Kh 8.6.2015 § 164 Nurmijärven kunnan konserniohje

Kh 8.6.2015 § 164 Nurmijärven kunnan konserniohje

Konserniohjeeseen tehdyt tekniset korjaukset:
3.1 Valtuusto
Lisätty ”päättää omistajapolitiikasta osana kuntastrategiaa”
Poistettu ”päättää kunnan tavoitteiden mukaiset omistajapoliittiset linjaukset”
3.5 Tarkastuslautakunta
Lisätty ”arvioi onko toiminta kunnassa ja kuntakonsernissa järjestetty tuloksellisella ja
tarkoituksenmukaisella tavalla”
7§
Lisätty: Konsernijohto käy vuosittain Nurmijärven Sähkö Oy:n, Nurmijärven vuokra-asunnot Oy:n ja
Rajamäen Uimahalli Oy:n kanssa tulosohjausneuvottelun talousarviokäsittelyn yhteydessä koskien yhtiöille
asetettavia kehittämistavoitteita sekä toiminnan ja talouden tavoitteita
Poistettu lause ”Valtuusto asettaa tytäryhteisöille omistajapoliittiset tavoitteet ja hyväksyy
omistajapoliittiset linjaukset osana talousarviokäsittelyä”. (sisältyy kohtaan 3.1)
Toisessa kappaleessa ”Nurmijärven Sähkö Oy, Nurmijärven vuokra-asunnot Oy ja Rajamäen Uimahalli Oy
toimittavat ...” on korvattu ”Tytäryhteisöt toimittavat ....”
Konserniohjeen liitteeseen tehdyt korjaukset:
3.3 Poistettu ”Hallitus työskentelee ja tekee päätöksensä hallituksen kokouksissa kollektiivisena elimenä.”
6.1 Lisätty kappaleen loppuun ”Tämä määräys ei koske henkilöstön edustajaa yhtiön hallituksessa.”
7.5 Kohdan toisessa kappaleessa korjattu ”kunnanjohtajalle”
1
Nurmijärven kunnan konserniohje
1 § Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite
Konserniohjeella varmistetaan valtuuston tytäryhteisölle asettamien omistajapoliittisten linjauksien
sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutus ja määritellään miten tytäryhteisöjen
ohjaus, seuranta, raportointi ja valvonta on järjestetty.
2 § Konserniohjeen velvoittavuus
Konserniohje koskee kuntaa ja sen tytäryhteisöjä. Tytäryhteisöksi katsotaan osakeyhtiö, säätiö tai
muu sellainen yhteisö, jossa kunnalla on kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta.
Kunta tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin.
Kunnan osakkuusyhteisöissä, kuntayhtymissä ja kunnan jäsenyysyhteisöissä kunnan edustajien
tulee pyrkiä siihen, että kunnan konserniohjeen periaatteita noudatetaan myös näissä yhteisöissä.
Konserniohje on käsiteltävä tytäryhteisön hallituksessa tai vastaavassa toimielimessä. Konserniohjetta noudatetaan tytäryhteisössä, jollei sitä koskevasta lainsäädännöstä, yhtiöjärjestyksestä tai
säännöistä muuta johdu. Mikäli tytäryhteisön yhtiöjärjestys tai säännöt ovat ristiriidassa konserniohjeen kanssa, yhtiöjärjestys ja säännöt muutetaan yhteensopiviksi konserniohjeen kanssa.
Konserniohje ei muuta tytäryhteisöjen, osakkuusyhteisöjen tai kuntayhtymien johdon oikeudellista
asemaa tai vastuuta.
3 § Kuntakonsernin johtamisjärjestelmä ja toimivaltasuhteet
3.1 Valtuusto
-päättää omistajapolitiikasta osana kuntastrategiaa
- päättää sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan perusteista
- hyväksyy konsernitilinpäätöksen
- päättää kuntastrategiaan perustuen kuntakonserniin kuuluville yhteisöille asetettavista liiketoiminnan strategisista kehittämistavoitteista sekä toiminnan ja talouden tavoitteista
- asettaa halutessaan konsernijohdolle tavoitteita
- hyväksyy konserniohjeen
- hyväksyy kunnan tytäryhteisöjen hyvää hallintotapaa ja johtamista koskevan ohjeen
3.2 Konsernijohto
Konsernijohdon muodostavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Konsernijohto vastaa kuntakonsernin ohjauksesta sekä niiden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen asianmukaisuudesta ja tuloksellisuuden valvonnasta.
Tytäryhtiöiden hallitusten kokouksissa on konsernijohdon määräämällä aina läsnäolo- ja puheoikeus.
Konsernijohto ei osallistu tytäryhtiöiden toiminnalliseen päätöksentekoon eikä päivittäisjohtamiseen
muutoin kuin yhtiökokouksissa ja konserniohjeessa erikseen määritellyissä konsernijohdon ennakkokäsityksen selvittämiseen piiriin kuuluvissa asioissa.
2
3.3 Kunnanhallitus
- päättää jäsenyys- ja konserniyhteisöjensä toiminnan seuraamisesta, kunnan kannanotoista yhtiökokouksissa tai muissa vastaavissa kokouksissa käsiteltäviin asioihin sekä ohjeiden antamisesta
kuntaa näissä yhtiöissä ja muissa yhteisöissä edustaville henkilöille
- nimeää ehdokkaat jäsenyys- ja konserniyhtiöiden hallintoelimiin
- päättää vaatimuksen tekemisestä ylimääräisen yhtiökokouksen tai vastaavan kokouksen koollekutsumiseksi
- vastaa hyvän hallintotavan, sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan ohjeistamisesta ja asianmukaisesta järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta
- antaa toimintakertomuksessaan selonteon sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä
3.4 Kunnanjohtaja
- vastaa kokonaisvaltaisesti kuntakonsernin toiminnan ja talouden johtamisesta, kuntakonsernin
sisäisestä valvonnasta ja konsernivalvonnasta ja sen järjestämisestä, riskienhallinnan järjestämisestä ja omistajaohjauksen toteuttamisesta
- vastaa kunnan tytär- ja osakkuusyhteisöjen ja muiden yhteistoimintayksiköiden asioiden valmistelusta kunnanhallitukselle
- seuraa konserniohjeen ja Hyvä hallinto- ja johtamistapa –ohjeen toimivuutta
3.5 Tarkastuslautakunta
- huolehtii kunnan ja sen tytäryhtiöiden tarkastuksen yhteensovittamisesta
- arvioi valtuuston kunnalle ja tytäryhteisöille hyväksymien strategioiden sekä asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutusta
-arvioi onko toiminta kunnassa ja kuntakonsernissa järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla
- arvioi konsernijohdon ja muiden tytäryhteisöjen valvontaan nimettyjen viranomaisten toiminnan
tuloksellisuutta
Tarkastuslautakunnalla on oikeus saada selvityksiä ja asiakirjoja edellä mainittujen arviointitehtävien hoitamista varten.
4 § Edustajat konserniyhteisöjen hallintoelimissä
Nurmijärven kunnan edustajia hallintoelimiin valittaessa pyritään siihen, että edustajilla on liiketaloudellista ja tytäryhteisön toimialan sekä johtamisen asiantuntemusta.
Valinnat valmistellaan konsernijohdon johdolla yhteistyössä poliittisten ryhmien kanssa. Valintaprosessissa arvioidaan yhteisökohtaisesti etukäteen hallituksen jäseniltä edellytettävä asiantuntemus ja
kokemus ja pyritään löytämään edellytykset täyttäviä jäsenehdokkaita valintaprosessia varten.
5 § Konsernin sisäinen yhteistyö
Kuntakonsernin johto ja tytäryhteisöjen johto edistävät vuorovaikutusta kunnan ja sen eri yksiköiden, tytäryhteisöjen, osakkuusyhteisöjen ja muiden toiminnalliseen kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen välillä. Vuorovaikutuksen lisäämiseksi molemmat osapuolet järjestävät erilaisia yhteistyöfoorumeita ja tilaisuuksia hallitusten puheenjohtajille ja jäsenille, toimitusjohtajille, yhteisöjen ja
yksiköiden johdolle ja henkilöstölle.
Tytäryhteisöjen toimitusjohtajien ja hallituksen puheenjohtajien tulee aktiivisesti pitää yhteyttä
konsernijohtoon ja keskustella tytäryhteisöjä koskevista kysymyksistä sekä erityisesti ennakkolupaa
edellyttävistä asioista.
3
6 § Keskitetyt konsernitoiminnot
Kuntakonsernissa hyödynnetään eri tukipalvelujen hankinta- ja volyymiedut sekä ammatti- ja erityisosaaminen.
Tilakeskus koordinoi toimitilojen ja palvelutilojen käyttöä kuntakonsernissa. Tytäryhtiöiden tulee
neuvotella kunnan tilakeskuksen kanssa, mikäli niillä on toimitiloihin tai palvelutiloihin liittyviä lisätilatarpeita tai mikäli yhtiön omistamia toimitiloja tai palvelutiloja ei tarvita yhtiöiden omassa toiminnassa. Tytäryhteisöt sijoittuvat ensisijaisesti omistamiinsa tai kunnan omistamiin tiloihin.
Kunnan hankintavastuullisten kanssa neuvotellaan ja sovitaan tarkoituksenmukaisesta yhteistyöstä
taloudellisten hyötyjen aikaansaamiseksi. Tytäryhteisöjen tulee noudattaa hankintalainsäädäntöä,
kunnan hankintaperiaatteita sekä hankinnoista erikseen annettuja ohjeita
7 § Toiminnan suunnittelu, talous ja raportointi
Konsernijohto käy vuosittain Nurmijärven Sähkö Oy:n, Nurmijärven vuokra-asunnot Oy:n ja Rajamäen Uimahalli Oy:n kanssa tulosohjausneuvottelun talousarviokäsittelyn yhteydessä koskien yhtiöille asetettavia kehittämistavoitteita sekä toiminnan ja talouden tavoitteita.
Tytäryhteisöt toimittavat talousarvion laadintaohjeissa ilmoitetussa aikataulussa seuraavan tilikauden tavoitteet ja niiden mittarit kunnanhallituksen ja valtuuston talousarviokäsittelyä varten. Tavoitteet tulee laatia siten, että ne ovat selkeästi mitattavissa ja arvioitavissa.
Nurmijärven Sähkö Oy, Nurmijärven vuokra-asunnot Oy ja Rajamäen Uimahalli Oy raportoivat valtuustolle vähintään kerran vuodessa ja kunnanhallitukselle osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen
yhteydessä asetettujen tavoitteiden toteutumisesta, toiminnan tuloksellisuudesta ja taloudellisen
aseman kehityksestä sekä toiminnan kestävyyteen ja omaisuuden arvon kehittymiseen olennaisesti
vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi yhtiöt raportoivat ennakkolupaa edellyttävien asioiden yhteydessä.
Muut yhteisöt raportoivat valtuustolle kerran vuodessa tilinpäätöksen yhteydessä.
Kaikki tytäryhteisöt toimittavat hallintoelimiensä esityslistat ja pöytäkirjat kunnanjohtajalle ja tämän määräämille. Kyseiset asiakirjat on lähetettävä kunnanjohtajalle samanaikaisesti kuin ne lähetetään ko. yhteisön päätöksentekoelimiin kuuluville.
Kaikkien tytäryhteisöjen tilikausi on kalenterivuosi. Tytäryhteisöt käyttävät konsernijohdon hyväksymää tilinpitopalvelua. Konserniyhteisöjen on otettava huomioon kirjanpidon järjestämisessä konsernitilinpäätöksen tarpeet.
Tytäryhteisöt noudattavat konsernijohdon antamia ohjeita rahoituksen suunnittelussa ja järjestämisessä. Konsernijohdolla on oikeus saada tytäryhteisöiltä tarpeelliset tiedot kuntakonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja toiminnan tuloksen laskemiseen.
Tytäryhteisöjen investoinnit, rahoitus-, laina-, takaus- ja vakuusasiat valmistellaan yhteistyössä
konsernijohdon kanssa.
8 § Henkilöstö
Merkittävistä henkilöstöön liittyvistä asioista on neuvoteltava etukäteen konsernijohdon kanssa.
Tytäryhteisöt liittyvät Kuntien eläkevakuutuksen jäsenyhteisöiksi, mikäli niillä on henkilöstöä.
4
9 § Tiedottaminen
Kuntakonsernin viestinnän tulee olla aktiivista ja avointa.
Koko konserniyhteisöä koskevasta tiedottamisesta vastaa konsernijohto Nurmijärven viestintäohjeiden mukaisesti. Tytäryhteisön omasta tiedottamisesta vastaa yhteisön puolesta hallitus ja toimitusjohtaja. Tytäryhteisön oman tiedottamisen on tuettava emoyhteisön asettamia tavoitteita ja toimintapolitiikkaa.
