Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden saatavuusperusteet

Transcription

Mustijoen perusturva
Lääkinnällinen kuntoutus
LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN
APUVÄLINEIDEN
SAATAVUUSPERUSTEET
Lääkinnällisen kuntoutuksen työryhmä
hyväksynyt Laura Nikunen
Versio 2.0
Päivitys 17.3.2015
SISÄLLYS
1 JOHDANTO .................................................................................................................. 1
2 LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS .............................................................................. 4
3 KUNTOUTUSTYÖRYHMÄ JA PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI .................................. 5
4 LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUT .............................. 7
4.1. Perusterveydenhuollon apuvälinepalveluprosessi ................................... 8
4.1.1. Apuvälinetarpeen havaitseminen .......................................................... 8
4.1.2. Apuvälinetarpeen arviointi ...................................................................... 9
4.1.3 Apuvälineen sovitus, kokeilu, valinta ja tarvittavat muutostyöt ....... 9
4.1.4 Apuvälineen hankinta, luovutus ja käytön opetus ............................ 10
4.1.5 Apuvälineiden kuljetus ja asennus........................................................ 11
4.1.6 Apuvälineen käytön seuranta ................................................................ 11
4.1.7 Apuvälineen huolto, korjaus ja vaaratilanteet .................................... 12
4.1.8. Apuvälineen palautus ............................................................................. 13
4.1.9 Laitoshoidossa olevien apuvälineet ...................................................... 14
4.1.10 Ulkokuntalaisten apuvälinepalvelut ................................................... 14
4.1.11 Lasten ja nuorten apuvälineet ............................................................. 15
4.1.12 Erikoistason apuvälineet ....................................................................... 15
4.1.13 Apuvälinelainauksen dokumentointi ................................................. 15
5 APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET .......................................................... 16
5.1 Hoito- ja harjoitusvälineet .............................................................................. 16
5.2 Henkilökohtaisen hygienian ja suojan välineet ......................................... 17
5.3 Päivittäisten toimintojen pienapuvälineet .................................................. 18
5.4 Tukilaitteet ja proteesit ................................................................................... 18
5.5 Liikkumisen apuvälineet ................................................................................. 20
5.6 Apuvälineet keuhkosairauksissa ................................................................... 21
5.7 Kuulon apuvälineet .......................................................................................... 21
5.8 Kommunikaatioapuvälineet ........................................................................... 22
5.9 Näönhuollon apuvälineet ............................................................................... 22
5.10 Asuntojen ja muiden tilojen varusteet ...................................................... 23
5.11 Turva- ja hälytyslaitteet ................................................................................. 25
5.12 Vapaa-ajan ja leikin välineet ........................................................................ 26
6 MUUT APUVÄLINETAHOT ...................................................................................... 27
6.1 Terveyskeskus/Hoitotarvikejakelu ................................................................ 27
6.2 HUS/ Hyvinkään sairaala................................................................................. 28
6.3 HUS/ Porvoon sairaala .................................................................................... 29
6.4 HUS-Apuvälinekeskus...................................................................................... 30
6.5 Vammaispalvelut .............................................................................................. 31
6.6 KELA ..................................................................................................................... 31
6.7 Koulutoimi .......................................................................................................... 31
Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden saatavuusperusteet – Mustijoen perusturva
Päivitys 17.3.2015
6.8 Työvoimahallinto .............................................................................................. 32
6.9 Valtiokonttori ..................................................................................................... 32
6.10 Vakuutuslaitokset ........................................................................................... 32
LÄHTEET ........................................................................................................................ 33
LIITTEET ......................................................................................................................... 34
Päivitys 17.3.2015
1
1 JOHDANTO
Keski-Uudenmaan alueen kunnat (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Nurmijärvi,
Mäntsälä ja Tuusula) ja Hyvinkään sairaanhoitoalue ovat alueellisesti
yhtenäistäneet apuvälineiden saatavuusperusteita, saatavuusperusteet
julkaistiin v.2009. Myös HUS apuvälinehanke on aloitettu v.2008
tarkoituksena yhtenäistää koko HUS-alueen apuvälinepalveluja.
Mäntsälän ja Pornaisten perusturvat yhdistyivät vuoden 2009 alussa, jolloin
Pornaisten kunnan lääkinnällinen kuntoutus siirtyi Mäntsälän
terveyskeskuksen lääkinnällisen kuntoutustyöryhmän hoidettavaksi.
Pornaisissa on noudatettu Porvoon sairaanhoitoalueen apuvälinepalvelut ohjetta. Kunnissamme on ollut hyvin erilaiset lääkinnällisen kuntoutuksen
myöntämiskäytännöt kuntoutuksen ja apuvälineiden osalta, eikä
kummassakaan kunnassa ei ole ollut kirjallisia saatavuusperusteita
kuntoutuksen osalta. Tämän vuoksi tuli tarve laatia yhtenäiset lääkinnällisen
kuntoutuksen saatavuusperusteet, jotta yhteisen perusturvan työntekijät
tietävät mistä lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja haetaan ja miten
palveluja on saatavilla. Apuvälineiden osalta saatavuusperusteisiin on
kirjattu Mustijoen perusturvan tarkennukset Keski-Uudenmaan
apuvälineiden saatavuusperusteisiin (2009). Lääkinnällisen kuntoutuksen
saatavuusperusteita työstettiin kuntoutustyöryhmässä ja ne valmistuivat
11.5.2011.
Nämä lääkinnällisen kuntoutuksen saatavuusperusteet ovat tarkoitettu
Mustijoen perusturvan henkilökunnalle toimintaohjeeksi. Ohjeet ovat
viitteelliset, kuntoutuspäätöksissä käytetään tarvittaessa yksilöllistä
harkintaa. Saatavuusperusteet päivitetään tarvittaessa
kuntoutustyöryhmässä ja ovat luettavissa kunnan intranetissa.
Apuvälineiden saralla on tapahtunut paljon muutoksia vuoden 2011 jälkeen.
Uusi asetus 1363/2011 lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineistä tuli
voimaan 1.1.2012. Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan
apuvälinepalvelut ovat osa sairaanhoitoon liittyvää lääkinnällistä
kuntoutusta. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella annetaan tarkempia
säännöksiä apuvälineiden käyttöön luovutuksen perusteista.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20111363
Uusi asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluista korostaa
apuvälinepalvelujen käyttäjälähtöisyyttä, oikea-aikaisuutta ja yksilöllistä
apuvälinetarpeen arviointia. Apuvälineiden käyttöön luovutuksen
Päivitys 17.3.2015
2
perusteena ovat apuvälineen käyttäjän tarpeet. Ohjauksen ja neuvonnan on
oltava riittävää.
Tarkoituksena on parantaa potilaan asemaa apuvälinepalvelun käyttäjänä ja
tukea siten tämän kotona asumista ja osallisuutta. Hyvin toimivat
apuvälinepalvelut voivat vähentää muiden palvelujen tarvetta.
HUS-Apuvälinekeskus aloitti toimintansa vaiheittain vuoden 2012 alusta
alkaen erikoissairaanhoidon apuvälinepalveluista. HUS:n jäsenkunnat voivat
liittyä mukaan Apuvälinekeskuksen tarjoamiin palveluihin oman
aikataulunsa mukaisesti. Vuoden 2012 alusta vaativan erityistason
asiakasryhmien apuvälinepalvelut on tuotettu Apuvälinekeskuksesta.
HYKSin Apuvälineyksikkö sekä Lasten ja nuorten apuvälinekeskus siirtyivät
osaksi Apuvälinekeskus-taseyksikköä 1.1.2012 alkaen. Muiden
erikoissairaanhoidon apuvälinetoimintojen keskittäminen (kuten hankinnat,
logistiset ratkaisut jne.) Apuvälinekeskukseen tehtiin vaiheittain vuoden
2012 aikana. Hyvinkään sairaalan apuvälineyksikkö liittyi HUSApuvälinekeskukseen vuoden 2014 alusta.
HUS-alueella (HYKS-Erva-alue) aloitettiin yhteisten apuvälineiden
saatavuusperusteiden työstäminen, työ jäi odottamaan sosiaali- ja
terveysministeriön asettaman työryhmän tekemää valtakunnallista
ohjeistusta.
Apuvälineasetuksen valmistelun lausuntokierroksen palautteessa toivottiin
asetukseen yksilöidympää apuvälinepalvelujen määrittelyä ja ohjeistusta.
Asetukseen liittyvä muistio ei käytännössä ole ollut riittävä ohjausväline.
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti Lääkinnällisen kuntoutuksen
apuvälinepalvelut – työryhmän 1.6.12–31.12.13, jonka tehtävänä on:
 laatia ohjeisto terveydenhuollon apuvälinepalveluiden toteuttamisen
tueksi.
 tehdä päivitysehdotuksia sekä uusia ehdotuksia kiireettömän hoidon
perusteisiin liittyviin apuvälineiden käyttöön luovutuksen perusteisiin.
