Menettelytapaohje toimeentulotukiasioiden

Comments

Transcription

Menettelytapaohje toimeentulotukiasioiden
KAUNIAISTEN KAUPUNKI
Sosiaali- ja terveyslautakunta
SOTE 10.2.2015
MENETTELYTAPAOHJE TOIMEENTULOTUKIASIOIDEN KÄSITTELYYN
1.3.2015 ALKAEN
2
KAUNIAISTEN KAUPUNKI
Sosiaali- ja terveyslautakunta
SOTE 10.2.2015
MENETTELYTAPAOHJE TOIMEENTULOTUKIASIOIDEN
KÄSITTELYYN 1.3.2015 ALKAEN
1. TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISTÄ OHJAAVAT SÄÄNNÖKSET
Laki toimeentulotuesta 1997/1412
Asetus toimeentulotuesta 1998/66
Sosiaalihuoltolaki 1982/710
Sosiaalihuoltoasetus 1983/607
Hallintolaki 2003/434
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000/812
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 2001/189
Lakien ja asetusten tulkintaohjeena käytetään ensisijaisesti STM:n julkaisemaa
opasta toimeentulotuen soveltajille. Tämän ohjeen tarkoituksena on tarkentaa tarvittavilta osin STM:n opasta ja ohjata toimeentulotuen myöntämiskäytäntöjä siten,
että asiakkaiden yhdenvertaisuus toteutuu.
2. OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN
Suomen perustuslain mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentulotukeen ja huolenpitoon.
(19 § 1 mom.)
Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada
toimeentuloaan ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden
etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. (L toimeentulotuesta 2 § 2 mom.)
Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan
sekä, siinä laajuudessa luin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa
(704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta (L toimeentulotuesta 2 § 2 mom.)
Toimeentulotuen hakijalta edellytetään aina ensisijaisten etuuksien hakemista.
Toimeentulotukijärjestelmä turvaa toimeentulon niille, jotka jäävät muiden sosiaaliturvajärjestelmien ulkopuolelle tai eivät saa muista järjestelmistä riittävää toimeentuloa. Toimeentulotuki on viimesijainen etuus ja sitä voidaan myöntää vain silloin kun henkilö ei
voi muutoin saada elatustaan.
Toimeentulotukea hakeva 17-64-vuotias henkilö on velvollinen ilmoittautumaan työttömänä työnhakijana työvoimatoimistoon, ellei hän
1) ole työssä palkansaajana tai yrittäjänä
2) opiskele päätoimisesti
3
3) ole työttömyysturvalain (1290/2002) 3 luvun 3 §:n 1 momentissa tai 4 d §:n 1-5
kohdassa tarkoitettu henkilö (työkyvytön, eläkkeellä, äitiys- tai vanhempainlomalla,
hoitovapaalla, kuntoutusrahalla tms.)
4) ole laitoshoidon tai lääkärin toteaman taudin vuoksi esteellinen vastaanottamaan työtä; tai
5) ole muun edellä mainittuihin verrattavan hyväksyttävän syyn vuoksi esteellinen vastaanottamaan työtä.
Jos toimeentulotuen hakija ei ilmoittaudu työvoimatoimistoon työnhakijaksi, toimeentulotuen perusosan suuruutta voidaan hänen osaltaan alentaa. Tällöin on aina tehtävä asiakkaalle palvelusuunnitelma.
3. PALVELUSUUNNITELMA
Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu suunnitelma, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen
muutoin ole ilmeisen tarpeetonta (sosiaalihuollon asiakaslaki 7 § 1 mom.).
Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä ja työvoimaviranomaisten tai muiden
viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi (L toimeentulotuesta 10 § 4. kohta). Palvelusuunnitelma kirjataan Efficatietojärjestelmään.
Toimeentulotuen asiakastyössä tulee aina kiinnittää erityistä huomiota asiakkaan aktivoitumisen ja kuntoutumisen edistämiseen. Palvelusuunnitelmassa sovitaan toimenpiteistä,
jotka edesauttavat asiakkaan työllistymistä ja mahdollisuuksia.
4. TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄÄ OLESKELUKUNTA
Toimeentulotukea myöntää hakemuksesta se kunta, jonka alueella henkilö tai perhe vakinaisesti oleskelee (L toimeentulotuesta 14 § 1 mom.). Säännöksessä ei edellytetä, että
kyseinen kunta olisi henkilön kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta.
Jos henkilö tai perhe muutoin kuin satunnaisesti oleskelee useammassa kuin yhdessä
kunnassa, toimeentulotuen myöntää sen kunnan toimielin, jonka alueella oleskelusta
henkilön tai perheen menot johtuvat.
Tilapäinen oleskelu ei oikeuta toimeentulotuen saamiseen muutoin kuin kiireellisessä tapauksessa. Tällöin toimeentulotukea voidaan myöntää lyhyelle ajalle esim. yhdeksi päiväksi ja matkakustannukset kotikuntaan.
Asunnottomat (siirretty tähän sivulta 13)
Poste restante -osoitteessa olevalta tulee aina selvittää osoite, missä hän tosiasiallisesti
oleskelee. Helsingin, Espoon ja Vantaan aikuissosiaalityön johto ovat käyneet neuvotteluja asunnottomien asiakkaiden ohjauksesta kuntien välillä ja sopineet seuraavat periaatteet: se kunta, josta asiakas on jäänyt asunnottomaksi, vastaa asiakkaan toimeentulotuen
myöntämisestä ja tilapäismajoituksen järjestämisestä ja kustannuksista siihen saakka,
kunnes asiakas on löytänyt pysyväisluonteisen asumisratkaisun. Tämä koskee myös PL osoitteen mukaan kunnassa oleskelevia. Pysyväisluonteinen ratkaisu tarkoittaa, että asiakkaalla on vähintään yli 3 kuukauden määräaikainen vuokrasopimus. Forenomin asumispalveluihin myönnetty maksusitoumus ei ole pysyväisluonteinen asumisratkaisu. Mikäli asumiseen liittyy tuki- tai palvelusopimus vuokranantajan kanssa, asumisratkaisu ei
ole pysyvä. PL -osoitteeseen muuttaminen toisen kunnan alueelle ei ole pysyvä asumisratkaisu.
4
Pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tai ulkomailta tulleiden asunnottomien osalta noudatetaan seuraavia periaatteita:
1) Jos asiakkaan asiakkuus on keskeytynyt ja jos asiakas palaa asiakkuuteen alle 3 kuukauden sisällä, asiakkaan edellisen asioinnin mukainen kunta vastaa toimeentulotuen ja
aikuissosiaalityön palveluista, esimerkiksi tilapäisen asumisratkaisun järjestämisestä.
2) Jos asiakkuus on keskeytynyt ja asiakas palaa asiakkuuteen yli 3 kuukauden jälkeen,
asiakas saa toimeentulotuen ja aikuissosiaalityön palvelut siitä kunnasta, jossa asiakas
ilmoittaa oleskelevansa. Oleskelusta tulee antaa selvitys, esimerkiksi asunnon haltijan/päävuokralaisen todistus, että henkilö oleskelee ko. asunnossa.
4.1 Kunnasta muuttaminen
Asiakkaan uusi vakituinen oleskelukunta (=tulokunta) vastaa toimeentulotuen myöntämisestä muuton jälkeen. Tulokunta vastaa asumiskustannuksista muuttoajankohdasta lukien. Jos asiakas joutuu maksamaan vuokravakuuden ennen muuttopäivää, vuokravakuuden myöntää lähtökunta. Jos vuokrasopimuksen mukaan vuokralainen joutuu maksamaan
vuokravakuuden muuttopäivän jälkeen, vuokravakuutta haetaan tulokunnasta.
Pääkaupunkiseudun kuntien kesken (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) on kuitenkin
sovittu, että lähtökunta avustaa muuttokustannuksissa, mahdollisessa vuokravakuudessa,
ensimmäisessä vuokrassa sekä ensimmäisen kuukauden toimeentulotuessa.
5. MENETTELY TOIMEENTULOTUKIASIAN KÄSITTELYSSÄ
5.1 Toimeentulotuen viivytyksetön käsittely
Toimeentulotukiasian viivytyksetöntä käsittelyä koskeva lainmuutos (TOTUL 14 a §) tuli voimaan 1.1.2008.
Toimeentulotukiasian käsittelyn vaiheet:
 Toimeentulotukiasian vireille pano
 Hakemuksen vastaanotto
 Asian selvittely
 Mahdollisen lisäselvityksen hankkiminen joko asiakkaalta tai viranomaisaloitteisesti
 Päätöksen teko
Kaikissa käsittelyvaiheissa edellytetään viivytyksetöntä käsittelyä.
Toimeentulotukiasian vireillepano
Sosiaalihuollon asiakas voi panna vireille toimeentulotukea koskevan hakemuksen kirjallisesti ja viranomaisen suostumuksella myös suullisesti. (Hallintolaki 19 §). Jos suulliseen hakemukseen suostutaan, viranomaisen on kirjattava kaikki asiakkaan vaatimukset
häntä koskeviin asiakirjoihin. Kauniaisissa noudatetaan pääsääntöisesti kirjallista hakemusmenettelyä. Poikkeustapauksissa hakemus voidaan ottaa vastaan suullisesti ja tällöin
siis kaikki hakijan vaatimukset kirjataan Effican vireillepano-kohtaan.
Hakemuksen vastaanotto
Kun hakemus saapuu, hakemuksen vastaanottava viranhaltija merkitsee kirjalliseen hakemukseen saapumispäivän ja vie hakemuksen vireille Effica-järjestelmään. Kun hakemus on viety Efficaan merkitään hakemukseen ”vireillä” ja päivämäärä sekä vireillepanon tehneen työntekijän nimikirjaimet. Jos hakemus jätetään suullisesti työntekijän vastaanotolla, työntekijä vie asian vireille Effica- järjestelmään (huomattava, että asiakkaan
5
päiväkirjanäyttö avautuu vasta kun selvitys on aloitettu ja tallennettu). Määräajan laskeminen aloitetaan saapumispäivää seuraavasta arkipäivästä. Tärkeätä on, että jälkikäteen pystytään yksiselitteisesti selvittämään hakemuksen saapumispäivä. Huomioitavaa
on, että jos hakemus koskee seuraavaa kuukautta, merkitään rasti Efficaan ”koskee seuraavaa kuukautta” (jotta käsittelyajan laskuri toimii oikein).
Asian selvittely ja lisäselvitysten hankkiminen
Jos hakemus on puutteellinen, asiakkaalle on viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta annettava tai lähetettävä yksilöity kehotus hakemuksen täydentämiseen määräajassa. Päätös toimeentulotuesta on annettava viivytyksettä, kuitenkin
viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä kun täydennetty hakemus on saapunut. Hakemuksen täydentämiskehotus annetaan hakijalle aina kirjallisena, jotta ei synny epäselvyyttä siitä mitä asiakirjoja asiakkaan on toimitettava. Asiakkaalta vaadittavan selvityksen tulee olla asian ratkaisemisen kannalta välttämätön. On myös harkittava onko selvityksen hankkiminen asiakkaalle kohtuuton tehtävä.
Jos asiakas ei ole määräajassa täydentänyt hakemusta eikä esittänyt hyväksyttävää syytä
viivästykselle, päätös tehdään käytettävissä olevien tietojen pohjalta viivytyksettä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä määräajan päättymisestä. Asiakkaan suostumuksella voidaan päätös tehdä käytettävissä olevien tietojen pohjalta ennen määräajan
päättymistä. Hakemus siis voidaan hylätä, jos asiakas ei ole toimittanut tarpeellisia tietoja. Päätös on aina tehtävä, jotta asiakkaalle syntyy muutoksenhakuoikeus.
Lisäselvityksiä hankitaan ensisijaisesti hakijalta. Hakijalle pitää ilmoittaa, että viranomaisella on mahdollisuus hankkia tietoja suoraan muilta viranomaisilta. Jos tietoja on
hankittu muilta viranomaisilta, tulee tästä merkitä tieto asiakirjoihin.
Kun hakija kuolee hakemuksen jättämisen jälkeen
Laskelmassa otetaan huomioon menoksi ennen kuolinpäivää erääntyneet laskut sekä hakijan perusosa kuolinpäivään saakka, koska hänelle ei kuolemanjälkeen synny perusosaan oikeuttavia menoja. Myös laskut, jotka erääntyvät kuolinpäivän jälkeen ovat kuolinpesään kirjattavia menoja. Kansaneläkelain 74 §:n mukaan eläkettä maksetaan sen
