lataa tästä - Jyväskylän kaupunki

1
KESKI-SUOMEN MUSEON
TOIMINTAKERTOMUS
VUODELTA
2014
2
3
SISÄLTÖ
VUOSI 2014
TOIMITILAT
MUSEORAKENNUS
KOKOELMAKESKUS
VAPAUDENKATU 28:N TOIMITILAT JA KÄYTTÖARKISTO
ERILLISMUSEOT
PALVELUT JA AUKIOLO
NÄYTTELYT
PERUSNÄYTTELYT
VAIHTUVAT NÄYTTELYT
KIERTONÄYTTELYTOIMINTA
MUSEOKASVATUS
MUSEOKÄVIJÄT JA YLEISÖTYÖ
MUSEOKÄYNNIT
YLEISÖTAPAHTUMAT JA TYÖPAJAT
OPASTUKSET
TIEDOTUS JA MARKKINOINTI
KOKOELMATOIMINTA
KOKOELMANHALLINNAN KEHITTÄMINEN
TALLENNUS- JA DOKUMENTOINTITYÖ
ESINE- JA TAIDEKOKOELMAT
ERILLISMUSEOIDEN KOKOELMA- JA KONSERVOINTITYÖ
KUVA- JA TUTKIMUSARKISTO
YRITYS- JA LAITOSMUSEOYHTEISTYÖ
ALUEELLINEN TOIMINTA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ
MAAKUNNALLINEN MUSEOTYÖ
ARKEOLOGINEN TOIMINTA
RAKENNUSTUTKIMUS
HALLINTO JA TALOUS
MUSEON HENKILÖKUNTA
Toimitus Virpi Mäkinen • Graafinen suunnittelu Jussi Jäppinen • Grano Oy 2015
VUOSI 2014
3
6
6
7
7
7
9
11
11
11
13
14
17
17
18
27
29
30
30
30
33
36
41
45
49
49
56
59
67
69
Kun loppuvuodesta 2013 Keski-Suomen museossa valmisteltiin tulevan vuoden
toimintasuunnitelmaa, tarkistettiin tavoitteita museotyön eri osa-alueiden näkökulmasta ja linjattiin pitkän aikavälin suuntaviivoja, ei vielä ollut tiedossa alkuvuodesta 2014 käynnistyvä suurprojekti.
Jyväskylän koulutuskuntayhtymä luopui historiallisista Jyväskylän Lyseon rakennuksista vuoden 2013 lopussa. Vuonna 1902 valmistunut vanha koulutalo ja sen
1950-luvun lopulla tehty laajennus palautuivat Jyväskylän kaupungille. Jyväskylän Lyseon lukion poismuuton jäljiltä kouluun jäi paljon kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kalusteita, valtakunnallisesti merkittävä Jyväskylän Lyseon kirjasto
ja laajat, vuosien varrella osittain jo käytöstä jääneet eri aineiden opetuskokoelmat. Rakennukset palautuivat vuoden 2014 alussa Jyväskylän Tilapalvelun hallintaan, ja Keski-Suomen museo koki kulttuuriperinnön asiantuntijatahona vastuuta vuonna 1858 perustetun Suomen ensimmäisen suomenkielisen oppikoulun
kulttuurihistoriallisesti arvokkaan irtaimiston säilymisen turvaamisesta. Niinpä
kevään valmistelujen jälkeen museo sai lisäresursseja lyseon aineistojen kartoittamiseen, puhdistamiseen ja pois siirtämiseen tyhjennettävästä koulusta. Kokoelmista vastaavan intendentti Virpi Mäkisen johdolla työ eteni suunnitelmallisesti
ja hallitusti tarkan aikataulun mukaan museon väen ja eri alojen ammattilaisten
yhteistyönä. Kokoelmille saatiin myös asianmukaiset uudet säilytystilat. Tarkempi aineistojen käsittely ja kunnostaminen käynnistyy vuonna 2015.
Keski-Suomen museon näyttelyt ja erilliskohteet kiinnostivat jälleen mukavasti.
Valtakunnallista huomiota herättivät intendentti Erkki Fredriksonin suunnittelemat kevään perinteinen ikoninäyttely, jonka teemana oli Pyhä Suurmarttyyri Georgios Voittaja sekä asekätkentäilmiötä laajasti esittelevä Asekätkentää pahimman varalta -näyttely. Jyväskyläläiset tulivat joukolla tutustumaan kaupunginosia esittelevän näyttelysarjan Kadonnutta Taulumäkeä -näyttelyyn. UPM Kymmenen Taidesäätiön taidekokoelmista koottu Metsän aarteita -näyttely tavoitti
myös sellaista kävijäkuntaa, jolle museo ei aiemmin ollut tuttu. Näyttely oheisohjelmineen oli onnistunut esimerkki yrityksen ja museon välisestä yhteistyöstä.
Keski-Suomen museon eri kohteista eniten kävijöitä houkutteli edelleen Toivolan Vanhalla Pihalla olevat Kuparisepän talo ja Puusepän talo, vaikka ensihuuma
puutalopihapiirin avaamisesta yleisölle oli koettu jo edellisvuonna. Kuitenkin Käsityöläismuseoissa ja muissa Keski-Suomen museon kohteissa kävijämäärä hieman laski. Kokonaiskävijämäärä oli 55 886 henkilöä mukaan lukien näyttelykävijöiden ja erillismuseoiden vierailleiden lisäksi museon järjestämiin tapahtumiin
4
osallistuneet sekä asiantuntija-apua arkistoon, esinekokoelmiin, kulttuuriympäristöön tai maakunnalliseen museotyöhön liittyvissä asioissa hakeneet. Edellisvuodesta määrä laski 2055 henkilöllä.
Keväällä museorakennuksen toiseen kerrokseen varustettiin kaikille avoin opintotila Kontti, jonne voi mennä muistelemaan ja tutustumaan erilaisiin esineisiin
kokeilemalla tai valmistaa itse vaikkapa perinteisiä, yksinkertaisia leikkivälineitä. Museokävijät löysivät Kontin kiinnostavan sisällön ja etenkin perheet viihtyivät siellä. Nuoria kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön pariin taas houkuttelee syksyllä valmistunut, erityisesti toisen asteen oppilaitoksia varten suunnattu Juuret ja siivet -verkko-oppimisympäristö, jonka sisällöntuotannosta vastasi
museon yleisötyön tiimi museolehtori Tuula Vuolio-Valleniuksen johdolla.
Myös kokoelmatyössä tiivistettiin tiimimäistä työskentelyä ja vahvistettiin entisestään ajatusta kulttuuriperintötyöstä kokonaisuutena pitäen sisällään niin esineellisen ja kuvallisen perinnön kuin kulttuuriympäristönkin – unohtamatta aineetonta kulttuuriperintöä. Aineistojen digitointi ja saavutettavammaksi saaminen olivat vuoden keskeinen tavoite. Museoiden yhteiseen Suomi syö ja juo -sivustoon tuotettiin edelleen sisältöä. Erityisesti arkistosta löytyi kokonaisuuteen
herkullisia paloja. Iso edistysaskel oli, että museon kokoelmissa olevia kuvia saatiin julkaistua avoimesti selattavaksi verkon kautta.
Uudenlaisia tallennusmenetelmiä pystyttiin kehittämän Museoviraston myöntämällä innovatiivisiin hankkeisiin kohdistetulla avustuksella. Yhteistyössä Konginkankaan Kotiseutukerho Kömin Kilta ry:n kanssa lähdettiin suunnittelemaan
ohjeistusta osallistavalle tavalle tallentaa nykyajan ilmiöitä. Samalla kun kotiseutukerholaiset dokumentoivat Konginkankaalla Salmutexin pukutehtaan toimintaa, laadittiin ohjeita ja verkkosivustoa ohjeistamaan, miten dokumentointia tehdään, mitä tulee ottaa huomioon ja miten kertynyt aineisto tallennetaan. Sivuston avulla kulttuuriperinnön asianmukaiseen tallentamiseen voi osallistua kaikki kulttuuriperinnöstä kiinnostuneet. Sivusto hyödyttää ensivaiheessa erityisesti
paikallisissa kotiseutuyhdistyksissä toimivia.
Yritys- ja laitosmuseoyhteistyö jatkui entiseen tapaan Sairaalamuseon, Rautpohjan tehdasmuseon ja Keskisuomalaisen museon ylläpitäjien kanssa. Erityisesti
korostui 60-vuotisjuhliaan viettävän Keski-Suomen keskussairaalan osuus. Sairaalamuseo oli juhlajärjestelyissä keskeisesti mukana. Museotoimikunta tuotti
sairaala-alueen vuoden 2013 dokumentointiaineistoon pohjautuvan juhlakirjan.
Keski-Suomen museo antoi kaikkiaan 234 kulttuuriympäristöön liittyvää lausuntoa. Viranomaistyön rinnalla oli käynnissä kolmivuotisen maakunnallisen yhteishankkeen, Keski-Suomen modernin rakennusperinnön inventoinnin viimeinen vuosi. Hankkeessa syntynyttä aineistoa on käytetty kunnissa jo hankkeen
5
edetessä apuna yleis- ja asemakaavoituksessa. Se on palvellut myös korjausrakentamista. Selainpohjaisessa KIOSKI-tietokannassa olevat aineistot ovat avoinna viranomaiskäytössä. Kulttuuriympäristöön liittyvää tutkimusta edisti Kalliokuvista Kivikkääksi -digitointihanke, johon Keski-Suomen museo sai Opetus ja
-kulttuuriministeriön myöntämää avustusta. Kalliomaalaustutkija Pekka Kivikkään Keski-Suomen museolle lahjoittaman tutkimusaineiston digitointi käynnistettiin Laukaan Saraakalliosta. Maakunnallinen museo- ja kotiseutupäivä keskittyikin kertomusvuonna arkeologiseen kulttuuriperintöön. Paikallismuseoissa jatkettiin työkirjahaastatteluja, joiden pohjalta kullekin museolle määritellään kehittämistavoitteita. Alueellisessa toiminnassa edistettiin muutoinkin Keski-Suomen museon alueellisen toiminnan nelivuotissuunnitelmaan 2014-2017 kirjattuja asioita.
Jyväskylän kaupungin tiukan taloustilanteen vuoksi myös museopalveluiden ja
museoiden tulevaisuutta tarkasteltiin niin toiminnan, tilojen kuin henkilöstönkin näkökulmasta. Museonjohtaja osallistui Suomen käsityön museon säätiöittämistä selvittäneen työryhmän työskentelyyn. Syyspuolella apulaiskaupunginjohtaja Timo Koiviston toimeksiannosta tutkittiin Jyväskylän Lyseon koulukäytöstä
pois jääneen vanhan koulutalon mahdollista soveltumista museo- ja kulttuurikäyttöön ja samalla käynnistettiin Jyväskylän Lyseon peruskorjauksen hankeselvityksen päivitys. Ajatuksena oli, että lyseolle sijoittuisi Jyväskylä taidemuseon
ja Suomen käsityön museon näyttely- ja opetustilat sekä Keski-Suomen museon ylläpitämä Jyväskylän Lyseon museo. Selvitystyö ei ennättänyt valmistua kertomusvuonna. Kaupungin taloustilanteesta huolimatta oli hienoa, että Jyväskylän
museopalveluiden vuonna 2013 läpikäydyn työn vaativuuden arviointi -prosessin seurauksena voitiin alan palkkoja tarkistaa maaliskuussa 2014.
Vuosi 2014 oli Keski-Suomen museossa erityisen työteliäs. Vuodesta ylimääräisine tehtävineen selvittiin hyvällä toiminnan suunnittelulla, onnistuneella tiimityöskentelyllä ja kunkin työntekijän henkilökohtaisella vastuunotolla. Jaksamisen rajoilla oltiin. Lämmin kiitos koko henkilökunnalle, myös määräaikaisissa hankkeissa ahertaneille ja museotyötä Keski-Suomen museossa harjoittelemassa olleille.
Heli-Maija Voutilainen
museonjohtaja
6
7
TOIMITILAT
KOKOELMAKESKUS
Jyväskylän museopalveluiden yhteinen Kokoelmakeskus (Salmirannantie 3) valmistui Salmirannan alueelle vuonna 2009. Kokoelmakeskuksessa on esine- ja
taidekokoelmien säilytystilojen lisäksi näyttelynrakennustilat, konservointitilat ja
kokoelma-aineistojen käsittelytiloja. Rakennuksessa on museotoimintoihin varattua tilaa kaikkiaan 2 927 m². Keski-Suomen museon käytössä siitä on 1 753
m². Kokoelmakeskuksen yhteydessä sijaitsevat myös kokoelmista vastaavan
amanuenssin ja konservaattorin työtilat. Rakennuksen sivustan kylmävarastoon
on suunniteltu tilat Schildtin navetan varastotilasta siirrettäville isoille esineille.
Keski-Suomen museo toimii kolmessa toimipisteessä Jyväskylän Ruusupuistossa, Vapaudenkatu 28:ssa ja Kokoelmakeskuksessa Salmirannassa. Tilojen ylläpidosta vastaa Jyväskylän Tilapalvelu.
MUSEORAKENNUS
Keski-Suomen museon museorakennus sijaitsee Ruusupuistossa. Vuonna 1960
valmistuneen museorakennuksen suunnitteli arkkitehti Alvar Aalto. Rakennuksen laajennusosa valmistui vuonna 1990. Museorakennuksen pinta-ala on 2 526
m², josta näyttelytilaa on 1 551 m². Kahden perusnäyttelykokonaisuuden lisäksi rakennuksessa on kaksi vaihtuvien näyttelyiden tilaa. Rakennukseen kuuluu
myös 84-paikkainen auditorio, luentosali, kahviotila, kolme työhuonetta, opintotila Kontti sekä noin 300 m² muuta käyttötilaa. Sisääntuloaulan yhteydessä toimii museokauppa Vakka. Museorakennukseen sijoittuvat Keski-Suomen museon
näyttelytoiminta, museokasvatus ja yleisötyö.
Kokoelmakeskuksen yhteyteen B-rakennukseen valmistui vuonna 2013 KeskiSuomen museon lepovarasto. Tilassa on vakioilmastoitua säilytystilaa kuva- ja
arkistoaineistoille yhteensä 62 m². Keski-Suomen museon käytössä B-rakennuksessa ovat lisäksi kiertonäyttelyvarasto, kaupungintalon rakennusosavarasto
sekä näyttelytarvikevarasto. Myös Keski-Suomen museon valokuvaajan studiotilat (47 m²) on sijoitettu Kokoelmakeskuksen B-rakennukseen.
VAPAUDENKATU 28:N TOIMITILAT JA KÄYTTÖARKISTO
Keski-Suomen museon hallinto, maakunnallinen museotyö, kulttuuriympäristön
hoidon ja arkeologian palvelut sekä arkistopalvelut ovat toimineet keväästä 2013
lähtien Vapaudenkatu 28:ssa. Toimitilat sijaitsevat rakennuksen 1. kerroksessa yhdessä Jyväskylän taidemuseon toimistotilojen kanssa. Keski-Suomen museon käytössä on yhteensä 461 m². Vapaudenkatu 28:n kokonaisuuteen kuuluu
työhuonetilojen lisäksi kaksi kokoushuonetta, rakennustutkimuksen ja arkistojen yhteinen asiakaspalvelutila, käsikirjasto sekä aineistojen käsittely- ja varastotiloja.
Virpi Mäkinen / Keski-Suomen museo.
Kertomusvuoden aikana museorakennuksen julkisivut maalattiin ja pihakaiteita
ja portaita korjattiin. Sisätiloissa uusittiin viemäriputkistoja ja maalattiin näyttelyhallien seiniä.
Keski-Suomen museon museorakennuksen julkisivujen maalaustyö väritti museon ulkoasua
toimintavuoden 2014 kesällä. Maalausurakasta vastasi Rakennus- ja maalauspalvelu Ässämäki.
Keski-Suomen museon kuva- ja tutkimusarkiston kokoelma-aineistoille valmistui vuonna 2013 uudet käyttöarkistotilat Jyväskylän kaupunginkirjasto-kansalaisopisto -rakennuksen kellarikerrokseen (Vapaudenkatu 39-41). Käyttöarkistoon sijoittuvat Keski-Suomen museon kuva-arkiston ja tutkimusarkiston kokoelmat. Arkistotilan lisäksi käyttöarkistoon kuuluu kylmäsäilytystila ja työtila.
Käyttöarkistossa on yhteensä 206 m².
ERILLISMUSEOT
Keski-Suomen museon käsityöläiskodit (Cygnaeuksenkatu 2) ovat osa Toivolan Vanhaa Pihaa. Käsityöläiskoteihin kuuluvat vuonna 1842 rakennettu ja vuonna 1850 laajennettu kupariseppä Sjöblomin talo sekä vuonna 1844 valmistunut, hattumaakari Fagerlundin rakennuttama puusepäntalo. Rakennukset siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 2010. Keski-Suomen museon käsityöläisko-
8
dit avattiin yleisölle 30.9.2012 osana Toivolan Vanhan Pihan matkailukohdetta.
Toimintavuonna viimeisteltiin Kuparisepän talon maalauksia sekä korjattiin sisäkattojen kiinnityksiä ja tapettivaurioita. Puusepän talossa parannettiin verstashuoneen seinien maalausta.
Heiskan taiteilijakoti (Kramsunkatu 8) tuli Keski-Suomen museon hoitoon
vuonna 1993. Vuonna 1912 valmistunut ja 1926 laajennettu huvilatyyppinen,
kaksikerroksinen ateljeetalo on taidemaalari Jonas Heiskan ja pianonsoiton opettajana toimineen Maikki Heiskan sekä heidän tyttärensä kuvataiteilija Vappu
Heiskan koti, joka avattiin yleisölle museona vuonna 1998.
9
kunnostettiin Niitynpään ulkorakennuksen katto, wc-tila ja seinähirsiä. Päärakennuksen piipunhattu korjattiin ilmanvaihdon parantamiseksi.
Nojosniemen veneverstas Laukaan Nojosniemessä luovutettiin Keski-Suomen
museon hoitoon vuonna 1997. Venemestari Otto Niemisen lahjoittamaan rakennuskokonaisuuteen kuuluu asuinrakennus-veneverstas, paja, sauna ja liiteri. Pihapiirin rakennukset ovat valmistuneet vuosien 1950-1966 välillä. Toimintavuonna Nojosniemen rakennuksista laadittiin rakennusinventointi ja mittapiirrokset. Ulkopuolinen urakoitsija raivasi pusikoitunutta pihapiiriä, ja LAPE-työnä
siistittiin piha-aluetta poistamalla ylimääräistä irtaimistoa.
Jyväskylän Lyseon museo toimii Jyväskylän Lyseon rakennuksen kellarikerroksessa (Yliopistonkatu 13). Vuonna 1902 valmistuneeseen koulurakennuksen
suunniteltu, ensimmäisen suomenkielisen oppikoulun historiaa esittelevä museo avattiin vuonna 1979. Lyseon museoon kuuluu vuonna 2008 uudistettu perusnäyttely ja vaihtuvien näyttelyiden tila. Näyttelyiden käytössä on noin 300 m².
Jyväskylän Lyseon koulurakennuksen tyhjennyksen yhteydessä Lyseon kulttuurihistoriallisesti merkittävä kokoelmat tulivat Keski-Suomen museon hoitoon
vuoden 2014 alussa. Lyseon kokoelma-aineistoille valmistui toimintavuoden
marraskuussa uusi säilytystila Savelan Onkapannu 1:een. Käytössä on 241 m²
vakioilmastoitua säilytystilaa. Lyseon kokoelmat siirrettiin Onkapannuun marras-joulukuussa 2014.
Majuri C. C. Rosenbröijerin perheen hautakappeli sijaitsee Jääskelän tilan
mailla Oravasaaressa. Jyväskylän kaupungin perustamiseen merkittävällä tavalla
vaikuttaneen Rosenbröijerin puurakenteinen kappeli on ympäröity hirsiaidalla.
Hautakappeli on luokiteltu kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Hautakappelin mittapiirrosten ja hoitosuunnitelman laatiminen käynnistettiin toimintavuonna.
Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museo sijaitsee Könkkölässä Köhniöjärven rannalla. Vuonna 1984 avattuun museoon kuuluu kuusi rakennusta,
joissa on näyttelytilaa noin 400 m². Rakennuksiin on sijoitettu Jyväskylän kaupungin katurakentamiseen, viemäröintiin ja julkisiin työmaihin liittyvää esineistöä. Piha-alue on varattu museoitaville puistoleikkivälineille.
Museon avoinnapidosta vastasivat museoassistentit Anna Muittari, Johanna Puhakka ja tp. museoassistentti Johanna Kotilainen sekä museonvalvoja Sanna Lahti.
Pienmäen talomuseo sijaitsee Hankasalmen Niemisjärvellä. Pihapiirissä on 20
alkuperäisillä paikoillaan sijaitsevaa rakennusta, joista suurin osa on rakennettu
1700- ja 1800-luvulla. Pienmäen talomuseo on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009).
Toimintavuonna uusittiin LAPE-työnä navetan, liiterin, jauhoaitan ja riihen pärekatot. Museon omana työnä uusittiin makuaitan katto. Pahoin vaurioitunut
Pienmäen päärakennuksen tuvan uuni dokumentointiin ja purettiin. Lisäksi ulkopuolinen urakoitsija raivasi pihapiirin pensaita ja puustoa.
Niitynpään työläiskotimuseo (Museopolku) Vaajakoskella siirtyi Keski-Suomen
museon hoitoon kuntaliitoksen yhteydessä vuonna 2009. Niitynpään työläiskotimuseoon kuuluu kaksihuoneinen asuinrakennus ja ulkorakennus, jotka esittelevät työväen asumisoloja 1920- ja 1930-luvulla. Toimintavuonna LAPE-työnä
PALVELUT JA AUKIOLO
• Museokohteet
Keski-Suomen museo: avoinna ti-su klo 11-18.
Pääsymaksut: aikuisilta 6 euroa, opiskelijoilta, yli 20 hengen ryhmiltä 4 euroa/
henkilö ja kaupungin työntekijöiltä 3 euroa.
Lapsille (alle 18-vuotiaille), alan opiskelijoille (museologia, historia, etnologia,
taidehistoria, OKL, käsi- ja taideteolliset oppilaitokset) sekä opiskelijaryhmille
oli maksuton sisäänpääsy. Perjantaisin museoon oli kaikille maksuton sisäänpääsy. Marras- ja joulukuun ajan museoon oli vapaa pääsy keskisuomalaisella kirjastokortilla.
Heiskan taiteilijakoti: avoinna pe klo 13-14, muina aikoina sopimuksesta.
