Asemakaavaselostus, Papinkankaan työpaikka-alue

Työ nro 1646
19.8.2015
KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS
PAPINKANKAAN TYÖPAIKKA-ALUE
Asemakaava
KAAVASELOSTUS
Kaavoitusohjelman työ nro 1646
KÄSITTELYVAIHEET
Vireilletulo
KrakLK
Kaavaehdotus nähtävillä
KH
KV
Lainvoima
30.1.2014
1
PAPINKANKAAN TYÖPAIKKA-ALUE
ASEMAKAAVASELOSTUS
Asemakaava koskee
Pielisensuun kylän tiloja 16:26, 22:181, 26:49, 42:1, 45:7, 45:8, 45:10,
45:11, 45:12, 45:13, 46:2, 47:0, 48:3 ja 63:0 sekä maantie- ja rautatiealueita.
Asemakaavalla muodostuu
Joensuun kaupungin Papinkankaan (25) kaupunginosan korttelit 1-16,
katualueet, maantien alue, rautatiealue, suojaviheralue ja virkistysalueet.
Kaavoitusohjelman työ nro 1646.
Suunnittelualue on rajattu kartalle katkoviivalla
Joensuu 19.8.2015
Kaavoituspäällikkö
Juha-Pekka Vartiainen
2
SISÄLLYSLUETTELO
1
2
TIIVISTELMÄ .......................................................................................... 3
LÄHTÖKOHDAT .....................................................................................4
2.1
SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA................................................................. 4
2.1.1 Alueen yleiskuvaus ...................................................................................................... 4
2.1.2 Luonnonympäristö ...................................................................................................... 4
2.1.3 Rakennettu ympäristö ................................................................................................. 5
2.1.4 Maanomistus............................................................................................................... 5
2.2
SUUNNITTELUTILANNE ................................................................................................ 5
2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset .................................. 5
3
ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA TAVOITTEET .......................9
3.1
3.2
3.3
4
5
KUNNAN STRATEGIOIDEN ASETTAMAT TAVOITTEET ................................................ 9
SUUNNITTELUTILANTEESTA JOHDETUT TAVOITTEET ..............................................11
ALUEEN OLOISTA JA OMINAISUUKSISTA JOHDETUT TAVOITTEET ..........................11
VAIHTOEHDOT .................................................................................... 12
ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU ............................................. 12
5.1
KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT .................................................. 12
5.1.1 Korttelialueet ............................................................................................................ 12
5.1.2 Muut alueet ................................................................................................................13
5.2
KAAVAN VAIKUTUKSET .............................................................................................. 14
5.2.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön .................................................................... 14
5.2.2 Vaikutukset luonnonympäristöön ............................................................................. 14
5.2.3 Yritysvaikutusten arviointi......................................................................................... 14
5.2.4 Vaikutukset liikenteeseen ......................................................................................... 14
5.2.5 Muut vaikutukset ...................................................................................................... 16
6
7
TOTEUTUS ........................................................................................... 17
SUUNNITTELUVAIHEET ....................................................................... 17
TILASTOLOMAKE
HANKEKORTTI
LIITTEET
1. Asemakaavaehdotus
2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.1.2014
3. Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoituksen vastineet
4. Kunnallistekniikan yleissuunnitelmakartta
5. Rakennettavuusselvityksen rakennettavuus- ja pohjatutkimuskartta.
6. Yhteenveto luonnosvaiheen lausunnoista sekä kaavoituksen vastineet
3
1
TIIVISTELMÄ
Asemakaavan muutoksen perustelut
Papinkankaan työpaikka-alueen asemakaavan laatiminen on aloitettu kaupungin aloitteesta talvella 2014. Joensuun kaupunki pyrkii turvaamaan työpaikkatonttien saatavuuden erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille kaavoittamalla uuden työpaikka-alueen.
Työpaikkatonttien riittävyyttä selvitettiin vuonna 2012 valmistuneessa Joensuun kaupungin työpaikka-alueselvityksessä. Selvityksen arvion mukaan nykyiset työpaikkatonttireservit loppuvat 2016 tai 2017. Arvio laadittiin yritystonttien vuosien 2000 – 2011 luovutukseen perustuen.
Talouskasvun hidastuminen on jonkin verran heikentänyt yritystonttien kysyntää. Odotettavissa kuitenkin on, että talouskasvun noustessa yritystonttien tarve kasvaa ja lisää luovutettavaa tarvitaan. Työpaikkatontteja on jäljellä
enää Marjalassa ja Reijolassa sekä vähäisesti Raatekankaalla, Karhunmäellä ja
Pilkossa.
Papinkankaan työpaikka-alue sijaitsee noin 7 kilometrin päässä Joensuun
keskustasta vt 6:n vieressä. Uuden työpaikka-alueen liikenne toimisi vt 6:n
Karhumäen-Papinkankaan eritasoliittymän kautta. Toisella puolella vt 6:ta sijaitsee Karhunmäen kasvava asuinalue, josta on helppo kulkea töissä Papinkankaalla. Kaupunkirakenteellisesti Papinkankaan työpaikka-alueen sijainti on
hyvä ja vetovoimainen. Papinkankaan sijainti on hyvä myös logistisesti. Vt6:n
ja eritasoliittymä ovat alueen vieressä.
Kaavaprosessi
Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n mukainen ilmoitus vireilletulosta julkaistiin
kunnallisissa ilmoituslehdissä 30.1.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
pidettiin nähtävillä 30.1. – 21.2.2014 ja se esiteltiin yleisötilaisuudessa
12.2.2014 Kotikartanoyhdistys ry:n tiloissa. Tilaisuuden järjestämisestä kuulutettiin kaupungin ilmoituslehdissä sekä suunnittelualueen ja naapuritilojen
maanomistajille postitettiin tiedote. Yleisötilaisuudessa oli paikalla 16 osallistujaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin kaksi mielipidettä. Lausuntoja jätettiin kymmenen kappaletta.
Asemakaavaluonnos pidettiin nähtävillä 21.8. – 12.9.2014 ja siitä pyydettiin
tarpeelliset lausunnot. Asemakaavaluonnos esiteltiin yleisötilaisuudessa
28.7.2014 Kotikartano ry:n tiloissa. Tilaisuuden järjestämisestä kuulutettiin
kaupungin ilmoituslehdissä ja suunnittelualueen maanomistajille lähetettiin
tiedote. Yleisötilaisuudessa oli paikalla 11 osallistujaa. Luonnoksesta ei jätetty
mielipiteitä. Lausuntoja jätettiin yhdeksän kappaletta.
Vireilletulo- ja luonnosvaiheessa jätetyt mielipiteet sekä lausunnot ovat liitteenä kaavaselostuksessa.
Toteuttaminen
Papinkankaan tontinluovutus aloitetaan vuonna 2017.
Asemakaavaehdotus, liite 1
89
LIITE 1
1/5
84
84
112 90
93
67
68
73
77
39
85
121
90
64
69
79
81
55:1
75
83
16
11
48:1
30
119
110
LR
67
66
14:18
56:1
20
63:1
54:1
87
18
72
70
22
86
58:1
PIENNARPUISTO
59:1
86
p1
14:18
74
76
78
82
58:6
23
TKL
92
1
92
p5
II-III/e=0,5
89
19
TKL
2
VL
I/e=0,4
91
88
91
25
I/e=0,4
II-III/e=0,5
15
90
84
59:7
129
90
p7
26
80
57:2
22:181
p3
60
87
24
57:5
1
27
90
3
1
1
ET
ET
TKL
90
3
VL
TKL
I/e=0,4
p9
2
1
87
48:3
85
8 8 .5
EV
61
63:0
I/e=0,4
II-III/e=0,5
II-III/e=0,5
89
10
63:1
68
92
5
4
94
85
89
85
53:1
9
71
22:168
TKL
128
90
I/e=0,4
p11
II-III/e=0,5
127
48:3
NOSTINTIE
ET
1
1
mp
2
VL
TKL
2
88
91
91
LT
9
ET
1
2
10
TKL
8
90
TKL
9
92
II-III/e=0,5
2
68
84
1
TRUKKITIE
I/e=0,4
7
6
15
ET
2
84
TKL
I/e=0,4
I/e=0,4
I/e=0,4
II-III/e=0,5
II-III/e=0,5
II-III/e=0,5
p13
87
69
92
NOKKAKÄRRINTIE
92
47:0
rp10
1
87
TKL
.5
71
ET
II-III/e=0,5
1
90
1
8
RU
AK
KO
TIE
I/e=0,4
II-III/e=0,5
107
151
2
LL
TKL
46:2
ET
KIPPITIE
2
2
I/e=0,4
10
57
14
TKL
12
11
p15
90
I/e=0,4
II-III/e=0,5
89
8
p17
90
12
VL
46:2
2
13
7
KM-2
145
10
1
90
1
rp53
VL-5
KTT
11
41
4
151
3
45:7
5
8
2
I/e=0,4
7
rp
II-III/e=0,5
13
71
34
rp21
46:2
26
PAPINKANGAS
99
5
8.
34
31
90
ET
p23
AKS
ELIK
1
KTT
37
45:8
rp35
KUORMAAJANTI
25
54
UJA
I/e=0,4
14
II-III/e=0,5
45:11
152
36
154
45:10
89
90
45:12
3
AKSELITIE
59
1
ET
p25
45:13
45:13
35
5
p27
KTT
51
p29
53
m
16
88
p31
87
p33
y-KAT U
15
2
85
I/e=0,4
II-III/e=0,5
4
VL
ET
p35
p39
84
8 8 .5
p37
PAPINKANKAANTIE
5
30
2
1
153
p41
p56
16:26
p58
p60
p52
p79
p62
45:13
1
16
TKL
p64
p45
65
p66
p47
I/e=0,4
p68
88. 5
45:13
ET
p43
p54
p50
89
12
p70
II-III/e=0,5
29
60 r p 6 0
p81
p72
91
14
26
p49
90
89
p83
88
64
p74
83
90.5
100
89.5
44:7
45
44:3
87
p51
p76
p53
92
16:26
17
p78
93
44:10
85
8
VL
125
53
6
5
85
39
86
4
12
42:1
124
III
e=0.38
101
102
p19
3
62
ET
PAPINKANKAANPUISTO
E
5
1
PAPINKANKAANPUISTO
3
105
88
2
22
rp22
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET
KM-2
0240002
Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön.
Korttelialueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakauppaa.
KTT
0250100
Yhdistetty liike-, toimisto- ja teollisuusrakennusten korttelialue.
TKL
0270100
Teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten korttelialue.
VL
VL-5
0340000
Lähivirkistysalue.
0340005
Luonnontilaisena hoidettava lähivirkistysalue.
LT
0460000
Maantien alue.
LR
0470000
Rautatiealue.
ET
0590000
Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue.
EV
0680000
Suojaviheralue.
0820000
3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.
0830000
Kaupungin- tai kunnanosan raja.
0840000
Korttelin, korttelinosan ja alueen raja.
0850000
Osa-alueen raja.
0860000
Ohjeellinen osa-alueen raja.
1
25
0880000
Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero.
0910000
Kaupungin- tai kunnanosan numero.
LIITE 1
2/5
LIITE 1
3/5
PAP
16
AKSELITIE
III
0920000
Kaupungin- tai kunnanosan nimi.
0930000
Korttelin numero.
0950000
Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi.
1000000
Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun
kerrosluvun.
I/e=0,4
1020200
Merkintä, jossa roomalainen numero ilmoittaa suurimman sallitun kerrosluvun ja
jälkimmäinen luku tätä vastaavan tonttitehokkuuden.
e=0.38
1050000
Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan.
1130000
Rakennusala.
1130001
Ohjeellinen rakennusala.
1340000
Istutettava alueen osa.
1360000
Katu.
1390201
Ulkoilureitti, yhteys sitova, sijainti ohjeellinen.
y-KATU
1570300
Alueen ylittävä katuyhteys.
1580000
Ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti.
1590000
Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää.
mp
1730001
Maisemallisesti merkittävä puu, joka on rakennus- ym. hankkeissa otettava huomioon.