 tehdä esityksiä tutkimus-, kehittämis- ja koulutustarpeista, joilla
voidaan edistää apuvälinepalvelujen toteutumista käyttäjälähtöisesti
ja laadukkaasti.
Tavoitteena oli, että terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen
apuvälinepalvelut toteutetaan yhdenmukaisin laadukkain toimintatavoin ja
apuvälineet luovutetaan käyttöön yhtenäisin perustein. Näin parannetaan
apuvälinepalvelujen käyttäjien asemaa ja potilasturvallisuutta sekä tuetaan
apuvälineen käyttäjän itsenäistä selviytymistä ja osallisuutta. (STM nettisivut
20.8.13). Työryhmän työskentely on päättynyt, ja uudet valtakunnalliset
terveydenhuollon apuvälinepalvelujen ohjeet ovat ilmestyneet 16.5.2014.
Päivitys 17.3.2015
3
Sähköiset ohjeet löytyvät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Apuvälineet verkkosivuilta (www.thl.fi/apuvalineet ).
Suora osoite:
https://www.thl.fi/fi/web/toimintakyky/apuvalineet/ohjeitaapuvalinepalveluiden-toteuttamiseksi
Mustijoen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden saatavuusperusteet
päivitetään nyt, koska apuvälineiden myöntämiseen on tullut huomattavia
muutoksia vuoden 2011 jälkeen. Samalla tehdään erilliset
saatavuusperusteet apuvälineistä ja terapioista.
HUS-Erva alueen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden yhtenäiset
luovutusperusteet valmistuvat keväällä 2015, jonka jälkeen Mustijoen
perusturvan alueella lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä luovutetaan
niiden perusteella.
Päivitys 17.3.2015
4
2 LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS
Lääkinnällisellä kuntoutuksella pyritään parantamaan ja ylläpitämään
kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä
edistämään ja tukemaan hänen elämäntilanteensa hallintaa ja hänen
itsenäistä suoriutumistaan päivittäisissä toiminnoissa.
Lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja ovat: 1) kuntoutumista ja
kuntoutuspalveluja koskeva neuvonta ja ohjaus; 2) kuntoutustarvetta
ja -mahdollisuuksia selvittävä tutkimus työ- ja toimintakyvyn
arviointeineen ja työkokeiluineen; 3) fysioterapia, toimintaterapia,
puheterapia, neuropsykologinen kuntoutus, psykoterapia ja muut
näihin rinnastettavat toimintakykyä parantavat ja ylläpitävät terapiat
ja toimenpiteet; 4) apuvälinepalvelut, johon kuuluu apuvälineiden
tarpeen määrittely, välineiden sovitus, luovutus omaksi tai
käytettäväksi, käytön opetus ja seuranta sekä välineiden huolto; 5)
sopeutumisvalmennus, jolla tarkoitetaan kuntoutujan ja hänen
omaistensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai
vammautumisen jälkeisessä elämäntilanteessa; 6) edellä mainituista
tarpeellisista toimenpiteistä koostuvat kuntoutusjaksot laitos- tai
avohoidossa; 7) kuntoutusohjaus, jolla tarkoitetaan kuntoutujan ja
hänen lähiyhteisönsä tukemista ja ohjausta sekä kuntoutujan
toimintamahdollisuuksiin liittyvistä palveluista tiedottamista; sekä 8)
muut näihin rinnastettavat palvelut. (Asetus lääkinnällisestä
kuntoutuksesta 28.6.1991/1015/ 3 § Lääkinnällisen kuntoutuksen
palvelut).
Lääkinnällisen kuntoutustoimenpiteen edellytyksenä tulee olla vamma tai
sairaus, jolle on asetettu diagnoosi. Diagnoosi ei kuitenkaan automaattisesti
johda oikeuteen saada tietynlaista kuntoutusta, vaan vamman tai sairauden
aiheuttama toimintakyvyn vajavuus ratkaisee kuntoutustarpeen.
Kuntoutuksen pohjana on lääkärin yhdessä asiakkaan kanssa tekemä
kuntoutussuunnitelma, joka tulee tarkistaa 1-3 vuoden välein. Kun
kuntoutusta haetaan Kelalta, kuntoutussuunnitelma laaditaan B-1 tai B-2
lomakkeelle. Suunnitelman tulee sisältää kaikki diagnoosit, toimintakyky ja
kuntoutuksen tavoitteet sekä apuvälineet (Liite 1.).
Päivitys 17.3.2015
5
3 KUNTOUTUSTYÖRYHMÄ JA
PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI
Lääkinnällinen kuntoutus tarkoittaa arjen selviytymistä edistäviä kuntoutusja apuvälinepalveluita, joita on mahdollisuus saada pysyvän tai
pitkäaikaisen vamman tai sairauden vuoksi. Tavoitteena on vamman tai
sairauden vuoksi pitkäaikaisesti tai pysyvästi heikentyneen fyysisen,
psyykkisen tai sosiaalisen toimintakyvyn parantuminen tai alenemisen
ehkäiseminen.
Perusterveydenhuollossa lääkinnällisestä kuntoutuksesta vastaa
lääkinnällisen kuntoutuksen työryhmä yhdessä muiden toimijoiden rinnalla.
Kunnassa johtava ylilääkäri päättää kuntoutustyöryhmän kokoonpanon ja
sen puheenjohtajana toimivan lääkärin, sekä delegoi päätösvastuun eri
terveydenhuollon ammattihenkilöille.
Kuntoutustyöryhmä arvioi moniammatillisesti kuntoutustyöryhmän
käsittelyä vaativat hakemukset ja kuntoutustyöryhmän puheenjohtajana
toimiva ylilääkäri päättää toteutetaanko kuntoutus omana toimintana vai
ostopalveluna ja tekee maksusitoumuspäätöksiä
- ostopalveluna toteutetuista kuntoutusja terapia-arvioista sekä
terapia- ja hoitojaksoista (mm. fysio-, lymfa-, toiminta- ja puheterapia,
jalkojenhoito, neuropsykologinen tutkimus ja kuntoutus,
psykoterapia)
- pitkäaikaislainaan hankittavista yksilöllisistä apuvälineistä ja niiden
huollosta
Kuntoutustyöryhmän kokoonpano: ylilääkäri (pj), toimintaterapeutti
(sihteeri) ja vastaava fysioterapeutti, tarvittaessa lasten toimintaterapeutti,
johtava psykologi tai muu erityistyöntekijä (Liite 2.). Kuntoutustyöryhmä
kokoontuu Mäntsälän terveyskeskuksessa 1-2 kertaa kuukaudessa.
Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä haetaan asiantuntija-arvion
perusteella (lääkäri, terapeutti). Hakemus tehdään kirjallisesti.
Hakemuslomakkeen voi tulostaa oheisesta linkistä. Hakemus (liite 3.)
Hakemus lähetetään osoitteeseen:
Mäntsälän terveysasema
Lääkinnällinen kuntoutus
Kaakkumäentie 1-3
04600 Mäntsälä
Päivitys 17.3.2015
6
Esitys (Pegasoksen Kuntoutuksen palvelut/ostopalvelut) kuntoutuksen
tarpeesta tulee toimittaa liitteineen kuntoutustyöryhmän sihteerille, tai
esityksen tekijä tulee itse esittelemään asian kokoukseen ja tuo liitteet
mukanaan. Liitteet tulee olla eriteltynä Pegasoksen esityksessä.
Kuntoutustyöryhmässä tehdään apuvälinepäätökset Pegasokseen
(Kuntoutuksen palvelut/Kuntoutuksen ostopalvelut/Päätösten selailut).
Kuntoutuspäätös (myönteinen tai kielteinen) postitetaan asiakkaalle kotiin
sekä palveluntuottajalle ja tarvittaessa myös lähettävälle taholle. Kopio
päätöksestä tallennetaan sairauskertomuksen väliin arkistoon.
(Prosessikuvaus, Liite 4.)
Apuvälinettä hankittaessa maksusitoumuspäätös pitää olla tehty,
maksusitoumuksia ei myönnetä jälkikäteen. Lääkinnällisen kuntoutuksen
maksusitoumusasioissa yhteydenotot: puh. 040-314 5652/sihteeri.
Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden hankkimisesta aiheutuvat
matkakustannukset korvataan sairausvakuutuslain säännösten perusteella
hakemuksen pohjalta Kelasta.
Terveydenhuollossa lääkinnällisen kuntoutukseen liittyvät päätökset
ovat hoitopäätöksiä, joista ei potilaalla ole varsinaista valitusoikeutta. Tämä
koskee niin yksikköjen omaa toimintaa kuin ostopalvelujakin. Jokainen
päätös on kirjattu Pegasokseen. Jos potilas on tyytymätön saamaansa
päätökseen, hänen valitukseensa liittyvät asiakirjat tulee arkistoida.
Hoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluun tyytymätön potilas tai hänen
omaisensa voi tehdä kirjallisen muistutuksen hoitopaikkansa
terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle. Ennen muistutuksen tekemistä
asia kannattaa yrittää selvittää potilasta hoitaneen henkilökunnan kanssa.
Muistutuksen voi tehdä vapaamuotoisesti tai valmiilla tulostettavalla
lomakkeella, lomake löytyy kunnan verkkosivuilta
http://mantsala.fi/hyvinvointi-ja-perhe/terveyspalvelut/potilaanoikeudet/potilaan-hoitoon-ja-kohteluun-liittyva-muistutus. Muistutus
toimitetaan perusturvan johtavalle ylilääkärille. Lisätietoja ja neuvontaa saa
potilasasiamiehiltä.
Mustijoen perusturvan (Mänsälä/Pornaisten yhteistoiminta-alueen)
potilasasiamiestoimintaa hoitaa:
Päivitys 17.3.2015
7
Riitta Jalava
Kotokartano, Kaakkumäentie 1-3, 04600 Mäntsälä
puh. 040 314 5044
Henkilökohtaisista tapaamisista pyydetään sopimaan puhelimitse
etukäteen. Yksilöityjen terveystietojen lähettäminen sähköpostin välityksellä
ei ole suositeltavaa.
4 LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN
APUVÄLINEPALVELUT
Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia, 3 §:ssä tarkoitettuja apuvälineitä
ovat lääkinnällisin perustein todetun toimintavajavuuden korjaamiseen
tarkoitetut välineet, laitteet tai vastaavat, joita vajaakuntoinen henkilö
tarvitsee selviytyäkseen päivittäisissä toiminnoissaan. Apuvälineisiin luetaan
myös kuntoutuksessa tarvittavat hoito- ja harjoitusvälineet. (Asetus
lääkinnällisestä kuntoutuksesta 28.6.1991/1015, 4 §.)
Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan apuvälinepalvelut ovat osa
sairaanhoitoon liittyvää lääkinnällistä kuntoutusta. Apuvälineasetuksen
mukaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksen
edellytyksenä on sellainen lääketieteellisin perustein todettu sairaus,
vamma tai kehitysviivästymä, joka heikentää potilaan toimintakykyä ja
vaikeuttaa hänen itsenäistä selviytymistään.
Uusi asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluista korostaa
apuvälinepalvelujen käyttäjälähtöisyyttä, oikea-aikaisuutta ja yksilöllistä
apuvälinetarpeen arviointia. Apuvälineiden käyttöön luovutuksen
perusteena ovat apuvälineen käyttäjän tarpeet. Ohjauksen ja neuvonnan on
oltava riittävää.
Tarkoituksena on parantaa potilaan asemaa apuvälinepalvelun käyttäjänä ja
tukea siten tämän kotona asumista ja osallisuutta. Hyvin toimivat
apuvälinepalvelut voivat vähentää muiden palvelujen tarvetta.
Asetuksen mukaan apuvälineiden käyttöön luovutus edellyttää
