Pöytäkirja 1/2015 - Keski

Transcription

Keski-Pohjanmaan liitto
Maakunnan yhteistyöryhmä 1/2015
Sivu
1
PÖYTÄKIRJA
Kokousaika:
Perjantai 30.1.2015 klo 9.00-11.10
Kokouspaikka:
Keski-Pohjanmaan liitto, Rantakatu 14, 2. krs, Kokkola
Käsitellyt asiat
1 § LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN SEKÄ KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS ......................... 4
2§ PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA ..................................................................................................... 5
3§ ALUEKEHITTÄMISEN YLEISKATSAUS ........................................................................................................ 6
4 § KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMAN TOTEUTTAMINEN
KESKI-POHJANMAALLA ................................................................................................................................ 8
5 § KESKI-POHJANMAAN YRITYSTUKIHAKEMUKSET KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN
RAKENNERAHASTO OHJELMAAN ................................................................................................................. 9
6 § IP ALUEEN YLIMAAKUNNALLISET TEEMAHAUT (KAIVOSTOIMINTA JA PUUALA) JA NIIHIN VARATTAVA
KIINTIÖ KESKI-POHJANMAALLA...................................................................................................................10
7 § AVOINNA OLEVA ESR HAKU KESKI-POHJANMAALLA ..............................................................................12
8 § AVATTAVA EAKR HAKU KESKI-POHJANMAALLA .....................................................................................15
9 § OKM:N HALLINNONALAN VALTAKUNNALLISEN HAUN HAKEMUKSET ....................................................16
10 § MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN 2014-2020 AVAUTUMINEN .......................20
11 § MAAKUNTALIITTOJEN KANNANOTTO ALUEHALLINTOUUDISTUKSEEN .................................................21
12 § VALTIONTALOUDEN SOPEUTTAMISPAKETIN VAIKUTUKSET KESKI-POHJANMAALLA/ELY-KESKUKSIA
KOSKEVAT YT-NEUVOTTELUT ......................................................................................................................24
13 § JÄRJESTÖT YHTEISTYÖRYHMÄN (MYR) JÄSENINÄ ................................................................................26
14 § POHJOIS-SUOMEN ALUEELLINEN VIESTINTÄVERKOSTO .......................................................................27
15 § EU-OHJELMATYÖHÖN LIITTYVÄÄ AIKATAULUA....................................................................................28
16 § YHTEISTYÖRYHMÄN SEURAAVA KOKOUS JA KEVÄÄN KOKOUSAIKATAULU ..........................................29
Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet
Tarkastajan nimikirjaimet
Sivu
2
Maakunnan yhteistyöryhmän 1/2015
Kokousaika:
Kokouspaikka:
Perjantai 30.1.2015 klo 9.00-11.10
Keski-Pohjanmaan liitto, Rantakatu 14, 2. krs, Kokkola
Yhteistyöryhmän jäsenet (läsnä)
jäsenet
Anneli Kentala (Pj)
Kajsa Kouvo
Antti Isotalus
Ilkka Kangas
Terttu Korte
Esko Ahonen
Petri Jylhä
varalla
Elina Tuikka
Ulla-Riita Harju
Timo Mämmi
Seppo Kässi
Silja Mikkola
Arto Alpia
Jukka Hillukkala
taho, jota edustaa
Kokkolan kaupunki
Kokkolan kaupunki
Kannuksen kaupunki
Kaustisen seutukunta
Kaustisen seutukunta
Marko Muotio
Kaj Suomela
Harriet Hermans
Veijo Voutilainen
Vesa Kojola
Tarja Wiikinkoski
Helvi Riihimäki
Jouni Kytösaari
Kaj Kaski
Minna Uusimäki
Aulis Rantala
Henrik Broman
Tuomo Laitila
Mats Löfberg
Keski-Suomen ELY-keskus
Pohjanmaan ELY-keskus
Pohjanmaan ELY-keskus
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Pohjanmaan ELY/Tekes palv
L-S aluehallintovirasto (AVI)
Pohjanmaan TE-toimisto
Mervi Järkkälä
Jouni Jyrinki
Jarl Sundqvist
Risto Järvi
Ulla-Maria Åstrand
Jaakko Kosonen
Esa Erkkilä (2014)
Helinä Wiik (2015)
Taina Alanko (2016)
Kimmo Hanhisalo
Lea Haavisto
ei esitetty
Vesa Saarinen
Samu Vapola
Tarja Pitkänen
Taina Alanko (2014)
Sirpa Nevalainen (2015)
Esa Erkkilä (2016)
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry
MTK Keski-Pohjanmaa
Pohjanmaan Kauppakamari
SAK
AKAVA
STTK
Kansalaisjärjestöt (2014)
Pysyvät asiantuntijatahot
varsinainen
Paula Jylhä (2014)
Olli Breilin (2015)
Pekka Oinas (2016)
Lasse Jansson (2014)
Tanja Risikko (2014)
Lasse Jansson (2015)
Jarmo Matintalo (2015)
Jarmo Matintalo (2016)
Tanja Risikko (2016)
Hannu Pajunpää (2014)
varalla
Olli Breilin (2014)
Pekka Oinas (2015)
Jutta Siivonen (2016)
Anne Jokela (2014)
Harri Lundell (2014)
Anne Jokela (2015)
Anne Jokela (2016)
Minna Korkiakoski (2014)
Tarja Oikarinen-Nybacka Eija Kellokoski-Kari (2015)
taho, jota edustaa
Tutkimuslaitokset (2014)
Koulutusorganisaatiot (2014)
Sosiaali- ja terveyspalvelujen
tuottajat/Kiuru (2014)
Sosiaali- ja terveyspalvelujen
(2015)
Juha Enlund (2014)
Mathias Högbacka (2014)
Pirjo Palosaari-P (2015)
Kirsti Oulasmaa (2016)
Thomas Slotte (2014)
Pirjo Palosaari-Penttilä (2014)
Kirsti Oulasmaa (2015)
Mathias Högbacka (2016)
Sivu
3
tuottajat/Kiuru (2015)
Teollisuusyritykset (2014)
Leader-ryhmät (2014)
Läsnäolo- ja puheoikeus
Kauko Ojala
Esa Kant
Jukka Ylikarjula
Kaj Lyyski
Tiina Harjunpää
Teppo Rekilä
Tom Saksa
Susanna Airiola
Sirkku Wacklin
maakuntahallituksen pj
maakuntahallituksen varapj
maakuntajohtaja, sihteeristön pj
sihteeristön varapuheenjohtaja
sihteeristön jäsen
Muut läsnä olevat
Kansalaisjärjestöjen ja pysyvien asiantuntijoiden edustus on vuosittain kiertävä. Maakunnan
yhteistyöryhmään voidaan kutsua lisäksi asiakohtaisia asiantuntijoita.
Maakuntahallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, maakuntajohtajalla sekä
yhteistyöryhmän sihteeristön puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla on läsnä-olo ja puheoikeus