10 § Ennakkolupamenettely
Tytäryhteisön on ennakkoon hankittava konsernijohdon suostumus seuraavissa asioissa:
1) liiketoiminnan merkittävä tai poikkeuksellinen laajentaminen suhteessa liikevaihtoon
2) merkittävä tai poikkeuksellinen investointi
3) yhtiöjärjestyksen muuttaminen
4) osakeanti tai muu pääomarakenteen muuttaminen
5) liiketoiminnan tai kiinteistön myyminen tai muu olennainen liiketoiminnan uudelleenjärjestely
6) lainanotto tai vakuuden antaminen
7) hakeutuminen selvitystilaan tai konkurssiin
8) tuloksen käsittely ennen yhteisön hallituksen tilinpäätöskäsittelyä
9) vaikutuksiltaan merkittävän oikeudellisen prosessin aloittaminen
10) toimitusjohtajan valinta ja palkkaus sekä toimitusjohtajalle maksettavat muut taloudelliset
etuudet
11) tulospalkkiojärjestelmän käyttöönotto ja siinä tehtävät muutokset
12) muu yhtiön tulokseen, pääoman tuottoon tai riskiin olennaisesti vaikuttava tapahtuma.
Tytäryhteisöjen hallitusten puheenjohtajilla on velvollisuus selvittää ennen päätöksentekoa, onko
kyseessä ennakkokäsityksen selvittämistä vaativa asia. Tytäryhtiöiden toimitusjohtajat vastaavat
suostumuksen hakemisesta. Ennakkokäsityksen hankkiminen ei ole määrämuotoinen hallinnollinen
toimi. Ennakkokäsitys voidaan hankkia esimerkiksi sähköpostilla tai henkilökohtaisesti keskustellen.
Ennakkokäsitys on aina varmennettava dokumentoimalla.
11 § Tytäryhteisöjen sisäinen valvonta, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus
Tytäryhteisöjen hallitusten on huolehdittava siitä, että yhteisöjen sisäinen valvonta ja riskienhallinta
on järjestetty huolellisesti. Tytäryhteisöjen on otettava huomioon kuntakonsernin omistajapoliittiset
tavoitteet ja noudatettava konserniohjeita sekä valtuuston päättämiä sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan perusteita. Konsernijohdon velvollisuutena on ohjata konserniyhteisöjä sekä valvoa niiden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä.
Tytäryhteisöjen tulee säännöllisesti arvioida yhtiön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tuloksellisuutta. Sisäisen valvonnan avulla varmistetaan, että tavoitteet saavutetaan, toiminta on lakien,
sääntöjen, ohjeiden ja päätösten mukaista, voimavarat ovat tuloksellisessa käytössä, omaisuus on
turvattu sekä johdon saama informaatio oikeaa, tarkoituksenmukaista ja oikea-aikaista.
Tytäryhteisöjen hallitus vastaa siitä, että sisäinen tarkastus on järjestetty ja se on oikeassa suhteessa liiketoiminnan laatuun ja laajuuteen nähden.
Tytäryhteisön hallitus vastaa riskienhallinnasta ja varmistuu siitä, että yhtiön toimintaan liittyvät
riskit tunnistetaan, arvioidaan ja niitä seurataan. Hallituksen vastuulla on riskienhallinnan periaatteiden, yhtiön riskinkantokyvyn ja riskinottohalun määritteleminen. Riskien jatkuva tunnistaminen,
arviointi, valvonta ja vähentäminen kuuluvat yhtiön operatiiviselle johdolle.
5
Tytäryhteisö raportoi konsernijohdolle riskienhallinnan toimintatavoista, niiden soveltamiesta ja
tuloksista siten, että konsernijohdolla on riittävä kokonaiskuva ja kohtuullinen varmuus siitä, että
tytäryhteisöjen riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty.
12 § Konsernivalvonta
Konsernivalvonnasta vastaa konsernijohto. Konsernivalvonnan kohdealueita ovat konserniyhtiöiden
toiminnan tuloksellisuus ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi. Konsernivalvonnassa seurataan myös valtuuston tytäryhtiöiden toiminnalle asettamien omistajapoliittisten tavoitteiden toteutumista, lainsäädännön sekä konserni- ja hyvä hallinto- ja johtamistapa –ohjeen
noudattamista, omaisuuden ja voimavarojen turvaamista.
13 § Tilintarkastus
Valtuuston asettama tarkastuslautakunta huolehtii kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Tarkastuslautakunta arvioi valtuuston kunnalle ja tytäryhteisöille asettamien
toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutusta.
Kunnan tilintarkastusyhteisö toimii myös kuntakonserniin kuuluvien tytäryhteisöjen tilintarkastusyhteisönä.
Kunnan sisäisellä tarkastuksella on mahdollisuus tarkastaa tytäryhteisön toimintaa tarvittavassa
laajuudessa. Yhteisö antaa tarpeelliset tiedot ja avustaa niiden saannissa.
Jos tilintarkastaja on esittänyt hallitukselle, toimitusjohtajalle tai muulle vastuuvelvolliselle huomautuksen seikoista, joita ei esitetä tilintarkastuskertomuksessa vaan tilintarkastuspöytäkirjassa tai –
raportissa, huomautukset on kirjattava hallituksen pöytäkirjaan ja toimitettava pöytäkirja tiedoksi
konsernijohdolle.
14 § Hyvä hallinto- ja johtamistapa kuntakonsernissa
Konserniohjeen liitteenä on Nurmijärven kuntakonsernin hyvää hallinto- ja johtamistapaa koskeva
ohje, joka määrittelee tytäryhteisöjen johdon eli hallituksen ja palkattujen johtajien roolia, velvollisuuksia ja suhdetta kuntaan osakkeenomistajana.
15 § Ohjeen voimaantulo
Valtuusto hyväksyy konserniohjeen. Konserniohje astuu voimaan välittömästi hyväksymisen jälkeen.
1
Konserniohjeen liite
Hyvä hallinto- ja johtamistapa Nurmijärven kuntakonsernissa (corporate governance)
1 Johdanto
1.1 Kuntakonserniin kuuluvien tytäryhtiöiden hyvää hallinto- ja johtamistapaa koskevan ohjeen tavoitteista ja tarkoituksesta
Hyvä hallinto- ja johtamistapa Nurmijärven kuntakonsernissa -ohjeen tavoitteena
on tukea kuntakonsernin johtamisen edellytyksiä ja omistajaohjausta siten, että
konsernia voidaan johtaa ja ohjata yhtenäisillä ohjeilla ja toimintaperiaatteilla. Tarkoituksena on yhtenäistää konserniin kuuluvien tytäryhtiöiden johtamis- ja hallintokäytäntöjä ja siten varmistaa, että tytäryhtiöissä toteutuvat terveet liikeperiaatteet,
riittävä avoimuus, tulostietojen oikeellisuus, asianmukainen sisäinen valvonta ja
riskien hallinta. Ohje osaltaan varmistaa, että kunnan omaisuutta hoidetaan tarkoituksenmukaisesti, tehokkaasti, tuottavasti ja luotettavasti kuntakonsernin kokonaisetu turvaten.
Ohje täydentää lakisääteisiä menettelytapoja ja kunnan konserniohjetta. Ohjeessa
tuodaan esille osakeyhtiölain mukaiset osakkeenomistajan, hallituksen ja toimitusjohtajan roolit ja siihen liittyvä toimivalta sekä selkeytetään näiden eri roolien välistä työnjakoa ja vastuuta. Ohjeen pääasiallisena kohteena on yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja.
Ohje toimii myös yleisohjeena kuntaa yhtiökokouksessa edustaville ja muille kunnan puolesta omistajaohjausta käyttäville. Tytäryhtiöiden hallitusten on noudatettava ohjetta toiminnassaan ja valmistellessaan asioita yhtiökokoukselle. Tytäryhtiöiden hallituksiin valittujen jäsenien tulee tutustua kunnassa ja tytäryhtiön hallituksessa hyväksyttyihin ohjeisiin ja noudattaa niitä hallitustyöskentelyssään. Tytäryhtiön hallituksen puheenjohtajan tulee huolehtia hallituksessa hyväksytyn ohjeen antamisesta uudelle toimitusjohtajalle ja uusille hallituksen jäsenille heidän tultua valituksi tehtäväänsä.
1.2 Ohjeen soveltamisala
Hyvää hallinto- ja johtamistapaa koskevan ohjeen hyväksyy valtuusto osana konserniohjetta ja antaa sen tytäryhtiöiden hallituksille toimintaohjeeksi. Ohjetta tulee
noudattaa kuntakonsernissa ja konserniin kuuluvissa tytäryhteisöissä.
Kunnan osakkuusyhtiöissä kunnan edustajien tulee pyrkiä siihen, että hyvää hallinto- ja johtamistapaa koskevaa ohjetta noudatetaan soveltuvin osin. Ohje ei koske
kuntayhtymien hallintoa ja johtamista.
2
2 Yhtiökokous
Yhtiökokousta koskevat osakeyhtiölain (624/2006) säännökset ovat lain II osan
(Hallinto ja tilinpäätös) 5 luvussa (1-31 §). Sen lisäksi, mitä laissa säädetään, Nurmijärven kuntakonsernin tytäryhtiöissä:
Tytäryhtiöiden tulee toimittaa kutsu varsinaiseen yhtiökokoukseen kirjallisesti viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta ja kutsu ylimääräiseen yhtiökokoukseen
vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta niin, että yhtiökokousasia ehditään käsitellä konsernijohdossa hyvissä ajoin ennen yhtiökokousta.
Varsinaisen yhtiökokouksen ja ylimääräisen yhtiökokouksen kutsun liitteenä tulee
aina olla kokouksen asialista. Lisäksi kutsun liitteenä tulee olla kulloinkin kokouksessa käsiteltävistä asioista riippuen:
- tilinpäätös kokonaisuudessaan käsittäen tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot
- toimintakertomus
- tilintarkastuskertomus
- talousarvio mahdollisine vastikkeineen (asunto-osakeyhtiö, keskinäinen kiinteistöyhtiö)
- yhtiön hallituksen yksiselitteinen päätösehdotus mahdollisista muista asioista (yhtiöjärjestyksen muuttaminen, osakepääoman muuttaminen yms.)
- muut mahdolliset kokoukseen liittyvät asiapaperit.
Hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä toimitusjohtaja osallistuvat
yhtiökokoukseen . Myös muilla hallituksen jäsenillä on oikeus osallistua yhtiökokoukseen.
Yhtiön hallituksen jäsen ei voi toimia yhtiö- tai vuosikokousedustajana kokouksessa, jossa päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille.
Yhtiökokous valitsee hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valitessaan
hallituksen jäsenet. Hallituksen jäseneksi ja varajäseneksi valittavalta on ennen valintaa saatava kirjallinen suostumus tehtävään.
Allekirjoitetusta yhtiökokouspöytäkirjasta tulee lähettää jäljennös kunnan yhtiö- tai
vuosikokousedustajalle ja kunnan kirjaamoon.
Yhtiön tulee ilmoittaa hallituksen varsinaisiksi jäseniksi, varajäseniksi, tilintarkastajaksi ja varatilintarkastajaksi valituille tahoille valinnasta kyseiseen tehtävään toimittamalla asianosaiselle ote yhtiökokouksen pöytäkirjasta.
3 Hallitus
Hallitusta koskevat osakeyhtiölain (624/2006) säännökset ovat lain II osan (Hallinto ja tilinpäätös) 6 luvussa (Osakeyhtiön johto ja edustaminen, 1-16 § ja 25-28 §).
Sen lisäksi, mitä laissa säädetään, Nurmijärven kaupunkikonsernin tytäryhtiöiden
hallituksia koskevat alla mainitut kohdat.
3
3.1 Hallituksen tehtävät
Hallituksen tehtävänä on edistää yhtiön ja osakkeenomistajien etua. Kunnan edustajien tulee huolehtia siitä, että kaikkien osakkeenomistajien edut tulevat tasapuolisesti huomioon otettua.
Hallitus
- kutsuu koolle yhtiökokouksen
- toimeenpanee yhtiökokouksen päätökset
- hyväksyy yhtiön strategian ja valvoo sen toteuttamista
- hyväksyy hyvää hallinto- ja johtamistapaa koskevat suositukset
- hyväksyy sisäisen tarkastuksen, valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet ja seuraa niiden toteuttamista
- varmistaa johtamisjärjestelmän toiminnan
- hyväksyy budjetin
- valitsee ja erottaa toimitusjohtajan
- ohjaa, tukee ja valvoo määräyksin ja ohjein toimitusjohtajan vastuulla olevaa yhtiön päivittäisjohtamista siten, että hallituksella on riittävä ja ajantasainen kontrolli
ylimmän johdon tehtävä- ja vastuualueista sekä yhtiön sisäisestä tilasta. Hallituksen jäsenen tiedonsaantipyynnöistä on määrätty tarkemmin luvussa 3.8.