LIITE 1
4/5
YLEISET MÄÄRÄYKSET:
1. Tontin rajoittuessa Papinkankaantiehen, Kuormaajantiehen, Akselikujaan, Akselitiehen tai
Imatrantiehen, kadulle näkyvät rakennukset on suunniteltava julkisivuiltaan
kaupunkikuvallisesti korkeatasoisiksi.
2. Tontit on aidattava korttelirajoiltaan lukuunottamatta katualueeseen rajoittuvia sivuja.
3. Tontin katu- tai tiealueen puoleiselle istutettavalle alueen osalle on istutettava tai
säilytettävä puustoa siten, että puiden välimatka on enintään seitsemän metriä.
4. Imatrantien viereisen suojaviheralueen puusto on pääpiirteittäin säilytettävä.
5. Imatrantien viereiselle suojaviheralueelle ei saa sijoittaa mainoslaitteita.
6. KM-2 -korttelialueelle rakennettavien vähittäiskaupan suuryksiköiden on oltava kaupan
laatu huomioon ottaen sellaisia, että ne voivat perustellusta syystä sijaita
keskusta-alueen ulkopuolella, kuten:
moottoriajoneuvojen kauppa sekä niiden varaosien ja tarvikkeiden kauppa
rengaskauppa
vene- ja veneilytarvikkeiden kauppa
matkailuvaunujen kauppa
huonekalukauppa
rauta-, rakennustarvike- ja sisustustarvikekauppa
maatalous- ja puutarha-alan kauppa
kodintekniikkakauppa
AUTOPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET:
1. Teollisuuslaitokset ja varastot: Yksi autopaikka kerrosalan 100 k-m2 kohden.
2. KM-2 -korttelialueet: Yksi autopaikka kerrosalan alkavaa 70 k-m2 kohden.
3. Liikehuoneistot ja toimistot TKL- korttelialueilla: Yksi autopaikka kerrosalan alkavaa 50
k-m2 kohden.
POLKUPYÖRÄPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET:
1. Polkupyöräpaikkoja on varattava tontille vähintään seuraavasti:
KM-2 -korttelialue: Yksi polkupyöräpaikka kerrosalan 200 k-m2 kohden
liiketilat ja toimistot: Yksi polkupyöräpaikka kerrosalan 50 k-m2 kohden
teollisuus- ja varastorakennukset: Yksi polkupyöräpaikka kerrosalan 100 k-m2
kohden
2. Vähintään puolet polkupyöräpaikoista on katettava.
3. Polkupyöräpaikat on sijoitettava pääsisäänkäyntien välittömään läheisyyteen.
4. Jalankululle ja polkupyöräilylle on rakennettava turvalliset kulkuyhteydet katualueelta
rakennusten pääsisäänkäynneille.
LIITE 1
5/5
Pohjakartta kaavoitusmittausasetuksen
(1284/99) mukainen
Hyväksytty kaupunginvaltuustossa
Timo Lajunen
kaupungingeodeetti
Mikko Kärkkäinen
kaupunginlakimies
KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ
YHDYSKUNTASUUNNITTELU
Papinkankaan 25 kaupunginosan kortteleiden 1 - 16 sekä liikenne-, katu-, virkistys- ja
erityisaluiden asemakaava.
Papinkankaan työpaikka-alue
KRAKLK
KH
Näht
KV
Pvm 19.8.2015
Asemakaavan voimaantulo
Mk
1 : 2000
Suunn. Juha Pasma
Kaavoituspäällikkö
Juha-Pekka Vartiainen
Piirt.
Heini Sorsa
Arkisto
25 / 1646
4
2
LÄHTÖKOHDAT
2.1
2.1.1
SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA
Alueen yleiskuvaus
Alue sijaitsee noin 7 km etelään Joensuun kaupungin keskustasta, vt 6:n vieressä. Vt 6:n Karhumäen-Papinkankaan eritasoliittymä on suunnittelualueen
lounaiskulmassa.
Suunnittelualue rajoittuu pohjoisessa Joensuu-Ilomantsi rautatiehen, etelässä
uuteen Iiksenvaaralle johtavaan tiehen, lännessä Karhunmäen kaupunginosaan ja Idässä Kontiosuohon. Suunnittelualueen koko on yli 75 hehtaaria.
2.1.2
Luonnonympäristö
Faunatica Oy on laatinut vuonna 2012 luontoselvityksen IiksenvaaranKetunpesien-Papinkankaan osayleiskaava-alueesta.
Luontoselvityksessä on löydetty kaksi luontokohdetta Papinkankaan suunnittelualueelta. Alla on ote luontoselvityksestä. Kuviot B ja C ovat suunnittelualueella. Kuvio A sijaitsee Iiksenvaarantien uuden tielinjauksen eteläpuolella.
Iiksenvaarantien uutta linjausta ei ole esitetty luontoselvityksen kartassa.
Ote Iiksenvaaran-Ketunpesien-Papinkankaan luontoselvityksestä. ( © Faunatica Oy 2012)
Kuvio B on metsälain ja vesilain erityisen tärkeä elinympäristö. Alueella sijaitsee lehtokorpi ja puro. Kuvio C on metsälain erityisen tärkeä elinympäristö,
rehevä lehtolaikku. Muilta osin suunnittelualueen metsät ovat olleet talouskäytössä.
5
Kunnallistekniikan yleissuunnitelman yhteydessä Ramboll Finland Oy on tehnyt rakennettavuusselvityksen, joka on liitteenä kaavaselostuksessa. Maaperä
on suurimmaksi osakseen moreenia ja savista silttiä ja laihaa savea.
Maastossa on jonkin verran korkeuseroja. Maasto nousee idästä päin loivasti
kohti Papinkankaan moreeniharjua. Moreeniharjulta maasto laskee nopeasti
Kontiosuolle. Uudelta Iiksenvaarantieltä pohjoista kohti lähdettäessä maasto
ensin loivasti laskee ja sen jälkeen nousee moreeniharjua lähestyttäessä.
Maanpinnan taso vaihtelee välillä +92,50 ja +83,00 (N60). Alavimmillaan
maasto on Kontiosuon kohdalla.
2.1.3
Rakennettu ympäristö
Alueella sijaitsee neljä asuttua rakennuspaikkaa. Rakennuspaikoille kuljetaan
Papinkankaantietä pitkin. Suunnittelualueen eteläpuolella kulkee uusi tie Iiksenvaaralle (mt 15696) ja länsipuolella kulkee vt 6.
Karhunmäen eritasoliittymä sijaitsee suunnittelualueen lounaisnurkassa. Se
rakennettiin vuosina 2012 – 2014 vt 6:n parannuksen yhteydessä. Eritasoliittymästä rakennettiin uusi tieyhteys Iiksenvaaraan.
Suunnittelualueen itäreunalla Kontiosuolla kulkee Fingrid Oyj:n 110 kV voimalinja.
2.1.4
Maanomistus
Joensuun kaupunki omistaa suunnittelualueen suurimmaksi osaksi. Alueella
on kolme asuttua tilaa, jotka ovat yksityisessä omistuksessa. Näiden lisäksi
alueella on yksi Joensuun kaupungilta vuokrattu pihapiiri, jossa myös asutaan.
2.2
2.2.1
SUUNNITTELUTILANNE
Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
Pohjois-Karjalan maakuntakaava
Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat 1. 2. ja 3. vaiheen maakuntakaavat. Maakuntakaavan neljännen vaiheen ehdotus on hyväksytty maakuntavaltuustossa
15.6.2015. Siinä suunnittelualue on pohjoisosastaan teollisuus- ja varastoaluetta (T). Eritasoliittymän kohdalle on merkitty tilaa vaativan kaupan suuryksikkö (kme). Papinkankaalla tilaa vaativan kaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän enimmäismitoitus on 20 000 k-m2. Tilaa vaativaa kauppaa ovat
muun muassa auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha-, ja maatalouskauppa.
Joensuun seudun yleiskaava 2020
Joensuun seudun yleiskaava 2020 on hyväksytty seutuvaltuustossa 2.12.2008.
Ympäristöministeriö on vahvistanut sen 29.12.2009 ja yleiskaava on tullut
voimaan 14.1.2010.
Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu teollisuus- ja varastoaluereserviksi.
6
Iiksenvaaran – Ketunpesien - Papinkankaan osayleiskaava
Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan 29.9.2014 § 123. Kaavasta
on valitettu ja se ei ole vielä lainvoimainen. Osayleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu:
- Karhunmäen eritason viereen kaupallisten palvelujen aluetta, jolle saa
sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön, kun kyseessä on paljon tilaa
vaativa erikoistavaran kauppa. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakaupan suuryksikköä (KM-1).
- Iiksenvaarantien viereen työpaikka-aluetta monipuolisille työpaikkatoiminnoille (TP).
- Suunnittelualueen pohjoisosaan teollisuus- ja varastoaluetta (T).
- Suunnittelualueen läpi kulkee viheryhteystarve.
- Suunnittelualueen keskivaiheille on osoitettu luonnontilaisena hoidettava lähivirkistysalue (VL-1).
- Rautatien varressa on suojaviheralue ja ohjeellinen ulkoilureitti (EV)
- Länsireunalla kulkee 110 kV voimajohto ja ohjeellinen ulkoilureitti
Ote Iiksenvaaran - Ketunpesien – Papinkankaan osayleiskaavaehdotuksesta
20.8.2014.
Rakennusjärjestys
Kaupunginvaltuusto on 25.1.2010 hyväksynyt rakennusjärjestyksen ja se on
tullut voimaan 1.4.2010.
Asemakaava
Suunnittelualue on pääosin asemakaavoittamaton. Asemakaavoitettua aluetta on Karhunmäen suojaviheralue vt 6:n vieressä. Suojaviheralueen kokoa
joudutaan muuttamaan, koska tietoimitus vt 6:n tiealueen osalta valmistui
Karhunmäen asemakaavan valmistumisen jälkeen.
7
Karhunmäen asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 26.08.2013
(kaavatunnus 167 1604).
Pohjakartta
Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakenneyksikön laatimaa numeerista
karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan 1:2000.
Rakennuskiellot
Alueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n mukaista rakennuskieltoa.
Joensuun Strategiat
”Rajaton tulevaisuus” 2013 - 2016 kaupunkistrategia on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.6.2013 § 104.
Joensuun kaupungin maapoliittinen ohjelma 2013 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 30.9.2013 § 134.
Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 4.11.2013 § 167 kaupunkirakenneohjelman
2013 - 2016.
Joensuun kauppapaikkaselvitys 2011
Finnish Consulting Group Oy ja Strafica Oy ovat tehneet Joensuun seudun
kauppapaikkaselvityksen.
Joensuun kaupungin työpaikka-alueselvitys
Joensuun kaupunki on vuonna 2012 laatinut työpaikka-alueselvityksen. Selvityksessä tutkittiin Joensuun työpaikkatonttivarannon riittävyyttä, paikkoja
uusien työpaikka-alueiden sijoittamiseen sekä nykyisten alueiden tiivistämistä.
Papinkankaan kunnallistekniikan yleissuunnitelma, Ramboll Finland Oy 31.3.2014
Ramboll Finland Oy on laatinut kunnallistekniikan yleissuunnitelman Papinkankaan suunnittelualueelle Joensuun kaupungin toimeksiannosta. Yleissuunnitelma on tehty asemakaavaprosessin yhteydessä.
Papinkankaan kaava-alueen rakennettavuusselvitys, Ramboll Finland Oy 2.4.2014
Rakennettavuusselvityksessä maaperä on jaettu neljään eri luokkaan.
Alueella on helposti rakennettavaa moreenia, normaalisti rakennettavaa savista silttiä ja laihaa savea, vaikeasti rakennettavaa savista silttiä ja laihaa savea, sekä turvealueita Kontiosuon vieressä.
Rakennettavuus- ja pohjatutkimuskartta on liitteenä kaavaselostuksessa.
Joensuun liikennemalli 28.2.2013, Liikennemäärät vuonna 2012 ja 2030,
Ramboll Finland Oy
Joensuun liikennemäärät vuosille 2012 ja 2030 on tutkittu liikennemallin avulla. Mallinnuksen lähtötietona on käytetty Joensuun seudun maankäytön tilannetta kyseisinä vuosina.