yhteistyöryhmän kokouksissa. Yhteistyöryhmä päätti lisäksi 17.10.2014 kokouksessaan (§ 25), että
jatkossa myös sihteerin jäsenet voivat osallistua asiantuntijoina (läsnäolo- ja puheoikeus)
yhteistyöryhmän kokouksiin.
MYR puheenjohtajisto
MYR puheenjohtaja
I varapuheenjohtaja
II varapuheenjohtaja
III varapuheenjohtaja
Anneli Kentala
Kajsa Kouvo
Kaj Suomela
Esa Erkkilä 2014
Mervi Järkkälä 2015
Valtiotaho
Sosiaalipartnerit
Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus
__________________
Anneli Kentala
puheenjohtaja
_________________
Tuija Puumala
pöytäkirjan pitäjä
Pöytäkirjan tarkastajat
__________________
Esko Ahonen
pöytäkirjantarkastaja
__________________
Veijo Voutilainen
pöytäkirjantarkastaja
MYR 1/2014
Sivu
4
30.1.2015/§1
1 § LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN SEKÄ KOKOUKSEN LAILLISUUS JA
PÄÄTÖSVALTAISUUS
Maakunnan yhteistyöryhmä on päätösvaltainen, kun yli puolet jäsenistä
puheenjohtaja mukaan lukien on läsnä.
Yhteistyöryhmä päätti viime kokouksessaan 17.10.2014 (§ 25), että
puheenjohtajiston lisäksi myös sihteeristön jäsenillä on asiantuntijoina
läsnäolo- ja puheoikeus yhteistyöryhmän kokouksissa.
Sihteeristön puheenjohtajan esitys: Todetaan läsnäolijat sekä
kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
Yhteistyöryhmän päätös: Todettiin läsnäolijat sekä kokous lailliseksi
ja päätösvaltaiseksi.
Lisäksi todettiin, että vuonna 2015 MYRrin III varapuheenjohtajan
paikka (sosiaalipartnerit) siirtyy Esa Erkkilältä Mervi Järkkälälle.
---
MYR 1/2015
Sivu
5
30.1.2015/§2
2§ PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA
Maakunnan yhteistyöryhmän pöytäkirjan tarkistaa kaksi kussakin
kokouksessa erikseen valittua pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirja
toimitetaan postitse valituille pöytäkirjantarkastajille.
Tarkastajat allekirjoittavat pöytäkirjan sekä merkitsevät nimikirjaimensa
kullekin pöytäkirjan sivulle sille varattuun paikkaan.
Sihteeristön puheenjohtajan esitys: Valitaan kaksi
pöytäkirjantarkastajaa.
Yhteistyöryhmän päätös: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Esko
Ahonen ja Veijo Voutilainen.
---
MYR 1/2015
Sivu
6
30.1.2015/§ 3
3§ ALUEKEHITTÄMISEN YLEISKATSAUS
Kehittämisjohtaja Kaj Lyyski alustaa.
Yhteistyöryhmän jäsenet tuovat esille omat näkemyksensä
ohjelmaperusteisesta aluekehittämistyöstä ja EU-ohjelmien
toimeenpanosta maakunnassa.
Sihteeristön puheenjohtajan esitys: Merkitään kuultu katsaus ja sen
pohjalta käyty keskustelu tiedoksi.
Käsittely: Kehittämisjohtaja Kaj Lyyski valotti Keski-Pohjanmaan
2000-luvun kehitystä ulkopuolisen tutkimus-/tilastoaineiston kautta.
Aineistona mm. valtiotieteen tohtori Timo Aron marraskuun 2014
tutkimusaineistoa maakuntien ja seutukuntien kilpailukyvystä 19952012 sekä Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen/Turkun yliopisto
joulukuun 2014 aineisto Seutukuntien kilpailukyvystä ja resilienssistä (=
mukautumiskyky, ketteryys muutostilanteissa). Lisäksi materiaalina oli
myös Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Kosekin tuottamaa aineistoa.
Tutkimusten ja aineistojen antama signaali Keski-Pohjanmaan
kehityksestä on erittäin myönteinen. Erityisesti Kokkolan seutukunta on
pärjännyt tutkimusten mukaisilla mittareilla hyvin, mutta myös
Kaustisen seutukunta kohtuullisesti.
Lyyski nosti esille myös näkemyksiään maakunnan kehittämistyön
jatkosta. Tärkeäksi hän näki:
• jatkuvan vuorovaikutteisen yhteistyön teollisuuden,
kehittäjäorganisaatioiden, elinkeinoyhtiöiden ja julkisen sektorin
kesken
• reagointinopeuden, ennakoinnin, analysoinnin sekä konkreettisten
toimenpiteiden käynnistämisen
• elinkeinoelämän laadukkaista palveluista ja kehittämistarpeista
huolehtimisen
• kasvu- ja vientiyritysten (ja verkostojen) tukemisen
• pohjoisen suurhankkeiden mahdollisuuksien hyödyntämisen
• sähköisten palvelujen kehittämisen (julkinen ja yksityinen sektori)
• osaavan työvoiman saatavuuden ja koulutusjärjestelmien
toimivuuden
• työllisyyden edistämisen ja työvoiman rekrytoinnin helpottamisen
(mm. ”paikallinen sopiminen” sekä kolmannen sektorin rooli
työllistäjänä)
MYR 1/2015
Sivu
7
30.1.2015/§ 3
Uhkakuvina ja haasteina ovat mm.
• Venäjän tilanne ja sen vaikutukset maakuntaan
• maatalouden ja maatilojen uhkakuvat (mm. tuottajahintojen lasku)
• infrastruktuurin ylläpito ja yhteyksien/saavutettavuuden
kehittämismahdollisuudet (pitkälti valtion budjettivarojen varassa)
Keski-Pohjanmaan keskeiset vahvuudet antavan uusia mahdollisuuksia,
mm.
• Biotalouden mahdollisuudet = Keski-Pohjanmaan Älykkään
erikoistumisen strategian toteuttamista kemiallisten prosessien
osaamisen kautta
• Keski-Pohjanmaan ”Koulutusväylä” konseptin käyttäminen
”Työllisyysväylän” rakentamiseksi
Käydyssä keskustelussa esille nousi mm. seuraavaa:
- kehitystilanne maakunnassa on erittäin hyvä
- nyt ei pidä jäädä odottelemaan aluehallintouudistuksen
valmistumista vaan on tekemisen aika
- vahva eri tahojen yhteistyö ja ”hereillä olo” tärkeää
- mm. luonnonvarakeskuksen kehittämiskuvio näyttää KeskiPohjanmaan osalta hyvältä
- ammattikorkeakoulu-ylipistokeskus-rannan teollisuus kokonaisuuden
ympärillä uusin koulutusväylä
- vaikka Aron tutkimus onkin epäedullinen maaseutukunnille
painottuessaan tutkimukseen ja koulutukseen, niin myös Kaustisen
seutukunnan tilanne on suhteellisen hyvällä mallilla
Yhteistyöryhmän päätös: Merkittiin kuultu alustus ja sen pohjalta
käyty keskustelu tiedoksi.
---
MYR 1/2015
Sivu
8
30.1.2015/§ 4
4 § KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTOOHJELMAN TOTEUTTAMINEN KESKI-POHJANMAALLA
Kokouksessa kuullaan katsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020
Suomen rakennerahasto-ohjelman käynnistymisestä ja toteutustilanteesta
