docNeljännesvuosisata Nepalissa
download 
Report Transcription
Neljännesvuosisata Nepalissa
CONSULTING PEOPLE 1 • 2015 4–9 18–21 32 Energiaosaajat palveluksessasi Kokeilutaloutta ja tiedolla johtamista Neljännesvuosisata Nepalissa FCG Consulting People 1 • 2015 1 Pääkirjoitus Sisältö Arvoisa lukija, 3Pääkirjoitus FCG:llä on vuosikymmenten mittainen kokemus Nepaliin kohdistuneista kehityshankkeista. Kuvassa vuoristolaistyttö, yksi niistä, joiden yhteisön hyvinvointia nämä hankkeet ovat parantaneet. Kannen kuva: Pamela White 4 Energiaosaajat palveluksessasi 5 Espoo etujoukossa 6 Kehityksen kärjessä 8 Kohti energiaomavaraisuutta 10 Virtuaalivierailu tulevaisuuden Pasilaan 12 Lisää tietoa, lisää demokratiaa 14 FCG sote-uudistuksen tukena 15 FCG osti Datawell Oy:n 16 Kokeilukulttuuri kukoistamaan 17 Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumi 18 Kuntien laskentatoimi vaatii uusia taitoja 20 Kuntajohtaminen on jatkuvaa muutosta 22 Arvokas anatomiasali uuteen käyttöön 24 Korjaa kerralla kuntoon 26 Engelinranta etenee 28 Vieraalla maalla Kuusisaaressa 29 Opetuksen kehittämistä Ecuadorissa 30 Jättimäinen purku-urakka 32 Neljännesvuosisata Nepalissa 34 FCG:n konsernijohto kenttävierailulla Nepalissa 35 Diyarbakirin jätevedenpuhdistamon prosessivalvonta 36 Kehityshanke Mosambikissa 37 Terveydenhuollon ATK-päivät kokosi ennätysyleisön Kari Lappalainen FCG:n konsultointiliiketoiminnan vetäjäksi 38 Nimityksiä FCG:llä FCG kehittää eri tavoin toimintaansa. Strategisena tavoitteena on olla jatkossakin sekä kotimaassa että valituissa palveluissa ulkomailla asiakkaiden haluama yhteistyökumppani teemalla ”halutuin”. Tavoitteena on säilyttää asema johtavana kuntahallinnon ja sote –ratkaisujen kehittäjänä sekä vahvana kumppanina yritystoiminnassa. Oman ja asiakkaiden toiminnan kehittämisessä digitalisaation antamat mahdollisuudet ovat tärkeässä osassa; mm. digitaalinen oppimisympäristö, terveydenhuollon digitalisaatio, suunnittelumenetelmien 3D-digitalisaatio ja hallinto- ja päätöksentekoprosessien digitalisaatio ja tulevaisuudessa kuluttajille tarjottavien portaalien laadukas digitalisaatio. Konserni on kuluvan kesän aikana julkistanut kolme osaamisen vahvistamista tukevaa yritysjärjestelyä, joiden kautta valmius palvella asiakkaita muuttuvissa olosuhteissa on aiempaakin vahvempi, monialaisempi ja parempi. Osaamista ja resursseja sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijana, ratkaisutoimittajana ja kehityskumppanina on vahvistettu Suomessa ja Pohjoismaissa. Tämän tavoitteen tueksi toteutettiin järjestely, jossa Datawell Oy:n Ecomed-liiketoiminta ja Datawell´in Ruotsissa ja Norjassa toimivat tytäryhtiöt siirtyivät kaupalla 1.9.2015 lukien FCG-konserniin. Järjestelyjen jälkeen FCG:n erikoissairaanhoidon NordDRGja perusterveydenhuollon pDRG -potilasluokittelujärjestelmät tarjoavat Ecomedratkaisujen (alueelliset kustannus/potilas/asiakas) kanssa perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon toimijoille mahdollisuuden koostaa, luokitella ja vertailla palvelutuotannon tapahtumia koskevia tietoja ja kehittää laadukkaamman tiedon pohjalta toimintaansa. FCG on jo ennestään vahva palvelujen tuotteistuksessa, standardoinnissa ja mittaroinnissa kaikilla palvelualueilla. Konserni on vahvistanut asemaansa myös korkealaatuisten portaalipalvelujen järjestäjänä ja tuottajana. Palvelujen ylläpitäjäksi perustettiin konserniyhtiöksi FCG City Portal Oy yhteistyökumppani Adminotech Oy:n kanssa. Ao. tytäryhtiö julkisti 26.8.2015 kuntajohtajapäivien yhteydessä MAPGETS-portaalin. Julkistettu portaali on uudenlainen sovellusekosysteemi, jossa hyödynnetään paitsi 3D-mallintamista ja kartta-aineistoja, myös palveluiden visualisointiin liittyvää huippuosaamista. MAPGETS-portaali on kehitetty edistämään tietojen tehokasta saatavuutta sekä erilaisille organisaatioille että kuluttajille, toimimaan kehittämisen monipuolisena välineenä ja edesauttamaan tuottavuuskehitystä. Kansainvälisen liiketoiminnan vahvistamiseksi on päätetty perustaa tytäryhtiö Singaporeen Aasian maanosassa laajenevien markkinoiden tehokkaammaksi hyödyntämiseksi. Haluamme kaikella osaamisellamme olla tukemassa Suomessa tarvittavaa ja toteutettavaa sekä julkisten että yksityisten tuottamien palvelujen, prosessien ja rakenteiden välttämätöntä uudistamista. Tavoitteena on uudistua sekä asiakkaita varten että asiakkaiden kanssa. Olemme kokenut ja kykenevä uudistaja ja auttaja muutoksissa. Tässä lehdessä kuvataan ajankohtaisimpia teemoja toiminnastamme. Toivotan antoisia lukuhetkiä, FCG Consulting People on FCG:n sidosryhmälehti. 2 FCG Consulting People 1 • 2015 441 017 Painolaitos Julkaisija FCG Finnish Consulting Group Oy Osmontie 34, 00610 Helsinki Puhelin 010 4090 [email protected], www.fcg.fi Ulkoasu ja taitto Taina Kytöaho Päätoimittaja Eeva Kokki Osoitteenmuutokset ja lehden tilaukset www.fcg.fi > verkkolehti > yhteystiedot Painopaikka Lönnberg Oy, Helsinki 2014 Ari Kolehmainen FCG Consulting People 1 • 2015 3 Energiaosaajat palveluksessasi Palvelumme on tarkoitettu kunnille, energia yhtiöille, teollisuudelle, kiinteistönomistajille – kaikille, joita kiinnostaa taloudellinen, tehokas, vähäpäästöinen toiminta ja energia omavaraisuuden parantaminen. tekstit: Paula Böhling kuvat: Jarmo Teinilä, FCG:n kuva-arkisto EU:n säädökset ja Suomen kansalliset linjaukset vaativat energiaomavaraisuuden ja hiilineutraaliuden lisäämistä kaikilla yhteiskunnan aloilla. Yksi hallituksen kärkihankkeista on ”Hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan ener giaan kustannus tehokkaasti”. – Tähän tarvitaan kaikkia uusiutuvan energian muotoja: biomassoja ja -kaasuja, tuuli-, aurinko- geo- ja vesivoimaa sekä lämpöpumppuja. Eikä keinovalikoimasta pidä unohtaa myöskään energiatehokkuuden parantamista. Rakentamisessa tätä kehitystä vauhdittaa EU-direktiivi, jonka myötä uusien rakennusten on oltava lähes nolla energiatasoa – julkisten rakennusten jo vuoden 2019 alusta ja kaikkien uusien rakennusten vuoden 2021 alusta, kertoo toimialajohtaja Ilkka Pihlainen FCG:ltä. FCG:llä on tunnistettu yhdyskuntien muutostarpeet ja panostettu voimakkaasti 4 FCG Consulting People 1 • 2015 uuteen innovatiiviseen osaamiseen niin kiinteistöenergiassa kuin alueellisissa lähienergiaratkaisuissa. Energia on nyt yksi yhtiön strategisista painopisteistä ja kärkihank keista. Kattava paletti FCG on tehnyt tuulivoimaan ja kiinteistöenergiaan liittyvää suunnittelua ja konsultointia jo vuosia. Nyt panostetaan vahvasti myös muun uusiutuvan energian hyödyntämiseen. – Mukana ovat tuulivoiman ohella bio-, geo- ja aurinkoenergia sekä useaan energia lähteeseen pohjautuvat hybridiratkaisut, joissa lähienergia on keskeisessä asemassa. Kokonaisuuteen liittyvät oleellisesti myös energiatehokkuus ja energiaomavaraisuus, Pihlainen esittelee. Käynnissä on muun muassa biomassaan ja aurinkoenergiaan pohjautuvia toteutusprojekteja sekä hankeselvityksiä. Energiapalvelut ovat osa yhdyskuntasuunnittelun palettia, joka ulottuu maankäytön suunnittelusta talosuunnitteluun, korjaussuunnitteluun, rakennuttamiseen ja kiinteistöjen ylläpitoon. Osaavan ja kokeneen Energia- ja ilmastopalvelut -tiimin avainhenkilöitä ovat toimialajohtaja Ilkka Pihlaisen lisäksi aluepäällikkö Jakob Kjellman, suunnittelupäällikkö Mika Strachan ja johtava asiantuntija Hannu Vinnamo. Yllä: Hannu Vinnamo (vas.), Jaana Saira ja Ilkka Pihlainen Mainingin koulun auditoriossa. Alla: NCC:n tekninen asiantuntija Jarmo Kallio esittelee geoenergiajärjestelmää. Kiinnostuneina kuuntelemassa Hannu Vinnamo (vas.), Mika Strachan, Jaana Saira ja Ilkka Pihlainen. Espoo etujoukossa Espoolainen Mainingin koulu aloitti lukuvuotensa peruskorjatuissa, uusimmalla teknologialla varustetuissa tiloissa. Muun muassa kaikki LVIS-järjestelmät ja -laitteet on uusittu. Maininki kuuluu kolmen koulun kokonaisuuteen, jossa FCG teki LVI-suunnittelun. Pääurakoitsijana toimi NCC Rakennus Oy, joka myös huolehtii kiinteistöjen ylläpidosta 25 vuoden ajan – puhutaan elinkaari hankkeista. Suunnittelun pohjaksi kaupunki oli asettanut Mainingin, kuten kahden muunkin ”elinkaarikoulun”, energiankulutukselle tavoitearvot. Uusiutuvalla energialla tulee kattaa 25 prosenttia kiinteistön lämmitysenergian kulutuksesta. – Viisi vuotta sitten, kun hankesuunnitelmat tehtiin, aurinkoenergia ei vielä tullut kyseeseen, joten lämmitysratkaisuksi valittiin geoenergia. Aurinkokeräimet olivat kyllä jo silloin hyviä mutta niin kalliita, ettei niitä voinut ajatellakaan, kertoo LVI-insinööri Jaana Saira Espoon kaupungin Tilakeskuksesta. Saira uskoo, että aurinkoenergian käyttö kaupungin kiinteistöissä yleistyy sitä mukaa, kun teknologiat kehittyvät ja järjestelmien hinnat laskevat. – Meillä investointikustannukset ohjaa vat rakentamista vielä aika paljon, mutta suunta on kohti elinkaaren tarkastelua. Nythän siihen on työkalujakin, toisin kuin muutama vuosi sitten, hän toteaa. Talotekniikka-asiantuntija Anna-Mari Pukki NCC:ltä kertoo, että uusiutuva energia on tänä päivänä mukana jo lähes kaikissa yhtiön korjaus- ja uudisrakennushankkeissa. – Toteutukseltaan uusiutuvan energian hankkeet eivät juuri eroa perinteisestä. Automatiikkaa on enemmän, mutta sitä on muutenkin koko ajan enemmän. Teknisen osaamisen merkitys korostuu, Pukki arvioi. FCG Consulting People 1 • 2015 5 teksti: Paula Böhling kuva: Jarmo Teinilä Kehityksen kärjessä Kolme diplomityötä, uusi suunnitteluväline ja arvokkaita yliopistokontakteja. Siinä ensivaiheen antia FCG:n uusiutuvan energian kehitysprojektista. Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) opiskelija Sanna-Maarit Jussila ja Aalto-yliopistossa opiskeleva Panu Rautio tulivat FCG:n talotekniikan toimialalle harjoittelijoiksi keväällä 2013. Työnantaja näki nuorissa potentiaalia, joten pian oltiin ideoimassa diplomitöiden aiheita. Kun joukkoon liittyi samassa opiskeluvaiheessa ollut Vilppu Karjalainen Aaltoyliopistosta, työt päätettiin teettää yhteisprojektina. Uutta tietoa uusiutuvista Opinnäytteissä keskityttiin uusiutuvaan lähienergiaan. Jussila käsitteli geoenergiaa ja lämpötilaolosuhteita. Rautio tutki aurinkolämmön käyttöä kiinteistön absorptiojäähdytyksessä ja muun lämmöntarpeen kattamisessa. Karjalainen selvitti sähköntarpeen 6 FCG Consulting People 1 • 2015 kattamista aurinkopaneeleilla ja pien-CHPlaitoksella. Tutkimusten yhteisenä nimittäjänä oli FCG:n arkkitehtiosaston tekemä palvelurakennuksen virtuaalimalli, jota hyödynnettiin jokaisessa työssä. – Suunnittelimme 10 000 neliömetrin palvelurakennuksen, josta tehtiin tietomalli. Sen avulla pystyimme suoraan tekemään energiasimuloinnit ja laskemaan kulutukset. Laskimme, miten eri energiantuotantovaihtoehdot soveltuvat rakennukseen ja miten kannattavia ne ovat, tuoreet diplomi-insinöörit selostavat. FCG:llä töitä ohjasi johtava konsultti Reijo Auvinen ja loppuvaiheessa myös talotekniikan toimialajohtaja Eveliina Kavander. Aalto-yliopistossa ohjaajina toimivat professorit Risto Kosonen ja Matti Lehtonen, TTY:llä professori Hannu Ahlstedt. Molemmat yliopistot ovat uusiutuvan energian tutkimuksessa kärkitoimijoita. Lähes koko tiimi tapasi kesäkuussa Aalto-yliopistolla Espoon Otaniemessä: Risto Kosonen (vas.), Vilppu Karjalainen, Eveliina Kavander, Panu Rautio, Hannu Ahlstedt ja Sanna-Maarit Jussila. Pelkkää positiivista Kososen pitää ideaalisena, että