Vuoden 2030 tilanteessa on otettu huomioon Papinkankaan työpaikka-alueen
rakentuminen ja vt 6:n Karhunmäen – Papinkankaan eritasoliittymä.
8
Ote liikennemallista Papinkankaan ja Karhunmäen kohdalta.
Vuorokausiliikenteen määrä 2012 (KAVL)
Ote liikennemallista Papinkankaan ja Karhunmäen kohdalta.
Vuorokausiliikenteen määrä 2030 (KAVL)
9
3
ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA TAVOITTEET
Asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistynyt Joensuun kaupungin
aloitteesta. Asemakaavan tarkoituksena on turvata työpaikkatonttien saatavuus nykyisten tonttireservien loputtua. Joensuun kaupungin työpaikkaalueselvityksessä on arvioitu, että nykyiset tonttireservit loppuvat vuonna
2016 tai 2017 riippuen tonttien kysynnästä.
Talouskasvu on kuitenkin ollut Suomessa useamman vuoden hidasta. Hidastuminen on vaikuttanut myös tonttien kysyntään. Papinkankaan tonttien luovutus on tällä hetkellä ajoitettu aloitettavaksi vuonna 2017.
Papinkankaalle kaavoitetaan korttelialueita useamman vuoden tarpeisiin.
Korttelit riittävät arviolta noin 7- 10 vuoden tontin luovutukseen riippuen yleisen taloustilanteen kehittymisestä.
Suuret yritykset ovat siirtäneet toimintojaan Suomesta ulkomaille. Siksi on
nähtävissä, että pienet ja keskisuuret yritykset tulevat jatkossa työllistämään
väkeä kasvavassa määrin suurten yritysten sijaan. Tämä on otettu huomioon
Papinkankaan kortteleiden mitoituksessa. Korttelit on mitoitettu niin, että
niistä saa lohkottua sopivan kokoisia tontteja pienille ja keskisuurille yrityksille.
Asemakaavoitettava alue on avaus laajemmalle Papinkankaan työpaikkaalueelle. Papinkankaan työpaikka-alueen kaavoitusta jatketaan kohti Reijolaa,
sitten kun tällä kertaa asemakaavoitettavat korttelialueet alkavat loppua.
3.1
KUNNAN STRATEGIOIDEN ASETTAMAT TAVOITTEET
Joensuun kaupunkistrategia
Joensuun kaupunkistrategia ”Rajaton tulevaisuus” on laadittu vuosille 20132016. Kaupunginvaltuusto hyväksyi strategian 17.6.2013 (§104).
Joensuu kasvaa ja muuttuu monin tavoin, mutta ihmisen kokoisena. Sujuva
arki ja tasapainoinen luontosuhde säilyvät. Kansainvälistyminen ja ympärivuotiset omaleimaiset tapahtumat lisäävät kaupungin mielenkiintoisuutta ja
asukkaiden viihtyvyyttä. Yliopisto- ja korkeakoulukaupunki ponnistaa rohkeasti eteenpäin omiin vahvuuksiin luottaen. Venäläiset matkailijat, symmetrisen kaupungin rakentaminen ja osaamiseen perustuva vihreä kasvu tuovat
työpaikkoja ripeästi kasvavalle, runsaan 100 000 asukkaan ydinkaupunkiseudulle. Kaupunki huomioi kaikessa toiminnassaan yritys- ja ympäristövaikutukset ja on yritysystävällisin kaupunki kokoluokassaan. Keskeisten osaamista,
yritystoimintaa ja aluekehittämistä edistävien tahojen kumppanuusyhteistyö
on säännönmukaista, kiinteää ja yhteisiin päämääriin sitoutunutta.
Strategiaan sisältyy 16 päämäärää, joista neljä on nimetty kaupungin menestymisen kannalta kriittisiksi. Päämäärien valinnoilla tuetaan kaupungin kasvua
ja vetovoimaa, tuetaan asukkaiden hyvinvointia, uudistetaan toimintatapoja
sekä luodaan edellytyksiä yritysten menestymiselle ja työpaikkojen lisäämiselle.
Kriittisiksi päämääriksi on nimetty 1) yritysystävällisyys, 2) vetovoima, 3) hyvinvointia ja terveyttä edistävä ympäristö ja 4) toimintatapojen ja tuotannon
uusiminen.
10
Maankäytön suunnittelua koskevat lisäksi kaupungin saavutettavuuden ja
sijainnin hyödyntämisen, tasapainoisen kaupunkirakenteen ja tarkoituksenmukaisen palveluverkon päämäärät. Muut päämäärät liittyvät kaupungin talouden tasapainottamiseen, yhteistoimintaverkostoihin, henkilöstön osaamiseen ja johtamiseen sekä toimintatapojen kehittämiseen.
Strategiset hankkeet sisältävät kasvusopimuksessa määritellyn symmetrisen
kaupungin toteuttamista, saavutettavuuden ja liikennöitävyyden parantamista, venäläisten matkailijoiden nykyistä parempaa huomiointia ja ammattikorkeakoulun toimiluvan vakinaistamisen.
Strategian toteuttamisohjelmat
Strategiaa toteutetaan erilaisten ohjelmien avulla. Kaupunkirakennelautakunnan valmistelemia ohjelmia ovat kaupunkirakenneohjelma, maapoliittinen
ohjelma ja maankäytön toteutusohjelma (MATO-20).
Kaavoja laadittaessa tulevat huomioitaviksi myös ikäryhmittäiset palveluohjelmat, jotka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 31.3.2014, sekä valtuuston
27.1.2014 hyväksymä Joensuun ilmasto-ohjelma.
Kaupunkirakenneohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä pyritään strategiassa
esitettyjen tavoitteiden konkreettiseen toteuttamiseen kaupunkiympäristössä. Maapoliittisella ohjelmalla luodaan keskeiset linjaukset maanhankinnalle,
tontinluovutukselle ja kaupungin toiminnalle sopimuskumppanina maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä.
MATO-20 ohjelmalla pyritään ohjaamaan aiempaa paremmin maankäytön ja
palveluverkon yhteensovittamista siten, että yhdyskuntarakentaminen etenee
toimintojen kannalta parhaalla ja kustannusten kannalta edullisimmalla tavalla. Samalla parannetaan eri toimijoiden edellytyksiä varautua tuleviin tarpeisiin ja pyritään kokonaisvaltaisesti kaupungin kannalta edulliseen maankäytön
toteutukseen.
Kaupunkirakennelautakunnan keskeiset tavoitteet vuosille 2015 – 2017:
 Laaditaan toimenpideohjelma Symmetrisen kaupungin kehitysvision
toteuttamiseksi
 Kaupunkikeskuksen ympäristöä parannetaan
 Kaupunkikeskuksen liikenneolosuhteita parannetaan ja vahvistetaan
joukkoliikenteen kilpailukykyä
 Asumiselle ja työpaikoille tarjotaan vaihtoehtoisia suuntia
 Kehitetään elinvoimaisia taajamia ja kyliä
 Viherkaavalla parannetaan virkistysalueiden suunnitelmallista kehittämistä sekä selkeytetään täydennysrakentamisen mahdollisuuksia
 Kävelyä ja pyöräilyä edistetään määrätietoisesti
 Maankäytön toteutusohjelmasta muodostuu vakiintunut työkalu asumisen ja palveluverkon yhteensovittamiseen
 Toimintajärjestelmiä kehitetään ja etsitään keinoja tuottavuuden parantamiseen
11
3.2
SUUNNITTELUTILANTEESTA JOHDETUT TAVOITTEET
Maakuntakaava
Maakuntakaavan neljännen vaiheen ehdotus on hyväksytty maakuntavaltuustossa 15.6.2015. Siinä suunnittelualue on pohjoisosastaan teollisuus- ja varastoaluetta (T). Eritasoliittymän kohdalle on merkitty tilaa vaativan kaupan
suuryksikkö (kme). Papinkankaalla tilaa vaativan kaupan suuryksikön tai
myymäläkeskittymän enimmäismitoitus on 25 000 k-m2. Tilaa vaativaa kauppaa ovat muun muassa auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha-, ja maatalouskauppa.
Asemakaava on maakuntakaavan tavoitteiden mukainen.
Joensuun seudun yleiskaava 2020
Joensuun seudun yhteisen yleiskaavan laatimisen keskeisenä tavoitteena on
ollut suunnitella toiminnallisesti yhtenäisen kaupunkiseudun maankäyttö
yleispiirteisellä tasolla yhtenä kokonaisuutena ja siten hallita paremmin seudunkehittymistä vetovoimaiseksi, kilpailukykyiseksi ja yhdyskuntarakenteeltaan tarkoituksenmukaiseksi.
Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu teollisuus- ja varastoaluereserviksi.
Iiksenvaaran – Ketunpesien - Papinkankaan osayleiskaava
Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan 29.9.2014 § 123. Kaavasta
on valitettu ja se ei ole vielä lainvoimainen.
Asemakaava on osayleiskaavan tavoitteiden mukainen.
3.3
ALUEEN OLOISTA JA OMINAISUUKSISTA JOHDETUT TAVOITTEET
Maanpinnan muodot ja olemassa olevat asuinpaikat sekä muut ympäristön
olosuhteet ovat antaneet kaavan suunnittelulle reunaehtoja, jotka on pitänyt
huomioida. Ne ovat vaikuttaneet Kuormaajantien eli pääkokoojakadun linjaukseen ja korttelialueiden muotoon sekä kokoon.
3.3.1
Tavoitteiden ja suunnittelun tarkentuminen suunnittelun aikana
Maanomistuksen tilanne on muuttunut luonnosvaiheen jälkeen. Kaupunki sai
laajennettua maanomistustaan ostamalla tilan 16:26. Asemakaavan aluetta
on sen vuoksi laajennettu koko leveydeltään kiinni uuteen Iiksenvaaralle johtavaan tiehen. Tie otetaan asemakaava-alueen leveydeltä kaduksi ja se nimetään asemakaavassa Papinkankaantieksi. Asemakaavaluonnoksessa työpaikka-alueen pääkokoojakatu oli Papinkankaantie. Ehdotuksessa pääkokoojakatu on nimetty Kuormaajantieksi.
Laajennetulle alueelle tulee yksi katu, Akselitie, jonka molemmin puolin on
yhdistettyjen liike-, toimisto- ja teollisuusrakennusten korttelialuetta. Kadun
itäpäässä on teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten korttelialue.
12
4
VAIHTOEHDOT
Kaavaratkaisulle ei esitetä vaihtoehtoja, koska alueen olosuhteet ovat asettaneet kaavasuunnittelulle selkeät reunaehdot. Myös kaavan tavoitteet ovat niin
selkeät, että niidenkään vuoksi ei ole syytä esittää eri vaihtoehtoja.
5
ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU
5.1
KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT
Asemakaavan ratkaisu perustuu kohdassa 3 esitettyihin tavoitteisiin.
Papinkankaan työpaikka-alueen asemakaavalla kaavoitetaan työpaikkaaluetta noin kymmenen vuoden tontinluovutukseen. Tontinluovutus aloitetaan näillä näkymin 2017. Kun alueen tontit on luovutettu, jatketaan Papinkankaan työpaikka-alueen asemakaavoittamista kohti etelää, Iiksenvaaran –
Ketunpesien – Papinkankaan osayleiskaavan linjauksen mukaisesti.
5.1.1
KM-2
Korttelialueet
Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Korttelialueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakauppaa
Karhunmäen – Papinkankaan eritasoliittymän viereen osoitettava vähittäiskaupan suuryksikön korttelialue on tarkoitettu paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa varten.
Asemakaavaan on yleisellä määräyksellä tarkennettu kaupan laatu. Kaupan
on oltava sellaista, että se voi perustellusta syystä sijaita keskusta-alueen ulkopuolella kuten moottoriajoneuvojen kauppa, rengaskauppa, venekauppa,
matkailuvaunujen kauppa, huonekalukauppa, rautakauppa, maatalous- ja
puutarha-alan kauppa ja kodintekniikkakauppa.
Korttelialueen rakennusoikeus on määritetty tehokkuusluvulla e=0,38. Tällöin
korttelin rakennusoikeus jää alle 20 000 k-m2. Asemakaava on maakuntakaavan 4. vaiheen mukainen. Korttelin kerrosluvuksi tulee III.
