Esityslista - Helsingin yliopisto

Transcription

Esityslista - Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta
Tiedekuntaneuvosto
Aika:
Paikka:
Läsnä:
Kokous 8/2015
Esityslista
tiistai 29.9.2015 klo 9.00 –
Siltavuorenpenger 5 A, kokoushuone K108
Jäsenet:
professori Patrik Scheinin, dekaani, pj
professori Leena Krokfors
professori Teija Kujala
professori Sari-Lindblom-Ylänne
professori Johanna Mäkelä
professori Markku Niemivirta
professori Heikki Ruismäki
akatemiaprofessori Katri Räikkönen-Talvitie
professori Sirpa Tani
professori Anu-Katriina Pesonen
yliopistonlehtori Fritjof Sahlström
apulaisrehtori Marja K. Martikainen
koulutuspäällikkö Johanna Lammi
amanuenssi Miia Valento
opiskelija Susanna Jokimies
opiskelija Jussi Järvinen
opiskelija Ilkka Muukkonen
opiskelija Minna Suorsa
opiskelija Jaakko Tähkä
Varajäsenet:
professori Kirsi Tirri
tutkimusjohtaja Mari Tervaniemi
professori Hannele Niemi
professori Pirjo Aunio
professori Gunilla Holm
professori Kristiina Kumpulainen
professori Anu Klippi
professori Markku Hannula
yliopistonlehtori Jari Lipsanen
yliopistonlehtori Eila Lonka
lehtori Marko van den Berg
XXX
viestintäsihteeri Antti Moilanen
opiskelija Tommi Mäki
opiskelija Jouni Vainio
opiskelija Petra Ajo
opiskelija Meri Leppänen
opiskelija Sallamaria Rautavaara
Esittelijät:
hallintopäällikkö Laura Tuominen (puh. 20613), 5, 7, 13–21 §
opintoasiainpäällikkö Virpi Kiljunen (puh. 20501), 5, 6 §
opintoasiainkoordinaattori Helena Laurila (puh. 20506), 8, 9 §
opintoasiainkoordinaattori Tanja Steiner (puh. 20505), 8, 10–12 §
Sihteeri:
hallintosihteeri Sirpa Koivumäki (puh.191 20609)
1§
Kokouksen päätösvaltaisuus
Helsingin yliopiston johtosäännön 17 §:n mukaan hallintoelin on päätösvaltainen, kun vähintään
puolet jäsenistä, kokouksen puheenjohtaja mukaan luettuna, on läsnä, ellei erikseen toisin
määrätä.
Opintosuoritusta arvosteltaessa hallintoelin on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan lisäksi on
läsnä vähintään neljä muuta jäsentä, joilla on saman tasoinen opintosuoritus. Jos hallintoelimessä
ei ole riittävästi sellaisia jäseniä, jotka saavat osallistua päätöksentekoon, dekaani määrää
hallintoelimeen tarpeellisen määrän lisäjäseniä.
Esitys: Todetaan kokouksen päätösvaltaisuus.
2§
Pöytäkirjantarkastajien valinta
Pöytäkirjan tarkastajien edellytetään olevan läsnä koko kokouksen ajan.
Esitys: Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi professori Pirjo Aunio ja opiskelija Jussi Järvinen.
3§
Esityslistan hyväksyminen
Esitys: Hyväksytään esityslista.
4§
Ilmoitusasiat
Kanslerin päätöksiä
- Kansleri on 21.9.2015 myöntänyt FT Benjamin Cowleylle kognitiotieteen dosentin arvon.
- Kansleri on 21.9.2015 myöntänyt PsT Taina Laajasalolle oikeuspsykologian dosentin arvon.
- Kansleri on 21.9.2015 myöntänyt PsT Juha Salmitaipaleelle neuropsykologian dosentin
arvon.
- Kansleri on 21.9.2015 myöntänyt PsT Eero Vuoksimaalle neuropsykologian dosentin arvon.
Rehtorin päätöksiä
Rehtori on päättänyt 14.9.2015, että psykologian professorin tehtävään otetaan tutkimusprofessori Marko Elovainio (65/2015).
- Rehtori on päättänyt 14.9.2015, että psykologian määräaikaiseen tehtävään 1.8.2015–
31.12.2019 otetaan dosentti Anu-Katriina Pesonen (66/2015).
-
5§
Tiedekunnan tavoiteohjelman päivittäminen vuodelle 2016 (Tuominen, Kiljunen)
Helsingin yliopiston johtosäännön 8 §:n mukaan tiedekuntaneuvoston tehtävänä on
käsitellä tiedekunnan tavoiteohjelma sekä siihen sisältyvä henkilöstösuunnitelma ja
tiedekunnan budjetti.
HY:n hallitus on päättänyt kokouksessaan 16.9.15 käynnistää muutosohjelman, jolla
tavoitellaan 86 miljoonan euron säästöjä. Tämä merkitsee koko henkilöstöä koskevan
yhteistoimintamenettelyn käynnistämistä henkilöstön vähentämiseksi enintään 1200 henkilöä.
Muutosohjelma on laaja ja sisältää henkilöstökulujen vähennysten lisäksi myös muita
säästökohteita, uudistamishankkeita sekä keinoja uusien tuottojen hankkimiseksi.
Muutosohjelman toimenpiteet sisällytetään yliopiston vuoden 2016 tavoiteohjelmaan sekä
strategiaan kausille 2017–2020.
Tiedekuntia on ohjeistettu päivittämään tavoiteohjelmiaan vuoden 2016 osalta keskittymällä
vuoden 2016 tärkeimpiin toimenpiteisiin. Tältä osin dead line on 2.10. (tekstiosat). Koko
tavoiteohjelman (ml. budjetti) dead line on 19.10. Rehtori vahvistaa tiedekuntien
tavoiteohjelmat 27.10.