kuukauden loppuun saakka, jonka aikana etuudensaaja on kuollut, joten kuukauden eläkettä maksetaan sen kuukauden loppuun, jonka aikana etuudensaaja on kuollut. Kuukauden eläke voidaan siis ottaa huomioida tulona. Myönteinen toimeentulotukipäätös tehdään takaisinperinnällä omaisuudesta Laki toimeentulotuesta 20§:n mukaan. Perintäkirje
lähetetään päätöksen mukana pesänhoitajalle.
Hakijan kuoltua hänen asioidensa hoito siirtyy kuolinpesälle aina siihen saakka kunnes
pesä on jaettu kaikille perillisille. Hakemuksen voi hylätä vain, mikäli tarvittavia ja vaadittuja lisäselvityksiä ei ole toimitettu määräaikaan mennessä hallintolain 22 §:n ja 33 §:n
mukaisesti, ei sillä perusteella, että hakija on kuollut. Hallintolaki ei tunne pykälää, jossa
asia raukeaisi hakijan kuoltua.
Asian tiedoksiannossa tulee huomata hallintolain 57 §:n mukaisesti, että tiedoksianto
kuolinpesälle toimitetaan sille pesän osakkaalle, jonka hallussa pesä on, tai pesän hoitajalle. Jos kuolinpesä on usean osakkaan yhteisessä hallinnossa, tiedoksianto voidaan toimittaa yhdelle heistä. Osakkaan on ilmoitettava tiedoksisaannista muille pesän osakkaille.
6
Päätöksenteko
Kiireellinen hakemus
Kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä käytettävissä olevien tietojen perustella
samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä hakemuksen saapumisesta.
Toimeentulotukiasioita käsittelevä viranhaltija harkitsee tapauskohtaisesti kiireellisyyden. Kiireellisyyden arvioinnin tekee sosiaalityöntekijä tai -ohjaaja.
Päätös voidaan tehdä osittaisena, esim. antaa kiireellistä ruoka-apua, majoitusta, matkalippu tms. ja käsitellä ei-kiireellinen osa myöhemmin.
Muu kuin kiireellinen hakemus
Muussa kuin kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä viivytyksettä, kuitenkin
viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Päätös toimeentulotuen myöntämisestä on pantava viivytyksettä täytäntöön. Jos hakemus on tullut
esim. maanantaina, päätös asiassa olisi tehtävä viimeistään seuraavan viikon keskiviikkona, jollei väliin satu arkipyhiä tai niihin verrattavia pyhiä (määräaikalaki
(150/1930).
Seuraavaa kuukautta koskeva hakemus
Sen estämättä mitä edellä sanotaan, päätös hakemusajankohtaa seuraavalle
kuukaudelle on tehtävä ja pantava täytäntöön viimeistään sanotun kuukauden
ensimmäisenä arkipäivänä, jos hakemuksen saapumisesta on tuolloin kulunut
enemmän kuin seitsemän arkipäivää.
Seuraavaa kuukautta myöhäisempää ajankohtaa koskeva hakemus
Jos hakemus koskee myöhäisempää aikaa kuin hakemusajankohtaa seuraavaa
kuukautta, on päätös tehtävä ja pantava täytäntöön viimeistään hakemuksessa
tarkoitetun ajanjakson ensimmäisenä päivänä.
Toimeentulotukiasiakkaalle tulee järjestää mahdollisuus keskustalla henkilökohtaisesti
sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen
jälkeen kun asiakas on tätä pyytänyt.
5.2 Tietojen anto- ja ilmoitusvelvollisuus
Toimeentulotuen hakijan, hänen perheenjäsenensä ja elatusvelvollisensa sekä tarvittaessa
heidän huoltajansa on annettava kaikki tiedossaan olevat toimeentulotukeen vaikuttavat
välttämättömät tiedot (L toimeentulotuesta 17 § 1 mom.).
Toimeentulotuen asiakkaan on välittömästi ilmoitettava em. tiedoissa tapahtuneista muutoksista (L toimeentulotuesta 17 § 2 mom.).
Asiakkaalla on oikeus saada tietää, miksi tietoja kysytään ja mihin niitä käytetään. Ensisijaisesti edellytetään, että asiakas toimittaa kaikki hakemuksen käsittelyssä tarvittavat
asiapaperit. Asiakasta tulee pyytää mielellään kirjallisesti täydentämään hakemustaan
määräajassa. Mikäli asiakas ei anna määräajassa toimeentulotuen päätöksen tekemistä
varten tarvittavia tietoja, tehdään päätös käytettävissä olevien tietojen perusteella. Puutteellinen hakemus voidaan hylätä.
Tietoja on tarkoituksenmukaista ja välttämätöntä hankkia myös muita viranomaisilta. Sosiaalityöntekijällä on oikeus saada tietoja muilta viranomaisilta (AsiakasL 20 §). Rahalaitoksilta voi tietoja pyytää sosiaali- ja terveyslautakunnan määräämä sosiaalihuollon viranhaltija (Kauniaisissa sosiaalipalvelupäällikkö).
7
Asiakkaalle on annettava tieto siitä mistä muualta ja mitä häntä koskevia tietoja voidaan
hänen suostumuksestaan riippumatta hankkia. Asiakkaalle on varattava tilaisuus tutustua
muualta hankittuihin tietoihin samoin kuin tilaisuus antaa asiassa tarpeellista selvitystä
( AsiakasL 12 § 2 mom.).
6. TOIMEENTULOTUEN RAKENNE
Perustoimeentulotuki (valtionosuus 50 %)
PERUSOSA (toimeentulotukilaki 7 a §)
TT (5700 052141)
Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat:
-ravintomenot (49 % perusosasta)
-vaatemenot
-vähäiset terveydenhuoltomenot, esim. käsikauppalääkkeet
-henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta aiheutuvat menot
-paikallisliikenteen maksut
-sanomalehdet
-televisiolupa
-puhelimen käytöstä aiheutuvat menot
-harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot
-muut vastaavat perheen jokapäiväisestä elämästä aiheutuvat menot
-vapaaehtoiset vakuutusmaksut
-internetkustannukset
- lehtitilausmaksut
MUUT PERUSMENOT
TT (5700 052141) (toimeentulotukilaki 7 b §)
Perusosan lisäksi perusmenoina huomioidaan tarpeellisen suuruisina:
1 Asumismenot, joita ovat, vuokra, vastike, erikseen maksettavat
lämmitys- ja vesimaksut, kiinteistön hoitomenot, asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen korot (koroista tarkemmin asumistukilain 6 §. (Vuokrarästit eivät sisälly perustoimeentulotukeen paitsi siinä tapauksessa, että toimeentulotukea myönnetään taannehtivasti siitä syystä, että henkilö ei
ole aikaisemmin hakenut toimeentulotukea)
2 taloussähköstä aiheutuvat menot (kohtuulliset)
3 kotivakuutusmaksun irtaimisto-osuus (kohtuulliset)
4 vähäistä suuremmat terveydenhoitomenot (kotihoidon maksu huomioidaan perustoimeentulotuessa, jos palvelu sisältää kotisairaanhoitoa; muu kotipalvelu sisältyy täydentävään toimeentulotukeen)
TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI (jonka kunta rahoittaa kokonaan itse)
HT (5710 052141) (toimeentulotukilaki 7 c §)
Täydentävänä toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina
erityismenot, joita ovat:
8
1
lasten päivähoitomenot ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta aiheutuvat menot (päivähoitomaksun tai koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksun alentaminen tai poistaminen on ensisijainen toimeentulotukeen nähden)
2 muut kuin 7 a ja 7 b §:ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot
3 henkilön ja perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot
(henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi
pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten
harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita)
Esimerkkejä täydentävästä toimeentulotuesta
Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä noudatetaan harkintaa ts. menoja voidaan
huomioida ainoastaan, jos on erityinen syy. Erityinen syy on mainittava päätöksessä.
(Pääsääntöisesti esim. vaatteet ja harrastusmenot sisältyvät perusosaan).
- huonekalut
- kodinkoneet
- muut kodin perustamiskustannukset
- lastenvaunut
- lastenvarusteet
- harrastusmenot
- vaatteet
- muuttokustannukset
- perussiivouskustannukset
- puhelin
- henkilöllisyystodistus, passit, oleskelulupa
- edunvalvojan palkkio
- hautauskulut
- silmälasit
- vuokravakuus
Huomioitavaa; retkien ja muun koulun ulkopuolisen toiminnan järjestäminen perusopetuksessa: perusopetuslain mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen,
mikä nykytulkinnan mukaan kattaa myös koulun ulkopuolella tapahtuvan opetuksen.
Mitään menolajia ei voida sulkea täydentävän toimeentulotuen ulkopuolelle, jos meno
harkitaan asiakkaalle tarpeelliseksi. Velkojen maksamista ei pääsääntöisesti huomioida
toimeentulotuessa menona muutoin kuin silloin kun ulosmittaus tapahtuu suoraan asiakkaalle maksettavasta etuudesta.
Lisäveroja ei huomioida menona, vaan asiakkaan tulee hakea muutosta tai vapautusta verotukseen (kunnallisveroon haetaan muutosta tai vapautusta kaupungilta ja valtion verotukseen verotoimistolta.)
EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI
ET (5740 052141) (Toimeentulotukilaki 13 §)
Lain mukaan kunta myöntää ehkäisevää toimeentulotukea päättämiensä periaatteiden
mukaisesti. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan Kauniaisissa myöntää pääsääntöisesti
kertaluonteisesti ja harkinnassa painotetaan asiakkaan mahdollisuuksia selvitä tuen
myöntämisen jälkeen omatoimisesti.
7. TOIMEENTULOTUEN MÄÄRÄYTYMINEN
7.1 Toimeentulotuen suuruus
9
Toimeentulotuen määrä on toimeentulotukilaissa määriteltyjen menojen ja käytettävissä
olevien tulojen ja varojen erotus. Tulot ja varat otetaan huomioon ensin perustoimeentulotukea myönnettäessä.
7.2 Toimeentulotuen määräytymisaika
Toimeentulotuki määrätään tavallisesti kuukaudeksi. Tarvittaessa voidaan tuki myöntää
ja maksaa kuukautta pidemmältä tai lyhyemmältä ajalta. Toimeentulotuki voidaan myöntää kuukautta pidemmälle ajalle ainoastaan sellaisille asiakkaille, joiden tilanteen oletetaan pysyvän muuttumattomana kuten eläkeläiset, äitiyslomalla olevat yksinhuoltajat tms.
Tällöinkin hakijan tilanne tarkistetaan aina ennen tuen maksatusta.
Tulot ja varat otetaan huomioon siltä ajalta, jota koskevana toimeentulotuki määrätään.
Tästä pääsäännöstä poiketaan esim. tilanteissa, joissa henkilö tai perhe saa suuren kertakorvauksen. Tällöin lasketaan kuinka pitkälle kertasuoritus riittää asiakkaan säännölliset
menot huomioiden. Yrittäjien arviointikautena voi olla koko tilikausi.
Sellainen ansiotulo, joka ei ole ollut tiedossa toimeentulotuesta päätettäessä, voidaan ottaa jälkikäteen tulona huomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden ensimmäisen kalenterikuukauden aikana, jollei sitä voida pitää kohtuuttomana. Tukea
myönnettäessä on tuen hakijalle ilmoitettava mahdollisuudesta ottaa kyseessä oleva tulo
huomioon taannehtivasti. (L toimeentulotuesta 15 §).
7.3 Huomioon otettavat tulot ja asiakkaan tulojen selvittämiseksi vaadittavat asiakirjat
Tuloina voidaan ottaa huomioon vain henkilön tai perheen tosiasiallisesti käytettävissä
olevat tulot ja varat sinä aikana, jota toimeentulotukipäätös koskee. Tulot huomioidaan
aina nettomääräisinä.
Uusille asiakkaille tehdään aina kahden kuukauden takautuva laskelma.
Tulojen selvittämisessä huomioitavaa:
Palkansaajat

Viimeisin palkkatosite (uusilla asiakkailla kolmen kuukauden palkkatositteet) tulee esittää.