- määrittää toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot ja hyväksyy kirjallisen toimitusjohtajasopimuksen
- päättää yhtiön toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen epätavallisista ja laajakantoisista toimenpiteistä
- päättää yhtiön asioista sen mukaan kuin yhtiöjärjestyksessä on määrätty tai muutoin yhtiön sisäisesti on toimitusjohtajan kanssa sovittu
- huolehtii yhtiön asioiden tiedottamisesta, ellei sitä ole delegoitu hallituksen puheenjohtajalle tai toimitusjohtajalle tai muulle henkilölle
- edustaa yhtiötä ja kirjoittaa sen toiminimen
- antaa oikeuden yhtiön edustamiseen hallituksen jäsenelle, toimitusjohtajalle tai
muulle henkilölle yhtiöjärjestyksen määräysten mukaan.
3.2 Hallituksen puheenjohtajan tehtävät
Hallituksen puheenjohtajalla ei ole oikeutta tehdä yksin päätöstä hallituksen puolesta, ellei hallitus ole nimenomaisesti erikseen valtuuttanut hallituksen puheenjohtajaa päättämään jostakin yksittäisestä asiasta.
Yhtiön tulee jakaa toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan vastuualueet selkeästi erillisellä hallituksen hyväksymällä työjärjestyksellä.
Hallituksen puheenjohtajan tehtävänä on muun muassa
- huolehtia, että hallitus on toimintakykyinen ja päätösvaltainen
- johtaa hallituksen työskentelyä niin, että hallitus huolehtii tehtävistään mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti
- seurata toimitusjohtajan tehtäviä ja valvoa, että toimitusjohtaja on tehtäviensä
tasalla
- vastata siitä, että hallitus kokoontuu tarvittaessa tai jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaatii
4
- hyväksyä toimitusjohtajan laatima esityslista hallituksen kokouksia varten
- johtaa ja kehittää hallituksen työskentelyä, valvoa kokousten valmistelua, toimia
kokouksessa puheenjohtajana sekä huolehtia siitä, että kokouksesta pidetään pöytäkirjaa ja sen allekirjoittamisesta
- huolehtia osaltaan siitä, että kunnan tytäryhtiöissä noudatetaan kuntakonsernissa
annettua tytäryhteisöjen konserniohjetta ja hyvästä hallinto ja -johtamistavasta
annettuja ohjeita
- huolehtia erityisesti siitä, että konserniohjeen 10 §:ssä (ennakkolupamenettely)
mainituista asioista on ennen hallituksen lopullista päätöstä hankittu konsernijohdon ennakkolupa
- huolehtia siitä, että lakisääteiset ja yhtiöjärjestyksessä määrätyt toimenpiteet ja
niihin liittyvät päätökset tehdään ajallaan
- hyväksyä toimitusjohtajan edustus- yms. kulut ja lomat
- pitää yhteyttä hallituksen jäseniin ja toimitusjohtajaan kokousten välillä
- pitää tarvittaessa yhteyttä omistajiin kuten esim. konsernijohtoon ja muihin sidosryhmiin myös yhtiökokousten välillä
- seurata tarkasti yhtiön toimintaa
- luoda osaltaan hyvä ilmapiiri hallituksen toiminnalle
- vastata siitä, että hallituksen työskentelyssä noudatetaan hallituksen hyväksymän
työjärjestyksen määräyksiä.
Hallituksen ja sen puheenjohtajan tehtävät ovat strategisia. Hallituksen puheenjohtaja ei osallistu yhtiön operatiivisen toiminnan johtamiseen.
3.3 Hallituksen työskentely ja päätöksenteko
Puhelin- ja sähköpostikokoukset rinnastetaan tavanomaisiin kokouksiin ja niistä on
laadittava normaaliin tapaan pöytäkirja.
Toimitusjohtajalla on oikeus olla läsnä hallituksen kokouksissa ja käyttää niissä puhevaltaa.
Hallituksen kokouksista on laadittava pöytäkirja, jonka kokouksen puheenjohtaja ja
vähintään yksi hallituksen siihen valitsema jäsen allekirjoittavat. Hallitus voi myös
päättää, että kaikki läsnäolijat allekirjoittavat pöytäkirjan. Sellaiset yhtiön ja sen
osakkeenomistajan taikka hallituksen jäsenen väliset sopimukset ja sitoumukset,
jotka eivät kuulu yhtiön tavanomaiseen liiketoimintaan, on merkittävä tai liitettävä
hallituksen kokouksen pöytäkirjaan.
Hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä
merkityksi pöytäkirjaan.
Hallituksen jäsenten on säilytettävä saamiaan asiakirjoja ja muuta tietoa huolellisesti ja niin, ettei ulkopuolisilla ole pääsyä liikesalaisuudeksi katsottavaan tietoon.
Myös asiakirjoja tuhottaessa hallituksen jäsenten on toimittava niin, ettei ulkopuolisella ole pääsyä liikesalaisuudeksi katsottavaan tietoon.
Hallitus ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan
tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle epäoikeutettua etua yhtiön tai
5
toisen osakkeenomistajan kustannuksella.
Hallitus tai hallituksen jäsen ei saa noudattaa sellaista yhtiökokouksen tai yhtiön
muun toimielimen päätöstä, joka on osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen vastaisena
pätemätön.
3.4 Hallituksen työjärjestys
Hallituksella on oltava työjärjestys, johon on kirjattu hallituksen työskentelytavat,
kokousten pöytäkirjaaminen ja hallituksen kokoontumisaikataulu. Hallituksen työjärjestysmallina voidaan käyttää esimerkiksi Kuntaliiton mallia.
3.5 Hallituksen kokoukset
Yhtiön on ilmoitettava tilikauden aikana pidettyjen hallituksen kokousten lukumäärä
sekä jäsenten osallistuminen hallituksen kokouksiin toimintakertomuksessaan.
3.6 Hallituksen toiminnan arviointi
Hallituksen on arvioitava vuosittain toimintaansa ja työskentelytapojaan hallitustyöskentelyn kehittämiseksi. Arviointi voidaan toteuttaa sisäisenä itse arviointina tai
käyttää ulkopuolista arvioitsijaa. Arvioinnin keskeisistä tuloksista tulee raportoida
kirjallisesti konsernijohdolle.
3.7 Hallituksen jäsenten valinta
Yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet yhtiöjärjestyksen mukaiseksi toimikaudeksi. Hallituksen jäseneksi ja varajäseneksi valittavalta on ennen valintaa saatava kirjallinen suostumus tehtävään.
Kuntakonserniin kuuluvissa yhtiöissä tai yhtiöissä, joissa kunnilla on enemmistö, on
hallituksen jäsenehdokkaiden nimeämisessä ja valinnassa noudatettava naisten ja
miesten välisestä tasa-arvosta annettua lakia (609/1986).
Hallituksen jäsenten lukumäärän ja hallituksen kokoonpanon on mahdollistettava
hallituksen tehtävien tehokas hoitaminen. Kokoonpanossa tulee ottaa huomioon yhtiön toiminnan tarpeet ja yhtiön kehitysvaihe. Hallituksen tehtävien ja tehokkaan
toiminnan kannalta on tärkeää, että hallitus koostuu jäsenistä, joilla on riittävä ja
monipuolinen osaaminen sekä toisiaan täydentävä kokemus yhtiötoiminnan hallinnosta ja johtamisesta sekä yhtiön toimialasta. Hallituksen tulee koostua henkilöistä,
joilla on asiantuntemusta ja kykyä operatiivisen johdon ohjaukseen ja tukemiseen
sekä mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen.
Hallitukseen on perusteltua valita vähintään viisi ja enintään yhdeksän jäsentä lukuun ottamatta tehtäväalueeltaan suppeita pieniä yhtiöitä, joihin valitaan kolme jäsentä. Henkilöstön tai kiinteistöyhtiöissä asukkaiden edustaja valitaan hallitukseen,
mikäli säännökset sitä edellyttävät.
3.8 Hallituksen tiedonsaanti ja uuden hallituksen jäsenen perehdyttäminen
6
Yhtiön toiminnasta on annettava hallitukselle riittävät tiedot.
Hallituksen yksittäisen jäsenen on osoitettava mahdolliset tiedonsaantipyyntönsä
toimitusjohtajalle tai hallituksen puheenjohtajalle, jotka puolestaan huolehtivat siitä, että pyydetyt tiedot tulevat tarpeellisessa määrin koko hallituksen ja toimitusjohtajan tietoon.
Hallituksen jäsenen suoraan yhtiön organisaatiolle tai konsernin yksittäiselle toimihenkilölle osoittama pyyntö tulee toimittaa tiedoksi toimitusjohtajalle tai hallituksen
puheenjohtajalle.
Uusi hallituksen jäsen tulee erikseen perehdyttää yhtiön toimintaan.
3.9 Hallituksen jäsenten riippumattomuus
Hallituksen keskeinen tehtävä on valvoa yhtiön toimivan johdon toimintaa. Valvonnan edistämiseksi hallitusten jäsenten on oltava yhtiöstä aidosti riippumattomia.
Hallituksen jäsen ei ole riippumaton, jos
- jäsenellä on työ- tai toimisuhde yhtiöön tai sen kilpailijaan
- jäsen on ollut työ- tai toimisuhteessa yhtiöön viimeisen kolmen vuoden aikana
ennen hallituksen jäsenyyden alkamista
- jäsen saa yhtiöltä tai yhtiön toimivaan johtoon kuuluvilta henkilöiltä vähäistä suuremman korvauksen hallitustehtäviin liittymättömistä palveluista tai muusta neuvonnasta, esimerkiksi konsulttitehtävistä yhtiössä
- jäsen kuuluu toimivaan johtoon toisessa yhtiössä ja yhtiöiden välillä on tai on viimeisen vuoden aikana ollut asiakkuus, toimittajuus tai yhteistyösuhde, joka on
merkittävä toiselle yhtiölle
- ristikkäinen valvontasuhde (kahdessa yhtiössä jäsenet ovat ristikkäin toistensa
toimivassa johdossa ja hallituksessa)
Hallituksen jäsenet eivät voi olla työ- tai virkatehtävissään esimies-alaissuhteessa.
Määräys ei koske henkilöstön edustajaa yhtiön hallituksessa.
3.10 Hallituksen jäsenistä ilmoitettavat tiedot
Suostumuksen yhteydessä hallituksen jäsenet täyttävät hallituksen jäsenen perustietoilmoituksen, jossa ilmoitetaan:
- nimi
- syntymävuosi
- osoite
- mahdolliset sidonnaisuudet yhtiöön tai muihin yhtiöihin, mikäli sidonnaisuudella
voi olla merkitystä tehtävien hoitamisen kannalta
Yhtiön on pidettävä yllä vastaavaa rekisteriä hallituksen jäsenistä. Perustietoilmoituksella annettavissa tiedoissa tapahtuneista olennaisista muutoksista on viipymättä ilmoitettava yhtiölle.
7
4 Toimitusjohtaja
Toimitusjohtajaa koskevat osakeyhtiölain (624/2006) säännökset ovat lain II osan
(Hallinto ja tilinpäätös) 6 luvussa (Osakeyhtiön johto ja edustaminen, 17-20 § ja
25-28 §). Sen lisäksi, mitä laissa säädetään, Nurmijärven kuntakonsernin tytäryhtiöiden toimitusjohtajia koskevat alla mainitut kohdat.
4.1 Tehtävät ja vastuut
Toimitusjohtajan tehtäviä ovat muun muassa
- toteuttaa hallituksen hyväksymää strategiaa
- yhtiön liiketoimintojen suunnittelu, johtaminen ja valvonta
- yhtiön ylempien elinten, kuten hallituksen toimintojen valmistelu, esittely ja päätösten täytäntöönpano
- informoida hallituksen puheenjohtaja tytäryhtiön päivittäistilanteesta
- yhtiön muun kuin hallituksen päätösvallassa olevan henkilöstön palvelukseen ottaminen
- tavanomaisten hankinta- ja asiakassopimusten tekemisestä huolehtiminen
- hankkia ennen yhtiön sisäistä päätöksentekoa riittävän ajoissa konsernijohdon
ennakkolupa konserniohjeen 10 §:ssä mainituissa asioissa
- huolehtia siitä, että yhtiön kaupparekisteritiedot ovat ajan tasalla
- huolehtia siitä, että yhtiön osake- ja osakasluettelot ovat ajan tasalla
- huolehtia siitä, että yhtiölle otetaan toimitusjohtajaa ja hallitusta koskevat vastuuvakuutukset
- edustaa yhtiötä tehtäviinsä kuuluissa asioissa.
