Linkki - Lahden Yliopistokampus

Comments

Transcription

Linkki - Lahden Yliopistokampus
ABSTRAKTIKIRJA 10.11.2015
ABSTRAKTIKIRJA 10.11.2015
FellmanniCampus, Kirkkokatu 27, Lahti
LAHDEN TIEDEPÄIVÄN 2015 OHJELMATYÖRYHMÄ
Lea Hennala Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Lahti (puheenjohtaja)
Timo Vuorimaa HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, Vierumäen yksikkö
Kaisa Vuorivirta
Helsingin yliopisto Avoin yliopisto
Kati Honkanen Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelut
Anja Kuhalampi
Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelut
Jaana Poikolainen Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelut
Kirsi Lindqvist
Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelut /
Päijät-Hämeen LUMA-keskus
Anna-Lea Rantalainen
Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitos
Marja Kiijärvi-Pihkala
Lahden ammattikorkeakoulu
Ulla Kotonen Lahden ammattikorkeakoulu
Mirja Kälviäinen
Lahden ammattikorkeakoulu
Marjo Leppä
Lahden ammattikorkeakoulu (projektiryhmä)
Kati Manskinen Lahden ammattikorkeakoulu
Kati Peltonen
Lahden ammattikorkeakoulu
Kirsi Valkeapää Lahden ammattikorkeakoulu
Susanna Vanhamäki
Lahden ammattikorkeakoulu
Ilkka Väänänen Lahden ammattikorkeakoulu
Riikka Sinisalo Lahden ammattikorkeakoulu Oppimiskeskus Fellmannia
Heikki Turunen (Jyrki Rosti) Lahden kaupunki
Tuija Oikarinen
Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Lahti
Senja Jouttimäki
Lahden Yliopistokampus
Anne Antila
Lahden Yliopistokampus, koordinaatioyksikkö, sihteeri (projektiryhmä)
Minna-Maija Salomaa
Lahden Yliopistokampus, koordinaatioyksikkö
Viestintä ja markkinointi
Anne Antila
Terhi Kuisma
Marjo Leppä
Heidi Metso
Lahden Yliopistokampus, koordinaatioyksikkö
Lahden ammattikorkeakoulu
Lahden ammattikorkeakoulu
Lahden ammattikorkeakoulu
Lahden tiedepäivä on osa alueellista korkeakouluyhteistyötä
TOIMITTAJA Anne Antila
TAITTO Lahden ammattikorkeakoulu, Minna Mujunen
KANNEN KUVA Shutterstock | PAINO N-Paino Oy 2015
Ympäristömerkitty painotuote
4
Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
2015
TERVETULOA LAHDEN TIEDEPÄIVÄÄN
Lahden tiedepäivä tarjoaa tänä vuonna FellmanniCampuksen tiloissa ennätyksellisen määrän
tieteellisiä esityksiä useissa rinnakkaisissa sessioissa. Aiheet ovat jälleen vahvasti kiinni ajassa ja
kokonaisuus osoittaa tutkimuksen laaja-alaisuuden Päijät-Hämeessä.
Päivän pääpuhuja on Sitran vanhempi neuvonantaja Jukka Noponen, joka puhuu resurssiviisaista
kaupungeista ja hyvinvoinnin rakentamisesta. Iltapäivän ohjelman päättää Aki Laakso Cambridgen muotoiluverkostosta. Hänen aiheensa on kestävät innovaatiot menestystuotteina. Päivällä
kansainvälistä sisältöä tuo myös soveltavan estetiikan instituutin esiintyjä, taiteilija ja professori Kevin Melcionne hyvinvoinnin piiriin liittyvällä teemalla: Voiko taide tehdä onnelliseksi?
Sessioissa aiheet liikkuvat perinteisten tiedeaiheiden (hyvinvointi, innovaatiot, liiketalous ja
johtaminen ja ympäristö) ohella opetuksen uusissa menetelmissä, eri-ikäisten kansalaisten asumiskysymyksissä, luonnon ja taiteiden merkityksessä sekä tarinankerronnassa, verkostoissa ja
digivaaleissa. Erityisesti esille tulevat tänä vuonna myös sosiaali- ja terveysalan johtaminen ja
organisaation kehittäminen.
Lisäksi päivän aikana voi tutustua posteriesityksiin, kuunnella Fellmannian kulmassa LAMKalumnien työelämätarinoita tai paikallisidentiteetistä Päijät-Hämeessä. Lahden ammattikorkeakoulun muotoilun opiskelijat tekevät reaaliaikaista käyttäjätutkimusta ja tradenomiopiskelijat
kävijätutkimusta. Tiedepäivän päätössessiossa lanseerataan kestävyyskampanja ”Tonni lähti”
materiaalijalanjäljen pienentämiseksi.
Vuosittaisen Lahden tiedepäivän järjestävät Lahden Yliopistokampus, Lahden ammattikorkeakoulu ja HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun Vierumäen yksikkö.
Lea Hennala
Lahden tiedepäivän ohjelmatyöryhmän puheenjohtaja
Lahden tiedepäivän 2015 tarkempi aikataulu jaetaan paikalla ja julkaistaan nettisivuilla
www.lahdentiedepaiva.fi
2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
5
SISÄLLYS / CONTENTS
APPLIED AESTHETICS: ART AND WELL-BEING..............................................................8
Can Art Make Us Happy?.......................................................................................................................9
ASUINALUEET JA ERI-IKÄISTEN ASUKKAIDEN HYVINVOINTI......................................10
Asumisen arvostukset – aikuisten asuinaluekokemuksia Espoosta ja Lahdesta..............................11
Lasten ja nuorten subjektiivista hyvinvointia tutkimassa erilaisilla asuinalueilla.............................12
Lapsiperheiden vanhempien alueellinen subjektiivinen hyvinvointi ja sosiaalinen asema...............13
Ikäystävällinen kaupunki lasten, nuorten ja ikääntyneiden näkökulmasta – esimerkkinä Lahti......14
Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat – ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys.....................................15
Integroiva toimintamalli ikääntyneiden kotona asumisen edistämiseen -kehittämishanke..............16
Ikäihmisten palvelukeskusten asukkaat liikkeelle Lahden ammattikorkeakoulun ja
Lahden kaupungin palvelukeskusten yhteistyönä...............................................................................17
Mikä ikääntynyttä liikuttaa? – Käyttäjälähtöinen kehittämistyö ikääntyneiden liikunnallisen
elämäntavan edistämisestä teknologian avulla..................................................................................18
Integroivaa pedagogiikkaa Linkussa – Opiskelijoiden kokemuksia Linkuta luoksemme
alaraaja-teemapäivistä........................................................................................................................19
DIGITALISAATIO JA UUSI AIKA OPETUKSESSA.............................................................20
Pelikasvatus varhaisnuoren ja vanhemman arjessa...........................................................................21
Tiedonhankintaklinikka elinikäisen oppimisen tukena.......................................................................22
The affordances of modern technology for environmental education................................................23
4. sukupolven suunnittelu, valmistustietojen välitys ilman 2D-piirustuksia......................................24
KESTÄVÄ YMPÄRISTÖ JA HYVINVOINTI, ESIMERKKEJÄ FUAS-YHTEISTYÖSTÄ............25
Resurssiviisaus hyvinvoinnin rakentamisessa....................................................................................26
Kestävä kehitys ja Triple Helix -yhteistyö alueellisen menestyksen avain?.......................................27
Finnish–African Exchange Network for Higher Education in Environmental Sciences (FANHEES)..28
Älytekstiilit osana monialaista opetusta ja tutkimusta Lahden ammattikorkeakoulussa.................29
Mbody–älysortseilla täsmätietoa liikuntaharjoitteluun......................................................................30
JOHTAMINEN JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN......................................................31
Osaamalla organisaatiokulttuurin oivaltajaksi...................................................................................32
Laatujohtaminen lähiesimiestyössä....................................................................................................33
Potkua potilaslähtöiseen pitkaikaissairauksien hoidon kehittämiseen.............................................34
”Horisontissa siintää yhteinen majakka” - Kuntouttava työote Peruspalvelukeskus Oivan
lastensuojelun ammattilaisten arjessa...............................................................................................35
Arvioinnin viitekehys ja toimintamalli hankearvioinnin perustana.....................................................36
MUUTTUVA TYÖELÄMÄ.................................................................................................37
Työsuojelu muuttuneessa työelämässä..............................................................................................38
Taide, tieto, taitaminen ja tietäminen – Oppimisjamit osana innovaatiotoiminnan tietojohtamista..39
Läsnäolevaa hortoilua – kestävää innovaatiota metsästämässä........................................................40
Tuottavuuden kehittämisen esteet – Suomi eilen ja tänään...............................................................41
OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN.........................................................42
Yhteistutkinto sosiaali- ja terveysalan johtamisen ylempään korkeakoulutukseen
– viiden eurooppalaisen korkeakoulun opetussuunnitelma-analyysi.................................................43
Benchmarking-vierailustako hyötyä opinnäytetyöhön ja ohjaukseen?...............................................44
Enterprise Portfolio – uusi monikulttuurinen yritysyhteistyömuoto ja oppimismenetelmä..............45
Soulbus – monikulttuurisen ohjauksen kehittäminen korkeakoulun ja työelämän yhteistyönä.......46
Uudenlaista koulutusmallia kehitettiin RESCUE-hankkeessa...........................................................47
6
Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
2015
VIESTINTÄ JA VERKOSTOT............................................................................................48
Yritys- ja yrittäjäverkostot Lahdessa – bisnestä, tukea ja verkkoelämää?.........................................49
Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan.........................................................50
Arkiset itseorganisoituvat liikkeet ja digitaalinen tarinankerronta....................................................51
Digivaalit 2015 – kuka määritteli julkisuuden agendan eduskuntavaalien alla?................................52
YMPÄRISTÖ­TUTKIMUSTA JA YMPÄRISTÖTEKOJA.........................................................53
Overcoming barriers to rural sanitation development with co-design
and agro-sanitation approach in Ghana..............................................................................................54
Vesijärven ulkoisen ravinnekuormituksen arviointi lasku-uomien näytteenoton
2008–2015 perusteella.........................................................................................................................55
Tonni lähti – tulevaisuus on ovella.......................................................................................................56
CLOSING: WE DESIGN THE FUTURE..............................................................................57
Lasting Innovation: How To Create Successful Products....................................................................57
POSTERIT......................................................................................................................58
REISKA – Resurssitehokkuuden parantamisella tehoja liiketoimintaan............................................59
Seniors on the go! Ikäihmisten hyvinvoinnin turvaaminen nyt ja tulevaisuudessa
FUAS-ammattikorkeakoulujen johdolla..............................................................................................60
Energiatehokkuudella ja asuinaluekohtaisella energiantuotannolla lisää
Cleantech-liiketoimintaa 2015.............................................................................................................61
Ohjaamo Lahdessa Matkalla duuniin!.................................................................................................62
Työelämälähtöisen TKI-toiminnan vahvistaminen FUAS-yhteistyöllä................................................63
Developing multi-professional geriatric home learning environment...............................................64
Patient simulation on first year nursing degree students..................................................................65
Vuorovaikutteisella ikästrategialla työtä ja työhyvinvointia.................................................................66
Uusia menetelmiä nuorten työllisyyden ja osaamisen edistämiseen.................................................67
Sitä saat mitä jaat – kokemusten jakamisen toimintamalli työhyvinvoinnin ja
tuottavuuden rakentamisessa.............................................................................................................68
Työhyvinvointia ja tuottavuutta verkostoyhteistyöllä...........................................................................69
Miten valokuvaajaksi opitaan? Valokuvailmaisun opetusmetodit
dokumentaarisissa kuvaustyöpajoissa................................................................................................70
CleanAcceptance – Vähähiilisyyttä asumiseen....................................................................................71
Luonnosta liiketoimintaa, terveyttä ja hyvinvointia.............................................................................72
Tupakasta vieroituksen ohjausosaaminen..........................................................................................73
Green Campus at Lahti University of Applied Science........................................................................74
FELLMANNIN KULMA....................................................................................................75
Työelämätarinoita ja -vinkkejä LAMK-alumneilta...............................................................................76
Paikallisidentiteetti – poimintoja Päijät-Hämeestä.............................................................................77
LUKIO-OHJELMA ABITURIENTEILLE............................................................................78
TUTKIMUKSET JA PALAUTE LAHDEN TIEDEPÄIVÄSSÄ................................................80
MUISTIINPANOJA..........................................................................................................81
2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
7
Applied Aesthetics: Art and Well-Being
APPLIED
AESTHETICS:
ART AND WELLBEING
Chair professor Arto Haapala
University of Helsinki
8
Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
2015
Applied Aesthetics: Art and Well-Being
Kevin Melchionne
CAN ART MAKE US HAPPY?
Art is commonly thought to promote well-being. However, researchers in art and aesthetics have
not considered how art plays this role. In recent years, there has been considerable research in
positive psychology, the empirical study of subjective well-being (SWB). This research has generated robust findings on the factors promoting well-being. I also explore the implications - some
highly counter-intuitive - of SWB theory for aesthetic theory, cultural policy, and arts education.
Dr. Melchionne’s lecture will be followed by 10-15 minute commentaries from docent Ossi
Naukkarinen (Aalto University) and docent Kalle Puolakka (International Institute of Applied
Aesthetics, University of Helsinki) after which the floor is open for discussion.
“Art and Well-Being” is arranged by the International Institute of Applied Aesthetics
Further information
Kalle Puolakka
University of Helsinki
IIAA (International Institute of Applied Aesthetics)
[email protected]
Keywords
aesthetics, art, happiness, well-being
http://www.helsinki.fi/iiaa/
http://www.kevinmelchionne.com/
2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
9
Asuinalueet ja eri-ikäisten asukkaiden hyvinvointi
ASUINALUEET JA
ERI-IKÄISTEN
ASUKKAIDEN
HYVINVOINTI
Puheenjohtajat Kati Honkanen ja Jaana Poikolainen
Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelut
10
Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
2015
Asuinalueet ja eri-ikäisten asukkaiden hyvinvointi
Katri Koistinen1, Liisa Peura-Kapanen1, Kati Honkanen2 ja Jaana Poikolainen2
1
Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kuluttajatutkimuskeskus
2
Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelut
[email protected]
ASUMISEN ARVOSTUKSET – AIKUISTEN
ASUINALUEKOKEMUKSIA ESPOOSTA JA LAHDESTA
Esityksessä tarkastellaan Lahden keskustassa ja Liipolan lähiössä sekä Espoon keskuksen alueella
asuvien eri-ikäisten aikuisten asumisarvostuksia ja asuinaluekokemuksia. Esityksessä vastataan
kysymyksiin: Mitä tekijöitä erityyppisillä asuinalueilla asukkaat arvostavat? Millaisia perusteita asukkailla on valita asuinalue? Aihetta lähestytään subjektiivisesta näkökulmasta. Kahdessa
asuinalueiden kehittämisohjelmaan kuuluvassa tutkimushankkeessa (Asuinalue lapsiperheiden
kokemana – hyvinvointi haasteellisessa ympäristössä ja Valikoivan muuttoliikkeen vaikutukset
alueelliseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla) on teemahaastateltu 19 – 69-vuotiaita lahtelaisia (N=25) ja espoolaisia (N=14). Teemahaastatteluista on sisällönanalyysin avulla muodostettu erilaisia asukastyyppejä.
Alustavien tutkimustulosten mukaan kohdealueiden asukastyyppejä ovat mm. valikoiden verkostoitujat, itsenäiset etäisyyden ottajat, ja ajautujat. Eri asukastyypit arvostavat erilaisia tekijöitä asuinalueellaan. Valikoiden verkostoitujat arvostavat lähiympäristönsä viihtyisyyttä, kuten
siistiä pihaa ja mukavaa naapurustoa. Asuinpaikka on itse valittu perheen tarpeet, kuten lasten
tarpeet, mutta myös taloudelliset realiteetit huomioiden. Suhteita luodaan valikoiden lähinnä
samassa elämäntilanteessa olevien kesken. Itsenäiset etäisyyden ottajat puolestaan arvostavat
asuinpaikassa ja asumisratkaisuissaan tekijöitä, jotka edesauttavat heidän itsenäistä selviytymistään elämässään. Esimerkiksi kodin lähellä kävelyetäisyydellä olevia peruspalveluita ja julkisia
liikenneyhteyksiä arvostetaan suuresti. Ajautujien kohdalla muuttuvat elämäntilanteet ja taloudelliset vaikeudet ohjaavat asumista, ei niinkään asukkaan itsenäiset valinnat ja arvostukset.
Alustavien tutkimustulosten mukaan erot asukkaiden asumisarvostuksissa ja asumisvalinnoissa
liittyvät enemmän asukkaiden elämäntilanteisiin kuin asuinalueiden välisiin eroihin.
Avainsanat
Asumisarvostukset, asuinaluekokemukset, palvelut, elämäntilanne
Koistinen Katri, Peura-Kapanen Liisa, Honkanen Kati & Poikolainen Jaana (käsikirjoitus). Asumisen arvostukset – aikuisten asuinaluekokemuksia Espoosta ja Lahdesta.
2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
11
Asuinalueet ja eri-ikäisten asukkaiden hyvinvointi
Kati Honkanen ja Jaana Poikolainen
Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelut
[email protected]
LASTEN JA NUORTEN SUBJEKTIIVISTA HYVINVOINTIA
TUTKIMASSA ERILAISILLA ASUINALUEILLA
Esityksessä tarkastellaan lapsinäkökulmaista metodologiaa sekä lasten ja nuorten asuinalueeseen
kytkeytyviä subjektiivisia hyvinvointikokemuksia: Millaista tietoa tuotetaan tutkittaessa lasten
ja nuorten subjektiivista hyvinvointia ja asuinaluekokemuksia visuaalisilla menetelmillä? Mitkä
tekijät ovat merkityksellisiä lasten ja nuorten hyvinvoinnille? Tutkimusalueina ovat Lahden Liipolan lähiö, keskusta sekä kaupungin reuna-alueita. Tutkimukseen osallistuneita 2 – 16-vuotiaita lapsia ja nuoria (N=16) pyydettiin kuvaamaan paikkoja, missä he viettävät aikaansa ja joissa heidän on hyvä olla. Lapsi/nuori kertoi valokuvahaastattelussa valokuvien taustalla olevista
merkityksistä. Tutkimusaineistoon kuuluu myös lasten (N=49) Liipolan alakoulussa piirtämät
piirustukset kivoista paikoista Liipolassa sekä iloiseksi tekevistä asioista.
Valokuvaaminen ja piirtäminen menetelminä mahdollistavat lasten ja nuorten subjektiivisen
hyvinvoinnin ja asuinaluekokemusten tutkimisen. Menetelminä ne ovat toiminnallisia ja osallisuutta lisääviä. Kuitenkin epäsymmetrisellä valtasuhteella on oma merkityksensä tiedon tuottamiseen. Sosiaaliset normit voivat vaikuttaa siihen, mitä on luvallista kuvata. Myös tiedontuottamisen paikat ja lasten väliset suhteet vaikuttavat siihen, mitä asioita tutkijoille kerrotaan.
Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla hyödyntäen rakennetulkintaa (compositional interpretation). Analyysin perusteella voidaan todeta, että lapset ja nuoret näkevät asuinalueensa (lähiön, keskustan ja reuna-alueet) mukavana paikkana asua ja elää. Erityisen merkityksellinen paikka on koti, jossa rakennetaan ja ylläpidetään läheissuhteita; perhe ja muut sosiaaliset
suhteet ovat tärkeitä lapsen ja nuoren hyvinvoinnille. Lapset ja nuoret arvostavat mahdollisuuksia
kavereiden kanssa hengailuun julkisissa tiloissa. Lisäksi itsenäisen liikkumisen mahdollisuuksia
sekä lähiympäristön tarjoamia mahdollisuuksia harrastaa ja leikkiä luonnossa pidetään tärkeinä.
Avainsanat
Subjektiivinen hyvinvointi, lapsinäkökulmainen tutkimus, asuinaluekokemus, visuaaliset tutkimusmenetelmät, paikka, tila
Honkanen Kati, Poikolainen Jaana & Karlsson Liisa (submitted). Children and Youth as CoResearchers - Geography of Subjective Well-Being
Tutkimus on osa tutkimus- ja kehittämishanketta: Asuinalue lapsiperheiden kokemana - hyvinvointi haasteellisessa ympäristössä http://asuinaluekokemus.blogspot.fi/
12
Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
2015
Asuinalueet ja eri-ikäisten asukkaiden hyvinvointi
Jaana Poikolainen ja Kati Honkanen
Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelut
[email protected]
LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN ALUEELLINEN
SUBJEKTIIVINEN HYVINVOINTI JA SOSIAALINEN ASEMA
Esityksessä tarkastellaan lapsiperheiden vanhempien subjektiivista hyvinvointia tietyillä asuinalueilla. Tutkimuksessa selvitettiin millaisen merkityksen vanhemmat antava sosiaaliselle asemalle hyvinvointitekijänä sekä millaiseksi he arvioivat hyvinvointinsa.
Aineisto hankittiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla (N=15) Lahden Liipolasta sekä
keskustasta. Vanhemmista kolmetoista on äiti ja kaksi isä, ikäjakauma ollessa 29 – 60 vuotta. Äidinkielenään suomea heistä puhui 11. Suurin osa oli hankkinut perus- tai ammattikoulutuksen
(10/15) ja työskenteli työntekijätason tehtävissä tai esimerkiksi kotiäitinä (12/15). Haastatteluissa edettiin kuunnellen sensitiivisesti vanhempien puhetta. Lisäksi hyödynnettiin keskustelun
virittämiseksi kuvaa sosiaalista asemaa (koulutus, ammattiasema, tulot) kuvaavasta kymmenportaisista tikkaista sekä koettua hyvinvointia kuvaavaa asteikollista janaa.