opinnäytteeseen löytyy hyvä aihe, oikea ongelma ja vielä osaava ohjaaja. – Kun yrityksellä on niin paljon mielenkiintoa, että se ohjaa työtä, on kiinnostunut tuloksista ja aikoo myös hyödyntää niitä, niin se on paljon, professori toteaa. TTY:llä noin 90 prosenttia diplomitöistä tehdään Ahlstedtin mukaan yritysprojekteina. Etuna on aiheiden käytännönläheisyys. – Aiheiden ja rahan puolesta saattaisi monikin yritys teettää opinnäytteitä, mutta aina ei ole laittaa niin suurta ohjauspanosta kuin niihin vaaditaan, hän arvelee. Jussila, Rautio ja Karjalainen kokivat yhteisen työrupeaman motivoivaksi. – Saatiin toinen toisiltamme vertaistukea ja apuakin. Oman aiheen lisäksi tuli näkemystä asioista, joita siihen liittyy. Kun diiliin kuului vielä työpaikka, niin mikä sen parempaa näinä aikoina. Kaikki kolme työskentelevät nyt nuorempina suunnittelijoina FCG:n talotekniikan toimialalla. Saatiin suunnitteluväline Kavander arvioi, että yhteisprojektina opinnäytteet toivat yritykselle selvästi suuremman hyödyn, kuin olisi saatu kolmesta täysin erillisestä työstä. – Ohjaajalta se vaatii kyllä kapasiteettia, näkemystä ja sitoutumista, että töistä saadaan ulos sitä, mitä halutaan. Toisaalta, tällä tavalla konsulttiyhtiökin voi tehdä tutkimusta. Se ei onnistuisi normaalitöiden ohella Kehitettyä suunnittelutyökalua on tarkoitus jalostaa helppokäyttöisempään muotoon, mutta jo nyt sen avulla on mahdollista tuottaa asiakkaille palveluja. Voidaan esimerkiksi laskea, mitkä energiayhdistelmät toimivat missäkin rakennuksessa ja miten ne vaikuttavat kiinteistön E-lukuun. Tutkimus on FCG:lle tärkeää, Kavander näkee. – Se auttaa meitä pysymään ajan hermolla. Haluamme olla kehityksen kärjessä ja tarjota asiakkaillemme laadukasta palvelua energiapäätösten tueksi. FCG Consulting People 1 • 2015 7 den i e alu ittelu n e i unn nt Ku ön su t käy Kohti energiaomavaraisuutta sjau n r o k e jen tamin ö t s tei ken Kiin disra u ja u teksti: Paula Böhling kuva: Jarmo Teinilä Parhaita reittejä energiaomavaraisuuteen ovat energiatehokkuuden parantaminen ja kotimaisen uusiutuvan energian käyttö, kertovat FCG:n asiantuntijat. Energian kokonaiskulutus on ollut Suomessa viime vuosina hieman alle 400 terawattituntia (TWh). Tuonnin osuus tästä on noin 65 prosenttia, joten omavaraisuusaste on vain noin 35 prosenttia (SVT). Tuoreessa hallitusohjelmassa korostetaan omavaraisuuden nostamista uusiutuvan energian käyttöä lisäämällä. – Me tuemme vahvasti tätä kehitystä. Siinä on ainoa ekologisesti ja myös ekonomisesti kestävä tie, painottaa toimialajohtaja Ilkka Pihlainen FCG:ltä. Nykyisin Suomi menettää energiantuonnin vuoksi vuosittain miljardeja euroja ulkomaille. Jos tuonnin sijaan satsataan uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin, niin positiiviset vaikutukset ovat Pihlaisen mukaan tuntuvat: kotimaiset investoinnit lisääntyvät, työllisyys paranee, verotulot kasvavat, kiinteistöjen ja alueiden arvo kasvaa – ja uuteen teknologiaan panostavat yritykset menestyvät. Mika Strachan kasvattaa osaamisellaan kuntien ja kiinteistöjen energiaomavaraisuus astetta. 8 FCG Consulting People 1 • 2015 ito lläp en y n in töje ittäm s i e h t e Kiin ja k Tavoitteena tuottavat ratkaisut Suunnittelupäällikkö Mika Strachan FCG:ltä suosittelee, että kunnat aloittavat energia omavaraisuuden tarkastelun tekemällä energia- ja ilmastostrategian sekä uusiutuvan energian kuntakatselmuksen, ottaen huomioon toimintaympäristön muutokset ja energiateknologioiden mahdollisuudet. Kun tulokset esitetään visuaalisesti GIS-karttapalvelussa, on helppo nähdä, mihin kannattaa keskittyä. FCG tarjoaa energiaomavaraisuuspalveluja myös kiinteistöjen korjaus- ja uudisrakentamiseen sekä ylläpitovaiheeseen, jossa kiinteistöjä kehitetään entistä parempaan energian hyötykäyttöön. Digitaalisten sovellusten avulla saadaan olevasta tilanteesta tietoa suunnittelu vaiheeseen ja suunnittelusta ylläpito- ja kehittämisvaiheeseen. – Oleellista on löytää energiatehokkaat ratkaisut, joilla saadaan hyvä sijoitetun pääoman tuotto. Tämä on sijoitussalkun hallintaa, Strachan tiivistää. Katsomme kokonaisuutta FCG innovoi asiakkailleen ratkaisuja, joissa tuodaan yhteen energiatehokkuus ja uusiutuvilla energialähteillä tuotettu lähienergia. Kuten FinSolar-hankkeen selvitykset osoittavat, auringosta on tullut Suomessa kilpailukykyinen energiavaihtoehto, ja se monipuolistaa mahdollisuuksia. – Aurinkosähkö kannattaa etenkin kiinteistöissä, joissa kuluu kesällä paljon sähköä. Sellaisia ovat esimerkiksi ilmastoidut toimitilarakennukset, toteaa FinSolariin FCG:ltä osallistunut johtava asiantuntija Hannu Vinnamo. Usein paras tulos saadaan usean energiantuotantomuodon yhdistelmällä. Soveltuvuusanalyysi voidaan tehdä esimerkiksi energiakatselmuksen yhteydessä. Energia mallilla mitoitetaan energiajärjestelmät osaksi kokonaisuutta ja lasketaan investoinnin kannattavuus. Tarvittaessa FCG suunnittelee koko energiajärjestelmän, kilpailuttaa rahoituksen, hoitaa tukihakemukset, kilpailuttaa laitetoimittajat ja valvoo investoinnin toteutuksen. Rinnakkaiselo mahdollistuu Vinnamo ei pidä lähienergiaa ja keskitettyä energiantuotantoa kilpailijoina varsinkaan muutamien kymmenien tuhansien asukkaiden keskittymissä, joille FCG:n palvelut on lähinnä tarkoitettu. – Digitaalisuus tulee kiinteistöihin, kaukolämpöverkkoihin, kaikkialle. Kehitystä tukee sähkö- ja lämpöverkkojen kaksisuuntaistuminen. Voidaan hyödyntää useita energialähteitä ja viedä ylijäämä verkkoon. Ruotsissa jo tehdään niin, ja Suomessakin aloitellaan. Lähienergian ja keskitetyn tuotannon rinnakkaiselo mahdollistuu, Vinnamo visioi. Kannattavaa kunnille Tekesin FinSolar-hankkeessa on luotu aurinkoenergiahankkeisiin uusia yhteistyö-, hankinta- ja rahoitusmalleja. Projektinvetäjä Karoliina Auvinen Aalto-yliopistosta kehottaa kuntia tarkastelemaan energiatehokkuus- ja aurinkoenergiahankkeita kokonaisuutena. – Takaisinmaksuajan käytöstä investointien kannattavuuden arvioinnissa kannattaa luopua tai ainakin käyttää sen rinnalla muita mittareita, kuten sijoitetun pääoman tuottoa. Näin on, koska järjestelmien käyttöikä on pitkä, jopa 30 vuotta. Takaisinmaksuaika ei silloin kerro kannattavuudesta. – Näissä investoinneissa kunnat pääsevät helposti plussalle, Auvinen summaa. – Arvonlisäveroa ei ole, korkokannat ovat edulliset ja tarjolla on edullista leasingrahoitusta. Investointien tuotot ovat olleet vähintään 4–9 prosenttia. Laskentatyökalu löytyy Finsolarin verkkosivuilta www.finsolar.net FCG Consulting People 1 • 2015 9 Virtuaalivierailu tulevaisuuden Pasilaan vään, perustelee johtava asiantuntija Jarkko suunnitelman lisäksi myös vesihuollon ja Pasilan asemalla havain taitorakenteiden suunnittelua. Räsänen FCG:ltä. nollistettiin kesäkuussa – Tässä on esimerkiksi pitkä tunnelikaupunkilaisille, miten osuus ja kaksitasoinen kiertoliittymä. Pohja Keski-Pasila muuttuu lähi- Havainnollisuus syntyy vesi ja geotekniikka asettavat myös omia sivutuotteena vuosina. Kolmiulotteinen haasteitaan. Lisäksi tien ja kauppakeskukFCG:n osuus Pasila-hankkeessa on uuden sen rakentamisen pitää edetä samanaikaivirtuaaliympäristö syntyy osaavissa käsissä helpos- Veturitien suunnittelu. Kun se tehdään tieto sesti rinnakkain, Elo listaa. mallipohjaisesti, tämä mahdollistaa myös ti tietomallipohjaisen suun- suunnittelun lopputuloksen esittämisen enPitkä lista nittelun sivutuotteena. tistä havainnollisemmin. yhteistyötahoja – Virtuaalimallinnus ja -esittäminen Helsingin Keski-Pasila muuttuu lähivuosina aivan toisen näköiseksi, kun vanhan rata pihan tilalle nousee kauppakeskus ja tornitaloja. Aluetta halkova Veturitie linjataan uudelleen. Siitä tulee Helsingin keskustasta pois vievä pääkatu, joka alittaa Pasilan keskustakorttelin Triplan tunnelissa. Tätä uutta uljasta Pasilaa esiteltiin kaupunkilaisille kesäkuussa Pasilan asemalla 3D-teknologian keinoin. Uusi kaupunkikuva projisoitiin seinälle ja virtuaalilasien avulla halukkaat pääsivät kokeilemaan, miltä näyttää mallinnuksen sisällä. Tapahtuman toteuttivat yhdessä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy ja visuaisiointipalvelu 3D Render Oy. – Halusimme tuoda tulevaisuuden suunnitelmia esille ohikulkijoiden arkipäi10 FCG Consulting People 1 • 2015 syntyvät tietomallinnuksen sivutuotteena. Ne lähestyvät enemmän todellisuutta kuin perinteisessä suunnittelussa. Sekä suunnittelija että tilaaja näkevät paremmin, mitä on tulossa, sanoo Räsänen. Tietomallipohjainen suunnittelu on jo tuttua rakennusprojekteissa, mutta infrahankkeissa uudempi asia. Inframalleille on vasta äskettäin julkaistu yleiset vaatimukset. – On helpompaa kaikille osapuolille, kun menetelmä standardoituu, Räsänen kuvaa. Infra- ja aluesuunnittelun johtajan Jari Elon mukaan Veturitie on erittäin haastava suunnittelukohde, jonka kaltaisia ei Suomessa ole tehty. Urakkaan kuuluu katu- Uusi Veturitie lähtee rakentumaan tänä syksynä kauppakeskuksen pohjoispäästä ja valmista pitäisi tulla vuosina 2019–20. Hankkeessa on myös mukana paljon tahoja: Helsingin kaupunkia edustaa parikymmentä yhteyshenkilöä muun muassa kaupunki suunnitteluvirastosta, HSY:stä, HKL:stä, kiinteistövirastosta ja Helenistä. Infrahankkeessa tietomallisuunnittelu tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kaupunkisuunnitteluviraston suunnitelman ja maasto mittauksien perusteella tuotetaan tulevasta tiestä malli, jonka perusteella se suunnitellaan ja toteutetaan. – Mallista saadaan havainnekuvat ja piirustukset, kaikki pituus- ja poikkileik kaukset sekä dokumentit. Mallin avulla pystytään myös paremmin tarkastelemaan erityisen haasteellisia kohteita, Elo kertoo. Tietomallinnuksen avulla erillisten suunnitelmien liitokset on helpompi sovittaa yhteen. Menetelmä helpottaa myös rakennusaikaista tiedonhallintaa. Todellisuus ja suunnitelmat vastaavat paremmin toisiaan. ”Suunnitellaan niin kuin rakennetaan”, kuten Elo tiivistää. Odottelu ja virheet vähenevät Räsäsen mukaan suunnittelu muuttuu etupainotteisemmaksi: on otettava hyvissä ajoin kantaa asioihin, jotka ennen on ratkaistu vasta myöhemmin. – Mutta työmaa-aikaiset odottelut, uudelleensuunnittelu ja virheet vähenevät. Syntyy säästöä, kun asiat on mietitty valmiiksi. Näistä säästöistä kertyy aika suuri rahasumma, joka kompensoi suunnittelun työmäärää, perustelee Räsänen. Tietomallipohjaisesta suunnittelusta on puhuttu paljon jo vuosituhannen taitteesta asti, mutta menetelmä on yleistynyt hitaanpuoleisesti. – Menee vielä aikaa, ennen kuin kaikki hankkeet tilataan ja toteutetaan mallipohjaisesti. Mitä isompi ja mutkikkaampi hanke, sitä paremmin hyödyt tulevat esiin, Räsänen sanoo. Projektinjohtaja Markku Riekko Helsingin rakennusvirastosta myöntää, että tietomallipohjainen suunnittelu on heillä vasta alkumetreillä suuremmissa hankkeissa. – Mutta pyrimme lisäämään systemaattisesti tietomallinnuksen käyttöä niin, että jatkossa myös kaikki tiehankkeet tietomallinnetaan, Riekko kertoo. teksti: Heidi Hammarsten kuvat: Tomas Westerholm, 3D Render Oy ja Jyrki Vesa FCG Consulting People 1 • 2015 11 Lisää tietoa, lisää demokratiaa teksti: Heidi Hammarsten kuva: Jussi Partanen Kaikille avoin virtuaaliympäristö verkkoon Kaupungit ovat entistä suurempia ja mutkikkaampia järjestelmiä, jotka pursuvat paikkoihin ja rakennuksiin sidottua tietoa: suunnitelmia, päätöksiä, historiaa, palautteita ja ideoita. Kehitys antaa