Leader ajankohtaispäivät_Kalliokoski Juuso

Transcription

Leader ajankohtaispäivät_Kalliokoski Juuso
Maaseudun yritysrahoitus 2014-2020
Leader-työn ajankohtaispäivät
Helsinki 28.10.2015 klo 9
Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski
Maa- ja metsätalousministeriö
Maaseudun kehittämisyksikkö
Sivu 1
2014-2020
Maaseudun yritysrahoitus uudistunut
Vuosina 2014-2020 Euroopan unioni antaa tukea maaseuturahastosta
kahden tukimuodon avulla:
1) investointituki
2) perustamistuki (Mitä lukee lääkärin laskussa, kun maksuperuste ei olekaan sairauden hoito
vaan toteutunut terveys? (Aalto University Magazine Lokakuu 2015)
Tukimuodot on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013
artiklassa 17 (Investoinnit fyysiseen omaisuuteen) ja 19 (Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen).
http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32013R1305&from=FI
Tukea koskevat toimenpiteet on kuvattu Euroopan komission hyväksymässä Manner-Suomen
maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020.
Maaseutualueiden yrittäjät pyritään tavoittamaan aiempaa laajemmin. Taloudellista tukea
voidaan kohdentaa mikro- ja pienyrityksille (maataloustuotteiden jalostamiseen myös
keskisuurille yrityksille) ja monialaisille maatiloille.
Sivu 2
2014-2020
Pk-yritys tuen saajana
Pk-yritys määritellään komission antaman suosituksen (2003/361/EY)
mukaisesti (määritelmä löytyy myös valtiontukisääntöjen yhteydestä)
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2003:124:0036:0041:FI:PDF
Mikroyrityksellä tarkoitetaan yritystä, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 10 työntekijää ja
jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa sekä joka täyttää
yrityksen riippumattomuutta kuvaavat ja muut suositukseen sisältyvät tunnusmerkit.
Pienellä yrityksellä tarkoitetaan yritystä, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 50
työntekijää, jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 10 miljoonaa euroa sekä
joka täyttää yrityksen riippumattomuutta kuvaavat ja muut suositukseen sisältyvät tunnusmerkit.
Pienellä ja keskisuurella yrityksellä (pk-yritys) tarkoitetaan yritystä, jonka palveluksessa on
vähemmän kuin 250 työntekijää, jonka vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai
taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa sekä joka täyttää yrityksen riippumattomuutta
kuvaavat ja muut komission suositukseen sisältyvät pienen ja keskisuuren yrityksen
tunnusmerkit.
Sivu 3
2014-2020
Pk-yritysten merkitys työllistäjinä
Sivu 4
2014-2020
Lähde: http://www.findikaattori.fi/fi/86
Monialainen maatilan tuensaajana
Maaseutuohjelman valmistelussa on tunnistettu monialaisten tilojen
(multi-sector farms) kehittämistarpeet. Maatilojen siirtymistä muille toimialoille
edistetään perustamistuen ja investointituen avulla sekä tukemalla jo olemassa olevien
monialaisten maatilojen investointeja ja yritystoiminnan uudistamista.
Alueellisten ja paikallisten kehittämissuunnitelmien vaikuttavuudesta 2007-2013 tehdyn
selvityksen mukaan:
Ohjelmalla olisi kyettävä vastaamaan sekä maatilojen harjoittaman muun yritystoiminnan
lisääntymisen seurauksena esiin nouseviin että ydintoimintaansa keskittyvien ja kasvavien
maatalousyritysten piirissä esiintyviin kehittämistarpeisiin.
Maatalous ja siihen liittyvä yritystoiminta eivät lukeudu toimintaryhmien ydinvahvuuksiin
maaseudun kehittämisessä.
Tämä olisi kuitenkin niitä selkeitä lisäarvoja, joita maaseutuohjelmalla pitäisi saada aikaan. Sen
takia ehdotetaan, että
1) innovaatioiden hakemiseen lisätään hanketason panostusta ja
2) aktivoidaan yritykset tiiviimmin mukaan tähän toimintaan.
Sivu 5
2014-2020
Monialainen maatila tuen saajana
Maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain (28/2014) 5 §:n (Määritelmät) kohdan 24
mukaan viljelijällä tarkoitetaan Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain
(193/2013) 2 §:ssä tarkoitettua viljelijää.
Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain (193/2013) 2 §:n (Määritelmät)
kohdan 11) mukaan viljelijällä tarkoitetaan tukiasetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa
tarkoitettua viljelijää.
Tukiasetuksen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1307/2013 yhteisen
maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista
säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o
73/2009 kumoamisesta) 4 artiklan (Määritelmät ja niihin liittyvät säännökset) kohdan 1 (a)
mukaan viljelijällä tarkoitetaan sellaista luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä taikka
luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ryhmää riippumatta siitä, millainen ryhmän ja
sen jäsenten oikeudellinen asema on kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jonka tila
sijaitsee perussopimusten alueellisella soveltamisalalla, siten kuin se määritellään SEU 52
artiklassa yhdessä SEUT 349 ja 355 artiklan kanssa, ja joka harjoittaa maataloustoimintaa.
 Jatkuu (seuraavassa diassa maataloustoiminnan määritelmä)
Sivu 6
2014-2020
Monialainen maatila tuen saajana
Maataloustoiminnalla tarkoitetaan tukiasetuksen 4 artiklan (Määritelmät ja niihin liittyvät
säännökset) kohdan 1 (c) mukaan
i) maataloustuotteiden tuottamista, kasvatusta tai viljelyä sadonkorjuu, lypsäminen sekä
tuotantoeläinten kasvatus ja pito mukaan luettuina,
ii) maatalousmaan säilyttämistä sellaisessa kunnossa, että se soveltuu laitumeksi tai
viljelyyn ilman, että sitä pitäisi valmistella muutoin kuin tavanomaisilla
maatalousmenetelmillä ja -koneilla, jäsenvaltioiden komission vahvistamien puitteiden
perusteella määrittämien vaatimusten mukaisesti.