Jos palkasta on tehty ulosotto, huomioidaan nettotulo ulosoton jälkeen.

Asiakkaan tulee esittää tiliotteet kaikista tileistään, myös lasten tileistä ensimmäisen hakemuksen yhteydessä ja muutoin tarvittaessa.

Epäsäännölliset tulot tutkitaan usealta kuukaudelta.

Loma-ajan palkka ja lomaraha huomioidaan tulona. Tuloylijäämä siirretään
seuraaville kuukausille.

Loppupalkka ym. kertakaikkiset korvaukset huomioidaan tulona ja tuloylijäämä siirretään seuraaville kuukausille.

Huomioitavaan palkkaan lisätään palkasta pidätetty lainan lyhennys, huoltokonttorivähennykset, palkkaennakot, luontaisedut kuten asunto- ja ateriakulut sekä ostot.
Autoetu
Jos asiakas tarvitsee autoa välttämättä työnsä hoidossa, autoetua ei voida lukea tuloksi
enempää kuin paikallisliikenteen maksua vastaava määrä on (paikallisliikenteen maksua
10
vastaava määrä sisältyy perusosaan muutoin). Eli jos asiakas tarvitsee autoa välttämättä työtehtäviensä hoidossa, voidaan tulona huomioida korkeintaan sisäisen lipun hinta.
Mikäli auto ei ole välttämätön työtehtävän hoidossa, tulee asiakkaan luopua auton käyttöedusta ja ottaa etuus rahapalkkana.
Yrittäjät ja ammatinharjoittajat
Yrittäjäasiakas voidaan katsoa tulottomaksi vain kohtuullinen aika (n. 3 kk). Mikäli yrittäjä ei halua luopua yritystoiminnastaan, voidaan siirtymäajan jälkeen alentaa perusosaa
20 prosentilla. (työstä kieltäytyminen ja oman elatuksen laiminlyöminen, KHO/
4.6.2001/1344).

Yritystulo ja palkkatulo huomioidaan.

Starttiraha otetaan tulona huomioon.

Esitettävä kirjanpitäjän todistus palkoista, luontaiseduista, yksityisotoista
yms.

Yrittäjältä pyydetään seuraavat yritystä koskevat tiedot: edellisen kokonaisen tilikauden tuloslaskelma ja tase, kuluvan tilikauden kirjanpito toimeentulotukihakemusta edeltävän kalenterikuukauden loppuun saakka, kirjanpitäjän todistus maksetuista etuuksista (palkat, palkkaennakot, luontaisedut,
osakaslainat, summat yksityiskäyttöön), viimeisin verotuspäätös (verolippu), viimeksi tehty veroilmoitus, selvitys kuluvan vuoden ennakkoverotuksesta, tiliotteet ja yrittäjän omassa käytössä olevien varojen määrä.

Myyntivoitto huomioidaan.

Kannattamatonta yritystoimintaa ei tueta. Voidaan antaa enintään kolme
kuukautta aikaa lopettaa kannattamaton yritystoiminta ja hakeutua Työ- ja
elinkeinotoimistoon työnhakijaksi. Jos yrittäjä saa tai hänen on mahdollista
saada vähintään työttömyyspäivärahaa vastaava tulo, toimeentulotuen
myöntäminen voi olla perusteltua.
Työttömät




Työttömyyspäiväraha huomioidaan todellisten maksatusten mukaan tulona:
1) työttömyysjakson alkaessa
2) lyhyen (alle vuosi) työttömyysjakson aikana
3) työttömyyspäivärahan maksamisen vaihdellessa keskimääräistä
enemmän
Kerrointa 21,5 voidaan alkaa käyttää aikaisintaan siitä kuukaudesta lukien,
jolloin työttömyyspäiväraha tosiasiallisesti maksetaan kaksi kertaa saman
kuukauden aikana työttömyyden edelleen jatkuessa. Kun kerrointa on alettu
käyttää, sitä on käytettävä jatkuvasti niin kauan kuin työttömyyskausi kestää.
Asiakasta on ensimmäisen päätöksen yhteydessä informoitava tästä käytännöstä ja kertoimen 21,5 käytön perusteista niin, että hän voi siihen varautua.
Työttömyysetuuden korotusosa huomioidaan tulona.
Opiskelijat, kts. lisätiedot luku 10
Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (65/1994)
mukainen opintotuki (opintoraha, asumislisä ja valtion takaama opintolaina), mikä on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Toimeentulotuella ei voi päätoimisesti opiskella.
Muuta huomioitavaa

Esitettävä selvitys esim. pankin tiliotteella hakemuskuukauden aikana maksettavista sosiaalietuuksista tai muista tulosta. Pyydettäessä on esitettävä tositteet pitemmältäkin ajalta. Uusilta hakijoilta pyydetään lasten tiliotteet.














11
Sairauspäiväraha (maksetaan 15 päivältä kuukaudessa).
Omaishoidon tuki huomioidaan.
Kelan maksama koulutustuki huomioidaan.
Äitiyspäiväraha/vanhempainraha (maksetaan 25 päivältä kuukaudessa).
Pääomatulot, esim.: korko- ja osinkotulot, optiot, vuokratulot (nettotulo).
Kaikki säästöt huomioidaan: perheen kaikista pankkitileistä tiliotteet, kauppojen etukorttitalletukset (esim. K- ja S-ketjut) ja mahdolliset rahastosäästöt
sekä osakesijoitukset, asuntosäästöt.
Kiinteä omaisuus, kuten asunnot (muut kuin se, jossa itse asuu), kesämökki,
kulkuneuvot (auto, vene, asuntovaunu).
Veronpalautus huomioidaan tulona ja tuloylijäämä siirretään seuraaville
kuukausille.
Verotuspäätös tulee esittää.
Perintöihin liittyen perukirja tulee esittää.
Avioerossa ositustodistus tulee esittää.
Toimeentulotukea ei voi myöntää pysäköintivirhemaksujen, terveydenhuollon peruutusmaksujen tai sakkojen maksuun.
Lisäveroihin ei myönnetä toimeentulotukea.
Elatusapua ei oteta menona huomioon (koska elatusavun nostaja voi
hakea elatustukea).
Sosiaalitoimistolla on sähköinen tietoyhteys Kelaan, jonka avulla voidaan tarkistaa kaikkien Kelan kautta maksettavien etuisuuksien nettomäärät ja maksupäivät.
Mikäli hakija jää vuorotteluvapaalle, osa-aikaeläkkeelle tai palkattomalle lomalle ja tämä
aiheuttaa toimeentulotuen tarpeen, ei oikeutta pääsääntöisesti muodostu. Tarvittaessa
voidaan perusosaa alentaa.
Sellainen ansiotulo, joka ei ole ollut tiedossa toimeentulotuesta päätettäessä, voidaan ottaa jälkikäteen tulona huomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden kuukauden aikana.
Panot tiliotteessa huomioidaan tulona, mikäli niitä on yli 20 euroa kuukaudessa. Lainattu
raha ei poista toimeentulotuen viimesijaisuutta. Laina voidaan jättää tulona huomioimatta, jos takaisinmaksu näkyy tiliotteessa viimeistään kahden kuukauden kuluessa.
Harkinnan mukaan vähäisiksi katsottavat tulot ja avustukset voidaan jättää huomioon ottamatta toimeentulotukea myönnettäessä. Veronpalautus huomioidaan tulona. Jos puoliso
on saanut lisäveroa, voidaan ottaa tulona huomioon veronpalautuksen ja lisäveron välinen
erotus. Mikäli veronpalautus menee ulosottoon, ei sitä huomioida tulona. Ulosmittaamisesta on toimitettava tosite.
Tulona huomioidaan kotivakuutuksen tai rikosvahingon korvauksena pysyvästä viasta tai
haitasta, kivusta ja särystä sekä vaatteiden/omaisuuden menetyksestä saatu korvaus
(KHO 15.12.1999/4117). Kulut, joista on esitetty kuitit, voidaan vähentää korvauksesta ja
huomioida tulona maksetun korvauksen ja kulujen erotus.
Alle 18-vuotias kuuluu vanhempiensa elatusvelvollisuuden piiriin. Mikäli alle 18-vuotias
nuori asuu itsenäisesti ja on toimeentulotuen tarpeessa, hakevat toimeentulotukea nuoren
vanhemmat, joiden menoihin nuoren kulut huomioidaan. Mikäli vanhemmat laiminlyövät
elatusvelvollisuutensa, voidaan nuorelle maksettu toimeentulotuki periä takaisin vanhemmilta.
12
Vanhempien elatusosuuden suuruutta määrättäessä voidaan käyttää apuna elatusavun
määräämisestä annettua ohjetta.
Tulot ja menot tarkistetaan aina ennen päätöksen tekemistä asiakkaan esittämistä tositteista tai suoraan tulon maksajalta. Asiakkaalle on ilmoitettava, että tiedot voidaan tarkistaa suoraan etuuden maksajalta. Kun tietoja on tarkistettu, laitetaan tarkistamisesta merkintä asiakirjaan. Kun on tehty päätös kuukautta pidemmälle ajalle, tarkistetaan asiakaan
tilanne aina ennen maksatusta.
7.4 Tulot, joita ei oteta huomioon
Tuloina ei oteta huomioon toimeentulotukilain 11 §:n mukaan