4.2 Nimittäminen
Hallitus nimittää toimitusjohtajan ja hänen sijaisensa.
Yhtiön hallituksen puheenjohtajan on hankittava kunnan konsernijohdon ennakkolupa toimitusjohtajan valintaan ja palkkaukseen sekä mahdollisen tulospalkkiojärjestelmän käyttöönottoon tai sen muutokseen. Yhtiön toimitusjohtajalta ja hänen
sijaiseltaan on saatava ennen nimitystä kirjallinen suostumus tehtävään.
4.3 Toimitusjohtajasopimus
Toimitusjohtajan palvelussuhteen keskeisistä ehdoista on laadittava yhtiön ja toimitusjohtajan välillä kirjallinen toimitusjohtajasopimus, jonka hallitus hyväksyy. Kunnan tytäryhtiöiden on noudatettava toimitusjohtajasopimuksen tekemisessä konsernijohdon kanssa sovittuja toimintatapoja. Ennen toimitusjohtajasopimuksen lopullista hyväksyntää tulee se käsitellä konsernijohdon kanssa. Hallituksen puolesta
sopimuksen allekirjoittaa hallituksen puheenjohtaja.
Toimitusjohtajan tulee ilmoittaa sivutoimensa hallituksen hyväksyttäväksi ja omat
ja lähiomaisen omistukset muissa yhtiöissä ja muut seikat, mikäli omistuksella voi
olla merkitystä tehtävien hoitamisen kannalta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös
olennaisia muutoksia mainituissa seikoissa.
8
5 Yhtiön muu johto
Yhtiön on toimintakertomuksessa esitettävä johdon organisaatio. Mikäli yhtiössä on
johtoryhmä, yhtiön on selostettava johtoryhmän kokoonpano, tehtävät sekä jäsenten vastuualueet.
Johtoryhmän pääasiallinen tehtävä on avustaa toimitusjohtajaa päätöksenvalmistelussa ja päätöksenteossa. Johtoryhmän päätökseksi tulee toimitusjohtajan mielipide.
6 Palkkiot ja palkitseminen
6.1 Hallitusten jäsenten palkkiot
Yhtiökokouksessa päätetään yhtiön hallituksen jäsenten kokous- ja vuosipalkkiosta
konsernijohdon hyväksymien määräytymisperusteiden mukaisesti. Hallituksen jäsenille voidaan maksaa palkkiota ainoastaan hallituksen kokoustyöskentelystä. Korvauksena voidaan maksaa kokous- ja/tai vuosipalkkioita.
Hallituksen jäsenet eivät voi olla osallisena yhtiön tulospalkkio- tai muissa vastaavissa järjestelmissä. Tämä määräys ei koske henkilöstön edustajaa yhtiön hallituksessa.
6.2 Toimitusjohtajan ja muun johdon palkitseminen
Tulospalkkio ja muiden yhtiön sisäisten palkitsemisjärjestelmien kehittäminen on
yhtiön hallituksen vastuulla. Yhtiön hallitus päättää toimitusjohtajan palkitsemisesta. Yhtiön hallituksen puheenjohtajan on hankittava konsernijohdon ennakkolupa
tytäryhtiön toimitusjohtajan palkkaukseen sekä mahdollisen tulospalkkiojärjestelmän käyttöönottoon tai sen muutokseen ennen päätöksentekoa.
Yhtiön toimitusjohtajan palkitsemisjärjestelmässä ei käytetä optio- tai osakeperusteista palkitsemista.
6.3 Palkitsemisjärjestelmä ja palkitsemista koskevat periaatteet sekä palkkoja ja
palkkioita koskevien tietojen ilmoittaminen
Yhtiön hallituksen on selostettava yhtiön toimitusjohtajalle ja muulle henkilöstölle
suunnatun palkitsemisjärjestelmän periaatteet ja päätöksentekojärjestys sekä
mahdolliset lisäeläkejärjestelmät ja yhtiön toimitusjohtajalle ja henkilöstölle viimeisellä tilikaudella maksettujen tulospalkkojen ja -palkkioiden määrä ja palkitsemisen
perusteet toimintakertomuksessa.
Toimintakertomuksessa on myös mainittava, mikäli tulospalkkiota ei ole maksettu.
Hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle ja toimitusjohtajan sijaiselle viimeksi
päättyneen tilikauden aikana maksettujen palkkojen ja palkkioiden sekä luontaisetujen yhteismäärä on ilmoitettava yhtiön tilinpäätöksessä.
9
7 Valvonnan järjestäminen ja riskien hallinta
7.1 Raportointi
Yhtiön hallituksen on huolehdittava, että yhtiössä on säännöllinen raportointi tavoitteiden toteutumisesta ja toiminnasta, joka on oikeassa suhteessa liiketoiminnan
laatuun ja laajuuteen.
7.2 Sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan toimintaperiaatteet
Yhtiön hallituksen on määriteltävä sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet. Yhtiön
toimitusjohtajan on huolehdittava riittävän ja toimivan sisäisen valvonnan toteuttamisesta ja ylläpitämisestä sekä toimivuuden varmistamisesta.
Konsernivalvonnasta vastaa kunnan konsernijohto. Vuosittain kunnan konsernitilinpäätöksessä annetaan kunnanhallituksen selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä.
7.3 Riskien hallinta
Yhtiön hallituksen on selostettava toimintakertomuksessa hallituksen tietoon tulleita merkittävämpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä periaatteet, joiden mukaan riskienhallinta on järjestetty. Sisäinen tarkastus ja tilintarkastaja arvioivat niitä prosesseja, joilla organisaatioissa varmistetaan, että merkittävät riskit on ymmärretty ja että niitä hallitaan asianmukaisesti.
7.4 Sisäinen tarkastus
Yhtiön hallituksen on huolehdittava siitä, että yhtiön sisäinen tarkastus on liiketoiminnan luonteen perusteella asianmukaisesti järjestetty ja se on oikeassa suhteessa liiketoiminnan laatuun ja laajuuteen nähden. Kunnan sisäinen tarkastus konsultoi
ja arvioi tarvittaessa niitä prosesseja, joilla yhteisöissä varmistetaan, että sisäinen
valvonta on asianmukaisesti järjestetty, merkittävät riskit ymmärretty ja että niitä
hallitaan asianmukaisesti.
7.5 Tytäryhteisön muu valvonta
Valtuuston hyväksymän konserniohjauksen periaatteiden mukaisesti konsernijohto
voi nimetä konsernijohdon edustajan, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus yhteisön hallituksessa tai vastaavassa toimielimessä.
Konsernijohdon edustaja toimii konsernijohdon ja tytäryhteisön välisenä yhteyshenkilönä ja valvoo valtuuston asettamien omistajapoliittisten linjauksien sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Lisäksi konsernijohdon
edustaja seuraa konserniohjauksen toimivuutta tytäryhteisössä ja raportoi tarvittaessa kunnanjohtajalle.
Yhtiön toimitusjohtajan tehtävä on hankkia ennen yhtiön sisäistä päätöksentekoa
riittävän ajoissa konsernijohdon ennakkolupa konserniohjeen 10 §:ssä mainituissa
asioissa. Ennakkolupamenettelyn mukaisissa asioissa konsernijohdon edustaja voi
10
toimia yhteyshenkilönä yhtiön hallituksen puheenjohtajan, yhtiön toimitusjohtajan
sekä konsernijohdon välillä.
8 Tilintarkastus
Tytäryhtiön ja tilintarkastajan välisessä tilintarkastusta koskevassa sopimuksessa
on edellytettävä, että yhtiön tilintarkastaja on velvollinen tilintarkastuskertomuksessaan nimenomaisesti lausumaan tilinpäätöksen vahvistamisesta, tuloksen käsittelystä hallituksen esittämällä tavalla sekä vastuuvapaudesta, vaikka TTL ei siihen
velvoita. Jos tilintarkastaja on esittänyt hallitukselle, toimitusjohtajalle tai muulle
vastuuvelvolliselle huomautuksen seikoista, jota ei esitetä tilintarkastuskertomuksessa vaan tilintarkastuspöytäkirjassa, huomautukset on kirjattava hallituksen pöytäkirjaan ja toimitettava pöytäkirja tiedoksi kunnan konsernijohdolle.
Yhtiön on ilmoitettava toimintakertomuksessa tai sitä vastaavassa kertomuksessa
tilintarkastajan palkkiot tilikaudelta. Jos tilintarkastajalle on maksettu palkkiota tilintarkastukseen liittymättömistä palveluista, nämä palkkiot on ilmoitettava erikseen.
9 Konsernin sisäinen yhteistyö
Konsernihallinto järjestää tytäryhteisöjen toimitusjohtajille, hallituksen puheenjohtajille ja jäsenille sekä tarvittaessa muulle henkilöstölle tilaisuuksia, joilla pyritään
edistämään konsernin sisäistä yhteistyötä ja parhaimpien käytäntöjen omaksumista. Tytäryhteisöjen edustajat ovat velvoitettuja osallistumaan näihin tilaisuuksiin.
Konsernijohto ei osallistu tytäryhtiöiden toiminnalliseen päätöksentekoon eikä päivittäisjohtamiseen muutoin kuin yhtiökokouksissa ja konserniohjeessa konsernijohdon ennakkoluvan selvittämisen piiriin kuuluvissa asioissa.
10 Viestintä
Tytäryhteisöä koskevasta viestinnästä vastaa yhteisön puolella hallitus ja toimitusjohtaja sekä kunnan puolella konsernijohto.
Mikäli yhteisön toiminta on laajaa tai yleistä mielenkiintoa herättävää, on yhteisön
huolehdittava, että yhteisössä laadittu vuosikertomus on yleisesti saatavilla. Vuosikertomus ja vastaavat tiedot ovat yleisesti saatavilla, mikäli ne ovat yhteisön Internet-sivuilla.
11 Julkiset hankinnat
Kuntakonserniin kuuluvan tytäryhteisön ollessa julkisista hankinnoista annetun lain
tarkoittama hankintayksikkö, on hallituksen ja toimitusjohtajan valvottava, että yhteisössä noudatetaan julkisista hankinnoista annettuja säädöksiä ja ohjeita.
Yhteisön hallituksen ja toimitusjohtajan tulee huolehtia siitä, että tytäryhtiö ei menetä hankintalainsäädännön tai oikeuskäytäntöön perustuvaa sidosyksikköasemaa
suhteessa kuntaan ilman konsernijohdolle annettua etukäteistietoa asiasta, jotta
konsernijohto voi tarvittaessa esittää kantansa asiaan.
11
Hallituksen ja toimitusjohtajan on myös valvottava, että tytäryhteisössä noudatetaan harmaan talouden torjunnasta annettuja säännöksiä ja ohjeita.
12 Lahjoman vastaiset periaatteet
Tytäryhteisön on noudatettava hyvää liiketapaa kestityksen ja muun vieraanvaraisuuden tarjoamisen ja vastaanottamisen suhteen. Tytäryhteisön on soveltuvin osin
noudatettava kunnan antamia ohjeita ulkopuolisten kustantamista matkoista ja
muiden taloudellisten etujen vastaanottamisesta ja antamisesta.
Tytäryhteisöt eivät anna taloudellisesta tukea poliittiseen toimintaan.
13 Vaitiolovelvollisuus ja asiakirjajulkisuus
Tytäryhteisön hallituksen jäsen, toimitusjohtaja, konsernihallinnon edustaja tai muu
kunnan viranhaltija ei saa paljastaa ulkopuoliselle tytäryhteisön liikesalaisuuteen
kuuluvaa asiaa.
Tytäryhteisössä saatua tietoa liikesalaisuudesta ei saa oikeudettomasti käyttää eikä
ilmaista hankkiakseen itselleen tai toiselle etua ja toista vahingoittaakseen.
Hallituksen jäsenen, toimitusjohtajan ja konsernihallinnon edustajan on lisäksi säilytettävä saamiaan asiakirjoja ja muuta tietoa huolellisesti ja niin, ettei ulkopuolisilla ole pääsyä liikesalaisuudeksi katsottavaan tietoon. Myös asiakirjoja tuhottaessa
edellä mainittujen henkilöiden on toimittava niin, ettei ulkopuolisella ole pääsyä liikesalaisuudeksi katsottavaan tietoon.
14 Vastuuvakuutukset
Tytäryhteisöllä on oltava riittävä vastuuvakuus hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle, mikäli se on riskeiltä suojautumisen kannalta perusteltua
Kunnan toiminnan
johtaminen ja hallinta sekä
omistaja- ja konserniohjaus
Suositukset
Kunnan toiminnan johtaminen ja
hallinta sekä omistaja- ja konserniohjaus
Suositukset
1.