Liitteessä suunnitelma tiedekunnan tärkeimmistä toimenpiteistä vuodelle 2016 (liite 1 § 5).
Esitys: Käsitellään tiedekunnan suunnitelma vuoden 2016 tärkeimmistä toimenpiteistä.
6§
Pro gradu -tutkielmat (Kiljunen)
Helsingin yliopiston johtosäännön 17 §:n mukaisesti hallintoelin on päätösvaltainen
opintosuoritusta arvosteltaessa, kun puheenjohtajan lisäksi on läsnä vähintään neljä muuta
jäsentä, joilla on samantasoinen opintosuoritus. Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön 42 §:n mukaan tiedekuntaneuvosto päättää ylempään korkeakoulututkintoon
kuuluvan tutkielman hyväksymisestä ja arvostelusta, ellei tiedekuntaneuvosto ole siirtänyt
päätösvaltaa laitosneuvostolle.
Päätösehdotus: Hyväksytään ja arvostellaan liitteessä (liite 1 § 6) mainitut pro gradu tutkielmat (ei esittelyä; HY:n johtosääntö 18 §).
Liitteenä pro gradujen arvosanajakauma (liite 2 § 6).
Liitteenä perustutkinnot 2011–2015 (liite 3 § 6).
7§
Tiedekuntaneuvoston kokousaikataulu syyslukukaudella 2015 ja gradulausuntojen jättämisen
määräaika (Tuominen)
HY:n voimassa olevien esittely- ja kokousmenettelyohjeiden mukaisesti hallintoelin voi päättää
kokousaikansa etukäteen lukukaudeksi tai -vuodeksi kerrallaan. Mikäli esityslistalle ei ennalta
sovituksi kokouspäiväksi kerry riittävästi käsiteltäviä asioita, voi puheenjohtaja harkintansa
mukaan peruuttaa kokouksen ilmoittamalla siitä jäsenille kutsusta annettujen ohjeiden
mukaisesti.
Tiedekuntaneuvosto on 9.12.2014 vahvistanut tiedekuntaneuvoston kokousajat lukuvuodelle
2015–2016. Samassa yhteydessä on vahvistettu gradujen arvosteluun liittyvät aikataulut.
Syyslukukaudelle 2015 on tiedekuntaneuvoston kokouspäiviksi sovittu syyskuun kokousten
lisäksi seuraavat kokoukset: 27.10. ja 8.12.
Syyslukukauden osalta on tiedekuntaneuvostossa käsiteltävien asioiden runsauden vuoksi
katsottu tarpeelliseksi, että tiedekuntaneuvosto kokoontuu myös marraskuussa. Ylimääräisen
kokouksen ajankohta olisi 24.11.2015.
Gradulausuntojen määräajan osalta ehdotetaan muutosta gradulausuntojen jättämisen
määräaikaan: lausunnon antamisen määräaikaa aikaistettaisiin liitteen ehdotuksen mukaisesti
(liite 1 § 7), jotta tiedekuntaneuvoston kokouksen valmisteluun olisi varattu enemmän aikaa.
Tavoitteena on myös, että tiedekuntaneuvoston kokouksen esityslista voidaan lähettää
tiedekuntaneuvoston jäsenille jo kokousta edeltävän viikon keskiviikkona, jotta varmistetaan
riittävä valmistautumisaika tiedekuntaneuvoston kokouksiin.
Esitys: Päätetään pitää tiedekuntaneuvoston kokous 24.11.2015 klo 9.00 alkaen. Päätetään
gradulausuntojen määräajan aikaistamisesta liitteen 1 mukaisesti.
8§
Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan uusien opiskelijoiden valintaperusteet vuodeksi 2016:
kandidaatin ja/tai maisterin tutkintoon johtavat koulutukset (Laurila, Steiner)
Yliopistolain mukaan yliopisto päättää opiskelijavalinnan perusteista. Yliopistolla on myös
oikeus opiskelijoiden määrän rajoittamiseen. Hakijoihin on sovellettava yhdenmukaisia
valintaperusteita silloin, kun yliopisto opiskelijoiden määrän rajoittamisen vuoksi ei voi ottaa
koulutukseen kaikkia hakijoita. Hakijat voidaan kuitenkin erilaisen koulutustaustan vuoksi jakaa
valinnoissa erillisiin ryhmiin, jolloin samaan ryhmään kuuluviin hakijoihin on sovellettava
yhdenmukaisia valintaperusteita. Yliopisto voi jonkin kieliryhmän koulutustarpeen turvaamiseksi
poiketa rajoitetusti yhdenmukaisista valintaperusteista.
Opiskelijavalinnoissa on kiinnitettävä erityishuomiota tasa-arvolain (609/1986) ja
yhdenvertaisuuslain (21/2004) toteutumiseen myös välillisen syrjinnän ehkäisemisen osalta.
Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön mukaan (§ 12) rehtori päättää
yliopiston opiskelija- ja jatko-opiskelijavalintojen yleisistä linjauksista ja tiedekuntaneuvosto
päättää tiedekunnan uusien opiskelijoiden ja jatko-opiskelijoiden valintaperusteista.
Rehtorin 5.2.2015 päätöksessä 16/2015 ja tämän päätöksen 15.6.2015 muutospäätöksessä
Helsingin yliopiston opiskelijavalintoja koskeviksi yleisiksi linjauksiksi todetaan, että
opiskelijavalintojen tehtävänä on mitata hakijan motivaatiota, sitoutuneisuutta ja soveltuvuutta
opintoihin.
Tutkinnonsuoritusoikeuden myöntää tiedekunta ja se myönnetään
 suoravalinnalla (ylioppilastutkintotodistuksen tai muiden todistusten tai suoritusten
perusteella), tai
 valintakokeen perusteella, tai
 todistuksista ja valintakokeesta annettavien yhteispisteiden perusteella, tai
 aikaisempien opintosuoritusten perusteella.
Valintakokeen järjestämisellä edistetään hakijoiden yhteisvertaista kohtelua valintaprosessissa.