vähäisiksi katsottavia avustuksia ja ansiotuloja, esim. työllisyyskoulutuksen ylläpitokorvaus
 tuloja, siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja ja muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja
 ansiotuloista jätetään huomioimatta 20 prosenttia nettotuloista tai korkeintaan 150 euroa/kk/talous (tällä hetkellä voimassa vuoden 2014 loppuun), käytetään asiakkaalle
edullisinta vaihtoehtoa
 äitiysavustusta ei huomioida (ei myöskään oteta huomioon menoja, joihin avustus
on tarkoitettu)
 äidinmaidon luovutuksesta saatavaa tuloa ei oteta huomioon
 kansaneläkelain mukaista eläkkeensaajan hoitotukea ei huomioida (ei myöskään
kustannuksia, joihin tuki on tarkoitettu). Hoitotuen määrän ylittävät kustannukset
huomioidaan.
 vammaisetuuksista annetun lain mukaista yli 16-vuotiaan vammaistukea ei huomioida
(ei myöskään kustannuksia, joihin tämä tuki on tarkoitettu). Selvitetään mihin
tarkoitukseen vammaistuki on myönnetty. Vammaistuen määrän ylittävät kustannukset huomioidaan.
 perheeseen kuuluvan alle 18-vuotiaan tuloja siltä osin kuin ne ylittävät hänen perusosansa ja täydentävän toimeentulotuen määrän.
 vammaisetuuksista annetun lain mukaista alle 16-vuotiaan vammaistukea (ei huomioida menoja, joihin tämä tuki on tarkoitettu). Kts. edellä.
 perhepäivähoitajan saamaa kulukorvausta ei oteta tulona huomioon.
 korvauksia ja etuuksia, jotka on tarkoitettu korvaamaan määrättyjä menoja esim. kulukorvaus (lain 8 §:n mukaan ei myöskään oteta huomioon näin korvattavia menoja)
 ulkomailla työskentelevän päivärahojen huomiointi tuloina Suomeen tulee selvittää
tapauskohtaisesti. Asiakkaan on annettava selvitys ulkomailla aiheutuvista menoista.
Mikäli menot ovat pienemmät kuin maksussa olleet päivärahat, tulee ylimenevä osa
huomioida tulona (Kouvolan HO 9.3.2001nro 01/0058/2).
7.5 Tulojen vyöryttäminen
Toimeentulotuki määrätään pääsääntöisesti kuukaudelle. Toimeentulotuessa huomioon
otettava tulo voidaan kuitenkin jakaa eriin ja ottaa huomioon useampana kuukautena, jos
se tulon kertaluontoisuus, saamisen peruste tai käyttötarkoitus huomioon ottaen on kohtuullista. Esimerkkejä tällaisista tuloista ovat eroraha työsuhteen päättyessä, apuraha,
konsulttipalkkio tai perintö, veikkausvoitto tms.
Tuloylijäämän siirtäminen (vyöryttäminen) seuraaville kuukausille: Jos asiakkaan
tuloylijäämä ensimmäisessä laskelmassa on alle 100€, ei sitä siirretä tuloksi seuraavan
13
kuukauden laskelmaan. Jos tuloylijäämä on yli 100€, siirretään siitä seuraavan kuukauden laskelmaan vain 100€:n ylittävä osuus. Jos toisen kuukauden tuloylijäämä on alle
200€, ei tuloylijäämää siirretä tuloksi seuraavalle kuukaudelle. Jos se on yli 200€, siirretään seuraavan kuukauden laskelmaan vain 200€:n ylittävä osuus. Jos kolmannen laskelman tuloylijäämä on alle 200€, ei siirretä. Jos se on yli 200€, siirretään vain 200€:n ylimenevä osuus.
Pääsääntöisesti tuloja vyörytetään enintään kaksi kuukautta, ellei tulo ole ollut poikkeuksellisen iso.
Tulojen vyöryttämisessä huomioidaan asiakkuuden kesto. Uusi asiakas ei ole välttämättä
osannut varautua tilanteeseen. Toistuvaisasiakasta ohjataan tulojen vyöryttämisessä tulevalle kuukaudelle / tuleville kuukausille.
Ansiosidonnainen päiväraha voidaan rinnastaa ansiotuloon (HAO 27.6.2011).
7.6 Varallisuus
Varoina otetaan huomioon toimeentulotukea myönnettäessä henkilön ja perheenjäsenten
käytettävissä olevat varat. Säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan huomioon. Mikäli varallisuus ei ole helposti realisoitavissa, mutta on määrältään huomioon otettava, voidaan myönnetty toimeentulotuki periä takaisin. Asiakasta
voidaan myös tukea lyhytaikaisesti ilman omaisuuden realisoinnin velvoittamista. Jos
asiakkuus pitkittyy, tuetaan asiakasta siirtymäajan (3 kk), jonka jälkeen omaisuus huomioidaan käytettävissä olevana tulona)
Myönnetty toimeentulotuki voidaan määrätä perittäväksi takaisin sellaisesta varallisuudesta, joka ei ole tarpeen tuen hakijan toimeentulon turvaamiseksi. Jos omaisuuden hankkimiseksi on otettu lainaa, varallisuus tulisi ottaa huomioon nettomääräisenä perintää tehtäessä.
Kiinteän muussa kuin omassa asuinkäytössä olevan omaisuuden realisointiajaksi määritellään 6 kk. Osakkeet ja osinkotulot ovat toimeentulotuessa huomioonotettavia varoja.
Toimeentulotuen hakijan on realisoitava esim. omistamansa osakkeet, muu kuin omassa
käytössä oleva asunto-osake sekä vapaa-ajankäyttöön tarkoitettu vene sekä muu omaisuus, joka ei ole tarpeen toimeentulon turvaamiseksi. Viimeksi vahvistettu verotuspäätös
tulee pyytää kaikilta hakijoilta (viimeistään syksyllä).
Varoina ei oteta huomioon henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa, tarpeellista asuinirtaimistoa eikä työ- ja opiskeluvälineitä.
Varoina ei oteta huomioon alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan huomioon otettavat menot. Lapsella ei ole elatusvelvollisuutta vanhempiinsa
nähden.
7.7 Toimeentulotukilaskelmassa huomioon otettavat menot
7.7.1 Asumismenot
Asumismenojen huomioiminen toimeentulotuessa edellyttää, että hakija esittää tositteet
asumismenoistaan. Esim. vuokran huomioon ottaminen edellyttää, että hakija on kirjoilla
asunnossa ja että hänellä on asianmukainen vuokrasopimus (sopimuksesta tulee ilmetä
vuokranantajan yhteystiedot). Väestörekisteritiedoissa tulee olla sama osoite.
14
Vuokra maksetaan vuokranantajan tilille asiakkaan suostumuksella. Suostumus pyydetään heti asiakkuuden alkaessa. Jos asiakas haluaa itse maksaa vuokran vuokranantajalle,
suosituksena on, ettei mahdollisesti syntyvää vuokravelkaa myönnetä toimeentulotukena.
Hakijan tulee aina hakea asumistukea tai opiskelijan asumislisää. Toimeentulotukihakemuksen liitteenä tulee olla tosite siitä, että asumistuen hakeminen on vireillä. Asumistuesta tehdään aina perintäpäätös.
7.7.2 Asumismenojen kohtuullisuuden arviointi
Asumismenoina huomioidaan perheen kokoon nähden kohtuulliset asumiskustannukset.
Asumisen kustannusten kohtuullisuutta harkittaessa perusteena käytetään asumistuen ohjeistoa asunnon koon suhteen.
Taulukossa on esitetty ruokakunnan kokoon nähden kohtuullinen asunnon koko ja kohtuulliset asumiskustannukset Kauniaisissa.
Kohtuullisen vuokran ohjeelliset määrät henkilöluvun mukaan
Henkilöluku Pinta-ala/m2 €/kk
Neliövuokra
1
45
675
2
57
800
3
77
925
4
90
1053
5
105
1235
6
115
1341
7
125
1485
8
135
1595
kukin lisähenkilö 110 €/kk
15,00
14,03
12,01
11,70
11,76
11,66
11,88
11,81
Kaupungin vuokra-asuntojen ja Villa Apollon asuntojen vuokra hyväksytään kokonaisuudessaan menoksi, mikäli asunnon koko on perheen kokoon nähden kohtuullinen.
Sosiaalityöntekijä/ohjaaja voi tarvittaessa poiketa edellä mainituista ohjevuokrista esim.
asuntotilanteen, lasten tapaamisten tai muiden erityisten syiden vuoksi myöntämällä toimeentulotukea kohtuuvuokran ylittävälle osuudelle.
Kohtuullisiin asumiskustannuksiin sisältyvät vuokra/yhtiövastike (huoma! rahoitusvastiketta ei huomioida), vesimaksut (18 euroa/hlö/kk), jätehuolto, asuntolainan korot (huom!
lainanlyhennyksiä ei huomioida), lämmityskustannukset, jäte- ja nuohousmaksut, tontin
vuokra ja kiinteistövero. Lisäksi toimeentulotukea myönnetään saunamaksuun, kohtuulliseksi arvioituun taloussähköön ja kotivakuutusmaksuun (irtaimiston osuus).
Mikäli näyttää siltä, ettei vuokra mene asiakkaan omista rahoista, pyydetään asiakkaalta
selvitys. Mikäli hyväksyttävää selvitystä ei ole ja vuokran maksaa joku muu, jätetään
vuokra huomioimatta laskelmassa.
Kohtuullisina kustannuksina huomioidaan:
Taloussähkö
Hlömäärä
1
Euroa/v
320,09
Euroa/kk
27
15
2
3
4
5
6
7
8
9
10
380,36
450,92
511,92
575,86
633,19
690,53
747,85
805,19
862,52
32
38
43
48
53
58
62
67
72
Lämmityssähkö
55 euroa/henkilö/kk, lisähenkilö 25 euroa/kk
Koko sähkölaskusta vähennetään taloussähkön osuus / henkilö
Vesimaksu
Kohtuullisena vedenkulutuksena huomioidaan 150 litraa/henkilö/vrk. Kustannuksena hyväksytään / 18 euroa /henkilö/kk.
Kotivakuutus
Usean vakuutusyhtiön käytäntönä on, että koti-irtaimistoa vakuuttaessa täytyy ottaa myös
vastuu- ja oikeusturvavakuutus. Vastuuvakuutuksen keskimääräinen hinta on n. 11 euroa/vuosi ja oikeusturvavakuutus n. 25 euroa/vuosi. Vastuu- ja oikeusturvavakuutus voidaan huomioida menona toimeentulotuessa.
Alla olevat vakuutusmaksuhinnat ovat ns. laajan turvatason mukaan. Kerros- ja rivitalon
omavastuuosuus on 150 euroa ja omakotitalon 250 euroa. Irtaimiston lisäksi asuntoosakeyhtiön huoneistossa asujalle tulee vakuutettavaksi myös huoneiston kiinteä sisustus,
joka kattaa asukkaan kunnossapitovastuulla olevaa omaisuutta.
Omakotitaloihin hyväksytään menona myös palo- ja myrskyturvavakuutus.
Vakuutushinnoissa irtaimisto on vakuutettu täydestä hinnasta sisältäen huoneiston kiinteän sisustuksen sekä vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen. Omakotitalon vakuutuksen hintoihin sisältyy näiden lisäksi palo- ja myrskyturvavakuutus.
Kerros- ja rivitalot (tai vuokralla omakotitalossa)
Henkilömäärä
Euroa/vuosi Euroa/kk
1 henkilö
144
12
2 henkilöä
168
14
3 henkilöä
192
16
4 henkilöä
216
18
5 henkilöä tai enemmän 240
20
Omakotitalot (omistusasunto)
Asuinpinta-ala
Euroa/vuosi Euroa/kk
Korkeintaan 70 m2
204
17
Korkeintaan 100 m2
276
23
Korkeintaan 120 m2
300
25
Korkeintaan 160 m2
372
31
Lisäneliöt 20 = 20 euroa/vuosi
Määrät ovat ohjeellisia.
Huomioidaan pääsääntöisesti vain kolmen kuukauden vakuutusmaksu. Hakija voi
pyytää vakuutusmaksun laskutusvälit haluamallaan tavalla.
16
Saunamaksu
Yksi (1) saunakerta viikossa hyväksytään toimeentulotuen menoksi.
Pesutupamaksu
Kohtuulliset pesutupamaksut huomioidaan.
Avustusta asuntolainan korkoihin myönnetään vain, jos asunnon rahoitussuunnitelma
kokonaisuutena on realistinen.
Mikäli perheen tilanne on äkillisesti muuttunut, voidaan korot tai perheen kokoon nähden
liian suuren asunnon vuokra/vastike ottaa huomioon pääsääntöisesti kolmen kuukauden
aikana, vaikka asumismenoista selviytyminen pitemmällä tähtäimellä ei olisikaan realistista. Tällä menettelyllä annetaan perheelle aikaa selvittää asioitaan ja rahoitusjärjestelyitään. Ennen asumiskustannusten kohtuullistamista tulee varmistua siitä, että henkilöllä tai
perheellä on tosiasiassa mahdollisuus löytää edullisempi asunto.
Jos perheen koko muuttuu esimerkiksi jonkun perheenjäsenen muuton vuoksi, tulee muutoksen ilmetä väestörekisteritiedoista.
7.7.3 Alivuokralainen
Alivuokralaisasunnon vuokrana hyväksytään kohtuullinen vuokra, enintään kuitenkin
yhden henkilön asunnosta 350 euroa/kk (Kelan hyväksymä enimmäismäärä). Myös
silloin kun alivuokra-asunnossa asuu useampia henkilöitä, noudatetaan Kelan osaasuntoon hyväksymiä enimmäisrajoja. Vuokrasuhteesta on esitettävä vuokrasopimus,
jossa osa-asunnon hallinnasta on sovittu yksilöidysti ja että osa-asunnon vuokralainen on
vastuussa vain vuokraamastaan osuudesta. Alivuokralaisella tulee olla käytössään vähintään yksi huone. Asumistuki tulee hakea. Väestörekisterissä tulee olla sama osoite.
7.7.4 Vailla vakinaista asuntoa olevat
Kauniaisissa pitkään kirjoilla olleille asunnottomille voidaan myöntää maksusitoumus
matkustajakotiin. tms. yhdeksi kuukaudeksi kerrallaan enintään kolmen kuukauden ajan.
Jos asiakkaan tulee maksaa itse osa tilapäisasumisen kustannuksista, tulee hänen esittää
kuitti oman osuuden maksamisesta. Ellei kuittia esitetä, maksusitoumusta ei jatketa. Majoitusta voi kysyä esim. seuraavista paikoista: Euro-Hostel ja Stadion Hostel.
7.7.5 Vanhempiensa luona asuvat
Vanhempiensa luona asuvilta yli 18-vuotiailta henkilöiltä selvitetään kattaako heidän
maksamansa vuokra myös ruokamenot. Selvitetään onko henkilö maksanut vuokraa ennen toimeentulotuen hakemista. Hänen tulee aina esittää kuitti maksamistaan vuokrista.
Pääsääntöisesti aikuisen lapsen osuus vuokrasta saadaan jakamalla koko vuokra täysiikäisten asukkaiden määrällä.
7.7.6 Täysi-ikäisen lapsensa luona asuva vanhempi
Molempien perusosa lasketaan 100 %:n mukaan. Vähennyksiä ei tehdä.
Solu-/ryhmäasunnossa tai kaverin kanssa vuokralla asuva täysi-ikäinen henkilö
17
Asuttaessa ns. solu- tai kimppakämpässä (myös muut kuin opiskelijat) huomioidaan
perusnormina ”muu 18 vuotta täyttänyt”. Samassa asunnossa asuminen ei välttämättä
tarvitse merkitä asukkaiden yhteistaloutta. Henkilö katsotaan yhteistaloudessa asuvaksi
lähinnä silloin, kun henkilöillä on yhteinen ruokatalous ja taloudessa olevat käyttötavarat
kuten tv, sanomalehti ja kodinkoneet ovat yhteiskäytössä.
7.7.7 Vuokravakuus
Toimeentulotuen asiakkaan muuttoa tuetaan ja vuokravakuus myönnetään pääsääntöisesti
seuraavissa tilanteissa:







