ja terveydenhuoltokustannusten nousuna ja toisaalta kunnallisverotulojen alenemisena voivat merkittävälläkin tavalla heikentää kaupungin taloudellista tilannetta. 1.2.6. Kaupungin henkilöstö 31.12.2014 kaupungin vakituinen henkilöstömäärä oli 377 henkilöä. Vähennystä vuoteen 2013 oli 10 henkilöä. Tehtyä työtä henkilötyövuosiksi laskettuna oli yhteensä 441,32 henkilötyövuotta pois lukien kansalaisopiston määräaikaiset tuntiopettajat. Henkilöstömäärän kehityksestä ja tilasta kerrotaan tarkemmin henkilöstökertomuksessa. 1.2.7. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kaupungin yleiseen taloudelliseen kehitykseen vaikuttaa yleinen suhdannekehitys. Kappaleessa 1.2.5 on selvitetty niitä yleisiä talouden tekijöitä, jotka tuottavat epävarmuutta myös kuntatalouteen ja aiheuttavat riskiä talousarvion toteutumisen suhteen. Laajakaista kaikille –hankkeen operaattorisopimuksen jatkotoimenpiteet Saarijärven kaupunginvaltuusto päätti 28.12.2011 sitoutua maakuntaliiton käynnistämään laajakaista kaikille hankkeeseen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2012 hankkeeseen liittyvän operaattorisopimuksen, jonka mukaan kaupunki sitoutuu rahoittamaan hankkeesta Saarijärven kaupungissa tapahtuvan toteutuksen osalta 33 %, enintään 1,153 M€, sekä takaamaan operaattorin hankkeen rakentamisaikaista omarahoitusta varten ottaman lainan takauksella, joka on voimassa enintään vuoden 2015 loppuun asti. Operaattorisopimus allekirjoitettiin keväällä 2013. Varsinaista takauspäätöstä, joka olisi operaattorisopimuksen mukaan ollut ehdollinen ja rauennut, mikäli Finnvera tai jokin muu vastaava taho ei olisi lähtenyt hankeen takaajaksi, ei tehty. Syksyllä 2013 Verkko-osuuskunta Kuuskaista ilmoitti, että operaattorisopimuksen edellyttämää Finnveran tai muun vastaavan tahon takausta hankkeelle ei ollut saatu, ja alkuperäinen rahoitusratkaisu ei voinut toteutua. Kaupunginvaltuusto päätti, että se ei tule liittymään maakunnalliseen verkkoyhtiöön eikä rahoittamaan sen toimintaa siten kuin maakunnallinen selvitystyöryhmä edellä todetun tilanteen jatkovaihtoehdoksi esitti. Saarijärven kaupunginhallitus päätti syksyllä 2013 keskeyttää operaattorisopimuksen mukaiset suoritukset. Syyskuussa 2014 kaupunginhallitus päätti käynnistää keskustelut operaattorisopimuksen purkamisesta ja kaupungin sen perusteella tekemien suoritusten palauttamisesta. On mahdollista, että purkamista koskeva asia riitautetaan, jolloin kaupunki joutuu perimään saataviaan oikeudenkäyntiteitse. Operaattorisopimuksen perusteella kaupunki oli maksanut syyskuun loppuun 2013 mennessä 433 T€ ja sekä kaupungin omistamien kiinteistöjen liittymismaksuina 70 T€. Suoritukset on kirjattu tilinpäätöksessä taseen vastaaviin erään ”ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat”. Vesiosuuskunta HKM Vesiosuuskunta HKM:n osuuskuntakokous teki 6.10.2013 päätöksen, jossa se esitti osuuskunnan toiminnan ja omaisuuden luovuttamista Saarijärven kaupungille sekä valtuutti osuuskunnan hallituksen käymään neuvotteluita asiassa. Kaupunki on käynyt neuvotteluita HKM:n hallinnon kanssa osuuskunnan talouden tasapainottamisesta ja velanhoitokyvyn palauttamisesta. Kaupunki sai Pohjola Pankilta 5.1.2015 päivätyn 16 ilmoituksen takaajalle, jonka mukaan vesiosuuskunta jätti10.10.2014 maksamatta kaupungin takaaman luoton lyhennyksiä ja korkoja kuluineen yhteensä 32.728 €. Riskinä on, että kaupunki joutuu takausvastuiden perusteella vuoden 2015 aikana maksamaan em. summan lisäksi lisää vastaavia takaajan suorituksia. 1.3. Kunnan sisäisen valvonnan järjestäminen Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Kuntalakiin (325/2012) lisättiin kesällä 2012 säännökset kunnan ja kuntakonsernin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Kyseiset säännökset tulivat voimaan 1.1.2014. Saarijärven kaupunginvaltuusto vahvisti Saarijärven kaupungin sisäisen valvonnan perusteet 3.3.2014. Kaupunginhallitus hyväksyi 17.2.2014 kaupungin sisäisen valvonnan toimintasuunnitelman vuodelle 2014. Sisäisen valvonnan perusteet ja sisäisen valvonnan toimintasuunnitelma on toimitettu hallintokunnille ja vastuuryhmille sekä konserniyhtiöille käsiteltäväksi ja toimeenpantavaksi. Kunkin hallintokunnan ja vastuuryhmän sekä konserniyhtiöiden tulee toteuttaa sisäinen valvonta näiden vahvistettujen ohjeiden ja määräysten sekä kaupungin aiemmin vahvistamien hallinnon, talouden ja valvonnan ohjeiden mukaisesti. Kukin hallintokunta ja vastuuryhmä on ohjeistettu ja edellytetty raportoivan kaupunginvaltuustolle sisäisen valvonnan toteuttamisesta ja riskien hallinnasta toimintakertomuksessaan. Hallintokunnat ja vastuuryhmät ovat antaneet toimintakertomukseensa liitetyn raportin riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestämisen ja niiden perusteella tehdyistä johtopäätöksistä. Raportit osoittavat, että riskienhallintaan on kiinnitetty huomiota ja suunnitelman mukaisia toimenpiteitä on tehty. Ohjeistusta on kuitenkin lisättävä niin, että vahvistettujen riskienhallinnan perusteiden ja hallituksen vahvistamasta suunnitelmasta ilmenevien tavoitteiden mukainen riskienhallintaprosessi saadaan toteutettua. Annettujen raporttien perusteella toiminnassa ei ole havaittu erityisiä merkittäviä riskejä. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arviointi Kaupunginvaltuusto vahvistaa valtuustokausittain strategian sekä siihen sisältyvän erillisen valtuuston tavoitekortin. Vuosittaisessa talousarviossa määritellään valtuustotason toimenpiteet strategian tavoitteiden toteuttamiseksi ja niille numeeriset tavoitearvot talousarviokaudelle. Hallintokunnat ja vastuuryhmät asettavat talousarviossa vastaavasti omat toiminnalliset tavoitteensa, joiden tulee olla linjassa valtuuston strategian kanssa. Toiminnallisten tavoitteiden toteuttamiseksi kullekin hallintokunnalle ja vastuuryhmälle myönnetään käyttötalouteen nettomääräinen määräraha. Talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa kaupunginhallitus määrittelee vastuuhenkilöt sekä päätöksenteon euromääräiset rajat hankintojen toteuttamisen osalta. Kaupunginhallitus ja lautakunnat hyväksyvät valtuuston hyväksymän talousarvion pohjalta käyttösuunnitelmat, joilla määritellään hallintokuntien ja vastuuryhmien sekä vastuualueiden talousarvion käyttö. Tavoite- ja tuloskortteihin kirjattujen tavoitteiden sekä käyttötalouden ja investointien toteutumista raportoidaan kaupunginvaltuustolle neljännesvuosiraportein. Toimintakertomus sisältää selvityksen tavoite- ja tuloskortteihin kirjattujen toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta sekä selvityksen kunkin hallintokunnan ja vastuuryhmän käyttötalouden ja investointien toteutumasta. Kaupunginjohtaja vastaa koko kaupungin organisaation asetettujen strategisten päämäärien sekä talousarviossa ja tavoitekorteissa asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimialajohtajat ja vastuualueen esimiehet vastaavat toimialallaan siitä, että toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan. 17 Säännösten ja määräysten noudattaminen Kaupungin päätöksenteossa sekä hallinnossa on noudatettu lakia sekä hyvän hallinnon periaatteita. Talouden hallinnassa on noudatettu kuntalain ja kirjanpitolain sekä kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeita ja määräyksiä. Hankintatoimessa on noudatettu hankintalain sekä kaupungin pienhankintaohjeiden määräyksiä ja menettelytapoja. Arvioitaessa päätöksenteon ja hallinnon laillisuutta yhtenä mittarina voidaan käyttää päätöksentekoon kohdistuneiden, menestyneiden valitusten määrää. Vuonna 2014 Saarijärven kaupunginvaltuuston päätöksestä tehtiin yksi valitus. Muita hallinnollisia muutoksenhakuja ei ollut. Hallinto-oikeus antoi vuoden 2014 aikana 2 päätöstä, joissa kohteena oli Saarijärven kaupungin hallintoelinten tai viranhaltijoiden päätöksiä. Näissä päätöksissä valitukset hylättiin. Riskienhallinta Hallinnon, talouden ja valvonnan ohjeissa on määritelty ja vastuutettu kaupungin riskienhallintamenetelmät. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteissa on määritelty riskien hallinnan kokonaisvaltainen toteutus osana hallintokuntien sisäistä valvontaa ja toiminnan taloudellisuuden ja tuloksellisuuden varmistamista. Toimielimet ja konserniyhteisöt raportoivat tilikauden aikana merkittävistä riskeistään ja riskien hallinnan kehittämisestä osana toiminnan ja talouden seurantaa ja raportointia. Toimielimet esittävät kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle neljännesvuosittain raportin talousarvion toteutumisesta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilasta ja tuloksellisuudesta toimielimet raportoivat puolivuosittain. Kuten sisäisen valvonnan osalta edellä on todettu, ohjausta hallintokunnille on edelleen tehostettava niin, että vahvistettujen riskienhallinnan perusteiden ja hallituksen vahvistamasta suunnitelmasta ilmenevien tavoitteiden mukainen riskienhallintaprosessi saadaan koko organisaatiossa toteutettua. Sopimustoiminta Kaupunginhallituksen alaisuudessa olevat sopimukset kirjataan kaupungin sähköiseen asianhallintajärjestelmään. Niiden seuranta toteutetaan järjestelmää hyväksi käyttäen. Asuntotoimen ja omistajaohjauksen hallinnoimien vuokrasopimusten kirjaaminen ja seuranta toteutetaan kiinteistönhoidon Koki-järjestelmällä. Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Hallintokunnat nimeävät omat tarkastajat suorittamaan rahavarojen, asiakirjojen ja varastojen tarkastusta. Lautakunnat ovat saaneet tiedokseen tarkastuskertomukset. Kaupunginhallituksen keskuudestaan valitsemat kaksi jäsentä ovat vähintään kerran vuodessa ennalta ilmoittamatta suorittaneet sisäisen tarkastuksen määriteltyihin kohteisiin. Tarkastus on toteutettu ja annettu tiedoksi kaupunginhallitukselle. 18 1.4. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.4.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (ulkoinen) 2014 2013 1000 euro 1000 euro Toimintatuotot Toimintakulut 12 145 -67 904 12 104 -67 463 Toimintakate -55 758 -55 360 Verotulot 29 520 29 133 Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut 30 495 30 069 Korkotuotot 31 39 Muut rahoitustuotot 11 19 -540 -3 -625 -3 3 756 3 273 -4 331 -4 860 Tilikauden tulos Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) -574 -1 586 0 3 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -574 -1 583 17,9 17,9 Vuosikate/Poistot, % 87 67 Vuosikate, €/asukas 372 322 10 091 10 165 Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % Asukasmäärä 19 1.4.2. Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12., 1000 e Rahavarat 1.1., 1000 e 2014 1000 euro 2013 1000 euro 3 756 -405 3 273 -157 -3 425 0 -2 750 110 404 330 294 771 0 21 -120 23 4 000 -4 001 0 -1 038 -1 018 3 000 -3 530 -400 831 -196 -688 574 1 188 1 876 1 876 1 301 -709 109,7 0,95 7,1 10 091 -2 083 124,0 0,94 11,1 10 165 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 v., € Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä 20 1.5. Rahoitusasema ja sen muutokset TASE JA TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 2014 1000 euro A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 2013 2014 2013 1000 euro 1000 euro A OMA PÄÄOMA 36 115 36 690 29 481 29 481 747 747 6 461 8 044 -574 -1 583 VASTATTAVAA 1000 euro 66 173 67 186 58 39 I Peruspääoma 58 39 III Muut omat rahastot IV Edellisten tilikausien ylijäämä(alijäämä) II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja kesken- 55 086 56 091 8 425 8 167 V Tilikauden ylijäämä(alijäämä) 36 322 38 743 6 877 7 359 0 0 367 516 C PAKOLLISET VARAUKSET 0 88 3 095 1 307 Muut pakolliset varaukset 0 88 145 180 2 4 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET eräiset hankkeet D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT III Sijoitukset 11 029 11 057 Osakkeet ja osuudet 7 663 7 670 Lahjoitusrahastojen pääomat 54 56 Muut lainasaamiset 3 366 3 387 Muut toimeksiantojen pääomat 89 120 25 65 E VIERAS PÄÄOMA 32 666 34 487 7 4 I Pitkäaikainen 21 320 21 655 18 61 15 173 14 674 0 0 6 147 6 981 2 729 4 193 11 346 12 832 0 0 JVK-lainat euromääräiset 2500 2500 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 1 541 2 317 0 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus Valtion toimeksiannot Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä II Lyhytaikainen 3 296 2 972 Lainat julkisyhteisöiltä 841 830 860 Saadut ennakot 359 316 0 860 1 168 3 192 1 541 1 457 Ostovelat Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat 357 328 Myyntisaamiset 656 785 Siirtovelat 2 826 2 694 Lainasaamiset 610 0 68 927 71 444 Muut saamiset 234 587 Siirtosaamiset 41 85 Omavaraisuusaste % 52,8 51,7 III Rahoitusarvopaperit 50 50 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 44,8 47,9 50 50 Ed. ilman as.lainoja ja vuokratuloja 37,1 39,4 5 887 6 461 IV Rahat ja pankkisaamiset 1 138 1 826 VASTAAVAA YHTEENSÄ 68 927 71 444 II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset Lyhytaikaiset saamiset Osakkeet ja osuudet VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT: Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 € Kertynyt yli-/alijäämä, €/asukas 583 636 Lainakanta 31.12., 1000. € 27 949 27 950 Lainakanta ilman asuntolainoja 21 206 20 600 Lainakanta 31.12., €/asukas 2 770 2 750 Lainakanta €/asukas ilman as.lain 2 101 2 026 Lainasaamiset, 1000 € 3 366 3 387 10 091 10 165 Asukasmäärä 21 1.6. Kokonaistulot ja –menot 31.12.2014 KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT (ulkoiset) TULOT Toiminta Toimintatuotot Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät *Käyttöomaisuuden luovutusvoitot Investoinnit Rahoitusosuudet inv.menoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Oman pääoman lisäykset Kokonaistulot yhteensä 1000 € % 12 145 29 520 30 495 31 11 0 0 -317 71 886 15,92 38,68 39,96 0,04 0,01 0,00 0,00 -0,42 94,20 0 404 404 0,00 0,53 0,53 21 4 000 0 0 4 021 0,03 5,24 0,00 0,00 5,27 76 310 100,00 MENOT Toiminta Toimintakulut Korkokulut Muut rahoituskulut Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät *pakollisten varausten muutos *käyttöomaisuuden luovutustappiot Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman vähennykset Kokonaismenot yhteensä 1000 € % 67 904 540 3 0 89,40 0,71 0,00 0,00 88 0 68 535 0,12 0,00 90,23 3 425 3 425 4,51 4,51 0 4 001 0 0 4 001 0,00 5,26 0,00 0,00 5,26 75 961 100,00 22 1.7. Kuntakonsernin toiminta ja talous 1.7.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Yhdistelty Ei yhdis(kpl) telty (kpl) Tytäryhteisöt ja tyttärentytär Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt Muut yhtiöt Kuntayhtymät Osakuusyhteisöt Yhteensä 7 2 5 4 18 0 1.7.2. Konsernin toiminnan ohjaus ja konsernivalvonnan järjestäminen Hallintosäännön mukaan kaupunginvaltuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Kunnan ja kuntakonsernin tavoitteet asetetaan valtuustokausittain strategian hyväksymisen yhteydessä sekä vuosittain vahvistettaessa talousarvio seuraavalle vuodelle. Kaupunginhallitus johtaa konserniyhtiöiden toimintaa. Kaupunginhallitus vastaa konserniyhteisöjen ohjauksesta sekä niiden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen ja tuloksellisuuden valvonnasta (konsernivalvonta). Kaupunginhallitus valitsee edustajat tytäryhteisöjen hallituksiin. Kaupunginhallituksen alaisen omistajaohjauksen jaoston tehtävänä on käsitellä ja esittää tarvittaessa kaupunginhallituksen päätettäväksi kaupunkikonsernin omistajapolitiikkaan liittyvät asiat. Omistajaohjauksen jaosto seuraa kaupungin konserniyhtiöiden toimintaa. Kaupunginjohtaja vastaa kuntakonsernin operatiivisesta johtamisesta emoyhteisön (kaupungin) osalta ja seuraa omistajapolitiikan toteutumista ja ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista kaupunginhallitukselle . Talousjohtaja vastaa konserniohjeiden ja muiden yksityiskohtaisempien ohjeiden mukaisesta yhteistoiminnasta ja soveltamisesta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi konserniohjeet 28.4.2008. Kaupunginvaltuuston 3.3.2014 vahvistamat Saarijärven kaupungin sisäisen valvonnan perusteet 3.3.2014 sekä kaupunginhallituksen hyväksymä sisäisen valvonnan toimintasuunnitelman vuodelle 2014 koskevat myös konserniyhtiöitä. Yhtiöille on annettu ohjeet sisäisen valvonnan toteuttamisesta hyväksyttyjen asiakirjojen mukaisesti.. Tytäryhtiöt raportoivat neljännesvuosittain talouden ja toiminnan tavoitteiden toteutumisesta kaupunginvaltuustolle. 23 1.7.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat ja tavoitteiden toteutuminen Konsernin omistussuhteissa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Omistajaohjauksen tavoite- ja tuloskortti, joka sisältää myös konserniyhtiöiden tavoitteiden toteutumisen, esitetään kohdassa 2.1. 1.7.4. Konsernitilinpäätös KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2014 1000 euro 2013 1000 euro 52 534 -107 918 52 472 -106 988 110 -55 274 29 354 33 148 117 -54 398 28 975 32 824 64 56 -968 -16 6 364 108 51 -1 133 -10 6 417 -6 510 -7 197 0 0 82 -64 -292 -4 -361 0 -561 0 -1 342 -341 0 -1 683 48,7 49,0 Vuosikate/Poistot, % 98 89 Vuosikate, €/asukas 631 631 10 091 10 165 Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta/tappiosta Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilipäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % Asukasmäärä 24 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutokset Korottomien velkojen muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12., 1000 e Rahavarat 1.1., 1000 e 2014 1000 euro 2013 1000 euro 6 364 82 -284 6 417 0 -64 -4 887 -5 133 19 112 764 2 059 389 1 721 0 25 -120 23 5 129 -6 699 162 111 4 086 -6 348 -222 -36 32 70 1 576 -1 902 -1 496 135 -9 676 597 -1 218 563 503 8 862 8 299 8 302 7 800 130,7 55,1 0,96 26,8 127,8 56,0 1,00 28,0 KONSERNIRAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % Pääomamenojen tulorahoitus, % Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv 25 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT 1000 € VASTAAVAA 2014 1000 e 2013 VASTATTAVAA 1000 e 2014 1000 e 2013 1000 e PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Konserniliikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakennukset ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankkeet Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut lainasaamiset Muut saamiset 96 344 962 842 0 120 0 90 674 10 159 64 641 6 932 3 338 1 860 98 385 1 035 845 0 190 0 92 742 9 542 68 076 7 421 3 780 1 929 47 067 29 481 1 152 4 911 11 883 -361 47 602 29 481 1 152 5 225 13 426 -1 683 1 483 1 019 0 0 1 925 1 640 1 814 112 1 527 112 596 0 596 508 0 508 381 192 97 92 655 435 97 123 60 082 36 713 0 30 496 6 147 0 70 63 214 37 763 0 29 852 7 841 0 70 23 369 2 500 6 026 837 392 6 735 962 5 917 111 534 25 451 2 500 6 194 827 362 8 946 829 5 794 114 637 45,4 51,9 11 523 1 142 4 559 46 006 1 932 10 091 44,0 55,0 11 743 1 155 4 645 47 214 1 958 10 165 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet/tavarat tai ennakot Ennakkomaksut Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset 3 744 4 708 1 773 1 003 0 1 932 0 191 168 18 5 14 999 377 375 2 0 0 5 760 199 3 192 4 5 561 4 520 105 655 444 Rahoitusarvopaperit 2 320 2 281 Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset 55 1 635 VASTAAVAA YHTEENSÄ 111 534 VÄHEMMISTÖOSUUDET KONSERNIRESERVI POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1 994 Poistoero 4 609 Vapaaehtoiset varaukset 1 683 968 PAKOLLISET VARAUKSET 0 Eläkevaraukset 1 958 Muut pakolliset varaukset 0 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 497 Valtion toimeksiannot 430 Lahjoitusrahastojen pääomat 62 Muut toimeksiantojen pääomat 5 VIERAS PÄÄOMA 15 756 Pitkäaikainen 447 Joukkovelkakirjalainat 394 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 28 Lainat julkisyhteisöiltä 24 Saadut ennakot 1 Muut velat 7 006 304 Lyhytaikainen 3 Joukkovelkakirjalainat 297 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 4 Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot 6 702 Ostovelat 5 114 Muut velat 105 Siirtovelat 1 039 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 281 630 0 6 542 OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä(alijäämä) Tilikauden ylijäämä(alijäämä) TASEEN TUNNUSLUVUT: 55 Omavaraisuusaste % 1 639 Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 € 587 Kertynyt yli-/alijäämä, €/asukas 0 Konsernin lainat €/as 6 021 Konsernin lainakanta 31.12., 1000 € Konsernin lainasaamiset, 1000 € 114 637 Kunnan asukasm äärä 26 1.8. Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden 1.1.-31.12. 2014 tulos on ja tilikauden alijäämä -574.212,63 euroa Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Saarijärven kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että tilikauden alijäämä, -574.212,63 euroa merkitään taseen tilikauden yli-/alijäämätilille. 27 2. Talousarvion toteutuminen 2.1. Tavoitteiden toteutuminen hallintokunnittain ja vastuuryhmittäin Kaupunginvaltuuston sekä hallintokuntien ja vastuuryhmien toiminnalliset tavoitteet on määritelty tavoitekortein. Seuraavassa on esitetty hallintokuntien ja vastuuryhmien laatimat toimintakertomukset, joihin sisältyy sanallinen kuvaus toiminnasta sekä tavoite- ja tuloskortit. 2.1.1. Kaupunginvaltuusto VALTUUSTON TAVOITEKORTTI Toteutuma Toteutuma Tavoite Toteutuma MITTARIT TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Asukasluku 10 258 10 165 10 200 10 091 Toimintakate) € / asukas Toimintakatteen muutos % Vuosikate % poistoista Lainakanta € / asukas Tilinpäätöksen yli-/alijäämä (1000€) -5 271 +5,9 % 40 % 2815 -2 102 -5 446 +2,58 67 2 750 -1 586 -5 580 + 2,81 53 3 099 -2 000 -5 525 + 0,72 87 2 770 - 574 Rakennusluvat 237 265 300 242 Myydyt rakennuspaikat 8 10 10 4 Uusia yrityksiä kpl (nettomuutos) +17 +14 +30 +30 SSYP Kehitys Oy:n avustamien uusien perustettujen yritysten lukumäärä/vuosi ja osuus kaikista perustuista (%) 21 48 % 25 60 % 26 60 31 58 3,14 (0-4) K-S:n KA 6,2/6,6 Yritysilmapiirimittaus (2014 Suomen KA) ELY-keskuksen myöntämä yritysrahoitus Saarijärvelle (euroa ja kpl) 504.000 € 27 kpl 450.000 € 550.000 € 248.120 € 8 kpl SSYP Kehitys Oy:n kautta tehtyjen hyväksyttyjen investointi – ja kehittämisavustushakemukset (euroa ja kpl) 453.486 € 24 kpl 810.000 € 1.000.000 € 30 710.000 € 15 Henkilöstömäärä (HTV) 453 447 428 441,32 Työttömyys % (vuoden KA) 14,6 % 16,7 % 16,7% 18,5 % Saarijärven reitin virkistyskäyttö Matkailun yöpymisvuorokaudet (seutu) Tyydyttävä / välttävä 131 000 Tyydyttävä / välttävä 133 382 Paranee 131 000 128 000 28 2.1.2. Tarkastuslautakunta TOIMINTAKERTOMUS Hallintokunta/Vastuuryhmä TARKASTUSLAUTAKUNTA Hallinto, lautakunnan kokoonpano ja kokoontumiset Tarkastuslautakunta on suoraan kaupunginvaltuuston alainen lakisääteinen lautakunta. Lautakunnan kokoonpano (2013-2016) on seuraava: Ritva Sneck-Ruotsalainen pj., Eija Harju vpj., jäsenet Teuvo Poikonen ja Asko Hackzell (varajäsen Kaarlo Pieniniemi 13.10.2014 asti ja Risto Vesterinen 14.10.2014 alkaen). Vastuualueen keskeiset tehtävät Lautakunnan tehtävät ja vastuut on määritelty kuntalain 71 §:ssä. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Kertomusvuoden tärkeimmät tapahtumat ja toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Vuonna 2013 lautakunta kokoontui 10 kertaa. Käsiteltäviä asioita oli 83. Lautakunta kuuli kokouksissaan eri hallintokuntien ja vastuuryhmien edustajia, luottamushenkilöjohtoa sekä tytäryhteisöjen edustajia. 2.1.3. Omistajaohjaus TOIMINTAKERTOMUS Hallintokunta/Vastuuryhmä Omistajaohjauksen jaosto Hallinto, lautakunnan kokoonpano ja kokoontumiset Omistajaohjauksen jaostossa on seitsemän (7) jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Omistajaohjauksen jaoston toimikausi on kaksi (2) vuotta. Jaoston kokoonpano on seuraava: pj. Mikko Kallio, vpj. Jorma Viitanen, jäsenet Arja Koskenlahti, Marjatta Suomäki, Esa Järvinen, Tapani Kankaanpää, Kati Kurkipuro Vastuualueen keskeiset tehtävät Kaupunginhallituksen alaisen jaoston tehtävänä on käsitellä ja esittää tarvittaessa kaupunginhallituksen päätettäväksi kaupunkikonsernin omistajapolitiikkaan liittyvät asiat. Omistajaohjauksen jaoston tehtävänä on tiloihin liittyvä omistajapolitiikka, strategiset suuntaviivat palveluverkosta, kaavoitus ja maapolitiikka, Sote-asiat ja hankintojen sekä palvelutilausten johtaminen. Lisäksi omistajaohjauksen jaosto päättää kaupungin omistamien talous- ja puistometsien hoidosta ja puunmyynnin perusteista. Omistajaohjauksen jaosto seuraa kaupungin konserniyhtiöiden toimintaa. Kertomusvuoden tärkeimmät tapahtumat ja toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Vuonna 2014 jaosto kokoontui 11 kertaa. Käsiteltyjä pykäliä oli yhteensä 62. Jaosto teki päätökset mm. useiden kaupungin omistamien kiinteistöjen ja osakehuoneistojen myynnistä, Mehiläinen Oy:n ja Artun palveluasunnot Oy:n poikkeamishakemuksista sekä Soidinmäen tuulivoimakaavan nähtävil- 29 le panosta. Lisäksi jaosto osallistui mm. Sote-kuntayhtymän kuntaneuvotteluun ja kuuli kaupungin konserniyhtiöitä erillisissä konsernikuulemisissa. Kaupungin konserniyhtiöiden tavoitteiden toteutuma on kuvattu jäljempänä tavoite- ja tuloskorteilla. OMISTAJAOHJAUS, TAVOITEKORTTI MENESTYSTEKIJÄT TOIMENPITEET MITTARIT TOTEUMA Palvelutarjonnan kustannustehokkuus ja laatu Toimiva konserniohjaus Säännöllinen yhteydenpito Controlleritoiminta Konsernikokoukset Hallitustyöskentely Tehokas konserniohjaus Tytäryhteisöjen tulokset Kuvattu yhtiöiden tuloskorteilla. Konsernikokoukset toteutettu 2 krt/vuosi Konserniyhteisöjen tulokset, lainakanta Tulokset ja lainakannan muutokset tuloskorteilla. Tilastrategian tehostaminen Kiinteistöjen myyntipäätökset, myyntituotot Avoin ja luotettava hallinto Konserniohjeet Konserniraportit Myyntikohteita yhteensä 20 kiinteistöä, 2 huoneisto, myyntivoitot 317 t€ Neljännesvuosittain Palveluverkon tehokkuus ja toimialojen yhteistyö Maaseutuelinkeinostrategia Yhteistyö maaseudun kehittämisessä Hallintoelimen päätös Maatilatalouden strategia vahvistettu 2011 Hankintastrategia Hallintoelimen päätös Tehtävissä, kun hankintalainsäädännön kokonaisuudistus annettu Varojen mukainen toiminta SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN TYTÄRYHTEISÖT, OSAKKUUSYHTEISÖT JA KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAUPUNKI KUULUU: Tytäryhteisöt SSYP Kehitys Oy SSYP Kiinteistöt Oy Saarijärven Kaukolämpö Oy Kiinteistö Oy Saarijärven Virastotalo Kiinteistö Oy Saarijärven Museotalo Asunto Oy Saarijärven Mäntyranta Kiinteistö Oy Pylkönmäen Säästötori Asunto Oy Pylkönmäen Ilola Tyttärentytär Kiinteistö Oy Saarijärven Liikennekeskus Oy KAUPUNKI KONSERNI 100,00 % 100,00 % 97,87 % 71,79 % 50,10 % 51,38 % 50,18 % 55,95 % 100,00 % 100,00 % 97,87 % 94,03 % 50,10 % 51,38 % 50,18 % 55,95 % 0,00 % 70,80 % YHT. Kuntayhtymät SoTe kuntayhtymä Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri Äänekosken Ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Keski-Suomen liitto Seinäjoen koulutuskuntayhtymä 50,40 % 4,46 % 50,40 % 4,46 % 15,37 % 3,20 % 0,05 % 15,37 % 3,20 % 0,05 % YHT. 30 Osakkuus- ja omistusyhteysyhteisöt Saarijärven Vesihuolto Oy Pohjoisen K-S Verkkopalvelut Oy Sammakkokangas Oy Visio-säätiö Omistajaohjaus/ SSYP Kehitys Oy tavoitekortti 36,60 % 29,79 % 29,83 % 41,67 % Toteuma TP 2012 Toteuma TP 2013 36,60 % 29,79 % 29,83 % 47,19 % Tavoite TA 2014 Toteuma TP 2014 Mittarit Liikevaihto* 397.744 € 355.276 € 726.154 € 633.298 € 20.962 € 1.571 € 8.218 € 200.000 € 200.000 € positiivinen tulos 200.000 € 200.000 € Kaupungin takaus Ei ole Ei ole ei Ei ole Omavaraisuusaste 24,58 % (tyydyttävä) 3,52 (hyvä) 24,98 % (huono) 3,38 hyvä tyydyttävä hyvä 27,65 % (huono) 3,92 (hyvä) 264 267 +5 % 320 (+20 %) 761 775 790 805 Tilikauden tulos Kaupungin pääomalainat Quick ratio (rahoitusomaisuus/lyhytaikaiset velat – ennakkomaksut) Yritysneuvontakäynnit Yritykset *Huomattava ero liikevaihdon tavoitteessa/ toteumassa 2013-2014 johtuu kirjanpidon muutoksista. Aikaisemmin projektirahoitus ei näkynyt liikevaihdossa, mutta nykyisen kirjanpitolain mukaan se näkyy tässä. Omistajaohjaus/ SSYP Kiinteistöt Oy tavoitekortti Mittarit Liikevaihto Toteuma TP 2012 Toteuma TP 2013 2.102.978 € 2.103.034 € -25.960 € -72.698 € Kaupungin pääomalainat 1.681.879 € 1.681.879 € Kaupungin takaus € 12.007.142 Kaupungin tilapäislainat 1.250.000 € Tilikauden tulos Omavaraisuusaste Quick ratio (rahoitusomaisuus/ lyhytaikaiset velat – ennakkomaksut) Toimitilojen yhteismäärä Käyttöaste Työpaikkoja yhtiön toimitiloissa/1000 m2 Tavoite TA 2014 Toteuma TP 2014 2.190.543 € positiivinen tulos 1.681.879 € 1.681.879 € 10.925.036 € 860.000 € 9.777.820€ 10.323.220 € 960.000 € 560.000 € tyydyttävä 49.700 m2 21,42 % (huono) 0,25 (huono) 49.700 m2 94 % 97 % pienentäminen nostaminen 22,83 % (huono) 0,29 (huono) n.41.000 m2 7,0 7,6 nostaminen 20,01 % (heikko) 0,47 (heikko) hyvä 15.241 € 97,5 % ei tiedossa 31 Omistajaohjaus/ Kiinteistö Oy Saarijärven Virastotalo tavoitekortti Toteuma TP 2012 Toteuma TP 2013 Tavoite TA 2014 Toteuma TP 2014 Mittarit Liikevaihto 264.295 € 290.671 € Tilikauden tulos -55.747 € -627.569 € >0 -655.143 € Ei ole Ei ole 0 ei ole 715.000 nostettu 300 T€ 715.000 € 688.600 € 688.519 € 93,2 %(hyvä) 86,45 % (hyvä) 83,33% (hyvä) 3,23 (hyvä) 2,13 (hyvä) 0,16 (huono) Korjaustyöt aloitettu 2012, jatkuu 2013 loppuun Sisäilmaremontti meneillään ja saataneen päätökseen v.2014 Kaupungin pääomalainat Kaupungin takaus € Omavaraisuusaste Quick ratio (rahoitusomaisuus/lyhytaikaiset velat – ennakkomaksut) Toimitilojen terveellisyys Omistajaohjaus/ Toteuma Saarijärven Kaukolämpö Oy tavoitekortti TP 2012 Mittarit Liikevaihto Toteuma TP 2013 343.277 € Sisäilmaongelmien korjaaminen Sisäilmaremontti jatkuu Tavoite TA 2014 Toteuma TP 2014 1.927.242 € 1.974.097 € 0€ 0€ positiivinen tulos 85.203 € Ei ole Ei ole Ei ole Ei ole Kaupungin takaus 3.851.757 € 3.107.899 € 2.114.000 € 2.514.040 € Omavaraisuusaste % 34,15 (hyvä) 43,46 % (hyvä) 0,52 tyydyttävä 34,15 (hyvä) 52,8% (hyvä) hyvä 0,7 tyydyttävä 59,83 Tilikauden tulos Kaupungin pääomalainat Quick ratio (rahoitusomaisuus / lyhytaikaiset velat – ennakkomaksut) Energian hinta (<keskiarvon) Verkoston pituus km Lämmitettävät kiinteistöt Lämmön myynti 0,81 (tyydyttävä) 2.004.091 € 56,39 <keskiarvon 21 Laajeneminen keskustan alueella Kaupungin kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön +5 % 168 29,1 GWh 25,6 GWh 22,9 176 25,7 GWh 32 Omistajaohjaus/ Kiinteistö Oy Saarijärven Museotalo tavoitekortti Toteuma TP 2012 Toteuma TP 2013 Tavoite TA 2014 Toteuma TP 2014 Mittarit Liikevaihto 56.871 € 56.871 € Tilikauden tulos -6.887 € -11.710 € >0 -5.535 € Kaupungin pääomalainat Ei ole Ei ole ei ei ole Kaupungin takaus Ei ole Ei ole ei ei ole Omavaraisuusaste 98,2 % (hyvä) 98,9 % (hyvä) hyvä 98,8 % (hyvä) 2,59 (hyvä) 5,54 (hyvä) hyvä 7,21 (hyvä) 857 m2 857 m2 857 m2 857 m2 Quick ratio (rahoitusomisuus/lyhytaikaiset velat – ennakkomaksut) Kulttuuritoiminnan toimitilat m2 Omistajaohjaus/ Asunto Oy Saarijärven Mäntyranta tavoitekortti Toteuma TP 2012 Toteuma TP 2013 61.704 € Tavoite TA 2014 Toteuma TP 2014 Mittarit Liikevaihto 144.815 € 124.860 € Tilikauden tulos -31 € 1€ >0 -4 € Kaupungin pääomalainat Ei ole Ei ole ei ole ei ole Kaupungin takaus Ei ole Ei ole ei ole ei ole Omavaraisuusaste (100 X oma pääoma/koko pääoma) 37,32 % (hyvä) 43,15 % (hyvä) hyvä 53,43 % (hyvä) Quick ratio (rahoitusomaisuus/lyhytaikaiset velat – ennakkomaksut) 0,11 (huono) 0,21 (huono) hyvä 0,24 (huono) Omistajaohjaus/ Kiinteistö Oy Pylkönmäen Säästötori tavoitekortti Toteuma TP 2012 Toteuma TP 2013 126.664 € Tavoite TA 2014 Toteuma TP 2014 Mittarit Liikevaihto 25.882 € 25.918 € 25.390 € Tilikauden tulos 144 € -4.338 € >0 4.387 € Kaupungin pääomalainat Ei ole Ei ole ei ei ole 33 Kaupungin takaus Ei ole Ei ole ei ei ole Omavaraisuusaste 99,02 %(hyvä) 99,08% (hyvä) hyvä 99,51 % (hyvä) 4,28 (hyvä) 3,6 (hyvä) hyvä 6,94 (hyvä) Quick ratio (rahoitusomaisuus/ lyhytaikaiset velat – ennakkomaksut) Omistajaohjaus/ Asunto Oy Pylkönmäen Ilola tavoitekortti Toteuma TP 2012 Toteuma TP 2013 Tavoite TA 2014 Toteuma TP 2014 Mittarit Liikevaihto 12.138 € 14.005 € Tilikauden tulos -4.649 € -308 € >0 63 € Kaupungin pääomalainat Ei ole Ei ole ei ei ole Kaupungin takaus Ei ole Ei ole ei ei ole 94,41% (hyvä) 99,76 %(hyvä) hyvä 94,83 % 1,59 (hyvä) 14,24 (hyvä) hyvä 1,86 (hyvä) Omavaraisuusaste (100 X oma pääoma/koko pääoma) Quick ratio (rahoitusomaisuus/lyhytaikaiset velat – ennakkomaksut) 14.639 € 34 2.1.4. Kehittäminen ja hallinto TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 Hallintokunta/Vastuuryhmä KEHITTÄMINEN JA HALLINTO Hallinto, lautakunnan kokoonpano ja kokoontumiset Kaupunginhallitus Vuori Olavi puheenjohtaja Pyykkinen Pasi I varapuh.johtaja Koskenlahti Arja II varapuh.johtaja Marjoniemi Nina jäsen Ollikainen Hannu jäsen Pirttiniemi Riitta jäsen Ruunaniemi Jukka jäsen Sironen Maarit jäsen Tuomi Pentti jäsen Muut jäsenet: Rusanen Timo esittelijä Autiosalo Satu ptk:n pitäjä Tuominen Sami valtuuston pj. Honkonen Petri I valtuuston varapj. Nuopponen Kari II valtuuston varapj. Kaupunginhallitus piti 19 kokousta vuonna 2014. Vastuualueen keskeiset tehtävät Keskushallinnon päätehtäviä ovat valtuuston, kaupunginhallituksen ja omistajaohjauksen päätösten valmistelu, toimeenpano ja tiedottaminen. Keskushallinnon alaista toimintaa ovat mm. luottamushenkilöhallinto, henkilöstöhallinto, tarkastus ja vaalit. Kehittämiseen kuuluvat kaupungin strateginen suunnittelu ja talous sekä elinkeinopalveluiden hankinta ja seuranta SSYP Kehitys Oy:ltä. Vastuuryhmän päätehtäviä ovat kaupungin talousarvion ja taloussuunnitelman, strategian ja tilinpäätöksen valmistelu, neljännesvuosi-raportointi ja kaupungin kehittäminen ja kehittämiseen liittyvien selvitysten laatiminen. Työllisyysyksikön tehtävänä on työllisyyden tukeminen. Toimintamuotoja ovat palkkatukityöllistäminen ja nuorten kesätyöllistäminen kaupungille, työllistämisen kuntalisien myöntäminen järjesteöille sekä oppisopimustukien ja kesätyötukien myöntäminen yrityksille ja järjestöille. Kertomusvuoden tärkeimmät tapahtumat ja toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen KESKUSHALLINTO Kaupunginjohtaja Timo Rusanen otti viran vastaan 15.2.2014. KEHITTÄMINEN JA HALLINTO Vastuuryhmän talousarvion toimintakulut yhteensä olivat -2,3 milj. euroa , mikä oli 88,2 % talousarvion määrärahasta. Toteutumaan vaikuttivat velvoitetyöllistettävien arvioitua pienempi määrä, elinkeinojen kehittämispalveluiden pienempi laskutus, palvelustrategia rahaa 25 000 ei käytetty, palkankorotuksiin varatut järjestelyerät olivat noin 60 000 euroa arvioitua pienemmät. TYÖLLISYYS Saarijärven työvoiman määrä väheni vuonna 2014 41 hengellä. Työttömien työnhakijoiden vuosikeskiarvo oli 828, lisäystä edelliseen vuoteen 76 henkeä. Työttömyysaste nousi 16,7 %:sta 18,5 %:iin. 35 TYÖ-RYHMÄ Eri työllisyystoimijoista koostuva Saarijärven TYÖ-ryhmä kokoontui 6 kertaa. Saarijärvi satanen -hanke oli ainut TYÖ-ryhmässä arvioitu hanke. TYÖLLISYYSYKSIKKÖ Työllisyysasioiden hoitajan työajasta käytettiin 40 % yhteispalvelun/asiointipisteen töihin ja asiakaspalveluun. Vuoden aikana työllistettiin palkkatuella kaupungille 45 eri henkilöä (13,5 HTV), josta yksiköitten tarpeen mukaan suoraa yksiköihin 25 henkilöä (7,8 HTV), velvoitetyöllistäen 10 henkilöä (2,2 HTV) ja työllistämiskiintiön avulla 10 henkilöä (3,5 HTV). Vuoden aikana myönnettiin järjestöjen kuntalisiä 47 työllistetylle (36.262 €), oppisopimustukia kymmeneen oppisopimukseen (9.442 €) ja kesätyötukia 58 nuoren työllistämiseen (14.400 €). Arpoen valittuja kesätyöntekijöitä kaupungilla oli 18. Työvalmennuspalveluista eli pajatyöskentelystä ja ohjatusta työskentelystä yrityksissä on toistaiseksi voimassa oleva ostopalvelusopimus Visio-säätiön kanssa 19 HTV:sta. Toteuma oli tätä suurempi. Visiosäätiö aloitti kuntouttavan työtoiminnan ulkotyöryhmätoiminnan. Työllisyyshankkeista kaupunki oli mukana Visio-säätiön hallinnoimassa pajojen Pajapojatkehittämishankkeessa, joka jatkuu myös vuonna 2015. Lakisääteisiä velvoitetyöllistämisiä tuli arvioitua vähemmän, jonka vuoksi sekä palkkakulut että palkkatuet olivat budjetoitua pienemmät. Henkilöt työllistyivät yhteistyöverkostoon tai yksityiselle sektorille, venyttivät työn aloittamista tai valitsivat kuntoutuksen tai koulutuksen kunnalle työllistymisen sijaan (JTYPL:n 11 luku 1 §). Työllisyysbudjetin tavoite oli 60 HTV. Tavoite ylitettiin 6 HTV:lla. Kaupungin työllisyyden nettorahoitus vuonna 2014 oli 0,3 milj. euroa. Tämä ei sisällä yksiköihin suoraan työllistettyjä. Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestäminen ja niiden perusteella tehdyt johtopäätökset Kaupungille palkattujen henkilöiden palkkatukioikeus tiedustellaan ennakkoon. Tuet ja avustukset maksetaan palkkatositteita vastaan. Riskienhallinta ja sisäinen valvonta on järjestetty valtuuston päätöksen mukaisesti. TAVOITEKORTTI KEHITTÄMINEN JA HALLINTO Menestystekijät Prosessien selkiyttäminen, palveluverkkojen tehokkuus ja toimialojen yhteistyö Avoin ja luotettava hallinto Varojen mukainen hallinto Palvelutarjonnan kustannustehokkuus ja laatu Osaava henkilöstö Hyvinvointi työssä Yritystoiminnan edellytykset ja työllistymismahdollisuuksien kehittäminen ja ylläpitäminen Toimenpiteet Palvelustrategian toimeenpano Mittarit Valtuuston päätökset Koulutus, sisäinen valvonta Talousarviot ja seuranta Hallinnon koulutuspäivät Vuosikate % poistoista (valtuustotason kortissa) Toimintakate €/asukas (valtuustotason kortissa) Pidetyt ideoinnit 3 / yksikkö Ohjaus ja koulutus Henkilöstön tuottavuusideointi Henkilöstön rekrytointi ja koulutus, hyvinvointi- ja TYKY – toiminta Kehittämisen budjetti ja toimenpiteet. Elinkeinojen kehittämiseen suunnattavien resurssien mittaamisen parantaminen Sairauspoissaolot Hankemäärärahat € / as Työllistämistoimenpiteet Työttömien määrä Kehittämismäärärahat € 36 KEHITTÄMINEN JA HALLINTO Toteuma Toteuma Tavoite Toteutuma MITTARIT TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Hallinnon koulutuspäivät 3/v 3/v 2/v 2 Työllistämistoimenpiteet HTV € / työllistetty Työttömien määrä Nuoret Pitkäaikaistyöttömät 67 5 456 663 (ka) 62 (ka) 144 (ka) 75 4 350 752 (ka) 71 (ka) 166 (ka) 60 6 000 Laskeva Laskeva Laskeva 66 4900 828 82 224 Työllisyyshankkeet € / asukas Yrityshankkeet € / asukas Elinkeinopalvelut € 5,13 (sis.ytt-hanke) 330 004 3,06 € 19,69 € 417 000 € 6 16 450 000 2,97 14 333 000 27 kpl 504 176 25 kpl 1 060 360 20 kpl 1 000 000 8kpl 248 120 13,46 € 5,11 18 10,7 18 16 € 8 18 12,32 € 3,79 17 6 (+13 työllistettyä) 21,60 5,5 5,97 + 14,63 työllistettyä= 20,6 Yritysten kehittämishankkeet (ELYkeskus) kpl / € Järjestöavustukset € / asukas Sairauspoissaolot / HTV Työhyvinvointitoimenpiteisiin osallistuvat % Vastuuryhmän henkilöstömäärä 37 2.1.5. Kiinteistöt ja maankäyttö TOIMINTAKERTOMUS Vastuuryhmä Kiinteistöt ja maankäyttö Vastuualueen keskeiset tehtävät Metsät: Talousmetsien mahdollisimman tuottoisa hyödyntäminen kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Kuntalaisten virkistystarpeista huolehtiminen varaamalla riittävät ja monipuoliset puisto- ja maisemametsäalueet kuntalaisten käyttöön Kaavoituksen sekä Tontti- ja karttapalveluiden vastuualueiden tehtävänä ovat kaavoitus sekä muu maankäytön suunnittelu ja ohjaaminen sekä kaupungin maanhankinta ja -myynti Saarijärven kaupungin alueella. Vastuualueiden henkilöstö edustaa Saarijärven kaupunkia maankäytön suunnitteluun ja kehittämiseen liittyvissä neuvotteluissa. Kaavoitus valmistelee asema- ja yleiskaavat ja näiden muutokset kaupungin luottamuselinten päätettäviksi, antaa lupahakemuksiin liittyvät lausunnot sekä valmistelee poikkeamisratkaisut. Kaavoitus ohjaa yksityisten rantaasemakaavahankkeiden hallinnollista prosessia. Kaavoitus antaa kohteiden rakennusoikeudelliset tiedot ja kaavaaineistot tarvittaville tahoille. Tontti- ja karttapalvelut ylläpitää ja tuottaa kartta- ja paikkatietoaineistoja, ylläpitää ajantasaista keskustan asemakaavan pohjakarttaa ja kaupungin osoite- ja johtokarttaa. Vastuualue valmistelee kaupungin kiinteistökaupat, maanvuokra- ja käyttöoikeussopimukset, maankäyttösopimukset sekä tarvittavat kiinteistöselvitykset. Vastuualue hoitaa kaupungin tonttimarkkinointia. Kaavoituksen sekä Tontti- ja karttapalveluiden vastuualueiden toiminnan tulos näkyy Muut kiinteistöt vastuualueen tuloksessa kiinteistöjen arvonnousun ja maankäyttösopimusten kautta saatuna tulona sekä rakennuspaikkojen ja tonttien myynnistä saatuna myyntivoittona. Toisaalta kaupungin tilastrategian mukaisesti myytyjen tuottamattomien ja tappiollisten kiinteistöjen myynnistä kirjattava myyntitappio kirjautuu Muut kiinteistöt vastuualueen tappioksi. Asuntotoimi vastaa asuinkiinteistöjen isännöinnistä, päättää kaupungin asuntojen ja toimitilojen vuokraamisesta ja määrittää näiden vuokrat ja käyttömaksut sekä toimittaa niiden perinnän. Asuntotoimesta tuotetaan asuinkiinteistöjen talousarviot ja talouden seuranta sekä päätetään aravalainan, omistusasuntolainojen korkotuesta sekä asumisoikeusasunnoista annetun lain ja asetusten nojalla kunnalle kuuluvista tehtävistä. Kertomusvuoden tärkeimmät tapahtumat ja toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Yleiskaavahankkeet vuonna 2014 · Saarijärven keskustan yleiskaava oli nähtävillä ehdotuksena · Viiden kylän yleiskaava oli nähtävillä ehdotuksena · Soidinmäen tuulivoimayleiskaava oli nähtävillä kaavaluonnoksena (valmisteluvaihe) · Holingonvuoren ja Haapalamminkankaan (Rahkolan yhteismetsän) tuulivoimayleiskaavat tulivat vireille · Metsähallitus Laatumaan aloitteesta käynnistettiin Pylkönmäen itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavan muutos Tärkeimmät asemakaavahankkeet § Rajalan teollisuusalueen asemakaavan muutos- ja laajennushankkeen II osa-alueen asemakaavamuutos kuulutettiin voimaan 18.12.2014. § Tarvaalan pappilan asemakaavamuutos sekä maankäyttösopimus hyväksyttiin valtuustossa 13.10.2014 § 35 sekä oikaisukehtotuksen jälkeen uudestaa 8.12.2014 § 49. § Tikalan Oy:n teollisuusalueen asemakaava (sekä maankäyttösopimus) kuulutettiin voimaan 18.12.2014. § Kukon ranta-asemakaava, ranta-asemakaavan muutos ja osittainen kuulutettiin voimaan 18.12.2014. § Urheilukentän alueen asemakaavamuutos käynnistettiin hallituksessa 15.12.2014 § 227. § Kaupungin ydinkeskustan asemakaavan muutos ja päivityshankkeen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Keski-Suomen ELY – keskuksessa 28.2.2014. Vuoden 2014 aikana kaavoituksen käynnistämissopimus laadittiin Soidinmäen tuulivoimayleiskaavoitukseen, Holingonvuoren ja Haapalamminkankaan (Rahkolan yhteismetsä) tuulivoimayleiskaavoituksiin sekä Metsähallitus Laatumaan rantaosayleiskaavamuutostyöhön liittyen. Maankäyttösopimukset laadittiin Tikalan Oy:n teollisuusalueen asemakaavoitukseen ja Tarvaalan pappilan asemakaavamuutokseen liittyen. Asunnot Uusia asunto- ja korkotukilainoja ei haettu. Vanhoja perusparannuslainoja on jäljellä 1 kpl, josta lainapääomaa jäljellä 1930 €. Hissiavustuksia ei myönnetty. 38 Omaisuusmuutokset As Oy Mäntyrannan as 15 ja Säästötorin asunto myyntiin, As Oy Mäntyrannan as 19 ja As Oy Pylkönmäen Ilolan as. 1 osakkeita tarjottiin myyntiin, mutta saadut tarjoukset eivät johtaneet kauppoihin. Mannentien rivitalo Pylkönmäeltä myytiin ja Vt Mäntykonttilasta tehtiin myyntipäätös loppuvuodesta ja kauppakirja on allekirjoitettu 13.2.2015. Omakotitalot Timonmäki ja Jannenrinne jätettiin kylmilleen syksyllä ja ne puretaan myöhemmin. Vanhustentalo Mustikka jätettiin rakennusten huonon kunnon vuoksi kylmilleen ja kohdetta myydään. Isännöinti ja vuokraustoiminta Vuokrapäätökset tehtiin noudattaen lakeja ja asetuksia sekä aravasäädöksiä. Päätökset tehtiin Dynastialla, sopimukset ja laskutukset Koki-ohjelmalla ja perinnässä käytettiin apuna Intrum Justitia Oy:tä. T OIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Metsät Toimintavuoden taloussuunnitelman mukainen nettotulotavoite oli 334 354 euroa. Tavoite ylitettiin noin 38 000 eurolla. Talousarvion hallitseminen tarkasti yhden vuoden tilikauden jaksolla on vaike-aa, sillä pystykauppojen korjuuaika ja maksujen tilitys jakautuu usealle vuodelle. Puuta korjattiin kaupungin metsistä yhteensä 9 000 m³ (vuonna 2013 hakattiin noin 8 900 m³ ja vuonna 2012 noin 4 300 m³). Päätehakkuita tehtiin 1 700 m³ ja harvennushakkuita 2 750 m³. Myrskytuhohakkuilta korjattiin puuta 2 750 m³. Tästä noin 2 000 m³ Ahvenlammen leirintäalueelta ja sen ympäristöstä.. Puistometsistä, viheralueilta ja tonteilta hakattiin 1 800m³. Taimikonhoitoa ja ennakkoraivausta tehtiin 61,3 ha (vuonna 2013 54,7 ha). Uudistamistöitä tehtiin 13,1 ha:lla. Osa raivaus- ja hoitotöistä siirrettiin vuodelle 2015. Vuoden 2015 talousarvion nettotavoite on 250 000 euroa. Tämä tavoite saavutetaan noin 344 000 euron puukauppatuloilla. Hoitokuluihin on varattu 50 000 euroa. Kuluvarauksessa näkyvät edellisen vuoden rästityöt. Loput kulut, noin 44 000 euroa, muodostuvat asiantuntijapalkkioista, alueiden kunnossapitopalveluista sekä eläkeja palkkamenoista. Kaavoituksen vastuualue alitti hieman vuodelle 2014 asetetun talousarvion kehyksen. Alitus oli kokonaisuudessaan 14575 €. Alitus johtui siitä, että keskustan yleiskaavan ja kyläyleiskaavan hyväksyntäaineiston viimeistelyä ei voitu laatia vuoden 2014 aikana tavoitteen mukaisesti. Tontti- ja karttapalvelut vastuualue pysyi hyvin talousarvion asetetussa kehyksessä. Kokonaisuudessaan tonttija karttapalvelut jäivät 13 700 euroa plussalle. Toimintatuotot alittivat asetetun tavoitteen noin 6 400 eurolla. Henkilöstökuluissa säästöä tuli 6 000 euroa. Edellä mainittuihin seikkoihin vaikutti suunnitteluavustajan sijaisuuden täyttämättä jättäminen. Muut kiinteistöt vastuualueen tulos oli 167 100 € (edellisvuonna 243 400 €). Tuloksessa ei näy metsätilojen myynnistä saatu myyntivoitto, joka tuloutettiin Metsätilat –vastuualueelle. Talousarvion tavoitteesta jäätiin 182 900 €. Tonttikysyntään ja kiinteistökauppaan on vaikuttanut negatiivisesti yleinen talouden epävarmuus. Rakennuspaikkoja ja tontteja myytiin 6 kpl, samoin lisäalueita olemassa oleviin asuin- ja teollisuustontteihin myytiin 6 kpl. Mennyt vuosi oli edellisten vuosien tavoin hyvin kiireinen lukuisten kaavoitushankkeiden vuoksi. Aluearkkitehtipalvelujen kautta myytävä 1350 tunnin työosuus saatiin hoidetuksi naapurikuntiin tavoitteen mukaisesti. Merkittäviä yleiskaavahankkeita saatiin eteenpäin, mutta Keski-Suomen ELY – keskuksen ruuhkaisuus vaikutti loppuvuoden osalta Keskustan yleiskaavahanketta ja Viiden kylän yleiskaavahanketta hidastaen. Uusia kaavahankkeita käynnistyi kaavoitusohjelmasta poiketen kuten Urheilukentän alueen asemakaavamuutos erillisenä kaavahankkeena. Asemakaavojen laadinnassa saatiin hoidetuksi kaikki kiireelliset hankeasiat. Osa hankkeista ei liittynyt kaavanlaadintaan vaan esim. poikkeamis- ja neuvottelumenettelyihin eri yritysten välillä. Asunnot Loppuvuotta kohti asunnon hakijoiden määrä laski roimasti ja kaikkia asuntoja ei saatu vuokrattu tämän vuoksi. Hakijoiden määrä ei ole noussut. Myös tämän vuoksi vuonna 2015 uusitaan asuntotoimen kotisivut, joiden kautta vuokrattavana olevat asunnot ovat paremmin näkyvillä ja haettavissa. Nykyisellä vuokratasolla halutaan laadukkaampaa asumista ja tämän vuoksi peruskorjatuissa asunnoissa on vähän vaihtuvuutta. Vuonna 2015 asuntotoimessa keskitytään selvittämään kiinteistöjen ja asuntojen nykytilanne 39 ja korjausvelka. Vuoden 2016 vuokramääritys pyritään tekemään kohdekohtaisena, jolloin saadaan selville kohdekohtainen kannattavuus sekä päästään laatimaan kohdestrategiat 2016- 2017 korjausvelka ja kannattavuus huomioiden. Uusia asuntohakemuksia jätettiin 268 kpl, joista yli puolet kohdistui yksiöihin ja pieniin kaksioihin. 13 % hakijoista oli asunnonvaihtajia. Vuokrasopimuksia tehtiin 235 kappaletta. Asukasvaihtuvuus oli 28,5 %. Asuntokäytössä vuoden lopussa on 578 asuntoa ja niistä tyhjänä 12. Vuokratalojen käyttöaste oli 97,1% (keskusta-alue 511 as 97,6% ja Pylkönmäki 67 as 93,9%). Tyhjänä oli keskimäärin 16 as/kk. 31.12 2014 erääntyneitä, maksamattomia vuokria ja käyttömaksuja oli 6882 euroa (0,20 %). Vanhoja saatavia korkoineen saatiin perittyä 3541 euroa, luottotappioita kirjattiin 4.453,24 €. Vuokra-asuntojen käyttöaste oli asetettua tavoitetta alhaisempi, muihin tavoitekortin asettamiin tavoitteisiin päästiin asuntotoimen osalta. Asuntotoimen talous on toimintakatteen toteutumatietojen perusteella 1,6 M€ voitollinen. Kun asuntotoimen osalta laadittiin oikaistu tuloslaskelma poistot ja arvonalentumiset huomioiden, tilikauden tulokseksi ilman rahoituskuluja tuli 122 t€. Rahoitustuotot ja kulut huomioon ottaen asuntotoimen tulos oli 294 t€ tappiollinen. Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestäminen ja niiden perusteella tehdyt johtopäätökset Hanke- ja talousseuranta on säännöllistä. Hankkeista ylläpidetään työohjelmaa ja henkilöstön työtehtäviä käydään säännöllisesti läpi yhteispalavereissa. Toteutunutta taloutta seurataan laskutusten yhteydessä. Päätösvalmistelu tehdään huolellisesti ja vaikeat kohteet valmistellaan tiimityönä, jotta tarvittava tieto ja riittävän laaja näkemys saadaan perusteeksi päätöksille. Toiminnassa noudatetaan lain säännöksiä, viranomaisohjeita sekä toimielinten päätöksiä. Henkilöstö- ja ostopalveluresurssit huomioiden toiminta vuonna 2015 oli tuloksellista sekä taloudellista. Riskienhallinta ja sisäinen valvonta on järjestetty valtuuston päätöksen mukaisesti. KIINTEISTÖT JA MAANKÄYTTÖ TAVOITEKORTTI MENESTYSTEKIJÄT TOIMENPITEET MITTARIT Hyvä ympäristön laatu Keskustan yleiskaavat; keskustan kehittämissuunnitelman laadinta Kyläyleiskaavojen laadinta Rantayleiskaavojen laadinta Poikkeamisten pieni määrä (kpl) Riita-asioiden, valitusten pieni määrä Keskustan kehittämissuunnitelma (valmis 2013) Kyläyleiskaavat laaditaan (valmis 2014) Yritystoiminnan edellytysten ja työllistymismahdollisuuksien kehittäminen ja ylläpitäminen Liike- ja teollisuustonttien riittävä tarjonta Keskusta-alueiden yleiskaavat ajan tasalle Vuokra-asuntojen tarjonta Myytävänä olevat liike- ja teollisuustontit, kpl Keskusta-alueiden yleiskaavat valmiiksi: Pylkönmäen yk on valmis, Saarijärven keskustan yleiskaava valmistuu 2014. Asukasvaihtuvuus % Monipuoliset asumisen työnteon ja yrittämisen mahdollisuudet Monipuolisen tonttitarjonnan takaaminen Asemakaavojen tonttitarjonta Yleiskaavojen loma-asuntoyksiköt sekä kyläalueiden riittävät rakennuspaikat Mahdollisuus eri asumismuotoihin Maapoliittinen ohjelma Asuinrakennustontit kpl Kaavoitetut loma-asuntoyksiköt, kpl Valtuuston päätös Varojen mukainen toiminta Ylimääräisten kiinteistöjen myynti Aravavuokratalojen omakustannusperiaatteen toteutuminen Myyntivoitot Ylläpitokulujen pieneneminen 40 KIINTEISTÖT JA MAANKÄYTTÖ MITTARIT toteutuma TP 2012 toteutuma TP 2013 tavoite toteutuma TA 2014 TP 2014 Kaavoitusohjelma Myyntivoitot € (muut kiinteistöt) Metsän tuotto € (netto) Metsän myynti € 4 269 206 110 077 162 987 5 243 407 152 930 224 998 4 350 000 334 354 4 167 137 372 421 Asukasvaihtuvuus % Vuokra-asuntojen käyttöaste % Vuokrarästien osuus % 30 97 1 29 97 1 30 98 1 28,5 97,1 0,2 8,89 9,01 6,75 (ei asuntot.) 7,86 Henkilöstömäärä 2.1.6. Omarahoitusosuudet MENESTYSTEKIJÄT TOIMENPITEET MITTARIT Palveluverkon tehokkuus ja toimialojen yhteistyö Hallitustyöskentely Controlleritoiminta omarahoitusosuuksien kasvu % Hyvä elämän laatu kaikille Ikäihmisten palveluasuntojen lisääminen Painotus ennaltaehkäisevään toimintaan Ikäihmisten hoidon laatumittarit Lastensuojelun kustannukset Varojen mukainen toiminta Peruspalveluiden ja kehityksen turvaaminen Taloudellisten raamien tarkentaminen Konserniohjauksen tehostaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset € / asukas Palo- ja pelastustoimen kustannukset € / asukas OMARAHOITUSOSUUDET Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma TAVOITEKORTTI TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset € / asukas Vertailuluku omaan sh-piiriin 3 217 3 460 kasvu <2 % 3 708 (+1,8 %) Laitoshoidossa yli 75-vuotiaista % 5,8 % 3,4% 3,6 % 3,3 % 10,0 % 9,2 % 8,2 % 10,5 % MITTARIT Ympärivuorokautisessa hoivassa yli 75 – vuotiaista % 109 109 41 Lastensuojelun sijoitukset € TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 940 294 1 168 328 laskeva 911 638 € 25 % 34 % nouseva 18 % 119,9 117,5 120 115,5 79 € 92 € Kasvu <2% 84,08 € Perhehoidon osuus lastensuojelun sijoituksista, % (sijaisperhehodton osuus) Kansantauti-indeksi (vakioitu) Palo- ja pelastustoimi € / asukas 2.1.7. Tukipalvelut TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 Hallintokunta/Vastuuryhmä Tukipalvelut käsittäen hallinnon tukipalvelut ja tekniset tukipalvelut (tilaaja) Hallinto, lautakunnan kokoonpano ja kokoontumiset Kaupunginhallituksen alainen yksikkö Vastuualueen keskeiset tehtävät Hallinnon tukipalvelut Asianhallinta- ja asiakaspalvelut Talous- ja toimistopalvelut Henkilöstöhallinto ICT-palvelut Kertomusvuoden tärkeimmät tapahtumat ja toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Hallinnon tukipalvelut Vastuuryhmän toiminnallisesti tärkein muutos oli vuonna 2014 asiakaspalvelu (ASPA) 2014-hanke Saarijärven kaupunki on yhdessä neljän muun kunnan kanssa mukana. Valtiovaraniministeriön asettamassa, koko julkisen hallinnon kattavassa asiakaspalvelun kehittämishankkeessa. Yhteispalvelupiste avattiin entisiin TE-toimiston tiloihin tammikuussa 2014 ja projektin mukainen Asiointipiste aloitti samoissa tiloissa 23.9.20014. Asiointipisteessä tuotetaan kaupungin omien palveluiden ohella valtionhallinnon palveluita. Hankkeen uusista asiointipisteistä saa aina vähintään Kelan, Poliisin lupahallinnon, Veroohallinnon, Maistraatin ja TE-toimiston palveluita. Asiointipisteessä toimii kaksi (2) asiakasneuvojaa. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin. Tekniset tukipalvelut, tilaaja Teknisiin tukipalvelut, tilaaja, kirjataan ravitsemispalveluiden myyntitulot sekä kiinteistöjen vuokratuotot lukuun ottamatta asuntopalveluiden vuokratuottoja. Palvelut tuottaa teknisen lautakunnan alainen tuottajapalvelut. Ravitsemispalveluiden tuotot olivat 2.301.460 euroa ja vuokratuotot 4.108.470 euroa. Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestäminen ja niiden perusteella tehdyt johtopäätökset Riskienhallinta ja sisäinen valvonta on toteutettu valtuuston päätöksen mukaisesti. 42 MENESTYSTEKIJÄT TOIMENPITEET MITTARIT Palvelutarjonnan kustannustehokkuus ja laatu Varojen mukainen toiminta Tehtäväkuvien määrittely Tukipalveluiden henkilöstökustannukset € Tilaaja - tuottaja –malli, sopimusohjaus Paperittomat kokoukset Toimitilojen neliövuokra Aterian keskihinta Paperin kulutus, € Postikulut, € Osaava henkilöstö Koulutussuunnitelman laadinta Hallituksen hyväksymä Motivoitunut palveluasenne sekä osaava, tyytyväinen työntekijä Kehityskeskustelut Tiimien välinen yhteistyö Asiakaspalaute Työhyvinvointipalaute Prosessien selkiyttäminen yhteisötyöhakuinen kehittämistoiminta TUKIPALVELUIDEN TAVOITEKORTTI Toteuma Toteutuma Tavoite Toteutuma MITTARIT TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Tukipalveluiden henkilöstökustannukset 1000 €) 1113 Toimitilojen neliövuokra € SoTe – kiinteistöt (vain osa siivottuna) Koulut Päiväkodit 4,85 € 5,85 € 4,94 € 6,76 € Aterian keskihinta (lounas) 3,34 € 1141 3,35 € (oikaistu) Paperin kulutus € Postikulut Henkilöstömäärä 27,7 28 1176 1118 vastaa kiinteistöjen ylläpito- ja pääomakuluja tehty korotukset kiinteistöjen ylläpidon kustannusten mukaan 3,32 3,37 € vähenee 10 % - 16,3% vähentynyt 27 27 43 2.1.8. Sivistyslautakunta TOIMINTAKERTOMUS Hallintokunta/Vastuuryhmä Sivistystoimi Hallinto, lautakunnan kokoonpano ja kokoontumiset Sivistyslautakunta: Tuire Kettunen, pj, Anna Raitanen, vpj. Jäsenet: Mikko Eerola, Mikko Kallio, Lasse Ingman, Anu Piesanen, Piia Varismäki, Marjut Pollari ja Tuomo Vilkkilä (8.12.2014 saakka), Heikki Mikonmäki 8.12.2014 alkaen, Pasi Urpilainen, lisäjäsen/Kannonkoski (ei ole osallistunut kokouksiin), Hannu Ollikainen (kh:n edustaja) Vuonna 2014 kokouksia 11 kpl. Vastuualueen keskeiset tehtävät Sivistyslautakunta • Huolehtii kaupungin opetustoimesta: esi- ja perusopetuksesta sekä toisen asteen koulutuksesta (=lukio omalla paikkakunnalla, yhteistyö ammatillisen koulutuksen toimijoiden kanssa) • On osavastuussa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta • Kehittää kesäyliopistotoimintaa • Vastaa kaupungin varhaiskasvatuksesta • Päättää kansalaisopistoa koskevista asioista • Toimii kaikkien koulujen johtokuntana Viitasalo-opistolla on oma johtokunta. Kertomusvuoden tärkeimmät tapahtumat ja toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Koulujen keskeisiä tapahtumia toimintakertomusvuonna 2014 olivat mm. -teemapäivät- ja -viikot (sanomalehti-, elokuva-, runo-/lukuviikko; bändikatselmukset; erilaiset mu-siikkiin ja liikuntaan liittyvät teemat; kyläpäivät; syysmarkkinat; lemmikkieläinpäivät; yrittäjyyspäivä). - vuodenaikoihin liittyvät juhlat ja tapahtumat (pääsiäis-, kevät-, adventti-, itsenäisyys- ja joulujuhlat; kirkkokäynnit) - tapahtumat ja kisat (talkoot; kyläpäivät; syysmarkkinat; konsertit; taksvärkki; Toukofest; Fillarikisan aluekisa, jonka voiton myötä Herajärvi pääsi valtakunnalliseen kisaan) - oppilaskuntatoiminta; KiVa-koulu -toiminta - luokka- ja opintoretket, yökoulut, leirikoulut, eri ammattialojen messut; ystävyskoulutoiminta; luki-on monipuolinen kansainvälisyystoiminta - vanhempainillat ja muut vanhempaintapaamiset; erilaiset tapahtumat yhdessä kylien ja yhteistyökumppaneiden kanssa (srk, Leijonat, MML, Pullistus, varhaiskasvatus, naapurikoulut) - hankkeet: kerhotoiminnan kehittäminen, opetusryhmien pienentäminen, koulutuksellisen tasa-arvon parantaminen, Keski-Suomen lukiohanke; liikkuva koulu - Mahlun koulun toiminnan lakkaaminen 1.8.2014 - Kolkanlahden koulu täytti 100 vuotta - Opetussuunnitelmaa päivitettiin uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisesti (seudullinen yhteistyö; yhteinen toimielin). Käynnistettiin esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmatyö OPS 2016. Hyväksyttiin tieto- ja viestintäteknologian visio ja strategia sekä koulukuljetusopas. Kyläkou-luilla alettiin tehdä kuntotutkimuksia. 