TKL
Teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten korttelialue
TKL korttelialueet kaavoitetaan joustaviksi alueiksi, jotka soveltuvat monenlaisiin toimintoihin. Alueen kortteleiden mitoitus on tehty pieniä ja keskisuuria
yrityksiä ajatellen. Pienyritys voi sijoittaa samalle tontille tuotantotilat, varastotilat sekä lopputuotteiden myyntitilat. Tarvittaessa voidaan varata tontteja
myös suurille yrityksille alueen suurimmista kortteleista. Esimerkiksi korttelit
4, 8, 12 ja 16 soveltuvat hieman suurempien yritysten käyttöön.
Korttelialueiden rakennusoikeus on määritelty tehokkuusluvuilla, jotka on
kytketty rakennusten suurimpaan sallittuun kerroslukuun. Rakennusoikeus on
yhteen kerrokseen rakennettaessa tehokkuusluvun e=0,4 mukainen. Tehokkuuslukua 0,5 käytetään toiseen ja kolmanteen kerrokseen rakennettaviin tiloihin. Tällä kannustetaan tonttien maapinta-alaa säästäviin ratkaisuihin.
13
KTT
5.1.2
Yhdistetty liike-, toimisto- ja teollisuusrakennusten korttelialue
KM-2 –korttelialueen viereen ja Akselitien molemmille puolille tulee KTTkorttelialuetta. KTT-korttelialueelle ei saa rakentaa pelkästään varastoja, toisin kuin TKL-korttelialueelle. KTT-korttelialueet ovat näkyvällä paikalla ja lähellä Papinkankaantietä sekä vt 6:n eritasoa. Varastoinnin pois rajoittamisella
pyritään parempaan kaupunkikuvaan. Alueen imagolle on tärkeää, että sen
näkyvin osa on kaupunkikuvallisesti tasokas. KTT- korttelialuemerkintä sallii
myös toimistorakennukset.
Muut alueet
Katualueet
Alueelle rakennetaan kokonaan uusi katuverkosto ja kunnallistekniikka. Katuverkosto ja katujen mitoitus on esitetty Ramboll Finland Oy:n laatimassa kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa.
Karhunmäen- Papinkankaan eritasoliittymän rakentamisen yhteydessä rakennettua uutta maantietä osoitetaan katualueeksi Karhunmäen – Papinkankaan eritasoliittymän ja Papinkankaantien risteyksen väliseltä osuudelta. Papinkankaan työpaikka-alueen liikenne tulee kuormittamaan tätä tieosuutta
enemmän kuin muu liikenne. Kyseisen maantien katunimeksi tulee Papinkankaantie.
Papinkankaantieltä haarautuu alueellinen kokoojakatu, jonka nimi on Kuormaajantie. Kuormaajantieltä haarautuvat tonttikadut.
LT
Maantien alue
Imatrantien (vt 6) tiealue osoitetaan asemakaavassa maantien alueeksi.
Karhunmäen - Papinkankaan eritasoliittymän silta ja ramppien liittymät osoitetaan alueen ylittäväksi katuyhteydeksi (y-KATU). Kaupunki on sopinut Pohjois-Savon ELY keskuksen kanssa ottavansa eritasoliittymän sillan kadukseen,
niin että Karhunmäen Kouvonkadulta kulkee yhtenäinen katuyhteys Papinkankaalle.
LR
Rautatiealue
Papinkankaan pohjoispuolella oleva rautatiealue merkitään asemakaavaan.
EV
Suojaviheralue
Imatrantien tiealueen ja Papinkankaan TKL- kortteleiden väliin osoitetaan
suojaviheralue maisemallisista syistä. Tonttien pihat eivät suoraan näy vt 6:lle.
Suojaviheralueen puusto on pääpiirteittäin säilytettävä, eikä sille saa sijoittaa
mainoslaitteita.
Suojaviheraluetta osoitetaan myös rautatiealueen ja korttelialueiden väliin
osayleiskaavan linjauksen mukaisesti.
VL
Lähivirkistysalue
Iiksenvaaran – Ketunpesien – Papinkankaan osayleiskaavan mukainen viheryhteys osoitetaan lähivirkistysalueeksi KM-2 korttelialueen ja TKL- korttelialueiden väliin. Tällä lähivirkistysalueella kulkee Karhumäen kuivatuksen kannalta tärkeä avo-oja, joka laskee Kontiosuota kohti ja sieltä edelleen Haapajokeen. Avo-ojaan aiotaan kuivattaa myös Papinkankaan työpaikka-aluetta.
Katujen ja yleistenalueiden yleissuunnitelmassa Papinkankaantien ja VL-5 alueen väliin on osoitettu sadevesien tasausallas.
14
Rautatiealueen varteen on osoitettu virkistysalue ja ulkoilureitti osayleiskaavan linjauksen mukaisesti.
VL-5
5.2
Luonnontilaisena hoidettava lähivirkistysalue
Luontoselvityksessä löydetyt metsä- ja vesilain mukaiset erityisen tärkeät
elinympäristöt merkitään luonnontilaisena hoidettavaksi virkistysalueeksi.
KAAVAN VAIKUTUKSET
5.2.1
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Papinkankaan yksityistie poistuu. Se korvataan uusilla katuyhteyksillä, jotka
kaupunki rakentaa asemakaavassa osoitetuille katualueille. Vt 6:n Karhunmäen-Papinkankaan eritasoliittymältä Iiksenvaaraan johtavalle tielle rakennetaan katuliittymä Papinkankaan työpaikka-alueelle. Alueen oleva kunnallistekniikka rakennetaan uudelleen asemakaavaan sopivalla tavalla. Vesihuolto
ja sähköverkko rakennetaan katu- ja lähivirkistysalueille.
5.2.2
Vaikutukset luonnonympäristöön
Alueen luonnonarvot on selvitetty Iiksenvaaran-Ketunpesien-Papinkankaan
osayleiskaavan laatimisen yhteydessä tehdyssä luontoselvityksessä. Alueen
luonnonarvot otetaan huomioon osoittamalla luontoselvityksessä löydetyt
erityisen tärkeät elinympäristöt luonnontilaisena hoidettaviksi lähivirkistysalueiksi.
5.2.3
Yritysvaikutusten arviointi
Papinkankaan työpaikka-alue lisää Joensuun kaupungin työpaikkatonttireserviä. Yrityksille on oltava tarjolla riittävästi tontteja, jotta yritysten
perustaminen ja toiminnan kehittäminen olisi mahdollista.
Nyt asemakaavoitettavalla työpaikka-alueella tulee 40 vuoden päästä olemaan noin 1000 työpaikkaa riippuen alueen kehittymisestä. Arvio on laskettu
suhteuttamalla Käpykankaan työpaikat ja nykyisen rakentamisen määrä Papinkankaan rakennusoikeuteen.
5.2.4
Vaikutukset liikenteeseen
Vaikutuksia liikenteeseen on arvioitu Joensuun kaupungin yhdyskuntasuunnittelussa. Karhunmäen – Papinkankaan eritason välityskyvyn riittävyyttä tutkittiin siinä tilanteessa, kun koko Iiksenvaaran – Ketunpesien – Papinkankaan
osayleiskaavan mukainen Papinkankaan työpaikka-alue olisi toteutunut. Arvio
on, että alue olisi rakennettu kokonaan vuoteen 2050 mennessä.
Oletettiin, että vuonna 2050 rakennusoikeudesta TKL-alueilla olisi käytetty
noin 50 %, KM-2 -alueilla 100 % ja KTT –alueilla 75%. Arvio pohjautuu Joensuun työpaikka-alueselvitykseen. Käpykankaalla noin 50 % rakennusoikeudesta on käytetty, kun alueen rakentaminen on aloitettu vaiheittain 1970- ja 1980
-luvuilla. Noin neljäkymmentä vuotta on kulunut, että Käpykangas on rakennettu nykyiselle tasolleen.
15
Joensuun emme- liikennemallin mukaan vuonna 2030 Iiksenvaarantien vuorokausiliikenteenmäärä on 2200 (KAVL), eritason itärampin pohjoiseen suuntautuva KAVL on 2200 ja länsirampin pohjoisesta tuleva KAVL on 2100. Etelään
suuntautuva länsirampin KAVL on 300 ja itärampin etelästä tuleva KAVL on
700.
Liikennemäärät
Illan huipputunnin aikana Papinkankaalta ja Iiksenvaaran suunnalta on arvioitu
maankäytön matkatuotoksiin ja liikenteen suuntautumisoletuksiin perustuen
poistuvan eritasoliittymän kautta likimäärin 1400 autoa. Uuteen Kuormaajantien ja Papinkankaantien liittymään saapuu likimäärin tällöin pohjoisesta 700,
lännestä 850, etelästä 550 ja idästä 250 autoa.
Eritasoliittymän suunnasta Kouvonkadun ja Papinkankaantien liittymään illan
huipputunnin aikana tulevista autoista noin 100 menee itään Iiksenvaaran
suuntaan, 300 Papinkankaalle kohti etelää ja 400 Papinkankaalle kohti pohjoista.
Eritasoliittymän nykyiset järjestelyt sekä Papinkankaantien ja Kuormaajantien
liittymän yleissuunnitelman mukaiset järjestelyt riittävät vielä Papinkankaan
pohjoisen alueen kokonaan toteuduttuakin.
Eritasoliittymän länsiramppien ja Kouvonkadun risteyksessä Papinkankaan
liikennemäärät voivat Synchro 6:n mukaan vielä pohjoisen alueen valmistumisen jälkeisestä tilanteesta kasvaa 13 %, jotta nykyjärjestelyillä vielä pärjätään.
Silloin Joensuun suunnasta moottoritieltä tulee tunnissa arviolta noin 380 Papinkankaalle ja noin 130 Karhunmäkeen pyrkivää autoa. Papinkankaalle kääntyvät joutuvat väistämään noin 600 auton tuntiliikennettä. Tällöin jono Joensuusta tulevalla rampilla on pisimmillään noin 250 m ja 95 % varmuudella noin
210 m tai alle sen. Pisimmillään jono jää noin 40 m päähän rampin nokasta.
Edellä kuvatussa tilanteessa ollaan siinä rajalla, että tarvitaan Kouvonkadun ja
Vt 6:n länsiramppien risteyksessä kiertoliittymä, johon samalla kannattanee
tulevaisuutta varten rakentaa myös oikealle kääntymiskaista moottoritieltä
pohjoisesta.
Vt 6:n itäramppien ja Papinkankaantien kiertoliittymän kapasiteetin raja tulee
vastaan likimäärin silloin, kun Papinkankaalta tulee tunnissa 970 – 980 autoa,
jotka joutuvat väistämään noin 210 kiertotilassa ajavan auton tuntiliikennettä.
Tällöin voidaan harkita oikealle kääntymiskaistan rakentamista Papinkankaalta moottoritielle pohjoiseen. Edellä mainitut liikennemäärät syntyvät kuitenkin vasta sitten, kun Papinkankaan liikennemäärät ovat kasvaneet 20 % Papinkankaan pohjoisen alueen valmistumisen jälkeisestä tilanteesta.
Asemakaavoitettavan alueen tontit on luovutettu arviolta 10 – 15 vuodessa,
jos talous alkaa vetämään. Alueen rakentaminen Käpykankaan tasoiselle
aluetehokkuudelle tulee kestämään 30- 40 vuotta. Nykyisiä liikennejärjestelyjä joudutaan muuttamaan arviolta 2030- tai 2040 –luvulla.
16
Kevyt liikenne
Papinkankaalle kulkee kevyen liikenteen väylä Karhunmäeltä eritason siltaa
pitkin. Vt 6:n rautatiealitukseen rautatien molemmille puolille on varattu tilaa
ulkoilureittiä varten. Varaukset on jo rakennettu vt 6:n parantamisen yhteydessä. Sen vuoksi asemakaavaan osoitetaan ulkoilureitti rautatien varteen.
Ulkoilureitti on osoitettu myös osayleiskaavassa. Ulkoilureittiä pitkin pääsee
Papinkankaalta Karhunmäkeen ainakin kesäisin. Talviaikaan ulkoilureitti olisi
latuna.