mah dollisuuden esittää tämä tieto entistä selkeämmässä muo dossa ja lisätä samal la asukkaiden vaiku 12 FCG Consulting People 1 • 2015 tusmahdollisuuksia. Anssi Savisalo on johtava konsultti ja arkki tehti, mutta hän toivoo että hänen käynti kortissaan lukisi ”evankelista”. Hänen työ päivästään kuluu nykyisin suuri osa levittämässä sanomaa informaatioajan ja digi talisaation tuomasta muutoksesta kaupungeissa. – Kaupungista on tullut mutkikas sosiaalisten ja teknisten tapahtumien verkko, jota on entistä vaikeampi hahmottaa. Voi kysyä, onko täydellinen hallitseminen ylipäänsä tarpeen, mutta sekä virkamiehille että kansalaisille on ainakin hyödyllistä tietää, mitä kaupungissa tapahtuu. Yksi esimerkki muutoksesta on tietomallipohjainen suunnittelu, valtava mullistus rakennusalalla. Kynällä paperille piirretty suunnitelma sisältää valtavan määrän dataa, mutta kone ei osaa lukea sitä vaikka suunnitelman kuinka skannaisi. – Kun piirustuksesta tulee tietomalli, tieto on jollakin tavalla järjestäytynyttä. Ikkunat on esimerkiksi määritelty ikkunoiksi ja ulkoseinät ulkoseiniksi. Silloin aika vaatimatonkin laskentamalli pystyy saamaan siitä jotakin irti – vaikkapa paljonko rakennuksessa on ikkunapinta-alaa tai milloin sieltä on vaihdettu putkitiivisteet. Tietomallinnus myös kaupunkisuunnitteluun Tietomallinnus on alkanut rakennussuunnittelusta ja valtaa alaa myös infrasuunnittelussa (katso juttu sivulla 10). Nyt aalto on leviämässä kaupunkisuunnitteluun, ja Savisalo on mukana vaikuttamassa asiaan. Hän vetää kaupunkisuunnitteluryhmää digitalisaatiota ohjaavassa buildingSMART Finland -yhteisössä. – Päämääränämme on yhtenäistää tapa, jolla kaupunkitietoa kerätään ja säily- tetään. Valmistelemme kansallista ohjetta kaupunkimallien rakentamiseen, samaan tapaan kuin juuri julkaistut infrasuunnittelun yhteiset periaatteet (YIV 2014). Vaikka mallit kuulostavat mutkikkailta ja datan määrä vain kasvaa, muutos tar joaa mahdollisuuksia. Tietomalleista on lyhyt matka havainnollisiin 3D-malleihin, jotka kertovat maallikolle paljon enemmän kuin perinteiset kartat ja asemakaavapiirrokset. – Vain murto-osa ihmisistä osaa lukea karttaa tai sisäistää prosessin, jolla kaava syntyy. Vaikka on pyritty havainnollisuuteen ja vuorovaikutukseen, ihmisten tarpeiden maailma on erkaantunut tästä teknisestä suunnittelusta. Kaupunkimallinnus tuo mahdollisuuden taas lähentää jälleen näitä maailmoja. Asukkaille työkaluja osallistumiseen Suunnittelutyökalujen ohella Savisalokin on mukana luomassa asukkaille työkaluja suunnitteluprosessiin osallistumiseen. – Yhteissuunnittelu on muotisana, mutta se on osallistavasta suunnittelusta seuraava vaihe. Yhä enemmän keräämme hiljaista tietoa ja ajatuksia kentältä ja tulkitsemme niitä ammattilaisten voimin. Tieto saadaan myös entistä ymmärrettävämpään muotoon. Vaikkapa vesijohtoverkon kapasiteetti, liikennevirrat, ilmanlaatu tai melu voidaan tuoda paremmin näkyviksi ja niitä voidaan myös hallita. – Kun tieto pureskellaan ymmärrettävämpään muotoon, on helpompi tehdä päätöksiä ja valintoja. Vaikutusten arviointi on tähän asti ollut pikemminkin vaikutusten haromista – nyt voidaan murskata numeroita ja tehdä simulointeja lennossa, jo suunnittelun aikana. FCG on juuri julkistanut oman versionsa siitä, mitä avoimella datalla voi tehdä. Se on yhteistyökumppaninsa kanssa luonut verkkoon virtuaaliympäristön, MAPGETS-portaalin, joka on tarkoitettu avoimeksi ekosysteemiksi sovelluskehittäjille. Pohja muistuttaa Google Earthia, mutta se aukeaa heti verkossa ilman erillisiä asennuksia. – Virtuaaliympäristö on pelil linen ja visuaalinen. Sen päälle alan muut toimijat tuovat omia sovelluksiaan. Alusta on avoin kaikille kansalaisille ja ammattilaisille, jotta he voivat kehittää siellä ennennäkemättömiä rakennettuun ympäristöön liittyviä palveluita, sanoo Anssi Savisalo. MAPGETS-portaali yhdistää muun muassa Kuntaliiton, kaupunkien, GTK:n ja Tilasto keskuksen dataa. Siihen voi myös hakea avoimista rajapinnoista reaaliaikaista dataa vaikkapa Helsingin raitiovaunujen liikkeistä. – Kunnille tämä muodostaa ilmaisen karttapalvelun, jota on myös hauskempi käyttää ja se kehittyy nopeammin kuin nykyiset vastaavat. Alusta muuttaa esimerkiksi vanhan, luotetun kuntatalouslaskennan. Kunnat eivät enää tilaakaan konsultilta laskentaa projektina, vaan tekevät sen itse verkossa, pelillisessä 3D-ympäristössä. Savisalo miettii jo, millaisia sovelluksia lahjakkaat hakkerit saavat aikaiseksi, kunhan pääsevät käsiksi alustaan. – Haastamme isot järjestelmätoimittajat applikaatioajattelulla. Uskomme, että keskitettyjen järjestelmätoimittajien aika alkaa olla ohi ja tieto jaetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa raakana. Sen päälle sitten rakennetaan ketterästi muuntautuvia toimintoja ja palveluja, jotka verFCG Consulting kottuvat kesPeople kenään. 1 • 2015 13 teksti: Paula Böhling kuva: Jarmo Teinilä FCG osti Datawell Oy:n FCG on ostanut ohjelmistoratkaisuja tarjoavan Datawell Oy:n ja sen Ruotsissa ja Norjassa toimivat tytäryhtiöt. Datawell liitettiin FCG-konserniin FCG Datawell Oy -nimisenä tytäryhtiönä, jonka tytäryhtiöt ovat FCG Datawell AB ja FCG Nirvaco AS. FCG sote-uudistuksen tukena Petra Kokko (vas.), Kari Lappalainen ja Aija Tuimala valmiina tarttumaan uusiin haasteisiin. Sosiaali- ja terveyden huolto on suurten muu tosten edessä. Tiedolla johtaminen korostuu tulevissa monitoimijai sissa rakenteissa. Suomen hallitus on linjannut, että sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) palvelurakenneuudistusta edistetään itsehallintoalueiden pohjalta. Ministeriön tavoitteena on, että lakiehdotus saadaan eduskunnan käsiteltäväksi syksyllä 2016. Uudistuksen toteuttamisessa tarvitaan ajantasaista, kansallisesti yhdenmukaista ja alueellisesti läpinäkyvää tietoa sekä selkeästi johdettuja, tehokkaita muutosprosesseja. Tiedon vertailu helpottuu FCG on valmistautunut uudistukseen laajentamalla osaamistaan yrityskaupalla. FCG ja sen uusi tytäryhtiö FCG Datawell Oy tarjoavat sisällön ja ohjelmistot, joilla voidaan tarkastella toimintaa ja taloutta niin asiakaskuin aluetasolla. Ensin keskitytään erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhdistettyihin tietosisältöihin ja jatkossa kaikkiin sotepalveluihin, toteavat FCG:n hyvinvointipalveluiden toimialajohtaja Petra Kokko ja FCG Datawell Oy:n johtajat Kari Lappalainen ja Paulus Torkki. Kun alueellinen verkostomainen toiminta yleistyy, johtamisessa keskeiseen rooliin nousee yhdenmukainen tieto – toisin sanoen kustannusten ja laadun vertailtavuus. Sitä parantavat yhdenmukaiset luokitukset ja välineet. – Meillä on hieno mahdollisuus tukea sitä, että tietoja päästään vertailemaan pait- si alueellisesti myös kansallisesti. Sitä kautta voidaan saavuttaa lainsäädännön tavoitteet, kansallinen yhdenvertaisuus ja kustannustehokkuus, joita haluamme olla edistämässä. FCG:llä on valmiudet kerätä olennainen tieto ja jalostaa se johtamista tukevaan muotoon. Reaaliaikaisuutta, ennusteita, analyysejä sekä optimointia: tähän kaikkeen löytyy menetelmiä, järjestelmiä ja osaamista. Yhteistyö Pohjoismaiden kanssa on tiivistä. – Pyrimme olemaan ajan hermolla ja vaikuttamaan kehitykseen, toteaa pohjoismaista yhteistyötä koordinoiva Kokko. Tiiviimpään yhteistyöhön Kokko, Lappalainen ja Torkki tiimeineen ovat jo vuosia tehneet valmisteluja, jotta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiselle olisi alueellisten tietojärjestelmien ja kansallisten luokitusten puolesta hyvät lähtö kohdat. – Tilanne muuttuu palveluntuottajien kannalta monella tavalla. Rajat erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä purkautuvat, ja palvelut rakentuvat uudella tavalla. Monituottajamalli lisää kerroksia, ulottuvuuksia ja toimijoiden määrää. Tarvitaan yhtenäisiä tietorakenteita ja yhtenäistä tapaa tarkastella toimintaa ja taloutta, Kokko kuvailee. Toimijaverkosto on laaja. Siihen kuuluvat kansalaiset ja potilaat, luottamushenkilöt ja omistajat, toimittajat ja asiakkaat, johto ja hallinto, lääkärit ja hoitohenkilökunta sekä suuri määrä tukipalveluja. FCG tukee yhteistyön kehittämistä ja kehittymistä. – Organisaatioiden kyky or kestroida kokonaisuutta ratkaisee toiminnan kustannustehokkuuden, laadun ja vaikuttavuuden, Lappalainen painottaa. Muutostukea myös kunnille Johdon ja palvelujen konsultoinnin toimialajohtaja Aija Tuimala kertoo, että joissakin 14 FCG Consulting People 1 • 2015 kunnissa ja joillakin alueilla jo valmistaudutaan sote-muutokseen. – Tämä on järeä ratkaisu. Se muuttaa olennaisesti kuntien asemaa, tehtäviä, rahoitusta ja johtamista. Arjessa isoja kysymyksiä ovat myös henkilöstö, talous ja kiinteistöt, Tuimala toteaa. FCG haluaa olla edistämässä muutostyötä ja tulevaisuuden kannalta järkevien ratkaisujen syntymistä. – Tarjoamme tukea sekä kuntien johtamiseen muutostilanteessa että sosiaali- ja terveyspalvelujen käytännön järjestämiseen. Tuimalan mukaan edellytykset muutostukeen ovat hyvät, sillä prosessit ovat vastaavanlaisia kuin kuntaliitoksissa, joiden konsultoinnissa FCG on maan kärkitoimija. Hyvinvoinnin johtamisen avuksi on tarjolla esimerkiksi uusi työväline, sähköinen hyvinvointikertomus. Se soveltuu niin vuosittaiseen raportointiin kuin laajan hyvinvointikertomuksen valmisteluun, niin yksittäisiin kuntiin kuin sote-alueille. Tuotekehitys uudistuksen tueksi jatkuu. Kaupalla FCG vahvisti asemaansa Suomen johtavana sosiaali- ja terveydenhuollon konsulttina ja vahvana pohjoismaisena toimi jana. – Yritysjärjestely vahvistaa FCG:n edellytyksiä ylläpitää ja kehittää kunta-alan ja koko suomalaisen sosiaali- ja terveys palvelujärjestelmän johtamisessa ja kehittämisessä tarvittavaa välttämätöntä tietoa. FCG:n strategia-, luokitus- ja analysointipalvelujen lisäarvo asiakkaillemme vahvistuu, sanoo FCG-konsernin toimitusjohtaja Ari Kolehmainen. – FCG:n potilasluokittelujärjestelmät NordDRG ja pDRG tarjoavat meidän Ecomed-ohjelmistoratkaisujemme kanssa perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoi don ja sosiaalihuollon toimijoille mahdollisuuden koostaa, luokitella ja vertailla palvelutuotannon tapahtumia. Syntyy erinomaiset valmiudet myös avoimelle kansalliselle vertaisarvioinnille, toteaa FCG Datawell Oy:n toimitusjohtaja Kari Lappalainen. FCG:n hallituksen puheenjohtaja, Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma ja FCG Datawell Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Leino näkevät, että järjestely luo synergisen pohjan sotetoiminnan tuottavuuden kehittämiselle. Datawellin Ecomed-liiketoiminnan kaikki 44 asiantuntijaa siirtyvät FCG-konsernin palvelukseen vanhoina työntekijöinä. FCG Consulting People 1 • 2015 15 Kokeilukulttuuri kukoistamaan Yksi Suomen hallituksen kärkihankkeista on kokeilukulttuurin käyttöönotto. Se nähdään keinona tukea maan uudistumista ja ”tuottavuusloikkaa”. Mitä kokeilukulttuuri ja kokeilut voisivat tarkoittaa kunta-alalla, sitä pohdiskelevat seuraavassa tutkimus- ja kehitysjohtaja Kaija Majoinen Suomen Kuntaliitosta ja toimialajohtaja Jarmo Asikainen FCG:ltä. Tehdään rohkeasti toisin Kokeilukulttuurille on ominaista toiminnan ennakkoluuloton kehittäminen, vanhasta luopuminen ja epäonnistumisen salliminen. – Lähdetään eri tasoilla ja eri keinoilla etsimään uudenlaisia ratkaisuja. Tehdään rohkeasti toisin ja myös arvioidaan, mikä toimii, mikä ei. Perusteellisen