44 Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien ja koulujen/opistojen työsuunnitelmien tavoitteet toteutuivat pääsääntöisesti hyvin. Valtakunnallisten kokeiden tulokset olivat valtakunnan keskitason tuntumassa. Kaikki perusopetuksen päättöluokkalaiset saivat päättötodistuksen ja pääsivät jatko-opintoihin. Jopotoiminta auttoi keskeisesti 9-luokkalaisten jatko-opintokelpoisuuden saavuttamisessa ja jopoluokkalaisten päättötodistuksen saannissa. Perusopetuksen tilastointipäivän (20.9.) oppilasmäärä lisääntyi muutamalla (4) edellisvuodesta. Lukion opiskelijamäärä säilyi samana kuin edellisenä vuonna (135). Lukiossa lakitettiin vuonna 2014 42 ylioppilasta (keväällä 37 ja syksyllä 5). Ylioppilastutkinnoissa annettiin arvosana keskimäärin 5,5 kokeesta (vuonna 2013 5,4). Arvosanojen keskiarvo oli 4,37 (2013 3,90). Puoltoäänien keskiarvo kaikista suoritetuista kokeista oli 22,98/kokelas (vuonna 2013 21,17). Lukion arvosanoista ja suoritettujen kokeiden määristä laskettavat keskiarvot olivat parempia kuin edellisenä vuonna. Sivistyslautakunta pysyi annetussa talousarvioraamissa hyvin muilta osin, paitsi varhaiskasvatukseen tehtiin kaksi lisätalousarviota päiväkotien väistötilojen hankinnan takia (Metsäkulma). Perusopetuksen ja lukion oppilaskohtaiset kustannukset laskivat edellisestä vuodesta. Ilman haettuja valtion erityisavustuksia (opetusryhmien pienentäminen, koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen, kerhotoiminnan kehittäminen) perusopetuksen toiminta olisi ollut huomattavasti niukempaa. Kokonaisuudessaan tavoitekortin tavoitteet toteutuivat sivistyspalvelujen osalta hyvin. Opetuksen laatu kouluissa ja opistoissa sekä muu toiminta eri yksiköissä pystyttiin pitämään kohtuullisen hyvänä niukkenevista resursseista huolimatta. Kansalaisopiston tunteja jouduttiin vähentämään edellisestä vuodesta yli 600 tuntia; pidettyjä tunteja oli 10 212. Valtionosuutta saatiin 9 279 tunnille. Kansalaisopiston opiskelijamäärä laski 303 opiskelijalla edellisestä vuodesta. Kansalaisopiston kurssimaksuja korotettiin noin 10 %. Opintosetelityyppisellä avustuksella on tuettu merkittävästi eri kohderyhmien (ikääntyneet, työttömät, maahanmuuttajat) opintoihin osallistumismahdollisuuksia joko kurssimaksuja alentamalla tai järjestämällä maksuttomia kursseja. Opintosetelityyppistä avustusta vuosille 2013-2014 oli käytettävissä 8 000 €. Varhaiskasvatuksessa palvelujen piirissä olevien lasten määrä vaihteli vuoden aikana perheiden tarpeiden ja lasten ikäluokkien määrän mukaan. Keväällä palvelujen piirissä oli kaikkiaan 444 lasta, joista esioppilaita oli 108 ja koululaisia 65. Päivähoidossa oli yhteensä 348 lasta, joista esiopetus-ikäisiä 75. Vuoden lopussa lapsimäärä oli hieman pienempi, yhteensä 417 lasta (esioppilaita 109). Koululaisten aamuja iltapäivätoimintaan osallistui 65 lasta. Päiväkummun ja Mannilan päiväkotien toiminta päättyi kesäkuussa 2014 kiinteistöjen sisäilmaongelmien takia ja siirtyi väistötiloihin elokuussa. Uuden päiväkodin rakentaminen alkoi elokuussa. Elokuussa 2014 aloitti toimintansa yksityinen 8-paikkainen ryhmäperhepäiväkoti Peuhula Mustikkakorven alueella. Kotihoidon tukea saavien määrä vaihteli vuoden aikana 88 - 96 perheen välillä. Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestäminen ja niiden perusteella tehdyt johtopäätökset Talousarvion toteuman jatkuva seuranta kaikissa yksiköissä. Sivistyslautakunnassa on nimetty sisäiset tarkastajat (yht. 4 kpl) koulujen ja varhaiskasvatuksen yksiköiden tarkastukseen. Tarkastustoiminta on ollut epämuodollista, ei esim. lomakepohjaa kysymyksille. Samalla on tarkastettu mm. yksiköissä tehtyjä viranhaltijapäätöksiä. Vuosittainen ajankohtaisten asioiden esittely ja kustannusten tarkastelu tapahtuu tarkastuslautakunnan tarkastustilaisuuksissa. Omassa tarkastustoiminnassa tai tarkastuslautakunnan keskusteluissa ei ole huomattu vakavia puutteita. 45 Rakennusten kunto sekä käyttäjien terveys huolestuttaa osassa toimitiloista. Äkilliset muutokset toiminnassa (esim. pitkät sairaslomat) ja tarpeissa (esim. väistötilojen tarve) haasteellisia, sillä ylimääräistä resurssia ei ole. Kaikissa toimipisteissä on asianmukaisesti tehdyt ja päivitetyt lakisääteiset ohjeet ja asiakirjat (mm. turvallisuussuunnitelmat). Toimipisteissä järjestetty poistumis- ja pelastuskoulutusta. Sivistystoimen riskienhallintasuunnitelma laaditaan vuonna 2015. SIVISTYSLAUTAKUNNAN TAVOITEKORTTI hallintokunta/vastuuryhmä Menestystekijät Toimenpiteet Peruspalveluiden laadun Perusopetuksen laatutyön jatja kehityksen turvaaminen kaminen, opetusryhmien pienentäminen hankerahoituksella. Varhaiskasvatuksen kokonaisuuden kehittäminen Monipuolinen palvelutarKaikkia päivähoitomuotoja on jonta saatavilla Kilpailukykyinen lukion kurssitarjotin Ulkopuolinen hankerahoiHanketyön jatkaminen (Kelpo, tus kerhotyö, uudet hankkeet) Riittävät kehittämisresurssit Palveluverkon tehokkuus Kouluverkon uudistaminen ja toimialojen yhteistyö Varhaiskasvatuksen kokonaisuuden kehittäminen Terveet toimitilat ja viihtyisä ympäristö Motivoitunut ja osaava henkilöstö Terveet, toimivat tilat eri toiminnoille, uusien tilojen suunnittelu Täydennyskoulutus ja työnohjaus Mittarit Opetusryhmien koko, tuntikehys/oppilas Puoltoäänien keskiarvo TAK-arviointi Päivähoitopaikkojen määrä Hoidossa olevien lasten määrä % ikäluokasta Kurssien määrä Hankkeiden määrä ja niiden rahoitus Kustannukset/oppilas/tunti Kustannukset/hoitopaikka Toimintakate Asiakkaiden ja henkilöstön palautteet Investoinnit/€ Henkilöstön muodollinen kelpoisuus % Koulutukseen osallistuneiden määrä Työnohjauksen määrä 46 Toteutuma Toteutuma Tavoite Toteutuma TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 1,91 1,81 1,91 1,88 1,91 1,88 1,90 1,92 7 875,8 180,- 7 905,8 641,- 8 100,8 800,- 7 899,8 617,- 935 145 933 135 936 138 937 135 390 430,5 410 368 11 045 9 614 10 181 12 011 Hoidossa olevat % 1-2 –vuotiaista (15.12.) 30 % 30 % 33 % 32 % Hoidossa olevat % 3-5 –vuotiaista (15.12.) 69 % 66 % 75 % 65 % Avustukset kotitalouksille (kotihoidontuki, yksityisen hoidon tuki/ palveluraha) € 544 106 507 992 550 000 543 222 10 823 / 0 10 500 / 100 10 212 / 0 SIVISTYSLAUTAKUNNAN TAVOITEKORTTI MITTARIT Tuntikehys / oppilas Perusopetus Lukio € / oppilas Perusopetus Lukio Oppilasmäärä (20.9.) Perusopetus Lukio Varhaiskasvatuspaikat yhteensä (esiopetus, aamu- ja iltapäivähoito, päivähoito) kokopäiväpaikkoina (koko vuoden keskiarvo) € / varhaiskasvatuspaikka Kansalaisopiston opetustuntimäärä / josta maksupalvelutunnit Nettotoimintamenot €/tunti Järjestettyjen kurssien määrä vuodessa Kansalaisopiston opiskelijamäärä 11 500 / 0 50,72 - 53,42 - 490 468 500 440 5 850 5 483 5 800 5 180 47 2.1.9. Viitasalo-opiston johtokunta TOIMINTAKERTOMUS Vastuualue Musiikkiopisto Hallinto, lautakunnan kokoonpano ja kokoontumiset Johtokunta, 8 jäsentä: 2 jäsentä ja puheenjohtaja Saarijärvi; 2 jäsentä Karstula; Kannonkoski, Kivijärvi ja Kyyjärvi 1 jäsen. Kokoontumiset 2014: 5.2.; 11.6.; 17.9. ja 19.12.2014. Vastuualueen keskeiset tehtävät Musiikin ja tanssin taiteen perusopetus toimintakunnissa (Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Saarijärvi) Kertomusvuoden tärkeimmät tapahtumat ja toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Opetusta järjestettiin yhteensä 6173 tuntia, oppilasmäärä yhteensä 211 oppilasta. Musiikin perusopetus toteutui toimintasuunnitelman tavoitteiden (oppilasmäärä, opetustuntimäärä) ja opetussuunnitelman laajan oppimäärän tavoitteisen mukaisesti. Oppilasmäärä aleni 22 oppilaalla, lähinnä musiikkileikkikoulu- ja tanssi- ja soitinvalmennusryhmissä. Tanssin perusopetuksen laajan oppimäärän tavoitteita ei pystytä toteuttamaan nykyisellä tuntiresurssilla, tuntimäärä riittää yleisen oppimäärän tavoitteiden saavuttamiseen. Tanssin perusopetuksessa opetusryhmät vähenivät suunnitellusta, samoin oppilasmäärä. Koska oppilasmäärän alenemisen seurauksena oppilasmaksutuotot alittivat arvion, eikä vuodelle 2014 suunniteltua opetustilaratkaisua (Säästölän opetustiloista luopuminen) saatu toteutettua, musiikkiopiston talousarvio ylittyy. Oppilaskonsertteja ja muita tapahtumia järjestettiin kaikissa toimintakunnissa yhteensä 20 kappaletta. Musiikkiopiston johtokunta kokoontui neljä kertaa. Musiikkiopistossa toteutettiin tietotekniikkahanke yhdessä Viitasaaren alueen musiikkiopiston kanssavuosina 2013 - 2014, hanketta varten saatiin valtionavustusta yhteensä 25.000€, (12.500€/opisto). Hankkeen avulla parannettiin opistojen tietoteknistä ympäristöä, järjestettiin koulutuksia sekä henkilöstölle että opiskelijoille ja tiivistettiin tietotekniikan opetuskäytön yhteistyötä opistojen kesken. Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestäminen ja niiden perusteella tehdyt johtopäätökset Musiikkiopistolle ei ole nimetty erikseen sisäisiä tarkastajia. Tarkastuslautakunta on käsitellyt musiikkiopiston toimintaa oman aikataulunsa mukaisesti viimeksi 11.11.2008. VIITASALO-OPISTON JOHTOKUNTA TAVOITEKORTTI Musiikkiopisto Menestystekijät Toimenpiteet Mittarit Riittävät kehitysresurssit Varojen mukainen toiminta Riittävät kehitysresurssit Varojen mukainen toiminta Joustava, luova ja yhteistyöhakuinen toiminta Suunnittelu ja seuranta Taloudellinen ja tehokas toiminta Verrokkiopistoja vastaava taso keskeisillä tilastoiduilla mittareilla Opetussuunnitelman päivittäminen Monipuolinen, kiinnostava ja laadukas opetustarjonta Oppilasmäärä, hakijamäärä, suoritetut tutkinnot, yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Motivoitunut, aktiivinen ja osaava henkilöstö Täydennyskoulutussuunnitelma Resurssiseuranta (henkilöstön määrä, koulutustaso, täydennyskoulutus, työympäristö, työvälineet) 48 VIITASALO-OPISTON JOHTOKUNTA Toteutuma Toteuma Tavoite Toteuma MITTARIT TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Oppilasmäärä musiikin perusopetus / tanssin perusopetus 189 125 185 48 180 60 169 42 Opetustuntimäärä yhteensä / musiikin perusopetus / tanssin perusopetus 6411 5915 496 6138 5805 333 6000 5670 330 6173 5869 304 Tuntia/oppilas musiikin perusopetus / tanssin perusopetus 31 4 31 7 31,5 5,5 34,7 7,2 € / oppilas 926 901 1212 € / tunti (netto) musiikin perusopetus / tanssin perusopetus 51,53 /1,24 (koko opisto yhd. 45,38) 48,83 48,95 Henkilöstömäärä päätoimiset vakinaiset / päätoim. määräaikaiset / sivutoimiset vakinaiset 6 määräaik. 4 sivutoim. 9 4 4 8 6 4 7 6 4 7 2.1.10. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta TOIMINTAKERTOMUS Hallintokunta/Vastuuryhmä Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta: kirjasto, kulttuuritoimi, museo, vapaa-aikapalvelut Hallinto, lautakunnan kokoonpano ja kokoontumiset Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta: Pj. Pulmu Kuorelahti-Juntunen, varapj. Kari Nuopponen, jäsenet: Mikko Larja , Pirjo Leppämäki, Lea Rajala, Antti Siikaranta, Paavo Vaarala, Riitta Pirttiniemi (khall ed.), pöytäkirjanpitäjä Eija Pyykkinen, esittelijät: Esko Pekkanen, Kari Kotilainen, Marja-Liisa Ronimus, Eija Viitanen, sivistysjohtaja Arja Siikström. Kokoontumiset: 18.3., 3.6., 23.9.2014. Vastuualueen keskeiset tehtävät Kirjasto:Saarijärven kaupunginkirjaston tehtävänä on järjestää kirjasto- ja tietopalveluja kirjastolain edellyttämällä tavalla. Palvelujen tavoitteena on edistää kuntalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuteen ja taiteen harrastukseen sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuuksia tietojen ja taitojen kehittämiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Tehtävänä on myös tarjota kuntalaisille virtuaalisia ja vuorovaikutteisia verkkopalveluja sekä edistää niiden kehittymistä. Kulttuuritoimi: Kulttuuritoimen tehtävä on tarjota mahdollisuushenkiseen kasvuun ja valmiudet indetiteetin luomiseen tarjomalla virikkeitä ja kulttuurin tuntemusta edistämällä kulttuurin harrastamista ja taiteen tekemistä. Museo: Saarijärven museo on toimialueensa tietopankki, joka tallentaa tietoa eri muodoissa ja tuottaa työnsä tuloksena uutta tietoa. Museon päämääränä on kasvattaa kulttuuriperintöämme arvostavia ja ymmärtäviä, oman identiteettinsä tiedostavia yksilöitä, joilla on kyky ja valmiudet hyödyntää sekä vaalia kulttuuriperintöä vastuullisesti, lisätä taiteen tuntemusta ja ymmärtämistä sekä tarjota elämyksiä. Saarijärven museo jakautuu taideosastoon sekä kulttuurihistorialliseen osastoon. Päärakennuksen 49 lisäksi museolla on Säätyläiskotimuseon sekä Kivikauden kylän toimipisteet. Museo vastaa myös Juholan näyttelytoiminnasta ja aineistokokoelmasta. Vapaa-aikapalvelut: Vapaa-aikatoimen tehtävänä on edistää saarijärveläisten hyvinvointia ja viihtyvyyttä tarjoamalla laadukkaita ja monipuolisia vapaa-ajan palveluita. Vapaa-aikatoimen tehtäväalue käsittää nuoriso- ja liikuntatoimen. Kertomusvuoden tärkeimmät tapahtumat ja toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Kirjasto: Kirjaston toimintakulut alittuivat 2,8 %:lla. Laskuun vaikuttivat mm. henkilöstökulujen lasku ja e-aineistomäärärahojen käyttämättä jääminen. Kirjaston toimintakulut olivat 46,23 €/ 1000 as. Ne laskivat edellisvuodesta. Kirjaston käyttäjiä oli edellisvuotta vähemmän; laskua edellisvuoteen oli 2,9 %. Fyysiset käynnit laskivat 4 %:lla, mutta verkkokäyntien määrä kasvoi 48 %:lla. Myös henkilötyövuosien määrä laski edellisvuotisesta ja oli 7,84. Näistä korkeakoulutettuja oli vain 21,2 %, joka on alle kirjastoasetuksen määritetyn 45 %:n osuuden. Kirjaston lainausluvut kasvoivat vähän. Kirjasto on OK! Lisää virtaa nuortenkirjastotyöhön – hanketta toteutettiin pitkin vuotta. Hanke jatkuu vuonna 2015. Uudet e-aineistopalvelut lisääntyivät. Sanomalehtien hankinta on korvattu osittain ePress – sanomalehtipalvelulla. Kulttuuritoimi: Kulttuuritoimi toimii laajasti eri toimijoiden kanssa ja tuottaa niiden kanssa erilaisia tapahtumia. Lähikuntien esiintyvät ryhmät toivat tapahtumiaan myös Saarijärvelle. Kulttuuritoimi toteutti myös kansallisten juhlapäivien tilaisuudet. Maakunnallinen tapahtuma Luomusoitto kerää soittajia lapsesta vaariin. Elokuussa kulttuuritoimi oli järjestämässä "Pojat kotosalla" konserttia, jolla kerättiin tukea koulun musiikkikasvatukseen. Esiintyjinä oli joukko paikkakunnan entisiä nuoria, jotka ovat menestyneet musiikin alalla. Konsertti toimi myös esimerkkinä pienen kunnan hyvänä kasvualustana. Kulttuuritoimi avusti 11 järjestöä. Hakijat hakivat avustuksia pääasiassa tapahtumatuotantoon. Kaksi myönnettyä avustusta pantiin haettavaksi uudelleen. Nuoria kulttuuristipendin hakijoita ei ollut lainkaan. Avustuksia myönnettiin kuntalaista kohden 0,99€. Kulttuuritoimen talosuarvio toteutui menojen osalta 93,2% tarkkuudella ja tulojen osalta 246% ylitykseltä. Tulojen kertymä syntyi Taiteen edistämiskeskuksen avustuksesta, jolla tuottettiin kesäkuun alusssa varsin onnistunut ja tarpeellinen leiri nuorille. Kosketus kulttuurin lerin teemana oli musiikki. Kaupunki käyttää maan keskitasoa vähemmän rahaa kulttuuritoimintaan. Taloustiedot perustavat 10.2.2015 tilanteeseen. Juholan opasteet jäivät vielä asentamatta. Tekninen toimi kilpailuttaa kaikki opasteet ja niiden asentamisen. Tehtävä hoitunee vuoden 2015 aikana. Juholan kiinteistöjä ei ole kunnostettu. Vesivaurioiden kunnostaminen myöhemmin tulee maksamaan huomattavasti enemmän. Vapaa-aikatoimi Vuoden tärkeimpiä tapahtumia olivat mm. Talviliikuntaleiri 24.–25.2.2014 Osanottajia ohjaajineen 260 henkeä; Yhdessä Enemmän Messut/Paavon terveystalkoot 8.3.2014; Kruunu-ja valtikka leiri 14.-15.6.2014; Saarijärven Juhannuskisat 21.6.2014; SM-Tikkakisat 28.-29.6.2014; Kusiaismäen frisbeegolf radan avajaiset 10.7.2014; Ötskäfestarit Monitoimitalolla 27.9.2014 ; Hölkkäkirkko 16.11.2014 ja Kuntokampanja Saarijärveläinen lehden kanssa syyskuu-joulukuu. Sisäliikuntapaikkojen käyttö (Monitoimihalli ja Aarresaari) oli edellisvuoden hyvällä tasolla . Aarresaaren ja Monitoimihallin tulot olivat liki edellisvuoden tasolla ja menorakenne pysyi raamissa. Ulkoliikuntapaikkojen olosuhteita vaikeutti vähäluminen ja myöhään alkanut talvi. Tämä aiheutti kustannuksia että toimintakauden viivästymistä mm. Paavonrinteillä sekä alku-että loppuvuodesta. Latujen käyttö lukuunottamatta tekolatua/Kusiaismäki jäi vähäiseksi johtuen liki lumettomasta talvesta. Paavonrinteiden kahvioyrittäjä/lipunmyyjänä aloitti 2014-2015 kauden alussa Finsira Oy. Etsivä nuorisotyö sai valtionavustuksen kahdelle työntekijälle. Nuoriso-ohjaaja keskittyi nuorisotalon toimintaan sekä nuorten tapahtuminen muuallakin. Erityisnuorisotyöntekijä oli puolella työajalla Jopo luokan toiminnassa ja muu aika yrityisryhmien parissa. Olosuhteista aiheutuvat lisämenot pystyttiin kattamaan menojen säästöillä sekä hyvällä tulokehityksellä. Vapaa-.aikatoimi pysyi näin annetussa talouskehyksessä. Museo: Museo piti yllä neljää perusnäyttelykohdetta sekä järjesti 6 tilapäisnäyttelyä. Kävijätavoite saavutettiin ja kävijöitä oli yhteensä 12.308. Museon kaikkien kohteiden kävijämäärä kasvoi, pääraken- 50 nuksen lähes tuhannella hengellä – kesäkauden Samuli Heimosen näyttelyssä kävi yli 5000 henkeä. Kivikauden kylän asiakaspalvelusta vastasivat jälleen Saarijärven Pullistus sekä Saarijärven Eräpalvelu. Erikoisnäyttelyissä esiteltiin erityisesti paikkakunnan nuoria taitelijoita. Erilaisia tilaisuuksia järjestettiin 137. Heralan säätiön kustantamana julkaistiin peräti kolme taiteilijajulkaisua. Museon toiminta on huomioitu laajasti eri medioissa. Kokoelmiin saatiin aineistoa lähes 40 lahjoittajalta ja taidekokoelmat karttuivat 46 teoksella. Avustusten avulla kokoelmaluettelointitavoite ylitettiin selvästi: valokuvia luetteloitiinkin 7047, esineitä 1511 kpl, taideteoksia 29 sekä 24 arkistoyksikköä. Toimivuoden aikana laadittiin taidekokoelmapoliittinen ohjelma sekä osallistuttiin valtakunnallisessa työnjaossa Saarijärven museolle osoitettuun tallennustyöhön. Taitelijadokumentointia jatkettiin taidesäätiöiden tuella. Taideteoksia sijoitettiin 32 kpl – yli 100 teosta siirrettiin remonttien vuoksi. Museo valmisti myös QR-koodiin perustuvan julkisten taideteosten ja merkittävien kohteiden esittelyn. Henkilöstöresurssiongelmaa kuvaa hyvin tilapäisten työntekijöiden määrä, joka toimivuonna oli 19. Lions Club Saarijärvi ry myönsi museolle 2000€ tietopankkityöhön, OPM 6000 € Tapperien aineistokokoelman digitointiin sekä Museovirasto 18.000€ Kivikauden kylän Muinais- ja luontopolkuhankkeeseen. Metsäkoulun aineiston luettelointi ja digitointi toteutettiin POKE:n kustantamana. Taidesäätiöt tukivat taideosaston toimintaa merkittävästi ja taidejulkaisut toteutettiin Heralan säätiön kustantamana. Kaikkiaan museon tulot ylittyivät lähes 90.000€ kesänäyttelyn suosion, myyntitoiminnan sekä avustusten johdosta ja museotoimi pysyi ylityksistä huolimatta talousarvioraamissa. Myös toiminnalliset tavoitteet saavutettiin. Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestäminen ja niiden perusteella tehdyt johtopäätökset Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan sisäiset tarkastajat Paavo Vaarala ja Pirjo Leppämäki ovat suorittaneet tarkastukset kuvaltk:n alaisten vastuualueiden osalta 26.2., 1.7., 14.7., 21.8.2014. TAVOITEKORTTI 2014 – 2016 Kulttuuri- ja vapaaaikalautakunta Menestystekijät Toimenpiteet Mittarit Luovuuden, innovatiivisuuden ja aktiivisuuden suosiminen. Monipuolinen kulttuuri ja vapaa-aika. Kulttuurikasvatus osana palvelutarjontaa. Yhteistyö SSYP Kehityksen ja ELY:n kanssa. Museon ympärivuotinen erikois- ja perusnäyttelytoiminta. Saarijärvi-materiaalin tallennus, tutkimus ja tuottaminen. Monipuolinen kirjaston aineistovalikoima. Kulttuuri-imago Museon perusnäyttelyt kpl Erikoisnäyttelyt Museon kävijämäärä Kotisivujen käynnit Kokoelmien kartunta Lainausten määrä Palveluverkoston tehokkuus ja toimialojen yhteistyö. Hyvän elämän mahdollistaminen ja tukeminen. Yhteistyö taidesäätiöiden, matkailuyrittäjien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Tuetaan palveluja tuottavaa harrastustoimintaa. Laajeneva kirjastoyhteistyö. Yhteisnäyttelyt kpl Asiakaskyselyt Kulttuuritapahtumat kpl/v Tuetut järjestöt kpl Toiminta-avustukset €/asukas Menot/asukas Kirjaston kustannukset €/as Omaehtoisuuteen ja ennaltaehkäisyyn kannustavat työtavat palvelutuotannossa Hankkeilla vauhtia tuotettujen hyvinvointipalvelujen tuottamiseen ja mallintamiseen. Hankkeet € Terveet toimitilat, turvalliset ja tarkoituksenmukaiset toimitilat Kaupungin tilastrategiassa myös eri kulttuuritoimintoihin soveltuvat tilat. Tuntuma, palaute, tutkimus, sairaudet, todennus 51 Hyvän elämän laatu kaikille. Monipuolinen kulttuuri- ja vapaa-aika. Yhteistyöhakuinen kehittämistoiminta. Omaehtoisen terveyden ja hyvinvoinnin vaalimiseen kannustaminen. Hyvinvointi työssä. KULTTUURI – JA VAPAAAIKALAUTAKUNTA Ohjatut liikuntaryhmät eri ryhmille. Aarresaaren ja Monitoimihallin asiakaslähtöiset liikuntapalvelut ja niiden markkinointi ja kehittäminen. Ennaltaehkäisevän terveysliikunnan kehittäminen sidosryhmien kanssa, tapahtumat ja ohjaukset. Yhteistyö tapahtumien ja toiminnan järjestämisessä sekä liikuntapaikkojen kunnostuksessa. Liikuntapalveluketjun kokeileminen Saarikan kanssa ennaltaehkäisevässä terveyden edistämisessä. Nuorten tapahtumien ja Nuorisotalotoiminnan järjestäminen. Liikuntapaikkojen kunnostus resurssien mukaan. Tiedotus ja markkinointi mahdollisuuksista ja palveluista. Liikuntajärjestöjen toiminnan edistäminen. Ns. Tyky-ryhmien järjestäminen. Uimahalli/Kuntokeskuksen kävijämäärä/vuosi. Monitoimihallin keskimääräinen käyttö h/pv/vuodessa. Paavonrinteiden tulot/v. Asikaspalaute Sidosryhmät/kuntalaiset Yhdessä enemmän messut/osanottajat. Kokeilun tulos. Tapahtumien määrä. Nuorisotalon kävijämäärä. Asiakaspalaute/oma arvio. Liikuntapaikkojen kunto. Avustusmäärä/v. Osanottajamäärä. MITTARIT toteutuma TP 2012 toteutuma TP 2013 tavoite TA 2014 toteutuma 2014 Kulttuuritapahtumat kpl /v Kulttuurimenot /as Tuetut järjestöt kpl Avustukset €/as Kulttuuri-imago 21/33 8,05 13 1,06 18 8,40 12 0,97 20 8,57 12 1,16 38 8,21 11 0,99 Museo:- perusnäyttelyt kpl - Museon menot/as - Erikoisnäyttelyt - Kokoelmien kartunta kpl - Museon kävijämäärä 4 29,7 6 4247 8744 4 28,3 6 3640 11046 4 5 1 500 10 000 4 29,9 6 8615 12308 Kirjaston lainaukset / asukas Lainaajien määrä Aukioloajat h / v Kirjaston kustannukset € / as. Aineistohankinnat kpl / v Kasvua Laskenut 4581 Laskee Laskee 18 4300 4581 Valtak. keskit. 4000 19 4315 4581 58 € / as 4000 16,3 4506 2998 46,5 € / as 3089 71028 74387 70000 73514 6,66 t / pv 80188 6,53 t / pv 83383 6,0 t / pv 75000 6,47t//p 60378 27000 5007 25000 3484 25000 7000 23300 4977 122/3980 26,5 103/3450 26,5 100/3000 26,5 107/4241 25,5 Uimahalli-kuntokeskuksen kävijämäärä Monitoimihallin käyttö keskimäärin vuoden aikana/päivä/osio Paavonrinteiden käyttötulot € Liikunta ja nuorisoavustukset € Nuorisotalon kävijämäärä Nuorisotoimen tapahtumien kokonaismäärä/osanottajat Henkilömäärä 52 2.1.11. Ympäristölautakunta TOIMINTAKERTOMUS Hallintokunta/Vastuuryhmä Ympäristölautakunta Hallinto, lautakunnan kokoonpano ja kokoontumiset Ympäristölautakunnassa on seitsemän (7) jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Ympäristölautakunta kokoontuu kuukauden kolmantena keskiviikkona tavittaessa lukuunottamatta heinäkuuta. Vastuualueen keskeiset tehtävät Ympäristölautakunta toimii ympäristönsuojeluviranomaisena, rakennusvalvontaviranomaisena sekä maa-aineslain tarkoittamana viranomaisena ja ulkoilulain tarkoittamana leirintäviranomaisena. Kertomusvuoden tärkeimmät tapahtumat ja toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Ympäristönsuojelu: TASO (turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen) ja MAISA (maatalouden vesiensuojelu) – hankkeet päättyivät. Tuulivoimaloiden rakentaminen ja tuulivoimalan käyttö herättivät monia kysymyksiä kuntalaisten mielessä kuten: ”Tarvitseeko tuulivoimala ympäristöluvan ja mitkä ovat tuulivoiman/-voimalan ympäristöön kohdistuvat vaikutukset?” Eduskunnan oikeusasiamies vastasi Saarijärven kaupungin tekemään kanteluun turvetuotannon ympäristölupakäytännöstä. Vastauksessa todettiin, että lupaviranomaiset eivät ole tehneet virheellisiä päätöksiä myöntäessään ympäristölupia turvetuotantoalueille. TOTTA-hanke päättyi ja sen aikana rakennettiin kierrätyskeskukseen Luontotupa. Luontotuvan vitriinissä täytetyt eläimet ovat esillä luontaisen kaltaisessa elinympäristössä. Luontotuvassa on myös kivinäyttely, jonka GTK suunnitteli. Valtakunnallisen kalastus- ja vesienhoitostrategian mukaisesti tehtiin kalatiesuunnitelmat Hietamankoskelle ja Leuhunkoskelle. Suunnitelman tavoitteena on vaelluskalojen (järvitaimen) luontaisen elinkierron turvaaminen Saarijärveen laskevien pienvesiuomilla (joet ja purot). Saarijärven, Lumperoisten ja Kallinjärven säännöstelyrajoista päästiin sopimukseen ja nyt muutoslupa on vireillä aluehallintovirastossa. Kivikauden kylään on tehty yhdessä museotoimen kanssa luontopolkusuunnitelma. Kylpylähotelli Summasaaren ja JAMK:n kanssa on kehitetty luontopolkutyyppistä kuntoilureittiä. Tavoitteena on rakentaa reitille, Haikankärkeen, levähdyksiä varten laavu. Ympäristösihteeri Kalle Laitinen on ollut eduskunnan kuultavana ympäristönsuojelulain- ja asetuksen uudistamisen johdosta. Rakennusvalvonta: Vuoden 2014 rakennuslupamäärä (rakennus- ja toimenpideluvat) oli hieman edellisvuotta pienempi 265 => 242. Lupamäärät viimeisten vuosien aikana ovat pysyneet 250 molemmin puolin. Vuonna 2014 tehtiin kolmelle tuulivoimapuistolle suunnittelutarveratkaisu. Tuulivoimapuisto Ilmatar Oy ja Tuulivoimapuisto Viiatti Oy saivat kielteisen päätöksen. Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy sai myönteisen päätöksen ja kaikille sen kolmelle tuulivoimalalle myönnettiin rakennusluvat elokuussa. Maaseutupalvelut: Maaseutupalvelut vastaa kuntatasolla viljelijätukien hakemiseen ja maksatukseen liittyvistä tehtävistä. Lisäksi maaseutupalvelut osallistuu maaseutuelinkeinojen kehittämis-, maataloustuotannon ohjaamis- ja tukien valvontatehtäviin sekä erilaisten vahinkoarvioiden tekemisiin. Kertomusvuoden tärkeimmät tapahtumat Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Saarijärven lisäksi Äänekosken kaupunki sekä 53 Kannonkosken ja Konneveden kunnat. Maataloustukien hakeminen keskittyi aikaisempien vuosien tapaan huhti- toukokuulle. Ennen kevään tukihakua järjestettiin viljelijöille tukikoulutus kaupungintalolla yhteistyössä tuottajajärjestön kanssa. Joulukuussa järjestettiin Saarijärvellä ja Konnevedellä koulutustilaisuudet tukihaussa tapahtumassa olevista muutoksista. Sähköisen tukihaun ja sähköisen arkistoinnin ansiosta hakemusten käsittely eri toimipisteiden välillä on nopeutunut ja helpottunut. Tilatukioikeuksien omistuksen suhteen odotettavissa olevat muutokset työllistivät vastuualuettamme poikkeuksellisen paljon. Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestäminen ja niiden perusteella tehdyt johtopäätökset Ympäristölautakunta hyväksyi syyskuussa lautakunnan riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan suunnitelman. Valvontasuunnitelma vuodelta 2014 on tarkistettu lautakunnan kokouksessa 18.2.2015. Toimialan riskienhallinta ja sisäinen valvonta on kunnossa. TAVOITEKORTTI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Menestystekijät Toimenpiteet Mittarit Hyvä ympäristön laatu Rakentamisen neuvonta ja ohjaus Rakennusluvat kpl Saarijärven reitistön virkistyskäytön parantaminen Kuntien yhteistyö maaseutuhallinnossa ja maaseudun kehittämisessä Tehokas maaseutuhallinto Ympäristönsuojelun luvat ja lausunnot kpl Saarijärven reitin vesistön laatu Palveluiden tehokkuus ja toimialojen yhteistyö Monipuoliset asumisen, työnteon ja yrittämisen mahdollisuudet Riittävät kehittämisresurssit Ulkopuolinen hankerahoitus Hankeavustusten aktiivinen hakeminen Aktiivitilat Maaseutupalvelun maksetut tuet € Haetut avustukset kpl / vuosi Myönnetyn hankerahoituksen määrä suhteessa omaan rahoitukseen €. YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA MITTARIT Ympäristönsuojelun luvat ja lausunnot Rakennusluvat kpl Maaseutupalvelun maksetut tuet M € Aktiivitilat kpl Henkilöstömäärä toteutuma TP 2012 toteutuma TP 2013 tavoite TA 2014 toteutuma TP 2014 60 237 8,97 46 263 13,8 35 300 14,3 56 242 13,9 301 669 665 662 5 9,75 9 8,75 54 2.1.12. Tekninen lautakunta TOIMINTAKERTOMUS Hallintokunta/Vastuuryhmä Tekninen lautakunta Hallinto, lautakunnan kokoonpano ja kokoontumiset Teknisessä lautakunnassa on seitsemän (7) jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Lisäksi teknisellä lautakunnalla on ollut kolmejäseninen jaosto yksityistietoimituksia varten. Tekninen lautakunta kokoontuu pääsääntöisesti ja tarvittaessa joka kuukauden 4. keskiviikko lukuunottamatta heinäkuuta. Lautakunta on kokoontunut toimintavuoden aikana kahdeksan (8) kertaa. Vastuualueen keskeiset tehtävät Tekninen lautakunta - toimii kaupungin jätehuolto- ja öljyntorjuntaviranomaisena, yksityistielain mukaisena tiehallintoviranomaisena sekä palolain ja väestönsuojelulain tarkoittamana viranomaisena. Tekninen lautakunta hyväksyy hanke-/esisuunnitelmien tai muutoin määrättyjen suunnitteluperusteiden pohjalta laaditut kaupungin talonrakennushankkeiden luonnos-/pääpiirustukset ja niihin liittyvät kustannusarviot. - hyväksyy teknisten palveluiden ja kunnallistekniikkapalvelujen rakennushankkeiden ja kunnossapitotöiden vuosityöohjelman ja yksittäiset erilliset hankkeet. - päättää ulkopuolisille annettavista kiinteistöpalveluista sekä niistä perittävistä maksuista. - hyväksyy kaupungin kunnallisteknisten rakennushankkeiden esi- ja yleissuunnitelmat sekä niihin liittyvät kustannusarviot. - hyväksyy katusuunnitelman ja sen muutoksen sekä päättää kadun päällysteestä sekä hyväksyy puistoja ja muita yleisiä alueita koskevat suunnitelmat. - myöntää ja jakaa yksityisteiden kunnossapidon ja rakentamisen kaupunginavustukset sekä päättää maa-ainesten myynnistä. Kertomusvuoden tärkeimmät tapahtumat ja toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Kunnallistekniikan merkittäviä kohteita Niukka kunnossapitomääräraha saatiin riittämään mm. talvikunnossapidosta saatujen säästöjen ansiosta. Käyttötalouden raami pystyttiin alittamaan n. 13 000 euroa. Katuvalaistuksen osalta pystyttiin vähentämään sähköenergian kulutusta uusimalla valaisimia yli 300 kpl. Rakentamisessa suurimpia kohteita olivat Värjärintien asuntoalueen peruskorjauksen jatkaminen, Sivulanpolun peruskorjauksen aloittaminen, Kotiniemen asuntoalueen valaistuksen rakennuttaminen, Rajalantien alkupään peruskorjauksen valmistuminen, Portinmänniköntie siirtäminen vahvistetun kaavan mukaiseen paikkaan. Vesi - ja viemärilaitoksen merkittäviä hankkeita Yksi isoista haasteita oli selvitä laitosten hoidosta alimitoitetulla henkilöstöllä. Puhdistamoille tulevan jäteveden määrän väheneminen 7,7 % vaikutti mm. sähkön-, kemikaalien ym. kulutuksen vähenemiseen. Käyttötalouden netto saatiin positiiviseksi. Kunnallistekniikkapalveluiden Vesi- ja viemärilaitokselle suorittamia rakentamispalveluita olivat Majalahden asuntoalueen viemäröinnin loppuun saattaminen, Kolkanlahden järveen asennetun paineviemärin uusiminen, Kalmarin vesijohtolinjan puhdistaminen possuttamalla, Mansikkaniemen pääpumppaamon toisen pumpun uusiminen sekä yhden linjapumppaamon pumppujen uusiminen. Saarilammen puhdistamon peruskorjauksen aloittaminen, jota jatketaan vuonna 2015. Kaikilla näillä toimilla oli merkitystä vesi- ja viemärilaitoksen virheettömään ja taloudelliseen toimintaan. Tuottajapalvelun merkittäviä hankkeita Rakennuttaminen Uuden päiväkodin suunnittelu jatkui maaliskuun loppuun saakka. Urakat kilpailutettiin huhtikuun aikana ja urakoitsijat valittiin toukokoon aikana. Varsinainen rakentaminen käynnistyi elokuun alussa. Lämmöt rakennukseen saatiin päälle marraskuun alussa. ASPA- palvelutalon rakentamisen hankesuunnittelu tehtiin huhti-kesäkuun aikana Hankesuunnitelma, luonnokset ja kustannusarvio valmistuivat kesäkuun aikana. Pohjatutkimusten maastotyöt teetettiin hei- 55 näkuun aikana ja raportti valmistui 19.9.2014. ARA:lta saatiin ennakkoavustus- ja korkotukilainapäätös yhteensä 9,5 M€. Päätös suunnittelun jatkamisesta tehtiin kaupunginvaltuustossa. Toteutussuunnittelu kilpailutettiin. Suunnittelukokouksia pidettiin 3 kpl. Rakennuttajarakennusmestarin työpanoksesta myytiin 30 % kaupungin omistamalle SSYP-kiinteistöt Oy:lle. Ravitsemispalvelut Vuoden 2014 alusta siirryttiin ruoan valmistamiseen keskitetysti Koulukeskuksen keittiöllä. Ruoan valmistaminen Terveyskeskuksen keittiöllä päättyi ja siirtyi jakelukeittiöksi. Tulosyksikkö suoriutui tehtävistään annetuilla määrärahoilla. Puhtauspalvelu Palvelujen määrän laskemiseksi ja siivouksen kehittämisen apuna käytetään ATK-ohjelmaa, jolla kartoitetaan tarvittava henkilöstömäärä yhteistyössä asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa. Ohjelman avulla määritellään myös mahdolliset käyttäjäpalvelut. Kustannukset kohdistetaan suoraan oikeisiin kohteisiin, jolloin pystytään määrittelemään palvelujen hinta. Siivottavat neliökustannukset olivat 1,90 €/m2/kk. Kunnossapito Suurimpia haasteita olivat kiinteistöjen kunnossapitäminen vähäisellä rahamäärällä, vanheneva talotekniikka ja usean kiinteistön sisäilmaongelmat. Kunnossapidon ongelmana ovat edelleen myös vanhojen kiinteistöjen ylläpitokunnostukset. Moni kiinteistö tarvitsisi isompaa ja perusteellisempaa kunnostusta. Suuria kustannuseriä olivat muutamien investointihankkeiden siirto käyttötalouteen (45 000€) ja investointihankkeisiin palkattujen henkilöiden lomarahojen kaatuminen käyttötalouden puolelle (50 000€). Varhaiskasvatukselle jouduttiin saneeraamaan väliaikaistilat Kolkanlahteen, Poken tiloihin. Kesällä sääilmiöt ja ukkoset aiheuttivat kiinteistöille ja laitteille vahinkoja. Kunnossapidon talousarvio ylittyi, mutta vastuualue pysyi raameissa. Kunnossapidon henkilöstölle pidettiin yt-neuvottelut. Neuvottelun tuloksen työt loppuvat vuoden 2015 lopulla kolmen (3) henkilön osalta. Tärkeimmät ja akuuteimmat kunnostukset kiinteistöissä on kuitenkin saatu taloudellisesta ja heikosta tilanteesta huolimatta toteutettua. Kiinteistönhoito Kiinteistönhoitopalvelujen apuna käytetään atk-ohjelmia, joilla kartoitetaan yhteistyössä kiinteistön käyttäjien kanssa kiinteistönhoidon työmäärä ja myös määritellään mahdolliset käyttäjäpalvelut. Kaikille kaupungin omistamille kiinteistöille on nimetty kiinteistönhoitaja ja hänelle työpari. Asuntopalveluiden puolella työparityöskentely on lopetettu resurssipulan vuoksi. Toimintavuodelle asetetut tavoitteet saavutettiin hyvin ja toimintatapojen muutos toi tuloksia. Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestäminen ja niiden perusteella tehdyt johtopäätökset Tehtäviä on suoritettu kaupungin hallintosäännön, talousarvion ja talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden sekä hallinnon, talouden ja valvonnan ohjeiden mukaisesti. Hankinnat ja urakat on kilpailutettu hankintalain ja kaupungin hankintaohjeiden mukaisesti. Suunnittelusopimuksista ja urakoista on tehty yleisten sopimusehtojen mukaiset sopimukset. Urakoista on sopimuksen mukaiset työaikaiset ja takuuajan vakuudet. Takuuajan tarkastukset on pidetty ja takuuajan vakuudet palautettu sen jälkeen, kun takuuseen kuuluvat virheet on korjattu. Suunittelu- ja työmaakokouksista ja työmaavalvontakäynneistä on tehty asianmukaiset pöytäkirjat ja valokuvadokumentit. Työturvallisuuskartoituksen perusteella ilmenneet epäkohdat on korjattu mahdollisuuksien mukaan vuoden 2014 aikana. Työturvallisuutta seurataan rakennustyömailla säännöllisesti. Työturvallisuuskorttikoulutus järjestetään 2015. Ensiapukoulutus järjestettiin 2014. 