Kehittämistyötä ikääntyvien ja muistiterveyden hyväksi ~ Kaksi

Comments

Transcription

Kehittämistyötä ikääntyvien ja muistiterveyden hyväksi ~ Kaksi
Muistiluuri-hanke: tablet-tietokoneen
käyttö terapeuttisena toimintana
ELLA NIINI
PROJEKTITYTÖNTEKIJÄ, TOIMINTATERAPEUTTI (AMK)
MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖ
Arkikuntoutus – toimintaterapeutti asiakkaan toimintaympäristön asiantuntijana. 8.9.2015. Helsinki.
Tarve muistisairaiden uudenlaiselle
kuntoutukselle
•
Suomalaisväestön nopean ikääntymisen oletetaan olevan suorassa
yhteydessä muistisairauksien esiintyvyyden kasvuun.

Edellyttää kustannusvaikuttuvan kuntoutuksen tutkimusta ja
kehittämistä.
•
Kuntoutuksen tulee asettua osaksi muistisairaan ja hänen läheistensä
päivittäistä elämää heidän omissa toimintaympäristöissään.
•
Sekä muistisairaan että läheisen aktiivisuus on olennaista.
•
Teknologiaa on mahdollista hyödyntää osana kuntoutusta ennen
näkemättömällä tavalla.
•
Kuntoutuksen kehittämisen tulee toteutua yhteistyössä eri alojen toimijoiden
(mm. kuntoutus- , teknologia-, rakennus- ja elintarvikeala) ja kuntoutujien
kanssa.
© MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖ
•
Muistisairaudet heikentävät muistin ohella myös muita tiedonkäsittelyn
alueita ja johtavat tyypillisesti dementia-asteiseen heikentymiseen. (Käypä
hoito, 2012.)
•
Lupaavia tutkimustuloksia:
•
IKKU (2013)
•
FINGER (2015)
•
Liikunnan vaikutus toimintarajoitteita hidastavana (mm. Pitkälä 2012)
•
Myös kognitiivisesta harjoittelusta ja interventioiden vaikuttavuudesta
näyttöä (mm. Nukari ym. 2012., Kawashima, 2013)
© MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖ
Muistiluuri
MUISTISAIRAIDEN IHMISTEN VARHAISKUNTOUTUS
OSALLISTAVANA VERKOSTOMALLINA 2013−2015
Muistiluuri-kuntoutuksen päätavoitteet
• Tukea muistisairaiden henkilöiden selviytymistä ja aktiivista arkea kotona
mahdollisimman pitkään.
•
Antaa sairastuneelle tukea ja keinoja oman hyvinvoinnin ja
toimintakyvyn edistämiseen.
•
Tukea läheisen hyvinvointia ja vahvistaa yhdessä työskennellen
hänen valmiuksiaan muistisairaan aktiivisen arjen ja osallistumisen
tukijana.
© MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖ
Muistiluuri-kuntoutuksen osatavoitteet
• Lisätä tietoa hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuuksista (mm. terveyttä
edistävä liikunta, ravinto ja uni), muistisairauden hyvästä hoidosta,
kognitiivisen harjoittelun hyödyllisyydestä sekä tarjolla olevista palveluista.
• Tarjota vertaistukea, joka mahdollistaa kokemusten jakamisen ja
selviytymiskeinojen etsimisen.
• Vahvistaa muistisairaan minäkäsitystä ja pystyvyyden tunnetta
muuttuneessa elämäntilanteessa.
• Tukea ja kannustaa päivittäiseen toimeliaisuuteen ja harjoitteluun, jotka
vahvistavat aiemman aktiivisen elämän jatkumista.
• Ehkäistä toimintakyvyn ennenaikaista heikkenemistä.
• Kokeilla tablet-tietokoneen hyödynnettävyyttä etäkuntoutuksen välineenä.
© MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖ
ML- kuntoutusprosessi
H
Y
V
I
N
V
O
I
N
T
I
S
U
U
N
N
I
T
E
L
M
A
I. RYHMÄTAPAAMINEN (viikko 1)
ETÄTYÖSKENTELY (viikko 1)
F
O
R
A
M
E
N
H
A
R
J
O
T
T
E
E
T
1. Vertaisryhmätapaaminen (viikko 2)
ETÄTYÖSKENTELY (viikot 3-4)
K
U
V
A
P
U
H
E
L
U
T
9
II. RYHMÄTAPAAMINEN (viikko 5)
.