Pääsymaksu aikuisilta 6 euroa. Lapset, koululaisryhmät ja opiskelijat opintokäynteinä ilmaiseksi.
Käsityöläiskodit Toivolan Vanhalla Pihalla: avoinna ma-pe klo 11-16 ja la klo
10-15. Vapaa pääsy. Museon valvojina työskentelivät kertomusvuonna Pirkko
Hakola, Tarja Ketola, Sirpa Tuhkala, Johanna Kotilainen ja Jaana Tähtinen. Avoin-
10
na pitoon osallistuivat myös työkokeilijat Ronja Heinonen, Maria Oksanen ja Heini-Leena Rutanen.
Pienmäen talomuseo: avoinna 25.6.-10.8. ke-su klo 11-18.
Pääsymaksut olivat samat kuin Keski-Suomen museossa. Avoinna pidosta vastasi museonvalvoja Ossi Latvala.
Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museo Könkkölä: avoinna sopimuksesta. Vapaa pääsy.
Lyseon museo: avoinna 25.6.-8.8. ke-pe klo 12-17, muina aikoina sopimuksesta. Vapaa pääsy. Avoinna pidosta vastasivat Jyväskylän Lyseon lukion opiskelijat.
Niitynpään työläiskoti: avoinna 26.6.-7.8. torstaisin klo 12.30-15. Vapaa pääsy. Niitynpään työläiskotimuseon avoinnapito toteutettiin palvelusopimuksella
Naissaaren Näyttämöyhdistys ry:n kanssa.
• Muut palvelut
Keski-Suomen museon kuva-arkisto ja tutkimusarkisto olivat suljettu kesäkaudella 9.6.-24.8. lomien ja järjestelytöiden vuoksi.
11
NÄYTTELYT
Keski-Suomen museon näyttelytoiminnasta vastasi toimintavuonna intendentti Erkki Fredrikson. Näyttelyrakenteiden valmistamisen ja näyttelyiden pystytyksen toteuttivat museomestari Tuukka Eskola ja esineiden vaatimien erityisrakenteiden osalta konservaattori Esko Ahola. Näyttelytilojen siivouksesta huolehtivat
Pirkko Wirlander-Ojala ja Leena Reho, jotka avustivat myös näyttelyiden pystytyksessä. Myös museon muu henkilökunta osallistui näyttelynvaihtoihin tarvittaessa. Näyttelyihin liittyvästä tiedotuksesta vastasi museolehtori Tuula Vuolio-Vallenius.
PERUSNÄYTTELYT
Keski-Suomen museon kaksi perusnäyttelyä esittelevät Keski-Suomen alueen
historiaa maakunnallisesti esihistoriallisesta ajasta alkaen sekä vuonna 1837 perustetun Jyväskylän kaupungin vaiheita. Vuonna 1996 valmistunut Keski-Suomi
– maakuntako sekin on? -näyttely sijaitsee museorakennuksen 2. kerroksessa.
Kaksi vuotta aiemmin avautunut Jyväskylän – kaupunkiko sekin on? -näyttely on
rakennettu 3. kerrokseen.
VAIHTUVAT NÄYTTELYT
Keski-Suomen museon vaihtuvien näyttelyiden tiloina toimivat museorakennuksessa 1. kerroksen Alahalli ja 4. kerroksen Taidehalli. Pienimuotoisia vaihtuvia
näyttelyitä oli esillä myös sisääntulokerroksen aulatilassa.
Toimintavuonna museossa oli esillä 13 vaihtuvaa näyttelyä. Näistä Keski-Suomen museon omaa tuotantoa oli kuusi näyttelyä. Keski-Suomen museon omien pääsiäisnäytteyiden sarjaa jatkoi Pyhä Suurmarttyyri Georgios Voittaja -näyttely, joka esitteli Pyhään Yrjänään liittyviä ikoneita ja veistoksia. Taiteilija Markku Sarasteen (1945-2011) muistonäyttelyssä luotiin katsaus ekspressionistisista
maalauksistaan tunnetun Sarasteen tuotantoon.
Keski-Suomen museon kesänäyttelynä oli museon kuva-arkiston kokoelmiin
pohjautuva Kadonnutta Taulumäkeä -kokonaisuus, joka esitteli kaupunginosan
vaiheita valokuvien kautta. Taidehalliin kesäkaudeksi koottu Asekätkentää pahimman varalta -näyttely valotti laajan tutkimus- ja esineaineiston kautta sotienjälkeisen asekätkennän piirteitä valtiollisesta ja paikallisesta näkökulmasta.
Keski-Suomen museon näyttelykauden lopulla esillä oli taiteilija Carl Bengt-
12
13
sin (1876-1934) luonnoksista ja öljyväritöistä kanssa koottu näyttely Lastuja ja
maalauksia työhuoneesta. Näyttely tuotettiin yhteistyössä taiteilijan pojanpojan
Antti Bengtsin ja kuraattori Hannu Castrénin kanssa.
20.9.-9.11.
15.11.2014- 15.11.2014- Aulanäyttelynä omiin kokoelmiin pohjautui museoiden valtakunnalliseen Kokoelmien ihmeet -teemaan liittyvä Aika(moinen) ihme -pienoisnäyttely, joka esitteli jyväskyläläisen ajanmittaamisen vaiheita Jyväskylän raastuvanoikeuden kellon tarinan välityksellä.
Aula- ja pienoisnäyttelyt:
-6.1.14
13.5.-1.6.
28.11.2014-
26.11.2014-
Anna Ruth – Vahinko: Accident/Damage
Kotiseutuharrastajan kokoelma – keskisuomalaista kuva-­
taidetta
Iloista kepitystä ja barokkipotkuja. Hannu Riikosen maalat-
tuja veistoksia ja reliefejä
Pyhä Suurmarttyyri Georgios Voittaja – Pyhä Yrjänä
Muistoja ja odotusta – Tekstiilisuunnittelija Eija Nevala
Markku Saraste – Muistonäyttely
Minne matka? Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulun
kevätnäyttely
Kadonnutta Taulumäkeä
Asekätkentää pahimman varalta
Metsän aarteita – Taidetta UPM Kymmenen Kulttuurisäätiön kokoelmista
Pyhä Suurmarttyyri Georgios Voittaja – Pyhä Yrjänä -näyttelyn vetonaulana oli Hollolan seurakunnan näyttelyyn lainaama, keskiajalta peräisin oleva veistosryhmä.
Rautpohjan 75-vuotisnäyttely. 75 vuotta teollista toimintaa Rautpohjassa (ala-aula)
Aika(moinen) ihme (ala-aula)
Nukkeilua - Modernit japanilaiset keräilynuket ja -figuurit (2. krs.)
Anja Penttisen kokoelma (ala-aula)
KIERTONÄYTTELYTOIMINTA
Keski-Suomen museon kiertonäyttelytoiminnan vastuuhenkilönä olivat amanuenssi Pirjo Sojakka ja sijainen, amanuessi Marja-Liisa Rajaniemi. Kiertonäyttelyt ja maakunnallisen museokasvatuksen aineistot sijaitsevat varastotilassa
Kokoelmakeskuksen B-rakennuksessa.
Kiertonäyttelylainat: Keski-Suomen kirkot, esillä Rautalammin museossa 7.9. 31.12.2014.
Pekka Helin / Keski-Suomen museo.
-12.1.
-2.3.
18.1.-2.3.
8.3 .-27.4.
8.3.-27.4.
3.5.-1.6.
3.5.-1.6.
7.6.-14.9.
7.6.-14.9.
19.9.-9.11.
TALO-TILA – Hanna Tynkkynen
Samat naamat taas – Jyväskylän Taiteilijaseuran 69. vuosi-
näyttely
Lastuja ja maalauksia työhuoneesta – Carl Bengtsin
luonnoksia ja öljyväritöitä
14
MUSEOKASVATUS
Keski-Suomen museon opetuksesta, museokasvatuksesta ja tiedotuksesta vastasi toimintavuonna museolehtori Tuula Vuolio-Vallenius. Museokasvatustyöhön
osallistuivat myös museoassistentit Anna Muittari ja Johanna Puhakka.
Keski-Suomen museon museokasvatus on kulttuuriperintökasvatusta, jossa on
tärkeää ihmisen elämään ja elinympäristöön liittyvät tyypilliset, harvinaiset ja katoavat ilmiöt. Painopistealueena on kaikenikäisille suunnattu kulttuuriympäristöön liittyvä opetus, joka lisää tietoa ja ymmärrystä keskisuomalaisesta kulttuurimaisemasta, rakennetusta kulttuuriympäristöstä sekä arkeologisesta kulttuuriperinnöstä sekä vahvistaa ympäristölukutaitoa. Keski-Suomen museon museokasvatus perustuu Jyväskylän museopalveluiden yhteiseen museopedagogiseen
strategiaan.
Keski-Suomen museossa museokasvatus on koko organisaation läpäisevää toimintaa, joka tuottaa monipuolisia opetuspalveluja ja -materiaaleja, työpajoja,
tapahtumia, luentoja, opastuksia ja esittelyjä tavoitteellisesti, kestävästi ja laajasti verkottuneesti. Museokasvatuksen avulla tarjotaan elinikäisen oppimisen ja
tasa-arvon periaatteita noudattaen oppijalle mahdollisuus aktiiviseen, vuorovaikutteiseen ja kokemukselliseen oppimiseen sekä helposti saavutettavaan oppimisympäristöön.
Opetustoiminta ja tapahtumatuotanto
Museolehtorin ja museoassistenttien suunnittelema opetustoiminta liittyi yhteistyöhön oppilaitosten ja sidosryhmien kanssa sekä museon tapahtumatuotantoon. Näitä olivat muun muassa eriteemaiset opastukset opintoryhmille ja Jyväskylän kaupungin koulujen viidesluokkalaisten Kompassi-käynnit museoon (tammikuu ja elo-syyskuu). Työpajamuotoisina toteutettiin Paluu Jyväskylään -prosessidraamatyöpajat neljäsluokkalaisille sekä Taiteilijaelämää Heiskan taiteilijakodissa - ja Entisajan joulu -työpajat. Oppilaitosyhteistyöhön liittyi myös Juuret
ja Siivet -hankesivujen pilotointi yhdessä Jyväskylän ammattiopiston lähihoitajaja kaupallisen alan opiskelijoiden kanssa.
Keski-Suomen museossa tärkeitä museokasvatuksen välineitä olivat perusnäyttelyt, vaihtuvat näyttelyt, Heiskan taiteilijakoti, opintotila Kontti sekä Niitynpään työläiskotimuseo. Erilaisiin teemoihin liittyvät opintokäynnit ja niihin liittyvät tehtävät ja työpajat suunniteltiin kunkin ryhmän toivomusten mukaisiksi.
Vaihtuvista näyttelyistä keskeinen oli UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön, UPM:n ja
15
Keski-Suomen museon järjestämä näyttely Metsän aarteita, johon liittyi lukuisia
opastuksia ja yleisötilaisuuksia.
Suurin opetuksen kohderyhmä olivat päiväkotien ja koulujen lapsiryhmät sekä
eri asteen oppilaitosten opiskelijat. Myös täydennys- ja ammatillisessa koulutuksessa olevat opiskelijat, eritysopetuksen ryhmät, maahanmuuttajat, matkailualaa opiskelevat ja alalla jo työskentelevät sekä ulkomaalaiset opiskelijat olivat
museokasvatuksen kohteena samoin kuin eri yhdistykset, seurat ja organisaatiot. Osa museokasvatustyötä olivat vanhainkodeissa ja päiväkeskuksissa järjestetyt kuvaesitykset.
Keski-Suomen museon tapahtumatuotannon vuotuisia tilaisuuksia olivat kevätpuolella Jyväskylä-päivän tapahtumat (22.3.), Keski-Suomen päivänä (16.4.)
Opintotila Kontin avajaiset, Museoviikko ja Valtakunnallinen museopäivä teemana Kokoelmien ihmeet (18.5.) sekä Yläkaupungin yö ja museoiden yö (17.5.).
Syksypuolella osallistuttiin muun muassa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien
(syyskuu), Kulttuurisuunnistuksen ja Paussin paikka -tapahtuman tuottamiseen
(Toivolan Vanha Piha, syyskuu).
Muu yhteistyö ja kehittämistoiminta
Museolehtori vastasi yhdessä museoassistenttien kanssa Keski-Suomen museossa Jyväskylän ammattiopiston matkailualan työssäoppijoiden ohjauksesta ja
arvioinnista. Vuoden aikana ohjattiin viittä harjoittelijaa, työkokeilijaa ja työssäoppijaa. Keski-Suomen museon käsityöläiskotien museonvalvoja Tarja Ketola
ohjasi kolmea työkokeilijaa. Museokasvastus ja yleisötyö olivat myös osana museologian harjoittelijoiden tutustumisjaksoa.
Lyseon museon avoinnapito ja opastukset kesällä 2014 toteutettiin yhteistyössä
Jyväskylän Lyseon lukion opetustoiminnan kanssa. Museolehtori osallistui Jyväskylän museopalveluiden museopedagogian kehittämiseen ja Keski-Suomen ympäristökasvatussyhteistyöryhmän (KYKY) toimintaan. Myös yhteistyötä Kulttuuriluotsitoiminnan ja Jyväskylä Seura ry:n kanssa jatkettiin. Kauppa-Lopo -näytelmän yhteistyössä museolehtori piti viisi luentoa Jyväskylän kaupungin teatterissa.
Keski-Suomen museon erillismuseoihin liittyvä museokasvatus
Museolehtori vastasi Keski-Suomen museon käsityöläiskotien toiminnan koordinoinnista, kehittämisestä ja museonvalvojien perehdyttämisestä. Museolehtori toimi Toivolan Vanhan Pihan ja käsityöläiskotien yhteyshenkilönä. Käsityöläiskoteihin liittyvä tapahtumayhteistyö jatkui muun muassa Kulttuurisuunnistuk-
16
sen, Paussin paikka -tapahtuman ja Toivolan Vanhan Pihan muiden tapahtumien
yhteydessä. Vanhalla Pihalla järjestettiin Keski-Suomen museon tuottamia Vanhan pihan mestareita –prosessidraamoja Työpajateatteri Taivaltajien kanssa. Käsityöläiskotien museovalvojat jatkoivat yhteistyötä Ahonpolun oppaiden kanssa.
Heiskan taiteilijakodin perjantain yleisöopastuksia ja erityisopastuksia muina aikoina jatkettiin aiempien vuosien tapaan. Keväällä toteutettiin Taiteilijaelämää
Heiskan taiteilijakodissa –työpajat. Museolehtori opasti myös Niitynpään työläiskotimuseon opintokäyntejä Vaajakosken koululaisille.
Hankkeet
Museolehtori Tuula Vuolio-Vallenius vastasi Keski-Suomen ELY-keskuksen hankerahoitukseen pohjautuvan Juuret ja Siivet -hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta. Toimintavuonna hanke saatettiin loppuun ja aloitettiin sivujen markkinointi. Museolehtori osallistui myös Alvarin kylässä -mobiilireitin tuottamisen
suunnitteluun yhdessä Suomen käsityön museon, Alvar Aalto -museon ja Jyväskylän yliopiston museoiden kanssa.
Koulutus ja seminaarit
Museolehtori Tuula Vuolio-Vallenius
21.3. Ammattiopiskelijoiden museo -seminaari, Työväenmuseo Werstas, Tampere
6.-7.11. Museot mediakasvattajana -työpajakoulutus, Linkki- museot media-
kasvattajaksi, Museoliitto, Jyväskylä
3.- 4.9. Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto (kesto 1,5 v), aloituslähi
päivät, Jyväskylän aikuisopisto, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylä
20.- 21.11. Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto, lähipäivät, Jämsänkoski
17
MUSEOKÄVIJÄT JA YLEISÖTYÖ
MUSEOKÄYNNIT
Keski-Suomen museon näyttelyissä, erillismuseokohteissa ja museon tapahtumissa vieraili kertomusvuonna 53 724 kävijää. Kävijämääriltään suosituin kohde oli Keski-Suomen museon käsityöläiskodit. Kohteessa vieraili 32 798 kävijää.
Toimintavuonna maksaneita kävijöitä oli 3 246 ja ilmaiskävijöitä 52 640. Ilmaiskävijöiden määrää kasvattivat museon perjantainen vapaa sisäänpääsy sekä
kampanja ilmaisesta sisäänpääsystä keskisuomalaisella kirjastokortilla. Päiväkoti-, koululais- ja opiskelijaryhmien osuus kävijöistä oli 3 886 asiakasta. Ulkomaalaisia kävijöitä oli 1 697.
Kohde
Maksaneet
kävijät
Ilmaiskävijät
Kävijät yhteensä
Keski-Suomen museo (museorakennus)
3 077
16 712
19 789
Heiskan taiteilijakoti
61
260
321
Keski-Suomen museon
käsityöläiskodit
32 798
32 798
Jyväskylän kunnallistekniikan museo, Könkkölä
27
27
Jyväskylän Lyseon museo
304
304
92
200
285
285
Pienmäen talomuseo
108
Niitynpään työläiskotimuseo
Yhteensä
53 724
Keski-Suomen museon yritys- ja laitosmuseoiden kohteiden (Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseo, Metson Rautpohjan tehdasmuseo ja sanomalehti Keskisuomalaisen museo) ohjatuille käynneille osallistui toimintavuonna 130
kävijää.
Muut käynnit museon tiloissa
Keski-Suomen museon auditoriota, luentosalia ja kahviotilaa vuokrattiin ulkopuolisille. Vuoden aikana museossa pidettiin 68 ulkopuolisten järjestämää tilaisuutta. Muiden järjestämissä tilaisuuksissa auditoriossa tai muissa tiloissa kävi
vuoden aikana 1 706 asiakasta.
18
19
Museorakennuksen asiakasneuvonnassa kävi toimintavuoden aikana 1 806 asiakasta. Asiantuntijapalvelukäyntejä arkistossa ja toimistossa, Kokoelmakeskuksessa sekä kulttuuriympäristöpalveluissa oli yhteensä 226.
Keski-Suomen museon kokonaiskävijämäärät 2012 - 2014
Kävijät
2012
2013
2014
Keski-Suomen museo
27 577
23 399
19 789
Museon muut kohteet
13 663
34 428
36 097
Yhteensä
41 240
57 941
55 886
YLEISÖTAPAHTUMAT JA TYÖPAJAT
Yleisötapahtumat Keski-Suomen museossa
Kylä tutuksi -luentosarja
Luentosarjassa pohdittiin Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän seudun menneisyyttä ja tulevaisuutta eri näkökulmista. Sarjan toteuttivat yhteistyössä KeskiSuomen museo, Jyväskylä-Seura ry ja Jyväskylän kansalaisopisto. Luennoille oli vapaa pääsy.
Ohjelma:
14.1. Jyväskylän kaupungin tilin- ja toiminnantarkastus, luennoitsijoina kaupunginreviisori Paavo Pitkänen, tarkastuspäällikkö Pekka Pirinen ja tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Raimo Kinnunen, osallistujia 13.
18.2. Modernin rakennusperinnön inventointi Jyväskylässä, luennoitsijoina
amanuenssit Päivi Andersson ja Saija Silen Keski-Suomen museosta, osallistujia 17.
18.3. Yhteisöasuminen elämänpoliittisena valintana, luennoitsijoina Varttuneiden Asumisoikeusyhdistys Jaso ry: n projektipäällikkö Sinikka Tyynelä ja Olavi
Niemi sekä arkkitehti Jorma Häkkinen, osallistujia 15.
15.4. Urbaaniasuminen, luennoitsijana arkkitehtiylioppilas Anu Säilynoja, osallistujia 24.
20.5. Kaupunkiviljely, luennoitsijoina Kankaan puutarhan koordinaattorit Laura Browne (tiedotus ja toiminnan koordinointi) ja Marianne Tiitinen (viljelyvastaava), osallistujia 9.
16.9. Kankaan tehtaan alueen suunnittelukilpailun voittajat, luennoitsijana asemakaavapäällikkö arkkitehti Leila Strömberg, osallistujia: 18.
21.10. Luonnonmuistomerkit Jyväskylässä, luennoitsijana FM Pertti Pyhtilä,
osallistujia: 28.
18.11. Asuntomessujen jälkitunnelmat, luennoitsijana kaupunginarkkitehti Ilkka
Halinen, osallistujia 28.
16.12. Kuusijuhla, luennoitsijana YTT Esa Sironen, esiintyjänä Karin parhaat –
yhtye, osallistujia: 36.
18.-23.3. Jyväskylän päivät. Jyväskylän juhlaviikolla museokävijöitä oli yhteensä 561 henkilöä. Jyväskylän syntymäpäivänä la 22.3. museoon oli vapaa pääsy,
kävijöitä 221.
Ohjelma:
22.3. Opastettu kierros Pyhä Georgios Voittaja -näyttelyyn, esittelijänä ikoniasiantuntija Matti Taalas, osallistujia: 35. Lisäksi Heiskan taiteilijakodin yleisökierroksille oli juhlaviikon kunniaksi vapaa pääsy.
30.3. Ilon pipanoita – runoja ja musiikkia, esiintyjinä Mirjami Asikainen, RitvaSofia Lintu, Hellevi Loven, Aulis Tuimala ja Eija Rantatalo, osallistujia 68.
16.4. Keski-Suomi -päivä, ohjelmana Opinto- ja työpajatila Kontin avajaiset,
osallistujia 29.
12.-18.5. Valtakunnallinen museoviikko
Teemana Kokoelmien ihmeet. Viikon aikana Keski-Suomen museossa oli
nähtävillä Aika(moinen)ihme -pienoisnäyttely. Esillä oli museon kokoelmiin
kuuluva raastuvanoikeuden kello, joka kertoi julkisten kellojen tarinaa museon
ala-aulassa. Kansainvälisenä museopäivänä su 18.5. museoon oli vapaa pääsy, kävijöitä 18. Viikon kokonaiskävijämäärä Keski-Suomen museossa oli 1 321
henkilöä.
17.5. Yläkaupungin Yö
Yläkaupungin Yönä museo oli avoinna klo 11-23, vapaa pääsy. Ohjelmassa muun
muassa musiikkiesityksiä, keskustelutilaisuuksia auditoriossa ja Kuva matkassa
– lapsille suunnattu työpaja uudessa opinto- ja työpajatila Kontissa. Työpajaan osallistujia 29. Päivän kokonaiskävijämäärä oli 880.