Aineistot analysoitiin soveltaen abduktiivista temaattista analyysia. Lähiössä asuvat arvioivat
sosiaalisen asemansa alhaisemmaksi kuin keskustassa asuvat. Vanhemmat arvioivat sosiaalisen
asemansa usein korkeammaksi kuin mikä se olisi ns. objektiivisen mittarin mukaan. Vaikka sosiaalinen asema arvioitiin toisinaan matalaksi, kokivat vanhemmat hyvinvointinsa yleensä varsin hyväksi asuinalueesta riippumatta.
Avainsanat
Subjektiivinen hyvinvointi, asuinaluekokemus, subjektiivinen sosiaalinen asema
Poikolainen, Jaana & Honkanen, Kati: Building well-being bridges? Parents’ subjective wellbeing in geographical spaces (submitted)
Tutkimus on osa tutkimus- ja kehittämishanketta: Asuinalue lapsiperheiden kokemana - hyvinvointi haasteellisessa ympäristössä http://asuinaluekokemus.blogspot.fi/
2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
13
Asuinalueet ja eri-ikäisten asukkaiden hyvinvointi
Riikka Puhakka1, Jaana Poikolainen2 ja Antti Karisto3
1
Helsingin yliopisto Ympäristötieteiden laitos, 2 Helsingin yliopisto Koulutus- ja
kehittämispalvelut, 3 Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos
[email protected]
IKÄYSTÄVÄLLINEN KAUPUNKI LASTEN, NUORTEN JA
IKÄÄNTYNEIDEN NÄKÖKULMASTA – ESIMERKKINÄ LAHTI
Eri-ikäiset ihmiset käyttävät kaupunkitilaa erilaisin tavoin ja heillä on erilaisia mieltymyksiä; he
tarkastelevat elinympäristöään omalle ikäryhmälleen tyypillisellä ”sukupolvittuneella katseella”.
Ikäystävällisellä elinympäristöllä tarkoitamme sellaista ympäristöä, joka vetää puoleensa, tuottaa mielihyvää ja hyvinvointia kaikenikäisille asukkaille. Ikäystävällinen elinympäristö ei rajoita vaan mahdollistaa eri-ikäisten asukkaiden kohtaamisen ja vuorovaikutuksen. Tutkimuksessa
tarkastellaan lasten, nuorten ja ikääntyneiden ihmisten tilankäyttöä ja paikkasidoksia. Erityisesti kiinnitetään huomiota virkistysaktiviteetteihin ja -paikkoihin: miten ja missä eri-ikäiset
asukkaat viettävät vapaa-aikaansa, mitkä ovat heidän lempipaikkojaan, kuinka tärkeitä luonto
ja erilaiset kaupungin paikat ovat heille?
Tutkimusaineisto on kerätty Lahdesta. Aineistona käytetään Ikihyvä Päijät-Häme -tutkimuksessa
ikääntyneiltä kerättyä kyselyaineistoa (N=768), Lasten Ikihyvä -tutkimuksessa 8–12-vuotiailta
lapsilta kerättyä kyselyaineistoa (N=2 118) sekä 15–21-vuotiailta nuorilta kerättyjä temaattisia
kirjoituksia (N=109). Aineistot on kerätty vuosina 2011–2013, ja ne on analysoitu kvantitatiivisin ja kvalitatiivisin menetelmin.
Tulosten perusteella kaupunkitila on monella tapaa eriytynyt iän mukaisesti. Kuitenkin vaikkapa kauppakeskukset ovat esimerkkejä paikoista, joissa eri-ikäiset ihmiset viettävät mielellään
vapaa-aikaansa. Kaupunkien ulkopuolella eri sukupolvet kohtaavat usein kesämökeillä, joissa
muun muassa luontoon liittyviä tietoja ja taitoja siirretään sukupolvelta toiselle. Eri-ikäisten
ihmisten kohtaaminen on tärkeää ”hyvinvointioppimisen” kannalta. Eri sukupolvien välisen
vuorovaikutuksen mahdollistava kaupunkiympäristö voi vahvistaa ”sukupolviälykkyyttä”, jolla
Biggs ja Lowenstein (2011) ovat viitanneet sukupolvien väliseen empaattiseen ymmärrykseen
ja vuorovaikutukseen – ihmisten kykyyn tarkastella asioita eri-ikäisten, eri sukupolviin kuuluvien näkökulmasta.
Avainsanat
Hyvinvointi, virkistys, ikäystävällinen elinympäristö, sukupolvittunut katse, sukupolviälykkyys
Puhakka, R., J. Poikolainen & A. Karisto (2014). Spatial practices and preferences of older and
younger people: findings from the Finnish studies. Journal of Social Work Practice 29: 1, 69–83.
14
Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
2015
Asuinalueet ja eri-ikäisten asukkaiden hyvinvointi
Marjaana Seppänen1 ja Ilkka Haapola2
Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos, 2 Helsingin yliopisto Koulutus- ja
kehittämispalvelut
[email protected]
1
ARJEN SANKARIT JA IKKUNASTA KATSOJAT –
IKÄÄNTYNEIDEN URBAANI YHTEISÖLLISYYS
Väestön ikääntyessä ja vanhusten itsenäistä asumista korostavan politiikan vahvistuessa yhteisöjen
toivotaan ottavan aiempaa enemmän vastuuta ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnista. Samaan
aikaan yhteisöllisyyden katsotaan kadonneen tai ainakin muuttaneen muotoaan jälkimodernissa
yhteiskunnassa, jossa myös paikan merkityksen katsotaan vähentyneen.
Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella:
1. Millaisia muotoja ikääntyneiden ihmisten yhteisöllisyys saa kaupunkiympäristössä?
2. Millainen on ikääntyneiden rooli paikallisen yhteisöllisyyden rakentamisessa ja
yllä pitämisessä?
3. Miten yhteisöllisyyden eri elementit (intrest, identity, interaction) jäsentyvät osaksi
urbaania paikallista yhteisöllisyyttä?
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena etnografisin menetelmin vuosina 2014 – 2015. Tutkimuskohteena oli lahtelainen Liipolan lähiö. Aineistona olivat alueen eri toimijoiden sekä
asukkaiden yksilö- ja ryhmähaastattelut, havainnointi sekä etnografiset keskustelut. Aineisto
analysoitiin teoriaohjaavan analyysin avulla.
Tutkimuksessa havaittiin, että yhteisöllisyys toteutui toisaalta organisoituna, toisaalta spontaanina vuorovaikutuksena ja toimintana ns. yhteisöllisissä paikoissa (asukastilat, kirkko ym.) sekä
talokohtaisissa tai julkisissa tiloissa (pihat, rappukäytävät, ostari, bussipysäkit ym.). Yhteisöllisyyttä määrittäviä elementtejä olivat jatkuvuus, syklinen aika ja totunnaistuneet käytännöt.
Paikallisen yhteisöllisyyden sijaan Liipolasta voidaan puhua yhteisöjen paikkana, jossa erilaisiin
verkostoituneisiin yhteisöllisyyden muotoihin osallistui asukkaiden lisäksi myös muualla asuvia
ihmisiä. Ikääntyneiden ihmisten rooli yhteisöissä näyttäytyi neljänlaisena: i) arjen sankarit, ii)
ahertajat iii) osallistujat ja iv) ikkunasta katsojat. Mielekäs toiminta (esim. käsityöt, ruokailu)
toimi käyttövoimana yhteisöllisyydelle, joka merkitys rakentui ennen kaikkea vuorovaikutuksen mahdollisuuden ja kuulumisen tunteen kautta.
Avainsanat
Ikääntyneet, yhteisöllisyys, lähiö
2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
15
Asuinalueet ja eri-ikäisten asukkaiden hyvinvointi
Sanna Hakala
Lahden ammattikorkeakoulu
[email protected]
INTEGROIVA TOIMINTAMALLI IKÄÄNTYNEIDEN KOTONA
ASUMISEN EDISTÄMISEEN -KEHITTÄMISHANKE
Väestön ikärakenteen muutos aiheuttaa haasteen ikääntyneiden asuinolojen järjestämiseen, josta kunnat eivät nykyisillä resursseillaan selviydy. Yli 85-vuotiaiden määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan, ja yli 65-vuotiaiden määrä kasvavan 480 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä.
Ympäristöministeriö on asettanut korjausrakentamisen tavoitteeksi esteettömien kerrostaloasuntojen määrän lisäämisen 250 000 asunnolla vuoteen 2030 mennessä.
Hankkeen tarkoituksena on luoda poikkihallinnollinen toimintamalli, jonka avulla esimerkiksi
kotihoidon työntekijä voi ikääntyneen luona käydessään kartoittaa kodin asuinolot. Tavoitteena
on valtakunnallisesti lisätä ikääntyneille soveltuvien asuntojen määrää, ja yksilötasolla parantaa
elämänlaatua laitoshoidon tarvetta siirtämällä ja kotitapaturmia ehkäisemällä. Malli rakennetaan
Lahdessa ja se on tarkoitus myöhemmin levittää kansallisesti ympäri Suomen.
Hankkeen kohderyhmänä ovat Lahden Liipolan alueella kerrostalossa asuvat, 80-vuotta täyttäneet henkilöt (n=80), jotka eivät ole kotihoidon piirissä. Ikääntyneet rekrytoidaan hankkeeseen
kutsukirjeen avulla. Asuinolojen kartoitus käsittää asunnon esteettömyyden ja turvallisuuden
tarkastelun sekä ikääntyneen omat kokemukset asunnon toimivuudesta. Kartoituskäynnin runkona toimii lomake, jota kartoittaja käyttää asunnon objektiivisen tarkastelun tukena. Kartoituksen lähtökohtana ovat ikääntyneen subjektiiviset kokemukset asunnosta, sekä pyrkimykset
ikääntyneen toimintakyvyn tukemiseen joko välittömän tarpeen tai ennakoinnin näkökulmasta. Hankkeen rahoittajina ovat ympäristöministeriö ja Lahden kaupunki.
Kartoituskäynnit suoritetaan elo-syyskuun aikana. Asuinolojen kartoitusmalli on valmis joulukuussa 2015, ja sen tulokset raportoidaan Ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman kautta.
Avainsanat
Ikääntyneet, asuminen, esteettömyys, turvallisuus, toimintamalli
16
Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
2015
Asuinalueet ja eri-ikäisten asukkaiden hyvinvointi
Pirjo Knuuttila1, Annamaija Id-Korhonen1 ja Terttu Leivo2
1
Lahden ammattikorkeakoulu, 2 Lahden kaupunki
[email protected]
IKÄIHMISTEN PALVELUKESKUSTEN ASUKKAAT LIIKKEELLE
LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN JA LAHDEN
KAUPUNGIN PALVELUKESKUSTEN YHTEISTYÖNÄ
Lahden kaupungin vanhusten palveluissa toteutettiin palvelurakennemuutos, jossa vuoden 2014
aikana lähes 300 pitkäaikaishoitopaikkaa sairaalassa korvattiin tehostetun palveluasumisen paikoilla Lehtiojan palvelukeskuksessa ja Palvelukeskus Onnelanpolulla. LAMK:n opiskelijoiden
ja henkilökunnan välisen yhteistyön avulla uusissa palvelukeskuksissa on voitu lisätä asukkaiden liikuntaa sekä sisällä että ulkona yksilöllisin ja tehokkain keinoin uusien toimintamallien
avulla. Kehittämishanketta suunnitellaan yhdessä palvelukeskuksen henkilöstön ja LAMK:n
opettajien ja opiskelijoiden kanssa.
Opiskelijat toteuttavat asukkaiden yksilöllisiä toimintakykytestejä ja harjoitusohjelmien keväästä 2014 lähtien puolen vuoden välein kahdessa ikäihmisten palvelukeskuksessa. Opiskelijat ovat myös tuottaneet kirjallisia ohjeistuksia arkiliikunnan, ulkoilun ja kuntosaliharjoittelun
toteuttamiseksi palvelukeskuksen henkilökunnalle. Kuntosaliharjoittelun vaikutuksia tullaan
arvioimaan opinnäytetyönä.
Uudistavassa oppimisessa keskeistä on kriittinen ajattelu, luovuus sekä yhteisöllinen kehittäminen ja toiminta. Oppiminen toteutuu yhteisöissä, joissa oppijat kasvavat myös henkisesti.
Tuloksena on aito, käytännönläheinen osaaminen ja vahva ammatti-identiteetti. Sitoutuminen
monivuotiseen yhteistyöhön yhteistyökumppanin kanssa antaa mahdollisuuden tavoitteelliseen
kehittämisyhteistyöhön opiskelijoiden ja heitä ohjaavien asiantuntijaopettajien kanssa. Innovatiivisessa toiminnassa korostuvat organisaatioiden rajat ylittävät, asiakkaiden kanssa yhdessä
räätälöidyt hankkeet ja kokeileva toiminta, joissa asiakkaat ja opiskelijat muotoilevat yhdessä
uusia tuotteita ja palveluja.
Avainsanat
Ikäihmiset, liikunta, oppimisympäristö
2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
17
Asuinalueet ja eri-ikäisten asukkaiden hyvinvointi
Anu Maltari ja Ria Lassila
Lahden ammattikorkeakoulu
[email protected]
MIKÄ IKÄÄNTYNYTTÄ LIIKUTTAA? – KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN
KEHITTÄMISTYÖ IKÄÄNTYNEIDEN LIIKUNNALLISEN
ELÄMÄNTAVAN EDISTÄMISESTÄ TEKNOLOGIAN AVULLA
Opinnäytetyö on työelämän kanssa tiiviissä yhteistyössä toteutettu käyttäjälähtöinen kehittämistyö, joka sisältää selvityksen ikääntyneiden liikunnallisen elämäntavan edistämisestä teknologian
avulla. Työn toimeksiantajana on Peruspalvelukeskus Oiva, joka tuottaa sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut Asikkalan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän ja Padasjoen kunnille.
Työn tavoitteena oli selvittää Oivan alueen ikääntyneiden liikkumismotivaatioon vaikuttavia
tekijöitä sekä asenteita liikunnallisen elämäntavan edistämisessä hyödynnettävää teknologiaa
kohtaan. Kehittämistyössä hyödynnettiin myös alueen liikunta- ja terveysalan ammattilaisten
näkemyksiä. Työn tarkoituksena oli Oivan alueen ikääntyneiden liikkumista edistävien palveluiden kehittäminen käyttäjälähtöisesti.
Selvitys aloitettiin haastattelemalla ikääntyneitä Hollolan kirjastossa helmikuussa 2015. Saadun aineiston pohjalta työtä jatkettiin learning café -tilaisuudella huhtikuussa 2015. Tulokset
osoittivat, että ikääntyneille liikkumisessa on tärkeää yhteisöllisyys, ja he liikkuvat ylläpitääkseen
toimintakykyään. Liikunnan tukena käytettävää teknologiaa kohtaan asenne oli pääosin varauksellinen. Ikääntyneet suhtautuvat kuitenkin positiivisesti sellaisiin teknologisiin ratkaisuihin,
joiden tarkoituksena on tukea sairauden hoitoa sekä säännöllisen ja monipuolisen liikunnan
harrastamista osana omahoitoa. Ikääntyneet tarvitsevat teknologian käyttöön runsaasti tukea
ja käytön opastusta, ja teknologian tulee olla helppokäyttöistä.
Peruspalvelukeskus Oivalla on mahdollisuus hyödyntää tuloksia ikäryhmälle soveltuvien ja heidän tarpeitaan vastaavien palveluiden sekä liikunnallista elämäntapaa tukevan hyvinvointiteknologian kehittämisessä. Lisäksi tuloksia on mahdollisuus hyödyntää alueen liikuntapalvelujen
kehittämisessä sekä Lahden ammattikorkeakoulun kehittämisprojekteissa.
Avainsanat
Ikääntyneet, liikunta, omahoito, teknologia, käyttäjälähtöisyys
Mikä ikääntynyttä liikuttaa? – Käyttäjälähtöinen kehittämistyö Peruspalvelukeskus Oivan alueen ikääntyneiden liikunnallisen elämäntavan edistämisestä teknologian avulla
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015083114227
18
Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
2015
Asuinalueet ja eri-ikäisten asukkaiden hyvinvointi
Jaakko Monto
Lahden ammattikorkeakoulu
[email protected]
INTEGROIVAA PEDAGOGIIKKAA LINKUSSA –
OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA LINKUTA LUOKSEMME
ALARAAJA-TEEMAPÄIVISTÄ
Fysioterapiaopiskelijoiden perustama Motions (www.motions.fi) osuuskunnan opiskelijat toteuttivat liikkuvassa oppimisympäristö LINKUSSA ”Linkuta Luoksemme” alaraaja-teemapäivät
huhti-toukokuussa 2015. Linkku on linja-auton alustalle rakennettu uudenlainen palveluympäristö, jossa yhdistyvät moderni tekniikka, muunneltavat tilaratkaisut sekä liikuteltavuus. Linkussa
voi mahdollistaa oppimisen oikeiden asiakkaiden parissa ja viedä osaamista maakuntiin, joissa
palveluiden saatavuus on heikompaa. Näin tehtiin myös Linkuta Luoksemme alaraaja-teemapäivien aikana. Päiviä oli kaksi kappaletta ja toteutuspaikat olivat Herralassa ja Vuolenkoskella.
Lahden ammattikorkeakoulun uuden monitoimijakampuksen myötä luodaan mahdollisuus
monialaiseen yhteistyöhön. Samalla tavoitteena on yhä paremmin integroida opetusta yritysyhteistyöhön sekä toiminnallistaa opetusta. Uudistavaa pedagogiikkaa pyritään järjestämään erilaisten toimintaympäristöjen kehittämisellä ja luomalla erilaisia oppimisympäristöjä, jollaisena
Linkku toimi tässä projektissa fysioterapiaopiskelijoille.
Fysioterapia on suurelta osin asiakaspalvelua sekä ihmisen kokonaisvaltaista huomioimista, jonka
harjoittelemista on syytä opetella oikeiden asiakkaiden parissa: niiden, joilla on oikeita ongelmia
ja niiden, jotka hyötyvät henkilökohtaisesta ohjauksesta sekä neuvonnasta ja manuaalisesti suoritetusta terapiasta. Myös fysioterapiaopiskelijoiden kommenttien mukaan tällainen toiminta on
suotavaa ja toivottavaa. Uudistava pedagogiikka toteutuu parhaiten sellaisessa ympäristössä, jossa todellisen ongelman ratkaisussa sovelletaan teoriaa käytäntöön aidoissa työelämäprojekteissa.
Uudistavan pedagogiikan tarkoituksena on toimiva työelämäyhteys, joka koetaan myös keskeisenä peruslähtökohtana. Integroiva pedagogiikka ja mahdollisuus toimivaan työelämäyhteyteen
voivat muuttaa oppimisympäristöä yhteisessä toiminnassa ja antaa mahdollisuuden uusiin innovaatioihin sosiaali- ja terveyalalla.
Avainsanat
Integroiva pedagogiikka, fysioterapia
2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
19
Digitalisaatio ja uusi aika opetuksessa
DIGITALISAATIO
JA UUSI AIKA
OPETUKSESSA
Puheenjohtaja Soili Saikkonen
Lahden ammattikorkeakoulu
20
Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
2015
Digitalisaatio ja uusi aika opetuksessa
Minna Pajulahti
Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaalialan koulutusohjelma
[email protected]
PELIKASVATUS VARHAISNUOREN JA VANHEMMAN
ARJESSA
Verkkopohjaisten digitaalisten pelien pelaaminen on suosittu vapaa-ajan viettotapa iästä ja sukupuolesta riippumatta. Erityisesti digitaalinen pelaaminen vetoaa varhaisnuoriin, joiden sisäinen
säätelykyky on puutteellinen. Kasvun ja kehityksen turvaamiseksi vaaditaan aktiivista pelikasvatusta, jotta lapsi ei uppoudu pelimaailmaan tai altistu sopimattomalle sisällölle.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa, miten vanhempien digitaalinen pelilukutaito näkyy
arjen käytännöissä sekä osana varhaisnuoren ja aikuisen välistä pelikasvatussuhdetta. Opinnäytetyö on tehty osana Sosiaalialan osaamiskeskus Versossa vuosina 2013 – 2015 toteutettua Päijät-Hämeen ”Paikallisia palveluja ongelmapelaamiseen” -aluepilottia.
Tutkimus on laadullinen ja aineiston hankinta toteutettiin teemahaastattelemalla kahta ryhmää, jotka koostuivat viidestä äidistä ja kolmesta isästä. Opinnäytetyön kohderyhmänä olivat
10 – 15-vuotiaiden varhaisnuorten vanhemmat. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että digitaalisten pelien toimintaympäristö ja -kulttuuri olivat asettaneet haasteita vanhemmille etenkin lapsen siirryttyä yläkouluun. Tässä vaiheessa pelaamisen intensiteetti kasvoi ja pelitavat muuttuivat. Vanhemmilla todettiin olevan puutteita
pelilukutaidon tietotaidossa sekä asenteissa.
Vanhempien mahdollisuudet kasvatukseen ovat muuttuneet digitalisaation myötä ja vanhemmat
saattavat tuntea itsensä keinottomiksi. Digitaalinen pelaaminen koskettaa tänä päivänä kaikkia lapsiperheitä ja käyttäjäkunnan laajetessa kasvavat myös riskit epäterveiden ja haitallisten
pelitapojen syntymiseen. Yhteiskunnan eri toimijoiden tulisi toimia vahvemmin vanhempien
tukena peli- ja mediakasvatuksen suhteen. Pelikasvatustyötä tulisi tehdä varhaiskasvatuksessa,
opetus- ja nuorisotoimessa, vapaa-ajan toiminnassa sekä sosiaali- ja terveysalalla ja tähän tarvitaan ammattilaisten pelikasvatusosaamisen vahvistamista.