Karhumäeltä kulkee kevyen liikenteen väyliä Reijolan ja Kaupungin suuntaan.
Suunnitelmissa on rakentaa kevyen liikenteen alikulku Karhunmäelle rautatien penkkaan. Alikulusta pääsisi Hukanhaudalle.
Papinkankaantien viereen rakennetaan kadusta erillinen kevyen liikenteen
väylä. Akselikujalle rakennetaan kadussa kiinni oleva kevyen liikenteen väylä.
Joukkoliikenne
Iiksenvaarantietä pitkin kulkee Joukkoliikenteenreitti. Reitti lähtee keskustasta ja se kiertää Iiksenvaaran, Karhumäen ja Hukanhaudan kautta takaisin keskustaan. Bussi kulkee reitin kolmesti aamulla ja kolmesti illalla. Papinkankaan
alueen rakentaminen ja uudet työpaikat avaavat mahdollisuuden vuorotarjonnan lisäämiselle.
5.2.5
Muut vaikutukset
Vaikutukset yhdyskuntatalouteen
Papinkankaan kunnallistekniikan rakentamisen kustannusarvio on katujen ja
yleisten alueiden yleissuunnitelmassa.
Kokonaisuudessaan asemakaavoitettavan alueen kunnallistekniikan rakentaminen maksaa noin 5,9 milj. euroa. Tästä vesihuollon osuus on noin 1,6 milj.
euroa. Aluetta ei rakenneta kerralla. Kustannukset jakautuvat usealle vuodelle.
Vaikutukset kaupunkikuvaan
Suunnittelualue on tällä hetkellä haja-asutusaluetta. Kaupunkikuva muodostuu nyt laadittavana asemakaavan myötä. Kaupunkikuva tullee olemaan melko tavallisen työpaikka-alueen tyylistä.
Ympäristön viihtyisyyteen pyritään vaikuttamaan asemakaavamääräyksillä.
Vt 6:n viereen jäävälle suojaviheralueelle ei saa asettaa mainoslaitteita ja sen
puusto on pääpiirteittäin säilytettävä. Kortteiden katujen puoleisille rajoille
osoitetaan istutettava alueen osa, jolla puita on säilytettävä tai niitä on istutettava seitsemän metrin välein.
Vaikutukset sosiaalisiin oloihin ja väestörakenteeseen
Kaavamuutoksesta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia sosiaalisiin oloihin tai
väestörakenteeseen.
Vaikutukset teknisenhuollon verkkoihin
Alueesta on laadittu katujen ja yleisten alueiden yleissuunnitelma. Alueelle
rakennetaan uusi kunnallistekniikka.
Vaikutukset kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin
Kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin ei kohdistu merkittäviä vaikutuksia.
17
Vaikutukset kaupungin strategioihin
Uuden työpaikka-alueen kaavoittaminen on Joensuun strategioiden mukaista.
Yrityksille on kaavan myötä tarjolla työpaikkatontteja jatkossakin. Kaupungin
kasvu edellyttää työpaikkojen lisääntymistä, mikä edellyttää uusien työpaikka-alueiden rakentamista.
Alue sijaitsee hyvin saavutettavissa olevalla paikalla. Joukkoliikenteen reitti
kulkee Iiksenvaarantietä pitkin. Eritasoliittymän läheisyys takaa helpon pääsyn vt 6:lle. Kevyen liikenteen reitit alueelle tulevat Karhunmäen puolelta.
Karhunmäen, Reijolan ja Hukanhaudan asutus on lähellä työpaikka-aluetta,
jolloin on mahdollista, että työmatkat jäävät lyhyiksi ja ne voidaan kulkea
myös polkupyörällä tai kävellen.
Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen
Yhdyskuntarakenne laajenee kohti itää Iiksenvaaran – Ketunpesien - Papinkankaan osayleiskaavan mukaisesti.
6 TOTEUTUS
Alueen rakentamisen ensimmäinen vaihe aloitetaan 2017. Ensimmäiseksi
rakennetaan Kuormaajantietä Akselitien risteykseen saakka ja Akselitie. Rakentamisen kustannukset on arvioitu katujen ja yleisten alueiden yleissuunnitelmassa.
7
SUUNNITTELUVAIHEET
Hankkeen lähtökohta
Asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistynyt Joensuun kaupungin
aloitteesta talvella 2014. Tavoitteena on asemakaavoittaa Papinkankaalle
työpaikka-aluetta. Asemakaava avaa suuremman Iiksenvaaran – Ketunpesien
– Papinkankaan osayleiskaavassa osoitetutun työpaikka-alueen.
Kaavamuutoksen vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n mukainen ilmoitus vireilletulosta julkaistiin
kunnallisissa ilmoituslehdissä 30.1.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
pidettiin nähtävillä kolme viikkoa 30.1. – 21.2.2014 kaupunkirakenneyksikössä
sekä kaupungintalolla ja siitä pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Kaavahanketta
esiteltiin yleisötilaisuudessa 12.2.2014 Kotikartanoyhdistys ry:n tiloissa, os.
Kartanotie 9. Tilaisuuden järjestämisestä kuulutettiin kaupungin ilmoituslehdissä ja maanomistajia tiedotettiin kirjeitse. Yleisötilaisuudessa oli yleisöä 16
henkeä. Kaavasta jätettiin kaksi mielipidettä. Lausuntoja jätettiin kymmenen
kappaletta.
Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoituksen
vastineet, liite 3.
Kaavaluonnos
Asemakaavaluonnos on laadittu kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa
yhteistyössä viraston muiden palveluyksiköiden kanssa.
18
Asemakaavaluonnos pidettiin nähtävillä 21.8. – 12.9.2014 ajan ja siitä pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Asemakaavaluonnos esiteltiin yleisötilaisuudessa
Kotikartano ry:n tiloissa 28.7.2014. Yleisötilaisuudesta kuulutettiin kaupungin
ilmoituslehdissä ja internet-sivuilla ja maanomistajille lähetettiin tiedote. Yleisötilaisuudessa oli paikalla 11 osallistujaa. Kaavaluonnoksesta ei jätetty mielipiteitä. Lausuntoja jätettiin yhdeksän kappaletta.
Yhteenveto luonnosvaiheen lausunnoista sekä kaavoituksen vastineet, liite 6.
Asemakaavaehdotus
Kaavaluonnos työstettiin kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa yhteistyössä kaupunkirakenneyksikön muiden palveluyksiköiden kanssa kaavaehdotukseksi jätetyt lausunnot mahdollisuuksien mukaan huomioon ottaen.
Kaupunkirakennelautakunnan käsittelyn jälkeen ehdotus asetetaan virallisesti
nähtäville 30 vrk:ksi. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee
loppuvuodesta 2015.
Kaavan laatija:
Kaavakartta:
Juha Pasma
Heini Sorsa
Asemakaavan seurantalomake
Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto
Kunta
167 Joensuu Täyttämispvm
18.08.2015
Kaavan nimi
Hyväksymispvm
Hyväksyjä
Hyväksymispykälä
Generoitu kaavatunnus
Kaava-alueen pinta-ala [ha]
Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha]
Papinkankaan työpaikka-alue
Ehdotuspvm
Vireilletulosta ilm. pvm
Kunnan kaavatunnus
30.01.2014
1671646
76,7826
Uusi asemakaavan pinta-ala [ha]
Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha]
76,7073
0,0753
Ranta-asemakaava
Rantaviivan pituus [km]
Omarantaiset
Ei-omarantaiset
Rakennuspaikat [lkm]
Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset
Ei-omarantaiset
Pinta-ala
[ha]
Pinta-ala
[%]
Kerrosala [km²]
Tehokkuus
[e]
76,7826
100,0
211962
0,28
76,7073
211962
K yhteensä
14,6727
19,1
67054
0,46
14,6727
67054
T yhteensä
28,9910
37,8
144908
0,50
28,9910
144908
V yhteensä
7,5162
9,8
7,5162
L yhteensä
21,8009
28,4
21,8009
E yhteensä
3,8018
5,0
3,7265
Aluevaraukset
Yhteensä
Pinta-alan muut. Kerrosalan muut. [k[ha +/-]
m² +/-]
A yhteensä
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
R yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
Maanalaiset
tilat
Pinta-ala
[ha]
Pinta-ala
[%]
Kerrosala [km²]
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
Yhteensä
Rakennussuojelu
Yhteensä
Alamerkinnät
Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos
[lkm]
[k-m²]
[lkm +/-]
[k-m² +/-]
Kerrosalan muut. [km² +/-]
Pinta-ala
[ha]
Pinta-ala
[%]
Kerrosala [km²]
Tehokkuus
[e]
76,7826
100,0
211962
0,28
76,7073
211962
K yhteensä
14,6727
19,1
67054
0,46
14,6727
67054
KM-2
5,2586
35,8
19983
0,38
5,2586
19983
KTT
9,4141
64,2
47071
0,50
9,4141
47071
T yhteensä
28,9910
37,8
144908
0,50
28,9910
144908
TKL
28,9910
100,0
144908
0,50
28,9910
144908
V yhteensä
7,5162
9,8
7,5162
VL
4,1853
55,7
4,1853
VL-5
3,3309
44,3
3,3309
L yhteensä
21,8009
28,4
21,8009
Kadut
10,0085
45,9
10,0085
LT
10,4297
47,8
10,4297
LR
1,3627
6,3
1,3627
E yhteensä
3,8018
5,0
3,7265
ET
0,1617
4,3
0,1617
EV
3,6401
95,7
3,5648
Aluevaraukset
Yhteensä
Pinta-alan muut. Kerrosalan muut. [k[ha +/-]
m² +/-]
A yhteensä
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
R yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
MULTIMÄKI II
KUNNALLISTEKNIIKAN HANKEKORTTI 19.8.2015
(kaavoitusohjelman työ nro 1646)
SIJAINTIKARTTA
KAAVAKARTTA
Hankkeen lähtökohdat
Kaavahanke on aloitettu kaupungin aloitteesta. Pääasiallisena tavoitteena on turvata yritystonttien
saatavuus pitkälle aikavälille.
Maaperäolosuhteet
Ramboll Finland Oy on tehnyt rakennettavuusselvityksen. Maaperä on suurimmaksi osakseen moreenia ja
savista silttiä ja laihaa savea.
Kadut sekä jalankulun ja polkupyöräilyn väylät
Kadut ja väylät on suunniteltu yleissuunnittelun yhteydessä. Alueelle rakennetaan uusi katuverkko ja
jalankulun ja pyöräilyn väylästö. Jalankulun ja pyöräilyn väylä kulkee vt 6:n eritasolta Kuormaajantielle ja
Kuormaajantien loppuun saakka sekä Akselikujan ja –tien vartta pitkin.
Vesihuolto ja viemärit
Yleissuunnitelmassa on suunniteltu alueen vesijohdot, sadevesi- ja jätevesiviemärit. Veden ja jäteveden
runkolinjat tulevat Karhunmäen puolelta vt 6:n alitse.
Virkistysalueet
Asemakaavalla osoitetaan uusia virkistysalueita Iiksenvaaran- Ketunpesien ja Papinkankaan
osayleiskaavan mukaisesti.
Katujen ja yleisten alueiden haltuunotto
Kadut ja yleiset alueet ovat suurimmaksi osaksi kaupungin omistamilla alueilla. Yhden vanhan
rakennuspaikan aluetta joudutaan lunastamaan katualueeksi. Rakennuspaikan omistaja on tietoinen
asiasta.
Sähkö-, telekaapelointi ja kaukolämpö
Sähkö- ja telekaapelointi on rakennettava alueelle katujen rakentamisen yhteydessä. Kaukolämmön
rakentamisesta ei ole varmuutta.
Kustannusarviot
Kustannusarviot on laskettu yleissuunnitelmassa. Katujen rakentamisen kustannusarvio on noin 4,3 milj. €
ja vesihuollon 1,6 milj. €. Kunnallistekniikkaa rakennetaan vaiheittain tontinluovutuksen mukaan edeten.
Alustava rakentamisaikataulu
Papinkankaan asemakaava-alueen rakentaminen aloitetaan näillä näkymin 2017.