apuvälineisiin perehtyneen terveydenhuollon ammattilaisen tai
kuntoutuksen apuvälineasiantuntijan tekemää käyttäjälähtöistä, oikeaaikaista ja yksilöllistä apuvälinetarpeen arviointia. Arvioinnissa on otettava
huomioon potilaan toimintakyky, elämäntilanne sekä elinympäristön
Päivitys 17.3.2015
8
apuvälineen käytölle asettamat vaatimukset. Apuvälinetarpeen arviointi
tulee tarvittaessa tehdä moniammatillisessa tiimissä.
Apuvälineen tulee edistää potilaan kuntoutumista ja oman elämän hallintaa
sekä tukea, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä
toiminnoissa. Apuvälineellä voidaan myös korvata sairauden tai vamman
aiheuttamia haittoja sekä ennaltaehkäistä mahdollisesti suurempia
toimintakyvyn muutoksia.
Jos potilas asuu asumispalveluyksikössä, sinne hankitaan potilaan
tarvitsemat yksilölliset apuvälineet apuvälineisiin perehtyneen
terveydenhuollon ammattilaisen tai kuntoutuksen apuvälineasiantuntijan
tekemän apuvälinearvioinnin perusteella. Asumispalveluyksikön
hankintavastuulle kuuluvat asukkaiden yhteiskäytössä olevat apuvälineet
sekä apuvälineet, joiden käytön tavoitteena on henkilökunnan ergonomian
ja työturvallisuuden parantaminen, kuten esimerkiksi potilasnostimet,
suihkutuolit ja säädettävät sängyt. (STM apuvälineasetuksen muistio)
Apuvälineitä lainataan hoitovastuun mukaisesti perusterveydenhuollosta tai
erikoissairaanhoidosta. Tämän lisäksi on sovittu palveluja
hoitoprosesseista (esim. ALS, alaraaja-amputaatio), joissa apuvälineiden
järjestämisvastuu on erikoissairaanhoidossa eli Hyvinkään ja Porvoon
sairaalassa.
Terveyskeskuksen apuvälinepalvelusta lainataan liikkumisen ja päivittäisten
toimintojen apuvälineitä (liite 5: Apuvälinepalvelusta lainattavat
apuvälineet), yksilölliset apuvälineet hankitaan lääkinnällisen kuntoutuksen
maksusitoumuksella.
4.1. Perusterveydenhuollon apuvälinepalveluprosessi
4.1.1. Apuvälinetarpeen havaitseminen
Apuvälineen tarpeen voi havaita asiakas itse tai omainen, terapeutti, lääkäri
tai muu asiakkaan tunteva sosiaali- tai terveydenhuollon työntekijä.
Apuvälinepalveluprosessi käynnistyy kun apuvälineen tarpeesta otetaan
yhteyttä terveyskeskuksen Apuvälinepalveluun.
Päivitys 17.3.2015
9
4.1.2. Apuvälinetarpeen arviointi
Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksen edellytyksenä on
sellainen lääketieteellisin perustein todettu sairaus, vamma tai
kehitysviivästymä, joka heikentää potilaan toimintakykyä ja vaikeuttaa
hänen itsenäistä selviytymistään. Apuvälineen tarkoituksena on edistää
potilaan kuntoutumista, tukea, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä
jokapäiväisissä toiminnoissa taikka ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä.
Apuvälineiden käyttöön luovutus edellyttää apuvälineisiin perehtyneen
terveydenhuollon ammattilaisen tai kuntoutuksen apuvälineasiantuntijan
tekemää käyttäjälähtöistä, oikea-aikaista ja yksilöllistä, tarvittaessa
moniammatillista apuvälinetarpeen arviointia. Fysio-, toiminta- ja
puheterapeutit ja kuntohoitaja ovat asiantuntijoita asiakkaan tarvetta
vastaavan apuvälineen valitsemiseksi.
Asiakkaan apuvälinetarve tulee arvioida yksilöllisesti, asiakkaan tulee olla
itse paikalla ja hänen puolestaan Apuvälinepalvelussa asioiminen ei ole
mahdollista kuin poikkeuksellisissa tilanteissa. Asiakas tulee
Apuvälinepalveluun sen aukioloaikana tai tarvittaessa asiakkaalle varataan
yksilöllinen arviointiaika. Tarvittaessa yksilöllistä apuvälinetarvetta voidaan
arvioida kotikäynnillä.
Asiakkaan apuvälineen tarvetta arvioidaan tutustumalla asiakkaan
taustatietoihin/ potilaskertomukseen (ikä, sukupuoli, sairaudet ja vammat,
toimintakyky ja aikaisemmat apuvälineet). Asiakasta tai muuta hänet
tuntevaa henkilöä haastatellaan apuvälineen tarpeesta ja arvioidaan
toimintakykyä ja toimintakyvyn ongelmaa. Samalla arvioidaan apuvälineen
toimivuutta kotiympäristössä, tarvittaessa voidaan tehdä kotikäynti.
Asiakkaan ollessa kotihoidon asiakas tai vuodeosastohoidosta kotiutuva,
tarve arvioidaan ensisijaisesti ko. yksikön fysioterapeutin tai yksikön muun
henkilökunnan toimesta. Pienapuvälineiden ja käsiortoosien tarve
arvioidaan toimintaterapeutin toimesta.
4.1.3 Apuvälineen sovitus, kokeilu, valinta ja tarvittavat muutostyöt
Asiakkaalle sopiva apuväline pyritään ensisijaisesti löytämään
Apuvälinepalvelun valikoimasta. Yksilöllisemmän apuvälineen ollessa
kyseessä kartoitetaan sopivaa apuvälinettä kokeilemalla eri vaihtoehtoja, tai
asiakas kartoittaa vaihtoehtoja esim. hoitavan terapeutin kanssa,
laitoskuntoutusjaksolla tai apuvälinefirmassa, josta tehdään
Päivitys 17.3.2015
10
apuvälinesuositus kuntoutustyöryhmään. Asiakas saa apuvälineen
tarvittaessa kokeiluun.
4.1.4 Apuvälineen hankinta, luovutus ja käytön opetus
Liikkumisen ja päivittäisten toimintojen perusapuvälineitä lainataan
Apuvälinepalvelusta (Apuvälinepalvelusta lainattavat apuvälineet, liite 5.).
Apuvälineitä lainataan lyhytaikaiseen lainaan (3 kuukaudeksi) tai
pitkäaikaiseen lainaan, jolloin apuväline on lainassa toistaiseksi ja se
palautetaan tarpeen loputtua. Tarvittaessa pyydetään lääkärin kantaa
apuvälineen pitkäaikaisesta tarpeesta. Pitkäaikaislainaan hankittavat
yksilölliset apuvälineet hankitaan maksusitoumuksella,
maksusitoumusasioita hoitaa p. 040 314 5662/kuntoutustyöryhmän
sihteeri.
Apuvälinelainaus tehdään ja kirjataan potilaskertomukseen Pegasokseen.
Arvioinnin perusteella potilasasiakirjoihin tulee kirjata vähintään
apuvälineen käyttöön luovutuksen perusteena oleva sairaus, vamma tai
muu toimintavajaus ja niistä aiheutuva toimintakyvyn ongelma, apuvälineen
käytölle asetetut tavoitteet sekä suunnitelma palveluprosessin
toteutuksesta ja kestosta.
Apuvälinelainauksesta tulostetaan asiakkaalle lainaustosite. Asiakkaalle
ohjataan apuvälineen käyttö ja selvitetään jatkolainaus-, palautus- ja
huoltokäytännöt sekä annetaan sama tieto kirjallisena (Liite apuväline
lainaustositteeseen, liite 6). Omistusoikeus apuvälineisiin säilyy luovuttajalla
eikä apuvälinettä saa lainata tai luovuttaa toiselle. Apuvälineen käytössä on
noudatettava asianmukaista huolellisuutta. Mikäli apuväline vaurioituu tai
sitä ei sopimuksen mukaisesti ole palautettu, veloitetaan käyttäjältä
apuvälineen tai sen korjauksen todellinen hinta.
Puhelimitse/sähköpostitse kotihoidosta tulleet apuvälinepyynnöt;
apuvälineet voidaan laittaa Apuvälinepalvelun käytävään asiakkaan nimellä
varatuksi, tällöin apuvälineen käyttö ohjataan ensisijaisesti kotihoidon
fysioterapeutin tai muun kotihoidon henkilökunnan toimesta.
Apuvälinepalvelusta lainataan liikkumisen ja päivittäisten toimintojen
apuvälineitä, vastaanotetaan palautuksia, vastataan puheluihin ja
sähköpostiviesteihin aukioloaikoina:
Päivitys 17.3.2015
11
Apuvälinepalvelu, Mäntsälä
Kotokartano, kellarikerros
Kaakkumäentie 1-3, 04600 Mäntsälä
puh. 040 314 5054
apuvä[email protected]
tiistaisin
keskiviikkoisin
perjantaisin
klo 12.00-13.00
klo 12.00-13.00
klo 12.00-14.00
Apuvälinepalvelu, Pornainen
Palvelukoti Värttinän alakerta
Mäntymäentie 1, 07170 Pornainen
puh. 040 314 5172
[email protected]
keskiviikkoisin
perjantaisin
klo 13.00-15.00
klo 9.00-10.00
4.1.5 Apuvälineiden kuljetus ja asennus
Apuvälineiden kuljettamisesta ja asennuksesta (esim. tukikahvat) vastaa
käyttäjä tai hänen omaisensa. Tarvittaessa suurien ja painavien
apuvälineiden kuljetus tilataan Apuvälinepalvelun kautta Toimitilapalvelun
huoltomieheltä, Pornaisissa teknisen osaston kiinteistönhoitajalta.
Sähkösäätöisten sänkyjen kuljetus ja käyttöasennus tilataan aina
huoltomieheltä.
4.1.6 Apuvälineen käytön seuranta
Apuvälineen käytön seurannan tarkoituksena on varmistaa, että käyttäjällä
on toimiva ja hänen käyttötarkoitustaan vastaava apuväline. Apuväline on
asiakkaan käytössä tarvittavan ajan, asiakas voi ottaa yhteyttä
apuvälinepalveluun laina-ajan jatkamista varten. Apuvälineen käyttöä ja
sopivuutta seuraa apuvälineen luovuttaja, seuranta kuuluu myös
apuvälineen käyttäjälle, omaiselle ja muille lähihenkilöille. Tarvittaessa
asiakkaalle sopimaton apuväline vaihdetaan tai kulunut apuväline uusitaan.
Päivitys 17.3.2015
12
4.1.7 Apuvälineen huolto, korjaus ja vaaratilanteet
Apuvälineen huollosta ja korjauksesta vastaa apuvälineen luovuttaja ja
käyttäjä. Käyttäjän vastuulla on apuvälineen päivittäinen ja säännöllinen
puhdistus ja huolto, mm. ruuvien kireyden tarkistaminen, renkaiden
ilmanpaineista huolehtiminen, pattereiden vaihtaminen ja liikkuvien osien
rasvaaminen.
Asiakas toimittaa apuvälineen apuvälinepalveluun huoltoa varten, siitä
tehdään huoltolähete sähköiseen tietojärjestelmään. Asiakkaalle lainataan
tarvittaessa toinen apuväline huollon ajaksi. Mäntsälän terveyskeskuksessa
apuvälineiden huollot ja korjaukset tekee ensisijaisesti Toimitilapalvelun
huoltomies, Pornaisissa teknisen osaston kiinteistönhoitaja.
Poikkeuksellisesti huoltopalveluja ostetaan apuvälinefirmasta
maksusitoumuksella.
Vaaratilanteesta ilmoittaminen
Terveydenhuollon toimintayksikkö tekee niin pian kuin mahdollista arvion
vaaratilanteesta. Arvio vaaratilanteesta tehdään apuvälineen käyttäjän
antaman tiedon perusteella. Terveydenhuollon toimintayksikkö tekee
tarvittaessa vaaratilanneilmoituksen Valviraan ja ilmoittaa vaaratilanteesta
apuvälineen toimittajalle tai valmistajalle.
Ammattimaisen käyttäjän on tehtävä vaaratilanneilmoitus Valviraan, mikäli
vaaratilanne johtuu apuvälineen:
 ominaisuuksista
 suorituskyvyn poikkeamasta tai häiriöstä
 riittämättömästä merkinnästä
 riittämättömästä tai virheellisestä käyttöohjeesta tai käytöstä
Ilmoitus on tehtävä myös silloin, kun apuvälineen osuus tapahtumaan on
epäselvä.
Ammattimaisen käyttäjän sähköinen vaaratilanneilmoituslomake