Yhteinen koe on yksi tapa verrata hakijoiden tietoja ja taitoja tilanteessa, jossa hakijajoukon
muodostavat henkilöt, jotka ovat saavuttaneet kelpoisuuden korkeakoulututkintoon johtaviin
opintoihin hyvin erilaisilla tavoilla. Valintakokeella mitataan hakijan tietoja, taitoja, motivaatiota,
sitoutuneisuutta ja soveltuvuutta opiskella tietyllä alalla.
Linjaukset koskevat korkeakoulututkintoon johtavia koulutuksia, jotka alkavat 1.8.2016 tai sen
jälkeen. Linjaukset ovat voimassa toistaiseksi.
2016 valintaperusteita on käsitelty tiedekunnan kandidaatin ja/tai maisterin tutkintoon johtavien
koulutusten valintatoimikunnissa. Valmistelusta tiedekuntaneuvoston 29.9.2015 käsittelyä
varten vastaavat:
 kasvatustieteiden, pedagogik, psykologian, fonetiikan, logopedian, suomenkielisen ja
ruotsinkielisen luokanopettajan koulutuksen, suomenkielisen ja ruotsinkielisen
lastentarhanopettajan koulutuksen sekä varhaiskasvatuksen maisteriohjelman osalta
opintoasiainkoordinaattori Tanja Steiner,
 erityispedagogiikan, kotitalousopettajan (sis. kotitaloustieteen) ja käsityönopettajan (sis.
käsityötieteen) koulutusten osalta opintoasiainkoordinaattori Helena Laurila.
Liitteenä 1 (liite 1 § 8) on muistio keskeisistä muutoksista vuoteen 2015 verrattuna.
Liitteenä 2 (liite 2 § 8) on esitys käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kandidaatin ja/tai maisterin
tutkintoon johtavien koulutusten uusien opiskelijoiden valintaperusteiksi vuonna 2016.
Muutokset on alleviivattu.
Liitteenä 3 (liite 3 § 8) on 2016 valintojen aikataulu.
Liitteenä 4 (liite 4 § 8) on yhteenveto ensikertalaisille hakijoille varattavista paikoista ja
siirtohaun paikoista sekä hyväksyttävien enimmäismääristä eri valintaryhmissä.
Esitys:
1. Päätetään vahvistaa käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kandidaatin ja/tai maisterin
tutkintoon johtavien koulutusten uusien opiskelijoiden valintaperusteet vuodeksi 2016
liitteen 2 mukaisesti.
2. Todetaan, että valintaperusteisiin voidaan tiedekuntaneuvoston kokouksen jälkeen
tehdä teknisiä korjauksia ja täydentää valintaperusteita yliopistokohtaisilla ja
valtakunnallisilla ohjeilla.
9§
Erillisten erityisopettajan opintojen 2016 hakumenettely ja valintaperiaatteet (Laurila)
Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön 22 §:n mukaan erillisten opintojen
hakumenettelystä ja valintaperiaatteista päättää tiedekuntaneuvosto.
Erityispedagogiikan koulutuksen ja erillisten erityisopettajan opintojen valintatoimikunta on
käsitellyt kevään 2016 hakumenettelyä ja valintaperiaatteita 3.9.2015 kokouksessa.
Valintatoimikunta esittää tiedekuntaneuvoston päätöksentekoa varten kaksi vaihtoehtoista
menettelyä (A ja B). A-menettely on ensisijainen vaihtoehto ja B-menettelyä esitetään
käytettäväksi toissijaisena, jos A-menettelyn toteuttamiseen ei ole resurssiedellytyksiä keväällä
2016. Vaihtoehdot on esitetty rinnakkain liitteessä 1 (liite 1 § 9).
Ensisijaisena vaihtoehtona esitettävässä A-menettelyssä valinta on kaksivaiheinen:
ensimmäisen vaiheen kirjallisen kokeen perusteella kutsutaan hakijat toisen vaiheen
soveltuvuushaastatteluun. A-menettelyä on kevennetty hiukan vuoden 2015 valintoihin
verrattuna. Ensimmäisestä vaiheesta on poistettu erityisopettajakokemuksesta annettavat
lisäpisteet (vaikuttaa tarkistustyömäärään). Lisäksi toisen vaiheen soveltuvuushaastatteluihin
kutsuttavien määrää on vähennetty (vaikuttaa haastatteluiden organisointiin ja haastattelijoiden
työmäärään).
Toissijaisena vaihtoehtona esitettävässä B-menettelyssä valinta perustuu pääsääntöisesti
kaksivaiheiseen kirjalliseen kokeeseen. Hakijat asetetaan ensin paremmuusjärjestykseen
kirjallisen kokeen monivalintatehtävistä saatavien pisteiden perusteella ja toisessa vaiheessa
kirjallisen kokeen soveltavat tehtävät arvioidaan vain osalta hakijoista. Tarvittaessa osa
hakijoista voidaan kutsua soveltavien tehtävien tulosten perusteella haastatteluun.
Esitys:
1. Päätetään vahvistaa erillisten erityisopettajan opintojen 2016 hakumenettely ja
valintaperiaatteet sekä ensisijaisena vaihtoehtona esitetyn A-menettelyn että
toissijaisena vaihtoehtona esitetyn B-menettelyn mukaisesti.
2. Todetaan, että A- tai B-menettelyn toteutumisesta päätetään, kun käytettävät resurssit
vuodelle 2016 ovat riittävästi selvillä.
3. Todetaan, että hakumenettelyyn ja valintaperiaatteisiin voidaan tiedekuntaneuvoston
kokouksen jälkeen tehdä teknisluonteisia korjauksia.