56 TAVOITEKORTTI TEKNINEN LAUTAKUNTA Menestystekijät Hyvä ympäristön laatu Monipuoliset asumisen ja työnteon ja yrittämisen mahdollisuudet Terveet, turvalliset ja tarkoituksenmukaiset toimitilat Hyvä elämänlaatu kaikille Varojen mukainen toiminta Toimenpiteet Mittarit Viheralueiden ylläpito Liikenneväylien ylläpito Yleiset alueet, torit yms. Turvattu vesihuolto Hoidetut viheralueet ha Ylläpidetyt kadut, kv-väylät km Hoidetut alueet m2 Viemärit ja vesijohdot km Käsitelty jv:n määrä m3 Yksityisteiden avustaminen Kunnallistekniikan rakentaminen ja peruskorjaus Yksityistieavustukset €/v Uudet kadut ja peruskorjatut kadut km/v Laadukas kiinteistöjen ylläpito ja kunnostus. Tavoitteena hyvä sisäilma Ylläpidettävät kiinteistöt m2 Kiinteistöjen ylläpito €/m2/kk Siivottavat kiinteistöt m2 Siivous €/m2/kk Asiakaskyselyt Laadukkaat ravitsemispalvelut Kustannustehokkaat palvelut Energiatehokkuuden toimintasuunnitelma TEKNISEN LAUTAKUNNAN TAVOITEKORTTI 2014 MITTARIT Hoidetut viheralueet ha Ylläpidetyt kadut ja kvl:n väylät km Hoidetut yleiset alueet torit yms. m2 Viemärit ja vesijohdot pituus km Käsitelty jäteveden määrä m3 (ei laskutettu) Yksityistieavustukset € Uudet kadut ja peruskorjatut kadut km/v Kiinteistöjen kunnossapitomenot € Ylläpidettävät kiinteistöt m2 - Toimitilat 82 kpl - Taloyhtiöt 53 kpl Kiinteistöjen ylläpito € / m2 / kk Siivottavat kiinteistöt m 2 Siivous € / m2 / kk Henkilöstömäärä Tuotetut ateriat kpl Aterian keskihinta € Energiankulutus MWh/€ Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma TP 2012 TP 2013 TA 2014 26 57,255 17 460 109,804 26 57,355 17 460 113 26 57,575 17 460 114 1.1 31.12.2014 26 57,575 17 460 115 531 028 455 514 511 000 420 352 167 737 138 286 124 769 124 284 0,195 1 0,25 0,22 261 767 255 000 255 000 429 753 45800 24665,5 4,85 36 000 1,94 45000 24000 4,46 35900 1,91 45337 23434 5 35900 2 45337 23434 4,18 34895 1,89 101,8 101,4 96,4 96,4 57 2.1.13. Jätelautakunta TOIMINTAKERTOMUS Hallintokunta/Vastuuryhmä Saarijärven seudun jätelautakunta Hallinto, lautakunnan kokoonpano ja kokoontumiset Saarijärven seudun jätelautakunta on Sammakkokangas Oy:n toimialueen Kannonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven kunnan ja Saarijärven kaupungin yhteinen lautakunta, jonka vastuualueeseen kuuluu kotitalouksien jätehuolto. Jätelautakunta toimii yhteisenä viranomaisena jäteasioissa.. Jokaisella jäsenkunnalla on edustaja jätelautakunnassa. Saarijärven jäsen toimii lautakunnan puheenjohtajana ja Karstulan jäsen varapuheenjohtajana. Jätelautakunnalle on nimetty esittelijä ja sihteeri. Lautakunnan esittelijänä, jätehuoltoasiamiehenä, toimi Heli Rämänen ja sihteerinä Tuula Muittari. Jätelautakunta on delegoinut esittelijälle jätelain luvun 5 ja 91 § mukaiset päätökset kiinteistöittäiseen jätehuoltoon liittymisestä sekä 122 § mukaisten tietojen antamisen viranomaisille. Esittelijä on edelleen delegoinut sihteerille oikeuden jätelain luvun 5 ja 91 § mukaisten päätösten tekemiseen. Saarijärven kaupungin johtosäännön mukaisesti kaupungin hallitus voi nimetä edustajan ilman äänivaltaa lautakunnan kokoukseen. Jätelautakunta kokoontui vuonna 2014 viisi kertaa. Vastuualueen keskeiset tehtävät Jätehuollon lakisääteiset (Jätelaki 646/2011 ja -asetus 179/2012) tehtävät voidaan jakaa valvonta-, viranomais- sekä palvelutehtäviin. Jätehuollon järjestämiseen liittyviä lakisääteisiä viranomaistehtäviä hoitaa Saarijärven seudun jätelautakunta ja palvelutehtäviä Sammakkokangas Oy. Jätelautakunta vastaa ja päättää toimialueellaan asioista, jotka jätelain § 23 mukaan on säädetty kunnan hoidettavaksi. Jätelautakunnan päätökset tehdään joko lautakunnan kokouksessa tai virkamiespäätöksinä. Jätelautakunnalle kuuluvat tehtävät käsitellään, kuten ne on määrätty jätelaissa sekä jätehuoltomääräyksissä. Kertomusvuoden tärkeimmät tapahtumat ja toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Vuoden 2014 alusta aloitettiin toteuttamaan lietehuollon sisällyttämistä jätehuoltoon. Vuoden kuluessa valmisteltiin lietehuollon asiakasrekisteriä, tiedotettiin asiakkaita tapahtuneesta muutoksesta ekirjeissä, Sammakkonews lehdessä, lähettämällä tiedote vapaa-ajankiinteistön omistajille. Myös maatalouden harjoittajia tiedotettiin erikseen ja aktiiviviljelijöille annettiin mahdollisuus käsitellä lietteensä itse luvanvaraisesti. Lietteen käsittelymaksujen laskutus aloitettiin Sammakkokangas Oy:n toteuttamana samanaikaisesti muun jätelaskutuksen yhteydessä ja lietehuollon kulujen kattamiseksi otettiin käyttöön uusi maksu, lieteperusmaksu. Kuntien kanssa tehtiin sopimukset lietteen vastaanottoon ja laskutukseen liittyen. Loppuvuodesta tehtiin vielä linjauksia koskien vapaa-ajankiinteistöjen omatoimisia tyhjennyksiä, jotka myös mahdollistettiin tietyin edellytyksin. Lietehuollon kehittäminen aiheutti odotettua enemmän työtä ja siten myös kuluja. Nämä kulut eivät kuitenkaan jätelautakunnan toteutuneissa kustannuksissa. Jätelautakunnan kustannukset koostuivat lietehuollon osalta lähinnä tehdystä työstä ja postituskuluista. Jätehuoltoasiamiehen työaikaa lisättiin vuoden 2014 alusta nimenomaan lietehuollon vuoksi. Jätehuoltoyhteistyön kehittäminen kuntien välillä on todettu tarpeelliseksi ja sen vuoksi perustettu jätehuollon neuvottelukunta kokoontui vuonna 2014 kerran Karstulassa. Jätelain 78 § mukaisesti kunnalla on oikeus kantaa järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä tehtävistä sille aiheutuvien kustannusten kattamiseksi jätemaksua. Alueen kiinteistöjen jätemaksut muodostuvat kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen osasta (astiatyhjennykset/ aluekeräyspisteen sekajäteastian käyttöoikeus) ja perusmaksusta. Perusmaksulla katetaan hyötyjätehuollon ja jäteneuvonnan lisäksi myös jätelautakunnan kustannukset. Jätelautakunta kuuluu Saarijärven kaupungin organisaatioon, minkä vuoksi lautakunnan kustannukset hoidetaan ensikädessä kaupungin kirjanpidon kautta. Saarijärven kaupunki laskuttaa lautakunnan toiminnasta koituvat kustannukset toteuman mukaan. Jätetaksa vuodelle 2015 on tarkistettu joulukuussa.2014. Suurin muutos oli tasataksaan siirtyminen eli kaikkien kuntien taksat yhtenäistettiin kuljetushintojen osalta. Käsittelymaksujen osalta tasataksa on jo ollut käytössä. Taksaan tuli myös jäteveron noususta ja kuljetusindeksin tarkastuksesta johtuvia korotuksia. Tasataksaan siirtyminen aiheutti Saarijärven kuljetushintoihin kokonaisuutena pientä nousua ja Karstulan hintoihin taas vastaavasti hieman laskua. Perusmaksuun ehdotettua korotusta ei jätelautakunta hyväksynyt, vaan se pidettiin ennallaan. Lietteiden puhdistamokohtaiset käsittelytaksoissa 58 tuli korotusta Kannonkosken ja Saarijärven taksoihin (jokainen jäsenkunta on nämä hyväksynyt). Asumisessa syntyvien lietteiden viranomaiskulujen kattamiseksi käytössä oleva lieteperusmaksua korotettiin huomattavasti, koska vuoden 2014 taso todettiin riittämättömäksi. Lieteperusmaksu laskutetaan kaikilta lietehuollon piiriin kuuluvilta kiinteistöiltä vuosittain. Jätelautakunnan laajenemiseen vaikutti vuonna 2014 jäteyhtiön osakkaaksi liittyneen Uuraisen mukaantulo. Uurainen on liittynyt jäteyhtiöön ns. täyden palvelun kuntana, ja tämän seurauksena on myös yhteiseen viranomaiseen olemassa täysjäsenyys velvoite jätelain mukaisesti. Syksyllä 2014 asiaa lähdettiin viemään uudelleen eteenpäin. Tavoitteena on saada vuoden 2015 aikana uusien jäsenkuntien osalta sopimukset valmiiksi, jotta käytännöntyö voidaan aloittaa. Viranhaltijan tekemiä jätehuoltopäätöksiä tehtiin vuonna 2014 yhteensä 1071 kpl, joista 26 oli asuntoosakeyhtiöitä koskevia ja 155 maatilojen omatoimisen lietteenkäsittelyn lupia. Jätelautakunnalle tehtiin kolme oikaisuvaatimusta jätehuoltopäätöksestä ja viisi muistutusta jätemaksusta sekä neljä muistutus jätemaksusta jossa samanaikaisesti haettiin vapautusta jätehuollosta tai muuta kohtuullistamista. Lieteperusmaksuista tuli vapaa-ajankiinteistöjen osalta suuri määrä huomautuksia, jotka käsiteltiin kaikki yhdessä. Hämeenlinnan hallinto-oikeudesta saatiin päätös vuonna 2013 tehtyyn kunnallisvalitukseen koskien asumisen lietteiden jätteenkuljetusjärjestelmää. Hallinto-oikeus kumosi jätelautakunnan päätöksen perustelemattomana ja palautti sen jätelautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Asia käsiteltiin samalla aineistolla uudelleen 17.12.2014 ja jätelautakunta päätyi edelleen säilyttämään kiinteistön haltijan järjestämän jätteen-kuljetusjärjestelmän. Erona aikaisempaan päätökseen oli kuitenkin se, että päätös oli perusteltu. Jätelautakunnan toimintamenot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna noin 11 000 €. Tämä johtui osittain jätehuoltoasiamiehen työajanlisäyksestä 100 % edellisen vuoden 80 % työajasta. Osa kustannusten noususta selittyy lietehuollon kehittämisellä. Lietehuollon kokonaiskehitykseen oli varattu kulunutta enemmän, mutta käytännön toteuttamisen vuoksi nämä kulut eivät ole jätelautakunnan kustannuksissa vaan näkyvät Sammakkokankaan kuluissa. Kaiken kaikkiaan lietehuollon kulut olivat noin kaksinkertaiset alkuperäiseen arvioon verrattuna, lähinnä huomattavan suuren työmäärän vuoksi, joten paineet lieteperusmaksun korotukseen vuodelle 2015 olivat suuret. Asetetuista tavoitteista jätehuoltoyhteistyön alueellinen kehittäminen kaikkien osakaskuntien yhteisen lautakunnan saavuttamiseksi tulee jatkumaan vuonna 2015. Lietehuollon kehittäminen on järjestelmästä riippumatta edennyt aikataulussa. Lietejärjestelmän kehittäminen vaatii kehitystä ja asiakasrekisterien täydentämistä jatketaan vuonna 2015. Myös tehtävien jakamista tulee kehittää ja kuntalaisia tiedottaa muutoksesta edelleen. Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestäminen ja niiden perusteella tehdyt johtopäätökset Jätelautakunta noudattaa isäntäkunnan hallintosääntöä ja isäntäkunnan hallituksen jäsen tarkkailee lautakunnan toimintaa ja kertoo havainnoistaan hallitukselle. Jätelautakunta on ylikunnallinen yhteislautakunta ja sillä on oma johtosääntönsä, mitä noudatetaan. Nykyisessä sopimuksessa ei ole määritelty otto-oikeutta, jolloin otto-oikeuden olemassaolo jää tulkittavaksi kuntalain 51 §:n nojalla. Jätehuoltoa valvoo kunkin kunnan ympäristöviranomainen ja kokonaisuu-dessaan sekä jätehuollon viranomaispuolta että jäteyhtiötä Keski-Suomen Ely-keskus. Jätehuollon tehtävät ovat vahvasti lakisääteisiä, jolloin se itsessään määrittää toiminnan rajat. Palvelutehtävien osalta valvonta kohdistuu Sammakkokangas Oy:n toimintaan. Jätehuollon viranomaistoimintaan kohdistuvat riskit tulevat mahdollisista virheellisistä päätöksistä, joista voi aiheutua taloudellista vahinkoa oikeidenkäyntikulujen muodossa. Jäteviranomaisen toi-minta poikkeaa ylikunnallisuutensa vuoksi useista muista kaupungin organisaatioista. Jätelauta-kunta on tehnyt suunnitelman sisäisen valvonnasta ja riskien hallinnasta vuodelle 2014. Jätelau-takunnan toteutuneet kustannukset olivat talousarviota alhaisemmat, mutta vuoden 2014 kate jäi silti negatiisiseksi( 998 €), koska Sammakkokankaalle laskutettava vuoden kokonaiskustannus tuli saada laskutetuksi tiettyyn päivään mennessä. Nämä kustannukset siirtyvät tämän vuoden ensim-mäisen neljänneksen kuluihin. Sisäisiksi tarkastajiksi jätelautakunta valitsi Erja Moision (Kivijärvi) ja Hans Gummeruksen (Kannonkoski). 59 JÄTELAUTAKUNTA TAVOITEKORTTI TAVOITE TOIMENPITEET MITTARIT Hyvä ja viihtyisä ympäristön laatu Jätehuoltomääräysten päivittäminen Jätepoliittisen ohjelman laadinta Toimivan jätehuollon takaaminen Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Toimivan jätehuollon takaaminen Palvelurakenteen monipuolistaminen Taksat Kustannustehokas jätehuolto Jätemäärät jätejakeittain/tn Hyvä elämän laatu kaikille Varojen mukainen toiminta MITTARIT Keräyspisteet ympärivuotiset/kpl Keräyspisteet vain kesäaikana/kpl Jätejakeet/kpl tyhjennysväli/vko Jätevero €/tn Kuljetusindeksi % Kuluttajahintaindeksi % Henkilöstömäärä TP 2012 TP 2013 Jätejakeet/kpl Tyhjennysvälit/keskimäärin vko Keräyspisteet/kpl Keräyspisteet/kpl Jätejakeet/kpl Jätevero €/tn Kuljetusindeksi % Kuluttajahintaindeksi % TAVOITE 2014 TOTEUMA 2014 87 86 87 97 11 12 10 2-8 40 <2 2,7 0,6 10 2-8 50 <2 1,6 0,8 12 10 2-8 50 <2 0,8 1 10 10 2-8 50 <2 0,8 1+0,1=1,1 60 2.2. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen 2.2.1. Käyttötalouden toteutuminen Toimintakatteen muodostuminen vastuuryhmittäin ja hallintokunnittain VASTUURYHMÄT / HALLINTOKUNNAT 1000 euroa Kaupunginhallitus KEHITTÄMINEN JA HALLINTO Työllisyys Kehittäminen Keskushallinto + omistajaohjaus Keskusvaalilautakunta Vaalit Tarkastus Yhteensä KIINTEISTÖT JA MAANKÄYTTÖ Metsät Muut kiinteistöt Tontti- ja karttapalvelut Kaavoitus Asunnot Yhteensä OMARAHOITUSOSUUDET SOTE- palvelut Palo- ja pelastuspalvelut Yhteensä TUKIPALVELUT Hallinnon tukipalvelut, netto Tekniset tukipalvelut, tilaaja Yhteensä Sivistyslautakunta Hallinto Varhaiskasvatus Kansalaisopisto Perusopetus ja lukio Yhteensä Musiikkiopiston johtokunta Yhteensä Kulttuuri-ja Vapaa-aikalautakunta Kulttuuritoimi Kirjasto Museo Vapaa-aika Yhteensä Ympäristölautakunta Hallinto ja viranomaispalvelut Maaseutupalvelut Suunnittelu ja kehittäminen Yhteensä Tekninen lautakunta Kunnallistekniset palvelut Vesi- ja viemärilaitos Tekninen tukipalveluyksikkö, tuottaja Yhteensä TATP 2013 TA 2014 muutos TA 2014 yht. TP 2014 vertailu budjetin toteutuma TP 2013 % ero € -316 -419 -1 367 -396 -504 -1 590 0 0 83 -396 -504 -1 507 -308 -398 -1 376 77,8 78,9 91,3 88 107 130 8 21 -9 0 -20 -2 122 -24 -2 514 0 83 -24 -2 431 7 -25 -2 101 106,0 86,4 7 -1 330 7 -5 21 153 243 -169 -185 1 350 1 392 334 350 -165 -172 1 451 1 799 0 -1 -1 0 -1 -2 334 349 -165 -172 1 449 1 796 372 167 -152 -156 1 640 1 871 111,4 47,8 92,0 90,7 113,1 104,2 38 -182 13 16 190 75 219 -76 17 29 290 479 -37 703 -831 -38 534 -38 401 -848 -39 249 0 0 0 -38 401 -848 -39 249 -38 377 -848 -39 225 99,9 99,9 99,9 23 0 24 -674 -17 -691 -695 6 567 5 872 -785 6 531 5 746 -5 -121 -126 -790 6 410 5 620 -691 6 385 5 695 87,5 99,6 101,3 99 -25 74 4 -182 -177 -199 -4 647 -600 -8 542 -13 988 -299 -230 -4 760 -565 -8 782 -14 336 -294 0 -250 -2 -27 -279 -2 -230 -5 010 -567 -8 809 -14 615 -296 -212 -4 958 -564 -8 565 -14 299 -314 92,4 99,0 99,5 97,2 97,8 106,2 17 52 3 244 316 -18 -13 -311 36 -23 -311 -15 -82 -477 -292 -678 -1 529 -89 -471 -310 -759 -1 628 0 -2 -21 -2 -25 -89 -473 -331 -761 -1 654 -83 -447 -301 -706 -1 536 93,2 94,5 90,9 92,7 92,9 6 26 30 55 117 -1 30 -9 -28 -7 -262 -112 -34 -408 -7 -693 370 -5 414 -5 744 -322 -122 -25 -469 -22 -576 488 -5 373 -5 483 -1 -1 0 -2 0 -90 -1 -43 -135 -323 -123 -25 -471 -22 -666 487 -5 416 -5 617 -249 -83 -13 -344 -18 -653 509 -5 339 -5 502 77,0 67,5 51,6 73,2 85,7 98,1 104,4 98,6 98,0 74 40 12 126 3 13 21 77 115 13 29 21 64 -11 40 139 75 242 61 Jätelautakunta Tulot Menot Yhteensä TOIMINTAKATE 50 -50 0 -55 360 73 -73 0 -56 428 0 0 0 -488 73 -73 0 -56 916 59 -60 -1 -55 758 81,6 82,8 557,7 98,0 -13 13 -1 1 158 9 -10 -1 -398 2.2.2. Poikkeamat vuoden 2014 talousarvioon Vuoden 2014 talousarviossa käyttötalouden määrärahat myönnettiin nettomääräisinä vastuuryhmittäin ja hallintokunnittain. Sitovuustasolla ainoa määrärahaylitys syntyi Viitasalo-opiston johtokunnan nettomenoissa, 18 t€ (6,2 %). Ylityksen perusteina olivat johtokunnan käsittelyn mukaan 1) oppilasmaksutuottojen alittuminen arvioidusta oppilasmäärän alenemisen seurauksena, 2) musiikkiopiston tilaratkaisun viivästyminen sopivien tilojen puuttumisen takia, jolloin vuokrakulusta odotettu säästö toteutunut ja 3) työnantajan sivukulujen ylittyminen ennakoidusta. 2.2.3. Tuloslaskelmaosan toteutuminen TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA Toteutumisvertailu TP 2013 TULOSLASKELMA Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintamenot TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Verorahoitus yht. Rahoitustuotot ja -kulut Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk. poistot Kertaluonteiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tulot Satunnaiset menot TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lis. (-) tai väh. (+) Varausten lis.(-) tai väh.(+) Rahastojen lis.(-) tai väh.(+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kumulativinen taseen yli-/alijäämä TA 2014 15 708 6 001 741 1 009 7 957 -71 068 -19 102 -44 701 -3 497 -860 -2 908 -55 360 29 133 30 069 59 202 -569 39 219 -624 -203 3 273 15 920 6 082 856 733 8 249 -72 348 -18 850 -46 060 -3 569 -873 -2 995 -56 428 29 462 30 324 59 786 -570 27 217 -600 -213 2 788 -4 860 -4 300 -1 586 -1 512 3 -1 583 6 461 -1 512 4 949 TAMUUTOS -80 TA 2014 YHT. Budjetin toteutuma TP 2014 % poikkeama € Ero TP 2013 € 15 840 6 082 856 774 8 128 -72 756 -18 910 -46 409 -3 569 -873 -2 995 -56 916 29 462 30 324 59 786 -570 27 217 -600 -213 2 300 16 014 6 308 794 971 7 940 -71 771 -18 675 -45 726 -3 425 -868 -3 078 -55 758 29 520 30 495 60 016 -501 31 218 -540 -211 3 757 101,1 103,7 92,9 125,5 97,7 98,6 98,8 98,5 96,0 99,3 102,7 98,0 100,2 100,6 100,4 88,0 115,4 100,9 90,0 99,1 163,3 174 226 -61 197 -188 985 235 683 144 6 -82 1 159 58 171 230 68 4 2 60 2 1 457 306 307 53 -38 -17 -703 427 -1 025 72 -8 -170 -398 387 426 814 68 -8 -1 84 -8 484 -4 300 -4 331 100,7 -31 529 -488 -2 000 -574 28,7 1 426 1 012 -488 -2 000 4 461 -574 5 887 28,7 1 426 1 426 -3 1 009 -574 41 -121 -408 -60 -349 -488 0 -488 62 VEROTULOJEN ERITTELY 1000 € 31.12.2014 Alkuperäinen talousarvio VEROTULOT 1000 € Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Muut verotulot Yhteensä Talousar- Talousarviomuutok- vio muuset tosten jälkeen 25 588 1 788 2 086 0 29 462 0 0 0 0 0 Toteutuma 25 588 1 788 2 086 0 29 462 25 632 1 806 2 082 0 29 520 Tulovero % Verovuosi 2000-2005 Verovuosi 2006-2007 Verovuosi 2008-2010 Verovuosi 2011-2012 Verovuosi 2013-2014 Poikkeama 44 18 -4 0 58 2014 18,5 19,0 19,75 20,0 21,0 Yleinen kiinteistövero Vakituinen asuminen Muu kuin vak.asuminen Voimalaitokset Rakentamaton rak.paikka 1,00 % 0,45 % 1,05 % 2,85 % 2,40 % VALTIONOSUUKSIEN ERITTELY 1000 € 31.12.2014 Alkuperäi- TalousarTalousarnen talo- viomuutok- vio muutosusarvio set ten jälkeen VALTIONOSUUDET Kunnan peruspalvelujen (ns. yhden putken valtionosuus, ml.tasaukset) Opetus- ja kulttuuritoimen muut vo Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Yhteensä Toteutuma 30 324 0 30 324 30 495 0 0 0 0 0 0 31 679 -1 184 0 30 324 0 0 0 30 324 0 30 495 Poikkeama +171 0 +171 63 2.2.4. Investointien toteutuminen (1000 euroa) VASTUURYHMÄ/ INVESTOINTIKOHDE TOIMENPIDE/SELOSTUS TAMUUTOS TA 2014 TA 2014 YHT. Toteuma 1-12/2014 Tot % KEHITTÄMINEN JA HALLINTO Omistajanohajuksen jaoston investointihankevaraukset Kivikauden kylä -20.000 Ahvenlammin leirintäalueen sauna -50.000 -70 000 70 000 0 0 0,0 MENOT TULOT -70 000 0 70 000 0 0 0 0 0 0,0 0,0 NETTO -70 000 70 000 0 0 0,0 TUKIPALVELUT TIETOHALLINTOPALVELUT ATK-laitteet pieniä atk-laitteita, työasemia, datatykkejä yms -15 000 -15 000 -12 982 86,5 ATK-ohjelmistot ja -lisenssit Uusi verkostosivu ja Intranet Windows XP –päivityksiä yms. (Microsoftin tuki XP:lle loppuu huhtikuun lopussa) hankkeen lopputoteutus -15 000 -25 000 -15 000 -25 000 -10 072 -10 293 67,1 41,2 MENOT -55 000 0 -55 000 -33 347 60,6 TULOT 0 0 0 0 0,0 NETTO -55 000 0 -55 000 -33 347 60,6 317 000 56 000 317 000 56 000 332 950 61 000 105,0 108,9 -4 264 0,0 KIINTEISTÖT JA MAANKÄYTTÖ Maakaupat ASUNNOT vt Korpimustikka maalämpöjärjestelmän rakentaminen -72 500 63 500 -9 000 -5 597 62,2 vt Kivikkotie