Keski-Pohjanmaalla sekä muun ajankohtaisen ohjelman toteuttamiseen
liittyvä.
Sihteeristön puheenjohtajan esitys: Yhteistyöryhmä merkitsee kuullun
katsauksen ja sen pohjalta käydyn keskustelun tiedoksi.
Käsittely: Tuija Puumala kävi läpi sekä päättyvän ohjelmakauden 20072013 että käynnistyneen kauden 2014-2020 ajankohtaisasioita. Lisäksi
käytiin läpi Kestävää kasvua- ja työtä 2014-2020 ohjelmavarojen
tähänastinen käyttö ja tehdyt päätökset toimintalinjoittain.
Ohjelmakausi 2007-2013
• julkinen kehys yli 100 % sidottu kaikkien suuralueiden osalta
• kokonaisuutena tulostavoitteet (EAKR, ESR) Suomessa saavutettu
• Itä-Suomen maksatusten toteutuminen edelleen pieni riski
• ESR –ohjelmassa kuntaraha jäänee vajaaksi
• tarkastushavaintojen virheprosentit olleet Suomessa hyvin pienet
• Komissio peräänkuulutti vuosikokouksessa entistä analyyttisempää
vaikuttavuusarviota (mm. ohjelman tulosten suhteuttaminen alueiden
kokonaiskehitykseen)
• tärkeää ja ajankohtaista on ohjelman maksatusten ja
sulkemistoimenpiteiden varmistaminen
Ohjelmakausi 2014-2020
- K-P:lla erittäin hyvät resurssit kehittämistyöhön (useita
rahoituskanavia käytettävissä)
- parhaillaan haut ovat auki useaan ohjelmaan (helmi-maaliskuu)
- päätöksenteko ohjelmaan on käynnistynyt
- maksatukset käynnistyvät kevään 2015 aikana
- kuntarahoituksen hakemiseen on otettu käyttöön yksi yhteinen
järjestelmä K-P:lla
- painopiste siirtynyt tulosten tarkasteluun – mitä varoilla saatu aikaan
Huolenaiheina/edunvalvonta-asioina ovat mm.
- hallinnointiresurssien riittävyys (ELYjen YT neuvottelut/tekn. tuki)
- huoli EURA järjestelmän toimintavarmuudesta
- tarvittava kuntarahoitus
- valtakunnallisten teemojen toimeenpano
- aluehallintouudistusten vaikutukset/tuleva hallitusohjelma?
Yhteistyöryhmän päätös: Merkittiin kuultu katsaus tiedoksi.
--Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet
MYR 1/2015
Sivu
9
30.1.2015/§ 5
5 § KESKI-POHJANMAAN YRITYSTUKIHAKEMUKSET KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ
2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO OHJELMAAN
Keski-Suomen ELY-keskukselle on jätettynä ja käsittelyyn otettuna 43
yritystukihakemusta Keski-Pohjanmaalta Kestävää kasvua ja työtä 20142020 Suomen rakennerahasto-ohjelmaan. Näissä haettu julkinen tuki
(EU+valtio) on yhteensä 5 644 786 euroa.
TEMin ohjeistama listaus haetuista yritystuista ajalta 1.1.2014-20.1.2015
(kunnittain ja toimialoittain jaoteltuna) on jaettu yhteistyöryhmälle
esityslistan mukana.
Sihteeristön puheenjohtajan esitys: Yhteistyöryhmä käy tarvittavan
keskustelun sekä merkitsee tiedoksi.
Käsittely: Kokouksen sihteeri totesi, että
- jätetyistä yritystukihakemuksista valtaosa (2,5 milj. €) haetusta
tuesta kohdistuu metallituotteiden ja kulkuneuvojen valmistukseen
- 72 % haetusta tuesta kohdistuu Kokkolaan, 12 % Veteliin, 12 %
Kaustiselle ja hyvin marginaalinen osuus muihin kuntiin,
Kannuksesta ei ole yritystukihakemuksia ao. ajanjaksolla jätetty
- haettu tuki vaihtelee 6 000€-422 000 € välillä/hakemus.
Yhteistyöryhmän päätös: Yhteistyöryhmä merkitsi tiedoksi.
---
MYR 1/2015
Sivu
10
30.1.2015/§ 6
6 § IP ALUEEN YLIMAAKUNNALLISET TEEMAHAUT (KAIVOSTOIMINTA JA PUUALA)
JA NIIHIN VARATTAVA KIINTIÖ KESKI-POHJANMAALLA
Pohjois- ja Itä-Suomen maakunnat ovat avanneet Kestävää kasvua ja
työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmaan koko IP- aluetta
koskevan ylimaakunnallisen teemahaun kaivannaistoiminnan ja puualan
toimialoille. Haku on auki 16.2.2015 saakka.
Toimenpiteet kohdistuvat alueelle, johon kuuluvat Lapin, PohjoisPohjanmaan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon,
ja Pohjois-Karjalan maakunnat. Hankkeen ylimaakunnallisuudella
tarkoitetaan sellaista toimintaa, jossa on kumppaneita vähintään kahdesta
maakunnasta.
Tukihakemus tulee jättää ensisijaisesti sen maakunnan rahoittavalle
viranomaiselle, jonka toiminta-alueella päähakija toimii tai jonka
alueelle hankkeen päätoimenpiteet kohdistuvat. Tukihakemus tulee
jättää sähköisesti EURA 2014 – järjestelmän kautta.
Lisätietoa hausta löytyy sekä www.keski-pohjanmaa.fi että
www.rakennerahastot.fi –sivustoilta.
Valintakriteerit
Teemahaun hankkeiden arvioinnissa käytetään ohjelmakauden yleisiä
valintaperusteita sekä erityisiä valintaperusteita, jotka määräytyvät
hankkeelle valitun erityistavoitteen mukaan.
Lisäksi teemahaussa painotetaan seuraavia valintakriteereitä:
1. Hanke toteuttaa Kaivannaisalan tai Puun uudet käyttömuodot teemapapereiden tavoitteita
2. Hankkeeseen osallistuu tai tulosten hyödynsaajina on mikro- ja
pk -yrityksiä, tutkimuslaitoksia, oppilaitoksia tai muita julkisia
toimijoita Itä- ja/tai Pohjois-Suomen alueelta
3. Hanke edistää konkreettisesti yhteistyötä ja yhteistyön rakenteita
Itä- ja/tai Pohjois- Suomen toimijoiden kesken
4. Hanke saattaa tulokset laajasti Itä- ja Pohjois-Suomessa
hyödynnettäviksi
MYR 1/2015
Sivu
11
30.1.2015/§ 6
Rahoitettavien hankkeiden tulee täyttää kaikki edellä mainitut
valintakriteerit. Lisäksi hankevalinnassa painotetaan vähähiilisyyden ja
kiertotalouden tavoitteita.
Ylimaakunnallisiin varattava ”kiintiö”
Pohjois-Suomen koordinaatiotyöryhmän loppuvuoden 2014 kokouksessa
käytiin keskustelua tietyn rahoitusraamin varaamisesta ao.
ylimaakunnalliseen hanketoimintaan. Kokouksessa päädyttiin siihen,
että kunkin maakunnan MYR/MYR sihteeristö määrittelee itse oman
indikatiivisen kehyksensä, joka alustavasti varataan ao. hanketoimintaan.
Lapissa indikatiivinen kehysvaraus on n. 550 000 euroa ja Kainuussa n.
700 000 euroa kahdelle vuodelle.
Yhteistyöryhmän sihteeristö käsitteli asiaa kokouksessaan 20.1.2015 ja
päätti esittää MYRrille noin 400 000- 500 000 € varausta ao.
ylimaakunnalliseen toimintaan. Keski-Pohjanmaan toimijat ovat mukana