Avainsanat
Digitaaliset pelit, digitaalinen pelaaminen, varhaisnuoret, pelilukutaito, pelikasvatus
AMK opinnäytetyö Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma,
Sosiaalipedagoginen aikuistyö
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015100415105
2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
21
Digitalisaatio ja uusi aika opetuksessa
Johanna Kiviluoto
Lahden ammattikorkeakoulu
[email protected]
TIEDONHANKINTAKLINIKKA ELINIKÄISEN
OPPIMISEN TUKENA
Tavoitteet
Digitalisaation ja elinikäisen oppimisen yhteensovittaminen asettaa myös korkeakoulukirjastojen tarjoamat tietopalvelut uuteen valoon. Brendle-Moczukin mukaan elinikäiseen oppimiseen
kuuluvat olennaisena osana myös tiedonhankintataidot, joiden opettaminen on yleensä korkeakoulukirjastojen vastuulla. Informaatiolukutaidon opetukselle on kuitenkin yleensä varattu
varsin rajoitettu tuntimäärä, jolloin tarvittavien taitojen oppimista on tuettava muilla tavoin.
Kuten Kurbanoglu on todennut, ei taitojen osaaminen teoriassa yksin riitä; yhtä tärkeää on saavuttaa riittävä varmuus ja rutiini soveltaa opittua käytännössä.
Perinteinen tietopalvelu, jossa informaatikko tekee koko tiedonhankinnan asiakkaan puolesta,
on toki asiakkaalle helppo ja vaivaton, mutta ei edistä hänen omaa tiedonhankinnan ja lähdekritiikin osaamistaan millään tavoin. Tämän vuoksi Lahden ammattikorkeakoulun Tieto- ja
kirjastopalveluissa on painopiste siirretty valmiiden vastausten tarjoamisesta pedagogisempaan
lähestymistapaan, jossa tavoitteena on asiakkaan oman tiedonhankintaosaamisen vahvistaminen.
Tiedonhankintaklinikalla asiakas saa tarpeitaan vastaavaa tiedonhankinnan ohjausta informaatikolta ja oppii samalla itsenäiseen tiedonhankintaan. Korkeakoulujen yhteiskirjaston asiakaskunta koostuu sekä toisen että korkea-asteen opiskelijoista, mikä tarjoaa mahdollisuuden tukea
tiedonhankintataitojen asteittaista kehittymistä läpi koko opintopolun. Vaikuttavuusarvioinnissa
selvitetään tämän lähestymistavan vaikutusta opiskelijoiden tiedonhankintaan.
Menetelmät ja tulokset
Tiedonhankintaklinikan vaikuttavuutta opiskelijoiden informaatiolukutaidon osaamiseen arvioitiin lyhyellä kyselyllä, joka lähetettiin 130 palvelua käyttäneelle opiskelijalle. Vastausten
perusteella tiedonhankintaklinikka on vahvistanut opiskelijoiden tiedonhankintaosaamista ja
mikä tärkeintä, suurin osa vastaajista arvelee käyttävänsä oppimiaan taitoja myös valmistumisensa jälkeen.
Avainsanat
Digitalisaatio, elinikäinen oppiminen, informaatiolukutaito, korkeakoulukirjastot
22
Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
2015
Digitalisaatio ja uusi aika opetuksessa
Paavo Heinonen
Transcultural European Outdoor Studies
[email protected]
THE AFFORDANCES OF MODERN TECHNOLOGY FOR
ENVIRONMENTAL EDUCATION
This presentation deals with increased use of mobile screen technology in freetime and schools,
as well as people’s alienation from the natural environment and its effect on learning and human
development. The aim of the research this presentation is based on was to explore technology
integration in formal teaching and its affordances for environmental education. By qualitative
research methods, the study focused on Finnish and Australian teachers’ and educators’ viewpoints of technology integration into teaching.
The findings underline that the issue is not only the use of mobile technology, but to know how
to use the devices for better education. Both students and teachers have positive attitude towards
screen technology in schools and it increases student’s motivation in learning and engagement
in the subject. Technology integrative learning activities result to student-centred, collaborative and self-initiative learning. The results declare that the mobile technology hold a large unused potential for effective learning and provides a tool for connecting students with nature,
but also emphasize the teachers need for more education to use the technology for learning.
Keywords
Environmental education, nature, technology
Publication: MA Dissertation in Transcultural European Outdoor Studies
2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
23
Digitalisaatio ja uusi aika opetuksessa
Janne Hiironen
Lahden ammattikorkeakoulu
[email protected]
4. SUKUPOLVEN SUUNNITTELU, VALMISTUSTIETOJEN
VÄLITYS ILMAN 2D-PIIRUSTUKSIA
Valmistustietojen välitys ilman 2D-piirustuksia, MBD/MBE-toimintatapa, valtaa jalansijaa
isoissa kansainvälisissä yrityksissä leviten nopeasti myös pienempiinkin yrityksiin. Arkipäiväistynyt monikansallinen suunnittelu- ja tuotantoverkosto levittää nopeasti piirustuksettoman
viestinnän tarvetta valmistettavista tuotteista. Vaikka materiaalit ja valmistusmenetelmät ovat
kehittyneet, menetelmät luoda teknisiä piirustuksia eivät ole muuttuneet merkittävästi tietokoneiden aikakaudella. Tällä hetkellä on jo olemassa valmiudet MBD-toiminnalle, standardit,
ohjelmat ja metodit ovat kehittyneet sille tasolle että pienet ja keskisuuret toimijatkin voivat
hyödyntää MBD:n tarjoamia etuja.
MBD ajatuksena on liittää 3D-malliin kaikki liittyvä tieto, tuotteen tiedot ovat liitettynä malliin. Näin ollen myös muut kuin suunnittelijat voivat hyödyntää 3D-mallissa olevia tietoja.
Tiedot saadaan esiin esimerkiksi 3D-ohjelmistossa tai yleisesti käytössä olevissa 3D PDF ja 3D
HTML muotoihin perustuviin julkaisumenetelmin. 3D-mallin arvo muille kuin suunnittelijoille on tällä hetkellä hyvin rajallinen, sillä ei ole juurikaan muille arvoa. MBD-toimintamallilla saadaan yhdestä tietolähteestä kaikki tuotteeseen liittyvä tieto jokaiselle tuotteen arvoketjuun osallistuvan saataville.
Edut
• Tuottamattoman työn vähentyminen suunnittelussa 30%
• Korjausten ja väärien tuotteiden vähennys 20%
• Alihankinnan vasteajan lyhennys 50%
MBD:tä tukeva seikka on myös 2D luonti- ja lukutaidon heikkeneminen, 2D-piirustuksen lukutaitoa opetetaan yhä vähemmän kouluissa, 2D-piirustenluku vaatii huolellisuutta, virheiden
mahdollisuus on suuri ja työmäärä on valtava luoda 2D-kuvia. Tulevaisuudessa kaikki eivät
osaa tulkita 2D-piirustuksia.
Päätermit
• 3D MBD – Model Based Definition
Suunnittelutiedon määrittely 3D-malliin ilman 2D-piirustuksia
• 3D MBE – Model Based Enterprise
3D MBD:n laajempi käyttö koko tuotantoprosessissa. Dokumentteihin lisätty kaikki tarvittavat tiedot myös muistakin järjestelmistä
Avainsanat
4. sukupolven suunnittelu, Model Based Definition (MBD), piirustukseton tuotanto
24
Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
2015
Kestävä ympäristö ja hyvinvointi, esimerkkejä FUAS-yhteistyöstä
KESTÄVÄ YMPÄRISTÖ
JA HYVINVOINTI,
ESIMERKKEJÄ FUASYHTEISTYÖSTÄ
Puheenjohtaja Kati Manskinen
Lahden ammattikorkeakoulu
2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
25
Kestävä ympäristö ja hyvinvointi, esimerkkejä FUAS-yhteistyöstä
Jukka Noponen
(jatkuu aamun avauspuheenvuorosta)
RESURSSIVIISAUS HYVINVOINNIN RAKENTAMISESSA
Jukka Noponen on Sitran vanhempi neuvonantaja, erikoisaloina kestävä kehitys ja resurssiviisaus
[email protected]
26
Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
2015
Kestävä ympäristö ja hyvinvointi, esimerkkejä FUAS-yhteistyöstä
Jukka Laitinen ja Tarja Meristö
Laurea-ammattikorkeakoulu
[email protected], [email protected]
KESTÄVÄ KEHITYS JA TRIPLE HELIX -YHTEISTYÖ
ALUEELLISEN MENESTYKSEN AVAIN?
HAMKin koordinoimassa BOAT-hankkeessa Laurean FuturesLab CoFi oli kehittämässä pysyviä, verkottuneita rakenteita alueiden tulevaisuuden menestyksen turvaamiseksi metropolimaaseudun alueella. Laurean vastuulla oli tulevaisuusorientaatio kestävän kehityksen, alueellisten
ekosysteemien ja Triple Helix -yhteistyön näkökulmasta.
Tavoitteena Laurean osiossa oli luoda alueelliseen yhteistyöhön viitekehys, joka yhdistää eri toimijat Triple Helix -mallin mukaisesti ja tuottaa alueelle kestävän kehityksen mukaista toimintaa.
Käsiteanalyyttisillä menetelmillä määriteltiin kestävä kehitys, Triple Helix sekä ekosysteemi.
Tulevaisuudentutkimuksen menetelmät, haastattelut ja kyselyt täydensivät työtä.
Toiminta on kestävää, kun se on sitä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti. Käytännössä kestävän kehityksen näkökulmat tulee huomioida kaikkien Triple Helix -mallin toimijoiden toiminnassa ja päätöksenteossa. Triple Helix ja kestävä kehitys yhdistyvät niin, että kukin
toimija vastaa kestävän kehityksen heille luontevimmasta osasta, jolloin alue kokonaisuutena
voi saavuttaa kestävän kehityksen mukaiset kriteerit niin että jokainen toimija saisi keskittyä
olennaiseen. Mikään toimija ei kuitenkaan selviä yksin kaikista vastuista, vaan globalisoituvassa maailmassa on verkotuttava ja tehtävä yhteistyötä yli sektorirajojen. Kaikki toimijat ottavat
huomioon kaikki kolme dimensiota, vaikka kukin kantaisikin päävastuun vain jostakin niistä.
Läpinäkyvyys ja verkottuminen varmistavat, että pitkällä tähtäimellä ei synny vääristyneitä rakennelmia, jotka vaarantaisivat tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksia.
Kehitetty malli on toimiva kokonaiskuva, joka dynaamisesti ottaa huomioon toimintaympäristön muutokset. Se mahdollistaa verkoston eri toimijoille ketterän tavan toimia. Malli rakentuu vahvuuksille ja on voimavaralähtöinen, joten se on lähtökohtaisesti motivoiva ja kestävää
kasvua tavoitteleva.
Avainsanat
FUAS, kestävä kehitys, Triple Helix, tulevaisuus, kestävä liiketoiminta
Meristö, T., Laitinen, J. & Manninen, A. (2014) Kestävä tulevaisuus syntyy systemaattisesta
ennakoinnista – teknologiateollisuuden ja turvallisuusklusterin tulevaisuuden haasteet, mahdollisuudet ja osaamistarpeet. Teoksessa: Tenhunen, L. & Niittymäki, S. (2014) Yhteistyöllä
menestykseen – BOAT-hankkeen tulosraportti. HAMKin e-julkaisuja 18/2014.
2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
27
Kestävä ympäristö ja hyvinvointi, esimerkkejä FUAS-yhteistyöstä
Eeva Aarrevaara, Sari Horn ja Sakari Autio
Lahti University of Applied Sciences
[email protected]
FINNISH–AFRICAN EXCHANGE NETWORK FOR HIGHER
EDUCATION IN ENVIRONMENTAL SCIENCES (FANHEES)
The aim of the project has been to establish co-operation between North and South in the areas
of environmental sciences, sustainable use of natural resources and urban planning. Partners in
the project have been Polytechnic of Namibia (Namibia), University of Botswana (Botswana),
North West University (South Africa), Helsinki Metropolia University of Applied Sciences (Finland) and HAMK University of Applied Sciences (Finland). Lahti University of Applied Sciences has acted as the coordinator of the project which started in 2009 and was ended in 2015.
The primary focus of the project has been student and teacher mobility. Students participating
in the exchange programme have also been encouraged to carry out practical work placements
in participating countries. Teachers from partner universities have had opportunities to visit
partner universities and get acquinted with local colleagues as well as give lectures to local students. Two intensive programmes have been arranged in the project, the first one in Botswana
in 2013 and the second in Namibia in 2015. The intensive courses have combined traditional
university lectures and workshops with the knowledge and experience through the cooperation
with relevant local communities, public and private organizations and NGO’s. The aim has
been to increase the understanding of the challenges in adapting to climate change in African
circumstances and recommendable solution patterns. More than 20 teachers or staff members
have participated the two intensive courses while the amount of students has been almost 50.
During the project almost 30 teacher exchanges have carried out, while the amount of long
term student exchanges has been over 60.
The project has established good relationships and communication between partner universities,
staff and students. In the future this will be a good starting point to new cooperation projects
and exchange connected with environmental issues and challenges.
Keywords
FUAS, Finnish, African, mobility, higher education, environment, climate change
28
Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
2015
Kestävä ympäristö ja hyvinvointi, esimerkkejä FUAS-yhteistyöstä
Lea Heikinheimo ja Annamaija Id-Korhonen
Lahden ammattikorkeakoulu
[email protected]
ÄLYTEKSTIILIT OSANA MONIALAISTA OPETUSTA JA
TUTKIMUSTA LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA
LAMKille hankittiin alkuvuodesta 2015 neljät kuopiolaisen Myontec Oy:n kehittämät äly­
shortsit ja niihin liittyvät ohjelmistot tukemaan eri alojen opetusta ja tutkimusta. Älyshortseilla
mitattavaa lihasaktiivisuutta on perinteisesti mitattu laboratoriolaitteilla, mutta nyt mittauksia
voidaan tehdä autenttisissa ympäristöissä.
Älyshortseja on hyödynnetty FUAS KesäCampus 2015 järjestetyssä monialaisessa Älykkäät
sovellukset liikunnassa ja terveydessä opintojaksolla, jossa opiskelijat tutustuivat erilaisiin kaupallisiin älykkäisiin sovelluksiin. Opintojaksolla keskeistä oli aiheeseen liittyvä tiedonhankinta
sekä innovoida uusia käyttömahdollisuuksia yhdessä monialaisen ryhmän kanssa. Opintojaksolle osallistui tekniikan, sosiaali- ja terveysalan ja liiketalouden opiskelijoita.
Älyshortseja on kokeiltu myös fysioterapian opetuksessa osana urheilijoiden suorituskyvyn arviointia ja käyttökokemukset ovat olleet positiivisia. Pilottiin osallistuneet urheilijat ovat saaneet tietoa alaraajojensa lihasten kuormituksen mahdollisista puolieroista urheilusuorituksensa
aikana ja tätä tietoa on mahdollista hyödyntää räätälöidyn harjoitteluohjelman laatimisessa ja
tuloksia arvioitaessa.
Kesällä valmistunut tekstiili- ja vaatetustekniikan opiskelija Essi Enqvist löysi opinnäytetyöaiheensa älyshortseja valmistavan Myontec Oy:n kautta. Opinnäytetyön idea syntyi yrityksen
tarpeesta tutkia älyshortsiensa mitoituksen toimivuutta. Työssään Enqvist suunnitteli ja toteutti
mittatutkimuksen, jonka avulla hän keräsi urheilijoiden vartalon mittoja ja näitä mittatietoja
hyödyntäen selvitti yrityksen nykyisen kokolajitelman sopivuutta sekä koko-oppaan toimivuutta.
Kehon toiminnasta tietoa tarjoavien, sensorivaatteiden kysynnän ennustetaan kasvavan nopeasti. Älyshortsit ovat olleet tervetullut lisä opetuksen monipuolistamiseen sekä saattamaan eri
alojen opiskelijat yhteen pohtimaan monialaisesti ratkaisuja älysovellusten yhdistämiseksi uudenlaisiksi palvelutuotteiksi.
Avainsanat
Älykkäät sovellukset, älyshortsit, LAMK, FUAS
http://lahtinen.lamk.fi/?p=707
2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
29
Kestävä ympäristö ja hyvinvointi, esimerkkejä FUAS-yhteistyöstä
Timo Vuorimaa
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, Vierumäki
[email protected]
MBODY–ÄLYSORTSEILLA TÄSMÄTIETOA
LIIKUNTAHARJOITTELUUN
Tässä Haaga-Helia AMK:n tutkimus- ja kehittämishankkeessa tarkasteltiin Mbody menetelmällä (Myontec Oy) mitatun EMG aktiivisuuden käyttäytymistä urheiluharjoitteissa. Tavoitteena
oli selvittää MbodyEMG:n käyttäytymistrendejä eri tehoisessa lihastyössä ja näiden pohjalta
kehittää Mbody-käyttöohjeistusta kuluttajille.
Hankkeessa valmistui kaksi AMK opinnäytetyötä. Toisessa selvitettiin voimailuharrastajien
(n = 12) MbodyEMG:n käyttäytymistä teholtaan nousujohteisessa voimaharjoituksessa ja toisessa kestävyysliikkujien (n = 14) MbodyEMG:n käyttäytymistä teholtaan nousujohteisessa
juoksuharjoituksessa.
Reisilihasten EMG kasvoi lineaarisesti teholtaan nousujohteisessa jalkakyykkyharjoituksessa kun
kuormitus oli alle 60 % yksilöllisestä maksimista. Tämän jälkeen, kuormitustasoilla 60 – 90 %,
EMG:n kasvu alkoi taittua yksilöllisesti. Vauhdiltaan nousujohteisen kestävyysjuoksuharjoituksen
alussa reisilihasten EMG summa pysyi ennallaan tai laski. Noin 80 %:n teholla maksimaalisesta
kestävyysjuoksuvauhdista aktiivisuus alkoi kasvaa juoksuvauhdin lisäystä nopeammin. Kasvua
tapahtui ennen muuta takareisien aktiivisuudessa. Useimmilla havaittiin harjoitusten aikana jonkinasteinen EMG aktiivisuuden vasen – oikea puoliero, joka tasoittui harjoitustehoa lisättäessä.
Mbody näyttäisi soveltuvan hyvin isojen reisilihasten aktivoinnissa mahdollisesti ilmenevien
puolierojen havaitsemiseen. Mbodyn avulla voidaan nousujohteisessa kyykkytestissä etsiä yksilöllistä kynnyskuormitusta, jolla isojen reisilihasten aktiivisuuden kasvu saavuttaa tasanteen.
Kestävyysjuoksutestissä Mbodyn avulla näyttäisi löytyvän kynnysvauhti, jonka jälkeen juoksu
alkaa muuttua epätaloudellisemmaksi ja / tai reisilihaksistoa ja erityisesti takareisiä enemmän
kuormittavaksi. Löydöksiä voidaan käyttää Mbody:n kuluttajaohjeistukseen.
Avainsanat
Mbody, EMG, urheiluharjoittelu
30
Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
2015
Johtaminen ja organisaation kehittäminen
JOHTAMINEN JA
ORGANISAATION
KEHITTÄMINEN
Puheenjohtaja Taina Anttonen
Lahden ammatttikorkeakoulu
2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
31
Johtaminen ja organisaation kehittäminen
Miia Hienonen, Ulla Oja ja Päivi Huotari
Lahden ammattikorkeakoulu
[email protected]
OSAAMALLA ORGANISAATIOKULTTUURIN OIVALTAJAKSI
Johtamisosaaminen on nostettu viime vuosina keskiöön sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisissa ohjelmissa. Organisaatiokulttuuri on tärkeässä roolissa työyhteisön johtamisessa. Kehittämishankkeemme tarkoituksena oli edistää organisaatiokulttuuriin liittyvää johtamisosaamista
Lahden kaupungin tehostetun palveluasumisen eri yksiköissä. Hankkeen ensimmäisenä tavoitteena oli kuvata, miten organisaatiokulttuuri ilmenee työyhteisössä ja millaista osaamista organisaatiokulttuurin johtaminen vaatii. Toisena tavoitteena oli tuottaa organisaatiokulttuurin
johtamisosaamisen kehittämisalueet.
Tutkimuksellisessa kehittämishankkeessa haastateltiin palveluesimiehiä sekä focus group- että
tuplatiimimenetelmällä. Haastatteluteemoina olivat organisaatiokulttuuri, johtamisosaaminen ja
organisaatiokulttuurin johtamisosaamisen kehittämisalueet. Hankkeen tuotoksena syntyivät kohdeorganisaation käyttöön organisaatiokulttuurin johtamisosaamisen kehittämisalueet, joita olivat
1) organisointitaidot ja kokonaisuuden toimivuus,
2) muutoksen hallinta,
3) eri työkulttuurien yhteensovittaminen,
4) johdon viestien jalkauttaminen ja yhteinen vastuu,
5) motivointi,
6) eettisen ilmapiirin ylläpito ja
7) henkilökohtainen kehittyminen.
Yhteenvetona voidaan todeta, että organisaatiokulttuuri on kokonaisvaltainen ilmiö ja sen johtamisosaamisessa vaikuttavat monet yleisesti johtamisosaamiseen liitetyt tekijät. Lahden kaupungin tehostetun palveluasumisen esimiesten mielestä eniten haasteita organisaatiokulttuurin
johtamisosaamisessa aiheuttivat työn organisointi ja kokonaisuuden toimivuuden hallinta. Jatkuvat muutokset organisaatiossa vaativat muutoskoulutusta. Eri työkulttuurien yhteensovittaminen edellytti esimiehiltä monipuolisia vuorovaikutus-, motivointi- ja eettiseen johtamiseen
liittyviä taitoja ja osaamista.