maalämpöjärjestelmän rakentaminen -86 500 -26 500 -113 000 -111 059 98,3 vt Hauveli vt Pyyhkälänhaka maalämpöjärjestelmän rakentaminen kaukolämpöliittymä -32 000 -32 000 -31 988 100,0 vt Konttila peruskorjaus suunnittelu ja peruskorjaus vt Eteläpellontie peruskorjauksen suunnittelu MENOT TULOT -191 000 37 000 0 373 000 -154 000 373 000 -152 908 393 950 99,3 105,6 NETTO -191 000 410 000 219 000 241 042 110,1 64 SIVISTYSLAUTAKUNTA VARHAISKASVATUS mobiilikirjausjärjestelmän hankinta varhaiskasvatuspalveluihin; palvelu, koulutus ja laitteet (arvio) hoitoaika-perustaiseen päivähoitomaksuun siirtyminen 2015, henkilöstön työajan toteumien seuranta -30 000 30 000 0 0 0,0 -20 000 -20 000 0 0,0 -20 000 -20 000 -11 911 59,6 KOULUT JA HALLINTO tietotekniikka Mikrofonien uusinta radiotaajuukmuu irtain kalusto sien muutosten takia. MENOT -70 000 30 000 -40 000 -11 911 29,8 TULOT 0 0 0 0 0,0 NETTO -70 000 30 000 -40 000 -11 911 29,8 -22 000 -17 730 80,6 VAPAA-AIKATOIMI Kusiaismäen kehittäminen Lumitykin uusinta -22 000 Kelkan vaihto Rinnekoneen vaihto latujen ja rinteen kunnostus MENOT -22 000 0 -22 000 -17 730 80,6 TULOT 0 0 0 0 0,0 NETTO -22 000 0 -22 000 -17 730 80,6 TEKNINEN LAUTAKUNTA TUOTTAJAPALVELUT Herajärven koulu Kansakoulu rakenteiden uusinta Ulko-ovien uusinta -20 000 -20 000 -15 907 79,5 Keskuskoulu Pääsisäänkäynnin ovien uusinta -10 000 -10 000 0 0,0 Keskuskoulun keittiön laajennus laajennuksen loppuun saattaminen -10 000 -10 000 -6 843 68,4 Lanneveden koulu ulkorakenteiden uusinta -35 000 -35 000 -37 745 107,8 Lukio rakenteiden uusinta -24 000 -54 000 -57 360 106,2 Myllytien leikkipuisto seinän ja lattiarajan tiivistäminen pihaleikkivälineiden uusintaa -10 000 -10 000 -10 000 -10 000 -16 809 -10 112 168,1 101,1 Saarijärven paloasema Vesikattohuovan uusiminen -50 000 -50 000 -53 877 107,8 Peltoahon palvelukoti rakenteiden uusinta -12 000 -12 000 0 0,0 Terveyskeskus rakenteiden iv-muutokset -67 000 0 0 0,0 jätekatoksen rakentaminen -30 000 67 000 Poliklinikan 10 huoneen lattiamattojen uusiminen Uimahalli varaus 2-v-takuuremontin muutoksiin rakenteiden uusinta -10 000 -36 000 -10 000 -36 000 0 -36 508 0,0 101,4 Pylkönmäen Yrittävän lämpölaitos laitoksen uusinta, suunnittelu -20 000 -20 000 0 0,0 rakentaminen 65 Uusi Päiväkoti suunnittelu ja rakentaminen -2 000 000 -2 000 000 -2 187 263 109,4 Ennalta arvaamattomat remontit Terveyskeskuksen 2-vaiheen remontti ja ASPA-hanke, suunnitteluraha MENOT -40 000 -40 000 0 0,0 -100 000 -2 454 000 37 000 -100 000 -2 417 000 -44 531 -2 466 953 44,5 102,1 TULOT 0 0 0 0 0,0 NETTO -2 454 000 37 000 -2 417 000 -2 466 953 102,1 -50 000 -20 000 0 -50 000 -20 000 -62 508 0 125,0 0,0 0 -50 000 -50 000 -48 495 97,0 -50 000 -60 679 888 121,4 TEKNISEN JA YMPÄRISTÖTOIMEN KOHTEET KUNNALLISTEKNIIKKAPALVELUT LIIKENNE- JA PUISTOALUEET: Pääll. Rakennetut kaavatiet, uudelleen pääll. ;Valaistuksen rakentaminen Kaavateiden asfaltointi Kotiniemen uusi asuntoalue Rajalantien liittymän korjaus Sivulanpelto; toteutus Sivulankuja, Sivulanpolku toteutus Sivulankuja, Sivulanpolku tulot -50 000 Sara-ahon teoll. alue (Portinmännikkö) kaavatien muutos Kevytväylä Veikontie siirto v. 2013 Kevyenliikenteenv. VeikontieSivulankuja -40 000 -40 000 -3 200 8,0 Värjärintie-Pajamäen as.alue Rakentamattomien katujen peruskorjaus -100 000 -100 000 -90 716 90,7 Koiralampi asuntoalue siirto v. 2013 ;Rakentamattomien katujen peruskorjaus -140 000 -140 000 0 0,0 Pienet hankkeet; (mm teoll. alueiden tiet) 0 - Puistojen peruskorjaus - Kaavateiden valaistus -90 000 -90 000 -81 057 90,1 - Ennalta arvaamattomat tiet/kadut -20 000 -20 000 0 0,0 - Luovutt. teiden kunnossapito -25 000 -25 000 0 0,0 - Luovutuskunnostukset IRTAIN OMAISUUS -5 000 -10 000 -5 000 -10 000 0 0 0,0 0,0 75,4 MENOT -410 000 -50 000 -460 000 -346 654 TULOT 0 0 0 888 NETTO -410 000 -50 000 -460 000 -345 766 75,2 VESI- JA VIEMÄRILAITOS Viemärien saneeraus bet. Linjojen san., linjakaivojen uusiminen -70 000 -70 000 -17 160 24,5 Vastuualueen pienet hankkeet; mm. vanh.pumppaamoiden san. -50 000 -50 000 -69 636 139,3 -100 000 -100 000 -122 915 122,9 -130 000 -130 000 -136 204 104,8 Saarilammen puhdistamon saneeraus Kolkanlahden pumppaamon painev. Uusiminen putkidimension muutos toim.alueen laajentuessa 66 Kehittämissuunnitelman mukaiset hankkeet: Majalahden alue viemäröinti Kolkanlahti 2-vaiheen viemäröinti viimeistelytyöt Tulot -25 000 -25 000 -40 641 9 187 162,6 -15 000 -15 000 -8 819 58,8 Ranta-Hännilän viemäröinti viemäreiden rakentaminen Pylkönmäen vesi- ja viemärinverkoston saneeraus Suunnittelu ja toteutus vaihe 1 ((Mikäli puukerrostalon toteututus alkaa) Sivulanpelto; MENOT TULOT -390 000 0 0 0 -390 000 0 -395 375 9 187 101,4 NETTO -390 000 0 -390 000 -386 188 99,0 INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ MENOT -3 662 000 124 000 -3 538 000 -3 424 879 96,8 TULOT 0 373 000 373 000 404 025 108,3 NETTO -3 662 000 497 000 -3 165 000 -3 020 854 95,4 67 2.2.5. Rahoitusosan toteutuminen TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA Toteutumisvertailu Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet inv.kuluihin Pys.vastaavien hyöd. luovutustulo Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminta ja investoinnit netto Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainojen vähennys Antolainojen lisäys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaik. lainojen vähennys Lyhytaik. lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalm. muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat lyhytaikaiset lainat asuntolainat muut lainat LAINAKANTA asukasluku toimintakate euroa / asukas toimintatuotot / toimintakulut % vuosikate euroa / asukas vuosikate poistoista, % vuosikate investoinneista, % lainat euroa / asukas investoinnit poistoista % TP 2013 3 116 3 273 0 -157 -2 345 -2 750 110 294 TATA 2014 MUUTOS 2 788 -488 2 788 -488 -3 662 -3 662 Budjetin toteutuma TA 2014 poikkeama Vertailu YHT. TP 2014 % € TP 2013 € 2 300 3 352 146 1 051 236 2 300 3 757 163 1457 484 497 124 -3 165 -3 538 -405 -3 021 -3 425 -405 144 113 -248 -676 -675 373 373 404 31 110 1 196 -440 1 196 -440 95 97 771 -874 9 -865 331 771 -874 9 -865 331 -96 23 -120 -930 3 000 -3 530 -400 9 9 9 9 21 21 12 12 117 -3 -1 4 000 -4 001 0 -1 219 -1 000 -219 0 930 1 000 -470 400 -1 038 -1 018 -688 1 188 2 500 6 743 18 706 27 949 10 091 -5 525 22 372 87 124 2 770 69,8 -1 038 -2 245 -1 051 1 188 2 500 6 743 18 706 -3 656 -1 869 -822 -1 262 -638 0 -613 613 -1 -74 -79 0 50 19 -15 20 22 831 -196 574 1 826 2 500 7 357 18 093 27 950 10 165 -5 446 22 322 67 140 2 750 48,3 1 218 5 000 -3 782 0 1 218 5 000 -3 782 1 227 353 0 9 1 227 362 31 605 10 200 -5 532 22 273 65 76 3 099 85,2 31 605 10 200 -5 580 22 226 53 73 3 099 73,6 -38 -190 88 68 3. Tilinpäätöslaskelmat 3.1. Tuloslaskelma Saarijärven kaupunki Tuloslaskelma ILMAN SISÄISIÄ ERIÄ Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Kertaluonteiset poistot Tilikauden tulos Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1.1.-31.12.2014 4 366 396,76 792 052,66 970 563,20 6 016 482,05 1.1.-31.12.2013 12 145 494,67 4 369 051,31 739 410,84 1 010 153,17 5 985 098,60 -13 999 040,00 -14 216 900,10 -4 054 767,88 -697 628,68 -43 838 498,71 -4 069 233,02 -818 313,42 -43 182 043,30 -3 322 235,99 -866 670,89 -1 124 835,46 -3 423 381,14 -858 550,54 -894 964,08 31 148,51 10 653,46 -539 844,68 -3 156,62 -4 330 596,02 0,00 -67 903 677,61 -55 758 182,94 29 520 308,66 30 495 457,00 -501 199,33 3 756 383,39 -4 330 596,02 -574 212,63 39 102,69 19 290,34 -624 524,30 -3 453,96 -4 859 789,49 0,00 12 103 713,92 -67 463 385,60 -55 359 671,68 29 133 214,73 30 069 481,00 -569 585,23 3 273 438,82 -4 859 789,49 -1 586 350,67 0,00 3 412,50 -574 212,63 -1 582 938,17 69 3.2. Rahoituslaskelma Saarijärven kaupunki Rahoituslaskelma 1 000 € 1.1.-31.12.2014 Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta 3 756 -405 -3 425 0 404 0 21 5 776 -1 820 3 273 -157 -3 021 330 294 -2 345 771 21 -120 23 -96 -1 3 000 -3 530 -400 -930 -1 038 -1 018 113 450 268 -688 1 188 1 876 3 116 -2 750 110 4 000 -4 001 Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. 3 351 1.1.-31.12.2013 -688 831 -196 574 1 876 1 301 574 70 3.3. Tase SAARIJÄRVEN KAUPUNKI TASE VASTAAVAA 31.12.2014 31.12.2013 57 728,02 57 728,02 38 779,58 38 779,58 8 424 721,14 36 322 104,13 6 877 129,51 366 641,40 8 166 532,14 38 742 965,93 7 358 554,33 515 953,45 3 095 282,05 55 085 878,23 1 306 746,86 56 090 752,71 7 663 238,63 3 366 197,61 11 029 436,24 7 669 775,98 3 386 872,83 11 056 648,81 7 060,79 17 786,63 24 847,42 3 861,59 61 155,34 65 016,93 0,00 0,00 860 000,00 860 000,00 655 893,79 610 000,00 234 229,11 40 802,11 1 540 095,01 784 933,22 0,00 586 972,97 85 433,28 1 457 339,47 50 218,32 50 218,32 50 218,32 50 218,32 IV Rahat ja pankkisaamiset 1 137 823,73 1 825 719,48 VASTAAVAA YHTEENSÄ 68 926 856,97 71 444 475,30 A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankkeet III Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset III Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 71 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI TASE VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma II Arvonkorotusrahasto III Muut omat rahastot IV Edellisten tilikausien ylijäämä(alijäämä) V Tilikauden ylijäämä(alijäämä) C PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä II Lyhytaikainen JVK-lainat euromääräiset Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ 31.12.2014 31.12.2013 29 481 273,56 29 481 273,56 747 291,30 747 291,30 6 461 045,00 -574 212,63 36 115 397,23 8 043 983,17 -1 582 938,17 36 689 609,86 0,00 0,00 87 952,00 87 952,00 1 930,79 54 308,03 89 092,37 145 331,19 3 861,59 56 462,48 119 866,70 180 190,77 15 172 697,00 6 147 013,05 21 319 710,05 14 674 304,00 6 980 795,15 21 655 099,15 2 500 000,00 3 295 836,00 840 819,38 359 354,92 1 167 645,12 2 500 000,00 2 971 797,46 830 122,35 316 338,37 3 191 562,53 356 505,61 2 826 257,47 11 346 418,50 327 600,66 2 694 202,15 12 831 623,52 68 926 856,97 71 444 475,30 72 3.4. Konsernilaskelmat KONSERNITULOSLASKELMA 1000 euro Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta(tappiosta) Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilipäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2014 52 534 -107 918 110 -55 274 29 354 33 148 2013 52 472 -106 988 117 -54 398 28 975 32 824 64 56 -968 -16 6 364 108 51 -1 133 -10 6 417 -6 510 -7 197 0 0 82 -64 -292 -4 -361 0 -561 0 -1 342 -341 0 -1 683 73 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA 1000 euro Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutokset Korottomien velkojen muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. 2014 2013 6 364 82 -284 6 417 0 -64 -4 887 19 -5 133 112 764 2 059 389 1 721 0 25 -120 23 5 129 -6 699 162 111 4 086 -6 348 -222 -36 32 70 1 576 -1 902 -1 496 135 -9 676 597 -1 217 563 503 8 862 8 299 8 302 7 800 74 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI KONSERNITASE 31.12.2014 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Konserniliikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakennukset ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankkeet Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut valtion toimeksiannot VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet/tavarat ennakkom. Ennakkomaksut Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ 2014 2013 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä(alijäämä) Tilikauden ylijäämä(alijäämä) 842 0 120 962 845 0 190 1 035 10 159 64 641 6 932 3 338 9 542 68 076 7 421 3 780 1 860 1 929 3 744 90 674 1 994 92 742 Poistoero Vapaaehtoiset varaukset 1 773 1 003 1 932 4 708 1 683 968 1 958 4 609 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 168 18 5 191 430 62 5 497 375 2 0 0 377 394 28 24 1 447 3 192 4 3 297 4 4 520 105 655 281 5 760 5 114 105 1 039 444 7 006 55 55 1 635 630 0 2 320 1 639 587 0 2 281 6 542 6 021 111 534 114 637 VÄHEMMISTÖOSUUDET KONSERNIRESERVI 2014 2013 29 481 1 152 4 911 11 883 -361 47 067 29 481 1 152 5 225 13 426 -1 683 47 602 1 483 1 019 0 0 1 814 112 1 925 1 527 112 1 640 596 596 508 508 192 97 92 381 435 97 123 655 30 496 6 147 70 36 713 29 852 7 841 70 37 763 2 500 6 026 837 392 6 735 962 5 917 23 369 2 500 6 194 827 362 8 946 829 5 794 25 451 111 534 114 637 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Muut velat Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ 75 4. Tilinpäätöksen liitetiedot 4.1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 31.12.2014 1. ARVOSTUSPERIAATTEET JA -MENETELMÄT SEKÄ JAKSOTUSPERIAATTEET JA –MENETELMÄT Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt tarkistetun suunnitelman mukaisten poistosuunnitelma alkavaksi 1.1.2013 alkaen. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmanpoistojen laskentaperusteet on esitetty alla kohdassa suunnitelman mukaisen poistojen perusteet. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Arvostuksen perusteena on ollut hyödykkeen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo tai sen arvo palvelutuotannossa. Pysyvien vastaavien sijoitusluonteiset erät on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusomaisuuspaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Vesi- ja viemärilaitos on eriytetty kirjanpidollisesti ja toimintamalli on muu taseyksikkö. Vesi- ja viemärilaitoksen talousarvion toteutumisvertailu, toimintakertomusta koskevat tiedot ja liitetiedot sisältyvät kunnan tilinpäätöstietoihin ao. kohtiin. 2. TILINPÄÄTÖKSEN ESITTÄMISTAVAN MUUTOKSET, ei ole 3. OIKAISUT EDELLISEN TILIKAUDEN TIETOIHIN, ei ole 4. EDELLISEN TILIKAUDEN TIETOJEN VERTAILUKELPOISUUS, ei ilmoitettavaa 5. AIKAISEMPIIN TILIKAUSIIN KOHDISTUVAT TUOTOT JA KULUT SEKÄ VIRHEIDEN KORJAUKSET, ei olennaisia tapahtumia 6. YKSITTÄISEEN TASE-ERÄÄN SISÄLTYVÄT OSAT, JOTKA KOSKEVAT USEAA TASE-ERÄÄ, ei ole 7. VALUUTTAMÄÄRÄISET ERÄT, ei ole 76 4.2. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki tytäryhteisöt. SSYP Kiinteistöt Oy:n tytäryhtiö Kiinteistö Oy Saarijärven Liikennekeskus on yhdistetty konsernitilinpäätökseen vaikka SSYP Kiinteistöt Oy ei ole tarvinnut laatia konsernitilinpäätöstä kirjanpitolain 6 luvun mukaan. Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki kuntayhtymät joissa kunta on jäsenenä. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Seinäjoen koulutuskuntayhtymä muodostavat omat ala-konsernit ja ne ovat yhdistelty Saarijärvi-konserniin lyhennetyn konsernitaseen mukaisesti. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty sekä konserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät erät on vähennetty. Konserniyhteisöjen maksamat kiinteistöverot ovat eliminoitu. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kunnan ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvo-menetelmällä. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Suunnitelmapoistojen oikaisu Asunto- ja kiinteistöosakeyhteisöjen rakennusten poistot eivät ole oikaistu suunnitelman mukaisiksi. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöt on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen. Vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoisia varauksia ei ole jaettu vapaaseen pääomaan ja laskennallisen verovelkaan. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Saarijärven kaupungin omistus Asunto Oy Saarijärven Mäntyrantaan on pienentynyt 2,4 % ja Saarijärven kaupungin omistus Kiinteistö Oy Pylkönmäen Säästötoriin on pienentynyt 17,23 %. Sammakkokangas Oy:n omistus on uusmerkinnän takia muuttunut 32,86 %:sta 29,83 %:iin. Keski-Suomen liiton omistusosuus on pienentynyt 3,4 %:sta 3,2 %:iin. Saarijärven Vesihuolto Oy:n tilinpäätös ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin konsernitilinpäätös olivat muuttuneet vuoden 2013 konsernitilinpäätöksen laatimisen jälkeen. Näistä syistä konsernitaseen jatkuvuutta edellisen tilikauden saldoihin ei ole. Konsernin luvut on liitetiedoissa esitetty ilman senttejä. 77 4.3. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 8) Toimintatuotot tehtäväalueittain (ulkoiset) Konserni 2014 2013 Kehittäminen ja hallinto 663 721 € 730 074 € Kiinteistöt ja maankäyttö 4 062 614 € 3 960 394 € Omarahoitusosuudet 36 871 800 € 36 900 756 € Tukipalvelut 3 984 686 € 4 113 097 € Sivistyspalvelut/KUVA 2 243 203 € 2 359 601 € Ympäristöpalvelut 468 987 € 431 257 € Tekniset palvelut 3 434 201 € 3 254 659 € Vesi- ja viemärilaitos 804 959 € 722 530 € Yhteensä 52 534 170 € Kunta 2014 2013 282 433,65 € 263 721,12 € 4 062 754,23 € 3 966 712,16 € 319 464,62 € 329 424,35 € 3 984 685,52 € 4 113 097,19 € 1 823 465,96 € 1 942 629,04 € 468 986,57 € 431 257,14 € 398 744,71 € 334 342,46 € 804 959,41 € 722 530,46 € 52 472 368 € 12 145 494,67€ 12 103 713,92€ 9) Verotulojen erittely 2014 25 632 420,34 € 1 805 935,62 € 2 081 952,70 € 29 520 308,66 € Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Verotulot yhteensä 2013 25 713 696,25 € 1 704 818,52 € 1 714 699,96 € 29 133 214,73 € 10) Valtionosuuksien erittely Peruspalvelujen valtionosuus siitä: Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus(+/-) Järjestelmänmuutoksen tasaus Opetus- ja kultt muut valtionosuudet Harkinnanvar. valtionos. korotus Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen yksikköhinta konsernin valtionosuuksissa Valtionosuudet yhteensä Konserni Kunta 2014 2013 2014 2013 31 724 615 € 31 388 995 € 31 724 615 € 31 388 995 € 7 744 565 € 7 589 291 € 7 744 565 € 7 589 291 € -1 229 158 € -1 319 514 € -1 229 158 € -1 319 514 € 2 652 699 € 2 754 158 € 33 148 156 € 32 823 639 € 30 495 457 € 30 069 481 € 11) Satunnaisiin tuottoihin ja kuluihin sisältyvät erät Konserni 2014 2013 Satunnaiset tuotot K-S Sairaanhoitopiirin myyntivoi 82 221 € tot liikelaitos Pesula ja Keslabin myynneistä Satunnaiset erät yhteensä 82 221 € Kunta 2014 0€ 2013 0,00 € 0,00 € 78 12) SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN PERUSTEISTA KUNNAN TILINPÄÄTÖKSESSÄ Poistoalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa (KV 5.11.2012 § 51). Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Muut pitkävaikutteiset menot Atk-ohjelmistot Rakennukset Kadut, tiet, torit ja puistot Muut kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto 2 - 5 vuotta 2 - 5 vuotta 20-45 vuotta tasapoisto 30-50 % tasapoisto 30-50 % tasapoisto 2,2 % - 5% menojäännöspoisto 15%- 20% menojäännöspoisto 7%-25% menojäännöspoisto 15%-40% Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle 10.000 €, on kirjattu vuosikuluksi. 13) SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN JA POISTONALAISET INVESTOINTIEN VASTAAVUUDESTA Vuosina 2013-2017 Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot 4 500 077 € Keskimääräinen poistonalaisten investointien hankintameno 2 825 777 € Ero (€) 1 674 300 € Ero % 59 % Poistosuunnitelma on muutettu 1.1.2013 ja poistoajat lyheni sekä vanhoille (2012 ja aiemmin hankituille) että uusille hyödykkeille. 