10 §
Luokanopettajan koulutuksen tutkintovaatimukset lukuvuosille 2016–2017, 2017–2018, 2018–2019,
2019–2020 ja 2020–2021 (Steiner)
Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön 24 §:n mukaan rehtori päättää
yliopistossa suoritettavien alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen rakenteita ja sisältöjä
koskevista yleisistä linjauksista. Tiedekuntaneuvosto antaa tutkintoja ja niihin sisältyviä opintoja
koskevat tarkemmat määräykset sekä päättää koulutusten sisällöistä.
Opettajankoulutuslaitoksen luokanopettajan koulutuksen tutkintovaatimustyössä on huomioitu
käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston 9.12.2014 antamat
tutkintovaatimusten suunnittelua ja hyväksymistä koskevat ohjeet. Ohjeiden mukaan
tutkintovaatimuksiin kirjataan: alemman ja ylemmän tutkinnon rakenteet sekä
opintokokonaisuuksista ja opintojaksoista: 1) nimi, tunnus ja laajuus 2) tyyppi 3) kohderyhmä 4)
edeltävät opinnot (jos on) 5) tavoite 6) sisältö 7) oppimateriaali ja kirjallisuus 8) suoritustavat ja
9) arviointi.
Tutkintovaatimuksia on valmisteltu luokanopettajan koulutuksen kehittämisryhmässä ja sen
alajaoksissa. Opettajankoulutuslaitoksen laitosneuvosto on käsitellyt tutkintovaatimukset
kokouksessaan 21.5.2015, ja esittää tutkintovaatimukset edelleen tiedekuntaneuvoston
hyväksyttäväksi liitteiden 1-3 mukaisesti.
Liitteenä 1 (liite 1 § 10) on esitys luokanopettajan koulutuksen kasvatustiede pääaineena
tutkintovaatimuksiksi. Liitteenä 2 (liite 2 § 10) on esitys luokanopettajan koulutuksen
kasvatuspsykologia pääaineena tutkintovaatimuksiksi. Liitteenä 3 (liite 3 § 10) on esitys
opettajankoulutuslaitoksen yhteisen syventävien opintojen menetelmätarjottimen
tutkintovaatimuksiksi.
Keskeiset muutokset kauden 2012–2016 tutkintovaatimuksiin verrattuna:
Kasvatustieteen ja kasvatuspsykologian pääaineopiskelijoiden tutkintorakenteita on
yhdenmukaistettu erityisesti tutkimusmenetelmäopintojen, ainedidaktisten opintojen ja
opetusharjoitteluiden osalta. Kasvatustieteen pääaineopinnoissa on rakennettu pääasiassa 5
opintopisteen laajuisia opintojaksoja yhdistämällä aiempia pienempiä opintojaksoja ja
supistamalla laajempia. Uutena opintojaksona pääaineopintoihin on tullut Johdatus kasvatus- ja
kehityspsykologiaan (5 op). Kasvatuspsykologian pääaineopintoihin uutena opintojaksona on
tullut yhdessä lastentarhanopettajan koulutuksen kanssa toteutettava Kasvatus- ja
kehityspsykologian jatkokurssi (5 op).
Ainedidaktiikan opinnoissa (peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien
monialaiset opinnot) on tapahtunut merkittävä rakenteellinen muutos, jonka taustalla on
perusopetuksen tuntijakouudistuksen tuoma tarve sisällyttää yhteiskuntaopin ja terveystiedon
didaktiikka ainedidaktiikan opintoihin. Lisäksi tiedekunnan asettama tavoite siitä, että
opintojaksojen minimilaajuus on 5 opintopistettä aiheuttaa muutospaineita tähän
kokonaisuuteen. Ainedidaktiikan kokonaisuudesta on poistunut valinnaisuus lukuun ottamatta
mahdollisuutta valita uskonnon tai elämänkatsomustiedon didaktiikka, mikä mm. vahvistaa
kaikille yhteisen taito- ja taideaineiden didaktiikan opetusta. Opintokokonaisuus muodostuu
pääasiassa 5 opintopisteen laajuisista opintojaksoista. Kasvatuspsykologian pääaineopiskelijat
suorittavat 3-4 opintojaksoa ilmiölähtöisinä oppimiskokonaisuuksina.
Harjoitteluiden sisällöllisessä kehittämisessä on huomioitu uudet perusopetuksen
opetussuunnitelman perusteet (erityisesti monialaisten oppimiskokonaisuuksien rakentamisen
taito sekä yhteistyöhön oppiminen ja erityinen tuki), ohjausresurssit sekä tiedekunnan linjaukset.
Monialainen harjoittelu 1 (ent. Orientoiva harjoittelu) on laajuudeltaan 3 opintopistettä, ja
Monialainen harjoittelu 2 on siirretty syventävistä opinnoista aineopintoihin. Näin harjoittelut on
mahdollista rytmittää optimaalisesti tutkintoon joka toiselle opintovuodelle, mikä mahdollistaa
teorian ja käytännön aktiivisen vuoropuhelun läpi koulutuksen.
Esitys:
1. Päätetään vahvistaa luokanopettajan koulutuksen tutkintovaatimukset lukuvuosille
2016–2017, 2017–2018, 2018–2019, 2019–2020 ja 2020–2021 liitteiden mukaisesti.
2. Todetaan, että tutkintovaatimuksiin voidaan tiedekuntaneuvoston kokouksen jälkeen
tehdä teknisiä korjauksia.
11 §
Lastentarhanopettajan koulutuksen tutkintovaatimukset lukuvuosille 2016–2017, 2017–2018, 2018–
2019, 2019–2020 ja 2020–2021 (Steiner)
Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön 24 §:n mukaan rehtori päättää
yliopistossa suoritettavien alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen rakenteita ja sisältöjä
koskevista yleisistä linjauksista. Tiedekuntaneuvosto antaa tutkintoja ja niihin sisältyviä
opintoja koskevat tarkemmat määräykset sekä päättää koulutusten sisällöistä.