Vakavasta vaaratilanteesta 10 vuorokauden kuluessa siitä, kun
käyttäjä tai valmistaja on ensimmäisen kerran saanut tiedon
tapahtumasta.
Läheltä piti –tapauksesta 30 vuorokauden kuluessa.
Ilmoittamisvelvollisuus koskee Suomessa laitteiden ja tarvikkeiden
valmistajia ja ammattimaisia käyttäjiä sekä laitteita ja tarvikkeita
maahantuovia yrityksiä. Ilmoituksen tekemättä jättäminen on säädetty
rangaistavaksi.
Päivitys 17.3.2015
13
Vaaratilanneilmoitus lähetetään osoitteella:
Valvira
Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet
Lintulahdenkuja 4
PL 210
00531 Helsinki
Kiireellisissä tapauksissa ilmoituksen voi tehdä ensin puhelimitse 0295 209
111, mutta ilmoitus tulee tehdä viipymättä myös kirjallisena. Ilmoituksen
voi lähettää myös faksilla 0295 209 702 tai sähköpostitse
laitevaarat[at]valvira.fi. Lomakkeet löytyvät Valviran verkkosivuilta
http://www.valvira.fi/luvat/terveysteknologia/ilmoitus_vaaratilanteesta_2
Vaaratilanne on TLT-lain 25 §:n mukaan tapahtuma, joka on johtanut tai
olisi voinut johtaa potilaan, käyttäjän tai muun henkilön terveyden
vaarantumiseen.
Ammattimaisen käyttäjän on TLT-lain 25 §:n mukaan ilmoitettava
terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen aiheuttamasta vaaratilanteesta,
joka johtuu laitteen tai tarvikkeen ominaisuuksista, suorituskyvyn
poikkeamasta tai häiriöstä, riittämättömästä merkinnästä, riittämättömästä
tai virheellisestä käyttöohjeesta taikka käytöstä.
Ilmoitus on tehtävä myös silloin, kun laitteen tai tarvikkeen osuus
tapahtumaan on epäselvä. Tapahtumasta on ilmoitettava myös
valmistajalle tai tämän edustajalle, koska valmistajalla on ensisijainen
vastuu tuotteen
vaatimustenmukaisuudesta.
Apuvälineen käyttöön, neuvontaan ohjaukseen tai apuvälineen teknisestä
potilasturvallisuusriskistä ja tapahtuneesta vaaratapahtumasta tulee tehdä
HaiPro - ilmoitus. HaiPro - ilmoituksen tekee henkilökunnan jäsen jonka
tietoon vaara tai läheltä piti - tapahtuma on tullut. Apuvälineen käyttäjä tai
omainen voi tehdä HaiPro-ilmoituksen kunnan internet sivujen kautta.
4.1.8. Apuvälineen palautus
Apuvälineen tarpeen loputtua apuväline palautetaan puhdistettuna
Apuvälinepalveluun lainaajan nimellä tai lainasopimuksella varustettuna,
palautuksen voi tehdä myös aukioloaikojen ulkopuolella Apuvälinepalvelun
Päivitys 17.3.2015
14
käytävälle. Apuvälinepalautus tehdään Pegasokseen. Tarvittaessa
asiakkaalle tulostetaan palautustosite.
Asiakkaan vaihtaessa asuinkuntaa katsotaan apuvälineasiat
palautusvelvoitteen osalta tapauskohtaisesti
- Apuvälinepalveluiden laatusuositus 2003/Kiireettömän
hoidon perusteet: apuvälineen käyttäjän muuttaessa toiselle
paikkakunnalle, apuvälineet muuttavat hänen mukanaan
vastikkeetta. Tieto apuvälineistä pitää antaa uudelle taholle,
jolle siirtyy vastuu seurannasta ja huollosta.
4.1.9 Laitoshoidossa olevien apuvälineet
Laitoshoidossa (vuodeosasto, hoivaosasto, Aurinkomäen osastot) olevat
potilaat saavat tarvitsemansa apuvälineet ko. laitoksesta. Laitoshoidon
fysioterapeutti arvioi apuvälinetarpeen ja hoitaa lainauksen ja käytön
opetuksen. Asiakkaalle maksusitoumuksella hankittujen yksilöllisten
apuvälineiden kohdalla katsotaan tapauskohtaisesti, jääkö apuväline
lainaan asiakkaan siirtyessä laitoshoitoon.
4.1.10 Ulkokuntalaisten apuvälinepalvelut
Opiskelun tai muun syyn vuoksi paikkakunnalla asuvien
apuvälinepalveluista on sovittava henkilön kotikunnan kanssa. Uusien
apuvälineiden hankkimisesta tai käytössä olevien välineiden huollosta ja
korjauksesta on aina sovittava etukäteen kustannuksista vastaavan
kotikunnan kanssa.
Tilapäisesti paikkakunnalla vieraileville voidaan antaa akuuttiin
lyhytaikaiseen tarpeeseen apuvälineitä (esim. WC-koroke, suihkutuoli jne.)
olemassa olevien resurssien puitteissa. Lainaustapahtuma kirjataan
Pegasokseen tuolloin paikkakunnalla asuvan isännän / emännän nimiin.
Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326) laajennettu valinnanvapaus tuli
voimaan 1.1.2014, jonka jälkeen kansalaisilla on ollut mahdollisuus vapaasti
valita käyttämänsä terveysasema kotikuntansa ulkopuolelta.
Terveysaseman vaihtajan on tehtävä valinnastaan kirjallinen ilmoitus sekä
hoitovastuussa olevan kunnan että valitun kunnan terveyskeskukselle.
Hoitopaikan valinta koskee kaikkia perusterveydenhuollon palveluita, eli
mm. terveysneuvontaa ja -tarkastuksia, sairaanhoidonpalveluita,
suunterveydenhuollon palveluita, ehkäisy-, äitiys- ja lasten
neuvolapalveluita, sekä avohoidon kuntoutuksen palveluita sisältäen mm.
Päivitys 17.3.2015
15
apuvälinepalvelut. Palvelujen kustannukset laskutetaan kotikunnasta.
Hoitava terveysasema laskuttaa potilasta oman asiakasmaksutaksan
mukaisesti.
4.1.11 Lasten ja nuorten apuvälineet
Alle 16-vuotiaiden lasten ja nuorten apuvälineet hankitaan keskitetysti HUSApuvälinekeskuksesta sairaalan tai terveyskeskuslääkärin lähetteellä.
Asiakkaan täyttäessä 16 vuotta hänen käytössään olevat apuvälineet
siirtyvät kunnan omistukseen, kunta maksaa niistä jäännösarvon.
Apuvälineet merkitään apuvälinevarastoon ja tehdään lainaus (Pegasos).
HUS-apuvälinekeskukseen tehdään sähköinen lähete, vastaanottajan tiedot:
Laitos: 50200 HYKS-sha
Toimipiste: 7801 AVK
Erikoisala: 40N Lastenneurologia tai 77 Neurologia (aikuiset)
Terveyskeskuksesta lähetteet tehdään keskitetysti kuntoutustyöryhmässä.
Ruskeasuon koulun oppilaiden fysio- ja toimintaterapeuttien tekemä
apuvälinetyö menee erikoissairaanhoidon budjetista.
4.1.12 Erikoistason apuvälineet
HUS-Apuvälinekeskus vastaa vaikeavammaisten tarvitsemien vaativan
erikoistason apuvälinepalvelujen tuottamisesta HUS-piirin alueella.
Apuvälinekeskuksen järjestämis- ja hankintavastuulle kuuluvat
sähkötoimiset liikkumis-, kommunikaatio-, ympäristönhallinta- ja muut
erityisapuvälineet. HUS-Apuvälinekeskus tekee apuvälinearvion saatuaan
sairaalan tai terveyskeskuslääkärin lähetteen. Terveyskeskuksesta lähetteet
tehdään keskitetysti kuntoutustyöryhmässä (kts. kohta 4.1.11).
4.1.13 Apuvälinelainauksen dokumentointi
Apuvälinelainaus ja palautus tehdään Pegasoksen Kuntoutuksen palvelut osiossa ja lainasopimus tulostetaan asiakkaalle. Palautuksesta tulostetaan
asiakkaan pyynnöstä palautustosite. Apuvälinelainaus tilastoidaan ja
kirjataan myös potilaskertomukseen fysioterapia- tai toimintaterapialehdelle Apuvälineet- otsikon alle.
Päivitys 17.3.2015
16
5 APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET
Mustijoen perusturvassa noudatetaan Keski-Uudenmaan
apuvälineiden saatavuusperusteita (2009), tähän on kirjattu Mustijoen
perusturvan tarkennukset niihin. HYKS/Erva-alueen yhtenäisten
lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteiden
valmistuttua keväällä 2015 apuvälineitä luovutetaan niiden
perusteella.
5.1 Hoito- ja harjoitusvälineet
3 HOITO- JA
3.1 Hengityskoneet
HARJOITUSVÄLINEET
