docNiina Pajari RAY
download 
Report Transcription
Niina Pajari RAY
Niina Pajari RAY Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 1 Tänään käydään läpi: • Yleistietoa RAY:stä • Avustusten suuntaaminen ja painotukset • Avustuslajit • Hakuajat • Rekisteröinti käytännössä • Hakujärjestelmään tutus Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 2 Mikä on RAY? • Raha-automaattiyhdistyksellä (RAY) on Suomessa yksinoikeus rahaautomaatti- ja kasinopelitoimintaan • Vuosittain jaetaan noin 300 miljoonaa euroa avustuksina oikeuskelpoisille yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen • Raha-automaattiavustuksilla tuetaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaa, projekteja ja investointeja • Avustukset ovat harkinnanvaraisia ja ne myönnetään vuosittain hakemusten perusteella • RAY arvioi hakemuksessa esitettyjen toimintojen tai hankkeiden tarpeellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä kustannusten kohtuullisuutta Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 3 Säädökset luovat perustan avustusten myöntämiselle • Arpajaislaissa säädetään, että RAY:n voitosta myönnettävillä avustuksilla edistetään terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia ja että avustukset myönnetään oikeuskelpoisille yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille. • Avustusta voidaan myöntää yleishyödylliselle järjestölle, joka on rekisteröity joko yhdistys- tai säätiörekisterissä. • RAY-avustuksia ei ole tarkoitettu lakisääteisten julkisten palveluiden eikä liike- tai elinkeinotoiminnan rahoittamiseen. • Avustuksia ei myönnetä järjestöillekään laajamittaiseen rahavälitteiseen, elinkeinotoimintaa lähellä olevaan toimintaan tai lakisääteisten julkisten palveluiden rahoittamiseen. • Raha-automaattiavustuksista annettuun lakiin on koottu avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset, joiden puitteissa RAY tapauskohtaisesti harkitsee avustuksen myöntämistä valmistellessaan avustusesitystä sosiaali- ja terveysministeriölle. Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 4 RAY tukee tavoitteellista ja vaikuttavaa toimintaa Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 5 Tärkeintä on ihmisten auttaminen • Peruslähtökohta: Järjestötoiminnan keskipisteenä ovat ne ihmiset, joiden hyvinvoinnin edistämistä toiminnalla tavoitellaan. • Ennalta ehkäisevä toiminta ja avun ja tuen tarjoaminen sitä tarvitseville ovat järjestötoiminnan keskeisiä elementtejä. • Tarjottava apu ja tuki tulee kohdentaa sitä eniten tarvitseville. Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 6 Kannustamme järjestöjä uudistumaan • Haluamme tukea ja kannustaa sosiaali- ja terveysalan järjestöjä kehittämään aktiivisesti toimintojaan vastaamaan yhteiskunnan jatkuviin muutoksiin ja yksilöiden muuttuviin tarpeisiin. • Toimimme järjestöjen kehittämiskumppanina. • Jotta avustuksen myöntämisen yleiset ehdot toteutuvat tulee avustuksen hakijoiden panostaa omalta osaltaan: • toimintaympäristön seuraaminen on tärkeää (mitä muut järjestöt tekevät, mitä kaupunki tekee, mistä puhutaan, mitä tarvitaan) • kohderyhmän mukaan suunnittelemaan haettavaa toimintaa • Mahdollisimman konkreettiset tavoitteet, selkeästi kuvattu toiminta ja saavutettavissa olevat tulokset • Yhteistyö muiden järjestöjen, kaupungin ja eri yritysten kanssa. Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 7 Taloudellisuus ja muiden rahoituslähteiden hyödyntäminen • Varojen taloudellinen käyttö ja toiminnan läpinäkyvyys ovat perusedellytyksiä avustusten myöntämiselle. • RAY kannustaa avustuksen hakijoita hyödyntämään myös muita kuin julkisia rahoituslähteitä sekä kehittämään omaa varainhankintaansa (eli muualtakin voi hakea ja saada avustuksia) Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 8 Järjestö-kunta -yhteistyöllä pysyviä tuloksia • Korostamme järjestöjen ja kuntien välisen yhteistyön merkitystä. • Yhteistyöllä varmistetaan, että raha-automaattiavusteinen järjestötyö nivoutuu luontevalla tavalla julkisrahoitteiseen palvelujärjestelmään. • Suunnitelmallinen yhteistyö luo edellytykset kehittämistyön tulosten hyödyntämiselle ja toimivien käytäntöjen juurruttamiselle. • Tarkoittaa käytännössä, että jo projektin suunnitteluvaiheessa ottakaa yhteyttä kaupungin ihmisiin, keskustelkaa projekti-ideasta (mitä ideoita kaupungin työntekijöillä on, voisiko kaupunki olla jollain tavalla mukana projektissanne esim. rahallisesti, antamalla esim. sosiaalityöntekijän työaikaa käyttöönne yms.) Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 9 Toimintaympäristötieto tukee avustusten kohdentamista • RAY seuraa myös itse aktiivisesti toimintaympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia. • Hyödynnämme seuranta- ja toimintaympäristötietoja kun teemme seuraavien vuosien avustusesityksiä • Arvioidessamme avustushakemuksia kiinnitämme erityistä huomiota toiminnan tarvelähtöisyyteen (miksi jotain asiaa halutaan tehdä, kuka sitä tarvitsee) Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 10 AVUSTUSTEN SUUNTAAMINEN JA PAINOTUKSET Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 11 Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 12 Yhteisöllisyyden ja osallistumismahdollisuuksien edistäminen • Avustuksia myönnetään toimintoihin ja kehittämishankkeisiin, joilla edistetään • ihmisten mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä • osallistumismahdollisuuksia monipuolisesti kansalaisyhteiskunnan eri toimintoihin. • Avustettavia teemoja ovat mm: • erilaiset matalan kynnyksen osallistumispaikat ja -mahdollisuudet • ylisukupolvinen työ ja sosiaalisten tukiverkostojen vahvistaminen • vapaaehtoistoiminta sekä siihen liittyvä kehittäminen ja koordinointi • eri väestöryhmien yhteiskuntaan integroituminen ja vähemmistöjen aseman vahvistaminen Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 13 Yhteisöllisyyden ja osallistumismahdollisuuksien edistäminen - esimerkkejä avustettavista toiminnoista 1(2) • Erilaiset matalan kynnyksen osallistumispaikat ja -mahdollisuudet • matalan kynnyksen kohtaamispaikat, perheentalot • päiväkeskukset ja -toiminnot, toiminta- ja harrastepajat • mielenterveyskuntoutujien päivä- ja toimintakeskukset • Tyttöjen ja poikien talot, Nuorten talot • perhekeskukset, perhekahvilat • vapaaehtoistoiminnan talot ja keskukset • kansalaistalot ja -keskukset • muut paikat, "joihin on helppo tulla ja joissa on helppo olla" • Ylisukupolvinen työ ja sosiaalisten tukiverkostojen vahvistaminen • eri ikäpolvia yhdistävä toiminta eri muodoissaan • eri toiminnot, joihin vanhemmat ja lapset voivat osallistua ja tehdä yhdessä kansalaisjärjestöissä • Vapaaehtoistoiminta sekä siihen liittyvä kehittäminen ja koordinointi • toimintamahdollisuuksien tarjoaminen vapaaehtoisille, vapaaehtoistoiminnan koordinoinnit ja vapaaehtoistoimintaan liittyvä kehittämistoiminta • uudet vapaaehtoistoiminnan muodot Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 14 Yhteisöllisyyden ja osallistumismahdollisuuksien edistäminen - esimerkkejä avustettavista toiminnoista 2(2) • Eri väestöryhmien yhteiskuntaan integroituminen ja vähemmistöjen aseman vahvistaminen • • • • maahanmuuttajien kotouttamiseen ja sen edistämiseen tähtäävät toiminnot vammaisten henkilöiden osallisuutta omaa elämää koskevissa päätöksissä edistävät toiminnot eri vähemmistöjen ja kantaväestön yhteistyön lisääminen, suvaitsevuuden vahvistaminen Yleisesti syrjäytymistä ehkäisevät hankkeet ja toiminnot ja siihen liittyvä osallisuuden vahvistaminen • • • • • • sukupuolisensitiiviset poika- ja tyttötyöt yms., kulttuurisensitiiviset sosiaaliset tukitoiminnot vapautuvien vankien tai syrjäytymisriskissä olevien nuorten tuki, jos kyse "syrjäytymisen ehkäisystä" eri keinoin Maahanmuuttajaäitien ja suomenkielisten naisten välinen ystävätoiminta elämähallinnan parantamiseen tähtäävät toiminnot ihmiskaupan, rasismin, etnisen syrjinnän, ylipäätään syrjinnän ehkäisy kiusaamisen ehkäisy, myös kiusaaminen väkivaltana Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 15 Yhteisöllisyyden ja osallistumismahdollisuuksien edistäminen - uusien avustusten painotukset • yksinäisyyden kokemusten ehkäisy ja vähentäminen • uusien toimintamallien kehittäminen kansalaisjärjestötoimintaan ja erityisesti vapaaehtoistoimintaan osallistumisen edistämiseksi Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 16 Työelämäosallisuuden vahvistaminen • RAY tukee toimintoja ja kehittämishankkeita, joiden tavoitteena on edistää ihmisten työelämävalmiuksia sekä mahdollisuuksia osallistua työelämään. Avustettavia teemoja ovat mm: • • • • • työllistymistä edistävien toimintamallien ja polkujen kehittäminen sekä työnhaussa tukeminen työelämävalmiuksien vahvistaminen vaikuttaminen yhteiskunnan ja työnantajien asenteisiin sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen yhteistyökäytäntöjen kehittäminen kolmannen sektorin sekä yksityisen ja julkisen sektorin toimijoiden välillä Toteutamme Paikka auki -nuoret työelämään -avustusohjelmaa vuoden 2017 loppuun asti. • Ohjelman tavoitteina on löytää uusia toimintamalleja nuorten työelämävalmiuksien vahvistamiseksi sekä mahdollistaa työelämän ulkopuolella olevien nuorten palkkaamisen terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävien järjestöjen yleishyödyllisiin toimintoihin. Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 17 Työelämäosallisuuden vahvistaminen - Esimerkkejä avustettavista toiminnoista • • • • työelämävalmiuksia elämänhallinnan näkökulmasta edistävät toiminnot mielenterveyskuntoutujien klubitalot Paikka auki -avustusohjelman kohteet työurien pidentämiseen tähtäävät toiminnot - RAY ei avusta: • työvoimahallinnon tai kuntien työvoimapoliittisten toimenpiteisiin kuuluvia toimintoja kuten palkkatukea, työkokeiluja, työnhaku- tai uravalmennusta tai kuntouttavaa työtoimintaa Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 18 Työelämäosallisuuden vahvistaminen - Uusien avustusten painotukset • osatyökykyisten, vailla työkokemusta olevien nuorten ja maahanmuuttajien työelämävalmiuksien ja työelämään osallistumismahdollisuuksien edistäminen • työllistymistä edistävien toimintamallien ja polkujen kehittäminen erityisryhmille Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 19 Avustusohjelmat • • • • RAY:llä on käynnissä kolme omaa avustusohjelmaa, jotka päättyvät vuonna 2017: 1. Emma & Elias -avustusohjelma (2012 - 2017) edistää lasten ja perheiden hyvinvointia 2. Eloisa ikä -avustusohjelma (2013 - 2017) luo edellytyksiä ikäihmisten hyvälle arjelle 3. Paikka auki - nuoret työelämään -ohjelma (2014 - 2017) keskittyy vaikeasti työllistyvien nuorten itsenäistymiseen ja mahdollisuuteen päästä kiinni työelämään. Vain Paikka auki - nuoret työelämään -ohjelmaan myönnetään uusia avustuksia myös vuosille 2016 ja 2017. Tämä koskee kehittämishankkeita ja erityisesti työttömien nuorten palkkaamista järjestöihin. RAY käynnistää linjauskauden aikana uusia avustusohjelmia, joiden teemat päätetään linjauskauden alussa. Uudet avustusohjelmat lanseerataan vuosina 2017, jolloin itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta, ja vuonna 2018, jolloin tulee kuluneeksi 80 vuotta RAY:n perustamisesta. Avustusosasto 20 Maahanmuuttajatyön avustaminen/linjaukset Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 21 RAY-rahoitteinen maahanmuuttajatyö - Avustamisen periaatteita • • Järjestölähtöinen auttamistyö keskiössä maahanmuuttajatyössä RAY-avustuksilla ei voi tehdä työtä joka kuuluu lainsäädännön nojalla kunnille tai valtiolle (kotoutumislain mukaiset kotoutumistoimenpiteet) • • Esim. kielen opetus ja tarvittaessa luku- ja kirjoitustaidon opetus kuuluu kuntien vastuulle Oman kielen, kulttuurin ja identiteetin vaaliminen ei ole RAY:n rahoittamaa toimintaa • RAY-avusteinen työ kohdentuu pääosin kotouttamislain ulkopuolelle jääviin maahanmuuttajiin ja eniten syrjäytymisvaarassa oleviin: mm. lapset, nuoret ja useissa tapauksissa naiset, toisaalta maahanmuuttajamiehetkin tärkeä ryhmä, ikääntyneet maahanmuuttajat • Maahanmuuttajien ja kantaväestön yhteinen tekeminen • Kansalaisjärjestötoiminnan tukeminen kotoutumistyön tukena on myös olennaista (esim. yhdistystoiminta ja vapaaehtois- ja vertaistyö) • • maahanmuuttajien ja maahanmuuttajajärjestöjen aktivointi Maahanmuuttajien osallistaminen kansalaisjärjestötoimintaan Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 22 RAY-rahoitteinen maahanmuuttajatyö - Avustamisen periaatteita • Valmistelussa huomioidaan kielellinen haaste, mutta heikkoihin hakemuksiin (esim. sisällöllisesti kehittymättömiä tai ei kuulu RAY:n rahoitettavaan toimintaan) ei rahoitusta esitetä. Haasteena myös toiminnallinen ja taloushallinnollinen näyttö • Osa maahanmuuttajille kohdistuvista avustuksista kohdentuu maahanmuuttajien omien yhdistysten kautta, osa monialaisempien järjestöjen kautta • RAY rahoittaa useita maahanmuuttajajärjestöjen kattojärjestöjä, joiden rahoittamisen ideana on tarjota tukea pienille etnisille yhdistyksille – aina ei ole fiksua hakea yksin omalle yhdistykselle! • RAY ei rahoita harrastustoimintaa (esim. lasten liikunta-, kulttuuri-, teatteri- yms. kerhoja) • Toiminnan tavoitteena pitää olla terveyden ja/tai sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 23 MAAHANMUUTTAJATYÖN RAHOITTAMINEN RAY • • • maahanmuuttajien voimaannuttaminen (mm. yhdistystoiminnan tukeminen, vertaistuki, neuvonta, arkitaidot, kielen oppimisen tukeminen) viranomaistoimintaa täydentävän toiminnan tukeminen esim. palveluohjaus Syrjäytyneet ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevat esim. kriisiauttaminen Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ • • • • • OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ kotouttamisen • valistus ja tiedotus kokonaisuus (mm. rasismin vastaiset pakolaisten kuntaan kampanjat, oppilaitokset) sijoittaminen • oman kulttuurin etninen yhdenvertaisuus vaaliminen maahanmuuttajien • kulttuuri, liikunta ja työnteko nuorisotyö kielen opetus työikäisten maahanmuuttajatyön osalta välineenä KUNNAT • • • • • paikallinen kotouttamisohjelma kotouttamissuunnitelma kielen opetus (kotiäidit, eläkeläiset) vastuu kuntalaisista maahanmuuttajien paikallisen toiminnan tukeminen Avustuslajit Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 25 Ohjeita avustusten hakemiseen (www.ray.fi/avustukset ->Aineistopankki) • Avustustoiminnan linjaukset 2016-2019 • Toimeenpanosuunnitelma 2016 • Hakuopas vuodelle 2016 (julkaistaan maaliskuussa) • Avustamisen periaatteita, kriteerejä ja ohjeita • Verkkohakemuksen kysymykset täyttöohjeineen julkaistaan verkkosivuilla huhtikuun alussa • Ohjeita verkkoasiointiin rekisteröitymiseen (Ensimmäistä kertaa avustusta hakevien järjestöjen rekisteröinti 14.4.) Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 26 Avustuslajit rahoitusmuotoina • Avustus voidaan myöntää toiminta-avustuksena, projektiavustuksena tai investointiavustuksena • Toiminta-avustus voidaan myöntää avustuksen saajan toimintaan yleisesti (yleisavustus) tai tiettyyn osaan sen toiminnasta (kohdennettu toiminta-avustus). • Projektiavustus voidaan myöntää kokeilu-, käynnistämis-, tutkimus- tai kehittämishankkeeseen taikka muuhun tarkoitukseltaan rajattuun hankkeeseen. • Investointiavustus voidaan myöntää aineellisen tai aineettoman hyödykkeen hankintaan 27 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak) Kohdennettua toiminta-avustusta voi hakea tiettyyn rajattuun toimintaan. Kohdennettu toiminta-avustus ja projekti voivat olla hyvin samantyyppisiä. • projekti on aina kestoltaan määräaikainen • Kohdennettu toiminta-avustus on yleensä jo vakiintunutta toimintaa, jota on usein edeltänyt tuloksellinen projekti Toiminta tulee kehittää esim. toimintaympäristön tarpeiden mukaan säännöllisesti Tyypillisiä esimerkkejä sisällöistä: vapaaehtoistyö, vertaistuki, erilaiset kohtaamispaikat Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 28 Yleisavustus (Ay) On toimintansa vakiinnuttaneen järjestön perusrahoitusmuoto yleisten kulujen (hallintokulut) kattamiseen • Soveltuu yleensä isoille järjestöille, joilla on paljon avustuskohteita • Yleisiä kuluja ei voi olla muilla kohteilla • Voi sisältää myös toimintoja, joiden tuloksia tullaan seuraamaan erikseen, esimerkiksi asiantuntijatyötä, edunvalvontaa, viestintää Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 29 Yleisavustus (Ay) • Hakemusvaiheessa huomioidaan seuraavia seikkoja: • • • • Toiminnan vakiintuneisuus Muu rahoitus Järjestön toiminnan rakenne Yleisavustuksen tarve ja tarkoituksenmukaisuus (vrt. mm. yleiskuluohje ja varallisuuskriteerit) • Hakijan suhde muuhun saman sektorin toimintaan • Taloudenhoidon ja hallinnon järjestäminen • Järjestön toiminnan on oltava tuloksellista ja laadukasta (saadut TVS vastaukset sekä väli- ja loppuraportit ja vuosiselvitykset hakijalta) Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 30 Investointiavustukset/ Toimitilat • Toimitilojen osalta RAY suosittelee pääsääntöisesti vuokratiloja • Olemassa olevien toimitilojen peruskorjaukset mahdollisia avustettaviksi (ei koske vuokratiloja) • Sekä vuokra- että hankintatilanteissa RAY kannustaa järjestöjä hyödyntämään yhteisiä toimitiloja • Avustusharkinnassa sovelletaan valtion toimitilastrategian periaatteita Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 31 Käyttöomaisuushankintojen (toimistokalusteet, tietokoneet, tietojärjestelmät) kattaminen RAY-avustuksilla 1. 2. 3. Yleistä • Hankintojen tulee liittyä kiinteästi järjestön toimintaan ja tarpeeseen. • Kustannustaso tulee pitää maltillisena ja hinta-arvioita kannattaa kartoittaa jo ennen hakemuksen tekemistä. Satunnaiset hankinnat • Satunnaisiin hankintoihin voidaan käyttää enintään 10% vuosittaisesta toimintaavustuksesta tai projektiavustuksen ensimmäisen vuoden avustuksesta. • Kulut tulee esittää talousarviossa. • Avustusosuus on 100% kokonaiskustannuksista. • Avustuksiin ei pääsääntöisesti esitetä korotusta hankintojen tekemistä varten. Investoinnit • Investointien avustusosuus on enimmillään 70% kokonaiskustannuksista (eli järjestön pitää maksaa itse 30 % • Avustushakemus pohjautuu hankesuunnitelmaan. Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 32 ICT-menojen kattaminen RAY-avustuksilla • Vuoden 2016-2019 RAY-avustuslinjausten yksi painopistealue on tietoverkoissa ja sosiaalisessa mediassa tapahtuva järjestötoiminta. • ICT-kulut tulee budjetoida etukäteen ja esittää ne talousarviossa. • Hakijan toiminnan suhteen vähäiset hankinnat, tulee hankkia olemassa olevilla avustuksella eikä avustuksiin tehdä näitä hankintoja varten erillisiä korotuksia. • Yksinkertaisten verkkosivujen toteutus ja ylläpito, verkkosivustojen julkaisujärjestelmän uusiminen ja vastaavat tekniset ylläpitotehtävät sekä sisällöntuotanto ovat osa järjestön tiedotustoimintaa, jotka katetaan olemassa olevilla avustuksilla. • Monipuolisten, uusien verkkopalvelujen toteutukseen sekä useampia järjestöjä palvelevien tietojärjestelmien kehittämiseen voidaan myöntää investointiavustusta. • Kehityshankkeissa oleellista on pyrkiä käyttämään mahdollisimman pitkälle olemassa olevia ratkaisuja. Esimerkiksi portaaleissa tulee harkita toimeksi.fi-palvelun kaltaisia toteutuksia. • Sosiaalisen median toteutuksissa tulee käyttää hyväksi olemassa olevia palveluja, jolloin varmistetaan kohderyhmien tavoittaminen ja kustannustehokas toiminta. • RAY-rahoituksella tehtävän kehitystyön tulosten tulee olla vapaasti muiden järjestöjen käytössä. Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 33 ICT-menojen kattaminen RAY-avustuksilla 1. Jatkuvaluontoiset ICT-kulut: • Kulut tulee suunnitella etukäteen ja budjetoida ne talousarvioon. • Satunnaisiin hankintoihin voidaan käyttää enintään 10% vuosittaisesta toimintaavustuksesta tai projektiavustuksen ensimmäisen vuoden avustuksesta. Myös nämä kulut tulee esittää talousarviossa. 2. ICT-investoinnit: • Laajoihin verkkohankkeisiin tai järjestöjen yhteisiin ICT-hankkeisiin voidaan myöntää erillistä investointiavustusta, jolla voidaan kattaa 70% kuluista. • Jos ICT-ratkaisut hankitaan palveluna, hankkeen kustannukset jakautuvat palvelun koko elinkaaren ajalle. Investointiavustukset rajataan palvelun käyttöönottokustannuksiin. • Käyttöönottokustannuksiin voidaan lukea mm. palvelun aloitusmaksut, käyttöönotto ja siihen liittyvä koulutus sekä ulkopuolinen konsultointi. Myös projektia varten mahdollisesti palkattavan henkilöstön kustannukset voidaan sisällyttää hankkeeseen. • Jatkuvan käytön kustannukset tulee kattaa esim. toiminnallisella avustuksella. Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 34 Projektiavustus (C) • Projekti on määräaikainen hanke, jolla esimerkiksi käynnistetään, kehitetään, luodaan uutta tai juurrutetaan. • Projekteja ei jaeta enää erikseen innovatiivisiin ja muihin projekteihin. • Projektin kesto on yleisimmin 3 vuotta, mutta tarve ja sisältö ratkaisevat. • Yhteistyöprojektien ei tarvitse olla ns. jättihankkeita Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 35 Tiivistys projektin/ toiminnan suunnitteluun TARVE Ei liian yleinen/ suhde alueen muihin toimijoihin ja meneillään olevaan toimintaan/ tarvekartoitus?/ tutkimustieto? TAVOITTEET Hyvä tavoite on sellainen, että sen saavuttaminen on mahdollista määrätyn aikataulun puitteissa sekä suunniteltujen toimenpiteiden avulla. Saadaanko haluttu muutos aikaiseksi? KOHDERYHMÄ Kohderyhmän selkeys/ Kuinka laaja kohderyhmä on? Paljonko tavoitamme? TOTEUTUS/ SISÄLTÖ Millä tavoilla tavoitteet saavutetaan? Mitä eri toimenpiteitä tehdään? Tiivis suhde tavoitteisiin ja talousarvioon! TULOKSET Tulos on toiminnalla aikaansaatu muutos tai asiaintila/ ovatko tulokset linjassa tavoitteiden kanssa? Aikataulu myös tuloksille. RISKIT Varmistus siitä, etteivät ennalta odottamattomat asiat hankaloita toimintaa. YHTEISTYÖ Mitkä ovat keskeiset kumppanit ja heidän roolinsa projektissa/ työn- ja vastuunjako VIESTINTÄ Mille eri tahoille tulee viestiä?/ Mitä asioita ja missä vaiheissa viestitään? Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 36 Tarve Tarve kannattaa muotoilla konkreettisesti. Se tulee pystyä yksilöimään kohteena olevan ryhmän ja alueen kannalta. Kannattaa myös selvittää onko jokin muu taho jo kehittänyt hyviä ratkaisuja havaittuun tarpeeseen. Tässä kohtaa voi esimerkiksi viitata tehtyyn tutkimukseen ja tuoda sen tulokset tiivistetysti esiin. Tavoite: Tavoite kuvaa sitä asiantilaa tai muutosta, joka halutaan saada aikaiseksi eikä toimintaa. Tavoitteena ei esimerkiksi kannata kertoa että tavoitteena on järjestää ryhmätoimintaa vaan kertoa mitä suunnitellulla ryhmätoiminnalla aiotaan saavuttaa. Esimerkiksi Itä-Helsingissä asuvien ikääntyvien maahanmuuttajien yksinäisyyden vähentäminen. Kohderyhmä: Kohderyhmä-kohdassa kerrotaan mikä on kohderyhmä ja kuinka monta ihmistä siihen kuuluu. Tähän voi kuvata myös kohderyhmän ikä- ja sukupuolijakaumaa. Esimerkiksi Itä-Helsingissä on yli 60 vuotiaita maahanmuuttajia XX henkilöä, joista tavoitamme XX henkilöä. He ovat pääosin XX-vuotiaita ja naisia. Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 37 Toteutus ja sisältö • • • • • Toteutus ja sisältö kuvataan konkreettisesti. Kuvataan miten asetetut tavoitteet aiotaan saavuttaa ja toiminta kannattaa aikatauluttaa. Mikäli haetaan uutta projektia, kuvataan toiminta koko projektiajalta. Kannattaa myös kertoa miten kohderyhmä on osallistunut toiminnan suunnitteluun. Tulokset: Tulos on toiminnalla saatu muutos tai asiantila. Tulos on esimerkiksi ikääntyvien maahanmuuttajien yksinäisyyden tunteen väheneminen, heidän aktiivisuuden lisääntyminen (ovat esim. viikottain mukana järjestön toiminnassa, ovat tutustuneet toisiin ihmisiin, uskaltavat lähteä kotoa asioimaan yms.) Riskit: Toimintaa liittyviä riskejä kannattaa pohtia ja kertoa miten niihin on varauduttu. Riskit voivat liittyä esimerkiksi hallintoon, henkilöstöön, kohderyhmään, toimintaympäristöön, kiinteistöihin jne. Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 38 Yhteistyö • Yhteistyökumppanit on hyvä ottaa mukaan suunnitteluun jo mahdollisimman varhain. Olennaiset yhteistyökumppanit kuvataan ja heidän roolinsa toiminnassa. Yhteistyö todennetaan liittämällä kumppaneiden kanssa tehdyt aie- tai yhteistyösopimukset. Sopimukset kannattaa liittää etenkin silloin kun haetaan uuteen toimintaan avustusta. • Viestintä: • Viestinnän osalta kannattaa kuvat mistä asioista toiminnassa viestitään ja miten. On hyvä huomioida eri kohderyhmät kun viestintää suunnitellaan. Tässä kannattaa kuvata sekä ulkoista että sisäistä viestintää, niiden sisältöjä, keinoja, aikataulutusta ja vastuita. Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 39 Avustusten hakeminen vuodelle 2016 verkkoasioinnin kautta Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 40 Hakeminen verkkoasioinnissa käynnistyy 14.4. • Uudet hakemukset tulee jättää toukokuun loppuun mennessä • Ei ole myönnetty avustusta aikaisemmin • Ei ole ohjeellista avustussuunnitelmaa • Jatkohakemukset syyskuun loppuun mennessä • Avustuskohteella on ohjeellinen avustussuunnitelma • Hakeminen alkaa verkkoasioinnin kautta 14.4. • Ohjeet julkaistaan huhtikuun alussa sivulla: www.ray.fi/avustukset • TVS ja väliraporttitietoja lähettäneiden EI tarvitse rekisteröityä uudelleen Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 41 Hakeminen verkkoasioinnissa käynnistyy 14.4. • Järjestö, joka EI OLE AIEMMIN HAKENUT RAY:lta avustusta, avaa verkkoasioinnin käyttöön 14.4. verkkoasiointiin tulevalla ”Ilmoita järjestö” – toiminnolla. • • • • • https://www.youtube.com/watch?v=ipWP4ZcAdS4 Kaikkien RAY:lta avustusta aiemmin hakeneiden järjestöjen perustiedot löytyvät jo verkkoasioinnista. Verkkoasioinnin käyttöön avaaminen tapahtuu tällöin erillisen RAY:n toimittaman linkin kautta. Järjestöille on lähetetty 4.2.2015 maili asiaan liittyen. Mikäli RAY:n rekisteristä ei ole löytynyt toiminnanjohtajan yhteystietoa, on viesti toimitettu meille ilmoitettuun hallituksen puheenjohtajan tai muun yhteyshenkilön sähköpostiosoitteeseen. Mikäli ko. maili on kadonnut, tilaa rekisteröintiin tarvittava aktivointilinkki järjestöllesi osoitteesta [email protected]. Verkkoasioinnin voi avata järjestön käyttöön järjestön nimenkirjoitusoikeudellinen henkilö, josta tulee samalla verkkoasioinnin pääkäyttäjä. Tämä henkilö myös hyväksyy jatkossa järjestön muut pääkäyttäjät verkkoasioinnin käyttäjiksi. Järjestö, joka on jo avannut verkkoasioinnin käyttöönsä esim. TVS-raportointia varten, saa avustusten haku –toiminnon käyttöönsä suoraan verkkoasiointiin 14.4. ilman erityistoimenpiteitä. Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 42 Hakeminen verkkoasioinnissa käynnistyy 14.4. • • • • • • • • • Järjestöllä tulee aina olla rekisteröitynyt pääkäyttäjä, jolla on nimenkirjoitusoikeus. Kun ensimmäinen pääkäyttäjä on aktivoinut järjestön verkkoasioinnin käyttöön, voivat muut järjestön työntekijät rekisteröityä pääkäyttäjiksi suoraan verkkoasioinnin etusivulta asiointi.ray.fi. Pääkäyttäjien määrä kannattaa rajata vain muutamaan järjestön avainhenkilöön. Järjestöllä voi olla verkkoasioinnissa kahden tyyppisiä käyttäjiä: pääkäyttäjiä ja peruskäyttäjiä. Pääkäyttäjänä voit kutsua järjestösi työntekijöitä järjestelmän peruskäyttäjiksi. Vain nimenkirjoitusoikeudellinen pääkäyttäjä voi lähettää raportteja ja hakemuksia RAY:lle. Pääkäyttäjäksi rekisteröityminen edellyttää henkilökohtaisten pankkitunnusten käyttöä. https://www.youtube.com/watch?v=mOXxvgYsA1M Peruskäyttäjät voivat täyttää raportteja ja hakemuksia, mutta eivät lähettää niitä. Peruskäyttäjät eivät myöskään voi nähdä järjestelmään syötettyjä järjestön työntekijöiden palkkatietoja. Peruskäyttäjät voivat rekisteröityä järjestelmään vain pääkäyttäjän kutsusta. https://www.youtube.com/watch?v=d_VaQ87xI90&feature=player_embedded Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 43 Talousarvion laadinta Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 44 Miksi talousarvio laaditaan • Talousarviossa toimintasuunnitelma sekä hakemuksessa esitetty toiminta muutetaan rahamääräiseksi • Talousarvio toimii avustuksen mitoituksen perustana avustuksen myöntövaiheessa. • Tulkintaa avustuksella katettavista hyväksyttävistä kuluista ohjaavat • • • • • laki raha-automaattiavustuksista (avustuslaki), avustuspäätöksen käyttötarkoitusteksti mahdollisine rajauksineen, avustushakemus ja hakemuksen liitteenä toimitetut toimintasuunnitelma ja talousarvio HUOM! Avustusta ei voi kuitenkaan käyttää sellaisiin kuluihin, joita avustuslain mukaan sillä ei voi kattaa, vaikka ne olisi budjetoitu hakuvaiheessa erikseen (vrt. avustuslain 11 – 14 §:t) Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 45 Hakemuksien osana olevat talousarviopohjat • Ak- ja C-avustuksille käytetään samaa talousarviopohjaa, joka on osana hakemuslomaketta • Talousarviopohja on Ay- ja Ak/C-avustuksilla lähes samansisältöinen • Yleisavustetusta toiminnasta esitetään oma talousarvionsa, joka kattaa ainoastaan yleisavustetun toiminnan kulut ja tuotot • Talousarviopohjat sisältävät myös tyhjiä rivejä, joihin voidaan lisätä toiminnan sisältöä paremmin kuvaavia kulu-/tuottoryhmiä Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 46 Talousarviomalli (tuotot) • Kuluva vuosi 2015 -sarakkeessa tulee esittää kuluvan vuoden talousarvio. Jos avustusta on myönnetty vähemmän kuin on haettu, niin silloin tarkennettu talousarvio. Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 47 Toiminnan tuotot • Toiminnan tuotot • Edelliseltä vuodelta käyttämättä jäävästä RAY-avustuksesta on voitava jo hakuvaiheessa esittää järjestön paras arvio eli haettaessa avustusta vuodelle 2016, tulee arvioida jääkö avustusta käyttämättä vuodelta 2015. • Uusilla hankkeilla ei ole edelliseltä vuodelta käyttämättä jääneitä avustuksia. • Muut julkiset avustukset käsittävät esim. valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön tai julkisoikeudellisen laitoksen tai säätiön antamaa tai sen varoista annettavaa tukea. Myös seurakunnilta saatu tuki on julkista avustusta. • Muut avustukset käsittävät esim. säätiöiltä, yhdistyksiltä yms. saadut avustukset • Asiakas- ja osallistumismaksut käsittävät esim. asiakkailta perityt osallistumismaksut (mm. koulutus- ja retkituotot) ja kuntien maksamat maksusitoumusmaksut Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 48 Henkilöstö- ja toimintakulut Kulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Lakisääteiset henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Toimintakulut Materiaaliostot Ulkopuoliset palvelut Muu kulutili, mikä? Muu kulutili, mikä? Muu kulutili, mikä? Muu kulutili, mikä? Muut toimintakulut Toimintakulut Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 49 Henkilöstökulut ja toimintakulut • Henkilöstökulut • Työntekijöille maksetut palkat ja palkkiot sisältäen lomapalkan- ja rahan. • Lakisääteiset eläkekulut (Huom! Vain työnantajan osuus noin 18 %) • Sosiaaliturvamaksut, työttömyysvakuutusmaksut sekä tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut (yhteensä noin 5 %) • HUOM! Ainoastaan lakisääteiset henkilösivukulut ovat hyväksyttäviä. • Toimintakulut • Materiaaliostoilla tarkoitetaan muun muassa opetus-, kurssi- ja koulutusmateriaaleja. • Ulkopuolisilla palveluilla tarkoitetaan muun muassa vuokrattua työvoimaa, muilta järjestöiltä ostettavaa työtä, ulkopuolelta ostettua arviointia, kouluttajien tai esiintyjien palkkioita, muille kuin työntekijöille maksettuja palkkioita, mainos- tai viestintätoimistoilta ostettavia palveluita, painatuskuluja tai ostettuja asiantuntijapalveluita • Muilla toimintakuluilla tarkoitetaan muun muassa toimintaan osallistuvien ruoka- tai tarjoilukuluja sekä toimintaan osallistuvien virkistystoimintakuluja. Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 50 Muut kulut Muut kulut Vapaaehtoiset henkilösivukulut Toimitilavuokrat Yhtiövastikkeet toimitiloista Muut toimitilakulut Ohjelmistokulut Kone- ja laitevuokrat / leasing-maksut Puhelin- ja ICT-laitehankinnat Kalustohankinnat Matkakulut Eteenpäin siirretyt avustukset Puhelin- ja toimistokulut Kokous- ja neuvottelukulut Markkinointi- ja ilmoituskulut Muu kulutili, mikä? Muu kulutili, mikä? Muu kulutili, mikä? Muu kulutili, mikä? Muut kulut Ositetut yleiskulut Muut kulut yhteensä Kulut yhteensä Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 51 Muut kulut • • • • • Vapaaehtoisia henkilösivukuluja ovat esim. työterveyshuolto, henkilöstön virkistyskulut, työnohjaus- ja koulutuskulut Yhtiövastikkeet toimitiloista tarkoitetaan järjestön omistamista toimitiloista maksettuja hoitovastikekuluja. Rahoitusvastike ei ole hyväksyttävä kulu. Muilla toimitilakuluilla tarkoitetaan muun muassa lämmitys-, sähkö-, siivous- ja jätehuoltokuluja. Nämä kulut saattavat sisältyä jo toimitilojen vuokraan tai hoitovastikkeeseen, jolloin ne voidaan esittää osana edellä mainittuja kulueriä. Ohjelmistokuluilla tarkoitetaan muun muassa ohjelmistojen lisenssimaksuja sekä ostettuja ohjelmistoja (esimerkiksi tietoturvaohjelmistot ja Office-ohjelmistot). Kone- ja laitevuokrat / leasing-maksuilla tarkoitetaan avustettavaa toimintaa varten vuokrattuja tietokoneita ja kopiokoneita sekä muita vuokrattuja laitteita. Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 52 Muut kulut jatkuu • • • • • Puhelin- ja ICT-laitehankinnoilla tarkoitetaan muun muassa ostettuja puhelimia, tietokoneita, printtereitä ja skannereita. Puhelin- ja ICTlaitehankinnat tulee eritellä sekä niiden tarve tulee perustella hakemuslomakkeella Kalustohankinnoilla tarkoitetaan muun muassa pienimuotoisia toimistokalustehankintoja, kuten työtuoleja ja -pöytiä. Kalustohankinnat tulee eritellä sekä niiden tarve tulee perustella hakemuslomakkeella kohdassa Matkakuluilla tarkoitetaan muun muassa työntekijöiden majoitus-, matkalippu- ja yöpymiskuluja sekä heille maksettuja kilometrikorvauksia ja matkapäivärahoja Eteenpäin siirretyillä avustuksilla tarkoitetaan jäsenjärjestöille eteenpäin siirrettyjä avustuksia ja avustuskelpoisten toimijoiden yhteistyöhankkeissa siirrettyjä avustuksia Huom! Ay-lomakkeella myös taloushallintopalvelut! Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 53 Yleiskulut • Avustuksen saajilla, jotka eivät saa yleisavustusta, Ak- ja Cavustusten kuluiksi voidaan hyväksyä erillisen ohjeen mukaisesti yleiskuluja (oma rivi talousarviossa ja erittely) • Soveltamisohje julkaistu RAY:n verkkosivuilla aineistopankissa • RAY ja STM ovat määritelleet yleiskuluiksi avustuksen saajan yleishallinnosta aiheutuneet kulut eli sellaiset kulut, jotka eivät välittömästi kohdistu mihinkään tiettyyn toimintoon tai hankkeeseen • Avustuksen saajan yleishallinnon henkilöstöön liittyvät kulut (yleishallinnon henkilöstöä ovat esimerkiksi toiminnanjohtaja, talouspäällikkö, kirjanpitäjä, hallintopäällikkö tai toimistotyöntekijä) • Avustuksen saajan ylimpien toimielinten kokouksiin liittyvät kulut (hallitus vs. projektin johtoryhmä) Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 54 Yleiskulujen osittamisen kirjaaminen Ak- ja Chankkeiden talousarvioon Muu kulutili, mikä? Muut kulut Ositetut yleiskulut 5300 Muut kulut yhteensä YLEISKULUJEN OSITUS Kuluerä Kulujen jakoperuste Tositteiden määrän suhteessa Haettavalle avustuksell e kohdistuva osuus, % 10 % Haettavalle avustuksell e kohdistuva osuus, € 5000 Kirjanpitäjä Tilintarkastus Eritelty laskutuksessa 5% 250 Kopiokoneen leasing Kopioiden määrän suhteessa 10% 50 Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 55 Yleiskulut jatkoa.. • Kohdistettavien yleiskulujen on oltava • selkeästi ja perustellusti kohdennettuja, toiminnan tai hankkeen talousarvion mukaisia, • Palkkahallinto henkilölukumäärien suhteessa • Kirjanpito tositemäärien suhteessa • Yleishallinto henkilökuntamäärien, menojen tai tulojen suhteessa • erikseen dokumentoituja (tositteet) ja • pysyttävä koko vuoden samanperusteisina, ellei perusteltua syytä ole tästä poiketa (esim. vähäistä suuremmat muutokset toiminnassa). • Lisäksi niiden on perustuttava todellisiin kuluihin ja ne on esitettävä selkeästi eriteltyinä • Pääsääntöisesti korkeintaan 15 % Ak- tai C-avusteisen toiminnon toteutuneista kokonaiskuluista Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 RAY/Avustusosasto 56 Välittömät kulut • Välittömät kulut ovat syntyneet nimenomaan kyseisestä toiminnasta tai hankkeesta ja ne kohdennetaan suoraan hankkeille • Esimerkkejä • Toimintaa tai hanketta varten palkattujen työntekijöiden palkkakulut lakisääteisine sivukuluineen, • Matka-, koulutus-, puhelin- ja yms. kulut • Materiaaliostot sekä ulkopuolelta ostetut palvelut, pois lukien taloushallintopalvelut • Toimitiloista aiheutuvat kustannukset (vuokrat/vastikkeet) ovat Ak- ja Cavustusten välittömiä kuluja • Tilintarkastajan raporttien (avustusten käytöstä) kulut Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 57 Muistilista onnistuneen talousarvion laadintaan • Mitoita kustannukset toiminnan mukaan • talousarviossa esitetyt kulut oltava toiminnan kannalta tarpeellisia ja määrältään kohtuullisia • toimintasuunnitelman tulee olla yhdenmukainen talousarvion kanssa • esim. suuriin matkakuluihin pitää olla jokin erityinen syy • esim. suurin hankintoihin (ulkopuoliset palvelut ja muut hankinnat) pitää olla jokin erityinen syy Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 58 Muistilista onnistuneen talousarvion laadintaan • Huolehdi, että • haettu avustussumma vastaa talousarviossa esitettyä haettua RAY-avustusta • avustusta haetaan kaikkiin toiminnan kannalta tarpeellisiin kuluihin (varsinkin uudet avustuksen hakijat) • lomakkeella erikseen eritellyt työntekijöiden palkkakulut vastaavat olennaisesti talousarvion palkkakuluihin • lomakkeella erikseen eritellyt hankinnat täsmäävät talousarviossa esitettyihin lukuihin • lomakkeella erikseen eritellyt yleiskulut täsmäävät talousarviossa esitettyyn lukuun ositetuista yleiskuluista Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 59 Muistilista onnistuneen talousarvion laadintaan • Huolehdi, että • talousarvio on tasapainossa eli tuottoja ja kuluja on budjetoitu yhtä paljon. Tosin poikkeuksina: • Ylijäämäinen talousarvio voidaan laatia, jos varaudutaan seuraavan vuoden tammikuun kuluihin, sillä seuraavan vuoden avustuksen 1. erä maksetaan yleensä vasta helmikuun alussa. • Alijäämäinen talousarvio voidaan laatia, mikäli järjestö käyttää toimintaan ”omaa rahaa”. Tällöin asiasta on hyvä mainita hakemuksen kohdassa muut resurssit. Vaihtoehtoisesti järjestö voi talousarvion tuotoissa esittää omana eränä omien varojen käytön. • Varaa riittävästi aikaa talousarvion laatimiseen ja sen huolelliseen läpikäymiseen! Avustusosasto, N.Pajari, 13.4.2015 60