14) Pakollisten varausten muutokset Konserni 2014 Pakolliset varaukset 1.1. 87 952 € Lisäykset tilikaudelta Vähennykset tilikaudelta -87 952 € Pakolliset varaukset 31.12. 0€ Potilasvahinkovakuutusmaksu 1.1. Muutokset tilikaudelta Potilasvahinkovakuutusmaksu31.12. Pakolliset varaukset yhteensä 420 259 € 175 458 € 595 717 € 595 717 € 15) Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja Konserni 2014 Muut toimintatuotot Maa- ja vesialueiden myyntivoitot 267 161 € Rakennusten myyntivoitot Muut myyntivoitot (irtain omaisuus) 50 198 € Myyntivoitot yhteensä 317 359 € Muut toimintakulut Maa- ja vesialueiden myyntitappiot 25 699 € Rakennusten myyntitappiot Muut myyntitappiot (irtain omaisuus) Myyntitappiot yhteensä 25 699 € 16) Muut rahoitustuotot ja –kulut, ei ilmoitettavaa 17) Erittely poistoeron muutoksista, ei ole 2013 87 952 € Kunta 2014 87 952,00 € 2013 87 952,00 € 87 952 € -87 952,00 € 0,00 € 87 952,00 € 349 920 € 70 339 € 420 259 € 508 211 € 0,00 € 87 952,00 € –tappiot 2013 Kunta 2014 150 728 € 11 543 € 7 071 € 169 342 € 267 161,12 € 2 484 € 3 274 € 44 903 € 50 661 € 80,75 € 50 198,36 € 317 359,48 € 80,75 € 2013 149 914,50 € 11 543,00 € 7 071,00 € 168 528,50 € 559,19 € 6 188,84 € 3 273,83 € 10 021,86 € 79 4.4. TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 18) Lainan liikkeelle laskeminen, ei ole 19) Arvonkorotukset, ei ole kunnassa. Konsernin arvonkorotukset kohdassa 28. 20) Korkomenot investointiosassa, ei ole 21) TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT PYSYVÄT VASTAAVAT 31.12.2014 1 000 € Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeu- Muut pitkädet vaikutteiset menot Poistamaton hankintameno 1.1. Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien väliltä Tilikauden poisto Arvonalennukset ja niiden palautukset Poistamaton hankintameno 31.12. Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 31.12. Yhteensä 39 0 0 0 41 -22 0 58 0 0 0 0 0 0 39 0 0 0 41 -22 0 58 58 0 58 Olennaiset lisäpoistot Aineelliset hyödykkeet MaaRaken- Kiinteät ra- Koneet ja kesken- Yhteensä alueet nukset kenteet ja kalusto eräiset laitteet hankinnat Poistamaton hankintameno 1.1. Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien väliltä Tilikauden poisto Arvonalennukset ja niiden palautukset Poistamaton hankintameno 31.12. Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 31.12. Olennaiset lisäpoistot Erittely olennaisista lisäpoistoista 8 167 38 743 321 218 7 359 417 516 43 1 307 2 408 56 091 3 407 -63 -41 -4 308 -63 384 -3 023 184 -1 083 -191 -609 -11 8 425 36 322 6 877 367 3 095 55 086 8 425 36 322 6 877 367 3 095 55 086 80 Maa- ja vesialueet Konserni 2014 Maa- ja vesialueet Maa- ja vesialueet Kiinteistöjen liittymismaksut Maa- ja vesialueet yhteensä 10 158 978 € Kunta 2014 2013 7 972 136,17€ 7 856 993,84 € 452 584,97€ 309 538,30 € 9 541 522 € 8 424 721,14€ 8 166 532,14€ PYSYVIEN VASTAAVIEN SIJOITUKSET 31.12.2014 1 000 € Osakkeet ja osuudet Osakkeet Kunta-yhtymä- Osakkeet osaktytärosuudet kuus-ja muut yhteisöt omist.yht. Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Siirrot erien väliltä Hankintameno 31.12. Arvonalennukset ja niiden palautukset Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 31.12. Markkina-arvo 31.12. Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Hankintameno 31.12. Arvonalennukset ja niiden palautukset Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 31.12. Markkina-arvo 31.12. 2013 Muut osakkeet Asunto- Yhteensä ja osuudet osakkeet 3 542 -7 2 948 270 110 800 7 670 -7 3 536 2 948 270 110 800 7 663 Saamiset tytäryhteisöt Saamiset jäsenkuntayhtymät 1 882 1 882 Saamiset osak- Saamiset muut Yhteensä kuus- ja muut yhteisöt omist.yht. 1 505 3 387 -21 -21 1 484 3 366 81 OMISTUKSET MUISSA YHTEISÖISSÄ SAARIJÄRVI-KONSERNI 31.12.2014 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Kotipaikka Kunnan Konsernin omistus- omistusosuus osuus Kuntakonsernin osuus (1000 €) omasta pää- vieraasta tilikauden omasta päävoitosta/ omasta tappiosta 22) Tytäryhteisöt SSYP Kehitys Oy SSYP Kiinteistöt Oy Saarijärven Kaukolämpö Oy Kiinteistö Oy Saarijärven Virastotalo Kiinteistö Oy Saarijärven Museotalo Asunto Oy Saarijärven Mäntyranta Kiinteistö Oy Pylkönmäen Säästötori Asunto Oy Pylkönmäen Ilola Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi 100,0 % 100,0 % 97,87 % 71,79 % 50,10 % 51,38 % 50,18 % 55,95 % 100,0 % 100,0 % 97,87 % 94,03 % 50,10 % 51,38 % 50,18 % 55,95 % 118 3 777 1 325 4 319 323 305 387 63 309 12 765 2 707 864 4 266 2 3 8 15 83 -616 -3 0 2 0 Saarijärvi 0,0 % 70,80 % 61 310 0 Yhteensä 10 677 17 231 -509 50,40% 4,46 % 50,40 % 4,46 % 447 1 503 5 409 6 703 689 -249 Äänekoski 15,37 % Jyväskylä 3,20 % Seinäjoki 0,05 % 15,37 % 3,20 % 0,05 % 3 960 73 29 528 51 5 234 3 5 Yhteensä 6 012 12 780 678 36,6 % 29,79 % 29,83 % 47,19 % 715 140 768 22 45 13 403 189 -2 12 52 2 Yhteensä 1 645 649 63 Tyttärentytär Kiinteistö Oy Saarijärven Liikennekeskus 23) Kuntayhtymät SoTe kuntayhtymä Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri Äänekosken Ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Keski-Suomen liitto Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Saarijärvi Jyväskylä 24) Osakkuus- ja omistusyhteysyhteisöt Saarijärven Vesihuolto Oy Pohjoisen K-S Verkkopalvelut Oy Sammakkokangas Oy Visio-säätiö Saarijärvi Karstula Saarijärvi Saarijärvi 36,6 % 29,79 % 29,83 % 41,67 % 82 25) Saamisten erittely Pitkäaikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä 2014 Lyhytaikaiset 60 419,01€ 610 000,00€ Pitkäaikaiset 2013 Lyhytaikaiset 860 000 € 99 403,33 € 20 000,00 € Saamiset jäsenkuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset Lainsaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä 670 419,01€ 860 000 € 119 403,33€ 25 464,31 € 251 315,47€ 231 543,24€ Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteys-yhteisöiltä Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä Saamiset yhteensä 25 464,31 € 482 858,71€ 15 992,23 € 20 746,47 € 15 992,23 € 20 746,47 € 0,00 € 711 875,55€ 860 000,00€ 623 008,51€ 26) Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Konserni 2014 Lyhytaikaiset siirtosaamiset K-S Liitto projektit Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä 280 886 € Kunta 2013 2014 422 771 € 40 802,11€ 21 229 € 444 000 € 40 802,11€ 2013 85 433,28 € 85 433,28 € 27) Rahoitusarvopaperit 2014 Osakkeet &osuudet/MidInvest Fund KSV Ky osuus Jälleenhankintahinta Kirjanpitoarvo Erotus Yhteensä arvopaperit 50 218,32 € 50 218,32 € 0,00 € 50 218,32 € 2013 50 218,32 € 50 218,32 € 0,00 € 50 218,32 € 83 TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT 28) Oman pääoman erittely Konserni 2014 Peruspääoma 1.1. Lisäykset Vähennykset Peruspääoma 31.12. Kunta 2013 2014 2013 29 481 274 € 29 481 274 € 29 481 274 € 29 481 274 € 29 481 273,56€ 29 481 273,56€ Arvonkorotusrahasto 1.1. Lisäykset Vähennykset Arvonkorotusrahasto 31.12. 29 481 73,56€ 29 481 273,56€ 1 152 079 € 1 153 230 € -100 € 1 151 979 € -1 151 € 1 152 079 € 109 177 € 109 177 € 112 589 € 0€ -3 413 € 109 177 € 109 176,85 € 0,00 € 0,00 € 109 176,85 € 112 589 € 0,00 € -3 412,50 € 109 176,85 € 168 188 € 168 188 € 168 188 € 168 188 € 168 187,93 € 168 187,93 € 168 187,93 € 168 187,93 € Rakentamisrahaston pääoma 1.1. Rakentamisrahaston pääoma 31.12. 65 967 € 65 967 € 65 967 € 65 967 € 65 967,03 € 65 967,03 € 65 967,03 € 65 967,03 € Asuintalorahaston pääoma 1.1. Lisäykset Vähennykset Asuintalorahaston pääoma 31.12. 319 866 € 0€ 0€ 319 866 € 319 866 € 0€ 0€ 319 866 € 319 865,53 € 0,00 € 0,00 € 319 865,53 € 319 865,53 € 0,00 € 0,00 € 319 865,53 € 4 038 472 € 126 065 € -514 € 4 164 023 € 4 352 171 € 125 464 € 4 477 635 € 84 094 € 84 094 € 4 911 315 € 84 094 € 84 094 € 5 224 927 € 84 093,96 € 84 093,96 € 747 291,30 € 84 093,96 € 84 093,96 € 747 291,30 € Muut omat rahastot Palvelustrategia-rahaston pääoma 1.1. Lisäykset Vähennykset Palvelustrategia-rahasto 31.12. Vahinkorahaston pääoma 1.1. Vahinkorahaston pääoma 31.12. Muut omat rahaston pääoma1.1. Lisäykset Vähennykset Muut omat rahaston pääoma 31.12. Elinkeinorahasto 1.1. Elinkeinorahaston pääoma31.12. Muut omat rahastot yhteensä 31.12. Edellisten tilik. yli/alijäämä1.1. Edellisen tilikauden virheen oik. Edellisten tilikausien yli/alijäämä 31.12. 11 883 165 € 6 461 045,00 € 7 709 864,54 € 0,00 € 334 118,63 € 13 425 850 € 6 461 045,00 € 8 043 983,17 € Tilikauden ylijäämä/alijäämä -360 655 € -1 682 570 € -574 212,63 € -1 582 938,17€ Oma pääoma yhteensä 47 067 077 € 29) Erittely poistoeroista, ei ilmoitettavaa 47 601 560 € 36 115 397,23€ 36 689 609,86€ 84 30) Pitkäaikaiset velat (jotka erääntyvät 5 vuoden kuluttua tai sen jälkeen) Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta 5 vuoden kuluttua Lainat julkisyhteisöiltä 5 vuoden kuluttua Jäljellä oleva pääoma yhteensä 5 vuoden kuluttua 31) Joukkovelkakirjalainat Lyhytaikaiset Kuntatodistukset 31.12.2014 5 305 832,00 € 2 817 473,46 € 8 123 305,46 € 2014 31.12.2013 4 625 652,00 € 3 720 762,11 € 8 343 414,11 € 2013 2 500 000,00 € 2 500 000,00 € 32) Pakolliset varaukset Kaatopaikan jälkihoito-/maisemointivaraus Potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu Yhteensä Konserni 2014 2013 87 952 € 595 717 € 420 259 € 595 717 € 508 211 € Kunta 2014 2013 87 952,00 € 0,00 € 87 952,00 € 33) Vieras pääoma Pitkäaik. Velat tytäryhteisöille Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Yhteensä Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Yhteensä Pitkäaik. 2013 Lyhytaik. 141 035,09 € 100 232,54 € 141 035,09 € 19 339,08 € 119 571,62 € 7 037,28 € 7 037,28 € 46 298,66 € 43 469,37 € Velat osakkuus- tai sekä muille omistusyhteysyhteisöille Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Yhteensä Yhteensä 2014 Lyhytaik. 46 298,66 € 7 037,28 € 43 469,37 € 45 754,07 € 73 767,67 € 45 754,07 € 73 767,67 € 0,00 € 240 125,10 € 7 037,28 € 236 808,66 € 34) Sekkilimiitti, ei ole 35) Vuokrakohteen lunastusvelka, ei ilmoitettavaa 85 36) Muiden velkojen erittely Konserni 2014 2013 Muut velat Liittymismaksut Muut velat Muut lyhytaikaiset velat yhteensä Kunta 2014 2013 356 505,61 € 327 600,66 € 828 578 € 356 505,61 € 327 600,66 € 962 358 € 37) Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Konserni 2014 2013 Lyhytaikaiset siirtovelat Tuloennakot (valtionosuusennakot) Lomapalkkavelka Korkojaksotukset K-S Liiton avustusvastuut Muut siirtovelat Siirtovelat yhteensä 139 996 € 2 116 527 € Kunta 2014 2013 3 710 € 139 996,00 € 3 710,00 € 4 507 466 € 2 116 526,80€ 2 134 546,74€ 116 981,93 € 145 074,25 € 30 774 € 1 251 916 € 452 752,74 € 410 871,16 € 5 793 866 € 2 826 257,47€ 2 694 202,15€ 28 282 € 3 631 777 € 5 916 582 € 38) Huolettavien varat, ei ole 39) Elatustuen takautumissaatava laskennallinen korvaus Taseen saamisiin merkitty määrä 31.12. 2014 päättynyt 2013 13 390,00 € 4.5. VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT 40) Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin Konserni 2014 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Vakuudeksi annetut kiinnitykset Lainat julkisyhteisöiltä Vakuudeksi annetut kiinnitykset Lainat muilta luotonantajilta Vakuudeksi annetut kiinnitykset Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä Kunta 2013 5 059 152 € 5 059 152 € 5 059 152 € 5 059 152 € 2014 2013 41-43) Vakuudet, ei ole 44) Leasingvastuiden yhteismäärä Konserni 2014 2013 Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Yhteensä 298 383 € Kunta 2014 2013 39 621,22 € 36 136,48 € 69 854,42 € 79 123,39 € 324 495 € 109 475,64€ 115 529,87€ 86 45) Vastuusitoumukset Konserni 2014 2013 Kunta 2014 2013 Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Alkuperäinen pääoma 22 754 530,00€ Jäljellä oleva pääoma 14 057 666,05€ Takaukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma 4 988 000 € 2 538 000 € 4 988 000 € Jäljellä oleva pääoma 3 018 992 € 1 496 881 € 3 018 992,34 € 46) Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista 2014 Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista 31.12. 44 386 212,52 € Kunnan osuus takauskeskuksen kattamattomista takausvastuista 31.12. 32 070,11 € Kunnan mahdollista vastuutta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta 31.12. 22 275 000,00€ 15 368 746,29€ 2 538 000,00 € 1 496 880,59 € 2013 44 699 592,04 € 29 978,00 € 47) Muut kuntaa koskevat taseen ulkopuoliset järjestelyt Konserni 2014 2013 Sitoumukset avustukseen hissilainat Avustusvastuu Arvonlisäveron palautusvastuu kiinteistöinvestoinnit Yhteensä *) Vuokravastuu ja velvoitevarasto (sh-piiri ja Seinäjoen koulutuskuntayhtymä) Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuu Vastuu SoTe kuntayhtymän alijäämästä 2011 Vastuu SoTe kuntayhtymän alijäämästä 2012 Vastuu SoTe kuntayhtymän alijäämästä 2013 Vastuu SoTe kuntayhtymän alijäämästä 2014 Kunta 2014 2013 109 394 € 800 € 121 343 € 4 417 € 109 394 € 121 343 € 1 865 262 € 1 910 676 € 1 627 485 € 1 727 255 € 94 234 € 127 995 € 3 263 882 € 4 425 707 € 2 747 382 € 2 747 382 € 312 401 € 71 570 € 577 901 € 289 241 € 1 251 113 € 312 395 € 71 570 € 577 899 € ________ 961 864 € 312 401 € 71 570 € 577 901 € 289 241 € 1 251 113 € 312 395 € 71 570 € 577 899 € ________ 961 864 € Ympäristövastuut esitetty kertomusosassa ja liitetiedoissa kohdassa pakolliset varaukset. *) Palautuksena ja vähennyksenä käsitellyt arvonlisäverot uudisrakennusten ja perusparantamiseen hankintamenoista, joihin liittyy mahdollinen palalutusvelvollisuus kiinteistöt myytäessä tai niiden käyttötarkoituksen muuttuessa vähennykseen tai palautukseen oikeuttamattomaan tarkoitukseen (ALV 120 §). Palautusvastuuta määriteltäessä otetaan huomioon kiinteistöt, joiden osalta vastuun toteutuminen on todennäköistä investointi- tai taloussuunnitelmaan tai toimenpideohjelmaan perustuen. 87 4.6. HENKILÖSTÖÄ JA TILINTARKASTAJAN PALKKIOITA KOSKEVAT LIITETIEDOT 48) Henkilöstön lukumäärä 31.12. 2014 Kehittäminen ja hallinto Kiinteistöt ja maankäyttö Tukipalvelut Sivistyslautakunta Musiikkiopiston johtokunta Kulttuurilautakunta ja Vapaa-aikalautakunta Ympäristölautakunta Tekninen lautakunta (sis. muu taseyksikkö) Jätelautakunta Yhteensä 2013 13 6 28 271 8 25 10 94 1 456 15 7 27 288 18 30 8 101 1 495 Henkilöstön palvelusuhteen kesto 31.12. mennessä 3 kk tai yli. Lisäksi henkilö on 31.12. saanut palkkaa. 49) Henkilöstökulut Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan Henkilöstökulut aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä 2014 18 751 436,56 € 2013 19 104 446,54 € 183 101,12 € 18 934 537,68 € 288 971,08 € 19 393 417,62 € Tilintarkastajien palkkiot 2014 Tilintarkastusyhteisö BDO Audiator Oy Tilintarkastuspalkkiot Tilintarkastajan lausunnot Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät Muut palkkiot Palkkiot yhteensä 2013 12 080,00 € 7 582,80 € 5 838,00 € 3 720,00 € 17 918,00 € 11 302,80 € 88 5. Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Kirjanpitokirjat; Säilytysaika Säilytystapa tasekirja päiväkirjat pääkirjat tase-erittelyt konsernilaskenta käyttöomaisuuslaskennan tulosteet palkanlaskennan tulosteet lainakirjanpidon tulosteet toteutumisvertailu kirjaustason tase ostoreskontra myyntireskontra pysyvästi 10 vuotta 10 vuotta 10 vuotta 10 vuotta 10 vuotta 10-50 vuotta 10 vuotta 10 vuotta 10 vuotta 10 vuotta 10 vuotta sidottu sähköisesti levytila sähköisesti levytila atk-tulosteina atk-tulosteina atk-tulosteina atk-tulosteina atk-tulosteina atk-tulosteina atk-tulosteina sähköisesti levytila atk-osakirjanpitona tositelajit: 001 Muistiot 601 007 009 010 Vyörytykset Käyttöomaisuusviennit Tiliotetositteet Myyntireskontra, viitesuor. Ostoreskontra, suoritukset Palkat Populus matkalaskut Ostolaskut/verkkolaskut Kierrätettävät laskut 613 621 650 Sekalaiset laskut Abilita/Kyläkuntien vesilaskutus Kansalaisop.laskut/Hellewi KOKI/Asuntopalvelut 652 KOKI/sisäiset vuokrat 654 655 657 660 950 Päivähoitomaksut Koki/Vuokralaskutus Rakennusvalvontalaskut Abilita jätevesilaskutus Konsernin eliminoinnit 021 040 301 302 401 470 89 6. Eriytetyn liiketoiminnan tilinpäätöslaskelmat VESI- JA VIEMÄRILAITOS Tuloslaskelma Liikevaihto Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja –kulut Korkotuotot ja –kulut Korvaus peruspääomasta Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä euro euro 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 957 372,03 864 291,57 -147 193,16 -131 371,94 -149 685,57 -154 769,73 -119 066,41 -141 779,21 -33 023,75 -6 123,35 -31 050,95 -7 597,49 -406 589,63 -12 044,64 101 959,15 -422 253,41 -9 897,36 -52 742,15 2 707,23 -207 822,63 -103 156,25 1 750,06 -199 634,55 -250 626,64 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia -103 156,25 -250 626,64 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -103 156,25 -250 626,64 -5,16 -5,22 -10,77 -7,83 -7,94 -29,00 Sijoitetun pääoman tuotto, % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % Voitto, % 90 VESI- JA VIEMÄRILAITOS Rahoituslaskelma 1.1.-31.12.2014 Liiketoiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Investointien rahavirta Investointimenot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Peruspääoman muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta 101 959,15 406 589,63 -205 115,40 303 433,38 -395 375,25 -52 742,15 422 253,41 -197 884,49 171 626,77 -373 864,27 9 186,88 -386 188,37 -82 754,99 100 928,28 -272 935,99 -101 309,22 389 188,37 389 188,37 272 935,99 272 935,99 -14 869,60 -7 606,75 Vaikutus maksuvalmiuteen Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. 1.1.-31.12.2013 112 576,50 -22 476,35 363 712,02 16 198,78 280 957,03 1 835 937,85 1 554 980,82 280 957,03 128 775,28 401 711,27 300 402,05 1 554 980,82 1 254 578,77 300 402,05 91 VESI- JA VIEMÄRILAITOS Tase VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet II Aineelliset hyödykkeet Hallinto- ja laitosrakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Keskeneräiset hankkeet B VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus II Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Yhdystili 31.12.2014 31.12.2013 68 929,85 3 873 716,86 178,31 160 709,87 4 103 534,89 71 801,93 4 014 042,60 297,11 37 794,51 4 123 936,15 81 986,87 3 208,35 1 835 937,85 1 921 133,07 70 325,62 0,00 1 554 980,82 1 625 306,44 6 024 667,96 5 749 242,59 31.12.2014 31.12.2013 7 313 609,46 -1 258 426,75 -103 156,25 5 952 026,46 6 927 421,09 -1 007 800,11 -250 626,64 5 668 994,34 30 042,25 42 599,25 72 641,50 47 239,01 33 009,24 80 248,25 6 024 667,96 5 749 242,59 III Rahoitusarvopaperit VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma IV Edellisten tilikausien ylijäämä(alijäämä) V Tilikauden ylijäämä(alijäämä) B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET C PAKOLLISET VARAUKSET D VIERAS PÄÄOMA II Lyhytaikainen Ostovelat Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat VASTATTAVAA YHTEENSÄ