Kun kyseessä on yritystoiminta alkutuotannon yhteydessä, niin tilan koolle ei ole
lainsäädännössä asetettu erillistä vaatimusta.
Maaseudun yritystukea myönnettäessä tuen hakijaan ei sovelleta aktiiviviljelijän
määritelmää eikä maatalousinvestointeja koskevia säännöksiä.
Sivu 7
2014-2020
Maaseudun yritystukea koskeva lainsäädäntö
Euroopan komissio hyväksyi 7.10.2014 Euroopan rakenne- ja investointirahastoja (ERIrahastot) koskevan Suomen kumppanuussopimuksen 2014-2020:
http://www.rakennerahastot.fi/rakennerahastot-suomessa#.VN9-6nlMvIU
Euroopan komissio hyväksyi 12.12.2014 Suomen esityksen Manner-Suomen maaseudun
kehittämisohjelmaksi 2014-2020 (ohjelman muutokset otettava huomioon):
https://www.maaseutu.fi/fi/maaseutuohjelma/Sivut/default.aspx
Laki maaseudun kehittämisen tukemisesta (28/2014) tuli voimaan 1.9.2014 ja sen muutos
(1176/2014) tuli voimaan 1.1.2015: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140028
Valtioneuvoston asetus maaseudun yritystuesta (80/2015) tuli voimaan 10.2.2015 ja sen
muutos (858/2015) tuli voimaan 1.8.2015: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150080
Valtioneuvoston asetus maaseudun hanketoiminnan tukemisesta (1174/2014) tuli voimaan
22.12.2014 ja sen muutos (539/2015) tuli voimaan 1.5.2015 (Tuettavien hankkeiden valintaa
koskeva 35 a §:ää sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä tammikuuta 2016):
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141174
Sivu 8
2014-2020
Maaseudun yritystukea koskeva lainsäädäntö
Ohjelman ja kansallisen lainsäädännön lisäksi on erittäin tärkeää tuntea asiaa koskeva
uusi EU-lainsäädäntö ja valtiontukisäännöt, joihin sisältyy yksityiskohtaisia tuen ehtoja.
Koska komission valtiontukivalvonta painottuu jälkikäteisvalvontaan, niin jäsenvaltiot ja tukia
myöntävät viranomaiset joutuvat itse varmistamaan, että tehtävät tukitoimenpiteet ovat linjassa
EU:n valtiontukisäännösten kanssa. Myös julkista tukea saavan yrityksen on syytä varmistaa,
että tuki on valtiontukisääntöjen mukaista (esim. yrityskohtainen de minimis –raja).
Jos viranomainen laiminlyö EU:n valtiontukisääntöjen noudattamisen, eikä esimerkiksi käytä
tukijärjestelyyn soveltuvaa menettelytapaa ja hyväksyttävyyden ehtoja, tuki on lähtökohtaisesti
laiton ja se voidaan joutua perimään korkoineen takaisin tukea saaneelta yritykseltä.
 Kannattamattoman toiminnan tukeminen ei ole perusteltua kansantalouden edun,
yritystoiminnan tehokkuuden eikä toimivan kilpailun näkökulmasta. Tukea ei saa myöntää
vaikeuksissa olevalle yritykselle. TEM valmistelee opasta, joka auttaa yrityksen vaikeuksissa
olemisen tarkastelua tukikäsittelyssä.
 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä
edellytyksistä ja yritystuen yleisistä ehdoista annetun lain (786/1997) kumoamisesta
Sivu 9
2014-2020
Maaseudun yritystuen vaikuttavuus
Tukitoimenpiteillä pyritään saavuttamaan maaseudun kehittämisen tavoitteet.
Miten tehokkaasti tuen voidaan kohtuudella odottaa vaikuttavan yritysten käyttäytymiseen?
Yritystukien tulisi edesauttaa talouden rakenteiden uudistumista ja vahvistaa yritysten välistä
kilpailua. Tavoitteena on oltava yrityskentän uudistuminen, uusien tuotteiden kehittäminen ja
kehityspanostusten suuntaaminen korkean lisäarvon tuotantoon, joissa on odotettavissa
vahvaa globaalia kysyntää ja joissa Suomella on suhteellisia vahvuuksia. Valtio voi tukea
yrityksiä uusien markkinoiden löytymisessä, mutta kehitys- ja investointipäätökset kuuluvat
yrityksille. (Lähde: Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus, Kesäkuu 2015, Valtioneuvoston
selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 8/2015)
Aiemmin tukea saanut yritys saa tukea todennäköisemmin kuin muu yritys. Haasteena on
löytää tuen piiriin uusia yrityksiä ja toimijoita.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007–2013 jälkiarvioinnissa on myös
kiinnitetty huomiota siihen, että pääosa toiminnasta kohdistuu olemassa olevan tuotannon ja
yritystoiminnan kehittämiseen. Koko ohjelman tavoiteasetannassa ja maaseudun kilpailukyvyn
parantumisen näkökulmasta uuden yritystoiminnan ja työpaikkojen luominen olisi kuitenkin
erittäin tärkeää.
Sivu 10
2014-2020
Yrityksen perustamistuki
Onko tukeen liittyvä ohjelmasuunnittelu ja tuen rakenne yhteensopiva yritysten
todellisten tarpeiden kanssa?
Maaseutuohjelmassa on pyritty varmistamaan, että käytettävissä oleva tuen määrä vastaa
tuensaajien tosiasiallisia tarpeita EU-lainsäädännön asettamien reunaehtojen rajoissa.
Toimintaansa aloittavien yritysten erityistarpeisiin vastataan perustamistuella. Perustamistukea
myönnettäessä on pyrittävä välttämään liian suurten ja liian pienten rahoitusmäärien
suuntaaminen perustamistoimenpiteisiin.
Tukijärjestelmien liittyy yleisesti se ongelma, että tuet eivät aina kohdistu sinne, mihin ne oli
tarkoitettu. Perustamistuen luonne on erilainen kuin ohjelmakaudella 2007–2013 käytössä
olleilla kehittämis- ja käynnistystuella. Näitä yritystuki-instrumentteja ei kuitenkaan saada
takaisin. Tämä vaatii ohjelmakauden vaihtuessa vanhoista malleista poisoppimista.
Perustamistuki on tarkoitettu yritysrakenteen monipuolistamiseen ja toimivien yritysten
uudistumiseen eli toimintaan, jossa on merkittävä uusi kehittämisnäkökulma. Euroopan
komission ohjeistuksen mukaan: ”The supported activity must be a new activity for the
beneficiary”.
“It must be noted that support could be provided to existing businesses or to new start-ups. If
support is provided to existing businesses it could only be provided for cover only activities that
the beneficiary has never carried out by the enterprise in question by the time of applying for
Sivu 11
2014-2020
support.”
Yrityksen perustamistuki
Liiketoimintasuunnitelma
Liiketoimintasuunnitelma on yrityksen käsikirja, jota tarvitaan menestyvän
yritystoiminnan käynnistämiseen. Se auttaa hahmottamaan ja suunnittelemaan
jäsentyneesti perustettavan yrityksen toimintaa ja kannattavuutta.
Liiketoiminnan rahoittajat edellyttävät aina liiketoimintasuunnitelmaa, jotta he voivat
arvioida rahoitusta hakevan yrityksen liiketoimintaedellytyksiä.
Liiketoimintasuunnitelma on yrittäjän työkalu.
Oma Yritys-Suomessa on sähköinen työkalu liiketoimintasuunnitelman tekemiseen
https://www.yrityssuomi.fi/liiketoimintasuunnitelma (kirjautuminen pankkitunnuksilla).
Yrityksen perustamistuki maaseudulla
Yrityksen perustamistuesta löytyy kuvaus Yritys-Suomen –verkkosivuilla suomeksi, ruotsiksi
ja englanniksi: http://www.yrityssuomi.fi/palvelu/-/palvelu/perustamistuki
Sivu 12
2014-2020
Valtioneuvoston asetus maaseudun yritystuesta (80/2015)
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150080
11 §Liiketoimintasuunnitelma
Yrityksen perustamistuen myöntämisen edellytyksenä on liiketoimintasuunnitelman esittäminen.
Liiketoimintasuunnitelman tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot:
1) yrityksen nimi, kokoluokka, yhteystiedot, yhteyshenkilö, toimiala, yritys- ja yhteisötunnus,
maatalousyrityksen tilatunnus, toimenpiteen toteutuskunta;
2) hakijan taloudellinen ja rahoituksellinen lähtötilanne;
3) yrityksen toiminta-ajatus, liikeidea ja kuvaus uusien toimintojen kehittämisestä;
4) suunnitellut perustamistuella toteutettavat toimenpiteet ja niiden toteuttamista koskevat tavoitteet sekä
tarkasteluajankohdat tavoitteiden saavuttamisen arvioimiseksi;
5) suunniteltujen toimenpiteiden toteutumisen tavoiteaikataulu;
6) suunniteltujen toimenpiteiden kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma sekä arvio työllisyysvaikutuksista;
7) tarvittavat muut lisätiedot ja asiantuntijalausunnot.
 Valtioneuvoston asetuksessa määritellyn liiketoimintasuunnitelman sisällön määrittelyn
taustalla on EU-lainsäädäntöä (ks. diat 14, 15 ja 16).
Sivu 13
2014-2020
Maaseutuasetusta koskeva komission delegoitu asetus
Maaseutuasetusta koskeva komission delegoitu asetus (EU) N:o 807/2014
Viitetiedot: EUVL L 227, 31.7.2014, s. 1
http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=OJ:JOL_2014_227_R_0001&from=FI
Johdanto-osan kohta 5
(5) Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 19 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa
liiketoimintasuunnitelmassa olisi oltava riittävästi elementtejä, jotta valitun toimen
tavoitteiden saavuttaminen voidaan arvioida.
5 artikla - Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen
1. Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 19 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa
liiketoimintasuunnitelmassa on kuvattava vähintään seuraavia:
b) Kun kyseessä on yrityksen perustamistuki muun kuin maataloustoiminnan
aloittamiseksi maaseutualueilla:
i) tukea hakevan henkilön tai mikro- tai pienyrityksen taloudellinen lähtötilanne;
ii) henkilön, tilan tai mikro- tai pienyrityksen uusien toimintojen kehittämisen välietapit ja
tavoitteet;
iii) yksityiskohtaiset tiedot henkilön, tilan tai mikro- tai pienyrityksen toimintojen kehittämiseksi
tarvittavista toimista, kuten investoinneista, koulutuksesta tai neuvonnasta.
Sivu 14
2014-2020
Maaseutuasetusta koskeva komission täytäntöönpanoasetus
Maaseutuasetusta koskeva komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 808/2014
Viitetiedot: EUVL L 227, 31.7.2014, s. 18
http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=OJ:JOL_2014_227_R_0002&from=FI
Johdanto-osan kohta 8
(8) Koska loppumaksut tulisi maksaa ainoastaan, jos liiketoimintasuunnitelma on
toteutettu asianmukaisesti, olisi vahvistettava yhteiset parametrit tällaisten arviointien
tekemiseksi. Jotta helpotettaisiin tilanpidon aloittavien nuorten viljelijöiden mahdollisuuksia
hyödyntää asetuksen (EU) N:o 1305/2013 19 artiklassa tarkoitetun tila- ja yritystoiminnan
kehittämistä koskevan toimenpiteen mukaisia muita toimenpiteitä, olisi lisäksi vahvistettava
säännöt, jotka koskevat useiden toimenpiteiden sisällyttämistä liiketoimintasuunnitelmaan ja
asiaan liittyvien hakemusten hyväksyntämenettelyä.
8 artikla - Liiketoimintasuunnitelmat
1. Kun kyseessä on asetuksen (EU) N:o 1305/2013 19 artiklan 1 kohdan a alakohdan i ja ii
alakohdan mukainen tuki, jäsenvaltioiden on mainitun asetuksen 19 artiklan 5 kohdan
soveltamiseksi arvioitava, miten mainitun asetuksen 19 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun
liiketoimintasuunnitelman toteuttamisessa on edistytty, kun kyseessä on komission
delegoidun asetuksen (EU) N:o 807/2014 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimien
asianmukainen täytäntöönpano.
Sivu 15
2014-2020
Maa- ja metsätalouden ja maaseutualueiden ryhmäpoikkeusasetus
Maa- ja metsätalouden ja maaseutualueiden ryhmäpoikkeusasetus: komission asetus
(EU) N:o 702/2014
Viitetiedot: EUVL L 193, 1.7.2014, s. 1
http://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/TXT/PDF/?uri=OJ:JOL_2014_193_R_0001&rid=2
6 artikla Kannustava vaikutus
1. Tällä asetusta sovelletaan ainoastaan tukeen, jolla on kannustava vaikutus.
2. Tuella katsotaan olevan kannustava vaikutus, jos tuensaaja on jättänyt tukea koskevan
kirjallisen hakemuksen kyseiselle jäsenvaltiolle ennen hanketta koskevien töiden tai toiminnan
aloittamista. Tukihakemuksen on sisällettävä ainakin seuraavat tiedot:
a) yrityksen nimi ja koko;
b) kuvaus hankkeesta tai toiminnasta, mukaan lukien alkamis- ja päättymispäivä;
c) hankkeen tai toiminnan toteutuspaikka;
d) tukikelpoisten kustannusten luettelo;
e) hankkeeseen/toimintaan tarvittavan julkisen rahoituksen muoto (avustus, laina, takaus,
takaisinmaksettava ennakko tai muu) ja määrä.
Sivu 16
2014-2020
Yrityksen perustamistuki
Yrityksen perustamistukea voidaan myöntää uuden yritystoiminnan
aloittamiseen maaseutualueella mikro- ja pienyrityksille sekä maatalousyrityksille.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2010 toimenpidekuvauksen mukaan
”Perustamistukea myönnetään ensisijaisesti aloittavan yrittäjän ensimmäisen uuden
yrityksen perustamiseen.”. Tukea voidaan myöntää myös toimivan yrityksen
liiketoiminnan merkittävään uudistamiseen (ks. dia 22  Toiminnan mittakaava).
Kokeiluja voivat toteuttaa uudet ja toimivat yritykset.
Perustamistuella ei voida tukea yrityksen olemassa oleviin tuotteisiin, palveluihin ja jo
meneillään oleviin muihin toimintoihin kohdistuvia toimenpiteitä.
Yrityksen
enintään:
perustamistukea
voidaan
myöntää
liiketoimintasuunnitelman
Yrityksen perustamistuki
Tuen määrä €
Uuden yrityksen perustaminen
5 000 - 35 000 €
Toimivan yrityksen uusi liiketoiminta
5 000 - 35 000 €
Kokeilu
2 000 - 10 000 €
Sivu 17
2014-2020
perusteella
Yrityksen perustamistuki
Maaseudun yritystuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (80/2015) 9 §:n
(Yrityksen perustamistuella tuettava toiminta) mukaan toimivan yrityksen tulee
liiketoimintasuunnitelmassa osoittaa, että tuettava toimenpide kohdistuu uuteen
toimintayksikköön, toimialaan, liiketoiminta-alueeseen, markkina- alueeseen, tuotteeseen tai
palveluun taikka uusiin asiakkaisiin eli asioihin, joissa yritykset tekevät innovaatioita.
Tuettavien toimenpiteiden on oltava sellaisia, että niiden toteutuminen on selkeästi
todettavissa maksatuksen yhteydessä. Toimenpiteen toteutusaika ei ole 9 kk + 3 vuotta. Jos
aloittaa 9 kuukauden kuluessa tukipäätöksestä niin enimmäisaika toteutukselle on 2 v 3 kk.
Yrityksen
perustamistuki
Valtiontukisääntöjen noudattaminen
Yrityksen
perustamistuki
Maa- ja metsätalouden ja maaseutualueiden
ryhmäpoikkeusasetus - I luku (art. 1-10) ja artikla 45
http://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/TXT/PDF/?uri=OJ:JOL_2014_193_R_0001&rid=2
SA.41753
Investointituki maataloustuotteiden
jalostamiseksi muiksi kuin
maataloustuotteiksi ja yrityksen
perustamistuki maatalouden
ulkopuolisen yritystoiminnan
aloittamiseksi maaseutualueilla
Sivu 18
2014-2020
Maatalousalan (=maatalouden alkutuotanto ja
maataloustuotteiden jalostus ka kaupan pitäminen) ja
metsätalouden ulkopuolisen yritystoiminnan aloittaminen
maaseudulla.
Yrityksen perustamistuki
On mietittävä, miten tehdään tuen vaikuttavuuden mittaaminen? (vrt. kannustava vaikutus)
Maaseudun yritystuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (80/2015 ) 3 §:n
(Tuen suuntaaminen) mukaan tukea voidaan myöntää toimenpiteeseen, jonka toteuttamiseen
tuella arvioidaan olevan merkittävä vaikutus siten, että
1) myönnettävän tuen avulla toimenpide voidaan toteuttaa nopeammin;
2) myönnettävän tuen avulla toimenpide voidaan toteuttaa korkeatasoisempana;
3) myönnettävän tuen avulla toimenpide voidaan toteuttaa laajempana; tai
4) toimenpidettä ei toteutettaisi ilman myönnettävää tukea.
Maaseudun yritystuella haetaan uusia avauksia, joita ei ole syntynyt riittävästi pitkään
jatkuneessa nykyisessä murrostilanteessa. Perustamistuella käynnistetään sellaisia uusia avauksia ja
ansaintamahdollisuuksia, joista kasvaa kannattavaa ja kilpailukykyistä ja kansainvälistäkin liiketoimintaa.
Uusi yritys voi löytää paikkansa markkinoilta tarttumalla yllättäen ilmaantuviin mahdollisuuksiin (Arvon
odotuksen syntyminen ratkaisevaa uuden yrityksen toiminnan jatkumisessa Väitös: KTM, KK Sirpa Hänti
6.6.2014, markkinointi). Liiketoimintamahdollisuus liittyy väitöskirjan mukaan aina asiakkaaseen.
Asiakkaiden kanssa ollaan yhteydessä usein liian myöhään vaikka asiakkaisiin pitäisi olla yhteydessä jo
kehittämisvaiheessa. Pk-yrityksissä keskitytään yleensä tuotteen kehittämiseen, eikä siihen kuka on se,
kenelle halutaan myydä. Tärkein resurssi ovat ihmiset yrityksessä ja verkostoissa. Keiden kanssa töitä
tehdään ja mitä osaamista saadaan verkostojen kautta saadaan. Liiketoimintasuunnitelma kertoo miten
tuote ja palvelu siirtyy loppuasiakkaille. Näiden asioiden ratkaisemisessa voidaan hyödyntää erityisesti
kokeiluja!
Sivu 19
2014-2020
Yrityksen perustamistuki kokeiluihin
Maaseudun yritystuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (80/2015)
2 §:n (Määritelmät) kohdan 6 mukaan:
kokeilulla tarkoitetaan sellaista yrityksen toimintaedellytyksiä vahvistavien,
liiketoimintasuunnitelmaan perustuvien uusien tuotteiden ja palveluiden sekä toimintamallien
asiakas- ja markkinalähtöistä suunnittelua, testaamista ja kehittämistä, jolla on rajattu laajuus
ja aikataulu sekä rajatut kustannukset.
Kokeiluja taustoittavaa aineistoa:
Kokeilujen maaseutu (Sitra)
http://www.sitra.fi/hankkeet/kokeilujen-maaseutu
Ideasta kokeilujen kautta yritystoiminnaksi – yrittäjän kannustinrahakokeilu
http://www.sitra.fi/blogi/maaseutu/ideasta-kokeilun-kautta-yritystoiminnaksi-yrittajan
kannustinrahakokeilu
Maaseutu kestävien ratkaisujen taloudessa (Sitra)
http://www.sitra.fi/julkaisu/2012/maaseutu-kestavien-ratkaisujen-taloudessa
Kohti uudenlaista kokeilukulttuuria (UUSI!)
www.kokeilevasuomi.fi
Sivu 20
2014-2020
Yrityksen perustamistuki
Yrityksen perustamistuen ja kehittämispalveluiden (TEM) yhteensovittamisesta
Yrityksen perustamistukea koskevan päätöksen mukaisena tukiaikana ei ole mahdollista
hyödyntää tuettuja yritysten kehittämispalveluita (TEM).
Yrityksen perustamistuen ja starttirahan (TEM) yhteensovittamisesta
Maaseudun yritystuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 9 § (Yrityksen perustamistuella tuettava
toiminta) mukaan tukea ei myönnetä hakijalle, joka tukihakemuksen jättämishetkellä on hakenut
maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007) 6 §:n mukaista nuoren viljelijän aloitustukea, jolle se
on myönnetty tai jolle työ- ja elinkeinotoimisto on tehnyt myönteisen starttirahapäätöksen julkisesta
työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 8 luvun nojalla. Yrityksen perustamistukea voidaan
kuitenkin myöntää sen jälkeen, kun nuoren viljelijän aloitustuen mukaisen toiminnan jatkamiselle säädetty
vähimmäisaika on täyttynyt.
 Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012) tuli voimaan 1.1.2013.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2012/20120916
 Yrityksen perustamistuki ja starttiraha katsotaan päällekkäisiksi tuiksi, minkä vuoksi yrityksen
perustamistukea ei voida myöntää tuen hakijalle, jolle on tehty myönteinen starttirahapäätös.
Sivu 21
2014-2020
Sivu 22
2014-2020
Maaseutuohjelman 1. muutos 15.6.2015 lähtien
Maaseutuohjelman muuttaminen (yrityksen perustamistuki)
Yrityksen perustamistuen (alatoimenpide 6.2.) määräytymisen perusteita täsmennetty.
Kyseessä on kertakorvaustyyppinen tuki (EI varsinainen kertakorvaus). Taustalla on
käytetty Euroopan komission ohjeistusta yksinkertaistetuista kustannusmalleista.
8.2.4.3.2.5. Tukikelpoiset kustannukset
Tukea ei myönnetä yrityksen henkilöstökustannuksiin, jotka kohdistuvat yrityksen
tavanomaiseen tuotannolliseen toimintaan.
8.2.4.3.2.10. Tarvittaessa määrän tai tukiprosentin laskentamenetelmä
Myönnettävän perustamistuen määrä perustuu kokonaisharkintaan, jossa tarkastellaan
suunnitellulle liiketoiminnalle asetettuja tavoitteita ja liiketoimintasuunnitelmassa esitettyjen
toimenpiteiden merkittävyyttä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelma-asiakirjan
kohdan 8.2.4.5 mukaisesti yrityksen elinkaaren eri vaiheissa myönnettävän tuen ala- ja
ylärajat ovat seuraavat:
• uusi yritys: alaraja 5 000 eur - yläraja 35 000 eur
• toimivan yrityksen uusi toiminta: alaraja 5 000 eur - yläraja 35 000 eur
• uuden yrityksen tai toimivan yrityksen liiketoimintakokeilu: alaraja 2 000 eur - yläraja 10 000
eur Sivu 23 2014-2020
Maaseutuohjelman 1. muutos 15.6.2015 lähtien
Maaseutuohjelman muuttaminen (yrityksen perustamistuki)
Uuden yritystoiminnan aloittamisvaiheessa tarvittavan tuen määrä ala- ja ylärajojen puitteissa
suhteutetaan yrityksen tavoiteltuun liiketoiminnan laajuuteen ja tasoon, jotta myönnettävä tuki
olisi oikeasuhteista ja välttämättömiin toimenpiteisiin rajattua. Myönnettävän tuen tason
määrittelyssä arvioidaan suunniteltujen toimenpiteiden kustannusvaikutusten kohtuullisuutta
liiallisten korvausten välttämiseksi. Toimenpiteiden tarve ja laajuus sekä niiden toteuttamiseen
myönnettävän tuen määrä on esimerkiksi erilainen jos yrityksen liikevaihtotavoite on 50 000
euroa verrattuna yritykseen, jonka liikevaihtotavoite on 500 000 euroa. Lisäksi arvioidaan
aloitettavan toiminnan kustannuksia siten, että innovatiiviset toimintamallit voivat saada
suuremman määrän tukea kuin tavanomaisia toimintamalleja käyttävät yritykset. Tuen
myöntäjän tulee dokumentoida myönnettävän tuen muodostamisen perustelut.
Liiketoiminnan luonne huomioon ottaen tukea myönnetään ensisijaisesti toimenpiteisiin, jotka
koskevat aloittamisvaiheen liiketoimintaosaamista vahvistavia neuvonta-, konsultointi ja
asiantuntijapalveluita sekä toimenpiteisiin, joihin sisältyy merkittävä kehittämisnäkökulma.
Tukea ei myönnetä yrityksen tavanomaiseen toimintaan eikä tuella voida yleisrahoittaa
yritystä. Toimivassa yrityksessä kehittämistoimenpiteet voivat kohdistua vain uuteen
toimintaan. Uudeksi toiminnaksi ei katsota entisen toiminnan puitteissa tapahtuvaa toiminnan
laajentamista eikä toimenpiteitä, joista aiheutuu yritykselle tavanomaisia
liiketoimintakustannuksia.
Sivu 24
2014-2020
Investoinnin toteutettavuustutkimus
Yritys voi valmistella aineellista investointia toteutettavuustutkimuksella,
jonka avulla arvioidaan ja analysoidaan investoinnin toteuttamisen toiminnallisia, taloudellisia
ja teknisiä edellytyksiä sekä onnistumismahdollisuuksia.
Toteutettavuustutkimus on työväline, jonka avulla yritykselle syntyy näkemys
investointihankkeen suunnasta, tavoitteista ja edellytyksistä. Toteutettavuustutkimus tukee
päätöksentekomenettelyä ja parantaa investointien laatua. Toteutettavuustutkimus tehdään
investointia edeltävässä vaiheessa.
Tuen myöntäminen toteutettavuustutkimukseen ei edellytä varsinaisen investoinnin
toteuttamista eikä toteutettavuustutkimuksen tekemistä katsota varsinaisen investoinnin
aloittamiseksi. Tukea toteutettavuustutkimukseen haetaan kuitenkin ennen
toteutettavuustutkimuksen hankkimista.
Yritys voi tarpeen mukaan selvittää investoinnin toteutettavuuden edellytykset omatoimisesti
myös ilman tukea.
Sivu 25
2014-2020
Yrityksen investointituki
Yrityksen investointituen tukitasoista ja tuen määrästä
Tukijärjestelmässä on otettava huomioon, miten määrällisesti pienet avustukset voidaan maksaa niiden
saajille kohtuullisin kustannuksin. Täytäntöönpanokulut koostuvat (julkiset hallintokulut) maaseutuohjelman
hallinnoinnista, valvonnasta, seurannasta ja arvioinnista. Korkeat täytäntöönpanokulut voivat johtaa siihen,
että yrittäjille suunnattavan rahoituksen määrä pienenee.
Suomalaiset investoinnit ovat suurimmaksi osaksi rakentamista, sitten tulevat koneet ja laitteet ja
T&K –investoinnit. Maaseutuohjelmasta 2007-2014 myönnetystä yritystuesta suurin osa (86,4 %)
toteutettiin yritysten investointitukena. 6,8 % yritystuesta käytettiin yritysten kehittämiseen ja 6,8 %
yritysten käynnistämiseen. (Lähde: Välittävää maaseudun kehittämistä - Selvitys alueellisten ja paikallisten
maaseudun kehittämissuunnitelmien vaikuttavuudesta sekä ehdotus vaikuttavuuden mittarien
kehittämisestä)
Maaseutuohjelman perspektiivi innovaatioihin ja osaamiseen on kapea ja teknologiavetoinen. Yritysten
kansainvälistymiseen ja viennin lisäämiseen liittyvät toimenpiteet ovat jääneet varsin vähäisiksi.
Yksinomaan kotimaiseen kysyntään perustuvat investoinnit eivät enää riitä. Tarvitaan vientiyritysten
pitkäjänteistä kehittämistä. Kaikkea ei kannata tehdä yksin – tarvitaan yritysten välisen yhteistyön
tiivistämistä uusilla tavoilla.
Digitalisaatiolla ja muun teknologian kehittymisellä sekä kulutustottumusten muutoksella on iso merkitys
investointikysyntään. Investointien luonne kuitenkin muuttuu, investoinnit pirstaloituvat laajemmalle ja
yksittäiset investoinnit pienenevät. Tämä näkyy esimerkiksi energiantuotannossa. Useampi pienempi
energia-investointi korvaa yhden ison. (Lähde: Nordean blogi 2.10.2015: Karu fakta: investoinnit eivät
palaa ennalleen)
Sivu 26
2014-2020
Investointituen määrä
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007–2013 jälkiarviointiraportin mukaan
innovaatioiden löytyminen ja niiden pohjalle rakentuvat yritysten investoinnit ja
kehittämistoimet vaativat aiempaa enemmän panostusta.
Maaseutuohjelman mukaan investointihankkeen tukikelpoisten kustannusten
vähimmäismäärä on 10 000 euroa.
Investointituen alarajasta (2 000 euroa) on säädetty maaseudun yritystukea koskevassa
valtioneuvoston asetuksessa (80/2015).
Lisäksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020 on tehty investointeja
koskeva seuraava rajaus (1. ohjelmanmuutos 15.6.2015 lähtien):
Tukea ei myönnetä alle 10 000 euron investointiin, kun tuki haetaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksesta. Tuen perusteena olevien hyväksyttävien kustannusten
enimmäismäärä investoinnin kokonaiskustannuksista voi olla enintään 2 000 000 euroa
alueellisesti vuosittain/tukijaksoittain käytettävissä olevien varojen puitteissa. Investoinnin
merkittävästä vaikutuksesta uusien työpaikkojen syntymiseen alueella tai muista
maaseutuohjelman strategian toteuttamisen kannalta perustelluista syistä hyväksyttävien
kustannusten enimmäismäärä investoinnin kokonaiskustannuksista voi olla kuitenkin
suurempi.
Sivu 27
2014-2020
Yrityksen investointituki
Yritysten investointitukien tukitasot ja tukialueet muuttuivat 1.7.2014 alkaen.
Tukialuemäärittely vaikuttaa siihen, millaisella tukiprosentilla erikokoisille yrityksille
voidaan myöntää investointitukea. Pohjois- ja Itä-Suomen suuralue on harvan asutuksen
perusteella korkeimman tukitason alue.
Maaseudun yritystuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (80/2015) muutos:
Valtioneuvosto antoi 9.7.2015 asetuksen maaseudun yritystuesta annetun valtioneuvoston
asetuksen (80/2015) 27 §:n muuttamisesta.
Asetusta muutettiin siten, että Viitasaaren, Pihtiputaan, Äänekosken ja Konneveden kunnissa
maaseudun pienten yritysten investointien tukitaso nousee 20 prosentista 30 prosenttiin.
Mainitut kunnat on siirretty toiseen tukialueeseen.
Muutos tuli voimaan maaseudun yritystuessa 1.8.2015 alkaneesta tukijaksosta lähtien.
http://vnk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/valtioneuvoston-yleisistunto-9-7-2015
Sivu 28
2014-2020
Tukialueet 2014-2020
Investointituki pienille yrityksille (pois
lukien maataloustuotteiden jalostus ja
kaupan pitäminen, johon sovelletaan
maaseutuasetuksen säännöksiä ja omia
tukitasoja):
I tukialue 35 %
II ja III tukialue 20 %
Viitasaaren, Pihtiputaan, Äänekosken
ja Konneveden kunnissa tuki 30 %
Huom! Mahdolliset kuntarajojen
muutokset eivät vaikuta tukialueiden
rajoihin, jotka säilyvät samana 20142020.
http://www.tem.fi/files/40339/Tukialuekartta2014-2020.pdf
Sivu 29
2014-2020
EU:n inhimillisen kehityksen indeksi 2014 (suuralueittain)
Lähde: Panorama Inforegio
-lehti / Kesäkuu 2015, nro 53:
http://ec.europa.eu/regional_po
licy/sources/docgener/panoram
a/pdf/mag53/mag53_fi.pdf
Sivu 30
2014-2020
Elintarvikealan valtiontukisäännöt
Maataloustuotteiden jalostusta koskeva tuki on hyväksytty osana Manner-Suomen
maaseudun kehittämisohjelmaa 2014-2020:
Maataloustuote
Valtiontukisääntöjen noudattaminen (Annex I)
Toteutettavuustutkimus
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020
Investointi
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020
Maataloustuotteiden jalostamiseen muiksi kuin maataloustuotteiksi (=pidemmälle
jalostetut elintarvikkeet) sovelletaan seuraavia valtiontukisääntöjä:
Elintarvike
Valtiontukisääntöjen noudattaminen (Non-Annex I)
Toteutettavuustutkimus
Vähämerkityksinen (de minimis) tuki
http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32013R1407&from=FI
Investointi
Maa- ja metsätalouden ja maaseutualueiden
ryhmäpoikkeusasetus - I luku (art. 1-10) ja artikla 44
SA.41753
Investointituki
maataloustuotteiden
jalostamiseksi muiksi kuin
maataloustuotteiksi
http://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/TXT/PDF/?uri=OJ:JOL_2014_193_R_0001&rid=2
Sivu 31
2014-2020
Artiklan 44 (4) mukaan investoinnit, jotka liittyvät
biopolttoaineiden tuotantoon tai energian tuotantoon
uusiutuvista energialähteistä, eivät ole tämän artiklan nojalla
tukikelpoisia.
Uusiutuvan energian valtiontukisäännöt
Uusituvan energian tuotanto ja jakelu (sähkön ja lämmön tuotannon lisäksi artikla
41 kattaa liikenteen biopolttoaineet):
Uusiutuvan energia
Valtiontukisääntöjen noudattaminen
Toteutettavuustutkimus
Vähämerkityksinen (de minimis) tuki
http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32013R1407&from=FI
Investointi
SA.41809
Uusiutuvista energialähteistä
tuotetun energian käytön
edistämiseen myönnettävä
investointituki
Yleinen ryhmäpoikkeusasetus - I luku (art. 1-9) ja artikla 41
(uusiutuva energia (sähkö ja lämpö) ja liikenteen
biopolttoaineista biokaasu liikennekäyttöön – vain uudet
laitokset ja merkittäjät laajennusinvestoinnit)
http://eur-lex.europa.eu/legalcontent/FI/TXT/PDF/?uri=OJ:JOL_2014_187_R_0001&from=EN
Investointi
Yleinen ryhmäpoikkeusasetus - I luku (art. 1-9) ja artikla 17
SA.41809
Pk-yrityksille myönnettävä
biohiili)
investointituki
http://eur-lex.europa.eu/legalcontent/FI/TXT/PDF/?uri=OJ:JOL_2014_187_R_0001&from=EN
Uusiutuvan energian raaka-ainetuotanto:
(mm. kiinteät pidemmälle jalostetut polttoaineet kuten pelletti ja
Investointi
Vähämerkityksinen (de minimis) tuki
(muut kuin liikenteen biopolttoaineet kuten puuhakkeen
haketus ja kuivatus sekä polttopuu noudattaen yleisen
ryhmäpoikkeusasetuksen 17 artiklan mukaista tukitasoa 20 %)
http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32013R1407&from=FI
Sivu 32
2014-2020
Muiden toimialojen valtiontukisäännöt
Muut toimialat
Valtiontukisääntöjen noudattaminen
Toteutettavuustutkimus
Vähämerkityksinen tuki (de minimis)
http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32013R1407&from=FI
Investointi
SA.41809
Alueellinen investointituki
Muut toimialat:
Pk-yrityksille myönnettävä
investointituki
Yleinen ryhmäpoikkeusasetus - I luku (art. 1-9) ja artikla 14
=Alueellinen investointituki Itä- ja Pohjois-Suomessa tukialueilla
(pois lukien uusiutuvan energian tuotanto ja jakelu)
http://eur-lex.europa.eu/legalcontent/FI/TXT/PDF/?uri=OJ:JOL_2014_187_R_0001&from=EN
tai
Yleinen ryhmäpoikkeusasetus - I luku (art. 1-9) ja artikla 17 =
Pk-yrityksille myönnettävä investointituki muilla alueilla
http://eur-lex.europa.eu/legalcontent/FI/TXT/PDF/?uri=OJ:JOL_2014_187_R_0001&from=EN
Investointituki mikroyrityksille
ilman kiinteää tieyhteyttä olevilla
saarilla
tai
Vähämerkityksinen (de minimis) tuki
http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32013R1407&from=FI
Sivu 33
2014-2020
Tarkistettavia asioita tukea myönnettäessä
Elintarvikealan pk-yrityksen elintarviketurvallisuus
Oivassa elintarvikevalvontaviranomaiset arvioivat yritysten elintarviketurvallisuutta.
Mitä leveämpi hymy sitä parempi elintarviketurvallisuus.
Jos elintarvikevalvonnan tekemän viimeisimmän
tarkastuksen tulos on huono, on ennen maaseudun
yritystuenmyöntämistä otettava yhteyttä kyseiseen
valvontayksikköön (valvontayksikön nimi löytyy Oivaraportilta) lisätietojen saamiseksi.
Muussa tapauksessa riittää, että
tuen myöntäjä on katsonut elintarvikevalvonnan
Oiva-raportin tuloksen verkkopalvelusta:
https://www.oivahymy.fi/portal/fi/tunnethan+oivan-/
Sivu 34
2014-2020
Tarkistettavia asioita tukea myönnettäessä
Elintarvikealan pk-yrityksen luomustatus
Tuen myöntäjän on varmistuttava siitä, että yritys on luomutoimija. Yrityksen
luomustatuksella saattaa olla vaikusta valintamenettelyssä.
Luomuhakupalvelu:
http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/asiakokonaisuudet/luomu/luomuhakupalvelu
/
Hakupalvelussa kohtaan ”Toimijan nimi” kirjoitetaan tukea hakevan yrityksen nimi
(vähintään 3 ensimmäistä kirjainta yrityksen nimestä) ja kohtaan ”FI-EKO-” kirjoitetaan
valvontaviranomaisen tunnusnumero eli kyseisen ELY-keskusalueen numero, joka
löytyy luonnonmukaisesta tuotannosta annetun maa- ja metsätalousministeriön
asetuksen (454/2015) liitteestä 2:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150454
Sivu 35
2014-2020
Muut rahoituslähteet pk-yrityksille
Maaseudulla toimiville pk-yrityksille on tarjolla useita maaseutuohjelmarahoituksen ulkopuolisia
rahoituslähteitä. On tärkeää pohtia, mitkä tuki-instrumentit sopivat yritykselle parhaiten ja missä
järjestyksessä eri tukimuotoja on mahdollista hyödyntää.
Team Finland -verkosto edistää yritysten kansainvälistymistä
http://team.finland.fi/etusivu
Food From Finland –elintarvikealan vientiohjelma (yritykset voivat liittyä ohjelmaan tai osallistua ohjelman
palveluihin, kuolutukseen, konsultointiin, messutapahtumiin jne.
http://www.foodfromfinland.com/
Yritysten kehittämispalvelut (TEM)
www.yritystenkehittamispalvelut.fi
Yritys-Suomi - Yrityspalvelut yhdessä osoitteessa - Tietoa, palveluja ja työkaluja yrityksille ja yrityksen
perustajille: www.yrityssuomi.fi
Finnveran palvelut (esimerkki)
Finnveran alkutakaus sisältää julkista tukea (de minimis) ja silloin Finnveran osuus katsotaan
kokonaisuudessaan julkiseksi rahoitukseksi. Jos yritys on saanut investointiin alkutakauksen (80 %) niin
silloin yritys ei voi saada investointitukea. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuen saaja rahoittaa
investoinnin hyväksyttävistä kustannuksista vähintään 25 prosenttia sellaisella rahoituksella, johon ei liity
julkista tukea.
Sivu 36
2014-2020
Lisätietoa maaseudun yritystuesta
Lisätietoa maaseudun yritystuesta maa- ja metsätalousministeriön
verkkosivulla:
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maaseudun_kehittaminen/yrittajyysmaaseudulla.html
Elintarvikealan julkinen rahoitus ja uudet ohjelmat 17.3.2015 infotilaisuuden aineistot:
https://tapahtumat.tekes.fi/tapahtuma/elintarvikealanrahoitusjaohjelmat
Tukijaksot vuonna 2016 (suositukset hakuajoiksi) haettaessa tukea ELY-keskuksista:
Maaseudun yritystuki:
• 1.11-31.1
• 1.2-30.4
• 1.5-31.7
• 1.8-31.10
Kehittämishanketuki:
• 1.11– 29.2.
• 1.3-31.5
• 1.6- 31.10
Sivu 37
2014-2020
Kiitos!
Sivu 38
2014-2020