- erikoissairaanhoidosta (Hyvinkään sairaalan
(s. 17)
keuhkosairauksien poliklinikka, Lasten ja
nuorten sairaala)
3.2 Hengityslihasten harjoitusvälineet
- Hyvinkään/Porvoon sairaalasta
3.3 Imulaitteet
- Hyvinkään/Porvoon sairaalasta
hoitovastuun mukaan, kuluvat osat
(imukatetrit, letkut ja suodattimet)
terveyskeskuksen hoitotarvikejakelusta
3.4 Painetekstiilit ja arvenhoitolevyt
- erikoissairaanhoidosta
3.5 Tukitekstiilit
3.6 Tukisukat ja -hihat
- myöntämisperusteena on vaikea-asteinen
ja pitkäaikainen synnynnäinen tai sairauden
aiheuttama lymfakierron vajaatoiminta
(myöntämiskriteerit, liite 7)
- ei myönnetä suonikohjujen pre/postoperatiiviseen tarpeeseen
- tukisukkia/hihoja/käsineitä myönnetään
pääsääntöisesti kaksi paria vuodessa
jatkuvaan tarpeeseen (harkinnanvaraisesti
useammat)
3.7 TNS -laite
- lainataan fysioterapiasta lyhytaikaiseen
lainaan (3 kk), hankitaan myös
harkinnanvaraisesti maksusitoumuksella
pitkäaikaislainaan
3.8 Muut stimulaattorit
- kasteluhälytyspatjat lainataan
Päivitys 17.3.2015
17
lastenneuvolasta
3.9 Painehaavojen ehkäisy- ja hoitovälineet
- painehaavapatjat ja -tyynyt (dynaamiset ja
staattiset) painehaavojen ennaltaehkäisyyn
ja hoitoon hankitaan maksusitoumuksella
3.10 Pystyasennon harjoitusvälineet
- seisomatelineet ja kipit hankitaan
maksusitoumuksella
3.11 Lihasvoiman harjoitusvälineet
- Apuvälinepalvelusta lainataan kuntopyöriä
ja restoraattoreita lyhytaikaiseen lainaan (3
kk)
3.12 Kelluntavälineet
- uimakaulukset hankitaan
maksusitoumuksella kuntoutuksen
apuvälineeksi
3.13 Muut harjoitusvälineet
- lapsille Lasten ja nuorten sairaalan kautta
- painoliivejä ja –peittoja ei myönnetä, lasten
toimintaterapiassa on yksi painoliivi
kokeilukäyttöön
5.2 Henkilökohtaisen hygienian ja suojan välineet
4 HENKILÖKOHTAISEN
HYGIENIAN JA
SUOJAN VÄLINEET
(s. 28)
4.1 WC-apuvälineet
4.2 Suihku- ja kylpyapuvälineet
- seinään kiinnitettävät suihkutuolit hankitaan
maksusitoumuksella
- kunnan kilpailuttamat vanhusten ja
pitkäaikaissairaiden asumispalveluyksiköt
vastaavat asiakkaiden suihkutuolien ja
suihkuvaunujen hankinnasta
- Asumispalveluyksikön hankintavastuulle
kuuluvat asukkaiden yhteiskäytössä olevat
apuvälineet sekä apuvälineet, joiden käytön
tavoitteena on henkilökunnan ergonomian
ja työturvallisuuden parantaminen, kuten
esimerkiksi potilasnostimet, suihkutuolit
ja säädettävät sängyt (apuvälineasetus
1.1.2012)
4.3 Vaatteet ja kengät
4.4 Erikoisuima-asut
4.5 Pään suojat
- hankitaan maksusitoumuksella
4.6 Hengitystiesuojat
Päivitys 17.3.2015
18
Lonkkasuojat (lonkkahousut ja -vyöt) on itse hankittava.
5.3 Päivittäisten toimintojen pienapuvälineet
5 PÄIVITTÄISTEN
TOIMINTOJEN
PIENAPUVÄLINEET
(s.33)
Sukanvetolaitteet, tarttumapihdit, sängynjalankorotukset ja
korotustyynyt lainataan Apuvälinepalvelusta.
Päivittäisten toimintojen pienapuvälineitä lainataan, kun
kyseessä on pitkäaikainen sairaus tai vamma, joka aiheuttaa
selviä puutteita käden otteissa tai selviä liikerajoituksia ylätai alaraajoissa esim. lihasheikkouden tai nivelmuutosten
vuoksi. Lainattavat pienapuvälineet ovat välttämättömiä
päivittäisissä toiminnoissa selviytymiselle. Pienapuvälineiden
tarpeen arvioi tarvittaessa toimintaterapeutti, joka tilaa ne
varastoon.
5.4 Tukilaitteet ja proteesit
6 TUKILAITTEET JA
PROTEESIT (s. 35)
6.1 Vartalon ja selkärangan tuet
- pitkäaikainen (yli 3 kk) tarve, hankitaan
maksusitoumuksella
6.2 Tyrävyöt
- hankitaan maksusitoumuksella jos
pitkäaikainen (yli 3 kk) tarve, jos leikkausta ei
voi tehdä ja tyrä on haittaavan kookas.
Tarvitaan lääkärin lähete.
6.3 Ylä- ja alaraajaortoosit
- pitkäaikainen (yli 3 kk) tarve, yksilölliset
ortoosit hankitaan maksusitoumuksella
- ortoositarpeen arvioi käsiortoosien osalta
toimintaterapeutti ja alaraajaortoosien
osalta fysioterapeutti. Valmisortoosit, jotka
eivät vaadi yksilöllistä sovitusta
apuvälinefirmassa, tilaa terapeutti
varastoon.
6.4 Tukipohjalliset
- lääkärin/fysioterapeutin/jalkaterapeutin
arvio
- myönnetään aikuisille, joilla on jonkin
yleissairauden (esim. nivelreuma, diabetes
tai neurologinen sairaus) seurauksena
vaikea jalkaterän rakenteellinen muutos,
deformiteetti, haavaumia, spastisuus,
Päivitys 17.3.2015
19
hypotonia, toistuvia ja suuria känsiä tai
rasituskipua. Sairauksien
ennaltaehkäisemiseksi yksilöllisen harkinnan
mukaan henkilöille, joilla on vaikea-asteinen
diabetes tai reuma.
- myönnetään lapsille, kun kyseessä on
synnynnäinen jalkaterän deformiteetti (esim.
kampurajalka) tai yleissairaus, jonka vuoksi
tukipohjallinen on tarpeen.
- lattajalan takia myönnetään vain, kun kyse
on vaikea-asteisesta, kivuliaasta tai
toispuoleisesta latuskajalasta.
- myönnetään pääsääntöisesti 1 pari/vuosi
6.5 Jalkinekorotukset
- korotuspohjallinen myönnetään vain
erikoislääkärin tai fysioterapeutin arvion
perusteella
- jalkojen pituusero 1,5cm ja oireita
6.6 Erityisjalkineet
- lääkärin/fysioterapeutin/jalkaterapeutin
arvio
- myönnetään pääsääntöisesti 1 pari/vuosi,
harkinnanvaraisesti useammat
Sarjavalmisteiset (valmiina saatavat)
erityisjalkineet
Hoitojalkineet
- Haavanhoitojalkineita on hankittu
pitkäaikaiseen tarpeeseen jalkaterapeutin
suosituksesta maksusitoumuksella, mikäli
potilas ei ole esh hoitovastuulla.
Yksilöllisesti valmistettavat erityisjalkineet
6.7 Raajaproteesit
6.8 Peruukit
- HUS -sopimus Veijo Kinnunen Oy tai
peruukin hinnasta 400e (alv 0%)
- korvataan pääsääntöisesti yksi peruukki
vuodessa, erityisistä syistä kaksi peruukkia
vuodessa
- kestopigmentointeja ei myönnetä
lääkinnällisenä kuntoutuksena
6.9 Rintaproteesit
- proteesiuimapukuja ei myönnetä
lääkinnällisenä kuntoutuksena
Päivitys 17.3.2015
20
5.5 Liikkumisen apuvälineet
7 LIIKKUMISEN
APUVÄLINEET
(s. 45)
7.1 Kävelyn apuvälineet
- potkupyörä voidaan myöntää
lääkinnällisenä kuntoutuksena vain, jos
asiakkaalla on yleissairauden aiheuttama
tasapaino-ongelma sekä lihasheikkous
ja potkupyörä mahdollistaa henkilön
turvallisen ja omatoimisen liikkumisen
- Kyynärsauvat lyhytaikaiseen akuuttiin
lainaan terveyskeskuksen
vastaanoton/päivystyksen kautta
7.2 Pyörätuolit
- peruspyörätuolit lainataan
Apuvälinepalvelusta, yksilöllisemmät
pyörätuolit hankitaan
maksusitoumuksella
- istuinturvavyöt Apuvälinepalvelusta
7.3 Sähköiset liikkumisen apuvälineet
- HUS-Apuvälinekeskuksesta lääkärin
lähetteellä
Sähköpyörätuolit ja -mopot
Sähkökäyttöiset kelauksen keventäjät
Sähkökäyttöiset pyörätuolin työntöapulaitteet
avustajan käyttöön
7.4 Erityispolkupyörät
- 3-pyöräisiä polkupyöriä voidaan myöntää
aikuisille omatoimisen liikkumisen
mahdollistamiseksi, jos henkilöllä on
yleissairauden aiheuttama tasapainoongelma tai lihasheikkous
- tavalliseen polkupyörään voidaan
myöntää apupyörät harkinnan mukaan
em. perustein
- käsipolkupyörä (pyörätuolin
lisävarusteena, Stricker) voidaan myöntää
maksusitoumuksella omatoimisen