selvittämisen sijaan kehitetään toimintaa tekemisen ja pilotoinnin kautta, Majoinen luonnehtii. Oleellista on kuntalaisten, järjestöjen, yritysten ja kehittäjäorganisaatioiden mukaan ottaminen: kuntien ja järjestöjen yhteistyö, yritys-kuntayhteistyö, hallintorajojen ylittäminen ja vuorovaikutus kuntalaisten kanssa. Kokeilukulttuurin edistäminen kytkeytyy moniin muihin muutoksiin ja hallituksen kärkihankkeisiin, kuten sääntelyn purkamiseen ja digitalisaatioon, toteaa Asikainen. – Miten voidaan normiohjautuvassa hallinnossa toimia uudella tavalla? Tarvitaan kansallisen ohjauksen väljentämistä ja paikallista rohkeutta käyttää toimintavapautta. Toinen keskeinen kysymys on, mitä voidaan digitalisoida, millä vauhdilla ja miten. Digitalisaatio mahdollistaa uusia toimintamalleja, esimerkiksi sähköiset kokouskäytännöt. Uudella asenteella Selvityksiä, suunnitelmia ja strategioita tarvitaan, mutta niiden rinnalle ovat nousemassa kevyet ja ketterät kehittämisen keinot. teksti: Paula Böhling 16 FCG People 1 • 2015 kuvat: JarmoConsulting Teinilä ja Tony Hagerlund Kokeilukulttuuri ei toki ole kunnille aivan uusi asia. Kulttuuripohjaa on, joskin kuntien välillä on eroja, Majoinen sanoo. – Toiset ovat hyvin aktiivisia kehittäjiä ja aina etukenossa, toiset ottavat mallia edelläkävijöistä, osa etenee perinteisemmin. Kunnanjohtajan ja kunnanhallituksen suhtautuminen vaikuttaa Asikaisen mukaan paljon. – Kokeilukulttuurin luominen on johtamiskysymys. Kokeileva ilmapiiri pitää ulottaa koko henkilöstöön ja kansalaisyhteiskuntaan asti. Majoisen mielestä monia asioita voidaan jo nyt lähteä tekemään toisin. Jos esimiehet entistä useammin kysyisivät, ”mistä juuri sinä energisoidut työssäsi”, saataisiin kokeilemista, joka tuottaa työn iloa ja työn imua – joka palkitsee. – Ei kehittämisen tarvitse olla aina niin juhlavaa. Annetaan arvo myös arkiselle kehittämiselle ja kokeilulle. Tärkeää olisi ihan sekin, että henkilöstö alkaisi tuunata omaa työtään – miettisi, miten nykytyöstä saisi innostavampaa ja vaikuttavampaa. Jokaiselle valtaa ja vastuuta oman työnsä järjestämiseen, Asikainen tiivistää. – Jos kunnassa on töissä tuhat ihmistä ja jokainen petraa prosentin verran tuottavuudessa, laadussa ja uusissa innovatioissa, niin saadaan valtavasti aikaan. Tulokset näkyviin Majoinen toivoo, että kokeilukulttuuri nousisi vahvasti kunnista käsin. – Näen, että Kuntaliiton ja muiden kansallisten toimijoiden roolina olisi enemmänkin luoda hyvät edellytykset kuntien ja kuntakentän uudistumiselle. Kuntaliitto-konserni on erittäin tärkeä sillanrakentaja kuntien ja valtion välillä. Muutoksen onnistuminen edellyttää luottamuksellista tiedon ja kokemusten vaihtoa. Konsernin verkostomainen toimintatapa ja kehittämisohjelmat tukevat muutosten toteuttamista tälläkin hetkellä. – Erityisen tärkeää on saada näkyväksi kunnissa tapahtuvaa kehittämistä, hyviä käytäntöjä ja kokeiluja, Majoinen näkee. Keskeisessä asemassa ovat viestintä ja verkostot, kuten Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen -verkostoprojekti (USO), Seutukaupunkiverkosto, Kehyskuntaverkosto ja Kuntademokratiaverkosto. Kokeilukulttuuria edistää myös valtioneuvoston kanslian kokeilutoimisto. Yliopistoyhteistyön kautta saadaan kansainvälisiä kokemuksia ja esimerkkejä. Yhteistyössä Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun kanssa selvitetään kuntien edellytyksiä kokeilukulttuurin rakentamiseen. – Uudet palvelumallit ja toimintojen digitalisointi ovat yksi avain tulevaisuuden haasteista selviämiseen, Asikainen summaa. FCG tarjoaa uudistusten ideointiin, suunnitteluun ja toteutukseen asiantuntemusta ja konsultointia. Viereisellä sivulla: Kaija Majoinen ja Jarmo Asikainen rohkaisevat kuntia kokeilemaan. Tukea on tarjolla! Oikealla: Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumista on muodostunut kuntajohdon kohtauspaikka. Kuntaliiton talousja rahoitusfoorumi 10.2.–12.2.2016 Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumi eli Rafo on asiaa, virikkeitä ja yhteistä säveltä luova kuntajohdon kohtauspaikka, joka uudistuu perinteitään unohtamatta. Talouden ja rahoituksen asiantuntijafoorumi keskittyy kunta-alan ajankohtaisiin muutoksiin. Se sisältää pääohjelman lisäksi mielenkiintoisia rinnakkaisohjelmia ja vaihtoehtoisia tutustumiskäyntejä Tukholmassa. Rafo käsittelee • • • Suomen talouden haasteita ja Suomen talouden tilaa kansain välisessä kilpailussa hallitusohjelmaa, kuntien rahoitusta, taloutta ja uudistusten kokonaisuutta kunnan roolia tulevaisuudessa Rafo haastaa • • päättäjät kertomaan ja keskustelemaan, miten ja miksi osallistujat keskustelemaan ja kysymään kunta-alan rahoituksesta, taloudesta, rakenteista ja toiminnasta Rafo mahdollistaa • • • hyödylliset keskustelut kollegoiden ja yhteistyökumppaneiden kesken vaihtoehtoiset seminaariteemat ja tehokkaat tapaamiset mielenkiintoisen pääohjelman lomassa tiiviin paketin ajankohtaista tietoa taloudesta ja rahoituksesta. FCG Consulting People 1 • 2015 17 Kuntien laskentatoimi vaatii uusia taitoja Konsernitilinpäätös on kuntien laskentatoimen kestohaaste, jossa on riittänyt koulutettavaa 20 vuodeksi. Uutta pureskeltavaa ovat tuoneet organisaatiomuutokset, palvelukeskusmalli sekä taloushallinnon muuttuminen sähköiseksi. teksti: Heidi Hammarsten kuva: Jarmo Teinilä Kuntien laskentatoimeen vaikuttavat sekä kuntakentän että taloushallinnon muutos trendit. Pasi Leppänen tuntee hyvin molemmat, sillä hän on seurannut alaa jo parin kymmenen vuoden ajan tilintarkastajana, kunnan taloushallinnon tehtävissä ja laskentatoimen kouluttajana. – Talouden johtamisen merkitys kunnissa kasvaa edelleen, kun eletään niukan talouden aikaa. Tarvitaan tarkkaa tietoa oman toiminnan sisällöstä ja kustannuksista sekä siitä, miten päätökset vaikuttavat talouteen. Kirjanpitäjän ammattinimike alkaa olla suppea, ehkä kunnissakin siirrytään enemmän controllerin rooliin, arvioi Leppänen. Leppänen on ollut alusta asti vahvasti mukana FCG:n Kunnan ja kuntayhtymän laskentatoimen koulutusohjelmassa, joka käynnistyy nyt 20:nnen kerran. Ohjelmalle syntyi tarve 1990-luvun puolivälissä, kun kuntien taloudellinen raportointi oli muuttumassa kirjanpitolain mukaiseksi. – Siihen meni useampi vuosi, kun opeteltiin kirjanpitolain mukaisia käytäntöjä ja silloin myös opiskelijamäärät olivat suurimmillaan. Vuosien mittaan laskentatoimen koulutusohjelman on käynyt läpi varmaan lähemmäs tuhat henkilöä, kertoo FCG:n koulutuspäällikkö Pekka Etelälahti (kuvassa). Monia titteleitä ja taustoja Koulutusohjelma on vähitellen muuttunut maailman mukana, mutta siinä on myös aikaa kestäneitä osia. – Tämä ei ole ajankohtaisohjelma, vaan hyvin vankka neljän jakson täydennyskoulutusohjelma. Sen osallistujilla on ollut mo18 FCG Consulting People 1 • 2015 nenlaisia titteleitä ja taustoja. Tyypillisiä ovat taloussihteeri, talouspäällikkö tai kirjanpitäjä, Etelälahti kuvaa. Leppänen vahvistaa, että osallistujajoukko on nykyisin entistä moninaisempaa. – Mukana on myös controller-tehtäviä tekeviä sekä päälliköitä. Lisäksi on paljon yrityksistä siirtyneitä, jotka tarvitsevat kuntapuolen osaamista. Tenteistä näkyy, että osallistujilla tietyt alueet ovat jo vahvoja, mutta toiset heikompia. Etelälahden mukaan konsernitilinpäätös on kestoaihe, joka on aina koettu hankalaksi. Nyt se on erityisen kuuma, kun kuntalaki muuttaa käsitystä kuntakonsernista. – Kaupungilla voi olla toistasataa konserniyhtiötä, kyllä siinä on tilinpäätöksen laatimisessa haasteita, sanoo Etelälahti. Entistä mutkikkaampi kokonaisuus Leppänen arvioi, että koulutuksen kaikki osat ovat muuttuneet omalla tavallaan. Kirjanpitoonkin tulee uutta ohjeistusta koko ajan, vaikka peruslainsäädäntö pysyy samana. Kuntakonserni taas on vuosien varrella monimutkaistunut. – Kunnissa on ollut paljon liikelaitoksia, joita on ollut pakko yhtiöittää. Iso osa toiminnasta on siirtynyt kuntayhtymiin ja kokonaan kuntayksikön ulkopuolelle. Organisaatio on pirstaloitunut ja muuttunut monimutkaisemmaksi, mikä tuo talouden ohjaamiselle lisää haasteita, kuvaa Leppänen. Kuntien taloutta ei voi enää ohjata budjetilla yhtä tiukasti kuin ennen. Tilalle on tullut konserniohjaus ja välillinen oh jaus. Yksityistämistrendikin vaikuttaa kuntien taloushallintoon. – Tietoisuus oman toiminnan kustannuksista on tullut vahvasti mukaan kuvaan. Onko fiksumpaa tehdä itse vai ostaa ulkopuolelta – ei ole helppoa ratkoa näitä kysymyksiä, Leppänen sanoo. Myös kuntien taloushallinnon organisointi on muuttunut. Yksityisen sektorin mallin mukaisesti taloudenpitoa on siirretty palvelukeskuksiin eli työ keskittyy. Toisaalta taas sähköinen ostolaskujen kierto siirtää tiliöintiä talousammattilaisilta yksiköihin. Erikoistumisessa on vaaransa Parhaassa tapauksessa kun kirjanpitoa automatisoidaan, rutiinitehtäviä jää pois ja tilalle tulee esimerkiksi kustannuslaskentaa ja erilaisten vaihtoehtojen vertailua. Tämä vaatii kaikkien talouden palasten ja niiden välisten yhteyksien ymmärtämistä, painottaa Leppänen. – Talousammattilaisten erikoistuminen ei välttämättä ole pelkästään positiivista. Kun työt kovasti keskittyvät, on vaara että muu ammattitaito ruostuu. Pitäisi kuitenkin osata katsoa asioita myös muista näkökulmista. Maailman sähköistyminen näkyy laskentatoimen koulutuksessakin. Leppänen muistelee alkuvuosia, kun kaikki tehtävät tehtiin paperille ja korjattiin käsin. Nyt verkkooppimisympäristön hyödyntäminen on itsestään selvää. – Mutta kyllä myös lähipäivistä pidetään edelleen kiinni. Niissä ihmiset tutustuvat toisiinsa ja voivat vaihtaa kokemuksia. Myös kouluttajalle palaute ja jatkuva vuorovaikutus kuulijoiden kanssa on äärimmäisen tärkeää. FCG Consulting People 1 • 2015 19 Kuntajohtaminen on jatkuvaa muutosta Kuntajohtamista verrataan monesti yrityksen johtamiseen – mutta itse asiassa yritysjohtajan elämä on monessa suhteessa yksinkertaisempaa. Erityisesti kuntien johtajat tarvitsevat muutosjohtamisen ja verkosto johtamisen osaamista. teksti: Heidi Hammarsten kuva: Jarmo Teinilä Kuntajohtamisen kuumat aiheet nousivat esiin alkukesästä, kun kunnanvaltuustojen ja -hallitusten puheenjohtajat kokoontuivat ensi kertaa kuntapuheenjohtajapäiville FCG:n ja Kuntaliiton kutsumina. Tapaami seen osallistui myös Hämeenlinnan kau punginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio. Annetaan hänen ja FCG:n toimialajohtajan Marita Lehikoisen (kuvassa) kertoa, mikä kuntien johtamisessa on nyt ajankohtaista. Miten sote ja uusi hallitus ohjelma vaikuttavat kuntien rooliin? ”Ykkösasia on totta kai, mitä uusi hallitusohjelma tarkoittaa. Muun muassa soten takia kuntien tehtäväkenttä tulee muuttumaan, mutta mihin suuntaan? Vielä ei tiedetä, onko kunnalla muuta kuin maksajan rooli sotessa”, tiivistää Sari Rautio. Raution mukaan kuntien puheenjohtajat kuitenkin uskovat kuntien tarpeellisuuteen edelleen. He kävivätkin keskustelua myös uusista mahdollisuuksista: mitä kunta voi tehdä seudun elinvoiman ja asukkaiden hyvinvoinnin edistäjänä? Proaktiivinen toiminta ja uudet ideat vaativat hyviä verkostoja, joissa parhaat ajatukset leviävät ja toteutuvat yhteistyön avulla. Marita Lehikoinen huomauttaa, että kunta ei itse voi valita perustehtäväänsä kuten yritys. ”Kuntien taloudelliset reunaehdot ovat myös huomattavasti tiukemmat ja haastavammat kuin useimpien yritysten. Kunnan 20 FCG Consulting People 1 • 2015 johtaminen on kuin