Kunnissa aloitetaan konserniohjeen valmistelu
niyhtiöissä. Arvioinnin tulokset ja johtopäätökset
mahdollisimman pian ottaen huomioon kuntalain
käsitellään valtuuston puheenjohtajiston kanssa.
säännökset ja Kuntaliiton suositukset.
2.
arvioinnin vastuut määritellään hallintosäännössä.
lisuutta edistävät valtuuston ja sen puheenjohta-
Arviointi toteutetaan osana toiminnan ja talouden
jiston tehtävät sekä työskentelyn, päätöksenteon,
valmistelua ja seurantaa.
hallintosäännössä.
5.
Omistajapoliittiset linjaukset ja konserniyhtiöille
asetettavat liiketoiminnan strategiset kehittämistavoitteet sekä toiminnan ja talouden tavoitteet mää-
voimavarat aktiivisen ja tuloksellisen omistajaohja-
ritellään perustuen kuntastrategiaan sekä yhtiöiden
uksen järjestämiseksi. Konsernijohdolta edellytetään
analysointiin ja salkutukseen eli yhtiöiden luokit-
monipuolista asiantuntemusta ja kokemusta muun
teluun niiden merkittävyyden ja riskien mukaan.
muassa kuntakonsernin johtamisesta, toiminnasta
Tavoitteiden lisäksi yhtiöiden taloudellista asemaa
ja taloudesta, sisäisestä valvonnasta ja riskienhallin-
seurataan tunnuslukujen avulla.
9.
Konserniyhtiöt raportoivat konsernijohdon ohjeis-
Konsernijohto arvioi vuosittain kunnan koko-
taman raportointimallin mukaisesti esimerkiksi nel-
naisedun toteutumisen ja riskienhallinnan kannalta
jännesvuosittain asetettujen tavoitteiden toteutu-
omistajaohjauksen tuloksellisuutta.
misen, toiminnan tuloksellisuudesta ja taloudellisen
Kunnan omistamien yhtiöiden omistajaohjauksen
sekä konsernivalvonnan tulokselliseksi järjestämiseksi voidaan perustaa tarvittaessa hallituksen
jaosto tai toimikunta. Kunnan sisäisen valvonnan ja
aseman kehityksestä sekä toiminnan kestävyyteen
ja omaisuuden arvon kehittymiseen olennaisesti
vaikuttavista tekijöistä konsernijohdolle.
10. Kuntien omistamien yhtiöiden työnantajaedun-
riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan ohjauksen,
valvonta hoidetaan Avaintyöantajat ry:n kautta ja
seurannan ja arvioinnin toteuttamiseksi voidaan
työeläkevakuuttaminen Kevassa.
perustaa tarvittaessa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan jaosto. Nämä voidaan tarvittaessa yhdistää
yhden jaoston toimialaan. Jaostoon valitaan tarvittaessa hallituksen jäsenten ja varajäsenten lisäksi
myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Mikäli kunnassa
ei ole järjestetty sisäistä tarkastusta, on perusteltua
6.
8.
Konsernijohdolle ja -hallinnolle varataan riittävät
nasta.*
4.
Kuntastrategian ja toiminnan tuloksellisuuden
Valtuustotyöskentelyn vastuullisuutta ja tuloksel-
raportoinnin ja arvioinnin toimintatavat määritellään
3.
7.
11. Kuntakonserniin kuuluvien merkittävimpien yhtiöiden yhtiöjärjestyksiin sisällytetään määräykset,
jotka varmistavat kunnan omistajaohjauksen toteutumisen tytäryhtiössä.
12. Kuntaa osakkeenomistajana edustaa yhtiökoko-
harkita sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan jaoston
uksessa konsernijohtoon tai -hallintoon kuuluva
perustamista.
viranhaltija tai konsernijohdon nimeämä muu toimi-
Konsernijohto arvioi työskentelynsä laatua ja tuloksellisuutta säännöllisesti. Arvioinnit sisältävät säännönmukaiset itsearvioinnit sekä riippumattoman
henkilö. Konsernijohto antaa yhtiökokousedustajalle
omistajaohjauksen edellyttämät toimintaohjeet.
13. Valtuuston hyväksymällä konserniohjeella anne-
ulkoisen arvioijan suorittaman arvioinnin esimerkiksi
taan tarvittavat ohjeet, joilla yhdenmukaistetaan ja
kerran hallituskaudessa merkittävimmissä konser-
tehostetaan kunnan toiminnan johtamista kunnan
* Kuntalain 48 §:n mukaan konsernijohtoon kuuluvat kunnanhallitus, kunnanjohtaja tai pormestari ja muut hallintosäännössä määrätyt viranomaiset.
kokonaisetuun perustuen. Konsernijohto organisoi
18. Kunnan tytäryhteisöjen tulee konserniohjeen mää-
konsernijohtamisen ja -valvonnan konserniohjeen
räysten velvoittamana raportoida konsernijohdolle
sisältämien määräysten mukaisesti sekä seuraa ja
sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämises-
arvioi niiden noudattamista ja riittävyyttä.
tä sekä tuloksellisuudesta. Raportointi pitää sisällään
tiedot merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuuste-
14. Konserniohjeessa määrätään hallitusten jäsenten
kijöistä sekä niiden hallinnasta.
nimitysperiaatteet ja -käytännöt ottaen huomioon yhtiön toimialan edellyttämä liiketoiminnan
19. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet kou-
ja talouden asiantuntemus. Konsernijohto tai sen
luttautuvat ja sitoutuvat jatkuvasti kehittämään
konsernijaosto vastaa yhteistyössä konserniyhtiöi-
hallitustyöskentelyn edellyttämää osaamistaan.
den hallitusten puheenjohtajien kanssa hallitusten
Kunnan vastuulla on järjestää koulutusta ja huolehtia
jäsenten nimitysprosessista. Konserniohjeessa
koulutuksen tarjoamisesta.
kuvataan menettelytavat, joiden mukaan yhteisö- ja
jäsenkohtaisesti etukäteen arvioidaan hallituksen
20. Yhtiön toimitusjohtaja raportoi konsernijohdolle
tilikauden aikana pidettyjen kokousten lukumäärän
kokoonpanoa ja sen toimivuutta.
sekä jäsenten henkilökohtaisen tai keskimääräisen
osallistumisen kokouksiin.
15. Valtuuston päättämissä kunnan ja kuntakonsernin
sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteissa
päätetään sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan
21. Kunnan omistamille tytäryhtiöille valitaan toimitusjohtaja, jolla on yhtiön liiketoiminnan johtamisen
järjestämisen linjaukset, tavoitteet ja osa-alueet
edellyttämä riittävä asiantuntemus ja kokemus.
sekä niiden toimeenpano, seuranta- ja arviointime-
Yhtiön hallitus hankkii toimitusjohtajasopimuksesta
nettelyt. Lisäksi päätetään velvollisuudesta järjes-
omistajan kannan ennen päätöksentekoa.
tää sisäinen tarkastus, mikäli sisäinen valvonta ja
riskienhallinta eivät tuota konsernijohdolle riittävää
22. Yhtiön hallitus hankkii omistajan kannan kannustin-
varmuutta sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan
ja palkitsemisjärjestelmään ennen päätöksentekoa.
asianmukaisuudesta ja tuloksellisuudesta kunnassa
Yhtiön hallituksen jäsen ei voi olla mukana kannus-
ja kuntakonsernissa.
tin- ja palkitsemisjärjestelmässä.
16. Kunnanhallitus ohjeistaa sisäisen valvonnan ja
23. Säätiöitä ei pääsääntöisesti käytetä kunnan toi-
riskienhallinnan järjestelmällisen toimintatavan
mintoja organisoitaessa, koska säätiöissä ei voida
sekä valvoo sen toimeenpanoa ja tuloksellisuutta.
varmistaa riittävästi kunnan omistajaohjausta.
Ohjeistamisessa tulee huomioida ydintoimintojen ja
Kuntakonserniin kuuluvat säätiöt raportoivat toimin-
järjestelmien tunnistaminen, merkittävät ulkoistetut
takertomuksessa sisäisen valvonnan ja riskienhallin-
palvelut ja toiminnot sekä hyväksyttävän riskitason
nan järjestämisestä ja tuloksellisuudesta. Raportointi
ja riittävien hallinnan menettelyiden määrittelemi-
pitää sisällään tiedot säätiön merkittävimmistä
nen.
riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä niiden hallinnasta.
17. Lautakunta ja johtokunta raportoi kunnanhallituksen
tavoin toimintakertomuksessa sisäisen valvonnan ja
24. Kuntayhtymien perussopimuksia uudistettaessa ote-
riskienhallinnan järjestämisen asianmukaisuudesta ja
taan huomioon jäsenkuntien omistajaohjauksen ja
tuloksellisuudesta. Raportointi pitää sisällään tiedot
valvonnan näkökulma. Erityinen huomio kiinnitetään
merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä
päätöksentekojärjestelmään, toiminnan ja talouden
sekä niiden hallinnasta.
raportointijärjestelmään ja raportointiin sekä määräyksiin alijäämän kattamisvelvollisuudesta.
Kuntaliiton hallitus hyväksyi nämä suositukset 23.4.2015.
Suomen Kuntaliitto
Toinen linja 14, 00530 Helsinki
PL 200, 00101 Helsinki
Puh. 09 7711, faksi 09 771 2191
[email protected]
www.kunnat.net
Helsinki 2015
Omistajapolitiikka
Kohdekortit 2014
Sisällysluettelo
•
•
2
Liikelaitokset
•
– Aleksia
– Työterveys
– Nurmijärven Vesi
Yhtiöt
– Nurmijärven vuokra-asunnot Oy
– Nurmijärven Sähkö Oy
– Rajamäen Uimahalli Oy
– Kiinteistö Oy Aleksis Kiven tie 14
– Kiinteistö Oy Klaukkalan
Säästökeskus, Kuonomäentie 2
– Kiinteistö Oy Aitohelmi,
Klaukkalantie 72
– Kiinteistö Oy Nurmijärven
Virastotalo, Keskustie 2 A
– Kiinteistö Oy Nurmijärven
liikennepalvelukeskus,
Mahlamäentie 1
– Kiinteistö Oy Rajamäen
Liikeristeys, Kiljavantie 1
– Arkadian koulukiinteistöt Oy
Kuntayhtymät
– Helsingin ja Uudenmaan
sairaanhoitopiiri HUS
– ETEVA kuntayhtymä
– Uudenmaan liitto kuntayhtymä
– Uudenmaan päihdehuollon
kuntayhtymä/ Ridasjärven
päihdehoitokeskus
– Keski-Uudenmaan
koulutuskunta-yhtymä, KEUDA
– Kiljavan Sairaala Oy
– Keski- Uudenmaan
kehittämiskeskus Oy Forum
– Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
liikelaitos
– Keski-Uudenmaan
Uusyrityskeskus ry
– Kuntien Tiera Oy
– Laurea- ammattikorkeakoulu Oy
– Sosiaalitaito Oy
Aleksia-liikelaitos
Liiketoimintaajatus
Tuottaa kustannustehokkaita ruoka-, siivouspalveluja
kilpailukykyisillä
kustannuksilla
Omistusjakauma
Kunta 100 %
Tärkeimmät
tunnusluvut 2014
Liikevaihto 10,9 milj. €,
Tase 1,6 milj. €
Miksi olemme
mukana yhtiössä
Aleksia on Nurmijärven kunnan liikelaitos, joka tuottaa
palvelusopimuksiin perustuvia asiakaslähtöisiä ja
kustannustehokkaita ruoka-, siivouspalveluja.
Taloudelliset
vastuumme
Kunnan 100 % omistama
Tulevaisuuden
haasteet ja riskit
Liikelaitosten itsenäinen rooli, kilpailuttaminen ja
toiminta markkinoilla
Roolimme jatkossa
yhtiössä
Säilytetään sisäisten palvelujen liikelaitoksena, omistajaohjausta
lisätään ja tilaaja-tuottaja –näkökulmaa selkiytetään
Edustus 20132016: Johtokunta
PS: Arteli Tero pj. (Lukkarinen Kari), KOK: Muuri Reijo vpj. (Naapuri
Sami), KOK: Bruun-Vartia Marjukka (Saloranta Mika), SDP: Mattila
Pentti (Heinonen Marko) KESK: Heikkinen Anu (Heikkilä Anneli),
VIHR: Rohde-Nielsen Anne (Nuottimäki Telma), Napalin Jaana (Roos
Ansa) Kh:n edustaja Markku Schildt
4.6.2015
Nurmijärvi
Nurmijärvi
Työterveys -liikelaitos
Liiketoimintaajatus
Kunnan henkilöstön työterveyshuollon järjestäminen sekä
lakisääteisen työterveyshuollon järjestäminen
Omistusjakauma
Kunta 100 %
Tärkeimmät
tunnusluvut 2014
Liikevaihto 1,65 milj. €
Tase 302 980 €
Tulevaisuuden
haasteet ja riskit
Henkilöstön saatavuus, uudet toimitilat, seudullisen yhteistyön
mahdollisuudet
Roolimme jatkossa
yhtiössä
Säilytetään nykyisellään, mikäli tulevasta lainsäädännöstä ei muuta
johdu. Työterveyspalvelut saadaan edullisimmin ja laadukkaimmin
järjestettyä oman työterveyshuollon kautta.