valmistelemassa hakemuksia ao. teemoihin.
Sihteeristön puheenjohtajan esitys: Yhteistyöryhmä merkitsee tiedoksi
sekä päättää sihteeristön esityksen mukaisesti varautua noin 400 000 500 000 € indikatiivisella (suuntaa antava, ei sitova) kehyksellä ao.
ylimaakunnalliseen toimintaan kahden vuoden aikana.
Yhteistyöryhmän päätös: Hyväksyttiin esityksen mukaisena.
---
MYR 1/2015
Sivu
12
30.1.2015/§7
7 § AVOINNA OLEVA ESR HAKU KESKI-POHJANMAALLA
Keski-Suomen ELY-keskus on avannut 17.12.2014 ESR haun KeskiPohjanmaalla kaikkiin Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen
rakennerahasto-ohjelman mukaisiin ESR toimintalinjoihin. Haku on auki
16.2.2015 saakka. Määräajan jälkeen saapuneita hakemuksia ei käsitellä.
Toimintalinja 3: Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Maahanmuuttajien integroimiseksi kehitetään ja tuotteistetaan
kotoutumista edistäviä malleja ja toimintatapoja sekä edistetään
palvelujen saatavuutta ja palvelutarpeiden tunnistamista. Tämän lisäksi
voidaan rahoittaa toimenpiteitä ryhmille, jotka sukupuolen lisäksi ovat
muilta taustatekijöiltään erityisen heikossa työmarkkina-asemassa.
Toimintalinjassa 3 hankehaun tavoitteena on myös alueen
työvoimapalveluiden tarjoajien, koulutuksen ja yritysten välisen
yhteistyön edistäminen.
Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa
olevien työllistymisen edistäminen
Keski-Suomen ELY-keskus asettaa tässä ESR –haussa etusijalle
hankkeet, joissa tavoitteena on erityisesti:
· kehittää uudenlaisia ratkaisuja heikossa työmarkkina-asemassa
oleville kohdennettaviin (ml. pitkäaikaistyöttömät ja osatyökykyiset)
palveluihin, mm. monikanavaisia palveluita ja palveluun ohjausta
sekä eri toimijoiden välistä monialaista verkosto- ja yritysyhteistyötä
edistämällä
· Maahan muuttaneiden vastaanoton palvelujen sekä
kotouttamistoimenpiteiden kehittäminen sekä pysyvän
poikkihallinnollisen kotouttamistyön tukirakenteen luominen
· Kansainväliseen rekrytointiin liittyvien toimintamallien ja erityisesti
EURES-palvelujen kehittäminen.
Erityistavoite 8.1 Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen
eriytymisen lieventäminen
Tässä erityistavoitteessa etusijalle asetetaan hankkeet, joissa tavoitteena
on erityisesti:
· Luoda toimenpiteitä ryhmille, jotka sukupuolen lisäksi ovat
muilta taustatekijöiltään erityisen heikossa työmarkkinaasemassa. Tällaisia ryhmiä ovat mm. maahanmuuttajat ja
romanit.
MYR 1/2015
Sivu
13
30.1.2015/§7
Toimintalinja 4: koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Rakennerahasto-ohjelman toimintalinjassa neljä tavoitteena on tukea
toimintaa, joka tähtää koulutuksessa mukana olevien henkilöiden
työelämävalmiuksien vahvistamiseen ja tätä kautta heidän työllistymisen
edistämiseen. Tämän ESR-haun tavoitteena on myös tukea koulutuksen
tarjonnan ja laadun parantamista erityisesti teollisuuden ja
palvelusektorin rakennemuutoksiin vastaamalla.
Erityistavoite 9.1 Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa
tukevien palveluiden parantaminen
Tässä erityistavoitteessa Keski-Suomen ELY-keskus asettaa etusijalle
hankkeet, joissa tavoitteena on erityisesti:
· Toisen ja korkea-asteen opiskelijoiden työelämävalmiuksien
lisääminen erityisesti yrittäjyyskasvatuksen keinoin
Erityistavoite 9.2 Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan
ja laadun parantaminen
on erityisesti:
· Kehittää toisen ja korkea-asteen koulutusta siten, että voidaan vastata
teollisuus- ja palvelutuotannon digitalisaatioon perustuvaan
älykkääseen erikoistumiseen liittyviin osaamistarpeisiin
maakunnassa.
Toimintalinja 5: Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Toimintalinjassa 5 haetaan rahoitettavaksi hankkeita, joissa toiminnan
kohteena ovat työelämästä ja yhteiskunnasta syrjäytyneet sekä
syrjäytymisuhan alla olevat väestöryhmät. Hankkeissa pyritään
parantamaan kohderyhmän työ- ja toimintakykyä sekä kehittämään
kohderyhmälle osallisuutta tukevia laadukkaita palveluja.
Erityistavoite 10.1 Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja
toimintakyvyn parantaminen
on erityisesti:
· Osallisuutta vahvistavien sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujen
kehittäminen erityisesti näiden palvelujen asiakkaiden
työelämävalmiuksien vahvistamisen näkökulmasta käsin
MYR 1/2015
Sivu
14
30.1.2015/§7
·
Monialaisen ammatillisen yhteistyön vahvistaminen syrjäytymisen
ehkäisyssä sekä osallisuuden vahvistamisessa sekä tähän liittyvän
osaamisen parantaminen.
Keski-Suomen ELY-keskus informoi sihteeristöä/MYRriä saaduista
hankehakemuksista ja tuo hankkeet sihteeristön/MYRrin käsittelyyn
kevään kuluessa.
Sihteeristön puheenjohtajan esitys: Yhteistyöryhmä merkitsee
tiedoksi.
Käsittely: Marko Muotio totesi, että seuraava ESR haku KeskiPohjanmaalla tullaan avaamaan kesäkuussa ja se päättyy syyskuussa.
Yhteistyöryhmän päätös: Merkittiin tiedoksi.
---
MYR 1/2015
Sivu
15
30.1.2015/§8
8 § AVATTAVA EAKR HAKU KESKI-POHJANMAALLA
Keski-Pohjanmaalla avataan teemoitettu EAKR haku Kestävää kasvua ja
työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmaan ajalla 2.3.20.3.2015. Haku toteutetaan suorana hakuna.
Haussa ovat mukana sekä Keski-Pohjanmaan liitto että Keski-Suomen
ELY-keskus (ympäristöteknologiahankkeet). Haku rajoitetaan
muutamaan avattavaan teemaan.
Avattavista EAKR –hakuteemoista on käyty keskustelun viikolla 3
kokoontuvissa maakuntaohjelman teemaryhmissä sekä MYR
sihteeristössä 20.1. Maakuntaohjelman teemaryhmiltä on pyydetty
esityksiä teemoista 30.1. mennessä ja teemaryhmien puheenjohtajien
kanssa pidetään asiaa koskeva neuvottelu helmikuun alussa.
Sihteeristö päättää avattavista teemoista 13.2. kokouksessaan.
Sihteeristön puheenjohtajan esitys: Yhteistyöryhmä esittää omat