monen yrityksen johtamista yhtä aikaa, ja se asettaa erityisvaatimuksia johtamiselle.” Miten luottamus henkilöiden ja virkamies johdon suhde kehittyy? Kuntajohtamisen erityispiirre on luottamushenkilöiden ja virkamiesjohdon toimiminen rinnakkain. ”Kuntien johtaminen on mitä suurimmassa määrin verkostojohtamista jo nyt. Se vaatii vahvaa tavoitteiden asettamista. Pitää myös olla kollegoita, joiden kanssa voi sparrata asioita”, Rautio kuvaa. Kaksoisjohtamiseen on jo nyt erilaisia malleja, kuten poliittisesti valittu pormestari kunnan johtajana. Rautio uskoo, että kokopäiväisten luottamushenkilöiden määrä tulee lisääntymään, kun kuntien johdossa käsiteltävät asiat monimutkaistuvat ja niitä tulee lisää. ”Kaksoisjohtaminen on itse asiassa aika moderni toimintatapa. Tämä on tiimijohtamista ja yhteistyötä”, sanoo Rautio. Lehikoinen muistuttaa, että virkamiehillä on vahvaa substanssiosaamista, jota demokraattisesti valitut päätöksentekijät voisivat hyödyntää nykyistä tehokkaamminkin. ”Peräänkuulutan rohkeutta kokeilla ja tehdä myös toisin kuin tähän asti on totuttu”, sanoo Lehikoinen. FCG kouluttaa sekä kuntien poliittista johtoa että virkamiesjohtoa. Ohjelmat ovat toistaiseksi erillisiä, mutta Lehikoisen mukaan molemmissa pyritään lisäämään yhteistä ymmärrystä. ”Tarkastelemme taloudellisia asioita ja johtamisjärjestelmää molemmilta puolilta. Pyrimme auttamaan yhteisen näkemyksen luomisessa. Tavoitteena on ottaa molempien puolten vahvuudet huomioon alati muuttuvassa ympäristössä.” Miten kunnat pysyvät ajan tasalla muutosjohtamisessa? Rautio arvioi, että muutos on kunnissa jo jatkuvaa eikä sitä voi enää erottaa normaalista työstä. ”Esimerkiksi Hämeenlinnassa lähdemme käynnistämään uutta toimintamallia eikä stabiilia tilannetta ole odotettavissa ainakaan seuraavaan kymmeneen vuoteen. Siksi kaikenlainen koulutus ja verkostoituminen ovat kuntajohdolle tosi olennaisia.” Yhä useampi kunta yhtiöittää liiketoimintaansa ja muuttuu konserniksi, joten johtamiseen tulee mukaan taas uusia elementtejä. ”Kun kunta yhtiöittää, tulee muutoksia johtamisjärjestelmään ja etenkin henkilöstöjohtamiseen. Kunnan konsernijohtaminen ulottuu yhtiöitettyjen laitosten toimitusjohtajiin asti. Samalla mukaan tulevat yrityselämän lainalaisuudet”, Lehikoinen kuvaa. Yhtiöittämistapauksista julkisuuteen nousevat usein ongelmatapaukset ja kiistat. Lehikoisen mukaan ne voi välttää avoimuudella ja ennakoinnilla. ”Prosessin mahdollisimman hyvä valmistelu auttaa välttämään sudenkuopat. On mietittävä, kuka saa tietää tulevasta ja milloin, mikä on kunkin osapuolen vastuu prosessista. On tiedettävä faktat ja tunnistettava päätösten vaikutukset.” Miten kuntajohto voisi kehittyä viestinnässä ja julkisuuden hallinnassa? Harvan yrityksen johto on yhtä tiukassa julkisessa seurannassa kuin kuntien johto ja päätöksenteko on. Julkisuus myös tarttuu huomattavasti hanakammin ikäviin asioihin ja epäkohtiin. ”Ihmettelen mistä johtuu, että mieli kuvat vaikuttavat julkisuudessa paljon enemmän kuin faktat. Esimerkiksi Hämeenlinnan kuntaliitosten jälkeen mielikuva on, että palvelut ovat kadonneet liitoskunnista. Kuitenkin asiakastyytyväisyyskyselyissä tyytyväisyys palveluihin on parantunut”, Rautio huomauttaa. ”Uskottavinta viestintää on se, jota kaupunkilaiset itse vievät eteenpäin. Ei paljon lämmitä, jos kunnan virallinen viesti on ristiriidassa kuntalaisten kokemusten kanssa.” FCG:n kuntapuheenjohtajaohjelmassa käsitellään Lehikoisen mukaan myös toimivaa viestintää ja vuorovaikutusta. ”Haemme parhaita käytäntöjä ja osallistujat kuulevat, miten muualla on toimittu. Hyvät kokemukset ja verkostot ovat kultaakin kalliimpia”, sanoo Lehikoinen. FCG Consulting People 1 • 2015 21 Arvokas anatomiasali uuteen käyttöön Helsingin yliopiston keskustakampuksella on meneillään tilamuutos, joka koskee erityisesti Kruununhaan kiinteistöjä. Pääsimme tutustumaan historiallisen anatomiasalin peruskorjaukseen. Pirjo Ranta (vas.), työnjohtaja Tino Raatikainen NCC:ltä ja Mervi Alaluusua työmaalla. Yllä: Tilaelementin avulla sovitetaan yhteen historialliset puitteet, uusi tekniikka ja nykyaikaiset työskentelytavat. teksti: Paula Böhling kuvat: Jarmo Teinilä ja Zhong Chongyi Yliopistolla on jo pitkään kiinnitetty huomiota tilakustannusten suuruuteen. Laitokset ovat nähneet sen omissa budjeteissaan ja ovat lähteneet itsenäisestikin selvittämään, missä olisi tiivistämisen varaa, kertoo arkkitehti Pirjo Ranta Helsingin yliopiston Tila- ja kiinteistökeskuksesta. FCG:n tekemä koko keskustakampuksen kiinteistö- ja tilatarkastelu osoitti, että Kruununhaan kiinteistöihin mahtuisi lisää väkeä. – Pääsimme ratkaisuun, jossa tänne Siltavuorenpenkereelle käyttäytymistieteiden joukkoon tuodaan yliopiston täydennys koulutusyksikkö ja Avoin yliopisto. Uusia työpisteitä tulee kaikkiaan 170, jolloin kiinteistöjen käyttäjämäärä nousee yli 600 henkilöön, esittelee tilojen kehittämisestä vastaava Ranta. Kiinteistötarkastelun tuloksena anatomiasali muutetaan Avoimen yliopiston tutkimus-, hallinto- ja opetushenkilökunnan työtiloiksi. Sali on ollut viimeksi liikunnan käytössä. Alkuperäistä kunnioittaen Anatomiasali sijaitsee suojellussa Athenarakennuksessa, joka on yksi parhaiten säilyneitä 1920-luvun sisätilakokonaisuuksia maassamme. Athena rakennettiin alkujaan yliopiston anatomian laitokseksi ja anatomiasali ruumiinavaussaliksi. Rakennus on suojeltu myös keskeisiltä sisätiloiltaan. 22 FCG Consulting People 1 • 2015 Hallimaiseen, lähes kuusi metriä korkeaan saliin tulee työpisteitä kahteen kerrokseen. Keskelle sijoitetaan ”rasiamainen tilaelementti”, jossa ovat kokoustilat, hiljaisen työn tilat ja etäopetustilat. Talotekniikka tuodaan sisään tilaelementin kautta. Salin sisäpinnat ja väritys palautetaan alkuperäistä vastaavaksi. Suunnitteluun toivat haastetta tilan historialliset arvot, nykyaikaisen toimistoympäristön vaatimukset ja myös akustiikka, toteaa projektipäällikkö Mervi Alaluusua FCG:ltä. – Tilaratkaisujen lisäksi olemme tutkineet paljon rakenneratkaisuja ja materiaaleja yhteistyössä rakenne- ja akustiikkasuunnittelijoiden kanssa. Tilaelementin rakenteissa ja pintamateriaaleissa on kiinnitetty erityistä huomiota äänenhallintaan, sillä työympäristön pitää olla rauhallinen. Hankkeeseen osallistuva Museovirasto pitää ratkaisuja hyvinä. – Tämä on tehty juuri niiden ihanteiden mukaan, kuin näitä vanhoja tiloja tänä päivänä pääasiassa peruskorjataan. Jos joku on uutta, niin se on kalusteenomaista ja modernia. Silloin se erottuu vanhasta ja se voidaan jopa purkaa ilman, että alkuperäiset rakennusosat kärsivät, Ranta luonnehtii. FCG on vastannut salin arkkitehti-, sisustusarkkitehti- ja rakennesuunnittelusta. Toiminnallisuus tärkeää Työ tehtiin tiiviissä yhteistyössä tilaajan ja tilojen käyttäjien kanssa. Tilojen tehokkuus on ollut tärkeä suunnittelutavoite, mutta kyse on myös työyhteisöjen toiminnan parantamisesta. Yhteen sijoitetaan ihmisiä ja yksiköitä, jotka hyötyvät muutosta. Anatomiasalin ohella isompi korjaus tehtiin Minerva-rakennuksen uudessa osassa, jota vahvistettiin hallinnollisena keskuksena ja uudentyyppisenä oppimisympäristönä. Lisäksi 30 tutkijan ryhmälle toteutetaan avointa monitilatoimistoa, jossa on luovuttu omista työpisteistä. – Tässä lähestytään jo palvelumuotoilua, Ranta sanoo. Muutot marraskuussa Rakennustöiden odotetaan valmistuvan lokakuussa. Kalustaminen vie noin kuukauden, ja sitten päästään muuttamaan. Projektiin sisältyy vielä yliopiston hallintorakennus, joka pitää tyhjentää tammikuussa alkavan remontin alta. Kun Avoin yliopisto on siirtynyt Siltavuorenpenkereelle, hallintorakennuksen väki muuttaa näin vapautuviin tiloihin. – Kaikki tämä tapahtuu yhden vuoden sisällä. Tappoaikataulu, mutta me onnistumme, kiitos myös Mervin työn. Tämä on ollut iloinen projekti! Keskustakampuksen kiinteistö- ja tilatarkasteluun sisältyi kaikkiaan kuusi kiinteistöä. FCG Consulting People 1 • 2015 23 Ennen FCG:lle tuloaan Juhani Pirinen toimi valtakunnallisen Kosteus- ja hometalkoot -toimintaohjelman päällikkönä ympäristö ministeriössä. Hän on saanut työstään lukuisia -palkintoja ja tunnustuksia. Tehdään yhdessä terve talo, korjataan ongelmakohdat kuntoon. Ei enää kosteutta, ei homeongelmia, ei materiaalipäästöjä, ei huonoa sisäilmaa. Ei epämääräistä oireilua ja sairastelua. teksti: Paula Böhling kuva: Jarmo Teinilä Korjaa kerralla kuntoon – Meillä on ehkä mielikuva, että vanhat rakennukset ovat jotenkin parempia kuin uudet, mutta se ei pidä paikkaansa. Tosi asiassa 90 prosenttia sisäilmaongelmista on vanhoissa taloissa ja ongelmia on, jos korjaukset ja huollot ovat jääneet tekemättä, kertoo rakennusterveyden ja sisäilmaston toimialajohtaja, tohtori Juhani Pirinen FCG:ltä. Rakentamistalouden perussääntökin sen sanoo: rakennus vanhenee 1,5 prosenttia vuodessa eli 45 prosenttia 30 vuodessa. Laiminlyönnit tulevat kalliiksi Sisäilmaston kannalta ratkaisevia paikkoja ovat katot, vesijohdot, viemärit, salaojat sekä kellariseinien ja pesuhuoneiden vesieristeet, toisin sanoen kaikki, mikä pitää talon kuivana. Olennaista on myös ilmanvaihdon toimivuus. – Jos korjaukset jäävät tekemättä 35–40 vuoden kohdalla, niin seuraukset ovat huonot, varoittaa väitöskirjassaan yli 400 omakotitalon pulmiin perehtynyt tohtori. Paljon on myös väärin tehtyjä rakenteita, hän sanoo. On maata vasten olevia betonilaattoja, joiden päälle on laitettu eristeet, kun pitäisi olla toisin päin. Ei siinä auta kuin purkaa ja korjata. On taloja, joista puuttuvat salaojat ja kellariseinien vesieristykset. Ne on tehtävä sinne. Jos rakennus pääsee oikein huonoon kuntoon, korjaaminen voi tulla jopa kalliimmaksi kuin uudisrakentaminen. Kannattaa siis toimia ajoissa. 