Avainsanat
Organisaatiokulttuuri, johtamisosaaminen, CareMan
Yamk-opinnäytetyö
32
Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
2015
Johtaminen ja organisaation kehittäminen
Essi Rasehorn, Sirpa Salmi ja Päivi Huotari
Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen
koulutusohjelma (YAMK)
[email protected]
LAATUJOHTAMINEN LÄHIESIMIESTYÖSSÄ
Tutkimuksellinen kehittämishanke yksityisen sektorin
palveluasumisen lähiesimiehille
Sosiaali- ja terveysalalla palvelujen laatu ja tuottavuus vaihtelevat. Suomen hallitusohjelmassa
painotetaan, että palveluja pitää kehittää ja muokata. Hallitusohjelmassa paneudutaan kansallisella tasolla mielenterveyteen ja yksinäisyyteen liittyviin asioihin sekä sen lisäksi tehostetaan
päihdekuntoutusta. Hallituksen linjaukset aiheuttavat muutospainetta sosiaali- ja terveysalalla
ja lisäävät tarvetta tarkastella myös laatujohtamista lähiesimiestyössä.
Tutkimuksellinen kehittämishanke Laatujohtaminen Lähiesimiestyössä tehtiin yksityisen palveluntuottajan mielenterveyspalvelujen kuntouttavan palveluasumisen lähiesimiehille. Palvelujen
laadun kehittäminen ja laatujohtaminen lähiesimiestyössä on välttämätöntä, jotta selviytyy sosiaali- ja terveysalalla käytävässä kilpailussa.
Laatujohtaminen Lähiesimiestyössä -kehittämishankkeessa keskityimme palvelujen laadun kehittämiseen laatujohtamisen ja siihen liittyvän johtamisosaamisen avulla. Selvitimme, miten
kohdeorganisaation asumispalvelun lähiesimiehet ymmärsivät laatujohtamisen ja mitä johtamisosaamista heidän mielestään laatujohtaminen edellyttää. Kehittämishankkeen aineisto kerättiin haastattelujen avulla ja jaettiin tuplatiimi menetelmää käyttäen. Aineisto analysoitiin
teemoittelemalla.
Kehittämishankkeen tarkoituksena oli edistää kohdeorganisaatio asumispalvelun laatua ja lisätä asumispalvelun lähiesimiesten tietämystä laatujohtamisesta. Kehittämishankkeen tuloksena
syntyivät lähiesimiestyön laatujohtamisen kehittämissuositukset. Tämä kehittämishanke oli osa
CareMan -tutkimus ja kehittämishanketta.
Avainsanat
Laatujohtaminen, sosiaali- ja terveysalan johtamisosaaminen, CareMan
2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
33
Johtaminen ja organisaation kehittäminen
Risto Kuronen
Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikkö
[email protected]
POTKUA POTILASLÄHTÖISEEN PITKAIKAISSAIRAUKSIEN
HOIDON KEHITTÄMISEEN
Pitkäaikaissairauksien ja varsinkin monisairaiden hoito on perusterveydenhuollon keskeinen
ja haastava tehtävä. Hoitoa on jouduttu tekemään usein ns. "akuuttihoidon" mallilla, jolloin
potilaan saama terveyshyöty voi jäädä vähäiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa
isossa, Väli-Suomen alueella toteutetussa Kaste-hankkeessa (Potku, potilas kuljettajan paikalle,
2010 – 2014) lähdettiin kehittämään tämän potilasryhmän potilaslähtöistä hoitoa.
Viitekehyksenä kehittämistyössä oli Terveyshyötymalli (Chronic Care Model). Kehittämistyö
mahdollistettiin hankkeen tukemana organisaatioille siten, että hanke tarjosi resursseja, kehittämisosaamisen koulutusta ja laajaa, yli maakuntarajojen tapahtuvaa verkostoitumista ja toisilta oppimista. Käyttämällä osallistavia kehittämisen menetelmiä pääsivät kaikki ammattilaiset,
joita kehittämisen teema koski, osallistumaan kehittämiseen.
Konkreettinen kehittämisen tulos oli pitkäaikaissairauksien hoidon ns. ”Sydänmalli”, jossa potilas on keskiössä, terveydenhuollon ammattilaiset toimivat tiiminä potilaiden omahoitoa tukiessaan ja työkaluina ovat omahoitolomake ja potilaslähtöinen terveys- ja hoitosuunnitelma.
”Sydänmallin” käyttöönottaneissa organisaatioissa potilaat olivat tyytyväisempiä pitkäaikaissairauksiensa hoitoon, ammattilaiset kokivat työnsä helpottuneen ja paljon palveluja käyttävien
palvelujen käyttö väheni merkittävästi.
Kun kehittämisen taustalla on näyttöön perustuva malli/viitekehys ja kehittäminen tapahtuu
organisaation johdon vahvalla tuella ja sitoutumisella ottaen mukaan työntekijät eli oikeat työn
asiantuntijat, voidaan saada hyvää aikaiseksi sekä potilaille että ammattilaisille.
Avainsanat
Pitkäaikaissairauksien hoito, potilaslähtöisyys, Terveyshyötymalli
http://www.potkuhanke.fi/fi/dokumentit-ja-materiaalit-ii/finish/84-loppuraportti-vali-suomenpotku2/639-potku2-loppuraportti
34
Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
2015
Johtaminen ja organisaation kehittäminen
Tuula Hyppönen1, Markku Karvinen2, Riikka Litsilä2 ja Hannele Mattila2
Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali-ja terveysala
2
Peruspalvelukeskus Oiva
[email protected], [email protected], [email protected],
[email protected]
1
”HORISONTISSA SIINTÄÄ YHTEINEN MAJAKKA” KUNTOUTTAVA TYÖOTE PERUSPALVELUKESKUS OIVAN
LASTENSUOJELUN AMMATTILAISTEN ARJESSA
Peruspalvelukeskus Oiva panosti lastensuojelun henkilöstön osaamiseen ja työn kehittämiseen
tarjoamalla koko lastensuojelun henkilöstölle puolitoista vuotta kestävän täydennyskoulutuksen, joka toteutettiin Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla. Koulutus mahdollisti ajan ja tilan antamisen oman ja toisen työn tarkasteluun eri näkökulmista. Lastensuojelunpalvelujen kokonaisuuden pohtiminen moniammatillisuutta hyödyntäen auttoi yhteisen
työorientaation etsimisessä.
Kuntouttavaa työotetta määriteltiin yhdessä dialogisesti ja reflektiivisesti. Sen sisältö painottui eri yksiköissä eri tavoin. Yhteisenä nimittäjänä kuntouttavalle työotteelle oli arkilähtöinen
työorientaatio. Arkilähtöisyyden ymmärrys on perusosaamisen päälle kasvavaa ymmärrystä ja
edellyttää vahvaa ammatillista osaamista.
Kokemuksellisen ja teoreettisen ymmärryksen kohtaaminen arjen hektisessä työssä ja koulutuksen lähipäivissä oli sekä haastavaa että antoisaa. Toisten kokemuksia ja uutta tutkimustietoa
arvostettiin. Yhteisissä keskusteluissa oma työtehtävä kirkastui osana laajempaa kokonaisuutta.
Kehittämistarpeista tultiin entistä tietoisemmiksi koulutusprosessin aikana. Muutoksia näkyy
myös arjen työskentelytavoissa. Tärkeäksi koetaan jatkossakin, että henkilöstölle jää aikaa tarkastella yhteistä näkemystä työstä ja sen kehittämisestä.
Avainsanat
Kuntouttava työote, arkilähtöisyys, lastensuojelupalvelujen kehittäminen,
korkeakoulu-työelämäyhteistyö
Esitystapa
ydinsisältö kootaan esityksessä kahteen diaan, lisäksi dialogista jakamista tilaajan, koulutettavien ja kouluttajan näkökulmasta.
”Horisontissa siintää yhteinen majakka”
Kuntouttava työote Peruspalvelukeskus Oivan lastensuojelun ammattilaisten arjessa -artikkeli julkaistaan
Sosiaalipedagogisessa Aikakauskirjassa 2015 marraskuussa 2015 "katsauksia"-osiossa.
- Tuula Hyppönen, lehtori, Lahden ammattikorkeakoulu
- Markku Karvinen, perhekeskuksen johtaja, Peruspalvelukeskus Oiva, Perhekeskus Viisikko
- Riikka Litsilä, psykologi, Peruspalvelukeskus Oiva, Perhekeskus Viisikko
- Hannele Mattila, johtava sosiaalityöntekijä, Peruspalvelukeskus Oiva
- Terhi Taajamo, lehtori, Lahden ammattikorkeakoulu
2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
35
Johtaminen ja organisaation kehittäminen
Tiina Saarinen1 ja Päivi Huotari2
A-klinikkasäätiö, 2 Lahden ammattikorkeakoulu
[email protected]
1
ARVIOINNIN VIITEKEHYS JA TOIMINTAMALLI
HANKEARVIOINNIN PERUSTANA
Hankearvioinnin merkitys on korostunut viime vuosina sosiaali- ja terveysalalla sekä järjestöissä yhteiskunnan taloudellisten reunaehtojen kaventuessa ja kehittämishankkeiden oikean kohdentamisen ja tuloksellisuuden noustessa entistä tärkeämmiksi.
Kehittämishankkeen tarkoituksena oli kehittää hankearviointia A-klinikkasäätiössä ja sen myötä vahvistaa kehittämistyön laatua ja vaikutuksia.
Kehittämismenetelmänä hankkeessa käytettiin toimintatutkimusta ja sen tuloksena kehitettiin hankearvioinnin viitekehys ja toimintamalli. Hankearvioinnin viitekehyksen teoreettisena
pohjana käytettiin Robsonin (2001) kuvaamaa arviointiasetelman rakentamisen viitekehystä.
Hankearviointi sisältää useita kehittämishaasteita ja sen suunnittelussa sekä toteuttamisessa on
tärkeää hahmottaa arvioinnin kokonaisuus ja merkitys hankkeen eri vaiheissa. Arviointi on kehittämisen työväline ja hankkeen kompassi, joka ohjaa kehittämistyötä oikeaan suuntaan ja tekee näkyväksi hankkeen tulokset ja vaikutukset.
Avainsanat
Arviointi, toimintatutkimus, CareMan
Hankearvioinnin kehittämisen lähtökohdat, viitekehys ja toimintamalli A-klinikkasäätiössä.
Lahden ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen (YAMK),
opinnäytetyö.
36
Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
2015
Muuttuva työelämä
MUUTTUVA
TYÖELÄMÄ
Puheenjohtaja Hannu Rantanen
Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Lahti
2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
37
Muuttuva työelämä
Anu Raappana ja Sari Niemi
Lahden ammattikorkeakoulu
[email protected]
TYÖSUOJELU MUUTTUNEESSA TYÖELÄMÄSSÄ
Asiantuntijuuteen perustuva tietotyö on muuttunut. Globalisaatio, digitalisaatio, työelämän
pirstoutuminen sekä erilaiset palkkatyön ja yrittäjyyden yhdistelmistä muodostuvat työurat
ovat muuttaneet työsuojelutarpeita. Työsuojelu tietotyössä ei noudata perinteisiä työsuojeluun
liitettyjä sääntöjä, ohjeita ja normeja. Työnkuormittavuus- ja riskitekijät eivät kuitenkaan ole
hävinneet vaan ne ovat muuttaneet muotoaan.
Työturvallisuuslaki ohjaa työsuojelua. Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöjä ja työolosuhteita sellaisiksi, että ne turvaavat työkykyä ja ehkäisevät ja estävät työympäristöstä syntyviä
haittoja. Työsuojelun valvontalaissa säädetään työnantajan ja työntekijän välisen työsuojelun
yhteistoiminnan järjestämisestä. Nämä yhdessä velvoittavat työnantajan huolehtimaan erilaisin toimin työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työelämän muutos on johtanut siihen, että työsuojelun ulkopuolelle jää kasvava joukko asiantuntija- ja tietotyötä tekeviä
työntekijöitä. Kun työ koostuu erilaisista tiimeistä ja projekteista, etätyöstä sekä palkkatyöstä ja
yrittäjyydestä, on tärkein työsuojelupäällikkö työntekijä itse. Haasteeksi muodostuvat riskien ja
työsuojelutarpeiden tunnistaminen sekä itsensä johtamiseen liittyvä osaaminen.
Psykososiaaliset tekijät ja aivojen kuormitus, liikkumattomuus, lihavuus ja huono kunto, osaaminen ja sen kehittäminen sekä työelämän liminaalisuus, asettavat haasteita työsuojelulle. Miten
työsuojelu ja tämän päivän työelämä saadaan kohtaamaan? Tutkimusmenetelmänä on käytetty
tekstianalyysiä. Tarkastellut tekstit koostuvat julkishallinnon raporteista, tutkimusraporteista,
työhyvinvointiin liittyvistä selvityksistä sekä erilaisista työsuojeluohjeista ja työsuojeluraporteista.
Johtopäätöksenä on, että työsuojelun rakenteet ovat muutoksessa. Työsuojelussa korostuvat itsensä johtaminen sekä henkilökohtainen työsuojeluosaaminen.
Avainsanat
Työsuojelu, työsuojelujohtaminen, työelämän muutos, asiantuntijatyö
38
Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
2015
Muuttuva työelämä
Anne Pässilä1, Allan Owens2 ja Maiju Pulkki2
Lappeenrannan teknillinen yliopisto, 2 Chesterin yliopisto, RECAP-tutkimusyhteisö
[email protected]
1
TAIDE, TIETO, TAITAMINEN JA TIETÄMINEN – OPPIMISJAMIT
OSANA INNOVAATIOTOIMINNAN TIETOJOHTAMISTA
Soveltavan taiteen ja innovaatiotoiminnan tutkimuskenttään kuuluva tutkimuksemme käsittelee sitä, kuinka organisaatiossa voidaan organisoida ja kehittää kollektiivista reflektiota ja luoda
tilaa refleksiivisyydelle käyttäen draamaa uudistumisen keinona.
Tarkastelemme oppimista työn ja taidelähtöisen työskentelyn kontekstissa, josta esittelemme
yhden käytännön esimerkin: ”Oppimisjamit”. Se on esimerkki taiteen toiminnan logiikkaa
hyödyntävästä työskentelymenetelmästä, joka luotiin yhdessä taiteen, taidepedagogiikan ja taideperustaisen konsultoinnin ammattilaisten sekä taiteen, taidekasvatuksen, innovaation ja organisaation oppimisen ja kehityksen tutkijoiden kanssa.
Tutkimuskysymyksinämme ovat:
• mistä aineksista muodostuu luova ja transformatiivinen oppimisen tila, ja
• kuinka tämän tyyppisessä oppimisessa muodostuva moniammatillinen tieto resonoituu
työssä tarvittavaan yleiseen kyvykkyyteen toimia alati muuntuvassa toimintaympäristössä.
Avaamme yhtä Oppimisjami-tilaisuutta, jossa osallistujat keskittyivät arvioimaan omia työn
kehittämisen menetelmiään Schiuman (2011) taiteen arvomatriisin kautta. Tutkimuksen johtopäätöksissä esittelemme mallin innovaatiotoimintaan liittyvästä pedagogisesta lähestymistavasta tietojohtamisessa. Hahmotamme siinä vaihtoehtoisia tapoja olla osallisena oppimistilanteessa, joissa tarkoitus ei ole mukautua perinteisiin auktoriteettiasemiin, vaan kollektiivisesti
tutkia erilaisia organisoinnin tapoja ja opetella luottamaan johonkin, jota ei vielä ole ja joka
syntyy vasta ihmisten välisessä kohtaamisessa. Potentiaali liittyy siihen, että innovaatiotoiminnan työskentelymuotona taiteen toiminnan logiikka liittyy innovaatiotoiminnassa tarvittavaan
brokerointiin saattaen yhteen eri ammattiryhmien osaamista (esimerkiksi yritysten johtajia,
tutkijoita ja taiteilijoita).
Avainsanat
Innovaatiotoimintaan liittyvän tiedon ja ymmärryksen johtaminen, taiteen toimintalogiikka,
taidelähtöiset menetelmät, pre-text-draama-työskentely, pedagogiikka,
Pässilä, A., Owens, A. and Pulkki, M. (forthcoming 2015) Learning Jam: a review of the impact
of polyphonic understanding in work based practice. In Special Issue Title: Global Perspectives
on Profound Pedagogies, Journal: Higher Education, Skills & Work Based Learning
2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
39
Muuttuva työelämä
Virpi Koskela
Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Lahti
[email protected]
LÄSNÄOLEVAA HORTOILUA – KESTÄVÄÄ INNOVAATIOTA
METSÄSTÄMÄSSÄ
Olen tehnyt vuodesta 2011 lähtien väitöskirjatutkimusta ihmisten yksilöllisten läsnäolokokemusten ja innovatiivisuuden välisistä yhteyksistä. Data koostuu heterogeenisista, yli 500 eriikäisen suomalaisen kokemuksista. Empirian syvempi laadullinen tematisointi ja analyysi on
vielä kesken, mutta joitakin linjoja ja yhteyksiä on näkyvissä. Näyttäisi siltä, että läsnäolon
(tässä ja nyt tapahtuva yhteys johonkin) hetket ovat suorassa yhteydessä ideoihin, oivalluksiin
ja innovatiivisuuteen. Läsnäolon kokemus on olennainen osa luovaa ajattelua – ja sen aktivoitumista toimintaan.
”Jos me ollaan luovimmillaan metsässä, niin mitä ihmettä me sitten tehdään täällä istuessamme
näissä kopeissa näyttöpäätteiden ääressä joka päivä!”
Aineiston perusteella voisi yleistää, että suomalainen ihminen on luovimmillaan kulkiessaan yksin luonnossa. Näin ollen innovatiivisuutta synnyttävä läsnäolon kokemus näyttäytyy eräänlaisena suorittamattomuuden tilana, joskus jopa päämäärättömänä hortoiluna. Luovuus tukahtuu
ilmapiirissä, joka on täynnä arviointia, tulosvastuupaineita, palkitsemissysteemejä, laadunarviointia, menestystoiveita – tai valinnanvapauden rajoittamista. Sen sijaan se kukkii luonnossa,
tutkimukseni mukaan erityisesti metsässä, jolloin yksilöllä ei ole enää tarvetta itsetarkkailuun,
jossa voi unohtaa kuka on ja sulautua ympäröivään elämään ja olemassaoloon. Sanotaan, että
luovuus elää vapaudessa. Siellä, missä on aikaa ja tilaa samastua siihen, mikä on oikeasti tärkeää, missä ei palvota älyä, vaan viisautta. Metsässä.
Voisiko ”metsään meneminen” – ihan konkreettisesti – olla yksi vastaus siihen, mitä uusien,
aidosti kokonaisvaltaisten ja kestävien innovaatioiden synnyttäminen vaatii? Voisiko ”metsän
peitossa oleminen” nykyaikana tarkoittaa sen uudelleen muistamista (re-membering), mikä on
oikeasti tärkeää – elämää ylläpitävää ja edesauttavaa toimintaa?
Avainsanat
Innovatiivisuus, läsnäolo, kokemus, kestävä kehitys, luonto
40
Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
2015
Muuttuva työelämä
Hannu Rantanen, Tero Rantala ja Sanna Pekkola
Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Lahti
TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMISEN ESTEET
– SUOMI EILEN JA TÄNÄÄN
Tuottavuus ja sen kehittäminen on nostettu yhdeksi strategiseksi painopisteeksi, jolla kehitetään suomalaista kilpailukykyä sekä vahvistetaan julkista taloutta. Vaikka tuottavuuden kehittämisen merkitys ja tarpeellisuus tunnistetaan laajasti, ei se ole aina helppoa tai itsestään selvää.
Yrityksillä ja muilla organisaatioilla voi olla pyrkimystä ja halua tehostaa toimintaansa sekä nostaa siten tuottavuutta. On kuitenkin olemassa joukko tekijöitä, jotka ehkäisevät tuottavuuden
kehittämistä tai pahimmillaan jopa estävät sen. Tyypillisesti nämä organisaatiokohtaiset tekijät
liittyvät resursseihin, osaamiseen tai organisaation ulkopuolisiin tekijöihin. Näitä tekijöitä kutsutaan yleisesti tuottavuuden kehittämisen esteiksi tai lyhemmin tuottavuusesteiksi.
Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT Lahti tutki Työsuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa pk-yritysten tuottavuusesteitä ja niissä tapahtuneita muutoksia. Tutkimus on jatkumo
vuonna 1997 toteutetulle tutkimukselle, jossa aihepiiriä tutkittiin ensin Päijät-Hämeessä ja
myöhemmin samana vuonna Pirkanmaalla. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida miten tuottavuuden kehittämisen esteet ovat muuttuneet kuluneen, noin 20 vuoden aikana sekä tunnistaa
keskeisimmät tuottavuuden kehittämisen esteet suomalaisissa pk-yrityksissä. Kyselytutkimukseen vastasi 239 pk-yrityksen edustajaa.
Merkittävin tuottavuuden kehittämisen este yritysten mielestä on edelleen sosiaaliturva- yms. palkan
sivukulujen suuruus. Tämän ohella kyselytutkimuksen tuloksista voidaan havaita kolme tuottavuusesteiden painopistealueen siirtymää verrattuna vuoden 1997 tilanteeseen:
Sisäisistä tuottavuusesteistä ulkoisiin – Merkittävämpien tuottavuusesteiden osalta painopiste
on siirtynyt sisäisistä tuottavuusesteistä ulkoisiin.