Ohjelma auditoriossa:
- Kulttuuri työssä -keskustelu, vetäjänä TAKU RY (osallistujia 17)
- Kulttuurit yössä -keskustelu katutaiteesta (osallistujia 9)
Musiikkiesitykset vanhassa luentosalissa:
- SINIKELLOT -kuoro
- Naiskuoro pulssi
- Käsikello-orkesteri Clarabella
- Alkusoiton laulunopiskelijat
- Taavi Kiviranta
- Salaiva
20
12.-14.9. Euroopan Kulttuuriympäristöpäivät, teemana Näkymätön kulttuuriympäristö.
Ohjelma:
12.9. Yleisöluento: Kaupunki siipien alla – Jyväskylä vanhoissa ilmavalokuvissa,
luennoitsijana FT Jussi Jäppinen, osallistujia 24.
12.9. Kaupunkikävely: Näkökulmia kaupunkikuvaan, oppaina rakennustutkijat
Päivi Andersson ja Saija Silen, osallistujia 11.
14.9. Asiantuntijaopastukset Kadonnutta Taulumäkeä ja Asekätkentää pahimman varalta -näyttelyihin, oppaana Erkki Fredrikson, osallistujia 40 ja 50.
14.9. Kulttuurisuunnistus. Yhtenä rastikohteena oli Keski-Suomen museon Kadonnutta Taulumäkeä –näyttely, jossa paikalla oli kaksi kulttuuriluotsia opastamassa kävijöitä. Päivän kunniaksi Keski-Suomen museoon oli vapaa pääsy.
Päivän kokonaiskävijämäärä 332 osallistujaa.
5.10. Vanhusten päivä, Keski-Suomen museoon vapaa pääsy eläkeläiskortilla.
Päivän kokonaiskävijämäärä oli 49, joista 37 eläkeläiskortilla.
25.11. Maakunnallinen museo- ja kotiseutupäivä, teemana arkeologia – Pintaa
syvemmältä. Järjestäjinä Keski-Suomen museo, Keski-Suomen Museoyhdistys
ry, Keski-Suomen muinaistutkijat, tukijana Keski-Suomen liitto. Keski-Suomen museolta luennoitsijana Miikka Kumpulainen, aiheesta ”Ajankohtaista arkeologiasta” ja Heli-Maija Voutilainen ”Maakuntamuseon ajankohtaiset kuulumiset”. Osallistujia 54.
30.11. Itsenäisyydestä Jouluun -runomatinea, esiintyjinä Ritva-Sofia Lintu, Leena Huovila, Hilkka Törmälä ja Konsta Koskinen, osallistujia 56.
Toivolan Vanhan Pihan (Keski-Suomen museon käsityöläiskodit) tapahtumat
11.-13.4. Pääsiäispiha
Toivolan Vanhalla Pihalla järjestetyn pääsiäistapahtuman yhteydessä KeskiSuomen museon käsityöläiskodeissa vieraili yhteensä 1 119 kävijää.
17.5. Yläkaupungin yö
Yläkaupungin yönä käsityöläiskodit oli avoinna klo 9-20. Kuparisepän talossa
oli esillä postikellon historiasta kertova Pois pois postin tieltä -pienoisnäyttely. Kävijöitä päivän aikana 827.
14.9. Kulttuurisuunnistus
Kulttuurisuunnistuspäivänä Käsityöläiskodeissa vieraili 125 kävijää.
28.-30.11., 4.-7.12., 11.-14.12. ja 18.-23.12 Joulupiha
Toivolan Vanhalla Pihalla järjestetyn joulutapahtuman yhteydessä Keski-Suomen museon käsityöläiskodeissa vieraili yhteensä 7 000 kävijää. Käsityöläiskotien erityisenä ohjelmana järjestettiin jouluhetkiä, joissa käsityöläiskotien
oppaat kertoivat joulunvietosta 1800-luvun Jyväskylässä.
21
• Työpajat
1.-3.4. Taiteilijaelämää Heiskan taiteilijakodissa – Työpaja koululaisille (1.–3.lk):
Tutustuminen Heiskan taiteilijakotiin ja ”rompetaiteen” tekoa museon opintotila Kontissa. Työpajoja toteutui yhteensä 12 ja niihin osallistui kaikkiaan kuusi
luokkaa, yhteensä 116 koululaista. Vetäjinä Anna Muittari, Johanna Puhakka ja
matkailualan opasharjoittelija Roosa Takkinen.
8.-10.4. Taiteilijaelämää Heiskan taiteilijakodissa – Työpaja viittomakielisille:
Työpajoja toteutui yhteensä seitsemän ja niihin osallistui 34 hlöä. Vetäjänä museologian harjoittelija Outi Ahonen.
17.5. Kuvataidekoulun Kuva matkassa -työpaja Yläkaupungin yön yhteydessä,
järjestäjänä Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulu, osallistujia 29.
15.8. Vanhan Pihan mestarit –prosessidraamatyöpajat ryhmille Toivolan Vanhalla
Pihalla Työpajoja järjestettiin tilauksesta ryhmille yksi, osallistujia 10, vetäjänä
Työpajateatteri Taivaltajat.
10.10. Vanhan Pihan mestarit –prosessidraamatyöpajat koululaisille Toivolan
Vanhalla Pihalla Työpajoja järjestettiin kaksi ja niihin osallistui kaksi luokkaa
(4.lk),vetäjänä Työpajateatteri Taivaltajat, osallistujia 30.
7.-9.10. Paluu Jyväskylään –prosessidraamatyöpajat
Draamallisessa työpajassa rakennetaan tarinoiden avulla vuorovaikutteisia ja
viihdyttäviä tilanteita ja pohditaan, millaista elämä oli Jyväskylässä ennen vanhaan. Työpajoja järjestettiin kolme kertaa ja niihin osallistui kaikkiaan kolme
luokkaa (4.lk), osallistujia 63. Vetäjinä Tuula Vuolio-Vallenius ja Johanna Puhakka. Prosessidraamat järjestettiin koululaisille suunnatulla Mennään museoon-viikolla ja ne olivat osa Lasten Lysti -kulttuurisyksyn ohjelmaa.
30.10. ja 4.-5.11. Himmeli-työpajat koululaisille
Hanna Tynkkysen TALO-TILA –näyttelyyn liittyen järjestettiin koululaisille Himmelihommeli työpajoja, joissa askarreltiin oljesta, tutustuttiin TALO-TILAnäyttelyssä valon ja varjon leikkeihin ja pohdittiin Keski-Suomi-näyttelyssä,
mistä olki tulee. Työpajoihin osallistui kolme luokkaa (3.lk), yhteensä 61 osallistujaa. Vetäjinä Tiiti Tynkkynen, Johanna Puhakka ja Anna Muittari.
9.-12.12.Joulu ennen vanhaan -työpajat koululaisille (1.-2.lk)
Tutustuminen entisajan jouluun ja joulun valmisteluun museon näyttelyiden ja
työpajan avulla. Joulukuusenkoriste –työpaja: Koristekaramellin, villalankatontun ja joululinnun askartelua. Työpajoja toteutui yhteensä seitsemän ja niihin
osallistui kaikkiaan 137 kävijää. Vetäjinä Tuula Vuolio-Vallenius, Johanna Puhakka, Anna Muittari, Sanna Tarnanen ja Johanna Kotilainen.
22
Muut luennot, esiltelmät ja tapahtumat
Näyttelytoiminta
Intendentti Erkki Fredrikson
19.1. Luento Lennart Forsténin näyttelyn avajaisissa. Järjestäjänä Kauko Sorjosen
säätiö, Kuokkalan kartano, osallistujia 60.
26.1. Luento Tammisunnuntain killan tilaisuudessa. Järjestäjänä Tammisunnuntain kilta, osallistujia 25.
8.3. Esitelmä Jyväskylän Klubin shakettilounaalla: Lehtokurpan suomalainen kulinaarihistoria, osallistujia 16.
12.7. Esitelmä Haukanmaan Riistamiehet ry:n kesäjuhlissa, osallistujia 30.
20. - 21.8.Kierros Puutarhurin talossa: Keski-Suomen maisema ja keskisuomalainen kuvataide, osallistujia 30.
10.9. Yleisöluento Asekätkentää pahimman varalta Jyväskylän yliopistolla. Järjestäjänä Ikääntyneiden yliopisto, osallistujia 240.
21.11. Jyväskylän Juustoseuran 50-vuotisjuhlan juhlaesitelmä: Lihatiinusta marmoroituun, avotulelta mikrouuniin, osallistujia 60.
8.12. Esitelmä Jyväskylän Rotary-klubille: Jerusalemin Pyhän Lazaruksen ritarikunta, osallistujia 40.
11.12. Esitelmä ravintolaillallisten historiasta puolenvuosisadan ajalta Pyöreän
Pöydän 50-vuotisjuhlassa, osallistujia 24.
Museokasvatus
Museolehtori Tuula Vuolio-Vallenius
18.2. Teatteritiistai: Kauppa-Lopon ja Minna Canthin jäljillä. Esitys Kauppa Lopo -aikaisesta Jyväskylästä, Jyväskylän kaupunginteatteri, osallistujia 130.
18.3. Elämää ennen vanhaan -kuvaesitys, Huhtasuon päiväkeskus, osallistujia 40.
19.3. Kauppa-Lopon ja Minna Canthin jäljillä. Esiltelmä Naishehkua Minna
Canthin hengessä –tilaisuudessa Vanhalla Ortopedialla. Järjestäjänä KeskiSuomen naisjärjestöt, osallistujia 140.
21.3. Juuret ja siivet -verkkonäyttelyn esittelyt Työnväenmuseo Werstaassa
Tampereella. Järjestäjinä Mestariduunari-hanke ja Työväenmuseo Werstas,
osallistujia 42.
8.5. Teatteritiistai: Kauppa-Lopon ja Minna Canthin jäljillä. Esitys Kauppa Lopon aikaisesta Jyväskylästä, Jyväskylän kaupunginteatteri, osallistujia 20.
14.5. Elämää ennen vanhaan, Päiväkeskus Väkkärä
21.5. Esitys Kauppa-Lopo -aikaisesta Jyväskylästä
5.6. Elämää ennen vanhaan, Luhtisen päiväkeskus
20.8. Juuret ja Siivet -verkkomateriaalin esittely valtakunnallisilla Kulttuurimaisemahoidon neuvottelupäivillä, osallistujia 100.
23
29.9. Juuret ja Siivet -verkkomateriaalin esittely Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelujen johtoryhmälle, osallistujia 10.
4.10. Esitelmä Jyväskylän Lyseon juhlapäivänä, osallistujia 130.
21.11. Kokemuksia tarinallistamisesta palveluiden tuotteistamisessa, caset Juuret ja Siivet sekä Toivolan Vanha Piha. Järjestäjänä Jyväskylän aikuisopisto,
osallistujia 27.
Museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen
25.3 Museon perusnäyttelyjen rakentaminen ja Heiskan taiteilijakodin muuttaminen museoksi, Museologian opintoihin liittyvät esitykset, Keski-Suomen
museo ja Heiskan taiteilijakoti, Jyväskylä
11.6. Toivolan Vanhan pihan vaiheista. Laajavuoren rotarit, Kahvila Muisto, Jyväskylä
27.7. Tervehdyspuhe Hankasalmen kotiseutuyhdistyksen 60-vuotisjuhlassa,
Hallantupa, Hankasalmi
11.10. Minna Canthin patsashankkeet aikansa kuvastajina. Suomalaisen Naisliiton Minna Canth -seminaari, Hotelli Alexandra, Jyväskylä, osallistujia 90.
Kokoelmatoiminta
Museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen
21.1. Maakuntamuseon rooli tallennustyössä ja poolityöskentelyssä. Keski-Suomen museon kokemuksia ja esiin nousseita ajatuksia. TAKO-seminaari, Kansallismuseo, Helsinki.
Intendentti Virpi Mäkinen
18.3. Museon kuva- ja tutkimusarkiston esittely Palokan kaupunginosan historiatyöryhmälle, osallistujia yhdeksän.
9.5. Esitelmä Sports Gear or Art Works? Photographs and Photographic Equipments in Estate Inventories in Central Finland 1860-1920. Artefactan tutkijaverkoston konferenssi How Do We Study Objects? Analyses in Artefact Studies. Tieteiden talo, osallistujia noin 100.
11.9. Kipinäpuhe Keski-Suomen museon maakunnallisen nykyajan dokumentoinnin hankkeesta Museoalan Teemapäivillä Helsingissä. Järjestäjänä Museovirasto, osallistujia 150.
20.9. Esitelmä valokuvista sukututkimuksen aineistona sukututkimuspäivillä.
Järjestäjänä Pihtipudas-Seura, osallistujia 30.
29.10. Paneelikeskustelu ja työryhmäkeskustelut, Ainejärjestöjen alumnitapaaminen, järjestäjinä ainejärjestöt Tosine ja Nefa, Historian ja etnologian laitos,
Jyväskylän yliopisto, osallistujia n. 100.
24
6.11. Keski-Suomen museon tallennusaiheiden esittely museologian perusopintojen Tallennus ja dokumentointi -kurssin luennolla. Järjestäjänä Jyväskylän yliopisto, museologian oppiaine, osallistujia 30.
3.12. Tallennus ja dokumentointi -kurssin infotilaisuus museologian perusaineopiskelijoille, osallistujia 11.
Yritys- ja laitosmuseot
Amanuenssi Susanna Terho
18.5.Keskisuomalaisen Museopäivä. Sanomalehti Keskisuomalaisen järjestämä
Maakunnan markkinat Live-kirpputoritapahtuma ja talokierrokset lehden toimitaloon, osallistujia n. 100.
Alueellinen toiminta ja kulttuuriympäristö
Museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen
13.3. Esitelmä Muuramen Työväen talolla: Keski-Suomen museon toiminta ja
Muuramen vanha rakennuskanta. Järjestäjänä Muuramen työväenyhdistyksen
eläkeläiset, osallistujia 60.
20.8. Seminaarinmäen suojelu. Valtakunnalliset kulttuurimaisemanhoidon päivät, Ympäristöministeriö, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä
8.10. Valtiontalon suojeluprosessi. Jyväskylän yliopiston KUOMA-koulutus,
Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä
9.10. Kulttuuriperintö yksilöiden ja yhteisöjen arjessa -työpajan paneelikeskustelu. Järjestäjinä Suomen Kotiseutuliitto ja Museovirasto, osallistujia 90.
25.11. Maakuntamuseon ajankohtaisia kuulumisia. Keski-Suomen maakunnallinen museo- ja kotiseutupäivä, Keski-Suomen museo, Jyväskylä
10.12. Rakennussuojelun periaatteita. Jyväskylän Tilapalvelun johtokunta,
Jyväskylä, osallistujia 10.
Maakunnallinen museotyö
Amanuenssi Pirjo Sojakka
28.4. Laukaan kirkkomuseon opastus Jyväskylän yliopiston museologian opiskelijoille, osallistujia 18.
28.4. Museokylä Kalluntalon opastus Jyväskylän yliopiston museologian opiskelijoille, osallistujia 18.
27.6. Kuhmoisten kotiseutumuseon näyttelyn esittely, osallistujia neljä.
Amanuenssi Marja-Liisa Rajaniemi:
4.12. Luento museologian opiskelijoille: Maakunnallinen museotyö ja inventoinnit, järjestäjänä Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Jyväskylän
yliopisto, osallistujia 25.
25
Arkeologia
Amanuenssi Miikka Kumpulainen
11.3. Maiseman tuotteistamisen työpaja Toivakassa. Järjestäjinä Mahdollisuutena maisema-hanke (MAMA), ProAgria Keski-Suomi/Keski-Suomen maa- ja
kotitalousnaiset, vetäjänä Miikka Kumpulainen, osallistujia 18.
9.9. Luento paikannimistä maisemassa, Mahdollisuutena Maisema -hanke,
Mikkeli
25.11. Ajankohtaista arkeologiasta, Maakunnallinen museopäivä, Keski-Suomen museo, Jyväskylä
2.12. Arkeologia-aiheinen luento museologian opiskelijoille, järjestäjänä Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, osallistujia 30.
5.12. Luento paikannimistä maisemassa, Mahdollisuutena Maisema-hanke,
Jyväskylä
Rakennustutkimus (maakunta)
Amanuenssi Päivi Andersson:
7.1. Esitelmä maakunnallisesta modernin rakennusperinnön inventointihankkeesta Luhangassa, Keski-Suomen museo ja Luhangan kunta, Luhangan kunnantalo
8.1. Esitelmä maakunnallisesta modernin rakennusperinnön inventointihankkeesta Kivijärvellä, Keski-Suomen museo ja Kivijärven kunta, Kivijärven kunnantalo
8.1. Esitelmä maakunnallisesta modernin rakennusperinnön inventointihankkeesta Karstulassa, Keski-Suomen museo ja Karstulan kunta, Karstulan kunnantalo
9.1. Esitelmä maakunnallisesta modernin rakennusperinnön inventointihankkeesta Kannonkoskella, Keski-Suomen museo ja Kannonkosken kunta, Kannonkosken kunnantalolla
13.3. Esitelmä Kansatieteen päivien Museo-työryhmässä: Rakennustutkimus
rakennussuojelu- ja ympäristötyön apuna. Järjestäjinä Helsingin yliopiston
humanistinen tiedekunta ja Ethnos ry, osallistujia 20.
14.5. Kaupunkikävely Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen opiskelijoille: Moderni
arkkitehtuuri. Järjestäjänä Taiteen ja kulttuurien tutkimuksen laitos, Jyväskylän yliopisto. Oppaina Päivi Andersson ja Saija Silen, osallistujia 14.
26.6. Esitelmä maakunnallisesta modernin rakennusperinnön inventointihankkeesta Äänekoskella, Keski-Suomen museo ja Äänekosken kaupunki, Äänekosken kaupungintalo
12.8. Esitelmä maakunnallisesta modernin rakennusperinnön inventointihankkeesta Karstulassa, Keski-Suomen museo ja Karstulan kunta, Karstulan kunnantalo
26
12.8. Esitelmä maakunnallisesta modernin rakennusperinnön inventointihankkeesta Kannonkoskella, Keski-Suomen museo ja Kannonkosken kunta, Kannonkosken tekninen toimisto
14.8. Esitelmä maakunnallisesta modernin rakennusperinnön inventointihankkeesta Luhangassa, Keski-Suomen museo ja Luhangan kunta, Luhangan kunnantalo
15.8. Esitelmä maakunnallisesta modernin rakennusperinnön inventointihankkeesta Kivijärvellä, Keski-Suomen museo ja Kivijärven kunta, Kivijärven kunnantalo
23.9. Luento Petäjäveden vanhasta kirkosta Laatua perinnerakentamiseen
-koulutuksessa. Järjestäjänä Keski-Suomen Ely-keskus, osallistujia 20.
2.10. Luento Muuramen keskustan kehittämisen asukasillassa: Muuramen moderni rakennusperintö. Järjestäjänä Muuramen kunta, osallistujia 50.
7.10. Kirkkopuiston rakennettu ympäristö rakennusperinnön kehyksenä, Jyväskylän yliopiston Taiteen ja kulttuurintutkimuksen Kulttuuriympäristön maisteriohjelman Case Alvar Aalto Valtiontalo -teemakurssi, Jyväskylän yliopiston
Vanha juhlasali, osallistujia 30.
9.10. Esitys Keski-Suomen rakennustarkastajien neuvottelupäivillä: Purkulupakäytänteet Keski-Suomen museon ja rakennusvalvontojen välillä, osallistujia 25.
Rakennustutkimus (Jyväskylä)
Amanuenssi Saija Silen:
8.4. Esitelmä KUOMA-koulutuksen Tutkijan aarreaitta – johdatus kurssiin -tilaisuudessa: Jyväskylän kaupungin rakennetun ympäristön tietojärjestelmät
ja otteita valtakunnallisista järjestelmistä. Järjestäjänä Taiteiden ja kulttuurin
tutkimuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, osallistujia 12.
14.5. Kaupunkikävely Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen opiskelijoille: Moderni
arkkitehtuuri. Järjestäjänä Taiteen ja kulttuurien tutkimuksen laitos, Jyväskylän yliopisto. Oppaina Päivi Andersson ja Saija Silen, osallistujia 14.
25.9. Luento: Näkökulmia Päijänteen rakennusperintöön. Järjestäjänä Kauko
Sorjojen säätiö, Järvilinna, osallistujia 25.
29.10. Luento Jyväskylän yliopiston Taiteiden ja kulttuurintutkimuksen laitoksen KUOMA-koulutuksessa: Kankaan alueen historia ja rakennushistorialliset
arvot, osallistujia 14.
15.12. Luento ikkunoiden kunnostamisesta ja rakennusperinnön hoidon avustuksista Asunto-osakeyhtiö Jyväsharjulle, osallistujat 10.
Rakennustutkimus
(Modernin rakennusperinnön inventointi -hankkeen projektitutkijat):
28.2. Luento: Keski-Suomen museon rakennusinventointien menetelmät ja kri-
27
teerit. Esitelmä oli osa Tampereen kesäyliopiston järjestämään opintokokonaisuutta ”Täydennyskoulutusta rakennusinventoijille”. Luennoitsijoina Sini Saarilahti ja Hanna Tyvelä, osallistujia 20.
OPASTUKSET
Näyttely- ja kohdeopastukset museokohteissa
Kohde
opastusten määrä
osallistujamäärä
Keski-Suomen museo
408
8 079
Heiskan taiteilijakoti
56
321
Keski-Suomen museon käsityöläiskodit
7604
22 812
Jyväskylän kunnallistekniikan museo, Könkkölä
2
27
Jyväskylän Lyseon museo
1
22
Pienmäen talomuseo
23
62
Niitynpään työläiskotimuseo
8
177
Yhteensä
8 094
31 500
Keski-Suomen museon näyttelyissä ja kohteissa opastuksia järjestivät myös Jyväskylän kaupungin museoiden kouluttamat Kulttuuriluotsit. Toimintavuonna
luotsit pitivät 36 opastusta, joihin osallistui 210 kävijää.
Vaihtuviin näyttelyihin liittyvät yleisöopastukset ja taitelijatapaamiset
Kotiseutuharrastajan kokoelma
14.2. Yleisöopastus: Jonas Heiskan ja Juuso Putron maisemia, asiantuntijaoppaana Erkki Fredrikson, osallistujia 7.
Pyhä Suurmarttyyri Georgios Voittaja – Pyhä Yrjänä
22.3. Yleisöopastus näyttelyyn, esittelijänä Ortodoksisen kulttuurin ystävät ry:n
puheenjohtaja, ikoniasiantuntija Matti Taalas, osallistujia 35. Osana Jyväskylä-päivän ohjelmaa.
4.4. Yleisöopastus näyttelyyn, esittelijänä Ortodoksisen kulttuurin ystävät ry:n
puheenjohtaja, ikoniasiantuntija Matti Taalas, osallistujia 18.