Koko kaava-aineisto arkistossa L:\Tekninen_toimiala\Yhdyskuntasuunnittelu\Kaavoitus\KAAVA_ARKISTO
Työ nro 1646
LIITE 2 1/4
22.1.2014
KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS
PAPINKANKAAN TYÖPAIKKA-ALUE
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Joensuun kaupungin Papinkankaan (25) kaupunginosan asemakaava.
Asemakaava koskee tiloja 22:181, 26:49, 42:1, 45:7, 45:8, 45:10, 45:11, 45:12, 45:13, 46:2, 47:0, 48:3 ja
63:0 sekä maantiealueita (Imatrantie ja Iiksenvaarantie).
Asemakaavan suunnittelualue on rajattu kuvaan katkoviivalla.
Suunnittelutehtävä
Joensuun kaupunki turvaa työpaikkatonttien saatavuuden aloittamalla uuden työpaikka-alueen asemakaavoittamisen Papinkankaalle. Kerralla kaavoitetaan useamman vuoden tonttikysynnän kattava
työpaikkatonttireservi. Asemakaava avaa suuremman Papinkankaan työpaikka-alueen ensimmäisen
osan.
Iiksenvaarantien ja vt 6 (Imatrantie) eritason viereen kaavoitetaan vähittäiskaupan suuryksiköiden korttelialue paljon tilaa vaativaa erikoistavaran kauppaa varten. Kortteliin voi sijoittua esimerkiksi auto-,
rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Kortteliin ei saisi sijoittaa päivittäistavarakauppaa.
Suunnittelualueen pohjoisosaan kaavoitetaan kortteleita teollisuus-, varasto- ja liikerakennuksia varten
monipuolisia elinkeinoelämän toimintoja varten. Asemakaava laaditaan Iiksenvaaran- KetunpesienPapinkankaan osayleiskaavan linjausten mukaisesti.
Suunnittelutilanne
LIITE 2 2/4
2
Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa.
Voimassa ovat 1. ja 2. vaiheen maakuntakaavat. 3. vaiheen maakuntakaava on ympäristöministeriön vahvistettavana ja 4. vaiheen maakuntakaavan laatiminen on käynnistetty. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu yhdyskuntarakenteen laajenemissuunnaksi.
Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 suunnittelualue on teollisuutta ja varastointia varten varattua reservialuetta. Yleiskaavassa reservialueet ovat uusia tai täydennysrakennettavia alueita.
Suunnittelualue kuuluu Iiksenvaaran-Ketunpesien-Papinkankaan (IKP) osayleiskaavan alueeseen. Osayleiskaavan on tullut vireille 6.10.2011 ja se tulee kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi keväällä 2014. Osayleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu teollisuus- ja varastoaluetta, työpaikka-aluetta ja kaupallistenpalvelujen aluetta, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan
suuryksikön, mutta ei päivittäistavarankaupan suuryksikköä.
Alueen luonto- ja maisemaselvitys
Alueen arkeologinen inventointi
Joensuun liikennemalli 2013
Suunnittelualueella on maanomistusta Joensuun kaupungilla ja yksityisillä maanomistajilla.
Kaupunki hankkii asemakaavoitettavat maat pääsääntöisesti vapaaehtoisin maakaupoin haltuunsa ennen asemakaavan hyväksymistä.
Arvioitavat vaikutukset
Vaikutusten arvioinnissa asetetaan rinnakkain oleva tilanne ja kaavamuutoksen mahdollistama tilanne.
Valmistelun yhteydessä arvioidaan kaavamuutoksen vaikutuksia ympäristöön, ympäröiviin alueisiin,
yhdyskuntatalouteen, teknisen huollon verkkoihin, kaupunkikuvaan, kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin
arvoihin, liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin sekä kaupungin ja kaupunkirakenneyksikön strategioihin.
Vaikutukset raportoidaan kaavaselostuksessa.
Osalliset
Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti
vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään:
kaava-alueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät ja
yritykset
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Pohjois-Savon ELY-keskus
Joensuun seudun luonnonystävät ry
Itä-Suomen poliisilaitos
Joensuun kaupungin hallintokunnat ja
yhtiöt
Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto
Teknisten verkkojen haltijat: Elisa Oyj,
Fortum Espoo Distribution Oy, Fingrid
Oyj
Liikennevirasto
Aikataulu, osallistuminen ja vuorovaikutus
Kaavamuutoksesta on tiedotettu ensimmäisen kerran kaavoituskatsauksessa 2012 – 2013. Asemakaavamuutoksen valmistelu on käynnistynyt syksyllä 2013. Asemakaavatyön etenemisen vaiheet on havainnollistettu sivulla 4 olevassa kaaviossa. Kaavatyöstä pidetään viranomaisneuvottelu.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä 30.1. – 21.2.2014 alla ilmoitetuissa paikoissa. Yleisötilaisuus järjestetään keskiviikkona 12.2.2014 kello 18.00 alkaen Kotikartanoyhdistys ry:n
tiloissa, os. Kartanotie 9, 80230 Joensuu. Nähtävilläoloajasta ja yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä ja internetissä kaupungin sivuilla.
LIITE 2 3/4
Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä alustavasti kesällä 2014. Nähtävilläoloajasta ja tässä vaiheessa järjestettävästä yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä.
3
Kaupunkirakennelautakunta päättää asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta (30 vrk). Nähtävilläoloajasta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee alkuvuoden 2015 aikana.
Kaavahankkeen asiakirjat ovat edellä kuvatuissa vaiheissa nähtävillä seuraavissa paikoissa:
kaupunkirakenneyksikön kaavoitus, Muuntamontie 5
Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 20
Internet: www.joensuu.fi/kaavoitus
Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipide asiasta.
Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakenneyksikön kaavoitukseen,
osoite Muuntamontie 5, 80100 Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Kuopion hallintooikeuteen.
Yhteystiedot
Kaava laaditaan Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa, os. Muuntamontie 5.
Yhteyshenkilöt:
Maankäytön suunnittelija Juha Pasma
puh. 050 310 9622
sähköposti [email protected]
Suunnitteluavustaja Heini Sorsa
puh. 050 409 2128
sähköposti [email protected]
Internet-sivu, josta voi seurata kaavoitusta:
http://www.joensuu.fi/kaavoitus
Asemakaavaprosessi
LIITE 2 4/4
4
LIITE 3 1/6
PAPINKANKAAN TYÖPAIKKA-ALUE
Asemakaava
Kaavoitusohjelman työ nro 1646
Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoituksen vastineet
Lausunnot:
1. Pohjois-Karjalan ELY–keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue
ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa. Museovirasto tulee liittää osallisiin.
Vastine:
Museovirastoon lähetettiin kutsu 3.3.2014 Papinkankaan työpaikka-alueen
viranomaisneuvotteluun. Museovirasto ilmoitti 8.5.2014, että heillä ei ole kiinnostusta
osallistua neuvotteluun. Siitä huolimatta museovirasto lisätään osallisiin.
Viranomaisneuvottelu pidettiin 8.5.2014.
2. Pohjois-Savon ELY- keskus, liikenne ja infrastruktuuri –vastuualue
ELY-keskus huomauttaa, että kaavassa osoitettujen toimintojen liikenteelliset
vaikutukset tulee arvioida huolellisesti. Koska kyseessä on merkittävä työpaikka-alue,
tulee kaavan liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa painottaa alueen
saavutettavuutta erityisesti kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen järjestämisen
näkökulmasta. ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri –vastuualueella ei ole tässä
vaiheessa muuta huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.
Vastine:
Liikenteellisiä vaikutuksia on arvioitu tarkemmin kaavaselostuksessa. Alueelle on
järjestettävissä joukkoliikenteen reitti Iiksenvaarantien ja Kouvonkadun kautta.
Kevyen liikenteen reitti alueelle tulee Karhunmäen suunnannasta eritason ylitse.
Reittiä pitkin pääsee kaupunkiin. Autoliikenteen kasvavaan kuormitukseen voidaan
varautua riittävän leveällä katualueella Papinkankaantien risteyksen kohdalla. Näin
jää tilaa liikennejärjestelyjen parantamiseen tarpeen vaatiessa.
3. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Muutosta koskeva alue on voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettu
yhdyskuntarakenteen laajentumissuuntana (nuoli). Nuoli osoittaa
yhdyskuntarakenteen kannalta edullisen kasvusuunnan pitemmällä aikavälillä. Sen
käyttöön oton edellytyksenä on ollut kytkeytyminen päätieverkkoon ja nykyiseen
LIITE 3 2/6
yhdyskuntarakenteeseen eritasoliittymän kautta. Ohitustien jatkaen ja Karhunmäen
eritasoliittymän valmistuttua, alue kytkeytyy hyvin kaupunkirakenteeseen.
Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen laatiminen on käynnistynyt.
Maakuntakaavassa käsitellään muun muassa Joensuun kaupunkiseudun
yhdyskuntarakennetta, työpaikka-alueita ja seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä.
Asemakaavaa koskeva alue tulee olemaan yksitarkastelussa oleva kaupunkiseudun
kasvualueista (työpaikka-alue). Vähittäiskaupan suuryksiköiden osalta selvitystyö on
käynnissä ja valmistuu 2014 maaliskuun loppuun mennessä. Selvitys palvelee
maakuntakaavaan tehtävää esitystä seudullisista vähittäiskaupan suuryksiköistä.
Paljon tilaa vievän erikoistavarakaupan osalta vähittäiskaupan suuryksikön
määritelmää sovelletaan 16.4.2015 alkaen.
Maakuntakaavan 4. vaihe etenee siten, että sen ehdotus valmistuu vuoden 2014-2015
vaihteeseen ja kaavan hyväksyminen tapahtuu kesällä 2015. Kaava astuu voimaan sen
jälkeen, kun Ympäristöministeriö on sen vahvistanut.
Asemakaavoitettava alue soveltuu sijaintinsa ja liikenteellisen saavutettavuutensa
puolesta hyvin liike- ja muuhun työpaikkatoimintaan. Maakunta-, yleis- ja
asemakaavaa laaditaan samanaikaisesti. Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskeva
maakunnallinen selvitystyö on käynnissä. Maakunnallisen selvityksen valmistuttua on
perusteltua tässä tilanteessa hakea alueen kaupallisten palveluiden mitoitukselle
seudullisesti kestävää ratkaisua yhteistyössä maakuntaliiton kanssa ja toimia
emosuuryksiköiden osalta samansuuntaisesti eri kaavatasoilla.
Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu siinä
laajuudessa ja tarkkuustasolle, että se antaa maakunnallisen suunnittelun
näkökulmasta laadittavan kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellisen
tiedon kaavatyön osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten
arvioinnista. Maakuntaliitolla ei ole huomautettavaa siihen.
Vastine:
Papinkankaan työpaikka-alueen asemakaava valmistunee vuoden vaihteessa 2014 2015. Asemakaavassa huomioidaan ylemmät kaavatasot ja kaupunki tulee olemaan
vuorovaikutuksessa maakuntaliiton kanssa maakunta-, yleis- ja asemakaavoituksen
suhteen.
4. Joensuun kaupungin ympäristönsuojelu
Alueelta on laadittu luontoselvitys jonka pohjalta arvokkaimmat alueet on mahdollista
rajat asemakaavassa. Kaava-alueella kasvaa syyläkuusi, jonka kunto ja suojelutarve
tulee selvittää.
Lappeenrannantien varressa kaava-alue on liikennemelualueella. Tämä tulee
huomioida KM-1 kortteleiden tarkemmassa suunnittelussa. Ilomantsin rataan liittyen
on eri vaiheissa esitetty kehittämisajatuksia. Asia tulisi selvittää yhdessä RH K:n
kanssa niin että mahdolliset tarpeet huomioidaan asemakaavassa.
LIITE 3 3/6
Vastine:
Liikennevirastolta on pyydetty lausunto rautatiealueen vuoksi. Liikennevirasto ei ole
kuitenkaan lausuntoa jättänyt. Radan kehittämistarpeet voivat olla aiheellisia
rautatien pohjoispuolelle, jos Fortumin pyrolyysilaitos tarvitsee ratayhteyden ja sen
rakentaminen olisi kannattavaa.
Syyläkuusen kunto käydään tutkimassa ja se huomioidaan asemakaavaehdotuksessa,
mikäli se on vielä elossa ja tervekuntoinen.