liikkumisen/kuntoutuksen
mahdollistamiseksi.
- sähköavusteiset polkupyörät ja istuttavat
käsipolkupyörät haetaan
vammaispalvelujen kautta
7.5 Muut kulkuvälineet
7.6 Siirtymisvälineet
7.7 Henkilönnostolaitteet
Päivitys 17.3.2015
21
vastaavat asiakkaiden nostolaitteiden
hankinnasta
kuuluvat asukkaiden yhteiskäytössä
olevat apuvälineet sekä apuvälineet,
joiden käytön tavoitteena on
henkilökunnan ergonomian ja
työturvallisuuden parantaminen, kuten
esimerkiksi potilasnostimet, suihkutuolit
1.1.2012)
7.8 Auton käyttöä helpottavat välineet
- haetaan vammaispalveluista
5.6 Apuvälineet keuhkosairauksissa
8 APUVÄLINEET
- lainataan erikoissairaanhoidosta, kuluvat osat
KEUHKOSAIRAUKSISSA terveyskeskuksen hoitotarvikejakelusta
(s.56)
8.1 Happirikastimet
Terveyskeskuksen hoitotarvikejakelusta
- happiletku 3-4 kpl/vuosi
- happiviikset, happimaskit tarpeen mukaan
8.2 Hengityslihasten harjoitusvälineet
8.3 Ylipainehengityshoito, nenä-CPAP
- CPAP-laite erikoissairaanhoidon kautta
- Kalibrointi ja kuluvien osien vaihto
terveyskeskuksen uniapneahoitajan kautta
8.4 Kaksoispaineventilaattori
5.7 Kuulon apuvälineet
9 KUULON
APUVÄLINEET (s. 60)
9.1 Kuulokojeet
Kuulokojetyypit
Kuulokojeiden sovituskriteerit
Kuulon apuvälineperusteet
- Hyvinkään sairaalasta (korva-, nenä- ja
kurkkutautien poliklinikka)
- kuulokojeiden paristot itse ostettava, alle
18-vuotiaat saavat myöntävältä taholta
erikoissairaanhoidosta. Paristoja myyvät
mm. Mäntsälän huonokuuloiset –yhdistys
Kivistöntien palvelutalolla.
Päivitys 17.3.2015
22
9.2 Kuulon apuvälineet
Apuvälineiden jaottelu (I – IV)
- erikoissairaanhoidosta, kuulovammaisille
vammaispalveluista
5.8 Kommunikaatioapuvälineet
10 KOMMUNIKAATIOAPUVÄLINEET (s. 63)
10.1 Määritelmiä
10.2 Kommunikaatioapuvälineiden luovutus
Yleistä
Asiantuntijayksiköt
- apuvälineet ja ohjelmat hankitaan
puheterapeutin suosituksesta
maksusitoumuksella lainaksi/omaksi
- sähkötoimiset kommunikaatiolaitteet
erikoissairaanhoidon
asiantuntijayksiköiden kautta
- kunnan puheterapeutilla on joitain
kuvakansioita, tukiviittomakansiota ja
viittomasanakirjoja lainattavana
5.9 Näönhuollon apuvälineet
11 NÄÖNHUOLLON
APUVÄLINEET (s. 66)
11.1 Optiset apuvälineet
Silmälasit ja piilolasit (kohdat I – VIII)
Mustijoen perusturvalautakunnan 16.2.2011 päätöksen
(§31) mukaisesti lääkinnällisenä kuntoutuksena silmälasit
/ piilolasit myönnetään seuraavien kriteerien mukaan:
- silmälasit ja piilolasit myönnetään ja
uusitaan voimassa olevan HYKS:n
Silmäklinikan suosituksen mukaisesti
- apuvälineitä haetaan silmälääkärin
täyttämällä valtakunnallisella lomakkeella
(HAKEMUS, RESEPTI JA MAKSUSITOUMUS
silmä- ja piilolaseista lääkinnällisenä
kuntoutuksena)
- asiakas saa valita optikkoliikkeen vapaasti
Kunta maksaa:
- kunta maksaa silmälasikehyksistä
enintään 50 €
- kunta maksaa peruslinssit
- kunta maksaa linssien ohennuksen,
mikäli linssin vahvuus on vähintään +/-
Päivitys 17.3.2015
23
4D, perusteena on silmälasien
käytettävyys ja paino
- kunta maksaa näkövammaisuuden
perusteella linssit ja tarvittavat käsittelyt
silmälääkärin suosituksen mukaisesti
- kunta maksaa piilolasit silmälääkärin
suosituksen mukaisesti
Asiakas maksaa:
- asiakas maksaa muut käsittelyt
(kovapinnoitteet,
heijastamattomuuskäsittely) ja
turvatakuun
- asiakas maksaa silmälääkäripalkkiot
- asiakas maksaa kehyksistä kunnan
osuuden (50 €) ylittävän summan
Suurennuslasit
Kiikarit
Lukutelevisiot ja muut suurennuslaitteet
Tietokoneen lisälaitteet ja ohjelmat
Pistenäyttö
Matkapuhelimien lisäohjelmat
11.2 Näkövammaisen liikkumisen apuvälineet
Valkoiset kepit
- ensimmäinen keppi lainataan
erikoissairaanhoidosta, jatkossa
perusterveydenhuollosta
Opaskoirat
11.3 Lukemisen ja kirjoittamisen apuvälineet
11.4 Silmäproteesit, kosmeettiset piilolasit
- nauhurit, sanelukoneet ja muut kuuntelulaitteet,
matkapuhelimen (TALKS) puhe- ja suurennusohjelmat
sekä valkoiset kepit hankitaan maksusitoumuksella
- muut apuvälineet erikoissairaanhoidosta, tarvittaessa
tehdään lääkärin lähete apuvälinearvioon
HYKS/Silmätautien klinikka/kuntoutuspoliklinikalle
5.10 Asuntojen ja muiden tilojen varusteet
12 ASUNTOJEN JA
MUIDEN TILOJEN
VARUSTEET (s. 71)
12.1 Työpöydät
- erikoissairaanhoidosta
12.2 Lukupöydät
12.3 Vuodepöydät
- pyörällisiä luku- ja vuodepöytiä voidaan
Päivitys 17.3.2015
24
myöntää maksusitoumuksella tukemaan
päivittäisistä toiminnoista selviytymistä
12.4 Erityistuolit
- korotettuja tuoleja ja
istuma/seisomatukia voidaan myöntää
maksusitoumuksella tukemaan
päivittäisistä toiminnoista selviytymistä
- korotus- ja lonkkatyynyt lainataan
Apuvälinepalvelusta
12.5 Sängyt ja sänkyjen lisävarusteet
- sängynjalankorottajat, nousutuet/laidat ja
mekaanisesti korkeussäädettävät
sängynpäädyn kohottajat lainataan
Apuvälinepalvelusta
- sähkösäätöiset kotihoitosängyt ja
tarvittavat erikoispatjat (painehaavoja
ehkäisevät/hoitavat) hankitaan
maksusitoumuksella lähinnä
kotihoidossa olevilla pitkäaikaisesti ja
vaikeasti sairaille/vammaisille
toimintakykyä tukemaan/parantamaan,
ja joilla mm. hoitotoimenpiteitä
joudutaan tekemään makuulla ja hyvin
toteutettu asentohoito vuoteessa on
välttämätöntä
- peruspatjan sähkösäätöiseen sänkyyn
asiakas hankkii itse
vastaavat asiakkaiden sähkösäätöisten
sänkyjen, lisävarusteiden ja patjojen
(sähkö-, geeli- ja tavalliset patjat)
hankinnasta
kuuluvat apuvälineet, joiden käytön
tavoitteena on henkilökunnan
ergonomian ja työturvallisuuden
parantaminen, kuten esimerkiksi
potilasnostimet, suihkutuolit
1.1.2012)
12.6 Tukeutumisvälineet
- valmiit tukikahvaratkaisut lainataan
Apuvälinepalvelusta tai hankitaan
maksusitoumuksella
- tukikahvat pitää palauttaa tarpeen
Päivitys 17.3.2015
25
loputtua, asiakas voi hankkia yksittäisiä
tukikahvoja myös itse
- tukikahvojen asennus pääsääntöisesti
asiakkaan/omaisen vastuulla
- yksilöllisemmät tukikaideratkaisut ja
niiden asennus haetaan
vammaispalveluista
12.7 Kodinkoneet
12.8 Porraskiipijät
lähetteellä
12.9 Porrashissit ja tasonostimet
- kiinteät luiskat pitkäaikaiseen käyttöön haetaan
vammaispalveluista
- siirrettävät luiskat hankitaan maksusitoumuksella
5.11 Turva- ja hälytyslaitteet
13 TURVA- JA
HÄLYTYSLAITTEET (s.
80)
13.1 Yksittäiset laiteratkaisut
- Turvapuhelin
Turvapuhelinpalvelulla turvataan yksin
asuvan iäkkään, pitkäaikaissairaan tai
vammaisen jokapäiväistä elämää.
Turvapuhelin on laite, joka voidaan
asentaa joko tavallisen lankapuhelimen
yhteyteen tai gsm-liittymään. Siihen
kuuluu langaton turvahälytysranneke,
jonka nappia painamalla saa
puheyhteyden auttajahenkilöstöön
kaikkina vuorokauden aikoina.
Puhelimitse tehtävän arvioinnin
perusteella kotiin lähetetään tarvittaessa
hoitaja auttamaan tai tarkistamaan
asiakkaan vointi. Turvapuhelimeen on
mahdollista liittää myös muita
turvallisuutta lisääviä palveluita.
Mäntsälän kunta on tehnyt
turvapuhelinpalvelusta