asunnottomuus tai uhka asunnottomuudesta
terveydelliset syyt
työpaikka
asunnon koko ja sijainti
perhekoon muuttuminen
edullisempi vuokra
muu perusteltu syy
Kun asiakas muuttaa pääkaupunkiseudulla myönnetään 1-2 kuukauden vuokran suuruinen vuokravakuus, joka annetaan kirjallisena sitoumuksena vuokranantajalle (HOAS perii vuokravakuuden rahasuorituksena). Kun asiakas muuttaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, vuokravakuus myönnetään ainoastaan yhdeksi vuodeksi.
Vuokravakuutta ei myönnetä, mikäli vuokrasuhteen kesto on alle 6 kuukautta, asiakkaalle aiemmin myönnetty vuokravakuus on realisoitu tai mikäli kyseessä on alivuokralaisasunto.
Jos asiakkaalle on aikaisemmin myönnetty vuokravakuus, joka on jouduttu maksamaan
maksamattomien vuokrien tai asunnon rikkoutumisen vuoksi, ei uutta vuokravakuutta
myönnetä kuin erityisen painavin perustein.
7.7.8 Vuokravelka
Veloista aiheutuvia kustannuksia ei myönnetä toimeentulotukena. Tästä seuraa, ettei
myöskään vuokravelkaa pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukena.
Lapsiperheelle vuokravelka, häätö, asunnottomuuden uhka tai asunnottomuus voi olla
lastensuojelullinen tilanne. Toimeentulotukea vuokravelkaan voidaan harkinnan perusteella myöntää ehkäisevänä toimeentulotukena asumisen turvaamiseksi, kun muita keinoja ei ole käytettävissä ja asumisen jatkumisen turvaaminen nykyisessä asunnossa on perusteltua. Pyrittävä varmistamaan, että uutta vuokravelkaa ei synny.
Jos takautuva laskelma osoittaa, että asiakas on ollut oikeutettu toimeentulotukeen vuokravelan syntymisen aikana, myönnetään toimeentulotuki perustoimeentulotukena ja maksetaan pääsääntöisesti vuokranantajan tilille.
7.7.9 Muuttokustannukset
Kun asiakas muuttaa pääkaupunkiseudulla (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) kunnasta toiseen, lähtökunta myöntää
 muuttokustannukset
 vuokravakuuden
 ensimmäisen vuokran

18
perusosan 1 kk
Mikäli toimeentulotukea muuttoon haetaan sen jälkeen kun asiakas on jo kirjoilla uudessa kunnassa/ kun asiakas on jo hoitanut muuton, toimeentulotukiasiaa ei siirretä lähtökuntaan.
Kun asiakas muuttaa muualle kuin pääkaupunkiseudun kuntiin lähtökunta pääsääntöisesti
myöntää muuttokustannukset ja vuokravakuuden. Tulokunta myöntää toimeentulotuen
muilta osin.
Pääsääntöisesti asiakas järjestää muuton omatoimisesti edullisinta vaihtoehtoa käyttäen.
Asiakkaan tulee varmistaa muutossa tukeminen ennen muuttoa. Toissijaisesti asiakkaan
muuttoa voidaan tukea sosiaaliviraston tilaamalla muutolla. Kierrätyskeskus lainaa pääkaupunkiseudulla asuville henkilöille kuomullista peräkärryä veloituksetta 50€:n panttia
vastaan.
Kun muutto tapahtuu esim. tuttavan autolla tai peräkärryllä, hyväksytään kustannuksina.
Kierrätyskeskus lainaa panttia vastaan peräkärryjä. Asiakas toimittaa selvityksen muuttomatkan pituudesta. Muuttolaatikoiden vuokraa ei kustanneta toimeentulotuella.
Jos muutto tapahtuu asiakkaan vuokraamalla edullisella pakettiautolla tai peräkärryllä,
toimittaa asiakas kaksi vuokratarjousta sosiaalitoimeen. Toimeentulotukena maksetaan
edullisempi auton vuokra sekä matkakorvauksena 0,24 euroa/kilometri.
Jos muutto tapahtuu muuttoliikkeen autolla, muutto ei saa tapahtua viikonloppuna tai illalla, jos siitä aiheutuu lisäkustannuksia. Asiakas toimittaa kolme tarjousta sosiaalitoimeen ja työntekijä valitsee edullisimman tai työntekijä pyytää muutamia tarjouksia ja valitsee edullisimman muuttoliikkeen. Asiakas ja perheenjäsenet pakkaavat itse ja osallistuvat tavaroiden kantamiseen voimavarojensa mukaan. Maksusitoumukseen tulee aina
merkitä tarjouksen mukainen hinta ja/ tai enimmäistuntimäärä. Kantajien lukumäärän tulee näkyä maksusitoumuksessa.
Jos asiakas jää asunnottomaksi, tavaroiden muutto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan tuttavien luokse tai toissijaisesti varastoon. Asiakas toimittaa kaksi tarjousta varastovuokrista
sosiaalitoimeen tai työntekijä valitsee edullisen muuttoliikkeen, joka tarjoaa myös varastointipalvelut. Varaston vuokrasopimus tehdään asiakkaan ja varastovuokraajan välille.
Varastokustannukset voidaan huomioida maksimissaan kolmen kuukauden ajan.
Pakettiauton tai peräkärryn voi edullisesti vuokrata esim. lähialueen huoltoasemilta.
7.7.10 Alkuavustus
Alkuavustus on tarkoitettu sellaiselle henkilölle, joka ei omista mitään irtainta omaisuutta, esim. asunnoton, tuloton henkilö. Alkuavustus myönnetään lähtökunnasta, paitsi silloin, jos sitä haetaan vasta yli kuukauden jälkeen muutosta. Alkuavustus myönnetään
täydentävänä toimeentulotukena. Kts. lisätiedot kohta 9.2.
7.7.11 Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot
Vähäiset terveydenhoitomenot sisältyvät perusosaan. Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot myönnetään toimeentulotuen muina perusmenoina. Tavanomaisia vähäistä
suurempia terveydenhuoltomenoja ovat mm. terveyskeskuksen asiakasmaksut, lääkekustannukset, välttämättömät lääkärinlausunnot (esim. etuuden hakemista varten), hammashoito, matkat hoitoon paikallisliikenteen maksun ylittävältä osalta tai siltä osin kuin
Kela ei niitä korvaa, poliklinikka- ja sairaalamaksut, silmälasit, psykoterapia. Terveyden-
19
huoltomenoja otetaan huomioon siltä osin kuin niitä ei korvata sairausvakuutuslain nojalla.
Toimeentulotukea saavien edellytetään pääsääntöisesti käyttävän julkisia terveydenhuollon palveluita. Hoitotakuu koskee kaikkia terveydenhuollon palveluja mukaan lukien
psykoterapiapalvelut.
Asiakasmaksukattoon huomioitavia maksuja ei pääsääntöisesti makseta suoraan sosiaalitoimistosta, vaan asiakas maksaa ne itse (tällöin ne kerryttävät maksukattoa). Asiakkaan
vastuulla on maksujen seuranta ja kertyneiden maksujen määrän selvittäminen. Mikäli on
tiedossa, että asiakas jättää terveydenhuollon maksut maksamatta, voidaan maksut maksaa suoraan laskuttajalle.
Silmälasit ja piilolinssit

Silmälasit voidaan myöntää pitkäaikaisesti toimeentulotukiasiakkaina olleille henkilöille. Silmälasien hankinnassa huomioidaan vallitsevan hintatason mukaan kohtuullinen hinta. Kohtuullisena hintana ilman erityisperusteluja voidaan pitää yksiteholaseissa enintään 130 euroa ja moniteholaseissa 200 euroa. Erikoishiontoja, heijastuksen estoa, tummennusta ym. ei huomioida ilman lääkärin määräystä, vaikka ne mahtuisivat
em. enimmäishintaan. Lasien uusimiseen voidaan pääsääntöisesti myöntää tukea enintään kolmen vuoden välein

Piilolinssien hankintakustannukset voidaan perustellusta syystä korvata
vaihtoehtona tavallisille laseille.
Hammashoitokustannukset

Asiakas ohjataan hammashoitoon terveyskeskukseen, joka toimittaa sosiaaliohjaajalle / sosiaalityöntekijälle kustannusarvion hoidosta.

Yksityisestä hammashoidosta aiheutuneet kulut voidaan huomioida pääsääntöisesti ainoastaan silloin kun terveyskeskuksessa ei voida hoitoa antaa,
mutta hoito on terveyskeskuksen antaman tiedon mukaan asiakkaalle välttämätön. Tästä asiakkaan on esitettävä terveyskeskuksen selvitys.

Pitkäaikaisen hoidon ja suurten kustannusten ollessa kyseessä kehotetaan
asiakasta neuvottelemaan maksuajasta, jolloin hammashoitokulut jaetaan
useammalle kuukaudelle.