23.4. Seminaari: Pyhä Georgios Voittaja – Pyhä Yrjänä, luennoimassa kirjailija
Osmo Pekonen, Erkki Fredrikson, lisensiaatti Matti Taalas ja pappiskandidaatti Jyrki Pouta, osallistujia 54.
Muistoja ja odotusta – Tekstiilisuunnittelija Eija Nevala
11.4. Yleisöesitelmä ja -opastus näyttelyyn, esittelijänä Eija Nevala, osallistujia seitsemän.
28
Kadonnutta Taulumäkeä
14.9. Yleisöopastus näyttelyyn, esittelijänä Erkki Fredrikson, osallistujia 40.
Osana Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ohjelmaa ja Kulttuurisuunnistusta.
Asekätkentää pahimman varalta
14.9. Yleisöopastus näyttelyyn, esittelijänä Erkki Fredrikson, osallistujia 50. Osana Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ohjelmaa ja Kulttuurisuunnistusta.
Metsän aarteita – Taidetta UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön kokoelmista
Ohjelma järjestettiin yhteistyössä UPM Metsän ja UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön kanssa.
19.9. Yleisöopastus näyttelyyn, esittelijänä UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön
toiminnanjohtaja, FT Anna-Maria Wiljanen, osallistujia 24.
26.9. Yleisöopastus näyttelyyn, esittelijänä UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön
toiminnanjohtaja, FT Anna-Maria Wiljanen, osallistujia 65.
25.9. Yleisöluento Victor Westerholm – suomalaisen metsän kuvaaja, luennoitsijana UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön toiminnanjohtaja, FT Anna-Maria
Wiljanen, osallistujia 13.
17.10. Yleisöluento: Vuoropuhelua metsäteollisuuden ympäristö- ja yritysvastuusta, keskustelemassa ympäristö- ja vastuullisuusjohtaja Päivä Salpakivi-Salomaa, UPM
ja metsäasiantuntija Annukka Valkeapää, WWF Suomi, osallistujia 20.
23.10. Yleisöluento Metsä taiteessa, luennoitsijana UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön toiminnanjohtaja, FT Anna-Maria Wiljanen, osallistujia 32.
8.11. Metsäpäivä museolla. Koko perheen metsäpäivän ohjelmassa oli metsäaiheisia luentoja ja esittelypisteitä sekä yleisöopastukset Metsän aarteita
-näyttelyyn, oppaina Tuula Vuolio-Vallenius ja Elise Hovi (UPM Metsä), osallistujia 50. Jyvässeudun 4H-yhdistys tarjosi ohjelmaa lapsille opintotila Kontissa.
Vapaa pääsy. Päivän kokonaiskävijämäärä 249.
TALO-TILA – Hanna Tynkkynen
17.10. Taiteilijatapaaminen Hanna Tynkkysen kanssa, osallistujia yhdeksän.
26.10. Himmeli-yleisötyöpaja, vetäjänä Tiiti Tynkkynen, osallistujia kuusi.
2.11. Himmeli-yleisötyöpaja, vetäjänä Tiiti Tynkkynen, osallistujia 12.
7.11. Taiteilijatapaaminen Hanna Tynkkysen kanssa, osallistujia 21.
Samat naamat taas – Jyväskylän Taiteilijaseuran 69. vuosinäyttely
12.12. Taiteilijatapaaminen, osallistujia 13.
29
TIEDOTUS JA MARKKINOINTI
Keski-Suomen museon tiedotuksesta ja markkinoinnista vastasi toimintavuonna museolehtori Tuula Vuolio-Vallenius. Tiedotukseen museon verkkosivuilla ja
facebook-sivuilla osallistuivat myös museoassistentit Anna Muittari ja Johanna
Puhakka.
Näyttelyistä, tapahtumista ja aukioloajoista tiedotettiin museon omilla nettisivuilla, avoinmuseo.fi -sivuilla, facebook-sivuilla, twitterissä, lehdistötiedottein,
Jyväskylän matkailun neuvonnan kautta sekä viikoittain museoiden ja gallerioiden tiedotusrenkaan kautta. Kertomusvuonna otettiin käyttöön Keski-Suomen
museon uutiskirje. Museo osallistui myös Jyväskylän kulttuurilehden Aaltojalehden toimittamiseen. Museon palveluita markkinoitiin lisäksi City-opaskartan
ja Jyväskylän seudun matkailuesitteen kautta sekä yhteistyössä Toivolan Vanhan
Pihan markkinoinnin kanssa.
Ajankohtaisista museoasioista lähetettiin tiedotekirjeitä sekä tarjottiin aineistoa tiedotusvälineille. Museon toiminnasta kerrottiin aktiivisesti myös Jyväskylän
kaupungin tiedottajien ja tiedotuslehden välityksellä. Museolehtori antoi kertomusvuonna radio- ja lehtihaastatteluja. Tiedotuksellista yhteistyötä jatkettiin Jyväskylän museoiden tiedottajien kanssa.
30
KOKOELMATOIMINTA
Keski-Suomen museossa käynnistettiin vuonna 2014 tiimimuotoinen työskentely kokoelmatoiminnan ja erillismuseoihin liittyvän toiminnan kehittämisessä.
Tiimien työskentelyä koordinoi intendentti Virpi Mäkinen. Jyväskylän Lyseon kokoelma-aineistojen puhdistamiseen ja siirtoon liittyviä asioita käsiteltiin lisäksi
erillisessä työryhmässä syksyn aikana.
KOKOELMANHALLINNAN KEHITTÄMINEN
Keski-Suomen museon esine-, taide-, mitali- ja arkistokokoelmien luetteloinnissa käytössä oli Polydoc-tietokantaohjelma. Vuodesta 1986 tuotannossa ollutta Polydoc-järjestelmää ei aktiivisesti kehitetä, vaan kartunta luetteloitiin olemassa oleviin tietokantapohjiin. Museon ylläpitämän järjestelmän tiedot tullaan
aikanaan siirtämään uuteen Museo2015 -kokoelmanhallintajärjestelmään.
Keski-Suomen museon kuva-arkiston digitoidut kuvakokoelmat ja digitaalisena syntynyt kuva-aineisto luetteloitiin vuonna 2010 käyttöön otettuun Jyväskylän kaupungin kuvienhallintajärjestelmään, joka pohjautuu Profiumin Sähköinen
Arkisto -tuotteeseen. Kuvienhallintajärjestelmää ylläpitää Jyväskylän kaupungin
tietohallinto.
Keski-Suomen museo osallistui kuvienhallintajärjestelmän julkisen näkymän kehittämistyöhön yhdessä Jyväskylän kaupungin tietohallinnon ja viestinnän edustajien kanssa. Edellisenä toimintavuonna aloitettu julkisen näkymän testaus saatiin loppuun keväällä. Keski-Suomen museon kuvia päästiin julkaisemaan verkkoselailuun lokakuun alussa.
TALLENNUS- JA DOKUMENTOINTITYÖ
Valtakunnallinen tallennus- ja kokoelmayhteistyö (TAKO)
Keski-Suomen museon kokoelmatoiminnassa jatkettiin vuonna 2010 alkanutta
valtakunnallista tallennus- ja kokoelmayhteistyötä (TAKO) osallistumalla hankkeen koulutuksiin sekä poolityöskentelyyn. Keski-Suomen museo kuuluu Arkiteemaa tallentavaan 3. pooliin vastuualueenaan opiskelijan arki ja kulttuuriympäristö.
Keski-Suomen museon TAKO-toiminnasta on vastannut työryhmä, jonka jäseniä
ovat intendentti Virpi Mäkinen, amanuenssit Pirjo Sojakka, Sirpa Suhonen, San-
31
na Tarnanen ja Susanna Terho sekä sijaisina amanuenssit Johanna Kotilainen ja
Marja-Liisa Rajaniemi. Työryhmän jäsenet osallistuivat TAKO-yhteistyön seminaareihin, poolikokouksiin ja dokumentointiprojekteihin vuorotellen.
Laitosmuseoyhteistyön kautta Keski-Suomen museon tallennus- ja kokoelmayhteistyössä osallistuttiin myös teollisuutta tallentavan 4. poolin metalliteollisuuteen keskittyvän alapoolin toimintaan Rautpohjan tehdasmuseon osalta.
Suomi syö ja juo -hankeyhteistyö
Keski-Suomen museo osallistui TAKO:n pooli 3:n yhteishankkeeseen Suomi syö
ja juo. Hankkeessa jatkettiin 11 poolimuseon yhteisen, sosiaalista mediaa hyödyntävän sivuston kehittämistä. Ruokaperinnettä tallentavan hankkeen projektitutkija Susanna Haavisto työskenteli osan hankekaudesta Keski-Suomen museossa ja osan Satakunnan museossa. Suomi syö ja juo -hankkeesta tiedotettiin
aktiivisesti Keski-Suomen museon verkkosivuilla ja facebook-sivuilla.
Hankekaudella Suomi syö ja juo -sivustolla toteutettiin eri museoiden kokoelmia
hyödyntävä Rakkain reseptini -keräys, Silmänruokaa-kuvakeräys sekä avattiin
museoiden kuva- ja tutkimusaineistoja avoimena datana ja Flickr-sovelluksen
kautta. Keski-Suomen museon kuva- ja tutkimusarkiston ruokaperinteeseen liittyvää aineistoa hyödynnettiin sivuston sisällöissä laajasti. Avoimena datana avattiin museon Hankasalmen Kärkkäiskylän Ranta-Keurulan talossa vuonna 1984
kuvattu valokuvasarja hapanleivän leipomisesta sekä vuonna 2011 toteutetun
Keskisuomalainen ruokakulttuuri -kyselyn aineistoja.
Keski-Suomen museon tutkimusarkiston ruokaperinneaiheisten äänitteiden
haastattelunäytteitä julkaistiin hankkeen verkkosivuilla. Joulukuussa hankkeen
Youtube-kanavalla julkaistiin Keski-Suomen museon tekemä Kouluruokailua ennen ja nyt -video, joka perustui museon kuva-arkiston kokoelmiin sekä vuonna 2013 Jyväskylän Lyseon lukiossa kuvattuun kouluruokailudokumentointiin.
Keski-Suomen museo osallistui myös Suomi syö ja juo -hankkeen haastatteluihin, joissa kartoitettiin kokemuksia avoimesta datasta, sekä Hotelli- ja ravintolamuseon toteuttamaan kyselyyn museoiden kokoelmien ruokaperinteeseen liittyvästä aineistosta. Tiivistelmä Suomalainen juoma- ja ruokakulttuuri museoiden
kokoelmissa -kyselystä julkaistiin hankesivuilla.
32
33
Salmutexin pukutehtaan dokumentointi ja nykyajan dokumentoinnin ohjeistushanke
Keski-Suomen museo sai vuonna 2014 Museoviraston innovatiivista avustusta
7 500 euroa nykyajan ilmiöiden tallentamiseen liittyvän, maakunnallisia toimijoita osallistavan ohjeistuksen laatimiseen. Yhteistyökumppanina hankkeessa oli
Konginkankaan Kotiseutukerho Kömin Kilta ry, joka toteutti omatoimisen dokumentoinnin konginkankaalaisen Salmutexin pukutehtaan toiminnasta.
teknisestä toteutuksesta Anssi Harjula web&dev. Toimintavuoden aikana tuotettiin sivuston rakenne, ulkoasu sekä sisällöt lomakepohjaista palautusosiota lukuun ottamatta. Sisällöntuotannosta Keski-Suomen museossa vastasivat intendentti Virpi Mäkinen sekä amanuenssit Sanna Tarnanen, Pirjo Sojakka ja MarjaLiisa Rajaniemi.
Hankeyhteistyö käynnistyi keväällä dokumentoinnin suunnittelulla ja tutustumiskäynnillä vuonna 1984 perustettuun Salmutexin pukutehtaaseen. Tehtaan
dokumentointi toteutettiin syys-lokakuussa, jolloin käynnistyi myös nykyajan
dokumentoinnin verkkosivujen sisällön suunnittelu ja toteutus. Kömin Killan dokumentointityöryhmään kuuluivat yhdistyksen puheenjohtaja Helena Simonaho
sekä Satu Ruuska ja Reetta Korjonen. Valokuvaajana toimi Veli Rytkönen. Dokumentoinnissa seurattiin miesten puvun valmistusta Salmutexin tehtaassa valokuvaamalla, havainnoimalla ja haastattelemalla tehtaan omistajapariskuntaa ja
työntekijöitä. Yrityksen historiaa taustoitettiin entisten omistajien haastattelulla.
Museologian opiskelijoiden nykyajan tallennusharjoitukset
Keski-Suomen museon kokoelmatyöstä vastaavat amanuenssit jatkoivat vuonna 2014 Jyväskylän yliopiston museologian opiskelijoiden nykyajan tallennusja dokumentointiharjoitusten ohjausta. Tallennusharjoitusten luettelointia varten
järjestettiin kaksi lähiopetuspäivää Keski-Suomen museon auditoriossa.
Hankesivuston visuaalisesta suunnittelusta vastasi graafikko, FT Jussi Jäppinen ja
Keväällä museon kokoelmiin luetteloitiin neljä tallennusharjoitustyötä, joiden aiheena olivat kahvila Karoliinan kahvimylly Joutsassa, Kahvila-konditoria Wilhelmiina, Kortepohjan asuinympäristöön liittyvä muutos asukasnäkökulmasta sekä
jämsäläisen kotiseutuharrastajan kotikokoelma. Dokumentoinneissa saatiin kokoelmiin valokuva- ja arkistoaineistoa.
Museoviraston innovatiivinen avustus käynnisti maakunnallisen nykyajan dokumentoinnin
hankeyhteistyön Konginkankaan Kotiseutukerho Kömin Kilta ry:n kanssa. Toukokuussa Keski-Suomen museon edustajat ja Kömin kiltalaiset tutustuivat dokumentoinnin kohteeseen,
konginkankaalaiseen Salmutexin pukutehtaaseen.
Keväällä museologian opiskelijoille toteutettiin palautekysely tallennus- ja dokumentointiharjoituksen tekemisestä. Saatua palauteaineistoa hyödynnettiin nykyajan dokumentoinnin ohjeistuksen kehittämisessä.
Veli Rytkönen / Keski-Suomen museo.
ESINE- JA TAIDEKOKOELMAT
Keski-Suomen museon esine- ja taidekokoelmista vastasi vuonna 2014 amanuenssi Sirpa Suhonen ja esinekokoelmien konservoinnista konservaattori Esko
Ahola.
Esinekokoelmien kartunta 2012-2014
Vuosi
Kartunta
Esinemäärä
2012
1214
70 286
2013
523
71 121
2014
407
72 590
34
Museon esinekokoelmat karttuivat vuoden aikana 41 päänumerolla, joista 28 oli
lahjoituksia ja ostoja 13. Museon kokoelmiin lahjoitettiin muun muassa Yrjö Soinille kuuluneita kunnia- ja ansiomerkkejä ja muistomitaleita, Suojeluskunnan
käsivarsinauhoja ja hihamerkkejä sekä Suomen Leijonalippu. Pianotaiteilija Leea
Isotalo-Vesasen testamenttilahjoituksessa kokoelmiin saatiin taidokkaasti käsintehtyjä kortteja. Muuramen kunta lahjoitti Saunakylän perusnäyttelyssä esillä
olleita saunomiseen liittyviä esineitä, esimerkiksi lasiset kuppaussarvet. Samassa yhteydessä kokoelmiin tuli muuramelaisen Mehtolan talon esineistöä, josta osa liitettiin museon esinekokoelmiin ja osa käyttökokoelmaan. Puistokoulun
peruskorjauksen yhteydessä koulurakennuksesta löytyneitä tavaroita toimitettiin
kokoelmiin liitettäväksi. Jaakko Lovén ja Seppo Santanen lahjoittivat ystävyyskaupunkitoimintaan liittyviä mitaleita. Heidän lahjoituksissaan oli mukana myös
suomalaisia tapahtuma- ja muistomitaleita. Vuoden viimeinen lahjoitus oli vuonna 1892 kudottu ryijy Jämsästä.
Esinekokoelmien luettelointi ja järjestämistyöt
Esinekokoelmissa oli vuoden päättyessä yli 72 590 esinettä, joista hakukelpoisessa tietokannassa oli 67 184 päivitettyä esinekorttia. Kertomusvuonna tulleista 41 kokoelmasta on luetteloitu vuoden aikana 23 lahjoitusta. Vanhemmista kokoelmista Kankaan paperitehtaan ja Keljon koulun lahjoitusten luettelointi saatiin loppuun ja aloitettiin Vaajakosken päiväkodin laajan kokoelman luettelointi.
Myös taiteilija Urho Lehtisen luonnoskokoelman täydennysluettelointia jatkettiin.
Kokoelmien luettelointiin osallistuivat museologian harjoittelija Outi Ahonen,
joka luetteloi opetuskokoelmaan liitettyjä Mehtolan esineitä. Museologian harjoittelija Elisa Valtanen luetteloin Eira Paunun testamenttilahjoituksen esineistöä.
Interiöörikonservaattoriharjoittelija Sini Oksanen kävi läpi museon lasi- ja posliinikokoelmat ja täydennysluetteloi korukokoelmia. Amanuenssi Johanna Kotilainen luetteloi Kankaan paperitehtaan, Keljon koulun ja Vaajakosken päiväkodin lahjoituksia. Rakennuskonservaattoriharjoittelija Hedda Ohls selvitteli museon tapettinäytekokoelmia.
Keski-Suomen museon kokoelmiin kuuluu erilliskokoelmana Luomaan radiomuseokokoelma, jossa on yli 520 luetteloitua esinettä. Kokoelmatietojen siirto digitaaliseen muotoon on vielä kesken.
Kokoelmakeskuksen tiloissa esineiden sijaintipaikkojen kirjaamista jatkettiin. Dtilan laatikoissa ja rullilla säilytettävät tekstiilit järjesteltiin ja niiden sijaintipaikkatiedot koottiin odottamaan tietokantaan siirtoa. Myös edellisvuonna järjesteltyjen G-tilan lasi- ja posliiniesineiden sekä C- ja H-tilojen taiteen sijaintipaikkojen merkintää tietokantaan jatkettiin.
35
Taidekokoelman kartunta
Kertomusvuonna taidekokoelma kasvoi 55 taideteoksella. Voitto Toivainen lahjoitti kokoelmiin kuusi teosta. Hankasalmelaisen Veli-Matti Häkkisen testamenttilahjoituksena museolle saatiin kahdeksan Jonas Heiskan teosta. Suomen Kulttuurirahaston / Keski-Suomen rahaston Ilamon rahasto osti Keski-Suomen museolle toimittaja Anja Penttisen taidekokoelmasta 15 teosta. Kokoelmaan kuuluu muun muassa Onni Kososen, Manu Forsblomin ja Feliks Ojasen töitä. Yksittäisinä ostoina hankittiin muun muassa Veikko Hirvimäen, Erkki Heikkilän ja Feliks Ojasen teokset.
Esinekokoelmien käyttö ja lainaus
Keski-Suomen museon esinekokoelmia hyödynnettiin kertomusvuoden aikana
tutkimuksessa. Opinnäytteiden ja muun tutkimuksen kohteena olivat kiviset valinmuotit ja Muuramen huonekalutehtaan huonekalut. Alvar Aalto -museo lainasi Keski-Suomen museon kokoelmista uimahousuja malliksi museokauppaan
myyntiin tulevia housuja varten. Venäläinen tuohiesineisiin erikoistunut tutkija
Vladimir Yarish kävi läpi museon kaikki tuohiesineet vierailunsa yhteydessä18.8.
- 19.8. Hänelle toimitettiin lisäksi jälkikäteen tiedot tutkituista esineistä.
Museon kokoelmaesineitä oli esillä muun muassa seuraavissa Keski-Suomen museon omissa ja muiden museoiden näyttelyissä ja tapahtumissa: Pyhä Suurmarttyyri Giorgios Voittaja - Pyhä Yrjänä -näyttely Keski-Suomen museossa, Kordelinin säätiön Keski-Suomen museolle deponoimat grafiikan vedokset Rauman
ja Hämeenlinnan taidemuseoissa, Äänekosken taidemuseon Taidemaalari Väinö
Hämäläinen, löytöretki maisemaan -näyttelyssä, Kuopion kulttuurihistoriallisen
museon Nyt meillä on häät -näyttelyssä. Jyväskylän taidemuseon Ehtiihän sinne Pariisiin myöhemminkin -näyttelyssä, Keski-Suomen museon Aika(moinen)
ihme- näyttelyssä ja Toivolan Vanhan Pihan käsityöläiskotien joulunäyttelyssä.
Lisäksi Keski-Suomen pelastuslaitos lainasi opetuskokoelmaan kuuluvia esineitä. Saarijärven säätyläiskotimuseon esinelainasopimusta jatkettiin toistaiseksi
voimassa olevaksi.
Esineiden konservointi ja kuntokartoitustyö
Keski-Suomen museon esinekokoelmien inventointia jatkettiin vuoden 2014 aikana. Inventoinnin yhteydessä esineiden kunto tarkastettiin, ne kuntoluokitettiin ja kuvattiin. Samalla parannettiin esineiden sijoittelua ja suojausta säilytystilassa sekä täydennettiin luettelointitietoja. Konservointia tai ennaltaehkäiseviä
konservointitoimenpiteitä vaativat esineet käsiteltiin erikseen. Vuoden loppuun
mennessä oli inventoitu, kuntoluokitettu ja täydennysluetteloitu 102 esinettä.
36
Interiöörikonservaattoriopiskelija Sini Oksanen konservoi työharjoittelujaksonsa
aikana museon kokoelmiin kuuluvia lasiesineitä. Samalla hän täydensi sekä lasiesineiden että korujen luettelointitietoja.
Keski-Suomen museon Pyhä Gregorius Voittaja -näyttelyssä esillä olleiden keskiaikaisten puuveistosten siirto museon tiloihin sekä niiden näyttelyn aikainen
suojaaminen työllisti alkukeväällä konservaattoria. Esineistön käsittelyyn saatiin
ohjeita Museoviraston konservointilaitoksesta sekä Suomen merimuseosta. Konservaattori osallistui myös Jyväskylän Lyseon esineistön puhdistus- ja kuntokartoitustyöhön.
Museon kokoelmissa oleva C.F. Blomin öljymaalaus Martti Luther konservoitiin
Valamon konservointilaitoksessa. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo konservoi näyttelylainan yhteydessä hääpuvut näyttelykuntoon.