KM-1 –korttelialueelle ei sijoitu melulle alttiita toimintoja.
5. Joensuun Vesi
Muutosalueen eteläreunalla sijaitsee liksenvaara-Ketunpesät osuuskunnan vesijohto,
joka tulee huomioida.
Alueella jo sijaitsevien kiinteistöjen liittäminen viemäriverkostoon voi edellyttää
erityisratkaisuja, kuten paineviemäröintiä kiinteistökohtaisin pumppaamoin, jotka
tulisi selvittää jo kaavoituksen yhteydessä.
Muutoin Joensuun Vedellä ei ole huomautettavaa kaavahankkeen osallistumis- ja
arviointisuunnitelmaan.
Vastine:
Papinkankaan alueelta on tehty kunnallistekniikan yleissuunnitelma. Yleissuunnitelma
toimii pohjana varsinaiselle kunnallistekniikan suunnittelulle.
Alueella olevien omakotitalojen viemäröintiä ei selvitetä kaavoituksen yhteydessä.
Asia hoituu paremmin ja sujuvammin varsinaisen kunnallistekniikan suunnittelun
yhteydessä. Omakotitalojen viemäröinnin selvittäminen on omakotitalojen omistajien
asia.
Iiksenvaara-Ketunpesät osuuskunnan vesijohto korvataan vaiheittain
kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä vaiheittain uudella vesijohdolla, joka
kulkee katualueilla ja puistoissa.
6. Fortum Power and Heat Oy
Papinkankaan työpaikka-alue sijaitsee kaukana nykyisistä
kaukolämpöputkistolinjoista. Lähimmät riittävän suuret lämpöputket sijaitsevat
Kontiosuon voimalaitoksella. Tässä suunnittelun vaiheessa emme pysty sanomaan
tulemmeko tarjoamaan kaukolämpöä alueen lämmitysmuodoksi. Toivomme
pääsevämme mukaan jatkossa alueen kehittämiseen omalta osaltamme. Jos alue
kaavoitetaan riittävän tehokkaasti, niin silloin kaukolämmön
kannattavuusedellytykset paranevat huomattavasti.
Vastine:
Kaavoitus tulee olemaan Fortumin kanssa vuorovaikutuksessa asemakaavan
laatimisen aikana. Jos Fortum Power and Heat Oy päättää vetää kaukolämpölinjat
Papinkankaalle, niin se voidaan ottaa huomioon alueen suunnittelussa.
LIITE 3 4/6
7. Caruna Espoo Oy
Alueella sijaitsee vanhaa sähköverkostoa, joka palvelee nykyisiä kiinteistöjä.
Alueen sähkönjakelu tullaan hoitamaan alkuvaiheessa liksenniityntien suunnalta
rakennettavalla maakaapeliverkolla. Myöhemmässä vaiheessa alueelle rakennetaan
uusi johtoyhteys Kontiosuon jäteasemaa syöttävästä johdosta. Nykyinen
sähköverkosto korvataan uudella verkolla alueen rakentamisen yhteydessä.
Alueelle on laadittu sähkönjakeluverkon yleissuunnitelma.
Toivomme mahdollisuutta antaa lausunto myös kaavan luonnos- ja ehdotusvaiheissa.
Vastine:
Caruna Espoo Oy:lta pyydetään lausunto luonnosvaiheessa ja jos on tarvetta, lausunto
pyydetään myös ehdotusvaiheessa.
8. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos
Pelastusviranomainen näkee sammutusvesihuollon turvaamisen välttämättömänä
uudella suunnitellulla työpaikka-alueella. Sammutusvesihuolto on turvattu, mikäli
suunnitteilla olevalle alueelle rakennetaan vesiasemia siten, ettei matka niistä
kiinteistölle ylitä 500 metriä.
Vesiasemien tavoiteltava tuotto on 5000 l/minuutti, mutta minimituottona voidaan
pitää 2500 l/minuutti. Alueelle saatetaan rakentaa tulevaisuudessa rakennuksia, jotka
edellyttävät automaattisen sammutuslaitteiston asentamisen. Vesijohtoverkosto
kannattaa suunnitella siten, että se mahdollistaa toimimisen automaattisten
sammutuslaitteistojen vesilähteenä. Usein tämä tarkoittaa syöttöä kahdesta
suunnasta.
Joensuun kaupungin laajeneminen Pielisjoen itäpuolella aiheuttaa pelastuslaitokselle
tarpeen arvioida palvelujensa kattavuutta. Uusille nyt kaavoitettaville ja jo
rakennetuille alueille pelastuslaitoksen toimintavalmiusajat ovat pitkähköjä.
Palveluntarpeen määrittää alueelle tuleva toiminta.
Pelastusviranomaisella ei ole muuta huomautettavaa osallistumis- ja
arviointisuunnitelmasta.
Vastine:
Vesiasemien sijainti suunnitellaan kunnallistekniikan suunnittelun yhteydessä.
Kunnallistekniikan suunnittelussa tulee ottaa huomioon vesiasemien välinen etäisyys.
Pelastuslaitoksen suosittelemiin tavoiteltaviin vedentuottoihin ei Papinkankaalla
päästä. Veden tuottoa rajoittaa rakennetun vesijohtoverkoston runkoputkisto.
Papinkankaalle on tarkoitus johtaa vettä Karhunmäen puolelta vt6:n alitse.
Karhunmäen rakennettu runkoputkisto on rajoittava tekijä veden johtamisen
kannalta.
Papinkankaalle rakennetaan vesijohtoverkon runkoputkisto koolla DN 200 ja
jakeluputkisto koolla DN 150. Tällöin sammutustilanteessa, jossa otetaan vettä 20 l/s,
vedenpaine putoaa tasolle 2,5 bar.
LIITE 3 5/6
Rakennuksien suunnittelussa on erikseen otettava huomioon niiden sammutusveden
tarve. Rakennuslupaharkinnan yhteydessä tutkitaan rakennuskohtaiset edellytykset
palotilanteisiin varautumisen kannalta Suomen rakentamismääräyskokoelman
mukaisesti.
9. Fingrid
Fingridin 110 kV voimajohtoa Pamilo - Puhos varten on lunastettu kiinteistön
käyttöoikeuden supistus 46 metriä leveälle johtoalueelle. Voimajohdon johtoalue
muodostuu 26 metriä leveästä johtoaukeasta ja sen molemmin puolin olevista 10
metriä leveistä reunavyöhykkeistä. Rakennusrajoitusta merkitsevät rakennusrajat
ulottuvat nykyisin molemmin puolin 13 metrin päähän 110 kV voimajohdon
keskilinjasta. Fingridillä on kuitenkin pitkän aikavälin tavoitteena päivittää
voimajohtojen rakennusrajat reunavyöhykkeiden takareunaan siten, että
rakennusrajoitusalue kattaa koko 46 metriä leveän voimajohtoalueen.
Asemakaavoituksessa on suositeltavaa, että voimajohtoa varten varattuna alueen
osana käytetään koko voimajohtoalueen leveyttä.
Vastine:
Asemakaavoitettava alue rajautuu voimajohtoalueen reunaan. Voimajohtoaluetta ei
asemakaavoiteta tällä kertaa.
Pyydettyä lausuntoa eivät jättäneet:
Puhas Oy, Elisa Oyj, Joensuun seudun luonnonystävät ry, Itä-Suomen poliisilaitos,
Liikennevirasto, Joensuun latu ry, Itä-Suomen aluehallintovirasto, TeliaSonera Oy ja
Telekarelia.
Mielipiteet:
1. Jorma ja Marjatta Kähkönen
Pyydämme huomioimaan, että kaavoitus ei loukkaa Papinkankaantiellä olevaa
omakotitaloasutusta (4 taloa). Meillä on vuokratontti Papinkangas 47:0 tilasta, määräala noin 4700 m2. Vuokraoikeus on siirretty 1978 ja jatkettu 2008 vuoteen 2017.
Sopimusta on jäljellä noin 4 vuotta.
Olemme rakennuksia 35 ylläpitäneet ja peruskorjanneet sekä laajentaneet 35 vuoden
ajan itseämme varten. Toiveenamme on vielä saada asua loppuikämme tässä. Ikää on
66 ja 67 vuotta.
Tonttia voi tarvittaessa pienentääkin länsi laidalta. Siltä puolelta on vanha sauna
purettu ja tontin osalle ei ole käyttöä.
Voisimme vuokrata määräalaa edelleen tai ehkä ostaakin teollisuustonttina.
Oheisrakennuksissa on tilaa 150 -200 m2 esimerkiksi pienkorjaamoa tai varastointia
varten.
LIITE 3 6/6
Kaupungilla on omia maitakin Papinkankaalla varmasti riittävästi. Lienee tässä
vaiheessa helpompi siirrellä ”rakentamattomia tehtaita” ja teitä, kuin jo rakennettuja
tiloja.
Toivomme päästävän rakentavassa hengessä molempia osapuolia tyydyttävään
ratkaisuun.
Vastine:
Papinkangas asemakaavoitetaan työpaikka-alueeksi. Asemakaava ei silti estä
nykyisten omakotitaloasukkaiden asumista alueella. Tavoitteena kaupungilla
kuitenkin on, että nykyiset asukkaat jäävät alueen viimeisiksi asukkaiksi. Se tarkoittaa
sitä, että kun nykyiset asukkaat muuttavat alueelta pois, niin omakotitalokiinteistöt
tulee myydä työpaikkatontteina eteenpäin.
Kähköset voivat jatkaa asumistaan vuokra-alalla. Kaupunki voi jatkaa
vuokrasopimusta Kähkösten kanssa muutaman vuoden pituisissa jaksoissa. Kun
Kähköset muuttavat pois, niin vuokra-alasta muodostetaan työpaikkatontti.
Kaupungilla ei ole tarvetta pienentää Kähkösten vuokra-alaa toistaiseksi.
2. Kari ja Sari Penttinen
Pyydämme ottamaan huomioon uuden Papinkankaantien linjauksen, joka
mahdollisesti halkaisee tontin Koivula 45:11 puoliksi pihan kohdalta. Onko tielinjausta
mahdollista siirtää? Maa-aluetta on tarjolla kauempana pihapiiristä.
Vastine:
Papinkankaantien uusi linjaus on sijoitettu mahdollisimman etäälle pihapiiristä.
LIITE 4 1/2
LIITE 4 2/2
LIITE 5 1/2
LIITE 5 2/2
LIITE 6
1/5
PAPINKANKAAN TYÖPAIKKA-ALUE
Asemakaava
Kaavoitusohjelman työ nro 1646
Yhteenveto luonnosvaiheen lausunnoista ja kaavoituksen vastineet
Mielipiteitä ei jätetty asemakaavaluonnoksesta
LAUSUNNOT:
1. Pohjois-Karjalan ELY–keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue
Papinkankaan kaavoituksen tavoitteena on turvata työpaikkatonttien saatavuus
erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille kaavoittamalla uusi työpaikka-alue.
Alueelle kaavoitetaan myös vähittäiskaupan suuryksikkö.
Valmisteilla olevan maakuntakaavan 4. vaiheen kaavaluonnoksessa 26.5.2014 alueelle
on osoitettu teollisuusaluetta (T) sekä tilaa vaativan kaupan suuryksikkö (kme), jonka
enimmäismitoitus on 30 000 k-m2.
Iiksenvaaran-Ketunpesien-Papinkankaan osayleiskaavaehdotuksessa alueelle on
osoitettu teollisuus- ja varastoaluetta (T) sekä aluevaraus vähittäiskaupan
suuryksikölle (KM-1). KM-1 -alueen kaavamääräys kuuluu: 'Kaupallisten palvelujen
alue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Merkinnän osoittamalle alueelle
voidaan asemakaavassa osoittaa sellaisia vähittäiskaupan suuryksikköjä, jotka kaupan
laatu huomioon ottaen voivat perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueen
ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu, puutarha- ja maatalouskauppaa. Alueelle
ei saa sijoittaa päivittäistavarakaupan suuryksikköä. '
ELY -keskus esittää, että asemakaavaluonnoksessa esitettyä KM-1 -alueen
kaavamääräystä tulee tarkentaa ottaen huomioon em. osayleiskaavaehdotuksen
kaavamääräys tilaa vaativan erikoistavaran kaupasta. Osayleiskaava tulee hyväksyä
ennen asemakaavan hyväksymistä.