ETÄTYÖSKENTELY (viikot 6)
2. Vertaisryhmätapaaminen (viikko 7)
ETÄTYÖSKENTELY (viikot 8)
III. RYHMÄTAPAAMINEN (viikko 9)
OMATOIMINEN ETÄTYÖSKENTELY (viikko 10)
3. Vertaisryhmätapaaminen (viikko 11)
OMATOIMINEN ETÄTYÖSKENTELY (viikko 12)
IV. RYHMÄTAPAAMINEN (viikko 13)
4
Muistiluuri PEO-mallin mukaan
Tunnistetaan toiminnallisen
suoriutumisen vahvuudet ja pulmat
Arvioidaan suoriutumisen
osatekijöitä
Arvioidaan toimintaa,
aktiviteetteja ja tehtäviä
Arvioidaan ympäristöä
Tuodaan tämä tieto yhteen, jotta saadaan
interventiosuunnitelma. Tulosta arvioidaan
mittaamalla toiminnallista suoriutumista.
© MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖ
The person-environment-occupation model (PEO)
•
Yksilö on dynaamisessa vuorovaikutuksessa
ympäristönsä ja toiminnan kanssa.
•
Ympäristö muuttuu jatkuvasti, samoin
käyttäytyminen.
•
Toiminnallinen suoriutuminen muuttuu läpi koko
ihmisen elinajan.
•
Ympäristöllä voi olla toiminnallista suoriutumista
tukeva tai rajoittava vaikutus.
•
Ympäristöä on usein helpompi muuttaa kuin
henkilöä.
HENKILÖ
TOIMINTA
TOIMINNALLINEN
SUORIUTUMINEN
YMPÄRISTÖ
Yksilö
•
”Kokonaisvaltaisessa yksilössä yhdistyvät henkiset, sosiaaliset ja
kulttuurilliset kokemukset sekä toiminnallisen suoriutumisen
osatekijät.”
•
Tutustuminen ihmisen tarpeisiin ja merkitysten ymmärtäminen
•
Mitä pulmia ja esteitä on toteuttaa mielekästä,
tarkoituksenmukaista toimintaa?
•
Itsensä näköisen elämän jatkuminen sairaudesta huolimatta;
tavoitteiden nimeäminen
© MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖ
Ympäristö
•
”Ympäristö luokitellaan kulttuuriseen, institutionaaliseen, fyysiseen ja
sosiaaliseen ympäristöön. Ympäristöllä voi olla toiminnallista suoriutumista
mahdollistava tai estävä vaikutus.”
•
Muistiluurissa vaikutetaan ympäristöön monin tavoin:
•
Esim. toimintamahdollisuuksien tarjoaminen tabletin sovellusten avulla
•
Läheisestä itsestään löytyvien keinojen tukeminen
© MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖ
Toiminta
• ”Toiminta kehittyy ja muuttuu
koko elinajan.”
• Muistisairaalla ihmisellä totuttu
toiminta voi muuttua vaikeaksi
ja kaoottiseksi.
• Löydetään uusia tapoja
toteuttaa itseään.
(huom! tavoitteellisuus)
Intervention tulos?
•
Kaaoksen järjestyminen?