järjestämissopimuksen 1.3.3015 alkaen
MainioVire Oy:n kanssa. Sopimuksen
Päivitys 17.3.2015
26
piiriin kuuluvat sekä Mäntsälä että
Pornainen. Lisätietoja: Palveluohjaaja
Liisa Sulopuisto p. 040 314 5741
MainioVire turvapuhelinpalvelu
epilepsiahälyttimien tarve arvioidaan
erikoissairaanhoidossa, hankitaan
maksusitoumuksella
13.2 Ympäristönhallintajärjestelmät
lähetteellä
- yksittäiset laitteet, esim. sähköinen
ovenavaus, haetaan vammaispalveluista
-
5.12 Vapaa-ajan ja leikin välineet
14 VAPAA-AJAN JA
LEIKIN VÄLINEET (s.
83)
Haetaan vammaispalveluista.
Päivitys 17.3.2015
27
6 MUUT APUVÄLINETAHOT
6.1 Terveyskeskus/Hoitotarvikejakelu
Hoitotarvikejakelu
Mäntsälä
Diabetes- ja hoitotarvikejakelu on terveysaseman B-siivessä
(entiset työterveyshuollon tilat).
Hoitotarvikejakelu on avoinna torstaisin klo 13 - 15.30.
Tilaukset tehdään sähköpostilla
[email protected] (hoitotarvikkeet)
[email protected] (diabetestarvikkeet)
Puhelinaika maanantaisin klo 13-15, puh. 040 314 5536.
Pornainen
Hoitotarvikejakelu on muuttanut Aurinkomäestä
terveysasemalle.
Hoitotarvikkeet ja diabetestarvikkeet ovat noudettavissa
terveysaseman aukioloaikoina (ma-ke klo 8-16 ja to-pe klo 8-13)
Tilaukset tehdään sähköpostilla
[email protected] (hoitotarvikkeet)
[email protected]
(diabetestarvikejakelu)
Puhelinaika maanantaisin klo 13-15, puh. 040 314 5536
(hoitotarvikkeet)
maanantaista perjantaihin klo 10-13 puh. 019 264 5801
(diabetestarvikkeet)
CPAP-laitteiden tarvikkeet: vastuuhoitaja Riikka Häkälä, puh. 019
264 5820/neuvontapuhelin tai yhteydenotot oman alueen
hoitajien puhelinnumeroihin.
Päivitys 17.3.2015
28
6.2 HUS/ Hyvinkään sairaala
Hyvinkään sairaanhoitoalueen fysioterapiaan ja
toimintaterapiaan liittyvät apuvälinepalvelut on keskitetty
fysioterapia ja apuvälineet sekä toimintaterapia -yksiköihin.
Yksiköt vastaavat ja hankkivat toimintaansa liittyvät apuvälineet
sairaalan eri erikoisaloille ja potilaiden kotiin. Apuvälineet
hankitaan erikoissairaanhoidon kautta silloin, kun potilaan
kokonaishoitovastuu on erikoissairaanhoidossa. Hyvinkään
sairaala vastaa myös niiden potilaiden apuvälinepalveluiden
toteutumisesta, joista on erikseen sovittu hoitoketjuissa (ALS,
alaraaja-amputaatio). Puheterapia vastaa kommunikaation
apuvälineiden hankinnasta. Keuhkosairauksien poliklinikan
kautta hankitaan keuhkosairauksien apuvälineet: happirikastin,
happipullojen hankkiminen kotiin, CPAP ja BIPAP -laitteet.
Käyntiosoite
Sairaalankatu 1, 05850 Hyvinkää, sisäänkäynti sairaalan
pääovesta,
apuvälinepalvelut 5. krs
Aukioloaika
ma-pe klo 7.30–15.30
Yhteyshenkilöt, lapset ja nuoret
Fysioterapeutti Anu Vähä-Jaakkola, puh. 019 4587 2527
Toimintaterapeutti Anne Hakkarainen, puh. 019 4587 2579
Puheterapeutti Leena Korjus-Julkunen, puh. 019 4587 2589
Yhteyshenkilöt, aikuiset
Apuvälinetoiminnasta vastaa osastonhoitaja Sirpa Palamaa,
puh. 0400 649 936, 019 4587 2460
Apulaisosastonhoitaja Katariina Paasonen, puh. 019 4587 4758
Kuntohoitaja Tuula Varpuharju, puh. 019 4587 4788
(ma, ti, to 9–12.30, ke, pe 7.30–11)
Muina aikoina yhteydenotto fysioterapian kansliaan puh. 019
4587 2457
Vastaava toimintaterapeutti Leena Mustonen, puh. 019 4587
4062,
puhelinaika ma-pe klo 12–12.30
erikoisalat: fysiatria, käsikirurgia, kirurgia, plastiikkakirurgia, kipu
Toimintaterapeutti Päivi Sokoff, puh. 019 4587 4735,
erikoisalat: kuntoutusvuodeosasto, sisätaudit, tehostettu
valvonta, reumataudit
Toimintaterapeutti Johanna Nurmi, puh. 019 4587 4756,
Päivitys 17.3.2015
29
erikoisalat: neurologia, ALS -potilaat
Puheterapeutti Heli Äikäs, puh. 019 4587 2459
Keuhkosairauksien poliklinikka
Kuntoutusohjaaja Kirsti Nurmi, puh. 019 4587 2736
6.3 HUS/ Porvoon sairaala
Fysioterapia osasto
Fysioterapia ja toimintaterapia
PL 500, Sairaalantie 1
06151 Porvoo
019 5482586
ma-to klo 8-9, pe 12–12.30
HUS/Porvoon sairaalasta kotiutuvat potilaat saavat apuvälineet
tarvittaessa Porvoon sairaalasta, mikäli kunta ei anna
apuvälineitä omasta terveyskeskuksesta. Terveyskeskus vastaa
asiakkaan apuvälineistä alaraajaleikkausten yhteydessä.
Terveyskeskus vastaa myös erityishuollon asiakkaiden
apuvälineistä, poikkeuksena sairaalan hoitovastuulla olevat
potilaat ja apuvälineet, jotka luovutetaan
erikoissairaanhoidosta.
Porvoon sairaala vastaa hoitovastuullaan olevien potilaiden
kaikista kyseiseen sairauteen liittyvistä apuvälinetarpeista.
Käytäntö koskee myös tilanteita, joissa potilas on Porvoon
sairaalan maksamana hoidossa esim. Ortonissa, Reumasäätiön
sairaalassa, Folkhälsanissa, Invalidiliiton Käpylän
kuntoutuskeskuksessa (Synapsiassa).
Hengitysapuvälineiden tarve arvioidaan erikoissairaanhoidossa;
inhalaatiolaitteet (lääkesumuttimet), CPAP -laitteet ja
happirikastimet. Pysyvä happihoito aloitetaan aina
erikoissairaanhoidossa. Porvoon sairaala vastaa myös
hengityshalvausdiagnoosin saaneiden potilaiden kyseiseen
sairauteen liittyvistä lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineistä.
Ennen hengityshalvausdiagnoosia saadut apuvälineet jäävät
tarvittaessa potilaan käyttöön. (Porvoon sairaanhoitoalueen
lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut 2007–2008,
päivitetty 4.4.2012 voimassa toistaiseksi)
Päivitys 17.3.2015
30
6.4 HUS-Apuvälinekeskus
Apuvälinekeskus vastaa HUS-alueen ja sen jäsenkuntien
vaikeavammaisten asiakkaiden tarvitsemasta vaativan
erityistason apuvälinepalvelusta, mikä edellyttää
erityisosaamista. Palveluihin kuuluu apuvälineen tarpeen
arviointi, sovitus, käytön ohjaus, apuvälineen lainaus sekä
käytön seuranta.
Aikuisten vaativa eritystason apuvälinepalvelu vastaa
vaikeavammaisten aikuisten tarvitsemien vaativan erikoistason
apuvälinepalveluiden tuottamisesta HUS-piirin alueella.
Järjestämis- ja hankintavastuulle kuuluvat sähkötoimiset
liikkumis-, ympäristönhallinta- ja muut erityisapuvälineet.
Lasten (alle 16-v) vaativa erityistason apuvälinepalvelun
asiakkaina ovat HUS-alueen hoito- ja kuntoutusvastuulla olevat
sekä HUS-alueen perusterveydenhuollon vastuulla olevat alle
16-vuotiaat lapset ja nuoret, jotka tulevat HUS-alueelta lääkärin
lähetteellä Apuvälinekeskukseen.
Vaativan erityistason kommunikointiapuvälineistä vastaa
Apuvälinekeskuksen yhteydessä toimiva Tietoteekki, joka on
tietokoneavusteisen kuntoutuksen keskus. Tietoteekki on
erikoistunut teknisiin ja ei-teknisiin kommunikoinnin
apuvälineisiin. Tietoteekissä tehdään kommunikoinnin
apuvälineiden tarpeen arvioita, kuten eri puhetta tukevat ja
korvaavat keinot (AAC) tai tietokonepohjaisten
apuvälineohjelmien arviot. (päivitetty 20.8.13 HUS sivuilta)
Käyntiosoite
Nauvontie 8
Yhteystiedot
HUS-Apuvälinekeskus
Invalidiliiton esteetön toimitalo, 2. kerros
Mannerheimintie 107
PL 671, 00029 HUS
 Ajanvaraus (sekä lasten että aikuisten apuvälineasiat) p. (09)
471 80520.
o Ma-pe klo 9-11 sekä 12-14
Päivitys 17.3.2015
31