Edustus 20132016:
Johtokunta
SDP: Ripatti Arja pj. (Kotiniitty Eva), KOK: Lihr Jyrki vpj. (Pietiläinen
Petri), PS: Taipale Antti (Heikkonen Antti)
Palvelun käyttäjä: Korsisaari Antti (Teräsalmi Eeva)
Kh:n edustaja Tapio Sivula
4.6.2015
Lauri Laine
Nurmijärven Vesi - liikelaitos
Liiketoimintaajatus
Kunnan vesihuollon turvaaminen
Omistusjakauma
Kunta 100 %
Tärkeimmät
tunnusluvut 2014
Liikevaihto 6,6 milj. €
Tase 36,7 milj. €
Tulevaisuuden
haasteet ja riskit
Investointien rahoitus ja velanmaksukyky. Energian käytön
taloudellisuus.
Roolimme jatkossa
yhtiössä
Strategisesti merkittävä, säilytetään liikelaitoksena
Edustus 2013 –
2016: Johtokunta
PS: Kakko Kimmo pj. (Perkaus Ari), KOK: Ruusuvirta Hilkka vpj.
(Jokilammi Aija), KESK: Airikkala Risto (Soinisalo Jari),
VIHR: Rauhala Satu (Viik Satu)
KD: Kuula Ina (Kainulainen Mirja),
Kh:n edustaja Handolin Kirsti
4.6.2015
Etunimi
Sukunimi
Nurmijärven vuokra-asunnot Oy
Liiketoimintaajatus
Vuokra-asuntojen ylläpitäminen, rakentaminen ja hallinnointi
Omistusjakauma
Kunta 100 %
Tärkeimmät
tunnusluvut 2014
Liikevaihto 9,5 milj. €, tase 62,5 milj. €
Asuntoja 1381 kpl, 77 353 m2
Miksi olemme
mukana yhtiössä
Kunnan asuntopoliittisten tavoitteiden ja MAL- aiesopimuksen toteuttamiseksi
Taloudelliset
vastuumme
Suorat takausvastuut 17 137 622 €
Tulevaisuuden
haasteet ja riskit
•Riittävä tonttivaranto, joka mahdollistaa monipuolisen ja asuntotarpeita
vastaavan asuntotuotannon
•Suhdanteista ja ARA:n hintasäännöstelystä johtuvat vaikeudet saada
tuotantoa käynnistettyä
•Kohtuullisen vuokratason ylläpito
Roolimme jatkossa
yhtiössä
Strategisesti merkittävä omistus, säilytetään omistus nykyisellään. Yhtiötä
käytetään monipuolisesti myös palveluasuntojen ja muita erityisasuntoja
koskevien asuntojen tuottamiseen ja hallinnointiin, esim. vanhusten ja
erityisryhmien palveluasunnot ja niihin liittyvät palvelutilat
Edustus 2015-2016
Yhtiökokous: Kimmo Behm (Jukka Anttila)
Hallitus: Pihko Jukka, KESK (pj), Rantanen Erkki, SDP, Miettinen Pasi, KOK,
Kononen Aarno
Asukkaiden edustajat: Kolehmainen Tiiti ja Lingman Sirkku
Nurmijärvi
Nurmijärven Sähkö Oy
Liiketoimintaajatus
Kunnan sähkö- ja kaukolämpöverkoston ylläpito ja kehittäminen
Omistusjakauma
100 %
Tärkeimmät
tunnusluvut 2014
Liikevaihto 31,5 milj. €, tase 83,8 milj. €, omavaraisuusaste 60,6 %
Miksi olemme
mukana yhtiössä
sähkö- ja kaukolämpöverkon jatkuva suunnittelu ja kehittäminen
kunnan alueella ja paikallinen toimintavarmuus.
Taloudelliset
vastuumme
Ei takausvastuita
Tulevaisuuden
haasteet ja riskit
Jatkuva kilpailu asiakkaista muiden palveluntuottajien kanssa.
Kaava-alueiden jakeluverkkojen saneeraus ja uudisrakentamisen
investoinnit sekä sähkön laadun ja käyttövarmuuden parantaminen
haja-asutusalueilla.
Roolimme jatkossa
yhtiössä
Strategisesti merkittävä, säilytetään omistus nykyisellään.
Edustus 20142016
Yhtiökokous: Kimmo Behm (Pekka Kivilevo)
Hallitus: Vainio Jari, KOK (pj), Handolin Kirsti, KESK (vpj), Rousu
Sirkka, SDP, Arto Hägg, KOK,
Niinistö Jussi, PS
4.6.2015
Nurmijärvi
mi
Sukunimi
Rajamäen Uimahalli Oy
Liiketoimintaajatus
Tarjota kuntalaisille kustannustehokkaita, monipuolisia ja laadukkaita
liikuntapalveluita
Omistusjakauma
Kunta 100 %, sijaitsee kunnan vuokratontilla
Tärkeimmät
tunnusluvut 2014
Liikevaihto 372 435€, tase 10,97 milj. €
3154 m2, n. 171 000 käyntiä/vuosi
Miksi olemme
mukana yhtiössä
Tuli kokonaan kunnan omistukseen v. 1996 sen jälkeen, kun kunta lunasti
Alkon ja Rajamäen vesilaitoksen osuuden. Virkistys- ja uimahallipalvelujen
tarjoaminen kuntalaisille
Taloudelliset
vastuumme
Takausvastuut 0 €, vuosittainen kunnan avustus
100 000 € takausvakuutena uimahallirakennus
Tulevaisuuden
haasteet ja riskit
Uimahallin peruskorjaus- ja laajennushanke n. 10 – 12 milj. euroa,
aloitus kesäkuussa 2013
Roolimme jatkossa
yhtiössä
Voidaan muuttaa osakeyhtiöstä liikelaitokseksi tai taseyksiköksi (erillinen
selvitys tarpeen)
Edustus 2013-2016
Yhtiökokous: Kimmo Behm (Jukka Anttila)
Hallitus: Kopteff George, KOK (pj), Huhtala Paula, KESK (vpj),
Manner Vesa, PS, Vesterinen Miikka, VIHR, Vuorenpää Leena
4.6.2015
Nurmijärvi
mi
Sukunimi
Kiinteistö Oy Aleksis Kiven tie 14
Liiketoimintaajatus
Tavoitteena on pitää tilat toimintojen mukaisessa turvallisessa ja
teknisesti asianmukaisessa kunnossa.
Omistusjakauma
100 %
Tärkeimmät
tunnusluvut 2014
Liikevaihto 27 223€, tase 962 000€
868,2 huoneisto m2
(7 liikehuoneistoa, 8 muuta huoneistoa, saunatilat 14 m2,
pesula 22 m2)
Miksi olemme
mukana yhtiössä
Hankittu kunnan palvelutiloiksi (neuvola ja muita sotelin tiloja)
Taloudelliset
vastuumme
Ylläpitovastuu
Tulevaisuuden
haasteet ja riskit
Tiloille ei löydy käyttöä
Roolimme jatkossa
yhtiössä
Yhtiön purkaminen ja myynti, mikäli tiloille ei ole käyttöä (selvitys
vuoden 2012 aikana)
Edustus
johtokunnassa
2015-2016
Ville Könönen (pj), Sannamari Nousiainen, Leena Vuorenpää
4.6.2015
Nurmijärvi
mi
Sukunimi
Kiinteistö Oy Klaukkalan Säästökeskus, Kuonomäentie 2
Liiketoimintaajatus
Tavoitteena on pitää tilat toimintojen mukaisessa turvallisessa ja
teknisesti asianmukaisessa kunnossa.
Omistusjakauma
100 %
Tärkeimmät
tunnusluvut 2014
Liikevaihto 195 451€, tase 4,56 milj. €
2738 huoneisto m2
Miksi olemme
mukana yhtiössä
Hankittu kunnan palvelutiloiksi (mm. kirjasto ja yhteispalvelu) ja
lisäksi tiloja vuokrattu mm Nordealle)
Taloudelliset
vastuumme
Ylläpitokulut
Tulevaisuuden
haasteet ja riskit
Kiinteistön kunnossapito sekä peruskorjaus ja tilojen käyttöaste.
Kiinteistön tekniikan ja rakenteiden ikääntyminen.
Roolimme jatkossa
yhtiössä
Säilytetään omistus nykyisellään tai selvitetään fuusiota Aitohelmen
kanssa.
Edustus 20152016
Könönen Ville (pj), Sorvali Anu, Vuorenpää Leena
4.6.2015
Nurmijärvi
mi
Sukunimi
Kiinteistö Oy Aitohelmi,
Klaukkalantie 72
Liiketoimintaajatus
Tavoitteena on pitää tilat toimintojen mukaisessa turvallisessa ja
teknisesti asianmukaisessa kunnossa.
Omistusjakauma
Kunta 100 %
Tärkeimmät
tunnusluvut 2014
Liikevaihto 160 797€, tase 2,26 milj. €
2060,7 huoneisto m2
Miksi olemme
mukana yhtiössä
Hankittu toimitiloiksi (musiikkiopisto, Nurmijärvi-opisto, päiväkoti)
Taloudelliset
vastuumme
Ylläpitokulut
Tulevaisuuden
haasteet ja riskit
Selvitetään laajennusmahdollisuudet muihin käyttötarkoituksiin
esim. nuorisotilaksi tai taideopetukseen tai myymistä muiden
palvelutilainvestointien rahoittamiseksi
Roolimme jatkossa
yhtiössä
Ensivaiheessa selvitetään muuttamista keskinäiseksi
kiinteistöyhtiöiksi tai fuusiointia Klaukkalan Säästökeskukseen,
pidetään toistaiseksi konsernin omistuksessa
Edustus 20152016: Hallitus
Vuorenpää Leena (pj), Kirsi Hyvämäki, Ville Könönen
4.6.2015
Nurmijärvi
mi
Sukunimi
Kiinteistö Oy Nurmijärven Virastotalo,
Keskustie 2 A
Liiketoimintaajatus
Tavoitteena on pitää tilat toimintojen mukaisessa turvallisessa ja
teknisesti asianmukaisessa kunnossa
Omistusjakauma
Kunta 77,53 %, Kela ja muut 22,47 %
Tärkeimmät
tunnusluvut 2014
Liikevaihto 210 214 €, tase 3,68 milj. €
3698 m2
Miksi olemme
mukana yhtiössä
valtion viranomaispalvelujen turvaaminen (Kela ja poliisi) ja tilojen
hyödyntäminen kunnan toimitiloina (mm. soteli)
Taloudelliset
vastuumme
Kunnossapitovastuu
Tulevaisuuden
haasteet ja riskit
Kiinteistön tilojen hyödyntäminen
Roolimme jatkossa
yhtiössä
Kehittämiskohde, mahdollistaa lisätiloja kunnalle valtion toimintojen
vähentyessä
Edustus 20152016
Könönen Ville (pj), Nousiainen Sannamari, Tuominen Markku,
(lisäksi 2 muuta jäsentä)
4.6.2015
Nurmijärvi
mi
Sukunimi
Kiinteistö Oy Nurmijärven Liikennepalvelukeskus,
Mahlamäentie 1
Liiketoimintaajatus
Tavoitteena on pitää tilat toiminnallisesti ja teknisesti
asianmukaisessa kunnossa
Omistusjakauma
Kunta 37,29 %, Oy Teboil Ab 62,71 %
Tärkeimmät
tunnusluvut 2014
Liikevaihto 18 920 €, tase 1,6 milj. €
Kunnan osuus 94 m2
Miksi olemme
mukana yhtiössä
Matkahuollon lipunmyynti ja odotustilat
Taloudelliset
vastuumme
Hoitovastike
Tulevaisuuden
haasteet ja riskit
Kiinteistön kunnossapito
Roolimme jatkossa
yhtiössä
Voidaan luopua, jos tiloille löytyy ostaja.