Vastine:
Hyväksytyssä maakuntakaavan 4. vaiheessa tilaa vaativan kaupan suuryksikölle
asetettu enimmäismitoitus 20 000 k-m2 on huomioitu asemakaavaehdotuksessa. KM2 –korttelialueen rakennusoikeus on mitoitettu maakuntakaavan mukaisesti.
KM-2 –korttelialueen käyttötarkoitusta
osayleiskaavan linjauksen mukaiseksi.
tarkennettiin
yleisellä
määräyksellä
Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Iiksenvaaran – Ketunpesien - Papinkankaan
osayleiskaavan kokouksessaan 29.9.2014 § 123. Osayleiskaava ei ole toistaiseksi
lainvoimainen, koska siitä on valitettu Itä-Suomen hallinto-oikeuteen.
LIITE 6
2/5
2. Pohjois-Savon ELY- keskus, liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue
ELY-keskus on kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antamassaan
lausunnossa ja aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa tuonut esiin, että kaavan
liikenteelliset vaikutukset tulee tarkastella huolellisesti, jotta voidaan varmistaa
katuverkon ja Karhunmäen eritasoliittymän toimivuudesta tilanteessa jossa koko
Papinkankaan työpaikka-alue on toteutunut.
Kaavaselostuksessa on tekstimuodossa kuvattu liittymien toimivuustarkastelua ja
todettu, että ennen vuotta 2050 tulee eritasoliittymän rampin päiden sujuvuutta
parantaa. ELY-keskus toteaa, että kaavaselostuksessa tulee tarkentaa millä
ennakoidulla liikennemäärällä parannustarve ylittyy.
Samoin liittymätarkasteluissa tulee varmistaa, että eritasoliittymän ja
Papinkankaantien välinen etäisyys (200 metriä) on riittävä tilanteessa, jossa myös
Papinkankaan eteläisen työpaikka-alueen liikennöinti ohjautuu ko. liittymästä. Lisäksi
Pohjois-Savon ELY-keskus huomauttaa, että kaavaselostuksessa mainitun
mahdollisen kevyen liikenteen reitin soveltuminen radan vt 6:n alitukseen tulee
varmistaa Liikennevirastosta.
Pohjois-Savon ELY-keskuksella ei tässä vaiheessa ole muuta huomautettavaa
kaavaluonnokseen.
Vastine:
Vt 6:n rautatiealitukseen rautatien molemmille puolille on varattu tilaa ulkoilureittiä
varten. Varaukset on jo rakennettu vt 6:n parantamisen yhteydessä.
Vt 6 itäramppien kiertoliittymän ja tulevan Kouvonkatu – Papinkankaantie
kiertoliittymän välinen etäisyys tulee olemaan noin 190 metriä. Eritasoliittymän
nykyiset järjestelyt sekä Papinkankaantien ja Kuormaajantien liittymän
yleissuunnitelman mukaiset järjestelyt riittävät vielä Papinkankaan pohjoisen alueen
(jatkossa PAP I) kokonaan toteuduttuakin.
Eritasoliittymän länsiramppien ja Kouvonkadun risteyksessä Papinkankaan
liikennemäärät voivat Synchro 6:n mukaan vielä PAP I:n valmistumisen jälkeisestä
tilanteesta kasvaa 13 %, jotta nykyjärjestelyillä vielä pärjätään. Silloin Joensuun
suunnasta moottoritieltä tulee tunnissa arviolta noin 380 Papinkankaalle ja noin 130
Karhunmäkeen pyrkivää autoa. Papinkankaalle kääntyvät joutuvat väistämään noin
600 auton tuntiliikennettä. Tällöin jono Joensuusta tulevalla rampilla on pisimmillään
noin 250 m ja 95 % varmuudella noin 210 m tai alle sen. Pisimmillään jono jää noin 40
m päähän rampin nokasta.
Edellä kuvatussa tilanteessa ollaan siinä rajalla, että tarvitaan Kouvonkadun ja Vt 6:n
länsiramppien risteyksessä kiertoliittymä, johon samalla kannattanee tulevaisuutta
varten rakentaa myös oikealle kääntymiskaista moottoritieltä pohjoisesta.
Vt 6:n itäramppien ja Papinkankaantien kiertoliittymän kapasiteetin raja tulee vastaan
likimäärin silloin, kun Papinkankaalta tulee tunnissa 970 – 980 autoa, jotka joutuvat
väistämään noin 210 kiertotilassa ajavan auton tuntiliikennettä. Tällöin voidaan
harkita oikealle kääntymiskaistan rakentamista Papinkankaalta moottoritielle
pohjoiseen. Edellä mainitut liikennemäärät syntyvät kuitenkin vasta sitten, kun
LIITE 6
3/5
Papinkankaan liikennemäärät ovat kasvaneet 20 % PAP I valmistumisen jälkeisestä
tilanteesta.
PAP I:sen tontit on luovutettu arviolta 10 – 15 vuodessa, jos talous alkaa vetämään.
Alueen rakentaminen Käpykankaan tasoiselle aluetehokkuudelle tulee kestämään 3040 vuotta. Nykyisiä liikennejärjestelyjä joudutaan muuttamaan arviolta 2030- tai 2040
–luvulla.
3. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Papinkankaan vähittäiskaupan suuryksikkö -merkintä asemakaavassa on perusteltu.
Merkintä ei salli päivittäistavarakaupan rakentumista. Maakuntakaavan 4. vaiheessa
on esitetty tilaa vaativan kaupan suuryksikkö ko. alueelle osana Joensuun
kaupunkiseudun kaupan tulevaisuuden rakennetta. Enimmäismitoitukseksi
Papinkankaan
tilaa
vaativan
kaupan
suuryksikölle
(kme)
on
maakuntakaavaluonnoksessa esitetty 30 000 k-m'.
Pohjois-Karjalan
maakuntaliitto
katsoo
Papinkankaan
työpaikka-alueen
asemakaavaluonnoksen olevan maakuntakaavan mukainen. Maakuntakaavan 4.
vaiheen hyväksyminen tulisi tapahtumaan keväällä 2015 ja vahvistaminen aikaisintaan
keväällä 2016 mikäli maakuntakaavassa voidaan edetä suunnitellusti. Vaikka tilaa
vaativan kaupan suuryksikön asemakaavoitus voi vielä edetä ilman erillistä
maakuntakaavamerkintää, on kuitenkin tärkeä varmistaa että asema-, yleis- ja
maakuntakaavan
ratkaisuissa
enimmäismitoituksineen
ja
muine
tavoitteenasetteluineen
edetään
samansuuntaisesti.
Pohjois-Karjalan
maakuntaliitolla ei ole huomauttamista kaavaluonnokseen.
Vastine:
Maakuntakaava on edennyt sitten asemakaavan luonnosvaiheen. Maakuntakaavan 4.
vaiheen ehdotus on hyväksytty maakuntavaltuustossa 15.6.2015.
Papinkankaan asemakaavaehdotus on laadittu maakuntakaavan ja osayleiskaavan
linjauksien mukaisesti. KM-2 – korttelialuetta on pienennetty ja sen rakennusoikeus
on mitoitettu maakuntakaavan 4. vaiheen enimmäismitoitukseen sopivaksi.
Rakennusoikeus on hieman alle 20 000 k-m2.
4. Joensuun kaupungin ympäristönsuojelu
Kaavaluonnos huomioi alueen luonnonarvot tarvittavassa laajuudessa. Syyläkuusen
kasvupaikalle tulee kyseiseen TKL-kortteliin varata riittävä suojavyöhyke puun
ympärille.
Liikennemelu on huomioitu riittävillä etäisyyksillä VT6:sta ja llomantsin radasta.
Vastine:
Syyläkuusen ympärille merkittiin suojavyöhyke, ja puu merkittiin maisemallisesti
merkittäväksi puuksi, joka on rakennus- ja muissa hankkeissa otettava huomioon.
Alueelle ei sijoiteta melulle arkoja toimintoja.
LIITE 6
4/5
5. Joensuun Vesi
Kaava-alueelle rakennetaan syöttövesijohto yhdestä suunnasta Karhunmäen
asuinalueelta, joten kiinteistöjen mahdollisten automaattisten sammutuslaitteiden
vaatima sammutusvesi on tarvittaessa järjestettävä kiinteistökohtaisella
sammutusvesisäiliöllä.
Muutoin Joensuun Vedellä ei ole huomautettavaa kaavahankkeen luonnosvaiheen
aineistoon.
Vastine:
Rakennuslupaharkinnassa otetaan huomioon rakennusten sammutusvesitarpeet.
6. Fortum Power and Heat Oy
Papinkankaan
työpaikka-alue
sijaitsee
kaukana
nykyisistä
kaukolämpöputkistolinjoista. Lähimmät lämpöputket sijaitsevat Karhumäessä.
Papinkankaan työpaikka-alue tullaan rakentamaan tiiviisti.
Alueen yhteenlaskettu kaukolämpöteho tulee olemaan n. 4MW, mikä antaa hyvät
mahdollisuudet kaukolämpötoiminnalle. Lopulliset päätökset kaukolämpötoiminnan
aloittamiselle teemme vasta sitten kun alueen rakentaminen alkaa, ja kun selviää
kuinka monet asiakkaat liittyvät kaukolämpöön ja kuinka tiivisti alue rakentuu.
Toivomme pääsevämme mukaan jatkossa alueen kehittämiseen omalta osaltamme.
Vastine:
Joensuun kaupungin yhdyskuntasuunnittelu tulee jatkossakin pitämään Fortumin ajan
tasalla Papinkankaan etenemisestä.
7. Caruna Espoo Oy
Alueelle on laadittu sähkönjakeluverkon yleissuunnitelma, joka on toimitettu OAS vaiheen lausunnon yhteydessä.
OAS -vaiheen yleissuunnitelmassa KM-2 alueen sähkönjakelua varten varattua ETalue on kaavaluonnoksessa yhdistetty pumppaamolle varatun alueen kanssa. Asiasta
keskusteltiin suunnittelupalaverissa. Tarkasteltuamme kaavaluonnosta olemme
kuitenkin tulleet siihen tulokseen, että muuntamoalue tarvitaan keskeisemmälle
paikalle KM-2 aluetta, jotta koko alueen sähkönjakelu voidaan varmistaa
luotettavasti.
Toivomme mahdollisuutta antaa lausunto myös ehdotusvaiheessa.
Vastine:
KM-2 –korttelialueen keskelle lisättiin ET-alue muuntamoa varten.
LIITE 6
5/5
8. Fingrid
Fingridillä ei ole huomauttamista asemakaavaluonnoksesta. Edellisessä lausunnossa
mainitut asiat voimajohdon rajoituksista maankäytön suunnittelulle on kuitenkin
otettava huomioon myös jatkosuunnittelussa.
Vastine:
Edellisen lausunnon asiat huomioidaan jatkosuunnittelussa.
9. Joensuun Latu ry
Joensuun Latu ry on tyytyväinen kyseessä olevaan asemakaavaluonnokseen, koska
yhdistykselle tärkeät ulkoilureittiyhteydet Karhunmäestä Iiksenvaaralle säilyvät
katkeamattomana ja turvallisena.
Rautatien eteläpuolitse luonnoksen pohjoisosaan merkitty ulkoilureitti lmatrantien
(Vt6) alikulkuvarauksen kautta ja Iiksenvaaran - Ketunpesien - Papinkankaan
osayleiskaavaehdotuksen mukaisesti on "suojassa" muilta rakentamispaineilta.
Vastine:
Joensuun kaupungin yhdyskuntasuunnittelu huomioi ulkoilureittien pääyhteydet aina
yleis- ja asemakaavoissa.
Seuraavat toimijat ilmoittivat, että heillä ei ole lausuttavaa tai huomautettavaa:
Aluehallintovirasto, liikennevirasto, pelastuslaitos, Itä-Suomen poliisilaitos ja
Museovirasto.
Pyydettyä lausuntoa eivät jättäneet:
Puhas Oy, Elisa Oyj ja Joensuun seudun luonnonystävät ry.