Resurssien puutteesta osaamisen puutteeseen – Vuonna 1997 useimmat merkittävimmistä tuottavuusesteistä liittyivät yritysten resurssien niukkuuteen, kun taas vuonna 2014 nousi esiin
osaamisen puute.
Henkilöstön osaamisen puutteesta johdon osaamisen puutteeseen – Vuonna 2014 esimiesten osaamisen ja koulutuksen puutteet nousivat koko tutkimuksen merkittävimmäksi sisäiseksi tuottavuusesteeksi selkeästi ohi aiemmin haasteena olleen työntekijöiden osaamisen puutteiden.
Yhteiskunnan tulee tarjota paremmat edellytykset, puitteet ja mahdollisuudet tuottavuuden
kasvulle sekä kannustaa yrittäjyyteen ja toiminnan kehittämiseen mm. purkamalla sääntelyä ja
alentamalla kustannustasoa. Tämän lisäksi yritysten tulee tehdä käytännön tuottavuudenkehitystyötä työpaikoilla sekä panostaa henkilöstön osaamiseen ja kehittymiseen. Tämä tarkoittaa
jatkuvaa uusien ideoiden ja innovaatioiden etsintää, uudenlaisia toimintatapoja ja prosesseja
sekä uusia työmenetelmiä ja kannustavaa johtamista tuettuna tuottavuuden kehittämistä edistävällä palkitsemisella.
Rantanen Hannu, Rantala Tero ja Pekkola Sanna: Tuottavuuden kehittämisen esteet – Suomi eilen ja tänään Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Työsuojelurahasto. Yliopistopaino
2015. 47 s.
2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
41
Opetuksen ja koulutuksen kehittäminen
OPETUKSEN JA
KOULUTUKSEN
KEHITTÄMINEN
Puheenjohtaja Päivi Huotari
Lahden ammattikorkeakoulu
42
Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
2015
Opetuksen ja koulutuksen kehittäminen
Päivi Huotari ja Mari Kokkonen
Lahden ammattikorkeakoulu
[email protected]
YHTEISTUTKINTO SOSIAALI- JA TERVEYSALAN
JOHTAMISEN YLEMPÄÄN KORKEAKOULUTUKSEEN
– VIIDEN EUROOPPALAISEN KORKEAKOULUN
OPETUSSUUNNITELMA-ANALYYSI
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on hyvinvointi- ja terveys­
erojen kaventaminen ja kustannusten hallinta. Samaan aikaan asiakastarpeet monimutkaistuvat. Sosiaali- ja terveysalan johtamisessa on löydettävä keinot tuottaa laadukkaita ja vaikuttavia
palveluja vähemmillä panoksilla. Sosiaali- ja terveysalan johtajilta edellytetään yleensä ylempää
korkeakoulututkintoa ja kykyä johtaa yhä kompleksisemmassa toimintaympäristössä.
Viiden eurooppalaisen korkeakoulun yhteisen CareMan -tutkimus- ja kehittämishankkeen
(2013 – 2016) tavoitteena on pilotoida viiden korkeakoulun yhteistutkinto sosiaali- ja terveysalan johtamisen ylempään korkeakoulutukseen. Hankkeen tutkimusvaiheessa toteutettiin viiden
korkeakoulun sosiaali- ja/tai terveysjohtamisen maisterikoulutuksen opetussuunnitelma-analyysi.
Koulutuksissa oli nähtävissä paljon yhtäläisyyksiä koulutuksen yleisissä tavoitteissa, profiileissa
ja osaamistavoitteissa. Koulutusten sisällöt olivat koulutusten laajuuden eroista huolimatta samankaltaisia: sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristö, organisointi ja järjestelmät, johtaminen,
ihmisten johtaminen sekä sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja/tai kehittämishankkeet. Toisaalta
huolimatta Bolognan julistuksesta opetussuunnitelmissa oli yllättävän paljon eroavaisuuksia, ja
näistä tärkeimmät olivat opetussuunnitelmien kuvauksen laajuus ja yksityiskohtaisuus, pedagogisten valintojen selkeys, koulutuksen opintopistemäärä sekä moduulien rakenne ja määrä.
Analyysin perusteella viiden korkeakoulun opetussuunnitelmat luovat erityisesti sisältöjen osalta
hyvän perustan yhteistutkinnon luomiseen. Tämä edellyttää kansallisten yhteistutkinnon akkreditointiprosessien huolellista tarkastelua sekä koulutusten erilaisten toteutustapojen ja teknologian hyödyntämistä kansainvälisessä, yhteisessä opetuksessa.
Avainsanat
Opetussuunitelma, sosiaali- ja terveysalan johtaminen, yhteistutkinto, CareMan
2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
43
Opetuksen ja koulutuksen kehittäminen
Päivikki Lahtinen
Lahden ammattikorkeakoulu
[email protected]
BENCHMARKING-VIERAILUSTAKO HYÖTYÄ
OPINNÄYTETYÖHÖN JA OHJAUKSEEN?
Tutkimuksen tavoitteena oli toteuttaa haastattelututkimus sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille, opettajille ja työelämätoimijoille. Toisena tavoitteena oli tuottaa tietoa tämän tutkimuksen
taustalla olleeseen hankkeeseen liittyneiden benchmarking-käyntien hyödystä suhteessa opinnäytetyön ohjaukseen.
Tutkimustehtävä, johon tämä raportti perustuu: Millainen käsitys tiedonantajilla on opinnäytetyöprosessiin liittyneistä benchmarking -vierailuista ja niiden hyödystä suhteessa ohjausosaamiseen?
Tutkimuksen kohdejoukko muodostui kolmenlaisista tiedonantajista: sosiaali- ja terveysalan
opiskelijoista, sosiaali- ja terveysalan opettajista sekä sosiaali- ja terveysalan työelämätoimijoista. Kaikille (13 tiedonantajaa) oli yhteistä se, että heillä oli kokemusta ammattikorkeakoulun opinnäytetyön ohjausprosessista. Kuudella heistä oli kokemusta benchmarking-vierailuista.
Aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla maalis-toukokuussa 2015. Tutkimusosio koostui
sosiaali- ja terveysalan opiskelijoilta, opettajilta ja työelämätoimijoilta kerättyyn haastatteluaineistoon. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysia soveltaen, koska sitä on pidetty joustavana aineiston analyysimenetelmänä.
Benchmarking-vierailut vahvistivat näkemystä siitä, että ammattikorkeakoulussa tehtävät opinnäytetyöt on tehtävä yhteistyössä työelämän kanssa. Opettajille vierailut toivat nykyistä vahvemmin esiin tietoisuuden siitä, että opinnäytetyö on opiskelijan ja työelämätoimijan välinen
"juttu" enemmän kuin ammattikorkeakoulun ja opiskelijan.
Eräässä vierailukohteessa opinnäytetöiden todettiin olevan visuaalisesti hienoja, minkä koettiin
vaikuttavan jatkossa ohjaukseenkin. Opiskelijat kokivat vierailun motivoineen opinnäytetyöprosessia eteenpäin.
Benchmarking-vierailut olivat myönteinen kokemus ja niistä oli hyötyä opinnäytetyöprosessiin.
Avainsanat
Benchmarking, opinnäytetyö
44
Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
2015
Opetuksen ja koulutuksen kehittäminen
Minna Ulmala ja Tytti Lindeberg
Lahden ammattikorkeakoulu
[email protected]
ENTERPRISE PORTFOLIO – UUSI MONIKULTTUURINEN
YRITYSYHTEISTYÖMUOTO JA OPPIMISMENETELMÄ
Kehitystyön tavoitteena oli luoda monikulttuurinen korkeakoulu-yritysyhteistyömuoto ja oppimismenetelmä, jossa Lahden ammattikorkeakoulun ulkomaalaiset, ei-suomenkieliset tutkinto-opiskelijat saavat kokemusta suomalaisesta työelämästä opintojen alkuvaiheessa. Opiskelijat
motivoituvat opiskelemaan suomen kieltä sekä integroituvat suomalaiseen korkeakouluyhteisöön ja sen toimintatapaan. Lisäksi tavoitteena oli sekä suomalaisten että ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden monikulttuurisuusosaamisen kehittyminen. Suomalaisten opiskelijoiden
osalta tavoitteena oli englannin kielen vahvistuminen.
Kehitetty Enterprise Portfolio (EPF) pohjautuu Lahden ammattikorkeakoulun (LAMK) Liiketalouden alalla suomenkielisillä opiskelijoilla käytössä olevaan Yritysportfolioon, jossa opintojaksojen teoria yhdistetään yrityksen käytännön toimintaan.
EPF:ssä opiskelijoista muodostetaan monikulttuurisia tiimejä, jotta ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat tutustuvat suomalaisiin opiskelijoihin ja opiskelijat toimivat monikulttuurisessa ympäristössä. Tiimit keräävät tietoa haastattelemalla yrityksen edustajia. Monikulttuurisissa tiimeissä
käytetään paljon englannin kieltä koko tiimin kesken, kun taas yritysvierailuilla toimihenkilöt
puhuvat tiimin kanssa pääsääntöisesti suomea. Lisäksi ulkomaalaiset opiskelijat osallistuvat suomeksi pidettävään kontaktiopetukseen.
Kehitystyön pilotoinnin aikana lukuvuonna 2014 – 2015 kerätyn opiskelijapalautteen perusteella EPF saavutti sille asetetut tavoitteet hyvin. Ulkomaalaisille opiskelijoille tarjoutui kosketus
suomalaiseen työelämään, opiskelijoiden monikulttuurisuustaidot lisääntyivät kansainvälisessä
tiimissä ja kielitaito kehittyi. Jatkossa suomen kielen oppimista tuetaan enemmän toiminnallisilla harjoituksilla ja EPF-tehtävissä käytetään enemmän englannin kieltä. Pilotoinnin kokemusten perusteella ja suunniteltujen kehittämistoimenpiteiden johdosta EPF vastaa entistä paremmin sille asetettuihin tavoitteisiin.
Avainsanat
Monikulttuurisuus, yritysyhteistyömuoto, suomen kielen oppiminen, oppimismenetelmä, portfolio, tiimityö
2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
45
Opetuksen ja koulutuksen kehittäminen
Johanna Tarvainen
Lahden ammattikorkeakoulu
[email protected]
SOULBUS – MONIKULTTUURISEN OHJAUKSEN
KEHITTÄMINEN KORKEAKOULUN JA TYÖELÄMÄN
YHTEISTYÖNÄ
Sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan lisää monikulttuurisuusosaajia. Alan opiskelijat suorittavat
opintoihinsa liittyvän harjoittelun yhä useammin ulkomailla ja Suomeen vaihtoon ja englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin saapuvat opiskelijat tarvitsevat myös käytännön harjoittelua.
Opiskelijalla on työpaikalla harjoittelun ohjaaja, joka sitoutuu opiskelijan ohjaukseen harjoittelujakson ajaksi, perehdyttää opiskelijan, ohjaa häntä tavoitteiden suuntaisesti, kantaa päävastuun ohjauksesta ja arvioi jakson lopuksi palautteessaan opiskelijan ammatillista osaamista ja
kehittymishaasteita.
Opiskelijamäärien lisääntyessä harjoittelua on haasteellista saada järjestettyä. Soulbus: ”Building Social Capital by Improving Multicultural Competence in Higher Education and Labour
Market” -projekti (LLP Erasmus) on suunniteltu vastaamaan näihin koulutuksen- ja työelämän
muuttuviin tarpeisiin. Hankkeessa on mukana 13 yhteistyökumppania sekä korkeakouluista
että työelämästä viidestä Euroopan maasta ja USA:sta.
Projektissa opettajat ja harjoittelun ohjaajat työskentelevät yhdessä kehittäen monikulttuurisuusosaamistaan. Projektissa on tuotettu englanninkielinen verkko-opintojakso monikulttuurisen ohjaamisen tueksi sekä paikallisiin tarpeisiin vastaava työkalu.
Esitys valottaa hanketta yleisesti ja esittelee sen käytännön tulokset. Mukana sessiossa esiintyvät
Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan edustajat sekä hankkeessa mukana ollut
työelämäpartneri Harjulan Setlementistä.
Avainsanat
Monikulttuurisuus, ohjaaminen, sosiaali- ja terveysala, työelämäyhteistyö
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120618781
46
Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
2015
Opetuksen ja koulutuksen kehittäminen
Eeva Aarrevaara, Päivi Kärnä ja Sari Horn
Lahden ammattikorkeakoulu
[email protected]
UUDENLAISTA KOULUTUSMALLIA KEHITETTIIN
RESCUE-HANKKEESSA
Lahden ammattikorkeakoulu (LAMK), Glasgow Caledonian University (GCU) ja University
of Salento (UdS) ovat kehittäneet RESCUE-hankkeessa vuosina 2012 – 2015 uuden kansainvälisen maisteritutkinnon sisältöä ja toteutustapaa. Ehdotettu maisteriohjelma Master on Urban
Climate and Sustainability (MUrCS) yhdistää ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteisiin
tieteellisen tutkimuksen, kaupunkisuunnittelun ja johtamisen näkökulmat. Maisteriohjelmasta
valmistuville ammattilaisille halutaan tarjota tietoa ja taitoja käsitellä, sopeuttaa ja hillitä ilmastonmuutoksen vaikutuksia kaupunkiympäristöissä.
Projektin aikana kerättiin työelämän eri sektoreiden edustajilta tietoa siitä, millaiselle monialaiselle koulutusohjelmalle on tarvetta ja millaista osaamista työelämä vaatii. Tulosten perusteella suunniteltiin osaamiskokonaisuudet, jotka tarjotaan opiskelijaryhmälle eri partnerikouluissa
toteutettuina. Hankkeen aikana pohdittiin ja testattiin, millaiset opetuksen ja virtuaalityöskentelyn tavat toimivat parhaiten. Todettiin, että oppimista edistää merkittävästi eri näkökulmien soveltaminen käytännön tilanteisiin ja haasteisiin, joita käsitellään monialaisissa ryhmissä.
Suunniteltu koulutusohjelma läpäisi Glasgow Caledonian Universityn uusien koulutusohjelmien
akkreditointimenettelyn syksyllä 2014. Helmikuussa 2015 koulutusohjelman keskeistä sisältöä
ja opetusmenetelmiä kokeiltiin Italiassa kahden viikon mittaisella pilot-kurssilla, jolle osallistui 17 tieteellisen tutkimuksen, suunnittelun tai johtamisen parissa työskentelevää henkilöä.
Projektin tuloksena syntyi suunnitelma uuden monialaisen koulutusohjelman sisällöstä ja toteutustavasta, jota pilottikurssilla päästiin testaamaan. Johtopäätöksenä käytännön kokeiluista
voi todeta, että monialainen koulutus vaatii kaikilta toteuttajilta uudenlaista panostusta oman
alansa tietoperustan esittämiseen erilaisten pohjakoulutusten omaaville ammattilaisille. Toisaalta se myös tarjoaa uudenlaisia oivalluksia kaikille osapuolille.
Avainsanat
Koulutus, monialaisuus, ilmastonmuutos, kaupunkisuunnittelu
https://rescueproject.wordpress.com/
2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
47
Viestintä ja verkostot
VIESTINTÄ JA
VERKOSTOT
Puheenjohtaja Janne Matikainen
Helsingin yliopisto
48
Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
2015
Viestintä ja verkostot
Janne Matikainen
Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos
[email protected]
YRITYS- JA YRITTÄJÄVERKOSTOT LAHDESSA
– BISNESTÄ, TUKEA JA VERKKOELÄMÄÄ?
Verkostoitumisella on käytännön tasolla haettu uudenlaisia toiminnan ja kehittämisen muotoja. Tutkimustulokset käytännön verkostoitumisesta ovat kuitenkin kirjavia. Monet suuret
organisaatiot ovat verkostoitumisessa pitkällä, mutta usein verkostoituminen on myös jäänyt
epämääräiseksi yhteistyön tavoitteluksi ilman selkää näkemystä verkostoitumisen tavoitteista,
keinoista ja tuloksista.
Tässä hankkeessa tarkastellaan alueellisia yritys- ja yrittäjäverkostoja: mitä nämä verkostot merkitsevät yrittäjille ja yrityksille ja millaista niiden toiminta on alueellisesti? Lisäksi hankkeessa
tutkitaan verkostojen yhteyttä Lahden tutkimus- ja opetusverkostoon.
Lahden seutu muodostaa kiinnostavan kohteen verkostoitumisen kannalta. Alue on Suomen
mittakaavassa kohtalaisen iso muodostaen oman erillisen alueen, joka on myös pääkaupunkiseudusta osittain erillinen. Lahden seudulla toimii myös monenkokoisia yrityksiä, suurin osa
on tietysti pk-yrityksiä.
Yritysverkostojen suhde Lahden korkeakouluyksiköihin on myös tärkeää, koska Lahden seudun korkeakoulutoiminnan keskeinen piirre on aina ollut verkostoituminen. Vaikka verkottuminen elinkeinoelämän kanssa on keskeistä, on se samalla ollut käytännön tasolla haastavaa.
Hankkeessa on kolme keskeistä teoreettista näkökulmaa ja lähtökohtaa. Ensimmäisenä lähtökohtana on verkostoteoriat, niin yhteiskuntaan kuin yritystoimintaan liittyvät. Verkostomaiseen
toimintatapaan on kuitenkin avautunut kokonaan uudenlaisia areenoita viime vuosina sosiaalisen median nousun myötä. Tästä kumpuaa hankkeen toinen lähtökohta, joka liittyy viestinnän
digitalisaation ja verkkoviestintään. Yritysten toimintaympäristö on entistä enemmän verkossa.
Kolmas teoreettinen lähtökohta liittyy sosiaalipsykologiseen yrittäjyystutkimukseen, jossa keskeistä on yrittäjän roolin ja sosiaalisten suhteiden tutkiminen.
Hankkeessa haastatellaan yrittäjiä ja yritysten henkilöstöä ja tutkimushaastatteluiden tuloksia
esitellään Tiedepäivässä.
Avainsanat
Verkosto, yrittäjä, verkko
2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
49
Viestintä ja verkostot
Kirsi Kallioniemi
Lahden ammattikorkeakoulu Liiketalouden ja Matkailun ala
[email protected]
PALVELUYRITYSTEN YHTEISTYÖSTÄ VERKOSTOMAISEEN
LIIKETOIMINTAAN
Yritysten verkostojen vallankumouksen voidaan katsoa alkaneen 1980-luvulla. Verkostojen kehitys on osoittautunut ennakoitua hitaammaksi, monimutkaisemmaksi ja esteitä sekä ongelmia sisältäväksi prosessiksi. Kuitenkin verkostoituminen ja verkosto-osaaminen ovat yritysten
keskeisiä olemassaolon peruskysymyksiä globaalissa taloudessa. Palvelualalla yritysyhteistyö ja
sen monet muodot ovat enemmän kuin välttämättömiä. Tuotteet näkyvät asiakkaalle kokonaisuutena, vaikka palvelun tuottajia olisi useita. Asiakas kohtaa vain yhden toimijan, vaikka
palvelun tuottajaverkossa on useita toimijoita. Verkosto on juuri niin vahva kuin sen heikoin
linkki. Palveluyritykset hakevat verkostoista lisääntyvää tehokkuutta ja lisäresursseja, riskien
pienentämistä, markkinoinnin ja myynnin lisäämistä, kilpailuaseman ja strategian parantamista. Osan kanssa yritysyhteistyö on löyhää ja satunnaista, osan kanssa yhteistyötä syvennetään
strategiseksi kumppanuudeksi.
Tapaustutkimuksessa on yksitoista matkailualan yritystä Keski-Suomesta. Käsitykset verkostoitumisen sisällöistä ovat yrityksillä erilaiset, mutta verkostoitumisen syyt ovat lähes kaikilla yrityksillä liiketoiminnan kasvattamisessa ja asiakastyytyväisyyden lisäämisessä. Osa verkostoista
on rakennettu tavoitteellisesti palvelun tuotantoverkkojen aikaansaamiseksi ja paremman palvelun laadun kehittämiseksi. Veturiyrityksillä on merkittävä rooli verkostoissa. Verkostot ovat
monitasoisia ja monimuotoisia. Eniten verkostoissa on paikallisia verkostosuhteita, jotka ovat
rakentuneet asiakkaiden palvelun ympärille. Toiseksi eniten verkostoissa on yritysten välisiä ostosuhteita. Olemassa olevat verkostot koettiin avoimiksi ja niissä sanottiin olevan yhteishenkeä.
Tutkitut palveluyritykset kuuluvat perusliiketoimintaverkostoihin eikä nähtävissä ollut liiketoiminnan uudistamisverkostoja tai uuden teknologian kehittämisverkostoja. Haasteena verkostoissa on verkostoyhteistyön syventäminen strategiselle tasolle, uusien tuotteiden kehittäminen,
veturiyritysten roolin vahvistaminen sekä yritysten vahvempi sitouttaminen verkostoon. Tapaustutkimus jatkuu keskittymällä siihen, mikä on verkostoitumisen tilanne 2015.
Asiasanoja
Verkostoituminen, yritysyhteistyö, luottamus, sitoutuminen
50
Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
2015
Viestintä ja verkostot
Petro Poutanen1, Andrea Botero2, Sanna Marttila2 ja Mikko Villi1
Helsingin yliopisto, 2 Aalto yliopisto
[email protected]
1
ARKISET ITSEORGANISOITUVAT LIIKKEET JA DIGITAALINEN
TARINANKERRONTA
Suomessa on nähty viime vuosina monenlaisia asukkaiden käynnistämiä ja organisoimia aktiviteetteja, kuten aktivistien istuttamat kaupunkiviljelmät elävöittämässä kaupunkikuvaa sekä
itseohjautuvat kaupunkikuvan suunnitteluun tähtäävät aloitteet, tarkoituksenaan vahvistaa paikallisyhteisöjä. Monissa naapurustoissa löyhästi järjestäytyneet asukkaiden verkostot ovat haastaneet perinteiset asukasyhdistykset luomalla erityyppisiä alueen kehittämisprojekteja.