Opettajankoulutuslaitoksen lastentarhanopettajan koulutuksen tutkintovaatimustyössä on
huomioitu käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston 9.12.2014 antamat
tutkintovaatimusten suunnittelua ja hyväksymistä koskevat ohjeet. Ohjeiden mukaan
tutkintovaatimuksiin kirjataan: alemman ja ylemmän tutkinnon rakenteet sekä
opintokokonaisuuksista ja opintojaksoista: 1) nimi, tunnus ja laajuus 2) tyyppi 3) kohderyhmä
4) edeltävät opinnot (jos on) 5) tavoite 6) sisältö 7) oppimateriaali ja kirjallisuus 8)
suoritustavat ja 9) arviointi.
Tutkintovaatimuksia on valmisteltu varhaiskasvatuksen koulutuksen kehittämistyöryhmässä ja
sen alatyöryhmissä. Tutkintovaatimuksia on käsitelty myös koulutuksen yhteistyökokouksissa.
Opettajankoulutuslaitoksen laitosneuvosto on käsitellyt tutkintovaatimukset kokouksessaan
11.6.2015, ja esittää tutkintovaatimukset edelleen tiedekuntaneuvoston hyväksyttäväksi
liitteen mukaisesti.
Liitteenä 1 (liite 1 § 11) on esitys lastentarhanopettajan koulutuksen tutkintovaatimuksiksi.
Keskeiset muutokset kauden 2012–2016 tutkintovaatimuksiin verrattuna:
Kasvatustieteen pääaineopintojen sisällöllinen rakenne noudattaa laitoksen yhtenäistä linjaa.
Pääaineopintojen osuutta on lisätty siten, että tutkinnossa ei ole enää tilaa vapaasti valittaville
opinnoille. Ratkaisua perustellaan tarpeella antaa riittävästi eväitä opettajaksi kasvamiseen
kolmivuotisen, lastentarhanopettajan kelpoisuuden tuottavan tutkinnon aikana. Laitoksen
johtajan päätöksen mukaisesti harjoitteluiden määrää on vähennetty kolmesta kahteen
poistamalla perusharjoittelu. Perusharjoittelun opettajuuteen kasvun kannalta merkittävät
sisällöt on integroitu muihin pääaineopintoihin. Laitoksen yhteisten opintojaksojen
laajentuminen pääsääntöisesti viiden opintopisteen laajuisiksi aiheuttaa muutoksia perus- ja
aineopintoihin. Myös opettajan pedagogisiin opintoihin kuuluviin opintojaksoihin on tullut
muutoksia johtuen harjoittelun siirtämisestä kokonaisuudessaan osaksi opettajan pedagogisia
opintoja (VOKKE-suositusten mukaisesti) sekä laitoksen uudesta yhteisestä opettajan
pedagogisiin opintoihin kuuluvasta opintojaksosta Johdatus kasvatus- ja kehityspsykologiaan
(5 op). Opintojakson Esi- ja alkuopetus (3op) tavoitteet, sisällöt ja kirjallisuus ovat
luokanopettajan koulutuksen, kasvatustiede pääaineena, tutkintovaatimusten 2016–2021
mukaiset, mutta suppeammat, koska opintojakso on lastentarhanopettajan koulutuksessa
opintopistemäärältään pienempi. Opintojakso Kasvatus- ja kehityspsykologian jatkokurssi
(5op) on yhteneväinen luokanopettajan koulutuksen (kasvatuspsykologia pääaineena)
tutkintovaatimusten 2016–2021 kanssa.
Varhaiskasvatuksen sisältöalueiden opintojen (ent. varhaiskasvatuksen tehtäviin ja
esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot) rakenteessa on tapahtunut merkittäviä
muutoksia. Sisällöistä on rakennettu laajempia kokonaisuuksia, ja taito- ja taideaineiden
valinnaisuus on poistettu. Taito- ja taideaineiden valinnaisten opintojaksojen poistuminen
vähensi merkittävästi näiden aineiden osuutta opintokokonaisuudessa, mitä on kompensoitu
luomalla uusi eheyttävä Varhaiskasvatuksen taito- ja taideaineet, hyvinvointi ja kulttuurisesti
kestävä kehitys (3 op) –opintojakso. Opintokokonaisuuden nimenmuutosta perustellaan siten,
että varhaiskasvatus ja esiopetus eivät ole toisistaan irrallisia kokonaisuuksia, vaan esiopetus
kuuluu varhaiskasvatuksen piiriin, joka on nähtävä yhtenä jatkumona matkalla
alkuopetukseen ja siitä eteenpäin.
Harjoitteluiden kokonaisopintopistemäärä (15 op) on pidetty perusharjoittelun poistumisesta
huolimatta ennallaan nostamalla Eheyttävän harjoittelun ja Syventävän harjoittelun (ent.
Päättöharjoittelu) opintopistemäärää.
Esitys:
1. Päätetään vahvistaa lastentarhanopettajan koulutuksen tutkintovaatimukset
lukuvuosille 2016–2017, 2017–2018, 2018–2019, 2019–2020 ja 2020–2021 liitteen
mukaisesti.
2. Todetaan, että tutkintovaatimuksiin voidaan tiedekuntaneuvoston kokouksen jälkeen
tehdä teknisiä korjauksia.
12 §
Varhaiskasvatuksen maisteriohjelman tutkintovaatimukset lukuvuosille 2016–2017, 2017–2018, 2018–
2019, 2019–2020 ja 2020–2021 (Steiner)
Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön 24 §:n mukaan rehtori päättää
yliopistossa suoritettavien alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen rakenteita ja sisältöjä
koskevista yleisistä linjauksista. Tiedekuntaneuvosto antaa tutkintoja ja niihin sisältyviä opintoja
koskevat tarkemmat määräykset sekä päättää koulutusten sisällöistä.