•
Ympäristö valjastettu tukemaan (yhteinen työ ja jaettu ymmärrys)
•
Merkityksellisyyden ja mielekkyyden kokeminen
•
Lisäksi kokemus siitä, että tekee sen, mihin itse voi vaikuttaa (uhrista tekijäksi)
•
Perspektiiviä nähdä erilailla
•
Itselle tärkeiden asioiden kirkastuminen
•
Tukipilari tulevaan; uskoa, toivoa, luottamusta ja ”Selviytymispakkauksesta”
konkreettisia apukeinojakin (esim. saatavilla olevat palvelut tutuiksi)
© MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖ
Kognitiivinen stimulaatio
•
Harjoitusohjelman taustalla FORAMENRehab® -kuntoutusohjelma
ja sen kehittäjät, Sanna Koskinen (neuropsykologian
erikoispsykologi, PsT) ja Jaana Sarajuuri (neuropsykologian
erikoispsykologi, PsL)
•
Tästä hankkeen aikana muokattu asiantuntijoiden ja kuntoutujien
kanssa kymmenen harjoituskokonaisuuden ohjelma
FORAMENCognitiveTablet
© MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖ
FORAMENCognitiveTablet
Vaikutusalue
Pitkäkestoinen muisti
Harjoitus
• MUISTA VIESTI (havainnointi ja mieleen
palautus)
• MUISTA NÄKEMÄSI ESINEET (yhdistetty
oppiminen ja tunnistaminen)
Lyhytkestoinen muisti
• MUISTA NÄKEMÄSI NUMEROSARJA
(visuaalinen sarjamuisti)
• MUISTA KUULEMASI SANAT (auditiivinen,
häirinnän vaikutus mieleen palautukseen)
Tarkkaavuus ja sen ylläpitäminen
• ETSI KUVAT
• TUNNISTA SANAT
Toiminnanohjaus ja ongelmanratkaisu
• PÄÄTTELE SALASANA
• SUDOKU
• JÄTKÄNSHAKKI
Visuospatiaalinen havaitseminen
• RAKENNA KUVIO MALLISTA
© MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖ
Valoa ja virtaa aivotreenistä!
Aivojen toiminta vaikuttaa keskeisesti
ihmisen hyvinvointiin. Monipuolinen ja
mielekäs tekeminen edistää aivojen
toimintaa ja palautumista päivittäisen
elämän paineista.
Treenaamisessa on ideaa.
www.miinasillanpaa.fi/aivotreeni
© MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖ
Muistisairaiden osallistujien kokemuksia…
”Hyödyllistä on ollut tieto, sitä pystyy asennoitumaan”.
”Suhtautumieni sairauteen on muuttunut, en enää suututa niin
paljon, jos ei muista. Mieli on muuttunut paremmaksi”.
”Mukava kun huomaa, että harjoittelu sujuu ja oppii uutta”.
”Kuntoutus laittanut ponnistelemaan ja motivoinut tekemään”.
”Muiden tapaaminen on hyvä. Huomaa että kaikki ovat selvinneet.”
”Vertaisryhmä on ollut hyödyllinen − näkee, et niit on muitaki”.
© MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖ
Läheisten kokemuksia
”Kokemusten jakaminen on hyvin tärkeää oman
jaksamisen kannalta”.
”Läheisenä olen ymmärtänyt kokonaisvaltaisen
kuntoutuksen hyödyllisyyden ja eritoten ”aivojen
rasittamisen tärkeyden”.
”Auttaa suunnittelemaan tulevaisuutta”.
Katso myös video kuntoutujien kokemuksista:
https://www.youtube.com/watch?v=57rgJ-FiTVQ
© MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖ
Kokemuksia FORAMEN-harjoittelusta
”On tullut muutakin arjessa aktivoitumista.”
”Harjoittelu on tuottanut mielihyvää ja se on ollut
motivoivaa ja palkitsevaa.”
”Keskittymiskyky parantunut, jonka huomaa
myös muissa asioissa arjessa.”
”Täyttää joutilasta aikaa. Mukavaa, virkistävää
tekemistä ja ajanvietettä.”
© MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖ
Miina Sillanpään Säätiön
yhteistyökumppanit hankkeessa
• Suomen Alzheimer-tutkimusseura
• Kuntoutussäätiö
• Muistiliitto ry
• Suomen muistiasiantuntijat ry
• Pieni Piiri Oy
• Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry
• Kuntoutuksen edistämisyhdistys ry (Key)
© MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖ
Kiitos!
MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖ
http://www.miinasillanpaa.fi/
MUISTILUURI-KUNTOUTUS
Ella Niini, projektityöntekijä
[email protected]
Ulla Arifullen-Hämäläinen, projektikoordinaattori
[email protected]
Lähteet
•
Eloniemi-Sulkava, U, Saarenheimo M, Laakkonen M-L, Pitkälä K, Savikko N, Pietilä M: 2006. Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja
kehittämishanke. Tutkimusraportti 14. Omaishoito yhteistyönä: iäkkäiden dementiaperheiden… Vanhustyön keskusliitto.
•
Kawashima, R: 2013. Cognitive interventions for smart ageing. Gerontologia 2013 kongressin luentomateriaali.