Käsikirjasto ja leikekokoelma
Keski-Suomen käsikirjaston kartunta oli kertomusvuonna 65 nidettä. Kirjaston
kartunta luetteloidaan tietokantaan, jossa oli vuoden 2014 lopussa 10 416 teosta. Tilattuina lehtinä museoon tulivat Keskisuomalainen, Helsingin Sanomat, Kameralehti, Muinaistutkija ja Numismaatikko. Muutamia maakunnan alueella julkaistavia paikallislehtiä saadaan museoon ilmaiskappaleena.
Leikekokoelman lehtileikkeitä on aikaisemmin kartutettu kolmeen leikekirjasarjaan: Maakunta, Yleistä ja Jyväskylä. Vuoden 1990 alusta siirryttiin käyttämään
vain yhtä leikekirjaa. Leikekokoelmaa kartutettiin vuoden 2013 loppuun saakka
keräämällä leikkeitä museoon tulleista Keski-Suomen alueella ilmestyneistä lehdistä. Kokoelma luetteloidaan lehtileiketietokantaan ja haku on käytössä seuraaviin leikekirjoihin: Maakunta I - XII, Jyväskylä I-VIII, Leikekirja 1990-1994, Arkkitehti-lehden leikkeet (osa) vuodesta 1926 ja Jyväskylään liittyviä artikkeleita
Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmista. Vuoden 2014 lopussa haun piirissä
on 20 430 lehtileikettä. Vuoden 1998 lehtileikkeistä on päivittämättä tietokantaan 299 artikkelia.
37
seon vastaa kulttuurihistoriallisesti merkittävien kokoelmien hoidosta sekä Lyseon museon toiminnasta rakennuksessa.
Vuoden 2014 alussa Keski-Suomen museon kokoelmatiimi osallistui koulun
muuttoon keräämällä poistettavien kalusteiden ja irtaimiston joukosta säilytettäväksi määriteltyä aineistoa. Näitä olivat vanhan kirjastokokoelman numeroidut
kirjat sekä uudemmat koulukalusteet, opetusvälineet, valokuvat ja koulukirjat.
Säilytettävä aineisto koottiin entiseen ruokalatilaan odottamaan puhdistusta ja
jatkotoimia. Koska Jyväskylän Lyseon kulttuurihistoriallisesti merkittävät kokoelmat olivat laajat, heikkokuntoiset ja sisäilma- ja tuholaisongelmista kärsineet,
laadittiin aineistojen puhdistamisesta ja siirrosta suunnitelma sekä kustannusarvio.
Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja liikuntalautakunta hyväksyi kustannusarvion kokouksessaan toimintavuoden huhtikuussa. Lyseoon osoitettu määräraha,
300 000 euroa, jakaantuu kahdelle vuodelle. Lyseon kulttuurihistoriallisesti merkittävät aineistot koostuvat kirjastokokoelmasta, esine-, kuva- ja arkistokokoelmista, luonnontieteellisistä kokoelmista sekä käyttökokoelman kalusteista.
Keski-Suomen museon palkkaamina Lyseon aineistojen puhdistus- ja siirtotyöhön osallistuivat määräaikaisina projektitutkija Elina Flyktman (11.8.-31.12.) sekä
museoapulaiset Jarno Seppänen (1.8.-19.12.) ja Janne Syrjänen (15.9.-19.12.).
Lyseon kirjaston puhdistus- ja inventointityöt
Puhdistus- ja inventointityöt lyseorakennuksessa käynnistyivät elokuussa valtakunnallisesti merkittävän jugentyylisen kirjaston siivouksella ja inventoinnilla.
Kirjaston hyllyt numeroitiin, jotta kirjojen järjestys voidaan palauttaa. Tuholaisongelman rajaamiseksi kirjoja varten hankitut laatikot käsiteltiin tuholaistorjunta-aineella. Kirjaston siivoustyöstä vastasivat Siivousliike Nybergin työntekijät.
Kirjat puhdistettiin varovasti imuroimalla.
Jyväskylän Lyseon kulttuurihistoriallisesti merkittävät kokoelma-aineistot
Inventointityössä käytiin läpi yli 10 000 kirjastonumerollista kirjaa, jotka sijaitsivat kirjastotilassa tai olivat löytyneet muualta koulun tiloista. Kirjastotilassa oli
myös runsaasti numerottomia kirjoja, jotka otettiin erilleen jatkokäsittelyä varten. Inventoinnin tavoitteena oli saada tietoa aineiston määrästä ja kunnosta.
Kuntoarvio tehtiin Kansallisarkiston kuntokartoitusarvion perusteella ja merkittävimmät vauriot kirjattiin.
Jyväskylän Lyseon lukion koulutoiminta vuonna 1902 valmistuneessa lyseorakennuksessa päättyi vuoden 2013 lopussa ja rakennus siirtyi Jyväskylän koulutuskuntayhtymältä takaisin Jyväskylän kaupungin omistukseen. Lyseorakennusta
hallinnoi vuoden 2014 alusta lähtien Jyväskylän Tilapalvelu. Keski-Suomen mu-
Kirjaston kokoelmien sisällöllisestä hallinnasta ja luetteloinnin suunnittelusta
järjestettiin lokakuussa kokous, johon oli kutsuttu asiantuntijoita Jyväskylän yliopiston kirjastosta, Jyväskylän kaupunginkirjastosta, Jyväskylän maakunta-arkistosta sekä Jyväskylän Lyseon entisten oppilaiden yhdistyksestä.
ERILLISMUSEOIDEN KOKOELMA- JA KONSERVOINTITYÖ
38
39
Tuholaisongelman takia lyseolta siirrettävät kokoelma-aineistot pakattiin ilmatiiviisti ja pakastettiin Oulun konttivuokraus Oy:tä lokakuussa paikalle vuokratussa pakastuskontissa. Pakastusaika –30 asteessa oli viikko. Pakastuksen jälkeen aineistot saivat tasaantua puhdistuslinjaston tasaantumistilassa vuorokauden ennen säilytystilaan siirtoa.
Jarno Seppänen / Keski-Suomen museo.
Lyseon aineistot saivat uuden säilytystilan Savelan Onkapannuun valmistuneesta uudisrakennuksesta. Säilytystilan hyllysuunnittelu käynnistettiin alkusyksyllä. Osa säilytyskalusteista saatiin Jyväskylän kaupunginarkiston entisestä
varastotilasta. Kiinteiden orsi- ja kevytmetallihyllyjen lisäksi tilaan pystytettiin
noin 350 hyllymetriä liukukiskohyllyä kirjojen säilyttämistä varten. Kaikkiaan vakioilmastoitua säilytystilaa saatiin käyttöön 241 neliötä.
Onkapannun säilytystila Lyseon aineistoille valmistui marraskuun alussa, minkä
jälkeen käynnistyivät kuljetukset. Muuttotyöstä vastasi Martela-Grundell. Kokoelma-aineistot saatiin järjestettyä Onkapannuun jouluun mennessä.
Pienmäen talomuseon uunin dokumentointi ja purku
Keski-Suomen museon erilliskohteena Hankasalmen Niemisjärvellä toimivan
Pienmäen talomuseon päärakennuksen uuni todettiin vuoden 2014 keväällä niin
huonokuntoiseksi, että uuni oli romahdusvaarassa. Jyväskylän Tilapalvelu vastasi uunin dokumentoinnin ja purkamisen kustannuksista. Dokumentointi- ja pur-
Jyväskylän Lyseon vuonna 1902 valmistuneen, jugendtyylisen kirjastointeriöörin teokset
puhdistettiin imuroimalla ennen kirjojen inventointityötä. Puhdistustyöstä vastasivat Siivousliike Nybergin työntekijät.
Lyseon puhdistuslinjaston toiminta
Lyseon kaksiosaiseen ruokalaan suunniteltiin alipaineistettu puhdistus- ja pakkauslinjasto, jonka kautta aineistot siirtyivät pakastettavaksi kylmäkonttiin ennen siirtoa säilytystilaan. Puhdistuslinjaston rakennustyöt toteutti syyskuun
alussa rakennusliike Pekka Hämäläinen. Aineistojen seulontaa ja järjestämistä
varten pienempi osa ruokalaista toimi valmistelevana työtilana.
Puhdistamisen haasteellisen osuuden muodostivat laajat luonnontieteelliset aineistot. Aineiston kuntoa ja säilytettävyyttä arvioivat Kuopion luonnontieteellisen museon asiantuntijat. Lintu- ja eläinnäytteitä varten hankittiin laatikoita, joihin näytteet tuettiin jalustastaan. Suuremmille näytteille valmistettiin vaneriset
säilytyslaatikot.
Jarno Seppänen / Keski-Suomen museo.
Lyseon muiden aineistojen puhdistaminen käynnistyi syyskuussa. Hankkeesta
järjestettiin 4.9. infotilaisuus Keski-Suomen museossa yhteistyökumppaneille.
Johtava konservaattori Anne Vesanto kertoi eri aineistotyyppien oikeasta käsittelystä, pakkaamisesta ja kuljettamisen periaatteista.
Pienmäen talomuseon tuvan routavaurioista kärsinyt uuni purettiin toimintavuoden kesän
aikana. Purkutyö dokumentointiin vaihe vaiheelta.
40
kutyöhön Keski-Suomen museossa oli palkattuna rakennuskonservaattori Janne Syrjänen 1.7.-12.9.
Vuonna 1849 valmistuneen päärakennuksen uuni dokumentointiin valokuvaamalla purku vaiheittain sekä laatimalla uunin keskeisistä rakenteista mittapiirrokset. Lisäksi uunista otettiin talteen rakenne- ja materiaalinäytteitä. Dokumentoinnin kuva-aineisto on luetteloitu Jyväskylän kaupungin kuvienhallintajärjestelmään Keski-Suomen museon kuviin. Dokumentointiraportti toimitettiin Jyväskylän Tilapalveluun, jotta uusi uuni voidaan rakentaa tilalle entisen mallin
mukaan.
Erillismuseoiden kokoelmien luettelointi ja konservointi
Keski-Suomen museon kahdeksan erillismuseokohteen kokoelmien tiedot on luetteloitu Keski-Suomen museon kokoelmatietokantoihin kokonaan tai osittain.
Jyväskylän lyseon museon kokoelmassa oli yli 2 200 esinettä, 705 valokuvaa ja
645 arkistoyksikköä. Kokoelmat on siirretty digitaaliseen muotoon, mutta niitä
ei ole vielä päivitetty. Lyseon museon kokoelmat siirrettiin ja sijoitettiin kokonaisuudessaan Onkapannussa olevaan säilytystilaan yhdessä koululta siirtyneiden
uusien kokoelma-aineistojen kanssa.
Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museon kokoelmissa oli kertomusvuonna 991 esinettä. Vuodesta 1989 lähtien kartunta on luetteloimatta. Heiskan
taiteilijakodista on luetteloitu 2 092 esinettä. Esineluettelointi on yhä kesken.
Nojosniemen veneverstaalla aloitettiin pajarakennuksen esineistön inventointi
konservaattorin johdolla. Nojosniemen rakennukset inventoitiin ja niistä laadittiin mittapiirrokset. Keski-Suomen museon konservaattori uusi toimintavuonna
Pienmäen talomuseon makuaitan katon.
Rakennuskonservaattoriopiskelija Hedda Ohls viimeisteli työharjoittelujaksollaan
Toivolan Vanhan Pihan Kuparisepän talon maalaustöitä ja korjasi tapettivaurioita.
Lisäksi hän kunnosti puusepän työhuoneen maalauksia. Puusepän talossa käynnistettiin tuhohyönteisten seuranta liima-ansoilla ja rakennekosteuden mittauksilla purujälkien perusteella.
Koulutukset ja seminaarit
Intendentti Virpi Mäkinen
20.-21.2.TAKO-talviseminaari, Kansallismuseo, Helsinki
9.4. Pooli 3:n kokous, TAKO-kokoelma- ja tallennusyhteistyö, Kansallis-
museo, Helsinki
41
8.-9.5. How Do We Study Objects? Analyses in Artefact Studies, Artefacta – Esinetutkimusverkosto, Helsinki
13.5.
Uusi museoiden luettelointiohje tutuksi, Museo2015-hanke, Museo­-
liitto, Jyväskylä
9.9.
Esimiehen vastuut ja velvollisuudet, Jyväskylän kaupungin esimiesten henkilöstökoulutus
11.-12.9.Museot ja yhteisöllisyys, Museoalan Teemapäivät, Museovirasto, Hel-
sinki
2.10.
Työhyvinvointikortti-koulutus, Jyväskylän kaupungin henkilöstökou-
lutus
9.10.
Kulttuuriperintö yksilöiden ja yhteisöjen arjessa –työpaja, Jyväskylä
20.10. TAKO-syysseminaari, Kansallismuseo, Helsinki
21.10. Maakuntamuseoiden kokoelmavastaavien tapaaminen, Helsingin kaupungimuseo, Helsinki
7.11.
Osaamisen kehittäminen, Jyväskylän kaupungin esimiesten henkilös-
tökoulutus
4.12.
Museo2015-kokonaisarkkitehtuurityöryhmän kokous, Museovirasto, Helsinki
Amanuenssi Sirpa Suhonen
13.5.
Uusi museoiden luettelointiohje tutuksi, Museo2015-hanke, Museo­
liitto, Jyväskylä
2.12. Pooli-kokous, TAKO, Pooli 3, Kansallismuseo, Helsinki
Amanuenssi Johanna Kotilainen
16.10. Uusi museoiden luettelointiohje tutuksi, Museo2015-hanke, Museo­
liitto, Jyväskylä
Konservaattori Esko Ahola
8.-9.10. Kookkaat koneet II -koulutus , Forum Marinum -merimuseo, Turku
KUVA- JA TUTKIMUSARKISTO
Kuva-arkiston ja tutkimusarkiston toiminta
Keski-Suomen museon kuva- ja tutkimusarkiston asiakaspalvelu avautui vuoden 2014 alussa arkiston oltua suljettuna edellisen toimintavuoden ajan museon
toimiston ja arkiston muuton takia. Kuva- ja tutkimusarkiston toiminnasta vastasivat amanuenssi Sanna Tarnanen ja valokuvaaja Pekka Helin. Toimintavuonna arkistossa työskentelivät myös Kallioiden kuvista Kivikkääksi -hankkeen digitointityössä museoapulainen Jarno Seppänen ja luetteloinnissa projektitutkija
Merja Muilu. Myös Ilkka Viinikainen osallistui työkokeilujaksollaan kuva-arkiston digitointityöhön.
42
43
Vuoden aikana kehitettiin arkiston ja kuva-arkiston verkkopalveluja sekä avattiin arkiston aineistoja osana Suomi syö ja juo -hankesivustoja. Jyväskylän kaupungin kuvienhallintajärjestelmään toteutettiin toiminnallisia muutoksia, jotka
mahdollistivat kuva-aineiston julkaisemisen selattavaksi verkon kautta lokakuun
alussa. Ensimmäisenä julkaistiin Keski-Suomen museon kaupunkiosanäyttelyihin (Kadonnut Tourula, Harjun takana ja Kadonnutta Taulumäkeä) liittyvää kuvaaineistoa. Lisäksi kuvienhallintajärjestelmän julkiselle puolelle julkaistiin vuoden
aikana Jyväskylän Lyseon tilojen dokumentointikuvia sekä Keith Nyborgin kuvaamia väridioja 1950-luvulta. Vuoden 2014 lopussa julkisesti selattavissa oli 375
Keski-Suomen museon kuvaa.
Keski-Suomen museon kuvakokoelmat 2011-2014
Museon kuva- ja tutkimusarkiston aineistojen saavutettavuus parantui myös
osana Suomi syö ja juo -hanketta. Arkistoaineistoja käytettiin laajasti hankkeen
verkkosivujen sisällöntuotannossa. Valokuvaaja Pekka Helin ja museoapulainen
Jarno Seppänen toteuttivat Kouluruokailua ennen ja nyt -videon hankkeen Youtube-kanavalle.
Keski-Suomen museon tutkimusarkiston kokoelmat karttuivat kertomusvuoden
aikana 16 kokoelmalla. Lisäksi saatiin lisäluovutus yhteen aikaisempaan arkistokokoelmaan. Tutkimusarkistoon kuuluu yhteensä 1 423 arkistokokoelmaa, ja arkistokokoelmien laajuus on 205 hyllymetriä.
Kuvakokoelmien kartunta
Kertomusvuoden aikana Keski-Suomen museon kuva-arkiston kokoelmat karttuivat lahjoituksilla ja oman dokumentointikuvauksen kautta. Kokoelmiin hankittiin yhteensä 21 uutta kuvakokonaisuutta. Vuoden kokoelmakartunta oli yhteensä 5 591 kuvaa. Keski-Suomen museon kuva-arkistossa on kaikkiaan 2 404
kuvakokoelmaa, joihin sisältyy noin 600 417 kuvaa.
Yksityishenkilöiden lahjoituksina kokoelmiin saatiin diakuvasarja Tourulasta 1960- ja 1970-luvuilta, sota-aikaiseen kirjeenvaihtoon liittynyt kuvakokonaisuus, Pianisti Leea Isotalo-Vesasen kuvakokoelma, ilmakuvia Jyväskylästä ja
Hankasalmelta, Urho ja Anneli Lehtiseen liittyviä kuvia, taiteilija Vappu Heiskaan
liittyviä kuvia, Risto Vuolle-Apialan saunakeräelmään liittyvää aineistoa, museon työpajatoimintaan liittyvää kuva-aineisto sekä Keskuksen leipomoon liittyviä
kuvia. Näiden lisäksi kuva-arkistoon tallentui Jyväskylän yliopiston museologian opiskelijoiden tallennusharjoitusryhmien kuvaamaa aineistoa, kuva-aineistoa
Konginkankaan kotiseutukerho Kömin Killan dokumentoimasta pukutehdas Salmutexista sekä Jyväskylän Kansalaisopiston lahjoittamasta Jyväskylän Työväenopiston kuva-arkistosta.
Keski-Suomen museon kuvakokoelmat karttuivat kertomusvuonna lahjoitusten
ohella myös museologian tallennusharjoitusten kuvamateriaalilla sekä museon
omien näyttelyiden ja erityiskohteiden dokumentointikuvilla. Museon oman dokumentointikuvauksen muodostamia kuvakokonaisuuksia olivat Jyväskylän asuntomessualueen dokumentointikuvaus ja rakennuskonservaattori Janne Syrjäsen
dokumentoima Pienmäen talomuseon päärakennuksen tuvan uunin purkaminen.
Vuosi
Kartunta
Valokuvamäärä
2012
45 000
575 000
2013
19 826
594 826
2014
5 591
600 417
Tutkimusarkiston kartunta
Vuoden aikana arkistokokoelmiin lahjoitettiin muuan muassa sodanaikaista kirjeenvaihtoa, pianisti Leea Isotalo-Vesasen liittyvää arkistoaineistoa, Urho ja Anneli Lehtisen kirjeenvaihtoa ja päiväkirjoja, Jyväshyvän tehtaan hinnastoja, Tämän kylän tarinoita -radiokuunnelmia eri vuosilta, taiteilija Vappu Heiskan kirjeitä, Risto Vuolle-Apialan saunatutkimusaineistoja, Sisäsuomi Oy:n aineistoja sekä
yksittäisiä muutaman asiakirjan kokoelmia.
Arkisto karttui myös museologian opiskelijoiden tallennusharjoitusten haastatteluaineistoilla sekä Kotiseutuyhdistys Kömin Kilta ry:n toteuttaman Salmutexdokumentoinnin aineistoilla.
Kuva- ja arkistopalvelut
Toimintavuonna Keski-Suomen museon kuva-arkistosta tehtiin 96 kuvatilausta.
Tilattuja kuvia oli yhteensä 806. Yli puolet tilatuista kuvista tilattiin museon sisäiseen käyttöön tai yhteistyöprojekteihin, joissa museo oli mukana. Ulkopuolisista tilaajista suurin tilaajaryhmä olivat yritykset ja yhteisöt.
Kuvia tilattiin eri käyttötarkoituksiin. Eniten kuvia tilattiin verkkojulkaisuihin
ja painettuihin julkaisuihin. Yksittäisistä kuvatilauksista suurimmat olivat Keski-Suomen museon Kadonnutta Taulumäkeä -valokuvanäyttely, Juuret ja siivet
-verkko-oppimateriaalin kuvitus sekä Jussi Jäppisen Kaupunki siipien alla -teoksen kuvituskuvat. Kuvien tutkimuskäytössä laajinta oli museon rakennusinventointitoiminta ja muu rakennustutkimus.
Tutkimusarkiston kokoelmista käytettiin Keski-Suomen opiston ainevihkoja sukututkimukseen, Martti Korpilahden aineistoja sekä muisteluaineistoja Jyväsky-
44
45
län Normaalikoulun historiateoksen taustatutkimuksiin. Lisäksi arkistosta digitoitiin Sibeliuksen Andante Festivo -teoksen nuotit Jean Sibelius Works -hankkeen julkaisukäyttöön.
YRITYS- JA LAITOSMUSEOYHTEISTYÖ
Kokoelmien digitointi ja luettelointi
Keski-Suomen museon koordinoimassa yritys- ja laitosmuseoyhteistyössä oli
vuonna 2014 mukana kolme museota: Sanomalehti Keskisuomalaisen museo,
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseo sekä Valmetin omistama Rautpohjan tehdasmuseo. Keski-Suomen museo tarjoaa yhteistyökumppaneille ostopalveluna amanuenssin työpanoksen sekä muuta asiantuntija-apua yrityksen tai
laitoksen historiaan ja toimialan kulttuuriperintöön liittyen.
Toimintavuonna Keski-Suomen museon kuvia digitoitiin ja luetteloitiin Jyväskylän kaupungin kuvienhallintajärjestelmään 4 376 yhteensä kuvaa. Suurin osa
näistä kuvista liittyy Pekka Kivikkään kalliomaalausaineiston digitointi- ja luettelointihankkeeseen. Työkokeilija Ilkka Viinikainen digitoi ja luetteloi kuvienhallintajärjestelmään kokonaisuudessaan Keski-Suomen Nuorisoseurojen Liiton kuvakokoelman, joka sisältää 567 kuvaa sekä luetteloi kuvienhallintajärjestelmään
aiemmin digitoidun Kadonnut Tourula -näyttelyn kuva-aineistoa, yhteensä 174
kuvaa. Muu kuvienhallintajärjestelmään luetteloitu aineisto liittyy kuvatilauksiin.
Vuoden 2014 kuvakartunnasta digitoitiin ja luetteloitiin seitsemän kokoelmaa.
Lisäksi digitoitiin kokonaisuudessaan yksi vuoden aikana saatu lahjoitus (ei luetteloitu).