Opettajankoulutuslaitoksen varhaiskasvatuksen maisteriohjelman tutkintovaatimustyössä on
huomioitu käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston 9.12.2014 antamat
tutkintovaatimusten suunnittelua ja hyväksymistä koskevat ohjeet. Ohjeiden mukaan
tutkintovaatimuksiin kirjataan: alemman ja ylemmän tutkinnon rakenteet sekä opintokokonaisuuksista ja opintojaksoista: 1) nimi, tunnus ja laajuus 2) tyyppi 3) kohderyhmä 4) edeltävät
opinnot (jos on) 5) tavoite 6) sisältö 7) oppimateriaali ja kirjallisuus 8) suoritustavat ja 9) arviointi.
Tutkintovaatimuksia on valmisteltu varhaiskasvatuksen koulutuksen kehittämistyöryhmässä ja
sen Vakamo-alajaoksessa sekä Varhaiskasvatuksen tutkintovaatimustyö 2016 –seminaarissa.
Tutkintovaatimuksia on käsitelty myös koulutuksen yhteistyökokouksissa.
Opettajankoulutuslaitoksen laitosneuvosto on käsitellyt tutkintovaatimukset kokouksessaan
11.6.2015, ja esittää tutkintovaatimukset edelleen tiedekuntaneuvoston hyväksyttäväksi liitteen
mukaisesti.
Liitteenä 1 (liite 1 § 12) on esitys varhaiskasvatuksen maisteriohjelman tutkintovaatimuksiksi.
Keskeiset muutokset kauden 2012–2016 tutkintovaatimuksiin verrattuna:
Kasvatustieteen pääaineopintojen sisällöllinen rakenne noudattaa laitoksen yhtenäistä linjaa
jakautuen viiteen sisällölliseen kokonaisuuteen. Pääaineen opinnot jakautuvat kahteen eri
linjaan, joista opiskelija valitsee opintojensa alussa joko pedagogisen painotuksen tai hallinnon
ja tutkimuksen painotuksen. Linjat eroavat toisistaan suoritettavan harjoittelun suhteen, ja lisäksi
vain pedagogisen painotuksen valinneet suorittavat uuden opintojakson Leikki ilmiönä ja
varhaiskasvatuksen keskeisenä toimintamuotona (5 op). Opintojakso Johdatus
varhaiskasvatuksen tutkimukseen (3 op) on poistettu, ja sen sisältöjä on siirretty pro gradu –
seminaareihin. Vapautuneilla opintopisteillä on vahvistettu asiantuntijuuden ymmärtämiseen ja
johtajuuteen liittyviä sisältöjä.
Harjoittelujen määrää on laitoksen linjauksen mukaisesti vähennetty kahdesta yhteen. Näin
ollen opiskelijat suorittavat jatkossa vain joko Pedagogisen harjoittelun tai Hallinnon ja
kehittämistyön harjoittelun valitsemansa painotuksen mukaisesti.
Esitys:
1. Päätetään vahvistaa varhaiskasvatuksen maisteriohjelman tutkintovaatimukset
lukuvuosille 2012–2013, 2013–2014 ja 2014–2015 liitteen mukaisesti.
2. Todetaan, että tutkintovaatimuksiin voidaan tiedekuntaneuvoston kokouksen jälkeen
tehdä teknisiä korjauksia.
13 §
KM Topi Litmasen väitöskirjan hyväksyminen ja arvostelu (Tuominen)
KM Topi Litmasen kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja ”Stressful, important and
rewarding: How higher education students experience learning in different environments”
tarkastettiin 21.8.2015. Vastaväittäjänä toimi apulaisprofessori Lars-Erik Malmberg, kustoksena
professori Kirsti Lonka ja arvolausetoimikunnan jäsenenä professori Leena Krokfors.
Vastaväittäjän, kustoksen ja arvolausetoimikunnan jäsenen lausunnot liitteinä (liitteet 1-3 § 13).
Jatko-opintojen oppiainetta edustavana ohjaajana on toiminut professori Kai Hakkarainen ja
ohjaajana dosentti Laura Hirsto.
Vastaväittäjän lausunto on toimitettu KM Topi Litmaselle vastineen antamista varten
yliopistolain (558/2009, 44 §), hallintolain (434/2003, 27 § ja 28 §) ja HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (34 §, 44 § ja 64 §) mukaisesti. KM Topi Litmanen on ilmoittanut, ettei
hänellä ole huomauttamista vastaväittäjän lausunnon suhteen.
Päätösehdotus: Päätetään väitöskirjan hyväksymisestä ja arvosanasta (ei esittelyä; HY:n
hallintojohtosääntö, 17 §). Arvosanaksi ehdotetaan eximia cum laude approbatur.
14 §
FM Noora Pyyryn väitöskirjan hyväksyminen ja arvostelu (Tuominen)
FM Noora Pyyryn kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja “Hanging out with young people,
urban spaces and ideas: Openings to dwelling, participation and thinking” tarkastettiin
19.9.2015. Vastaväittäjänä toimi apulaisprofessori Tracey Skelton, kustoksena professori Sirpa
Tani ja arvolausetoimikunnan jäsenenä dosentti Jan Löfström. Vastaväittäjän, kustoksen ja
arvolausetoimikunnan jäsenen lausunnot liitteinä (liitteet 1-3 § 14).
Jatko-opintojen oppiainetta edustavana ohjaajana on toiminut professori Sirpa Tani ja ohjaajana
on toiminut dosentti VTT Tarja Tolonen.
Vastaväittäjän lausunto on toimitettu FM Noora Pyyrylle vastineen antamista varten yliopistolain
(558/2009, 44 §), hallintolain (434/2003, 27 § ja 28 §) ja HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (34 §, 44 § ja 64 §) mukaisesti. FM Noora Pyyry on ilmoittanut, ettei hänellä ole
huomauttamista vastaväittäjän lausunnon suhteen.
Päätösehdotus: Päätetään väitöskirjan hyväksymisestä ja arvosanasta (ei esittelyä; HY:n
hallintojohtosääntö, 17 §). Arvosanaksi ehdotetaan laudatur.