näkemyksensä avattavista teemoista sekä merkitsee tiedoksi.
Käsittely: Yhteistyöryhmälle jaettiin tiivistelmä Keski-Pohjanmaan
maakuntastrategian keskeisistä painotuksista vuosille 2014-2017.
Todettiin, että ainakin yksi avattavista teemoista tulee olemaan
ympäristöteknologiaan liittyvä.
---
MYR 1/2015
Sivu
16
30.1.2015/§9
9 § OKM:N HALLINNONALAN VALTAKUNNALLISEN HAUN HAKEMUKSET
OKM:n hallinnonalan valtakunnallinen haku Kestävää kasvua ja työtä
2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmaan on ollut avoinna ajalla
6.10.-8.12.2014. Hakukierroksella on saatu yhteensä 76 hakemusta,
joissa haettu (ESR+valtio) rahoitus on yhteensä 45,177 milj. €.
Osuvaa osaamista
- Sujuvat siirtymät
- Korkeakoulusta työelämään
- Taito-ohjelma
16 hakemusta
13 hakemusta
8 hakemusta
ESR-nuorisotakuu
- Lukioiden työelämäyhteydet
17 hakemusta
- Nuorten oppisopimuskoulutuksen
toteutusedellytysten vahvistaminen 5 hakemusta
Uusilla kasvu- ja rakennemuutosaloilla tarvittavan osaamisen
vahvistaminen
- Valtakunnallisten koulutusmallien kehittäminen 14 hakemusta
- Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi
3 hakemusta
Alla koottuna ne ao. hakukierroksella jätetyt hakemukset, joissa pää- tai
osatoteuttajana on toimija Keski-Pohjanmaalta.
OSUVAA OSAAMISTA
Sujuvat siirtymät
IISI – Koulutuksen siirtymävaiheita tukevan ohjauksen kehittäminen
(101140)
1. Keski-Pohjanmaan Koulutuskuntayhtymä
2. Vaasan aikuiskoulutuskeskus
Hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan hakevan vaiheen opinto- ja
uraohjauspalveluita, joiden avulla tuetaan sujuvia siirtymiä, työurien
pidentymistä, koulutukseen hakeutumista sekä edistetään tutkintojen- ja
tutkintojen osien suorittamista. Hankkeessa myös kehitetään hakevan –
ja hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamista mm. ammatillisen
osaamisen tunnistamista sekä yleisten työelämäkvalifikaatioiden
lähtötason tunnistamisen menetelmiä. Toimivat ja siirrettävät ohjaus- ja
neuvontapalvelumallit levitetään valtakunnallisesti.
Korkeakoulusta työelämään
Opiskelijoiden työelämätaitojen vahvistaminen mentoreiden avulla
(101183)
MYR 1/2015
Sivu
17
30.1.2015/§9
1. Diakonia-ammattikorkeakoulu
2. Turun ammattikorkeakoulu
3. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
4. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
5. Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu
6. Karelia ammattikorkekoulu
7. Yrkeshögskolan Novia
8. Centria ammattikorkeakoulu
9. Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Hankkeen tavoitteena on tuottaa nopeampaa työllistymistä ja parantaa
työelämätaitoja mentoroinnin avulla. Tavoitteena on luoda
ammattikorkeakoulujen yhteinen mentorointi-malli, jonka tarkoituksena
on luoda ja ylläpitää yhteyksiä työelämään siten, että opiskelijat ovat
siinä tasavertaisesti ja tiiviisti mukana. Tavoitteena on kehittää
esimiestaitoihin liittyviä moderneja mentoroinnin menetelmiä, etsiä ja
kouluttaa pilottiryhmän työelämämentoreita ja testata heidän kanssaan
mallia työelämäyhteyksien kehittämisestä mm. opinnäytetöiden,
työharjoittelun ja projektitöiden nivomisesta osaksi opiskelupolkuja.
VERKKOVIRTA-Osuvaa osaamista verkostotoiminnalla (100888)
1. HAAGA-HELIA Oy Ab
2. Jyväskylän Ammattikorkeakoulu
3. Oulun ammattikorkeakoulu
4. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
5. Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Lahden ammattikorkeakoulu
6. Metropolia Ammattikorkeakoulu
8. Hämeen Ammatillisen Korkeakoulutuksen kuntayhtymä
9. Lapin ammattikorkeakoulu
10. Seinäjoen Ammattikorkeakoulu
11. Pirkanmaan ammattikorkeakoulu
12. Saimaan ammattikorkeakoulu
13. Laurea-ammattikorkeakoulu
14. Turun ammattikorkeakoulu
Hankkeessa tuotetaan uudenlaisia ratkaisuja työharjoittelun
kehittämiseen ja opiskelijoiden opintojen aikaisen työn
opinnollistamiseen. Hankkeessa mm. etsitään ja levitetään uusia
toimintamalleja harjoittelun kehittämiseen, suunnitteluun ja toteutukseen
(tuotetaan opas), integroidaan uudenlaiset opinnäytetyöt (portfoliomallit,
päiväkirjamuotoinen opinnäyte, artikkelipohjainen opinnäyte)
työharjoitteluun ja tuodaan uudenlaiset opiskelumuodot perinteisten
työharjoitteluratkaisujen rinnalle. Työssä käyvien opiskelijoiden työ
opinnollistetaan tunnustamalla siinä syntynyt osaaminen opintopisteiksi.
TKI-toiminta, työelämän kehittämispalvelut, opetustyö ja työharjoittelu
MYR 1/2015
Sivu
18
30.1.2015/§9
integroidaan tiiviimmin yhteen ja luodaan kumppanuusmalli, jossa
harjoittelun kautta edetään vaiheittain opinnäytteeseen ja
työllistymiseen. Hankkeen kaikilla osatoteuttajille on mukana
yrityskumppani tai yrityskumppaneita, joiden kanssa kehitellään,
kokeillaan ja arvioidaan ratkaisujen ja mallien toimivuutta.
Lukioiden työelämäyhteistyö
Korsdrag i gymnasieskolan (101165)
Kokkolan kaupunki
Hankkeen tavoitteena on luoda Kokkolan ja Pohjanmaan ruotsinkielisille
lukioille työelämäyhteistyömalli, joka auttaa opiskelijaa sopivan jatkoopiskelupaikan ja oman alan löytämisessä. Uusia toimintatapoja
kehitetään yhdessä elinkeinoelämän, korkeakoulujen sekä
julkishallinnon kanssa. Hankkeessa kehitetään uusia menetelmiä,
vierailuja, vaihtojaksoja sekä käytännön työhön työkokemuksen
hankkimista.
Nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten
vahvistaminen
Opsodiili Pohjoinen (101193)
1. Oulun seudun koulutuskuntayhtymä
2. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä/Keski-Pohjanmaan
oppisopimustoimisto
3. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä
4. Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos, Kainuun ammattiopisto
5. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä
6. Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia,
Ammattiopisto Lappia