Vuoden loppuun mennessä kuvienhallintajärjestelmään oli syötetty kaikkiaan
7 795 Keski-Suomen museon arkistokuvaa. Vanhempaan Polydoc-järjestelmään
oli vuoden lopussa päivitettynä yhteensä 9 268 tietuetta. Lukuun sisältyvät 2 347
kuvakokoelman tiedot. Kaikkiaan tietokantoihin on luetteloitu 14 716 kuvaa.
Äänitearkiston digitointia jatkettiin kertomusvuonna. Laboratorioteknikko,
ääni­suunnittelija Seppo Niemi digitoi museon kelanauhoja ja c-kasetteja.
Äänitedigitointi kohdistui Keski-Suomen Kamerataiteen seuran valokuvaajahaastattelujen nauhoitteisiin. Digitoidusta aineistosta tehtiin käyttökopiot audio-cd -levyinä sekä varmuuskopiot. Vuoden loppuun mennessä Keski-Suomen
museon äänitearkiston nauhoitteita oli digitoitu noin 235 tuntia. Tutkimusarkiston kokoelmista digitoitiin lisäksi aineistotilausten yhteydessä yksittäisiä asiakirjoja.
Koulutukset ja seminaarit
Amanuenssi Sanna Tarnanen
16.6. Pooli-kokous, TAKO, Pooli 3, Kansallismuseo, Helsinki
29.10. Profium käyttäjäkerho -tapaaminen, Profium Oy, Espoo
2.10.-21.11. Nykydokumentoinnin monimuotokoulutus, Museoliitto,
Helsinki
Yritys- ja laitosmuseoyhteistyön koordinointi
Yritys- ja laitosmuseoyhteistyön museoiden kokoelmat 2014
Esinemäärä
Valokuvamäärä
Muut kokoelma-aineistot
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseo
5 141
10 720
tallenteita 72 kpl
Sanomalehti Keskisuomalaisen
museo
440
3 190
arkisto (845 yksikköä)
Valmetin Rautpohjan tehdasmuseo
625
200 000 –
300 000 (luetteloimaton)
Osakasmuseoiden työjaksot jakautuivat kertomusvuonna seuraavasti:
1.1.-30.4. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseo
2.5.-30.6. Valmetin Rautpohjan tehdasmuseo
4.8.-12.9. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseo
15.9.-6.10. Sanomalehti Keskisuomalaisen museo
7.10.-31.12. Keski-Suomen museo
Yritys- ja laitosmuseoiden toiminnasta vastasi amanuenssi Susanna Terho. Sairaalamuseolla saatettiin loppuun keskussairaalan tilojen ja toiminnan dokumentointihanke, johon oli 20.2.2014 asti palkattuna projektitutkija Esfir Linna sairaanhoitopiirin rahoituksella. Laitosmuseoyhteistyön osakkaiden vuotuinen yhteistyökokous pidettiin 2.10.2014, ja kokouksessa sovittiin muun muassa vuoden 2015 työjaksoista. Ylimääräisessä yhteistyökokouksessa 25.3.2014 päätettiin, että toiminnan tehostamiseksi ja haavoittuvuuden ehkäisemiseksi työtä tehdään jatkossa työparityöskentelynä. Laitosmuseoamanuenssin työparina aloitti
1.6.2014 amanuenssi Sanna Tarnanen. Hänen sijaisenaan toimi amanuenssi Johanna Kotilainen 1.9.–31.12.2014.
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseo
Sairaalamuseon työjakso jakautui kevään ja syksyn osuuksiin. Puolitoistavuotta kestänyt keskussairaalan nykydokumentointihanke saatettiin päätökseen hel-
46
47
mikuussa 2014. Hankkeessa kertynyt aineisto (4 842 kuvaa) kaksinkertaisti sairaalamuseon aiemman valokuvamäärän. Projektitutkija Esfir Linna kirjoitti hankkeesta erillisen loppuraportin, joka julkaistiin sairaanhoitopiirin julkaisusarjassa.
huollosta, laboratorioliikelaitos KESLABilta ja lääkintätekniikasta täydentämään
jo olemassa olevia kokoelmia.
Vuotuisen työjakson ulkopuolella toteutui yllättäen sairaalamuseon säilytystilojen muutto, johon saatiin sairaanhoitopiiriltä lisärahoitus. Uudet tilat löytyivät
Vitapoliksen päärakennuksesta Kinkomaalla. Muutto tehtiin marraskuun puolivälissä kahdessa viikossa, ja työhön saatiin aputyövoimaa Keski-Suomen museon kokoelmatiimistä.
Kevään työjakso painottui Keski-Suomen keskussairaalan 60-vuotisjuhlien valmisteluun. Museotoimikunnan voimainponnistus oli keskussairaalan dokumentointiaineistoon pohjautuvan juhlakirjan tuottaminen. Kirja julkaistiin pääjuhlassa, jota vietettiin 1.4.2014 Jyväskylän Paviljongissa. Samalla julkaistiin myös sairaanhoitopiirin tuottama viihteellinen juhlavideo, jonka ideoinnissa ja aineistojen toimittamisessa laitosmuseoamanuenssi oli mukana. Sairaalamuseo tuotti tilaisuuteen posterityyppisen juhlanäyttelyn, keskussairaalan historiasta kertovan
kuvaesityksen (ppt-esitys) sekä asetti esille hoitohenkilökunnan työasuja vuosien varrelta. Keskussairaalanmäen ja keskussairaalan muutoksesta 60-vuoden
aikana kertova juhlanäyttely sijoitettiin pysyvästi esille keskussairaalan tiloihin.
Sairaanhoitopiirin museotoimikunta kokoontui kertomusvuonna kahdesti 27.
maaliskuuta ja 5. marraskuuta.
Rautpohjan tehdasmuseo
Rautpohjan tehdasmuseon viides toimintavuosi painottui sisällöllisesti esinekokoelmien luettelointiin ja viestinnän arkiston laajan kuvakokoelman saavutettavuuden suunnitteluun.
Syksyn työjakso käynnistyi sairaalamuseon työhuoneen muutolla kerroksesta
toiseen rakennuksessa 5. Työtehtävät keskittyivät esine- ja valokuvakokoelmien
luettelointiin sekä juhlakirjahankkeen myötä käynnistyneeseen valokuvakokoelmien digitointiin. Kokoelmat karttuivat työjaksoilla maltillisesti. Keskussairaalan
varastojen ja käytävien siivousoperaatio tuotti suurimmat lahjoituserät väline-
Metson jakautuminen vuoden 2014 alusta (Metso Oyj ja Valmet Oyj) nousi kertomusvuoden kokoelmakartunnan suurimmaksi yhteiseksi nimittäjäksi. Rautpohjan tehtaan katolle palasi Valmetin nimi, minkä vuoksi kaikki Metson logolla varustetut aineistot uusittiin. Lisäksi Rautpohjassa tapahtui laajoja henkilöstömuutoksia, joiden seurauksena työntekijät toimittivat museoon aineistoa tehtaan
historiasta eri ajoilta. Työjaksolla luetteloitiin lähes 300 esinettä.
Työjaksolla aloitettiin viestinnän arkiston historiallisten valokuvien tallentaminen
Valmetin kuvapankkiin. Ensimmäisessä vaiheessa tietokantaan syötettiin Rautpohjan 75-vuotisjuhlanäyttelyä varten digitoituja valokuvia yhteensä 60 kappaletta. Samalla aloitettiin valokuvakokoelman sisällön ja rakenteen kartoitus.
Jussi Jäppinen.
Rautpohjan tehdasmuseo osallistui loka-marraskuussa TAKO:n pooli 4:n alaisen metalliteollisuustyöryhmän näkökulmapohjaiseen yhteistallennushankkeeseen. Museotoimikunta kokoontui ennen työjaksoa 9.4. suunnittelemaan työjakson sisältöä.
Keski-Suomen keskussairaalan juhlakirja julkistettiin 60-vuotisjuhlien päätapahtumassa Jyväskylän Paviljongissa 1.4.2014. Juhlan juontajana toimi Mikko Maasola (oik.). Museotoimikunnan puolesta teoksen luovuttivat puheenjohtaja Jukka-Pekka Mecklin ja amanuenssi Susanna Terho. Kirjan vastaanottivat sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen ja valtuuston puheenjohtaja Leena Yksjärvi.
Sanomalehti Keskisuomalaisen museo
Keskisuomalaisen museossa aloitettiin näyttelyiden hajauttaminen. Ensimmäisenä työn alle otettiin sanomalehden kirjapainotekniikkaan keskittyvä kokonaisuus, jossa esitellään lehden latomista ja taittoa Keskisuomalaisen historian ajalta. Postereina toteutetun näyttelyn käsikirjoitus ei ehtinyt valmistua kuukauden
työjakson aikana, joten viimeistely siirtyi vuoden 2015 alkuun.
48
49
Näyttelysuunnittelun ohessa purettiin valokuvien luettelointiruuhkaa. Työjakson
ulkopuolella amanuenssi osallistui 20.3. Helsingissä Päivälehden museon vuotuiseen graafisten alojen museoiden Painavat kokoelmat -tapaamiseen, jonka
teemana oli kuvalaatat. Keskisuomalaisen kuvalaatta-aineisto kartoitettiin työjaksolla ja tiedot kokoelmista toimitettiin Päivälehden museolle osana valtakunnallista kokoelmayhteenvetoa.
Keskisuomalainen järjesti Aholaidassa 18.5. Maakunnan Markkinat Live -kirpputoritapahtuman, johon sisältyi yleisölle avoimet talokierrokset lehtitalossa. Kierrosten jälkeen oli mahdollista tutustua Keskisuomalaisen museoon sekä vanhan
rivilatomakoneen toimintaan. Amanuenssi kierrätti vieraita museossa ja latojana
työskennellyt Juhani Lonkainen esitteli latomakoneen toimintaa.
Keskisuomalaisen museotoimikunta kokoontui kertomusvuonna kahdesti 2.
syyskuuta ja 9. joulukuuta.
Keski-Suomen museo
Keski-Suomen museon oman työjakson tehtävät loka-joulukuussa liittyivät Jyväskylän Lyseon kulttuurihistoriallisesti merkittävien kokoelma-aineistojen siirtoon ja sisällön kartoitukseen. Amanuenssi osallistui kokoelmien pakkaamiseen, muuttoon, säilytystilojen järjestelytöihin sekä aloitti kuvakokoelmien sisällön inventaarion. Lisäksi amanuenssi laati tekstit Lyseon suojeltujen interiöörien
yhtey­teen sijoitettuihin opastauluihin.
Koulutukset ja seminaarit
29.1. 20.3. 13.5. TAKO Pooli 4:n Metalliteollisuustyöryhmän kokous, Vapriikki, Tampere
Painavat kokoelmat -tapaaminen, Päivälehden museo, Helsinki
Uusi museoiden luettelointiohje tutuksi -koulutus, Suomen museo-­
liitto, Jyväskylä
ALUEELLINEN TOIMINTA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ
MAAKUNNALLINEN MUSEOTYÖ
Paikallismuseotoimintaa ja maakunnallista museotyötä sekä kiertonäyttelytoimintaa hoiti amanuenssi Pirjo Sojakka 31. elokuuta saakka. Hänen sijaisenaan
työskenteli ts. amanuenssi Marja-Liisa Rajaniemi 1. syyskuuta lähtien. Museorakennusten kunnostus- ja siirtokohteissa sekä esineistöä koskevissa kysymyksissä asiantuntijoina toimivat museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen, konservaattori Esko Ahola, rakennustutkija Päivi Andersson sekä museomestari Tuukka Eskola.
Alueellinen toimintasuunnitelma
Maakunnallinen museotyö perustuu Museoviraston ja Keski-Suomen museon
vuosien 2014-2017 alueellisen toiminnan nelivuotissuunnitelmaan.
Paikallismuseon työkirjan käyttöä paikallismuseoiden toiminnan arviointiin jatkettiin. Paikallismuseon työkirja -haastatteluja tehtiin kahdeksassa museossa.
Kertomusvuonna valmistuivat työkirjat Kuhmoisten kotiseutumuseoon, Pälämäen kotiseutumuseoon ja Maamiehen museoon Jämsässä, Uuraisten kotiseutumuseoon sekä Tietokonemuseoon ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseoon Jyväskylässä. Lisäksi työkirjahaastattelut tehtiin loppuvuoden aikana
Viitasaaren metsätyömuseossa ja Laukaan kirkkomuseossa.
Paikallismuseoiden neuvontatyö
Keski-Suomen museo tarjoaa museoammatillista asiantuntija-apua maakunnan alueella toimiville paikallismuseoille. Maakunnallisesta museotyöstä vastaava amanuenssi neuvoo paikallismuseoita museorakennusten hoitoon ja kunnostukseen sekä museoiden kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä. Neuvontaa annetaan myös kokoelmien hoitoon, esilläpitoon ja tutkimukseen liittyvissä asioissa sekä avustusasioissa.
Keski-Suomen alueen kahdeksan paikallismuseota sai kertomusvuonna Museoviraston harkinnanvaraista avustusta, joiden käyttöä Keski-Suomen museo valvoi ja ohjasi. Keski-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon (LAPE) -hanke jatkui vuoden loppuun saakka.
Ohjaus- ja työryhmissä toimi Keski-Suomen museon edustajia asiantuntijoina.
Paikallismuseoissa ja kulttuuriympäristöissä toteutettiin kunnostustöitä avustusten ja hanketyön kautta. Keski-Suomen museon maakunnallisen museotyön
50
51
Maakunnallisen museotyön paikkakuntakohtainen neuvontatyötaulukko
muu neuvontapalvelu muodostui eri sidosryhmien ohjauksesta sekä kehittämisja yhteistyötoiminnasta. Maakuntaan suuntautui vuoden aikana 37 neuvonta- ja
asiantuntijamatkaa.
Kuva: Ksenia Serova / Keski-Suomen museo.
Hankasalmen esinemuseon perusnäyttelyn uudistustyö aloitettiin kesällä 2014.
Suunnitelman laati etnologian opiskelija Ulpu Ikonen. Esinemuseon kirkko-osaston näyttelyn toteuttivat Marja-Liisa Rajaniemi ja Pirjo Sojakka. Näyttelyprojektin koordinoinnista vastasi Ulla Kolehmainen, taitosta graafikko Miia Huttu sekä
puusepäntöistä Olavi Puttonen ja Reino Valkonen. Konservaattori Esko Ahola
avusti pakastamalla ja konservointipuhdistamalla tuhoeläinongelmista kärsiviä
esineitä. Hankasalmen kotiseutuyhdistyksen mittava hanke oli C.F. Blomin vuonna 1847 maalaaman alttaritaulun konservointi sekä siirto esinemuseosta kirkkoon. Hankkeen yhteydessä julkaistiin Marja-Liisa Rajaniemen kirjoittama esite Hankasalmen kirkon maalaukset. Keski-Suomen museon henkilökunta neuvoi hankkeiden eri vaiheissa. Joutsan talomuseossa ryhdyttiin toimenpiteisiin veteraanitekstiilien tuhoeläinongelman ehkäisemiseksi sekä asianmukaisten säilytystilojen hankkimiseksi.
Nykyajan ilmiöiden dokumentointi laajenee vähitellen osaksi Keski-Suomen museon maakunnallista työtä. Tallennustyössä keskeisiä ovat eri yhteistyökumppanit. Museologian oppiaineen opiskelijat dokumentoivat tallennusharjoituksessaan joutsalaisen kahvila Karoliinan
kahvimyllyn toimintaa talvella 2014.
52
53
Muut yhteistyöhankkeet
Tiehallinnon Keski-Suomen tieverkon palvelukohdeopastuksen ja matkailun työryhmä käsitteli Viitasaaren, Pihtiputaan ja Kinnulan palvelukohteiden opastussuunnitelmat. Amanuenssi Sojakka toimi asiantuntijajäsenenä vastaten kulttuurihistoriallisten kohteiden viitoitusten arvioinnista. Tekniikan museolle laadittiin
luettelo Keski-Suomessa toimivista tekniikkaan erikoistuneista museoista. Suomen kotiseutuliitolle toimitettiin jäsenjärjestöjen yhteys- ja jäsenmäärätietoja.
54
Museoiden tapahtumia ja merkkipäiviä
Keski-Suomen museo järjesti yhdessä Keski-Suomen Museoyhdistyksen ja Keski-Suomen muinaistutkijoiden kanssa Keski-Suomen maakunnallisen museo- ja
kotiseutupäivän Keski-Suomen museossa 25.11. Tilaisuutta tuki taloudellisesti
Keski-Suomen liitto. Päivän otsikko oli Pintaa syvemmältä ja aiheena arkeologia.
Hankasalmen kotiseutuyhdistys täytti 60 vuotta ja museokylä 50 vuotta. Juhlia vietettiin 27. heinäkuuta, ja samalla julkaistiin Anni Ilveksen kirjoittama historiikki Kuusi vuosikymmentä kotiseututyötä. Hankasalmen kotiseutuyhdistys
ry. 1954-2014. Merkkipäivää vietettiin myös kuusikymmentä vuotta toimineessa Aarresaaren kotiseutumuseossa Jämsässä 17. elokuuta. Konnevedellä kotiseutumuseo avattiin 50 vuotta sitten. Keski-Suomen museosta kotiseutumuseon
juhlaan Konnevedellä osallistui museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen. Hän esitti tilaisuudessa Keski-Suomen museon ja Suomen kotiseutuliiton tervehdyksen.
Suomen kotiseutuliitto valitsi vuoden 2014 kotiseutuyhdistykseksi Kivijärven kotiseutuyhdistyksen. Yhdistyksen vuosijuhlassa Keski-Suomen museon museonjohtaja Heli-Maija Voutilaisen juhlapuheen aiheena oli kulttuuriperintö ja vapaaehtoistyö.
Keskuskortistotoiminta
Maakuntamuseon ylläpitämän paikallismuseoiden kokoelmien keskuskortiston
täydentämistä jatkettiin. Museologian opiskelija Outi Ahonen syötti Pihlajaveden kotiseutumuseon tietoja keskuskortistotietokantaan. Myös Konneveden kotiseutumuseon esineiden luettelointitiedot siirrettiin Keski-Suomen museon Polydoc-tietokantaan.
55
4.12. Museologian perusopintojen luento maakunnallisesta museotyöstä sekä
hautausmaiden inventoinnista, Jyväskylän yliopisto, Taiteiden ja kulttuurin
tutkimuksen laitos, museologian oppiaine, Jyväskylä (amanuenssi Marja Liisa Rajaniemi)
Maakunnallisesta museotyöstä vastaava amanuenssi Pirjo Sojakka hoiti pääasiassa Keski-Suomen museon tilapäisen työvoiman ja harjoittelijoiden työhönoton
sekä perehdyttämisen. Ohjaustehtäviin liittyi Konginkankaan Kotiseutuyhdistyksen Kömin Killan tekemän Salmutex Oy -yrityksen dokumentoinnin sekä Jyväskylän yliopiston museologian opiskelijoiden tallennusharjoitusten ohjaus.
Amanuenssi osallistui Keski-Suomen museon tallennus- ja dokumentointityöhön sekä työpajatoimintaan. Maakunnallista nykydokumentointia toteutettiin
Keski-Suomen museon TAKOtyöryhmän Suomi syö ja juo sekä
Nykyajan dokumentointi -verkkosivusto hankkeissa. Amanuenssi Sojakka osallistui myös
Keski-Suomen museon erillismuseoiden toimintaan liittyviin töihin, Museoviikon toteutukseen,
Keski-Suomen päivän suunnitteluun, Keski-Suomen museon oppimisympäristö Kontin toteutukseen sekä Rompepajapäivien järjestämiseen.
Maakunnan kuvat Kuvapankkiin
Maakunnallisen museotoiminnan digitaalisten kuvien tallentamista kuvienhallintajärjestelmään jatkettiin. Pirjo Sojakka luetteloi Jyväskylän yliopiston sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun tiloissa toimivasta Tietokonemuseosta otettuja
kuvia.
Opetus- ja opastustehtävät sekä työnohjaus
28.4. Laukaan kirkkomuseon ja viljamakasiinimuseon esittelyt Jyväskylän yliopiston museologian opiskelijoille (amanuenssi Pirjo Sojakka)
27.6. Kuhmoisten kotiseutumuseon näyttelyn ja sen toteutuksen suunnittelun
esittely Hankasalmen kotiseutuyhdistyksen näyttelytyöryhmälle (amanuenssi
Pirjo Sojakka)
Hankasalmen esinemuseon näyttelyn uudistustyö aloitettiin kesällä
2014. Ensimmäisenä valmistui museon kirkko-huoneen ripustus. Kuvassa
1800-luvun maalattujen kirkkovakkojen sekä kanteleiden avulla kerrotaan kirkkomatkasta ja hartaudenharjoituksesta kotona.
Marja-Liisa Rajaniemi / Keski-Suomen museo.
56
Koulutukset ja seminaarit
Amanuenssi Pirjo Sojakka
2.-3.4. XVIII valtakunnallinen museologian seminaari. Kuluttakaa kulttuuria!, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä
12.5. Maakuntamuseotutkijoiden kokous, Museovirasto, Helsinki
2.6. Uusi museoiden luettelointiohje tutuksi, Museo2015-hanke, Museo
virasto, Helsinki
Amanuenssi Marja-Liisa Rajaniemi
4.9. Lyseon museokokoelmien muutto, konservaattori Anne Vesanto,
Keski-Suomen museo
9.10. Kulttuuriperintö yksilöiden ja yhteisöjen arjessa -työpaja, Jyväskylän yliopisto, Suomen kotiseutuliitto, Museovirasto, Jyväskylä
16.10. Uusi museoiden luettelointiohje tutuksi, Museo2015-hanke,
Museoliitto, Jyväskylä
ARKEOLOGINEN TOIMINTA
Keski-Suomen museon arkeologisesta toiminnasta vastasi amanuenssi Miikka
Kumpulainen. Kenttätyöt painottuivat muinaisjäännösten tarkastuksiin ja pienimuotoisiin työmaiden arkeologisiin valvontoihin. Arkeologiset neuvonta- ja asiantuntijatehtävät liittyivät kaavoitusasioihin ja yksityisten mailla olleiden muinaisjäännösten rajaamiseen.
57
ten harrastaja-arkeologien kanssa. Neljän vuoden aikana (2010 - 2014) museo
teki useita kenttätarkastuksia useille potentiaaleille paikoille tuloksetta, kunnes
syksyllä 2014 harrastajille tuli vihje, että Kymönkosken Kymönsaareen oli suunniteltu kolerahautausmaata 1800-luvun lopulla. Paikkaa ei kuitenkaan aikanaan
perustettu. Kymönsaari hautasaarena sopisi hyvin Viitasaaren kristillisyyden varhaisvaiheisiin.