24 FCG Consulting People 1 • 2015 – Uskon huolelliseen kuntotutkimukseen ja hyvään korjaussuunnitteluun. Jos rakennuksesta halutaan pitkäikäinen, ongelmakohdat on korjattava kunnolla. Suunnittelun merkitys kasvaa Myös uudisrakentamisessa on oltava tarkkana, ettei tehdä kalliiksi koituvia virheitä. Pirisen pääviesti kuuluu: ilmanvaihto on erittäin tärkeä osa hyvää sisäilmastoa, joten se pitää aina suunnitella ja toteuttaa hyvin – sen lisäksi, että rakenteet tehdään terveellisiksi. Keskeistä on myös kosteuden hallinta. On huolehdittava sadesuojauksesta ja annettava betonin kuivua ennen pinnoittamista. – Ja kyllä suunnitelmien pitää olla tarkempia, niihin on syytä sisällyttää myös sisäilma- ja rakennusterveysasiat, Pirinen painottaa. Nollaenergiarakentamisessa suunnittelun merkitys korostuu. – Energiankulutuksen minimoimiseksi rakennuksen vaipasta tehdään erittäin hyvin lämpöä eristävä. Karkaava lämpö ei enää kuivata talon ulkopinnan rakenteita, jolloin ne homehtuvat helpommin, Pirinen kuvaa problematiikkaa. FCG:n Terve nollaenergiatalo -projektissa kehitetään toimintaohjeita ja työtapoja, joilla varmistetaan, että myös energiatehokkaat rakennukset tehdään terveiksi ja saadaan pysymään terveinä. Avainasemassa ovat paitsi oikeat rakenteet ja talotekniikka myös tilaajan ja kaikkien suunnittelijoiden saumaton yhteistyö. Kaikki palvelut yhdeltä luukulta FCG palvelee kaikkia, jotka kärsivät sisä ilmaongelmista ja haluavat korjata rakennuksensa kerralla kuntoon – tai tarvitsevat apua uudisrakentamisen sisäilmastokysymyksissä. – Tarjoamme koko ketjua kuntotutkimuksista suunnitteluun, rakennuttamiseen, rakentamisen valvontaan ja jälkiseurantaan. Haluaisimme ottaa kokonaisvastuun rakennuksen korjaamisesta ja suunnitella korjauksen niin, että rakennus on terve ainakin seuraavat 50 vuotta, Juhani Pirinen esittelee. Kuntia palvellaan erityisen laaja-alaisesti. Sisäilmatutkimukset ja korjaussuunnittelu voidaan yhdistää esimerkiksi kouluverkkoselvitykseen. – Jos kunnalla on useampia sisäilmaongelmaisia kouluja, niin voimme ottaa tarkasteluun ne kaikki. Arvioimme, mikä elinkaari kullekin rakennukselle on saatavissa ja mikä on elinkaaren kustannus verrattuna esimerkiksi siihen, että tehdään uusi nollaenergiarakennus ja siirretään siihen muitakin kunnan toimintoja. Voimme tehdä elinkaarianalyysejä sekä rakennuksista että palvelutoiminnasta. FCG:llä on myös vahvaa uusiutuvan energian osaamista. Mallintamisen avulla saadaan selville, mikä energiaratkaisu tuottaa taloudellisesti parhaan tuloksen juuri kyseisessä kohteessa. Sisäilmastoasiantuntijoita tarvitaan varmistamaan, että talosta tulee myös terve! FCG Consulting People 1 • 2015 25 teksti: Paula Böhling kuvat: Jarmo Teinilä ja Niklas Lähteenmäki, Hämeenlinnan kaupunki Kristiina Koskiaho ja Jan Tvrdý yllättyivät siitä, kuinka kaavavaihtoehdot eroavat toisistaan kuntatalouden kannalta. Engelinrannan tekee ainutlaatuiseksi se, millä tavoin sitä suunnitellaan. Arkkitehtien, kaavoittajien, rakentajien ja kaupungin päättäjien lisäksi suunnitte luun osallistuvat aivan tavalliset kaupunkilaiset. Engelinrannan kaupunginosa rakentuu Hämeen linnan ydinkeskustan kainaloon, Vanajaveden äärelle. Kaupunginvaltuusto hyväksyi alueen osayleiskaavan kesäkuussa. Kaavassa on pyritty taloudelliseen ja tehokkaaseen maankäyttöön. Engelinranta etenee Laki vaatii Yhdyskuntataloudellisten vaikutusten arviointi perustuu maankäyttöja rakennuslakiin ja -asetukseen. – Usein selvityksiä on tehty kevyellä menettelyllä, mutta suunta 26on FCG Consulting People 1 • 2015 muuttumassa. Vaikutuksia arvioidaan perusteellisemmin ja useam- masta näkökulmasta, kertoo toimialajohtaja Pauli Santala FCG:ltä. Taustalla on kiristynyt kuntatalous ja tiedolla johtamisen merkityksen kasvu. – Talouden realiteetit vaikuttavat entistä enemmän myös suunnitteluratkaisuihin. Päättäjät haluavat numeroja ja vertailutietoja päätöksenteon tueksi. Arvio Helsingin yleiskaavan taloudellisista vaikutuksista julkaistaan syyskuussa. Vaalimaan osa yleiskaavan vaikutusten arviointi julkistettiin äskettäin. Engelinrantaa eli Hämeenlinnan Etelärantaa on odotettu liki kaksisataa vuotta. Arkkitehti Carl Ludvig Engelin laatimaan, vuonna 1832 hyväksyttyyn asemakaavaan sisältyi kaikille yhteinen ranta ja rantakortteli alueen etelälaidalla. Rantasuunnitelma sai kuitenkin väistyä, sillä alue tarvittiin aluksi teollisuuden ja sittemmin kaupan, pysäköinnin ja urheilun tarpeisiin. Nyt on asuinrakentamisen vuoro. – Paras osa keskustaa on rakentamatta. Toteutamme kaupunginosan, joka tuottaa elinvoimaa koko Hämeenlinnalle ja Suomen kasvukäytävälle, iloitsee Hämeenlinnan Eteläranta Oy:n toimitusjohtaja Kristiina Koskiaho. Alueen arvo esiin Kaupunki teetti päätöksenteon tueksi perusteellisen selvityksen osayleiskaavan taloudellisesta kannattavuudesta. Kaavan toteuttaminen merkitsee kaupungille kustannuksia, joita syntyy eniten pilaantuneiden maiden kunnostuksesta ja Paasikiventien siirrosta, Koskiaho esittelee lähes 50-sivuisen raportin antia. – Yhtään uutta kunnan tuottamaa palvelua ei sen sijaan tarvita, sillä alue voi tukeutua olemassa olevaan palveluverkkoon. Tuloja kaupunki saa tonttien myynnistä sekä kiinteistö- ja tuloverotuksesta. Välillisiä tuottoja on vaikea arvioida, mutta ne ovat huomattavat, sillä kaupungin ja keskustan vetovoima kasvaa merkittävästi, Koskiaho uskoo. – Engelinrannalla on valtava imagomerkitys. Keskustan asukasmäärä puolitoista kertaistuu, mikä tuo uusia asiakkaita ja lisää elivoimaa liikkeille. Alueesta tulee myös maamerkki ohikulkijoille – Hämeenlinna huomataan. Jos jonnekin niin tänne Palvelutarpeiden ja infrakustannusten kannalta eri kaavavaihtoehdot poikkesivat toisistaan hyvin vähän. Suurimmat kustannuserot havaittiin pilaantuneen maan käsittelyssä. Kaavataloudellisesti kannattavaksi yltäisi ainoastaan 3 500 asukasta mahdollistava kaavavaihtoehto. Kaavoittaja päätyi kuitenkin sijoittamaan alueelle 2 600 asukasta. – Kuntataloudellisesti kannattavan alueen rakentaminen on tämän kokoises- sa kaupungissa vaikeaa, sillä väestö vanhenee ja kestävyysvaje tulee joka tapauksessa, Koskiaho toteaa. Mutta se, että Engelinrantaa ei rakenneta lainkaan, olisi kaupungille kallein vaihtoehto. Jos rakennetaan pientaloalue jonnekin muualle, niin kestävyysvaje on 50 miljoonaa euroa suurempi. – Jos jonnekin rakennetaan, niin keskustaan pitää rakentaa. Tänne palvelujen ääreen. Rakentamisajan välillisen ja välittömän työllisyysvaikutuksen arvioidaan olevan yhteensä 4 200 henkilötyövuotta. Hyvässä hengessä Selvityksen taloudellisista tarkasteluista vastasi FCG yhteistyössä Rapal Oy:n ja Hadrianus Kehitys Oy:n kanssa. Pilaantueiden alueiden kunnostuskustannukset arvioi Sito Oy. Prosessi oli tiivis ja vuorovaikutteinen. Asiantuntijat ja päättäjät kokoontuivat yhteen kolme kertaa, minkä lisäksi pidettiin työpajoja ja pienempiä työryhmäkokouksia. – Asiaan sisältyy suuria taloudellisia intressejä ja poliittista intohimoa. Sellaista ei ole helppo viedä läpi hyvässä ilmapiirissä, mutta tällä joukolla se onnistui. Kiitos FCG – kiitos vetovastuun kantanut Jan Tvrdý, kiitos Riitta Ekuri, Kimmo Haapasalo ja Pauli Santala! FCG Consulting People 1 • 2015 27 Vieraalla maalla Kuusisaaressa Saudi-Arabian uusi suurlähetystö on poik keuksellisen vaativa hanke sekä arkkiteh deille että suunnittelijoille. Asiakasvaltion vaatimukset ovat monessa suhteessa tiukemmat kuin Suomen säädökset. teksti: Heidi Hammarsten kuva: PES-Arkkitehdit Kun Saudi-Arabia päätti rakentaa uuden suurlähetystön Helsingin Kuusisaareen, hank keesta järjestettiin kansainvälinen arkki tehtikilpailu. Sen voitti suomalainen PES-Arkkitehdit. Voittajatyö ei yritä näyttää arabialaiselta arkkitehtuurilta, mutta tilaajan kulttuuri näkyy esimerkiksi verhouksen lasipintojen kuvioaiheissa. – Emme tee mitään arabialaista taloa, mutta jokainen asiakas saa ihan oman näköisensä rakennuksen. Tämä sopii hyvin Saudi-Arabian suurlähetystölle, kuvaa Tuomas Silvennoinen PES-Arkkitehdeista. PES-Arkkitehdit on aiemminkin niittänyt mainetta kansainvälisissä arkkitehtikilpailuissa. Sen tunnetuimpiin töihin kuuluu kiinalainen Wuxin oopperatalo. Kun tilaaja on Saudi-Arabian valtio mutta rakennus nousee Suomeen, hankkeesta tulee monella tavoin poikkeuksel linen. – Rakennus tehdään vieraan valtion maalle. Heillä on erilainen lainsäädäntö ja erilainen suunnittelukulttuuri. Noudatamme esimerkiksi tilaajan turvallisuusohjeita, mutta ne pitää sovittaa suomalaiseen rakennustapaan, sanoo Silvennoinen. Rakentamaan ehkä loppuvuodesta Saudi-Arabian suurlähetystön suunnitteluvaihe saadaan päätökseen alkusyksystä. Rakentaminen alkaa aikaisintaan loppuvuodesta ja kestää pari vuotta, arvioi Tuomas Silvennoinen. LVI-suunnittelusta vastannut johtava konsultti Reijo Auvinen FCG:ltä kehuu rakennusta ”aivan ainutlaatuisen hienoksi”. 28 FCG Consulting People 1 • 2015 – Suunnittelussa pitää pystyä tuottamaan tilaajan vaatimusten mukainen suunnitelma. Periaatteessa se on hyvän suomalaisen suunnittelutason mukaista, mutta joiltakin osin erilaista, sanoo Auvinen. Esimerkiksi näyttävä lasiverhous asettaa omat haasteensa suunnittelulle. On pitänyt pohtia, kuinka hallita lämpökuormia niin, ettei rakennus kuumene kesällä liikaa eikä talvella synny vetoa. – Arkkitehtonista materiaalia julkisivussa käytetään varjostukseen, ja talvella osaa ikkunoista lämmitetään sähköllä. Kaikissa asunnoissa, sisääntuloaulassa ja joissakin muissa tiloissa on lattialämmitys. Sisäilmaluokitukseksi tulee vaativa S2+, Auvinen kertoo. Jäähdytys kuin hotellissa Tilaajan erityisvaatimuksiin kuuluu jäähdytysjärjestelmä myös asuintiloihin. Kyseessä on huoneistokohtainen, hotellityyppistä ratkaisumallia noudattava järjestelmä, jota Suomessa ei yleensä käytetä. – Tämä järjestelmä toimii suoraan kylmäaineella eikä siinä käytetä vettä, Auvinen kuvaa. Poikkeuksellisen vaativaa luokkaa ovat myös rakennuksen turva- ja varmistusjärjestelmät. Täydellisen varavoimalaitteiston avulla suurlähetystö voi toimia jopa vuorokausia, vaikka sähkönjakelu katkeaisi. Suomen-suurlähetystö saattaa tuottaa uusiakin töitä PESin johtamalle suunnitteluryhmälle, jossa FCG on mukana. Ryhmä on edennyt tarjousvaiheeseen myös Saudi-Arabian suurlähetystöprojektissa Kirgisiassa. Opetuksen kehittämistä Ecuadorissa FCG tukee Ecuadorin opetusministeriötä opetuksen laadun parantamisessa ja maan koulutussektorin kansallisessa ja alueellisessa kehittämisessä, erityisesti varhaiskasvatuksen ja perusasteen opettajan koulutuksen alueilla. Koulutus on yksi Ecuadorin hallituksen asettamista kansallisista kehittämisprioriteeteista vuosille 2013–2017. Alkuvuonna 2015 aikana FCG valmisteli Ecuadorin opetusministeriön rahoittamaa Ecuador–Finland Education Programme: Learning Path Approach -hanketta. Hankkeessa on neljä komponenttia, joissa alkuvuonna toteutetun vaiheen aikana valmisteltiin suunnitelmaa pidemmän tähtäimen strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Hanke tukee varhaiskasvatuksen ja perusasteen opettajien täydennyskoulutuksen kehittämistä, vahvistaa alueellisten opettajankoulutuskeskusten ja harjoittelukoulujen toimintaedellytyksiä sekä lisää ecuadorilaisten ja suomalaisten yliopistojen opetus- ja tutkimusyhteistyötä. Koulutuksen laatu vaihtelee suuresti Ecuadorin vaikeakulkuisen maaseudun ja suurten kaupunkien koulujen välillä, ja hankkeen yhtenä tavoitteena onkin vahvistaa laadukkaan varhaiskasvatuksen ja perus opetuksen alueellista tasa-arvoa. Opettajien koulutusta ja työoloja parantamalla voidaan osaltaan lisätä ammatin houkuttavuutta. Lasten oppimistulosten kannalta tärkeä kehittämiskohde on myös kotien tukeminen ja kodin ja koulun välisen yhteistyön parantaminen. Hankkeessa on hyödynnetty suomalaista mallia koti–koulu -yhteistyöstä. Suomalaisia opettajankoulutuksen asiantuntijoita on vieraillut Ecuadorissa kouluttamassa paikallisia opettajia ja varhaiskasvattajia mm. lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen kehittämisessä, mikä on yksi hankkeen keskeisiä sisällöllisiä teemoja. Ecuadorilaiset opetusalan asiantuntijat ovat myös käyneet tutustumassa suomalaiseen opetukseen ja opettajankoulutukseen. FCG:n kumppaneina hankkeen toteutuksessa ovat olleet mukana Helsingin, Oulun ja Itä-Suomen yliopistot. Ecuadorin opetusministeriön tavoitteena on käynnistää kolmevuotinen hanke vuoden 2016 alussa. FCG Consulting People 1 • 2015 29 Maaliikennekeskuksen toiminta päättyi 27. kesäkuuta. Tällaiselta alueella näytti kaksi päivää aikaisemmin. Juhani Isoherranen (vas.), Kari Hartikainen ja Nina Lamberg-Vuorinen tietävät tarkalleen, kuinka projekti etenee. teksti: Paula Böhling kuvat: Jarmo Teinilä Jättimäinen purku-urakka Purkujätteen määriä: Metsälän maaliikenne keskus suljettiin kesäkuussa. Jäljellä ovat tyhjät terminaalit ja autio asfalttikenttä. Pian ne on purettu pois asuntorakentamisen tieltä. Helsingin kaupungin omistama noin 14 hehtaarin maa-alue Metsälässä, Käpylän kupeessa, on toiminut logistiikan tukikohtana vuodesta 1970. Kaupungin vuokralaisina ovat olleet DB Schenker ja Kaukokiito. Terminaalirakennuksia on neljä, ja niistä DB Schenker omistaa kaksi, Kaukokiito ja kaupunki molemmat yhden. Vuokrasopimukset päättyvät kuluvan vuoden lopussa. 