Huoltopyynnöt (sekä lasten että aikuisten apuvälineiden
huollot) p. (09) 471 75499
o Ma-pe klo 9-11 sekä 12-14
Yhteyshenkilöt
Osastonhoitaja puh. 050 4271 502
Osastonsihteeri, puh. 050 4286 259
Sähköisen lähetteen vastaanottajan tiedot:
Laitos: 50200 HYKS-sha
Toimipiste: 7801 AVK
Erikoisala: 40N Lastenneurologia tai 77 Neurologia (aikuiset)
6.5 Vammaispalvelut
Kunnantalo, Heikinkuja 4, 04600 Mäntsälä
Sosiaalityöntekijä Merja Vyyryläinen puh. 040 314 5743
Erityissosiaaliohjaaja Anita Myllymäki puh. 040 314 5798
[email protected]
6.6 KELA
Kela järjestää ammatillisena kuntoutuksena vaikeavammaiselle
työssä tai opiskelussa sairauden tai vamman vuoksi tarpeelliset
kalliit ja vaativat apuvälineet.
6.7 Koulutoimi
Perusopetuslain mukaan vammaisella tai muulla erityistä tukea
tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen
osallistumisen edellyttämät erityiset apuvälineet.
Opetuksen järjestäjä on velvollinen järjestämään koulussa
käytettävät koulu- ja luokkakohtaiset erityiset apuvälineet.
Tällaisia voivat olla esimerkiksi opetusvälineisiin ja
oppimateriaaleihin kuuluvat kommunikointia tukevat materiaalit
ja välineet ja koulussa liikkumista helpottavat hissit, kaiteet,
luiskat sekä erilaiset pulpetit ja tuolit.
Päivitys 17.3.2015
32
6.8 Työvoimahallinto
Vajaakuntoisen henkilön työolosuhteiden järjestelytuki
työnantajalle, esimerkiksi työkoneiden hankkiminen tai
työpaikan muutostyöt.
6.9 Valtiokonttori
Sodissa tai muuten armeijan palveluksessa vammautuneiden tai
sairastuneiden tarvitsemat apuvälineet.
6.10 Vakuutuslaitokset
Vakuutettujen tapaturmien tai ammattitautien aiheuttama
apuvälinetarve ja henkilökohtaiset apuvälineet, asunnossa
tarvittavat apuvälineet ja muutostyöt.
Päivitys 17.3.2015
33
LÄHTEET
Kontio, Minna & Palamaa, Sirpa, (toim.). 2009, Apuvälineet Osa1:
Apuvälineiden saatavuusperusteet Keski-Uudenmaan alueella,
Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Nurmijärvi, Mäntsälä, Tuusula ja HUS
Hyvinkään sairaanhoitoalueella. 100s.
www.kela.fi
Lait luettavissa www.finlex.fi
Porvoon sairaanhoitoalueen lääkinnällisen kuntoutuksen
apuvälinepalvelut – ohje alueelliseksi käytännöksi 2007–2008,
päivitetty 4.4.2012 voimassa toistaiseksi.
http://www.porvoo.fi/easydata/customers/porvoo2/files/muut_li
itetiedostot/terveyspalvelut/fysioterapia/porvoon_sairaanhoitoa
lueen_laakinnallisen_kuntoutuksen_apuvalinepalvelut12.pdf
Salminen Anna-Liisa, toim. (2003). Apuvälinekirja. Tammerpaino
Oy.
Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Kuntaliitto. 2003.
Apuvälinepalveluiden laatusuositus, Oppaita 2003:7. Helsinki
2003.
Sosiaali- ja terveysministeriö, lääkinnällisen kuntoutuksen
apuvälinepalvelut –työryhmä
http://www.stm.fi/vireilla/tyoryhmat/apuvalinepalvelut. Haettu
20.8.2013.
Sosiaali- ja terveysministeriö, Apuvälineasetuksen muistio
http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=2664824
&name=DLFE-17021.pdf Haettu 20.8.2013.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Apuvälinepalvelut
verkkosivut
http://www.thl.fi/fi/aiheet/tietopaketit/apuvalinepalvelut Haettu
22.8.2014.
Päivitys 17.3.2015
34
Valvira, ilmoitus vaaratilanteesta
http://www.valvira.fi/luvat/terveydenhuollon_laitteet_ja_tarvikke
et/ilmoitus_vaaratilanteesta_2 Haettu 26.11.2013.
LIITTEET
Liite 1: Kuntoutussuunnitelman sisältö
Liite 2: Kuntoutustyöryhmän kokoonpano ja yhteystiedot
(kunnan intranetissa)
Liite 3: Lääkinnällisen kuntoutuksen hakemus
Liite 4: Lääkinnällisen kuntoutuksen prosessikuvaus
Liite 5: Apuvälinepalvelusta lainattavat apuvälineet
Liite 6: Liite apuväline lainaustositteeseen
Liite 7: Tukisukkien ja -hihojen myöntäminen lääkinnällisenä
kuntoutuksena
Liite 8: Apuvälineiden saatavuusperusteet Keski-Uudenmaan
alueella, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Nurmijärvi, Mäntsälä,
Tuusula ja HUS Hyvinkään sairaanhoitoalueella
Päivitys 17.3.2015

Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden saatavuusperusteet

Transcription

Similar documents

INVAPALVELU OY

Apuvälinepalvelut

Ruokailun helpottaminen:

Apuvälinepalvelut-esite

Opas tietoteknisiin apuvälineratkaisuihin

Sosiaali- ja terveystoimi

oheismateriaali 4: hus

Suositus julkisen terveydenhuollon ja vakuutuslaitosten

Liite 3: Lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut

KELA Ammatillinen kuntoutusselvitys

Avaa tiedosto