Lokakuun puolessa välissä Keski-Suomen museo teki pienimuotoisen inventoinnin Kymönsaareen, ja sen tuloksena Kymönsaaren koillisrannalta löytyi 22 haudan laajuinen hautausmaa. Kustaa Ruuskankin käyttämä hautausmaa oli löytynyt.
Haudat sijaitsivat hautasaarille tyypillisesti sikin sokin ja jokainen löydetty hauta
oli avattu ja tyhjennetty. Avattuja hautoja ei ollut peitetty uudelleen, vaan maamassat olivat hautakaivantojen vieressä. Maaperän maannoksien mukaan hautojen avaamisesta on kulunut vähintään 200 vuotta. Haudat ovatkin todennäköisesti tyhjennetty Ruuskan oikeudenkäynnin seurauksena ja olemassa olleet
ruumiiden jäänteet siirretty muutaman kilometrin päähän Kirkkosaaren hautausmaahan. Kymönsaaren hautausmaa on merkitty muinaisjäännösrekisteriin kiinteänä muinaisjäännösalueena. Hautausmaa ajoittunee aikaan ennen Viitasaaren
ensimmäisen kirkon rakentamista viereiseen Kirkkosaareen eli ennen 1600-luvun alkupuoliskoa.
Vuoden tärkeimpiä arkeologisen alan tapauksia Keski-Suomessa oli Pekka Kivikkään kalliomaalausaineiston digitoimisen aloittaminen ja Viitasaaren Kymönkosken kylän hautausmaan löytyminen.
Miikka Kumpulainen / Keski-Suomen museo.
Kymönkosken hautausmaa
Vuonna 2009 julkaistiin Sukutieto-lehdessä artikkeli Kuolleiden kallot ja nyrkit – Taikuus Suomessa 1700-luvun jälkipuoliskolla (Tittonen, E. (2009). Kuolleiden kallot ja nyrkit. Taikuus Suomessa 1700-luvun jälkipuoliskolla. Sukutieto, 2009 (1), 6-9.).
Artikkelissa kuvataan vuonna 1782 Viitasaarella tapahtunutta noituuden harjoittamista. Viitasaarelainen Kustaa Ruuska oli käynyt hakemassa ruumiinosia
Kymönkosken hautuumaalta 18.10.1782 noituutta varten. Ruuska tuomittiin Viitasaaren syyskäräjillä 1784 sakkoihin toimistaan. Viitasaaren historiateokset eivät kuitenkaan tunteneet Kymönkoskella sijaitsevaa hautausmaata, joten KeskiSuomen museo päätti etsiä kyseistä hautausmaata vuonna 2010 viitasaarelais-
Toimintavuonna inventoidun Viitasaaren Kymönkosken Kymönsaaren hautausmaan löytäjä
Pauli Salonen mittakaavana avatussa haudassa.
58
Kallioiden kuvista Kivikkääksi -hanke
Keski-Suomen museo haki Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorten työllisyyttä
tukevaa avustusta Pekka Kivikkään kalliomaalaustutkimusarkiston Laukaan Saraakallion alkuperäisnegatiivien digitointiin ja luettelointiin vuodelle 2014. OKM
tuki hanketta 18 000 eurolla. Tällä rahalla palkattiin digitoija kahdeksi kuukaudeksi ja luetteloija neljäksi ja puoleksi kuukaudeksi.
Kalliomaalaustutkija, professori Pekka Kivikkään Keski-Suomen museolle vuonna 2012 lahjoittama tutkimusaineisto on yksi Skandinavian suurimmista kalliomaalauksiin ja kalliotaiteeseen liittyvistä tutkimuskokoelmista. Kaikkiaan aineisto käsittää noin 45 000 eri tekniikoin valmistettua kuvaa. Vuoden 2014 aikana
aineistosta saatiin digitoiduksi noin 2 000 kuvan kokonaisuus ja verkkoselailuun
noin 150 kuvan kokonaisuus. Lisäksi ostopalveluna skannautettiin 117 Saraakallioon liittyvän kuvakollaasin kokonaisuus.
Nelivuotissuunnitelmat ja viranomaistoiminta
Museoviraston ja Keski-Suomen museon välistä nelivuotissuunnitelmaa toteutettiin kuluneena vuonna järjestämällä arkeologiaan liittyvät maakunnalliset museo- ja kotiseutupäivät Jyväskylässä sekä kohdentamalla Keski-Suomen museon
omaan arkeologiseen tutkimukseen liittyvät kenttäkäynnit rautakauden ja keskiajan kohteisiin.
Viranomaistoiminta keskittyi pääasiassa maankäytön neuvotteluihin osallistumiseen ja viranomaislausuntojen tekemiseen. Arkeologiaan liittyviä kaavoitus- ja
muita viranomaislausuntoja annettiin kuluneena vuonna 153 kappaletta. Lisäksi
tehtiin lausuntojen valmisteluun liittyen tarkastuksia ja pidettiin kokouksia muinaisjäännöspaikoilla. Keski-Suomen museo toimi Kirri – Tikkakoski vt4 moottoritiehankkeen arkeologisten koetutkimusten riittävyyden valvojana. Koetutkimukset teki Museoviraston arkeologiset kenttäpalvelut.
Arkeologiset kenttätyöt
Omia kaivauksia tai isompia inventointeja ei tehty kuluneena vuonna. Tarkastuksia ja hyvin pienimuotoisia inventointeja tunnetuille ja uusille muinaisjäännöskohteille tehtiin tasaisesti ympäri Keski-Suomea yhteensä 76 kenttäpäivänä.
Suurin osa kenttätöistä liittyi viranomaistoimintaan.
Metallinilmaisinlöydöt
Metallinilmaisinharrastuksen suosion kasvu näkyi kuluneena vuonna myös Keski-Suomessa. Keski-Suomen museolle tuotiin Kansallismuseon kokoelmiin toi-
59
mitettavaksi metallinilmaisinlöytöjä sekä kevätkesällä että loppusyksyllä yli puolet enemmän kuin edellisen kymmenen vuoden aikana yhteensä. Löytöpaikkojen perusteella metallinilmaisinharrastus on keskittynyt Keski-Suomessa Jämsään ja Kuhmoisiin. Lisäksi muina metallinilmaisinpaikkoina kuluneena vuonna
olivat Muurame ja Hankasalmi.
Koulutukset ja seminaarit
11.2. Maakuntamuseoiden arkeologien tapaaminen, Museovirasto, Helsinki
12.-13.2. Arkeologisten kenttätöiden esittelytilaisuus, Museovirasto, Helsinki
20.-21.8. Valtakunnalliset kulttuurimaiseman hoidon neuvottelupäivät, Suomen ympäristökeskus, Jyväskylä
24.9.-26.9. Keskipohjolapäivät, Satakuntaliitto, Pori
6.-7.10. Maakuntamuseoiden ja Museoviraston teemapäivät, Museovirasto, Pori
9.10. Faron sopimuksen työpaja, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä
27.-28.11. Arkeologian päivät, Suomen arkeologinen seura, Turku
RAKENNUSTUTKIMUS
Rakennetun ympäristön viranomaistyö
Keski-Suomen museon rakennetun ympäristön asiantuntijuus maakunnan alueella nojaa pitkään jatkuneeseen alueelliseen yhteistyöhön Museoviraston, aluehallintoviranomaisten, kuntien ja muiden maakuntamuseoiden toimijoiden kanssa. Keski-Suomen museossa on kaksi rakennustutkijaa: amanuenssi Saija Silenin
vastuualueena on Jyväskylä, amanuenssi Päivi Anderssonin muu maakunta. Modernin rakennusperinnön inventointihanke työllisti vuoden aikana kolme määräaikaista projektitutkijaa. Lisäksi kulttuuriympäristöön liittyvään viranomaistyöhön osallistuu museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen.
Keski-Suomen museon rakennustutkimus osallistui aiempien vuosien tapaan Jyväskylän kaupungin ja maakunnan eri kuntien alueen kaavoituksen viranomaisneuvotteluihin ja antoi niitä koskevia viranomaislausuntoja sekä neuvoi kiinteistöjen omistajia ja arkkitehti- ja suunnittelutoimistoja rakennus- ja restaurointihankkeiden toteuttamisessa. Lausuntoja annettiin niin kaavojen osallistumis- ja
arviointisuunnitelmista, luonnoksista ja ehdotusvaiheista kuin rakennuslupa- ja
toimenpide- ja poikkeamislupa-asioistakin.
Maakunnallisessa viranomaistyössä painottuivat kertomusvuonna erityisesti tuulivoimakaavat luoteiseen ja pohjoiseen Keski-Suomeen sekä lukuisat kaupunkikeskustojen muutoksia koskevat asemakaavamuutokset. Vuonna 2014 raken-
60
nustutkimuskokoelmat karttuivat modernin rakennusperinnön inventointihankkeen tutkimusaineistoilla ja Nojosniemen veneverstaan rakennusinventointiaineistolla. Rakennushistoriaselvityksiä ei laadittu toimintavuonna.
Rakennustutkija Päivi Andersson ohjasi inventointikonsultteja tietojen tallennuksessa Kioski-tietokantaan. Kuntien rahoittamia konsultti-inventointeja kaava-alueille tehtiin Laukaan Vehniällä ja kirkonkylässä Rokkakankaalla, Pihtiputaan Ilosjoen ja Niemenharjun alueella sekä Toivakan rantaosayleiskaavaa varten. Tämän lisäksi Kioski-aineistoa hyödynsivät Museoviraston palkkaamat konsulttitutkijat valtakunnallisessa terveydenhoitoalan erityisinventoinnissa, inventointitietoa ennen vuotta 1960 rakennetuista siunauskappeleista Museovirastolle kerännyt tutkija ja Keski-Suomen valtakunnallisten kulttuurimaisema-alueiden päivitysinventointia tehnyt tutkija. Myös Keski-Suomen perinteisiä säilyneitä tuulimyllyjä selvitettiin Yrkeshögskolan Novian valtakunnallisessa tutkimuksessa.
61
inventointihanketta esiteltiin kuntien yhdyshenkilöille ja Keski-Suomen kulttuuriympäristöryhmän jäsenille sekä muille yhteistyökumppaneille Keski-Suomen
museon auditoriossa pidetyssä tilaisuudessa. Lisäksi järjestettiin kuntakohtaisia
esittelytilaisuuksia. Hanke on ollut hyvin esillä myös tiedotusvälineissä. Hankkeen etenemisestä tiedotettiin myös Keski-Suomen museon facebook-sivuille
toimitetuissa viikoittaisissa ajankohtaiskatsauksissa.
Keski-Suomen museon maakunnallisessa inventointihankkeessa syntynyttä
1900-luvun jälkipuolen ja 2000-luvun alun modernin rakennusperinnön arvotettua aineistoa käytetään selvitysaineistona niin maakuntakaavoituksessa kuin
kuntien omissa kaavoitushankkeissa sekä muussa rakentamisen ohjauksessa.
Projekti kytkeytyi myös Museoviraston vetämään Rakennettu hyvinvointi -hankkeeseen.
Maakunnallinen modernin rakennusperinnön inventointihanke vuonna 2014
Keski-Suomen museo, Keski-Suomen liitto ja alueen 23 kuntaa ovat yhdessä rahoittaneet vuosina 2012-2014 maakunnallista modernia rakennusperinnön inventointihanketta, jossa Keski-Suomen museon rakennustutkimuksella on ollut vetovastuu. Sotien jälkeisen ajan rakennuskantaan keskittyvän inventointihankkeen ohjausryhmänä oli Keski-Suomen kulttuuriympäristöryhmä. Hankkeen
koordinaattorina toimii Keski-Suomen museon maakunnallisesta rakennustutkimuksesta vastaava amanuenssi Päivi Andersson Jyväskylä-rakennustutkija Saija Silenin tukemana. Hankkeen loppuraportointi tehdään tammi-helmikuussa
2015.
Toimintavuonna julkaistiin viisi inventointiraporttia, joiden kohteena olivat Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Luhanka ja Äänekoski. Modernin rakennusperinnön
Aada Mustonen / Keski-Suomen museo.
Hanke työllisti toimintavuonna kolme projektitutkijaa. Hanna Tyvelä tutki Jyväskylän keskustan ja taajamien julkisia rakennuksia, erityisesti palveluverkkoselvitysten pohjalta lakkautettavia päiväkoteja. Äänekoskella ja Jämsässä projektitutkijat Aada Mustonen ja Sini Saarilahti selvittivät rakennemuutoskaupunkien
moderneja ympäristöjä ja julkista rakennuskantaa. Lisäksi Sini Saarilahti inventoi Luhangan kirkonkylän ja Tammijärven sekä Kannonkosken modernia rakentamista ja Aada Mustonen Karstulan ja Kivijärven kirkonkylien 1900-luvun jälkipuolen rakennusperintöä. Kaikilta inventointialueilta tehdään tutkimusraportit
ja tiedot tallennetaan myös Keski-Suomen museon ylläpitämään, viranomaiskäytössä olevaan Kioski-tietokantaan. Inventointikohteiden omistajille toimitetaan
inventointitiedot kommentoitavaksi alkuvuodesta 2015 vuoden 2014 inventoiduista rakennuksista.
Äänekosken kulttuuritalona toimivan Painotalon modernin rakennusperinnön arvot selvitettiin Keski-Suomen museon maakunnallisessa inventoinnissa.
62
Maakunnallinen neuvontatyö
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus päätti vuoden 2014 lopussa vuodesta 2008 vetämänsä Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon -työllistämishankkeen. Hanketta ei onnistuttu jatkamaan kuntavetoisesti. LAPE-hankkeen kautta annettuun kunnostus- ja neuvontatyöhön osallistuivat
Keski-Suomen museossa rakennustutkija Päivi Anderssonin lisäksi maakuntatyöstä vastaavat amanuenssit Pirjo Sojakka ja Marja-Liisa Rajaniemi sekä konservaattori Esko Ahola. Rakennussuojelukohteiden kunnostuksiin neuvoja antoivat myös Keski-Suomen ELY-keskuksen arkkitehti Liisa Bergius ja LAPE-hankkeen työnjohtajat
kunnissa.
Useat paikallismuseot ja kotiseutu- ja kyläyhdistysten talot jäivät LAPE-hankkeen päätyttyä pelkästään yhdistyksen omatoimisuuden ja Museoviraston myöntämien harkinnanvaraisten avustusten varaan. Koko keskisuomalaisessa suojelurakennusten avustustoiminnassa koettiin melkoinen takaisku Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen myöntämien rakennusperinnön hoidon avustusten puolittuessa syksyllä 2014. Tästä syystä Keski-Suomen
museo ja Keski-Suomen ELY-keskus eivät järjestäneet vuonna 2014 perinteistä
Avustusinfo-yleisötilaisuutta, vaan korjausneuvontatyötä tehtiin pelkästään lausuntotyöskentelyn yhteydessä.
Maakunnallinen sidosryhmäyhteistyö ja yleisötyö
Petäjäveden vanhan kirkon 250-vuotisjuhlat sävyttivät tapahtumillaan toimintavuotta. Vanha kirkko ja viereinen Lemettilän tila toimivat läntisen Keski-Suomen
kulttuurikesän kutsuvierastilaisuuden näyttämönä 16.5. valtakunnallisten kulttuurimaisemanhoidon neuvottelupäivien retkikohteena 20.8. ja Suomen maailmanperintökohteiden tapaamispaikkana 25.9., jolloin vietettiin myös varsinaista Petäjäveden kirkon 250-vuotisjuhlaa. Vanhan kirkon arvoa Unescon maailmanperintökohteena juhlittiin samalla myös kohteen 20-vuotisjuhlan merkeissä. Tämän kunniaksi julkaistiin kirkon juhlavuoden vierailijoille Janne Könösen
kirjoittama Petäjäveden vanhan kirkon vaiheita 1879-2014 opaskirja. Kertomusvuonna valmistui myös vuodesta 2006 tekeillä ollut Petäjäveden vanhan kirkon
hoitosuunnitelma. Keski-Suomen museon edustajana Petäjäveden vanhan kirkon hoitokunnassa on toiminut vuodesta 2006 rakennustutkija Päivi Andersson.
Keski-Suomen museo osallistui vuoden 2014 aikana maakuntastrategian arviointiin Keski-Suomen liiton maakunnan yhteistyöryhmän alaisessa ympäristö- ja
tasa-arvovaikutusten ryhmässä. Keski-Suomen kulttuuriympäristöryhmä MAKU
kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. MAKU on toiminut maakunnallisen modernin rakennusperinnön inventointihankkeen ohjausryhmänä. Pikku-Makun nimel-
63
lä pidetyissä suppeammissa lisäkokouksissa valmisteltiin muun muassa kulttuuriympäristöohjelman päivittämistä ja selvitettiin mahdollisuutta yhteiseen saaristoinventointihankkeeseen.
Vuonna 2014 Museoviraston Hämeenlinnan yksikkö kutsui Länsi-Suomen rakennustutkijoita keskustelemaan ajankohtaisteemoista. Tampereen ja Pirkanmaan, Lahden ja Päijät-Hämeen, Jyväskylän ja Keski-Suomen sekä Museoviraston Hämeenlinnan ja Vaasan yksiköiden rakennustutkijat kokoontuivat Tampereen Vapriikissa 12.5. ja Jyväskylässä 22.9. Yhteistyön tiivistämistä rakennustutkijoiden kesken vaativat kunta- ja aluehallinnon uudistukset, kaavoituskäytännöt, inventointi- ja rakennussuojeluohjauksen prioriteettien etsiminen sekä
erityisesti modernin rakennusperinnön korjausrakentamisen neuvontaan liittyvät kysymykset.
Jyväskylän rakennustutkimus
Jyväskylä-rakennustutkijan toimi on ollut osa Keski-Suomen museon rakennustutkimusta vuodesta 2010 lähtien. Toimialueena on nykyinen Jyväskylän alue sisältäen Jyväskylän, Jyväskylän entisen maalaiskunnan ja Korpilahden alueet. Jyväskylän rakennustutkijana oli toimintavuonna amanuenssi Saija Silen.
Vuonna 2014 Jyväskylä-rakennustutkijan toiminnan painopiste kohdentui vahvasti moderniin rakennusperintöön liittyvään tutkimus-, neuvonta ja lausuntotyöhön. Työtehtävistä jo yli puolet kohdistui sotien jälkeiseen rakennusperintöön. Vuoden aikana annettiin 90 Jyväskylää koskevaa lausuntoa. Asiakaskäyntejä Vapaudenkadun toimistolla oli 25 kappaletta. Vuoden aikana Jyväskylän rakennustutkija työskenteli lähes 80 eri työkokonaisuuden tai -kohteen kanssa.
Niihin liittyen tehtiin inventointeja alue- ja kohdetasolla, kohdekatselmuksia, rakennuskorjausneuvontaa sekä osallistuttiin hankkeisiin suunnitteluvaiheesta rakennusaikaiseen kulttuurihistoriallisiin arvoihin liittyviin asiantuntijatehtäviin.
Jyväskylää koskevan kulttuuriympäristötyön yhtenä kiinnekohtana vuonna 2014
oli Jyväskylän uuden yleiskaavan valmistuminen ehdotusvaiheeseen sekä moderniin rakennusperintöön liittyneet asiantuntijatehtävät muun muassa KeskiSuomen modernin rakennusperinnön inventointihankkeen myötä. Mäki-Matin
perhepuiston peruskorjaushankkeessa saatiin uutta tietoa pihapiirin historiasta
sekä rakennusosakokoelmaan tapettinäytteitä. Myös Puistokoulun 14 kuukautta kestänyt peruskorjaus saatiin päätökseen, ja koulutoiminta päästiin aloittamaan elokuussa.
Jyväskylä-rakennustutkijan keskeisimmät yhteistyötahot vuoden aikana ovat olleet erityisesti Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennepalveluiden kaavoitus- ja
rakennusvalvonta-yksiköt sekä Jyväskylän Tilapalvelu. Myös Jyväskylän yliopis-
64
ton alueella työskenneltiin rakennusperinnön vaalimisen asiantuntijatehtävissä. Yhteistyö Jyväskylän yliopiston taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen
(TAIKU) kanssa on ollut aktiivista ja koostunut ensisijaisesti oppimistilanteiden
järjestämisestä sekä luentojen pitämisestä. Luentojen lisäksi yleisötyöhön kuuluivat järjestetyt kaupunkikävelyt. Jyväskylän ruutukaava-alueeseen keskittyneillä kävelykierroksilla johdateltiin sekä opiskelijoita että kaupunkilaisia havainnoimaan muuttuvaa kaupunkiympäristöä ja sen aikakerrostumia rakennusperinnön
kautta. Kierrosten aikana esiteltiin myös Keski-Suomen museon tekemää inventointityötä ja sen merkitystä kaupunkikuvan elementtien säilymiseen.
Lausuntojen valmistelu
Keski-Suomen museon viranomaistyöhön osallistuivat kertomusvuonna rakennustutkimuksesta vastaavat amanuenssit Päivi Andersson ja Saija Silen, arkeologian amanuenssi Miikka Kumpulainen ja museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen. Myös modernin rakennusperinnön inventointihankkeen projektitutkijat
Hanna Tyvelä, Aada Mustonen ja Sini Saarilahti osallistuivat inventoimiensa alueiden ja kohteiden arvottamiseen ja kaavalausuntojen valmistelun asiantuntijatyöhön. Museoviraston entistämisavustusten valvonnasta vastasi konservaattori Esko Ahola. Lausuntotyöskentelyä varten on pidetty viikoittain museon sisäisiä
lausuntopalavereja. Samassa tilaisuudessa on pohdittu myös inventointikohteiden arvottamiseen ja tutkimiseen liittyviä kysymyksiä.
Kertomusvuoden aikana Keski-Suomen museo antoi 234 lausuntoa kaavoituksessa ja korjausrakentamisessa (Taulukko viereisellä sivulla).
Koulutusyhteistyö ja tiedotus
Toimintavuonna Keski-Suomen museon rakennustutkimuksen asiantuntijat olivat luennoitsijoina Jyväskylän yliopiston taiteen ja kulttuurintutkimuksen laitoksen järjestämässä Kulttuuriympäristön maisteriohjelman koulutuksessa (KUOMA), joka käynnistyi vuoden 2014 alussa.