Näissä projekteissa verkko, sosiaalinen media ja paikkatietoon perustuva digitaalinen data näyttäisivät olevan katalyytin roolissa.
Kansainvälinen tutkimusprojekti "Digitaalisen tarinankerronnan ja maantieteellisen informaation yhteissuunnittelu" tutkii digitaalisen tarinankerronnan ja tallenteiden merkitystä urbaanien
alueiden uudistamiseen tähtäävissä aloitteissa. Millä tavalla ihmiset luovat, jakavat ja tuottavat
muistoja ja kokemuksia ja saattavat ne toisten saataville? Miten uudet käytännöt myötävaikuttavat yhteisön kehittymiseen ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen?
Käynnissä olevassa projektissa on tutkittu erilaisia pienen mittakaavan asukaslähtöisiä yhteisönrakennusprojekteja Suomessa ja Japanissa. Yksi tavoitteista on ollut tutkia, millaisten työkalujen avulla digitaalista tarinankerrontaa ja paikkatietoa on hyödynnetty kaupunkisuunnittelussa ja yhteisöjen voimaannuttamisessa. Tutkimiemme tapausten perusteella pienen mittakaavan
ruohonjuuritoimintaa voidaan ymmärtää "itseorganisaation" käsitteen avulla. Itseorganisoituvat arkiset liikkeet ovat kaupunkilaisten organisoimaa ja heidän tarpeistaan nousevaa toimintaa. Tässä mielessä ne eroavat perinteisistä kaupunki- ja kuntalähtöisistä yhteisöaktiviteeteista.
Osoitamme tapaustutkimusten avulla, kuinka itseorganisoituvat liikkeet toimivat ja voivat säilyttää toimintakykynsä.
Avainsanat
Kaupunkisuunnittelu, viestintä, suunnittelu, muotoilu, digitaalinen tarinankerronta, digitaalinen media
"Journal Sphera Publica" erikoisnumeron "Struggles and contemporary challenges of communication" artikkeliehdotus
2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
51
Viestintä ja verkostot
Salla-Maaria Laaksonen1, Matti Nelimarkka2, Mari Marttila1, Arto Kekkonen2, Mari
Tuokko3 ja Mikko Villi4
1
Helsingin yliopisto Viestinnän tutkimuskeskus CRC, 2 Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT,
3
Aalto-yliopisto, 4 Helsingin yliopisto
[email protected]
DIGIVAALIT 2015 – KUKA MÄÄRITTELI JULKISUUDEN
AGENDAN EDUSKUNTAVAALIEN ALLA?
Digivaalit 2015 on tutkimushanke, joka havainnoi ja analysoi empiirisesti digitaalisen median käyttöä ja julkisuuden agendan muodostumista eduskuntavaaleissa 2015 hyödyntäen isoja
datamassoja ja verkkoetnografiaa. Tutkimuksen teoreettinen lähtökohta rakentaa politiikan ja
viestinnän tutkimussuuntauksille.
Politiikan tutkimuskentällä verkkoon ja sen merkityksen kasvuun on yleisesti liitetty kysymys
siitä, normalisoituuko verkkomedia, eli noudattaako se valtasuhteiltaan samanlaista logiikkaa
kuin perinteinen media. Tällaisia läpitunkevia valtasuhteita voivat olla esimerkiksi ehdokkaiden
rahoitus, aiemmat poliittiset ydintehtävät tai saavutettu julkisuus.
Hankkeessa normalisaatiota lähestytään julkisuuden agendan hallinnan näkökulmasta: miten
poliittisessa keskustelussa olevat aiheet määräytyvät ja kuka niitä hallitsee? Tarkasteltavia julkisuuden muotoja ovat paitsi perinteinen media myös sosiaalisen median eri muodot. Tutkimusaineistoksi hankkeessa on kerätty muun muassa kaikkien ehdokkaiden julkiset viestit eri
sosiaalisen median palveluista, #vaalit2015-aihetunnisteella merkityt kansalaisviestit Twitteristä
sekä kaikki politiikka-aiheiset uutiset 19 eri suomalaismediasta.
Esitämme hankkeen ensimmäisinä tuloksina vaikuttajaindeksin, jonka avulla selvitimme kansanedustajaehdokkaiden sosiaalisen median viestien vaikutusta perinteisen median ja verkkokeskustelujen agendaan. Analyysimme perusteella ehdokkaiden keskuudesta nousee esille selkeitä supervaikuttajia. Lisäksi regressioanalyysi osoittaa, että vaikuttajuutta selittää parhaiten ehdokkaan
oma aktiivisuus sosiaalisessa mediassa. Mielenkiintoista kyllä, myös aiemmin eduskunnassa istuneet ehdokkaat sekä miesehdokkaat saivat todennäköisimmin omia aiheitaan median agendalle.
Avainsanat
Vaalit, julkisuus, sosiaalinen media, normalisaatio, agenda, politiikka
Nelimarkka, M., Laaksonen, S-M., Marttila, M. Kekkonen, A., Tuokko, M., Villi, M. (2015).
Online agenda building and normalization in the Finnish 2015 Parliamentary Election. Paper
presented in Nordmedia 2015, Copenhagen, August 13-15 2015.
52
Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
2015
Ympäristötutkimusta ja ympäristötekoja
YMPÄRISTÖ­
TUTKIMUSTA JA
YMPÄRISTÖTEKOJA
Puheenjohtaja Martin Romantschuk
Helsingin yliopisto
2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
53
Ympäristötutkimusta ja ympäristötekoja
Anna Aalto
Lahti University of Applied Sciences
[email protected]
OVERCOMING BARRIERS TO RURAL SANITATION
DEVELOPMENT WITH CO-DESIGN AND AGRO-SANITATION
APPROACH IN GHANA
Low sanitation coverage is a pertinent challenge in Ho Municipality, Ghana. In Ho, the previously advocated sanitation facilities for rural areas are various types of pit latrines that have low
cultural acceptability due to offensive odours. Moreover, stony ground or water-logging have
hindered toilet construction in some areas.
Since 2009, the cooperation between Lahti and Ho has implemented a technical pilot in 6
schools of Ho to introduce Urine Diversion Dry Toilets (UDDT) and study local acceptance
and technical suitability. Also, the potential to improve local food security through the utilisation of the organic fertilisers has been researched. During 2011-2014, the field trials and laboratory testing have confirmed the effectiveness and safety of urine as a fertiliser as well as the
community acceptance.
To make UDDT available for households, a household UDDT pilot was started in June 2014
with artisan training. Still, the price of the facility has been forming a barrier for extended implementation. Therefore, specialists and students from Lahti University of Applied Sciences, local
engineers and artisans have been involved in the co-designing effort to adjust the cost-structure
of the original design. As a result, in the first re-design piloted in December 2014, the price
of the facility was halved. This was achieved by reliance on local materials on sub-structures.
In Ho, the interest for ecological sanitation has grown significantly as a result of the field demonstrations with urine fertiliser and related radio outreach program. Still, it is acknowledged
that further efforts in the technical design, cooperation with local artisans and material suppliers along with mobilisation of local stakeholders is needed to increase affordability. Still, the
from-waste-to-wealth aspect of the UDDT has certainly added an unprecedented motivation
for toilet ownership potentially unlocking major development backlog in the sanitation sector.
Keywords
Cost-efficiency, co-design, nutrient recycling, urine diversion dry toilet (UDDT)
http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2015/06/Ahah_Full-paper_DT2015.pdf
http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2015/06/Aalto_Bodwajah_Full-paper_DT2015.pdf
54
Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
2015
Ympäristötutkimusta ja ympäristötekoja
Juhani Järveläinen, Ismo Malin, Riikka Mäyränpää, Matti, Kotakorpi, Mira Kuparinen
Lahden kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut
[email protected]
VESIJÄRVEN ULKOISEN RAVINNEKUORMITUKSEN
ARVIOINTI LASKU-UOMIEN NÄYTTEENOTON 2008–2015
PERUSTEELLA
Lahden seudun ympäristöpalvelut on seurannut vuosina 2008 – 2015 osana Vesijärviohjelmaa
30 Vesijärveen laskevan uoman vedenlaatua. Seurannan perusteella arvioitiin niiden kautta Vesijärveen vuosittain päätyvän ravinnekuormituksen määrä. Ulkoisen ravinnekuormituksen arviointi on työkalu vesienhoitotoimenpiteiden tehokkaaseen kohdentamiseen, ravinnetaseiden
laskentaan sekä kuormituksen vähentämistavoitteiden määrittämiseen. Tarkkailtujen lasku-uomien valuma-alueet kattoivat yhteensä noin 71 % Vesijärven yläpuolisen valuma-alueen pintaalasta. Useimmista lasku-uomista mitatuissa ravinnepitoisuuksissa esiintyi runsaasti vaihtelua.
Tarkkailluista lasku-uomista Vesijärveen päätyvä vuotuinen ravinnekuormitus arvioitiin noin
5 540 kg fosforia ja 209 400 kg typpeä. Kaikista lähteistä (lasku-uomat, ilmaperäinen laskeuma
ja Lahden kaupungin hulevedet) Vesijärveen tuleva ravinnekuormitus arvioitiin noin 11 590 kg
fosforia ja 348 500 kg typpeä. Kuormittavimpia yksittäisiä lasku-uomia olivat myös valumaalueiltaan suurimmat Haritunjoki, Myllyoja sekä Hammonjoki. Verrattuna vuosien 2002 – 2005
tasoon ravinnekuormitus suhteessa pinta-alaan oli vertailukelpoisilla lasku-uomilla fosforille
keskimäärin 24 % alhaisempi ja typelle 4 % korkeampi. Kaikista lähteistä (lasku-uomat, ilmaperäinen laskeuma, rakennettujen alueiden hulevedet) tuleva kokonaiskuormitus oli laskenut
2002 – 2005 tasosta sekä typen (-3,2 %) että fosforin (-11 %) osalta. Taustalla vaikuttavat todennäköisesti muuttuneet maatalouden tuotantokäytännöt, mineraalilannoituksen vähentyminen sekä maatalousalueiden suojavyöhykkeiden perustaminen.
Ulkoisen ravinnekuormitustason lasku vaikuttaa järven tilaan hitaasti; rehevöityneissä järvissä
sisäisten prosessien (sisäinen fosforikuormitus, sedimentin resuspensio) vaikutus on tyypillisesti ulkoista kuormitusta voimakkaampi. Ulkoisen kuormituksen vähentäminen on kuitenkin
välttämätöntä Vesijärven tilan kohentamiseksi koska se ruokkii osaltaan sisäisiä kuormitusprosesseja. Hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi edellytettävä kuormitustason lasku on fosforin
osalta noin 35 % nykytilanteesta.
Avainsanat
Vesijärvi, ravinnekuormitus, ulkoinen kuormitus
Lahden seudun ympäristöpalveluiden raportti: Vesijärveen lasku-uomien kautta tuleva ravinnekuormitus ja sen vähentämismahdollisuudet (2015) www.lahti.fi
2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
55
Ympäristötutkimusta ja ympäristötekoja
Saara Vauramo1, Michael Lettenmeier2
1
Lahden seudun ympäristöpalvelut, 2 D-mat oy Lahti
[email protected], [email protected]
TONNI LÄHTI – TULEVAISUUS ON OVELLA
Voiko luonnonvarojen säästäminen olla hauskaa? Entä millaista olisi kokeilla tulevaisuuden elämäntapaa yhdessä oman kaupungin asukkaiden ja yritysten kanssa? Esitys käsittelee uutta Lahden alueella käynnistyvää haastekampanjaa, jolla joukko asukkaita ja yrityksiä haluaa innostaa
muita resurssiviisaan elämäntavan toteuttamiseen – tonni kerralla.
Maapallon luonnonvarojen kannalta kestävään kulutuksen tasoon pääsemiseksi suomalaisten
tulisi vähentää materiaalista kulutustaan huomattavasti. Vuoteen 2050 mennessä keskivertosuomalaisen materiaalijalanjälki pitäisi tutkimusten perusteella pudottaa 8 tonniin henkeä kohden vuodessa. Suomalaisten 40 tonnin nykytasosta pitäisi siis vuodessa lähteä tonnin verran.
Esitys kertoo, mistä tonni voi lähteä ja miten se tekee elämästä aiempaa mukavamman. Tarjolla
on esimerkkejä oikeista kotitalouksista ja elämän eri osa-alueilta. Tonni lähti -ratkaisuja tarjotaan mm. asumiseen, liikkumiseen ja ruokailuun. Yrityksille materiaalien kulutuksen vähentäminen tarjoaa runsaasti uusia mahdollisuuksia laajentaa ja kehittää liiketoimintaa. Jotta tonni
lähtee kotitaloudelta, tarvitaan nimittäin yritykset ja myös julkiset palveluntarjoajat tuomaan
markkinoille lukuisia uusia tuotteita ja palveluja. Tonni lähti -kampanjan esittelyn lisäksi yleisö
pääsee esityksen kautta vaikuttamaan miten ja mihin kampanjaa kannattaa erityisesti suunnata.
Tule mukaan rakentamaan luonnonvaroja viisaammin kuluttavaa kaupunkia!
Lahden Tiedepäivässä lanseerataan kestävyyskampanja "Tonni lähti" materiaalijalanjäljen pienentämiseksi. Kampanjassa tarjotaan konkreettinen työväline materiaalikulutuksen pudottamiseksi globaalisti kestävälle tasolle.
Avainsanat
Kestävä kulutus, kestävä tuotanto, materiaalijalanjälki, kestävyyshaaste, kestävyysvaje, luonnonvarat.
www.tonnilahti.org
56
Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
2015
CLOSING: We design the future
CLOSING:
We design the future
Aki Laakso
Cambridge Design Partnership
LASTING INNOVATION: HOW TO CREATE SUCCESSFUL
PRODUCTS
"Cambridge Design Partnership is a leading technology and product design partner focused
on helping your business grow. Some of the world’s largest companies trust us to develop their
most important innovations. We specialise in the healthcare, consumer, energy and industrial
equipment markets where our sector leaders have the expert knowledge to embrace the opportunities and solve the challenges you face."
http://www.cambridge-design.co.uk/
2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
57
Posterit
POSTERIT
58
Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
2015
Posterit
Kirsti Cura1, Sakari Autio1, Maarit Virtanen1, Lea Heikinheimo1, Heidi Rutila1 ja
Ville Uusitalo2
1
Lahden ammattikorkeakoulu, 2 Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Lahti
[email protected]
REISKA – RESURSSITEHOKKUUDEN PARANTAMISELLA
TEHOJA LIIKETOIMINTAAN
Sitran selvityksen mukaan resurssien kierron tehostaminen tarjoaa Suomen kansantaloudelle 1,5 – 2,5 miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin vuoteen 2030 mennessä. Panostus
kiertotalouteen ja resurssitehokkuuteen vastaa luonnonvarojen ehtymisen ja ilmastonmuutoksen haasteisiin. REISKA-projekti vastaa omalta osaltaan luonnonvarojen ehtymiseen liittyviin
haasteisiin lisäämällä resurssitehokkuutta, siihen liittyvää osaamista sekä liiketoimintamahdollisuuksia Päijät-Hämeessä.
Päijät-Hämeen alueella on tehty resurssitehokkuuteen liittyviä hankkeita ja selvityksiä, mutta
niiden tuloksia ei ole vielä täysin käytetty hyväksi. Päijäthämäläisillä yrityksillä on myös potentiaalisia jäte- ja sivuvirtoja, joiden hyötykäyttöä REISKA-projektissa selvitetään ja pilotoidaan.
Projektin kokonaistavoitteena on kasvattaa pk-yritysten resurssitehokkuusosaamista projektissa
kehitettävien ja pilotoitavien toimenpiteiden ja toimintamallien avulla. Esimerkkejä tehtävistä
toimenpiteistä ovat teollisuusalueiden materiaalivirtojen kartoittaminen ja havainnollistaminen
paikkatietopalvelun avulla ja tekstiilien ja kuitujen hyödyntämisen toimintamallin ja kehityssuunnitelman tekeminen. Ravinnetalouteen liittyvä osuus tarkastelee case-tyyppisesti Lahden
seudun ruoantuotantojärjestelmiä ja laskee ravinne-, hiili- ja vesijalanjälkiä. Em. laskelmien perusteella voidaan arvioida suljettujen ravinnekiertojen asteita ja tehostamiskeinoja aidosti suljettujen kiertojen saavuttamiseksi.
Avainsanat
Resurssitehokkuus, materiaalitehokkuus, kiertotalous, ravinnetalous, pk-yritykset
Abstrakti perustuu EAKR-rahoitteisen REISKA – Resurssitehokkuuden parantamisella tehoja
liiketoimintaan -hankkeeseen, joka toteutetaan 2015 – 2017.
2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
59
Posterit
Kirsi Hyttinen ja Tarja Meristö
Laurea-ammattikorkeakoulu
[email protected]
SENIORS ON THE GO!
IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN TURVAAMINEN NYT JA
TULEVAISUUDESSA FUAS-AMMATTIKORKEAKOULUJEN
JOHDOLLA
"Seniors on the go!" on FUAS yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun johdolla rakennettu
hanke, jossa tavoitteena on kehittää ikäihmisille palveluita ja tuotteita tarjoavien (pk) yritysten
innovaatiotoimintaa. Hankekumppaneina valmistelussa olivat Lahden ammattikorkeakoulu,
Hämeen ammattikorkeakoulu, pohjoismaiset kumppanit Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta kattaen myös ystävyyskaupunkiverkoston.
Länsimaiden yhteiskunnan ikärakenne tulee muuttumaan radikaalisti. Yhä suurempi osa väestöstä on ikääntyneitä ihmisiä. Myös odotettavissa oleva eliniän odote on kasvamassa, joten
ikääntyneitä on enemmän ja he elävät pitempään. Ikääntyneille ihmisille suunnatut tuotteet ja
palvelut luovat mahdollisuuden eri alojen palveluntarjoajille, etenkin pohjoismaisille pienille
ja keskikokoisille yrityksille. Samaan aikaan tuote- ja palvelukehityksessä yleisin haaste on, että
palvelun tarjoaja ja palvelun käyttäjä eivät ole yhteistyössä kehittämisprosessin aikana.
FUAS-ammattikorkeakoulujen verkostot oppimisalustoina mahdollistavat yhdessä kehittämisen väylän yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kokemusasiantuntijoiden ja
kansalaisten kanssa. Tämän alustan avulla toimijat voivat yhteiskehittämisen kautta luoda uusia konsepteja ja kokeilla niitä nopeastikin käytännössä. Verkottunut toimintaympäristö asettaa kumppanuusverkostot osaamisen keskiöön. Tehokkaan yhteistoiminnan avulla löydetään ja
luodaan radikaalejakin uusia ja onnistuneita ratkaisuja.
Hankkeessa etsitään uusia keinoja osallistaa ikäihmisiä uusien palveluiden suunnitteluun ja haetaan uusia yhteistyömuotoja Pohjoismaiden välillä. Tavoitteena on edistää toimijoiden verkottumista yli rajojen. Hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan uusia palveluita ja IT-työkaluja ikäihmisten käyttöön. Tuloksena hankkeesta saadaan innovaatioalustassa rakennettujen parhaiden
käytänteiden muodostaminen Pohjoismaissa.
Avainsanat
FUAS, hyvinvoinnin turvaaminen, ikäihmiset, liikkumisturvallisuus
60
Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
2015
Posterit
Olli Ilveskoski1, Seppo Niittymäki1, Ville Uusitalo2, Jukka Laitinen3, Tarja Meristö3,
Johanna Kilpi-Koski4, Pekka Komu4, Jari Heiskanen5, Reetta Jänis6, Jussi Kuusela6
1
Hämeen ammattikorkeakoulu, 2 Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT,
3
Laurea-ammattikorkeakoulu, 4 Lahden Seudun Kehitys LADEC,
5
Suomen ympäristöopisto SYKLI, 6 Lahden ammattikorkeakoulu
[email protected]
ENERGIATEHOKKUUDELLA JA ASUINALUEKOHTAISELLA
ENERGIANTUOTANNOLLA LISÄÄ
CLEANTECH-LIIKETOIMINTAA 2015
Hanke toteutetaan kolmen maakunnan yhteistoiminta-alueella. Konsortioon kuuluvat Lahden
ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Laurea ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu, Lahden Seudun Kehitys Oy LADEC ja Suomen ympäristöopisto
SYKLI. Muita kumppaneita ovat Hämeenlinnan kaupunki/ Engelinranta, Riihimäen kaupunki/Peltosaari, Lahden kaupunki /Askon alue, Ruukki Construction, Enegia, Renor Oy, Aurime
Oy ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Energia- ja cleantech-alan yrityksiä osallistetaan lisää hankkeeseen erilaisten toimintojen kautta.
Tavoitteena on alueellisen energiatehokkuuden ja asuinaluekohtaisella energiantuotannon parantaminen energiaselvityksien, mallinnuksen ja tulevaisuustyöpajojen avulla. Yritysten liiketoiminnan ja kansainvälistymisen edistämiseksi selvitetään yhteistoiminta-alueen energiatehokkuuden ja cleantech-osaamisen kärjet ja tuotetaan alan yrityksiä ja toimijoita tukevaa sähköistä
markkinointi- sekä viestintämateriaalia.