•
Law, M. & Mills, J: 1998. Client-centered Occupational Therapy. M. Law (edited).
•
Nikumaa, H: 2013. Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin. Repeat (Regular and Structured Support of Memory Patient)
Seurantatutkimuksen raportti. Muistiliitto. http://www.muistiliitto.fi/files/4513/8962/2958/REPEAT-tutkimusraportti.pdf
•
Nukari, J, Poutiainen, E, Nybo, ., Hämäläinen, P & Kalska, H:2012. Neuropsykologisen kuntoutuksen vaikuttavuus. Psykologia 3: 182–202.
•
Muistisairauksien diagnostiikka ja hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican,
Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä.
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Helsinki: 2010. www.kaypahoito.fi.
•
Pikkarainen, A, Vaara, M, Salmelainen, U: 2013. Gerontologisen kuntoutuksen toteutus, vaikuttavuus ja tiedon välittyminen. Ikääntyneiden
kuntoutujien yhteistoiminnallisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishankkeen loppuraportti (IKKU). Kelan tutkimusosasto.
•
Pitkälä K, Savikko N, Pöysti M, Laakkonen M-L, Kautiainen H, Strandberg T, Tilvis R.: 2013. Muistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen
vaikuttavuus. Satunnaistettu vertailututkimus. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 125, 2013. ISBN 978-951-669-910-6
(pdf).
•
Sipari S & Mäkinen E: 2012. Yhdessä rakentuva kuntoutusosaaminen. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja. AATOS-artikkelit
6/2012. http://www.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/Julkaisutoiminta/Julkaisusarjat/AATOS/PDF/Metropolia_AATOS_6-12.pdf
•
Sipari S, Mäkinen E & Paalasmaa P (toim.): 2014. Kuntoutettavasta kehittämiskumppaniksi. Metropolia ammattikorkeakoulun julkaisusarja.
AATOS-arkikkelit 13, 2014.
http://www.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/Julkaisutoiminta/Julkaisusarjat/AATOS/PDF/AATOS_13_Kuntoutettavasta_kehittajakumppan
iksi.pdf
•
Välimäki, T: 2012: Family caregivers of persons with Alzheimer's disease: focusing on the sense of coherence and
adaptation to caregiving an ALSOVA follow-up study. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta.
•
Kansallinen muistiohjelma 2012–2020. Tavoitteena muistiystävällinen Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön
raportteja ja muistioita 2012:10.
© MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖ
Ryhmätyöskentelytehtävä
Toiminnan analyysi (SWOT):
Tablet-tietokoneen käyttö
terapeuttisena toimintana?
© MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖ
VAHVUUDET
HEIKKOUDET
Ajankohtaisuus: tämän päivän toiminnanmuoto, sitoo nykyisyyteen,
mahdollisesti tuttu entuudestaan.
Osallisuus: ikkuna ulkomaailmaan, mahdollistaa osallistumisen ja tarjoaa väylän
tiedolle.
Hyväksyttävyys: herättää epäluuloja ja vastustusta (mm. vakoilijat, vieraus ja
outous), huonot käyttökokemukset lisäävät avuttomuuden kokemusta.
Käytettävyys: tuki käytön alkuvaiheessa tarpeen, käyttölogiikan
ymmärtäminen edellyttää harjoittelua, perustuu näköaistiin, jolloin pienet
kuvakkeet voivat olla hankalia, voi olla motorisia käyttövaikeuksia.
Hyödyllisyys: voi koukuttaa, aiheuttaa liikaa tukeutumista teknologiaan,
passivoi fyysisesti ja sosiaalisesti. Yksilöllisen soveltuvuuden arviointi
perustuu terapeuttisen harkintaan.
Teknologia: mobiiliyhteyksien epävakaus, teknologian epävarmuus,
edellyttää säännöllistä lataamista, tippuessa rikkoutuu helposti, kaikilla ei ole
taloudellisia mahdollisuuksia hankkia laitteita, laitteiden lyhyt elinkaari.
Toimintaterapeutti: osaaminen epävarmaa, koulutuksia tarjolla vähän,
työnantajan suhtautuminen hankintoihin.