15 §
KM Leena Käyhkön väitöskirja, väittelyluvan myöntäminen (Tuominen)
KM Leena Käyhkö on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi kasvatustieteen alaan kuuluvan
väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen ” ’Kivi kengässä’ – opettajat yrittäjyyskasvatuksen
kentällä. Tutkimus koulun ja paikallisyhteisön kumppanuudesta”.
Jatko-opintojen oppiainetta edustavana ohjaajana on toiminut professori Yrjö Engeström ja
ohjaajina ovat toimineet dosentti Ritva Engeström, professori emeritaTerttu Tuomi-Gröhn ja
yliopistonlehtori Pirjo Korvela.
Tiedekunnan nimeäminä esitarkastajina ovat toimineet professori emeritus Kari E. Nurmi ja
dosentti Tarja Römer-Paakkanen. Lausunnot liitteinä (liitteet 1 ja 2 § 15).
Esitarkastajien lausunnot on toimitettu KM Leena Käyhkölle vastineen antamista varten
yliopistolain (558/2009, 44 §), hallintolain (434/2003, 27 § ja 28 §) ja HY:n tutkinto- ja
oikeusturvajohtosäännön (42 § ja 43 §) mukaisesti.
Professori Yrjö Engeström ehdottaa vastaväittäjäksi professori Jarna Heinosta Turun
yliopistosta.
KM Leena Käyhkölle on varattu tilaisuus esittää tiedekuntaneuvostolle huomautus
vastaväittäjän valinnasta HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (43 §) mukaisesti.
Esitys: Päätetään
1. todeta, että lausunnoissa puolletaan väittelyluvan myöntämistä,
2. myöntää KM Leena Käyhkölle väittelylupa,
3. pyytää vastaväittäjäksi professori Jarna Heinosta,
4. todeta, ettei KM Leena Käyhkö ole esittänyt huomautusta vastaväittäjän valinnasta,
5. nimetä kustokseksi professori Yrjö Engeström,
6. todeta, että tohtorin tutkintoon vaadittavat opinnot on suoritettu,
7. nimetä arvolausetoimikuntaan jäseneksi vastaväittäjän lisäksi professori Kai
Hakkarainen.
16 §
KM Irene Rämän väitöskirja, väittelyluvan myöntäminen (Tuominen)
KM Irene Rämä on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi kasvatustieteen alaan kuuluvan
väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen ”Yhdessä luotua – opetustilanteen vuorovaikutukseen
liittyvien tekijöiden tarkastelua erityisen tuen kehyksessä”.
Jatko-opintojen oppiainetta edustavana ohjaajana on toiminut yliopistonlehtori Elina Kontu ja
ohjaajana on toiminut professori Raija Pirttimaa Jyväskylän yliopistosta.
Tiedekunnan nimeäminä esitarkastajina ovat toimineet dosentti professori Eija Kärnä ItäSuomen yliopistosta ja dosentti Maili Pörhölä Jyväskylän yliopistosta. Lausunnot liitteinä
(liitteet 1 ja 2 § 16).
Esitarkastajien lausunnot on toimitettu KM Irene Rämälle vastineen antamista varten
yliopistolain (558/2009, 44 §), hallintolain (434/2003, 27 § ja 28 §) ja HY:n tutkinto- ja
oikeusturvajohtosäännön (42 § ja 43 §) mukaisesti.
Yliopistonlehtori Elina Kontu ehdottaa vastaväittäjäksi professori Kaarina Määttää Lapin
yliopistosta.
KM Irene Rämälle on varattu tilaisuus esittää tiedekuntaneuvostolle huomautus vastaväittäjän
valinnasta HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (43 §) mukaisesti.
Esitys: Päätetään
1. todeta, että lausunnoissa puolletaan väittelyluvan myöntämistä,
2. myöntää KM Irene Rämälle väittelylupa,
3. pyytää vastaväittäjäksi professori Kaarina Määttä,
4. todeta, ettei KM Irene Rämä ole esittänyt huomautusta vastaväittäjän valinnasta,
5. nimetä kustokseksi professori Pirjo Aunio,
6. todeta, että tohtorin tutkintoon vaadittavat opinnot on suoritettu,
7. nimetä arvolausetoimikuntaan jäseneksi vastaväittäjän lisäksi professori Pirjo Aunio.
17 §
KM Tarja-Kaarina Laamasen väitöskirja, esitarkastajien nimeäminen (Tuominen)
KM Tarja-Kaarina Laamanen on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi kasvatustieteen alaan
(käsityötiede) kuuluvan väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen ”Generating and transforming
representations in design ideation”. Liitteenä selvitys itsenäisen työn osuudesta väitöskirjan
käsikirjoituksessa (liite 1 § 17).
Jatko-opintojen oppiainetta edustavana ohjaajana on professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen ja
ohjaajina on toiminut professori Kai Hakkarainen. Professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen
ehdottaa esitarkastajiksi professori Matti Vartiaista Aalto yliopistosta ja dosentti, yliopistonlehtori
Mia Porko-Huddia Åbo Akademista.
HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (45 §) mukaisesti tiedekuntaneuvosto määrää
väitöskirjalle vähintään kaksi esitarkastajaa, joilla mikäli mahdollista tulee olla dosentin pätevyys
tai vastaavat tieteelliset ansiot tai poikkeustapauksessa vähintään tohtorin tutkinto. Väitöskirjan
ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana. Väitöskirjan tekijälle on varattava tilaisuus esittää
huomautuksensa esitarkastajien valinnasta.
Esitys:
1. pyytää esitarkastajiksi professori Matti Vartiainen ja dosentti, yliopistonlehtori Mia
Porko-Hudd,
2. todeta, että KM Tarja-Kaarina Laamanen ei ole esittänyt huomautusta esitarkastajien
valinnasta,
3. todeta, että tohtorin tutkintoon vaadittavien opintojen tulee olla suoritettuna ennen
väittelyluvan myöntämistä.