Hankkeessa lisätään oppisopimuskoulutuksen tunnettuutta ensisijaisesti
työpaikkojen kautta työnantajien suuntaan hyödyntäen innovatiivisia
tiedonjalkauttamisen malleja esim. pelillistämistä, mobiilisovelluksia ja
portaaleja.
Green Care –koulutusmalli korkea-asteelle (101189)
1. Lapin ammattikorkeakoulu
2. Seinäjoen ammattikorkeakoulu
3. Satakunnan ammattikorkeakoulu
4. Kajaanin ammattikorkeakoulu
6. Jyväskylän ammattikorkeakoulu
7. Helsingin yliopisto, Ruraliainstituutti
MYR 1/2015
Sivu
19
30.1.2015/§9
Hankkeen taustalla on tarve luoda yhtenäiset koulutusmallit ja sisällöt
monialaiselle Green Care -alalle, minkä vuoksi on luotava kriteerit sille,
mitä koulutetaan ja millainen status koulutuksella ja todistuksella on.
Hankkeessa luodaan Green Care -koulutusmalli, -sisällöt ja -materiaali
sekä tutkintoon johtaviin korkea-asteen koulutuksiin, että
yrittäjäkoulutukseen ja lisä- ja täydennyskoulutukseen.
Tutkintokoulutukset nähdään osana mallia. Hanke sisältää sekä
kouluttajien koulutuksen että peruskoulutuksen opiskelijoille ja
yrittäjille. Hanke siis vastaa myös asiantuntija-, opetus- ja
viranomaiskoulutuksen tarpeisiin.
Itä- ja Pohjois-Suomen edustajana ESR:n OKM:n hallinnonalan
valtakunnallisten hankkeiden (koulutus) ohjausryhmässä toimii Kimmo
Niiranen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta.
Viralliset päätökset hankkeista tekee Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.
Sihteeristön puheenjohtajan esitys: Merkitään tiedoksi.
Käsittely: Todettiin, että edellisten lisäksi Centria on mukana hakijana
ruotsinkielisessä Green Care toimintaan liittyvässä hankehakemuksessa
ja Jyväskylän yliopisto kahdessa hakemuksessa (joiden kohdentumisesta
Keski-Pohjanmaalle ei ole tarkempaa tietoa tällä hetkellä).
--Mervi Järkkälä poistui kokouksesta pykälän käsittelyn aikana.
Kaj Suomela saapui kokoukseen pykälän käsittelyn aikana.
MYR 1/2015
Sivu
20
30.1.2015/§10
10 § MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN 2014-2020
AVAUTUMINEN
Euroopan komission on hyväksynyt Manner-Suomen maaseudun
kehittämisohjelman 12.12.2014. Suomen ohjelma hyväksyttiin
ensimmäisten joukossa Euroopassa. Valtioneuvoston huhtikuussa
hyväksymään esitykseen ei tullut merkittäviä muutoksia kesän ja syksyn
aikana komission kanssa käydyissä neuvotteluissa Suurimmat muutokset
koskivat ympäristökorvauksia.
Kaikkien Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020
tukien haut saadaan auki kevään 2015 aikana. Jo helmikuussa
käynnistetään hakijamäärältään pienimpien tukimuotojen hakuja
(ohjelman neuvonta ja aktivointihankkeita). Maaseutuviraston arvion
mukaan nuorten viljelijöiden aloitustuen haku voi alkaa maaliskuussa,
maaseudun yritys- ja hanketukien haku huhtikuussa ja maatilojen
investointitukien haku toukokuussa. Maatilojen investointituilla
rahoitettavaa investointia ei saa aloittaa ennen päätöstä. Yritys- ja
hanketuilla rahoitettavan hankkeen voi aloittaa omalla riskillä, kun
hakemus on tullut vireille.
Päätöksenteko ohjelmaan käynnistyy syksyllä 2015. Maatilojen
investointi- ja aloitustukien päätöksenteko alkaa arvion mukaan
elokuussa ja yritys- ja hanketukien myöhemmin syksyllä.
Hyväksytty maaseutuohjelma löytyy osoitteesta www.maaseutu.fi
Lisätietoa hakemisesta saa ELY-keskuksesta, Leader –ryhmiltä sekä
Maaseutuviraston verkkosivuilta www.mavi.fi.
Kevään MYRrissä (joko 6.3. tai viimeistään 24.4.) on tarkoituksena
käydä maaseututeema kokonaisuutena tarkemmin läpi:
Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahasto
- Leader -toiminta (Pirityiset, Rieska, Aktion)
- kalatalousrahaston toiminta
- sekä myös paikallinen kehittäminen kaupunkialueella (vaikka ei
sisällykään maaseutuohjelmaan)
Sihteeristön puheenjohtajan esitys: Merkitään tässä vaiheessa
tiedoksi.
Yhteistyöryhmän päätös: Merkittiin tiedoksi tarkennuksella, että
maaseutu otetaan teemaksi MYRrin 24.4. kokoukseen.
--Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet
MYR 1/2015
Sivu
21
30.1.2015/§ 11
11 § MAAKUNTALIITTOJEN KANNANOTTO ALUEHALLINTOUUDISTUKSEEN
Maakunnat ovat valmiita tehtäviensä ja toimivaltansa
kartuttamiseen
Maakuntien liittojen hallitusten puheenjohtajat kokoontuivat 14.1.2015
eduskunnassa. Kokouksessa hyväksyttiin lopullisesti pitkään
valmistelussa ollut kannanotto maakuntien tulevaisuudesta. Kannanoton
tavoitteena on saada maakuntien näkemys huomioiduksi kevään 2015
hallitusohjelman valmistelutyössä.
Aluehallinnon uudistushankkeet ovat perinteisesti keskittyneet valtion
aluehallinnon uudistamiseen. Maakunnat ovat toivoneet jo pitkään, että
uudistuksia valmisteltaessa maakunnat otettaisiin yhdenvertaisesti
tarkasteluun mukaan. Aluehallintoa tulisi tarkastella kokonaisuutena ja
maakunnat tulisi nähdä ratkaisevana mahdollisuutena toimintojen
tehostamisessa ja päällekkäisyyksien karsimisessa.
Maakuntien liittojen mielestä Suomi tarvitsee elinvoimaisiin
kuntayksiköihin perustuvan kunnallisen itsehallinnon lisäksi myös
selkeän maakunnista muodostuvan kansanvaltaisen aluehallinnon.
Maakuntien näkemys on, että ylikunnallisten maankäytön, asumisen,
liikenteen, palveluiden ja elinvoimapolitiikan suunnittelu ja toteutus
edellyttävät laajempaa pohjaa kuin kunta. Tämän vuoksi on pyrittävä
selkeään kolmiportaiseen hallintoon; valtio, alueet ja kunnat, joiden
kesken toimivalta, vastuu ja resurssit on selkeästi määritelty.
Aluehallintoa kokonaisuutena uudistettaessa on järkevää tehdä tarkastelu
tehtävien määrittelyn pohjalta, jolloin on mahdollista arvioida
uudistuvien maakuntien toiminnallisesti perusteltua lukumäärää.
Maakunnat ovat valmiita tehtäviensä ja toimivaltansa kartuttamiseen.
Vaikka erillistä verotusoikeutta ei nähdä välttämättömäksi, on rahoitus
tehtävien hoitamiseen kuitenkin turvattava.