Proteesit korvataan kohtuullisten kustannusten mukaan (tarvittaessa konsultoidaan terveyskeskuksen hammashoitolaa).
Lääkärinpalkkiot, hoidot ja terapiat
Pääsääntöisesti edellytetään käytettäväksi julkisia terveydenhoitopalveluita.
Yksityislääkärin hoidosta aiheutuvat kustannukset voidaan poikkeuksellisesti huomioida kun erikoishoidon tarve, kiireellisyys tai jatkuva hoitosuhde sitä edellyttää. Gynekologin ja silmälääkärin tutkimuksista aiheutuvat
yksityislääkäripalkkioiden omavastuuosuus voidaan huomioida menona.
Yksityislääkärin hoidosta tulee asiakkaan etukäteen sopia sosiaalityöntekijän tai –ohjaajan kanssa.

Terveyskeskus määrittelee asiakkaan fysikaalisen hoidon tarpeen ja antaa
tarvittavat palvelut. Yksityisen hoitolaitoksen kustannuksia ei pääsääntöisesti korvata, koska hoitotakuun perusteella asiakkaan tulee saada tarpeelliset palvelut julkisen terveydenhuollon kautta.

Ns. vaihtoehtoishoitojen kustannuksia ei hyväksytä menoina (kts. alla kohta
lääkkeet)
20
Lääkekustannukset

Perusosa kattaa vähäiset terveyden- ja sairaanhoidon menot eli lähinnä
normaalit käsikauppalääkkeet.

Muiden kuin vähäisenä pidettävät lääkärin määräämien lääkkeiden omavastuuosuus huomioidaan laskelmassa menona. Pääsääntöisesti asiakas ostaa
lääkkeet itse ja korvaus maksetaan esitetyn kuitin ja reseptin perusteella.
(Huom! ostot vaikuttavat lääkekattoon vain silloin kun asiakas maksaa ne
itse)

Vain henkilölle, jolla on säännöllinen tai erityisen kallis lääkitys, voidaan
apteekkiin antaa maksusitoumus lääkärin määräämistä sairauden hoitoon
tarkoitetuista lääkkeistä (tällöinkin pyrittävä ensisijaisesti siihen, että asiakas maksaa lääkkeensä itse, jolloin ostot huomioidaan maksukatossa)

Huom! kaikki lääkekustannukset hyväksytään halvimman vaihtokelpoisen
lääkkeen hinnan mukaisina, ellei lääkäri ole kieltänyt lääkevaihtoa. Huomioidaan toimeentulotuessa vain julkisen terveydenhuollon (terveysaseman lääkärin) tai työssäkäyvää asiakasta hoitavan työterveyslääkärin kirjoittamat reseptivalmisteet.

Vaihtoehtoisten hoitomuotojen kustannuksia (lymfaterapia, akupunktio,
homeopaattiset lääkkeet, amalgaamisaneeraus) ei oteta huomioon.

Asiakkaille, joilla maksukatto on ylittynyt, ei myönnetä lääkkeitä toimeentulotukena vaan heidät ohjataan hakemaan Kelan valtakirjalla lääkkeet suoraan apteekista. Lääkekatto on 610 euroa (v. 2014). Lääkekattoon sisältyvät korvattavat lääkkeet, kliiniset ravintovalmisteet ja voiteet.

Toimeentulotuen myöntämiselle ei ole merkitystä sillä, ovatko lääkkeet sairausvakuutuskorvattavia, koska sairausvakuutuksen korvauskriteerit ovat
erilaiset.

Pääsääntöisesti korvattavia menoja ovat ainoastaan sairauden hoitoon kirjoitetut lääkkeet. Potenssilääkkeet (esim. Viagra) korvataan ainoastaan, jos
henkilöllä on jokin perussairaus ja lääkkeen tarpeellisuudesta on lääkärintodistus. Pelkkä puhelinmääräyksessä oleva lausuma siitä, että lääke on sairauden hoitoon, ei riitä. Sama koskee esim. kaljuuntumisen ehkäisemiseen
tarvittavia lääkkeitä. Tarvittaessa konsultoidaan johtavaa lääkäriä.

Terveydenhuollon kustannuksina voidaan korvata myös sellaisia menoja,
jotka eivät johdu sairauden hoidosta. Tällaisia kustannuksia voivat esimerkiksi olla esimerkiksi hedelmöityshoidon ja ehkäisypillerien kustannukset.
Sairaalamaksut

sairaala- ja poliklinikkamaksut otetaan huomioon toimeentulotuessa

jos sairaalahoito on kestänyt alle kaksi viikkoa, lasketaan menoiksi sekä perusavustus että sairaalalasku

jos sairaalahoito on kestänyt yli 14 vrk, ylimenevältä ajalta perusosasta otetaan huomioon 51 % ja käyttövarat (99 euroa/kk alkaen 1.1.2013) ko. ajalle.
8. TOIMEENTULOTUEN PERUSOSAN ALENTAMINEN
Toimeentulotukea hakeva 17–64-vuotias henkilö on velvollinen ilmoittautumaan työttömänä työnhakijana työvoimatoimistoon, ellei hän ole työssä palkansaajana tai yrittäjänä,
opiskele tai ole sairauden tai muun näihin verrattavan syyn perusteella esteellinen ottamaan vastaan työtä.
Mikäli asiakas kieltäytyy ilman perusteltua syytä ilmoittautumasta työttömänä työnhakijana työvoimatoimistoon tai kieltäytyy vastaanottamasta hänelle yksilöidysti tarjottua
työtä tai osallistumasta työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen tai jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu hänelle
21
tarjota perusosan suuruutta voidaan hänen osaltaan alentaa 20 %:lla enintään kahden
kuukauden ajaksi kerrallaan kieltäytymisestä /laiminlyönnistä lukien.
Perusosan alentaminen edellyttää, että toimeentulotukipäätöksen tekijällä on selkeä ja
yksilöity näyttö siitä, että työnhakija on kieltäytynyt tarjotusta työstä ym. toimenpiteestä.
Työtarjouksen tulee olla sellainen, että se soveltuu asianomaiselle henkilölle ja että se
noudattaa työehtosopimuksia. Jos henkilö ei kehotuksesta huolimatta ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi tai ei ilman perusteltua syytä noudata työvoimaviranomaisen antamia ilmoittautumisaikoja, aiheuttaa hän omalla toiminnallaan sen, että hänelle ei ole voitu tarjota työtä.
Mikäli henkilön toistuvasta kieltäytymisestä on pääteltävissä, että henkilö ei halua ottaa
työtä vastaan tai osallistua työvoimaviranomaisen järjestämiin toimenpiteisiin, voidaan
perusosaa alentaa 40 % kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan. Perusosaa voidaan alentaa kahdeksi kuukaudeksi välittömästi edellisten kahden kuukauden alentamisjakson jälkeen,
mikäli henkilö ei noudata uuttakaan kehotusta ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi tai
ota vastaan tarjottua työtä tai työllistämistoimenpidettä (KHO 6.3.2000, taltio 452)
Perusosaa voidaan alentaa ainoastaan sen henkilön osalta, joka on omalla toiminnallaan
aiheuttanut päivärahojensa menetyksen. Muiden mahdollisten perheenjäsenten perusosa
on normiston mukainen.
Vuonna 2011 voimaan tulleen lainmuutoksen myötä toimeentulotuen alentaminen on
mahdollista myös alle 25-vuotiaan täysi-ikäisen ammatillista koulutusta vailla olevan
nuoren kohdalla silloin kun koulutuksesta kieltäytyminen tai koulutuksen keskeyttäminen
on ollut syynä työttömyysetuuden epäämiseen.
Nuorisotakuun piirissä olevia asiakkaita palvellaan yhteistyössä sivistystoimen sekä työja elinkeinotoimiston viranomaisten kanssa.
9. ERITYISISTÄ TARPEISTA TAI OLOSUHTEISTA JOHTUVAT MENOT
(myönnetään täydentävänä toimeentulotukena)
Toimeentulotukilaskelmassa voidaan harkinnan mukaan huomioida henkilön perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia menoja. Erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotukiasiakkuutta, pitkäaikaista tai vaikeaa
sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä menoja. Päätöstä tehtäessä erityinen tarve on perusteltava ja asiakkaan on esitettävä menoista tosite.
Täydentävässä toimeentulotuessa ei ole suljettu pois mitään menolajia, jos menot harkitaan asiakkaalle tarpeellisiksi. Tarpeellisiksi harkittu meno otetaan huomioon tarpeellisen
suuruisena. Alla on lueteltu eräitä menolajeja ja niissä pääsääntöisesti huomioonotettavia
kustannuksia.
9.1 Päivähoito- ja iltapäivähoito- ja koulumaksut
Ensisijaisesti selvitetään maksuvapautuksen saaminen palvelun tuottajalta. Yksityistenkoulujen kuten Steiner- koulun maksuja ei huomioida toimeentulotuessa.
9.2 Kodin irtaimiston hankinnasta aiheutuvat kulut
Kodin irtaimiston hankinnasta aiheutuviin kuluihin voidaan myöntää toimeentulotukea
silloin kun asiakkaalla ei ole tarpeellista koti-irtaimistoa, eikä hän kykene sitä lähitulevaisuudessakaan itse hankkimaan. Välttämättömään koti-irtaimistoon kuuluvat sänky, pöytä,
22
tuolit, patja ja vuodevaatteet. Enimmäiskorvaus koti-irtaimistosta huomioidaan seuraavasti:
Pöytä 50 €
Tuoli 20 €/kpl
Sänky 80 € /aikuinen
Sänky 140 €/pariskunta
Lasten sänky 50 €
Patja 70 €
Lasten patja 30 €
Kodin irtaimiston hankintaan annetaan maksusitoumus tai kustannukset huomioidaan tositetta vastaan.
Lisäksi voidaan myöntää erillisen harkinnan perusteella avustusta välttämättömiin kodin
tekstiileihin, valaisimiin, astioihin ja verhoihin enintään 100 euroa.
Alkuavustus (=avustus huonekaluihin, liinavaatteisiin, astioihin, verhoihin jne.) max
400€ henkilölle, jolla ei ole mitään irtainta (esim. asunnoton). Alkuavustus kattaa kaikki
kulut. Myönnetään maksusitoumus asiakkaan valitsemaan liikkeeseen/liikkeisiin (vaihtoehtona esim. Ikea, Kierrätyskeskus).
Pakolaisille voidaan alkuavustuksena kodin perustamiseen myöntää enintään toimeentulotuen perusosan määrä kaksinkertaisena.
9.3 Kodinkoneet ja televisio
Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneelle lapsiperheelle voidaan myöntää avustusta
pyykkikoneeseen, mikäli taloyhtiössä ei ole pesutupaa. Sosiaalityöntekijä selvittää edullisimman soveltuvan pesukoneen hinnan kahdesta - kolmesta kodinkoneliikkeestä ja
myöntää maksusitoumuksen edullisimpaan.
Television ja digisovittimen hankintaan ei myönnetä toimeentulotukea.
9.4 Lasten tarvikkeet
Toimeentulotukea voidaan myöntää lastenvaunuihin ja -rattaisiin edullisimman vaihtoehdon mukaan. Sosiaalityöntekijä tai -ohjaaja selvittää tarvikkeiden hinnan parista - kolmesta liikkeestä ja myöntää maksusitoumuksen siihen liikkeeseen, josta tarvikkeen saa
edullisimmin.
9.5 Lasten harrastus- ja lomavirkistysmenot
Lasten harrastusmenot sisältyvät pääsääntöisesti perusosaan.
Pitkäaikaisasiakkaana olevien perheiden lasten harrastusmenoihin, leirimaksuihin ja matkakuluihin kotimaassa voidaan myöntää toimeentulotukea, mikäli perheen taloudellinen
tilanne ja lasten erityisen tuen tarve sitä edellyttävät. Tukea myönnetään pääsääntöisesti
yhteen harrastukseen /lapsi / vuosi enintään 200 euroa (sisältää mahdolliset välineet)
Huomioitavaa; retkien ja muun koulun ulkopuolisen toiminnan järjestäminen perusopetuksessa: perusopetuslain mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen, joka nykytulkinnan mukaan kattaa myös koulun ulkopuolella tapahtuvan opetuksen.
23
Rippikoulumaksuista tulee anoa vapautusta seurakunnalta.
Aikuisten harrastusmenot sisältyvät aina perusosaan.
9.6 Lapsen tapaamiskulut
Lapsen tapaamisesta aiheutuviin kuluihin voidaan myöntää tapaamispäivien osalta ruokarahaan 49 % perusosasta. Asiakkaan tulee esittää tapaamissopimus ja työntekijän tulee
muutoinkin varmistua, että tapaamiset toteutuvat.
9.7 Edunvalvojan palkkio
Edunvalvojan palkkio samoin kuin edunvalvontaan liittyvät maksut, esim. lupa-asioiden
käsittelymaksut, oikeudenkäyntimaksut ja maistraattien perimät tilintarkastusmaksut
huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa.
9.8 Hautauskustannukset
Hautauskustannuksina huomioidaan hautauksesta aiheutuvat välttämättömät kustannukset
edullisimman vaihtoehdon mukaan. Hautauskustannuksina voidaan enintään huomioida
n. 1 100 euroa (sisältää tuhkauksen 305 euroa) sekä lisäksi pakolliset hautapaikkaan ja
haudan avaamiseen liittyvät kustannukset. Nurmenhoitomaksua tai haudan hoitokustannuksia ei huomioida. Hautakivestä, lehti-ilmoituksesta ja muistotilaisuudesta aiheutuvia
kustannuksia ei huomioida. Vain hautauskustannukset Suomessa voidaan korvata.
Kustannukset peritään kuolinpesältä, jos kuolinpesällä on varoja tai mahdollisesta vakuutuksesta. Kun hautauskustannukset on korvattu toimeentulotukena, lähetetään lasku
kuolinpesän hoitajalle. Jos tämä ei ole tiedossa, lähetetään lasku lähiomaiselle.
Vainajan maksamatta jääneitä laskuja ei makseta kuin siltä osin, jotka voimassa oleva
toimeentulotukipäätös kattaa.
9.9 Lähiomaisen hautajaiset
Lähiomaisen (vanhemmat, puoliso, lapset, sisarukset, isovanhemmat) hautajaisia varten
voidaan myöntää pitkäaikaisasiakkaalle avustusta matkakuluihin edullisimman vaihtoehdon mukaan sekä lisäksi kukkiin, vaatteisiin ym. menoihin enintään 60 euroa.
10. OPISKELIJAT
Opiskelijoiden ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotuki. Se koostuu opintorahasta, opintolainasta ja asumislisästä. Lähtökohtana pidetään sitä, että opintotuen lisäksi
toimeentulotuen tarvetta ei ole. Opiskelija voi kuitenkin joutua tilanteisiin, jolloin hänellä
on oikeus toimeentulotukeen.
Opiskelijoilta edellytetään viipymättä opintotuen (myös opintolainan) hakemista. Opintolaina lasketaan tuloksi opiskelijalle, vaikka tämä ei sitä hakisikaan, jos ei ole ilmennyt,
estettä sen saamiseen eikä nostamiseen (KHO 30.11.1999/3854).
24
Opintolaina huomioidaan tuloksi hakemuskuukaudelle ja sen jälkeen siirretään tuloylijäämä seuraaville kuukausille. Opintolaina huomioidaan tulona korkeakouluopiskelijalla
kesän aikana, vaikka talven aikana ei olisi lainaa nostanutkaan (KHO 30.11.1999/3854).
Opintoja ei voida rahoittaa pitkäaikaisesti toimeentulotuella myöskään silloin kun opiskelija ei voi saada opintolainaa, koska hänen luottotiedoissaan on merkintä maksuhäiriöstä. Opiskelija ohjataan tällöin hakemaan apua Kelaan opintotukikeskuksesta laina-asiansa
järjestämiseksi. Jos opiskelija ei saa lainaa, selvitetään muut mahdolliset keinot, kuten
osa-aikatyö ja yksityiset lainamahdollisuudet. Mikäli rahoitus ei järjesty, tarvittaessa
myönnetään toimeentulotukea selvittelyn ajaksi. Perusosaa voidaan alentaa 20 prosentilla. Opintojen loppuunsaattamisesta tulee tällaisessa tapauksessa aina tehdä suunnitelma.
Opintolainaa ei voida huomioida tulona.
Uusille opiskelijoille, jotka eivät ole vielä saaneet opintotukipäätöstä, tehdään perintä
opintotuista (opintoraha ja asumislisä). Vanhojen opiskelijoiden osalta (opintotukipäätös
on jo tehty), lasketaan opintotuet ja opintolaina tuloksi siitä kuukaudesta alkaen, josta
opintotukioikeus on olemassa.
Opintolainaa ei edellytetä haettavaksi sellaisilta alle 18-vuotiailta lukion tai ammattikoulun opiskelijoilta, joiden vanhemmat saavat toimeentulotukea.
Hakijalle ei myönnetä toimeentulotukea, jos häntä on edellisessä päätöksessä kehotettu
hakemaan lainan takausta eikä hän ole sitä tehnyt. Hakijan tulee hakea opintolainan takausta, jonka jälkeen hakemus toimeentulotuesta voidaan käsitellä uudelleen. Peruste kielteiselle päätökselle on se, että opintotuki on opiskeluajan ensisijainen toimeentulon turvaava etuus (L toimeentulotuesta 2 §).
Jälkihuollossa olevan nuoren ei edellytetä hakevan opintolainaa.
Toimeentulotukea ei pääsääntöisesti myönnetä opiskeluun oppilaitoksessa, johon ei voi
saada opintotukea.
Mikäli toimeentulotukea myönnetään opiskelijalle, joka odottaa päätöstä opintotuesta,
peritään toimeentulotuki tulevasta etuudesta takaisin.
Opiskelijan vakinainen oleskelukunta on se kunta, jossa hänellä on opiskeluajan asunto.
Joskus toimeentulotuen myöntäminen voi jakaantua useamman kunnan kesken. Esimerkiksi silloin kun opiskelija asuu toisessa kunnassa ja puoliso ja lapset toisessa kunnassa.
Tällöin toinen kunnista avustaa perhettä ja lapsia ja toinen opiskelijaa. Yksinäisen opiskelijan kahden asunnon menoja ei oteta huomioon. Ainoastaan opiskelupaikkakunnan
asumismenot huomioidaan.
Lukiolaisen on mahdollista saada opintorahaa, jolla voi kustantaa esim. koulukirjat. Kotona asuvan lukiolaisen opintorahaa ei oteta huomioon perheen normilaskelmassa. Tällöin ei myöskään menoina huomioida opiskelusta aiheutuvia kustannuksia. Kotona asuvalle täysi-ikäiselle tehdään oma laskelma. Kotona asuvan lukiolaisen ei edellytetä nostavan opintolainaa. Jos hän nostaa opintolainaa, huomioidaan se tulona. Itsenäisesti asuvan täysi-ikäisen lukiolaisen edellytetään nostavan opintolainaa.
Opintojen pitkittyessä opiskelija voi hakea perustelluista syistä opintotukikeskuksesta pidennystä opintotukiaikaansa. Opintotuen pidennyksen hakeminen on aina ensisijaista
toimeentulotukeen nähden. Yleisenä lähtökohtana pitkittyneiden opintojen tukemisessa
toimeentulotuella voidaan pitää, että opinnot voidaan suorittaa loppuun noin yhdessä lukuvuodessa. Opintojen ohjaajalta voidaan pyytää arvio vielä suorittamasta olevista opinnoista ja opiskelijan on esitettävä suunnitelma opintojen loppuunsaattamisesta. Jos pit-
25
kään jatkuneiden opintojen suorittaminen loppuun kohtuuajassa ei ilmeisesti ole mahdollista, eikä asiakas ole kuntoutuksen tarpeessa, asiakasta ohjataan hakeutumaan työhön.
Jos opintotuen maksatus keskeytyy siksi, että opiskelijalla ei ole riittävästi suorituksia,
voidaan opiskelijaa tukea esimerkiksi yhden lukukauden ajan, jotta hän pääsee takaisin
opintotuen piiriin. Opiskelijaa ohjataan mahdollisuuksien mukaan hakemaan osaaikatyötä.
Kesäopiskelu tulee rahoittaa kesäopintotuella. Ellei opiskelijalla ole mahdollisuutta suorittaa tutkintonsa kannalta järkeviä opintoja kesällä, tulee toimeentulo turvata työllistymällä. Toimeentulotuen myöntäminen kesäaikana edellyttää aktiivista työnhakua. Tällöin
toimeentulotuesta tehdään päätös kuukaudeksi kerrallaan. Hakemukseen täytyy liittää lista ja yhteystiedot haetuista työpaikoista.
Työstä kieltäytyminen ja oman elatuksen laiminlyönti voi olla joissakin tilanteissa peruste
myös opiskelijan perusosan alentamiselle. Alentaminen voisi olla perusteltua esim. silloin kun huomattavan pitkään ilman pätevää syytä kestäneiden opintojen loppuunsaattaminen kohtuullisessa ajassa ei ole todennäköistä eikä opiskelija hae saatavilla olevaa työtä oman elatuksensa turvaamiseksi. Vastaava tilanne voi olla, jos opiskelija ei saa luottohäiriömerkintöjen vuoksi opintolainaa, ei hae osa-aikatyötä tai vailla toimeentulovaroja
oleva opiskelija ei hae kesätyötä.
Opintolainan korkoja ei oteta huomioon menoina kuin erityisestä syystä.
Opiskelutarvikkeisiin ei myönnetä toimeentulotukea kuin erityisestä syystä.
Jatko-opintoja tai toisen ammatin hankkimista ei tueta toimeentulotuella. Poikkeuksena
voidaan pitää tilanteita, jolloin vanhaa ammattia ei ole terveydellisistä syistä mahdollista
harjoittaa. Tällöinkin selvitetään aina, onko asiakkaan mahdollista kouluttautua uudelleen
Kelan tukemana. Perusosaa voidaan joissakin tilanteissa alentaa (STM:n opas).
Täysi-ikäisen opiskelijan mahdollisuus saada elatusapua vanhemmiltaan
Laki lapsen elatuksesta 3 §: Vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuvista
kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, mikäli se
harkitaan kohtuulliseksi. Tällöin otetaan erityisesti huomioon lapsen taipumukset, koulutuksen kestoaika, siitä aiheutuvien kustannusten määrä sekä lapsen mahdollisuudet koulutuksen päätyttyä itse vastata koulutuksestaan aiheutuneista kustannuksista. Tarvittaessa
pyydetään selvitys vanhempien tuloista ja varallisuudesta.
On selvitettävä saako opiskelija tosiasiallisesti tukea vanhemmiltaan vai ei. Pelkkä arvio
siitä, että vanhemmilla on mahdollisuus avustaa opiskelevaa lastaan, ei ole peruste olla
myöntämättä toimeentulotukea. Täysi-ikäisen opiskelijan toimeentulotukea ei voida periä
takaisin vanhemmilta.
Mikäli iltaopiskelija ei saa opintotukea tai työttömyysturvaa, alennetaan perusosaa 20
prosentilla. Sama koskee opiskelijoita, joiden opiskelu on syystä tai toisesta pitkittynyt.
Lyhytaikaisia poikkeuksia voidaan tehdä erityisen painavin perustein esim. terveydellisten syiden vuoksi.
Kuntoutustuella opiskeleva opiskelija ei voi saada opintolainaa.
Jos opiskelija on opiskeluun liittyvässä harjoittelussa kesän aikana, selvitetään opintoetuuksien saantimahdollisuus.
26
Sisäoppilaitoksissa opiskelevat voivat maksaa oppilaitokselleen ylläpitomaksua, joka
sisältää asunnon ja ruuan (lukuun ottamatta osaa viikonloppuruokailusta). Toimeentulotuen tarvetta harkittaessa lähtökohtana on se, että opiskelijalle jää näiden menojen jälkeen käyttöönsä ns. tavanomaisiin henkilökohtaisiin menoihin vähintään voimassa olevan ohjeen mukainen käyttövarojen määrä, mikäli opiskelijan toimeentulotukea ei voida
laskea samalla tavoin muiden opiskelijoiden. Opintomaksuja ei oteta menona huomioon.
11. VANKEUSAJAN TOIMEENTULOTUKI
Suljetussa vankilassa vankila huolehtii vankien päivittäisestä perusylläpidosta, johon sisältyy mm. vaatetuksen, ruokailun sekä asianmukaisen terveyden- ja sairaanhoidon järjestäminen. Vankilaan tai vankimielisairaalaan, jonne vanki on tuomittu, ei käyttövaroja
kunnan toimeentulotukivaroista pääsääntöisesti myönnetä, koska vankien toimeentulo
kuuluu vankeinhoitoviranomaisille (vankeinhoitoasetus 878/1995). Tämä koskee myös
vankilasta lomalla olevia.
Vankilassa saatava ylläpito on vangin ensisijainen toimeentulojärjestelmä. Vanki voi kuitenkin joutua toimeentulotuen tarpeeseen, jolloin hänellä on oikeus toimeentulotukeen
samoin perustein kuin muillakin tuen tarpeessa olevilla. Ellei vangilla ole käytettävissään
muita tuloja tai varoja ja hänellä on perusosalla katettavia menoja, joita hän ei ole voinut
kattaa vankilasta saadulla ylläpidolla, voi olla perusteltua maksaa vangille käyttövaroja
(enintään laitoksessa olevan käyttövara 99 euroa (2013) v. 2014??? toimeentulotukena.
Käyttövarahakemukseen on tuolloin aina liitettävä vankilan sosiaalityöntekijän lausunto
perusteluineen.
Tutkintavangilla ei vankeusaikana ole ehdotonta oikeutta saada vankilasta käyttövaroja.
Tutkintavangille voidaan myöntää käyttövaroja 99 euroa/kk (v. 2013), ellei hänellä ole
muita tuloja. Hakija omat tulot ja varallisuus on selvitettävä.
Epäselvissä tapauksissa on syytä tarkistaa vankilasta vangin tulot sekä se, mitä vanki tosiasiallisesti voi saada vankilasta.
Vangin asumismenot voidaan ottaa huomioon lyhyen vankeusajan (4 kk) aikana, mikäli
se on perusteltua.
Vangille on vankeinhoitoasetuksen mukaan järjestettävä asianmukainen terveydenhoito,
sairaanhoito ja kuntoutus. Hammashoitoa annetaan vankilan toimesta, jos se on vankeusaikana välttämätöntä sairauden vuoksi tai huomattavan vahingon estämiseksi.
Vankeinhoitolaitos ei aina korvaa mm. vankien protetiikkahoitoa, joten kunnan velvollisuus on myöntää tähän toimeentulotukea, mikäli hakija on toimeentulotuen tarpeessa.
Tämä voi tulla kysymykseen silloin kun hoito on välttämätöntä, tuomio on pitkä eikä
vangilla ole työrahaa, jolla voisi itse kustantaa hoidon.
Lasten tapaamisista aiheutuviin kustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea henkilön ja perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvina menoina.
12. KUNTOUTTAVAAN TYÖTOIMINTAAN OSALLISTUVAT
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta tuli voimaan 1.9.2001. Kuntouttavan työtoiminnan
tavoitteena on estää nykyistä tehokkaammin pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttamaa syrjäytymistä ja parantaa mahdollisuuksia palata työelämään.
Matkakorvauksen tarkoituksena on tukea henkilön osallistumista kuntouttavaan työtoimintaan. Matkakorvauksia maksetaan niille henkilöille, joille tulee todellisia kuluja mat-
27
kustamisesta. Sosiaalityöntekijä tekee päätöksen matkakorvausten myöntämisestä.
Päätökseen vaikuttavia seikkoja on mm. työtoimintamatkan pituus sekä henkilön terveydelliset syyt. Matkakorvauksen määrä on korkeintaan seutulipun hinta.
Lisäksi maksetaan toimintarahaa niille, jotka eivät saa Kelan maksamaa ylläpitokorvausta kuntouttavan työtoiminnan osallistumispäiviltä. Toimintaraha maksetaan osallistumispäiviltä, eikä sitä makseta, jos korvausta haetaan muuta kautta (esim. ylläpitokorvaus).
Matkakorvausta ja toimintarahaa maksetaan kuntouttavassa työtoiminnassa oleville,
vaikka eivät olisikaan oikeutettuja toimeentulotukeen. Huom! erilliset tilit.
13. ASEVELVOLLISUUS JA TOIMEENTULOTUKI
Asevelvollisille ja siviilipalvelusta suorittaville ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea lomien aikana. Poikkeuksena ovat jälkihuollossa olevat nuoret. Viimeiset maksetut
päivärahat otetaan toimeentulotuesta päätettäessä tulona huomioon.
14. MATKAKUSTANNUKSET
Työmatkakustannukset otetaan huomioon todellisina julkisen liikenteen taksan mukaisina
menoina (ts. vähennetään kokonaisuudessaan ansiotulosta). Tällöin huomioidaan myös
sisäisen liikenteen kuukausilippu, joka muutoin kuuluu perusosalla katettaviin menoihin.
Paikallisliikenteen maksut sisältyvät perusosaan.
Seutulipun kustannuksina otetaan huomioon sen ja paikallisliikenteen lipun erotus ja erotus voidaan myöntää täydentävänä toimeentulotukena opiskelu- ja kurssimatkaa varten
(paitsi milloin asiakas saa kurssin ajalta ylläpitokorvausta).
15. RAHATON ASIAKAS
Kun laskelma osoittaa tuloylijäämää ja asiakas tosiasiassa on rahaton käytettyään tulonsa
sellaisiin menoihin, joihin ei toimeentulotukea voi saada, perhettä avustetaan seuraavaan
tulon saantiin saakka pääsääntöisesti vain ravintokustannuksissa (49 % perusosasta) Asiakkaan tulee selvittää, mihin varat on käytetty. Avustusta tällä perusteella voidaan myöntää vain kerran. Mikäli tilanne toistuu, asiakkaalle annetaan talousneuvontaa ja mahdollisesti neuvotellaan tulojen ottamisesta välitykseen tms.).
16. MAAHANMUUTTAJIEN ASIAKIRJAT
Maahanmuuttajalle voidaan myöntää pääsääntöisesti yhden passin hankkimisesta aiheutuvat kustannukset ja siihen tarvittavat työ- ja oleskeluluvat. Oleskelulupa on välttämätön
asiakirja.
Kansalaisuushakemuksesta aiheutuvia kustannuksia ei hyväksytä toimeentulotuessa menona. Hyväksyminen saattaa tulla kysymykseen harvoissa poikkeustapauksissa, jos jokin
viranomainen vaatii kansalaisuuden hakemista tai jos henkilön työllistyminen ja perheen
toimeentulomahdollisuudet jostakin syystä huomattavasti paranevat Suomen kansalaisuuden myötä. Matkustaminen ei koskaan ole peruste sille, että kansalaisuushakemus
maksettaisiin toimeentulotukena. Pakolaisilla on oman maan passi tai jos oma valtio ei
jostakin syystä myönnä passia voi hakea muukalaispassia. Matkustaminen saattaa muiden maiden passeilla olla vaivalloisempaa kuin Suomen passilla mutta tämä ei ole peruste toimeentulotuen myöntämiselle.
17. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI
28
Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää silloin kun perusteita toimeentulotuen
myöntämiselle ei ole, mutta tilapäisellä tuella voidaan asiakasta auttaa kriisin yli ja edistää hänen selviytymistään. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää kertaluonteisena tukena ja harkinnassa painotetaan asiakkaan mahdollisuuksia selvitä tuen jälkeen
omatoimisesti.
Esimerkkeinä tilanteista, joissa ehkäisevää tukea voidaan myöntää, ovat erilaiset asiakkaan aktivointia ja omatoimista suoriutumista tukevat toimenpiteet kuten opiskelun tai
työhön pääsyn tukeminen, asumisen turvaaminen, äkillisestä elämäntilanteen muutoksesta kuten sairastumisesta tai omaisen kuolemasta tai rikoksen uhriksi joutumisesta aiheutuvien yllättävien kustannusten korvaaminen. Myös itsenäistyvien nuorten asumisen tukeminen ja vanhusten kotona asumisen tukeminen saattavat olla perusteena ehkäisevän
tuen myöntämiselle.
Ehkäisevää tukea voidaan erityisen harkinnan mukaan myöntää ylivelkaantumisesta aiheutuvien ongelmien lieventämiseen erityisesti silloin kun ylivelkaantuminen ei johdu
asiakkaan tuhlailevasta elämäntavasta ja kertaluonteisen avun arvioidaan auttavan asiakasta selviytymään jatkossa ilman toimeentulotukea. (Yhtenäisen käytännön luomiseksi
ennen ehkäisevän tuen myöntämistä sosiaalityöntekijä tai -ohjaaja tuo asian asiakaskokoukseen tai keskustelee asiasta esimiehen kanssa.)
18. TOIMEENTULOTUEN TAKAISINPERINTÄ
Toimeentulotukea ei yleensä peritä takaisin tuen saajalta tai hänen elatusvelvolliseltaan.
Myönnetty toimeentulotuki tai osa siitä voidaan periä takaisin toimeentulotukilain 20-23
§:ien perusteella.
Päätös toimeentulotuen takaisinperinnästä tulee tehdä samassa yhteydessä kuin varsinainen toimeentulotukipäätös. Perintäpäätös voidaan tehdä jälkikäteen, mikäli päätöksessä
mainitaan perinnän tekemisestä selvityksen jälkeen. Toimeentulotuen takaisinperinnästä
voidaan päättää tuen antamisen jälkeen myös silloin, jos tuki on perustunut tahallaan annettuihin vääriin tietoihin.
Perintäpäätös tehdään samalle ajalle, jolle toimeentulotukea on myönnetty. Takaisin voidaan periä vain myönnetyn tuen määrä.
29
Liite 1
TOIMEENTULOTUEN PERUSOSIEN MÄÄRÄT 1.1.2015 LÄHTIEN
Kansaneläkeindeksi 1637
Tuen saaja
Yksin asuva 2)
Yksinhuoltaja
Muu 18 vuotta täyttänyt
Avio- ja avopuolisot kumpikin
Euroa/kk
Euroa/pv 1)
485,50
534,05
16,18
17,80
412,68
13,76
Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuva
18 vuotta täyttänyt henkilö
354,42
11,81
10-17-vuotias lapsi
10-17-vuotias 1. lapsi
10-17-vuotias 2. lapsi
10-17-vuotias 3. lapsi jne
339,85
315,58
291,30
11,33
10,52
9,71
Alle 10-vuotias lapsi
Alle 10-vuotias 1. lapsi
Alle 10-vuotias 2. lapsi
Alle 10-vuotias 3. lapsi jne
305,87
281,59
257,32
10,20
9,39
8,58
1)
Kun toimeentulotukea myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin kuukaudeksi (toimeentulotukilaki 15 §), toimeentulotuen perusosan määrä päivää kohti on laskettu jakamalla kuukausimäärä kolmellakymmenellä
2)
Sekä yhdessä 18 vuotta täyttäneen lapsensa kanssa asuva vanhempi, joka ei ole avioliitossa tai elä toimeentulotukilain 3 § 1 momentin mukaisissa avioliitonomaisissa olosuhteissa (toimeentulotukilaki 9 §)