18 §
KM Kaisa Rädyn väitöskirja, esitarkastajien nimeäminen (Tuominen)
KM Kaisa Räty on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi kasvatustieteen alaan
(erityispedagogiikka) kuuluvan väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen ”Erityispedagogisia
diskursseja ammatillisessa aikuiskoulutuksessa”. Liitteenä selvitys itsenäisen työn osuudesta
väitöskirjan käsikirjoituksessa (liite 1 § 18).
Jatko-opintojen oppiainetta edustavana ohjaajana on professori Markku Jahnukainen ja
ohjaajina on toiminut professori emeritus Jarkko Hautamäki. Professori Markku Jahnukainen
ehdottaa esitarkastajiksi professori Joel Kiviraumaa Turun yliopistosta ja professori Raija
Pirttimaata Jyväskylän yliopistosta.
HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (45 §) mukaisesti tiedekuntaneuvosto määrää
väitöskirjalle vähintään kaksi esitarkastajaa, joilla mikäli mahdollista tulee olla dosentin pätevyys
tai vastaavat tieteelliset ansiot tai poikkeustapauksessa vähintään tohtorin tutkinto. Väitöskirjan
ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana. Väitöskirjan tekijälle on varattava tilaisuus esittää
huomautuksensa esitarkastajien valinnasta.
Esitys:
1. pyytää esitarkastajiksi professori Joel Kivirauma ja professori Raija Pirttimaa,
2. todeta, että KM Irene Räty ei ole esittänyt huomautusta esitarkastajien valinnasta,
3. todeta, että tohtorin tutkintoon vaadittavien opintojen tulee olla suoritettuna ennen
väittelyluvan myöntämistä.
19 §
PsM Lea Ojan lisensiaatintutkimus, hyväksyminen ja arvostelu (Tuominen)
PsM Lea Oja on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi neuropsykologian alaan kuuluvan
lisensiaatintutkimuksensa ” Behavioral and electrophysiological indicators of auditory
distractibility in children with ADHD and comorbid ODD”.
Jatko-opintojen ohjaajana on toiminut professori Kimmo Alho.
Tiedekunnan nimeäminä lausunnonantajina ovat toimineet dosentti, tutkimusjohtaja Mira
Karrasch (Åbo Akademi) ja dosentti Jarmo Hämäläinen (Jyväskylän yliopisto). Mira Karrasch
ehdottaa arvosanaksi kiittäen hyväksytty ja Jarmo Hämäläinen ehdottaa arvosanaksi
hyväksytty. Lausunnot liitteinä (liitteet 1 ja 2 § 19).
PsM Salla Rikanderille on varattu tilaisuus vastineen antamiseen lausunnoista HY:n tutkinto- ja
oikeusturvajohtosäännön (43 §) mukaisesti. PsM Salla Rikander on ilmoittanut, ettei hänellä ole
huomauttamista lausuntojen suhteen.
Päätösehdotus: Päätetään lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä ja arvosanasta (ei
esittelyä; HY:n hallintojohtosääntö, 17 § ja HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntö 42 § ja 43
§). Arvosanaksi ehdotetaan Hyväksytty/Kiittäen hyväksytty.
20 §
PsM Salla Rikanderin lisensiaatintutkimuksen hyväksyminen ja arvostelu (Tuominen)
PsM Salla Rikander on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi terveyspsykologian alaan
(erityispsykologikoulutus) kuuluvan lisensiaatintutkimuksensa ”Vanhempien kokemus vauvan
kuolemasta”.
Jatko-opintojen ohjaajana on toiminut professori emeritus Juhani Julkunen ja ohjaajana on
toiminut psykoterapeutti Tuula Hynninen.
Tiedekunnan nimeäminä lausunnonantajina ovat toimineet professori Kirsti Honkalampi (ItäSuomen yliopisto) ja professori Katri Komulainen (Itä-Suomen yliopisto). Lausunnonantajat
ehdottavat arvosanaksi hyväksytty. Lausunnot liitteinä (liitteet 1 ja 2 § 20).
PsM Salla Rikanderille on varattu tilaisuus vastineen antamiseen lausunnoista HY:n tutkinto- ja
oikeusturvajohtosäännön (43 §) mukaisesti. PsM Salla Rikander on ilmoittanut, ettei hänellä ole
huomauttamista lausuntojen suhteen.
Päätösehdotus: Päätetään lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä ja arvosanasta (ei
esittelyä; HY:n hallintojohtosääntö, 17 § ja HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntö 42 § ja 43
§). Arvosanaksi ehdotetaan hyväksytty.
21 §
Jatkotutkinnon suoritusoikeuksien myöntäminen (Tuominen)
Seuraava henkilö on hakenut oikeutta suorittaa jatko-opintoja (FL/ KL/ PsL/ FT, KT, PsT)
käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa:
M.Ed Liu Xiaoxu, Education (OKL), SEDUCE
Liitteenä hakijan tiedot (liite 1 § 21). Tieteellisen jatkokoulutuksen pohjana on ylempi
korkeakoulu-tutkinto tai muu vastaavan tasoinen koulutus. Erityisestä syystä jatkokoulutus
voidaan aloittaa alemman korkeakoulututkinnon pohjalta. Jatkokoulutukseen ottaminen
edellyttää, että yliopisto toteaa suoritetun tutkinnon ja koulutuksen antavan riittävät valmiudet
jatkokoulutukseen.
Tohtoriohjelmien johtoryhmät ovat hyväksyneet hakijoiden tutkimussuunnitelmat ja jatko-opinto
suunnitelmat.
Esitys: Myönnetään M.Ed Liu Xiaoxulle (FL/FT) oikeus suorittaa jatkotutkintoja käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa.
22 §
Kokouksen päättäminen