Maakunnat esittävät, että kansalaisten luottamusta nauttivan koko maan
kattavan aluehallinnon uudistuksen on lähdettävä parlamentaarisen
valmistelun pohjalta. Tämän valmistelun yhteydessä on punnittava
suorien vaalien tarkoituksenmukaisuutta ja tarvetta. Yksittäisille
maakunnille voitaisiin harkita kokeilumahdollisuutta suorien vaalien
pohjalta muodostuvan aluehallinnon järjestämiseen.
Kannanotto on käynyt maakunnissa lausunnolla ja maakuntajohtajat ovat
sen myös osaltaan hyväksyneet.
MYR 1/2015
Sivu
22
30.1.2015/§ 11
Kannanotto kokonaisuudessaan on toimitettu yhteistyöryhmän jäsenille
esityslistan mukana.
Käsittely: Yhteistyöryhmälle jaettiin ELY- ylijohtajien yhteinen
kannanotto ”Aluehallinnon uudistaminen asiakas- ja tehtävälähtöisesti”
sekä AVI –ylijohtajien kannanotto Aluehallintoselvitysryhmän
raporttiluonnokseen.
Käydyssä keskustelussa maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula korosti, että
nykylainsäädäntö mahdollistaa erilaisten yhteistyömuotojen
rakentamisen alueellisesti. Tällä hetkellä rakennerahastoasioissa
toimitaan Pohjois-Suomi yhteistyössä, YTA alueena on Vaasan
vaalipiiri, koulutusorganisaatio- ja elinkeinoelämäyhteistyö ulottuu
näiden rajojen yli jne. Hän totesi Keski-Pohjanmaan kuuluvan tällä
hetkellä myös kahdeksan eri ELY-keskuksen toiminnan piiriin.
Aluehallintouudistus viedään seuraavaan hallitusohjelmaan
(kokoonpanosta riippumatta) ja uusi malli saadaan ehkä 2020.
Aluekehittämisasioissa ei voida kuitenkaan jäädä odottelemaan
uudistusten valmistumista. Asioita on tehtävä nyt.
Maakuntahallituksen puheenjohtaja Kauko Ojala totesi maakuntien
kannanottoa valmistellun pitkää ja huolella. Lopputuloksena on selkeät
konkreettiset esitykset. Pelkällä tehtävien siirtelyllä ei saada haluttua
tulosta aikaiseksi. Tarvitaan konsensusta ja uusi ennakkoluuloton
katsantokanta. Vanhat systeemit eivät ole enää toimivia.
Kaj Suomela/Pohjanmaan ELY-keskus totesi syynä uudistustarpeelle
olevan valtion tiukan talouden lisäksi myös nopeasti muuttuvan
maailman, jonka myötä myös tavat tehdä työtä muuttuvat ja tarvitsevat
uudistumista. Prosessinomaisissa tehtävissä hän näki keskittämisen
varaa ja etuja (esimerkiksi kuljetustukityyppiset tukimuodot, joissa ei ole
kehittämisominaisuutta). Aluekehittämisulottuvuutta sisältävissä sen
sijaan aluetuntemus on tärkeää ja se tulee säilyttää. Tämä on myös
nostettu ELY-johtajien aluehallintouudistusta koskevassa kannanotossa
keskeisesti esille.
Jouni Jyrinki/MTK totesi VIRSU –hankkeen (Keskus- ja aluehallinnon
virastoselvitys) olevan tosi iso kysymys alueille. Esimerkiksi KELA ja
verottaja ovat jo muuttaneet vahvasti toimintatapojaan. Jyrinki totesi
kunnan olevat ensimmäinen soluyksikkö, joka kehittää aluettaan ja
maakuntaliittojen se toinen porras alueellisessa kehittämisessä. Tärkeänä
hän piti valtion aluehallinnon sitouttamista alueiden kehittämiseen.
Kannuksen kaupunginjohtaja Terttu Korte korosti myös alue- ja
paikallistuntemuksen merkitystä. Tärkeätä on se, mihin uudistuksessa
MYR 1/2015
Sivu
23
30.1.2015/§ 11
keskitytään ja mihin pannaan paukkuja, ettei oltaisi ”hapoilla” kuten sote
-uudistuksessa, kun varsinainen työ tulee aloittaa.
Petri Jylhä/Kaustisen seutukunta totesi valmisteluissa keskitytyn liiaksi
rakenteisiin, vaikka asiakkaan ja palveluiden tulisi olla keskiössä.
Vanhat rakenteet ovat myös rasite. IT:n ja tietoliikenneyhteyksien rooli
tulee korostumaan entisestään. Aluetuntemuksen varmistamiseksi Jylhä
esitti, että tietyt henkilöt AVEissa ja ELYissä keskittyisivät tiettyjen
maakuntien asioihin tarkemmin. Kuntalainen/asukas/yrittäjä on
ensisijainen palveluiden kohde.
L-S aluehallintovirastoa edustava Tarja Wiikinkoski nosti esille
keskeisimmät ajatukset AVI-ylijohtajien kannanotosta. Olennaista on,
onko Suomessa tarkoituksena olla jatkossa valtion aluehallintoa vai
valtionhallintoa alueilla. Alueen ja toimintaympäristön tuntemus ja aito
läsnäolo alueilla on tärkeää. Samoin sähköisten palvelujen ja
teknologisten ratkaisujen hyödyntäminen asiakaslähtöisesti. Toiminnan
tulee olla tehokasta ja taloudellista. AVIt eivät halua myöskään mennä
uudistuksessa SOTE-alueet edellä.
Yhteistyöryhmän päätös: Merkittiin käyty keskustelu ja kannanotot
tiedoksi.
---
MYR 1/2015
Sivu
24
30.1.2015/§12
12 § VALTIONTALOUDEN SOPEUTTAMISPAKETIN VAIKUTUKSET KESKIPOHJANMAALLA/ELY-KESKUKSIA KOSKEVAT YT-NEUVOTTELUT
Syyskuussa 2014 käynnistyneet ELY-keskusten ja Työ- ja
elinkeinoministeriön yt-neuvottelut on saatu päätökseen.
ELY-keskusten 33 miljoonan säästötarpeesta toteutetaan suurin osa
luonnollisella poistumalla (noin 20 milj.€), vajaa kolmannes (noin 9
milj.€) irtisanomisilla ja loput noin 4 milj.€ muilla säästötoimenpiteillä.
Lisäksi rakennerahastojen tekninen tuki vähenee noin 56 miljoonaa
euroa vuosina 2014-2020.
Käytyjen neuvotteluiden pohjalta ELY-keskukset ja TEM valmistelevat
enintään 220 henkilön irtisanomista. Heistä 60 on palkattuna
rakennerahastojen teknisellä tuella ja 160 ELY-keskusten
toimintamäärärahoilla.
Alustavien tietojen mukaan Pohjanmaan ELY-keskuksesta
irtisanottavien määrä on 3, Etelä-Pohjanmaan 11 ja Keski-Suomen ELYkeskuksen 9.
Lisäksi rakennerahastojen teknisellä tuella irtisanottavien määrä on
alustavan tiedon mukaan Keski-Suomen ELYn osalta 13.
Irtisanomiset aloitetaan toukokuun aikana.
Sihteeristön puheenjohtajan esitys: Kuullaan ELY-keskusten
näkemykset sopeuttamistoimien vaikutuksista Keski-Pohjanmaalla.
Käsittely: Kaj Suomela/Pohjanmaan ELY-keskus toi esille, ettei
alkuperäinen kauhuskenaario tarvittavista irtisanomisista (700) onneksi
toteutunut, vaan ollaan paljon pienemmissä määrissä. Käytännössä
Pohjanmaan ELY-keskuksessa toimivien osalta puhutaan noin 6