Pääosa rakennustutkimukseen liittyvästä tiedotuksesta liittyi moderniin rakennusperintöön, sen ominaispiirteiden esittelyyn ja arvotukseen maakunnan lehdistössä, tiedotusvälineissä ja verkkoympäristöissä. Modernin rakennusperinnön
inventointihankkeen projektitutkijat toimittivat tiedotusta varten kolme artikkelia Rakennusperinto.fi -sivustolle. Hankkeesta tiedotettiin yhdessä museon rakennustutkijoiden kanssa viikoittain myös Keski-Suomen museon facebook-sivuilla kohdenostoina. Keski-Suomen museon lisäksi moderniin rakennusperintöön liittyvää tiedotusta tukivat Jyväskylän yliopiston taiteen ja kulttuurintutkimuksen laitoksen tutkijat ja opiskelijat, Museovirasto ja arkkitehtuurialan yhdistykset sekä muut kulttuurihistoriasta kiinnostuneet yhteistyökumppanit.
65
Viranomaislausunnot kunnittain vuonna 2014
Kunta
Lausuntomäärä
Hankasalmi
2
Joutsa
6
Jyväskylä
90
Jämsä
18
Kannonkoski
1
Karstula
6
Keuruu
18
Kinnula
2
Kivijärvi
-
Konnevesi
6
Kuhmoinen
1
Kyyjärvi
5
Laukaa
11
Luhanka
1
Multia
4
Muurame
11
Petäjävesi
3
Pihtipudas
-
Saarijärvi
12
Toivakka
2
Uurainen
4
Viitasaari
6
Äänekoski
20
Muut lausunnot
5
Varsinaisia yleisötilaisuuksia järjestettiin vain vähän edellisvuoteen verrattuna.
Palautetta yleisöltä saatiin erityisesti perinteisen maaseutuympäristön ja valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden arvorakennusten säilyttämisestä ja
ylläpidosta. Samaan aikaan käynnissä ollut Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Mahdollisuutena Maisema-hanke lisäsi rakennusperinnön hoidon yhteydenottoja maakunnasta. Keski-Suomen museon rakennustutkijat järjestivät
yhdessä kaksi kaupunkikävelyä: Jyväskylän yliopiston taiteen ja kulttuurintutkimuksen opiskelijoille keskikaupungilla 14.5. ja Euroopan kulttuuriympäristöpäivän yleisölle Älylän ja Seminaarinmäen laita-alueilla 12.9.
66
Koulutus- ja seminaarimatkat
Amanuenssi Päivi Andersson
12.3. Euroopan kulttuuriympäristöpäivien avajaistilaisuus Näkymätön
kulttuuriympäristö, Helsingin Säätytalo
24.3. Modernismin merkkiteokset -seminaari Helsinki arkkitehti Alvar
Aallon toimisto, Tiilimäki
12.5. Museoviraston Hämeenlinnan alueyksikön ja Länsi-Suomen raken-
nustutkijoiden tapaaminen, Vapriikki, Tampere
12.6.
Jyväskylän Taidemuseon matka, Tyrvä ja Sastamala
20.-21.8. Ympäristöministeriön ja Keski-Suomen ELY-keskuksen järjestämät Maisemanhoidon neuvottelupäivät, Jyväskylä, Petäjäveden vanha
kirkko, Kuhmoinen ja Jämsä.
11.9. Keski-Suomen ELY-keskuksen vetämän Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon koulutuspäivä, Miilu, Petäjävesi
12.11. Ympäristöministeriön Korjausrakentamisen vuosipäivä seminaari, Helsinki, Hotelli Arthur
21.11. Hyvinkään museotoimen, Suomen Teollisuusperinneseuran ja Suo-
men Kotiseutuliiton järjestämä Euroopan kulttuuriympäristöpäivien avajaisseminaari, Vanha villatehdas, Hyvinkää
Amanuenssi Saija Silen
3.4.
Rakennusperinnön hoidon ja korjausrakentamisen neuvottelupäivä. Ympäristöministeriö, Helsinki.
12.5. Länsi-Suomen rakennustutkijoiden tapaaminen / Päivin kanssa.
Tampere, Vapriikki.
23.9. Laatua perinnerakentamiseen (LAPE)- hankkeen teemapäivä.
Petäjävesi, Keski-Suomen ELY-keskus, LAPE-hanke.
9.10.
Puistokoulun vihkiäiset. Puistokoulu, Jyväskylä.
67
HALLINTO JA TALOUS
Keski-Suomen museo on kulttuurihistoriallinen museo, joka toimii maakuntamuseona ja Jyväskylän kaupungin museona. Keski-Suomen museo tallentaa,
dokumentoi ja tutkii keskisuomalaista kulttuuriperintöä, järjestää näyttelyitä ja
muita museokasvatuksellisia palveluita eri-ikäisille asiakkaille ja erilaisille kohderyhmille. Museo edistää aineellisen ja henkisen kulttuuriperinnön sekä kulttuuriympäristön säilymistä ja niihin liittyvän tiedon saavutettavuutta. Keski-Suomen museo antaa asiantuntija-apua toimialaansa liittyvissä kysymyksissä. Museolla on Museoviraston kanssa tehty sopimus yhteistyöstä ja työnjaosta kulttuuriympäristön vaalimisessa sekä viranomaisrooli kulttuuriympäristön suojeluun ja hoitoon liittyvissä asioissa Keski-Suomessa.
Keski-Suomen museo on yksi Jyväskylän kaupungin museopalvelujen kolmesta museosta. Keski-Suomen museo toimii kulttuuri- ja liikuntalautakunnan alaisuudessa ja kuuluu kulttuuri- ja liikuntapalveluiden palvelukokonaisuuteen.
Jyväskylän kaupunki
Kulttuuri- ja liikuntapalvelut
Kulttuuri- ja liikuntalautakunta
pj. Antti Saleva
Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto
Kulttuuri- ja liikuntapalvelut
vastuualuejohtaja Ari Karimäki
• KIRJASTOPALVELUT, kirjastotoimenjohtaja Seija Laitinen-Kuisma
• LIIKUNTAPALVELUT, liikuntajohtaja Pekka Sihvonen
• MUSEOPALVELUT, museotoimenjohtaja Päivimarjut Raippalinna
• KAUPUNGINTEATTERI, teatterinjohtaja Kari Arffman
• JYVÄSKYLÄ SINFONIA, intendentti Emma Anttila, sij. Kristiina Itäranta
• JYVÄSKYLÄN KANSALAISOPISTO, rehtori Sini Louhivuori
• KULTTUURIPALVELUT, kulttuurijohtaja Mari Aholainen
68
69
Keski-Suomen museon hallintoon, talouteen ja henkilöstöön liittyvistä asioista vastasivat kertomusvuonna museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen (museotoimenjohtaja 1.-31.1.) ja toimistosihteeri Mirja-Liisa Norontaus (hallintosihteeri 1.1.-31.7.).
Kulttuuri- ja liikuntalautakunta 2013-2016
Juha Tuikkainen, PS
hvj Juha Vimpari, PS
vpj Tarja Viikari, SDP
hvj Sirkka Sivil, SDP
Laura Piippo, VAS
hvj Antti Suora, VAS
Samuel Taylor, SDP
hvj Petri Jussila, SDP
Jukka Ammondt, VIHR
hvj Tero Uuttana, VIHR
Anneli Puskala, SDP
hvj Hilkka Vänni, SDP
Jyri Ylönen, KESK
hvj Erkki Savolainen, KESK
Janne Rummakko, SDP
hvj Mika Tiitinen, SDP
Eeva Harjula, KESK
hvj Aino Löppönen, KESK
Juha Venäläinen, KOK
hvj Iida Liimatainen, KOK
Kaupunginhallituksen edustaja
2013-2014
Aimo Asikainen, KESK
Sihteeri
Elvi Saarola
Eija Reili, PS
hvj Maria Halme, PS
VAKINAINEN HENKILÖKUNTA
museonjohtaja
pj Antti Saleva, KOK
hvj Jonna Temonen, KOK
Marja Mustikkamaa, KOK
hvj Caius Forsberg, KOK
MUSEON HENKILÖKUNTA
Keski-Suomen museon menot ja tulot vuosina 2012-2014
TALOUSARVIO
Menot
Tulot
2012
2013
2014
1 858 712
106 000
1 917 683
107 300
TOTEUTUNUT
Menot
Tulot
2 104 063
368 070
2 089 609
318 957
2 149 222
255 399
Valtion osuus
601 105
621 671
621 671
1 953 888
118 600
FM Voutilainen Heli-Maija
(vs. museotoimenjohtaja 31.1. saakka)
intendentti
FM Mäkinen Virpi
amanuenssi
FK Andersson Päivi
rakennustutkimus
amanuenssi
FM Hänninen Suvi
luettelointi (perhevapaa 1.1.-31.5.)
FM Tarnanen Sanna 1.1.-31.5.)
FM Tarnanen Sanna 1.6.FK Kotilainen Johanna (1.9.-31.12.)
amanuenssi
FM Kumpulainen Miikka
arkeologia
amanuenssi
FM Hänninen Suvi
arkistot 1.6.-31.12. (perhevapaa 1.9.-31.12.)
Tarnanen Sanna (1.9.-31.12.)
amanuenssi
FM Silen Saija
rakennustutkimus
amanuenssi
FK Sojakka Pirjo
maakunta(vuorotteluvapaa 1.9.-31.12.)
FL Rajaniemi Marja-Liisa
amanuenssi
FM Suhonen Sirpa
kokoelmat
amanuenssi
FM Terho Susanna
yritys- ja laitosmuseot
intendentti
FL Fredrikson Erkki
näyttelyt
70
konservaattori
71
rakennusmestari Ahola Esko
museoassistentti FM (Möttönen) Muittari Anna (opintovapaa 29.9. - 12.10.)
Sanna Lahti (1.10. - 2.11.)
museoassistentti FM Puhakka Johanna
museolehtori FM Vuolio-Vallenius Tuula
opetus, tiedotus
museomestari
puuseppä Eskola Tuukka
siistijä
Etelämäki Tuula (poissa)
laitoshuoltaja Reho Leena
toimistosihteeri
yo-merkonomi Norontaus Mirja-Liisa
vahtimestari-siivooja siivousteknikko Wirlander-Ojala Pirkko
valokuvaaja
HuK Helin Pekka
MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖKUNTA
Määräaikaiset työsuhteet vuonna 2014
konservaattori
Syrjänen Janne
1.7.-14.9.
museoapulainen
Seppänen Jarno
Syrjänen Janne
2.6.-19.12.
15.9.-19.12.
museoassistentti
Kotilainen Johanna
7.6., 10.6.-3.8.
museonvalvoja
Hakola Pirkko Ketola Tarja Kotilainen Johanna
Latvala Ossi
Tuhkala Sirpa Tähtinen Jaana 1.1.-31.10.
1.1.-31.12.
4.1., 13.1.-13.2., 8.-11.3.,
22.-24.3.
25.6.-10.8.
3.11.-31.12.
10.6.-23.8., 20.-25.9.,
29.9.-3.10., 7.-10.10.,
21.-25.10., 6.-7.12.
projektitutkija
siistijä
Flyktman Elina
Linna Esfir Muilu Merja
Mustonen Aada Saarilahti Sini Tyvelä Hanna
Hynnilä-Kangas Selina
18.8.-31.12.
1.1.-21.2.
18.8.-31.12.
1.1.-31.12.
1.1.-31.12.
1.1.-31.12.
9.6.-8.7.
Harjoittelijat ja työssäoppijat
• Museologian harjoittelijat
Jyväskylän yliopisto Ahonen Outi Mäenpää Anniina 10.3.-17.4.
1.9.-10.10.
Oulun yliopisto
Valtanen Elisa 24.2.-7.3.
• Ammattiopintoihin liittyvät harjoittelut ja työssäoppimisjaksot
Jyväskylän ammattiopisto / Matkailualan perustutkintoharjoittelijat
Peltola Pauliina
11.11.-19.12.
Jyväskylän ammattiopisto / Jämsän ammattioppilaitos
Takkinen Roosa
18.3.-26.5.
Jyväskylän ammattiopisto / Jämsän ammattioppilaitos / Puualan perustutkinto
Huovinen Sami
7.1.-11.4.
Edupoli
Koikkalainen Kaisa
14.1.-28.2.
Metropolia, Ammattikorkeakoulu Oy, Konservoinnin koulutusohjelma
Oksanen Sini
2.4.-28.5.
Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Liiketalous ja kulttuuri, Konservoinnin koulutusohjelma
Ohls Hedda
2.-30.6., 1.8.-30.9.
• Työkokeilut
KK – Työllisyyden kuntakokeilu
Viinikainen Ilkka
7.5.-17.8., 18.8.-30.11.
72
KK-Kunto Oy
73
Heinonen Ronja
TE-palvelut, Jyväskylä
Oksanen Maria
Verve
Rutanen Heini-Leena
19.5.-19.6., 7.7.-10.10.
maanantaisin. Jyväskylän kaupunkiorganisaation uutta osaamisen kehittämisen
mallia toteutettiin Keski-Suomen museossa työyhteisön yhteisillä kehityskeskusteluilla sekä tiimitason kehityskeskustelut. Keski-Suomen museon sisäisenä
koulutuksena järjestettiin kuvien tekijänoikeuksiin liittyvää koulutusta ja kuvaamiseen liittyvää koulutusta.
10.6.-23.8.
10.-14.9.
Henkilöstön työhyvinvointia tuettiin kertomusvuonna tyhy-toiminnan avulla. Kevätpuolella (10.6.) toteutettiin liikunnallinen retki Konnevedelle ja Rautalammille Kalajanvuoren maisemiin. Retken yhteydessä henkilökunta dokumentoi valokuvin laavuruokailuaan liittyen myöhemmin järjestettyyn sisäiseen kuvakoulutukseen. Syksyn tyhy-tapahtumassa tutustuttiin Frisbeegolf-liikuntamuotoon
(10.10.) Laajavuoren frisbeegolf-radalla. Lisäksi marraskuussa järjestettiin himmelityöpaja (28.11.) museon henkilökunnalle. Henkilökunta ruokaili yhdessä jugendhenkisessä ravintola Harmoonissa 5.11. Perinteiset joulukahvit tarjottiin
henkilökunnalle 12.12.
Henkilökunnan toiminta
Vuoden 2014 aikana järjestettiin yksi Keski-Suomen alueen ammatillisesti hoidettujen museoiden yhteinen Museoforum-tilaisuus. Opastettu löytöretki Someen -koulutustilaisuus pidettiin Keski-Suomen museon auditoriossa 24.9. Jyväskylän kaupungin museopalveluiden henkilöstö kokoontui kahdesti yhteisiin
työpajoihin. Jyväskylän Lyseon rakennuksen tulevan käytön identointipalaveri Jyväskylän museopalveluiden henkilöstölle järjestettiin Tietotalolla 8.10. Jyväskylän kaupungin museopalveluiden järjestämä strategiatyöpaja pidettiin 4.12. Keski-Suomen museon auditoriossa.
Toimikunnat ja luottamustehtävät
Andersson, Päivi, amanuenssi
Keski-Suomen ELY-keskuksen Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon –hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, Keski-Suomen liiton ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten asiantuntijaryhmän jäsen (1.1.–30.6.), Satakuntaliiton vetämän Keski-Pohjolan kulttuuripäivien valmistelutyöryhmän jäsen (1.1.30.6.), Keski-Suomen maakunnallinen kulttuuriympäristön hoidon yhteistyöryhmän (MAKU) ja Pikku-Maku työryhmän jäsen
Keski-Suomen museon henkilöstön yhteiset palaverit järjestettiin joka toinen
tiistai museon kahviossa. Amanuenssipalavereita pidettiin kerran kuukaudessa
Keski-Suomen museo.
Eskola Tuukka, museomestari
Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja liikuntapalveluiden valmiusryhmän jäsen
Keski-Suomen museon henkilökunnan alkukesän tyhy-retki suuntautui kesällä 2014 uuteen
Etelä-Konneveden kansallispuistoon.
Fredrikson, Erkki, intendentti
Jyväskylän Kotitalousoppilaitoksen hallituksen varapuheenjohtaja, Keski-Suomen Sotainvalidien sairaskotisäätiön hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja, Sotainvalidien Palvelukoti Telkänpesän ja hoitokoti Telkänhoivan hallituksen jäsen,
Jyväskylän Seudun Sotainvalidit ry:n hallituksen jäsen, Keski-Suomen Alueooppera ry:n hallituksen jäsen, Tammisunnuntain Killan hallituksen jäsen
Hänninen Suvi, amanuenssi
Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämisverkoston jäsen; Keski-Suomen
museon TAKO-työryhmän jäsen
Kumpulainen, Miikka, amanuenssi
Keski-Suomen kulttuuriympäristöryhmän asiantuntijajäsen,
METSO-ohjelman yhteistyöryhmän jäsen, Mahdollisuutena Maisema -hanke
74
(Etelä-Savon ja Keski-Suomen ProAgria, MKN Maa- ja kotitalousnaiset sekä Keski-Suomen ja Etelä-Savon ELY-keskukset) ohjausryhmän puheenjohtaja, Soidensuojelun jatko-ohjelman yhteistyöryhmän jäsen, Jyväskylän kaupungin sähköisen lomajärjestelmän testausryhmän jäsen
Mäkinen, Virpi, intendentti
Museo2015 -hankkeen kokonaisarkkitehtuurityöryhmän jäsen, TAKO-tallennus- ja kokoelmayhteistyön Pooli 3:n jäsen, Keski-Suomen museon TAKO-työryhmän jäsen, Maakuntamuseoiden kokoelmavastaavien (KOVAMAAKUMU) yhteistyöryhmän jäsen, Jyväskylän kaupungin sähköisen lomajärjestelmän testausryhmän jäsen, Nykyajan dokumentointi –verkkosivustohankkeen jäsen, Palokan
kaupunginosan historiatyöryhmän jäsen
Rajaniemi, Marja-Liisa, amanuenssi
Keski-Suomen museon TAKO-työryhmän, Nykyajan dokumentointi -verkkosivustohankkeen jäsen, Keski-Suomen ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmän
(KYKY) varajäsen, Tekniikan museon Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -verkkojulkaisun kommentointiryhmän jäsen
Silen, Saija, amanuenssi
Jyväskylän kaupungin sisäinen asemakaavoituksen aloituksen (SILLI) työryhmäjäsen, Jyväskylän kaupungin sisäinen rakennussuojelutyöryhmän (RAKSU) jäsen,
Keski-Suomen kulttuuriympäristöryhmän (MAKU) jäsen, Seminaarinmäen valaistuksen yleissuunnitelman hanketyöryhmän jäsen
Sojakka, Pirjo, amanuenssi
Jyväskylän sankarihauta-alueen peruskunnostushankkeen valmistelutyöryhmän
asiantuntijajäsen, Tiehallinnon Keski-Suomen piirin Keski-Suomen tieverkon
palvelukohdeopastuksen ja matkailun yhteistyöryhmän asiantuntijajäsen, Keski-Suomen ympäristökeskuksen Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon (LAPE) -hankkeen työryhmien asiantuntijajäsen ja ohjausryhmän varajäsen,
Keski-Suomen ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmän (KYKY) varajäsen, Maakuntamuseotutkijayhteisön jäsen, Yritys- ja laitosmuseotoimikunnan asiantuntijajäsen, Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahaston asiantuntijajäsen, Keski-Suomen
museon TAKO-työryhmän jäsen, Nykyajan dokumentointi -verkkosivustohankkeen jäsen
Suhonen, Sirpa, amanuenssi
Keski-Suomen museon TAKO-työryhmän jäsen
Tarnanen, Sanna, amanuenssi
Keski-Suomen museon TAKO-työryhmän jäsen
75
Terho, Susanna, amanuenssi
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän museotoimikunnan jäsen, Keski-Suomen keskussairaalan 60-vuotisjuhlatoimikunnan jäsen, Sanomalehti Keskisuomalaisen museotoimikunnan jäsen, Valmetin Rautpohjan tehdasmuseon
museotoimikunnan jäsen, Yritys- ja laitosmuseotyöryhmän jäsen, Keski-Suomen
museon TAKO-työryhmän jäsen
Voutilainen, Heli-Maija, museonjohtaja
(vs. museotoimenjohtaja 31.1.2014 saakka)
Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja liikuntapalveluiden johtoryhmän jäsen 1.1.31.1.; Jyväskylän kaupungin museopalveluiden johtoryhmän jäsen; Jyväskylän
kaupungin museopalvelujen suoriteperusteisen budjetoinnin suunnittelutyöryhmän jäsen; Jyväskylän kaupungin henkilöstöpalvelujen osaamispääomaryhmän jäsen; Jyväskylän Lyseon hankeselvitystyöryhmän jäsen; Jyväskylän Lyseon
konseptikartoituksen ohjausryhmän jäsen; Keski-Suomen museon peruskorjauksen hankesuunnitelmatyöryhmän jäsen; Suomen käsityön museon säätiöittämistä selvittäneen työryhmän jäsen ja sihteeri; Jyväskylän kaupungin kaupunkikuvatoimikunnan asiantuntijajäsen; Jyväskylän kaupungin kaavoja koskeva viranomaistyöryhmän jäsen; Jyväskylän kaupungin rakennussuojelutyöryhmän jäsen; Jyväskylän kaupungin nimistötyöryhmän jäsen; Kankaan maankäytön suunnittelutyöryhmän jäsen; Kehä Vihreän ohjausryhmän jäsen; Tourujoen kehittämissuunnitelma -ohjausryhmän jäsen; Ruusupuiston lähiympäristön suunnittelutyöryhmän jäsen; Jyväskylän kaupungin kaavoituksen Keskustan dominantit
-työryhmän jäsen; Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen suojelun yhteistyöryhmän jäsen; Jyväskylän yliopiston liikennesuunnittelutyöryhmän jäsen; Jyväskylän
yliopiston Seminaarinmäen kunnostuksen suunnittelutyöryhmän jäsen; KeskiSuomen kulttuuriympäristöryhmän varapuheenjohtaja; Yritys- ja laitosmuseotoimikunta; Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän museotoimikunnan
jäsen; Rautpohjan tehdasmuseon museotoimikunnan jäsen; Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n johtokunnan jäsen; Rakennettu hyvinvointi -hankkeen ohjausryhmän jäsen; Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahaston Ilamon rahaston hoitokunnan jäsen; Suomen Kotiseutuliiton valtuuston jäsen
Vuolio-Vallenius, Tuula, museolehtori
Jyväskylän kaupungin viestintävastaavien ryhmän jäsen, Jyväskylän kaupungin
museopalveluiden viestintävastaavien ryhmän jäsen, Keski-Suomen maakunnan
ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmän (KYKY) jäsen, Jyväkylän seurakunnan
kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan varajäsen, Jyväskylä-Seura ry. johtoryhmän jäsen, Jyväskylän Lyseon entiset oppilaat JYLY ry:n hallituksen jäsen
76