30 FCG Consulting People 1 • 2015 • teräsbetonia 32 000 t Yhteistyöllä eteenpäin DB Schenker siirsi pääkaupunkiseudun terminaalitoimintonsa ja Suomen pääkonttorinsa kesäkuun lopussa Vantaan Viinikkalaan, Kehä III:n tuntumaan. Kiinteistöjohtaja Risto Lehtikankaan ajatukset ovat edelleen myös Metsälässä, sillä vuokralaisten velvollisuus on purkaa omistamansa rakennukset ja ennallistaa maat. – Tämä on kova haaste yhtiölle ja myös minulle henkilökohtaisesti, koska en tunne purkamispuolta. Se on erittäin lupasäänneltyä ja tarkkaa toimintaa, voisi sanoa, että vähintään yhtä säänneltyä kuin uuden rakentaminen, Lehtikangas luonnehtii. – Ja kyllä tämä on meille haaste myös taloudellisesti, tähän on pitänyt varautua vuosikausia, hän lisää. • asfalttia 37 000 t Prosessin helpottamiseksi osapuolet tekivät purkutöistä yhteistyösopimuksen ja hankkivat FCG:n rakennuttajakonsultiksi vetämään hanketta. – Olemme tehneet suunnitelmat yhteistyössä. Onneksi mukana on Kari Hartikainen Helsingin kaupungilta, hän on kokenut tällaisessa hommassa. Edullisempaa kuin erikseen Kiinteistöviraston tilakeskuksessa työskentelevällä projektinjohtaja Kari Hartikaisella on toden totta kokemusta, sillä hänen päätyötään on kaupungin purkuhankkeiden ja myös uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeiden vetäminen. Maaliikennekeskuksen projekti on hänellekin suurimmasta päästä. • tiiltä 1 300 t • terästä 850 t – Tämä on Helsingin mitassa iso purkuhanke. Voisi verrata esimerkiksi Jätkäsaareen, tämä on noin puolet siitä. Sompasaari oli hieman isompi. Kokonaiskustannukset ovat Hartikaisen mukaan noin 2 miljoonaa euroa. – Kustannuksia syntyy, mutta jos purku tehtäisiin neljänä erillisenä hankkeena, hinta olisi kaksinkertainen. Tämä tulee 50 prosenttia edullisemmaksi kaikille osapuolille, yhteistyö kannattaa, hän toteaa kerraten vaiheita: Ensimmäiseksi Vahanen Oy kartoitti haitta-aineet rakennuksista, sitten FCG teki pilaantuneiden maiden PIMA-tutkimuksen. Siltä pohjalta purkusuunnittelijat, pääsuunnittelijana Ramboll Oy, tekivät purkusuunnitelmat ja valmistelivat purkulupahakemukset. Terminaalien purku-urakat alkavat syyskuussa. • kattohuopaa 540 t... Tilanne hallinnassa Projektipäällikkö Nina Lamberg-Vuorinen FCG:ltä huolehtii, että hanke etenee tavoitteiden mukaisesti. Töiden valvojana ja turvallisuuskoordinaattorina toimii projektipäällikkö Juhani Isoherranen FCG:ltä. Asetelma on mielenkiintoinen esimerkiksi hankinnan näkökulmasta, LambergVuorinen sanoo. – Kaupungin osalta on pelattava julkisen hankinnan sääntöjen mukaan, kun taas kuljetusliikkeiden kanssa on normaali yksityinen kilpailutusprosessi. Hankintasopimukset tehdään kaikkien kolmen osapuolen kanssa erikseen. Purkamisen hoitavat urakoitsijat, mutta kysytäänpä projektipäälliköltä purku jätteestä. Jätettä on arvioitu syntyvän kaikkiaan 120 000 tonnia, yli puolet siitä on teräs betonia ja asfalttia. – Purku pyritään tekemään niin, että jäljelle jää mahdollisimman paljon puhdasta betonia ja kiviainesta, joka voitaisiin murskata paikan päällä ja hyödyntää maanrakennusaineena. Läjittäminen alueelle vaatii kuitenkin ympäristöluvan, ja sen hakee urakoitsija. Puu, eristeet, haitta-aineet ja muu materiaali toimitetaan asiaankuuluviin keräyspisteisiin periaatteella: jokainen kuorma ja kuljettaja voidaan jäljittää. Valmista tulee toukokuun loppuun mennessä. Silloin on purettu terminaalien lisäksi asfalttialueet, on kuorittu pilaantuneet maat ja tehty viimeistelytyöt. Jäljellä on puhdasta maata uuden asuinalueen pohjaksi. FCG Consulting People 1 • 2015 31 Yllä vasemmalla: Toivottavasti Nepal pääsee pian jaloilleen katastrofin jäljiltä. Alla vasemmalla: Maria Notleyn (oik.) ja Auli Keinäsen yhteistyö jatkuu, roolit vain ovat toiset kuin 25 vuotta sitten. Yllä: FCG jatkaa kehitystyötä Nepalissa useilla tahoilla. Hankkeissa autetaan kaikkein köyhimpiä. Nepalissa nyt FCG koordinoi kahta UM:n rahoittamaa hanketta • Kaukolännen vesivara hanke, vaihe II: 2010–2015 Neljännesvuosisata Nepalissa Suomen ja Nepalin vesi- ja sanitaatioyhteistyö on ollut erittäin tuloksellista. Puhdas vesi, viemäröinti ja käymälät on saatu miljoonien ihmisten ulottuville. 32 FCG Consulting People 1 • 2015 • Länsi-Nepalin maaseudun vesihuolto- ja sanitaatiohanke, vaihe II: 2013–2018 teksti: Paula Böhling kuvat: Auli Keinänen, Anita Prajuli ja Jarmo Teinilä Oli tosi jännittävää tulla Nepaliin vuonna 1990. Maa oli suljettu ja kulttuuri häiriintymätöntä. Meidät otettiin kuitenkin hyvin vastaan. Muistan, miten meillä oli vain valkoinen kartta ja valokuvia lähteistä. Mietittiin, että ehkä siellä voisi tehdä kaivoja. Käymäläkulttuuri puuttui maasta lähes kokonaan, vain muutamassa projektialueen kylässä oli huussi. Tauteja oli paljon, ja koko ajan sairasteltiin. Näin muistelevat ulkoasiainministeriön (UM) vesialan neuvonantaja Maria Notley ja FCG:n kehityskonsultoinnin johtaja Auli Keinänen ensikokemuksiaan maasta. Alkamassa oli Suunnittelukeskus Oy:n – FCG:n edeltäjän – ensimmäinen vesi- ja sanitaatiohanke Nepalissa, rahoittajana UM. Silloin Notley ja Keinänen olivat molemmat Suunnittelukeskuksen palveluksessa. Parempaa elämää maaseudun ihmisille Suomen vesi- ja sanitaatiohankkeiden avulla on muun muassa turvattu puhdas juomavesi yli miljoonalle ihmiselle, saatu käymälöitä miljoonille, parannettu tyttöjen ja naisten asemaa sekä vähennetty sosiaalista ja taloudellista epätasa-arvoa. – Ympäristöhygienian taso on nyt aivan toista kuin alkuaikoina. Sen näkee tilastoista ja sen huomaa paikan päällä kulkiessa, Notley kertoo. Jo alkuvaiheessa käyttöön otettiin toimintatapa, jossa lisätään asteittain paikallishallinnon, kylien ja kyläläisten osallistumista. Se osoittautui hyväksi. Oleellista on ollut naisten mukaan saaminen, koska he hoitavat hygienia- ja sanitaatioasiat. – Pienimuotoisuus ja paikallistason osallistuminen on ollut suuri voimavara, Notley arvioi. – Ruohonjuuritason työ kantaa konfliktienkin yli. Elämä maaseudulla jatkuu, vaikka olisi millaista kuohuntaa esimerkiksi poliittisesti. – Tärkeää on ollut myös alueellisen ja kansallisen hallinnon tukeminen, lisää Keinänen. – Ei ole vain keskitytty käytännön työhön kylissä. Katastrofin kohdatessa Oman haasteensa Nepalille ja kehityshankkeille tuo tulvien ja maanjäristysten riski. Huhtikuun 25. päivänä 2015 tapahtui pääkaupungin, Kathmandun, luoteispuolella yli 8 000 kuolonuhria vaatinut järistys. Toukokuun 12. päivänä koettiin uusi voimakas järistys ja sen jälkeen satoja jälkijäristyksiä. Huhtikuun megajäristys on vaikuttanut miljoonien ihmisten elämään. Monet ovat menettäneet kotinsa, perheensä, terveytensä ja elinkeinonsa, kertoo Kathmandussa tapahtumahetkellä ollut Keinänen. – Projektialueiltamme meni jonkin verran taloja, huusseja hajosi ja ehkä vesijärjestelmiäkin vaurioitui, mutta pääosin säästyttiin vahingoilta. Vesihankkeet mobilisoivat nopeasti hätäapujoukkoja pahimmille alueille. Tehokasta toimintaa UM pitää FCG:n Nepal-hankkeita hyvin innovatiivisina ja tuloksellisina, Notley kertoo. Tavoitteet olivat ehkä alussa väljiä, mutta nyt pitää tietää tarkalleen, mitä aiotaan saada aikaan. Tietoa tarvitsee myös Nepalin hallitus, jonka tavoitteena on ”vettä ja sanitaatiota kaikille vuoteen 2020 mennessä”. – Meidän hankkeemme sovitetaan kansallisiin ohjelmiin, ja maan hallitus myös rahoittaa hankkeita suurella osuudella. Maakunnat ja kylät laittavat rahaa omista budjeteistaan, ja ihmiset panostavat ainakin työllään. Tämä on edistyksellistä ja tehokasta. Suomen pitkäaikainen sitoutuminen on ollut Notleyn mielestä erityisen arvokasta. On syntynyt luottamus ja kumppanuus. On voitu rakentaa asiantuntemusta vanhan päälle. On saatu tuloksia. Hankkeet myös työllistävät, kehitysyhteistyön konkarit muistuttavat lopuksi. UM:n ja FCG:n Nepal-hankkeissa on työskennellyt tuhansia paikallisia ja kymmeniä suomalaisia sekä muunmaalaisia. Asiantuntijat ja opiskelijat ovat saaneet mahdollisuuden kansainvälistyä. FCG:n kansainvälinen toimintakin on saanut alkunsa kehityshankkeista: Tansania 1972, Sri Lanka 1980, Nepal 1990... FCG Consulting People 1 • 2015 33 Kuntaliiton Timo Kietäväinen sekä Pamela White ja Ari Kolehmainen FCG:ltä osallistuivat kansallisiin juhlallisuuksiin Nepalin vierailunsa aikana. Oikealla Ari Kolehmainen kyläyhteisön vesipisteellä paikallisten lasten kanssa. Yllä: 6 km pitkä muuri on kaupungin symboli. Oikealla yllä: Jätevedenpuhdistamon uusi ilmastusallas ennen käyttöönottoa. Oikealla alla: Biologisesti puhdistettu jätevesi jälkiselkeytyksestä teksti: Pamela White kuvat: Pamela White ja FCG:n kuva-arkisto teksti ja kuvat: Ari Niemelä FCG:n konsernijohto kenttävierailulla Nepalissa FCG-konsernin toimitusjohtaja Ari Kolehmainen ja Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen vierailivat huhtikuussa Nepalissa tutustumassa FCG:n alueella toteuttamiin kehityshankkeisiin. Yksi mittavimmista hankkeista on ollut vesihuollon useammassa vaiheessa toteutettu kehittämishanke Nepalin syrjäseuduilla (The Rural Village Water Resources Management Project). 34 FCG Consulting People 1 • 2015 Kolehmaiselle vierailu Nepaliin oli ensimmäinen. FCG on toteuttanut maassa vesi huollon kehittämiseen liittyviä hankkeita 1980-luvulta lähtien. Näiden hankkeiden tuloksena on saatu puhdas käyttövesi yli miljoonalle nepalilaiselle. Vierailun aikana tutustuttiin haja-asutusalueen vesihuoltoon, jätevesien käsittelyyn, puutarha- ja vihannesviljelmiin sekä paikallishallintoon. Kolehmainen ja Kietäväinen tapasivat paikallisen vesienhuoltoyhdistyksen ja naisten osuuskunnan jäseniä sekä tavallisia kyläläisiä. Paikalliset poliitikot ja virkamiehet olivat erityisen kiinnostuneita keskustelemaan ja kuulemaan kunnallishallinnon toiminnasta Suomessa. Kolehmainen ja Kietäväinen olivat vaikuttuneita paitsi nepalilaisten vastaanotosta, myös niistä positiivisista seurauksista, joita vesihuollon kehittäminen on saanut aikaan: likaisen veden välittämien sairauksien määrä on laskenut huomattavasti, puhtaan veden saanti on nopeampaa ja helpompaa ja samalla myös ravitsemuksen ja yleisen hyvinvoinnin taso on noussut. - Vaikka olin lukenut raportteja ja kuullut näistä projekteista aiemmin, oli huomattavan erilaista nähdä toteuttamiemme projektien käytännön vaikutuksia omin silmin ja kuunnella kyläläisten ja paikallisviranomaisten palautetta hankkeista. On selvää, että kehityshankkeemme ovat vaikuttaneet yleiseen hyvinvointiin täällä, totesi Timo Kietäväinen. – Nyt tiedän, mitä kentällä vierailulla tarkoitetaan oikeasti, totesi puolestaan Ari Kolehmainen kiivetessään vierailulle vuoristokylään. Kolehmainen ja Kietäväinen vierailivat Nepalissa vain 10 päivää ennen laajaa maanjäristystä. Suomalaisten rahoittamat vesihuoltojärjestelmät selviytyivät luonnonkatastrofista ja tuottavat kyläläisille edelleen puhdasta vettä. Diyarbakirin jäteveden puhdistamon prosessivalvonta Syksyllä 2015 valmistuu Diyarbakiriin yli 3,5 vuoden rakentamisen jälkeen moderni jätevedenpuhdistamo aktiivilieteprosesseineen ja mittava laajennusosa nykyiseen lietteen käsittelyyn. Hankkeen kokonaishinta on noin 26 miljoonaa euroa, josta EU:n osuus on 85 %. Itse kaupunki sijaitsee KaakkoisTurkissa