Tässä hankkeessa yhdistetään asuinalueisiin liittyvät energiatehokkuusratkaisut, uusiutuvan
energian tuotantomahdollisuudet, kaupunkisuunnittelu ja alan yritysten tarjonta samaan kokonaisuuteen. Tällöin havaitaan kuinka pitkälle energiankulutusta kannattaa tehostaa ja toisaalta kuinka paljon uusiutuvaa energiaa tuottaa. Hankkeella viitoitetaan tietä tulevaisuuden
ratkaisuihin esimerkiksi siihen, miten tulevaisuudessa asuinalueet voivat muuntautua hajautetun energian tuotantoyksiköiksi.
Arvottamalla uusia toimenpiteitä ja toimintatapoja ajallisesti ja rahallisesti kohderyhmät näkevät, mitä energiatehokkuudella voi saavuttaa. Hankkeessa keskitytään konkreettiseen ja käytännönläheiseen tekemiseen, mistä on välitöntä hyötyä kohderyhmille. Pidemmän aikavälin hyötyjen ja pullonkaulojen ymmärtämiseksi järjestetään tulevaisuustyöpajoja hankkeen eri vaiheissa.
Avainsanat
asuminen, cleantech, energiatehokkuus, FUAS, tulevaisuustyöpajat, vähähiilisyys
2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
61
Posterit
Katja Karevaara ja Vesa Nykänen
Lahden nuorisopalvelut
[email protected]
OHJAAMO LAHDESSA MATKALLA DUUNIIN!
Ohjaamo Lahti on Euroopan sosiaalirahaston hanke 2015 – 2018 (KESELY n. 460 000 €).
Hanke on yksi neljästätoista Ohjaamo-pilotista, jossa toteutetaan nuorisotakuun kuntakokeilua. Tavoitteena on kehittää uusi konsepti, jossa nuoren kaikki koulutus- ja työllistymispolkua
edistävät palvelut on yhdessä paikassa. Palveluprosessi selkiytyy ja yksinkertaistuu monialaisessa yhteistyössä. Kaikille alle 30-vuotiaille lahtelaisille tarkoitettu Ohjaamo Lahti -palvelupiste
avataan keväällä 2016 kaupungin keskustassa.
Ohjaamo Lahti -hankkeen yhtenä vahvuutena on toimiva yhteistyö Nuorisopalveluiden, TEtoimiston sekä Lahden Yrittäjien kanssa: esimerkkinä yhteistyössä kehitetty Matkalla Duuniin!
-palvelu. Kehityshanke on osa nuorisotakuun kuntakokeilua Lahdessa. Tavoitteena on ollut etsiä
yksi ratkaisu nuorisotyöttömyyteen. Palvelussa kohtaavat lahtelaiset 17– 24-vuotiaat työttömät
ja alle 30-vuotiaat vastavalmistuneet nuoret sekä Lahden Yrittäjien jäsenyritykset, jotka voivat
saada 50 % tukea palkkakustannuksista (Lahtipaketti).
Matkalla Duuniin! -palvelun keskiössä on nuorisopalveluiden antama työhönvalmennus nuorille. Palvelu liittyy elinikäiseen ohjaukseen ja erityisesti uraohjaukseen (career management).
Siinä huomioidaan nuorten monimuotoiset tarpeet ja epäonnistuneiden siirtymien hallinta.
Perinteisen työnhakukoulutuksen (job training) sijasta uudessa uraohjauksessa valmistellaan
yhdessä nuorten kanssa tavoitteellinen toimintasuunnitelma.
Matkalla Duuniin! -palvelu tukee yrittäjien ja nuorten kohtaamista. Käyttäjäpalaute on ollut
erinomaista, mutta seuraavana haasteena on vahvistaa ja nopeuttaa palvelukokonaisuutta yhteistyökumppaneiden kanssa. Palvelu on muotoutumassa yhdeksi keskeiseksi palveluksi Ohjaamo
Lahti -palvelupisteeseen. Ohjaamo Lahti -hankkeen aikana kehitetään uusia toimintamalleja
myös esimerkiksi kolmannen sektorin kanssa.
Avainsanat
Nuorisotakuun kuntakokeilu, Ohjaamo Lahti, nuorisopalvelut, työllisyys, nuorisotyöttömyys,
työhönvalmennus, uraohjaus, Lahden Yrittäjät ry, monialainen palvelupiste, Lahtipaketti,
Matkalla Duuniin!
www.matkalladuuniin.fi
62
Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
2015
Posterit
Marja Kiijärvi-Pihkala1, Susanna Vanhamäki1, Antti Ahola2 ja Seppo Niittymäki3
1
Lahden ammattikorkeakoulu, 2 Laurea-ammattikorkeakoulu,
3
Hämeen ammattikorkeakoulu
[email protected]
TYÖELÄMÄLÄHTÖISEN TKI-TOIMINNAN VAHVISTAMINEN
FUAS-YHTEISTYÖLLÄ
Tutkimus- ja kehittämistyö on yksi ammattikorkeakoulujen lain mukaisista tehtävistä. Ammattikorkeakouluissa tehtävä tutkimus- ja kehittämistyö palvelee ammattikorkeakouluopintoja
ja niiden kehittämistä. Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
(TKI) edistää samalla myös työelämää ja aluekehitystä sekä toimii alueellisen elinkeinorakenteen uudistajana (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto).
Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK), Lahden ammattikorkeakoulun (LAMK) ja Laureaammattikorkeakoulun (Laurea) muodostamassa FUAS-liittoumassa (Federation of Universities
of Applied Sciences) on vahvistettu TKI-osaamista Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella. Vastuu kehittämistyöstä on jaettu FUASin painoalojen mukaisesti: Teknologiaosaaminen ja
yrittäjyys/HAMK, Ympäristö ja energiatehokkuus/LAMK, Yhteiskunnan turvallisuus ja eheys/
Laurea. Lisäksi Hyvinvoinnin turvaaminen on yhteinen läpileikkaava painoala. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella FUAS-liittouman ammattikorkeakoulut ovat edistäneet työelämälähtöistä TKI-toimintaa kukin vastuullansa olevan painoalan mukaisesti.
Ammattikorkeakoulujen henkilöstön TKI-osaamista on kehitetty vastaamalla koulutustarpeisiin.
Henkilöstölle on järjestetty erilaisia koulutuksia (esim. LFQ-mallin hyödyntäminen hanketyössä, julkaisukirjoittaminen). Henkilöstön TKI-verkostoja on kartoitettu, tavoitteena olemassa
olevien kontaktien parempi hyödyntäminen sekä tiedonkulun parantaminen.
Uusien, työelämälähtöisten tarpeiden tunnistaminen on avannut erilaisia yhteistyömahdollisuuksia. Yhteistyön täsmentyessä on rakennettu edelleen hankeyhteistyötä. Yhteisiä FUAS
-hankkeita on käynnistynyt ja niitä on useampi käynnistymässä. Samalla FUAS-kumppanuudet
ovat kehittyneet ja henkilöstö on verkostoitunut sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.
Verkostoitumisen kautta on löydetty uusia yhteistyökumppaneita sekä vaihdettu tietotaitoa.
Avainsanat
TKI-osaaminen, työelämäyhteistyö, kumppanuus, FUAS
2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
63
Posterit
Eveliina Kivinen and Jukka Karjalainen
Lahti University of Applied Sciences
[email protected]
DEVELOPING MULTI-PROFESSIONAL GERIATRIC HOME
LEARNING ENVIRONMENT
Elderly persons constitute a growing proportion of people who receive social and healthcare
services in Europe. The higher education institutions (HEIs) are challenged to provide clinical
experiences to prepare the graduating students. Simulation offers possibilities preparing students
to safely meet the needs of an aging population. This poster presents GERinno -project carried
out during 2014-2015 in collaboration with educators, students, representatives of working life
and elderly developing geriatric home learning environment.
The aim of project was to plan authentic geriatric home environment that replicates everyday
challenges and enhances the learning of multi-professional students and social and healthcare
workers. The main goal was to develop a concrete plan identifying different purposes, functions
and the main features of the future learning environment.
Multi-professional team of educators and students facilitated workshops for the home care
workers and elderly to collect views, opinions and experiences about the challenges they face
in elderly home environments.
A concrete plan for future oriented teaching and learning environment was created. Main results
of the project will be presented. HEIs are challenged to design flexible multifunctional learning
environments supporting teaching and learning processes and pedagogical approaches. Future
geriatric home learning environment is seen as a platform or living-lab environment that will
promote user-driven methods, tools, solutions and innovations for improving the development
of products and services for accessible, safe and independent housing for the elderly.
Keywords
Learning environment, simulation, education, geriatric
64
Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
2015
Posterit
Eveliina Kivinen, Elizabeth Ndegwa, Anne Seronei and Olubukola Salami
Lahti University of Applied Sciences
[email protected]
PATIENT SIMULATION ON FIRST YEAR NURSING DEGREE
STUDENTS
Simulation in nursing education has now been recognized as an important part in enabling
nursing students to gain multiple training and experimental opportunities during their nursing studies.
The aim of this project was to enable first year nursing degree students at Lahti University of
Applied Sciences to conduct basic patient simulation sessions to improve their knowledge and
skills in nursing care through simple patient cases.
A quantitative research method was used. Data was collected from the participants through a
questionnaire, evaluation scale and oral feedback obtained during the debriefing session. 27 first
year nursing students participated in the simulation session. Three different clinical scenarios
were provided for the students. The students were divided into small groups to carry out the task.
Results from the simulation sessions showed improved knowledge and skills as well as increased
confidence. Students expressed deep satisfaction and hoped for continuity.
Also results from the questionnaires reveal that simulation sessions highly preferred as a method
of teaching and viewed as a positive way to learn. Furthermore results from the research revealed
that majority strongly agreed that the debriefing, reflection and group discussion sessions were
valuable and educative in helping to understand what to do better.
In conclusion, it is evident that the attributes of simulation need to be the key issues to be addressed when conducting simulation. Future considerations would be integrating simulation into
nursing theoretical studies to bridge the gap between knowledge and clinical practice. Newer
simulation models would need to be developed with multi-functioning capabilities as well as
creating realness. Furthermore the functionality of the manikins should be ensured in order for
students to experience fidelity and realness during the simulation sessions.
Keywords
Simulation, Education, Nursing, Ethics, Student, Participant, Patient Safety
2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
65
Posterit
Juha Kokkonen ja Marita Parkkonen
Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelut
[email protected]
VUOROVAIKUTTEISELLA IKÄSTRATEGIALLA TYÖTÄ JA
TYÖHYVINVOINTIA
Työsuojelurahaston rahoittamassa, Vuorovaikutteisella ikästrategialla työtä ja työhyvinvointia
-kehittämishankkeessa (1.1. – 31.12.2014), laadittiin hankkeeseen osallistuneille organisaatioille
ikästrategiat ja malli ikästrategian laadintaprosessista. Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut (ent. Palmenia) toimi hankkeen hallinnoijana ja toisena osallistuvana organisaationa. Toinen hankkeeseen osallistunut organisaatio oli Folkhälsan.
Ikästrategiassa määritellään ne kehittämistoimenpiteet ja toimintatavat, joilla työntekijöiden ikä
ja elämänvaiheet otetaan päivittäisessä työskentelyssä huomioon. Ikästrategia on työkalu, jonka
avulla organisaation/yrityksen on mahdollista parantaa työntekijöiden hyvinvointia ja kasvattaa
tuottavuutta sekä varautua tulevaisuuden työvoimatarpeisiin.
Folkhälsan keskittyi omassa ikästrategiatyössään perehdytykseen, hiljaisen tiedon siirtämiseen ja
kehityskeskusteluun. Näihin kokeiltiin uudenlaisia toimintatapoja, jotka osoittautuivat hyviksi.
HY koulutus- ja kehittämispalveluissa korostui ikänäkökulman huomioon ottaminen kehityskeskusteluissa. Sen tueksi laadittiin opas esimiehille.
Ikästrategiatyö perustuu vuorovaikutuksen dialogisuuteen: työntekijät ovat yhtä tärkeitä kehittämiskumppaneita kuin esimiehet. Avoimuus ja organisaatiolähtöinen lähestymistapa, jossa kehittämisratkaisut ja ikästrategian painotukset määräytyvät organisaation toiminnasta ovat
myös oleellisia. Ikästrategian laadinta voidaan mallintaa neljään osa-alueeseen: ikästrategian
laatimisprosessin käynnistys ja haltuunotto, alkutilannekartoitus ja henkilöstön sitouttaminen,
kehittämisalueiden valinta ja ikästrategian työstäminen sekä ikästrategian laatimista tukevat
koulutussisällöt ja konsultointi.
Ikästrategian laadinnalla on oltava johdon tuki ja käytössä on oltava riittävästi resursseja. Ulkopuolisen asiantuntemuksen avulla on mahdollista kasvattaa tietotaitoa ja jäntevöittää prosessia.
Avainsanat
Työhyvinvointi, ikästrategia, ikääntyminen
Linkki oppaaseen löytyy hankkeen blogisivulta http://blogs.helsinki.fi/ikastrategiahanke/
66
Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
2015
Posterit
Anja Kuhalampi1 ja Tuija Oikarinen2
1
Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelut,
2
Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Lahti
[email protected]
UUSIA MENETELMIÄ NUORTEN TYÖLLISYYDEN JA
OSAAMISEN EDISTÄMISEEN
Mun juttu – meidän tulevaisuus -kehittämishankkeen tavoitteena on edistää nuorten hyvinvointia sekä tukea heidän hakeutumistaan koulutukseen ja työelämään. Keinoina käytetään taidetta, kulttuuria, liikuntaa ja luontoelämyksiä.
Hankkeen taustalla on huoli nuorten työttömyyden kasvusta sekä tuen tarve koulutuksen nivelvaiheissa ja työelämään siirtymisessä. Puutteet osallisuudessa, elämänhallinnassa ja hyvinvoinnissa
voivat johtaa heikkoon opiskelumotivaatioon sekä estää koulutukseen tai työelämään hakeutumista. Haasteena ovat usein puutteelliset työnhakutaidot ja vähäinen työkokemus.
Hankkeessa edistetään erityisesti nuorten harrastamista, koulunkäyntiä ja opiskelua. Työpajat
edesauttavat työhön hakeutumista, osallistumista ja osallisuuden tunnetta. Toisaalta pyritään
rakentamaan uudenlainen sektorirajat ylittävä yhteistyöverkosto nuorten kanssa toimivien ammattilaisten välille. Tämän monialaisen palveluverkoston luomisen tarkoituksena on vahvistaa
yhteistyötä ja tiedonvaihtoa sekä saada nuorten ääni kuuluville verkoston keskuudessa.
Hankkeen päätoteuttajana toimii Helsingin yliopisto (Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelut ja Lahden Yliopistokampus). Paikallisia toteuttajia ovat sen lisäksi Lappeenrannan
teknillinen yliopisto, Lahden seudun ympäristöpalvelut, Outward Bound Finland ry sekä Suomen Urheiluopisto. Hankkeen valtakunnalliseen toteuttajaverkostoon kuuluvat Taideyliopisto,
Kajaanin yliopistokeskus sekä Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo.
Hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallinen ESR-hanke, jonka rahoittava viranomainen on Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Hanke käynnistyi
elokuun 2015 alussa ja jatkuu vuoden 2017 loppuun.
Hankkeen rahoitus on yhteensä 1,6 miljoonaa euroa, josta Euroopan sosiaalirahaston (ESR)
ja valtion rahoitusosuus on 75 % ja loppuosa tuensaajien omarahoitusta ja muuta ulkopuolista rahoitusta.
Asiasanat
Nuoret, taide, kulttuuri, luonto, liikunta
2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
67
Posterit
Suvi-Jonna Martikainen, Tuija Oikarinen, Satu Pekkarinen, Virpi Koskela ja
Helinä Melkas
Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Lahti
SITÄ SAAT MITÄ JAAT – KOKEMUSTEN JAKAMISEN
TOIMINTAMALLI TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTTAVUUDEN
RAKENTAMISESSA
Sitä saat mitä jaat on ESR-osarahoitteinen hanke, jonka LUT Lahti ja LAMK (sosiaali- ja terveysala) toteuttavat yhteistyönä 1.9.2015 – 31.12.2017.
Hanke perustuu hypoteesiin työelämän positiivisen kehän luomisesta: onnellisuuden ja mielekkyyden tavoitteleminen työelämässä johtaa yhteisölliseen hyvinvointiin ja siten myös talou­
delliseen kestävyyteen.
Hankkeessa kehitetään innovatiivisuutta ja työhyvinvointia luomalla "Kokemuksen jakamisen
tiloja" eli dialogisia toimintamalleja toisilta oppimiseen, työn merkityksellisyyden ymmärtämiseen ja kasvattamiseen. Työn merkityksellisyyden ohella hankkeen keskeisiä teemoja ovat monikulttuurisuuden mahdollisuudet ja hiljaisen tiedon siirtyminen. Lisäksi hankkeessa rakennetaan uutta arvioinnin mallia, jossa arvioinnin subjektia ja objektia ei ole eriytetty toisistaan
vaan arvioinnin tavoitteena on ajaa muutosta, avoimuutta erilaisille ajatuksille, tehdä asioiden
tasoa näkyväksi ja kertoa kehittymisen suunta.
Hankkeessa järjestetään työpajoja, joissa käytetään mm. toiminnallisia ja taidelähtöisiä menetelmiä (hiljentymisen, tarinankerronnan ja draaman menetelmiä, vuorovaikutusharjoituksia,
dialogisia tekniikoita jne). Menetelmien avulla vuoropuhelu, kokemusten esiin tuominen ja
keskustelu mahdollistuvat kunkin organisaation ja työyhteisön kanssa heille sopivalla tavalla.
Hankkeen tuloksena syntyy toimintamalleja, joiden avulla työyhteisöt pystyvät luomaan mielekästä dialogia työn merkityksellisyydestä. Osallistujat oppivat tiedostamaan työarkensa merkityksellisyyden kokemuksia ja omaa toimintaansa niissä. Yksilön kokemukset tulevat näkyviksi
ja vahvistuvat yhteisen jakamisen avulla. Tärkeää on myös lisätä oivalluksia ja synnyttää yhteisymmärrystä työn todellisuudesta.
Lisäksi hankkeen tuloksena syntyy uusi arvioinnin malli, joka ottaa kokonaisvaltaisesti huomioon työssä toimivien ihmisten hyvinvoinnin, vuorovaikutuksen laadun, innovatiivisuuden
ja tuottavuuden.
Avainsanat
Työhyvinvointi, tuottavuus, työn merkityksellisyys, monikulttuurisuus, hiljainen tieto, taidelähtöiset menetelmät, dialogisuus
68
Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
2015
Posterit
Sari Niemi1, Oili Kettunen2, Riikka Järvinen3 ja Anne Timonen1
1
Lahden ammattikorkeakoulu, 2 Vierumäki Country Club Oy, 3 Hämeen Ely-keskus
[email protected]
TYÖHYVINVOINTIA JA TUOTTAVUUTTA
VERKOSTOYHTEISTYÖLLÄ
Työelämän kehittämiseksi ei ole olemassa yhtä poppakonstia. Laajemmissa verkostoissa tapahtuva yhteiskehittely on hedelmällinen tapa jakaa hyviä käytäntöjä ja kehittää uusia työelämä­
innovaatioita.
Työpaikkojen mahdollisuudet hyödyntää verkostoja työhyvinvoinnin kehittämiseen ovat lisääntyneet Hämeen alueella. Työterveyslaitoksen koordinoima Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Työelämä 2020 Hämeen alueverkosto sekä Lahden ja Hämeen ammattikorkeakoulujen
yhteinen Hyvän työelämän ääni -ESR-hanke vauhdittavat osaltaan alueellista yhteistyötä, joka
tukee työpaikkojen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämistä. Verkostojen tavoitteena on
työelämätoimijoiden tiiviimpi yhteistyö, joka antaa mahdollisuuden tiedon levittämiseen ja
osaamisen jakamiseen Hämeen alueella.
Posterissa kuvataan verkostomaista toimintaa, jonka moottoreita em. verkostot ja keväällä 2015
alkanut hanke ovat. Hankkeessa on kolme pilottia, joissa työelämän, erityisesti mikro- ja pkyritysten, kehittämiseen keskitytään eri työhyvinvoinnin, johtamisen ja työn sujuvuuden teemoista. Piloteilla haetaan ratkaisua mm. kysymykseen, miten pienet yritykset ja yksinyrittäjät
voivat ylläpitää työhyvinvointiaan verkostoja ja terveysteknologiasovelluksia hyödyntäen.
Lisätiedot hankkeesta www.hyvantyoelamanaani.fi ja verkostoista www.tyoelama2020.fi
www.ttl.fi/tyhyverkosto
Avainsanat
Työelämä, verkostot, työhyvinvointi, pk-yritykset
2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
69
Posterit
Pauliina Pasanen
LAMK Muotoiluinstituutti / Aalto yliopisto (jatko-op.)
[email protected]
MITEN VALOKUVAAJAKSI OPITAAN?
VALOKUVAILMAISUN OPETUSMETODIT
DOKUMENTAARISISSA KUVAUSTYÖPAJOISSA.
Korkeakoulujen taidepedagogiikkaa, myös valokuvausopetuksen osalta, on tutkittu vain vähän.
Ala ja koulutus ovat kuitenkin voimakkaassa muutoksessa digitaalisuuden muutettua niin kuvan tuottamisen kuin levittämisen keinoja. Jälkistrukturalistisen teorian myötä dokumenttikuvauksen menetelmiä ja päämääriä on arvioitu uudelleen ja samalla myös mediateoreettinen sisältö on tullut aiempaa enemmän opetuksen keskeiseksi sisällöksi. Toisaalta myös postmoderni
pedagoginen teoria on kyseenalaistanut perinteiksi muodostuneita opettamisen ja oppimisen
periaatteita. Näistä syistä näen mielenkiintoiseksi ja tarpeelliseksi tarkastella ja kirjoittaa auki
niitä käytäntöjä, joita noudatetaan Lahden ammattikorkeakoulun Muotoilu- ja taideinstituutin valokuvauksen pääaineen opetuksessa ja joiden avulla kuvan ammattilaisia koulutetaan median ja taiteen palvelukseen.