MAHDOLLISUUDET
UHAT
Monikäyttöisyys: soveltuu eri ikäisille & itsenäiseen tekemiseen, saatavilla
lukuisia sovelluksia (mm. musiikkisovellukset, kuvien käyttö puheen tukena,
oman kehon kuvaaminen, arvioinnin väline, ajanhallinnan väline, muistin
apuväline), soveltuu paikasta riippumattomaan toimintaan (kuva-puhelin-yhteys)
.
Käytettävyys: helppo käyttää ja kuljettaa, PC:tä edullisempi, tarjoaa turvaa,
mahdollistaa tehokkaan harjoittelun (esim. keskittymiskyky).
Päivittäisen elämän mahdollistaja: sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen,
sosiaalinen media, harrastusten laajeneminen, mobiiliterveydenhoito (epalvelut), ostosten tekeminen.
Toiminnallisen pätevyyden vahvistuminen: laitteen hallinnan opettelu,
teknologia tulee tutummaksi yleisemminkin.
IoT (Internet of Things, esineiden internet): voidaan yhdistää muihin laitteisiin
(esim. hallintalaitteisiin).
Toiminnan ja kokemusmaailman kapeutuminen: muun vuorovaikutuksen
väheneminen, monisyisen aistikokemuksen puuttuminen, nivelvaivojen
lisääntyminen, hienomotoriikan heikentyminen, silmien ärsyyntyminen ja
valosta johtuva vuorokausirytmin särkyminen, passivoituminen,
elämänhallinnan vaikeus, nettiriippuvuus, peliriippuvuus, toiminnan
koukuttavuus johtaa juuttumiseen, verkkokauppaostosten
hallitsemattomuus vahingossa tai ymmärtämättömyyttä.
Teknologian turvallisuus: säteilyn ym. vaikutukset aivoihin.
Tietoturva: Tietosuoja/yksityisyydensuoja uhattuna.
Eriarvoisuus: digikuilu kasvaa.
Talouspaineet: voivat johtaa ainoaksi terapiavälineeksi.
Toimintaterapeutti: kehityksessä mukana pysyminen.
Käytettävyys: helppokäyttöinen, lähes kaikki pystyvät käyttämään,
sovellettavissa sekä yksilö- että ryhmätyöskentelyyn, monikäyttöinen (mm.
valokuvaus), kompakti ja näytön koko muunneltavissa.
Terapeuttinen käyttö: motivoiva ja innostava toimintana, mahdollistaa
monipuolisen (mm. kognitiivisen, motorisen ja sosiaalisen) sekä itsenäisen
harjoittelun, antaa toimijalle välittömän palautteen toiminnasta.
© MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖ
Yhteenveto ryhmätyöskentelystä
•
Tablet-tietokone on jo osa monen tavanomaista päivittäistä elämää, joten toimintaterapiassa on
hyvä tunnistaa sen vaikutukset. Tämä edellyttää huolellista toiminnan analyysia, jossa
selvitetään miten vahvuuksia voi hyödyntää, heikkouksia muuttaa vahvuuksiksi sekä miten
välttyä uhkakuvilta mahdollisuuksia hyväksi käyttäen.
•
Tablet voi tarjota uusia kokemuksia sekä tunteen, että ”elää tässä päivässä”. Tämä edesauttaa
entistä suopeampaa suhtautumista teknologian hyödyntämiseen.
•
Tablet-tietokoneen yksilöllinen hyödyntäminen edellyttää aina terapeuttista harkintaa. Olemassa
olevat sovellukset tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia, joista tulee valita tarkoituksenmukaisimmat.
•
Mahdollisuuksien lista muodostui kaikista pisimmäksi , mutta kolikolla on kaksi puolta; myös
tablet-tietokoneen käytön riskit on hyvä tiedostaa.
© MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖ
Workshoposallistujien ajatuksia
teknologiasta toimintaterapiassa:
•
”Mahdollisuus ja haaste sekä asiakkaalle että terapeutille”
•
”Teknologia tuo hyvää ja huonoa”
•
Motivaattori
•
Apuväline
•
Siirrettävissä oleva
•
Vuorovaikutus, sosiaalisuus
•
”Teknologialla voidaan mahdollistaa toimintaa ja sen käytön
arviointi kertoo taidoista. Niitä voi harjoittaa.”
•
Monipuolisuus (mm. tiedonhaku)
•
Tulevaisuuden innovaatiot?
© MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