Edustus 20152016
Oksanen Juha (pj), (Vuorenpää Leena)
4.6.2015
Nurmijärvi
mi
Sukunimi
Kiinteistö Oy Rajamäen Liikeristeys,
Kiljavantie 1
Liiketoimintaajatus
Tavoitteena on pitää tilat toiminnallisesti ja teknisesti kunnossa
Omistusjakauma
Kunta 39,99 %, Rajamäen työväenyhdistys 60,01 %
Tärkeimmät
tunnusluvut 2014
Liikevaihto 20 607 €, tase 454 807 €
586 m2
Miksi olemme
mukana yhtiössä
Kiinteistössä sijaitsee kunnan hammashoitola ja kirjasto
Taloudelliset
vastuumme
Kunnossapitovastuu
Tulevaisuuden
haasteet ja riskit
Tilojen soveltuvuus ja jatkokäyttö
Roolimme jatkossa
yhtiössä
Ei strategisesti merkittävä, omistuksesta voidaan luopua kun
perusteltua.
Edustus 20152016
Hanna Mikkotervo-Adler (Onni Jokelainen)
4.6.2015
Nurmijärvi
mi
Sukunimi
Arkadian Koulukiinteistöt Oy
Liiketoimintaajatus
Koulukiinteistön omistaminen
Omistusjakauma
Kunta 25 %, Ada Äijälän koulu O/Y 25 %, Ada Äijälän Koulusäätiö
25 %, Arkadian Yhteislyseon Ystäväin Säätiö 25 %
Tärkeimmät
tunnusluvut
2014
Liikevaihto 379 462 €, nettotulos -126 833 €
Miksi olemme
mukana yhtiössä
Klaukkalan lukion toteuttamiseen liittyvät rahoitusjärjestelyt
Taloudelliset
vastuumme
Omapääomanehtoinen laina 1.791.226 €. Ylläpitovastuu
Tulevaisuuden
haasteet ja riskit
Lisätilojen rakentaminen ja rahoitus
Roolimme jatkossa
yhtiössä
Omistusosuutta voidaan lisätä tai vähentää, kun perusteltua
Nurmijärven
kunnan edustus
2015-2016
Yhtiökokous: Jukka Anttila (Pekka Kivilevo)
Hallitus tai johtokunta: Hirvonen Tiina (Luostarinen Kati)
4.6.2015
Nurmijärvi
mi
Sukunimi
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri,
HUS
Liiketoimintaajatus
Erikoissairaanhoidon palvelut
Omistusjakauma
KUUMA-kuntien omistusosuus 19,796 % (Kunta 2,373 %)
Tärkeimmät
tunnusluvut
2014
Liikevaihto 1 923 milj. €, konsernitase 1 040 109 milj. €
HUS:n palveluita käyttäneitä henkilöitä 519 295, 21 sairaalaa
1 710 712 avohoidon käyntiä
495 828 erikoissairaanhoidon käyntiä
Operatiivinen
Omistajaohjaus
KUUMA komissio
Nurmijärven
kunnan edustus
2013 – 2016
HUS-piirin valtuusto: Tapiolinna Maiju, PS (Lappalainen Mira, PS)
Kalmi Petri, KESK (Ojamäki Timo, KESK)
Talous- ja rahoitusasioita käsittelevä yhteistyöryhmä:
Kimmo Behm
4.6.2015
Nurmijärvi
mi
Sukunimi
ETEVA Kuntayhtymä
Liiketoimintaajatus
Antaa asiakkaille apua ja tukea sekä asiantuntevia ratkaisuja
vammaisuuden ja sosiaalisen toimintakyvyn haasteisiin.
Omistusjakauma
KUUMA-kunnat omistusosuus 31,087 % (Kunta 3,3708 %)
Tärkeimmät
tunnusluvut
2014
Liikevaihto 76,8 milj. €,tase 25,6 milj. €
-huolehtii noin 1150 vammaisen ja kehitysvammaisen asumisen ja
työ- ja päivätoiminnan palveluista
- asumisyksiköitä 130 osoitteessa, joissa noin 1000 (v. 2013)
asuntoa, erillisten asuntojen lukumäärä 29
- henkilökuntaa on noin 930
Miksi olemme
mukana yhtiössä
Kunnan oman palvelutuotannon tueksi
Operatiivinen
omistajaohjaus
KUUMA sote- neuvottelukunta
Nurmijärven
kunnan edustus
2013-2016
Yhtymäkokous: Carpelan Leif (VIHR), (Virtanen Sami, VIHR)
4.6.2015
Nurmijärvi
mi
Sukunimi
Uudenmaan liitto kuntayhtymä
Omistusjakaum
a
KUUMA-kuntien omistusosuus 22,93 % (Kunta 2,799 %)
Tärkeimmät
tunnusluvut
2014
Liikevaihto 9,2 milj. €, tase 6,1 milj. €
- 26 jäsenkuntaa
Taloudelliset
vastuumme
Vuosittainen jäsenmaksu
Tulevaisuuden
haasteet ja riskit
Koko Uudenmaan alueen kehittäminen vahvuuksia hyödyntäen,
koulutus- ja hyvinvointipalveluita tuottaen. Yhdyskuntarakenteiden
toimivuus ja tehokkuus, investoiva sekä yrittäjiä houkutteleva
innovaatiokeskittymä.
Roolimme
jatkossa yhtiössä
Lakisääteinen
Operatiivinen
omistajaohjaus
KUUMA komissio
Nurmijärven
kunnan edustus
2013-2016
Kuntien edustajainkokous: Vertti Pirkko, VAS (Tuomisto Leena,
VAS), Haapalainen Johannes, KD (Jolma Petri, KD), Peltonen Juha
SDP (Rousu Sirkka, SDP)
4.6.2015
Nurmijärvi
mi
Sukunimi
Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä/
Ridasjärven päihdehoitokeskus
Liiketoimintaajatus
Päihdehoitokeskuksen tarkoituksena on auttaa laadukkaan,
kuntouttavan ja kohtuuhintaisen hoitotarjonnan avulla hoitoon
tulevia asiakkaita selviämään päihdeongelmastaan.
Omistusjakauma
KUUMA-kuntien omistusosuus 31,1 % (Kunta 4 %)
Tärkeimmät
tunnusluvut
2014
Liikevaihto 2,55 milj. €, tase 2,36 milj. €
- 60 hoitopaikkaa
Miksi olemme
mukana yhtiössä
Asianmukaisten ja laadukkaiden päihdehuollon palveluiden
tarjoaminen omille kuntalaisille
Operatiivinen
omistajaohjaus
KUUMA sote-neuvottelukunta
Tulevaisuuden
haasteet ja riskit
Riittävä määrä kuntoutuspaikkoja päihdeongelmien jatkuvasti
lisääntyessä
Nurmijärven
kunnan edustus
2013-2016
Yhtymäkokous: Sinisalo-Katajisto Petra, SDP (Ylinen Erkki, SDP)
Kuntayhtymän hallitus: Ylinen Erkki, varapuheenjohtaja
4.6.2015
Nurmijärvi
mi
Sukunimi
Keski-Uudenmaan koulutuskunta-yhtymä, KEUDA
Liiketoimintaajatus
Keuda on ammatillisen koulutuksen monialainen, uudistava
suunnannäyttäjä ja osaamisen varmistaja sekä työllistämisen
edistäjä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä.
Omistusjakauma
KUUMA-kuntien omistusosuus 100 % (Kunta 5,92 %)
Tärkeimmät
tunnusluvut
2014
Liikevaihto 60,9 milj. €, tase 65,2 milj. €
- opiskelijamäärät: peruskoulutus 4492, oppisopimuskoulutus 383
ja lisäkoulutus 578 opiskelijatyövuotta
Miksi olemme
mukana yhtiössä
Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen saatavuus kunnan
nuorille ja jatko-opiskelijoille, Keuda järjestää ammatillista
koulutusta Perttulassa
Operatiivinen
omistajaohjaus
KUUMA sivistystoimenjohtajien työryhmä
Tulevaisuuden
haasteet ja riskit
Ammatillisen koulutuksen kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden
ylläpitäminen, jatkuva kehitystyö työelämälähtöisiin koulutus- ja
kehittämispalveluihin.
Nurmijärven
kunnan edustus
2013-2016
Valtuusto: Pellinen Seppo, KESK (Laine Kalevi, KESK), Lindfors
Markku, KOK (Lihr Jyrki, KOK), Suomi Maire, SDP (Rousu Sirkka,
SDP)
4.6.2015
Nurmijärvi
mi
Sukunimi
Kiljavan Sairaala Oy
Liiketoimintaajatus
Tuottaa alueellisia kuntoutuspalveluita
Omistusjakauma
KUUMA-kuntien omistusosuus 89 %
Tärkeimmät
tunnusluvut
2014
LV 8,174 milj. € , tase 16 495 milj. €
-93 varsinaista sairaansijaa ja 15 varapaikkaa
- 15 000 kerros m2
Miksi olemme
mukana yhtiössä
Kiljavan sairaala vastaa vaativasta kuntoutuksesta ja se sijoittuu
toiminnallisesti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon
välimaastoon.
Operatiivinen
omistajaohjaus
KUUMA-komissio
Tulevaisuuden
haasteet ja riskit
Riittävän asiakasmäärän saaminen osakaskunnilta/kaupungeilta
toiminnan kannattavuuden takaamiseksi. Kiinteistöomaisuuden
kehittämiselle suuntaviivojen luominen.
Nurmijärven
kunnan edustus
2015-2016
Yhtiökokous: Ilpo Salminen (Erja Pentti)
Hallitus: Kimmo Behm, Johannes Haapalainen, KD
4.6.2015
Nurmijärvi
mi
Sukunimi
Keski-Uudenmaan kehittämiskeskus Oy Forum
Liiketoimintaajatus
Keuken tehtävänä on lisätä toiminta-alueensa hyvinvointia luomalla
edellytyksiä uuden elinkeinotoiminnan ja uusien työpaikkojen
syntymiselle sekä olemassa olevien yritysten menestyksekkäälle
toiminnalle.
Omistusjakauma
KUUMA-kuntien omistusosuus 70 %
Tärkeimmät
tunnusluvut
2014
Liikevaihto 898 306 €, tase 298 255 €
Miksi olemme
mukana yhtiössä
Keuke tuottaa yritysneuvontapalveluja kuntien alueella toimiville
yrityksille sekä ohjaa yrityksiä kumppaneidensa tuottamien
yrityspalveluiden piiriin.
Operatiivinen
omistajaohjaus
KUUMA-kilpailukykyjohtoryhmä
Tulevaisuuden
haasteet ja riskit
Tulevien vuosien toiminnan rahoituksessa on haasteellisuutta
kuntien tiukan taloustilanteen ja EU-rakennerahastorahoituksen
niukkenemisen myötä.
Nurmijärven
kunnan edustus
2015-2016
Kehitysjohtaja Aarno Kononen (Seppo Pietarinen)
4.6.2015
Nurmijärvi
mi
Sukunimi
Keski-Uudenmaan pelastuslaitos liikelaitos
Liiketoimintaajatus
Keski-Uudenmaan pelastuslaitos toimii alueensa
yleispelastusviranomaisena
Omistusjakauma
8 jäsentä
Tärkeimmät
tunnusluvut
2014
Asukkaita 439 380
Toiminta-alueen pinta-ala 1988,9 km2
Paloasemia 9 kpl + 1 Klaukkalan valmiusasema
Sairaankuljetusasemia 3 kpl
Sopimuspalokuntia 30 kpl
Henkilöstömäärä 455
Liikevaihto vuodessa noin 35,7 miljoonaa euroa
Keskimääräinen kustannus per asukas 79,95 euroa/vuosi, josta pelastustoimi
59,33 euroa ja ensihoito 20,62 euroa
Miksi olemme
mukana yhtiössä
Oman kunnan pelastuspalveluiden turvaaminen ja saatavuus. Pelastuslaitos
hoitaa myös kunnan ensihoito- ja sairaankuljetuspalveluita.
Operatiivinen
omistajaohjaus
KUUMA tekniikkaryhmä
Tulevaisuuden
haasteet ja riskit
Toiminta-alue on väkimäärällä mitattuna Suomen neljänneksi suurin
pelastustoimialue, jolle jatkuva väkimäärän kasvu asettaa haasteita.
Nurmijärven kunnan
edustus
johtokunnassa 20152016
Johtokunta: Martelius Seija, KOK (Nykyri Heikki, KOK), Lappalainen Mira, PS
(Maijala Jouni, PS)
4.6.2015
Nurmijärvi
mi
Sukunimi
Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry
Liiketoimintaajatus
Uusyrityskeskus tarjoaa aloittavalle yrittäjälle neuvoja muun
muassa seuraavissa asioissa: liikeidean testaus, taloussuunnittelu ja
liiketoimintasuunnitelma, toimintatavan läpikäyminen,
rahoitusmahdollisuudet jne
Omistusjakauma
8 jäsentä
Tärkeimmät
tunnusluvut
2014
- asiakaskäyntejä 1115 kpl
- uusia asiakkaita 683 kpl
- uusia yrityksiä perustettiin 336 kpl ja aloitusvaiheessa niissä
työpaikkoja 362 kpl
Miksi olemme
mukana yhtiössä
Oman kunnan alueen kilpailukyvyn ylläpitäminen
Operatiivinen
omistajaohjaus
KUUMA kilpailukykyjohtoryhmä
Nurmijärven
kunnan edustus
2015-2016
Vuosikokoukset: Seppo Pietarinen (Aarno Kononen)
4.6.2015
Nurmijärvi
mi
Sukunimi
Kuntien Tiera Oy
Liiketoimintaajatus
Kuntien Tiera Oy kehittää kuntasektorin ICT-palveluja kuntien sekä
muiden julkisten ja kaupallisten toimijoiden kanssa.