Tigris-joen yläjuoksulla ja on kurdi alueen noin miljoonan asukkaan pääkaupunki. Sen historia ulottuu tuhansien vuosien päähän, ja kaupungin symboli on 6 km pitkä muuri vanhan kaupungin ympärillä. FCG Finnish Consulting Group Oy voitti konsortiossa ranskalaisen Safegen ja turkkilaisen Tumasin insinööritoimiston kanssa FIDIC:n keltaisen kirjan mukaisen puhdistamon rakentamisen insinöörivalvonnan (kuva 2). Safege oli pääkonsultti ja FCG:n osuus hankkeesta on jätevedenpuhdistamon prosessivalvonta, Key Expert 4:n eli Process Engineerin posti. Prosessi-insinöörin työhön kuuluivat urakoitsijan yleis- ja yksityiskohtaiseen suunnitteluun kuuluvien laskelmien ja piirustusten tarkastaminen, kannanotot lukuisiin erilaisiin ongelmatilanteisiin sekä erityisesti prosessin käynnistämiseen ja takuuajoihin liittyvät valvontatehtävät. Toteutuksen pääurakoitsijana toimi itävaltalainen Strabag AG. Puhdistustulokseen sovelletaan EU:n vaatimuksia, jotka koskevat yli 100 000 asukkaan puhdistamoita ja edellyttävät tehokasta typen ja fosforin poistoa. Kokonaistypenpoistoon sovelletaan 3-vaiheista step-feed- prosessia ja fosforinpoisto tapahtuu biologista, kemiallista ja sähkökemiallista menetelmää käyttäen. Lietteenkäsittelyssä rakennetaan ylijäämälietteen koneellinen sakeutus ja laajennetaan olemassa olevaa mädätysprosessia. Siellä muodostunut biokaasu puhdistetaan ja ajetaan CHP-yksikön kautta tuottaen sähköä ja lämpöä laitoksen tarpeisiin. Rakennetun tehokkaan biologis-kemi allisen käsittelyprosessin ansiosta vesis tö kuormitus Tigris-jokeen laskee kaikkien parametrien osalta murto-osaan nykyisestä (pelkkä mekaaninen käsittely). Siten hankkeella on todella suuri paikallinen ja myös valtakunnan rajan ylittävä ympäristönsuojelullinen merkitys pitkällä tähtäimellä. Hankkeen rakennusaika venyi noin puolellatoista vuodella alkuperäisestä. Siihen oli lukuisia erilaisia syitä, kuten ajoittainen rakentamisen ja materiaalien huono laatu, henkilövaihdokset, ylioptimistinen aika taulu, turvallisuustilanteen vaihtelu lähellä Syyrian rajaa ym.. Hanke on esimerkki suomalaisen vesihuoltoviennin monimuotoisuudesta ja erityisosaamisesta sekä vahvistaa pieneltä osaltaan suomalaisuuden yleistä hyvää mainetta alueella. FCG Consulting People 1 • 2015 35 Vasemmalla: Maganja da Costan kunnansihteeri Rafique Alfredo João Rassul. Oikealla: Tammikuun tulvat katkaisivat Maganja da Costan liikenneyhteydet yli kuukaudeksi. Kehityshanke Mosambikissa teksti: César Luís Tivane, käännös Eeva Ruuska kuvat: César Luís Tivane ja Eeva Ruuska FCG tekee yhteistyötä Sambesian alueen kuntien kanssa Mosambikissa Mocuban ja Maganjan kunnat ovat lähes kolmannesmiljoonan asukkaan kuntia, joiden kanssa FCG tekee yhteistyötä Sambesian alueen kehityshankkeen (PRODEZA II) muodossa vuosina 2010–2015. Haastattelimme toukokuussa Maganja da Costan kunnansihteeriä Rafique Alfredo João Rassulia, joka siirtyi tehtävään Mocuban kunnan vastaavasta tehtävästä vuoden 2015 toukokuussa. Molempien kuntien pääelinkeino on maanviljely, Maganja da Costan alueella pää viljelytuotteena on riisi ja Mocubassa maissi ja pavut. Maapähkinöitä, kookosta ja seesamia viljellään myös laajalti. Molempien kuntien alueella suuri osa väestöstä elää omavaraistaloudessa köyhyysrajan alapuolella viljellen keskimäärin 1–3 hehtaaria viisi henkistä perhettä kohti. Rassul kertoi, että Maganja da Costan kunnan budjetti on vuonna 2015 noin 36 FCG Consulting People 1 • 2015 420 000 euroa, joka ei riitä kaikkeen toimintaan ja kunnan onkin päätettävä menojen tärkeysjärjestyksestä. Maganja da Costa on kokenut valtavasti haasteita alkuvuoden aikana: tammikuun rankkasateiden tulvat aiheuttivat satotuhoja ja veivät päätien sillan mennessään. Kunta jäi yli kuukaudeksi ilman liikenneyhteyksiä maan eteläisempiin osiin Mocubassa sattuneen kansallisen valtatien sillan tuhoutumisen vuoksi. Kuten koko Pohjois-Mosambik, Maganja da Costa ja Mocuba olivat ilman sähköyhteyksiä viisi viikkoa vuoden alussa. Kunnat ovat tehneet yhteistyötä PRODEZA II:n kanssa maanviljelyn arvoketjujen, ruokaturvan ja hyvän hallinnon sekä palvelujen hajauttamisen kehittämiseksi. Hanke on kehittänyt suunnittelun välineitä ja ottanut paikallistalouden kehityksen mallin keskeiseksi kunnan taloussuunnitelmaan (PEDD). Kunnan talousosaston kanssa tehdyn yhteistyön avulla on lisätty maanviljely teknikkojen määrää ja rakennettu maanviljelijäosuuskunnille varastoja viljan ja lannoitteiden säilömistä varten (6 varastoa Maganja da Costan ja 6 Mocuban alueelle). Yhdessä kunnan infrastruktuuriosaston kanssa on rakennettu 20 kaivoa Maganja da Costan alueelle ja 20 Mocubaan. Molemmissa kunnissa viljelijät osallistuvat säästöryhmiin ja hyötyvät niin maatalouskuin lukutaitokoulutuksesta. Kuntien paikallisvaltuustoiden osallistujia on koulutettu taloussuunnitelman tekoon osallistumisessa ja vaikuttamisessa. – Muistan erään yrittäjän Mocubasta, Mugeban alueelta, joka hyötyi yrityssuunnitelman teosta. Hän seurasi suunnitelmaansa tarkasti, ja lopputuloksena oli pysyvä myyntitiski, josta hän myy peruselintarvikkeita, kertoi Rassul. Rassulin mukaan Sambesian alueen kunnat voisivat hyötyä yhteistyöstä Suomen kuntasektorin kanssa erityisesti koulutuksen muodossa liittyen kunnan toimintojen suunnitteluun sekä infrastruktuuri- ja matkailuhankkeisiin. Myös kummikuntatoiminta mahdollistaisi kokemusten vaihtoa Suomen ja Mosambikin kuntien välillä. Terveydenhuollon ATK-päivät kokosi ennätysyleisön teksti: Eeva Kokki kuvat: Jarmo Teinilä ja Jari Koivisto FCG:n yhteistyössä Kuntaliiton kanssa järjestämät terveydenhuollon ATK-päivät 12.–13.5.2015 keräsivät ennätysyleisön Tampere-talolle. Paikalle kokoontui yli 1 200 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista keskustelemaan kansallisista ja paikallisista tietojenkäsittelyratkaisuista ja strategisista linjauksista. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistamisessa tietoteknisillä ratkaisuilla on merkittävä rooli. Päivien ohjelmaa olivat Kuntaliiton ja FCG:n lisäksi toteuttamassa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Tampereen kaupunki. Ohjelma oli rakennettu teemallisista alustuksista ja näyttelystä, jossa noin 90 alan yritystä esitteli omia tuotteitaan ja ratkaisujaan. Tapahtuman osallistujamäärä on kasvanut vuosi vuodelta. – Suomi on aktiivinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmien kehittämisessä ja aihe herättää laajemminkin kiinnostusta. FCG:n näkökulmasta on ollut tärkeää saada kuntien ja julkisten organisaatioiden päättäjät sekä yksityisen sektorin toimijat verkottumaan ja keskustelemaan keskenään terveydenhuollon tietojärjestelmistä ja tietohuollosta, toteaa toimialajohtaja Jari Koivisto FCG:ltä. Tapahtumaan liittyi myös kansainvälisen verkottumisen ulottuvuus. Tapahtuman avaustilaisuudesta oli suora yhteys Riian Himss, eHealth Week –tapahtumaan ja osan alustuksista pitivät kansainvälisten organisaatioiden edustajat. Ensi vuonna terveydenhuollon ATK-päivät pidetään Lahdessa 24.–25.5.2016. Kari Lappalainen FCG:n konsultointi liiketoiminnan vetäjäksi FCG Konsultointi -liiketoiminnan johtajaksi on 1.9.2015 lukien nimitetty aiemmin Datawell Oy:n toimitusjohtajana toiminut HTM, KTM Kari Lappalainen. Lappalainen toimii myös FCG-konsernin johtoryhmän jäsenenä. FCG osti Datawell Oy:n osakekannan ja sen pohjoismaiset tytäryhtiöt kesäkuussa 2015. FCG Datawell Oy -nimellä toimiva yhtiö, sen Ruotsissa ja Norjassa toimivat tytäryhtiöt ja koko henkilöstö on ollut osa FCG:tä syyskuun alusta lähtien. FCG Consulting People 1 • 2015 37 DI Tomi Käiväräinen on nimitetty Kaakkois-Suomen aluepäälliköksi Lappeenrantaan. Insinööri (AMK) Heidi Piiroinen on nimitetty suunnittelijaksi Katu-, tie- ja liikennesuunnitteluun Helsinkiin. DI, tradenomi Ilkka Pihlainen on nimitetty Energia- ja ilmastopalvelut -toimialan johtajaksi. Insinööri (AMK) Erkki Sarvi on nimitetty projektipäälliköksi Katu-, tie- ja liikennesuunnitteluun Helsinkiin. TkT Juhani Pirinen on nimitetty Rakennusterveys ja sisäilmasto -toimialan johtajaksi. DI Mika Strachan on nimitetty suunnittelupäälliköksi Energia ja ilmastopalveluihin Helsinkiin. RKM Jarmo Silvennoinen on nimitetty Katu-, tie- ja liikenne suunnittelu -toimialan johtajaksi. DI Hannu Vinnamo on nimitetty johtavaksi asiantuntijaksi Energia- ja ilmastopalveluihin Helsinkiin. M.Sc. (Energy), M.Sc. (Environment) Katazina Andrukonyte, Advisor IFI Palvelut Helsinki. TkK, insinööri (AMK) Katja Virta on nimitetty suunnitteluavustajaksi Alueidenkäytön konsultointiin Helsinkiin. Tekn.kand. Samuli Hyttinen on nimitetty suunnittelijaksi Alueidenkäytön konsultointiin Helsinkiin. Insinööri (AMK) Tiia Tolonen on nimitetty suunnitteluinsinööriksi Katu-, tie- ja liikennesuunnitteluun Jyväskylään. Insinööri (AMK) Marko Issakainen on nimitetty projektipäälliköksi Talotekniikkaan Helsinkiin. Arkkitehti Mirjam Hyvönen on nimitetty suunnittelijaksi Alueidenkäytön konsultointiin Kuopioon. DI Christos Kravvaritis on nimitetty projektipäälliköksi Geotekniikkaan Helsinkiin. Insinööri (AMK) Joonas Kauppinen on nimitetty Rakennuttamisen projekti päälliköksi Lappeenrantaan. FT Arto Itkonen on nimitetty Pilaantuneet alueet -toimialan johtajaksi. DI Mika Kuronen on nimitetty suunnitteluinsinööriksi Verkosto- ja hulevesisuunnitteluun Helsinkiin. YTK, tradenomi Markku Nissi on nimitetty projektipäälliköksi Alueidenkäytön konsultointiin Rovaniemelle. FM Mattias Järvinen on nimitetty Ympäristöselvitykset ja -suunnittelu -toimialan johtajaksi. Insinööri (AMK) Elina Laalo on nimitetty suunnittelijaksi Katu-, tie- ja liikennesuunnitteluun Helsinkiin. DI Paavo Kero on nimitetty projekti-insinööriksi Rakennusterveys ja sisäilmastoon Tampereelle. DI Pekka Kouri on nimitetty IFI Palvelut -toimialan johtajaksi. DI Jenni Nieminen on nimitetty prosessisuunnittelijaksi Laitossuunnitteluun Helsinkiin. Insinööri (AMK) Jukka Sandelin on nimitetty asiantuntijaksi Verkosto- ja hule vesisuunnitteluun Turkuun. Nimityksiä FCG:llä Fcg Finnish Consulting Group Oy FM Matti Oosi on nimitetty tietohallintopäälliköksi. Fcg International BBA Alfred Leppänen, Project Director, Proactive Programs FCG Koulutus Tradenomi yAMK Johanna Mäki on nimitetty koulutus sihteeriksi. VTM Anniina Peltola on nimitetty koulutuspäälliköksi. VTM Jaana Viemerö on nimitetty Sosiaalija terveystoimeen koulutuspäälliköksi. FCG Suunnittelu ja tekniikka 38 FCG Consulting People 1 • 2015 MERI-ILMASSA ON SUUREN YRITYSTAPAHTUMAN TUNTUA! Tallinkin ja Silja Linen laivoilla voi järjestää mitä erilaisimpia tapahtumia konferensseista gaaloihin. Tarvittaessa koko laivan voi tilata omaan käyttöön! Palvelut kattavat majoituksen, huippuviihteen, makunautinnot ja tilat, eikä maisemakaan satuta silmää. Järjestätpä tapahtuman pienelle piirille tai suuremmalle joukolle, tilat muuntautuvat joustavasti aina tarpeen mukaan – vain mielikuvitus on rajana! Lue lisää ja ota yhteyttä! tallinksilja.fi/events | 010 804 123 (ma–pe klo 9–17) 010-puhelut kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Oikeudet muutoksiin pidätetään. FCG Consulting People 1 • 2015 39 Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumi Ekonomi- och finansieringsforum 10.–12.2.2016 Tallink Silja Seuraa ohjelman kehittymistä www.facebook.com/fcgrafo ja ilmoittaudu osoitteessa www.fcg.fi/koulutus Tervetuloa! 40 FCG Consulting People 1 • 2015