Tutkin väitöskirjatyössäni dokumentaariseen valokuvaamiseen keskittyvien työpajojen opetusmetodeja ja niissä syntyvää oppimisprosessia. Etnografista menetelmää käyttäen seuraan ja taltioin työpajat, haastattelen opettajaa ja osallistujia. Seuraan kaksi työpajaa sekä suunnittelen
ja toteutan itse toisena vetäjänä osittain verkossa tapahtuvan kansainvälisen työpajan, johon
kutsun mukaan valitun yhteistyökoulumme. Tutkimukseni teoreettisessa viitekehyksessä selkeimpänä lähtökohtana on pragmatismi ja John Deweyn ”learning by doing” ajattelu ja posthumanismin näkökulmat.
Ensimmäisen työpajan etnografisen seurannan ja haastattelut olen tehnyt keväällä 2015 Albaniassa toteutetussa, valokuvaaja Stefan Bremerin vetämässä kontaktikuvauksen työpajassa. Tämän työpajan tuottaman tutkimusaineiston pohjalta nostan esiin teemoja kuten: opettajan ja
opiskelijoiden muuttuvat roolit, opetus ja dokumentaristin etiikka sekä uusia ilmiöitä liittyen
digitaaliseen kuvaamiseen ja sosiaalisiin medioihin dokumenttikuvaustilanteissa.
Avainsanat
dokumenttivalokuvaus, työpajat, opetusmetodit
70
Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
2015
Posterit
Sanna Pekkola, Maija Leino, Suvi Konsti-Laakso, Ville Uusitalo ja Lea Hennala
Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Lahti
[email protected]
CLEANACCEPTANCE – VÄHÄHIILISYYTTÄ ASUMISEEN
CleanAcceptance-hankkeessa etsitään ja tunnistetaan vähähiilisen asumisen malleja käyttäjälähtöisesti ja kehitetään jo olemassa olevia käyttäjien näkökulmasta. Pitkän aikavälin tavoite on
edistää kestävän yhdyskuntarakenteen muodostumista.
Hankkeessa edistetään vähähiilistä asumista kiinnittämällä huomiota arkipäivän kulutustottumuksiin ja energiankulutukseen, elämäntilanteeseen sopiviin asuntokokoihin sekä uusiutuvan
energian ratkaisuihin asumisessa. Kohderyhmiä ovat opiskelijat, omakotiasujat sekä ikääntyneet
ihmiset, jolloin saadaan kattavasti tietoa arvoista ja tarpeista sekä tietoisuuden tasosta.
Hankkeen kantavia voimia ovat käyttäjälähtöisyys ja käyttäjätiedon hyödyntäminen sekä ketterät kokeilut tarvelähtöisesti valittujen yritysten ja organisaatioiden kanssa.
Vähähiilisen asumisen saavuttamiseksi tarvittavat muutokset ja toimenpiteet kootaan tiekarttaan ja sitä tukevaan visuaaliseen raporttiin.
Avainsanat
Vähähiilisyys, asuminen, käyttäjälähtöisyys
2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
71
Posterit
Pirjo Räsänen
Lahden ammattikorkeakoulu
[email protected]
LUONNOSTA LIIKETOIMINTAA, TERVEYTTÄ JA
HYVINVOINTIA
Luonnon hyödyntäminen sekä liiketoiminnan että alueellisen hyvinvoinnin näkökulmasta on
LAMKissa nostettu kehittämisen keskiöön ja LAMK hakee useita "luonto"hankkeita.
LAMK on partnerina Visit Finlandin Outdoors Finland -mikro- ja pk-yritysten kansainvälistymisohjelmassa ja toteuttaa siinä kansallisesti luontomatkailun kokonaisvaltaisen suunnittelun ja
monikanavaisen viestinnän mallin. Ylimaakunnallisessa Mennään Metsään -hankkeessa mallia
toteutetaan alueellisesti. Yhdessä valittuja reitistöjä kehitetään laadullisesti, laaditaan monikanavainen viestintäaineisto ja pilotoidaan digitaalisia reittiopasteita ja -elämyksiä.
Kansainvälisessä Green Wellbeing -hankkeessa luontoa muotoillaan eri kävijäryhmien näkökulmasta oli luonnossa oleminen sitten luonnon tarkkailua, adrenaliinipiikin hakua tai hiljentymistä. Tavoitteena on kehittää luontokohteita yhdessä yritysten kanssa mieliinpainuviksi,
paikkasidonnaisiksi elämyksiksi ja uusiksi matkailutuotteiksi. Hyvinvointimatkailun tutkimushankkeessa syvennytään vesien ja vesistöjen tuottamaan hyvinvointiin ja terapeuttisiin vaikutuksiin matkailun näkökulmasta.
Green Intelligent Cities -hankkeessa tutkitaan urbaanin luonnon ja terveyden välisiä yhteyksiä.
Esimerkkejä siitä ovat viheralueiden vaikutukset melu-, valo- ja ilmansaasteisiin. Hankkeeseen
etsitään partnereiksi kaupunkien ja yliopistojen muodostamia konsortioita. Suunnittelussa on
myös hanke, jossa innovoidaan luontoon ja terveyteen liittyviä uusia liiketoimintakonsepteja.
Jatkossa pilotoidaan myös erilaisia virtuaalisia, pelillistettyjä luonto- ja kulttuuriympäristöjä sekä verkossa että luonnossa.
LAMK haluaa olla luontohyvinvoinnin saralla mukana kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä sekä hankkeissa ja on tärkeää, että yhteistyö kytkeytyy tiiviisti alueelliseen kehitykseen.
Hankkeiden tueksi on solmittu sekä alueellisia että kansallisia yhteistyösopimuksia. Tämä parantaa myös hankkeiden vaikuttavuutta.
Avainsanat
Luonto, palvelumuotoilu, hyvinvointi, terveys, matkailu, liiketoiminta
Visit Finland tuoteteemat
http://www.visitfinland.fi/tuoteteemat/kesaaktiviteetit-outdoors-finland
http://www.visitfinland.fi/tuoteteemat/hyvinvointimatkailu
www.outdoorsfinland.fi: pyörämatkailun ja retkeilymatkailun suunnitteluoppaat
72
Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
2015
Posterit
Tarja Tolonen1 ja Marita Parkkonen2
Lahden ammattikorkeakoulu, 2 Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelut
[email protected]
1
TUPAKASTA VIEROITUKSEN OHJAUSOSAAMINEN
Moni tupakoitsija haluaisi lopettaa tupakoinnin, mutta lopettaminen ei ole aina helppoa tupakkariippuvuuden takia. Siksi tupakoitsijat tarvitsevat tukea ja ohjausta.Tässä tehtävässä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla on tärkeä rooli.
Tehoa tupakasta vieroituksen opetukseen ja oppimiseen toisella ja korkea-asteella -hankkeessa
kehitetään koulutuskokonaisuus, joka tarjoaa mahdollisuuden hankkia ammatillinen perusosaaminen tupakoivien asiakkaiden ja potilaiden kohtaamiseen sekä heidän tupakasta vieroituksen
ohjaukseen. Hankkeen aikana, vuosina 2014 – 2016, pilotoidaan sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa joustavasti sovellettavia ohjaus- ja opetusmenetelmiä.
Menetelmät on rakennettu yhdessä lähihoitaja- ja sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluopiskelijoiden, heidän opettajiensa ja terveysviestinnän asiantuntijoiden kanssa. Pilotit on
toteutettu verkko-oppimisen sekä erilaisten yhteisöllisten ja toiminnallisten menetelmien yhdistelminä.
Hankkeen toimintatapa on innovatiivinen: ammattikorkeakouluopiskelijat opettavat lähihoitajaopiskelijoille tupakasta vieroitusta, jolloin toteutuu vertaisoppimisen idea. Valistavan otteen
sijaan piloteissa on käytetty myös kokemuksellisia menetelmiä, joissa tiedollisen annin lisäksi
voidaan käsitellä tupakointiin liittyviä kokemuksia ja tuntemuksia. Korkea-asteen ja toisen asteen
oppilaitosten välinen yhteistyö pilottien toteutuksessa on sekin ollut uudenlainen yhteistyömuoto, jossa on edistetty kummallekin yhteistä savuttomuuden asiaa. Hankkeessa on hyödynnetty
aiemmin kehitettyjä verkkomateriaaleja, laadittu käytettyjen menetelmien kuvaukset ja kuvattu
koulutuskokonaisuudet, joihin tupakasta vieroituksen ohjausosaaminen on opinnoissa liitetty.
Hankkeesta vastaa Lahden ammattikorkeakoulu yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun
ja Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelujen kanssa.
Avainsanat
Tupakka, tupakkavieroitus, ohjaus, neuvonta
Kaikki hankemateriaali on oppilaitosten vapaasti hyödynnettävissä osoitteessa
http://tupakatta.blogspot.fi/
2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
73
Posterit
Maarit Virtanen and Päivi Kärnä
Lahti University of Applied Sciences
[email protected]
GREEN CAMPUS AT LAHTI UNIVERSITY OF APPLIED
SCIENCE
Environment is one of the three focus areas of Lahti University of Applied Sciences (Lahti UAS).
This strategic choice supports the goal of Lahti region to be internationally recognized hub of
environmental expertise. Environmental “responsibility” seems to be the most controversial issue – what does it mean and how should it be shown in university’s operations?
Material efficiency, energy efficiency and sustainable urban environment are the main cleantech
themes in Lahti UAS RDI (research, development and innovation activities). These themes were
chosen based on interviews of the key experts, analysis of regional strategies, as well as discussions with the most important stakeholders and existing networks. Cleantech RDI in Lahti
UAS is multidisciplinary based on the knowledge and competencies in technology and engineering as well as design, business and welfare. Lahti UAS aims to be an important actor in
need-based cleantech RDI, which means active co-operation and involvement of own experts,
students, companies, national and international partner universities and other stakeholders like
municipalities and foundations.
Lahti UAS is actively developing a new green and multi-stakeholder campus as a part of Future
Campus Demonstrator (FCD) project. One aim of FCD is to create demonstration platforms
for clean energy and material efficiency pilots. The demonstration platforms promote cooperation between cleantech stakeholders in the campus.
The activities include, for example, integration of energy and resource efficiency projects in
teaching, installation of solar panels and a visual screen for follow-up on energy production in
comparison to weather data. Other important aspects of green campus development include
mobility management to promote sustainable transportation between the campus and city centre, and the development of environmental communication under name LAMKgreen.
Keywords
Green Campus, environment, material efficiency, energy efficiency, sustainable urban environment, LAMKgreen
Poster presented at UGAF (UNICA Green Academic Footprint) –workshop in Berlin (2015)
74
Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
2015
Fellmannin kulma
FELLMANNIN
KULMA
Työelämätarinoita ja -vinkkejä LAMK-alumneilta
Valtteri Simola Managing director Keijumäki Oy
LAMK Markkinointi ja tuotekehitys
Petteri Masalin Tuotekehitysjohtaja Fiskars Oy
LAMK Muotoiluinstituutti, teollinen muotoilija
Eveliina Huurre Johtava asiantuntija, sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus, Sitra
LAMK sairaanhoitaja, HY valtiotieteiden maisteri
Paikallisidentiteetti – poimintoja Päijät-Hämeestä
Päijät-Hämeen tutkimusseuran tulevan vuosikirjan aihepiiristä esitelmät:
Pauli Leimio Olavi Virran syntymän 100-vuotismuistomerkin syntytarina
Antti Hovi Lahden seudun ketokasvillisuus
Saara Hakaste Viipurin perintö Lahden musiikkielämälle
lisäksi tiedepäiväesitys
Eeva Aarrevaara Lahden ammattikorkeakoulu
Suomalainen maaseututaajama muutospaineessa
2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
75
Fellmannin kulma
TYÖELÄMÄTARINOITA JA -VINKKEJÄ LAMK-ALUMNEILTA
Valtteri Simola
Managing director Keijumäki Oy
LAMK Markkinointi ja tuotekehitys
Valtterilla on kahdenkymmenen vuoden kokemus yritysmaailmasta. Puolet työurastaan hän on
työskennellyt korporaation johtotehtävissä ja toisen puolen erityisesti pk-sektorilla. Hän on ollut mukana perustamassa useita yrityksiä, on hallitusammattilainen ja toimii tälläkin hetkellä
monen yrityksen hallituksen jäsenenä tai ulkopuolisena neuvonantajana. Yrittäjähenkisyys on
aina Valtterin tekemisissä mukana, kaiken muun tekemisen lisäksi hän on myös Lahden Teollisuusseuran toiminnanjohtaja. "Tulevaisuuden työntekijöiltä vaaditaan yrittäjähenkisyyttä",
Valtteri kertoo miten se vie eteenpäin ja miksi se on tärkeää.
Petteri Masalin
Tuotekehitysjohtaja Fiskars Oy
LAMK Muotoiluinstituutti, teollinen muotoilija
Petteri johtaa Fiskarsin EMEA:n (nk. Functional Products) tuotekehitystiimiä ja on loistava esimerkki suomalaisesta design ajattelusta. Hän haluaa kehittää tiiminsä kanssa innovatiivisempia,
laadukkaimpia ja halutuimpia tuotteita eri tuoteryhmistä. Petterin johdolla Fiskarsin muotoilukielen johtotähdeksi on onnistuneesti otettu tuotteiden käyttökokemus. "Miten asiakaslähtöisyys, muotoilu, tuotekehitys ja innovaatiot johdattavat työntekijöitä ja yritystä eteenpäin?"
Petteri kertoo mitä vaaditaan tulevaisuuden työntekijöiltä edelläkävijäyrityksissä.
Eveliina Huurre
Johtava asiantuntija, sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus, Sitra
LAMK sairaanhoitaja, Helsingin yliopisto valtiotieteiden maisteri
Työkokemus on vahvistanut Eveliinan näkemystä siitä, että muuttuva hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee kaikkien toimijoiden yhteistyötä sektorirajojen ylitse. Terveydenhuollon tarkastelu
ja kehittäminen asiakasnäkökulmasta on Eveliinan työtä voimakkaimmin ohjaava tekijä. Tule
kuulemaan tulevaisuuden visiota sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta ja minkälaisia tekijöitä
alalla tulevaisuudessa tarvitaan.
76
Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
2015
Fellmannin kulma
PAIKALLISIDENTITEETTI – POIMINTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ
Eeva Aarrevaara
Lahden ammattikorkeakoulu
[email protected]
SUOMALAINEN MAASEUTUTAAJAMA MUUTOSPAINEESSA
Tutkimuksen pääkysymykset olivat, millainen on suomalaisen maaseututaajaman rakennetun
ympäristön nykytila 2010-luvulla sekä miten maaseudun rakennemuutoksen vaikutukset viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana näkyvät kirkonkylissä ja niiden lähiympäristöissä.
Tutkimuskohteiksi valittiin eri puolilta Suomea seitsemän maaseututaajamaa, jotka edustivat
erilaisia lähtökohtia, alueellista ja maisemallista sijaintia sekä yhteiskunnallis-taloudellisia reunaehtoja. Kohteiksi pyrittiin valitsemaan erityyppisillä maaseutualueilla sijaitsevia taajamia. Alussa tarkasteltiin kohdetaajamien sijoittumista sekä väestönkehitystä tutkimuksen aikajänteellä.
Keskeisiä olivat taajamarakenteen muutosta havainnollistavat karttavertailut, joiden avulla havainnollistettiin taajaman rakenteen muuttumista viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajalla.
Mittakaava muuttui 1960 – 70-lukujen kaavoituksen seurauksena monissa taajamissa ja keskeistä
oli kasvun suhteen ylimitoitettujen kaavojen laatiminen. Taajamaväestön osuus kasvoi kaikissa tutkimuskohteissa 1990-luvulle saakka, mutta tasaantui tai kääntyi sitten lievään laskuun.
Samalla taajamien ja kuntien väestö pääsääntöisesti ikääntyi. Keskeinen haaste tulevaisuuden
maaseututaajamille on palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen.
Kasvuvuosien kehitystä voi luonnehtia omaleimaisuuden katoamiseksi ja identiteetin hämärtymiseksi, koska eri aikakausille tyypillinen rakentamistapa ja suunnitteluratkaisut ovat tuhonneet paikallisia ominaispiirteitä. Johtopäätöksenä todettiin, että maaseututaajamiin on muodostunut pysyvän keskeneräisyyden tila, joka haastaa pohtimaan, miten jatkossa tulisi kehittää
taajamaympäristöjä. Toisaalta maaseututaajamissa on edelleen nähtävissä potentiaalia toimia
viihtyisinä asuin- ja työympäristöinä sekä osana keskusverkostoa.
Avainsanat
maaseututaajama, kirkonkylä, kulttuurimaisema, muutos
Aarrevaara, E. (toim.). 2015. Suomalainen maaseututaajama muutospaineessa. Suomalainen
maaseututaajama 2010-luvulla – tutkimushankkeen loppuraportti. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 3. Lahti: Multiprint.
2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
77
Lukio-ohjelma abiturienteille
LUKIO-OHJELMA
abiturienteille
FellmanniCampus, Kirkkokatu 27
Samansisältöiset ohjelmat auditoriossa klo 9.30 – 11.30 sekä 12.30 – 14.30
Juontaja Marianne Valola
78
Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
2015
Lukio-ohjelma abiturienteille
Mitä opiskelumahdollisuuksia korkeakoulut ja yliopistot tarjoavat
ylioppilaille Lahden alueella?
Kaisa Vuorivirta, Helsingin yliopisto Avoin yliopisto
Opiskelen yliopistossa Lahdessa: mitä, miten ja miksi
Helsingin yliopiston opiskelija Emma Marjamäki
Tutkimus koukuttaa – tätä tutkija tekee yliopistossa
Projektitutkija Juho Salminen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Ammattikorkeakoulusta maailmalle – ideoista arjen toteutuksiksi
Hannu Kaikonen, Lahden ammattikorkeakoulu
Mihin kaikkeen LUMA-aineet johtavatkaan?
Aamupäivällä Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen johtaja Jarkko Lampiselkä ja
iltapäivällä Kati Manskinen, Lahden ammattikorkeakoulu
Monimuotoinen polku ammattiin
Ulla Saarela, Lahden ammattikorkeakoulu
Auditorion ulkopuolella klo 11.30 – 12.30 HIILIPUU-demo:
Testaa ja mittaa itse lämpötila, valo ja hiilidioksidipitoisuus hiilipuulle.
Esittelijänä yliopistonlehtori Taina Ruuskanen
2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
79
TUTKIMUKSET JA PALAUTE LAHDEN TIEDEPÄIVÄSSÄ
KÄYTTÄJÄTUTKIMUS
Muotoiluinstituutin opiskelijat toteuttavat käyttäjätutkimusta Lahden tiedepäivässä
Kunkin muotoilun 2. vuosikurssin suuntautumisvaihtoehdon (teollinen muotoilu, pakkausmuotoilu, ajoneuvomuotoilu, sisustussuunnittelu, kalustemuotoilu, korumuotoilu, vaatesuunnittelu) opiskelijat suorittavat Lahden tiedepäivillä käyttäjätutkimuksen.
Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, miten oman alan tuotteita voisi kehittää ympäristömyötäisemmiksi. Miten oman toimialan ympäristömyötäisyyteen pyrkiviä tuotteita ja niihin liittyviä
palveluja pitäisi kehittää, jotta ne olisivat käyttäjille houkuttelevia ja helppokäyttöisiä?
Tämä käyttäjätiedon keruu on osa FellmanniCampuksella pidettävien Lahden tiedepäivien virallista ohjelmaa ja samalla se valmistelee Lahden kaupungin ja korkeakoulujen yhdessä suunnittelemaa Centre for Sustainable Consumption and Production toimintaa.
Lisätietoja: yliopettaja Mirja Kälviäinen
Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti
[email protected]
TONNI LÄHTI -HAASTEKAMPANJA:
ARJEN TEKOJA MATERIAALIKULUTUKSEN
VÄHENTÄMISEKSI
Lahden Tiedepäivän päätössessiossa lanseerataan kestävyyskampanja "Tonni lähti" materiaalijalanjäljen pienentämiseksi. Kampanjan avulla pyritään vähentämään materiaalikulutusta tonneittain
Haastamme Sinut mukaan arjen teoilla! Lue lisää: www.tonnilahti.org.
ANNA PALAUTETTA TIEDEPÄIVÄSTÄ
Lahden ammattikorkeakoulun palveluliiketoiminnan tradenomiopiskelijat keräävät Lahden
tiedepäivästä osallistujapalautetta paikalla kysellen sekä netin kautta. Kerro mielipiteesi tämän
vuoden tiedepäivästä jälkeenpäin www.lahdentiedepaiva.fi
Lisätietoja: yliopettaja Mika Kylänen
Lahden ammattikorkeakoulu, Liiketalous
[email protected]
80
Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
2015
MUISTIINPANOJA
2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
81
82
Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
2015
2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
83
84
Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day
2015
Lahden tiedepäivä 2015
Lahti Science Day
www.lahdentiedepaiva.fi
10.11.2015 FellmanniCampus
www.fellmannia.fi
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Vierumäen yksikkö
www.haaga-helia.fi
Lahden ammattikorkeakoulu
www.lamk.fi
Lahden Yliopistokampus
www.lahdenyliopistokampus.fi

Similar documents