Omistusjakauma
Tieraa omistetaan väkiluvun suhteessa. KUUMA-kuntien
omistusosuus pienenee uusien asiakasomistajien myötä.
262 jäsentä
Miksi olemme
mukana yhtiössä
Yksittäisen kuntatoimijan tietohallintotarpeet ja –resurssit
yhdistetään uudella tavalla osaksi kansallista, asiakasomistajien
tiiviissä ohjauksessa toimivaa IT –ratkaisujen kehittämis- ja
toimitusverkostoa.
Operatiivinen
omistajaohjaus
KUUMA-hallintoryhmä
Nurmijärven
kunnan edustus
2015 - 2016
Yhtiökokous: Jukka Anttila (Arja Toivonen)
4.6.2015
Nurmijärvi
mi
Sukunimi
Laurea- ammattikorkeakoulu Oy
Liiketoimintaajatus
Laurea on uutta osaamista tuottava palveluinnovaatioiden
ammattikorkeakoulu, jonka toiminnassa työelämäläheisyys on
keskeisessä asemassa.
Omistusjakauma
Keudan omistusosuus 13,42 %
Tärkeimmät
tunnusluvut
2014
LV 55,2 milj. € , tase 55,6 milj. €
- kokonaisopiskelijamäärä 7098
- suoritetut tutkinnot 1599
Miksi olemme
mukana yhtiössä
Nurmijärven, Mäntsälän, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kunnat
omistavat osakeyhtiötä välillisesti Keudan kautta.
Operatiivinen
omistajaohjaus
KUUMA sivistystoimenjohtajien työryhmä
4.6.2015
Nurmijärvi
mi
Sukunimi
Sosiaalitaito Oy
Liiketoimintaajatus
Sosiaalialan osaamiskeskuksen toimintaa säätelee Laki sosiaalialan
osaamiskeskustoiminnasta (13.1.2001) ja Valtioneuvoston asetus
sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (20.12.2001).
Omistusjakauma
KUUMA-kuntien omistusosuus 70 % (Kunta 10 %)
Miksi olemme
mukana yhtiössä
Laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (13.1.2001) ja
Valtioneuvoston asetus sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta
(20.12.2001)
Tavoitteena tukea alueensa hyvinvoinnin edistämistä , sosiaalialan
kehittämistyötä, verkostoja ja tietoperustaa vahvistamalla sekä
sosiaalialan osaamista lisäämällä ja vahvistamalla.
Operatiivinen
omistajaohjaus
KUUMA sote- neuvottelukunta
Nurmijärven
kunnan edustus
2015-2016
Yhtiökokous: Sannamari Nousiainen (Nina Kihl)
Hallitus: Suvi Salin
4.6.2015
Nurmijärvi
mi
Sukunimi
I
d
3
0
o
f
-o
g.
(,
o
NJ
f
o
oo
C
o:
o:
=:
o
o:
o
o
E
f
o
-tl
-l
ol
fl
ull
I
o
tJ,
l
i
=
e
3
lt
I'l
lcl
l=l
lol
lFl
13
I
l8l
l8
I
lFl
L
rn
F
()
n)
FJ
E)
:=
=
lrl
lxl :
Kl
le.l 6f
lol t,
lgl
lxl
16
lol
t?tb
tol
lJl-t
tl
lql I
f I
FIJ
El
*:l
xoo
:+
ts
ol
.l
Fl
nt
=
0:€'l
o 1l
= 6;l
=ol
dq
(o
o t
(+
JC
l('rl
fI
'-tl
o
I
\J
r= x
l(
l( <
_:l
fid
(n
{$:
.+
oa.
EE
{u)
F€
6:
f iltt
9t€o'
9o
o-
x5'
of
d9
g'6
o):-
I
I
I
I
I
I
I
.cl
?l
cl
cl
I
I
ilrl
l,/
):
ll
7 rl
n )l
rl
+
z
ilil
v ;'l
vq
7
I il'.1
!7 'I-l
o
7
o
I
I
I
I
-J
r.+vt
J--.
li ito
<
's
=v
oq
S'gv
t47
vr=
oJ
E'eo
O): '
gr
q):
o=
b.
oo
tnJ
s
t-l
L
3| -c lr o =
EI Do) ,tl =
d =o):
<l
o-5'o
o)l
q)l n: € 't ill Yo
l-'^o)
ol
ttr O:(4
q)l =2
=a
=o)
oJ- v
ol. do, 'l,l
J
o):C )l
=l =:N
o=
,l
1l u rl o-o
co
a' ll
o:a
llt' 16,3
6, 1' a,E ll
)c
'**A
<ol!l, (o t:ti <g:
D ol:F:=
r l:
d l!
xl- io
IT
cx
=d
oo lflo
,-t
Fl'
=
9:
f
B,
lo'
lx
|
eg
or
oc
oo
lo
f
lf
E= t'
oo lo
I
qs'
6
= =.
o
=O
E'
=ft
hio 9: S
o iio
xf
oc
", =l
-'E
r+ lJ qlo
q.g
9 -'l
Cl
t3
g? ol
ol
=<
':.
ot.J =
i xl
J
ffiot
.9
:ll
o'J
{t+ o 9: Al
g,tl gt 5l
5 E;
.< ='l
dl
ol --o
Pl
lvl
xl =.I
st
ol
Ht
5l
l(,
l(+
K
lx
ll
lfK
l5
lo-
ro
l3
ls.
lo:
lx
l=
lo
t-t
l(,
K
lo:
=
l3
o
o
o
6-l
cl
ol
ol
ol
JI
ol
cl
(,l
u)l
Fll
3l
ol
'l
(rl
tsl
I
I
o
='
(aq)
rDo)
9=
or:
Xi. .<
-.
=C
dro'
g
o
xtr,
A
=
o)
o
^tn
o)
!
v
=
7
g
g
v
o
o
oJ
o
=
o
t
tt)
o)
x
o
o)
P
o
-I
o
gE
O=
6O
dF
tf,
P
=
o
=
o
vl
OJI
C
e
q)
9.
F
o
lt,
o
9.
tJr
Xa
Utc
II
,^=.
ofi lflH
'
a'
3d
-vt
D:=
i*
f,-'<
2.o
.o
D1
D(D
o
|/'c\,
d,*
r(D
U
c
=
t\
o
c
o
c
Vt
?
(D
vr
(D
'v
'i
o
o
v
g
=
o
o
o
o
roO
^HS
9or
=
o X,+
o)
(D
Vr
-o Tq): O:
- sEi
3'6
q)
9.
q)
oJ
o):
q):
o-{
=o
6a
)rD
tu
ll
l3
l=
IT
!
7
c
7
7
9
o
t^
o)
c
o
3
g)
(D
5
E
o
=
o
Vl
o)
=
-o
f
f
=
o
o
C3
Oc
oo
I
9.ol
-U)l
oo
E f=l
inl
ii
= o:l
o:l
^
=
Lrl
!,tJ
ed
o1.
lqgF
E3
of
I Jo
I do O:o,
I ga O =o
a
"E
Sr, lo:c
It
|It- -'.<
l=.o
-lrlo lLt? 60: IEEO
lo: || 5'- IIP
l-lo,
la
lo
l(,
l(,
lo
o l-l
o IF
x lo
l=
? lc
C
o
I
i
a+
o: lc
3
lxo
6'
or
=o
-;
lfn
F
-.
o lo:
t.o
Ol
2,
:
(n
eq
HIE 3s
o
J
FG
s, 6, X9.o fo
=.o
od,
lE
-E
o:
Af
x l/\
oo
-o E
aa6'.
o)
s 3 fi El
,4.--l
o ;o
='
Fl'l r+
= dl
Jl
o x- '^'-E-tl E ^l
qH
o
trgl s: gl
o a.A 5 3 6,1
o -< g 4 ol ; sl
,3 oq -o<l
O -l
o =t+
=:l
5 =o'f qga = 3t
oaI'
=o
o: 3x
o: (D=:
Sd' dfl,
f ff,
!l
o
Eo)
o:
t6
o
=
4
*= 6;
oa
=q.
-Fl
B:
3x
#$*
'tsg
=Fa
9i il
6-g=
.'ta
i o
6: o
qlsl
sdLl
I
o o ol
-r
Q: r5. r-.,
=3,t|
fi g,ql
;' 5- *l
3l
=s
3 E =l
sl
E3
@
x
o
lh
E(D
g
rD
g
c.
o):
3.
o:
o)
9.
cc
9:
o:
t
o
2.
c
c
E
o
a
o
o
6-
c
o
f
o
o
-a
c
9.
o
f
o
3
o
o
(n
P
3
I
1
I
P
o)
=
:t
o)
(Jl
o
N)
(D
o-
o
o):
o):
a-
(D
t"lr
(D
v1
=
r6.=
6-l
Q'
=8fi
qd.3,
6-r
;- B: =-
g
tr=0 o
;'i+
:ai
J--l
xo -l
Fo.<l
'J':<l
g o'l
g ='6-l
H
il8631
'deE
E e,l
FJ,=ol
OO-r+<l
Ulc)co,l
F=F=I
;;'r
il
il
t -,
|
^l
o'Fdl
=
O-{
:V-l
P
Q o:1f
l-lJ-l
-.a-?-Ll
s s.ts
ll
ll s
lR'
le-e\
lo
l:o c
l>.=
Itr.o)
lE
oo{-,
o
tio
oo
E 'Fr
'(I'
OE
'36
of
'99
Eo
:OOj
'H6
lots=
E q-8
J=o
=frP
3P
=O >.=
,
-c.EQ
cct
o';
o
c.Eo-
l.t ai
IE E E
lE o*
IE E E
laEu
-
-
I'F E T
l'0 E 6
lP
IFJ
a
l;!6;F
16
l-16
l;F +it3 e'
l| {r,
IJ
lut
t>
:o
lo
lo
.F
;d
o
to
;6
-o
:
o
Y
lr
fr
lo
lo
lllo
lolo
lc
lE,rs
ls
;a
,o
.g
lg,E
l+r
6
I'Q
1,6
ls
1.9
'.=
lab
*:o
t'F
==
o0)
9c
E:3
gr
1.9
ls b E le
E
>o-c)
16 .o
6 g'B lJo
lo-E(x)oo
-' "-l
.-
o o'o
':fi'o
L-
l-
-cE p
i6 o,E
';..i J-,
:h f:fU
:o
:ii .'H
o5 E
.9>
o
c :o
_'cJ
.=:= C O ET,
'a
E gg ;.9
+
I
o
a
c
:o
o
o
J
f
=o
-c
lo
loo
o
o
o
c
o
=o
J
o
o
:o
E's
)c
ll
l:o
lq)
l+,
lc
lo
I(I'
lo
l=
=o
J
c)
c
o
o
:o
c
o
q
:f
E
l(I'
o
o
c
o
c
p
:o :o
o
'd
lc
I
lo
la a
o
o
lflr o
lo -co
l-c o
lc
lo o
lc
Exs sEfi
ltEs€;#
lE'i s o p
;EFFgEE
=
.a
lgg*E sle
.!
:o
:o
c
lc
l=
E
IJ o
I
l(/)
I
lJ
l>
lc'o
J
J
=oa oo
EEEEf;fiE
A;.9
sH;gseF
ggEffa*
o
c oa
:o o
:o
po fo
o- Jo
o o
o
J
o
E..='E
a
O O o o=b o
$
o o
J trc
0-C
o r-O
ETEE
lE,3
l:o o
lff,s .
IEg HJgSE€Eir .
ilJss,SbSap
IgEH
1s$ f;eg5s $
l:o c'?-r
lar
lEES:U9>=g' lnE-aE.99*9c
*',
lE
l-
l+t
l!r'l.-
l'rrt
-l
FEif,E#frF
g3!gggFH
t;:Fa€gFf
lcgml
lE.eillHf; [E; s E tr
loE:l
E Pli*g;g
lc o=l
lo
fiEHf
tiJ EI
Occl
.€ocl
o(,fl
E.J JI
F,Fl
l'.
E
=io=1 $ $ E'E: # - E
#
s;al,
r= 'F JI g:FgsEEg
l.
isslltd s.g E d.9E
.o
Fl