henkilöstä (joista osa muiden ELYjen palkkalistoilla olevia).
Irtosanomisuhan alaisille on onneksi tarjolla hyvä paketti erilaisia
vaihtoehtoja. ELYt eivät voi YT tilanteessa rekrytoida eivätkä ottaa
työllistämistuellakaan väkeä töihin. ELYn Keski-Pohjanmaan piste on
vaikeassa tilanteessa, koska organisaatio on jo nykyisellään niin ohut.
Veijo Voutilainen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta kertoi heidän
osaltaan kyseessä olevan 11 henkilön irtisanomisesta. Todellisuudessa
luku on suurempi, koska myös heillä työskentelevistä osa on virallisesti
muiden organisaatioiden palkkalistoilla.
MYR 1/2015
Sivu
25
30.1.2015/§12
Mats Löfberg Pohjanmaan TE-toimistosta totesi, että TE-toimistojen
resurssit ovat olleet niukkenevat jo usean vuoden ajan. Sitä, että TEtoimiston alueellinen asiantuntemus ja palvelu olisi tämän myötä
heikentynyt, hän ei allekirjoittanut.
Sirkku Wacklin Pohjanmaan ELY-keskuksen Kokkolan yksiköstä totesi
tilanteen aiheuttaneen kuhinaa ja erilaisten vaihtoehtojen pohdintaa
henkilöstön sisällä.
Pirjo Palosaari-Penttilä Pirityiset ry:stä kertoi ELYn palvelun olleen
toimintaryhmätyössä hyvin keskeistä, ja ministeriön (MMM)
tarkastelussa Pohjanmaan ELY-keskuksen olevat kärjessä ohjelmien
toteuttamisessa.
Myös Jouni Jyrinki/MTK nosti esille Pohjanmaan ELY-keskuksen
Kokkolassa toimivan maaseutuyksikön tärkeyden ja sen erinomaisen
toiminnan.
Yhteistyöryhmän päätös: Merkittiin pykälä ja siitä käyty keskustelu
tiedoksi.
--Jaakko Kosonen poistui § käsittelyn aikana klo 10.55.
MYR 1/2015
Sivu
26
30.1.2015/§13
13 § JÄRJESTÖT YHTEISTYÖRYHMÄN (MYR) JÄSENINÄ
Työ- ja elinkeinoministeriö järjesti yhdessä rakennerahasto-ohjelman
seurantakomitean järjestöjäsenten kanssa 24.1.2015 koulutustilaisuuden,
joka oli suunnattu maakuntien yhteistyöryhmien (MYR)
järjestöjäsenille.
Kokouksessa kuullaan Keski-Pohjanmaalta osallistuneiden edustajien
terveiset ao. tilaisuudesta.
Sihteeristön puheenjohtajan esitys: Yhteistyöryhmä merkitsee
tiedoksi.
Käsittely: Jouni Jyrinki totesi Keski-Pohjanmaan MYRristä paikalla
olleen hänen lisäkseen Esa Kantin, Risto Järvisen ja Jaakko Kososen.
Koulutus/seminaaripäivän aiheena oli ”Voiko sosiaalipartnerit vaikuttaa
MYRrissä?” Keskeisenä kysymyksenä oli noussut esille mm. se, onko
MYR edustaja oman organisaationsa edunvalvoja MYRrissä vai alueen
kehittäjä? Eri maakuntien MYR kokemuksista Jyrinki nosti esille hyviä
käytäntöjä. Esimerkiksi kiertävät MYR kokouspaikat EteläPohjanmaalla ja runsaan keskusteluttamisen MYRrissä Päijät-Hämeessä.
Keski-Pohjanmaalla toteutettua EU-videota Jyrinki piti erinomaisena.
Eri osapuolten sitouttaminen MYR työskentelyyn ja byrokratian
yksinkertaistaminen olivat myös esillä. Seminaarissa Keski-Pohjanmaa
oli saanut kiitosta pitkään eri MYRreissä vaikuttaneen Haatajan
puheenvuorossa alueena, jossa maakunnan kehittäminen on organisoitu
parhaiten ja kaikki kehittäminen on MYRrin ja maakunnan liiton
”näpeissä”.
Esa Kant ja Risto Järvi pitivät koulutuspäivää ja varsinkin sen
mahdollistamaa verkostoitumista erittäin tärkeänä. Kant totesi, että KP:lla tehdään hyvää työtä, josta voi olla ylpeä.
Sihteeristön päätös: Merkittiin kuultu tiedoksi ja sovittiin, että
seuraavaan MYR kokoukseen tehdään kooste tilaisuuden materiaalista.
--Antti Isotalus poistui § käsittelyn aikana klo 11.00.
MYR 1/2015
Sivu
27
30.1.2015/§14
14 § POHJOIS-SUOMEN ALUEELLINEN VIESTINTÄVERKOSTO
Lapin liitto ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat pyytäneet nimeämään
edustajat Pohjois-Suomen alueelliseen viestintäverkostoon.
Edustus on seuraava:
Eero Vilhu, Kainuun liitto
Riikka Vitikka, Pohjois-Pohjanmaan liitto
Tuija Puumala, Keski-Pohjanmaan liitto
Minna Hietanen, Lapin liitto
Kirsi Salla, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Tuula Pörhö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Sihteeristön puheenjohtajan esitys: Yhteistyöryhmä merkitsee tiedoksi.
---
MYR 1/2015
Sivu
28
30.1.2015/§15
15 § EU-OHJELMATYÖHÖN LIITTYVÄÄ AIKATAULUA
Tiedossa olevia EU-ohjelmatyöhön liittyviä kokouksia/tilaisuuksia:
29.1.
30.1.
3.2.
4.2.
11.2.
13.2.
16.2.
20.2.
5.3.
6.3.
13.3.
23.3.
2.4.
13.4.
16.4.
23.4.
24.4.
6.5.
8.5.
18.5.
21.5.
5.6.
15.6.
16.6.
ARNE (alue- ja rakennepolitiikan ntk)
MYR
P-S koordinaatiotyöryhmä
Kaustisen seutukunnan johtoryhmä
Seurantakomitean sihteeristö (EAKR, ESR)
Sihteeristö
Maakuntahallitus (liiton hankepäätökset)
IP koordinaatiotyöryhmä
ARNE
MYR
Sihteeristö
Sihteeristö
ARNE
IP koordinaatiotyöryhmä
MYR
Seurantakomitean sihteeristö (EAKR, ESR)
Sihteeristö
ARNE
MYR
ARNE
Yhteistyöryhmän päätös: Merkittiin tiedoksi seuraavilla lisäyksillä:
Pohjanmaan huippukokous pidetään Kokkolassa 3.9. klo 12 alkaen ja
Halke kokoontuu 4.2.
---
MYR 1/2015
Sivu
29
30.1.2015/§15
16 § YHTEISTYÖRYHMÄN SEURAAVA KOKOUS JA KEVÄÄN KOKOUSAIKATAULU
MYR
Perjantai 6.3.
Perjantai 24.4.
Perjantai 5.6.
Sihteeristön puheenjohtajan esitys: Yhteistyöryhmä merkitsee kevään
kokousaikataulut tiedoksi. Yhteistyöryhmän seuraava kokous pidetään
6.3. klo 9.00.
Käsittely: Tarja Wiikinkoski/L-S Aluehallintovirastosta muistutti AVIn
järjestämästä alueellisesta maanpuolustuskurssista, josta on lähetetty
kunnille kirje 9.12.
---

Pöytäkirja 1/2015 - Keski

Transcription

Similar documents

Haetut avustukset ja myönnetyt yritystuet

Ajankohtaista, maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula

5.5.2015 - Multian kunta

KUOROHARRASTUS! - Keski-Pohjanmaan konservatorio

Pöytäkirja PDF-muodossa

MUHOKSEN SEURAKUNTA

Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet

MUHOKSEN SEURAKUNTA

ASIKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA KN11/4

Sihteeristön pöytäkirja 9/2015 - Keski

MUHOKSEN SEURAKUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA