docOpinto-opas_2015-2016
download 
Report Transcription
Opinto-opas_2015-2016
2 TURUN YLIOPISTO HUMANISTINEN TIEDEKUNTA KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMA OPINTO-OPAS 2015-2016 3 Julkaisija: TURUN YLIOPISTO Toimittaja: Laura Puromies Painopaikka: Juvenesprint, Turku Oppaan käyttäjälle Tämä opas sisältää humanistisen tiedekunnan humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon (HuK) ja filosofian maisterin tutkinnon (FM) tutkintovaatimukset lukuvuodelle 2015–2016, jotka on vahvistettu humanistisen tiedekunnan johtokunnassa. Opas sisältää opiskelua koskevia ohjeita, sääntöjä ja määräyksiä. Oppiaineiden opetussuunnitelmat julkaistaan sähköisessä opintooppaassa: https://nettiopsu.utu.fi/opas/index.htm Humanistisen tiedekunnan opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset perustuvat Valtioneuvoston asetukseen yliopistojen tutkinnoista sekä Turun yliopiston opintojohtosääntöön. Laura Puromies Tohtorikoulutettava 4 Sisällys SISÄLLYS OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA ................................................................................................... 9 Opintojen aloittaminen........................................................................................... 9 Opintojen suunnittelu ............................................................................................ 9 Opintojen eteneminen ......................................................................................... 10 Vilppi ................................................................................................................... 10 Ongelmatilanteet ................................................................................................. 10 PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET, KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMAN OPPIAINEET ........................... 11 TIEDEKUNNAN MUUT OPPIAINEET (TURUSSA) Pääaineena opiskeltavat aineet .......................................................................... 11 Vain sivuaineena opiskeltavat aineet .................................................................. 12 Tiedekunnan maisteriohjelmat ............................................................................ 12 PERUSTUTKINTOJEN RAKENNE .................................................................................... 13 Käytetyt lyhenteet ja peruskäsitteet ..................................................................... 13 Tutkinnonsuoritusoikeus...................................................................................... 15 Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) ............................................. 15 Esimerkkejä humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon rakenteesta ............. 17 Filosofian maisterin tutkinto (FM) ........................................................................ 18 Esimerkkejä filosofian maisterin tutkinnon rakenteesta ....................................... 20 Maisterivaiheen opintojen aloittaminen ............................................................... 21 TIEDEKUNNAN PAKOLLISET KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT ................................... 21 Äidinkielen opinnot .............................................................................................. 21 Vieras kieli ........................................................................................................... 22 Toinen kotimainen kieli (ruotsi) ............................................................................ 23 Suomi toisena kotimaisena kielenä ..................................................................... 23 Kieliopintojen suoritusjärjestys ............................................................................ 23 Vapauttavat kokeet ............................................................................................. 24 Kieliopintojen korvaaminen aikaisemmilla opinnoilla tai muilla suorituksilla ........ 25 Ruotsi toisena kotimaisema kielenä .................................................................... 26 Puheviestintä....................................................................................................... 27 TIETOTEKNISET-TAIDOT................................................................................................... 27 AINEYHDISTELMÄT ............................................................................................................ 28 Yleisiä määräyksiä .............................................................................................. 28 Tarkennuksia....................................................................................................... 28 Muissa tiedekunnissa sekä kotimaisissa tai ulkomaisissa yliopistoissa suoritetut opinnot ................................................................................................................ 29 Muissa suomalaisissa tai ulkomaisissa korkeakouluissa suoritettujen opintojen hyväksilukeminen tutkintoon ............................................................................... 29 Työelämävalmiudet-kokonaisuus ja -opintojakso ................................................ 30 5 Sisällys Muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen hyväksilukeminen (AHOT)…………………………………………………………………………..………31 OPETETTAVAN AINEEN OPINNOT JA OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT... 32 Opetettavan aineen opinnot ................................................................................ 32 Opetettavien aineiden aineyhdistelmät................................................................ 35 Opettajan pedagogiset opinnot ........................................................................... 36 Vastaavuustodistukset ........................................................................................ 36 SIVUAINEIDEN SUORITTAMINEN .................................................................................... 37 Yleistä ................................................................................................................. 37 Sivuaineoikeuden saaminen humanistisessa tiedekunnassa .............................. 38 Sivuaineiden suorittaminen muissa Turun yliopiston tiedekunnissa .................... 38 Sivuaineiden suorittaminen yliopistojen välisissä verkostoissa ........................... 39 Sivuaineiden suorittaminen Turun kauppakorkeakoulussa ................................. 39 Sivuaineiden suorittaminen ulkomailla ................................................................ 39 Joustava opinto-oikeus (JOO) muissa suomalaisissa yliopistoissa ..................... 39 Ristiinopiskelu Porin yliopistokeskuksessa………………………………………….40 Ristiinopiskelun hakuajat 2014-2015…………………………………………………40 Ristiinopiskelu avoimessa yliopistossa………………………………………………41 OPETUSPERIODIT .............................................................................................................. 41 KUULUSTELUT JA OPINTOSUORITUSTEN ARVIOINTI .............................................. 42 Luentokuulustelut ................................................................................................ 42 Laitos- ja tiedekuntatentit .................................................................................... 42 Kesätentit ............................................................................................................ 42 Kuulusteluihin ilmoittautuminen ........................................................................... 42 Tenttitulokset ....................................................................................................... 43 Arvosteluasteikot ................................................................................................. 43 Kokonaisuuksien loppumerkinnät ........................................................................ 44 PÄÄAINEEN VAIHTO TIEDEKUNNAN SISÄLLÄ............................................................. 45 Pääaineen vaihto humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoa suorittavilla ...... 45 Pääaineen vaihto filosofian maisterin tutkintoa suorittavilla................................. 45 Pääaineen vaihto kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen maisterivaiheeseen ............................................................................................. 46 TUTKIELMAT JA KYPSYYSNÄYTTEET ........................................................................... 46 Kandidaatintutkielma ........................................................................................... 46 Pro gradu -tutkielma ............................................................................................ 46 Sivuaineen tutkielma tai tutkielmatyyppiset opinnot ............................................ 48 Sähköinen plagiaatintunnistus………………………………………………………..49 Pro gradu -tutkielmia ja sivuaineen tutkielmia koskeva sivumääräsuositus....... ..49 Pro gradun ja sivuaineen tutkielman tiivistelmäsivu ............................................ 50 Pro gradun kansitus ja arvosteltavaksi luovuttaminen ......................................... 50 Sivuaineen tutkielman kansitus ja arvosteltavaksi luovuttaminen ....................... 51 Pro gradu -tutkielman ja sivuaineen tutkielman arviointi ..................................... 52 6 Sisällys Pro gradun ja sivuaineen tutkielman hyväksyminen ............................................ 52 Tutkielman julkaiseminen sähköisessä julkaisuarkistossa .................................. 53 Kypsyysnäytteen suorittaminen ........................................................................... 53 Yleistä kypsyysnäytteestä ................................................................................... 53 Kandidaatintutkinnon kypsyysnäyte .................................................................... 54 Maisterintutkinnon kypsyysnäyte ......................................................................... 55 Kypsyysnäytteen kieliasuvaatimukset ................................................................. 55 VALMISTUMINEN ................................................................................................................. 56 Tutkintotodistuksen anominen............................................................................. 56 Publiikki ............................................................................................................... 56 KANSAINVÄLISTYMINEN OSAKSI OPINTOJA............................................................... 56 Kansainvälistymistä edistävät opinnot perustutkinnoissa .................................... 56 Kansainvälinen opiskelijavaihto ........................................................................... 57 kotikansainvälistyminen....................................................................................... 58 Kv-tutorointi ......................................................................................................... 59 HARJOITTELU JA TYÖELÄMÄÄN ORIENTOITUMINEN............................................... 59 Yleistä ................................................................................................................. 59 Yhteistyö Turun työelämäpalvelujen (Rekry) kanssa .......................................... 59 Harjoittelupaikat ja harjoittelutuki......................................................................... 60 Kansainvälinen harjoittelu ................................................................................... 60 Harjoittelusta saatavat opintopisteet ................................................................... 60 Mentorointi .......................................................................................................... 61 Yleisten työelämävalmiuksien karttuminen osana humanistisen alan tutkintoja .. 61 Akateeminen asiantuntijuus ................................................................................ 62 Kielitaito............................................................................................................... 62 Taito kirjoittaa ja viestiä äidinkielellä ................................................................... 62 Esiintymistaito ..................................................................................................... 63 Sosiaaliset taidot ja ryhmätyötaidot ..................................................................... 63 Tiedonhankintataidot ........................................................................................... 64 Tekniset taidot ..................................................................................................... 64 Kansainvälinen osaaminen ja monikulttuurinen ymmärtäminen .......................... 64 Kaupallinen ja taloudellinen osaaminen .............................................................. 65 OPINTONEUVONTA ............................................................................................................ 65 Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) ..................................................... 65 Opinto-oppaat ..................................................................................................... 66 Ohjausta antava henkilökunta ............................................................................. 66 Opiskelijatuutorointi ............................................................................................. 66 JATKO-OPINNOT ................................................................................................................. 67 TUTKINNON TÄYDENTÄMINEN JA ERILLISET OPINNOT .......................................... 67 7 Sisällys LAADUNHALLINTA JA OPISKELIJOIDEN ROOLI YLIOPISTOYHTEISÖSSÄ ........... 68 Yliopiston laatupolitiikka ...................................................................................... 68 Opiskelijat yliopistoyhteisön osana ...................................................................... 68 DIGITAALINEN KULTTUURI ............................................................................................... 69 Perusopinnot ....................................................................................................... 70 Aineopinnot ......................................................................................................... 74 KULTTUURIPERINNÖN TUTKIMUS ................................................................................. 81 Perusopinnot ....................................................................................................... 82 Aineopinnot ......................................................................................................... 85 MAISEMANTUTKIMUS ........................................................................................................ 93 Perusopinnot ....................................................................................................... 94 Aineopinnot ......................................................................................................... 98 KULTTUURI- JA ELÄMYSMATKAILU.............................................................................. 104 KULTTUURITUOTANNON SUUNNITTELU ..................................................... 116 MUSEOLOGIA .................................................................................................. 120 MAISTERIOPINNOT........................................................................................................... 125 MATKAILUALAN VERKOSTOYLIOPISTO ..................................................................... 130 RURAL STUDIES ............................................................................................. 131 EUROPEAN HERITAGE, DIGITAL MEDIA AND INFORMATION SOCIETY ... 132 HALLINTO ............................................................................................................................ 133 Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma .......................... 133 Tiedekunnan hallinto ......................................................................................... 135 LIITTEET: PRO GRADU -TUTKIELMAN ARVOSANAKOHTAISET ARVIOINTIPERUSTEET .................................................................................................... 138 MALLI TIIVISTELMÄSIVUKSI ........................................................................... 144 8 Perustutkintoja koskevat ohjeet OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA Opintojen aloittaminen Uudet opiskelijat aloittavat opinnot johdantokurssilla, joka järjestetään elokuun lopussa ennen kuin varsinainen opetus alkaa. Johdantokurssi koostuu johdantoluennoista, opiskelijatuutoreiden tapaamisista sekä pää- ja sivuaineiden esittely- ja neuvontatilaisuuksista lukukausien alussa. Johdantokurssien luennoilla sekä tuutoreiden opastuksessa uudet opiskelijat saavat runsaasti perustietoa ja käytännön ohjeita yliopistossa opiskelemisesta, tutkinnon rakenteesta, opiskelijoiden vapaa-ajan toiminnasta ym. Uudet opiskelijat laativat yhdessä henkilökunnan kanssa ensimmäisenä vuonna henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), jonka avulla uuden opiskelijan on helpompi hahmottaa tulevan opiskelun luonnetta, aikataulutusta ja rakennetta. Opintojen suunnittelu Opiskelu humanistisessa tiedekunnassa on perinteisesti suhteellisen vapaata. Useilla aloilla opiskelijat voivat rakentaa tutkintonsa pitkälti oman kiinnostuksensa mukaan. Tiedekunnassa on myös aloja, joissa opinnot ovat tiukemmin säädeltyjä (esim. käännöstieteet ja aineenopettajien koulutus). Humanistisessa tiedekunnassa jokaisen opiskelijan on suunniteltava itse oma lukujärjestyksensä. Lukujärjestyksen laatimisessa ovat apuna HOPS sekä tiedekunnan ja kielikeskuksen opinto-oppaat. Apua saa myös omasta pääaineesta. Mikäli opiskelija haluaa ottaa sivuaineita esim. Turun yliopiston toisesta tiedekunnasta, tulee hänen tutustua myös ao. tiedekuntien opinto-oppaisiin. Opinto-oppaan lisäksi monilla oppiaineilla on omia tiedotuslehtiä, joissa kerrotaan tarkemmin oppiaineen opetuksen ajankohdista ja opetuspaikoista. Tiedotuslehdet ilmestyvät pääsääntöisesti syyslukukauden alussa. Tiedot löytyvät myös oppiaineiden ilmoitustauluilta ja verkkosivuilta. Opiskelijan kannattaa tehdä itselleen lukujärjestys jokaisen lukukauden alussa kunkin lukukauden opetustarjonnan mukaan. Lukujärjestyksen laatiminen kannattaa aloittaa tärkeimmistä kursseista, minkä jälkeen voi miettiä mihin muuhun vielä jää aikaa. Oppiaineiden opetus on usein päällekkäistä, joten opiskelijan tulee miettiä, milloin hän haluaa suorittaa tiettyjä kursseja. Lisäksi kannattaa pohtia, mitä opintoja kuuluu pakollisena omaan tutkintoon (esim. pakolliset kieli- ja viestintäopinnot tai kääntäjien pakolliset suomen kielen opinnot), ja suorittaa niitä systemaattisesti noudattaen niille annettua ohjeellista suoritusjärjestystä. Jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien on paikallaan myös pohtia opiskelun pidemmän aikavälin tavoitteita. Pitkän tähtäimen tavoitteet voivat kytkeytyä siihen, mikä opinnoissa erityisesti kiinnostaa, tai siihen, mitä opiskelija haluaa 9 Perustutkintoja koskevat ohjeet tehdä valmistumisensa jälkeen. Esimerkiksi opettajiksi aikovien opintojen sisältö on hyvin pitkälle määrätty, koska tietyt opinnot on pakko suorittaa saadakseen opettajan pätevyyden. Opintojen eteneminen Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto on täysipäiväisesti opiskellen suoritettavissa kolmessa vuodessa ja maisterintutkinto kahdessa vuodessa. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijan tulisi tehdä opintoja keskimäärin 60 opintopistettä jokaisena opiskeluvuonna. Vastuu opintojen etenemisestä on viime kädessä opiskelijalla itsellään, mutta apua ja neuvoja saa omasta oppiaineesta tai tiedekunnan kansliasta. Vilppi Kaikki vilppi on kielletty akateemisessa tiedeyhteisössä. Vilpiksi katsotaan esimerkiksi plagiointi tentissä tai esseetehtävässä. Jos opiskelijan todetaan syyllistyneen vilppiin, opintosuoritus hylätään. Tämän lisäksi dekaani voi antaa opiskelijalle suullisen tai kirjallisen huomautuksen. Yliopiston opintojohtosääntö toteaa vilpistä seuraavaa: Opiskelijan, joka tentissä syyllistyy vilppiin tai käyttäytyy häiritsevästi, voi valvoja välittömästi poistaa tenttitilaisuudesta, ja hänen suorituksensa hylätään. Opintosuoritus hylätään myös silloin, kun vilppi havaitaan vasta tenttitilaisuuden jälkeen. Myös muu opintosuoritus hylätään, mikäli opiskelijan voidaan todeta sitä suorittaessaan syyllistyneen vilppiin. Hylkäämispäätös on tehtävä viivytyksettä. Nämä määräykset koskevat myös valintakoetta. Opiskelijalle, joka on syyllistynyt yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen tai muutoin rikkonut yliopiston järjestystä, voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos teko tai laiminlyönti on vakava, hänet voidaan erottaa enintään yhden vuoden määräajaksi. Varoituksesta päättää yliopiston rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta yliopiston hallitus. Ennen asian käsittelyä on opiskelijalle todisteellisesti toimitettava tiedoksi, mistä rikkomuksesta häntä syytetään, sekä varattava hänelle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Ongelmatilanteet Opintosuorituksia koskevissa ongelmissa tulee ensisijaisesti ottaa yhteyttä opintosuorituksen vastuuhenkilöön (yleensä kurssin opettaja). Asiat pyritään aina selvittämään sillä tasolla (oppiaine/laitos), missä ongelma on esiintynyt. Jos asia jää edelleen ongelmalliseksi, tai se on luonteeltaan sellainen, että opiskelija ei halua selvittää sitä ao. opettajan kanssa, opiskelijan tulee ottaa yhteyttä suoraan oppiaineen professoriin tai laitoksen johtajaan. Tämän jälkeen, tai jos kyseessä on systemaattinen epäkohta tai muu kuin opintosuorituksiin liittyvä asia, yhteyttä voi ottaa tiedekunnan opintopäällikköön tai dekaaniin. Jos moite tms. kohdistuu 10 Perustutkintoja koskevat ohjeet hallintohenkilökuntaan, opiskelija voi ottaa yhteyttä tiedekunnan dekaaniin tai viime kädessä rehtoriin. Opiskelijan oikeusturvaopas löytyy yliopiston verkkosivulta. PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMAN OPPIAINEET Pääaineena opiskeltavat aineet Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto ja filosofian maisterin tutkinto suoritetaan pääaineena jokin seuraavista oppiaineista: - digitaalinen kulttuuri - kulttuuriperinnön tutkimus - maisemantutkimus Pääaineen valinta ilmoitetaan HuK-kypsyyskokeen yhteydessä. Vain sivuaineena opiskeltavat aineet Perus- ja aineopinnot on mahdollista suorittaa seuraavassa aineessa: - kulttuuri- ja elämysmatkailu Perusopinnot voi suorittaa seuraavissa aineissa: - kulttuurituotannon suunnittelu - museologia TIEDEKUNNAN MUUT OPPIAINEET (TURUSSA) Alla on lueteltuna humanistisessa tiedekunnassa pääaineena opiskeltavat aineet. 1.1.2010 alkaen tiedekunnan kieli/filologia ja kääntämisen ja tulkkauksen aineet ja 1.1.2011 alkaen suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus yhdistyivät hallinnollisesti. Yhdistymisen vaikutuksista opintoihin tiedotetaan oppiaineiden kotisivuilla ja opetussuunnitelmissa. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto ja filosofian maisterin tutkinto suoritetaan jokin seuraavista oppiaineista pääaineena: arkeologia, englannin kieli, espanja, folkloristiikka, fonetiikka, italia, 11 Perustutkintoja koskevat ohjeet kansatiede, kotimainen kirjallisuus, kreikkalainen filologia, kulttuurihistoria, latinalainen filologia, mediatutkimus, musiikkitiede, pohjoismaiset kielet, ranska, saksan kieli, Suomen historia, suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus (linjoina suomen kieli, suomalais-ugrilainen kielentutkimus) taidehistoria, uskontotiede, venäjän kieli, yleinen historia ja yleinen kirjallisuustiede. Vain sivuaineena opiskeltavat aineet Perus-, aine- ja syventävät opinnot on mahdollista suorittaa seuraavassa aineessa: sukupuolentutkimus. Perus- ja aineopinnot on mahdollista suorittaa seuraavissa aineissa: elämänkatsomustieto, klassillinen arkeologia, luova kirjoittaminen, museologia, North American Studies, Suomen kieli ja kulttuuri (ulkomaalaisille), Unkarin kieli ja kulttuuri, Viron kieli ja kulttuuri ja kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmassa kulttuuri- ja elämysmatkailu. Perusopinnot voi suorittaa seuraavissa aineissa: Romanian kieli ja kulttuuri, Baltic Sea Region Studies, kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmassa kulttuurituotannon suunnittelu sekä museologia. Tiedekunnan maisteriohjelmat Tiedekunnassa on neljä maisteriohjelmaa: Master’s Programme in Baltic Sea Region Studies, Master’s Programme in European Heritage, Digital Media and the Information Society, 12 Perustutkintoja koskevat ohjeet Suomen ja sen sukukielten maisteriohjelma ja Nais- ja sukupuolentutkimuksen maisteriohjelma. Näihin maisteriohjelmiin erillisellä valinnalla valitut opiskelijat suorittavat maisteriohjelmaan kuuluvat opinnot, joiden laajuus on 120 opintopistettä. PERUSTUTKINTOJEN RAKENNE Käytetyt lyhenteet ja peruskäsitteet Oppaassa käytetään mm. seuraavia lyhenteitä: dos. dosentti HuK humanististen tieteiden kandidaatti FL filosofian lisensiaatti FM filosofian maisteri FT filosofian tohtori kl. kevätlukukausi sl. syyslukukausi SL1, SL2 syyslukukauden periodit 1 ja 2 KL1, KL2 kevätlukukauden periodit 1 ja 2 op opintopiste pa pääaine sa sivuaine P perusopinnot A aineopinnot S syventävät opinnot Keskeisiä käsitteitä ovat: 1. Perustutkinnot Tiedekuntaan hyväksytty opiskelija on saanut oikeuden suorittaa filosofian maisterin tutkinnon (FM). Opiskelija suorittaa ensin humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon (HuK), jonka jälkeen hän voi jatkaa opintojaan suoraan filosofian maisterin tutkintoon. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto (180 opintopistettä) ja filosofian maisterin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto (120 opintopistettä). 2. Opintokokonaisuudet Opinnot rakentuvat porrasteisesti perus-, aine- ja syventävistä opinnoista. Näistä kaikista käytetään nimitystä opintokokonaisuus. Perus- ja aineopintokokonaisuudet suoritetaan humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon ja syventävät opinnot filosofian maisterin tutkintoon. Aineopintoihin sisältyy pääaineopiskelijoilla HuK-tutkielma. Syventäviin opintoihin sisältyy pääaineopiskelijoilla pro gradu -tutkielma ja sivuaineopiskelijoilla sivuaineen tutkielma tai muita oppiaineen määräämiä tutkielmatyyppisiä opintoja. 13 Perustutkintoja koskevat ohjeet Opintokokonaisuuksien laajuudet ilmoitetaan opintopisteinä. Vaadittavat minimilaajuudet vaihtelevat pää- ja sivuaineopiskelijoilla. Pääsääntöisesti opintokokonaisuuksien laajuudet ovat: perusopinnot 25 opintopistettä, aineopinnot pääaineopiskelijoilla 45 opintopistettä ja sivuaineopiskelijoilla 35 opintopistettä sekä syventävät opinnot pääaineopiskelijoilla 80 opintopistettä ja sivuaineopiskelijoilla 60 opintopistettä. 3. Opintopiste Opintojaksojen laajuudet ilmoitetaan opintopisteinä (op). Yksi opintopiste vastaa yhtä ECTS-pistettä. Opintopisteellä tarkoitetaan opiskelijan keskimääräistä 26–27 tunnin työpanosta. Työpanoksena otetaan huomioon esimerkiksi opetuksen seuraaminen, kirjallisuuden ja luentomuistiinpanojen lukeminen, harjoitustyöt, esitelmien laatiminen, esseiden kirjoittaminen sekä opiskelijan muu opintojen suorittamisen kannalta oleellinen toiminta. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon ja filosofian maisterin tutkinnon tavoitteellinen suoritusaika on yhteensä viisi vuotta, jolloin opiskelijan tulisi suorittaa keskimäärin 60 opintopistettä jokaisena opiskeluvuonna. 4. Pääaine ja sivuaineet Opiskelijalla on tutkinnossaan yksi pääaine ja yksi tai useampia sivuaineita. – HuK-tutkintoa varten pääaineessa suoritetaan perus- ja aineopinnot. Pääaineopiskelijan aineopintoihin sisältyy HuK-tutkielma. Sivuaineet ovat pääainetta tukevia opintokokonaisuuksia. HuK-tutkintoon tulee suorittaa vähintään yhden sivuaineen perusopintokokonaisuus (vähintään 25 op) sekä lisäksi pakolliset kieli- ja viestintäopinnot (15 op). – FM-tutkintoa varten pääaineesta suoritetaan syventävät opinnot, jotka sisältävät pro gradu -tutkielman. Lisäksi suoritetaan muita opintoja, esimerkiksi sivuaine- ja kieliopintoja, vähintään 40 op. 5. Kieli- ja viestintäopinnot Pääaineen ja sivuaineiden lisäksi HuK-tutkintoon sisältyy pakollisia kieli- ja viestintäopintoja (15 op). Mikäli opiskelija on valittu tiedekuntaan suoraan maisterivaiheen opiskelijaksi ja mikäli opiskelijan aikaisempaan tutkintoon ei sisälly tiedekunnan edellyttämiä kieli- ja viestintäopintoja, tulee opinnot suorittaa osittain tai kokonaan osana maisterivaiheen muita opintoja. 6. Vapaat opinnot/muut opinnot Vapaat opinnot ovat opintojaksoja, jotka eivät sisälly valmiisiin pää- tai sivuaineiden opintokokonaisuuksiin. Ne voivat olla myös yliopistossa suoritettuja kieliopintoja tai ulkomaisissa yliopistoissa suoritettuja opintojaksoja. 14 Perustutkintoja koskevat ohjeet 7. Kansainvälistymisosio Humanistisen tiedekunnan tutkinnoissa on otettu käyttöön kansainvälistymisosio 1.8.2014 alkaen. Kansainvälistymisosio tulee sisältyä kaikkien 1.8.2014 tai sen jälkeen aloittavien opiskelijoiden perustutkintoihin: kandidaatintutkintoon on sisällyttävä vähintään 10 opintopisteen verran kansainvälistymistä edistäviksi katsottuja opintoja, maisterintutkintoon vähintään 5 opintopistettä. Kansainvälistymistä edistäviksi opinnoiksi voidaan katsoa esim. ulkomailla suoritetut tutkintoon sisällytettävät opinnot, kielikeskuksen tarjoamat vieraan kielen opinnot, kansainvälisten vierailijoiden antama opetus, Turun yliopiston kansainvälisissä ohjelmissa tehdyt opintosuoritukset. Tutkinnonsuoritusoikeus Opiskelijalla voi olla vain yksi tutkinnonsuoritusoikeus kerrallaan humanistisessa tiedekunnassa. Tämä koskee sekä perustutkintoja että jatkotutkintoja. Perustutkinnon voi suorittaa ainoastaan henkilö, joka on saanut tutkinnonsuoritusoikeuden tiedekuntaan virallisen opiskelijavalinnan kautta. Tutkinnonsuoritusoikeuden voi saada joko kesän valintakokeissa (yhteishaku) tai muualla suoritettujen aikaisempien opintojen perusteella (erillisvalinta). Valintaperusteet ja hakuaika vahvistetaan ja julkistetaan vuosittain syksyllä. Opiskelija saa humanistisessa tiedekunnassa tutkinnonsuoritusoikeuden pääsääntöisesti sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon. Tietyissä poikkeustapauksissa tutkinnonsuoritusoikeuden voi saada vain ylempään korkeakoulututkintoon. Mikäli opiskelijalla on tehtynä aikaisemmin muu korkeakoulututkinto ja lisäksi pääaineen perus- ja aineopinnot, voi hän saada siirron suoraan maisterivaiheen opiskelijaksi. Lisätietoa saa tiedekunnan opintoneuvojalta ja opintopäälliköltä. Tutkinnonsuoritusoikeudella opiskelevien lisäksi tiedekunnassa voi olla opiskelijoita, joilla on oikeus suorittaa vain joitain tiettyjä opintoja, mutta ei koko tutkintoa. Tällaisia opiskelijoita ovat esimerkiksi tutkintoa täydentävät opiskelijat, erillisiä opintoja suorittavat opiskelijat ja JOO-opintoja suorittavat. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon taidot ja kompetenssit Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaneella on tutkintoon kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset oman tieteenalan kehityksen seuraamiseen. Hän tuntee alan tutkimuksen keskeiset käsitteet, teoriat ja menetelmät sekä osaa hankkia ja arvioida kriittisesti oman alan tietoa. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaneella on äidinkielen erinomainen taito sekä toisen kotimaisen kielen tyydyttävä tai hyvä taito. Lisäksi 15 Perustutkintoja koskevat ohjeet hän on saavuttanut vähintään yhden vieraan kielen riittävän suullisen ja kirjallisen taidon. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaneella on valmiudet viestiä äidinkielellä suullisesti ja kirjallisesti sekä alan sisällä että alan ulkopuoliselle yleisölle. Lisäksi hänellä on valmiudet tieteelliseen ajatteluun, tieteellisiin työskentelytapoihin ja jatkuvaan oppimiseen. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaneella on edellytykset jatkaa ylempään korkeakoulututkintoon sekä edellytykset toimia alan työtehtävissä silloin, kun viran kelpoisuusehdoiksi ei ole määritelty ylempää korkeakoulututkintoa. Laajuus Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä. HuK-tutkinto sisältää: 1. Pääaineen perus- ja aineopinnot (vähintään 70 op) Perusopintojen minimilaajuus pääaineessa on 25 op ja aineopintojen 45 op. Opiskelija voi tehdä kokonaisuudet myös minimilaajuutta laajempina, mikäli hän haluaa suorittaa esimerkiksi ylimääräisiä valinnaisia kursseja. Tutkintotodistukseen kirjataan opintokokonaisuudet sen laajuisina kuin opiskelija on ne suorittanut. Pääaineen aineopintoihin sisältyy kandidaatintutkielma, jonka alalta kirjoitetaan suomen tai ruotsin kielellä kypsyysnäyte. Kypsyysnäytteen kieliasu arvostellaan. Suomen kielellä suoritettavaan kypsyyskokeeseen ei voi osallistua ennen kuin pakollinen kirjallisen viestinnän kurssi on suoritettu. 2. HuK-tutkintoon vaadittavat sivuaineiden opinnot Sivuainekokonaisuuksia HuK-tutkinnossa tulee olla vähintään 25 opintopisteen verran eli jonkin sivuaineen perusopinnot. On erittäin tärkeää, että kaikkien aineiden opiskelijat suorittavat myös sivuaineista valmiita opintokokonaisuuksia, koska todistukseen eritellään vain valmiit sivuaineiden opintokokonaisuudet. Lisäksi ammattipätevyyden ja -uskottavuuden kannalta on oleellista, että todistuksessa on selkeitä kokonaisuuksia eikä yksittäisiä kursseja, jotka merkitään vain kohtaan "muut opinnot". 3. Kieli- ja viestintäopinnot (15 op) Tiedekunnan pakolliset kieli- ja viestintäopinnot tulee suorittaa kokonaisuudessaan humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon. 16 Perustutkintoja koskevat ohjeet 4. Kansainvälistymistä edistävät opinnot (väh. 10 op) Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon on sisällyttävä vähintään 10 opintopisteen verran kansainvälistymistä edistäviksi katsottuja opintoja kaikilla niillä opiskelijoilla, jotka ovat saaneet tutkinnonsuoritusoikeuden 1.8.2014 alkaen. Kansainvälistymistä edistäviksi opinnoiksi voidaan katsoa esim. ulkomailla suoritetut tutkintoon sisällytettävät opinnot, kielikeskuksen tarjoamat vieraan kielen opinnot, kansainvälisten vierailijoiden antama opetus, Turun yliopiston kansainvälisissä ohjelmissa tehdyt opintosuoritukset, kv-tuutoroinnista sekä kansainvälisissä yhteyksissä (konferenssit, opetus- ja tutkimushankkeet, kansainväliset opintoretket) toimimisesta saadut opintopisteet. 5. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon sisällytettävät muut opinnot Muut tutkintoon sisällytettävät opinnot voivat koostua perus- tai aineopintojen yksittäisistä opintojaksoista, muissa tiedekunnissa tai muissa kotimaisissa tai ulkomaisissa yliopistoissa suoritetuista opintojaksoista tai ylimääräisistä kieliopinnoista. Muita opintoja ei tarvitse olla tutkinnossa lainkaan, mikäli tutkinnon minimipistemäärä täyttyy muutoinkin. Esimerkkejä humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon rakenteesta ESIMERKKI 1 45 op 25 op pääaine 70 opintopistettä, perus- ja aineopinnot 35 op 25 op sivuaine 1 60 opintopistettä, perus- ja aineopinnot 25 op sivuaine 2 15 op pakolliset kieli- ja viestintäopinnot 10 op muut opinnot ESIMERKKI 2 45 op 25 op pääaine 70 opintopistettä, perus- ja aineopinnot 25 op sivuaine 1 25 op sivuaine 2 25 op sivuaine 3 15 op pakolliset kieli- ja viestintäopinnot 20 op muut opinnot: esim. jonkin vieraan kielen opintoja kielikeskuksessa 17 Perustutkintoja koskevat ohjeet ESIMERKKI 3 55 op 25 op pääaine 80 opintopistettä, perus- ja aineopinnot 35 op 25 op sivuaine 1 60 opintopistettä, perus- ja aineopinnot 25 op sivuaine 2 esim. opettajan pedagogisten opintojen perusopinnot 15 op pakolliset kielija viestintäopinnot Opiskelija on suorittanut pääaineen opinnot minimilaajuutta laajempina. ESIMERKKI 4 55 op 25 op pääaine 80 opintopistettä, perus- ja aineopinnot 45 op 25 op sivuaine 1 70 opintopistettä, perus- ja aineopinnot 15 op muut opinnot: esim. opettajan pedagogisten opintojen perusopinnoista 15 op 15 op pakolliset kielija viestintäopinnot Opiskelija on suorittanut sekä pääaineen että sivuaineen opinnot minimilaajuutta laajempina. Filosofian maisterin tutkinto (FM) Filosofian maisterin tutkinnon taidot ja kompetenssit Filosofian maisterin tutkinnon suorittaneella on oman tieteenalan laaja-alaiset tiedot ja lisäksi käsitys tutkintoon kuuluvien muiden tieteenalojen kattavuudesta, erityispiirteistä ja tärkeimmistä osa-alueista sekä niiden yhteyksistä muihin tiedon alueisiin. Lisäksi hänellä on kyky hahmottaa oman tieteenalan keskeinen aineisto tieteellisten käsitteiden kautta ja kyky hankkia ja arvioida kriittisesti oman alan uusinta tietoa. Filosofian maisterin tutkinnon suorittaneella on hyvä kyky viestiä suullisesti ja kirjallisesti äidinkielellä sekä vähintään yhdellä vieraalla kielellä sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Lisäksi hänellä on kyky kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen sekä valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sekä työelämän edellyttämät viestintätekniset taidot. Filosofian maisterin tutkinnon suorittaneella on valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä. Laajuus Filosofian maisterin tutkinnon laajuus on 120 op. 18 Perustutkintoja koskevat ohjeet Filosofian maisterin tutkinto sisältää: 1. Pääaineen syventävät opinnot sekä pro gradu -tutkielma (vähintään 80 op) Pääaineen syventävät opinnot ovat yhteensä 80 opintopistettä, joista pro gradun osuus on 40 opintopistettä. Opiskelija voi halutessaan tehdä syventävät opinnot minimilaajuutta laajempina. Tutkintotodistukseen kokonaisuus merkitään sen laajuisena kuin opiskelija on sen suorittanut. Mikäli kypsyysnäytettä ei ole kirjoitettu HuK-tutkinnon yhteydessä (esim. suoraan maisteriopintoihin siirtyvät), se kirjoitetaan pro gradu -tutkielman alalta. 2. Kansainvälistymistä edistävät opinnot Filosofian maisterin tutkintoon on sisällyttävä vähintään 5 opintopisteen verran kansainvälistymistä edistäviksi katsottuja opintoja kaikilla niillä opiskelijoilla, jotka ovat saaneet tutkinnonsuoritusoikeuden 1.8.2014 alkaen. Kansainvälistymistä edistäviksi opinnoiksi voidaan katsoa esim. ulkomailla suoritetut tutkintoon sisällytettävät opinnot, kielikeskuksen tarjoamat vieraan kielen opinnot, kansainvälisten vierailijoiden antama opetus, Turun yliopiston kansainvälisissä ohjelmissa tehdyt opintosuoritukset, kv-tuutoroinnista sekä kansainvälisissä yhteyksissä (konferenssit, opetus- ja tutkimushankkeet, kansainväliset opintoretket) toimimisesta saadut opintopisteet. 3. Muut opinnot filosofian maisterin tutkinnossa Pääaineen syventävien opintojen (vähintään 80 op) lisäksi opiskelijan tulee suorittaa muita opintoja siten, että tutkinnon kokonaislaajuus on vähintään 120 opintopistettä. Suositeltavaa on, että opiskelija suorittaa muihin opintoihin sivuaineiden opintokokonaisuuksia tai kieliopintoja. Vain arvostellut kokonaisuudet, joista on loppumerkintä, merkitään tutkintotodistukseen sivuaineeksi. Oppiaineissa suoritettuja yksittäisiä opintojaksoja ei todistuksessa eritellä, vaan ne merkitään kohtaan "muut opinnot". Opiskelija, joka on saanut tutkinnonsuoritusoikeiden vain maisterivaiheen opintoihin (ylempi korkeakoulututkinto) ja jonka aikaisempaan alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon ei ole sisältynyt humanistisen tiedekunnan vaatimia pakollisia kieli- ja viestintäopintoja, suorittaa kieli- ja viestintäopinnot kokonaan tai osittain ylempään korkeakoulututkintoon. Maisteriohjelmissa, kieliaineiden käännösviestinnän opintopolulla sekä arkistoalan ja asiakirjahallinnan maisteriopinnoissa koko maisteriohjelman laajuus 120 op koostuu kyseisen koulutusohjelman opinnoista. 19 Perustutkintoja koskevat ohjeet Esimerkkejä filosofian maisterin tutkinnon rakenteesta ESIMERKKI 1 (jatkoa HuK-tutkinnon esimerkkiin 1) 80 op pääaine syventävät opinnot, sisältää pro gradu -tutkielman 35 op sivuaine 2 5 op muita opintoja esim. vapaaehtoisia kieliopintoja ESIMERKKI 2 (jatkoa HuK-tutkinnon esimerkkiin 2) 80 op pääaine syventävät opinnot, sisältää pro gradu -tutkielman 35 op sivuaine 1 5 op muita opintoja ESIMERKKI 3 (jatkoa HuK-tutkinnon esimerkkiin 3) 80 op pääaine syventävät opinnot, sisältää pro gradu -tutkielman 35 op sivuaine 2 opettajan pedagogisten opintojen aineopinnot 5 op muita opintoja ESIMERKKI 4 (jatkoa HuK-tutkinnon esimerkkiin 4) 80 op pääaine syventävät opinnot, sisältää pro gradu -tutkielman 10 op +35 op opettajan pedagogisten opintojen perusopinnot loppuun sekä aineopinnot ESIMERKKI 5 80 op pääaine syventävät opinnot, sisältää pro gradu -tutkielman 20 60 op opettajan pedagogiset opinnot kokonaisuudessaan (perus- ja aineopinnot, yht. 60 op) Perustutkintoja koskevat ohjeet Opiskelijan maisterintutkinto on minimilaajuutta laajempi. ESIMERKKI 6 120 op Maisteriohjelma / Käännösviestinnän opintopolku (kieliaineet) / Arkistoalan ja asiakirjahallinnan maisteriopinnot (folkloristiikka, Suomen historia, kansatiede) Maisterivaiheen opintojen aloittaminen On suositeltavaa, että kandidaatintutkinnon opinnoista on suoritettuna vähintään 120 opintopistettä ennen kuin opiskelija aloittaa maisterivaiheen opintoja. Jotta opinnot etenisivät joustavasti, voi opiskelija siis tarvittaessa suorittaa joitain maisterintutkintoon sisällytettäviä opintoja ennen kandidaatintutkinnon valmistumista. Opiskelijan aloittaessa pääaineen syventävien opintojen tutkielmaseminaarin, tulee aineopintojen kandidaatintutkielma ja seminaari (10 op) suoritettuna. TIEDEKUNNAN PAKOLLISET KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT Humanistisen tiedekunnan opiskelijan tulee suorittaa pakollisia kieli- ja viestintäopintoja 15 opintopisteen verran. Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot tulee kokonaisuudessaan suorittaa alempaan korkeakoulututkintoon eli humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon. Opiskelija, joka on saanut tutkinnonsuoritusoikeiden vain maisterivaiheen opintoihin (ylempi korkeakoulututkinto) ja jonka aikaisempaan alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon ei ole sisältynyt humanistisen tiedekunnan vaatimia pakollisia kieli- ja viestintäopintoja, suorittaa kieli- ja viestintäopinnot kokonaan tai osittain ylempään korkeakoulututkintoon. Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot koostuvat äidinkielen opinnoista (5 op), toisen kotimaisen kielen (ruotsi) opinnoista (5 op) ja yhden vieraan kielen opinnoista (5 op). Äidinkielen opinnot Äidinkielen opinnot koostuvat kirjallisen asiaviestinnän kurssista (3 op) ja puheviestinnän perusteet -kurssista (2 op). 21 Perustutkintoja koskevat ohjeet Kirjallinen viestintä Kirjallisen asiaviestinnän kurssin (3 op) järjestää suomen kielen oppiaine. Kurssi suositellaan suoritettavaksi heti ensimmäisenä opiskeluvuonna. Kirjallisen asiaviestinnän kurssi järjestetään laitoksittain: Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen opiskelijoille syyslukukaudella (SL1 ja SL2, englannin opiskelijoille on oma ryhmä, samoin suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen opiskelijoille, kts. tarkemmat tiedot ao. oppiaineiden opetusohjelmasta) ja historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen opiskelijoille kevätlukukaudella (KL1 ja KL2). Kirjallisen asiaviestinnän kurssi täytyy olla suoritettuna ennen kuin opiskelija voi suorittaa HuK-tutkinnon kypsyysnäytteen. Puheviestintä Puheviestinnän perusteet -kurssin (2 op) järjestää mediatutkimuksen oppiaine. Puheviestinnän perusteet muodostuu kahdesta osasta 8 oppitunnin luentoosuudesta (1 op) ja 12 oppitunnin harjoituskurssista (1 op). Luento-osuus ja harjoituskurssi tulee suorittaa saman lukukauden aikana. Kurssi suositellaan suoritettavaksi toisena tai kolmantena opiskeluvuonna, koska ensimmäisen vuoden opiskelijat eivät välttämättä mahdu kurssille. Kurssille ilmoittaudutaan Nettiopsussa syys- tai kevätlukukauden alussa. Mediatutkimuksen opiskelijoille sekä erityisen ujoille ja esiintymistä jännittäville opiskelijoille pyritään järjestämään omat ryhmänsä sekä syys- että kevätlukukaudella. Näistä tiedotetaan erikseen humanistisen tiedekunnan ilmoitustauluilla, verkkosivuilla ja ainejärjestöjen sähköpostilistoilla. Vieras kieli Opiskelija voi osoittaa tutkintovaatimusten mukaisen vieraan kielen taidon vaihtoehtoisesti englannin, espanjan, italian, ranskan, saksan tai venäjän kielessä. Vieraan kielen opintojen tavoitteena on, että opiskelijat saavuttavat hyvän akateemisen ja työelämässä tarvittavan kielitaidon. Vieraan kielen opinnot koostuvat tekstin ymmärtämisestä tai muusta kirjallisesta osuudesta sekä suullisesta osuudesta (yhteensä 5 op). Englannin kielessä kirjallisen ja suullisen taidon osuudet on integroituna opetuksessa. Vieraan kielen taito on mahdollista osoittaa myös aiemmin hankitulla osaamisella (kirjallisen taidon näyttökoe, englannin kielessä portfolio ja haastattelu, kts. kielikeskuksen opinto-opas). Lisätietoa kohdasta "Vapauttavat kokeet" sekä kohdasta "Kieliopintojen korvaaminen aikaisemmilla opinnoilla tai muilla suorituksilla”. Vieraan kielen kurssit järjestää kielikeskus. Lisätietoa kurssien ajankohdista ja kursseille ilmoittautumisesta löytyy tiedekunnan ja kielikeskuksen verkkosivuilta. 22 Perustutkintoja koskevat ohjeet Toinen kotimainen kieli (ruotsi) Yliopistojen tutkinnoista säädetyn asetuksen mukaan opiskelijan tulee osoittaa tutkinnossa toisen kotimaisen kielen vähintään tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Toisen kotimaisen kielen opintojen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää oman alansa puhuttua ja kirjoitettua kieltä sekä pystyy keskustelemaan alaansa liittyvistä kysymyksistä. Hänen tulee myös osata käyttää kieltä kirjallisesti omaan ammattialaansa liittyvissä tehtävissä. Kirjallisen ja suullisen taidon laajuus on humanistisessa tiedekunnassa yhteensä 5 op. Kirjallisen ja suullisen taidon osoittamiseksi on suoritettava ruotsin kielen kurssit. Kursseille osallistuvan tulee hallita lukion ruotsin oppimäärää vastaavat taidot; kursseilla ei kerrata peruskielioppisääntöjä. Ruotsin kielen perustaitojen kertaamiseksi on mahdollista osallistua kielikeskuksen järjestämille valmentaville kursseille. Ruotsin kielen kurssin päätteeksi suoritetaan sekä kirjallisen että suullisen taidon tentti. Ruotsin kielen kurssit järjestää kielikeskus. Lisätietoa niiden suorittamisesta löytyy tiedekunnan ja kielikeskuksen verkkosivuilta. Katso myös ruotsin suorituksen korvaamisesta muilla suorituksilla kohdasta ”Kieliopintojen korvaaminen aikaisemmilla opinnoilla tai muilla suorituksilla”. Ruotsin arviointiasteikko on kaksiportainen: tyydyttävät tiedot (2) ja hyvät tiedot (4). Arvosanat 1–3 vastaavat tyydyttäviä tietoja ja arvosanat 4–5 hyviä tietoja. Arviointi suoritetaan erikseen kirjallisen ja suullisen taidon osalta. Suomi toisena kotimaisena kielenä Humanistinen tiedekunta ei järjestä erikseen kursseja opiskelijoille, jotka ovat saaneet koulusivistyksenä ruotsiksi ja jotka suorittavat suomen toisena kotimaisena kielenä. Suoritustapa katsotaan opiskelijakohtaisesti. Mikäli opiskelija ei ole suorittanut suomea toisena kotimaisena kielenä esimerkiksi Åbo Akademissa tai tehnyt valtionhallinnon kielitutkintoa ja hänen suomen kielen taitonsa on riittävä, tulee opiskelijan tehdä kirjallisen viestinnän kurssi ja puheviestinnän perusteet -kurssi. Lisäksi suositellaan, että opiskelija tekee kypsyysnäytteen ruotsin lisäksi suomeksi, jolloin opiskelija voi osoittaa hyvän kielitaidon myös suomen kielessä. Tällä voi olla merkitystä esimerkiksi työnhaun yhteydessä. Kieliopintojen suoritusjärjestys Kieli- ja viestintäopintojen suoritusjärjestykseksi suositellaan seuraavaa: 1. opiskeluvuotena kirjallinen viestintä, joko syys- tai kevätlukukausi (kieliaineiden opiskelijoille SL1 ja SL2; historian, kulttuurien ja taiteiden tutkimuksen opiskelijoille KL1 ja KL2). Kirjallisen viestinnän kurssi täytyy olla suoritettuna ennen kuin opiskelija voi suorittaa HuK-tutkinnon kypsyysnäytteen. 23 Perustutkintoja koskevat ohjeet 1. tai 2. opiskeluvuotena vieras kieli (vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan pääsääntöisesti kielikeskuksen järjestämillä kursseilla tai vapauttavassa kokeessa). 2. opiskeluvuotena toinen kotimainen kieli (osoitetaan pääsääntöisesti kielikeskuksen järjestämällä ruotsin kielen kurssilla ja loppukokeen suorittamisella hyväksytysti tai suorittamalla hyväksytysti pelkkä loppukoe). 2. tai 3. opiskeluvuotena puheviestinnän perusteet. Ensimmäisen vuoden opiskelijat eivät välttämättä vielä mahdu kursseille. Kaikki pakolliset kieli- ja viestintäopinnot tulee olla tehtynä ennen kuin opiskelija voi saada HuK-tutkinnon. HUOM. Vieraiden kielten ja pohjoismaisen filologian pää- ja sivuaineopiskelijat: katso kohta "Kieliopintojen korvaaminen”. Suositus kieliopintojen suoritusjärjestyksestä ei välttämättä koske kaikilta osin vieraiden kielten ja pohjoismaisten kielten opiskelijoita, joilla on mahdollisuus saada korvattua osa pakollisista kieliopinnoista oppiaineiden perus- ja/tai aineopinnoilla. Vapauttavat kokeet Vieras kieli Vieraiden kielten kirjallisen osuuden vapauttavat kokeet järjestetään pääsääntöisesti syyslukukauden alussa. Vieraan kielen vapauttavaan kielikokeeseen voi osallistua vain kerran. Vapauttavassa kielikokeessa hylätty tai kokeesta pois jäänyt opiskelija osallistuu kielikursseille. Englannin kielessä vapautuksen voi saada kirjallisella portfoliolla ja haastattelulla. Kaikkien kielten vapauttaviin kokeisiin on ilmoittauduttava sähköisesti Nettiopsun kautta. Tarkista ilmoittautumismenettely ja tarkemmat ohjeet kielikeskuksen opinto-oppaasta. Kokeeseen osallistujan on pyydettäessä todistettava henkilöllisyytensä. Toinen kotimainen kieli (ruotsi) Toisen kotimaisen kielen kirjallista koetta järjestetään useampia sekä syys- että kevätlukukaudella. Ruotsin kirjalliseen kokeeseen voi osallistua suoraan tai käytyään ensin kokeeseen valmentavan kurssin. Kokeeseen voi valmentautua myös kielikeskuksen itseopiskelumateriaalin avulla. Kirjalliseen kokeeseen ilmoittaudutaan sähköisesti Nettiopsussa. Kokeen suorittamista saa yrittää vain kerran käymättä valmentavaa kurssia. Suullisen taidon voi osoittaa näyttökokeessa, johon saa kurssia käymättä osallistua VAIN KERRAN. Suullinen näyttökoe suoritetaan kirjallisen kokeen jälkeen. 24 Perustutkintoja koskevat ohjeet Kokeeseen osallistujan on pyydettäessä todistettava henkilöllisyytensä. Kieliopintojen korvaaminen aikaisemmilla opinnoilla tai muilla suorituksilla 1) Vieraan kielen opinnot katsotaan suoritetuiksi, kun opiskelija on suorittanut ao. kielessä perusopinnot. Vieraiden kielten opinnoilla voi korvata ainoastaan pakolliset kieliopinnot, ei vapaita opintoja (kirjallinen taito ja suullinen taito). Opiskelijoille, jotka ovat aloittaneet opintonsa 1.8.2012 tai sen jälkeen, kielitaito kirjataan ilman opintopisteitä opintorekisteriin HuK-tutkinnon anomisen yhteydessä. Ennen 1.8.2012 aloittaneille opiskelijoille kielitaito kirjataan opintopisteineen (5 op). Kielissä, joiden opetus alkaa alkeista, pakolliset kieliopinnot korvataan kielen aineopinnoilla (Viron kieli ja kulttuuri sekä Unkarin kieli ja kulttuuri). HUOM. Latinalaisen tai kreikkalaisen filologian opiskelijat eivät saa korvattua näiden kielten opinnoilla pakollista vierasta kieltä, koska vieraan kielen taidon osoittaminen vaatii myös suullisen kielitaidon hallintaa. Keskeneräisillä opintokokonaisuuksilla korvaavuutta ei myönnetä, vaan opiskelija voi osoittaa tutkintoon tarvittavan kielitaidon kielikeskuksen järjestämissä vapauttavissa kokeissa tai suorittaa tutkintoon edellytettävät kielikurssit tai kurssin. 2) Vieraiden kielten korvaaminen on mahdollista myös aikaisemmin suoritetuilla korkeakouluopinnoilla. Opiskelija voi saada korvatuksi pakollisten kieli- ja viestintäopintojen äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen kirjallisen ja suullisen taidon opinnot, jotka on suoritettu toisessa suomalaisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Mikäli muualla suoritetut opinnot ovat laajuudeltaan humanistisen tiedekunnan opintoja suppeammat, tiedekunta voi edellyttää opintojen täydentämistä. Mikäli ao. kurssin nimestä ei käy selkeästi ilmi, että kurssi vastaa tiedekunnan edellyttämää kielitaitoa, tulee opiskelijan toimittaa opintosuoritusotteen lisäksi kurssikuvaus tms. 1.8.2015 aloittaneiden opiskelijoiden osalta ruotsin ja vieraan kielen suoritukset toisesta korkeakoulusta korvataan 5 op suuruisina vaikka alkuperäiset suoritukset olisivat 5op suppeampia. Suomen kielen kirjallisen ja suullisen taidon osalta alkuperäisten suoritusten on oltava vähintään 5 op, muuten opiskelija joutuu täydentämään puuttuvat pisteet. Korvaavuutta anotaan erikseen tiedekunnan kansliasta saatavalla lomakkeella ”Muualla suoritettujen, tutkintoon kuulumattomien (paitsi pakolliset kieli- ja viestintäopinnot) opintojen hyväksilukeminen”. 3) Ennen 1.8.2014 aloittaneet opiskelijat voivat osoittaa vieraan kielen taidon muun kuin suullisen kielitaidon osalta ko. kieliaineen ylioppilastutkinnon pitkän vieraan kielen arvosanalla laudatur tai eximia cum laude approbatur. 25 Perustutkintoja koskevat ohjeet 4) Vieraan kielen taidon voi osoittaa kansainvälisen ylioppilastutkinnon (IBtutkinnon), eurooppalaisen ylioppilastutkinnon (EB-tutkinnon) tai Reifeprüfungtutkinnon tutkintotodistuksella. Ruotsi toisena kotimaisena kielenä 1) Toisen kotimaisen kielen opinnot katsotaan suoritetuiksi, kun opiskelija on suorittanut ao. kielessä vähintään perusopinnot. Suoritettuaan perusopinnot opiskelija saa suullisen ja kirjallisen kielitaidon arvosanaksi tyydyttävät tiedot. Jos opiskelija suorittaa lisäksi aineopinnot, arvosanaksi merkitään hyvät tiedot. Opintokokonaisuuksista on oltava loppumerkintä. Korvaavuutta ei tarvitse anoa erikseen, vaan se merkitään opintorekisteriin opiskelijan anoessa tutkintotodistusta. Opiskelijoille, jotka ovat aloittaneet opintonsa 1.8.2012 tai sen jälkeen, kielitaito kirjataan ilman opintopisteitä. Ennen 1.8.2012 aloittaneille opiskelijoille kielitaito kirjataan opintopisteineen (5 op). Keskeneräisillä opintokokonaisuuksilla korvaavuutta ei myönnetä, vaan opiskelija voi osoittaa tutkintoon tarvittavan kielitaidon esimerkiksi kielikeskuksen järjestämissä kokeissa. 2) Ruotsin korvaaminen on mahdollista myös aikaisemmin suoritetuilla korkeakouluopinnoilla. Opiskelija voi saada korvatuksi pakollisten kieli- ja viestintäopintojen äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen kirjallisen ja suullisen taidon opinnot, jotka on suoritettu toisessa suomalaisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Mikäli muualla suoritetut opinnot ovat laajuudeltaan humanistisen tiedekunnan opintoja suppeammat, tiedekunta voi edellyttää opintojen täydentämistä. Mikäli ao. kurssin nimestä ei käy selkeästi ilmi, että kurssi vastaa tiedekunnan edellyttämää kielitaitoa, tulee opiskelijan toimittaa opintosuoritusotteen lisäksi kurssikuvaus tms. Korvaavuutta anotaan erikseen tiedekunnan kansliasta saatavalla lomakkeella ”Muualla suoritettujen, tutkintoon kuulumattomien (paitsi pakolliset kieli- ja viestintäopinnot) opintojen hyväksilukeminen”. Toinen kotimainen kieli arvioidaan kaksiportaisella asteikolla. Arvosanat 1–3 vastaavat tyydyttäviä tietoja ja arvosanat 4–5 hyviä tietoja. Suullinen ja kirjallinen taito arvioidaan erikseen. Mikäli opiskelijan muualla suorittamasta toisen kotimaisen kielen suorituksesta ei käy selkeästi ilmi, onko opinnot suoritettu tyydyttävin vai hyvin tiedoin, annetaan arvosanaksi tyydyttävät tiedot. 3) Toisen kotimaisen kielen voi saada korvatuksi myös ruotsin kielen suullista ja kirjallista taitoa mittaavalla valtionhallinnon kielitutkinnolla, joka on suoritettu vähintään arvosanalla tyydyttävä. 4) Suomenkielisen koulusivistyksen saanut voi korvata toisen kotimaisen kielen myös ylioppilastutkinnon ruotsi äidinkielenä kokeen hyväksytyllä suorituksella, tai ruotsi toisena kielenä kokeen suorituksella arvosanan ollessa vähintään magna cum laude approbatur. 26 Perustutkintoja koskevat ohjeet Puheviestintä Puheviestinnän perusteet -kurssin saa korvattua lukiossa suoritetulla Opetushallituksen hyväksymällä puheviestinnän päättökokeella. Ulkomailla pohjakoulutuksen saaneiden kielitaitovaatimukset Opiskelijat, jotka ovat saaneet koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä ja joiden suomen kielen taito ei riitä kirjallisen viestinnän kurssin suorittamiseen ja suomenkielisen kypsyysnäytteen kirjoittamiseen, suorittavat Suomen kieli ja kulttuuri ulkomaalaisille -perusopintokokonaisuuden (25 op) ja tekevät kypsyysnäytteen muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä. Katso lisätietoa kypsyysnäytteen tekemisestä kohdasta Kypsyysnäytteen suorittaminen. Mikäli opiskelijan ei ole tarkoitus jatkaa Suomen kieli ja kulttuuri -kokonaisuuden aineopintoihin, perusopintojen kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemuksen moduuli voidaan kokonaan tai osittain korvata aineopintojen käytännön kielitaidon moduulin kursseilla niin, että kokonaislaajuus säilyy 25 opintopisteenä. Lisätietoa saa ao. oppiaineesta. Ennen Suomen kieli ja kulttuuri ulkomaalaisille -opintoja tulee suorittaa kielikeskuksen suomen kielen kurssi (tai vastaavat taidot), joka sijoitetaan kieliopintoihin. Suomen kieli ja kulttuuri ulkomaalaisille -opinnot suorittaneilta opiskelijoilta ei vaadita muita kieli- ja viestintäopintoja. Englanninkielisissä maisteriohjelmissa opiskelevien kielitaitovaatimukset Englanninkielisissä maisteriohjelmissa osa vaadittavista opinnoista voi koostua suomen kielen opinnoista. TIETOTEKNISET TAIDOT Humanistisen tiedekunnan opiskelija tarvitsee atk-taitoja päivittäin opiskeluissaan. Opiskelijan tulee osata käyttää mm. sähköpostia ja tekstinkäsittelyohjelmaa. Osa opinnoista voidaan myös suorittaa sähköisessä oppimisympäristössä tai verkkokursseina (esim. WorkMates tai Moodle). Opiskelijan on pääsääntöisesti huolehdittava itse tarvittavien tietoteknisten taitojen hankkimisesta. Opiskelijat saavat opintojen eri vaiheissa ohjausta tiedonhankintataitojen kartuttamiseksi ja kirjaston erilaisten sähköisten tietokantojen käyttämiseksi. 27 Perustutkintoja koskevat ohjeet AINEYHDISTELMÄT Yleisiä määräyksiä Tutkinnon pääaineen tulee olla suoritettu Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan opetussuunnitelmissa esitetyllä tavalla. Oppiaineiden opetussuunnitelmat vahvistetaan vuosittain ja julkaistaan heinä-elokuussa sähköisessä opinto-oppaassa (OPSI). Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon suoritetaan pääaineen ja sivuaineiden perus- ja aineopintoja sekä pakolliset kieli- ja viestintäopinnot. Syventäviin opintoihin sisältyviä opintoja sisällytetään osaksi HuK-tutkintoa vain poikkeustapauksissa. Pää- ja sivuaineiden syventäviä opintoja voidaan suorittaa vain filosofian maisterin tutkintoon. Filosofian maisterin tutkinnossa voi olla lisäksi sivuaineiden perus- ja aineopintoja. Tutkintoon voi sisällyttää ilman erillistä anomusta sivuaineiksi eri tieteenalojen opintokokonaisuuksia omasta tiedekunnasta ja Turun yliopiston muista tiedekunnista. Lisäksi muiden yliopistojen ja avoimen yliopiston opintoja voidaan hyväksyä osaksi tutkintoa, mutta vain erillisestä anomuksesta. Anomuslomakkeita muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemiseksi saa humanistisen tiedekunnan kansliasta ja verkkosivuilta. On kuitenkin huomattava, että muutamia erikseen ilmoitettuja poikkeuksia lukuun ottamatta voidaan sivuaineeksi hyväksyä vain aine, jossa on suoritettu vähintään 20 opintopisteen laajuinen arvosteltu kokonaisuus. Kokonaisuudesta on oltava loppumerkintä. Arvosteltu opintokokonaisuus ei ole samasta aineesta suoritettujen yksittäisten opintosuoritusten satunnainen joukko. Loppumerkinnän opintokokonaisuudesta antaa oppiaine. Tarkennuksia Suomalais-ugrilaisessa kielentutkimuksessa ja Unkarin kielessä ja kulttuurissa on useita yhteisiä opintojaksoja. Mikäli opiskelijan aineyhdistelmään kuuluvat oppiaineen yhteiset perusopinnot ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen aineopinnot, hän aloittaa Unkarin kielen ja kulttuurin sivuaineopinnot suoraan aineopinnoista. Tällöin Unkarin kielen ja kulttuurin aineopintojen laajuus on 45 op. Kaikilla kieliaineiden opintopoluilla on mahdollista saada myös ko. kielen aineenopettajan pätevyys. Opettajan pedagogisten opintojen hakukelpoisuuteen ja opetettavan aineen opintojen vastaavuuteen saattaa kuitenkin liittyä tiettyjä oppiainekohtaisia opintosuoritusvaatimuksia. Oppiainekohtaiset tarkennukset löytyvät ao. oppiaineen kohdalta ja tiedekunnan verkkosivulta. Kieliaineet edellyttävät pääsääntöisesti seuraavien kurssien suorittamista ennen kuin opiskelija voi saada loppumerkinnän perus- tai aineopintokokonaisuudesta: 28 Perustutkintoja koskevat ohjeet fonetiikan perusteet (2 op), yleisen kielitieteen perusteet, (2 op) ja suomen kielen rakenne (2 op). Yksityiskohtaiset määräykset löytyvät kunkin oppiaineen opetussuunnitelmasta. Ne kasvatustieteen maisterin tutkinnon suorittaneet, jotka ovat suorittaneet erikoistumisopinnot englannin kielessä, historiassa, uskonnossa tai äidinkielessä, täydentävät ao. oppiaineen perusopinnot oppiaineen tutkintovaatimusten mukaisiksi. Erikoistumisopinnoissa suoritettuja opintojaksoja, jotka hyväksytään myös oppiaineen opintoihin, ei tarvitse korvata muilla opintosuorituksilla. Muissa tiedekunnissa sekä kotimaisissa tai ulkomaisissa yliopistoissa suoritetut opinnot Sivuaineeksi voidaan hyväksyä vähintään 20 opintopisteen laajuiset opintokokonaisuudet, jotka on suoritettu jonkin tiede- tai taidekorkeakoulun tutkintovaatimusten mukaisesti. Mikäli opintoja antavassa korkeakoulussa ei käytetä opintojen ryhmittelyssä opintokokonaisuuksia, voidaan erillisestä anomuksesta hyväksyä tällaisiakin opintoja sivuaineeksi. Tällöin opintojen tulee muodostaa temaattisesti yhtenäiseksi katsottava vähintään 20 opintopistettä laaja kokonaisuus. Sivuainekokonaisuutta ei kuitenkaan voida muodostaa useassa eri yliopistossa suoritetuista opinnoista. Muissa suomalaisissa tai ulkomaisissa korkeakouluissa suoritettujen opintojen hyväksilukeminen tutkintoon Muissa kotimaisissa tai ulkomaisissa yliopistoissa tai avoimessa yliopistossa suoritettuja opintoja voi sisällyttää tutkintoon anomuksesta. Anomuslomakkeita saa tiedekunnan kansliasta tai verkkosivuilta. Toiseen korkeakoulututkintoon sisältyvillä opinnoilla voi korvata pakollisia kieli- ja viestintäopintoja. Tämän lisäksi toiseen, vähintään samantasoiseen yliopistotutkintoon sisältyvillä opinnoilla voi korvata enintään 30 opintopistettä samansisältöisiä, opetussuunnitelmassa pakolliseksi määrättyjä opintoja. Aiempaan tutkintoon kuuluvilla opinnoilla voi siis hakea korvaavuutta edellyttäen, että - aiempi tutkinto on korkeakoulututkinto - aiempi tutkinto on vähintään samantasoinen kuin tutkinto, johon korvattavat opinnot sijoittuvat, ja että - korvattavat opinnot ovat pakollisia opintosuorituksia. Tiedekunnan kansliasta anotaan valmiiden muualla suoritettujen opintokokonaisuuksien (esim. perusopinnot), muissa korkeakouluissa suoritettujen kieli- ja viestintäopintojen sekä aiempaan tutkintoon sisältyvien opintojen hyväksilukemista osaksi tutkintoa. Lisäksi tiedekunnan kansliassa voidaan hyväksilukea ammattikorkeakoulussa suoritetut opettajan pedagogiset opinnot (60 op) ja kirjastoalan pätevyyden antavat opinnot (60 op), jos niitä ei ole sisällytetty amk-tutkintoon. Anomuslomakkeita saa tiedekunnan kansliasta tai verkkosivuilta. 29 Perustutkintoja koskevat ohjeet Mikäli opiskelija haluaa korvata jonkin yksittäisen opintojakson muualla suorittamallaan yksittäisellä opintojaksolla, tulee opiskelijan tällöin anoa opintojakson korvaavuutta ao. oppiaineesta. Ammattikorkeakouluopinnoista voidaan sisällyttää opintoja Työelämävalmiudetkokonaisuutena (kts. alla). Työelämävalmiudet-kokonaisuus ja -opintojakso Työelämävalmiudet-opintokokonaisuuden tavoitteena on edistää ammatillisen asiantuntijuuden kehittymistä ja ammatillista kasvua sekä luoda tutkiva kriittinen suhde työelämässä tarvittavien taitojen ja opiskelijan osaamisen välille. Opintokokonaisuus rakentuu opiskelijan osaamisen erilaisista elementeistä, jotka opiskelija kokoaa portfolioksi. Portfolion avulla opiskelija pohtii erilaisista elementeistä kerätyn työelämään orientoivan osaamisen suhdetta toisaalta yliopistokoulutukseen ja toisaalta työelämään. Portfoliossa opiskelija analysoi opintojen, humanistisen alan ja oman osaamisensa asiantuntijuutta. Työelämävalmiudet-kokonaisuuteen sisällytettävät osiot voivat olla tiede- tai taidekorkeakoulussa tai ammattikorkeakoulussa suoritettuja opintojaksoja, jotka eivät sisälly opiskelijan aikaisempiin tutkintoihin. Kokonaisuuteen voidaan lukea hyväksi myös työvoimapoliittisena koulutuksena tai vapaan sivistystyön parissa suoritettuja kursseja, joiden voidaan katsoa kartuttavan ammatillisia taitoja ja valmiuksia. Taitojen tulee olla sellaisia, että ne sopivat osaksi humanistista alaa. Tällaisia taitoja voivat olla esim. mediaosaamiseen, tiedottamiseen, viestintään, tietotekniikkaan (atk-erikoistaidot), opettajuuteen, talouden hallintaan, projektijohtamiseen, johtamiseen tms. liittyvät taidot. Opintokokonaisuus on mahdollista suorittaa seuraavilla tavoilla: Opiskelija kerää kokonaisuuteen tulevat opinnot monipuolisista työelämään orientoivista ja työelämätaitoja kartuttaneista elementeistä, jotka on suoritettu erityyppisissä koulutuksissa. Tällöin kokonaisuuteen voi sisältyä esim. omassa yliopistossa suoritettuja opintojaksoja (esim. projektijohtamisen kurssi tai harjoittelu, mikäli harjoittelu ei sisälly opiskelijan pääaineen opintoihin), muissa korkeakouluissa tai muissa oppilaitoksissa suoritettuja kursseja. Opiskelija kokoaa kokonaisuuteen sisällytettävät elementit portfolioksi tiedekunnan ohjeistamalla tavalla. Portfolion avulla opiskelija pohtii kokonaisuuteen sisältyvien elementtien suhdetta toisaalta yliopisto-opintoihinsa ja toisaalta siihen, miten taidot ovat lisänneet työelämävalmiuksia ja ammatillista kehittymistä. - 30 Opiskelijalle hyväksytään kokonaisuus pelkästään esimerkiksi ammattikorkeakoulussa suoritettujen opintojen pohjalta, mikäli opintojen voidaan katsoa tukevan opiskelijan työelämävalmiuksia ja ammatillista kasvua. Opiskelija kokoaa kokonaisuuteen sisällytettävät elementit portfolioksi tiedekunnan ohjeistamalla tavalla. Portfolion avulla opiskelija pohtii kokonaisuuteen sisältyvien elementtien suhdetta toisaalta Perustutkintoja koskevat ohjeet yliopisto-opintoihinsa ja toisaalta siihen, miten taidot ovat lisänneet työelämävalmiuksia ja ammatillista kehittymistä. Työelämävalmiudet-kokonaisuuden laajuus on maksimissaan 25 opintopistettä ja minimissään 20 opintopistettä. Kokonaisuus voidaan kirjata humanististen tieteiden kandidaatin tai filosofian maisterin tutkintoon kokonaisuudeksi, mutta sillä ei voi korvata tutkintoihin kuuluvien pakollisten sivuaineiden osuutta. Kokonaisuuteen sisällytettävät opinnot eivät saa sisältyä mihinkään opiskelijan aikaisempaan tutkintoon. Kokonaisuuden lisäksi on mahdollista suorittaa vastaavan sisältöinen suppeampi, 5-10 opintopisteen laajuinen Työelämävalmiudet-opintojakso, joka sijoitetaan tutkinnon vapaisiin opintoihin. Suoritusmerkintään vaadittavat opinnot, kurssit ym. elementit arvioidaan tiedekunnassa opiskelijan laatiman portfolion perusteella. Opintojakso kirjataan opintosuoritusrekisteriin tiedekunnassa. Opintojen lukemisesta hyväksi päättää opintopäällikkö. Kokonaisuuteen sisältyvien elementtien lukemisesta hyväksi sekä portfolion laatimisesta saa lisätietoa ja ohjeistusta tiedekunnan Intranet-sivuilta ja opintopäälliköltä. Muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen hyväksilukeminen (AHOT) Tutkintoon voidaan hakemuksesta sisällyttää myös muualla kuin muodollisessa koti- tai ulkomaisessa koulutuksessa hankitulla osaamisella korvattavia opintoja Muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankittua osaamista on voinut syntyä esimerkiksi epävirallisen oppimisen (täydennyskoulutukset, työpaikkojen lyhytohjelmat, vapaan sivistystyön koulutukset ym.) tai arkioppimisen (työkokemus, luottamustoimissa tai harrastuksissa opitut asiat) yhteydessä. Muulla tavoin hankitun osaamisen hyväksilukemisen lähtökohtana ovat opintojaksojen ja kokonaisuuksien osaamistavoitteet. Opiskelijan hankkimaa osaamista verrataan korvattaviksi esitettyjen opintojaksojen ja/tai kokonaisuuksien osaamistavoitteisiin. Mikäli osaaminen ja osaamistavoitteet vastaavat toisiaan, voidaan korvaavuus myöntää joko kokonaan tai osittain. Opiskelijalta voidaan edellyttää kirjallisen dokumentoinnin lisäksi erikseen sovittavalla tavalla näyttöä osaamisestaan. Hakemuksella voi hakea korvaavuuksia vain yhden oppiaineen opintoihin. Lomakkeen mukaan on liitettävä hyväksiluvun arvioimiseksi tarvittava määrä liitteitä esim. diplomeita, työtodistuksia, portfolioita, oppimispäiväkirjoja, julkaisuja ja muita kirjallisia raportteja tai muita dokumentoituja osoituksia hankitusta osaamisesta. Tiedekunta antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita osaamisen dokumentoinnista ja tarvittavista liitteistä. Hakemuslomake on saatavilla tiedekunnan Intranet-sivulta. Hakemus liitteineen toimitetaan tiedekunnan tai kielikeskuksen opintopäällikölle. 31 Perustutkintoja koskevat ohjeet OPETETTAVAN AINEEN OPINNOT JA OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT Opetettavan aineen opinnot Aineenopettajan kelpoisuuden antavat opetettavan aineen opinnot (yleensä pääaine), maisterintutkinto sekä opettajan pedagogiset opinnot. Aineenopettajan koulutus antaa kelpoisuuden peruskoulun ja lukion aineenopettajaksi sekä keskiasteen ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen sekä kansanopistojen, kansalais- ja työväenopistojen yleissivistävien aineiden opettajaksi. Opetustyön edellyttämä aineenhallinta osoitetaan opetettavan aineen opinnoilla, joiden laajuus on vähintään 120 op tai vähintään 60 op. Tiedekunta päättää opetettavan aineen sisällöistä ja kokonaislaajuudesta. Tiedekunnan päätöksen mukaan opetettavan aineen opintojen kokonaislaajuus on yleensä ensimmäisen opetettavan aineen osalta suurempi kuin opetustoimen henkilöstön kelpoisuuksista annetussa asetuksessa määritelty vähimmäislaajuus. Humanistisesta tiedekunnasta voi valmistua esimerkiksi lukion lehtoriksi, mikäli opiskelija on suorittanut FM-tutkinnon sekä jonkin aineen perus-, aine- ja syventävät opinnot, johon sisältyy pro gradu -tutkielma tai sivuaineen tutkielma. Lisäksi opiskelijan tulee suorittaa opettajan pedagogiset opinnot, jotka tehdään kasvatustieteiden tiedekunnassa. Opettajan pedagogisten opintojen laajuus on yhteensä 60 op (perusopinnot 25 op ja aineopinnot 35 op). Opettajan pedagogiset opinnot voivat sisältyä tutkintoon tai ne voidaan suorittaa erillisinä opintoina tutkinnon valmistumisen jälkeen. Vaadittava opetettavan aineen opintopistemäärä vaihtelee sen mukaan, minkä alan opettajaksi opiskelija valmistuu ja mikä hänellä on pääaineena. Esimerkiksi äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi valmistuvilta vaaditaan hieman enemmän opintoja, koska pätevyyden saamiseksi vaaditaan sekä kieli- että kirjallisuusaineen opintoja. Kääntämistä ja tulkkausta opiskelleilta, jotka haluavat opettajan pätevyyden, vaaditaan joissain oppiaineissa täydentäviä opintoja. Turun yliopistossa suoritettavat perusopetuksen ja lukion aineenopettajan kelpoisuuden antavat opetettavan aineen opinnot ovat: Äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja 1. opetettava aine – Joko kirjallisuusaineesta (kotimainen kirjallisuus tai yleinen kirjallisuustiede) tai kieliaineesta (suomen kieli tai suomalais-ugrilainen kielentutkimus) perus-, aineja syventävät opinnot (sis. tutkielman), 150 op, – joko kirjallisuusaineesta (kotimainen kirjallisuus tai yleinen kirjallisuustiede) tai kieliaineesta (suomen kieli tai suomalais-ugrilainen kielentutkimus) vähintään sivuaineen laajuiset perus- ja aineopinnot, 60 op sekä – äidinkielen ja kirjallisuuden opettajilta edellytettävät viestintäopinnot, 10 op. 32 Perustutkintoja koskevat ohjeet 2. opetettava aine – Sekä kirjallisuusaineesta (kotimainen kirjallisuus tai yleinen kirjallisuustiede) että kieliaineesta (suomen kieli tai suomalais-ugrilainen kielentutkimus) vähintään sivuaineen laajuiset perus- ja aineopinnot, 60 op (yht. 120 op) sekä – äidinkielen ja kirjallisuuden opettajilta edellytettävät viestintäopinnot, 10 op. Historian opettaja 1. opetettava aine – Joko historian perusopinnot, vähintään yhdestä historia-aineesta (kulttuurihistoria, Suomen historia tai yleinen historia) aineopinnot ja syventävät opinnot , 150 op TAI – kulttuurihistorian perusopinnot, kulttuurihistorian aine- ja syventävät opinnot (sis. tutkielman) SEKÄ lisäksi vähintään P3 Näkökulmia historiaan 9 op JA P5 valinnaisten opintojen osiosta jakso P5.7 Historian opettajan pätevyyden suorittaville suunnattu 3 op (Alfred W. Crosby: Children of the Sun. A History of Humanity's Unappeasable Appetite for Energy. 2006 JA Kuisma Markku, Suomen poliittinen taloushistoria 1000–2000, 2009, tentin vastaanottaja: Tuomas Räsänen, Yleinen historia), 150 op + 12 op TAI – poliittisen historian perusopinnot, poliittisen historian aine- ja syventävät opinnot (sis. tutkielman) SEKÄ lisäksi vähintään P3 Näkökulmia historiaan 9 op JA P5 valinnaisten opintojen osiosta jakso P5.7 Historian opettajan pätevyyden suorittaville suunnattu 3 op (Alfred W. Crosby: Children of the Sun. A History of Humanity's Unappeasable Appetite for Energy. 2006 JA Kuisma Markku, Suomen poliittinen taloushistoria 1000–2000, 2009, tentin vastaanottaja: Tuomas Räsänen, Yleinen historia), 150 op + 12 op. 2. opetettava aine Kelpoisuusasetusten mukaiset vähintään 60 opintopisteen laajuiset opetettavan aineen opinnot katsotaan suoritetuksi, kun opiskelija on suorittanut perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op), jotka voivat koostua seuraavasti: 1) Historian perusopinnot ja kulttuuri-, Suomen tai yleisen historian aineopinnot, 60 op, TAI 2) kulttuurihistorian perusopinnot ja kulttuurihistorian aineopinnot SEKÄ lisäksi vähintään P3 Näkökulmia historiaan 9 op JA P5 valinnaisten opintojen osiosta jakso P5.7 Historian opettajan pätevyyden suorittaville suunnattu 3 op (Alfred W. Crosby: Children of the Sun. A History of Humanity's Unappeasable Appetite for Energy. 2006 JA Kuisma Markku, Suomen poliittinen taloushistoria 1000–2000, 2009, tentin vastaanottaja: Tuomas Räsänen, Yleinen historia), 60 op + 12 op TAI 3) poliittisen historian perus- ja aineopinnot SEKÄ lisäksi vähintään P3 Näkökulmia historiaan 9 op JA P5 valinnaisten opintojen osiosta jakso P5.7 Historian opettajan pätevyyden suorittaville suunnattu 3 op (Alfred W. Crosby: Children of the Sun. A History of Humanity's Unappeasable Appetite for Energy. 2006 JA Kuisma Markku, Suomen poliittinen taloushistoria 1000–2000, 2009, tentin vastaanottaja: Tuomas Räsänen, Yleinen historia), 60 op + 12 op Historian opettajan työllistymisen kannalta on erittäin suositeltavaa, että historian ja yhteiskuntaopin opettajan tehtäviin tähtäävä opiskelija suorittaa sivuaineena yhteiskuntatieteelliset opinnot (60 op). 33 Perustutkintoja koskevat ohjeet Yhteiskuntaoppi 2. opetettavana aineena (60 op) 1) Valtio-opin, kansantaloustieteen tai taloustieteen perusopinnot 25 op 2) Jos perusopinnot valtio-opista: Taloustieteen perusteet 6 op Jos perusopinnot kansantalous- tai taloustieteestä: Johdatus politiikan ja kansainvälisten suhteiden tutkimukseen 5 op ja Politiikan teoriat 4 op 3) Suomalainen yhteiskunta 6 op 4) Johdatus oikeustieteeseen 5 op 5) Muut opinnot Jos perusopinnot valtio-opista vähintään 18 op tai jos perusopinnot kansantaloustieteestä tai taloustieteestä vähintään 15 op yhdestä tai useammasta vaihtoehdosta: Sosiaalipolitiikka Sosiaalityö Sosiologia Taloussosiologia Kansantaloustiede Valtio-oppi Finnish Nordic Society and Culture History and Politics of European Integration Aasia -opinnot Monikulttuurisuus Filosofia: oikeusfilosofia, yhteiskuntafilosofia Kehitysmaatutkimus Ympäristötiede Mediatutkimus Kaupunkitutkimus Yhteiskuntaoppi 1. opetettavana aineena 60 opintopisteen laajuiset yhteiskuntaopin opetettavan aineen opinnot + syventävät opinnot valtio-opista, kansantaloustieteestä, sosiaalipolitiikasta tai sosiologiasta. Tarkemmat tiedot löytyvät yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opinto-oppaasta. Kokonaisuusmerkinnän suoritetuista yhteiskuntaopin opettajan opetettavan aineen opinnoista antaa yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Uskonnon opettaja 1. opetettava aine – Perus-, aine- ja syventävät opinnot (sis. tutkielman) uskontotieteen opettajankoulutuslinjalta, jotka sisältävät mm. teologisia opintoja, 150 op. 34 Perustutkintoja koskevat ohjeet 2. opetettava aine – Aineenopettajan sivuaineopinnot teologian ja uskontotieteen alueelta, 60 op. Elämänkatsomustiedon opettaja Monilla uskonnon opettajilla on toisena opetettavana aineena elämänkatsomustieto. Tällöin opiskelija suorittaa elämänkatsomustiedon perus- ja aineopinnot, 60 op, jotka koostuvat uskontotieteen, kulttuurihistorian ja filosofian opinnoista. Vieraiden kielten opettaja, jolla pääaineena englannin kieli (tai englantilainen filologia, englannin kääntäminen ja tulkkaus) espanja (tai espanjan kieli, espanjan kääntäminen) italia (tai Italian kieli ja kulttuuri, italian kääntäminen) latinalainen filologia pohjoismaiset kielet ranska (tai ranskan kieli, ranskan kääntäminen ja tulkkaus) saksan kieli (tai saksalainen filologia, saksan kääntäminen ja tulkkaus) venäjän kieli 1. opetettava aine – Pääaineen perus-, aine- ja syventävät opinnot (sis. tutkielman), 150 op. 2. opetettava aine – Vähintään sivuainelaajuiset perus- ja aineopinnot jostakin edellä mainitusta kielestä, 60 op. Jos opiskelija on suorittanut opintonsa kääntämisen/kääntämisen ja tulkkauksen linjalla, voidaan lisäksi edellyttää 10-15 op oppiainekohtaisia täydennysopintoja. Aikuisopetukseen suuntautuva opettaja, jolla pääaineena mediatutkimus musiikkitiede tai taidehistoria 1. opetettava aine – Jonkin edellä mainitun aineen perus-, aine- ja syventävät opinnot (sis. tutkielman), 150 op. Opetettavien aineiden aineyhdistelmät Opettajaksi valmistuvan tutkinnon sivuaineena on yleensä toinen koulussa opetettava aine. Alla on mainittu muutamia yleisimpiä aineyhdistelmiä, joskin kannattaa muistaa, että jokin erikoisempikin yhdistelmä voi olla varteenotettava vaihtoehto työllistymisen kannalta. Tutkinnon voi suorittaa myös siten, että siihen sisältyy vain yksi opetettava aine (pääaine). Yleisimpiä aineyhdistelmiä ovat: äidinkieli ja kirjallisuus (pakollinen yhdistelmä) 35 Perustutkintoja koskevat ohjeet - historia ja yhteiskuntaoppi uskonto ja elämänkatsomustieto TAI uskonto ja filosofia TAI uskonto ja psykologia kaksi eri kieliainetta esim. englanti ja ruotsi TAI englanti ja saksa Opettajan pedagogiset opinnot Opettajan pedagogisten opintojen opiskeluoikeutta voivat hakea ne humanistisen tiedekunnan opiskelijat, joilla on kouluainetta vastaava oppiaine pääaineenaan. Lisäksi aikuisopetukseen suuntautuviin pedagogisiin opintoihin voivat hakea opiskelijat, joiden pääaineena on mediatutkimus, musiikkitiede tai taidehistoria. Opettajan pedagogisista opinnoista ja valintaperusteista vastaa kasvatustieteiden tiedekunta. Tarkempaa tietoa esim. opintojen sisällöstä löytyy kasvatustieteiden tiedekunnan Intranet-sivuilta. HUOM. Kasvatustieteiden tiedekunta myöntää opettajan pedagogisten opintojen suoritusoikeuden vain vuodeksi, joten opiskelijan tulee suunnitella hyvin tarkkaan, missä vaiheessa opintoja hän haluaa ne suorittaa. Pedagogisten opintojen valintaperusteet ja hakulomakkeet julkistetaan vuosittain joulu-tammikuussa. Pedagogiset opinnot voi suorittaa esimerkiksi seuraavilla tavoilla: 1. Opiskelija voi hakea opettajan pedagogisiin opintoihin ja suorittaa koko 60 op kokonaisuuden lukuvuoden aikana. Opettajan pedagogiset opinnot voivat kokonaisuudessaan olla kandidaatin tai maisterintutkinnon sivuaine. Tällöin maisterintutkinnon minimilaajuus ylittyy 20 opintopisteellä. 2. a) Opiskelija voi suorittaa kasvatustieteen perusopinnot (vapaa sivuaineoikeus). Kasvatustieteen perusopinnot (25 op/15 ov) korvaavat opettajan pedagogisten opintojen opintojaksot PEDAp1-PEDAp3 (15 op). Saatuaan pedagogisten opintojen suoritusoikeuden opiskelija suorittaa opintojaksot PEDAp4-PEDAp6 sekä PEDAa1-PEDAa4 (yhteensä 45 op). b) Humanistisen alan opiskelijat voivat suorittaa etukäteen 17 op: PEDA p1, PEDA p2, PEDA p3, PEDA p5 opettajan pedagogisten opintojen opetussuunnitelman mukaisesti. Opiskelija voi hakea myöhemmin opettajan pedagogisiin opintoihin ja suorittaa tuolloin puuttuvat 43 op. c) Aikuisopetukseen suuntautuvien aineiden opiskelijat voivat opiskella KTL:n opetussuunnitelman mukaisesti opintojaksot aPEDA p1/Ka1, aPEDA p2/Ka2/Aa2, aPEDA p3/Ka3/Aa3, aPEDA p4/Ka4/Aa4 yhteensä 18 op. Opiskelija voi hakea myöhemmin opettajan pedagogisiin opintoihin ja suorittaa tuolloin puuttuvat 42 op. 36 Perustutkintoja koskevat ohjeet 3. Opettajan pedagogiset opinnot voi suorittaa myös erillisinä opintoina, joihin voi hakea opinto-oikeutta filosofian maisterin tutkinnon suorittamisen jälkeen. 4. Opettajan pedagogisten opintojen opinto-oikeus myönnetään yhdeksi lukuvuodeksi. Opiskelijan on mahdollista suorittaa tuolloin kuitenkin etukäteen tai jättää seuraavalle vuodelle perusopintojen kirjatenttejä. Mikäli opettajan pedagogisten opintojen muut opintojaksot (ainedidaktiikka /aineopinnot/opetusharjoittelu) ovat jääneet kesken, opiskelijan on haettava uutta opinto-oikeutta opettajan pedagogisiin opintoihin ja osallistuttava soveltuvuuden arviointiin. Vastaavuustodistukset Filosofian maisteriksi valmistuva, jolla sisältyy tutkintoon opetettava aine ja opettajan pedagogiset opinnot, saa tutkintotodistuksen liitteenä vastaavuustodistuksen opetettavan aineen opinnoista. Mikäli tiedekunnasta valmistunut tekee opetettavan aineen opintoja tutkinnon jälkeen tutkintoa täydentävänä opiskelijana tai erillisenä opiskelijana tai hakee opettajan pedagogisiin opintoihin erillisenä opiskelijana, voi hän pyytää vastaavuustodistusta erikseen tiedekunnan kansliasta. Opiskelijan tulee säilyttää vastaavuustodistuksen alkuperäinen kappale itsellään ja antaa siitä tarvittaessa kopio eteenpäin. Tarkempia tietoja vastaavuustodistuksen hankkimisesta tiedekunnan verkkosivuilta. Vastaavuustodistusta ei kirjoiteta opiskelijalle, jolla on tutkinnonsuoritusoikeus (HuK tai FM) humanistiseen tiedekuntaan ja jonka tutkinto on kesken. SIVUAINEIDEN SUORITTAMINEN Yleistä Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto ja useimmissa tapauksissa myös filosofian maisterin tutkinto koostuvat paitsi pääaineen opinnoista, myös sivuaineiden opinnoista. Esimerkiksi kandidaatintutkinnossa yli puolet tutkinnosta voi koostua sivuaineista. Opiskelijan tulisi valita vähintään yksi sivuaine jo ensimmäisenä opiskeluvuonna. Moniin tiedekunnan aineisiin järjestetään erillinen sivuainekoe syksyn alussa, joten opiskelijan tulisi pohtia sivuaineen valintaa jo ennen syksyn opintojen alkua ja tarvittaessa myös valmistautua sivuainekokeeseen kesän aikana ennen opintojen alkua. Sivuaineeksi, joka mainitaan todistuksessa, kirjataan pääsääntöisesti vähintään 20 opintopistettä laaja arvosteltu opintokokonaisuus (esim. jokin ulkomailla suoritettu opintokokonaisuus). Alle 20 opintopisteen kokonaisuuksia, joita voidaan kirjata tutkintotodistukseen ovat: ennen 1.8.2014 aloittaneiden vieraiden kielten kääntämisen ja tulkkauksen opiskelijoiden suomen kielen opinnot (15 op), 37 Perustutkintoja koskevat ohjeet - äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajaksi valmistuvilta vaadittavat viestintäopinnot (10 op), lääketieteellisen tiedekunnan ja humanistisen tiedekunnan yhteistyönä järjestämä Asklepios ihminen, terveys ja kulttuuri -opintokokonaisuus (15 op) sekä sukupuolentutkimuksen erillinen teoriat ja metodit -kokonaisuus (15 op). Opiskelija voi halutessaan (ja opetustarjonnan mukaan) suorittaa myös sivuaineiden opintokokonaisuudet minimilaajuutta laajempina. Tutkintotodistukseen sivuainekokonaisuudet merkitään sen laajuisina kuin opiskelija on ne suorittanut. Sivuaineoikeuden saaminen humanistisessa tiedekunnassa Humanistisen tiedekunnan oppiaineiden sivuainekäytännöt vaihtelevat. Toisissa aineissa sivuaineoikeus on vapaa, mikä tarkoittaa, että opiskelija voi ottaa aineen sivuaineekseen ilmoittautumalla oppiaineen toimistoon määräpäivään mennessä. Toisissa aineissa on sivuainekoe, joka järjestetään pääsääntöisesti elokuun loppupuolella. Turun yliopiston opiskelijoille on seuraavissa aineissa vapaa sivuaineoikeus: arkeologia, elämänkatsomustieto, folkloristiikka, fonetiikka, kansatiede, klassillinen arkeologia, klassilliset kielet ja antiikin kulttuuri (klassillinen arkeologia, kreikkalainen filologia, latinalainen filologia), kotimainen kirjallisuus, kulttuurihistoria, kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen oppiaineet (Pori), sukupuolentutkimus, Suomen historia, Unkarin kieli ja kulttuuri, uskontotiede, yleinen historia ja yleinen kirjallisuustiede. Näihin aineisiin tulee ilmoittautua oppiaineen toimistoon määräpäivään mennessä. Vapaa sivuaineoikeus on myös englanninkielisiin monitieteisiin aineisiin: Baltic Sea Region Studies (BSRS), North American Studies ja Baltic Sea Business and Society. Seuraavissa oppiaineissa sivuaineopiskelijoiden määrä on rajoitettu ja/tai niissä on sivuainekoe: englannin kieli, espanja, italia, luova kirjoittaminen, mediatutkimus, museologia (Turku), musiikkitiede, pohjoismaiset kielet, ranska, Romanian kieli ja kulttuuri, saksan kieli, suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus, taidehistoria, venäjän kieli, Viron kieli ja kulttuuri. Sivuaineiden suorittaminen muissa Turun yliopiston tiedekunnissa Monilla humanistisen tiedekunnan opiskelijoilla on sivuaineita myös muista Turun yliopiston tiedekunnista. Sivuaineoikeuden saaminen ja käytännöt vaihtelevat tiedekunnittain. Tarkista kunkin tiedekunnan ja sivuaineeksi haluamasi aineen käytännöt ao. tiedekunnan ja/tai oppiaineen verkkosivuilta. 38 Perustutkintoja koskevat ohjeet Sivuaineiden suorittaminen yliopistojen välisissä verkostoissa Humanistisen tiedekunnan opiskelijat voivat suorittaa sivuaineita myös yliopistojen välisissä yhteistyöverkostoissa, joissa Turun yliopisto on mukana. Näitä verkostoja ovat mm.: Matkailualan verkostoyliopisto, Rural Studies, maaseutuopintojen -verkosto ja Tulevaisuudentutkimuksen VerkostoAkatemia. Lisätietoa näiden verkostojen opinnoista ja niihin hakeutumisesta löytyy ao. verkostojen omilta verkkosivuilta sekä tiedekunnan verkkosivulta. Sivuaineiden suorittaminen Turun kauppakorkeakoulussa Turun yliopiston opiskelijat voivat hakeutua suorittamaan Turun kauppakorkeakouluun ainakin seuraavia sivuainekokonaisuuksia: Liiketoimintaosaamisen opintokokonaisuus (25 op) ja Kestävän kehityksen opintokokonaisuus (25 op). Lisätietoa kokonaisuuksiin hakeutumisesta ja opintojen sisällöstä löytyy kauppakorkean verkkosivuilta. Sivuaineiden suorittaminen ulkomailla Humanistisen tiedekunnan opiskelijat voivat suorittaa osan tutkinnostaan ulkomailla. Vaihto-opiskelijaksi voi lähteä sekä kandidaatin että maisterin tutkinnon aikana, joko yhdeksi lukukaudeksi tai koko lukuvuodeksi. Ulkomaisessa yliopistossa voi suorittaa korvaavia opintojaksoja omaan pääaineeseen tai sivuaineeseen sopimalla korvaamisesta ko. oppiaineen kanssa. Ulkomaisessa yliopistossa voi tehdä myös kokonaisen sivuaineen, jonka hyväksyy tutkintoon tiedekunta. Sivuaineeksi katsotaan temaattisesti yhtenäinen kokonaisuus, jonka laajuus on vähintään 20 op. Lisätietoa ja ohjeistusta sivuaineen suorittamisesta ulkomailla saa tiedekunnan kansainvälisten asioiden suunnittelijalta. Joustava opinto-oikeus (JOO) muissa suomalaisissa yliopistoissa Suurin osa Suomen yliopistoista on mukana joustavan opinto-oikeuden (JOO) sopimuksessa, joka antaa lähinnä perustutkinto-opiskelijoille mahdollisuuden sisällyttää tutkintoonsa opintoja muista suomalaisista yliopistoista. JOO-puoltoja annetaan muutamille kriteerit täyttäville opiskelijoille vuosittain. Tiedekunnan hakuaika muualla suoritettaviin JOO-opintoihin päättyy 31.3. Lisätietoa hausta ja puoltoihin vaikuttavista kriteereistä löytyy tiedekunnan verkkosivuilta sekä osoitteesta www.joopas.fi. Hakuaika ei koske Åbo Akademin ja Turun yliopiston välisiä opintoja eikä kaikilta osin Turun kauppakorkeakoulun opintoja. Åbo Akademissa suoritettaviin opintoihin tulee kuitenkin hakea sähköisellä JOO-lomakkeella. Turun kauppakorkeakoulussa suoritettaviin opintoihin haetaan opinto-oikeutta Joopas39 Perustutkintoja koskevat ohjeet verkkopalvelun Sivuaine- ja verkostohaun kautta. Tarkempia tietoja löytyy Turun kauppakorkeakoulun verkkosivuilta. Ristiinopiskelu Porin yliopistokeskuksessa Porin yliopistokeskuksessa toimivien yliopistoyksiköiden opiskelijat voivat hakea opiskeluoikeutta toisesta yliopistokeskuksessa toimivasta yksiköstä. Porissa toimivat Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikkö, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö, Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma, Tampereen yliopiston Porin yksikkö ja Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun Porin taiteen ja median laitos. Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman opiskelija voi hakea opiskeluoikeutta muiden yksiköiden tarjoamiin opintoihin. Näin ollen käytettävissä on hyvinkin erilaisia sivuainekokonaisuuksia ja opintokokonaisuudesta on rakennettavissa harvinaisen monipuolinen. Ristiinopiskeluhakemukseen vaaditaan jokaisen opintojakson osalta kotiyliopiston puolto. Opiskeluoikeus myönnetään vain sellaisiin opintoihin, jotka hyväksytään ja jotka mahtuvat opiskelijan Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman tutkintoon. Ristiinopiskeluopintojen tulee sisältyä opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (HOPS). Lisäksi edellytetään, että opiskelijan koulutusohjelman opinnot ovat edenneet aktiivisesti edellisen ja kuluvan lukuvuoden aikana. Ensimmäisen vuoden opiskelijoille voidaan myöntää tarvittaessa ristiinopiskeluoikeus. Ristiinopiskeluoikeus on voimassa yhden vuoden opiskeluoikeuden myöntämisestä. Opiskelijan tulee itse huolehtia suorittamiensa opintojaksojen sisällyttämisestä omaan tutkintoonsa tiedekunnan ohjeiden mukaisesti. Opinto-oikeutta ristiinopiskeluun yliopistokeskuksen sisällä haetaan ristiinopiskelulomakkeella. Lisätietoja lomakkeen täyttämiseen saat lomakkeen ohjesivulta ja koulutusohjelman toimistosta. Opinto-oikeutta voi hakea kaksi kertaa vuodessa. Lomake löytyy yliopistokeskuksen sivuilta: http://www.porinyliopistokeskus.fi/ Ristiinopiskelun hakuajat 2015-2016 Syksyn opinnot - 9.8.2014 (vanhat opiskelijat) - 25.8.2014 (uudet opiskelijat) Kevään opinnot - 15.11.2015 Hakuajat koskevat vain TTY:n ja TY TuKKK:n tarjoamia opintoja. TaY:n ja TY KTMT:n kursseille on jatkuva haku. 40 Perustutkintoja koskevat ohjeet Ristiinopiskelusta kerrotaan uusille opiskelijoille syksyn infopäivässä 27.8.2015 ja vanhoille opiskelijoille MiXaa ristiinopiskelu mieleiseXi -tapahtumassa 4.11.2015. Ristiinopiskelu avoimessa yliopistossa Ristiinopiskelu on mahdollista myös avoimessa yliopistossa. Tämä oikeus koskee vain Porin yliopistokeskuksen yksiköissä järjestettäviä avoimen yliopiston opintoja ja vain niitä opintokokonaisuuksia/-jaksoja, joita EI ole yliopistokeskuksessa tarjolla päiväopetuksena. Avoimen yliopiston ristiinopiskelun ilmoittautumisaika poikkeaa tutkintopuolen ristiinopiskelun ilmoittautumisajoista. Ilmoittautuminen vaihtelee kurssikohtaisesti: yksiköiden avoimen yliopiston esitteistä löydät kurssin/kokonaisuuden ilmoittautumisohjeet. Opiskelijan ei tarvitse maksaa avoimen yliopiston kurssimaksua, mutta kursseille ilmoittautuminen on sitovaa: jos opiskelija peruuttaa osallistumisensa, on hänen maksettava itse peruutusmaksu. Yksityiskohtaiset ohjeet ristiinopiskelusta löytyvät Porin yliopistokeskuksen wwwsivuilta osoitteesta: www.ucpori.fi/ristiinopiskelu. Huom! Hakijan tulee tutustua kohdeyliopiston opinto-oppaaseen, josta ilmenevät opetettavat aineet ja opintojaksot. Opinto-oppaita saa opintotoimistoista ja kanslioista sekä yksiköiden www-sivuilta. Taideteollisen korkeakoulun hakumenettelystä ja hakemukseen vaadittavista liitteistä saa lisätietoa Aaltoyliopiston Taideteollisen korkeakoulun Porin taiteen ja median laitoksen opintotoimistosta ja www-sivuilta. OPETUSPERIODIT Humanistisen tiedekunnan opetusperiodien ajankohdat ovat lukuvuonna 2015– 2016 I periodi 31.8.–25.10.2015 (periodin 8. viikko on opetuksesta vapaa) II periodi 26.10.–20.12.2015 (periodin 8. viikko on opetuksesta vapaa) III periodi 11.1.–6.3.2016 (periodin 8. viikko on opetuksesta vapaa) IV periodi 7.3. –8.5.2016 (yhdeksän viikon mittainen, periodin viimeinen viikko on opetuksesta vapaa) Opetuksesta vapaa viikko ei ole lomaviikko. Sen luonne voi vaihdella alan opetuksen ja oppimisen tarpeiden mukaisesti, ja sen aikana voi olla esimerkiksi tenttejä ja itsenäistä työskentelyä. Humanistisen tiedekunnan uudet opiskelijat aloittavat opinnot tiedekunnan johdantokurssilla 20.8.2014. 41 Perustutkintoja koskevat ohjeet KUULUSTELUT JA OPINTOSUORITUSTEN ARVIOINTI Luentokuulustelut Luentokuulusteluja järjestetään kolme kertaa. Luentokuulusteluihin ei yleensä tarvitse ilmoittautua erikseen paitsi silloin, jos jokin luentokuulusteluista suoritetaan yleisenä laitoksen tai tiedekunnan tenttipäivänä. Tarkemmat ohjeet annetaan luentokurssin alussa. Luentokuulustelu voi olla myös periodin opetuksesta vapaalla viikolla. Osa tenteistä voidaan toteuttaa sähköisinä tentteinä. Tämä tuo joustavuutta tentin suorittamisajankohtaan, mutta ei lisää tenttikertojen määrää. Sähköisen tentin käyttämisestä tiedotetaan opiskelijoille erikseen. Laitos- ja tiedekuntatentit Laitosten ja tiedekunnan tenttipäivät on esitetty tiedekunnan verkkosivuilla. Tiedekunnan tenttipäivinä suoritetaan kypsyysnäytteet ja ne kirjatentit, jotka oppiaine ilmoittaa tentittäviksi tiedekunnan tenttipäivinä. Laitosten tenttipäivinä tentitään pääasiassa vain luentosarjojen uusintakuulusteluja sekä perus- ja aineopintojen kirjatenttejä oppiaineen ilmoittamalla tavalla. Kesätentit Kesätenttejä järjestetään kaksi kertaa kesän aikana, yleensä kesäkuussa ennen juhannusta ja elokuun lopussa. Kesätenteissä voi suorittaa oppiaineiden kirjatenttejä tai muita oppiaineiden erikseen ilmoittamia tenttejä sekä tiedekunnan kypsyysnäytteitä. Kesätentteihin tulee ilmoittautua aina toukokuun loppuun mennessä. Kesätenttien tulokset tulevat vasta syyskuussa. Kuulusteluihin ilmoittautuminen Laitos- ja tiedekuntakuulusteluihin ilmoittaudutaan viimeistään kymmenen (10) päivää ennen kuulustelua ao. oppiaineessa. Kesätentteihin on kuitenkin ilmoittauduttava aina toukokuun loppuun mennessä. Opiskelijan tulee lisäksi olla ilmoittautunut läsnäolevaksi opiskelijaksi ennen elokuun kesätentin suorittamista. HuK- ja pro gradu -kypsyyskokeet tehdään tiedekunnan tenttipäivänä, ellei oppiaine järjestä omaa kypsyyskoetilaisuutta esim. Huk-seminaarin päätteeksi. Tiedekuntatentissä tehtävään kypsyyskokeeseen ilmoittaudutaan viimeistään kymmenen (10) päivää ennen tenttiä tiedekunnan kansliassa tai Nettiopsussa. Kesätentissä tehtäviin kypsyysnäytteisiin on ilmoittauduttava toukokuun loppuun mennessä. 42 Perustutkintoja koskevat ohjeet Opiskelija voi yrittää kutakin tenttiä maksimissaan kolme kertaa. Mikäli opiskelija on estynyt saapumaan ilmoittautumaansa tenttiin, tulee hänen perua osallistumisensa hyvissä ajoin. Muutoin ilmoittautuminen katsotaan yhdeksi tenttikerraksi. Mikäli opiskelija on ilmoittautunut tenttiin kolme kertaa, mutta ei ole saapunut paikalle eikä perunut tenttiä, voi oppiaine kieltää opiskelijan ilmoittautumisen samaan tenttiin määräajaksi. Tenttitulokset Oppiaine ilmoittaa kuulustelujen tuloksista ilmoitustaululla ja toimittaa kuulustelun tulokset opiskelijarekisteriin kahden viikon kuluessa kuulustelutilaisuudesta. Tuloslistat julkaistaan myös sähköisesti tenttitulospalvelussa Wentissä (2012 lähtien vain yhteenveto-osa). Lisäksi opiskelija näkee omat suorituksensa Nettiopsun suorituslistalta ja suoritusotteelta. Mikäli tenttitulokset eivät tule kahden viikon kuluessa, on poikkeuksesta ilmoitettava kuulustelutilaisuudessa. Kahden viikon säännöstä poiketaan kesätenttien kohdalla. Kesätenttien tulokset julkistetaan pääsääntöisesti vasta syyskuussa. Kesätenttien osalta tulosten julkistamisajankohta on hyvä varmistaa jo tenttiin ilmoittauduttaessa toukokuussa. Kahden viikon säännöstä poiketaan myös silloin, jos kypsyysnäyte kirjoitetaan HuK-seminaarin yhteydessä eli muuna aikana kuin tiedekuntatenttipäivänä. Tällöin kypsyysnäytteen tulos julkistetaan viimeistään kahden viikon kuluttua siitä päivästä, joka on todellista kirjoittamispäivää seuraava virallinen tiedekuntatenttipäivä. Valmiin kansissa olevan pro gradu -tutkielman ja sivuaineen tutkielman tarkastamiseen on varattu aikaa yksi kuukausi. Kuukauden tarkastusaika ei koske pro gradu -tutkielman esitarkastusta, vaan työn tekijä ja tarkastaja sopivat esitarkastusaikataulusta keskenään. Kuukauden määräaika ei koske kesäaikana palautettua tutkielmaa, jolloin tarkastaminen voi kestää kauemmin kuin yhden kuukauden. Tarkastusaikataulu tulee varmistaa kesän osalta erikseen. Arvosteluasteikot Opintosuoritukset arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty tai käyttämällä asteikkoa: 5 (erinomainen) 4 (kiitettävä) 3 (hyvä) 2 (tyydyttävä) 1 (välttävä) 0 (hylätty). Ennen 1.8.2005 suoritetut valmiit opintokokonaisuudet, joista on arvosteltu loppumerkintä, on siirretty uuteen järjestelmään sellaisenaan. Mikäli opiskelijan 43 Perustutkintoja koskevat ohjeet kokonaisuusarvosana korottuisi uuden asteikon myötä, voidaan siitä tehdä korjaus ao. oppiaineessa opiskelijan aloitteesta. Pro gradu -tutkielmat, lisensiaatintutkimukset ja väitöskirjat arvioidaan sanallisella asteikolla: improbatur (hylätty), approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur ja laudatur. Tarkempaa tietoa pro gradujen arviointiasteikon soveltamisesta löytyy tämän oppaan loppuosasta kohdasta: Pro gradu -tutkielmien arvosanakohtaiset arviointiperusteet. Pakollisen ruotsin kielen suoritukset arvioidaan kaksiportaisella asteikolla tyydyttävät tiedot (2) ja hyvät tiedot (4). Kokonaisuuksien loppumerkinnät Opintokokonaisuuksien (perus-, aine- ja syventävät opinnot) arvosanoja laskettaessa rajat määräytyvät seuraavasti: 5 4,5–5 4 3,5–4,49 3 2,5–3,49 2 1,5–2,49 1 1–1,49 Opintokokonaisuuden arvosana määräytyy siihen kuuluvien opintojaksojen painotetun keskiarvon mukaan. Opiskelijan tulee suorittaa opintokokonaisuus vähintään hyvin tiedoin (3) voidakseen siirtyä suorittamaan hierarkkisesti seuraavaa opintokokonaisuutta. Opintokokonaisuus on valmis, kun siitä on loppumerkintä. Loppumerkintä pyydetään oppiaineesta, kun kokonaisuuteen tulevat opinnot on suoritettu. Opintokokonaisuuden loppumerkinnän anominen tulee tehdä heti, kun kokonaisuus on valmis. HUOM! Tutkintotodistukseen suoritetuiksi aineiksi merkitään vain ne aineet, joista on kokonaisuuden loppuarvosana. Syventävien opintojen loppuarvosanassa huomioidaan myös pro gradu -tutkielman arvolause, joka muunnetaan numeeriseksi seuraavalla tavalla: approbatur = 1 lubenter approbatur = 1,7 non sine laude approbatur = 2,3 cum laude approbatur = 3,0 magna cum laude approbatur = 3,7 eximia cum laude approbatur = 4,3 laudatur = 5 44 Perustutkintoja koskevat ohjeet 1.8.2010 lähtien pro gradu -tutkielma tai sivuaineen tutkielma liitetään osaksi syventävien opintojen kokonaisuutta myös silloin, jos syventävät opinnot on tehty valmiiksi ennen 31.7.2008. Näissä tapauksissa opintokokonaisuuden arvosana lasketaan uudestaan kaikkien siihen kuuluvien opintojaksojen (yhteensä vähintään 80 op) painotetun keskiarvon mukaan. PÄÄAINEEN VAIHTO TIEDEKUNNAN SISÄLLÄ Pääaineen vaihto humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoa suorittavilla Tiedekunnan sisällä pääainetta vaihtavalla opiskelijalla tulee olla vähintään hyvin tiedoin suoritetut perusopinnot (25 opintopistettä) nykyisestä pääaineesta ja siitä aineesta, jonka opiskelija haluaa vaihtaa uudeksi pääaineeksi. Poikkeuksen muodostaa taidehistorian oppiaine: Taidehistorian pääaineekseen vaihtavalla tulee olla taidehistorian aineopintojen suoritusoikeus. Pääaineen vaihtoa anotaan erillisellä lomakkeella, johon tulee noutaa uuden pääaineen professorin puolto. Tämän jälkeen lomake toimitetaan tiedekunnan kansliaan. Lomakkeen saa tiedekunnan kansliasta tai sen voi tulostaa tiedekunnan verkkosivuilta. Ohjeet linjan vaihtamisesta suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaineessa löytyvät oppiaineen opetussuunnitelmasta ja verkkosivuilta. Pääaineen vaihto filosofian maisterin tutkintoa suorittavilla Mikäli opiskelija vaihtaa pääainetta kandidaatintutkinnon jälkeen, tulee hänellä olla kandidaatintutkinnossa suoritettuna perus- ja aineopinnot siitä aineesta, jonka pääaineoikeutta hän hakee. Tällöin opiskelija aloittaa maisterivaiheen opinnot kokonaisuudessaan uudessa pääaineessa. Opiskelijan edellytetään täydentävän uuden pääaineen sivuainelaajuisten (60 op) perus- ja aineopintojen opintoja pääaineen opintoja vastaaviksi suorittamalla uudesta pääaineesta proseminaarin ja kandidaatintutkielman (10 opintopistettä). Täydentävät opinnot sisällytetään maisterintutkintoon. Opiskelija voidaan vapauttaa täydentävistä suorituksista, mikäli opiskelija vaihtaa pääainetta sellaisten aineiden välillä, joiden aineopintojen tutkimusmenetelmät eivät eroa merkittävästi toisistaan. Tällöin katsotaan, että opiskelija on saanut riittävät tiedot suorittaessaan proseminaarin ja kandidaatintutkielman aikaisemmassa pääaineessa. 45 Perustutkintoja koskevat ohjeet Pääaineen vaihto maisterivaiheen sisällä myöhemmässä vaiheessa arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Tällöin opiskelijalla tulee olla suoritettuna sivuainelaajuiset perus- ja aineopinnot vähintään hyvin tiedoin uudesta pääaineesta ja lisäksi hänen tulee laatia uusi HOPS uuden pääaineen edustajan kanssa. Kieliaineissa maisterivaiheen opintopolkua voi vaihtaa hakemuksesta, joka osoitetaan pääaineelle. Opintopolun vaihto edellyttää HOPSin päivittämistä pääaineessa. Opiskelijalta voidaan edellyttää kohtuullinen määrä uutta opintopolkua täydentäviä opintoja. Ohjeet linjan vaihtamisesta suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaineessa löytyvät oppiaineen opetussuunnitelmasta ja verkkosivuilta. Pääaineen vaihto kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen maisterivaiheeseen Humanistisen tiedekunnan opiskelijan on mahdollista vaihtaa pääaine kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmaan suoritettuaan humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon. Tutkinnon pääaineen tulee olla jokin Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen oppiaineista. Lisäksi opiskelijan laatiman HuK-tutkielman tulee tukea kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen maisterivaiheen opintoihin siirtymistä. Pääaineen vaihdosta tulee neuvotella erikseen kyseisen kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen oppiaineen professorin sekä koulutusohjelman johtajan kanssa, joka puoltaa pääaineen vaihtoa koulutusohjelman resurssit huomioiden. TUTKIELMAT JA KYPSYYSNÄYTTEET Kandidaatintutkielma Pääaineen aineopintoihin sisältyy proseminaari (Huk-seminaari, kandidaattiseminaari) ja kandidaatintutkielma. Proseminaarin, kandidaatintutkielman ja siitä kirjoitettavan kypsyysnäytteen laajuus on yhteensä 10 opintopistettä. Seminaari ja kandidaatintutkielma arvioidaan asteikolla 0–5 tai hyväksytty/hylätty. Kypsyysnäyte tehdään valmiin kandidaatintutkielman pohjalta. Arviointi suoritetaan vasta, kun kypsyysnäyte on suoritettu. Tarkempaa tietoa seminaarityöskentelystä ja HuK-tutkielman tekemisestä saa omasta pääaineesta. Pro gradu -tutkielma Maisterintutkintoa varten opiskelija laatii pro gradu -tutkielman, joka sisältyy pääaineen syventäviin opintoihin. Syventävien opintojen laajuus on 80 opintopistettä, josta pro gradun osuus on 40 opintopistettä. 46 Perustutkintoja koskevat ohjeet Pro gradu -tutkielman tavoite on kehittää tutkimuksen perusvalmiuksia, joita ovat: – kyky itsenäiseen tiedonhakuun – olemassa olevan tiedon erittely ja kriittinen arviointi – itsenäinen tiedon tuottaminen ja soveltaminen. Pro gradu -tutkielman tulee osoittaa opiskelijan: – kykyä rajata ja käsitellä valittua tutkimusongelmaa – valmiutta tieteelliseen ajattelutapaan – työssään tarvitsemien teorioiden ja tutkimusmenetelmien hallintaa – perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin ja alan kirjallisuuteen – kykyä tieteelliseen viestintään – valmiutta työskennellä pitkäjänteisesti ja kykyä hahmottaa kokonaisuuksia. Pro gradu -tutkielmaksi voidaan hyväksyä myös artikkeleista koostuva kokonaisuus tai digitaalista tai perinteistä kuvaa, ääntä tai muuta esitysmuotoa hyödyntävä tutkielma, joka täyttää tutkielman tavoitteet. Muuta kuin perinteistä kirjallista esitysmuotoa hyödyntävässä pro gradu -tutkielmassa tulee aina olla myös kirjallinen osuus, jonka tulee noudattaa tieteellisen viestinnän esitystapaa. Pro gradu -tutkielman aiheesta sovitaan aina etukäteen tutkielman ohjaajan kanssa. Pro gradu -tutkielma voidaan tehdä myös pari- tai ryhmätyönä, mikäli edellytykset sekä tutkielman laatijan yksilölliselle suoritukselle että sen yksilökohtaiselle arvioinnille säilytetään. Yhteistutkielmassa kaikkien tekijöiden osuus on pystyttävä osoittamaan. Pro gradu -tutkielman alkuun tulee sidottaa yhden sivun mittainen suomenkielinen tiivistelmä. Vieraiden kielten ja pohjoismaisten kielten opiskelijoiden pro gradu -tutkielma voidaan kirjoittaa asianomaisella kielellä, jolloin tutkielmaan tulee liittää suomen kielellä kirjoitettu lyhennelmä. Jos vieraan kielen tai pohjoismaisten kielten pro gradu -tutkielma tehdään suomeksi, tulee siihen vastaavasti liittää asianomaisella kielellä kirjoitettu lyhennelmä. Klassillisten kielten pro gradu –tutkielma kirjoitetaan pääsääntöisesti suomeksi, mutta siihen ei liitetä asianomaisella kielellä tehtyä lyhennelmää. Myös muiden kuin vieraiden kielten opiskelijoiden pro gradu -tutkielmat voidaan kirjoittaa englannin kielellä ja erillisestä anomuksesta muillakin vierailla kielillä. Tutkielmaan tulee tällöin liittää suomen kielellä kirjoitettu lyhennelmä. Lyhennelmän pituus on 5–20 sivua (tarkempaa tietoa oppiaineesta). Lyhennelmä katsotaan liitteeksi. Liitteitä ei huomioida pro gradun sivumäärissä. 1.8.2010 lähtien pro gradu -tutkielma liitetään osaksi syventävien opintojen kokonaisuutta myös silloin, jos syventävät opinnot on tehty valmiiksi ennen 31.7.2008. Näissä tapauksissa opintokokonaisuuden arvosana lasketaan uudestaan kaikkien siihen kuuluvien opintojaksojen (yhteensä vähintään 80 op) painotetun keskiarvon mukaan. 47 Perustutkintoja koskevat ohjeet Sivuaineen tutkielma tai tutkielmatyyppiset opinnot Sivuaineen syventäviin opintoihin, joiden laajuus on 60 op, sisältyy sivuaineen tutkielma tai tutkielmatyyppiset opinnot. Sivuaineen tutkielman laajuus on 20 op. Tutkielmatyyppisiksi opinnoiksi voidaan katsoa esimerkiksi tieteellinen artikkeli. Opiskelija voi suorittaa sivuaineen syventävät opinnot osana maisterintutkintoaan tai sen jälkeen esimerkiksi täydentävinä tai erillisinä opintoina. Sivuaineen tutkielman tai tutkielmatyyppisen työn vaatimukset ovat soveltuvin osin samat kuin pro gradu -tutkielman, sillä myös sivuaineen syventävät opinnot antavat ao. aineen jatko-opintokelpoisuuden. Tarkempaa tietoa sivuaineen tutkielman vaatimuksista saa oppiaineesta. Sivuainetutkielmiin kirjoitettu lyhennelmä katsotaan liitteeksi. Liitteitä ei huomioida sivuaineen tutkielman sivumäärissä. Sivuaineen tutkielma suositellaan kansitettavaksi koviin kansiin pro gradu -tutkielman tapaan, mutta sivuaineen tutkielmaa ei tarvitse palauttaa tiedekunnan kansliaan, vaan kaksi kappaletta sivuaineen tutkielmia palautetaan suoraan opintosuorituksesta vastaavalle opettajalle. Yksi kappale sivuaineen tutkielmaa jää oppiaineen omaan arkistoon ja toinen toimitetaan yliopiston kirjastoon pysyvää arkistointia varten. Myös sivuaineen tutkielma on mahdollista julkaista sähköisessä julkaisuarkistossa. Sivuaineen tutkielma arvioidaan asteikolla 0–5 ja siitä annetaan kirjallinen lausunto vain erillisestä pyynnöstä. Sivuaineen tutkielman tarkastajana toimii opintosuorituksesta vastaava opettaja (yleensä professori). Jos opiskelija on suorittanut ja saanut loppumerkinnän sivuaineen syventävistä opinnoista ennen 31.7.2008, kokonaisuutta on 1.8.2010 lähtien täydennettävä sivuaineen tutkielmalla. Keskeneräinen kokonaisuus tulee aina täydentää voimassaolevan opetussuunnitelman mukaisesti, ja tällöin syventäviin opintoihin sisältyy sivuaineen tutkielma. 48 Perustutkintoja koskevat ohjeet Sähköinen plagiaatintunnistus Turun yliopistossa käytetään opinnäytetöiden tarkastus- ja hyväksymismenettelyssä sähköistä plagiaatintunnistusohjelmaa. Sähköinen plagiaatintunnistus suoritetaan 1.8.2013 lähtien kaikille kandidaatintutkielmille, pro gradu –tutkielmille ja sivuaineen tutkielmille. Menettely on seuraava: Opiskelija vie opinnäytetyön lopullisen version sähköisessä muodossa Moodlealustalle Turnitin-järjestelmään plagiaatintunnistusta varten. Opinnäytetyön ohjaaja tarkistaa työn. Ohjaaja vastaa tulosten tulkinnasta. Tarkastusmenettelystä tehdään seuraava merkintä opinnäytteeseen: Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck –järjestelmällä. Merkintä tehdään omalle sivulleen. Opiskelija laatii merkintäsivun, kun hän on saanut ohjaajalta vahvistuksen hyväksytystä plagiaattitarkastuksesta. Opiskelija liittää merkintäsivun kansitettavaan työhönsä nimiölehden jälkeen. Ohjaaja kirjoittaa todistuksen suoritetusta plagiaattitarkastuksesta käyttäen intranet-sivulla olevaa lomakepohjaa. Ohjaaja tulostaa todistuksen, allekirjoittaa ja toimittaa sen skannattuna tai paperiversiona tiedekunnan kansliaan. Kandidaatintutkielmien kohdalla todistuksen tulee olla toimitettuna tiedekunnan kansliaan, kun opiskelija ilmoittautuu kypsyysnäytteeseen. Jos oppiaine järjestää itse kypsyysnäytetilaisuuden seminaarin päätteeksi, ohjaaja toimittaa ryhmän todistukset oppiaineen toimistoon, josta ne lähetetään tiedekunnan kansliaan. Pro gradu -tutkielmien kohdalla todistuksen tulee olla toimitettuna tiedekunnan kansliaan, kun opiskelija jättää sinne kansitetut työt. Todistukset säilytetään tiedekunnan kansliassa. Lisätietoa sähköisen plagiaatintunnistusohjelman käytöstä löytyy yliopiston fairutu-sivustolta. Pro gradu -tutkielmia ja sivuaineen tutkielmia koskeva sivumääräsuositus Pro gradu -tutkielma (40 op): Pro gradu -tutkielman sivumääräsuositus on 60–90 sivua. Sivuaineen tutkielma (20 op): Sivuaineen tutkielman sivumääräsuositus on 40–50 sivua. Pro gradu -tutkielman tai sivuaineen tutkielman luonteesta riippuen sen sivumäärä voi poiketa yllä esitetystä, jolloin oppiaine ohjeistaa kirjallisen osuuden laajuudesta aina tapauskohtaisesti. Poikkeustapauksia voivat olla esimerkiksi: 49 Perustutkintoja koskevat ohjeet - tutkielmaan sisältyy soveltava osuus (multimedia, näyttely tms.), - kyse on ns. kokeellisesta tutkielmasta, - työ laaditaan muulla kuin opiskelijan äidinkielellä. Sivumäärissä huomioidaan lähdeluettelo mutta ei mahdollisia erillisiä liitteitä. Vieraalla kielellä kirjoitettuihin pro gradu -tutkielmiin ja sivuaineiden tutkielmiin kirjoitettu lyhennelmä katsotaan liitteeksi, samoin vieraiden kielten suomeksi kirjoitettuihin graduihin ao. kielellä kirjoitettu lyhennelmä. Oppiaineet ohjeistavat opiskelijoita sivujen yksityiskohtaisemmissa asetuksissa (marginaalit, kirjasinkoko, fontti, ym.). Nämä ohjeistukset voivat vaihdella oppiaineittain. Pro gradu -tutkielman laajuuden ei tulisi ylittää 130 sivua. Tätä laajempien pro gradu -tutkielmien arvostelussa voidaan huomioida suosituslaajuuden ylittyminen. Tiedekunnan maisteriohjelmat noudattavat pääsääntöisesti tiedekunnan suositusta, huomioiden tarvittaessa partneriyliopistojen yhteiset sopimukset. Pro gradun ja sivuaineen tutkielman tiivistelmäsivu Tutkielmasta on laadittava yksi tiivistelmäsivu, joka liitetään tutkielman nimiölehden ja plagiaatintunnistusmerkinnän jälkeiseksi sivuksi. Tiivistelmäsivu on laadittava tiedekunnan määrittelemän mallin mukaisesti, ja siitä on käytävä ilmi mallissa edellytetyt tiedot. Tiivistelmän tulee mahtua yhdelle sivulle. Teksti tulee myös sijoittaa mallissa annettujen marginaalien sisälle. Tiivistelmästä tulee ilmetä: tutkielman aihe tutkielman kohde, tutkimusongelma, aineisto ja tarkoitus käytetyt tutkimusmenetelmät (mikäli tutkimus on luonteeltaan teoreettinen ja perustuu tiettyyn kirjalliseen materiaaliin, on mainittava tärkeimmät lähdeteokset; mikäli tutkimus on luonteeltaan empiirinen, on mainittava käytetyt metodit) keskeiset tutkimustulokset tulosten perusteella tehdyt päätelmät ja toimenpidesuositukset asiasanat. Tiivistelmän tulee mahtua yhdelle sivulle (fontti 12, riviväli 1–1,5). Pro gradun kansitus ja arvosteltavaksi luovuttaminen Kun pro gradu -tutkielma on esitarkastettu, opiskelija on tehnyt siihen viimeiset ohjaajan ehdottamat korjaukset ja tutkielma on läpäissyt plagiaatintunnistuksen, voi opiskelija kansittaa gradunsa. 50 Perustutkintoja koskevat ohjeet Gradun nimiölehdelle tulee gradun otsikko sekä oikeaan alalaitaan opiskelijan nimi, maininta että kyseessä on pro gradu -tutkielma, oppiaine, laitos, Turun yliopisto ja pro gradun valmistumiskuukausi ja -vuosi. Esimerkki: Maija Meikäläinen Pro gradu -tutkielma Mediatutkimus Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Turun yliopisto Marraskuu 2012 Nimiölehden jälkeen tulee plagiaatintunnistuksen merkintäsivu, jonka jälkeen tulee tiivistelmäsivu. Opiskelija maksaa itse gradun kopioimisesta ja kansituksesta aiheutuvat kustannukset. Graduja tulee kansittaa tiedekuntaa varten kaksi kappaletta. Toinen näistä graduista jää tarkastuksen jälkeen oppiaineeseen ja toinen toimitetaan yliopiston pääkirjastoon. Kansien värin opiskelija saa valita itse. Yleisin väri on musta, mutta väri voi olla jokin muukin. Gradun selkämykseen tulee painattaa opiskelijan nimi ja vuosi, jolloin pro gradu on valmistunut. Tutkielman voi kansittaa missä tahansa kirjansitomossa. Pro gradu -tutkielma (2 kpl) sekä ohjaajan antama todistus hyväksytystä plagiaattitarkastuksesta toimitetaan tiedekunnan kansliaan. Ne, jotka eivät ole suorittaneet kypsyysnäytettä HuK-tutkinnon yhteydessä, ilmoittautuvat samalla kypsyysnäytteeseen. Äidinkielen kirjallisen viestinnän kurssi tulee olla suoritettuna ennen kypsyysnäytteeseen ilmoittautumista. Sivuaineen tutkielman kansitus ja arvosteltavaksi luovuttaminen Sivuaineen tutkielma suositellaan kansitettavaksi koviin kansiin pro gradu -tutkielman tapaan, mutta sivuaineen tutkielmaa ei tarvitse palauttaa tiedekunnan kansliaan, vaan kaksi kappaletta sivuaineen tutkielmia palautetaan suoraan opintosuorituksesta vastaavalle opettajalle. Yksi kappale sivuaineen tutkielmaa jää oppiaineen omaan arkistoon ja toinen toimitetaan yliopiston kirjastoon pysyvää arkistointia varten. Myös sivuaineen tutkielma on mahdollista julkaista sähköisessä julkaisuarkistossa. Sivuaineen tutkielma arvioidaan asteikolla 0–5 ja siitä annetaan kirjallinen lausunto vain erillisestä pyynnöstä. Sivuaineen tutkielman tarkastajana toimii opintosuorituksesta vastaava opettaja (yleensä professori). 51 Perustutkintoja koskevat ohjeet Pro gradu -tutkielman ja sivuaineen tutkielman arviointi Pro graduja arvioitaessa kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin: Tutkielman tavoitteet ja aiheen rajaus Metodit ja aineisto Teoriatausta, sen hyödyntäminen ja arviointi Työn jäsentely ja aiheen käsittely Kieliasu, tyyli ja esitystapa Tulokset ja niiden arviointi Pro gradu -tutkielman arvosanakohtaiset (improbatur–laudatur) arviointiperusteet esitetään oppaan lopussa. Pro gradu -tutkielman tarkastajina toimii kaksi tarkastajaa, jotka antavat tutkielmasta kirjalliset vapaamuotoiset lausunnot tai yhteisen lausunnon. Mikäli lausunto annetaan arvostelulomakkeella, tulee lomakkeeseen sisällyttää myös vapaamuotoisen palautteen osuus. Lausunto tulee laatia joko suomen, ruotsin tai englannin kielellä. Osa palautteesta voidaan antaa myös suullisesti. Lisäksi suositellaan, että mahdollisuuksien mukaan toinen tarkastajista ei ole osallistunut aktiivisesti työn ohjaukseen. Sivuaineen tutkielma arvioidaan asteikolla 0–5 ja siitä annetaan kirjallinen lausunto vain erillisestä pyynnöstä. Sivuaineen tutkielman tarkastajana toimii opintosuorituksesta vastaava opettaja (yleensä professori). Tarkastajat pro gradu –tutkielmalle määrää pääsääntöisesti sen oppiaineen vastuuhenkilö, johon tutkielma tehdään. Poikkeustapauksessa laitoksen johtaja voi määrätä tutkielmalle tarkastajat. Tarkastajista vähintään toisen on oltava työsuhteessa kyseisessä oppiaineessa. Molemmilla tarkastajilla on oltava vähintään maisterin tasoinen tutkinto suoritettuna. Pro gradun ja sivuaineen tutkielman hyväksyminen Laitoksen johtaja päättää pro gradu –tutkielman hyväksymisestä tarkastajien lausunnon perusteella. Jos tarkastajat esittävät tutkielmalle eri arvosanoja, laitoksen johtaja päättää arvosanasta joko oman harkintansa varassa tai asettamansa kolmannen tarkastajan lausunnon perusteella. Jos laitoksen johtaja on pro gradu -tutkielman tarkastajana, tutkielman hyväksyy laitoksen varajohtaja. Tulokset julkistetaan laitoksen ilmoitustaululla ja ne toimitetaan tiedoksi tiedekunnan kansliaan viimeistään kuukauden kuluessa kypsyysnäytteen kirjoittamisesta tai tutkielman jättämisestä tiedekunnan kansliaan. Kesä- tai muuna loma-aikana tarkastukseen voidaan varata enemmän aikaa kuin yksi kuukausi. 52 Perustutkintoja koskevat ohjeet Sivuaineen tutkielman hyväksyy oppiaineessa ao. suorituskohdasta vastaava opettaja (yleensä professori). Tutkielman julkaiseminen sähköisessä julkaisuarkistossa Valmiit pro gradu -tutkielmat ja syventävien opintojen sivuaineen tutkielmat on suositeltavaa julkaista Turun yliopiston sähköisessä julkaisuarkistossa. Tutkielman arvosanaa ei julkaista verkossa. Ohjeet julkaisemiseksi löytyvät tiedekunnan verkkosivulta. Kypsyysnäytteen suorittaminen Yleistä kypsyysnäytteestä Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä opinnäytteen alaan ja osoittaa äidinkielen taitonsa yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (VA 794/2004) mukaisesti. Hyväksytyllä kypsyysnäytteellä opiskelija osoittaa sellaisen suomen tai ruotsin kielen taidon, josta säädetään laissa julkisyhteisöjen henkilöstön kielitaidosta (242/2003) ja sen nojalla annetussa asetuksessa (valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa 481/2003) Valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä virastossa viranomaisen virka-alueen enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa. Kypsyysnäyte kirjoitetaan koulusivistyskielestä riippuen joko suomeksi tai ruotsiksi. Koulusivistyskieleksi katsotaan se kieli, jolla opiskelija on peruskoulun, lukion tai vastaavien opintojen päättötodistuksessa saanut hyväksytyn arvosanan äidinkielenä opiskellusta suomen tai ruotsin kielestä. Äidinkieleltään ruotsinkielisiä suositellaan lisäksi suorittamaan kirjallinen viestintä ja kypsyysnäyte myös suomeksi, mikäli opiskelijan kielitaito on riittävä eikä hän ole suorittanut ylioppilastutkinnon yhteydessä suomeksi äidinkielen koetta hyväksytyllä arvosanalla. Tämä vastaa hyvän kielitaidon osoittamista, millä voi olla merkitystä esimerkiksi työnhaun yhteydessä. Kypsyysnäyte tehdään vain pääaineeseen. Ennen kypsyysnäytteeseen ilmoittautumista tulee opintorekisterissä näkyä kirjallisen viestinnän kurssi. Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneet kirjoittavat kypsyysnäytteen erikseen sovittavalla kielellä. Lisäksi suositellaan, että mikäli opiskelijan suomen kielen taito on riittävä, tekee hän kirjallisen viestinnän kurssin ja kypsyysnäytteen myös suomeksi. Kypsyysnäytteellä opiskelija voi osoittaa hyvän kielitaidon suomen kielessä, millä voi olla merkitystä esimerkiksi työnhaun yhteydessä. Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä kirjoitetut kypsyysnäytteet tarkistetaan ensisijaisesti sisällön osalta (ei erillistä kielentarkastajaa), mutta kypsyysnäyte on mahdollista hylätä myös kieliasun vuoksi. 53 Perustutkintoja koskevat ohjeet Englanninkielisissä maisteriohjelmissa opiskelevat kirjoittavat kypsyysnäytteen aina joko englanniksi, suomeksi tai ruotsiksi. Ennen 1.8.1994 arvosanapohjaisen HuK-tutkinnon suorittaneet tai HuK:n arvon saaneet suorittavat kypsyyskokeen uudelleen joko HuK-vaiheessa tai maisterivaiheessa pro gradu -tutkielman pohjalta. Kypsyyskoe suoritetaan tiedekunnan tenttipäivänä. Kandidaatintutkinnon kypsyysnäyte Kandidaatintutkinnon kypsyysnäyte tehdään pääaineen pro-/HuK-seminaarin yhteydessä tehdyn valmiin HuK-tutkielman pohjalta. HuK-tutkielmaa ei tarvitse toimittaa tiedekunnan kansliaan kypsyysnäytteeseen ilmoittauduttaessa. Mikäli opiskelija on suorittanut kypsyysnäytteen esimerkiksi toiseen yliopistotutkintoon tai toiseen aineeseen ennen pääaineen vaihtoa, ei kypsyysnäytettä tarvitse suorittaa uudelleen. Poikkeuksena ovat ne opiskelijat, joiden kypsyysnäyte on suoritettu ennen 1.8.1994 arvosanapohjaiseen HuKtutkintoon tai ne, joilla on HuK:n arvo. Kandidaatintutkinnon kypsyysnäyte kirjoitetaan tiedekunnan tenttipäivänä tenttitilaisuudessa, kesätenttipäivänä tai HuK-seminaarin yhteydessä seminaaritenttinä. Kypsyysnäytettä ei voi tehdä muissa tenteissä (esim. laitostenttipäivänä). Kypsyysnäytteeseen tulee ilmoittautua viimeistään kymmenen päivää ennen tenttitilaisuutta tiedekunnan kansliaan tenttikuorella. Ennen kypsyysnäytteeseen ilmoittautumista tulee opintorekisterissä näkyä kirjallisen viestinnän kurssi. Kesätenttipäivänä suoritettavaan kypsyysnäytteeseen on ilmoittauduttava toukokuun loppuun mennessä. Kypsyysnäytteessä vastataan yhteen kysymykseen. Kypsyysnäytteen pituus on käsin kirjoitettuna noin yksi konseptiarkki (neljä sivua, noin 500 sanaa). Kypsyysnäyte on esseetyyppinen, tutkielman aihepiiriin liittyvästä annetusta aiheesta kirjoitettu, analyyttinen ja ehyt kokonaisuus, jossa opiskelija esittelee ja analysoi tutkimuksensa aineistoa, tutkimusmenetelmiä tai tuloksia. Kypsyysnäytteestä ei anneta opintopisteitä, vaan se suoritetaan ja arvostellaan HuK-tutkielman yhteydessä (yht. 10 op). Varsinainen kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Kypsyysnäytteen kieliasun arvioi ensin kielentarkastaja. Tämän jälkeen kokeen sisällön arvioi oppiaineen edustaja, joka on ohjannut työtä. Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä kirjoitetut kypsyysnäytteet tarkistetaan ensisijaisesti sisällön osalta (ei erillistä kielentarkastajaa), mutta kypsyysnäyte on mahdollista hylätä myös kieliasun vuoksi. 54 Perustutkintoja koskevat ohjeet Jos kypsyysnäyte kirjoitetaan tiedekuntatenttipäivänä, annetaan tulos viimeistään kahden viikon kuluttua tenttipäivästä. Jos sen sijaan näyte kirjoitetaan muuna kuin tiedekuntatenttipäivänä, julkistetaan tulos viimeistään kahden viikon kuluttua siitä päivästä, joka on todellista kirjoittamispäivää seuraava virallinen tiedekuntatenttipäivä. Maisterintutkinnon kypsyysnäyte Mikäli suomen tai ruotsin kielen taitoa ei ole jo osoitettu kandidaatintutkinnossa, kirjoitetaan kypsyysnäyte tiedekuntatenttipäivänä tenttitilaisuudessa samalla tavoin kuin humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon suoritettavasta kypsyysnäytteestä on määrätty. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa kandidaatintutkinnossa, osoitetaan maisterivaiheen kypsyysnäytteellä pelkästään perehtyneisyys opinnäytteen alaan, ja kypsyysnäytteeksi hyväksytään pro gradu –tutkielmasta kirjoitettu tiivistelmä. Englanninkielisissä maisteriohjelmissa opiskelevat kirjoittavat kypsyysnäytteen aina joko englanniksi, suomeksi tai ruotsiksi. Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä kirjoitetut kypsyysnäytteet tarkistetaan ensisijaisesti sisällön osalta (ei erillistä kielentarkastajaa), mutta kypsyysnäyte on mahdollista hylätä myös kieliasun vuoksi. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Pro gradu -tutkielma voidaan hyväksyä vasta sen jälkeen, kun kypsyysnäyte on hyväksytty. Kypsyysnäytteen kieliasuvaatimukset Koetilaisuudessa kirjoitetun kypsyysnäytteen kieliasu hyväksytään, mikäli se täyttää seuraavat vähimmäisvaatimukset: Teksti on luettavaa, ja isot ja pienet kirjaimet sekä sanarajat erottuvat. Kirjoituksella on otsikko. Sisällön ja otsikon tulee vastata toisiaan. Teksti on jaettu selvästi erottuviin kappaleisiin. Oikeinkirjoituksen ja välimerkkien käytön perusasiat ovat kunnossa. Virkkeiden ja lauseiden väliset suhteet on ilmaistu selkeästi. Sanajärjestys on yksiselitteinen ja sopusoinnussa esitetyn informaation kanssa. Tyyli on asiatyyliä. Teksti etenee kielen varassa eikä esimerkiksi kaavojen, kaavioiden tai kuvien varassa. Kirjoitus on rakenteeltaan jäsennelty ja yhtenäinen kokonaisuus. Lukijan on ymmärrettävä teksti. Kirjoittaja ei saa olettaa, että lukija on tutustunut hänen tutkielmaansa. Kypsyysnäyte voidaan hylätä, jos siinä esiintyy suuria ja toistuvia ongelmia joillakin edellä luetelluista alueista tai jos siinä on monia erilaisia virheitä. 55 Perustutkintoja koskevat ohjeet VALMISTUMINEN Tutkintotodistuksen anominen Opiskelija anoo tutkintotodistusta tiedekunnan kansliasta saatavalla lomakkeella, johon kirjataan kaikki tutkintoon tulevat opinnot. Liitteenä tulee olla opintorekisteriote. Rekisteriotteen voi tulostaa Nettiopsusta tai tilata myös lomaketta palautettaessa. Todistusanomuslomakkeita voi tulostaa myös tiedekunnan Intranet-sivulta. Opiskelija valmistuu anomisviikkoa seuraavana torstaina, ellei toisin mainita. Esimerkiksi joulu- ja kesäaikana todistusten saamiseen voi kulua pidempi aika. Todistus on noudettavissa tiedekunnan kansliasta valmistumista seuraavana perjantaina, tai todistus voidaan postittaa kirjattuna kirjeenä valmistujan antamaan osoitteeseen. FM-todistuksen liitteitä ovat todistus opetettavan aineen opinnoista tai vastaavuustodistus opettajan pätevyydestä. Lisäksi sekä HuK- että FMtodistuksen todistuksen liitteenä myönnetään englanninkielinen kansainväliseen käyttöön tarkoitettu Diploma Supplement. Mallit humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkintotodistuksista sekä niiden liitteistä ovat tiedekunnan verkkosivuilla. Publiikki Tiedekunnasta valmistuneille maistereille järjestetään valmistumisjuhla, publiikki lukukausien päätteeksi joulukuussa ja touko- kesäkuussa. Valmistuneet maisterit kutsutaan tilaisuuteen kirjeitse. Tilaisuuteen ilmoittautuneet voivat tuoda mukanaan tiedekunnan kutsussa ilmoittaman määrän vieraita, yleensä kaksi tai kolme. KANSAINVÄLISTYMINEN OSAKSI OPINTOJA Kansainvälistymistä edistävät opinnot perustutkinnoissa Humanistisessa tiedekunnassa on otettu käyttöön kansainvälistymisosio perustutkinnoissa 1.8.2014 alkaen. Ennen 1.8.2014 opintonsa aloittaneet opiskelijat, joiden tutkinto valmistuu 1.8.2014 jälkeen, voivat sisällyttää kansainvälistymisosion tutkintoonsa, mutta se ei ole heille pakollinen. Kansainvälistymisosio tulee sisältyä kaikkien 1.8.2014 alkaen opintonsa aloittavien opiskelijoiden perustutkintoihin, sekä kandidaatin- että maisterintutkintoon. Kansainvälistymistä edistäviä opintosuorituksia tulee sisältyä kandidaatintutkintoon vähintään 10 opintopistettä ja maisterintutkintoon vähintään 5 opintopistettä. Kansainvälistäville opinnoille ei määritellä enimmäismäärää. 56 Perustutkintoja koskevat ohjeet Kunkin opiskelijan kansainvälistymisosion sisällön ja laajuuden määräävät viime kädessä hänen tekemänsä valinnat. Kansainvälisyysosioon luettavien suoritusten tulisi olla tavalla tai toisella yhteydessä omaan tieteenalaan. Oppiaineissa on laajasti tarjolla kansainvälistymisosioon soveltuvia opintojaksoja ja suoritusmuotoja, joten opiskelijalla on monia vaihtoehtoja kansainvälistymisosion suorittamiseen. Kansainvälistymisosioon voidaan katsoa kuuluvaksi esimerkiksi seuraavan listan mukaisia, kansainvälistymistä edistäviä suorituksia, joista opiskelijat ovat suorittaneet opintopisteitä: • opiskelijavaihto (tutkintoon sisällytettävät opinnot ulkomailla, mukaan lukien ulkomailla suoritetut intensiivikurssit ja kesäkoulut) • harjoittelu ulkomailla tai kotimaassa suoritettu kansainvälistymistä tukeva harjoittelu • kielikeskuksen tarjoamat vieraan kielen opinnot, jotka eivät sisälly tutkinnon pakollisiin kieliopintoihin • kansainvälisten vierailijoiden antama opetus (opintopisteet joko luentopassilla tai mikäli kyseessä kurssi, opintopisteet normaaleina opintosuorituksina) • kansainväliset konferenssit (konferenssiavustajana tai -sihteerinä toimiminen tai esityksen pitäminen konferenssissa) • kansainväliset tutkimus- ja opetushankkeet (esim. tutkimusavustajana toimiminen) • Turun yliopiston tarjoamissa vieraskielisissä ohjelmissa tehdyt opintosuoritukset • kv-tuutorointi (opintopisteet myöntää tiedekunta) Kansainvälistymistä edistävät suoritukset näkyvät opintosuoritusrekisterissä. Opiskelijan tutkintotodistukseen tulee lisäksi maininta suoritetusta kansainvälistymisosiosta. Kansainvälinen opiskelijavaihto Humanistinen tiedekunta on opiskelijavaihdon osalta Turun yliopiston kansainvälisin, kattaen noin 40 prosenttia kaikista vaihtoon lähtevistä ja tulevista opiskelijoista. Humanistisen tiedekunnan opiskelijat voivatkin suorittaa osan tutkinnostaan ulkomailla. Vaihto-opiskelijaksi voi lähteä sekä kandidaatin että maisterin tutkinnon aikana, joko yhdeksi lukukaudeksi tai koko lukuvuodeksi, kuitenkin vasta ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen. Vaihtoon hakeutumisen perusedellytykset löytyvät Kansainvälisten palveluiden Intranet-sivuilta. Ulkomaisissa korkeakouluissa suoritetut opinnot sisällytetään opiskelijan tutkintoon kotiyliopistossa. Vaihdon aikana voi suorittaa korvaavia opintojaksoja omaan pääaineeseen tai sivuaineisiin sopimalla korvaamisesta ko. oppiaineen kanssa. Ulkomaisessa yliopistossa voi tehdä myös kokonaisen sivuaineen, jonka hyväksyy tutkintoon tiedekunta. Vaihtoa suunnittelevan kannattaa jo HOPS:aa tehdessään pohtia yhdessä oppiaineen edustajan kanssa opiskelujen kannalta sopivaa ajankohtaa vaihtoon lähtemiselle. 57 Perustutkintoja koskevat ohjeet Euroopan unionin opiskelijavaihdossa käytetään ECTS järjestelmää (European Credit Transfer System), jossa 60 ECTS-pistettä vastaa yhden opintovuoden työmäärää. Tiedekunnassa yksi ECTS vastaa yhtä opintopistettä. ECTSjärjestelmän tarkoituksena on helpottaa kotimaassa ja ulkomailla suoritettujen opintojen vertailemista ja siirtämistä, sekä auttaa opiskelijaa suunnittelemaan kokonaistyömäärältään realistisen opinto-ohjelma. Sekä opiskelijan oman että vastaanottavan ERASMUS -korkeakoulun tulee hyväksyä ECTS -järjestelmän mukainen opintosuunnitelma (learning agreement) ennen opiskelijan lähtöä ulkomaille. ECTS-järjestelmää varten suunniteltuja asiakirjoja voidaan käyttää soveltaen myös muissa kuin ERASMUS-vaihtoohjelmissa. Vaihto-opiskelu ei automaattisesti merkitsekään opintojen pitkittymistä: vaihdon ajaksi laadittua opintosuunnitelmaa noudattamalla opintopisteitä voi kerryttää tavalliseen tahtiin. Mikäli opiskelija ilmoittautuu poissaolevaksi opiskelijaksi vaihdon ajaksi, ei vaihtoaika kuluta rajattua opintoaikaa. Muutoinkin vaihtoopiskelu katsotaan aina positiiviseksi syyksi, mikäli opiskelijan opintoaika on kulumassa umpeen. Vaihtoon kannattaa siis lähteä opintoajan rajauksesta huolimatta. Humanistisella tiedekunnalla ja sen oppiaineilla on useita kymmeniä yhteistyöyliopistoja eri puolilla Eurooppaa. Tiedekunnan opiskelijat voivat lähteä ulkomaille vaihtoon myös Turun yliopiston yhteisten sopimusten kautta esim. Australiaan, Etelä-Afrikkaan, Japaniin, Kiinaan, Venäjälle tai Yhdysvaltoihin. Opiskelijan on myös mahdollista hakeutua ulkomaiseen yliopistoon tai korkeakouluun hankkimalla vaihtopaikka omatoimisesti. Suurin osa apurahoista ja vaihtopaikoista ulkomaisiin yhteistyöyliopistoihin on haettavissa helmi-maaliskuussa seuraavalle lukuvuodelle. Tietoa eri vaihtomahdollisuuksista ja ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta tutkintoon löytyy kansainvälisten palveluiden ja humanistisen tiedekunnan verkkosivuilta. Kotikansainvälistyminen Kansainvälistyä voi kotimaassakin. Opintojen aikana voi osallistua esimerkiksi Turun yliopiston järjestämään englanninkieliseen opetukseen tai kielikeskuksen opetukseen ja kieli-iltoihin. Myös kansainvälisiä verkkokursseja voi hyväksilukea tutkintoon tai valita opinto-ohjelmaan kursseja, joissa on selvästi globaali aihe ja/tai näkökulma. Harjoittelunkin voi myös Suomen sisällä suorittaa monikulttuurisessa ympäristössä. Kansainvälistyä voi myös vapaa-ajallaan Turun yliopiston ylioppilaskunnan Erasmus Student Network -jaoksen (ESN) tai Kansaivälisten asioiden valiokunnan ja Kehitysyhteistyövaliokunnan toiminnan parissa sekä tuutoroimalla kansainvälisiä vaihto- tai perustutkinto-opiskelijoita (ks. seuraava kappale). 58 Perustutkintoja koskevat ohjeet Kv-tuutorointi Kansainvälisten opiskelijoiden tuutori eli kv-tuutori toimii Turkuun saapuvan vaihto- tai tutkinto-opiskelijan ensimmäisenä suomalaisena kontaktina ja ystävänä. Tuutori tutustuttaa ulkomaisia opikelijoita paikalliseen opiskeluympäristöön ja opiskelijaelämään sekä auttaa opiskelijaa aulkuvaiheen käytännön asioiden hoitamisessa. Asiallisesti hoidetusta tuutoroinnista opiskelija saa pienen rahallisen korvauksen sekä 2 opintopistettä. Vaihto-opiskelijoiden tuutoroinnista löytyy lisää tietoa osoitteesta kansainvälisten palveluiden verkkosivuilta. HARJOITTELU JA TYÖELÄMÄÄN ORIENTOITUMINEN Yleistä Humanistisen tiedekunnan tutkintoihin kuuluu oman opiskelualan asiantuntijuutta kehittävää ja syventävää harjoittelua. Kaikki tiedekunnan oppiaineet hyväksyvät osaksi aine- ja/tai syventäviä opintoja oman alan työharjoittelun tai muun työelämään orientoivan toiminnan ja harjoittelusta on mahdollista saada opintopisteitä. Opintopisteiden saaminen edellyttää lisäksi harjoitteluraportin kirjoittamista. Opiskelijan tulee tarkistaa oman oppiaineen käytännöt ja raportin kirjoitusohjeet oppiaineen harjoittelusta vastaavalta yhdyshenkilöltä. Oppiaineiden tehtäväpankki -harjoittelusta (ns. muu työelämään orientoiva toiminta) ei makseta opiskelijalle palkkaa. Muuten opiskelijoiden ei suositella osallistuvan ilmaiseen työharjoitteluun, vaan peruslähtökohta on, että työharjoittelu on aina palkallista. Työharjoittelun lisäksi kielten opiskelijoille voi tutkintoon kuulua ko. kielen kielialueella tapahtuvaa kieliharjoittelua, josta löytyy lisätietoa oppiaineiden opetussuunnitelmista. Yhteistyö Turun yliopiston työelämäpalvelujen (Rekry) kanssa Turun yliopiston tiedekunnat tekevät tiivistä yhteistyötä Rekryn eli Turun yliopiston työelämäpalvelujen yksikön kanssa, jonka tehtävänä on tukea ja edistää akateemisten opiskelijoiden ja työnhakijoiden työelämään sijoittumista. Rekryn avustuksella suuri joukko akateemisesti koulutettuja ammattilaisia päätyy vuosittain työkentälle, joko työharjoitteluun tai valmistumisen jälkeen varsinaiseen työelämään. 59 Perustutkintoja koskevat ohjeet Harjoittelupaikat ja harjoittelutuki Kaikki harjoittelupaikat ovat opiskelijan itse hankittavia. Tiedekunnalla on vuosittain määräraha opiskelijoiden harjoittelutukeen. Harjoittelutuki tulee opiskelijoiden haettavaksi harjoittelun suorittamisvuotta edeltävänä syksynä. Myönteisen päätöksen saatuaan opiskelija etsii itse haluamansa työpaikan. Ennen paikan vastaanottamista opiskelija varmistaa opintopäälliköltä, että paikka ja työtehtävät ovat soveltuvia harjoitteluun. Opiskelija tekee työsopimuksen työnantajan kanssa. Harjoittelupaikka vahvistetaan harjoittelusitoumuksella, jonka allekirjoittavat työnantaja ja tiedekunta. Harjoittelutuki maksetaan työnantajalle palkkakustannusten kompensaationa harjoittelujakson jälkeen laskua vastaan. Edellytyksenä on, että harjoittelutyönantaja on maksanut harjoittelijalle palkan koko harjoittelun ajalta. Lisätietoa harjoittelutuen hakemisesta ja tuen saamisen kriteereistä löytyy tiedekunnan Intranet-sivuilta. Rekryn verkkosivuilla tiedotetaan kaikista harjoittelupaikoista, joista työnantajat ovat jättäneet hakuilmoituksen (lähinnä Aarresaari-verkkosivulle). Opiskelijat voivat myös ottaa itsenäisesti yhteyttä työnantajiin ja hankkia harjoittelupaikan. Harjoittelupaikan hankkimista varten opiskelija saa ohjeistusta ja neuvontaa Rekrystä ja tiedekunnasta. Kansainvälinen harjoittelu Harjoittelupaikan voi hankkia myös ulkomailta. Harjoittelu tehdään omaa koulutusta vastaavissa tehtävissä. Harjoitteluun voi lähteä joko opintojen aikana tai valmistumisen jälkeen. Harjoittelupaikkamahdollisuuksista ja -apurahoista tiedottaa esimerkiksi Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. CIMO:lla on erityisesti humanististen alojen opiskelijoille tarkoitettuja harjoitteluohjelmia sekä useiden eri alojen opiskelijoille sopivia harjoittelupaikkoja, joihin myös humanistit voivat hakea. CIMO:n apurahat ovat pääsääntöisesti haussa kaksi kertaa vuodessa: lokakuussa ja helmikuussa. CIMO:lla on lisäksi jatkuvassa haussa apurahoja itse hankitulle harjoittelupaikalle kansainvälisessä organisaatiossa (esim. YK ja Euroopan komissio). CIMO:n kautta voi hakea apurahoja myös kielten kesäkursseille muutamiin maihin. CIMO:n Maailmalle-sivuilla on tiedot eri mahdollisuuksista sekä hakulomakkeet ohjeineen: http://www.maailmalle.net. Lisätietoa harjoittelusta ulkomailla antaa Turun yliopiston työelämäpalvelut. Myös Turun työvoimatoimiston kansainväliset palvelut neuvovat kansainvälistä työharjoittelua koskevissa asioissa. Harjoittelusta saatavat opintopisteet Työharjoittelusta voi saada opintopisteitä aine- tai syventäviin opintoihin, mikäli harjoittelu kestää vähintään kaksi kuukautta. Pääsääntöisesti harjoittelujaksot ovat kolmen kuukauden mittaisia. 60 Perustutkintoja koskevat ohjeet Opintopisteiden määrän saa selville opiskelijan omasta oppiaineesta. Saadakseen opintopisteet opiskelijan tulee kirjoittaa harjoittelusta raportti oppiaineen ohjeistamalla tavalla. Oppiaineiden harjoitteluvastaavat neuvovat harjoitteluun liittyvissä asioissa oman oppiaineen osalta. Poikkeustapauksissa harjoittelusta voidaan antaa opintopisteitä myös tutkinnon vapaisiin opintoihin. Harjoittelun hyväksymistä vapaisiin opintoihin haetaan tiedekunnalta. Mentorointi Humanistinen tiedekunta on mukana Turun yliopiston mentorointiohjelmassa. Mentorointi tarkoittaa mentorin ja opiskelijan välistä kahdenkeskistä vuorovaikutussuhdetta, jonka tarkoituksena on välittää opiskelijalle kokemuksia ja tietotaitoa työelämästä sekä työnhakemisesta. Mentoroinnilla tarkoitetaan siis tukea ja ohjausta, jota "senioriasemassa" oleva henkilö kykenee antamaan nuoremmalle henkilölle. Mentorointi onkin kokemusten, näkemysten ja osaamisen välittämistä henkilöltä toiselle. Mentorointiohjelman tavoitteena on tukea opiskelijan työelämään siirtymistä. Humanistisen tiedekunnan opiskelijoiden mentoreina toimivat työelämässä olevat humanistisesta tiedekunnasta valmistuneet maisterit eli alumnit. Mentorointiprojektista ja siihen hakemisesta saat lisätietoa yliopiston verkkosivuilta. Yleisten työelämävalmiuksien karttuminen osana humanistisen alan tutkintoja Humanistisen alan tutkinnot tuottavat lukuisia taitoja, joita opiskelija tarvitsee siirtyessään työelämään. Suuri osa taidoista karttuu pää- ja sivuaineopintojen yhteydessä, mutta osa taidoista voidaan saavuttaa erillisillä kursseilla. Humanistisen koulutuksen saaneet ovat ennen kaikkea oman alansa asiantuntijoita ja asiantuntijuus onkin työnantajien näkökulmasta yksi humanistien vahvuuksista. Asiantuntijuuden lisäksi humanistit oppivat mm. seuraavia työelämätaitoja: äidinkielellä, vierailla kielillä ja toisella kotimaisella kielellä viestiminen, erityyppisten tekstikokonaisuuksien tuottaminen, esiintyminen, tiedonhankinta, kansainvälisyys ja perus-atk-taidot. Työelämätaitoja, joita humanistisen alan koulutus ei välttämättä kartuta suoraan mutta joita opiskelijan on mahdollista kartuttaa omilla valinnoillaan ja aktiivisuudellaan, ovat mm. taloudellinen osaaminen, projektinhallintataidot, johtamistaidot sekä oman osaamisen markkinoiminen. 61 Perustutkintoja koskevat ohjeet Akateeminen asiantuntijuus Tulevaisuuden akateemiseen asiantuntijuuteen kuuluu kompleksisuuden ja muutoksen hallinnan lisäksi jatkuvasti muuttuvien toimintaympäristöjen hallinta. Akateemisilla työmarkkinoilla tarvitaan erityisesti viestintä-, vuorovaikutus-, tiedonhankinta- ja -hallintataitoja sekä projektiosaamista. Humanisti on suullisen ja kirjallisen viestinnän sekä tiedonhaun ja -hallinnan taitaja, joka hallitsee laajoja kokonaisuuksia ja osaa soveltaa osaamistaan nyky-yhteiskunnan alati muuttuvien tarpeiden mukaan. Työnantajien mielestä humanisteilla on erityistä annettavaa erilaisten organisaatioiden asiakaspalvelu-, opetus-, koulutus- sekä tutkimustehtävissä. Kielitaito Eri sektoreiden työantajat alasta riippumatta arvostavat vankkaa kielitaitoa. Kansainvälistyvässä maailmassa on vaikea nimetä alaa, jolla vieraiden kielten hallitsemisesta ei olisi hyötyä. Opiskelu humanistisessa tiedekunnassa kartuttaa opiskelijan kielitaitoa myös niillä opiskelijoilla, jotka eivät opiskele pää- tai sivuaineena jotain vierasta kieltä tai kielen kääntämistä tai tulkkausta. Humanistisen alan tutkinnoissa kaikkien opiskelijoiden tulee osoittaa vähintään yhden vieraan kielen suullinen ja kirjallinen taito. Myös toisesta kotimaisesta kielestä (useimmilla ruotsin kieli) tulee suorittaa suullinen ja kirjallinen osuus. Näiden konkreettisten suoritusten lisäksi kaikissa aineissa opiskelijoiden tulee kyetä lukemaan kirjallisuutta jollain vieraalla kielellä, useimmiten englannin kielellä. Näin kielitaito ja oman tieteenalan sanavarasto karttuvat myös opintojen ohella, etenkin opintojen loppuvaiheessa. Opiskelijoiden kannattaa kuitenkin tiedostaa vieraiden kielten merkitys työllistymisessä ja pitää kielitaitoa yllä myös omatoimisesti. Lisäksi kannattaa hyödyntää kielikeskuksen laajaa kielivalikoimaa ja kurssitarjontaa. Kielikeskuksen kursseilla on mahdollista suorittaa eri kielten alkeis- ja jatkokursseja sekä syventää jo opitun kielen taitoja esim. kieliopin kertauskurssilla tai keskustelu- ja kirjoituskursseilla. Taito kirjoittaa ja viestiä äidinkielellä Kaikissa akateemista loppututkintoa vaativissa töissä edellytetään kykyä tuottaa erityyppisiä kirjallisia tekstejä. Oikeakielisen kirjoittamisen lisäksi tämä pitää sisällään myös kyvyn hakea ja jäsentää tietoa. Humanistisen tiedekunnan opiskelijat kirjoittavat opiskeluaikanaan runsaasti tenttien esseevastauksia, esseitä, harjoitus- ja seminaaritöitä sekä luentopäiväkirjoja. Lisäksi opiskelijat laativat kandidaatin tutkintoon sisältyvän kandidaatin tutkielman ja filosofian maisterin tutkintoon kuuluvan pro gradu -tutkielman. Kaikki kirjallista ilmaisua vaativat harjoitukset kehittävät omalta osaltaan opiskelijan kykyä kirjoittaa erimittaisia tekstejä jäsennellysti. 62 Perustutkintoja koskevat ohjeet Kirjoittamisprosessissa opiskelijan tulee huomioida kielen säännöt ja oikeakielisyys, tekstin sujuvuus ja ymmärrettävyys, termien käyttäminen oikein ja erilaisista lähteistä hankitun tiedon hyödyntäminen ja lähteisiin oikein viittaaminen. Opinnot harjaannuttavat erilaisten tekstilajien tuottamisen lisäksi myös niiden analysoimiseen. Kielenhuoltoa opiskelija saa pakollisiin kieli- ja viestintäopintoihin kuuluvalla kirjallisen viestinnän kurssilla heti opintojen alkuvaiheessa. Lisäksi erilaisten harjoituskurssien ja seminaarien yhteydessä opponentti sekä ohjaava opettaja korjaavat kirjallisessa työssä esiintyviä kielioppi- tai muita virheitä. Esiintymistaito Esiintymis- ja vuorovaikutustaitojen merkitys on kasvanut työelämässä kaikilla aloilla. Työtehtäviin voi kuulua erilaisia presentaatioita, kokousasioiden esittelyä, puheenvuorojen ja puheiden pitämistä ym. Esiintymistaito karttuu jonkin verran kieli- ja viestintäopintoihin kuuluvalla puheviestinnän perusteet -kurssilla. Lisäksi tiedekunnassa on mahdollista suorittaa 10 opintopisteen laajuinen viestintäopintojen paketti, jonka järjestää mediatutkimuksen oppiaine. Viestintäopintojen kokonaisuus on tarkoitettu ensisijaisesti äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi valmistuville, mutta opetusresurssien antaessa myöden kursseille voidaan ottaa myös muita tiedekunnan opiskelijoita. Esiintymistaidot ja -varmuus kehittyvät myös harjoituskurssien ja seminaarien yhteydessä, joihin sisältyy oman työn esittelemistä, opponenttina toimimista sekä keskusteluihin osallistumista. Puhetekniikkaa, palautteenantotaitoa sekä esiintymisvarmuutta on mahdollista harjaannuttaa myös kielikeskuksen järjestämillä kursseilla. Sosiaaliset taidot ja ryhmätyötaidot Työelämässä edellytetään tiimityötaitoja sekä kykyä kohdata erilaisia ihmisiä. Työskentely tapahtuu usein työryhmissä tai projekteissa, joissa tiimityöskentely on keskeinen työtapa ja joissa tehdään yhteistyötä erilaisten toimijoiden kanssa. Ryhmätyötaitoja ei opeteta keskitetysti humanistisen tiedekunnan opinnoissa, mutta taidot karttuvat pienryhmä- ja seminaariopetuksen yhteydessä. Sosiaaliset taidot ja ryhmässä työskenteleminen karttuvatkin usein opintoja enemmän epäsuorasti esimerkiksi opiskelija- tai muun järjestötoiminnan yhteydessä sekä esimerkiksi harrastusten parissa. Harrastusten ja järjestötoiminnan parissa kertynyttä kokemusta ei kannata väheksyä. Nykypäivänä painotetaan kaikilla elämänalueilla karttuneen kokemuksen ja osaamisen merkitystä työllistymisessä. Vaikka kaikesta opitusta ei voi saada 63 Perustutkintoja koskevat ohjeet opintopisteitä, se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kertyneistä tiedoista ja taidoista olisi hyötyä – myös työelämään hakeutumisen yhteydessä. Tiedonhankintataidot Työelämässä tarvitsee harvoin muistaa ulkoa pikkutarkkoja yksityiskohtia, vaan tärkeämpää on tietää, mistä ja miten tietoa tarvittaessa löytyy. Lisäksi tärkeää on laajojen kokonaisuuksien hallitseminen, kyky erottaa olennainen epäolennaisesta ja kyky tiivistää. Tiedonhankintataidot karttuvat humanistisen alan koulutuksessa hyvin. Tiedonhankintataitoja opetetaan konkreettisesti esimerkiksi seminaarien yhteydessä. Opiskelijat oppivat käyttämään kirjaston tietokantoja ja hakemaan niiden kautta oikeita lähteitä tutkimustaan varten. Erilaisissa kirjallisissa töissä tietoa hankitaan mm. kirjoista, artikkeleista sekä Internetistä. Harjoitus- ja seminaaritöitä sekä pro gradua laatiessaan opiskelija oppii etsimään ja hyödyntämään eri tietolähteitä sekä pohtimaan oleellisen tiedon suhdetta vähemmän oleelliseen. Tekniset taidot Perustieto- ja viestintäteknisiin taitoihin kuuluvat yleisimpien tekstinkäsittely- ja taulukko-ohjelmien hallinta, päivittäminen sekä hyvät tiedonhakutaidot. Tieto- ja viestintätekniset taidot kehittyvät opintojen aikana mm. harjoitustöitä ja opinnäytetöitä tehdessä. Opiskelijat perehtyvät tieto- ja viestintäteknisiin palveluihin ja välineisiin pitkin opintojaan. Verkko-opetuksen lisäksi opetuksessa hyödynnetään sähköisessä muodossa olevia aineistoja, tietokantoja ja julkaisuja. Myös useimmat yliopiston opiskelijoille tarjoamat palvelut ovat sähköisessä muodossa. Kansainvälinen osaaminen ja monikulttuurinen ymmärtäminen Työnantajat arvostavat kielitaidon lisäksi kansainvälistä osaamista, jossa yhdistyvät kansainvälinen kokemus, kulttuurien tuntemus ja kansainvälinen hahmotuskyky. Parhaiten nämä taidot karttuvat ulkomailla opiskellessa, asuessa tai työskennellessä. Kansainväliseen osaamiseen liittyy siis kielitaidon lisäksi kyky ymmärtää vierasta kulttuuria ja kyky nähdä erilaiset toimijat osana kansainvälistä kehitystä ja kontekstia. Opiskelijan kielitaito ja kyky ymmärtää vierasta kulttuuria karttuvat myös opintojen ohella, joskin määrä vaihtelee huomattavasti riippuen opiskelijan aineyhdistelmästä, omasta aktiivisuudesta ja kiinnostuksen kohteista. Kansainväliselle sektorille tai esim. maahanmuuttajatyöhön suuntautuvan kannattaakin lähteä opiskelijavaihtoon tai hakea harjoittelupaikkaa ulkomailta. Lisäksi kannattaa tutkia yliopiston eri tiedekuntien tarjoamat ainevaihtoehdot kansainvälisten taitojen kartuttamiseksi (esim. kehitysmaatutkimus, monikulttuurisuus ja siirtolaisuus, kulttuurien tutkimuksen aineet, kieliaineet, 64 Perustutkintoja koskevat ohjeet kulttuurimaantiede). Ns. kotikansainvälistymistä voi harjoittaa myös lukemalla englanninkielisiä sivuaineopintoja sekä toimimalla yliopistossa kv-tuutorina. Kaupallinen ja taloudellinen osaaminen Kaikkien sektoreiden työnantajat pitävät hyödyllisenä kaupallista osaamista sekä johtamiseen ja projektinhallintaan liittyviä taitoja. Taloudellinen ajattelu ei kuitenkaan ole useimpien työantajien mielestä itseisarvo sinänsä, vaan sitä pidetään välineenä, jonka avulla työntekijä ymmärtää paremmin organisaation toimintaperiaatteita ja toimintaa sääteleviä lainalaisuuksia. Humanistinen koulutus ei itsessään juurikaan kartuta näitä taitoja, joskin esimerkiksi pro gradun laatimisprosessi voidaan rinnastaa projektiluontoiseen työhön, jossa projektinhallintaan liittyvät taidot karttuvat. Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhdistymisen myötä yliopiston opiskelijoilla on aiempaa paremmat mahdollisuudet hakeutua Turun kauppakorkeakoulun järjestämiin opintoihin, esim. liiketoimintaosaamisen perusopintoihin. Opinnot pitävät sisällään mm. seuraaviin alueisiin liittyviä kursseja: yrittäjyys, projektijohtaminen, strateginen ja henkilöstöjohtaminen, kirjanpito, laskentatoimi, markkinointi erilaisissa ympäristöissä ja kansainvälinen liiketoiminta. OPINTONEUVONTA Humanistiselle alalle on tyypillistä akateeminen vapaus. Vapauden kääntöpuolena on kuitenkin vastuu. Opiskelijat ovat itse vastuussa omista opinnoistaan ja valinnoistaan. Vastuuta ei kuitenkaan tarvitse kantaa kokonaan yksin, vaan opintojen ohjausta ja opintoneuvontaa annetaan kaikissa yksiköissä sekä monissa oppaissa ja infotilaisuuksissa. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Kaikki uudet opiskelijat laativat ensimmäisen vuoden aikana henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) yhdessä oppiaineen henkilökunnan kanssa. Henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa opiskelija suunnittelee opintojensa etenemisen osatavoitteiden kautta. Apuna suunnitelman laatimisessa voidaan käyttää lomaketta ja ohjeistusta, jotka löytyvät tiedekunnan Intranet-sivuilta. Monissa oppiaineissa käytetään opintosuunnitelman laadinnassa sähköistä eHOPS-järjestelmää. HOPS laaditaan ohjaajan kanssa ensin kandidaatintutkintoa varten. Suunnitelmaa seurataan tietyin väliajoin oppiaineen parhaaksi katsomalla tavalla. Opiskelija vastaa kuitenkin viime kädessä itse suunnitelman päivittämisestä, säilyttämisestä ja suunnitelman toteuttamisesta. HOPS tulee päivittää opiskelijan siirtyessä suorittamaan filosofian maisterin tutkintoa. 65 Perustutkintoja koskevat ohjeet Ennen HOPSin laatimista on hyvä pohtia mm. seuraavia kysymyksiä: 1. Omat tavoitteesi: miksi opiskelet, mihin haluaisit työllistyä? 2. Onko sinulla aiempia opintoja avoimessa yliopistossa, kesäyliopistossa tai muussa korkeakoulussa? Oletko selvittänyt aiempien opintojesi korvaavuudet? 3. Miten aiemmat korkeakouluopinnot vaikuttavat aikatauluusi ja käytettävissä olevien opintotukikuukausien määrään? 4. Mihin aiot suuntautua pääaineessasi, mitä olet ajatellut sivuaineiksi ja missä aikataulussa aiot tutkintosi suorittaa? 5. Oletko aikeissa suorittaa opettajan pedagogiset opinnot ja milloin? 6. Aiotko lähteä vaihtoon? Milloin? 7. Onko jotain muuta opintoihin mahdollisesti vaikuttavaa (esim. perhe, työssäkäynti)? Opinto-oppaat Turun yliopistossa ilmestyy sähköisesti lukuisia opiskelijoita ja opintoja tukevia oppaita ja ohjeistuksia. Nämä löytyvät yliopiston verkkosivuilta. Ohjausta antava henkilökunta Opiskelijoita ohjaavat ja neuvovat useat eri tahot. Oppiainetasolla koko henkilökunta antaa ohjausta, mutta lisäksi monissa aineissa on erikseen nimetty opetushenkilöstöön kuuluva (esim. opettajatuutori), jonka kanssa esimerkiksi HOPS laaditaan. Tiedekunnan kansliassa opiskelijoita ohjaavat perustutkintoon, opiskeluun ja esim. valmistumiseen liittyvissä asioissa opintoneuvoja ja opintopäällikkö. Kansainväliseen vaihtoon liittyvissä asioissa opiskelijat saavat ohjausta kansainvälisten palveluiden yksiköstä. Turun yliopistossa on myös opintopsykologi. Opintopsykologin palvelut on suunnattu opiskelijoille, jotka haluavat pohtia tavoitteitaan ja motivaatiotaan sekä kehittää oppimistaitojaan. Lisätietoa yliopiston verkkosivuilta. Opiskelijatuutorointi Opiskelijatuutorit ohjaavat tiedekunnan uusia opiskelijoita akateemiseen maailmaan opintojen alkuvaiheessa. Tuutorit ovat vanhempia, usein 2.–4. vuoden opiskelijoita, joiden tehtävänä on tukea pääaineensa uusia opiskelijoita ja kertoa heille opiskelun aloittamiseen ja opiskeluun yleisesti liittyvistä käytännöistä. Tuutorit myös näyttävät uusille opiskelijoille yliopistoalueella sijaitsevat tärkeät yksiköt, kuten kirjastot ja atk-keskuksen. Yksi tuutori tai tuutoripari ohjaa yleensä noin 6–10 tulokkaan ryhmää. Kansainvälisten opiskelijoiden tuutorin (kv. tuutorin) tehtävänä on olla Turkuun syys- tai kevätlukukauden alussa saapuvan ulkomaisen opiskelijan ensimmäinen suomalainen kontakti ja auttaa ensimmäisten päivien käytännön asioiden 66 Perustutkintoja koskevat ohjeet hoitamisessa, kuten yliopistoon ilmoittautumisessa. Kv. tuutorin ohjattavana on lukukaudessa enintään 5 opiskelijaa. Tiedekunnassa opiskelijatuutorina tai kv. tuutorina toimimisesta saa 2 opintopistettä, jotka sisällytetään vapaisiin opintoihin. Useamman kuin yhden kerran tuutorina tai kv. tuutorina toimineet voivat saada tuutoritoiminnasta tutkintoon sisällytettäväksi enintään 4 opintopistettä. Tuutorihaku tapahtuu aina alkuvuodesta. Lisätietoa tuutoroinnista, tuutorien valitsemisesta ja koulutuksesta löytyy tiedekunnan verkkosivuilta. JATKO-OPINNOT Opiskelija voi saavuttaa jatko-opintokelpoisuuden kaikissa niissä tiedekunnan oppiaineissa, joita voi tiedekunnassa opiskella pääaineena. Jatkoopintokelpoisuus on kuitenkin eri asia kuin jatko-opintojen opinto-oikeuden saaminen. Opinto-oikeutta anotaan erikseen tiedekunnasta saatavalla lomakkeella, jonka liitteenä tulee olla mm. oppiaineen professorilla hyväksytetty jatko-opintosuunnitelma. Jatko-opinnoista löytyy lisätietoa humanistisen tiedekunnan jatkotutkintooppaasta, joka on luettavissa tiedekunnan verkkosivuilla. TUTKINNON TÄYDENTÄMINEN JA ERILLISET OPINNOT Turun yliopistossa maisterintutkinnon suorittanut opiskelija voi täydentää tutkintoaan oppiaineiden opinnoilla maksutta valmistumislukuvuotta seuraavien kolmen lukuvuoden ajan. Tutkintoa täydentävä opiskelija saa opinto-oikeuden eri oppiaineisiin samoin perustein kuin perustutkintoa suorittava opiskelija (huomioi sivuainekokeet ym.). Kolmen vuoden jälkeen opinto-oikeutta voi jatkaa anomalla erillisopinto-oikeutta tiedekunnan kansliasta. Erilliset opinnot ovat opiskelijalle maksullisia: perusopinnot 250 euroa, aineopinnot 350 euroa, syventävät opinnot 500 euroa ja 1 opintopiste 10 euroa. Erillis-opinto-oikeuden eri oppiaineisiin saa samoin perustein kuin perustutkintoa suorittava opiskelija saa ko. aineeseen sivuaineoikeuden (huomioi sivuainekokeet ym.). Erillisopinto-oikeutta voivat anoa myös muualta kuin Turun yliopistosta valmistuneet. Erillisistä opinnoista ja mm. maksuperusteista tiedotetaan tarkemmin tiedekunnan verkkosivulla. 67 Perustutkintoja koskevat ohjeet LAADUNHALLINTA JA OPISKELIJOIDEN ROOLI YLIOPISTOYHTEISÖSSÄ Yliopiston laatupolitiikka Turun yliopiston laadunhallinnan tavoitteena on tukea ja varmistaa yliopiston strategiassa asetettujen tavoitteiden ja vision toteutumista; ohjata toimintaa riittävän tarkan ja reaaliaikaisen seuranta- ja arviointitiedon varassa; kehittää yliopiston toimintaprosessien laatua ja vapauttaa akateemisen henkilöstön työaikaa perustehtäviin; tehdä yliopiston toiminnan keskeiset periaatteet ja korkea laatu näkyväksi. Yliopiston laadunhallinnan välineenä toimii laatujärjestelmä, jonka keskeiset periaatteet esitetään kootusti rehtorin hyväksymässä yliopiston laatukäsikirjassa ja sen liitteissä. Lisäksi toimintayksiköiden toimintakäsikirjoissa on esitetty tarkemmat ohjeet ja menetelmäkuvaukset. Laadunhallinta on osa yliopiston normaalia toimintaa, ja laatujärjestelmän organisointi on yliopistossa rehtorin ja toimintayksiköissä niiden johdon vastuulla. Yliopiston toiminnan laatu syntyy kuitenkin viime kädessä yliopistoyhteisön jäsenten asiantuntevasta, vastuullisesta ja eettisestä toiminnasta. Opiskelijat yliopistoyhteisön osana Yliopisto-opiskelijat ovat yliopistoyhteisön jäseniä, joilla on opettajien ohella keskeinen rooli koulutuksen kehittämisessä. Yliopisto-opiskelussa on kyse osapuolten välisestä yhteistyöstä, jossa opiskelijat tuovat opetustilanteisiin oman panoksensa. Opiskelijoiden akateemiseen vastuuseen sisältyy vastuu osallistua oman oppimisympäristönsä kehittämiseen mm. antamalla palautetta sekä osallistumalla yliopiston hallintoelinten ja erilaisten työryhmien työskentelyyn. Yksittäisen opiskelijan ohella tärkeitä toimijoita ovat ainejärjestöt ja ylioppilaskunta. 68 Digitaalinen kulttuuri DIGITAALINEN KULTTUURI Digitaalinen kulttuuri käsittelee monitieteisesti kulttuurin käynnissä olevia muutoksia, uusia digitaalisen viestinnän, taiteen ja viihteen muotoja sekä uuden teknologian käyttömahdollisuuksia. Oppiaine sijoittuu koulutusohjelman teknologista kulttuuria ja sen muutosta tarkastelevalle painopistealueelle. Kiinnostus kohdistuu varsinkin käyttäjäryhmiin ja -yhteisöihin sekä teknologioiden välisiin suhteisiin. Digitaalisen kulttuurin opetuksella ja tutkimuksella on kolme näihin liittyvää painopistettä: Teknologian kulttuurinen muutos Pelikulttuurit Verkkoyhteisöt ja sosiaalinen media Digitaalisen kulttuurin opinnot antavat käsitteellisiä valmiuksia ymmärtää digitalisoituvan nykykulttuurin ilmiöitä. Opinnot antavat myös käytännön tietoja ja taitoja, joita toiminta digitaalisessa ympäristössä vaatii. Valmistuneet opiskelijat työskentelevät yrityksissä sekä kuntien ja valtion palveluksessa esimerkiksi tutkijoina, tuottajina, asiantuntijoina, tiedottajina, kouluttajina ja toimittajina. Opiskelijoiden aktiivisuus, sivuaineet, ja oma, esimerkiksi harrastusten kautta syntynyt kiinnostus ja perehtyneisyys, vaikuttavat keskeisesti sijoittumiseen työelämässä. Digitaalisen kulttuurin opinnot on suunniteltu siten, että ne antavat mahdollisuuden valita opintojaksoja, joista muodostuu kullekin opiskelijalle hänen perustaitoihinsa ja tietoihinsa pohjaava mielekäs kokonaisuus. Opiskelija voi painottaa digitaalisen kulttuurin alueelta teoreettis-tutkimuksellista tai soveltavaa näkökulmaa tai näiden yhdistelmää. Kummankin näkökulman opinnot sisältyvät jokaiseen opintokokonaisuuteen. Opiskelijan on myös mahdollista valita viimeistään aineopintojen alussa sisällöllinen teema, jota voi syventää jokaisella opintojaksolla. Sivuaineopintojen valinta voi tukea digitaalisen kulttuurin soveltavaa orientaatiota esimerkiksi teknisestä tai taiteellisesta näkökulmasta. Opintojen pääasiallinen suorituskieli on suomi. Ruotsiksi ja englanniksi suorittaminen on mahdollista sopimuksen mukaan. Opintojaksojen aikana käytettävä kirjallisuus on nähtävissä digitaalisen kulttuurin Moodle-verkkoalustalla: https://moodle2.utu.fi/course/view.php?id=1465 Oppiaineella on käytössä myös Facebook-sivu: http://www.facebook.com/#!/pages/Turun-yliopisto-Digitaalinenkulttuuri/142253542464166 69 Digitaalinen kulttuuri Perusopinnot 25 op P1 Digitaalinen maailma 5 op P2 Kulttuuriperintö 5 op P3 Maisema, paikka, kulttuuriympäristö 5 op P4 Digitaalisen kulttuurin tutkimuksen perusteet 6 op P4a Digitaalisen kulttuurin tutkimuksellinen ajattelu 3 op P4b Kirjoittaminen ja digitaalinen kulttuuri 3op P5 Näkökulmia digitaaliseen kulttuuriin: valinnainen kirjallisuus 4 op Aineopinnot 45 op A1 Tutkielmaseminaari 10 op A2 Tutkimustaidot 13 op A2a Tutkimuksen teoriat ja käytäntö 4 op A2b Tutkimusaineistot ja niiden hankinta 3op A2c Tutkimuseettiset erityisvalmiudet 3 op A2d Luova tieteellinen kirjoittaminen 3 op A3 Digitaalisen kulttuurin painopistealueet 6 op A3a Teknologian kulttuurinen muutos 3 op A3b Pelikulttuurit 3 op A3c Verkkoyhteisöt ja sosiaalinen media 3op A4 Digitaalisen kulttuurin tuotanto 6 op A5 Valinnaiset erikoistumisopinnot 10 op Kurssin kohdalla mainittava opettaja on pääsääntöisesti vastuuopettaja, mutta kursseja voidaan järjestää myös tuntiopetuksena. PERUSOPINNOT Tavoitteet ja sisältö Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman kolmella pääaineella, digitaalisella kulttuurilla, kulttuuriperinnön tutkimuksella ja maisemantutkimuksella, on integroivat perusopinnot. Ne koostuvat kaikille pakollisista yhteisistä johdantokursseista (15 op) sekä oppiainekohtaisista linjaopinnoista (10 op). Perusopintojen tavoitteena on antaa opiskelijoille yleiskäsitys kaikkien kolmen oppiaineen erityisistä kysymyksenasetteluista, tutkimuskohteista ja menetelmistä. Perusopinnoissa käsitellään myös oppiaineille yhteisiä teemoja, jotka liittyvät kulttuuriympäristöjen aineellisiin ja aineettomiin tekijöihin. Pakolliset kurssit (15 op) ja yhdet linjaopinnot (10 op) suoritettuaan opiskelija saa merkinnän kyseisen linjan mukaisten perusopintojen suorittamisesta. Jos opiskelija haluaa merkinnän myös toisen pääaineen perusopinnoista, hän täydentää opintojaan kyseisen linjan opinnoilla (10 op). Digitaalisen kulttuurin linjan perusopintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija digitaalisen kulttuurin käsitteistöön eri näkökulmista, tarjota tutkimuksellisia 70 Digitaalinen kulttuuri perusvalmiuksia sekä opastaa teknologisten tutkimus- ja toimintaympäristöjen hallintaan. Perusopintoja määrittää digitaalisen yleissivistyksen käsite. Se tarkoittaa, että digitaalisuutta käsitellään laaja-alaisesti sekä teoreettisesti että käytännön harjoitusten kautta leikillisyyttä ja innovatiivisuutta korostaen ja eri opiskelumenetelmiä hyödyntäen. Opetusmuodot Opiskelu tapahtuu seminaarien, luentojen, tenttien, harjoitustehtävien, esseiden, opintopiirien, erilaisten tulkintatehtävien sekä omien taito- ja tuotantopainotteisten harjoitustöiden muodossa. Oppiaineen sisällön kannalta olennaiset osiot ovat kaikille yhteisiä, mutta kurssitarjonta sisältää myös valinnaisuutta mahdollistaen erikoistumisen opiskelijan oman kiinnostuksen mukaan. Kirjallisuus Kunkin opintojakson alussa ilmoitetaan, miten kirjallisuutta ja oheismateriaalia käytetään. Opintojaksoihin liittyvä kirjallisuus on usein erikseen tarkennettavaa lähdekirjallisuutta. Alan nopeiden muutosten takia kirjallisuus saattaa täydentyä esimerkiksi ajankohtaisilla artikkeleilla ja digitaalisilla ohjeistoilla. P1 Digitaalinen maailma Digital World Koodi: DIGU0096 Oppiaine: Digitaalinen kulttuuri Laajuus: 5 op Tavoitteet: Opiskelija tuntee digitaalisen kulttuurin määritelmän, peruskäsitteistön ja keskeiset osa-alueet, jotka liittyvät esimerkiksi tietoverkkoihin, media- ja mobiiliteknologioihin sekä peleihin ja niiden kehitykseen. Opiskelija osaa hahmottaa oman asemansa digitaalisen kulttuurin toimijana. Opiskelija pystyy myös vertailemaan eri maiden digitaalisen kulttuurin ilmiöitä ja tuntee digitaalisen kulttuurin kytkökset maiseman esittämisen tapoihin ja kulttuuriperintöprosesseihin. Sisältö: Kurssi koostuu opetuskerroista, joilla luennoinnin ja harjoitusten kautta käsitellään digitaalisen kulttuurin määrittelyjä, suhteita lähitieteisiin ja keskeisiä tutkimusalueita. Opetuskerroilla käsitellään myös digitaalisia maailmanesittämistapoja sekä kulttuuriperinnön digitalisoitumista ja sähkösyntyisten ilmiöiden kulttuuriperintöprosesseja paikallisessa ja vertailevassa globaalissa viitekehyksessä. Opiskelijat tutustuvat lisäksi digitaalisen kulttuuriin ajankohtaisiin tutkimusprojekteihin ja niiden tuottamiin sovelluksiin. Opetuskertoihin liittyvä kirjallinen kuulustelu laajentaa näkemystä erityisesti verkkokulttuureista ja niiden kehityksestä. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; luennot, tentti. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilöt: Digitaalisen kulttuurin professori. Toteutustavat: Luennot ja kirjatentti. Suositeltu suoritusajankohta: 1. opiskeluvuoden syyslukukausi. 71 Digitaalinen kulttuuri Oppimateriaali: Suominen, Jaakko – Östman, Sari – Saarikoski, Petri – Turtiainen, Riikka: Sosiaalisen median lyhyt historia. Helsinki: Gaudeamus. 2013. 350 s. P2 Kulttuuriperintö Cultural Heritage Koodi:KUPE0085 Oppiaine: Kulttuuriperinnön tutkimus Laajuus: 5 op Tavoitteet: Opiskelija perehtyy kulttuuriperinnön tutkimuksen alaan, sen avainkäsitteisiin ja lähestymistapoihin ja oppii ymmärtämään kulttuuriperinnön syntyyn liittyvää mekanismia ja siitä käytyä diskurssia. Opiskelija tutustuu oppiaineen syntyyn, kehittymiseen ja sen muotoutumiseen vaikuttaneisiin tekijöihin uudeksi monitieteiseksi oppiaineeksi suomalaisen tieteen kentässä sekä osana koulutusohjelman monitieteistä luonnetta. Sisältö: Luentokurssilla avataan kulttuuriperinnön tutkimuksen keskeiset käsitteet ja tutkimusalat sekä perehdytään kulttuuriperintöprosessin mekanismeihin. Kohteina ovat aineellinen ja aineeton sekä julkinen ja yksityinen kulttuuriperintö, joita tarkastellaan kulttuuriperintöön liittyvän kotimaisen ja kansainvälisen diskurssin kautta. Oppiaineen monitieteinen luonne ja sen kytkeytyminen koulutusohjelman muihin oppiaineisiin avautuu oppiaineen oppihistorian kautta. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; oppimispäiväkirja. Arviointi: 0–5 Vastuuhenkilö: Kulttuuriperinnön professori. Toteutustapa: Luentokurssi. Suositeltu suoritusajankohta: SL, periodi I. P3 Maisema, paikka, kulttuuriympäristö Landscape, Place, Cultural Environment Koodi: MATU0084 Oppiaine: Maisemantutkimus Laajuus: 5op Tavoitteet: Opiskelija omaksuu maiseman, paikan ja kulttuuriympäristön avainkäsitteet ja tutustuu niistä käytyyn tieteelliseen keskusteluun. Opiskelija perehtyy maisemantutkimukseen monitieteisenä tutkimusalana sekä sen taustaaloihin ja sovellusalueisiin. Sisältö: Osuudessa tarkastellaan maisemaa havaittuna ympäristönä, yhteisöllisenä paikkana ja samastumiskohteena, muistin paikkana, muuttuvana ympäristönä, ympäristön esittämisenä ja arvotettuna kulttuuriympäristönä. Osuus käsittää kuhunkin näistä teemoista liittyviä luentojaksoja ja pienimuotoisia ryhmäharjoitustöitä. Lähtökohtana on käsitys maisemasta ihmisen ja ympäristön monimuotoisena vuorovaikutuksena ja siihen perustuvana tapana nähdä ympäristö. Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen luennoille ja harjoitustöihin. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilöt: Maisemantutkimuksen professori, yliopisto-opettaja ja yliopistonlehtori. 72 Digitaalinen kulttuuri Toteutustapa: Luennot, Moodlessa tehtävä tentti ja pakollinen kenttäpäivä/retki. Suositeltu suoritusajankohta: 1. opiskeluvuosi. Opetuksen suunniteltu ajankohta: SL, periodi I P4 Digitaalisen kulttuurin tutkimuksen perusteet The Basics of Research in Digital Culture Oppiaine: Digitaalinen kulttuuri Laajuus: 6 op Tavoitteet: Opiskelija tuntee tieteellisen tutkimuksen tekemisen peruskäsitteistön digitaalisen kulttuurin viitekehyksessä. Hän hallitsee tutkimuksellisen ajattelun perusteet, ymmärtää tutkimusprosessin vaiheet pääpiirteissään ja osaa soveltaa osaamistaan kirjoittamalla erityyppisiä tekstejä. Sisältö: Opintojaksolla harjoitellaan tutkimuksellista ajattelua ja käytännön toimintaa luentojen ja tehtävien kautta. Opintojakso jakautuu kahteen osaan. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; luennot ja harjoitukset. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilöt: Ks. kohdat P4a ja P4b. Toteutustavat: Luento- ja harjoituskurssit. Suositeltu suoritusajankohta: 1. opiskeluvuoden syyslukukausi. Oppimateriaali: Luennoitsijoiden osoittama materiaali. P4a Digitaalisen kulttuurin tutkimuksellinen ajattelu Research-based Thinking in Digital Culture Koodi: DIGU0097 Oppiaine: Digitaalinen kulttuuri Laajuus: 3 op Tavoitteet: Opiskelija omaksuu tutkimuksellisen ajattelun perusteet. Hän ymmärtää, mitä on tieteellisyys ja tutkimuksellinen kysyminen digitaalisen kulttuurin tutkimuksen näkökulmasta. Opiskelija osaa hahmottaa, millaisia ilmiöitä digitaalisen kulttuurin oppiaineessa tutkitaan ja miten. Hän erottaa arkitiedon ja tieteellisen tiedon tuottamistavat toisistaan ja osaa arvioida kriittisesti digitaaliseen maailmaan liittyvää keskustelua. Sisältö: Kurssilla perehdytään tutkimukselliseen ajatteluun ja tieteenteon perusteisiin luentojen ja käytännön harjoitusten kautta. Opetuskerroilla käsitellään laadullisen tutkimusprosessin vaiheita ja harjoitellaan tieteellisen kysymisen taitoa. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; luennot ja harjoitukset, verkkotentti. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilöt: Digitaalisen kulttuurin yliopistonlehtori. Suositeltu suoritusajankohta: 1. opiskeluvuoden syyslukukausi. P4b Kirjoittaminen ja digitaalinen kulttuuri Academic Writing and Digital Culture Koodi: DIGU0098 Oppiaine: Digitaalinen kulttuuri Laajuus: 3 op 73 Digitaalinen kulttuuri Tavoitteet: Opiskelija tuntee tieteellisen kirjoittamisen perusteet suhteessa digitaalisen kulttuurin alaan. Hän osaa tuottaa erityyppisiä tekstejä (mm. arvostelu, referaatti, essee, katsaus, lehdistötiedote, abstrakti) sekä verkkoon että painettuihin julkaisuihin, hahmottaa tieteen yleistajuistamisen ja journalismin perusperiaatteet ja ymmärtää tieteellisen tekstin tuottamisen eri käytäntöjä. Lisäksi hän ymmärtää, miten digitaalinen kulttuuri vaikuttaa paitsi julkaisemisen teknisiin seikkoihin myös verkkojournalismin omiin työskentelytapoihin. Sisältö: Seminaarityyppisellä opintojaksolla perehdytään tieteellisen kirjoittamiseen luentojen, asiantuntijavierailujen ja kirjoitustehtävien kautta. Kurssiin liittyy myös sidosryhmäyhteistyötä alan julkaisujen kanssa. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; luennot ja harjoitukset. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilöt: Digitaalisen kulttuurin yliopistonlehtori. Suositeltu suoritusajankohta: 1. opiskeluvuoden syyslukukausi P5 Näkökulmia digitaaliseen kulttuuriin: valinnainen kirjallisuus Perspectives of Digital Culture: Supplementary Literature Koodi: DIGU0099 Oppiaine: Digitaalinen kulttuuri Laajuus: 4 op Tavoitteet: Opiskelija osaa lukea ja analysoida uutta digitaalista kulttuuria koskevaa tutkimustietoa ja ymmärtää sen merkityksen digitaalisen kulttuurin tutkimuksessa. Opiskelija osaa valita digitaalisen kulttuurin tutkimuksen piiristä oman kiinnostuksen kohteensa, jota koskevaa tietämystä voi jatkossa syventää. Sisältö: Opiskelija valitsee annetusta kirjalistasta haluamansa digitaalisen kulttuurin alan teokset, jotka hän tenttii tai joita käyttäen hän kirjoittaa esseen valitsemastaan aiheesta. Valinnaiset kirjat liittyvät digitaalisen kulttuurin tutkimuksen painopistealueisiin ja uusiin tutkimussuuntauksiin. Opiskelija osoittaa pystyvänsä kertomaan lukemastaan ja pystyvänsä tiivistämään olennaisen valitsemistaan digitaalisen kulttuurin aihepiireistä. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi / ruotsi / englanti; kirjallinen tentti, essee. Arviointi: 0-5. Vastuuhenkilöt: Digitaalisen kulttuurin henkilökunta. Suositeltu suoritusajankohta: 1. opiskeluvuosi. Oppimateriaali: Katso kirjatenttipaketit digitaalisen kulttuurin Moodleympäristöstä https://moodle2.utu.fi/course/view.php?id=1465 AINEOPINNOT Tavoitteet ja sisältö Aineopintojen päätavoite on digitaalisen kulttuurin tutkimuksellisten valmiuksien kehittäminen. Aineopinnot vahvistavat oppiaineen painopistealueiden tuntemusta ja tarjoavat opiskelijalle mahdollisuuden erikoistua valitsemiinsa digitaalisen kulttuurin teemoihin. 74 Digitaalinen kulttuuri Käsitteellisesti huomio laajenee digitaalisen kulttuurin lähtökohdista teknologian ja kommunikaation kulttuurisen muutoksen laajempaan tarkasteluun. Opintojen keskeisenä tavoitteena on pohtia digitaalisen kulttuurin tai kulttuurien merkityksiä ja vaikutuksia yhteisön ja yksilön elämässä sekä taidon ja luovuuden suhdetta teknologiaan. Lisäksi viimeistään aineopintojen aikana opiskelija osallistuu tutkimuksellisiin tai tuotannollisiin projekteihin. Sivuaineopiskelijoiden aineopintojen laajuus on 35 opintopistettä. Sivuaineopiskelijat suorittavat kohdan A1 tutkielmaseminaari, mutta heidän ei tarvitse suorittaa kohtaa A5 Valinnaiset erikoistumisopinnot. A1 Tutkielmaseminaari Seminar Koodi: DIGU1015 Oppiaine: Digitaalinen kulttuuri Laajuus: 10 op Tavoitteet: Opiskelija oppii soveltamaan tieteellisen tutkimuksen menetelmiä uuden tiedon tuottamiseen sekä osaa eritellä tieteellisen tiedon luonnetta. Opiskelija saa valmiuden käydä tieteellistä keskustelua ja kykenee argumentoimaan oman tutkielmansa puolesta sekä arvioimaan kriittisesti tieteellisiä tekstejä. Sisältö: Opintojakso koostuu pienryhmissä annettavasta opetuksesta ja ohjauksesta. Opiskelija tuottaa tieteellisen tutkimuksen tekemiseen orientoivan, itsenäisen tutkielman, johon voidaan liittää joko erillinen tai tutkielmaan sisältyvä soveltava osuus. Opiskelija esittelee oman tutkielman ja osallistuu toisten tutkielmien vertaisarviointiin. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; luennot, seminaarityöskentely, tutkielma. Arviointi: 0-5 Lisätieto: Arviointi suoritetaan vasta, kun kypsyyskoe on suoritettu. Huom. kypsyyskokeeseen voi osallistua vasta, kun kirjallisen viestinnän kurssi (koodi EIHS0013) 3 op on suoritettu. Vastuuhenkilöt: Digitaalisen kulttuurin yliopistonlehtori. Toteutustavat: Seminaarityöskentely ja ohjaus, itsenäistä työskentelyä. Suositeltu suoritusajankohta: 2. opiskeluvuosi. Edeltävät opinnot: Perusopinnot suoritettuna vähintään hyvin tiedoin (keskiarvo 3). Oppimateriaali: Luennoitsijan osoittama materiaali. Sivuaineopiskelijat: Tutkielmaseminaari on pakollinen myös sivuaineopiskelijoille. A2 Tutkimustaidot Research Skills Oppiaine: Digitaalinen kulttuuri Laajuus: 13 op Tavoitteet: Opiskelija osaa hahmottaa digitaalisen kulttuurin teorioiden, tutkimuskohteiden, aineistojen, kirjoittamisen ja tutkimusetiikan yhteyden. 75 Digitaalinen kulttuuri Opiskelija pystyy tuottamaan itsenäisesti ja osana ryhmää digitaalista kulttuuria koskevaa tietoa ja esittämään sitä muille. Sisältö: Ks. kohdat A2a, A2b, A2c ja A2d. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; luennot, harjoitukset, kirjatentit / esseet. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilöt: Ks. kohdat A2a, A2b, A2c ja A2d. Toteutustavat: Luento- ja harjoituskurssit, tentit / esseet. Suositeltu suoritusajankohta: Ks. kohdat A2a, A2b, A2c ja A2d. Oppimateriaali: Luennoitsijan osoittama materiaali. A2a Tutkimuksen teoriat ja käytäntö Doing Research in Digital Culture Koodi: DIGU1173 Oppaine: Digitaalinen kulttuuri Laajuus: 4 op Tavoitteet: Opiskelija osaa kuvata digitaalisen kulttuurin monialaisen ja tieteidenvälisen tradition ja uusimpia tutkimussuuntauksia sekä osaa sijoittaa itsensä traditioihin. Opiskelija pystyy tuottamaan osana ryhmää digitaalista kulttuuria koskevaa tietoa ja esittämään sitä muille. Sisältö: Opiskelija tutustuu tarkemmin uusien tieteenalojen syntytekijöihin, digitaalisen kulttuurin tutkimuksen perinteeseen ja sen sidoksiin muihin tieteenaloihin luentojen, oheiskirjallisuuden ja soveltavien harjoitusten avulla. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; luennot, harjoitukset, kirjatentti / essee / oppimispäiväkirja. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilöt: Digitaalisen kulttuurin professori. Toteutustavat: Luento- ja harjoituskurssi, tentti, essee. Suositeltu suoritusajankohta: 1. opiskeluvuoden kevät. A2b Tutkimusaineistot ja niiden hankinta Research materials and data collection Koodi: DIGU1174 Oppaine: Digitaalinen kulttuuri Laajuus: 3 op Tavoitteet: Opiskelija hallitsee aineistonhankinnan perusteet. Hän ymmärtää primaari- ja sekundaarilähteiden aseman ja erot digitaalisen kulttuurin tutkimuksessa ja osaa soveltaa tutkimusaiheeseen sopivaa aineistonhankintamenetelmää sekä raportoida aineistonhankintaprosessista kirjallisesti. Opiskelija osaa myös ottaa huomioon valmiiksi olemassa olevien ja digitaalisen kulttuurin tutkimusta varten tuotettujen verkkoaineistojen erityispiirteet. Sisältö: Opintojakso on muodoltaan verkkokurssi, joka on suoritettavissa itsenäisesti lukuvuoden aikana vapaavalintaisena ajankohtana. Koska kurssilla perehdytään erilaisiin tutkimusaineistoihin ja niiden hankintamenetelmiin, se suositellaan suoritettavan tutkielmaseminaarin yhteydessä. 76 Digitaalinen kulttuuri Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; harjoituskurssi verkossa, essee. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilöt: Digitaalisen kulttuurin yliopistonlehtori. Suositeltu suoritusajankohta: 2. opiskeluvuosi. A2c Tutkimuseettiset erityisvalmiudet Research Ethics Koodi: DIGU1175 Oppiaine: Digitaalinen kulttuuri Laajuus: 3 op Tavoitteet: Opiskelija hallitsee tutkimuseettisen ajattelun perusteet ja osaa huomioida tutkimuseettiset toimintatavat omassa opinnäytteessään tai muussa tutkielmassaan. Hän tunnistaa verkkokontekstin tutkimusaineistolle aiheuttamat tutkimuseettiset haasteet. Sisältö: Opintojaksolla tutustutaan akateemisen tutkimuksen eettisiin vaatimuksiin luentojen ja käytännön harjoitusten kautta. Opiskelija kehittää omia eettisiä valmiuksiaan arvioimalla aiempaa tutkimusta ja laatimalla digitaalisen kulttuurin ajankohtaiseen tutkimusteemaan (tai omaan tutkielma-aiheeseensa) liittyvän katsauksen. Pääpaino kurssilla on verkkoaineistoihin liittyvien tutkimuseettisten kysymysten tarkastelussa. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; luennot, harjoitukset ja tentti. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilöt: Digitaalisen kulttuurin yliopistonlehtori. Toteutustavat: Luento- ja harjoituskurssi, tentti. Suositeltu suoritusajankohta: 2. opiskeluvuoden syksy. A2d Luova tieteellinen kirjoittaminen Creative Writing Koodi: DIGU1176 Oppiaine: Digitaalinen kulttuuri Laajuus: 3 op Tavoitteet: Opiskelija omaksuu kandidaatintutkielmaansa tukevat tieteellisen kirjoittamisen taidot. Hän syventää kykyään ajatella ja tutkia kirjoittamalla ja hallitsee tutkimustekstin rakenteen ja tyylilliset vaatimukset. Opiskelija tunnistaa prosessikirjoittamisen vaiheet ja osaa hahmottaa oman kirjoitustyylinsä piirteitä. Sisältö: Opintojaksolla harjoitellaan tieteellisen tekstintuottamisen erityisteemoja (kuten reflektointia ja argumentointia) luovan kirjoittamisen menetelmien avulla. Havainnollistamista, leikillisyyttä ja visualisointia korostavilla harjoituksilla opiskelija kehittyy luontevammaksi ja monipuolisemmaksi akateemisen tekstin tuottajaksi digitaalisen kulttuurin oppiaineen kontekstissa. Opintojakson aikana käydään läpi myös akateemisen tutkimuksen toimitus- ja julkaisukäytäntöjen perusteita erityisesti verkkojulkaisun ominaispiirteet huomioon ottaen. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; luennot ja harjoitukset. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilöt: Digitaalisen kulttuurin yliopistonlehtori. 77 Digitaalinen kulttuuri Toteutustavat: Luento- ja harjoituskurssi, essee. Suositeltu suoritusajankohta: Tutkielmaseminaarin suorittamisen yhteydessä. Oppimateriaali: Luennoitsijan osoittama materiaali. A3 Digitaalisen kulttuurin painopistealueet Essential Topics in Digital Culture Oppiaine: Digitaalinen kulttuuri Laajuus: 6 op (2 x 3 op valinnaista kokonaisuutta) Tavoitteet: Opiskelijalla on monipuolinen ja perusopintoja laajempi käsitys oppiaineen painopistealueista ja niillä tehtävästä tutkimuksesta. Opiskelija osaa soveltaa painopisteisiin liittyvää tutkimustietoa omassa toiminnassaan ja kehittää sitä. Sisältö: Opintojaksolla syvennetään ymmärrystä digitaalisen kulttuurin painopistealueista luentojen, harjoituskurssien ja kirjallisuuden avulla. Opiskelija valitsee kolmesta painopistealueesta kaksi, joista kummastakin hän suorittaa kolmen opintopisteen kokonaisuuden. Vaihtoehtoisesti opiskelija voi suorittaa jokaisesta kolmesta painopistealueesta kahden opintopisteen laajuisen kokonaisuuden. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; luennot, harjoitukset, kirjatentti, essee. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilöt: Ks. kohdat A3a, A3b ja A3c. Toteutustavat: Luentokurssit, luento- ja kirjatentit, essee. Suositeltu suoritusajankohta: Ks. kohdat A3a, A3b ja A3c. Oppimateriaali: Luennoitsijoiden osoittama materiaali. A3a Teknologian kulttuurinen muutos Cultural Change of Technology Koodi: DIGU1177 Oppiaine: Digitaalinen kulttuuri Laajuus: 3 op Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää, mitä digitaalisessa kulttuurissa tarkoitetaan teknologian kulttuurisen muutoksen tutkimuksella. Hän omaksuu kulttuurisen muutoksen käsitteen teoreettisen ja tutkimuksellisen taustan ja tietää, millaista tutkimusta ja toimintaa painopistealueelle sijoittuu. Opiskelija osaa soveltaa omaksumiaan tietoja uusien tutkimuskysymysten tuottamisessa ja tutkimusaineistojen analysoinnissa. Sisältö: Opintojaksolla tutustutaan teknologian kulttuurisen muutoksen painopistealueeseen luentojen, harjoitusten ja kirjallisuuden kautta. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; luennot, harjoitukset, kirjatentti, essee. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilöt: Digitaalisen kulttuurin professori. Toteutustavat: Luentokurssi, luento- ja/tai kirjatentit, essee. Suositeltu suoritusajankohta: 1. tai 2. opiskeluvuosi. 78 Digitaalinen kulttuuri A3b Pelikulttuurit Game Cultures Koodi: DIGU1178 Oppiaine: Digitaalinen kulttuuri Laajuus: 3 op Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää, mitä digitaalisessa kulttuurissa tarkoitetaan pelikulttuurien tutkimuksella. Hän omaksuu pelikulttuurien käsitteen teoreettisen ja tutkimuksellisen taustan ja tietää, millaista tutkimusta ja toimintaa painopistealueelle sijoittuu. Opiskelija osaa soveltaa omaksumiaan tietoja uusien tutkimuskysymysten tuottamisessa ja tutkimusaineistojen analysoinnissa. Sisältö: Opintojaksolla tutustutaan pelikulttuurien painopistealueeseen luentojen, harjoitusten ja kirjallisuuden kautta. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; luennot, harjoitukset, kirjatentti, essee. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilöt: Digitaalisen kulttuurin yliopistonlehtori. Toteutustavat: Luentokurssi, luento- ja/tai kirjatentit, essee. Suositeltu suoritusajankohta: 1. tai 2. opiskeluvuosi. A3c Verkkoyhteisöt ja sosiaalinen media Online Communities Koodi: DIGU1179 Oppiaine: Digitaalinen kulttuuri Laajuus: 3 op Tavoitteet: Opiskelija hallitsee digitaalisen kulttuurin näkökulman verkkoyhteisöjen ja sosiaalisen median tutkimuksesta. Hän omaksuu edellä mainittujen käsitteiden teoreettisen ja tutkimuksellisen taustan ja tietää, millaista tutkimusta ja toimintaa painopistealueelle sijoittuu. Opiskelija osaa soveltaa omaksumiaan tietoja uusien tutkimuskysymysten tuottamisessa ja tutkimusaineistojen analysoinnissa. Sisältö: Opintojaksolla tutustutaan verkkoyhteisöjen ja sosiaalisen median painopistealueeseen luentojen, harjoitusten ja kirjallisuuden kautta. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; luennot, harjoitukset, kirjatentti, essee. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilöt: Digitaalisen kulttuurin yliopistonlehtori. Toteutustavat: Luentokurssi, luento- ja/tai kirjatentit, essee. Suositeltu suoritusajankohta: 1. tai 2. opiskeluvuosi. A4 Digitaalisen kulttuurin tuotanto Production of Digital Culture Koodi: DIGU1180 Oppiaine: Digitaalinen kulttuuri Laajuus: 6 op Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia itsenäisesti ja yhteistyössä ryhmässä, joka toteuttaa digitaalisen kulttuurin tutkimus- tai tuotantoprojektin. Opiskelija hallitsee projektin aikatauluttamiseen, työnjakoon, viestintään sekä sidosryhmäyhteistyöhön liittyvät taidot. Opiskelija osaa soveltaa aiemmin 79 Digitaalinen kulttuuri oppimiaan digitaalisen kulttuurin valmiuksia projektityössä ja hankkii uusia ajankohtaisia sisällöntuotannollisia taitoja ja osaa välittää omaa osaamistaan myös muille projektiryhmän jäsenille. Sisältö: Opiskelija osallistuu yhteen tai useampaan digitaalisen kulttuurin painopistealueen tutkimus- tai tuotantoprojektiin. Opintojakso sisältää projektitoiminnan lähtökohtien teoreettisten valmiuksien opiskelua ja niiden käytännön soveltamista. Tuotantoon voi kuulua sisällöllisten taitojen, kuten verkkoympäristöjen, visualisoinnin, pelillistämisen tai julkaisemisen opiskelua. Kurssin voi suorittaa myös itsenäisenä harjoitustyönä tai opiskelijalähtöisenä opintopiirinä. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi (tai sopimuksen mukaan); projektiin osallistuminen ja lopputyö. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilöt: Digitaalisen kulttuurin yliopistonlehtori. Toteutustavat: Projekti. Suositeltu suoritusajankohta: 2. ja/tai 3. opiskeluvuosi. Oppimateriaali: Vetäjän osoittama materiaali. A5 Valinnaiset erikoistumisopinnot Supplementary Specialization Koodi: DIGU1118 Oppiaine: Digitaalinen kulttuuri Laajuus: 10 op Tavoitteet: Opiskelija syventää ja monipuolistaa osaamistaan vapaavalintaiselta digitaalisen kulttuurin osa-alueelta suhteessa aiemmin oppimaansa. Sisältö: Opintojaksoon voi sisällyttää luento- ja harjoituskursseja, opintopiirejä, esseitä, kirjatenttejä tai esimerkiksi työharjoittelun (5 op). Kohtaan voi sijoittaa myös ulkomailla suoritettuja opintoja ja erikoiskursseja. Tyypillisesti tähän kohtaan sijoitetaan lisäksi kursseja, jotka liittyvät ajankohtaisten ohjelmistojen soveltamiseen tutkimuksessa ja digitaalisessa tuotannossa. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi, ruotsi, englanti; kirjallinen tentti, harjoitustyö, essee, työharjoittelu. Arviointi: 0-5. Vastuuhenkilöt: Digitaalisen kulttuurin yliopistonlehtori. Suositeltu suoritusajankohta: 1., 2. ja 3. opiskeluvuosi. Oppimateriaali: Sopimuksen mukaan. Lisätietoja: Sivuaineopiskelijat, joiden aineopintojen laajuus on 35 op, eivät suorita tätä kohtaa. Työharjoittelun ja opintopiirien sijoittamisesta osaksi opintoja on annettu erilliset ohjeet, jotka löytyvät oppiaineen Moodle2-ympäristöstä ja verkkosivuilta. Harjoittelusta lisätietoja antaa opintojakson vastuuhenkilö. 80 Kulttuuriperinnön tutkimus KULTTUURIPERINNÖN TUTKIMUS Kulttuuriperinnön tutkimus on humanistinen ja monitieteinen oppiaine, jossa suomalaiset kulttuuri-ilmiöt nähdään osana eurooppalaista kulttuuriperintöä. Kulttuuriperinnön tutkimus tarkastelee esimerkiksi esineitä, paikkoja, rakennuksia ja rakennettuja alueita sekä arvojärjestelmiä, sosiaalisia käytänteitä, tapoja, perinteitä ja uskomuksia. Kiinnostuksen kohteina ovat kulttuuriperinnön synty, muutos, välittyminen, käyttö ja asema osana ihmisten arkea, kommunikaatiota ja identiteettiä. Kulttuuriperintöä tutkitaan ihmisten ilmiöille antamien merkitysten ja tulkintojen kautta paikallisessa, alueellisessa, kansallisessa ja kansainvälisessä kontekstissa. Oppiaine käyttää menneisyyden ja nykyisyyden tutkimiseen humanistisen tutkimuksen keskeisiä metodeja. Oppiaineen painopistealueita ovat 1. 2. 3. 4. 5. Itämeren alueen kulttuuriperintöprosessit Teollinen kulttuuriperintö Rakennusperintö Kulttuurien kohtaaminen ja ylirajaisuus Menneisyyspolitiikka ja muisti Itämeren alueella tarkastelu kohdistuu niihin moninaisiin prosesseihin, joissa yksilön, yhteisön tai instituution toimesta jokin ilmiö tai menneisyyden jälki valikoituu tietoisesti kulttuuriperinnöksi. Teollisen kulttuuriperinnön tarkastelu avaa humanistille uudenlaisia mahdollisuuksia perehtyä teknologisen kulttuurin murrokseen sekä teollisuusympäristöjen arvonmuodostukseen ja uuskäyttöön. Rakennusperinnön tutkija ottaa erityisesti huomioon asukkaat ja osallistuvan rakennussuojelun sekä pyrkii alueiden suojeluun ja vaalimiseen. Kulttuurien kohtaaminen ja ylirajaisuus painopistealueena antaa opiskelijalle valmiuksia erikoistua maahanmuuttokysymyksiin ja kulttuurien välisen viestinnän periaatteisiin kansainvälisellä ja kotikansainvälisellä kentällä. Menneisyyspolitiikkaan ja muistiin perehdytään sekä kulttuuriperintöprosessien että kulttuuriperinnön teorioiden näkökulmasta. Kulttuuriperinnön tutkimus antaa asiantuntijavalmiudet monialaisiin kulttuuri- ja luovien alojen työtehtäviin. Valmistuneet ovat sijoittuneet julkisen ja yksityisten kulttuurialojen sektorille suunnittelijoiksi, tuottajiksi, tiedottajiksi, tutkijoiksi, projektityöntekijöiksi ja monikulttuurisuus- ja maahanmuuttotyöhön sekä kulttuuriperintöaloille museoihin ja arkistoihin. Opintojen pääasiallinen suorituskieli on suomi. Ruotsiksi ja englanniksi suorittaminen on mahdollista sopimuksen mukaan. Oppiaineella on käytössä myös Facebook-sivu osoitteessa http://www.facebook.com /pages/Turun-yliopisto-Kulttuuriperinnöntutkimus/165875213512986 81 Kulttuuriperinnön tutkimus Perusopinnot 25 op P1 Digitaalinen maailma 5 op P2 Kulttuuriperintö 5 op P3 Maisema, paikka ja kulttuuriympäristö 5 op P4 Johdatus kulttuuriperinnön tutkimuksen menetelmiin 8 op P5 Näkökulmia kulttuuriperintöön 2 op Aineopinnot 45 op A1 Tutkielmaseminaari 10 op A2 Keskusteluja kulttuuriperinnöstä 8 op A3 Kulttuurin ja yhteiskunnan vuorovaikutus 8 op A4 Kulttuuriperinnön kentät 9 op A5 Valinnaisia erikoistumisopintoja 10 op PERUSOPINNOT Perusopintojen tavoite on, että opiskelija omaksuu kulttuuriperinnön tutkijan näkökulman. Hän tunnistaa kulttuuriperinnön tutkimuksen keskeiset sisällöt ja kulttuuriperinnön kenttään kuuluvia ilmiöitä ja prosesseja. Hän osaa analysoida ja käyttää tiedon lähteenä kulttuuriperinnön tutkimuksen alaa edustavia asiantuntijatekstejä ja dokumentoida tietolähteiden käyttönsä. Hän hallitsee kulttuuriperinnön tutkimuksen eettiset perusteet, osaa pohtia tutkimuksen vaikuttavuuteen liittyviä kysymyksiä sekä kykenee seuraamaan alansa kansainvälistä keskustelua. P1 Digitaalinen maailma Digital World Koodi: DIGU0096 Laajuus: 5 op Tavoitteet: Opiskelija tuntee digitaalisen kulttuurin määritelmän, peruskäsitteistön ja keskeiset osa-alueet, jotka liittyvät esimerkiksi tietoverkkoihin, media- ja mobiiliteknologioihin sekä peleihin ja niiden kehitykseen. Opiskelija osaa hahmottaa oman asemansa digitaalisen kulttuurin toimijana. Opiskelija pystyy myös vertailemaan eri maiden digitaalisen kulttuurin ilmiöitä ja tuntee digitaalisen kulttuurin kytkökset maiseman esittämisen tapoihin ja kulttuuriperintöprosesseihin. Sisältö: Kurssi koostuu opetuskerroista, joilla luennoinnin ja harjoitusten kautta käsitellään digitaalisen kulttuurin määrittelyjä, suhteita lähitieteisiin ja keskeisiä tutkimusalueita. Opetuskerroilla käsitellään myös digitaalisia maailmanesittämistapoja sekä kulttuuriperinnön digitalisoitumista ja sähkösyntyisten ilmiöiden kulttuuriperintöprosesseja paikallisessa ja vertailevassa globaalissa viitekehyksessä. Opiskelijat tutustuvat lisäksi digitaalisen kulttuuriin ajankohtaisiin tutkimusprojekteihin ja niiden tuottamiin sovelluksiin. 82 Kulttuuriperinnön tutkimus Opetuskertoihin liittyvä kirjallinen kuulustelu laajentaa näkemystä erityisesti verkkokulttuureista ja niiden kehityksestä. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; luennot, tentti. Arviointi: 0–5 Vastuuhenkilö: Digitaalisen kulttuurin professori. Toteutustavat: Luennot ja kirjatentti. Suositeltu suoritusajankohta: 1. opiskeluvuoden syyslukukausi Oppimateriaali: Suominen, Jaakko & Östman, Sari & Saarikoski, Petri & Turtiainen, Riikka: Sosiaalisen median lyhyt historia. Gaudeamus, Helsinki 2013. 350 s. P2 Kulttuuriperintö Cultural Heritage Koodi: KUPE0085 Laajuus: 5 op Tavoitteet: Opiskelija perehtyy kulttuuriperinnön tutkimuksen alaan, sen avainkäsitteisiin ja lähestymistapoihin. Opiskelija oppii tulkitsemaan ympäristöä ja menneisyyttä kulttuuriperinnön näkökulmasta ja ymmärtää kulttuuriperinnön tuottamisen perusteet. Opintojaksolla tutustutaan oppiaineen syntyyn, kehittymiseen ja sen muotoutumiseen vaikuttaneisiin tekijöihin uudeksi monitieteiseksi oppiaineeksi suomalaisen tieteen kentässä sekä osana koulutusohjelman monitieteistä luonnetta. Sisältö: Luentokurssilla avataan kulttuuriperinnön tutkimuksen keskeiset käsitteet ja tutkimusalat sekä perehdytään kulttuuriperintöprosessin mekanismeihin. Kulttuuriperintöä tarkastellaan kotimaisen ja kansainvälisen tutkimusperinteen kautta. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; oppimispäiväkirja. Arviointi: 0–5 Vastuuhenkilö: Kulttuuriperinnön professori, kulttuuriperinnön yliopistonlehtori. Toteutustapa: Luentokurssi. Opetuksen suunniteltu ajankohta: 1. opiskeluvuoden syyslukukaus. P3 Maisema, paikka ja kulttuuriympäristö Landscape, Place, Cultural Environment Koodi: MATU0084 Laajuus: 5 op Tavoitteet: Opiskelija omaksuu maiseman, paikan ja kulttuuriympäristön avainkäsitteet ja tutustuu niistä käytyyn tieteelliseen keskusteluun. Opiskelija perehtyy maisemantutkimukseen monitieteisenä tutkimusalana sekä sen taustaaloihin ja sovellusalueisiin. Sisältö: Osuudessa tarkastellaan maisemaa havaittuna ympäristönä, yhteisöllisenä paikkana ja samastumiskohteena, muistin paikkana, muuttuvana ympäristönä, ympäristön esittämisenä ja arvotettuna kulttuuriympäristönä. Osuus käsittää kuhunkin näistä teemoista liittyviä luentojaksoja ja pienimuotoisia ryhmäharjoitustöitä. Lähtökohtana on käsitys maisemasta ihmisen ja ympäristön monimuotoisena vuorovaikutuksena ja siihen perustuvana tapana nähdä ympäristö. Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen luennoille ja harjoitustöihin. 83 Kulttuuriperinnön tutkimus Arviointi: 0–5 Vastuuhenkilöt: Professori Maunu Häyrynen, yliopisto-opettaja Eeva Raike ja yliopistonlehtori Simo Laakkonen. Toteutustapa: Luennot, Moodlessa tehtävä tentti ja pakollinen kenttäpäivä/retki. Opetuksen suunniteltu ajankohta: 1. opiskeluvuoden syyslukukausi. P4 Johdatus kulttuuriperinnön tutkimuksen menetelmiin 8 op Introduction to Methods of Cultural Heritage Studies P4a Menneisyys tutkimuskohteena Studying the Past Koodi: KUPE0086 Oppiaine: Kulttuuriperinnön tutkimus Laajuus: 4 op Tavoitteet: Opiskelija oppii etsimään ja analysoimaan erilaisia lähteitä ja käyttämään arkistoja ja menneisyyden jättämiä jälkiä tietolähteinään. Hän oppii arvioimaan erilaisten menneenkuvausten uskottavuutta ja soveltamaan historiantutkimuksen menetelmiä kulttuuriperinnön tutkimukseen sekä tuottamaan pienimuotoisia menneisyyden representaatioita. Sisältö: Luentokurssi etenee menneisyyttä koskevien kysymysten esittämisestä historiantutkimuksen tietolähteisiin, dokumentointikäytäntöihin ja lähdekritiikkiin. Luentojen yhteydessä analysoidaan erilaisia menneisyyden ymmärtämisen ja selittämisen tapoja sekä menneen esittämisen ja kuvaamisen keinoja. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; osallistuminen opetukseen ja harjoituksiin sekä kirjallinen tentti. Arviointi: 0–5 Vastuuhenkilö: Kulttuuriperinnön professori. Toteutustapa: Luento- ja harjoituskurssi. Opetuksen suunniteltu ajankohta: SL, periodi I.I Oheiskirjallisuus: -Aronsson, Peter: Historiekultur i förändring. – Aronsson, Peter (red.), Makten over minnet. Historiekultur i förändring. Studentlitteratur, Lund 2000. (sivut 7–33) -Torsti, Pilvi: Historiapolitiikkaa tutkimaan – Historian poliittisen käytön typologian kehittelyä. http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=119 P4b Kenttätyömenetelmät Field Work Methods Koodi: KUPE0087 Oppiaine: Kulttuuriperinnön tutkimus Laajuus: 4 op Tavoitteet: Opiskelija omaksuu kulttuuriperinnön tutkimuksen kannalta keskeiset kenttätyön perusteet. Hän perehtyy kentän eri merkityksiin, kenttätyön traditioihin ja nykytutkimuksen suuntauksiin sekä erilaisiin kenttätyömenetelmiin. Hän osaa soveltaa kulttuuriperinnön tutkimusaiheeseen sopivaa menetelmää ja ymmärtää kenttätyöhön liittyvät tutkimuseettiset periaatteet. Sisältö: Opintojaksolla tutustutaan kenttään, kenttätyöhön ja kulttuuriperinnön tutkimuksen menetelmiin luentojen, harjoitusten, ryhmätyötehtävien ja kirjallisuuden kautta. 84 Kulttuuriperinnön tutkimus Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; osallistuminen opetukseen, ryhmätyötehtävät ja harjoitustyöt. Arviointi: 0–5 Vastuuhenkilö: Kulttuuriperinnön yliopistonlehtori. Toteutustapa: Harjoituskurssi. Opetuksen suunniteltu ajankohta: SL, periodi II. Oheiskirjallisuus: -Kuula, Arja: Tutkimusetiikka. Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys. Vastapaino, Tampere 2006. -Stig Sørensen, Marie Louise & Carman, John (eds.): Heritage Studies. Methods and Approaches. Routledge, London 2009. P5 Näkökulmia kulttuuriperintöön Perspectives on Cultural Heritage Koodi: KUPE0088 Oppiaine: Kulttuuriperinnön tutkimus Laajuus: 2 op Tavoitteet: Opiskelija oppii analysoimaan ja ymmärtämään kulttuuriperinnön tutkimuksen eri ulottuvuuksia ja näkökulmia. Sisältö: Opiskelija kirjoittaa analyyttisen esseen edeltä käsin annettavasta tehtävästä. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; kirjallinen essee. Arviointi: 0–5 Vastuuhenkilö: Kulttuuriperinnön yliopistonlehtori. Toteutustapa: Kirjallinen essee. Opetuksen suunniteltu ajankohta: SL, periodit I–II. Suoritettava kirjallisuus: -Tuomi-Nikula, Outi & Haanpää, Riina & Kivilaakso, Aura (toim.): Mitä on kulttuuriperintö? SKS, Helsinki 2013. 390 s. AINEOPINNOT Aineopintojen tavoite on, että opiskelija omaksuu kulttuuriperinnön tutkijan tieteellisen työskentelyn valmiudet ja tutkimustaidot. Hän harjoittelee asiantuntijatekstin tuottamista sekä oppii toimimaan kulttuuriperintöä analysoivan tutkimusryhmän jäsenenä. Sivuaineopiskelijoiden aineopintojen laajuus on 35 opintopistettä. Myös he suorittavat tutkielmaseminaarin 10 op laajuisena. Heidän ei tarvitse suorittaa kohtaa A5 Valinnaisia erikoistumisopintoja. A1 Tutkielmaseminaari Seminar Koodi: KUPE1015 Oppiaine: Kulttuuriperinnön tutkimus Laajuus: 10 op 85 Kulttuuriperinnön tutkimus Tavoitteet: Opiskelija oppii soveltamaan tieteellisen tutkimuksen menetelmiä uuden tiedon tuottamiseen sekä osaa eritellä tieteellisen tiedon luonnetta. Opiskelija saa valmiuden käydä tieteellistä keskustelua ja kykenee argumentoimaan oman tutkielmansa puolesta sekä arvioimaan kriittisesti tieteellisiä tekstejä. Sisältö: Opintojakso koostuu pienryhmissä annettavasta opetuksesta ja ohjauksesta. Opiskelija tuottaa tieteellisen tutkimuksen tekemiseen orientoivan, itsenäisen tutkielman, johon voidaan liittää joko erillinen tai tutkielmaan sisältyvä soveltava osuus. Opiskelija esittelee oman tutkielman ja osallistuu toisten tutkielmien vertaisarviointiin. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; osallistuminen opetukseen ja ohjaukseen, harjoitustyöt, tutkielma. Arviointi: 0–5 Lisätieto: Arviointi suoritetaan vasta, kun kypsyyskoe on suoritettu. Huom! Kypsyyskokeeseen voi osallistua vasta, kun kirjallisen viestinnän kurssi (EIHS0013) 3 op on suoritettu. Vastuuhenkilö: Kulttuuriperinnön yliopistonlehtori Toteutustavat: Seminaarityöskentely ja ohjaus sekä itsenäistä työskentelyä Edeltävät opinnot: Pääaineen perusopinnot vähintään hyvin tiedoin suoritettuna Opetuksen suunniteltu ajankohta: SL–KL, periodit I–IV Sivuaineopiskelijat: Tutkielmaseminaari on pakollinen myös sivuaineopiskelijoille. A2 Keskusteluja kulttuuriperinnöstä 8 op Discussions of Cultural Heritage A2a Eurooppalaisen menneisyyden representaatioita Representations of European Past Koodi: KUPE1044 Oppiaine: Kulttuuriperinnön tutkimus Laajuus: 5 op Tavoitteet: Opiskelija oppii käsittelemään historian esityksiä kulttuuriperintönä. Hän perehtyy eurooppalaisen historiakulttuurin ja historiankirjoituksen historiaan ja oppii tunnistamaan eurooppalaisen historian tutkimustraditioita. Sisältö: Eurooppalaisen kulttuuriperinnön ja historian esitysten vuorovaikutussuhdetta valottavia luentoja ja harjoituksia. Vaadittavat suoritukset: Suorituskieli suomi; osallistuminen opetukseen, kirjallinen tentti ja harjoitustyö. Arviointi: 0–5 Vastuuhenkilö: Kulttuuriperinnön professori. Toteutustapa: Luento- ja harjoituskurssi. Opetuksen suunniteltu ajankohta: KL, periodi IV. Korvaava kirjatentti: -Klinge, Matti: Suomalainen ja eurooppalainen menneisyys. Historiankirjoitus ja historiakulttuuri keisariaikana. SKS, Helsinki 2010. 359 s. (3 op) ja yksi seuraavista: -Burke, Peter: What is cultural history? Polity Press, Cambridge 2004. 152 s. (2 op) 86 Kulttuuriperinnön tutkimus -Dosse, François: New history in France: the triumph of the Annales. University of Illinois Press, Urbana 1994. 232 s. (2 op) -Iggers, Georg G.: Historiography in the twentieth century: from scientific objectivity to the postmodern challenge. Wesleyan U. P., Hanover (N. H.). 1997. 182 s. (2 op) -Jordanova, Ludmilla: History in practice. Arnold, London 2000. 224 s. (2 op) A2b Kulttuuriperintöprosessien jäljillä Tracing the Cultural Heritage Process Koodi: KUPE1176 Oppiaine: Kulttuuriperinnön tutkimus Laajuus: 3 op Tavoitteet: Opiskelija tutustuu kulttuuriperintöprosesseihin ja menneisyyden tulkintojen rooliin näissä prosesseissa. Opiskelija oppii erottamaan toisistaan historian ja menneisyyden käsitteet. Hän tutustuu historiakulttuurin käsitteeseen ja oppii erittelemään oman aikansa historiakulttuuria. Sisältö: Luentokurssi koostuu eurooppalaisen kulttuuriperinnön ja historian vuorovaikutussuhdetta valottavista luennoista. Kurssiin sisältyy harjoitustehtäviä. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; oppimispäiväkirja. Arviointi: 0–5 Vastuuhenkilö: Kulttuuriperinnön yliopistonlehtori. Toteutustapa: Luento- ja harjoituskurssi. Opetuksen suunniteltu ajankohta: KL, periodi III. Oheiskirjallisuus: -Grönholm, Pertti & Sivula, Anna (toim.): Medeiasta pronssisoturiin. Kuka tekee menneestä historiaa? THY, Turku 2010. A3 Kulttuurin ja yhteiskunnan vuorovaikutus 8 op Intercultural Communication and Society A3a Kulttuurien välinen kommunikaatio Intercultural Communication Koodi: KUPE1036 Oppiaine: Kulttuuriperinnön tutkimus Laajuus: 5 op Tavoitteet: Opiskelija perehtyy maahanmuuttopolitiikan historiaan ja oppii ymmärtämään niitä poliittisia ratkaisuja, joita on tehty eri maiden siirtolaisuuspolitiikassa. Hän oppii analysoimaan itseyden ja toiseuden, meidän ja muiden välistä vuoropuhelua, stereotyypittelyn mekaniikkaa ja kulttuurien välisen suoran kommunikaation periaatteita. Sisältö: Kurssi etenee makrotason siirtolaisuustutkimuksen traditioista mikrotason suoran kulttuurien välisen kommunikaation periaatteisiin. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; oppimispäiväkirja, essee tai kirjatentti. Arviointi: 0–5 Vastuuhenkilö: Kulttuuriperinnön yliopistonlehtori. Toteutustapa: Luentokurssi, kirjatentti. Opetuksen suunniteltu ajankohta: SL–KL, periodit I–IV 87 Kulttuuriperinnön tutkimus Korvaava kirjallisuus tentitään yhtenä 5 op:n pakettina. Tentin ottaa vastaan ja arvostelee yliopistonlehtori. -Salo-Lee, Liisa et al: Me ja Muut. Kulttuurienvälinen viestintä. Yle-opetuspalvelut. Helsinki 1996. 160 s. -Tuomi-Nikula, Outi: ”Se suomalainen puoli minussa”. Suomalais-saksalaisten perheiden lasten näkemyksiä Suomesta, suomalaisuudesta, identiteetistä ja muutosta Suomeen. – Tuomi-Nikula, Outi & Haanpää, Riina & Laine, Tarja (toim.), Takaisin Suomeen. Euroopan ulkosuomalaisten ja heidän lastensa ajatuksia Suomesta maahanmuuton kohteena. Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen julkaisuja 42, Pori 2013. (sivut 88–134) -Martikainen, Tuomas (toim.): Ylirajainen kulttuuri: etnisyys Suomessa 2000luvulla. SKS, Helsinki 2006. 308 s. A3b Ylirajaisuus ja toiseus Transnationalism and Otherness Koodi: KUPE1045 Oppiaine: Kulttuuriperinnön tutkimus Laajuus: 3 op Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on tutustua vähemmistöä koskeviin kysymyksiin ja keskusteluun monikulttuurisesta näkökulmasta. Sisältö: Opintojaksossa tarkastellaan etnisiä, kielellisiä, uskonnollisia tai sukupuolivähemmistöjä ja perehdytään niiden kautta etnisyyttä ja identiteettiä koskeviin keskusteluihin. Opiskelija syventää tietämystään vähemmistöjä koskevasta tiedosta valtiollisella, paikallisella ja yksilötasolla. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; luentopäiväkirja tai essee tai kirjallinen tentti. Korvaava suoritus: Korvaava suoritus voi olla essee, tentti tai muu alla lueteltuun korvaavaan kirjallisuuteen perustuva 3 op laajuinen suoritus. Suorituksesta sovitaan kulttuuriperinnön yliopisto-opettajan kanssa. Lisätieto: Vaihtoehtoisena suorituksena voi olla ryhmätyönä toteutettava vähemmistöä käsittelevä näyttely tai dokumenttifilmi. Arviointi: 0–5 Vastuuhenkilö: Kulttuuriperinnön yliopistonlehtori. Toteutustapa: Luentokurssi, tentti tai muu valinnainen suoritus. Opetuksen suunniteltu ajankohta: KL, periodit III–IV Korvaava kirjallisuus: -Foucault, Michael: Seksuaalisuuden historia. Gaudeamus, Helsinki 1998. (sivut 7–434) (3 op) -Foucault, Michael: Tarkkailla ja rangaista. Otava, Helsinki 2001. 475 s. (3 op) -Vertovec, Steven: Transnationalism. Routledge, London 2009. 205 s. ja Martikainen, Tuomas & Gola, Lalita: Women from the Indian Subcontinent in Finland: Patterns of Integration, Family Life, Employment and Transnationalism among Marriage Migrants. Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos, Helsinki 2007. 105 s. (3 op) [online] http://vaestoliitto-fibin.directo.fi/@Bin/d08fe155da1d290089cba47bbd7034c2/1395224734/applicatio n/pdf/386404/Women%20from%20indian%20subcontitnent_ebook.pdf -Bhabha, Homi K: Location of Culture. Routledge, London 2004. 408 s. (3 op) -Appadurai, Arjun: Fear of Small Numbers: An Essay on the Geography of Anger. Duke University Press, Durham, NC 2006. 176 s. ja 88 Kulttuuriperinnön tutkimus Appadurai, Arjun: Modernity at large: cultural dimensions of globalization. University of Minnesota Press, Minneapolis 1996. 201 s. (3 op) -Sörlin, Sverker (red.): Nationens röst: texter om nationalismens teori och praktik. SNS förlag, Stockholm 2001. 420 s. (3 op) A4 Kulttuuriperinnön kentät 9 op Heritage and Ethnography A4a Muisti, maisema ja tulkinta Memory, Landscape and Interpretation Koodi: KUPE1177 Oppiaine: Kulttuuriperinnön tutkimus Laajuus: 4 op Tavoitteet: Opiskelija perehtyy kulttuuriperintöä ja muistia sekä muistitietoa koskeviin keskusteluihin, käsitteiden tutkimukselliseen taustaan sekä niiden tutkimuksen teoreettisiin ja metodisiin lähtökohtiin. Opiskelija oppii ymmärtämään muistitiedon merkityksen kulttuuriympäristön kokemisessa ja tulkinnassa. Sisältö: Opintojaksolla perehdytään muistitietotutkimuksiin, muistitiedon tuottamistapoihin, tulkintoihin ja merkityksiin luentojen ja kirjallisuuden kautta sekä paikannetaan ja tulkitaan muistitiedon kohteita harjoitustöiden kautta. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; osallistuminen opetukseen ja harjoitustyö. Arviointi: 0–5 Vastuuhenkilö: Kulttuuriperinnön yliopistonlehtori. Toteutustapa: Luento- ja harjoituskurssi. Opetuksen suunniteltu ajankohta: KL, periodi III. Oheiskirjallisuus: -Benton, Tim (ed.): Understanding Heritage and Memory. Manchester University Press, Manchester & New York 2010. -Hodgkin, Katharine & Radstone, Susannah (eds.): Contested Past. The Politics of Memory. Routledge, London 2003. -Ryden, Kent C.: Mapping the invisible landscape: folklore, writing and the sense of place. University of Iowa Press, Iowa City 1993. A4b Kenttäkurssi Field Research Koodi: KUPE1178 Oppiaine: Kulttuuriperinnön tutkimus Laajuus: 5 op Tavoitteet: Opiskelija perehtyy kulttuuriperinnön tutkimuksen kenttätyömenetelmiin käytännön harjoittelun kautta. Hän oppii soveltamaan kenttätyövalmiuksia ja -taitoja vuorovaikutuksessa ulkopuolisen toimijan kanssa. Hän pohtii rooliaan kenttätutkijana ja siihen liittyvää eettistä vastuuta. Sisältö: Opintojaksolla tutustutaan erilaisiin kenttäympäristöihin luentojen, harjoitustehtävien, arkistoekskursioiden ja kenttäpäivien kautta. Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa ryhmätyönä kenttäprojektin valitussa kohteessa. Hän pohtii kenttätyöraportissa kentällä oloa ja kentän havainnointia sekä harjoittelee aineistojen dokumentointia ja arkistointia. 89 Kulttuuriperinnön tutkimus Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; osallistuminen opetukseen ja kenttätyöjaksoon sekä harjoitustyö. Arviointi: 0–5 Vastuuhenkilö: Kulttuuriperinnön yliopistonlehtori. Toteutustapa: Luento- ja harjoituskurssi sekä kenttätyöjakso. Edeltävät opinnot: Opintojakso P4b Kenttätyömenetelmät suoritettuna. Opetuksen suunniteltu ajankohta: KL, periodi IV. Oheiskirjallisuus: -Laaksonen, Pekka & Knuuttila, Seppo & Piela, Ulla (toim.): Tutkijat kentällä. SKS, Helsinki 2003. A5 Valinnaisia erikoistumisopintoja Optional Studies Koodi: KUPE1051 Oppiaine: Kulttuuriperinnön tutkimus Laajuus: 10 op Tavoitteet: Opintojakson tarkoitus on tarjota opiskelijalle mahdollisuus erikoistumiselle tai suuntautumiselle. Sisältö: Opiskelija voi sijoittaa tähän opintojaksoon luento- ja harjoituskursseja sekä kirjatenttejä tai esseitä oheisen luettelon mukaan tai esimerkiksi työharjoittelun (5 op) tai projektityön (5 op). Kohtaan voi sijoittaa myös ulkomailla suoritettuja opintoja. Osa suorituksista voi olla seminaari- tai luentokursseja, joita arvioidaan luentopäiväkirjan, luentotentin, harjoitustyön tai seminaariraportin perusteella. Korvaavuuksista sovitaan kulttuuriperinnön professorin ja yliopistonlehtorin kanssa. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; kirjallinen tentti, harjoitustyö, essee tai harjoittelu, projektityö. Lisätieto: Muusta valinnaisesta suorituksesta sovitaan erikseen. Arviointi: 0–5 Vastuuhenkilö: Kulttuuriperinnön professori, yliopistonlehtori tai muu suorituksen vastaanottava opettaja Toteutustapa: Luento- tai harjoituskurssit, tentit tai esseet, muu valinnainen suoritus Opetuksen suunniteltu ajankohta: SL–KL, periodit I–IV Kirjallisuus: Ks. erillinen luettelo. Lisätieto: Kaikki sivuaineopiskelijat suorittavat 10 op laajuisen A1 Tutkielmaseminaarin. Heidän ei tarvitse suorittaa tätä opintojaksoa. Kirjallisuusluettelo: Kirjallisuus tentitään 5 op:n pakettina. Yksittäisestä teoksesta voi sisällyttää tutkintoon vain yhden suorituksen. Luettelon ulkopuolisista teoksista on sovittava erikseen tentin vastaanottavan opettajan kanssa. Kansallinen historiakulttuuri 5 op Kirjapaketin ottaa vastaan ja arvostelee kulttuuriperinnön professori. -Fewster, Derek: Visions of Past Glory: Nationalism and the Construction of Early Finnish History. SKS, Helsinki 2006. 555 s. 90 Kulttuuriperinnön tutkimus Kerronnan teoria 5 op Kirjapaketin ottaa vastaan ja arvostelee kulttuuriperinnön professori. -Ricoeur, Paul: Memory, history, forgetting. University of Chicago Press, Chicago 2004. 642 s. Menneisyyspolitiikan erityiskysymyksiä 5 op Kirjapaketin ottaa vastaan ja arvostelee kulttuuriperinnön professori. -Kalela, Jorma: Making History. The Historian and Uses of the Past. Palgrave Macmillan, Basingstoke 2012. 224 s. -Anttonen, Pertti: Tradition through Modernity. Postmodernism and the NationState in Folklore Scholarship. SKS, Helsinki 2005. 212 s. Näkökulmia kulttuuriperinnön tutkimukseen 5 op Kirjapaketin ottaa vastaan ja arvostelee kulttuuriperinnön yliopistonlehtori. -Siikala, Anna-Leena & Klein, Barbro & Mathisen, Stein R. (eds.): Creating Diversities. Folklore, Religion and the Politics of Heritage. SKS, Helsinki 2004. 305 s. -Smith, Laurajane: Uses of Heritage. Routledge, London 2006. 351 s. Kalevalainen kulttuuriperintö 5 op Kirjapaketin ottaa vastaan ja arvostelee kulttuuriperinnön yliopistonlehtori. -Anttonen, Pertti & Kuusi, Matti: Kalevala-lipas. Uusi laitos. SKS, Helsinki 1999. 336 s. -Tarkka, Lotte: Rajarahvaan laulu. Tutkimus Vuokkiniemen kalevalamittaisesta runokulttuurista 1821–1921. SKS, Helsinki 2005. 530 s. Rakennusperintö 5 op Kirjapaketin ottaa vastaan ja arvostelee kulttuuriperinnön yliopistonlehtori. -Karhunen, Eeva: Porin kuudennen osan tarinoista rakennettu kulttuuriperintö. Turun yliopisto, Turku 2014. -Lillbroända-Annala, Sanna: Från Kåk till kulturarv. En etnologisk studie av omvärderingen av historiska trästadsområden i Karleby och Ekenäs. Abo Akademis Förlag, Abo 2010. 287 s. Teollinen kulttuuriperintö 5 op Kirjapaketin ottaa vastaan ja arvostelee kulttuuriperinnön professori. -Alzén, Annika & Burell, Birgitta (red.): Otydligt. Otympligt. Otaligt: Det industriella kulturarvets utmaningar. Carlssons Bokförlag, Stockholm 2005. 193 s. -Grahn, Maarit: Perheyhtiö ja paikallisuus. A. Ahlström Osakeyhtiön historian perintö Noormarkussa. Turun yliopisto, Turku 2014. 294 s. Vähemmistöjen ja erilaisuuden kulttuuriperintö 5 op Kirjapaketin ottaa vastaan ja arvostelee kulttuuriperinnön yliopistonlehtori. -Kostiainen, Auvo (toim.): Historian vähemmistöt. Turun historiallinen yhdistys, Turku 1994. 216 s. -Kuparinen, Eero: Aleksandriasta Auschwitziin. Antisemitismin pitkä historia. Atena, Jyväskylä 1999. 384 s. 91 Kulttuuriperinnön tutkimus Saksalaisen arjen kulttuuriperintö 5 op Kirjapaketin ottaa vastaan ja arvostelee kulttuuriperinnön yliopisto-opettaja -Räsänen, Matti & Tuomi-Nikula, Outi: Saksanmaalla. Kansanelämää keskiajalta nykypäivään. SKS, Helsinki 2000. 506 s. Kulttuuriperintö ja muisti 5 op Kirjapaketin ottaa vastaan ja arvostelee kulttuuriperinnön yliopistonlehtori -Fingerroos, Outi & Haanpää, Riina & Heimo, Anne & Peltonen, Ulla-Maija (toim.): Muistitietotutkimus. Metodologisia kysymyksiä. SKS, Helsinki 2006. 304 s. -Abrams, Lynn: Oral History Theory. Routledge, Abingdon 2010. 214 s. Paikallinen etnisyys 5 op Kirjapaketin ottaa vastaan ja arvostelee kulttuuriperinnön yliopistonlehtori -Huuskonen, Marjut: Stuorra-Jovnnan ladut. Tenonsaamelaisten ympäristökertomusten maailmat. SKS, Helsinki 2004. 307 s. -Lukin, Karina: Elämän ja entisyyden maisemat. Kolgujev nenetsien arjessa, muistelussa ja kerronnassa. SKS, Helsinki 2011. 315 s. Kuolemantutkimus 5 op Kirjapaketin ottaa vastaan ja arvostelee kulttuuriperinnön yliopistonlehtori -Fingerroos, Outi: Haudatut muistot. Rituaalisen kuoleman merkitykset Kannaksen muistitiedossa. SKS, Helsinki 2004. 460 s. -Hakola, Outi & Kivistö, Sari & Mäkinen, Virpi (toim.): Kuoleman kulttuurit Suomessa. Gaudeamus, Helsinki 2014. 270 s. Harjoittelu 5 op Harjoittelusta sovitaan erikseen kulttuuriperinnön yliopistonlehtorin kanssa. Opiskelija suorittaa itsenäisesti työharjoittelun kulttuurialalla. Hän verkostoituu ja hankkii käytännön työkokemusta. Opiskelija työskentelee yhteistyökohteessa 2–3 kuukautta noin 30 tuntia viikossa tai yht. 360 tuntia. Harjoittelun jälkeen opiskelija laatii kirjallisen raportin (5 sivua), jossa hän reflektoi kriittisesti harjoittelukokemuksiaan opintojen kautta. Harjoittelun arviointi: hyväksytty / hylätty. Projektityö 5 op Projektityöstä sovitaan erikseen kulttuuriperinnön professorin tai yliopistonlehtorin kanssa. Opiskelija harjoittelee ryhmä- ja projektityöskentelytaitoja kulttuurialan projektissa, jossa on osallisena ulkopuolinen toimija. Opiskelija osallistuu opetukseen ja/tai käytännön työhön sekä laatii projektityöskentelystä raportin (5 sivua). Projektityöskentelyn arviointi: 0–5. 92 Maisemantutkimus MAISEMANTUTKIMUS Maisemantutkimus on monitieteistä ympäristöntutkimusta. Porissa opetettava maisemantutkimus on perusteiltaan humanistista koulutusohjelman muiden oppiaineiden tavoin. Se tarkastelee maisemaa ihmisen ja ympäristön kulttuurisen vuorovaikutuksen kannalta. Maisemantutkimus kysyy, mikä on maiseman merkitys yksilön tai ryhmän identiteetille, miten ja kenen silmin maisema esittää ympäristöä, miten maisema on historiallisesti muuttunut ja miten sitä pitäisi arvottaa, suojella ja kehittää. Maisema ymmärretään kulttuuriympäristöä laajemmin ja Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen mukaisesti ympäristöksi siten kuin ihmiset sen näkevät. Kansainvälinen maisemantutkimus ja humanistinen ympäristöntutkimus ovat nousseet vahvoiksi ja monimuotoisiksi tutkimusaloiksi. Oppiaine edustaa ainoana Suomessa humanistista maisemantutkimusta ja toimii alan kansainvälisissä tutkimusverkostoissa. Maisemantutkimuksen tutkimusalueita ovat maisemakuvastot, kaupunkihistoria, lähiöt, kulttuuriympäristön suojelu, puistot ja puutarhat, historiallinen paikkatieto, ympäristökasvatus sekä ylirajainen maisema ja rakennusperintö. Oppiaineen tutkimuksen ja opetuksen painopisteet ovat Kulttuuriympäristöjen historia ja suojelu Maisema-arkeologia ja humanistinen paikkatieto Maisema visuaalisena kulttuurina Maisemantutkimus tarjoaa näkökulmia ja välineitä ymmärtää maiseman ominaispiirteitä, maisemakokemusta ja maiseman esittämistä sekä maiseman ja kulttuuriympäristön yhteisöllisiä merkityksiä ja jännitteitä. Tieteellisten valmiuksien rinnalla oppiaine luo käytännön edellytyksiä yhteistyöhön eri alojen ympäristöasiantuntijoiden ja suunnittelijoiden kanssa sekä paikkatiedon ihmistieteelliseen soveltamiseen. Perusopinnoissa esitellään maisemantutkimuksen ja sitä sivuavien tutkimusalojen näkökulmat, suomalaisen maiseman piirteet ja kehityslinjat sekä maisemantutkimuksessa käytetyt humanistiset tulkintamenetelmät. Aineopinnoissa metodien tuntemusta syvennetään ja tutustutaan maisemantutkimuksen erityiskysymyksiin ja sovellusaloihin. Tavoitteena on että opiskelija tulkitsee nyky- ja menneisyyden maisemaa ihmislähtöisesti, kokonaisvaltaisesti ja kriittisesti. Työelämävalmiuksia palvelevat projektimuotoiset opintojaksot, joissa erilaista maisema-asiantuntemusta yhdistellään ja harjoitellaan monialaista ryhmätyöskentelyä ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa. Maisemantutkimus yhdistyy luontevasti erilaisiin tausta- ja sivuaineopintoihin, koulutusohjelman muiden oppiaineiden ohella taidehistoriaan, arkeologiaan sekä ympäristö-, luonnonvara- tai matkailualojen opintoihin. Maisemantutkimuksesta valmistuneet ovat sijoittuneet työelämään hyvin, aloina maankäytön suunnittelu, kulttuuriympäristöjen suojelu, arkisto- ja museoala tai kulttuurialan projektitehtävät. Alalla voi suorittaa myös jatko-opinnot. Opintojen pääasiallinen suorituskieli on suomi. Ruotsiksi ja englanniksi suorittaminen on mahdollista sopimuksen mukaan. Oppiaineen ja alan tapahtumia voi seurata maisemantutkimuksen Facebooksivulla osoitteessa https://www.facebook.com/pages/Maisemantutkimus/152660921428789 93 Maisemantutkimus Perusopinnot 25 op P1 Digitaalinen maailma 5 op P2 Kulttuuriperintö 5 op P3 Maisema, paikka, kulttuuriympäristö 5 op P4 Suomalainen maisema 4 op P5 Maisemantutkimuksen tulkintakehykset 4 op P6 Valinnainen opintojakso tai kirjallisuus 2 op Aineopinnot 45 op A1 Tutkielmaseminaari 10 op A2 Maiseman tulkinta ja metodologia 4 op A3 Maisemantutkimuksen kenttätyö 4 op A4 Kulttuuriympäristön suojelu 4 op A5 Praktikum 5 op A6 Yhdyskuntasuunnittelu 4 op A7 Maiseman politiikka 4 op A8 Kulttuuriympäristökasvatus 5 op A9 Paikkatiedon käyttö maisemantutkimuksessa 5 op PERUSOPINNOT Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman kolmella pääaineella, digitaalisella kulttuurilla, kulttuuriperinnön tutkimuksella ja maisemantutkimuksella, on integroivat perusopinnot. Ne koostuvat kaikille pakollisista yhteisistä johdantokursseista (15 op) sekä oppiainekohtaisista linjaopinnoista (10 op). Perusopintojen tavoitteena on antaa opiskelijoille yleiskäsitys kaikkien kolmen oppiaineen erityisistä kysymyksenasetteluista, tutkimuskohteista ja menetelmistä. Perusopinnoissa käsitellään myös oppiaineille yhteisiä teemoja, jotka liittyvät kulttuuriympäristöjen aineellisiin ja aineettomiin tekijöihin. Pakolliset kurssit (15 op) ja yhdet linjaopinnot (10 op) suoritettuaan opiskelija saa merkinnän kyseisen linjan mukaisten perusopintojen suorittamisesta. Jos opiskelija haluaa merkinnän myös toisen pääaineen perusopinnoista, hän täydentää opintojaan kyseisen linjan opinnoilla (10 op). Maisemantutkimuksen perusopintojen tavoitteena on esitellä tieteelliset näkökulmat maisemaan ja sen muutokseen, oppia ymmärtämään maisemaa kulttuurisena kokemistapana ja merkitysjärjestelmänä sekä historiallisena ja kulttuurisena ympäristönä. P1 Digitaalinen maailma Digital World Koodi: DIGU0096 Oppiaine: Digitaalinen kulttuuri Laajuus: 5 op Tavoitteet: Opiskelija tuntee digitaalisen kulttuurin määritelmän, peruskäsitteistön ja keskeiset osa-alueet, jotka liittyvät esimerkiksi tietoverkkoihin, media- ja 94 Maisemantutkimus mobiiliteknologioihin sekä peleihin ja niiden kehitykseen. Opiskelija osaa hahmottaa oman asemansa digitaalisen kulttuurin toimijana. Opiskelija pystyy myös vertailemaan eri maiden digitaalisen kulttuurin ilmiöitä ja tuntee digitaalisen kulttuurin kytkökset maiseman esittämisen tapoihin ja kulttuuriperintöprosesseihin. Sisältö: Kurssi koostuu opetuskerroista, joilla luennoinnin ja harjoitusten kautta käsitellään digitaalisen kulttuurin määrittelyjä, suhteita lähitieteisiin ja keskeisiä tutkimusalueita. Opetuskerroilla käsitellään myös digitaalisia maailmanesittämistapoja sekä kulttuuriperinnön digitalisoitumista ja sähkösyntyisten ilmiöiden kulttuuriperintöprosesseja paikallisessa ja vertailevassa globaalissa viitekehyksessä. Opiskelijat tutustuvat lisäksi digitaalisen kulttuuriin ajankohtaisiin tutkimusprojekteihin ja niiden tuottamiin sovelluksiin. Opetuskertoihin liittyvä kirjallinen kuulustelu laajentaa näkemystä erityisesti verkkokulttuureista ja niiden kehityksestä. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; luennot, tentti. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilöt: Digitaalisen kulttuurin professori. Toteutustavat: Luennot ja kirjatentti. Suositeltu suoritusajankohta: 1. opiskeluvuoden syyslukukausi. Oppimateriaali: Suominen, Jaakko – Östman, Sari – Saarikoski, Petri – Turtiainen, Riikka: Sosiaalisen median lyhyt historia. Helsinki: Gaudeamus. 2013. 350 s. P2 Kulttuuriperintö Cultural Heritage Koodi: KUPE0085 Oppiaine: Kulttuuriperinnön tutkimus Laajuus: 5 op Tavoitteet: Opiskelija perehtyy kulttuuriperinnön tutkimuksen alaan, sen avainkäsitteisiin ja lähestymistapoihin ja oppii ymmärtämään kulttuuriperinnön syntyyn liittyvää mekanismia ja siitä käytyä diskurssia. Opiskelija tutustuu oppiaineen syntyyn, kehittymiseen ja sen muotoutumiseen vaikuttaneisiin tekijöihin uudeksi monitieteiseksi oppiaineeksi suomalaisen tieteen kentässä sekä osana koulutusohjelman monitieteistä luonnetta. Sisältö: Luentokurssilla avataan kulttuuriperinnön tutkimuksen keskeiset käsitteet ja tutkimusalat sekä perehdytään kulttuuriperintöprosessin mekanismeihin. Kohteina ovat aineellinen ja aineeton sekä julkinen ja yksityinen kulttuuriperintö, joita tarkastellaan kulttuuriperintöön liittyvän kotimaisen ja kansainvälisen diskurssin kautta. Oppiaineen monitieteinen luonne ja sen kytkeytyminen koulutusohjelman muihin oppiaineisiin avautuu oppiaineen oppihistorian kautta. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; oppimispäiväkirja. Arviointi: 0–5 Vastuuhenkilö: Kulttuuriperinnön professori. Toteutustapa: Luentokurssi. Suositeltu suoritusajankohta: SL, periodi I. P3 Maisema, paikka, kulttuuriympäristö Landscape, Place, Cultural Environment Koodi: MATU0084 Oppiaine: Maisemantutkimus 95 Maisemantutkimus Laajuus: 5op Tavoitteet: Opiskelija omaksuu maiseman, paikan ja kulttuuriympäristön avainkäsitteet ja tutustuu niistä käytyyn tieteelliseen keskusteluun. Opiskelija perehtyy maisemantutkimukseen monitieteisenä tutkimusalana sekä sen taustaaloihin ja sovellusalueisiin. Sisältö: Osuudessa tarkastellaan maisemaa havaittuna ympäristönä, yhteisöllisenä paikkana ja samastumiskohteena, muistin paikkana, muuttuvana ympäristönä, ympäristön esittämisenä ja arvotettuna kulttuuriympäristönä. Osuus käsittää kuhunkin näistä teemoista liittyviä luentojaksoja ja pienimuotoisia ryhmäharjoitustöitä. Lähtökohtana on käsitys maisemasta ihmisen ja ympäristön monimuotoisena vuorovaikutuksena ja siihen perustuvana tapana nähdä ympäristö. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; osallistuminen luennoille ja harjoitustöihin. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilöt: maisemantutkimuksen professori, yliopisto-opettaja ja yliopistonlehtori. Toteutustapa: Luennot, Moodlessa tehtävä tentti ja pakollinen kenttäpäivä/retki. Suositeltu suoritusajankohta: 1. opiskeluvuosi. Opetuksen suunniteltu ajankohta: SL periodi I. P4 Suomalainen maisema Finnish Landscape Koodi: MATU0085 Oppiaine: Maisemantutkimus Laajuus: 4 op Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää maiseman muutokseen vaikuttavat tekijät ja mekanismit. Opiskelija oppii arvioimaan, miten mm. luonnontekijät ja ihmistoiminta ovat eri aikakausina muovanneet maisemaa. Tämän jälkeen opiskelijalle aukeaa maiseman muutosten näkeminen historiallisesta näkökulmasta. Sisältö: Kurssilla käydään läpi, mihin maisema perustuu, eli selvitetään jääkauden ja rannansiirtymäkronologian vaikutus maisemaan ennen ja nyt. Kurssilla tarkastellaan, mitä merkkejä esihistoria on jättänyt maisemaan ja miten niitä voidaan havaita ja ymmärtää. Lisäksi selvitetään maanviljelyksen merkitys maisemassa esihistorialliselta ajalta nykyaikaan. Kurssilla käydään myös läpi kaupunkien ja kaupungistumisen vaikutus maisemaan keskiajalta nykypäivään. Tavoitteena on ymmärtää luonnontieteellisiä sekä ihmisen aiheuttamia muutokseen vaikuttavia tekijöitä sekä tuoda esiin tähän liittyvät taloudelliset, sosiaaliset ja poliittiset tekijät. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; osallistuminen opetukseen, pakollinen retki, tentti ja harjoitustyö/essee. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: maisemantutkimuksen yliopisto-opettaja. Toteutustapa: Luennot, Moodlessa tehtävä tentti ja pakollinen kenttäpäivä/retki. Suositeltu suoritusajankohta: 1. opiskeluvuosi. Opetuksen suunniteltu ajankohta: SLperiodit I ja II. Kirjallisuus: Luentosarjan alussa ilmoitettavat tenttiin tulevat artikkelit. 96 Maisemantutkimus P5 Maisemantutkimuksen tulkintakehykset Interpretation Framework of Landscape Studies Koodi: MATU0086 Oppiaine: Maisemantutkimus Laajuus: 4 op Tavoitteet: Opiskelija tutustuu maisemantutkimuksen keskeisiin lähdetyyppeihin ja omaksuu maiseman havainnoinnin ja arvioinnin keskeisten menetelmien perusteet. Sisältö: Opintojaksossa harjoitellaan maisemantutkimuksen tiedonkeruumenetelmiä ja kenttähavainnointia sekä aineiston arviointia ja tulkintaa. Harjoitustehtävissä opetellaan maiseman tulkintaa valokuvien, piirustusten, viranomaisdokumenttien ja karttojen avulla. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; osallistuminen opetukseen ja harjoitustehtävät. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: maisemantutkimuksen yliopistonlehtori. Toteutustapa: Luennot ja harjoitustyöt. Suositeltu suoritusajankohta: 1. opiskeluvuosi. Opetuksen suunniteltu ajankohta: SL, periodi II. P6 Valinnainen opintojakso tai kirjallisuus Elective Studies or Literature Koodi: MATU0087 Oppiaine: Maisemantutkimus Laajuus: 2op Tavoitteet: Opiskelija monipuolistaa perusopintojaan ja laajentaa metoditietämystään. Sisältö: Vaihtuva opintojakso tai kirjatentti. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; luentokurssi, lukupiiri, essee tai kirjatentti. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilöt: maisemantutkimuksen yliopistonlehtori. Toteutustapa: Luentokurssi, lukupiiri, essee tai kirjatentti. Suositeltu suoritusajankohta: 1. opiskeluvuosi. Opetuksen suunniteltu ajankohta: SL, periodi I tai II. Kirjallisuuslista, josta tentaattorin kanssa valitaan tenttivät teokset: Ainiala, Terhi& Saarelma, Minna & Sjöblom, Paula: Nimistöntutkimuksen perusteet (sivut 1-161). SKS, Helsinki 2008, 369 s. Armiero, Marco: A Rugged Nation: Mountains and the Making of Modern Italy. The White Horse Press, Cambridge 2011, 246 s. Cresswell, Tim: Place, a Short Introduction. Blackwell, Malden MA 2004, 168 s. Erävaara, Taina & Tanskanen, Ilona (toim.): Välissä, valokuvat ymmärtämisen välineinä.Valokuvakeskus Peri, Turku 2009, 221 s. Grahn, Maarit ja Häyrynen, Maunu (toim.): Kulttuurituotanto. Kehykset, käytäntö ja prosessit. SKS, Helsinki 2009, 362 s. Hirvilammi, Juha (toim): Varhainen viljelys Suomessa. Suomen maatalousmuseo Sarka, Jyväskylä 2010, 193 s. Hällström af, Catherine: Aftryck från det förflutna. Historiska fotografier som källor. Åbo Akademis förlag, Turku 2011, 95 s. 97 Maisemantutkimus Knuuttila, Seppo & Laaksonen, Pekka & Piela, Ulla (toim.): Paikka, eletty, kuviteltu, kerrottu. SKS, Helsinki 2006, 343 s. Lahtinen, Rauno: Ympäristökeskusteluja kaupungissa, kaupunkiympäristö ja ympäristöasenteet Turussa 1890–1950. Turun yliopisto, Turku 2005, 91 s. Laine, Markus & Bamberg, Jarkko & Jokinen, Pekka (toim): Tapaustutkimuksen taito. Gaudeamus, Helsinki 2007, 300 s. Lummaa, Karoliina & Rönkä, Mia & Vuorisalo, Timo (toim.): Monitieteinen ympäristötutkimus. Gaudeamus, Helsinki 2012, 270 s. Ruusuvuori, Johanna & Tiittula, Liisa (toim): Haastattelu: Tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus. Vastapaino, Tampere 2005, 310 s. Seppä, Anita: Kuvien tulkinta. Gaudeamus, Helsinki 2012, 230 s. AINEOPINNOT Aineopinnoissa perehdytään humanistisen maisemantutkimuksen teoriaperinteeseen ja metodeihin sekä kulttuuriympäristöjen suojelun, maisemasuunnittelun ja ympäristökasvatuksen kenttiin maisemantutkimuksen sovellusalueina. Samalla tutustutaan maiseman kannalta tärkeisiin alueellisiin ja valtakunnallisiin toimijoihin. Tutkielmaseminaarissa harjoitellaan maiseman monitieteistä tutkimusta itsenäisesti ja pienryhmässä, praktikumissa työskennellään laajojen soveltavien opintohankkeiden parissa. Aineopinnoissa voi myös tutustua oman valinnan mukaan maisemantutkimuksen erityisalueisiin. Sivuaineopiskelijoiden aineopintojen laajuus on 35 opintopistettä. Sivuaineopiskelijat eivät suorita kohtia A8 ja A9. A1 Tutkielmaseminaari Seminar Koodi: MATU1016 Oppiaine: Maisemantutkimus Laajuus: 10 op Tavoitteet: Opiskelija oppii soveltamaan tieteellisen tutkimuksen menetelmiä uuden tiedon tuottamiseen ja soveltamiseen. Opiskelija saa valmiuden käydä tieteellistä keskustelua ja kykenee argumentoimaan oman tutkielmansa puolesta ja arvioimaan kriittisesti tieteellisiä tekstejä. Sisältö: Opintojakso koostuu kaikille koulutusohjelman opiskelijoille yhteisistä orientaatioluennoista sekä oppiainekohtaisista, pienryhmissä annettavasta opetuksesta ja ohjauksesta. Opiskelija tuottaa tieteellisen tutkimuksen tekemiseen orientoivan, itsenäisen tutkielman, johon voidaan liittää joko erillinen tai tutkielmaan sisältyvä soveltava osuus. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; osallistuminen opetukseen, harjoitustyöt, tutkielma. Arviointi: 0-5 Lisätieto: Arviointi suoritetaan vasta, kun kypsyyskoe on suoritettu. Huom! Kypsyyskokeeseen voi osallistua vasta, kun kirjallisen viestinnän kurssi (EIHS0013) 3 op on suoritettu. Vastuuhenkilö:Maisemantutkimuksen yliopisto-opettaja. 98 Maisemantutkimus Toteutustavat: Seminaarityöskentely ja ohjaus, itsenäistä työskentelyä. Edeltävät opinnot: Pääaineen perusopinnot vähintään hyvin tiedoin suoritettuna. Opetuksen suunnitellut ajankohdat: SL, periodit I-IV. Sivuaineopiskelijat: Tutkielmaseminaari on pakollinen myös sivuaineopiskelijoille. Orientaatioluentoja ei tarvitse suorittaa uudelleen, mikäli opiskelija on osallistunut niihin pääaineensa tutkielmaseminaarissa. A2 Maiseman tulkinta ja metodologia Methodology of Landscape Interpretation Koodi: MATU1090 Oppiaine: Maisemantutkimus Laajuus: 4 op Tavoitteet: Opiskelija tutustuu humanistisen maisemantutkimuksen teoriaperinteeseen ja tieteellisen kirjoittamisen lähtökohtiin, ja omaksuu teoreettisia ja metodisia valmiuksia kandidaattitutkielman ja pro gradu -työn tekemiseen. Sisältö: Opintojaksossa perehdytään maiseman tulkinnan monitieteiseen traditioon. Luento-osuudella valotetaan humanistisen maisemantutkimuksen ja tulkinnan metodologiaa sekä monitieteisen tutkimuksen edellytyksiä. Seminaariosuudella harjoitellaan tutkimustaitoja lukemalla ja analysoimalla tieteellisiä tekstejä. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; Luennot, harjoitustehtävät ja tentti. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: Maisemantutkimuksen yliopistonlehtori. Toteutustapa: Opintojakso sisältää luentoja, seminaarityöskentelyä ja lopputentin. Opetuksen suunniteltu ajankohta: SL, periodit I ja II. Suositeltava suoritusajankohta on ennen tutkielmaseminaaria tai tutkielmaseminaarin aikana. Lisätietoja: Kurssin oheiskirjallisuus ilmoitetaan kurssin aikana. A3 Maisemantutkimuksen kenttätyö Field Work in Landscape Studies Koodi: MATU1091 Oppiaine: Maisemantutkimus Laajuus: 4 op Tavoitteet: Opiskelija perehtyy maisemantutkimuksen kenttätyömenetelmiin, maastohavaintojen tekoon sekä dokumentointiin. Opiskelijalle syntyy alustavia valmiuksia tehdä maisemainventointia ja maisemahistoriallisia selvityksiä. Sisältö: Kenttäpäiviä edeltävänä ennakkotehtävänä opiskelijat keräävät kenttäkohteesta tutkimusmateriaalia, jota esitellään yhteisissä tapaamisissa. Kenttäpäivinä tehdään ryhmissä maastohavainnointia ja maiseman dokumentointia ennakkotapaamisissa jaettua tutkimuskirjallisuutta soveltaen. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; osallistuminen opetukseen ja harjoitustyö. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilöt:maisemantutkimuksen yliopisto-opettaja. Toteutustapa: Luennot ja kenttätyöskentely. Opetuksen suunniteltu ajankohta: KL, periodi IV. 99 Maisemantutkimus Oheiskirjallisuus: Luettava kirjallisuus jaetaan kenttäkurssin aikana. A4 Kulttuuriympäristön suojelu Conservation of Cultural Environment Koodi: MATU1092 Oppiaine: Maisemantutkimus Laajuus: 4op Tavoitteet: Opiskelija oppii hallitsemaan rakennus- ja maisemansuojelun keskeiset käsitteet, tuntee tärkeimmät suojeluperiaatteet ja on perillä niitä koskevasta keskustelusta. Opiskelija tunnistaa kulttuuriympäristön suojelun keskeiset kotimaiset toimijat ja näiden roolit sekä on yleisellä tasolla tietoinen suojelua ohjaavista säädöksistä. Opiskelija pystyy hankkimaan tietoa suojelun tarpeisiin, osallistumaan kulttuuriympäristön monialaiseen arvotukseen sekä tuottamaan perusteluja suojelu- ja hoitotoimia. Sisältö: Opintojaksolla käydään läpi rakennusperinnön, muinaisjäännösten ja kulttuurimaiseman suojelukäsitteistö, kansainväliset suojeluperiaatteet ja sopimukset, kotimaiset säädökset sekä toimijatahot. Tutustutaan kulttuuriympäristön suojelun tärkeimpiin aineistoihin ja tiedonhankkimistapoihin. Vaihtuvan kohteen avulla harjoitellaan tiedonhankintaa, monialaista arvotusta ja suojeluargumentointia. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; osallistumien opetukseen ja harjoitustyö tai essee. Arviointi: 0-5 Toteutustapa: Luennot, arkistokäynti, itsenäistä työskentelyä tai korvaava kirjallisuusessee. Suositeltu suoritusajankohta: 2. opiskeluvuosi. Vastuuhenkilö: professori Maunu Häyrynen. Opetuksen suunniteltu ajankohta: SL, periodit I – II. Kirjallisuutta: Hautamäki, Ranja: Portti puutarhaan. Historiallisten puutarhojen inventointiopas. Museovirasto, Helsinki 2000. 76 s. Kulttuuriympäristö vaikutusten arvioinnissa. Suomen Ympäristö 14/2013. Ympäristöministeriö, Helsinki 2013. 60 s. http://www.ym.fi/fiFI/Ajankohtaista/Julkaisut/SY142013_Kulttuuriymparisto_vaikutusten_%2827644 %29 Lahti, Juhana ja muut (toim.): Mistä tietoa rakennuksen historiasta? Lähdeopas ammattilaisille ja asianharrastajille. Rakennustaiteen museo, Helsinki 2003. 169 s. Lindberg, Essi: RT-99-11119. Historiallisten puistojen ja puutarhojen suojelu, hoito ja kunnostus. Rakennustieto, Helsinki 2013. 16 s. https://www.rakennustietokauppa.fi/rt-99-11119-historiallisten-puistojen-japuutarhojen-suojelu-hoito-ja-kunnostus.-2013-/110471/dp Nyman, Marie: Maisemaselvitys. Tietoa maisemasta ja suuntaviivoja suunnittelun tueksi. Varsinais-Suomen ELY, Turku 2013. 54 s. http://www.doria.fi/handle/10024/93417 Sahlberg, Marja (toim.): Talon tarinat. Rakennushistorian selvitysopas. Museovirasto, Helsinki 2010. 63 s. http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut/julkaisut/rakennusperinto 100 Maisemantutkimus A5 Praktikum Project Course Koodi: MATU1093 Oppiaine: Maisemantutkimus Laajuus: 5op Tavoitteet: Opiskelija kykenee hyödyntämään kokonaisvaltaisesti perusopintojen antamia valmiuksia, yhdistämään eri lähteistä ja erilaisin menetelmin tuotettua tietoa, hankkii valmiuksia monialaiseen ryhmätyöskentelyyn ja saa tuntumaa työelämän projektitoimintaan sekä työelämäkontakteja. Opintojakson suorittanut opiskelija kykenee osallistumaan erilaisiin kulttuuriympäristöhankkeisiin. Sisältö: Opintojakso rakentuu projektimuotoisesti vaihtuvan kulttuuriympäristökohteen tai -teeman ympärille, josta tuotetaan ryhmätyönä osaksi valmiin, osaksi itse hankittavan aineiston pohjalta pienimuotoinen kulttuuriympäristöselvitys, julkaisu tai näyttely. Opintojakso jakautuu kahteen osuuteen, kohdetta/teemaa taustoittaviin luentoihin sekä harjoitustyöhön. Kumpaankin osuuteen liittyy työskentelyä kentällä. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi, ruotsi, englanti; osallistuminen opetukseen ja harjoitustyö tai essee. Arviointi: 0-5 Toteutustapa: Luennot, kenttäkäynnit ja ohjattu ryhmätyöskentely. Edeltävät opinnot: Suositellaan maisemantutkimuksen perusopintojen suorittamista. Suositeltu suoritusajankohta: 3. opiskeluvuosi. Vastuuhenkilö: maisemantutkimuksen professori. Opetuksen suunniteltu ajankohta: SL, periodit I – II. A6 Yhdyskuntasuunnittelu Landscape Planning Koodi: MATU1094 Oppinaine: Maisemantutkimus Laajuus: 4 op Tavoitteet: Opiskelija tutustuu maankäytön viranomaistoimijoihin ja oppii hahmottamaan maankäytön suunnittelun tasot. Opiskelija saa valmiudet yhteistyöhön kaavoitusviranomaisten kanssa ja oppii tuottamaan maankäytön suunnittelua palvelevaa selvitystietoa maisemasta kriittisestä tutkimuksellisesta näkökulmasta. Kurssin suorittaminen antaa hyvät edellytykset esimerkiksi kaavoitukseen liittyvän opinnäytetyön tekemiseen. Sisältö: Opintojakso esittelee maankäytön toimijoita ja suunnitteluprosessia ja perehdyttää kaavoituksen säädösperustaan. Jaksossa perehdytään kaavoitus- ja suojelulainsäädäntöön, eri tasojen kaavoihin sekä kaavoitusprosessin etenemisvaiheisiin. Harjoitustyön avulla tutustutaan maisemantutkimuksen työtehtävänä tärkeisiin kaavaselvityksiin, niiden reunaehtoihin sekä työskentelyja raportointikäytäntöihin yhdessä ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; luennot, tentti ja/tai harjoitustyö Arviointi: 0-5 Toteutustapa: Osallistuminen opetukseen, harjoitustyö. Vastuuhenkilö: Maisemantutkimuksen yliopistonlehtori. Opetuksen suunniteltu ajankohta: KL, periodi IV 101 Maisemantutkimus A7 Maiseman politiikka Politics of Landscape Koodi: MATU1095 Oppiaine: Maisemantutkimus Laajuus: 4 op Tavoitteet: Opiskelija oppii tunnistamaan maisemaan liittyviä yhteiskunnallisia ja poliittisia ulottuvuuksia. Opiskelija osaa tarkastella maisemaa kulttuurisena ja historiallisena konstruktiona sekä yhteiskunnallisen ja kulttuurisen vallankäytön ja määrittelykamppailujen kohteena. Opiskelija ymmärtää maisemantutkimuksen lähialoilla käytävää maiseman poliittisuuteen ja yhteiskunnallisuuteen liittyvää keskustelua. Sisältö: Opintojaksossa tarkastellaan ihmisen ja maiseman välistä suhdetta yksilöllisen paikkakokemuksen sekä yhteiskunnallisten tilakäytäntöjen ja merkityksenantojen näkökulmista. Pohdinnan kohteina ovat mm. paikkaidentiteetit, maisema ja toiseus, sukupuolitettu maisema ja luonnon politiikka. Teemaan johdattelevien luentojen pohjalta analysoidaan maisemaa kriittisesti yhteiskunnallisen ja kulttuurisen vallankäytön ja määrittelykamppailujen kohteena. Vaadittavat opintosuoritukset: : Suorituskieli suomi; luennot, tentti ja harjoitustyö tai kirjatentti, mikäli opetusta ei järjestetä. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: Maisemantutkimuksen yliopistonlehtori. Toteutustapa: Luentokurssi/kirjatentti. Toteutustapa vaihtelee vuosittain. Opetuksen suunniteltu ajankohta: KL, periodi III. Kirjallisuus: Henttonen, Maarit: Kansakunnan parhaaksi: suomalaiset naisten- ja lastensairaalat 1920-1940-luvulla arkkitehtonisena, lääketieteellisenä ja yhteiskunnallisena suunnittelukohteena. SKS, Helsinki 2009, 394 s. Sekä Ampuja, Outi: Melun sieto kaupunkielämän välttämättömyytenä. Melu ympäristöongelmana ja synnyttämien reaktioiden kulttuurinen käsittely Helsingissä.SKS, Helsinki 2007, 270 s. A8 Kulttuuriympäristökasvatus Cultural Environmental Education Koodi: MATU1096 Oppiaine: Maisemantutkimus Laajuus: 5 op Tavoitteet: Opiskelijalla on valmiuksia suunnitella ja toteuttaa kulttuuriympäristön tulkintaan ja maisemanäkökulmaan painottuvaa pedagogista opetusmateriaalia. Sisältö: Opintojaksolla käsitellään kulttuuriympäristökasvatuksen teoreettisia lähtökohtia ja suunnitellaan sekä suoritetaan käytännön kokeilu. Vaadittavat opintosuoritukset: Opetuskieli suomi; portfolio tai harjoitustyö ja raportti tehdystä työstä. Arviointi: 0-5 Lisätieto: Kurssin voi korvata kirjallisuustentillä vain, jos kurssia ei järjestetä. Vastuuhenkilö: maisemantutkimuksen yliopisto-opettaja. Toteutustapa: Luennot ja harjoitukset, itsenäistä työskentelyä. Suositeltu suoritusajankohta: joko 2. tai 3. opiskeluvuosi. 102 Maisemantutkimus Opetuksen suunniteltu ajankohta: KL, periodit III ja IV. Kirjallisuus: Cantell, Hannele (toim.): Ympäristökasvatuksen käsikirja. PS-kustannus, Jyväskylä 2004, 241 s. Kulttuuri-identiteetti & kasvatus – Kulttuuriperintökasvatus kotoutumisen tukena. Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seura, Helsinki, 2014, 229 s. Kestävä kasvatus - kulttuuria etsimässä. Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seura, Helsinki 2013 419 s. Lisätiedot: Opintojakso liittyy koulutusohjelman kulttuuriympäristöjen tutkimuksen painopistealueeseen. A9 Paikkatiedon käyttö maisemantutkimuksessa Gis in Landscapestudies Koodi: MATU1097 Oppiaine: Maisemantutkimus Laajuus: 5 op Tavoitteet: Oppia perustaidot ja tiedot paikkatiedosta. Kurssin jälkeen oppilaat pystyvät soveltamaan paikkatietoa maisemantutkimuksessa ja omissa opinnäytetöissä. Harjoitusten myötä opitaan ArcGis-ohjelman sekä avoimen lähdekoodin QuantumGis-ohjelman perustaidot. Lisäksi tutustutaan päällisin puolin myös MapInfo-ohjelmaan. Sisältö: Kurssilla käydään läpi paikkatiedon tuottamista ja sen viemistä eri muodoissa kartoille. Lisäksi käydään läpi eri koordinaattijärjestelmiä ja niiden merkitystä paikkatiedossa. Harjoituksissa asemoidaan mm. vanhoja karttoja nykyiseen koordinaattijärjestelmään, tuodaan valmista aineistoa tasoiksi, tehdään omia vektoritasoja sekä opetellaan yksinkertaisia analyysejä. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; osallistuminen luennoille ja harjoituksiin, lopputyönä paikkatietoharjoitustyö. Edeltävät opinnot: Mielellään perusopinnot suoritettuna. Arviointi: Hyväksytty/hylätty. Vastuuhenkilö: maisemantutkimuksen yliopisto-opettaja. Suositeltu suoritusajankohta: joko 2. tai 3. opiskeluvuosi. Opetuksen suunniteltu ajankohta: KL, periodit IV. Kirjallisuutta: Frisk, Michael: Historiska kartor. Begrepps- och informationsanalys inför en anpassning till GIS. Riksantikvarieämbetet, Kunskapsavdelningen, Stockholm 2000, 58 s. Mökkönen, Teemu: Historiallinen paikkatieto. Digitaalisen paikkatiedon tuottaminen historiallisista kartoista. Suomen ympäristö 34:2006. Ympäristöministeriö, Helsinki 2006, 74 s. Rentzhog, Sven, et al.: Digitala historiska kartor. Tillämpningar i GIS för kulturmiljövården. Riksantikvarieämbetet, Vesterås 2002, 176 s. Tai Kirjallisuus sopimuksen mukaan. 103 Kulttuuri- ja elämysmatkailu KULTTUURI- JA ELÄMYSMATKAILU, 25 op Matkailu on leimallisesti monitieteinen oppiaine ja tutkimuskohde. Kulttuuri- ja elämysmatkailu (KUME) on Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen (KTMT) koulutusohjelman uudistettu sivuainekokonaisuus. Se antaa opiskelijalle mahdollisuuden tarkastella matkailuilmiöitä monitieteisestä, eri tutkimusmenetelmiä hyödyntävästä ja totunnaiset tiedekuntarajat ylittävästä näkökulmasta. Kulttuuri- ja elämysmatkailun sivuainekokonaisuuteen on koottu Turun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa, Kauppakorkeakoulun (TuKKK) Turun ja Porin yksiköissä sekä kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmassa Porissa annettu matkailuopetus. Osa opetuksesta toteutetaan yhteistyössä Matkailualan verkostoyliopiston (MAVY) kanssa. Osa kulttuuri- ja elämysmatkailun sivuainekokonaisuuden kursseista on uusia ja päivitetty vastaamaan muuttuvan yhteiskunnan tarpeita. Kulttuuri- ja elämysmatkailun kursseilla opiskelija lähestyy matkailuilmiöitä markkinoinnin ja liiketoiminnan näkökulmasta ja perehtyy matkailun elämyksellisyyteen. Hän tarkastelee matkailua kulttuurisen sopeutumisen väylänä ja välineenä. Analyysin kohteita ovat muuttuneet yhteisörakenteet ja ajankäytön tavat, sähköisen viestinnän yleistyminen ja arkipäiväistyminen, globaalin matkailun ja alueellisen kulttuuriperinnön suhde, kestävä ja vastuullinen kehitys. Kulttuuri- ja elämysmatkailun monitieteinen sivuainekokonaisuus sijoittuu kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman kulttuuriympäristöjen tutkimuksen painopistealueelle. Kulttuuri- ja elämysmatkailun sivuainekokonaisuuden suorittaminen on avoin kaikille Turun yliopiston opiskelijoille. Kurssitarjonta koostuu verkko- ja kontaktiopetuksesta. Kontaktiopetus pyritään järjestämään intensiivijaksoina Turussa ja Porissa niin, ettei matkustaminen kahden kampuksen välillä muodostu ylivoimaiseksi. Opetustarjonta koostuu 15:sta kurssista ja yhteensä 65–70 opintopisteestä. Näistä opiskelija valitsee yhden 25 opintopisteen sivuainekokonaisuuden. Sivuainekokonaisuus voidaan liittää kandi- tai maisteriopintoihin. Kurssikuvausten yhteydessä on ilmoitettu vaadittavat esitiedot sekä mahdolliset kurssien suorittamisjärjestykset. Kulttuuri- ja elämysmatkailun sivuainekokonaisuuteen ilmoittaudutaan syyskuun loppuun mennessä lomakkeella, joka on KTMT:n verkkosivuilla: http://www.utu.fi/fi/yksikot/hum/yksikot/ktmt/opiskelu/ohjeet/Sivut/home.aspx MAVY:n järjestämille kursseille haetaan samaa lomaketta käyttäen. MAVY:n opetusohjelmaan sisältyviä kursseja suorittaville myönnetään opinto-oikeus Matkailualan verkostoyliopistoon vain kyseisille opintojaksoille. Opinto-oikeuden saaneille MAVY:n opintotoimisto antaa ohjeet ilmoittautumisista ja muista käytännön asioista. Opiskelijalla tulee olla suoritettuna KUME -opintoja 15 op hakiessaan osalle MAVY:n opintojaksoista, asiasta kerrotaan ko. opintojaksojen kuvauksissa. 104 Kulttuuri- ja elämysmatkailu Kulttuuri- ja elämysmatkailu, 25 op Cultural and Experience Tourism 1. Johdanto matkailututkimukseen 5 op 1.1. Johdatus matkailuliiketoimintaan 3 op 1.2. Kulttuuriympäristöt ja matkailu 2 op 2. Matkailututkimuksen käytännöt 5 op 3. Matkailun historia ja tulevaisuus 4 op 4. Luonto ja ympäristö matkailussa 3 op 5. Matkailu kulttuurisena ilmiönä 7 op 5.1. Kulttuurimatkailun synty ja muodot 5 op 5.2. Matkailu taiteen poluilla 2 op 6. Matkailumaantiede 6 op 7. Matkailu ja yhteisöllisyys 2/5 op 7.1 Salakuljetus 5 op TAI: 7.2. Matkailu ja yhteisöllisyys kirjatentti 2 op 8. Matkailun elämystuotanto 3-9 op 8.1. Kestävän brändipääoman rakentaminen aluetalouden näkökulmasta 6 op 8.2. Kulttuuriperinnön tuotteistaminen matkailussa 3 op 9. Matkailun tulevaisuus ja matkailututkimus 6 op 10. Matkailun trendit 8 op 11. Matkailun erikoisteema 2-6 op 1. Johdanto matkailututkimukseen 5 op 1.1. Johdatus matkailuliiketoimintaan Koodi: 510000MALIe1 TuKKK/Turku Oppiaine: Kulttuuri- ja elämysmatkailu Laajuus: 3 op Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää matkailuyritysten liiketoiminnan erityispiirteet. Lisäksi opiskelija tuntee matkailualan keskeiset kehittäjä- ja tutkimusorganisaatiot sekä tieteelliset julkaisut. Sisältö: Opintojaksolla tutustutaan matkailuliiketoimintaan eri näkökulmista. Perehdymme matkailuyrityksiin ja alan keskeisiin organisaatioihin sekä kansallisen tason matkailustrategiaan ja matkailututkimukseen. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi. Verkkokurssi, itseopiskelutehtävät ja ryhmäkuulustelut. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: Janne Lindstedt, TuKKK/ Turku. Toteutustapa: Verkkotyöskentely ja itsenäinen työskentely. Ajankohta: SL, periodi I. Oppimateriaali: Sähköinen materiaali oppimisympäristössä (Moodle). Lisätiedot: Opintojakso suositellaan suoritettavaksi ennen muita matkailuliiketoiminnan opintokokonaisuuden opintojaksoja. 1.2. Kulttuuriympäristöt ja matkailu Cultural Milieus and Tourism Koodi: KUME0109 KTMT Oppiaine: Kulttuuri- ja elämysmatkailu Laajuus: 2 op 105 Kulttuuri- ja elämysmatkailu Tavoitteet: Antaa käsitys matkailusta osana kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen kenttää ja sovellusalueita. Sisältö: Kurssilla tarkastellaan kulttuuriympäristöihin kohdistuvaa matkailua, niiden matkailullista kehittämistä ja matkailun vaikutuksia niihin. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi. Osallistuminen opetukseen ja oppimispäiväkirja. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: Maunu Häyrynen, TY/ KTMT, Pori. Toteutustapa: Luento (3 x 4 h), Porin yliopistokeskus. Ajankohta: SL, periodi II. 2. Matkailututkimuksen käytännöt Practices in Tourism Research Koodi: 5712003 MAVY Oppiaine: MAVY Laajuus: 5 op Tavoitteet: Opintojakso vahvistaa valmiuksia matkailuun kohdistuvan tutkimuksen käytännön toteutukseen perehdyttäen opiskelijoita erilaisiin tutkimussuuntauksiin ja tutkimusmenetelmien käyttöön esimerkkitapausten avulla. Sisältö: Tutkimusmenetelmien ja -käytäntöjen esittely; kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia matkailun tutkimustapauksia eri tieteenalojen näkökulmista. Toteutustavat: Luennot 14 h, luentomateriaaleihin, Internet-aineistoihin ja taustakirjallisuuteen tutustuminen 50 h, kvantitatiivista tai kvalitatiivista tutkimusmenetelmää hyödyntävä harjoitustyö (tai harjoitustyönä laadittava tutkimussuunnitelma) 70 h. Oppimateriaalit: Eskola, J. & J. Suoranta (1998 tai uudempi). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino. Patton, M. Q. (2001). Qualitative Research & Evaluation Methods. Thousand Oaks: Sage. Syrjäläinen, E., A. Eronen & V-M. Värri (2007). Avauksia laadullisen tutkimuksen analyysiin. Tampere University Press. Töttö, P. (2004). Syvällistä ja pinnallista. Teoria, empiria ja kausaalisuus sosiaalitutkimuksessa. Tampere: Vastapaino. Heikkilä, T. (2008) Tilastollinen tutkimus. Helsinki: Edita. Arvostelu: hyväksytty/hylätty. Vastuuopettajat: Juho Pesonen, Itä-Suomen yliopisto & Petri Hottola, Oulun yliopisto. Ajankohta: SL, intensiivijakso lokakuussa Turussa. Lisätiedot: Kontaktiopetus Turussa. Kurssille osallistujalla tulee olla suoritettuna vähintään 15 op KUME-opintoja. Intensiivijakson käytännöt MAVY:n kotisivuilla www.funts.fi (opintokokonaisuudet ja käytännöt). MAVY-toimisto tiedottaa kurssin järjestelyistä myös sähköpostitse. 3. Matkailun historia ja tulevaisuus The History and Future of Tourism Koodi: 5711002 MAVY Oppiaine: MAVY Laajuus: 4 op 106 Kulttuuri- ja elämysmatkailu Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää matkailun ja yhteiskunnan poliittisen, sosiaalisen, kulttuurisen, teknologisen ja varallisuustason muutoksen välisen yhteyden historiallisesti ja tulevaisuutta visioiden. Sisältö: Opintojakso antaa yleiskäsityksen matkailun historiallisista vaiheista suomalaisesta ja kansainvälisestä näkökulmasta alkaen varhaisista matkailun muodoista aina globalisoituvan maailman matkailuun. Tarkastelun kohteena ovat matkailun historian keskeiset käsitteet matkailu, turismi, massaturismi ja postturismi sekä matkailun ajallinen jaottelu. Suoritustapa: Verkkotehtävät sekä kirjallisuuden ja verkkoluentojen tenttiminen (sähköpostitentti). Toteutustavat: Verkko-opetus Itä-Suomen yliopiston Moodlessa. Verkkoluennot 10 h. Opiskelijan työn. kokonaistuntimäärä 106 h. Oppimateriaali: Hirn, S. & E. Markkanen (1987). Tuhansien järvien maa. Suomen matkailun historia. Helsinki: Matkailun edistämiskeskus, 8-329. a) Korpela, K. (1995/1998). ”Missä ollaan, mikä maa?” – Suomalaisten matkailu Välimeren aurinkorannoille 1960- ja 1970-luvulla. Teoksessa Kostiainen, A. & K. Korpela (toim.) (1995/1998). Mikä maa - mikä valuutta? Matkakirja turismin historiaan, 174–189. Turun yliopisto. Historian laitos. Julkaisuja 35. b) Salmi, H. (1995/1998). Kanarian Kalle ja Palman mainingit - turisti suomalaisen elokuvan ja iskelmän kuvaamana. Teoksessa Kostiainen, A. & K. Korpela (toim.) (1995/1998). Mikä maa - mikä valuutta? Matkakirja turismin historiaan, 190-224. Turun yliopisto. Historian laitos. Julkaisuja 35. c) Kostiainen, A (2008). Suomalainen matkailun historian tutkimus. Matkailututkimus 4: 1, 42–55. Kostiainen, A., J. Ahtola, L. Koivunen, K. Korpela & T. Syrjämaa. (2004). Matkailijan ihmeellinen maailma. Matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 977. Helsinki: SKS. Arvostelu: 0–5 Vastuuopettaja: Yliopistonlehtori, FT Leila Koivunen, TY. Ajankohta: syys- ja kevätlukukausi. Lisätiedot: MAVY-toimisto tiedottaa kurssin järjestelyistä. 4. Luonto ja ympäristö matkailussa Nature, Environment and Tourism Koodi: KUME0101 KTMT Oppiaine: Kulttuuri- ja elämysmatkailu Laajuus: 3 op Tavoitteet: Kurssin tarkoituksena on saada opiskelija ymmärtämään, mitä ympäristö- ja luontomatkailulla sekä kestävän kehityksen matkailulla Suomessa ja muualla maailmassa tarkoitetaan. Kurssilla opiskelija perehtyy ympäristön ja matkailun suhteeseen sekä maiseman merkitykseen matkailussa. Sisältö: Opintojaksolla perehdytään aiheeseen liittyvään termistöön ja luodaan lyhyt katsaus siihen, mikä merkitys ympäristöllä on ollut matkailun historiassa. Lisäksi käsitellään massaturismin aiheuttamia ympäristövaikutuksia ja sitä, miten eri maat ovat reagoineet turismin tuomiin ongelmiin. Lisäksi pohditaan sitä, millainen on ympäristövastuullinen matkailuyritys ja mitä toimenpiteitä on tehty kansallisella ja kansainvälisellä tasolla ympäristöystävällisemmän matkailun puolesta. Opintojaksossa tarkastellaan myös maiseman merkitystä matkailussa. 107 Kulttuuri- ja elämysmatkailu Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi. Verkkoluennot ja harjoitustyöt. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: Katariina Teräs, TY/ KTMT, Pori. Toteutustapa: Verkkotyöskentely. Ajankohta: KL, periodi IV. 5. Matkailu kulttuurisena ilmiönä Tourism as a Cultural Phenomenon Koodi: MAVY 5712004 Oppiaine: MAVY Laajuus: 7 op Vastuuopettaja: FL Katariina Teräs, Turun yliopisto. Tavoitteet: Opintokokonaisuus syventää ymmärrystä matkailusta monitahoisena kulttuurisena ilmiönä laajassa ajallisessa kontekstissa. Opiskelija hahmottaa matkailun osana laajempaa arvojen ja käytäntöjen historiallisesti muuttuvaa kontekstia. Opiskelija saa valmiudet tarkastella matkailun yhteyttä kulttuurin eri muotoihin. Opintokokonaisuus koostuu kahdesta osasta, Kulttuurimatkailun synty ja muodot (5 op) ja Matkailu taiteen poluilla (2 op). Arvostelu: Opintojakson kokonaisarvosana lasketaan painotettuna keskiarvona siten, että Kulttuurimatkailun synty ja muodot osuus on 70 prosenttia ja Matkailu taiteen poluilla vaikuttaa 30 prosenttia kokonaisarvosanasta. Ajankohta: Kulttuurimatkailun synty ja muodot sekä Matkailu taiteen poluilla suoritetaan yhtenä intensiivijaksona, joka pidetään lokakuussa Turussa. Kulttuurimatkailun synty ja muodot Cultural Tourism Oppiaine: MAVY Laajuus: 5 op Tavoitteet: Perehtyminen matkailuilmiöön osana henkistä ja aineellista kulttuuria ja niihin liittyviä tapahtumia. Sisältö: Opintojaksossa perehdytään historian, kulttuurin ja perinteen käyttöön matkailussa, ja tarkastellaan, miten ne ovat muuttuneet. Jaksossa käsitellään myös matkailun motiiveja ja niiden suhdetta käsityksiin tiedon luonteesta eri aikoina. Lisäksi tarkastellaan kestävän kulttuurikehityksen kysymyksiä, autenttisuuden käsitettä matkailussa ja matkailuun liittyvissä tapahtumissa. Suoritustapa: kurssin kirjallisuuteen perehtyminen, oppimispäiväkirja. Toteutustavat: luennot 8 h, ryhmätyöskentely 8 h. Oppimateriaalit 1. Urry, J. (2002 tai uudempi). The Tourist Gaze. London: Sage Publications. 2. Kostiainen, A. & T. Syrjämaa (toim.) (2008). Touring the Past. Uses of History in Tourism. Finnish University Network for Tourism Studies. Discussion and Working Papers No 6 / Keskustelua ja raportteja No 6. Savonlinna. The Finnish University network for Tourism Studies (FUNTS). Matkailualan verkostoyliopisto (MAVY). Arvostelu: 0–5 Lisätiedot: Kurssille osallistujalla tulee olla suoritettuna vähintään 15 op KUMEopintoja. Intensiivijakson käytännöt MAVY:n kotisivuilla www.funts.fi 108 Kulttuuri- ja elämysmatkailu (opintokokonaisuudet ja käytännöt). MAVY-toimisto tiedottaa kurssin järjestelyistä myös sähköpostitse. Matkailu taiteen poluilla Tourism and Arts Oppiaine: MAVY Laajuus: 2 op Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on saada opiskelija ymmärtämään taiteen monimuotoisuuden ja matkailun suhdetta. Sisältö: Opintojaksolla tarkastellaan eri taiteenalojen ja matkailun suhdetta niin korkeakulttuurin kuin populaarikulttuurin näkökulmasta. Jaksolla pohditaan taiteen matkailukäyttöä, taiteen ja matkailun vuorovaikutusta sekä sitä, miten taide muokkaa matkailun sisältöä. Suoritustapa: Oppimispäiväkirja. Toteutustavat: Luennot 6 h, taustakirjallisuuteen tutustuminen, itsenäinen työskentely. Oppimateriaali: Crouch, D.& N. Lubbren (toim.) (2003). Visual culture and tourism. Oxford: Berg. (valikoiduin osin). Arvostelu: 0–5 Lisätiedot: Kurssille osallistujalla tulee olla suoritettuna vähintään 15 op KUMEopintoja. Intensiivijakson käytännöt MAVY:n kotisivuilla www.funts.fi (opintokokonaisuudet ja käytännöt). MAVY-toimisto tiedottaa kurssin järjestelyistä myös sähköpostitse. 6. Matkailumaantiede Geography of Tourism Koodi: 062130TM6 TuKKK/ Turku Oppiaine: Kulttuuri- ja elämysmatkailu Laajuus: 6 op Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee matkailun keskeiset käsitteet ja hahmottaa matkailun lähtöalueista, kohdealueista ja matkailureiteistä koostuvana alueellisena vuorovaikutusjärjestelmänä. Lisäksi opiskelija ymmärtää kansainvälisen ja kotimaanmatkailun edellytyksiä, ilmenemismuotoja ja alueellisia vaikutuksia sekä tuntee matkailun suunnittelun ja kehittämisen perusajatukset. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi. Kirjallinen kuulustelu, harjoitustyöt ja aktiivinen osallistuminen luennoille. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: Juulia Räikkönen, TuKKK/ Turku. Toteutustapa: Luentokurssi 14 h (Räikkönen) koostuu luennoista ja itsenäisesti toteutettavista harjoitustöistä. ks. TuKKK/talousmaantiede http://www.tse.fi/FI/opiskelu/oppaat/Pages/default.aspx. Ajankohta: SL 2015, periodi. Oppimateriaali: Vuoristo, K-V. ja N. Vesterinen 2009. Lumen ja suven maa: Suomen matkailumaantiede. Williams, Stephen 2009. Tourism geography: a new synthesis. Artikkelikokoelma ja muu luennoilla ilmoitettava materiaali. Lisätiedot: Kontaktiopetus pidetään Turun kauppakorkeakoulussa Turussa. 109 Kulttuuri- ja elämysmatkailu 7. Matkailu ja yhteisöllisyys Community Based Tourism 7.1 Etnografian erikoiskurssi Opintopisteet: 3 Sisältö: Kurssin sisältönä ovat etnografisen tutkimusmenetelmän erikoisalueet ja etenkin etnografiseen kenttätyöhön ja kirjoittamiseen liittyvät kysymykset. Suoritustapa: Kurssi koostuu 12 videoluennosta, jotka seurataan joko suorana streamina tai jälkikäteen Moodlesta. Luentojen pohjalta kirjoitetaan erikseen ohjeistettava essee. Lisätietoja saa Riikka Turtiaiselta ennen kurssin alkua. Luentojen teemat ja luennoitsijat ovat: Pe 11.9. klo 10.15–11.45 Johdantoluento: Etnografian oppihistoria ja klassikot FT, yliopistonlehtori Matti Kamppinen (uskontotiede) Ma 14.9. klo 12.15–13.45 Etiikka ja poliittisuus etnografiassa FT Anne Heimo (folkloristiikka) Pe 18.9. klo 10.15–11.45 Toiseus, representaatio ja ontografia FT Minna Opas (uskontotiede) Ma 21.9. klo 12.15–13.45 Sukupuolisuus etnografiassa FT Anu Laukkanen (sukupuolentutkimus) Pe 25.9. klo 10.15–11.45 Tutkijapositio ja kenttä. Miten tutkija paikantuu etnografisessa tutkimuksessa? FM Anna Haapalainen (uskontotiede) Ma 28.9. klo 12.15–13.45 Monipaikkainen etnografia FT, professori Helena Ruotsala (kansatiede) Pe 2.10. klo 10.15–11.45 Internet-tutkimuksen aineistot FM Sari Östman, FT, projektitutkija Anna Haverinen/FT, yliopistonlehtori Riikka Turtiainen (Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma, Pori) Ma 5.10. klo 12.15–13.45 Muistitietoetnografia FT, dosentti Pia Olsson (kansatiede) & FT Anne Heimo (folkloristiikka) Pe 9.10. klo 10.15–11.45 Kokemuksen etnografia FT, professori Marja-Liisa Honkasalo (Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksikkö) Ma 12.10. klo 12.15–13.45 Etnografian kirjoittaminen FM, KM Jaana Kouri (uskontotiede) Pe 16.10. klo 10.15–11.45 Musiikkietnografia FT, dosentti Taru Leppänen (musiikkitiede) Ma 19.10 klo 12.15–13.45 Visuaalinen etnografia 110 Kulttuuri- ja elämysmatkailu VTM, HuK, dokumentaristi kulttuurihistoria) ja toimittaja Mirja Metsola (antropologia, Työpajat (joko A, B, tai C) A. Anna Haverinen, Riikka Turtiainen ja Sari Östman: Internet-etnografia. 21.10. klo 10-14.00 Artium 105 klo 14-16.00 Artium 108 B. Mirja Metsola: Visuaalinen etnografia 20.10. klo 10-16.00 Janus-Sali C. Jaana Kouri: Etnografian kirjoittaminen 15.10. klo 16-18.00 Historicum Aikala 23.10. klo 16-18.00 Historicum Aikala 26.10. klo 16-18.00 Historicum Aikala Kurssi koostuu kahdestatoista luennosta (24 h) ja yhdestä valinnaisesta työpajasta (6 h), joka syventää ja harjoituttaa kyseisen pilottiluennon aihetta. 5 op:n suoritukseen kuuluvat luennot, luentopäiväkirja ja työpajan tehtävä. Ilmoittautuminen: Ilmoittautuminen NettiOpsussa 7.9.2015 mennessä. Vastuuluennoitsija(t): Riikka Turtiainen TAI 7.2. Matkailu ja yhteisöllisyys -kirjatentti, (vaihtoehtoisesti) Koodi: 0111KUME Oppiaine: Maisemantutkimus Laajuus: 2 op Arviointi: 0-5 Vastuuopettaja: Maunu Häyrynen, TY/ KTMT, Pori Tentittävä kirja: Häyrynen Maunu & Fingerroos, Outi (toim.). Takaisin Karjalaan, SKS 2011. Tentitään KTMT:n yleisenä tenttipäivänä. 8. Matkailun elämystuotanto Experience Economy in Tourism Production 8.1 Kestävän brändipääoman rakentaminen aluetalouden näkökulmasta The building of sustainable brand majority in territorial economic perspective Koodi: 0112KUME Oppiaine: TuKKK/Pori Laajuus: 6 op Tavoitteet: Opiskelija hahmottaa kestävän brändipääoman rakentamisen merkityksen osana alueen taloutta. Opiskelija ymmärtää alueiden taloudellisen menestyksen ja kilpailukyvyn edellytyksiä sekä alueellisten erojen syitä. Opiskelija perehtyy aluepolitiikan taloudellisiin perusteisiin. Mielenkiinnon kohteina ovat muun muassa aluetalouden perusmallit, inhimillinen pääoma ja innovaatiotoiminnan erityisluonne alueen kestävän brändinrakentamisen 111 Kulttuuri- ja elämysmatkailu strategisesta näkökulmasta. Opiskelija oppii yhdistämään ja soveltamaan brändipääoman rakentamisen, paikan markkinoinnin ja aluetalouden teoreettista osaamistaan käytännön harjoitustöissä. Opiskelija oppii hakemaan tietoa julkisista tilastokannoista, hallitsee tilastografiikan perusesitystavat Exceltaulukkolaskentaohjelmalla, osaa muokata tilastoja esimerkiksi indeksisarjoiksi sekä osaa tulkita tilastojen tuottamaa tietoa taloudellisin argumentein. Mahdolliset vierailevat luennoitsijat edustavat aluekehittäjäorganisaatioita. Opintojaksolla tutustutaan aluetaloustieteeseen hyödyntäen mallianalyysiä, tilastotietoja ja taloustieteellisiä tutkimuksia. Sisältö: Kulttuurisesti ja ympäristöllisesti kestävä paikan markkinointi, alueen brändipääoman rakentaminen, alueellisen tulotason ja työllisyyden määräytyminen, panos-tuotos-analyysi, alueellisen kasvun mallit, agglomeraatio, alueiden välinen kauppa, tilastojen hyödyntäminen Excelin avulla. Toteutustavat: Luento-opetus 16 t (kansantaloustiede/aluetalous: Teemu Haukioja 6 t ja Ari Karppinen 4 t, markkinointi: Arja Lemmetyinen 6 t). Harjoitustyöopetus 4 t (Saku Vähäsantanen). Päätösseminaari 4-6 t. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi. Osa opetuksesta voidaan järjestää englanniksi. Luentoihin ja muuhun oppimateriaaliin pohjautuva harjoitustyöskentely, jossa yksittäisistä harjoituksista koostetaan koko opintojakson kattava osaamisportfolio Arviointi: 0-5 Vastuuopettajat: Arja Lemmetyinen Ajankohta: KL 2016, periodi IV Oppimateriaali: 1. International Place Branding Yearbook 2010. Place Branding in the new age of innovation (eds. Frank M. Go and Robert Govers). Palgrave Macmillan. 2. Artikkeleita ja muuta materiaalia luennoitsijoiden ohjeiden mukaan 8.2. Kulttuuriperinnön tuotteistaminen matkailussa Cultural Heritage Production in Tourism Koodi: KUME0104 KTMT/ Pori Oppiaine: Kulttuuri- ja elämysmatkailu Laajuus: 3 op Tavoitteet: Humanistisen näkökulman haltuunotto kulttuurin tuotteistamisessa Sisältö: Kirjallisuustentti. Perehdytään kulttuurin elämysmatkailun kulttuurisiin mekanismeihin ja paneudutaan historian, perinteiden ja kulttuurien hyödyntämiseen ja tuotteistamiseen matkailussa. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallisuuden tenttiminen, suorituskieli suomi. Kirjallisuus: Petrisalo, Katriina 2001: Menneisyys matkakohteena. Kulttuuriantropologinen ja historiatieteellinen tutkimus perinnekulttuurien hyödyntämisestä matkailuteollisuudessa. SKS 802, Helsinki. Grahn, Maarit 2014: Perheyhtiö ja Paikallisuus. A. Ahlströmin Osakeyhtiön historian perintö Noormarkussa. Turun yliopiston julkaisuja 374, Turku. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: Maunu Häyrynen TY/ KTMT, Pori. Toteutustapa: Kirjallisuustentti KTMT:n yleisenä tenttipäivänä. 9. Matkailun tulevaisuus ja matkailututkimus The Future of Tourism and Tourism Studies 112 Kulttuuri- ja elämysmatkailu Koodi: TMS6 TM063150 TMS6/TUTUS9/MAS8/TSS11 TuKKK/ Turku Oppiaine: Kulttuuri- ja elämysmatkailu Laajuus: 6 op Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää, minkälaisten tekijöiden arvellaan vaikuttavan matkailun tulevaisuuteen sekä ymmärtää miten tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä voidaan hyödyntää matkailututkimuksessa. Lisäksi opiskelija hahmottaa matkailuelinkeinon maantieteellisen, sosiologisen ja markkinointiin/johtamiseen liittyvän tutkimuksen kehityspolkuja, nykytrendejä ja tulevaisuuden teemoja. Sisältö: Opintojaksolla pohditaan matkailun tulevaisuutta, johon vaikuttavat paitsi monet yhteiskunnalliset, taloudelliset ja ympäristöön liittyvät muutokset, myös matkailijoiden muuttuvat tarpeet ja vaatimukset. Lisäksi tutustutaan tulevaisuudentutkimuksen perusajatuksiin sekä matkailun maantieteelliseen, sosiologiseen sekä markkinointiin ja johtamiseen liittyvän tutkimukseen. Opintojaksoa suositellaan erityisesti opiskelijoille, jotka tekevät matkailuun liittyvää opinnäytetyötä. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi. Luennot, kirjallinen kuulustelu ja harjoitustyöt. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: Juulia Räikkönen, TuKKK/ Turku. Toteutustapa: 12 h luennot ja 6 h harjoitukset (2 vt, Räikkönen ja vierailijat) koostuvat aloitusluennosta ja istunnoista, joissa keskustellaan aihepiiriin liittyvistä teemoista ennalta jaetun materiaalin pohjalta. ks. TuKKK/talousmaantiede http://www.tse.fi/FI/opiskelu/oppaat/Pages/default.aspx. Ajankohta: KL 2016, periodi III. Kirjallisuus: Ritchie, B.W., P. Burns, C. Palmer 2004. Tourism research methods integrating theory with practice. Yeoman, I. 2008. Tomorrow´s scenarios & trends. Muu kuulustelu- ja oppimateriaali: Artikkelikokoelma ja muu luennoilla ilmoitettava materiaali. Lisätiedot: Suositellaan TM6 Matkailumaantiede, TS5 Matkailun sosiologia (ent. TS10) ja/tai MAS7 Matkailu ja kulttuuripalvelujen markkinointi (ent. MAS6) suorittamista ennen kurssille osallistumista. 10. Matkailun trendit Trends in Tourism Koodi: MAVY 5713002 Oppiaine: MAVY Laajuus: 8 op Lecturer in charge: Professor Peter Björk, HANKEN School of Economics Learning objectives:Students will become familiar with the future development prospects in the tourism field: cultural questions, quantitative and qualitative trends in societies, relationships between tourism and regional development and sustainable tourism. The course aims at independency in theme selection, the setting of objectives and realization. Content:The course includes a project that is carried out as multidisciplinary team work. As an exception, the project can be carried out individually. The project/development project may include; a visionary planning task related to tourism; research focused on a specific theme and/or area; participation in an 113 Kulttuuri- ja elämysmatkailu international tourism event, congress or research excursion described in the project objectives and realization. Assessment: An exercise, home exam and report (either in English, Finnish or Swedish). Teaching methods: The study module comprises of a seminar targeted at all students (15 h), theme-related group study and a feedback seminar at the end of the module (7 h) including reporting of the group study results and evaluation. The students become familiar with literature related to the theme. Theme seminars may be carried out in connection with the study module. Representatives of different industries may be invited to the seminars. Study hours comprise of: 1. Preparation 30 h 2. Contact teaching 22 h 3. Feedback and evaluation 160 h In total 212 h Study material: 1) Almeyda, A., E. Broadbent, E., M. Wyman & W. Durham (2010). Ecotourism impact in the Nicoya Peninsula, Costa Rica. International Journal of Tourism Research 12: 6, 803-819. 2) Björk, P. (2011). Wellbeing tourism, Perspectives and Strategies. Research paper presented at the 20th Nordic Symposium in Tourism and Hospitality Research 21 – 24 September, Rovaniemi, Finland. 3) Björk, P. & H. Virtanen (2005). What tourism project managers need to know about co-operation facilitators. Scandinavian Journal of Hospitality and Tourism 5: 3, 212-230. 4) Hammer, R. (2008): Recreational and rural development in Norway: Nature versus culture. Scandinavian Journal of Hospitality and Tourism 8: 2, 176-186. 5) Hunter-Johnes, P. & A. Blackburn (2007). Understanding the relationship between holiday taking and self-assessed health: an exploratory study of senior tourism. International Journal of Consumer Studies 31: 5, 509-516. 6) Ivars i Baidal, J. Rodríguez Sánchez, I. & J. Vera Robello (2013). The evolution of mass tourism destinations: New approaches beyond deterministic models in Benidorm (Spain). Tourism Management 34, 184-195. 7) Papathanassis, A. & F. Knolle (2011). Exploring the adaptation and processing online holiday reviews: A grounded theory approach. Tourism Management 32: 2, 215-224. 8) Petrov, L., C. Lavalle & M. Kasanko (2009). Urban land use scenarios for a tourist region in Europe: Applying the MOLAND model to Algarve, Portugal. Landscape and Urban Planning 92: 1, 10–23. 9) Unbehaun, W., U. Pröbstl & W. Heider (2008). Trends in winter sport tourism: challenges for the future. Tourism review 63: 1, 36-47. 10) Yu, K. M. & R. L. Hyung, R. L. (2011). Customer satisfaction using low cost carriers. Tourism Management 32: 2, 235-243. Grading: 0–5 11. Special Theme on Turism Studies Koodi: MAVY 5712006 Laajuus: 2−6 op Vastuuopettaja: Professori Antti Honkanen. 114 Kulttuuri- ja elämysmatkailu Lisätietoja: Mikäli jakso toteutetaan MAVYn jäsenyliopiston antamana opetuksena, vastuuopettajana toimii ko. vastuuopettaja järjestävässä yliopistossa. Matkailun erikoisteema -jakso sisältää useampia kursseja, joista opiskelija voi suorittaa yhden tai useamman, jos suoritukset on mahdollista liittää opiskelijan matkailualan sivuainekokonaisuuteen. Tiedot jäsenyliopistojen matkailualan opetustarjonnasta, joka on mahdollista sisällyttää Matkailun erikoisteemaan, ilmoitetaan MAVY:n kotisivun opiskelusivulla (aineopintokokonaisuus, valinnaiset opintojaksot) lukuvuoden alkaessa. Lisätietoja lukuvuoden 2015-2016 Matkailun erikoisteema -kurssista ja muista ajankohtaisista matkailualan verkostoyliopiston opetuksesta saa Mavyn sivuilta http://www2.uef.fi/fi/funts/opinto-opas 115 Kulttuurituotannon suunnittelu KULTTUURITUOTANNON SUUNNITTELU Oppiaineen tavoitteena on antaa opiskelijoille teoreettisia ja käytännöllisiä valmiuksia toimia kulttuurialan projekti-, hallinto-, suunnittelu- ja kehittämistehtävissä. Oppiaine tarjoaa tietoa kulttuurialan rahoituksesta ja hallinnosta sekä kulttuurin tuotteistamisesta, hinnoittelusta ja markkinoinnista. Kulttuurituotannon suunnittelu tukee Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman pääaineiden substanssiosaamisen soveltamisvalmiuksia käytännössä. Katso lisätietoa kulttuurituotannon suunnittelun omalta Moodle-verkkoalustalta: https://moodle2.utu.fi/course/view.php?id=4002 Perusopinnot 25 op P1 Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 3 op P2 Kulttuuripolitiikka ja -hallinto 3 op P3 Kulttuuri ja talous 5 op P4 Kulttuurituotannon tutkielmakurssi 4 op P5 Kulttuurituotannon erityiskysymyksiä 5 op P6 Projektiseminaari 5 op PERUSOPINNOT P1 Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun Introduction to the Cultural Management Koodi: KUTS0010 Oppiaine: Kulttuurituotannon suunnittelu Laajuus: 3 op Tavoitteet: Opiskelija saa kokonaiskuvan kulttuurituotannon perusteista ja monialaisuudesta sekä teorian ja käytännön vuoropuhelusta. Sisältö: Opintojaksolla perehdytään kulttuurituotannon käsitteisiin ja toimintaympäristöihin ja erilaisten kulttuurituotantojen erityispiirteisiin. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; osallistuminen opetukseen, seminaari, luentopäiväkirja ja kirjallinen tentti. Arviointi: 0–5 Vastuuhenkilö: Tuntiopettaja. Opetusmuoto: Luennot, tentti. Opetuksen suunniteltu ajankohta: SL2016. Oppimateriaalit: Grahn, Maarit & Häyrynen, Maunu (toim) 2009: Kulttuurituotanto. Kehykset, käytäntö ja prosessit. Tietolipas 230. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2009, 362 s. ISBN 978-952-222-173-5. ISSN 05626129. 116 Kulttuurituotannon suunnittelu P2 Kulttuuripolitiikka ja -hallinto Cultural Policy and Governance Koodi: KUTS0024 Oppiaine: Kulttuurituotannon suunnittelu Laajuus: 3 op Tavoitteet: Opiskelija hallitsee perusteet kulttuuripolitiikan päämääristä ja kulttuurihallinnon rakenteista. Opiskelija oppii havaitsemaan sosiaalisen toiminnan ja ihmisten välisten suhteiden kulttuurisuuden. Opiskelija oppii ymmärtämään ympäristönsä kulttuurisina ulottuvuuksina, kulttuurisina jäsentelyinä ja niihin liittyen myös kulttuurisena valtana. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy kurssin jälkeen hallitsemaan ja soveltamaan tätä kulttuurisuutta muussakin kuin yksinomaan niin sanotussa kulttuurityössä. Sisältö: Kurssilla annetaan kuva nykyhetken kulttuuripolitiikasta ja kulttuurihallinnon pääpiirteistä. Kulttuurihallintoa käsitellään kurssilla käytännön esimerkkien kautta ja nivomalla nämä yleisiin kulttuuripoliittisiin linjauksiin. Kulttuuripolitiikkaa käsitellään kansainvälisellä ja kansallisella tasolla: tarkastelun kohteena on kuntien, valtioiden ja kansainvälisten toimijoiden kulttuuripolitiikka. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; osallistuminen opetukseen, harjoitustehtävät sekä kirjallinen tentti. Arviointi: 0–5 Vastuuhenkilö: Tuntiopettaja. Opetusmuoto: Luennot ja harjoitukset. Opetuksen suunnitellut ajankohdat: SL 2016. Oppimateriaalit: Häyrynen, Simo: Suomalaisen yhteiskunnan kulttuuripolitiikka. SoPhi, Jyväskylä 2006, 242 s. ISBN:952-5591-35-2. Ja/tai luennoitsijan osoittama materiaali. P3 Kulttuuri ja talous Culture and Economy Koodi: KUTS0031 Oppiaine: Kulttuurituotannon suunnittelu Laajuus: 5 op Tavoitteet: Opiskelija tietää ja ymmärtää kulttuurin taloustieteen peruskäsitteet. Opiskelija ymmärtää kulttuuritoiminnan taloudellisia näkökohtia ja on perehtynyt kulttuuriyrittäjyyteen. Kurssin jälkeen opiskelija osaa asettaa tavoitteita ja toimia tavoitteiden saavuttamiseksi, hahmottaa kulttuurialaa bisneksenä ja tuntee brändinrakennuksen perusteet. Sisältö: Opintojaksolla käsitellään seuraavia asioita: - Kulttuurin tuottavuuteen ja rahoitukseen liittyvät ongelmat, julkinen tuki ja sen perustelut - Kulttuurituotannon rahoitusinstrumentit, budjetointi, rahoituspäätös - Kulttuuriyrittäjyys urana - Liikeidea, tuotteistaminen, liiketoimintasuunnitelma ja yritysmuodot - Yksilöllinen erikoisosaaminen kulttuurialan liiketoiminnassa - Kulttuuriosaamisen hinnoittelu Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; kirjallinen tentti ja/tai harjoitustyö ja/tai essee Arviointi: 0–5 Vastuuhenkilö: Tuntiopettaja. Opetusmuoto: kirjallinen tentti ja/tai harjoitustyö ja/tai essee. 117 Kulttuurituotannon suunnittelu Opetuksen suunniteltu ajankohta: SL 2015. Oppimateriaalit: Luennoitsijan osoittama materiaali. P4 Kulttuurituotannon tutkielmakurssi Cultural Management Research Seminar Koodi: KUTS0043 Oppiaine: Kulttuurituotannon suunnittelu Laajuus: 4 op Tavoitteet: Opiskelija omaksuu kulttuurituotannon tutkimuksellisia valmiuksia. Hän tuntee alan tutkimuskenttää, -näkökulmia ja -käsitteistöä. Sisältö: Tutkielmakurssilla opiskelija laatii oman pienoistutkielman jostain kulttuurituotannon alan aihepiiristä ja toimii toisen tutkielman kommentaattorina. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; osallistuminen opetukseen, seminaari, harjoitustyö. Arviointi: 0–5 Vastuuhenkilö: Tuntiopettaja. Opetusmuoto: Luennot, seminaari. Opetuksen suunniteltu ajankohta: SL 2015. Oppimateriaalit: Erikseen sovittava materiaali. P5 Kulttuurituotannon erityiskysymyksiä Special Issues in Cultural Production Koodi: KUTS0053 Oppiaine: Kulttuurituotannon suunnittelu Laajuus: 5 op Tavoitteet: Opintojakso tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden erikoistumiselle tai suuntautumiselle. Opiskelija tutustuu valitsemansa kulttuurituotannon alueen erityiskysymyksiin ja osaa soveltaa oppimaansa. Sisältö: Opiskelija voi sijoittaa tähän opintojaksoon valinnaisia erikoiskursseja tai tenttiä valinnaista kirjallisuutta. Kohtaan voi sijoittaa myös ulkomailla tai esimerkiksi yliopistokeskuksen muissa yksiköissä suoritettuja opintoja tai erikoiskursseja. Opiskelija voi halutessaan suorittaa myös työharjoittelun jossakin kulttuurialan työpaikassa. Korvaavat kurssit ilmoitetaan opetusohjelmassa. Muista korvaavuuksista sovitaan kurssista vastaavan henkilön kanssa. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; osallistuminen opetukseen, seminaari, kirjallinen tentti, työharjoittelu, essee, harjoitustyöt, portfolio, luento- tai oppimispäiväkirja. Arviointi: 0–5 tai hyväksytty/hylätty. Vastuuhenkilö: Digitaalisen kulttuurin yliopistonlehtori. Opetusmuoto: Kirjallinen tentti, itsenäinen työskentely, luento. Opetuksen suunnitellut ajankohdat: SL 2015, KL 2016. Oppimateriaalit: Korvaavan suorituksen mukaiset. Jos opiskelija haluaa suorittaa kokonaisuuden esim. kirjatenttipaketilla, on kirjallisuudesta sovittava erikseen vastuuhenkilön kanssa. P6 Projektiseminaari Project Tutorial Koodi: KUTS0065 Oppiaine: Kulttuurituotannon suunnittelu Laajuus: 5 op 118 Kulttuurituotannon suunnittelu Tavoitteet: Opiskelija perehtyy oman projektisuunnitelman laatimiseen. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa resursoida projektin ja laatia projektisuunnitelman, esitellä sen rahoittajalle sekä arvioida muiden suunnitelmia. Opiskelijalla on peruskäsitys erilaisista projektityypeistä ja projektiosaamisen ammatilliset perusvalmiudet. Sisältö: Projektiseminaarissa kukin opiskelija laatii oman projektinsa projektisuunnitelman, joka sisältää kustannusarvion, toiminta- ja tiedotussuunnitelman sekä aikataulun ja esittelee sen muille opiskelijoille. Projektiseminaarissa käsitellään projektin hallinnan perusteita ja suunnitteluprosessia, tutustutaan käytännön projektiesimerkkeihin ja harjoitellaan apuraha-anomuksen tekemistä. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; osallistuminen opetukseen ja projektityö. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: Tuntiopettaja. Opetusmuoto: Seminaari. Opetuksen suunniteltu ajankohta: KL 2016. 119 Museologia MUSEOLOGIA Museologia antaa teoreettisen perustan ja käytännön valmiuksia museoissa ja niihin rinnastettavissa kulttuuriperintöä säilyttävissä, tulkitsevissa ja esittävissä instituutioissa tehtävälle työlle. Museologian erikoiskohteena on aineellinen kulttuuri, sen arvonmuodostamisprosessi ja sen seuraukset. Museologia tarkastelee, millaiset arvot johtavat tietyn aineellisen kulttuurin osa-alueen tiedostamiseen, esiin nostamiseen, vaalimiseen ja suojeluun, ja mikä ohjaa tähän liittyviä valintaprosesseja. Tieteenä museologia on tämän työn problematisointia, analysointia ja teoreettisen taustan kehittämistä. Museoinstituutio sisältää monenlaisia ilmiöitä, joita toteuttavat omista lähtökohdistaan erilaiset yhteisölliset ja yksittäiset toimijat, joita ovat museoiden lisäksi esimerkiksi kulttuuriympäristön suojeluorganisaatiot sekä kansalaistoiminta. Perusopintojen tavoitteena on, että opiskelija oppii tarkastelemaan aineellista kulttuuria merkitysten kantajana, dokumentoimaan esineellistettyä kulttuuria sekä problematisoimaan kulttuuriperinnön määrittelemiseen ja käyttöön liittyviä valintaja arvostusprosesseja. Opiskelija tutustuu kulttuuriperinnön säilyttämistä ja sen jatkuvuutta tukeviin juridisiin, yhteiskunnallisiin ja teknisiin keinoihin. Opiskelussa pyritään läheiseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen museoiden kanssa, teorian ja käytännön kohtaamiseen ja hedelmällisiin ongelmanratkaisutilanteisiin niiden välillä. Museologia tukee kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman muita oppiaineita. Opetuksessa painotetaan ryhmissä tapahtuvaa ongelmakeskeistä työskentelyä. Oppiaineesta kokonaisuusmerkinnän antaa Turun yliopiston museologian tutkija Sirkku Pihlman. Museologialla on oma Moodle-verkkoalusta, jonne jokaisen museologiaa opiskelevan opiskelijan pitää kirjautua linkistä https://moodle2.utu.fi/. Kurssinimi on Museologia/Pori ja avain Museologia/Pori. Perusopinnot 25 op P1 Johdatus museologiaan 4 op P2 Museot yhteiskunnallisina toimijoina 4 op P3 Museonäyttely ja museopedagogiikka 5 op P4 Kokoelmien luonti, hoito ja dokumentointi 5 op P5 Rakennetun ympäristön inventointi, arvottaminen ja suojelu 5 op P6 Museoharjoittelu 2 op 120 Museologia PERUSOPINNOT P1 Johdatus museologiaan Introduction to Museology Koodi: MUSP0001 Oppiaine: Museologia Laajuus: 4 op Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on antaa yleiskuva kulttuuriperintöprosesseista ja museoista instituutioina sekä taitoa suhteuttaa näitä ilmiöitä historialliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen. Tavoitteena on myös antaa teoreettista taustatietoa näiden ilmiöiden analysoimiseksi ja problematisoimiseksi. Sisältö: Opintojakso antaa yleiskuvan museologiasta tieteenalana, museoista instituutioina ja kulttuurisina ilmiöinä, antikvaarisen ajattelun ja museotyön historiasta ja organisaatioista sekä kulttuuriperintöä ja museoita säätelevistä laeista, sopimuksista ja ohjeista. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; osallistuminen opetukseen ja tentti. Arviointi: 0–5 Vastuuhenkilö: Kulttuuriperinnön tutkimuksen yliopistonlehtori ja tuntiopettaja. Opetusmuoto: Luennot ja harjoitukset. Opetuksen suunniteltu ajankohta: KL periodi III. Oppimateriaalit: Corsane, Gerard (ed.): Heritage, Museums and Galleries. An Introductory Reader. Routledge, London & New York 2005. s. 1–101. Kinanen, Pauliina (toim.): Museologia tänään. Suomen museoliitto, Helsinki 2007. s. 3–66. Pettersson, Susanna & Kinanen, Pauliina (toim.): Suomen museohistoria. SKS, Helsinki 2010. Lisäksi museoalan lakeja, sopimuksia ja ohjeita käsittelevää kirjallisuutta sekä verkko-aineistoja. P2 Museot yhteiskunnallisina toimijoina Museums in Society Koodi: MUSP0002 Oppiaine: Museologia Laajuus: 4 op Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on nähdä kulttuuriperintötyö ja museo monitasoisena ja -tahoisena toimintakenttänä ja oppia tarkastelemaan sitä kontekstissaan, erilaisten ja eri tavoitteisten toimijoiden intressikenttänä. Tavoitteina ovat kulttuuriperintötyön ammatillisen ja hallinnollisen organisaation tuntemus Suomessa, kansainvälisten museo-organisaatioiden ja ammattieettisten sääntöjen tuntemus sekä Suomen alaa ohjaavan lainsäädännön tuntemus. Sisältö: Opintojaksolla tarkastellaan museoiden merkitystä paikallisena, alueellisena, valtakunnallisena ja kansainvälisenä sekä historiallisena toimijana; museota yhteistyökumppanina, yhdistystoiminnan osana, voimavarana ja kulttuuripalveluna sekä museota muistiorganisaation osana. Lisäksi tarkastellaan museoita työnantajina. 121 Museologia Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; osallistuminen opetukseen ja kurssitehtävien suorittaminen, joihin sovelletaan annettua kirjallisuutta. Arviointi: 0–5 Vastuuhenkilö: Kulttuuriperinnön tutkimuksen yliopistonlehtori ja opettaja FM Maija Mäki. Opetusmuoto: Luennot sekä verkkokurssi. Opetuksen suunniteltu ajankohta: KL periodi III. Oppimateriaalit: Genoways, Hugh H. (ed.): Museum Philosophy for the Twenty-first Century. Lanham 2006. s. 161–164, 201–220 ja 255–274. Kinanen, Pauliina (toim.): Museologia tänään. Suomen museoliitto, Helsinki 2007. s. 93–132, 210–239. Verkkoaineistoja museoiden arvioinnista ja vaikuttavuudesta: Karvonen, Minna & Teräs, Ulla & Mattila, Mirva & Kukko, Eeva: Museot vaikuttajina. Tarve- ja tarvekartoitus. Museovirasto, Helsinki 2007. 44 s. (http://www.nba.fi/fi/museologia) Lisäksi opintojakson aikana mahdollisesti ilmoitettava materiaali. P3 Museonäyttelyt ja museopedagogiikka Museum Exhibition and Museum Pedagogy Koodi: MUSP0003 Oppiaine: Museologia Laajuus: 5 op Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa hahmottaa näyttelysuunnittelun ja rakentamisen eri vaiheet sekä ymmärtää museopedagogiikan merkityksen. Sisältö: Opintojakson luennoilla selvitetään näyttelyjen rakentamisen ja museopedagogiikan perusteita. Opintojaksoon liittyy tutustuminen kolmeen museonäyttelyyn ja osallistuminen ainakin yhteen museolehtorin vetämään kierrokseen. Nämä tehdään itsenäisesti ja niiden sekä luentojen pohjalta tehdään harjoitustyö. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; osallistuminen opetukseen sekä kaksi harjoitustyötä ja pakollinen museoretki. Arviointi: 0–5 Vastuuhenkilö: Kulttuuriperinnön tutkimuksen yliopistonlehtori. Opetusmuoto: Luennot ja harjoitustyöt. Opetuksen suunniteltu ajankohta: SL periodi I. Oppimateriaalit: Kallio, Kalle (toim.): Museo oppimisympäristönä. Suomen museoliitto ja Suomen Tammi Plus -projekti, Helsinki 2004, 176 s. Venäläinen, Päivi (toim.): Kulttuuriperintö ja oppiminen. Suomen museoliitto, Helsinki 2008. 175 s. P4 Kokoelmien luonti, hoito ja dokumentointi Collections Create, Care and Documentation Koodi: MUSP0004 Oppiaine: Museologia Laajuus: 5 op 122 Museologia Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää, mitä kaikkea museokokoelmat pitävät sisällään ja mitä uhkia ja velvollisuuksia niihin kohdistuu. Sisältö: Opintojaksolla tutustutaan museokokoelmien muodostumisen historiaan ja erilaisiin museokokoelmiin sekä kokoelmien dokumentointiin ja niihin liittyvään tutkimustoimintaan, etiikkaan ja juridiikkaan. Lisäksi opintojaksolla esitellään kokoelmien vauriotekijät ja niiden vaikutus sekä käydään läpi varastointi, museoturvallisuus ja eri materiaalien (orgaaniset aineet, tekstiilit, taideteokset, metallit) hoitomenetelmät. Lyhyesti tutustutaan myös arkistoinnin perusteisiin ja arkistoihin liittyvään henkilötieto-, tekijänoikeus- ja julkisuuslainsäädäntöön. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; osallistuminen opetukseen sekä harjoitustyö ja/tai kirjallinen tentti. Arviointi: 0–5 Vastuuhenkilö: Kulttuuriperinnön tutkimuksen yliopistonlehtori. Opetusmuoto: Luennot ja tentti. Opetuksen suunniteltu ajankohta: SL periodi II. Oppimateriaalit: Mattila, Mirva & Kaukonen, Marianna & Salmela, Ulla (toim.): Opas paikallismuseon hoitoon. Museovirasto, Helsinki 2005, 219 s. Lisäksi opintojakson aikana jaetaan lista oheiskirjallisuudesta. P5 Rakennetun ympäristön inventointi, arvottaminen ja suojelu Documentation, evaluation and conservation of cultural environment Koodi: MUSP0005 Oppiaine: Museologia Laajuus: 5 op Tavoitteet: Opintojakso antaa valmiuksia käsitellä perustellusti, miten rakennettua ympäristöä voidaan nykyisillä keinoilla dokumentoida. Lisäksi opiskelijat saavat tietoa arvottamisen pääperiaatteista sekä siitä, kuka suojelee ja millä keinoin rakennettua ympäristöä. Sisältö: Opintojaksolla käydään läpi dokumentointimenetelmiä, arvottamisen pääperiaatteet sekä suojelun keinot. Opintojaksoon kuuluu kaksi pakollista kenttäpäivää, jonka aikana aloitetaan harjoitustyön tekeminen. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; osallistuminen opetukseen ja harjoitustyö. Arviointi: Hyväksytty/hylätty. Vastuuhenkilö: Kulttuuriperinnön tutkimuksen yliopistonlehtori. Opetusmuoto: Luennot, kenttäharjoitukset ja harjoitustyö. Edeltävät opinnot: P1 Johdatus museologiaan. Opetuksen suunniteltu ajankohta: KL, periodi IV. Oppimateriaalit: Opintojakson aikana jaetaan materiaalia sekä lista luettavasta kirjallisuudesta. P6 Museoharjoittelu Museum practice Koodi: MUSP0006 Oppiaine: Museologia Laajuus: 2 op Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija museotyöhön. 123 Museologia Sisältö: Kuukauden kestävä kokopäiväinen museo- tai arkistoharjoittelu opiskelijan itse hankkimassa harjoittelupaikassa. Harjoittelusta laaditaan vähintään kuuden sivun mittainen harjoitteluraportti, joka palautetaan vastuuopettajalle harjoittelun päätyttyä. Harjoittelusta ja sen ajankohdasta sovitaan erikseen vastuuopettajan kanssa. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; museossa tai muussa kulttuurilaitoksessa tehtävä yhden kuukauden pituinen harjoittelu (luettelointi, rakennustutkimus, näyttelyteko tms.), harjoitteluraportti. Arviointi: Hyväksytty/hylätty. Vastuuhenkilö: Kulttuuriperinnön tutkimuksen yliopistonlehtori. Opetusmuoto: Harjoittelu. Edeltävät opinnot: Mielellään kaikki edeltävät kurssit (P1–P5). 124 Maisteriopinnot MAISTERIOPINNOT Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen maisteriopinnot 120 op Koulutusohjelman kolmella pääaineella - kulttuuriperinnön tutkimuksella, maisemantutkimuksella ja digitaalisella kulttuurilla - on yhteiset maisteriopinnot. Maisteriopinnot suoritetaan eri oppiaineet integroivassa monitieteisessä muodossa, ja opiskelijat pätevöityvät laaja-alaisesti kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen tehtäviin. Suoritettuaan maisteriopinnot opiskelija valmistuu filosofian maisteriksi. Maisteriopinnot on rakennettu niin, että niihin sisältyy projektimuotoista, opitun tiedon soveltamiseen tähtäävää työskentelyä. Projektityöskentely nivoutuu yhteen seminaarin ja pro gradu -tutkielman kanssa. Erityistapauksissa tutkielma voi olla soveltava työ, johon liittyy teoreettinen osuus. Jatko-opintoja suunnittelevalle suositellaan normaalin noin 60-90 sivun pituisen opinnäytteen tekemistä, jotta jatko-opintokelpoisuus voidaan arvioida. Yhteistyötahojen kanssa toteutettavan projektityöskentelyn kautta maisteriopintoihin ja erityisesti opinnäytteeseen saadaan monitieteisyyttä, tiimityöskentelyä sekä läheinen yhteys työelämään. Maisteriopinnot suoritetaan kahdessa vuodessa. Maisteriopinnot tarjoavat joustavan mahdollisuuden liittää ulkomailla suoritettuja opintojaksoja osaksi tutkintoa, ja opiskelijoita kannustetaan osallistumaan kansainväliseen opiskelijavaihtoon. Kaikille opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), viimeistään silloin, kun he ilmoittautuvat tutkimusseminaariin. Maisteriopinnot ovat jatkoa sekä sisällöllisesti että muodollisesti humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnossa suoritettuihin kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman opintoihin, joissa oppiaineiden opetussisällöt on laadittu toisiaan tukeviksi ja täydentäviksi. Maisteriopintojen laajuus on 120 opintopistettä ja ne koostuvat 80 opintopisteen laajuisista syventävistä opinnoista ja 40 opintopisteen laajuisista muista opinnoista. Opiskelija sopii alustavasti muiden opintojen suorittamisesta pro gradu -työnsä pääohjaajan tai professorin kanssa HOPS-keskustelussa. Muut opinnot voi valita varsin vapaasti, mutta opiskelijaa kannustetaan suuntautumaan johonkin tiettyyn erityisteemaan. Suuntautumisvaihtoehdoista lisätietoja antavat laitoksen professorit ja historian lehtori. Laitos on mukana myös useassa kansainvälisessä monitieteisessä ja tieteidenvälisessä maisteriopetusverkostossa, joista lisätietoja antavat verkostojen nimien perässä mainittavat yhteyshenkilöt. Maisteriopiskelija voi erikoistua tai suorittaa sivuaineita esimerkiksi seuraavissa verkostoissa: - Rural Studies -sivuaine (Maunu Häyrynen, Anna Sivula) - Matkailuntutkimuksen opinnot (Maunu Häyrynen) - European Heritage, Digital Media and the Information Society -opinnot (Jaakko Suominen, Anna Sivula) Maisteriopintoihin on mahdollista valita painotus, joka perustuu yhteen 125 Maisteriopinnot koulutusohjelman tutkimuksen ja opetuksen kolmesta painopisteestä: - Kulttuuriympäristöjen tutkimus - Itämeren alueen tutkimus ja ylirajaisuus - Teknologinen kulttuuri ja sen muutos Jokainen painopiste liittyy kaikkiin koulutusohjelman oppiaineisiin. Maisteriopintojen painotus on ohjeellinen malliopintosuunnitelma, joka voi sisältää aihepiiriin liittyviä vähintään aineopintotasoisia opintojaksoja, kirjallisuutta sekä painotusta tukevia sivuainevalintoja. Maisteriopintoja voi suorittaa myös ilman erikseen sovittua painotusta, kuten aiemminkin. Painotusten tarkoitus on luoda pohjaa maisteriopintojen tutkimuspohjaiselle erityissuuntautumiselle sitä haluaville, mutta ne eivät ole sitovia eikä niitä kirjata tutkintotietoihin. Painotuksista sovitaan ohjaavan professorin kanssa. Opiskelija saa koulutusohjelmalta todistuksen valitsemaansa painopisteeseen liittyvien opintojen suorittamisesta. Kaikilla Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmaan hyväksytyillä pääaineopiskelijoilla on opinto-oikeus maisteriopintoihin. Sivuaineopiskelijoilla on oikeus suorittaa syventäviä opintojaksoja ja tehdä sivuaineen tutkielma yhteensä 60 op. Maisteriopintojen suorittamisen aloittamista suositellaan vasta, kun opiskelijalla on koossa vähintään 120 opintopistettä kandidaatintutkintoon sisältyviä opintoja. Monia maisteriopintojen kursseja voi kuitenkin hyväksyttää sopimuksen mukaan myös oppiainekohtaisiin aineopintoihin (esim. tutkimusteoriaan ja metodologiaan liittyvät opinnot). Kandidaatin- ja maisterintutkintoon ei voi sisällyttää samoja opintoja. Maisteriopintojen seminaariin voi osallistua opiskelija, jolla on yksi hyvin tiedoin hyväksytty kandidaatintutkielma (digitaalinen kulttuuri, kulttuuriperinnön tutkimus, maisemantutkimus). Maisteriopintoihin voi hakeutua myös koulutusohjelman ulkopuolelta. Opintoja suorittamaan valitaan enintään viisitoista koulutusohjelman ulkopuolista opiskelijaa. Maisteriopintoihin koulutusohjelman ulkopuolelta valitut suorittavat syventävien ja pro gradu -tutkielman lisäksi 40 opintopistettä muita opintoja, joihin sisältyy jonkin laitoksen oppiaineen (digitaalinen kulttuuri, kulttuuriperinnön tutkimus tai maisemantutkimus) aineopintojen tutkielmaseminaari sekä pakollisia metodiopintoja (yhteensä 15 op). Tämän lisäksi opiskelija suorittaa 25 op vapaavalintaisia opintoja. Opiskelija sopii opintojen suorittamisesta professorin kanssa opintojen alkuvaiheessa. S1 Tutkimuksen teoria ja tutkimustraditio Research Theory and Tradition Koodi: EIHS1001 Oppiaine: Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma Laajuus: 10 op 126 Maisteriopinnot Tavoitteet: Opiskelija perehtyy syvällisesti kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen tutkimushistoriaan yleisenä ja erityisenä kysymyksenä oman tutkimuksellisen suuntautumisensa mukaan. Sisältö: Opintojakso koostuu tutkimusteoriaan liittyvistä kursseista ja kirjallisuudesta. Opiskelija sopii opintojakson suoritustavoista professorin tai pro gradu -työnsä ohjaajan kanssa. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; kirjallinen tentti, essee, harjoitustyö Lisätieto: Tentittävästä kirjallisuudesta ja muista korvaavista suorituksista sovitaan professorin tai pro gradu -työn ohjaajien kanssa. Arviointi: 0-5 tai hyväksytty/hylätty. Vastuuhenkilöt: Professorit ja muut pro gradu -töiden ohjaajat. Toteutustavat: Luennot, kirjatentit, esseet ja seminaarikurssit. Oppimateriaali: Erikseen sovittava kirjallisuus. S2 Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen erityiskysymyksiä Special Topics in Cultural Production and Landscape Studies Koodi: EIHS1006 Oppiaine: Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma Laajuus: 10 op Tavoitteet: Opiskelija syventää tietämystään oppiainekohtaisista tai niiden välille sijoittuvista tieteellisistä erityiskysymyksistä. Erityiskysymykset voivat sisältää tieteenteoreettista ja metodologista ainesta tai yhtä lailla tieteellisen toiminnan käytännön taitojen syventäviä jatkokursseja. Sisältö: Opintojakso koostuu erityiskysymyksiin liittyvistä kursseista ja kirjallisuudesta. Opintojakson voi suorittaa myös osallistumalla kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen oppiaineiden alaan kuuluvaan tutkimustietoa soveltavaan projektiin. Projektit toteutetaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa. Projekteista sovitaan lukuvuosittain. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; kirjallinen tentti, essee, harjoitustyö Lisätieto: Tentittävästä kirjallisuudesta ja muista korvaavista suorituksista sovitaan professorin tai pro gradu -työn ohjaajien kanssa. Arviointi: 0-5 tai hyväksytty/hylätty. Vastuuhenkilöt: Professorit ja muut pro gradu -töiden ohjaajat. Toteutustavat: Luennot, kirjatentit, esseet, projektityöt ja seminaarikurssit. Oppimateriaali: Erikseen sovittava kirjallisuus. S3 Seminaari Master Seminar Koodi: EIHS1019 Oppiaine: Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma Laajuus: 10 op Tavoitteet: Opiskelija kykenee tekemään pro gradu -tasoista tutkimusta, esittelemään tutkimustyötään ja käymään tieteellistä keskustelua monitieteisessä tutkimusympäristössä. 127 Maisteriopinnot Sisältö: Opiskelija esittelee monitieteisessä tutkimusseminaarissa pro gradu työnsä etenemistä. Seminaarityöskentely kestää yleensä kaksi lukukautta. Seminaariin voi sisältyä myös tutkimusprojekteihin liittyviä temaattisia jaksoja, valmiiden pro gradu -töiden esittelyä ja tutkimuksen käytännön tekemiseen liittyviä luentoja. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; Osallistuminen opetukseen, seminaari, harjoitukset. Maisterivaiheen HOPSin laatiminen graduohjaajan kanssa kuuluu osana suoritukseen. Lisätieto: Opintojaksoon kuuluu pro gradun tutkimussuunnitelman sekä tutkielman käsikirjoituksen osan esittely, toisten töiden kommentointia ja opponointia sekä muita harjoituksia. Arviointi: Hyväksytty/hylätty. Vastuuhenkilöt: Professorit ja muut pro gradu -töiden ohjaajat. Toteutustavat: Seminaari. S4 Valinnaisia erikoistumisopintoja tai harjoittelu Supplementary Studies or Practical Training Koodi: EIHS1011 Oppiaine: Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma Laajuus: 10 op Tavoitteet: Opiskelija syventää omaa erityisalansa asiantuntijuuttaan erityisesti akateemisten työelämävalmiuksien näkökulmasta. Syvempi asiantuntemus voi liittyä esimerkiksi tutkijuuteen, kansainvälisyyteen tai projektitaitoihin. Sisältö: Jakso käsittää pro gradu -tutkielman tekemistä ja tieteellistä erikoistumista tukevia valinnaisia opintosuorituksia, esimerkiksi tietyn erityisalan kysymyksiä käsittelevään kirjallisuuteen perehtymistä. Jakso voi sisältää myös kansainvälisiä opintoja tai projekteihin tai seminaareihin osallistumista sekä työharjoittelua kotimaassa tai ulkomailla. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; kirjallinen tentti, essee, harjoitustyö, työharjoittelu, portfolio. Lisätieto: Tentittävästä kirjallisuudesta ja muista korvaavista suorituksista sovitaan professorin tai pro gradu -työn ohjaajien kanssa. Arviointi: 0-5 tai hyväksytty/hylätty. Vastuuhenkilöt: Professorit ja muut pro gradu -töiden ohjaajat. Toteutustavat: Luennot, kirjatentit, esseet, projektityöt, työharjoittelu ja seminaarit. S5 Pro gradu -tutkielma Master’s Thesis Koodi: EIHS1020 Oppiaine: Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma Laajuus: 40 op Tavoitteet: Opiskelija kykenee tuottamaan laajan itsenäisen tieteellisen tutkielman. Sisältö: Opiskelija laatii 40 opintopisteen laajuisen opinnäytteen, johon voi sisällyttää soveltavan osuuden. Mahdollisesta soveltavasta osuudesta sovitaan ohjaajan kanssa. Tutkielmalla on kaksi ohjaajaa. Opiskelija esittelee tutkielman 128 Maisteriopinnot edistymistä seminaarissa S3. Lisäohjeita työn tekemiseen löytyy koulutusohjelman www-sivuilta. Vaadittavat opintosuoritukset: Tutkielma. Arviointi: Improbatur-laudatur. Arvosanakohtaiset arviointiperusteet löytyvät oppaan liitteistä. Vastuuhenkilöt: Professorit ja muut pro gradu -töiden ohjaajat. 129 Matkailualan verkostoyliopisto MATKAILUALAN VERKOSTOYLIOPISTO (MAVY) Matkailualan verkostoyliopisto tukee matkailun monitieteisestä tarkastelusta kiinnostuneiden perustutkinto- ja jatko-opiskelijoiden asiantuntijuuden rakentumista, edistää kansallista alan osaamista ja monipuolistaa kansainvälistä vuorovaikutusta. Matkailualan verkostoyliopisto vahvistaa matkailun kulttuurisista, taloudellisista, ekologisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista ja mahdollisuuksista kiinnostuneiden yliopisto-opiskelijoiden, tutkijoiden ja opettajien osaamista. Matkailualan verkostoyliopiston opiskelijat haluavat oman pääaineensa kautta löytää matkailuun ja kulttuurien vuorovaikutukseen liittyviä työtehtäviä, kehittää kestävää matkailua ja näihin liittyvää tutkimusta ja yritystoimintaa. Matkailualan verkostoyliopisto tukee matkailun monitieteisestä tarkastelusta kiinnostuneiden perustutkinto- ja jatko-opiskelijoiden asiantuntijuuden rakentumista, edistää kansallista alan osaamista ja monipuolistaa kansainvälistä vuorovaikutusta. MAVY:n arvot ovat monitieteisyys, opetuksen monimuotoisuus, vuorovaikutus matkailuelinkeinon kanssa, kansainvälisyys ja verkostomainen yhteistyö. Matkailualan verkostoyliopisto vahvistaa matkailun kulttuurisista, taloudellisista, ekologisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista ja mahdollisuuksista kiinnostuneiden yliopistoopiskelijoiden, tutkijoiden ja opettajien osaamista. Matkailualan verkostoyliopiston opiskelijat haluavat oman pääaineensa kautta löytää matkailuun ja kulttuurien vuorovaikutukseen liittyviä työtehtäviä, kehittää kestävää matkailua ja näihin liittyvää tutkimusta ja yritystoimintaa. Matkailualan tieteelliset perusopinnot (25–28 op) toteutetaan verkko-opintoina. Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen kulttuurimatkailun perusopinnot korvaavat perusopintokokonaisuuden lukuun ottamatta johdantojaksoa. MAVY:n aine- ja syventävät opinnot toteutetaan monimuoto-opetuksena. Opintoja suorittamaan voidaan hyväksyä vuosittain 50 opiskelijaa, jotka ovat suorittaneet matkailun perusopinnot tai suorittavat niitä parhaillaan. Kulttuurimatkailun praktikum hyväksytään aineopintojen korvaavaksi suoritukseksi. Aineopinnot tulee tehdä vähintään 35 op:n laajuisena, jos opiskelija haluaa niistä sivuainekokonaisuuden. MAVY:n tohtorikoulu toteuttaa jatko-opiskelijoille suunnattuja opintojaksoja. Jatko-opintoihin on jatkuva haku. Opiskelija voi sisällyttää verkostoyliopistossa suorittamansa matkailualan opinnot korkeakoulututkintoonsa joko sivuaineopintoina (perus- ja aineopinnot) tai integroituina muiden aineiden arvosanaopintoihin (syventävät ja jatko-opinnot). Henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan on mahdollista suorittaa myös 25 opintopistettä pienempiä kokonaisuuksia. Lisätietoja: http://www.funts.fi sähköpostitse [email protected] sekä koulutusohjelmassa Maunu Häyrynen ja Eeva Raike. 130 Rural Studies RURAL STUDIES Rural Studies -verkosto on monitieteinen, kymmenen yliopiston muodostama verkosto, joka tuottaa maaseutualan maisteriopinnot sekä kehittää alan monitieteistä opetusta ja tutkimusta. Maisteriopinnot tarjoavat maaseudun kehityksestä ja kehittämisestä kiinnostuneille opiskelijoille mahdollisuuden erikoistua maaseutukysymyksiin poikkitieteellisestä näkökulmasta. Opiskelijat voivat suuntautua maisteriopinnoissaan maaseudun tutkimuksen ja kehityksen kysymyksiin valitsemalla Rural Studies -maaseutualan monitieteiset maisteriopinnot, jotka muodostuvat Rural Studies -yliopistoverkoston tuottamista opinnoista. Rural Studies -opintoja voi suorittaa maisteriopintojen vapaasti valittavana sivuaineena tai jatko-opintoina. Opintoihin on haku keväisin. Lisätietoja erillisestä Rural Studies -opinto-oppaasta sekä Rural Studies verkoston kotisivuilta http://www.ruralstudies.fi. tai ohjelmakoordinaattori Eeva Uusitalolta, [email protected]. Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma tarjoaa Rural Studies -opintojen yhteydessä kerran kahdessa vuodessa järjestettävän Maaseudun kulttuuriperintö -opintojakson. Lisätietoa saa Rural Studies -opintooppaasta. Koulutusohjelman Rural Studies -yhdyshenkilöinä toimivat Maunu Häyrynen ja Anna Sivula. 131 European Heritage, Digital Media and the Information Society EUROPEAN HERITAGE, DIGITAL MEDIA AND THE INFORMATION SOCIETY: A European Master’s Programme The European joint programme "European Heritage, Digital Media and the Information Society" aims at producing top level professionals capable of building new and creative bridges between history, cultural heritage and information technology. By integrating the humanities and information technology, the programme offers the possibility of opening up new job possibilities for humanists. The program offers expertise, critical insight and theoretical knowledge on project management skills, multicultural collaboration, digital media, cultural heritage and European history. Graduation from the programme with good grades gives students the right to continue towards a Doctoral degree in the School of History and the School of Cultural Production and Landscape Studies, University of Turku. The special fields of the University of Turku in this programme are: – cultures of history – tangible and intangible heritage including landscapes – representations of heritage – digital culture – digital representations of history – e-learning in humanities Furthermore, the program offers various ways to take advantage of the special knowledge and expertise of our international partners. This is especially useful if the student has emphasis on multimedia production, applied computer science, digital library technologies and archives, historical-geographical systems or geographical databases. Contact information: Programme Coordinator Kimi Kärki Department of History University of Turku FI-20014 TURKU, FINLAND Phone: + 358 2 333 5890 E-mail: [email protected] http://europeanheritage.utu.fi/ 132 Hallinto HALLINTO KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja Yliopistonlehtori Petri Saarikoski Varajohtaja Yliopistonlehtori Riina Haanpää Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma Osoite Turun yliopisto Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma Siltapuistokatu 2, 2. krs PL 124 28101 Pori Toimisto Avoinna ma–pe klo 10–12 ja 13–15 Puh. (02) 333 8129 [email protected] Osastosihteeri Eeva-Liisa Högman puh. (02) 333 8129, sähköposti: [email protected] Hallintosihteeri Maija Santikko puh. (02) 333 8132, sähköposti: [email protected] Oppiaineiden henkilökunta Digitaalinen kulttuuri Professori FT Jaakko Suominen, puh. (02) 333 8100, [email protected] Yliopistonlehtori FT Petri Saarikoski, puh. (02)333 8137, [email protected] Yliopistonlehtori FT Riikka Turtiainen, puh. (02) 333 8114, [email protected] 133 Hallinto Kulttuuriperinnön tutkimus Professori FT Anna Sivula, puh. (02) 333 8140, [email protected] Yliopistonlehtori FT Riina Haanpää, puh. (02) 333 8138, [email protected] Yliopistonlehtori FT Pauliina Latvala-Harvilahti, puh. (02) 333 8110 [email protected] Maisemantutkimus Professori FT Maunu Häyrynen, puh. (02) 333 8128, [email protected] Yliopistonlehtori VTT Simo Laakkonen, puh. (02) 333 8124, [email protected] Yliopisto-opettaja FM Eeva Raike, puh. (02) 333 8135,: [email protected] Kulttuuri- ja elämysmatkailun vastuuopettaja: Yliopisto-opettaja Eeva Raike Kulttuurituotannon suunnittelun vastuuopettaja: Yliopistonlehtori Riikka Turtiainen Museologian vastuuopettaja: Kulttuuriperinnön tutkimuksen yliopistonlehtori Pauliina Latvala Opinto-ohjaus: Oppiaineiden henkilökunta Kirjasto Porin tiedekirjasto Avoinna ma 9–16, ti–ke 9–18, to 9–16, pe 9–14 puh. 040 826 2780 [email protected] 134 Hallinto TIEDEKUNNAN HALLINTO Johtokunta Tiedekunnan ylintä päätäntävaltaa käyttää johtokunta, joka on koottu tiedekunnan laitosten esittämistä jäsenistä. Johtokunnan jäsenistä kolmasosa on professoreja, kolmasosa muita opettajia tai tutkijoita ja kolmasosa tiedekunnan opiskelijoita. Johtokunnan puheenjohtajana toimii dekaani. Johtokunnan tärkeimpiä tehtäviä opiskelijan kannalta ovat opiskelijavalintaan ja opetussuunnitelmiin liittyvien päätösten tekeminen. Johtokunnan tehtävistä on säädetty Turun yliopiston johtosäännön 21 §:ssä. Johtokunnan toimikausi on 1.1.2014–31.12.2017. Johtokunnassa käsiteltävien asioiden valmistelijoina toimivat hallintopäällikkö Mari Husu ja opintopäällikkö Sanna Mäkilä. Varsinainen jäsen: Varajäsen: Professori Marja-Liisa Helasvuo Professori Tuomas Huumo Professori Päivi Lappalainen Professori John Richardson Professori Eija Suomela-Salmi Professori Joel Kuortti Professori Jaakko Suominen Professori Pekka Hakamies Professori Jyri Vaahtera Professori Camilla Wide Professori Kirsi Vainio-Korhonen Professori Marjo Kaartinen Lehtori Eero Kuparinen Yliopisto-opettaja Suvianna Seppälä Lehtori Leena Laiho Lehtori Johanna Viimaranta Lehtori Pekka Lintunen Lehtori Minna Sandelin Tutkijatohtori Hanna Meretoja Tutkijatohtori Siru Kainulainen Tutkijatohtori Minna Opas Tutkijatohtori Anne Heimo Lehtori Maija S. Peltola Lehtori Krista Ojutkangas Anne Heikkilä Kalle Keijonen Jan Helenius Annika Eerikäinen Noora Hännikkälä Jutta Lankinen Artturi Jyrkkänen Akseli Pekkarinen Klaus Kurki Katariina Kairavuo Jael Tuominen Janne Aakko 135 Hallinto Tiedekunnan kanslia Dekaani Eija Suomela-Salmi (1.8.2012 alkaen) Varadekaani Hannu Salmi Hallintopäällikkö FM Mari Husu. Tavattavissa tiedekunnan kansliassa sen aukioloaikoina, puh. 333 5204. S-posti [email protected]. Opintopäällikkö FM Sanna Mäkilä. Tavattavissa tiedekunnan kansliassa ti ja to 12–14, puh. 333 5203. S-posti [email protected]. Opintoneuvoja HuK Mauri Paloheimo. Tavattavissa tiedekunnan kansliassa ma, ke–pe klo 12– 14. Puh. 333 5209. S-posti [email protected]. Kansainvälisten asioiden suunnittelija (Kv-palvelut) Heli Lahti, opiskelijavaihtoon ja ulkomailla opiskeluun liittyvät asiat. Tavattavissa kansainvälisissä palveluissa Turun kauppakorkeakoulun rakennuksessa (Rehtorinpellonkatu 3, 1. kerros, opintotoimiston yhteydessä) ti, ke ja to 12-14. Puh. 333 6090. S-posti [email protected]. Jatkokoulutuskoordinaattori FT Kirsi Tuohela (työstä vapautettuna), tehtävää hoitaa FT Heli Rantala. S-posti: [email protected] Controller (yliopistopalvelut) HuK Inkeri Siirilä, talous- ja budjettiasiat. Puh. 333 5099, (050) 301 8412. S-posti: [email protected] Korkeakoulusihteeri FM Tarja Hyppönen, Baltic Sea Region Studies -ohjelman koordinaattori. Tavattavissa ma ja to 13–15, puh. 333 6671. S-posti [email protected]. Kanslian toimistot, avoinna 12–15 136 Hallinto Hallintosihteeri Tarja Ahonen, yleis- ja henkilöstöhallinto, talous, jatkotutkinnot (todistukset), BSRS-ohjelman talousasiat. Puh. 333 5201. S-posti [email protected]. Opintosihteeri Maarit Kallio, opintoasiat, kirjoituskokeisiin ilmoittautuminen, merkinnät opintosuorituksista, todistusanomukset, tenttijärjestelyt, ym. perustutkintojen opintoasiat. Puh. 333 5202. S-posti [email protected]. 137 Liitteet LIITTEET PRO GRADU -TUTKIELMAN ARVOSANAKOHTAISET ARVIOINTIPERUSTEET Seuraavassa esitetään pro gradu -tutkielmien arvosanakohtaiset arviointiperusteet. Arvosanakohtaiset arviointiperusteet on esitetty siten, että kunkin arvosanan kohdalla kuvataan pääasioita, joihin tutkielmia arvioitaessa kiinnitetään huomiota. Tutkielman keskeiset elementit ovat erityyppisissä töissä painoarvoltaan erilaisia, minkä vuoksi tutkielmien arviointi edellyttää töiden vahvuuksien ja heikkouksien vertailevaa tarkastelua. Tällöin jokin puute voi kompensoitua työn erityisillä ansioilla. Sen vuoksi seuraavassa esitettäviä arvosanakohtaisia arviointiperusteita ei ole tarkoitettu mekaanisesti sovellettavaksi mitta-asteikoksi, vaan tutkielmaa arvioitaessa työn ansioita ja puutteita katsotaan kokonaisuutena. Arviointiperusteet antavat kuitenkin yleiset suuntaviivat pro gradu -tutkielmien arvosanojen määräytymiselle kaikissa humanistisen tiedekunnan oppiaineissa. Approbatur Tutkielman tavoitteet ja aiheen rajaus – tutkielman tavoitteet ja tutkimusongelmat jäävät lukijalle osin epäselväksi – kytkentää aiempaan tutkimukseen ei ole esitetty tai kytkentä on puutteellinen Metodit ja aineisto – tutkielmassa on käytetty aiheeseen sopimattomia metodeja tai metodien käytössä on puutteita – aineiston käyttöä ei ole tehtävän asettelun kannalta perusteltu – tutkimus perustuu sattumanvaraisesti valittuihin, epärelevantteihin ja / tai toisen käden lähteisiin Teoriatausta, sen hyödyntäminen ja arviointi – työssä ei juuri esitetä aihetta käsitteleviä teorioita eikä aikaisempia tutkimuksia Työn jäsentely ja aiheen käsittely – aihetta on käsitelty jossain määrin tutkimuksellisena kokonaisuutena – tutkimuksen jäsentelyssä ja aiheen käsittelyssä on selviä puutteita Kieliasu, tyyli ja esitystapa – tutkielman muotoseikoissa on lukuisia puutteita (oikeinkirjoitus, taivutus, lyhenteet, symbolit, tieteelliset merkintäkonventiot, lähdeviitteet yms.) Tulokset ja niiden arviointi – tulokset ja / tai niiden tulkinnat sisältävät selviä virheitä – tulokset on esitetty luettelomaisesti kommentoimatta 138 Liitteet – esitetään väitteitä ja päätelmiä asioista, joita ei ole tutkittu Lubenter approbatur Tutkielman tavoitteet ja aiheen rajaus – tutkielman tavoitteita ja tutkimusongelmaa ei ole perusteltu ja rajattu kunnolla – kytkentä aiempaan tutkimukseen on esitetty puutteellisesti Metodit ja aineisto – tutkimuksen lähdeaineisto on suppea ja yksipuolinen tai liian laaja – lähdeaineisto liittyy löyhästi tutkimustehtävään tai -ongelmiin – tutkimusmenetelmien käyttö on horjuvaa Teoriatausta, sen hyödyntäminen ja arviointi – teoriatausta ja referoidut aiemmat tutkimustulokset liittyvät löyhästi tutkimusongelmaan Työn jäsentely ja aiheen käsittely – käsitteiden määrittely on puutteellista ja luetteloivaa – työn jäsentelyssä ja käsittelyssä on onnistuttu joltain osin Kieliasu, tyyli ja esitystapa – tutkielman muotoseikoissa on puutteita ja epäjohdonmukaisuuksia Tulokset ja niiden arviointi – tulokset on esitetty luettelomaisesti kommentoimatta – tulokset ja / tai niiden tulkinnat ovat pintapuolisia ja epäjohdonmukaisia Non sine laude approbatur Tutkielman tavoitteet ja aiheen rajaus – tutkimuksen tavoitteet, lähtökohdat ja tutkimusongelmat on esitetty ja pyritty rajaamaan ja – suhteuttamaan aikaisempaan tutkimustietoon Metodit ja aineisto – aineistoon on paneuduttu tyydyttävästi – käsitteiden ja metodien valinta ei ole perusteltua – tutkimus perustuu osittain epärelevantteihin lähteisiin Teoriatausta, sen hyödyntäminen ja arviointi – aiheeseen liittyviä teorioita ja tutkimustuloksia on esitelty, mutta niiden käsittely on usein mekaanista – tutkimusmenetelmiä hallitaan suhteellisen hyvin, mutta niiden arviointi on esitetty oman työn kannalta puutteellisesti – tuloksia ei ole kytketty valittuun teoreettiseen taustaan Työn jäsentely ja aiheen käsittely – osa ongelmaan liittyvistä keskeisistä kysymyksistä on jätetty käsittelemättä 139 Liitteet – työn jäsentely ja aiheen käsittelytapa on kaavamainen Kieliasu, tyyli ja esitystapa – esitystapa on mekaaninen tai luettelomainen – muotoseikoissa ja kieliasussa on pikkuvirheitä Tulokset ja niiden arviointi – tuloksia ei ole kytketty valittuun teoreettiseen taustaan – tulokset esitetään kaavamaisesti, mutta loogisesti – tutkimuksen tulosten kriittinen arviointi on vähäistä Cum laude approbatur Tutkielman tavoitteet ja aihepiirin rajaus – tutkimuksen tavoitteet, lähtökohdat ja tutkimusongelmat on todettu ja perusteltu ja suhteutettu aiempaan tutkimukseen Metodit ja aineisto – aineisto on työn tavoitteenasettelun kannalta sopivan laaja – käytettyjen metodien valinta on perusteltua – lähteet ovat tutkimusongelmien kannalta relevantteja Teoriatausta, sen hyödyntäminen ja arviointi – teoriatausta osoittaa aikaisemman tutkimuksen ja tutkimuslähteiden tuntemusta – tutkimustehtävän ja teorian liittyminen toisiinsa on eksplikoitu Työn jäsentely ja aiheen käsittely – taustatietojen käsittely ja ongelmanasettelu osoittavat perehtyneisyyttä tutkimusalueeseen – aiheeseen liittyvät keskeiset kysymykset on käsitelty – tutkimuksen teon perusasiat on otettu huomioon, vaikka toteutuksessa on jonkin verran puutteita Kieliasu, tyyli ja esitystapa – kieliasu on kohtuullisen hyvä – tutkielma on ehjä ja johdonmukainen kokonaisuus – kirjallinen muoto noudattaa tieteellisen raportoinnin periaatteita Tulokset ja niiden arviointi – tuloksia on tulkittu ja arvioitu asiallisesti ja johdonmukaisesti – pohdinta osoittaa kykyä tarkastella tutkimuskohdetta – tutkimusprosessia arvioidaan asianmukaisesti Magna cum laude approbatur Tutkielman tavoitteet ja aiheen rajaus – tutkimuksen tavoitteita, lähtökohtia ja ongelmanasettelua on hahmoteltu ja kehitelty itsenäisesti 140 Liitteet – tutkimuksen lähtökohta tehtävänasetteluineen osoittaa hyvää perehtyneisyyttä aihealueeseen Metodit ja aineisto – menetelmien pätevyys ja aineiston edustavuus on arvioitu ja osoitettu – tutkimusmenetelmän valinta on hyvin perusteltu – lähteet on valittu työn kannalta perustellusti ja niitä on käytetty asianmukaisesti Teoriatausta, sen hyödyntäminen ja arviointi – teoriataustan tuntemus ja sen hyödyntäminen osoittavat hyvää perehtyneisyyttä aihealueeseen Työn jäsentely ja aiheen käsittely – taustatietojen käsittely ja ongelmanasettelu todistavat hyvästä perehtyneisyydestä kyseiseen tutkimusalueeseen – tutkimustehtävät on kuvattu täsmällisesti, perusteltu monipuolisesti ja suhteutettu taidokkaasti esitettyyn teoreettiseen taustaan – työn osakokonaisuudet ja niiden väliset suhteet on jäsennetty tutkimustehtävään nähden asianmukaisesti Kieliasu, tyyli ja esitystapa – tutkielman kieliasu on hyvä – tutkielma on ehjä ja hyvä kokonaisuus Tulokset ja niiden arviointi – tulosten tulkinta ja loppupäätelmät ovat perusteltuja – pohdinta osoittaa kykyä tarkastella tutkimuskohdetta laaja-alaisesti – tutkimusprosessin luotettavuutta arvioidaan asianmukaisesti Eximia cum laude approbatur Tutkielman tavoitteet ja aiheen rajaus – tutkimuksen tavoitteet, lähtökohdat ja ongelmat on rajattu itsenäisesti ja perustellusti – tutkimus kohdistuu olennaiseen ja jossain suhteessa uudella tavalla hahmotettuun ongelmaan Metodit ja aineisto – menetelmien pätevyys ja aineiston edustavuus on kiitettävästi arvioitu ja osoitettu – lähteiden käyttö osoittaa työn tekijän kiitettävää perehtyneisyyttä aihealueeseen Teoriatausta, sen hyödyntäminen ja arviointi – teoriataustan tuntemus ja tutkimusmenetelmineen soveltaminen osoittavat kiitettävää teoreettista perehtyneisyyttä aihealueeseen – tutkielman teoreettinen lähtökohta on taitavasti johdettu ja kriittisesti perusteltu – ongelmanasettelu on innovatiivista ja osoittaa aiheen tutkimuksen hallintaa 141 Liitteet Työn jäsentely ja aiheen käsittely – asioita on rajattu ja kytketty toisiinsa uusin tavoin – aiheen käsittelyssä on käytetty uusia menetelmiä tai paranneltu entisiä – tutkimusprosessin usealla eri osa-alueella on osoitettu itsenäistä ajattelua – tutkielma osoittaa itsenäistä, kriittistä ja innovatiivista tutkimusotetta Kieliasu, tyyli ja esitystapa – kieli on täsmällistä ja selvää kyseisen tutkimusalan ammattikieltä – tutkielma on viimeistelty ja muodoltaan kiitettävä kokonaisuus Tulokset ja niiden arviointi – tulosten tulkinta ja loppupäätelmät ovat perusteltuja ja johdonmukaisia ja lisäksi on esitetty tutkimusmenetelmien kehittelyä – aikaisempaa tutkimusta on jäsennelty uudella tavoin – tutkimusaiheesta on tehty uusia tulkintoja, päätelmiä tai sovelluksia – tutkimusprosessin luotettavuutta arvioidaan asianmukaisesti Laudatur Tutkielman tavoitteet ja aiheen rajaus – tutkielman tavoitteet, lähtökohdat ja ongelmat on asetettu itsenäisesti, perustellusti ja luovasti aiheeseen sopivalla tavalla – tutkimus kohdistuu olennaiseen ja jossain suhteessa uudella tavalla hahmotettuun ongelmaan. Metodit ja aineisto – menetelmien pätevyys ja aineiston edustavuus on erinomaisesti arvioitu ja osoitettu – lähteiden käyttö on perusteltua ja osoittaa työn tekijän kiitettävää perehtyneisyyttä aihealueeseen Teoriatausta, sen hyödyntäminen ja arviointi – teoriataustan tuntemus ja tutkimusmenetelmien soveltaminen osoittavat erinomaista teoreettista perehtyneisyyttä aihealueeseen – tutkielman teoreettinen lähtökohta on erittäin taitavasti johdettu ja kriittisesti perusteltu – ongelmanasettelu on innovatiivista ja osoittaa aiheen tutkimuksen syvällistä hallintaa Työn jäsentely ja aiheen käsittely – tutkimusaiheen hallinta osoittaa tutkimusongelman erittäin syvällistä tuntemusta – pohdinta on monipuolista, kriittistä ja luovaa – tutkielma osoittaa itsenäistä, kriittistä ja innovatiivista tutkimusotetta Kieliasu, tyyli ja esitystapa – kieli on täsmällistä ja selvää kyseisen tutkimusalan ammattikieltä – tutkielma on kiitettävästi viimeistelty ja muodoltaan erinomainen kokonaisuus. 142 Liitteet Tulokset ja niiden arviointi – tulosten tulkinta ja loppupäätelmät ovat erittäin hyvin perusteltuja ja johdonmukaisia ja lisäksi on esitetty tutkimusmenetelmien kehittelyä – aikaisempaa tutkimusta on jäsennelty uudella tavoin – tutkimusaiheeseen on löydetty uusia näkökulmia ja tavoitteita – aiheesta on tehty uusia tulkintoja, päätelmiä tai sovelluksia ja pohdinta osoittaa kykyä tarkastella tutkimuskohdetta luotettavasti – tuloksilla 143 Liitteet TÄRKEÄ, LUE TÄMÄ! Sivun yläosaan sijoitetaan opinnäytettä koskevat bibliografiset tiedot. Tämän bibliografisen osan korkeus on n. 6 cm. TURUN YLIOPISTO Laitos/tiedekunta Väliviiva Turun yliopistossa hyväksyttävien lisensiaatintutkimusten ja tutkielmien (pro gradu- ja laudaturtutkielma ja perustutkinnon syventäviin opintoihin kuuluva tutkielma) nimiölehden jälkeiseksi sivuksi on liitettävä tiivistelmäsivu, jonka tarkoituksena on antaa opinnäytteestä kiinnostuneille tiivistetty kuva sen sisällöstä. Lisäksi on jätettävä erillinen kopio tiivistelmästä, joka toimitetaan julkaistavaksi sellaisenaan. ——— 4 cm ——— Tiivistelmä, jonka pituus on enintään sivun alalaitaan saakka ”ykkösrivinvälillä” kirjoitettuna. LAULAINEN, ARJA: John. F. Kennedy ja mustien kansalaisoikeustaistelu vuosina 1960–1963 Tutkielma, 115 s., 1 liites. Yleinen historia Toukokuu 1992 ––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––– Ohjeet tiivistelmäsivun laadinnasta — 2 cm — Tiivistelmäsivun yläosasta, jonka korkeus sivun ylälaidasta laskettuna on n. 6 cm, ilmenevät seuraavat tiedot (vrt. yllä): – korkeakoulu ja laitos, jossa työ on valmistunut – työn tekijän sukunimi ja etunimi ISOILLA kirjaimilla – työn nimi – työn laatu opinnäytteenä (esim. lisensiaatintutkimus / pro gradu-, laudatur tutkielma / tutkielma). Sivumäärä + liitteet Sivun vasen – tieteenala (oppiaine), jonka piiriin työ kuuluu marginaali on – valmistumiskuukausi ja -vuosi 4 cm ja oikea 2 cm, sekä Näiden bibliografisten tietojen jälkeen kirjoitetaan varsinainen tiivistelmä. Sen alareuna laadinnassa on oletettava, että lukijalla on yleiset tiedot aiheesta. vähintään Tiivistelmän tulee olla ymmärrettävissä ilman tarvetta perehtyä koko 1,5 cm. tutkielmaan. Se on kirjoitettava täydellisinä virkkeinä, ei väliotsakeluettelona. On käytettävä vakiintuneita termejä. Viittauksia ja lainauksia tiivistelmään ei Tällä mallisaa sisällyttää, eikä myöskään tietoja tai väitteitä, jotka eivät sisälly itse sivulla on tutkimukseen. Tiivistelmän on oltava mahdollisimman ytimekäs n. 120– tiivistelmän 250 sanan pituinen itsenäinen kokonaisuus, joka mahtuu ykkösvälillä paikalle kirjoitettuna vaivatta tiivistelmäsivulle. sijoitettu tarkemmat Tiivistelmässä tulisi ilmetä mm. tiivistelmäsiv – tutkielman aihe ua koskevat – tutkimuksen kohde, populaatio, alue ja tarkoitus ohjeet. – käytetyt tutkimusmenetelmät (mikäli tutkimus on luonteeltaan teoreettinen ja perustuu tiettyyn kirjalliseen materiaaliin, on mainittava tärkeimmät lähdeteokset; mikäli tutkimus on luonteeltaan empiirinen, on mainittava käytetyt metodit) – keskeiset tutkimustulokset – tulosten perusteella tehdyt päätelmät ja toimenpidesuositukset – asiasanat Tiivistelmään tulee liittää asiasanat, jotka kuvaavat työn sisältöä. Käytä termien valinnassa apuna Turun yliopiston kirjaston käyttämiä asiasanastoja, joita ovat Yleinen suomalainen asiasanasto (YSA; http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html), Eduskunnan kirjaston asiasanasto (EKS; http://www.eduskunta.fi/kirjasto/EKS/index.html) ja/tai Medical Subject Headings (MeSH; http://www.nlm.nih.gov/mesh/meshhome.html). 144 — väh. 1,5 cm — ———— 6 cm ———— MALLI TIIVISTELMÄSIVUKSI 145
